a

YelaYeri

WE|TZ/RAIMO HAMALAINEN. tekstikuvat

ll JOKIN aika sitien eleklro-niikkainsindori Arthur M. sokeu-tui kaytannollisesti katsoen muu-tamassa viikossa ja tutkimuksis-sa todettiin hanen saaneen kai-hin molemDiin silmiin mika onmelko tavallista vanhoilla ihmisil-H, mutta mr. M oli vasta 56-vuo-tias. Washingtonissa puolestaantehtiin kotiin palanneille (tai pa-lautetuille) diplomaateille ge-neettisia (perima-) kokeita, jotkaosoittivat viitteiH kromosomi-muutoksista. Neuvostoliitossataas tutkittiin ryhma ryiilaisia ja

Ovatko mikroaallottuhoamassa siseisestimeidat kaikki? Viimesodan ielkeen onmikroaaltosateilyn osuusteknisena renkinakasvanut valtavasti iokasuhteessa, Mutta ei niinpaljon hyvaa, etteikatpahaakin. Sodan aikanahuomattiin. ettepikkulinnut paishrivattouduttuaantufiasateilyyn, muttasiihen ei pahemminpuututtu. Nyt asia ontoinen, kun on havaittupitkiiaikaisen lytiskentelynmikroseteilylle alttiinaolevilla aloilla aiheuttavanvaikeita vammoia -sokeutta, kuuroutta,sydinsairauksia laihmisen periman (geenit)muutoksia. Kotona onlelevisioita, radioita,mikrouuneia ym.sairastumisen kaarmeiuipovella. Tiedemiehet ovaterimielisia mikroaaltoienvaikutuksista, muttaenemmistti on vakuuttunut

_nyttemmin kaikkialla vai-kuttavan sahkaiisen mikro-saasteen vaarallisuudesta.

todettiin veren sokeripitoisuudenolevan samaa luokkaa kuin sy-dantautisten varhaisoireissa.

Nailla sinensa vertailukelvot-tomilla tapauksilla oli yksi yhtei-nen piirre: asianomaiset ihmisetolivat olleet jatkuvasli alttiinamikroaaftosateilylle.

Mainittu briflilainen kaihin uhrioli ollut aikaisemmat 15 vuottajatkuvasti koskeluksissa tutkankanssa. Amerikkalaiset diplo-maatit olivat joutuneet Mosko-van Ehetystdssa radiohairinnanja salakuuntelun kohteeksi (ik-kunat suoiattiin sittemmin alu-miiniverhoilla). Neuvostotutk!muksen kohteena oli ryhma, jc-ka oli tydskennellyt tutkan paris-sa.

Tutka on eras mikroaallonkaytosovellutus, jonka on nyttodettu vahingoittavan silmia,aiheuttavan sydankohtauksialaboratorioeleimilla ja vahingoit-tavan kromosome.ia, jotka saate.levet solujen toimintaa seka hor-iutiaa sydamen normaalia toi-mintaa.

SahkdmagneettistasateilyaMita ovat name salakavalat mik-roaallo? Kuten rdntgensateet,

Tekni ikan Maai lma 19/1978

]lilroeellot...ultraviolettisateet, auringonvalo,laserit ja kaikki nakyvat ja naky-mattaimat ilmiot - kaikkia naitapidemme "sateina" - mikroaal-lot ovat yksi muoto sahkdmag-neetti$a sateilya. Kaikki nemasaleet kulkevat valon nopeudel-la. Ainoastaan aallonpituus erot-iaa ne toisistaan. Pituus vaihte-lee yhdestA millimetrista yhteenmetriin aallon harjalta toisellemitattuna. Ne ovat lyhyempiakuin radio- ja tu-aallot, mutta pi-tempia kuin infrapuna(Em-pd)-aallot ja paljon pitempie va-loaaltoja. Mikroaaltoia keytetdanhwaksi puhelinliikenteessa pu-helujen siirrossa, valittamaan te-levisio-ohjelmia, lentoliikenteenohjaukseen ja paikallistamiseen,samoin laivojen ja ohjuksien jaiopa kaukaisten tahtien tutkimi-sessa.

Monenlaiset sateet ovatpommittaneet maapallon pintaajo aikoien alusta ja tulevat pom-mittamaan, mutta ihmisen itsen-sa aikaansaama jo laajalle le-vinnyt sateily on verraten uusiilmid. Ennen toista maailmanso-taa keinosateily oli viele mitatdn-ta. Nykyinen sahkdsaasteen ta-so ilmakehassa on Frank Harle-nin mukaan satoia kertoja suu-rempi kuin mita ihmissuku onsaanut ottaa vastaan kuluneidenvuosimiljoonien aikana. Tamenopea lisaantyminen on suoras-sa suhteessa tu&an kehitami-sen kanssa.

Alkuasteen tutkat keyttivetpitkie aaltoia ja toimintaetaisyy-den pidentamiseksi kaytettiinheijastinantenneja, mutta sodanlopussa siirryttiin io "senttimet-ri"-aaltoihi n ja suunlimatarkkuut-ta lisasivat maliamaiset antennit.Mikroaaltojen aikakausi oli tullut.Niiden vehemman terveellinenominaisuus paljastui, kun tekni-kot ldysivat tutkiin tormanneiEpikkulintuja, jo&a olivat suurinpiirtein sdteiden paistamia. Nainmakaaberi oli mikrouunin kek-siminen; mutta se oli ensimmei-nen ilmaus mikroaaltojen vahin-gollisista vaikutuksista elavaaneEmaan.

Sdteilyn aiheuttamatsairaudetToisin kuin metalli, joka heijas-taa mikroaallot, eHvA olentoimee seteilya. Sateet voivat po-raufua kehoon aina kymmenensentrn syvyyteen ja aiheuttaa si-saisia pabvammoja, joita iholla

56 Tekni ikan Maaitma

olevat hermopeatteet eivat tun-nisia. Ne eivdt ole itse kuumia,mutta ne tuottavat hmtrta ai-heuttamalla molekyylien vardh-telyja ja kitkaa niiden vatifia. pro-fessori Edward Grantin, joka onmikroaalto.ia tutkivan laborator!on esimies, mukaan ihmissilmenmykid on taysin seteilyn armoil-la, koska siita puuttuu verenkjer-to, joka ve,si mennessaan liianHmmon. Vuosien mittaan tois-tuva seteilylle alttiina oleminenvoi aiheuttaa lisaanwie ja odot-tamattornia vaurioita.

Newyorkilainen silmataakeriMilton Zaret on tutkinut lukemat-tomia potilaita, jotka ovat olleetalttiina mikrosateilylle. Nailla po-tilailla esiintyva silmakaihi poik-keaa vanhuuden tai laakkeidenaiheuttamasta kaihista. Tamaon pysq/tty paljastamaan "son-deerauslampun" avulla. On ha-vaittu, ette kaihi muotoutuu my-kidn iaakse, jonne sateiryHmpdkeskittyy ja aiheuttaa mykidnkovettumisen - iosta hanen ter-minsa "myki6n takainen kaihi".Mainilulla erikoislamDulla todet-tiin mr. M:n kaihin syy.

Hanella ei ollut mitaan syytemoitiskella mikroaaltoia ja oli tie-tamakin niiden aiheuttamistaSflmavaurioista, mutta muuanystava kertoi sen olevan mah-dollista. Hanen laakerinsa eivatolleet koskaan kuulleet moisesta(tema patee yha moniin laeka-reihin ja myds silmalaakareihin).Tana paivana han on yksi niisteyhdesHtoista, jotka karsivatmikrosateilwaurioista Englan-nissa. He oval saaneet viralli-sesli tydkyvyttiimyyseEkkeen,Jonka perusteena mainihanelektromagneettisen sateilyn ai-heuttamat vauriot. Taman kal-iaiset paljastuneet sateilysai-raudet alkoival kiinnostaa maa-ilman liedemiehia ja on pidettykonterensseja, joissa on voituvertailla tietoja ia tuloksia.Kaannekohtaa merkitsi Varso-vassa v. 1973 pidetty WHOtnsymposiumi. Myds lte-Euroopanmaista on pyydetty tietoja ver-tailtaviksi taudista, jota voidaankutsua mikroaaltosairaugeksi jaiohtuu piRaaj kaise$a sateilyllealttiina olemisesta. Lannessatutkimus on suhtautunut varsinvakavasti asiaan - varsinkinUSA:ssa tutkimusyhteisty6 onvankka.

Englannissa tutkiiaan mikro-aaltojen aiheuttamia biologisia

191197a

vaikutuksia lahinna Han/ellissa,Farnboroughin ilmailulaaketie-teen insituutissa ja LontoossaQueen Elizabeth Collegen ko-keilevan lysiikan osastolla. Tataproiektia on osaltaan rahoitta-massa jenkkien laivasto.

Toistaiseksi vahvistamatonmutta pelottava mahdollisuuson, etta mikroaallot saattavathairita aivojen ja kehon viela va-han tunnettuja toimintaominai-suuksia. Biofyysikko JosephBartocletti on vakuuttunut tellai-sesta riskista ja uskoo, eta vai-kutus on vaarallisin silloin, kunsateily jaksottuu biologiseenrytmiin yhtenevaisesti 0akso jaaallonpiluus ovat toisistaan riip-puvaiset). Ja niilla on myds vai-kutusta sydamen toimintaan.

TRI ILTON ZARET on ttnnettumikrealtotutkiia. Hen onviitanyt, et5 Laatokaltaauaitscva nGuvoltoliittolainentulkavaroitrsieri6telmd onaihouttenut mikroaabitytEenmonen rqan pinnaasa asuvanauomalalaen sairaslumisen. Henuekoo lalkuvan sateilylle aHiinaol€rnisen aihguthvan kohteellenopgammin vaurioitamlkroaaltoannostsn kumuloivanvaikutuksen vuoksi. Kuvaasad8lteen mlkroaaltouuninmahdolllaia vuotoia. Pienikirlvuoto on aian mlttaanvahingollinen.

YHI onommen on ruvettu kinniftimain huomlota mlkroaallola!plllevlln dskoihin. Oikoalla prot, crant yhdesse t|t Shoppardin k{Elyloimrssa tulkimustutoksia Ou€en Etizabeth Co egen suolMdr.llHen srl taaluqksisen seteilyn aiheuttamien Flkien met8e.

tri Frey kokeill samma-kohdistamalla mikroaalto-

niiden rintaan, jolloinpysahtyivat. PitemmaF

meneva olaKsuma on arvotenmikroaaltojen vas-

johon yhwatvanhan manteren tutkijat.

Kun uusi tutkimuskeskusn Yorkshiressa 60-luvun

niin jotkut ihmisetolevansa sateilvalttiita,

kuulivat lutkaimpulssienkuin nakuttavan paas-

Aluksi luultiin aivojen otta-vastaan pulsseja, mutta sit-havaittiin myiis "hermokuu-

kuulevan aenia joutues-mikropulsseille alttiiksi.

kuulovai kutelmia kutensuhinaa ja sihinae

saada aikaan mikroaal-joka on jopa alle an-

lurvallisuusnormien.eani-ilmi6ihin liittyy taval-akillida vihan tunnetta.

taan synnyftamaan, kun alvojenhonnosoluja arsytstaan h6ikollasahkivirralla, kertoo amerikka-lainen raDortti.

Professori Grantin mukaansaattaisi aanien syntymisen se-li aa mekaaniseksi ilmiiiksi si-ten, etta sateilyHmpd laajentaapeakallon luita,

ValkutuksetEsiin nousseita sgikkoja ovatmm. mikroaaltojen vaikutus ih-misen biologiseen jarjestel-maan. Niiden on arveltu tuhoa-van ihmisen Derimaa maaireaviekromosomeja. Ja askettain onesitotty nekomys, ofie molekyy-lien ja solujen luontaiset sahkoi-set ominaisuudet nayttelevattarkeea osaa ihmissn kasvun jalisaantymisen kannalta. Tatensiis mikroaallot hairitsisivat pe-rustavia elintoimintoja. Eraassakansainvalisessa kokouksessapuolalainen tutkija P. Gerskiesitti nakemyksenaan, ette niin-

kin alhainen sateily kuin puolimilliwatlia kykenee tuhoamaanvaren punasoluja, tuottamaanhaitallisia sivuvaikutuksia ja li-seamaan lymtosyytlien muodos-tumista vereen - vahentaen ta-ten kehon vastustuskykya. Pro-fossori Baranski lisasi samassatilaisuudessa, etta on todettuihmisten, jotka ovat olleet viisivuotta tai kauommin mikroaalto-seteilylle alttiina, menettaneenaivotoimintansa synkronointia.

Yha pahempaa on, ete mik-roaallot saattavat aiheutiaa ai-vovaurioita tuhoamalla aivo.verisensoreita, jotka valvovat ai-voihin suuntautuvan arsykevir-ran tasoa.

Met6li, joka aikoinaan nousiUSA:n Moskovan suurEhetys-ton taD,auksessa, ei ollut ame-rikkalaisten mielesta pelkastaanradiohairinida, vaan silla yritet-tiin vaikuttaa myds henkiltikun-nan mielsriterveydellisiin olo-suhteisiin. Josko mikroaauot

voivat vaikuttaa yksilon ajaitolu-kykyyn ja paatdksentekoon, onviela selvittelematte. Toistaisek-si rotat ja apinat ovat tutkimus-keskuksien "koehenkildita". Ve-naHiset tutkijat ovat olleet mydstiiviisti asialla ia koe-elaimia.sa-teilyttiimella on kyetty tuotta-maan pelkotiloja, tuskatiloja jastressia.

Amerikkalaiset vaativat "Mos-kovan signaalin" lopetiamistalahetyston pommittajana, muttavastapuoli sanoi, etta siteilytasoon alle USA:n omien normien.Joka taoauksessa New Yorkis-sa, Miamissa ja Chicagossa onmitattu television ja radign lahelysantennien valittamaa sateilyeja todettu sen olevan huomatta-vasti voimakkaamoaa kuin Mos-kovan hairi atason. Muiia USAryhtyi mytihemmin vaihiamaanlahetystdn henkildkunlaa, kunhuomattiin hpnkildkunnan kes-kuudessa erilaisia terveydellisiahaittoja alkaen ve risairau ksisiapaansarkyyn ja vasymykseen.

Paitsi, etta eetteri on taynnamiH erilaisimDien laitteiden tuot-lamaa mikroseteilysaastetb,loytyy sovellutuksia lahempaa-kin. NoDeat mikrouunit ovatyleistyneet ja niiden sateilwuo-dot ovat olleet keskustelun ai-'heina. Tehtaissa sovelletaanmikroaaltoja tuotantoproses-seissa mm. kumin vulkanisoin-ni'sa. Pikkuveneistakin loytyy jotulkat. Kayttdalu6et laajeneyatylen aikaa ja riski kasvaa senmukaan. Energian hankkijatovat ehdottaneet hankittavanauringon energiaa ilmakehanulkopuolelle sijoitattavilta kokoo-ja-asemilta, jotka muuttaisivatkeraemansa energian mikroaaFloiksi ia Ehettaisivat senmaa-asemille. Mutia jos vaikka-Da suuntaus maa-asemalle me-nisi pieleen, olisi taystuho elolli-sessa ymparisttissa selvio. Jen-k€issa on perustettu jopa yhdis-tys mikroaa.ltouhrien toimesta(Radar Victims Network), jonkatarkoituksena on auttaa jasenFaan mm. taloudellisesti ajamallakorvausasioita ine. Sokeus, kuu-rous, sydanvaivat ja jopa mon-goloideja lapsia on ollut seu-rauksena mikroaallojon parissatydskennelleiden taakkana. On-gelma on tosiasia. | IM

vihan tunteita kys

Tekni ikan Maai lma 19/1978 57