Tekla Suunta 2012

Sähkökatkot lyhyemmiksi SIVUT 4-5

Myytävät tontit kattavasti esillä Jyväskylän verkkosivuilla SIVUT 8-9

Konsultointipalveluilla ohjelmisto-ratkaisujen hyödyntäminen tehokkaaksi SIVU 14

< Energianjakelu, julkishallinto, infrarakentaminen ja vesihuolto

2012

Tekla Suunta

2> Tekla Suunta 2012

PääkirjoitusSähkökatkot lyhyemmiksiKolme näkökulmaa yhteentoimivuuteen Termit tutuksiMyytävät tontit kattavasti esillä Jyväskylän kaupungin verkkosivuillaSähköisellä rakennuslupahakemuksella hemmotellaan suunnittelijoitaOulun kuntaliitoksen paikkatiedot Teklan paikkatietojärjestelmässäOmaisuuden hallinnan välineillä selvitetään verkoston realistinen arvoKonsultointipalveluilla ohjelmistoratkaisujen hyödyntäminen tehokkaaksiPääosassa käyttäjäKolumni: Risk of overly specific parameterizationBIM järkeistää toimintamalleja Yhteentoimivuudella tuetaan infrarakentamisen koko elinkaartaMeiltä ja maailmaltaNäe mahdollisuutesi suuriin saavutuksiin

JulkaisijaTekla OyMetsänpojankuja 1, PL 1 02130 Espoo Puh. 030 661 [email protected]

ToimituskuntaPäätoimittaja Natasa Anttila-RautioToimitussihteeri Annamaaria LujanenMarjut Hämeenaho, Johanna Järventaus, Ari Katajamäki, Tea Numerla, Kirsti Porko, Sari Putkonen

Taitto ja kannen kuvaTekla Oy, Terhi Wallin

PainoErweko Painotuote Oy

Tekla Suunta on Tekla Oy:n asiakasjulkaisu energianjakelun, julkishallinnon, infrarakentamisen ja vesihuollon asiakkaille.Julkaisun voi tilata tai perua ja tilaustietoja muuttaa osoitteessa www.tekla.com/suunta.

Sisältö346789

101214141516171822

3

Yhteentoimivuus on ohjelmistoratkaisujen perusominaisuus, joka on Teklan ohjelmistoissa viety korkealuokkaiselle tasolle. Asiakkai-den saamat hyödyt ovat selkeät, sillä saumattomalla yhteentoi-mivuudella organisaatiot ja käyttäjät saavuttavat toimintaansa ja prosesseihinsa sujuvuutta, tehokkuutta ja toimintavarmuutta.

Energianjakelussa on kyse kriittisestä toiminnasta, sillä ener-gianjakelun on oltava luotettavaa ja laadukasta. Sähkönjakelun käyttötoiminnassa yhteentoimivuus on esimerkiksi sitä, että ver-kon tilaa reaaliaikaisesti seuraava SCADA-järjestelmä toimii sau-mattomasti yhteen Tekla DMS -käytöntukijärjestelmän kanssa. Näiden järjestelmien toimintavarmuudella ja integraatiolla on 24/7 käyttöastevaatimus. Käytännössä pitkälle viety yhteentoi-mivuus mahdollistaa vikatilanteessa merkittävästi nopeamman jakelun palautuksen sähköyhtiön asiakkaille. Sähkönjakeluverkon häiriötilanteiden automaattisesta vianrajauksesta kerrotaan tar-kemmin sivuilla 4–5.

Julkishallinnon asiakkaamme pyrkivät tarjoamaan hyvää pal-velua omille asiakkailleen. Teklan ratkaisuilla on tässä merkittä-vä rooli, sillä ohjelmistojemme yhteentoimivuus sujuvoittaa sekä kansalaisten että viranomaisten toimintaa. Sähköisen asioinnin ohjelmistomme, esimerkiksi sovellus rakennusvalvonnan lupien sähköiseen hakemiseen, mahdollistavat kuntalaisille asioinnin internetympäristössä ympärivuorokautisesti. Teklan ratkaisussa kyseinen internet-sovellus on integroitu rakennusvalvonta-asiantuntijoiden käyttämään rakennusval-vontasovellukseen. Tämä yhteentoimivuus mahdollistaa sujuvan, iteratiivisen kom-munikoinnin viranomaisen ja kuntalaisen välillä. Vastaavaa filosofiaa toteuttavista maaomaisuuden hallinnan ratkaisuistamme voi lukea sivuilta 8–9.

Infrarakentamissektorilla yhteentoimivuus ilmenee muun muassa tehokkuutena, joka perustuu infrarakentamista tukevien avainteknologioiden, kuten mallipohjaisten suunnittelujärjestelmien, mittauslaitteiden ja koneautomaatiolaitteiden, integraa-tioon. Maanrakennuskoneiden pitkälle viedyn yhteentoimivuuden ansioista toteu-matieto siitä, miten infrarakennusprojektissa rakennettiin, voidaan palauttaa infran suunnittelijoille ja rakentajille. Projekteissa, joissa suunnittelu ja toteutus ovat lähel-lä toisiaan, yhteentoimivuus lisää tehokkuutta ja mahdollistaa laadunvarmistuksen. Infrarakennushankkeen vaiheiden tukemisesta kerrotaan lisää sivulla 17.

Antoisia lukuhetkiä Tekla Suunnan parissa!

Sujuvuutta, tehokkuutta ja toimintavarmuutta

Kai Lehtinen Infra & Energy -liiketoiminta-alueen johtaja

PÄÄKIRJOITUS


Kun paikallinen myrskypuhuri iskee ja sähkönjakelu katkeaa, voidaan suurelle osalle vika-alueen taloista ja kesämökeistä palauttaa sähköt jopa muutamassa minuutissa Teklan automaatiojärjestelmien avulla.

Vuoden 2011 Tapanin ja Hannun päivien myrskyt olivat pa-himmat ja laajimmat Suomessa yli vuosikymmeneen. Vaikka suuren mittaluokan myrskyiltä vältyttäisiin, joka vuosi sähkö-verkkoja koettelevat lukuisat paikalliset rajuilmat, ukkosmyrs-kyt ja myrskypuuskat.

Tekla DMS -käytöntukijärjestelmä ja sen toiminnallisuudet tarjoavat verkkoyhtiöille työkalut nopeaan vianrajaukseen säh-köverkossa ja tehokkaaseen sähköjen palautukseen sähkönja-kelun häiriötilanteessa.

Vian automaattinen paikallistaminen Elenia Verkko Oy (entinen Vattenfall Verkko Oy) palvelee noin 400 000 sähköverkkoasiakasta. Yritys on panostanut jo pitkään sähköverkon toimintojen automatisointiin. Yhden merkittävän askeleen automatisaatiossa Elenia otti joulukuussa 2011, kun verkkoyhtiö otti käyttöön sähkönjakeluverkon häiriötilanteiden automaattisen vianrajauksen, FLIRin (Fault detection, Location, Isolation and supply Restoration).

Sähköverkon häiriötilanteissa FLIR tunnistaa vian, paikallis-taa sen, eristää sen muusta verkosta ja palauttaa sähköt verkon

ehjiin osiin. Kaikki tämä tapahtuu automaattisesti. Järjestelmä on suunniteltu erityisesti maaseutualueiden sähköverkoille.

Eleniasta käyttöpäällikkö Turo Ihonen on ollut mukana mää-rittelemässä ja ottamassa käyttöön uutta järjestelmää: ”FLIR on meille työkalu, joka tehostaa jo aiemmin sähköverkkoon tehtyjen automaatioinvestointien hyödyntämistä.”

Sovellus hyödyttää Elenian asiakkaita, sähkön kuluttajia. ”Kun kyse on niin sanotusti tavallisesta myrskystä, FLIR no-peuttaa sähköverkon normaalitilanteen saavuttamista.” Sovel-luspäällikkö Jukka Kuru Teklasta kertoo, että parhaimmillaan sähköt voidaan palauttaa suurimmalle osalle keskeytyksen pii-rissä olleista kuluttajista muutamassa minuutissa.

Sähkönjakeluverkon häiriötilanteiden automaattinen vian-rajaus, FLIR, tuottaa jokaiselle vikatapaukselle niin sanotun vianrajaussekvenssin. Tämä sisältää ne kytkentätoimenpiteet, jotka kyseisessä vikatilanteessa tulee tehdä kauko-ohjauksella. Täyden automaation sijaan järjestelmää voidaan käyttää myös siten, että päätöksen seuraavaksi suoritettavasta toimenpi-teestä tekee käyttökeskuksen henkilöstö. Turvallisuusriskien huomioon ottaminen on tärkeää, joten henkilöstöllä on aina mahdollisuus keskeyttää automaation toiminta.

Aikaa työnohjaukseenIsoissa myrskyissä tuhot voivat olla niin laajoja, ettei ehjää sähköverkkoa löydy, mutta tehokkaasta vianrajaus-automaatiosta on silti hyötyä. ”Se vapauttaa käyttökeskuksen henkilös-töä verkon ohjaamisesta maastossa olevien korjaustoimien ohjaukseen. Henkilöstöresurssien hallinta ja ti-lanteen kokonaishallinta paranevat”, Ihonen selvittää.

Kuru puolestaan kertaa viime tal-ven tapahtumia ja kertoo, että Tekla DMS toimi myrskyjen aikana luotet-tavasti, vaikka järjestelmään suoras-

Sähkökatkot lyhyemmiksiVianrajaus automaattiseksi ja asiakasviestintä tehokkaaksi

5

taan tulvi tietoa. ”Meillä oli jo kokemusta suurhäiriötilanteista ja olimme saaneet järjestelmän hyvään kuntoon. Tämän ”tes-tin” jälkeen voi hyvin sanoa, että järjestelmän toimintavalmius myös tällaisissa aivan poikkeuksellisissa tilanteissa on hyvä.”

Tehokasta viestintääEnergiateollisuus Oy teetti alkuvuodesta 2012 kuluttajatutki-muksen sähkökatkoista. Tutkimuksen mukaan eniten kuluttajia haittaa epätietoisuus sähkökatkon pituudesta.

Elenia tarjoaa asiakkailleen vikapalvelua, joka on toteutettu Tekla DMS Viestintä -sovelluksen avulla. Vikapalvelun kautta asiakas saa tiedon sähkökatkosta tekstiviestinä ja sähköposti-viestinä heti vian ilmettyä. Kun sähkökatkon pituudesta saa-daan ensimmäinen arvio, myös tästä lähetetään asiakkaalle tieto. Palvelu on automatisoitu ja Tekla DMS Viestintä takaa myös sen, että eri lähteissä tieto on aina ajantasaista.

Tekstiviestien ja sähköpostien lisäksi Elenian asiakas saa tie-toa vikatilanteesta automaattisesta puhelinvastaajajärjestel-mästä sekä internetissä olevasta sähkökatkotilanteesta kerto-vasta karttapalvelusta.

”Esimerkiksi viime talven myrskyjen aikana karttapalvelus-samme kävi yli 300 000 vierailijaa”, Ihonen kertoo ja jatkaa: ”Näillä viestintäpalveluilla on ollut myös asiakasvaikutuksia. Asiakaspalveluumme tulevien puheluiden määrä on ollut las-kusuunnassa, koska asiakkaat saavat tiedon sähkökatkon ti-lanteesta suoraan omaan kännykkäänsä.”

Yhteistyössä asiakaslähtöisestiJukka Kuru Teklasta kertoo, että koko hanke lähti liikkeelle Elenian tarpeesta ja että yhteistyössä tehdyllä määrittelytyöllä on ollut merkittävä rooli onnistuneen lopputuloksen aikaan-saamisessa.

”Syvällinen määrittelyvaihe auttoi järjestelmän toimintalo-giikan suunnittelussa: järjestelmän toiminnat jäljittelevät si-tä, mitä ja missä järjestyksessä käyttökeskuksen työntekijät suorittaisivat vianrajauksen omatoimisesti. Näin järjestelmän

Elenia Verkko Oy & TeklaElenia Verkko Oy (ent. Vattenfall Verkko Oy) palvelee 400 000 kotitalous- ja yritys-asiakasta sadan kunnan alueella Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjan-maalla. Verkkoyhtiö huolehtii sähköverkon toimivuudesta ja toimittaa asiakkaittensa energiatiedot sähkönmyyjille. Elenia Verkko rakentaa ja kehittää sähköverkkoa kumppaneidensa kanssa perustanaan arvonsa: asiakasta lähellä, vastuullinen kumppanuus, yhdessä aikaansaaminen sekä rohkeus uudistua.

Elenia Verkko Oy:ssä on käytössä Tekla Solution energianja-keluun -ohjelmistoratkaisu. Yritys on ollut Teklan asiakas vuo-desta 2002.

< www.elenia.fi

käyttö on ollut helppo omaksua ja FLIR onkin otettu Eleniassa täysimääräisesti käyttöön”, Kuru iloitsee.

Vianrajausautomaatiota sähköjakeluverkon häiriötilanteisiin on ollut kehittämässä Teklan lisäksi verkostoautomaatioon rat-kaisuja tarjoava Netcontrol Oy, jonka SCADA-käytönvalvon-tajärjestelmä toteuttaa vianrajaussekvenssin kauko-ohjauk-sen avulla. ”Järjestelmien välinen saumaton yhteentoimivuus perustuu tässä hankkeessa selkeään roolitukseen, Tekla DMS toimii FLIRin aivoina ja SCADA sen luotettavana moottorina”, Kuru kiteyttää.

”Asiakkaan kannalta on hienoa, että kaksi järjestelmäkehit-täjää ryhtyy näin tiiviiseen yhteistyöhön saavuttaakseen asi-akkaan kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen”, Ihonen kiittelee lopuksi.

Teksti: Sari PutkonenKuvat: Terhi Wallin

> Lisää aiheesta: www.tekla.com/suunta12

”Vika-alueen rajaus tapahtuu automaattisesti, ja sähkön

palautus terveen verkon kautta vika-alueen ulkopuolella oleville

asukkaille nopeutuu. Tällä päästään aiempaa lyhempiin

vikakestoaikoihin.”


Pekka Hämäläinentoimialajohtaja

Energianjakelu ja vesihuolto

Mike von WehrttoimialajohtajaJulkishallinto

Toimialajohtaja Mike von Wehrt, miten julkishallinnon asi-akkaat hyötyvät Teklan ohjelmistojen yhteentoimivuudes-ta? Avoimuus on päivän sana. Tietosisältöjen ja käyttäjämäärien kasvaessa tietoa tulee voida jakaa tehokkaasti eri kanaviin. Tie-don pitää kuitenkin olla luotettavaa ja rakenteellisesti eheää. Nämä vaatimukset luovat paineita tietojärjestelmätoimittajille ohjelmistojen yhteentoimivuuden kehittämiseksi.

Teklan ohjelmistojen välillä yhteentoimivuusratkaisuja on käytetty viime vuosituhannelta lähtien. Tekla GIS tuottaa poh-jakartta-aineistoja ja ominaisuustietoja myös energia- ja vesi-huoltoyhtiöiden tarpeisiin, ja reaaliaikaisen liitynnän ansiosta tieto on ajantasaista ja luotettavaa. Temppu toimii myös toi-sinpäin: kunnat voivat tarjota rakentajille keskitettyä johtotie-

Kolme näkökulmaa yhteentoimivuuteen

Toimialajohtaja Pekka Hämäläinen, miten energianjakelun asiakkaat hyötyvät Teklan ohjelmistojen yhteentoimivuu-desta? Yhteentoimivuus on aina ollut Teklan ohjelmistoissa tärkeä ominaisuus. Sen ansiosta eri ohjelmistotoimittajien järjestel-mät voivat käyttää toistensa tietoja omassa toiminnassaan ja omissa järjestelmissään. Energianjakelun ja vesihuollon oh-jelmistoratkaisumme ovat integroitavissa muihin asiakkaalla käytössä oleviin ohjelmistoihin, kuten asiakastietojärjestelmiin (CIS), paikkatietojärjestelmiin (GIS), käytönvalvontaohjelmis-toihin (SCADA), toiminnanohjausjärjestelmiin (ERP) ja älykkäi-siin mittarijärjestelmiin (AMI).

Modulaarisen ohjelmistotarjontamme rakenneuudistuksen myötä yhteentoimivuuden ja integroitavuuden merkitys on kasvanut entisestään ratkaisujemme keskeiseksi ominaisuu-deksi.

Hyvän esimerkin yhteentoimivuudesta asiakkaan käytössä olevien muiden ohjelmistojen kanssa tarjoaa Teklan ratkaisu, jonka Fortum hankki sähköverkkonsa pitkän aikavälin suun-nitteluun. Ratkaisuun kuuluvat työkalut jakeluverkon luotet-tavuuden ja elinkaarikustannusten laskentaan, ja ne hakevat tarvitsemansa tiedot Fortumin verkkotietojärjestelmästä.

Teklan ohjelmistot ovat pitkälle yhteentoimivia myös keske-nään. Esimerkiksi sähköverkon suunnittelijat näkevät kauko-lämpöverkoston, ja tuoteliitoksella on mahdollista tuoda nä-kyville myös vesihuoltoverkoston tiedot. Viimeaikaisia hank-keita ovat infrarakentamisen Tekla Maastomalli -sovelluksen integroiminen Tekla NISiin ja Tekla GIS -paikkatietojärjestel-

män käyttö osana Vattenfall Europen Tekla NIS -pohjaista verkonsuunnit-telujärjestelmää.

Tekla Infra & Energy -liiketoiminta-alueen asiakkaat hyötyvät suuresti ohjelmistoratkaisujen yhteentoimi-vuudesta. Energianjakelun, julkishallinnon ja infrarakentamisen toimialajohtajat kertovat.

topalvelua kaapeleiden ja vesijohtojen sijainnin tarkistamiseen. Yhdisteltyjä tietoja tarvitaan myös kaupunkia suunniteltaessa.

Tekla GIS toimii kuntien teknisen keskuksen operatiivisena perustietojärjestelmänä ja sisältää runsaasti kaupungin mui-den hallintokuntien hyödyntämää tietoa, jota voidaan hakea tietokannasta nykyaikaisten, standardeja tukevien rajapintojen kautta. Monipuolisia ratkaisuja on toteutettu myös esimerkiksi dokumenttienhallinta- ja Tekla GIS -järjestelmien välille. Tekla GISillä tuotetut dokumentit tallennetaan suoraan dokument-tienhallintajärjestelmään ja kaikki siellä olevat asiakirjat saadaan me-tatietojen avulla vaivattomasti myös Tekla GIS -käyttäjien hyödynnettä-viksi.

Ratkaisujen yhteentoimivuus luo mahdollisuuden rakentaa monipuo-lisia, viranomaistoimintaa tehosta-via sähköisiä asiointipalveluita. Sa-man kuntalaisportaalin kautta pää-see hakemaan päivähoitopaikkaa ja omakotitonttia. Kuntalaisen näkö-kulmasta yhden luukun periaate jul-kishallinnossa on kohta tätä päivää.

7

Erkki Mäkinentoimialajohtaja

Infrarakentaminen

?

Toimialajohtaja Erkki Mäkinen, miten infrarakentamisen asiakkaat hyötyvät Teklan ohjelmistojen yhteentoimivuu-desta?Teklan ohjelmistot tukevat alan tiedonsiirtostandardeja ja ovat laajalti yhteentoimivia. Olemme mukana muun muassa valtakunnallisessa RYM Oy:n Built Environment Process Re-engineering (PRE) -ohjelman Infra FINBIM -työpaketissa, jonka päätavoitteena on tietomalleja hyödyntävän uuden toimin-tamallin ja -prosessin kehittäminen ja systemaattinen käyt-töönottaminen Suomen infra-alalla. Tavoitteena on, että tie-tomallipohjaista toimintaa voidaan hyödyntää kaikissa infran elinkaaren vaiheissa mahdollisimman hyvin.

Tekla Solutions infrarakentamiseen -ohjelmistoratkaisujen käyttäjät voivat suhtautua luottavaisesti tulevaisuuteen, sil-lä jo pitkään mallipohjaista toimintatapaa tukenut Tekla Civil -suunnittelujärjestelmä antaa myös jatkossa asiakkaillemme hyvät mahdollisuudet toteuttaa ja edelleen kehittää tietomal-lipohjaisia liiketoimintaprosessejaan.

Infrarakentamisessa tarvitaan integroitavuutta putkirekiste-reihin, maastomallitietoihin ja pohjatutkimustietoihin sekä yh-

TERMIT TUTUKSI

teentoimivuutta taitorakentamisen kanssa. Olemme rakentaneet ratkai-summe sellaisiksi, että voimme hyö-dyntää tuota tietoa standardien tie-donsiirtoformaattien edellyttämällä tavalla mutta myös yhteentoimi-vuusnäkökulmasta Teklan ohjelmis-tojen tukemalla binääritasolla. Näin ajanmukaiset ja keskenään kommunikoivat ohjelmistomme te-hostavat työtä ja lisäävät tuottavuutta infra-alan projekteissa.

Tekla Civil on jo pitkään tukenut koneautomaatiopohjais-ta rakentamista. Trimble-verkoston myötä meillä on vankka osaaminen myös mittausteknologioiden hyödyntämisessä infrarakentamisen alalla. Näin organisaatiomme voi tukea infran suunnittelun ja rakentamisen toimialaa entistä laaja-alaisemmin.


Internet on jo pitkään esitetty kuvauksissa ja kaavioissa pilve-nä. Nyt tästä kuvauksesta on tullut lähes yleisnimi internetissä tarjottaville palveluille ja tietotekniikan kuumin puheenaihe.

Pilvipalvelu ei ole periaatteessa mikään uusi keksintö. Yhte-nä ensimmäisistä pilvistä voidaan pitää puhelinverkkoa. Soit-tajan ei tarvinnut tietää, mitä kautta ja minkälaisessa järjestel-mässä puhelut verkossa kulkevat, kunhan tiesi vastaanottajan numeron.

Pilvellä voidaan tarkoittaa lähes mitä tahansa internetin kautta tarjottavaa, itsepalvelumallilla toimivaa, järjestelmää tai palvelua. Tunnetuin taso pilvitekniikasta on SaaS, Software

as a Service. Esimerkkejä SaaS-palveluista ovat Google, You-Tube, Facebook, Hotmail ja LinkedIn. Pilvi voi olla paljon muu-takin kuin valmis sovellus. Myös tallennustilaa, varmuuskopi-ointia, palvelimia tai kokonaisen yrityksen tietojärjestelmän voi hankkia pilvestä. Pilvi voi olla julkinen, yksityinen tai yrityksen sisäinen. Lisäksi on olemassa myös puolijulkisia, useiden yri-tysten kesken jaettuja pilvipalveluita.

Teksti: Ari Katajamäki

Pilvipalvelu

Kuvitus: Terhi Wallin


Tekla ePalvelut, Tonttitarjonta -sovellus on ollut käytössä Jyväskylän kaupungin tonttituotannossa pian kahden vuo-den ajan. ”Sovellus helpottaa kaikkien elämää”, toteaa paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupungin Paikkatietopalveluista.

Jyväskylässä maaomaisuutta ylläpi-detään Tekla GIS -paikkatietojärjestel-mässä. Tiedot myytävistä tonteista jul-kaistaan tonttitarjontasovelluksen avul-la kaupungin verkkosivuilla. ”Julkaisussa tarvittavat tiedot myytävistä tonteista haetaan tonttitarjonnassa automaatti-sesti Tekla GIS- järjestelmän eri rekiste-reistä”, Hartman selvittää.

”Julkaisu on todella helppoa. Se on melkein kuin laittaisi rastin ruutuun, et-tä tämä tontti julkaistaan. Tämän lisäksi järjestelmään syötetään vain muutamia muita tietoja, kuten julkaisun ja julkai-sun lopettamisen päivämäärä ja kellon-aika”, Hartman kertoo.

Aiemmin työ tehtiin manuaalisesti. Julkaistavasta tontista tarvittavat tie-dot haettiin eri järjestelmistä ja rekiste-reistä, ja näitä tietoja on paljon: muun muassa sijainti-, kaava-, ja omistajatie-dot, rakennusoikeudet ja työohjeet sekä kiinteistön hintatiedot.

”En nyt sano mitään täsmällistä lukua siitä, kuinka paljon henkilöstöresursse-ja tämän avulla vapautui muihin teh-täviin, mutta ihan selkeästi tämä on nopeuttanut tonttien julkaisua. Ennen tietojen kasaamiseen eri lähteistä meni ihan merkittävä määrä aikaa”, Hartman hahmottelee.

Manuaalisessa tietojen keräämisessä oli aina myös inhimillisen virheen mah-dollisuus. ”Tätä virhemahdollisuutta ei enää ole, sillä tiedot saadaan automaat-

tisesti suoraan alkuperäisistä tietokan-noista.”

”Hyvällä järjestelmällä tilanne on hy-vässä hallinnassa.”

Sähköinen tonttitarjonta on asiakaspalveluaMyytävien ja vuokrattavien tonttien esittely kaupungin verkkosivuilla palve-lee myös kaupungin asiakkaita, tonteis-ta kiinnostuneita ostajia.

Tontit julkaistaan kaupungin verkko-sivuilla karttapalvelussa, joten kartta ja kaikki sen hakutoiminnot ovat käytettä-vissä. Hakija näkee saman tien, kuinka lähellä koulut, päiväkodit ja urheilu-maastot tai kirjastot ja terveyskeskus-palvelut ovat.

Julkaistun tontin yhteydestä löytyvät myös hinta- ja kaavatiedot, rakennusoi-keudet ja työohjeet, jotka jokainen voi tallentaa tai tulostaa itselleen.

”Tämä on vähentänyt tarjolla oleviin tontteihin liittyvien puhelujen määrää asiakaspalvelussa, meidän ei enää tar-vitse kertoa lukemattomia kertoja sa-moja asioita, kun ne löytyvät verkosta”, Hartman kertoo.

Tontin voi varata verkossaTeklan tonttitarjontasovellusta on jat-kokehitetty määrätietoisesti. Keväällä 2012 tonttien sähköinen varausjärjes-telmä oli testikäytössä Lahdessa, ja syk-syllä sovellus otetaan tuotantokäyttöön sekä Lahdessa että Jyväskylässä.

Aiemmin asiakkaat täyttivät pdf-muotoisen hakemuksen ja toimittivat sen kaupungille. Sähköisessä tonttien varauspalvelussa hakija tekee tontti-varauksen suoraan netissä, samassa paikassa, missä tontit tietoineen ovat nähtävillä. ”Tämä kuulostaa pieneltä muutokselta, mutta itse asiassa taus-

Myytävät tontit kattavasti esillä Jyväskylän kaupungin verkkosivuillaJyväskylän kaupunki panostaa sähköisiin palveluihin ja nykyaikaisiin tietojärjestelmiin. Viime vuonna Jyväskylässä otettiin käyttöön Teklan kehittämä myytävien ja vuokrattavien tonttien julkaisujärjestelmä. Nyt syksystä alkaen tontin voi myös varata kaupungin verkkosivujen kautta.

9

talla on tehty aika isoja muutoksia, jot-ta sovellus on saatu otettua käyttöön”, Hartman kertoo.

Sähköinen tonttien varausjärjestelmä hakee automaattisesti hakemuksessa tarvittavia tietoja eri tietokannoista, joten hakemuksen täyttö helpottuu. Li-säksi palvelusta lähtee automaattisesti tieto hakijoille, ovatko he saaneet tontin vai eivät.

Jyväskylän kaupungin strategiassa on linjattu, että kaupunki haluaa tar-jota kaupunkilaisille ja muille asiakkail-leen sähköisiä palveluja ja olla mukana

sähköisen kehityksen etulinjassa, sillä sen nähdään hyödyttävän kaupunkia. Esimerkiksi tonttien automaattinen jul-kaisusovellus ja sähköinen hakumenet-tely ovat investointeja, mutta ne myös palvelevat monipuolisesti asiakkaita ja tuottavat säästöjä tehostaessaan toi-mintoja.

Hartman huomauttaa vielä lopuksi, että ”Palvelu toimii myös tonttien säh-köisenä markkinointina. Tämän avulla saamme verkkosivuillemme kattavat tiedot tonteistamme, niitä voi tarkas-tella esimerkiksi asuinalueittain ja kai-ken näkee yhdellä silmäyksellä. Hyvin esillä olevan tarjonnan ansiosta asia-

”Kokeilin Espoon sähköistä rakennuslu-pahakemusta ensimmäisen kerran noin vuosi sitten. Nyt olen jättänyt sähköisiä hakemuksia kaikkiaan yhdeksän kappa-letta ja voin sanoa, että palvelu on aivan huippu”, arkkitehti Tarja Petäjä suun-nittelutoimisto Arkkitar Oy:stä kertoo tyytyväisenä.

Tekla ePalvelut, Rakennusvalvonta-web-sovellus palvelee koko rakennus-lupahakuprosessin ajan. Petäjä toteaa, että hän perustaa rakennuslupahake-mukselle sähköisen työpöydän palve-luun heti, kun on tehnyt sopimuksen asiakkaan kanssa.

”Palvelu hakee minulle automaatti-sesti tarvitsemani pohjatiedot, kuten kiinteistön omistajatiedot ja kaavoitus-tiedot. Lisäksi voin tilata palvelussa niin sanotun liitekarttapaketin, joten minul-la on heti kaikki suunnittelussa tarvitta-vat lähtötiedot käytettävissäni.”

Myös lupapiirustusten täydentämi-nen on sähköisessä palvelussa aiempaa tehokkaampaa. ”Jos piirustuksiin täytyy tehdä muutoksia, teen ne sähköiseen tiedostoon, jonka laitan rakennusvalvo-jalle tarkistettavaksi. Aiemmin joka vai-heessa piti tilata maksulliset tulosteet ja viedä ne rakennusvalvojan hyväksyttä-väksi. Nyt vasta valmiista piirustuksista otetaan tuloste, joka viedään rakennus-valvojalle.”

”Kun pohjatietoja ei tarvitse tilata eri virastoista ja kun edestakainen ajami-nen kunnan rakennusvalvontaan vähe-nee merkittävästi, minulle jää enemmän aikaa keskittyä olennaiseen – suunnit-teluun.”

Petäjä huomauttaa myös, että hän saa asiakkailta paljon materiaalia säh-köisessä muodossa. Ennen materiaalit tulostettiin ja skannattiin, nyt kaikki

dokumentit tallennetaan suoraan säh-köiselle työpöydälle.

Ensimmäisellä kerralla sähköisen palvelun käytön opetteluun kannattaa varata hetki aikaa, mutta käytön oppii. ”Minä en ole mikään tietokonevelho”, Petäjä nauraa. ”Jos minä opin käyttä-mään Teklan palvelua, niin muutkin ai-van varmasti sen oppivat.”

”Meitä suunnittelijoita hemmotellaan sähköisellä rakennuslupahakemuksella, ja suosittelen aina kaikille lämpimästi sen käyttöönottoa.”

Teksti: Sari Putkonen


Sähköisellä rakennuslupahakemuksella hemmotellaan suunnittelijoita

Jyväskylän kaupunki & TeklaJyväskylä on Keski-Suomen maakuntakeskus. Kaupunki on perustettu vuonna 1837 ja täyttää kuluvana vuonna 175 vuotta. Jyväskylä on asu-kasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki, ja sen pinta-ala on yli 1 466 km².

Jyväskylän kaupungilla on käytössä Tekla Solution kunnille -ohjelmisto-ratkaisu. Kaupunki on ollut Teklan asiakas 1980-luvulta.

< www.jyvaskyla.fi

kas saattaa valita Jyväskylän tontin, ja onnistunut tonttien myynti tuo tuloja kaupungille.”

Teksti: Sari PutkonenKuvat: Tekla ja iStock


Energianjakelu, julkishallinto, infrarakentaminen ja vesihuolto

24.-25.1.2013, Jyväskylä

< www.tekla.com/TKP13

Tekla Käyttäjäpäivät 2013


Oulun kuntaliitoksen paikkatiedot Teklan paikkatietojärjestelmässä

Liittyvien kuntien teknisen toimen palvelujen järjestämisvas-tuu siirtyi Oulun kaupungille vuoden alussa. Apulaiskaupun-gingeodeetti Eero Keski-Oja työskentelee Oulun kaupungin Maa ja mittaus -yksikön Kaupunkimittauksessa. Hänen alai-suudessaan työskentelee 26 paikkatietoasiantuntijaa, joiden tehtävänä on pitää uuden Oulun kartta- ja kiinteistörekisterin tiedot ajan tasalla. Keski-Oja kertoo, että yhteen liittyvien kun-tien henkilöstön uudelleenorganisointi on ollut haasteellista, mutta tällä hetkellä kaikki paikkatietoasiantuntijat työskente-levät saman katon alla Oulun Ympäristötalossa.

Paikkatiedon yhtenäistäminen on kuntaliitoksen edellytysPienissä kunnissa yhden ihmisen vastuulla on usein paljon muutakin kuin paikkatiedon ylläpito, ja kaikille tehtäville tarvi-taan tekijää myös uudessa organisaatiossa. ”Yhtenäinen paik-katiedon hallinta on kuntaliitoksen edellytys”, sanoo Keski-Oja. Hän kertoo, että kaikkien kuntien paikkatietoja on tämän vuo-den alusta lähtien hallittu Tekla GIS -paikkatietojärjestelmällä. Takana ovat jo tiedon siirtäminen kuntien erilaisista järjes-telmistä yhtenäiseen tietokantaan ja koulutukset niille, joille Teklan ohjelmisto tuli käyttöön kuntaliitoksen myötä.

”Yhdistyvien kuntien erilaiset paikkatietokäytännöt on nyt yhtenäistetty”, kertoo Keski-Oja. Yhteisen toimintaprosessin hiominen jatkuu kuitenkin edelleen. Asemakaava-alueen kiin-teistörekisterin ylläpitovastuun laajentamisen päätökset teh-dään tulevana syksynä. Oulu, kuten monet muutkin kaupungit, vastaa siitä itse, mutta naapurikuntien osalta ylläpitovastuu on Maanmittauslaitoksella. Uuden N2000-korkeusjärjestelmän käyttöönotto on iso haaste, joka vaatii paitsi muutoksia kart-ta-aineistoon myös kattavan tiedotuksen. Kuntalaiset tilaavat Kaupunkimittauksen palveluita ja tuotteita kuten kiinteistöre-kisteriotteita, karttoja ja rakentamisessa tarvittavia mittauksia Oulun kaupungin Karttapisteen kautta, ja asiakaspalveluraja-

pinnan kehittäminen muun muassa sähköistä asiakaspalvelua laajentamalla on tärkeää.

Paikkatietoa ilman aluerajoituksiaMarja-Liisa Sykkö ja Arto Kurvinen ovat työskennelleet Ou-lun Ympäristötalossa vuoden alusta lähtien. Molemmat työs-kentelevät kaupunkimittauksessa, Sykkö paikkatietoinsinööri-nä ja Kurvinen paikkatietoasiantuntijana.

Sykön tehtäviin kuuluu kaupunkisuunnittelun paikkatietojen hallinta ja ylläpito sekä paikkatietoanalyysien kehittäminen kaupungin muiden toimialojen käyttöön. Hänen aiempi toi-menkuvansa Oulunsalon paikkatietoasiantuntijana oli huo-mattavasti laajempi. Nykyisessä toimessaan Sykkö keskittyy paikkatiedon käsittelyyn. ”Täytyy sanoa, että Tekla GIS tuntui aluksi monimutkaiselta, ja vieläkin uutta opittavaa riittää jo-ka päivälle”, sanoo Sykkö. Hän kiittää paikkatietojärjestelmän erinomaista online-ohjetta; jokaisen ohjelmaikkunan yläreu-nasta löytyy kysymysmerkki, jota painamalla avautuu selkeä, yksityiskohtainen ohje ikkunan käytöstä.

Ympäristötalon 2. ja 3. kerroksen työntekijät työskentelevät kaikki Tekla GIS -järjestelmällä, joten apua ja ohjeistusta löytyy myös ohjelmistoa pidempään käyttäneiltä työtovereilta. Sykkö näyttää paperinippua, johon on tulostettu Tekla GIS -tietokan-nan taulurakenne. Hän opiskelee parhaillaan paikkatietoana-lyysien tekemistä Tekla GISillä. Tiedonhakuehdot tallennetaan teemaksi, joka voidaan viedä Tekla WebMapiin niin, että tietoja voi katsella web-selaimella.

Aikaisemmin kaavoitus- ja mittauspalveluissa Kiimingin kunnassa työskennelleen Arto Kurvisen tehtäviin kuuluu ra-kennusvalvontamittausten valmistelu. Myös Kurvinen kertoo toimenkuvansa muuttuneen paljon. Aikaisemmin hän teki itse myös ohjelmistoasennuksia ja maastomittauksia, nyt päivät kuluvat Ympäristötalon toimistohuoneessa. Tekla GIS -järjes-telmässä Kurvinen kertoo arvostavansa erityisesti sitä, että ra-

Vuonna 2010 Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat sopivat kuntajaon muuttamises-ta. Kunnat yhdistyvät uudeksi Oulun kunnaksi 1.1.2013. Asukasluvultaan uusi Oulu tulee olemaan Suomen viidenneksi suurin kunta.

11

kennuslaskentatiedon lisäksi myös rakennuslupatietoa pääsee tutkimaan vaihtamatta välillä sovellusta.

Syköllä ja Kurvisella on kummallakin oma maantieteellinen vastuualueensa, jonka he tuntevat ja jonka asioita he pääsään-töisesti hoitavat. Tekla GIS -paikkatietojärjestelmä kuitenkin takaa sen, että koko uuden Oulun paikkatieto on kaikkien paik-katietoasiantuntijoiden käytössä ilman aluerajoituksia. Kau-punkimittauksen asiakkaille, Oulun kuntalaisille, tämä merkit-see yhtenäisten rekisteri-, kartta- ja rakennustietojen käyttöön saamista yhtenäisessä aikataulussa asuinpaikasta riippumatta.

Teksti: Marjut HämeenahoKuvat: Oulun kaupunki


HAUKIPUDAS

18 651 KIIMINKI

12 761

OULU

139 133OULUNSALO

9 593

YLI-II

2 193

Oulun kaupunki & TeklaOulun kaupunkiseutu on Suomen pohjoinen metropolialue ja Pohjoismaiden pohjoisten aluei-den suurin keskus. Oulun seudun monikuntaliitos astuu voimaan 1.1.2013. Uuden, asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurimman kaupungin pinta-ala on yli 3 000 km².

Oulun kaupungilla on käytössä Tekla Solution kunnille ja Tekla Solution infrasuunnittelijoille -oh-jelmistoratkaisut, ja Oulun Vesi -liikelaitoksella on käytössä Tekla Solution vesihuoltoyhtiöille. Oulun seutua vahvistavan kuntaliitoksen myötä Teklan ratkaisut laajenevat koko uuden Oulun alueelle. Kaupunki on ollut Teklan asiakas 1980-luvulta.

< www.ouka.fi


Omaisuuden hallinnan välineillä selvitetään verkoston realistinen arvo

Suomen vesihuoltolaitosten omaisuuden arvosta noin 80 pro-senttia on kiinni vesi- ja viemäriverkostossa. Verkostot ovat maan alla näkymättömissä, eikä niiden todellinen kunto vält-tämättä ole omistajan tiedossa ennen putkirikkoa. Suurin osa verkostosta alkaa olla iäkästä, 40 vuotta vanhaa tai vanhem-paa.

Suomen vesihuollon hyvä taso ei ole itsestäänselvyys, sil-lä vesihuoltoyhtiöiden rahoitusongelmat voivat pahimmillaan viivästyttää verkoston korjausta ja johtaa rappeutumiseen. ”Vesihuollossa keskustelu pyörii investointisuman ympärillä. Koko ajan puhutaan, kuinka on korjausvelkaa ja tulevaisuuden investoinnitkin pitäisi rahoittaa”, kertoo Lahti Aquan toimitus-johtaja Martti Lipponen. ”Kun varat ovat rajalliset, on päätöksenteossa ensisijaisen tärkeää, että investoinnit tehdään oikein eli kohdennetaan oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin.”

Lahti Aquassa on käytössä Tekla Solu-tion vesihuoltoyhtiöille -ohjelmistoratkai-su. Kun ratkaisun ytimessä oleva Tekla NIS -verkkotietojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2002, sinne syötettiin vesi- ja vie-märiverkoston ominaisuus-, kunnossapi-toja korjaustiedot.

Aikaisemmin investointipäätökset teh-tiin yhdistämällä ominaisuustietoja manu-aalisista karttatiedoista ja tilastoista saa-tuihin tietoihin. ”Olihan meillä jo silloin tieto verkoston sijainnista ja kunnosta, ja pystyimme kyllä kohdistamaan sanee-raukset niillä tiedoilla, mutta kevyemmin perustein ja hieman yleistäen”, Lipponen sanoo.

Hän mietti tuolloin, miksei järjestelmä osaa hyödyntää siel-lä jo olemassa olevaa paikka- ja ominaisuustietoa siten, että vesihuollossa voisi tehdä yksityiskohtaiseen verkostotietoon perustuvia saneerausohjelmia. ”Tarkat korjaustiedot ja kustan-nukset sisältävää pitkän aikavälin saneerausohjelmaa varten täytyy tietää ja laskea omaisuuden määrä, ikä, yksikköhinta ja pitoaika”, Lipponen jatkaa.

Tietoon perustuvaa päätöksentekoaTeklalla oli valmis työkalu, Tekla Omaisuudenhallinta -sovellus, verkoston omaisuudenhallintaan. Martti Lipposen ajatusten pohjalta suunniteltiin omaisuudenhallinnan raportointi yh-

Lahti Aqua Oy on turvannut hyvälaatuisen veden asiakkailleen pitkällä tähtäimellä, sillä Lahden seudulle on tehty tarkka vesihuollon saneerausohjelma 30 vuodeksi eteenpäin. Suuria paineita vesimaksun korottami-selle ei ole, koska saneerausten kustannukset on arvioinnin sijaan perustettu realistiselle verkoston arvolle ja hinnoittelu on pidetty kohtuullisena.

”Minulla on turvallinen olo, kun voin tehdä investointiratkaisut tarkan analyysin perusteella ja pystyn perustelemaan ne kelle tahansa”, sanoo Lahti Aquan toimitusjohtaja Martti Lipponen.

13

dessä Teklan kanssa pilotoimalla Lahti Aquan verkostoaineis-toa. Nyt, omaisuudenhallinnan raportoinnin avulla, Lahti Aqua on kyennyt tekemään tarkan saneerausohjelman 30 vuodeksi eteenpäin. ”Tiedämme vuositasolla vesijohto- ja jätevesiver-koston sekä sadevesiviemärien korjaustarpeet alueittain, pi-tuudet kilometreinä sekä kustannukset”, Lipponen kertoo.Teklan järjestelmistä saatujen lähtötietojen ja teknisen nykyar-von lisäksi saneerausohjelmissa on käytetty 17-kohtaista prio-risointijärjestelmää, jossa analysoidaan mm. verkoston sijainti, käyttäjien lukumäärä ja mahdollisen keskeytyksen vaikutukset. Priorisointiin voi siis vaikuttaa, sijaitseeko verkosto esimerkiksi sairaalan alueella vai harvaan asutulla kadulla. Tärkein vaiku-tin saneeraustarpeen arvioinnissa on kuitenkin ollut verkoston osien ikä.

”Omaisuudenhallinta ei ole ihan yksinkertainen juttu, takana on iso omaisuusmassa ja suuret kustannukset. Mutta tieto an-taa mahdollisuuden tehdä oikeita ratkaisuja, ja tulevaisuuden arviointi on luotettavampaa”, Lipponen painottaa.

Lahden seudulla vesihuollon tilanne on hyvä, sillä suurta saneerausvelkaa ei ole ja saneeraustaso on kohtuullinen. ”Ver-kostomme keski-ikä on vain noin 25 vuotta, noin 30 prosenttia nuorempaa kuin esimerkiksi suurissa kaupungeissa. Verkosto on lisäksi hyvässä kunnossa, sillä sitä saneerattiin voimakkaasti jo 1990-luvulla. Hyvästä kunnosta kertoo parhaiten vesijohto-verkoston vuotovesiprosentti, joka meillä on 3,9 ja Suomessa keskimäärin 20. Nykyisin pystymme entistä paremmin valmis-tautumaan tuleviin saneerauksiin ja niiden rahoittamiseen”, Lipponen kertoo.

Lahti Aqua Oy & TeklaLahti Aqua Oy on Lahden kaupun-gin omistama vesihuoltoyhtiö, joka tuottaa vesihuoltopalvelut lähes 115 000 asukkaalle Lahden ja Hollolan alueella korkealaatuisina, kustannustehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Vesijohto- ja viemäriverkostoa yhtiöllä on yli 2 000 km. Vesihuoltoyhtiön tavoitteena on tarjota asiak-kailleen hyvää palvelua ja kehittää vesihuoltopalveluja edel-leen.

Lahti Aqua Oy:ssä on käytössä Tekla Solution vesihuoltoyh-tiöille -ohjelmistoratkaisu. Yritys on ollut Teklan asiakas 1990- luvulta.

< www.lahtiaqua.fi

Kohtuullisen tuoton ongelmaSuomen vesihuolto on monopoliasemassa, eli kunnassa voi olla vain yksi toimija, joka rakentaa ja omistaa vesijohtoverkoston. Toimijoita on Suomessa yhteensä noin 1 500, joista alle kym-menen on Lahti Aquan kaltaisia osakeyhtiöitä. Suurin osa on kuntien omistamia liikelaitoksia sekä osuuskuntia. Vesihuol-tolaki antaa puitteet vesilaitosten hinnoittelulle: maksujen tulee kattaa vesihuoltolaitosten investoinnit ja kustannukset ja maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pää-omalle.

Nykyinen vesihuoltolaki on vuodelta 2001, ja sitä ollaan uudistamassa tämän vaalikauden aikana. Uudistus velvoittaa vesihuoltoa varautumaan erityistilanteisiin. Myös laitosten perimien maksujen määräytymisperusteiden tulisi olla mah-dollisimman läpinäkyvät ja vertailukelpoiset. Asiakkaiden ja viranomaisten tulee voida arvioida vesihuollosta perittävien maksujen kustannusvastaavuutta, kohtuullisuutta ja tasapuo-lisuutta. Laitosten tulisi myös tiedottaa siitä, miten vesihuol-losta perittävät maksut muodostuvat.

”Lain tullessa voimaan on vesihuollon johdon viimeistään tunnettava omaisuutensa tarkka jälleenhankintahinta sekä tekninen nykyarvo, jotta laitokset voivat kustannusten arvi-oinnin lisäksi hinnoitella vetensä oikein”, Lipponen sanoo. ”Tä-mä on yksinkertaista. Saneerauskustannukset pitää voida viedä perustellusti myös veden hintaan, niin että vesihuoltolaitokset pystyvät turvaamaan palveluidensa toimintavarmuuden”, hän toteaa.

Teksti ja kuva: Tea Numerla

> Lisää aiheesta: www.tekla.com/suunta12Vedenkäyttö Lahdessa ja Hollolassa

• Veden myynti: 8,2 miljoonaa kuutiota vuonna 2011• Vuorokausipumppaus: 24 000 kuutiota• Vedenkulutus/asukas: 150 litraa vuorokaudessa• Veden hinta Lahdessa: 1,24 € kuutiolta

(yksi kuutio on 1 000 litraa, eli 2 000 puolen litran pullollista)


Ohjelmistoratkaisu ei ole pelkkää sof-taa. ”Teklan ohjelmistoratkaisut koos-tuvat ohjelmistoista ja palveluista. Ja kun mukaan otetaan laitteet, tiedot ja ihmiset, jotka ohjelmistoja käyttävät, saadaan aikaiseksi tietojärjestelmä”, analysoi konsultointipäällikkö Tapio Ahomäki Teklasta.

Teklan konsultointipalveluiden ta-voitteena on tukea asiakasta tietojär-jestelmän jokaisen osa-alueen toimin-nan optimoinnissa. ”Haluamme, että asiakkaamme saavat täyden hyödyn te-kemistään investoinneista. Järjestelmän tehokas käyttö parantaa työn laatua ja lyhentää tehtyjen investointien kuole-tusaikaa”, toteaa Tekla Infra & Energy -liiketoiminta-alueen julkishallinnon segmentin toimialajohtaja Mike von Wehrt.

Sujuva käyttöönottoTeklan asiakkaat ovat tutustuneet kon-sultointipalveluihin uuden järjestelmän

Konsultointipalveluilla ohjelmisto-ratkaisujen hyödyntäminen tehokkaaksi

käyttöönoton yhteydessä. On käyttö-koulutusta sekä sovellusten ominai-suuksien konfiguroimista vastaamaan kunkin asiakkaan toimintaa. ”Luomme erilaisia pohjia ja teemme muita asiak-kaan tarvitsemia yksilöllisiä säätöjä”, Ahomäki selvittää.

Konsultointi kattaa myös tiedon konversiot, jotka saattavat olla mitta-via. ”Kun Salo ja yhdeksän ympäröivää kuntaa yhdistyivät uudeksi Saloksi, siir-simme kaikkien kuntien tiedot Salossa jo käytössä olleeseen Tekla GIS -paik-katietojärjestelmään ”, Ahomäki kertoo.

Prosessien kehittämistäTeklan konsultit laativat myös laaja-alaisia paikkatietoselvityksiä asiakkaan prosessien kehittämisen tueksi.

Yrityksissä ja organisaatioissa tarvi-taan ja kerätään paikkatietoa, mutta organisaation käytössä ei välttämättä ole kattavaa analyysia kerätystä aineis-tosta. Konsultointipalvelut tarjoavat

Pääosassa käyttäjäToimittaja pääsi tutustumaan, kun kou-lutuspäällikkö Pirjo Lundén perehdytti melko uusia Tekla GIS -käyttäjiä ajanta-sakaavan ylläpitoon.

Espoossa Teklan koulutustiloissa op-pia olivat hakemassa kaavoitussihteeri Leena Nikkanen Salosta sekä kaavoi-tusarkkitehti Marja Pelo ja kaavaval-mistelija Eeva-Maija Hyvärinen Nur-mijärveltä.

Pelolle Teklan ohjelmistot eivät olleet täysin uusia: ”Saan töissä kaikenlaisia ohjeita Teklan GISin käytöstä, mutta on erittäin hyvä, että Pirjo näyttää meille oikeanlaisen peruskäytön. Kun on oike-at pohjatiedot, sen jälkeen voi etsiä sitä omaa parasta työtyyliä.”

Maanmittausinsinööri (DI) Lundénin opetuksessa näkyy 15 vuoden koulu-

asiantuntemustaan asiakkaan prosessi-en ja strategioiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tekemällä muun muassa paikkatietoselvityksiä.

”Olemme selvittäneet asiakkaan puo-lesta, mitä aineistoja heillä on ja missä sekä kuka niitä käyttää ja mihin tarkoi-tukseen, jotta paikkatietoaineistojen yhteiskäyttöä on voitu lisätä”, Ahomäki kuvailee.

”Meillä on ohjelmisto-osaamisen li-säksi tarjota vankka toimialakohtainen substanssiosaaminen asiakkaan käyt-töön”, von Wehrt huomauttaa.



tuskokemus ja opettajan muodollinen pedagoginen pätevyys: koulutuksessa otetaan huomioon se, että ohjelmiston käyttäjät tulevat erilaisista ja erikokoi-sista kunnista.

”Kouluttajan on ymmärrettävä, että koulutettavien käyttämät aineistot ja

prosessit voivat poiketa paljonkin toi-sistaan. Minun täytyy opettaa niin, että kaikki osallistujat voivat peilata kerto-maani juuri oman kuntansa työtapoi-hin”, Lundén tiivistää.


Lisätietoja koulutuksista Tekla Extranetin koulutuskalenterista:

https://extranet.tekla.com tai sähköpostitse

[email protected]

Kuva: Terhi Wallin

15

We are at a crossroads in the energy and infrastructure business, wondering whether the electricity networks will become even more connected at the transmission level in supergrids spanning the length and breadth of Europe and beyond, or whether energy production and consumption return to being more local (which is how it all began...). Both outcomes are likely, not one exclusively. Optimal solutions are rarely one extreme, but how do we soften our tendency for tribalism, for defending our pet solution? How do we realize our role in the whole?

Judicious use of computers will help.

My colleague Eero Saarijärvi has written in his forthcoming doctoral thesis, algo-rithms are “unbribable”, but he also points out the care need in parameterization, or the computer will get things wildly wrong...

We have taken the issue of parameterization seriously in a network planning algo-rithm we have been working on at Aalto University, but that leads to a potential risk. If the user myopically specifies load growth, customer interruption costs and a whole host of other parameters specific to each secondary substation or even LV customer up to a distant planning horizon, the resulting network plans may not be appropriate if the forecasting is inaccurate. Added to this are the challenges brought about by the hard-to-predict production and viability of renewable distributed generation, which we are presently modeling from a planning perspective.

It is hard keeping up with developments, and equally challenging taking this re-search area to a new level, a bit like sailing upstream with the wind against you. Nevertheless, we have tried to take this decades old research topic, which has be-nefited from significant contributions from Finland (three professors come to mind: Jarmo Partanen, Erkki Lakervi and Matti Lehtonen) to what qualifies as a ‘new’ set of incremental contributions.

The best compromise we have come up with so far, is to use the algorithm in a two-stage format, taking full account of existing network, every year or so planning towards an intermediate time horizon where forecasting should be reasonably accu-rate and a ‘moving-target’ on the distant planning horizon. This means annual use of the algorithm, to ascertain a close-to-optimum plan for building new network and upgrading old, with the user exercising judgement as to the on-the-ground details and the shifting of close-to-optimum theoretical guidelines to fit annual budget constraints.

In that sense, we are happy to have been involved in developing an algorithm that will not steal jobs, but will hopefully release the energy and time of experienced distribution network planners to carefully parameterize and judiciously consider and fine-tune the results, letting computers do what they do best.

Text: John Millar

Risk of overly specific parameterization

Robert John Millar ended up, hap-pily, in Finland after many years of nomadic life as a musician. Just over a decade ago he realised he needed to upgrade his education to be-come respectably employed. Some-how, John acquired a doctorate in electrical engineering and now he spends 36.25+ hours a week at Aalto University School of Electri-cal Engineering chasing the elusive optimum distribution network and trying to figure out how hot under-ground cables get. Blowing hot air, exploring the human condition, and sleeping fill out the rest of his time.

COLUMN

Photo: Irfan Özbek


Rakentamisen tietomallintamisen (BIM, Building Informa- tion Modeling) nopeamman yleistymisen esteenä on rajallinen määrä osaavia resursseja sekä usein myös se, että asiakkaal-la ei ole valmiuksia käyttää tietomallin tietoja hyväksi. ”Kun urakoitsija ja suunnittelija tekevät yhteistyötä heti projektin alussa, päästään hyviin tuloksiin”, WSP Finland Oy:n toimi-

tusjohtaja TkT Kirsi Hau-tala kertoo. ”Urakoitsijan pitää panostaa muutok-seen, jotta prosessia saa-daan kehitettyä.”

”Hanke on ykkönen, tänä päivänä sorrutaan usein osaoptimointiin hankkeen sisällä”, Hau-tala jatkaa.

”Nykyiset sopimusmal-lit tuovat omat haasteen-sa. Allianssimalli, jossa ei

tule älyttömiä voittoja muttei myöskään älyttömiä tappioita on yksi sovellutus uudesta ajattelusta. Tavoite on saada toi-mintamalleja parannettua, BIM on yksi keino.”

WSP Finland Oy:n siltayksikön vetäjä Antti Karjalainen on osallistunut koko konsernin BIM-strategian luomiseen.

”Hankintalaki ei ole este toimintamallien muuttamiselle”, sanoo Karjalainen, joka on mukana mm. RYM Oy:n InfraBIM-hankkeessa. ”Kyse on ennemminkin siitä, miten BIM otetaan huomioon pisteytyksessä. Paljon muitakin kysymyksiä tulee

BIM järkeistää toimintamalleja

ratkaistavaksi, kuten muun muassa sopimustekniset kysymyk-set ja tekijänoikeudet.”

WSP:n siltasuunnitteluyksikkö mallintaa sillat Tekla Struc-tures -ohjelmistolla ja käyttää ilmaista Tekla BIMsight -sovel-lusta suunnitelmien kommunikoimiseen tilaajan kanssa. Silta-työmailla tietomalli on otettu riemuiten vastaan. Nyt ei enää tarvitse tarkastaa asioita monista lähteistä, kun tieto löytyy yhdestä paikasta ja vielä ilmaisen välineen avulla. ”Arvostan Teklaa todella paljon tästä panoksesta avoimen tiedonsiirron ja avoimiin standardeihin perustuvien ohjelmistojen yhteen-toimivuutta ajavan OpenBIM-aatteen edesauttamiseksi”, Kar-jalainen kertoo.

WSP Finland Oy:n kaikki teollisuuskohteet suunnitellaan mallintamalla ja talo- ja siltahankkeissakin mal-lintaminen yleistyy kovaa vauhtia. Käytännössä kaikki WSP:n kohteet, jotka mallinnetaan, tehdään Teklan ohjelmilla.

WSP Finland Oy & TeklaWSP Finland Oy on monialainen suunnitteluyritys ja osa kansain-välistä WSP Groupia. Yritys tarjoaa palveluja yhdyskunta- ja rakennesuunnitteluun sekä korjausrakentamiseen ja perustaa osaamisensa kokemuksen tuomalle ammattitaidolle ja sitou-tuneisuudelle. Yrityksen palveluksessa on Suomessa noin 350 henkeä, joista 150 on rakennesuunnittelijoita.

TkT Kirsi Hautala nimitettiin vuoden alussa WSP Finland Oy:n toimitusjohtajaksi. WSP Finlandilla on käytössään Tekla Struc-tures -ohjelmisto ja Tekla BIMsight -sovellus.

< www.wspgroup.com/fi

Kun WSP Group osallistuu suureen kansainväliseen silta-kilpailuun, otetaan yhteys Suomeen. WSP:n kaltaisessa 9 000 hengen konsernissa on tärkeää rakentaa verkostoja konsernin sisällä, jotta osataan aina valjastaa parhaat voimat kulloiseen-kin tarkoitukseen. Suuriin siltahankkeisiin kutsutaan suoma-laiset, pilvenpiirtäjäprojekteihin apua haetaan muualta.

WSP on julkaissut ”10 truths about BIM” -kirjasen, jonka avulla se pyrkii valistamaan koko rakennusalaa. Kun ala tilaajia myöten ymmärtää, miten paljon tehostamista prosesseissa on, lähtee BIM-junakin kulkemaan kiihtyvällä vauhdilla. WSP:lla on silloin osaamista ja valmiutta toteuttaa muutosta.

Parhaillaan käynnissä olevia WSP Finlandin BIM-kohteita ovat mm. Oulun Matkakeskus, Kulosaaren korttelitalo ja maa-ilman suurimman hiilivoimalaitoksen kattilarakenteet Etelä-Koreaan.

Teksti: Kirsti Porko Kuvat: Kirsti Porko ja Tekla

< Lisätietoja: www.tekla.com/suunta12

17

Yhteentoimivuudella tuetaan infrarakentamisen koko elinkaarta

Onnistuneen rakennushankkeen taustalla on luotettava, mal-lipohjainen suunnitelma. Rakennustyömaan tiedonhallinta ja tietomallien sujuva käyttö koneautomaatiota hyödyntävässä rakentamisessa ovat avaintekijöitä menestyksellisessä projek-tissa. Mallipohjaisuusajatteluun perustuvat, modulaariset Tek-la Solutions infrarakentamiseen -ohjelmistoratkaisut tarjoavat alan toimijoille tukea luotettavampiin ja nopeampiin teiden, katujen, ratojen ja maanrakennustöiden suunnittelu- ja raken-tamisprosesseihin.

Teknologiaa hyödyntämällä tehostetaan toiminta-prosessejaTeklan tarjoamien infrarakentamisen ratkaisujen ytimessä on Tekla Civil -ohjelmisto, joka vastaa nykyaikaisen rakentami-sen tarpeisiin. ”Ohjelmisto kuvaa suunnittelu- ja rakentamis-kohteita jatkuvina digitaalisina malleina, joihin on tallennettu infrarakentamisen kannalta keskeiset tiedot loogisina kohteina tukemaan alan toimintaprosesseja”, kertoo infrarakentamisen toimialajohtaja Erkki Mäkinen Teklasta. ”Ohjelmistomme yhteentoimivuuden ja uuden omistajayhtiö Trimblen myötä avautuneen verkoston avulla pystymme kehittämään malli-

Teklan yhteentoimivat ohjelmistoratkaisut tukevat infrarakentamisen prosesseja läpi hankkeen elinkaaren. Käytännön ratkaisut kattavat esisuunnittelun, tie- ja rakennussuunnittelun, rakentamisen tuen, sidosryh-mien kuulemisen ja palautteen hallinnan sekä laadunvarmistamisen.

pohjaista toimintatapaamme kattamaan koko infrarakenta-misen elinkaaren. Kehitämme jatkuvasti teknologista ydinkon-septiamme, jota hyödyntämällä asiakkaamme voivat tehostaa toimintaprosessejaan ja keskittyä omien ydinkyvykkyyksiensä kasvattamiseen”, Mäkinen jatkaa.

Käytännön ratkaisut tukemaan hankkeen jokaista vaihetta Teklan tarjoamat käytännön ratkaisut kattavat infrarakenta-misen prosessien jokaisen vaiheen. Konsepti rakentuu infrara-kentamista tukevien ydinteknologioiden integraatioihin mitta-uslaitteiden, koneautomaatiolaitteiden ja ohjelmistojen välille sekä tehokkaasti toimivien rajapintojen ja tiedonsiirtoverkos-tojen hyödyntämiselle suunnittelutoimistojen, työmaatoimis-tojen ja keskuspaikkojen välillä. ”Tekla Civilin käyttö infrara-kentamisessa sujuvoittaa suunnittelijoiden ja rakentajien yh-teistyötä ja tehostaa erityisesti hankkeita, joissa suunnittelu ja toteutus ovat lähellä toisiaan. Myös laadunvarmistuksen tuki mahdollistuu suunnittelu- ja toteumatiedon vertailun avulla”, Mäkinen sanoo.

Tekla Civilin tukiessa kohteiden yksityiskohtaisempaa suun-nittelua ja rakentamista infrarakentamis-hankkeen elinkaaren alkupään tukeminen on mahdollista Trimblen Quantm-esisuun-nitteluohjelmiston avulla. Väylä- ja taito-rakenteiden, kuten siltojen, meluesteiden ja asemalaiturien integraatiot taas mahdollis-tuvat Tekla Civilin ja Tekla Structures -tie-tomallinnusohjelmiston avulla. Sidosryhmi-en kuulemiseen ja palautteen hallintaan on tarjolla Tekla Palaute -sovellus.

Hyödyt, jotka asiakas saa infrarakentami-sen koko elinkaaren tukemisesta, ovat sel-keät. ”Prosessit nopeutuvat ja ovat entistä luotettavampia. Tällä kasvatetaan kilpailuky-kyä ja edistetään ydinkyvykkyyksien kasvua”, Mäkinen päättää.

Teksti: Annamaaria LujanenKuva: Tekla



Käyttäjäpäiväkävijät kokoontuivat OulussaOulussa tammikuun lopulla järjestetyn Tekla Käyttäjäpäivät 2012 (TKP12) -tapah-tuman monipuolisesta ja ajankohtaisesta ohjelmasta kokoontui nauttimaan yli 570 Infra & Energy -liiketoiminta-alueen asiakasta, teklalaista ja muuta kutsuvierasta energianjakelun, julkishallinnon, infrarakentamisen ja vesihuollon toimialoilta.

Tapahtuman teema, ”Helppo valinta”, ilmentää Tekla Solutions -ohjelmistoratkaisu-jen valinnan helppoutta asiakkaan näkökulmasta: asiakaslähtöisyys, modulaarisuus ja yhteentoimivuus vahvistavat Teklan edelläkävijäratkaisujen soveltuvuutta verkkojen ja muiden infrastruktuurien mallintamiseen ja hallintaan. Teklan ratkaisut helpottavat myös infra- ja energiatoimialojen loppuasiakkaiden tekemiä valintoja, sillä sähköiset asiointipalvelut toimivat ympäri vuorokauden viikonpäivästä riippumatta.

Asiakasisäntinä tapahtumassa toimivat Oulun Energia, Oulun kaupunki, Plaana Oy ja Oulun Vesi.


> MEILTÄ JA MAAILMALTALue lisää aiheista: www.tekla.com/suunta12

Smart Grid -yhteis-työllä parempaa palvelua Tekla Oy aloitti Smart Grid -yhteistyön tanskalaisen Kamstrup A/S:n kanssa. Yhteistyön tuloksena on syntynyt rat-kaisu, joka tarjoaa sähköyhtiöille tietoa jakeluverkosta ja lisää näin sähköyhti-öiden mahdollisuuksia valvoa ja hallita omaa jakeluverkkoaan.

Uuden ratkaisun pohjana ovat Tek-la DMS -käytönohjausjärjestelmä ja Kamstrup Smart Meters / Smart Grid. Ratkaisusta hyötyvät Teklan ja Kamst-rupin yhteiset asiakkaat.

Integroidun ratkaisun ja tarkempien jakeluverkkotietojen seurauksena säh-köyhtiöt voivat tarjota asiakkailleen pa-rempaa palvelua. Sähköyhtiöt eivät ole enää pelkän asiakaspalautteen varassa, vaan vikatilanteisiin pystytään reagoi-maan ja korjaustyöt aloittamaan ilman, että asiakkaat raportoivat häiriöstä säh-könjakelussa.

Tekla poistui pörssistä Helmikuussa Trimble Finland Oy sai it-selleen oikeuden kaikkiin Tekla Oyj:n osakkeisiin osakeyhtiölain mukaisesti. Trimble Finland asetti Teklan vähem-mistöosakkeiden lunastusmenettelyyn vaaditun vakuuden, jolloin Teklan vä-hemmistöomistajat olivat oikeutettuja saamaan osakkeiden lunastushinnan ja sille maksettavan koron.

Kun oikeus kaikkiin Teklan osakkeisiin oli siirtynyt Trimble Finlandille, NASDAQ OMX Helsinki Oy päätti Teklan pyynnös-tä poistaa Teklan osakkeen Helsingin pörssin listalta. Teklan osakkeen listaus Helsingin pörssissä lakkasi 10. helmi-kuuta.

Kaupparekisteri vahvisti Teklan yh-tiöjärjestyksen muutoksen yksityiseksi osakeyhtiöksi 7. elokuuta. Olemme nyt Tekla Oy.

19

Toimiva työyhteisö tuottaa hyviä tuloksiaTeklassa seurataan aktiivisesti henkilöstön tyytyväisyyttä vuo-sittain toteutettavan HUPO (Human Potential) Index -kyse-lyn avulla. Tavoitteena on pitää Tekla jatkossakin sellaisena työyhteisönä, jossa henkilöstön hyvinvointi näkyy asiakkaille erinomaisina työn tuloksina. HUPO-indeksi mittaa osaamiseen, työnteon edellytyksiin ja motivaatioon liittyviä työyhteisön ominaisuuksia. Kyselyn avulla on helppoa seurata työyhteisön tilaa ja tuottavuutta ja tarttua tehokkaasti kehitystä vaativiin asioihin.

Teklan viimeisimmän HUPO-kyselyn indeksiluku eli osaami-sen, työnteon edellytysten ja motivaation yhteiskerroin oli 407 pistettä. Tämä on paras tulos Teklan historiassa. Tekla sijoittui myös kärkijoukkoon muiden tutkimukseen osallistuneiden yri-tysten keskuudessa Suomessa.

Tutkimustulosten mukaan teklalaiset tulevat hyvin toimeen työkavereidensa kanssa, saavat kollegoilta tukea työssään ja ovat ylpeitä Teklasta yrityksenä. Myös työkyky ja tietoisuus omista vahvuuksista ja kehittämiskohteista ovat erittäin kor-kealla tasolla. Kehittämisen varaa on vielä muun muassa tie-donkulkuun liittyvissä asioissa, mahdollisuuksissa uusiin teh-täviin sekä palkitsemisjärjestelmän kannustavuudessa ja palk-kauksessa. Kyselyyn vastasi 93 prosenttia Suomessa työsken-televistä teklalaisista. Korkea vastausprosentti lisää tulosten luotettavuutta ja kertoo osaltaan asiaan sitoutumisesta.

Asiakkaat entistä tyytyväisempiäTekla Infra & Energy teettää vuosittain asiakastyytyväisyystut-kimuksen seitsemässä eri maassa arvioidakseen onnistumis-taan ja kehittämistarpeitaan. Seuraava tutkimus toteutetaan vuoden 2012 syksyllä.

Vuoden 2011 kysely lähetettiin yli 2 000 Infra & Energy -lii-ketoiminta-alueen asiakkaalle, joista yli 600 vastasi. Vastaus-prosentti oli 27.

Tyytyväisyys Infra & Energyn toimintaan on kasvanut jonkin verran edellisvuoden jo ennestään hyvästä tilanteesta. Asiak-kaiden mielestä Teklan keskeisimpien onnistumisten joukossa on muun muassa toimittajan ja järjestelmän luotettavuus.

Tekla jatkaa oman toimintansa kehittämistä keskittyen tut-kimuksessa esiin nousseisiin, asiakkaiden tärkeiksi kokemiin seikkoihin ja kehittämiskohteisiin.

Kiitos kaikille vastaajille antamastanne ajasta ja palauttees-ta. Toivomme, että saamme runsaasti vastauksia myös seuraa-vassa tutkimuksessa, sillä saatu palaute on tärkeimpiä toimin-nan kehittämisen välineitä.

Saatu palaute on tärkeimpiä toiminnan kehittämisen välineitämme –

osallistu myös vuoden 2012 asiakas- tyytyväisyystutkimukseemme ja

auta meitä kehittymään!

BIM-näkökulmia TallinnassaToukokuun alussa Tallinnassa pidettiin Tekla Nordic BIM Forum 2012 -seminaari, joka keräsi 120 osallistujaa 12 eri maasta.

Teklan BIM-seminaarin (BIM = Building Information Model-ing) ohjelmassa oli esityksiä varsin monenlaisista projekteista. Mukana oli silta-, sairaala-, lentokenttä-, voimalaitos- ja toi-mistotalohankkeita. Myös näkökulmat vaihtelivat suunnitteli-joista, rakennuttajista, urakoitsijoista, alihankkijoista ja omis-tajista aina betonielementtitehtaiden edustajiin ja raudoitus-ten toimittajiin yritysten BIM-strategioita ja valtakunnallisia tietomallivaatimuksia unohtamatta.

Kaksipäiväiseen seminaariin kuului myös opastettu kävely-retki Tallinnan vanhassa kaupungissa sekä yhteinen illallinen.

Kansainvälinen yhteistyö on monissa yrityksissä arkipäivää: yrityksillä on toimistoja useissa maissa, yritykset toimivat pro-jekteissa ulkomailla ja kotimaisissa projekteissa on mukana ulkomaisia yrityksiä. Ilmeisesti kansainvälisillä seminaareilla-kin on tilauksensa ja kansainvälinen verkottuminen koetaan mielekkääksi. Seminaariin osallistujat palasivat kotiinsa inspi-roituneina ja laukku täynnä uusia kontakteja.


> MEILTÄ JA MAAILMALTALue lisää aiheista: www.tekla.com/suunta12

Energia-alan tuulia Teklan seminaarissa BerliinissäKesäisessä Berliinissä 13.–14.6. järjestettyyn Tekla Energy Days 2012 (TED12) -tapahtumaan kokoontui energia-alan vaikutta-jia seitsemästä eri maasta. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Vattenfallin kanssa, ja teemana oli ”Perfect Match”, yhteen-toimivuus.

Luennoitsijoiden esitysten näkökulmana oli teeman mukai-sesti yhteentoimivuus Teklan ratkaisujen ja asiakkaiden mui-den ohjelmistojen välillä. Esityksissä käsiteltiin onnistuneita hankkeita ja älykkään jakeluverkkoympäristön asettamia haas-teita muun muassa kehitystyön, kestävän energian ratkaisujen, pitkän aikavälin suunnittelun, jakeluverkon hallinnan käytän-nön ratkaisujen sekä verkkotietojärjestelmästrategian määrit-telyn kannalta.

Myös Teklan ja Vattenfallin yhteistä historiaa käytiin lä-pi. Paikallisväriä tapahtumaan toi tutustumiskäynti Berliinin energiamuseoon.

Tiedontäytteisen ohjelman lisäksi kaksipäiväinen TED12-tapahtuma tarjosi osallistujille mahdollisuuden verkostoitua muiden energia-alan ihmisten kanssa ja tavata vanhoja tut-tuja.

< www.tekla.com/TED12

Espoon palautteenkäsittely yhteen sovellukseenPaikkatietopohjainen Tekla Palaute -sovellus on otettu käyt-töön Espoon kaupungissa. Kaupungin verkkosivuilla olevas-sa palautepalvelussa voi antaa kaupungin kaikkia toimialoja koskevaa palautetta. Sovellus kattaa palautteen antamisen, käsittelyn, palautteisiin vastaamisen ja palautteen julkaisun. Lisäksi palautepalvelusta saadaan kaupungin johtamisen tu-eksi raportit palautteen määrästä, sisällöstä ja palautteeseen vastaamiseen kuluneesta ajasta.

Kaupungin kaikkien toimialojen yhteinen ja yhtenäinen pal-velu tehostaa ja nopeuttaa palautteen käsittelyprosessia, kun koko prosessi tapahtuu yhdessä paikassa. Palautteen antajalle järjestelmä näyttäytyy helppona, toimialasta riippumattomana palautteenantotapana.

Tekla Palaute -sovellus on kehitetty aktiivisesti yhteistyös-sä asiakkaiden kanssa, ja palvelu on otettu käyttöön useissa kunnissa.

< https://easiointi.espoo.fi/eFeedback

21

Lehden paras juttu?Mikä oli mielestäsi Tekla Suunta 2012 -lehden paras juttu?

Vastaa viimeistään maanantaina 1.10. lähettämällä meille sähköpostia osoit-teeseen [email protected]. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme Tekla-hupparia. Voittajille ilmoitetaan voitosta sähköpostitse, ja voittajien ni-met julkaistaan Tekla Suunta 2012 -leh-den verkkosivuilla.

Otamme myös mielellämme vastaan muuta palautetta asiakaslehdestämme sekä juttuvinkkejä seuraavaa lehteä var-ten.

Kahdeksan uuden kunnan vesihuolto- verkostoja hallitaan Teklan ratkaisullaViimeisen runsaan vuoden aikana yhteensä kahdeksan kunnan vesihuoltoyhtiöt ovat valinneet Tekla Solution vesihuoltoyhtiöille -ohjelmistoratkaisun vesihuoltoverkosto-jensa hallintaan. Kunnat ovat Loviisa, Oulu, Kurikka, Rauma, Janakkala, Uusikaupunki, Tornio ja Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n osakkaaksi tullut Akaa, jonka vesihuolto-alueen hallinnointiin Teklan ratkaisu yhdistymisen myötä laajenee.

Tekla Solution vesihuoltoyhtiöille on ohjelmistoratkaisu vesihuoltoverkostojen hal-lintaan ja vesihuollon tehtävien suorittamiseen. Ratkaisun perustana on Tekla NIS -verkkotietojärjestelmä, jossa kaikki verkostoihin liittyvä tieto on saatavilla yhdestä paikasta.

Yhteistyössä asiakkaiden kanssa tehdyn kehitystyön tuloksena Teklan ohjelmisto-ratkaisu vastaa hyvin vesihuoltoyhtiöiden erilaisiin tarpeisiin, kuten verkoston do-kumentointiin, omaisuudenhallintaan, kunnossapitoon, vuotojen hallintaan ja asia-kaspalveluun. Teklan ohjelmistoissa on huomattava määrä toimialakohtaisia ominai-suuksia, joita muissa järjestelmissä ei ole.

Teklan ratkaisun vahvuuksia ovat sen helppokäyttöisyys ja luotettavuus sekä mo-nipuoliset ominaisuudet verkostojen saneerauksen suunnittelussa, raportoinnissa, analyyseissa ja asiakaspalvelussa.

Tekla OyMetsänpojankuja 1PL 102131 Espoo Puhelin: 030 661 10

Kaikki Teklan yhteystiedot löydät osoitteesta

a www.tekla.com

Ruotsi

Tanska

Ranska Saksa

Yhdysvallat

Iso-Britannia

Suomi (pääkonttori)

Lähi-itä

Kiina

Intia

Indonesia

MalesiaSingapore

Thaimaa

Japani

Tekla Oy (pääkonttori)Teklan toimistoJälleenmyyjä tai kumppani

Osallistu arvontaan!Vastaa viimeistään maanantaina 1.10.


Tekla Oy• Yksi Suomen vanhimmista ohjelmistoyrityksistä, perustettu vuonna 1966 • Asiakkaita yli 100 maassa, toimisto 14 maassa ja maailmanlaajuinen kumppaniverkosto • Pääkonttori Espoossa• Palveluksessa tällä hetkellä noin 500 henkilöä, josta lähes 200 ulkomailla• Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus 25–30 % liikevaihdosta• Osa Trimble-konsernia heinäkuusta 2011 lähtien


NÄE MAHDOLLISUUTESI SUURIIN SAAVUTUKSIIN

A TRIMBLE COMPANY

Maailma ei ole vielä valmis. Koko elinympäristömme – rakennukset, tiet, energia- ja vedenjakelujärjestel-mät – voidaan rakentaa paremmin, ja kaikesta voidaan pitää parempaa huolta. Laatu, kustannustehokkuus ja kestävä kehitys eivät ole vielä lähelläkään tasoa, jonka ansaitsemme.

Tekla on edelläkävijä digitaalisten tietomallien käyttöön siir-ryttäessä. Yhtiö tarjoaa rakennus-, infra- ja energiatoimialo-jen asiakkailleen yhä merkittävämpiä kilpailuetuja. Teklalla on kaksi liiketoiminta-aluetta, Building & Construction ja Infra & Energy.

Teklan tietomallinnusratkaisut rakennusalalleBuilding & Construction -liiketoiminta-alue kehittää ohjelmis-toja rakentamisen tietomallinnukseen (BIM eli Building Infor-mation Modeling). Tekla Structures -ohjelmistolla voi luoda ja Tekla BIMsight -yhteistyösovelluksella yhdistää tarkkoja kol-miulotteisia malleja projektin koosta, materiaaleista tai haas-teellisuudesta riippumatta.

Teklan ratkaisut kattavat projektivaiheet luonnossuunnit-telusta liitos-, elementti- ja konepajasuunnitteluun, valmis-tukseen sekä työmaan ohjaukseen. Mallinnukseen pohjautuva yhteistyö edistää automaatiota, auttaa rakenteiden hahmot-tamisessa, nopeuttaa hankkeiden läpivientiaikoja, vähentää virheitä ja materiaalihukkaa ja siten rakentamisen aiheutta-maa ympäristökuormaa – toisin sanoen auttaa rakentamaan parempia rakennuksia.

Tekla Solutions infra- ja energiatoimialoilleInfra & Energy -liiketoiminta-alue kehittää Tekla Solutions -ohjelmistoratkaisuja infra- ja energiatoimialoille. Tekla So-lutions -ohjelmistoratkaisut tarjoavat korkealuokkaisia pro-sessitukityökaluja suunnittelusta rakentamiseen, käyttöön ja kunnossapitoon. Jokainen Tekla Solution on tietylle asiakas-ryhmälle tuotteistettu kokonaisuus Teklan sovelluksia ja pal-veluja. Ratkaisun keskiössä on toimialakohtainen tuotemalli, joka sisältää avaintiedot infrastruktuurista ja liiketoiminnasta.

Monipuolisilla paikkatietotoiminnallisuuksilla varustetut toimialasovellukset tarjoavat korkealuokkaisen prosessituen asiakkaan tehtäviin. Ratkaisujen perusominaisuuksiin kuuluu modulaarisuus, yhteentoimivuus muiden järjestelmien kanssa sekä erinomainen tuki Teklan asiakkaiden asiakaspalvelulle.

< www.tekla.com

Energianjakelu, julkishallinto, infrarakentaminen ja vesihuolto

24.-25.1.2013, Jyväskylä


Tekla Käyttäjäpäivät 2013

Tekla Suunta 2012

Documents

Transcript of Tekla Suunta 2012