Tulospalkkioiden lasku hidasti ansiokehitystä

edunvalvonta

Lakipalstalla pohditaan, kuka on yrittäjä

työelämä

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

3

!

ICT-KONEEN?lehti.tek.fi

Pepi Takala: TEKin on oltava siellä, missä jäsenetkin

tek-vaikuttaja

VASTAVALMISTUNUT ON JO

TYÖURALLAS. 40

MCI

3.5.2013

Pelastaako kansallinen palveluväylä yskivän

44

Budejettikkehyksen kokonaiskuva jäi sumeaksi.

VAIN VERKOSSA LEHTI.TEK.FI

3221"TEKNOLOGINEN OSAAMINEN ON KÄSITETTÄVÄ OSAKSI KANSALAISTEN YLEISSIVISTYSTÄ."P E P I TA K A L A

∂ AJASSA

∂ KOULUTUS

∂ TEKNIIKKA

∂ TYÖELÄMÄ

"Ilmastonmuutoksen seuraavassa vaiheessa

insinöörien rinnalle tarvitaan ihmistieteilijöitä."

TEKNIIKAN TOHTORI, SUSTAINABILYTY MANAGER RIIKKA KYRÖ

22 Lakitieto: Kuka on yrittäjä?

24 Yleiskaavoittaja arvostaa monimuotoista kaupunkia

27 Kuntapalkat laahaavat jäljessä

28 Työmarkkinatutkimus 2012: Tulospalkkioiden lasku hidasti ansiokehitystä

Muun muassa:

14 Lasten ja nuorten tiedekilpailussa oivaltavia välähdyksiä

15 TEKniksi: Loistava unilelu

15 TEK-päivä Heurekassa 31.8.2013

17 Valtion tutkimuslaitoksissa työpaikat vaarassa

36 Työ tekijäänsä opettaa

4 Herättääkö kansallinen palvelukäytävä yskivän ICT-koneen?

44 Tie tohtoriksi: Hiilipäästöjen jäljillä

49 Tekniikan ihmeitä Maailman tehokkain painepesuri

→ Terminen kevät saapui työmarkkinoilleYTN Summitissa kaivettiin syksyn neuvottelukierroksen lähtökuoppia ja pohdittiin tulevaisuuden työelämää.

LUE MYÖS: LEHTI.TEK.FI

→ Saadaanko työaikakulttuurin rappio kuriin?Työturvallisuuslain muutos velvoittaa työnantajaa selvittämään, mikä todellinen työhön sidottu aika on, tuleeko sähköposteihin vastata työajan ulkopuolella ja joutuuko matkustamaan työasioissa vapaa-ajalla.

42 AboaTEK verkostoi ja virkistää

2 TEK 3/2013

TÄSSÄ NUMEROSSA

∂ VAKIOT

3 Pääkirjoitus

19 Havuja Tie huipulle vaatii yhteistyötä yli rajojen

21 TEK-vaikuttaja Pepi Takala TEKin oltava siellä, missä jäsenetkin

35 Näkökulma: Palveluarkkitehtuuri tukee talouskasvua

50 Sudoku

51 Teekkarilaulu Peppi Pitkätossun juomalaulu

PÄÄKIRJOITUS

YTN KAMPANJOI tänä keväänä kahdeksan tunnin työpäivän puo­lesta. Teema näkyi lehdistössä, televisiossa, kenttäkierroksella ja sosiaalisessa mediassa. Kampanjan nettisivut olivat hyvin suositut ja videoita katseltiin uutteraan. Kustannuksetkin olivat kohtuulli­set, kun ne jakautuivat viidelletoista YTN:n jäsenjärjestölle.

Tavoitteena oli kiinnittää ylempien toimihenkilöiden, päättä­jien ja suuren yleisön huomiota siihen, että Suomessa teetetään ja joudutaan tekemään työsopimuksella sovittua pidempiä työpäiviä ilman työaikalain mukaista korvausta.

Tilanne ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä, koska samanaikaisesti yli puolet jäsenistämme kokee työmääränsä joko ajoittain tai jatkuvasti liian suureksi. Lisäksi tilanne on yksinker­taisesti lain vastainen.

Myönteistä on, että tilanne on vähitellen parantunut, aina­kin työmarkkinatutkimuksen mukaan. Jäsenten todelliset työ­tuntimäärät ovat vähitellen laskeneet siten, että ne ovat nyt viikko­tasolla kaksi tuntia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Ei auta, että laki on kunnossa, jos emme itse pidä siitä kiinni.

Heikki Kauppiheikki.kauppi@tek.fi

Tarvitaan kuitenkin edelleen paljon asenteiden muokkausta, valistusta ja viranomaisvalvonnan kehittämistä ennen kuin työ­aikalain noudattaminen saadaan TEKin jäsenistöä tyydyttävälle tasolle. Myös yksittäisiltä jäseniltä vaaditaan siviilirohkeutta. Ei auta, että laki on kunnossa, jos emme itse pidä siitä kiinni esi­merkiksi kieltäytymällä korvauksettomista ylitöistä.

Kampanja herätti myös ärtymystä – osassa jäsenkuntaakin. Sanottiin, että työajan lyhentäminen on väärä keino taantuman torjunnassa ja hyvinvointivaltion pelastamisessa, ja että töitä päinvastoin pitäisi tehdä entistäkin ankarammin, jotta pärjätään kilpailussa nousevia teollisuusmaita vastaan.

Ei liene yllätys, että en aivan allekirjoita tuota argumenttia. Laiskottelu ja periksi antaminen eivät varmastikaan ole tie mihinkään hyvään, mutta siitä ei kohtuullisen työpäivän vaatimi­sessa olekaan kysymys. Työpäivää voi pidentää vain rajallisesti ja väliaikaisesti työtehon, luovuuden ja terveyden kärsimättä.

Suomen ei tule käydä globaaliin kilpailuun työpäivää piden­tämällä ja palkkoja alentamalla, vaan panostamalla yliopistoi­hin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. On paljon tehokkaampaa tehdä fiksuja asioita fiksummin kuin tehdä taantuvia tuotteita pienemmillä kustannuksilla.

VAIN VERKOSSA LEHTI.TEK.FI

∂ OPISKELIJAT

24

40 Vastavalmistunut on jo työuralla

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 50ja voit voittaa Applen iPadin!

→ Terminen kevät saapui työmarkkinoille

Vantaan yleiskaavapäällikkö Mari Siivola innostuu suurten linjojen vetämisestä.

→ Ota työpäivä haltuusiKeskity neljään huippuhyvään tuntiin. Tyhjennä aivojasi jatkuvasti. Saku Tuominen neuvoo, miten työpäivän kaaos saadaan kuriin.

Riittääkö 8 tuntia?

TEK 3/2013 3

→

4 TEK 3/2013

ICT-koneenHerättääkö kansallinen

Tietojärjestelmien yhteen nivominen on kinkkistä

puuhaa. Aikataulut venyvät vuosia, ja kustannukset

karkaavat kymmeniin miljooniin euroihin. Mallia

haetaan nyt Viron sähköisten palvelujen arkkitehtuurista.

Avautuuko meille lopulta aivan uudenlainen tietoyhteiskunta?

TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVITUS JUSSI KAAKINEN

käyntiin?

palveluväylä yskivän

TEK 3/2013 5

Sähköisistä palveluista ei saada kaikkia tehoja irti. Samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään yli organisaa­tiorajojen – eikä aina edes nii­den sisällä.

Tilanne on kuin maantiellä, joka päättyy kunnan rajalla ja alkaa seuraavan kunnan kohdalla eri paikasta. Julkiset ja yksi­tyiset autot ajavat omilla väylillään, ja jokaiseen virastoon ajetaan omaa tietä pitkin.

Massiivisten tietojärjestelmien rakentami­nen ei onnistu yskähtelemättä. Esimerkiksi sähköistä reseptiä valmisteltiin runsaat kym­menen vuotta, ja lopulta se otettiin kattavasti käyttöön lukuisten lykkäysten jälkeen vasta tänä vuonna. Sähköisen kuljettajatietojärjestel­män käyttöönotto puolestaan viivästyi yli kym­menen vuotta, ja kustannukset paisuivat yli nelinkertaisiksi.

– Lainsäädäntö takaa kunnille itsehallinnon ja ministeriöille riippumattomuuden. Hankin­noissa on noudatettu hankinta­ ja perustuslakia. Kaikki ovat toimineet omasta lähtökohdastaan oikein, mutta kansallinen ohjaus ja hallinta ovat puuttuneet, miettii Sitran johtaja Antti Kivelä.

– Olemme olleet hirveän haluttomia sano­maan kunnille, ministeriöille tai kenellekään mitään teknisistä asioista, kuten tietojärjestel­mistä, standardeista ja rajapinnoista. Sen satoa korjaamme nyt, täydentää Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus­ ja kehittämis­johtaja Jyrki Kasvi.

Pirstaleisia tietokantoja ja ­järjestelmiä kam­metaan nyt kerralla uuteen uskoon. Pekka Ala-Pietilän johtama ICT 2015 ­työryhmä ehdotti

loppuraportissaan tammikuussa, että Suomeen tulisi rakentaa yhtenäinen kansallinen tietopal­veluarkkitehtuuri. Idea on jo poikinut tulosta. Maaliskuisessa kehysriihessä hallitus päätti, että Suomeen luodaan kattava ja yhtenäinen säh­köisten palveluiden palveluväylä. Valtiovarain­ministeriön työryhmä miettii parhaillaan, millä pelisäännöillä sadat – ellei jopa tuhannet – eri­laiset väylät saadaan sovitettua yhteen arkkiteh­tuuriin.

– Kansallisesti määritelty yksi väylä on yhtä käänteentekevää kuin se, kun Suomessa siirryt­tiin yhteiseen raideleveyteen, kiteyttää valtion ICT­johtaja Timo Valli.

Mallia haetaan Virosta, jossa yhtenäinen pal­veluväylä, x­väylä, toteutettiin jo 2000­luvun alussa. Viron kansallinen tietojen vaihdon kanava yhdistää kaikki julkiset palvelut ja tieto­tekniset ratkaisut toisiinsa. Käyttöön on tulossa väylän kuudes versio.

– Olemme varmistuneet siitä, että Viron malli on paras ratkaisu, mutta työryhmässä suunnitel­laan, miten Suomessa päästäisiin kansalliseen palveluväylään, koska lähtötilanteemme on eri­lainen, Valli pohtii.

Väylällä puhutaan samaa kieltäMitä Virossa sitten on tehty paremmin kuin muualla?

– Itse asiassa väylä ei ole fyysinen tuote, vaan se on joukko standardeja ja protokollia, joiden mukaan eri tietokannat tai ­järjestelmät on lii­tetty avoimeen internet­väylään, Kivelä huo­mauttaa.

– Palveluarkkitehtuurissa tiedot ovat aina vain yhdessä paikassa, josta kyselypohjainen järjestelmä hakee tarvittavat tiedot. Tiedon välit­

Antti Kivelä

Jyrki Kasvi

TILANNE ON KUIN MAANTIELLÄ, JOKA PÄÄTTYY KUNNAN RAJALLA JA ALKAA SEURAAVAN KUNNAN KOHDALLA ERI PAIKASTA.

6 TEK 3/2013

→

VIRO ON TEHNYT SUOMELLE TARJOUKSEN X-VÄYLÄN KÄYTTÄMISESTÄ.

tämiseen käytetään yleistä internetiä, jonka yli ne välitetään salattuna, Kivelä lisää.

Tällä hetkellä Suomessa eri tietokantoja ja ­järjestelmiä hyödyntävien palveluiden kehittämi­nen vaatii pitkää pinnaa ja paksua lompakkoa. Eri järjestelmät pitää integroida keskenään erik­seen, mikä vaatii usein kalliita lisenssimaksuja. Toinen vaihtoehto on rakentaa kerralla valtava kokonaisuus, jossa kaikki toiminnot – kuten tietokannat, tunnistautuminen ja palvelut – ovat saman järjestelmän sisällä.

Virossa riittää kytkentä palveluväylään. Vaadi­tun standardin mukaisesti toimiva välityspalve­lin mahdollistaa, että järjestelmä on myös väylän muiden käyttäjien käytettävissä. Kukin erillisjärjes­telmä hallitsee omia tietojaan, ja vastaa, että tiedot ovat oikein.

– Esimerkiksi, kun kirjoitan sähköistä reseptiä, järjestelmä lähettää automaattisesti kuusi kyselyä eri järjestelmiin. Tieto palautuu x­väylän kautta, ja koko resepti täyttyy automaattisesti. Sen jäl­keen lähetän sen reseptikeskukseen, jonne se arkistoidaan. Lisäksi se arkistoituu potilastietojär­jestelmään, kuvailee Sitran vanhempi neuvonan­taja ja lääkäri Madis Tiik, joka oli luomassa Viron potilas tieto järjestelmien integraatiota, virolaista kansallista terveysarkistoa.

Jokaiseen palveluun ei tarvitse tunnistautua erikseen, vaan yksi tunnistautuminen henkilö­kortilla tai mobiilivarmenteella riittää. Tunnistau­duttuaan käyttäjä voi valita, missä roolissa käyttää palveluja. Kansalaiselle, yrittäjälle tai organisaa­tion edustajalle avautuvat erilaiset käyttömahdol­lisuudet.

Vallin mukaan Suomen uudistamistyössä on ollut esillä neljä eri vaihtoehtoa.

– Tällä hetkellä mietimme neljää erilaista ske­naariota: nykyinen malli, kaikki väylät korvaava malli, Viron väylämalli ja näiden yhdistelmä. Erona on esimerkiksi se, millä tavalla tiedonsiirto hoidetaan. Pitääkö joidenkin palvelujen osalta väylällä hallita, mitä kaapelia pitkin tieto väli­tetään, ja kuka kaapelin omistaa, Valli kuvailee tämänhetkistä tilannetta.

Virossa yrityksille suunnatuista julkisista pal­veluista kaikki on saatavana sähköisesti ja kansa­laisten palveluista 97 prosenttia. Käytössä on 3 000 palvelua, ja palveluväylää käyttää 900 organisaa­tiota. Puolet kaikista kansalaisista asioi x­väylällä päivittäin.

– Kymmenen vuoden aikana valtio on satsan­nut väylän rakentamiseen ja ylläpitoon 10 miljoo­naa euroa, Tiik laskee.

Suomen ja Viron bittiväylästä malli koko EuroopalleVIRO ON EHDOTTANUT Suomelle virallisesti, että Suomi hyödyntäisi palveluarkkitehtuuriratkaisus-saan maksutta heidän käyttämäänsä avoimeen lähdekoodiin pohjautuvaa x-väylää. Tavoitteena on luoda kahden maan välinen sähköisten palveluiden väylä, jonka avulla samat tiedot ja palvelut olisivat saatavilla molemmissa maissa.

– Tarjous on mielenkiintoinen. On syytä pohtia, voisiko maidemme välillä olla myös virtuaalinen bit-tiväylä samalla tavalla kuin meillä on laivaväylä Hel-singistä Tallinnaan. Asiaa mietitään ministeritasolla, ja päätöksiä on luvassa kevään aikana, valtion ICT-johtaja Timo Valli kertoo.

Valli ja Sitran johtaja Antti Kivelä uskovat, että onnistuessaan väylä toimisi esimerkkinä koko EU-tasolla, ja suomalaiset ja virolaiset pääsisivät käsiksi suuriin markkinoihin.

– Meillä on paljon fyysistä liikennettä rajan yli. Jos pystymme todistamaan, että näin tiedon-siirto kannattaa hoitaa kahden maan välillä, voi-simme myydä sen muulle Euroopalle. Firmoille, jotka ovat olleet muutoksessa mukana, avautuvat hui-keat markkinat, koska silloin ne olisivat edellä kaik-kia muita.

Vaikka yhteistyökuvio ei toteutuisikaan sellaise-naan, Valli uskoo, että kaksi maata tulevat tekemään joka tapauksessa tiivistä yhteistyötä keskenään. Kivelä puolestaan paljastaa, että väylän teknologiaa testataan jo ensi syksynä. Silloin kokeillaan siirtää verottajan ja Kelan tietoja lahden yli etelään.

Pekka Ala-Pietilä

Timo Valli

Madis Tiik

TEK 3/2013 7

Tiedot ovat aina varastoituina vain yhdessä pai-kassa kertaalleen. Kyselypohjainen järjestelmä hakee tarvittavat tiedot yhdestä lähdejärjestelmästä. Tiedon välittämiseen käytetään yleistä internetiä, jonka yli tietoja välitetään salattuna.

Eri palvelut ovat kytkettyinä välityspalvelimen avulla väylään.

Valtiovarainministeriön alainen virasto myöntää luvat esimerkiksi yrittäjille ja organisaatioille x-väylän käyttämiseen.

Kaikki palvelut ovat yhden kirjautumisen takana. Henkilö valitsee erikseen käyttäjäroolin.

KANSALLINEN ARKKITEHTUURI RAIVAISI MAHDOLLISUUKSIA

MYÖS PIENEMMILLE IT-YRITTÄJILLE.

JULKINEN SEKTORI

Välityspalvelin

Turvapalvelin

Välityspalvelin

Turvapalvelin

Välityspalvelin

Turvapalvelin

Välityspalvelin

Turvapalvelin

Välityspalvelin

Turvapalvelin

Turvapalvelin

Välityspalvelin

Turvapalvelin

Välityspalvelin

Turvapalvelin

Väestö-rekisteri

Sairaus-vakuutus-rekisteri

Ajoneuvo-rekisteri

Dokumenttienhallinto-

järjestelmät

MISPMinitieto-

järjestelmänportaali

Dokumenttienvaihtokeskus

Paikkatieto-järjestelmät

Käyttäjien portaalit ja tietojärjestelmät

ePoliisieKoulueAutorekisteri

eTerveyseVerohallinto

m-PankkieYrityswww.eesti.ee

Kansalaisen näkymä

Yrittäjän näkymä

Viranomaisen näkymä

INTERNET X-VÄYLÄ

Näin toimii Viron kansallinen sähköisten palveluiden arkkitehtuuri

Viron sähköisten palveluiden arkkitehtuuri

8 TEK 3/2013

Startup-yrityksille avautuvat suuret markkinatSuuret IT­hankkeet ovat olleet Suomessa pitkään muuta­man suuren yrityksen hallussa. Kansallinen arkkitehtuuri rai­vaisi tilaa myös pienemmille toimijoille. Kun järjestelmien eri osat on helpompi liittää yhteen, koko ekosysteemiä ei tarvitse hankkia samalta toimittajalta. Esimerkiksi, jos hammaslääkä­rin ajanvaraus ei toimi, se voidaan irrottaa kuin lego­palikka ja kilpailuttaa erikseen.

– Suurissa suljetuissa järjestelmissä muutokset, päivitykset ja rajapinnat pitää tilata samalta toimittajalta. Kun moduulit voivat keskustella keskenään, jokaisen palikan voi kilpailuttaa erikseen. Näin päästään irti toimittajaloukusta, Kasvi summaa.

– Kun pidämme tietokannat erillään kokonaisuudesta, annamme uusille yrityksille mahdollisuuden tuoda rajattuja käyttö liittymiä kapealle sektorille, Tiik kertoo.

Palveluväylän myötä tietojen saatavuus eri hallinnonaloilta ei ole enää este, vaan palvelujen kehittämisessä voidaan astua aivan uudelle tasolle.

– Mahdollisuudet ovat kiinni vain ihmisten innovointi­kyvystä. Esimerkiksi jos yhdistetään lääkedataa ja ilmasto­tietoja, astmapotilaille voidaan lähettää viesti lääkeannosten

PEKKA ALA-PIETILÄN vetämä ICT 2015 -työryhmä ehdotti loppu-raportissaan, että Suomeen rakennetaan yhtenäinen palvelu-arkkitehtuuri. TEKin yksikönjohtajat Pekka Pellinen ja Sari Taukojärvi olivat mukana työryhmässä.

Hallitus päätti valtiontalouden kehyksissään vuosille 2014–17, että Suomeen luodaan kattava ja yhtenäinen sähköisten palveluiden palveluväylä, jota luotaessa paino-tetaan kustannustehokkuutta sekä kartoitetaan mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön.

Valtiovarainministeriön ohjaus- ja projektiryhmät valmistelevat parhaillaan suunnitelmaa säh-köisten palveluiden kokonais-arkkitehtuurista. Ensimmäiset suunnitelmat valmistuvat kesä-kuussa. Päätöksiä arkkitehtuurista tehdään syksyn aikana.

Viro on tehnyt Suomelle viral-lisen tarjouksen, että Suomi voisi ottaa Viron mallin käyttöön sellai-senaan. Päätös tehdään kevään aikana.

Kansallinen tietopalveluarkkitehtuuri

→

YKSITYINEN SEKTORI

Välityspalvelin

Turvapalvelin

Välityspalvelin

Turvapalvelin

Välityspalvelin

Turvapalvelin

Välityspalvelin

Turvapalvelin

Valtion tieto-järjestelmän

hallinto-järjestelmäriha.eesti.ee

Sähköinen identiteettiID-kortti &Mobiili-ID

PankitViestintäEnergia

KäyttötukiKeskuspalvelin I

Keskuspalvelin II Keskusvalvonta

X-tien sertifikointikeskus

€

INTERNET X-VÄYLÄ

TEK 3/2013 9

kasvat tamisesta, kun ilmasaasteet lisäänty­vät. Näin vältytään turhalta lääkärinkäynniltä, Kivelä havainnollistaa mahdollisuuksia.

Kivelän mielestä palveluväylä on mullista­nut Virossa koko kansalaisyhteiskunnan idean.

– Kansalainen pystyy näkemään viranomai­sen nimen ja paikan, jos esimerkiksi poliisi on katsonut henkilön auton tietoja. Järjestelmä on täysin läpinäkyvä.

Kasvi uskoo, että palveluväylän avulla sosi­aali­ ja terveyssektorin uudistukset sekä kunta­liitokset olisi halvempi toteuttaa.

– Nyt on puhuttu, kuinka vaikeaa kuntalii­tokset ovat poliittisesti, mutta monille saattaa tulla yllätyksenä, miten vaikeaa se on tietotek­nisesti. Joissakin kuntaliitoksissa suurimmat kustannukset ovat tulleet kahden kunnan samaa asiaa hoitavien tietojärjestelmien yhteensovittamisesta, Kasvi havainnollistaa.

Valli ennakoi, että Viron kaltaisen mallin rakentaminen ja etenkin käyttöönottaminen maksaisi Suomessa useita kymmeniä miljoo­nia euroja. Tällä hetkellä koko julkinen sektori käyttää ICT:n ylläpitoon kaksi miljardia euroa vuodessa. Valli uskoo, että kansallisen arkki­tehtuurin avulla nykyiset palvelut voitaisiin tuottaa kolmanneksen halvemmalla.

– Emme pidä tästä syntyvää hyötyä vakiona, vaan uskomme sen lisäävän huomattavasti koko julkisen hallinnon vaikuttavuutta. Siirty­mävaiheessa tämä saattaa näyttää lisäkustan­nukselta. Väyläkuvio on osa julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisstrategiaa. Tämä on yksi ratkaisu isommassa kokonaisuudessa.

Muskelit riittävätVaikka kansallisen palveluarkkitehtuurin edut ovat kiistattomat, kukaan asiantuntijoista ei usko, että siirtymävaiheesta tulee helppo. Nykyinen kenttä on pirstoutunut niin moni­mutkaiseksi vyyhdeksi, että sen yhteen nivo­minen vie vuosia. Jotta onnistuminen olisi mahdollista, pitää jokaisen sitoutua suunni­telmiin.

– Tämä on ennen kaikkea tahtokysymys, ei teknologiakysymys. Tahtotilaa voidaan muo­dostaa usealla eri tasolla. Se voi olla yleistä tahtoa, normitukseen ja standardisointiin

perustuvaa tahtoa ja lopulta tahtoa voidaan ilmaista lailla, Kivelä luettelee.

Kasvi puolestaan korostaa, että yhteisen päätöksen pitää ulottua kaikkien hallinto ­ rajojen yli.

– Jollekin toimijalle pitää antaa selkeästi valtuudet sanella reunaehtoja eri ministe­riöille. Jonkun pitää vastata myös selkeästi niin sanotuista tukipalveluista, kuten tunnis­tautumisesta.

Tiik on samoilla linjoilla. Päätöksentekoa ei saa hajauttaa liian moneen pöytään.

– Suomessa koko päätöksenteko on hajau­tunutta. Kansallisella tasolla ei ole minkään­laista johtamista ja yhtenäistä mallia.

Valli vakuuttaa, että selkeällä työnjaolla, yhteisellä valmistelulla ja laadittavilla standar­deilla voidaan vaikuttaa hallinnonalasiilojen, virastojen ja itsenäisten kuntien toimintaan aikaisempaa paremmin. Viitearkkitehtuurin ensimmäiset suunnitelmat valmistuvat kesä­kuussa, minkä jälkeen lyödään nuijaa pöytään. Päätöksiä kansallisesta viitearkkitehtuurista voidaan odottaa ensi syksynä.

Vuonna 2011 voimaantulleen tietohallinto­lain myötä valtiovarainministeriö voi velvoit­taa koko julkista sektoria noudattamaan yhteistä standardia. Tällöin uusien järjestel­mien hankinnan tarjouspyynnössä määritel­täisiin, millä tavalla tiedonsiirto pitää toteut­taa. Tavoitteena on, että julkinen sektori toimii veturina, ja yksityinen sektori seuraa mukana.

– Lisäksi pitää päättää, korvaammeko vain vanhoja elinkaarensa loppuun ehtineitä jär­jestelmiä, vai nopeutammeko muutosta tuke­malla uusimisprosessia. Olemme varau tuneet siihenkin, Valli kertoo.

Kasvi pelkää, että pinnan alle kurkista­minen saattaa tuottaa vielä monia yllättäviä käänteitä. Teknisen normiston lisäksi myös hallinnollinen arkkitehtuuri pitää saada yhte­näiseksi.

– Viime aikoina on havahduttu, että sairaa­loiden, sairaanhoitopiirien, kuntien terveys­keskusten ja työterveysasemien käsitteistö ei ole keskenään yhteensopivia. Yhdestä potilas­tietojärjestelmästä ei ole hyötyä, jos siellä käy­tetyt käsitteet eivät ole yhteneväisiä.

VIROSSA KANSALAINEN NÄKEE, KUKA VIRANOMAINEN

ON KÄSITELLYT HÄNEN TIETOJAAN.

10 TEK 3/2013

Väyläratkaisu huomioidaan ApotissaPOTILASTIETOJÄRJESTELMIEN uusiminen ja varsinkin niiden hinta ovat herättäneet viime aikoina rutkasti keskustelua. Asiantuntijat uskovat, että väyläratkaisu hyödyttäisi etenkin sosiaali- ja terveysalan isoja tietojärjestelmä-ratkaisuja.

Kohu alkoi, kun yliopistosairaaloiden ja Sit-ran Sirius-raportissa arvioitiin vuonna 2011, että koko maan kattavan potilastietojärjestel-män hankinta maksaisi kokonaisuudessaan kym-menen vuoden aikana 1,2–1,8 miljardia euroa. Ensimmäisenä potilastietojärjestelmien hankin-nassa liikkeellä ovat olleet Helsingin ja Uuden-maan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä viisi pääkau-punkiseudun kuntaa. Apotti-hankeen kustannuk-seksi on arvioitu 350–450 miljoonaa euroa kym-menen vuoden aikana. Apotin hankejohtajan Antti Iivanaisen mukaan nykyisten järjestelmien yllä-pitoon uppoaa sama summa. Espoo on päättänyt vetäytyä hankkeesta.

– Jos terveydenhuollon isoissa ratkaisuissa tukeudutaan palveluväylään, tulee se varmasti veronmaksajille edullisemmaksi ja palvelu para-nee. On tärkeää ymmärtää, että tietojen varas-toinnin ja niiden siirtämisen ei tarvitse olla saman järjestelmän sisällä, Sitran johtaja Antti Kivelä korostaa.

– Kun Apotin kilpailutus lähtee liikkeelle, kilpai-lutuksessa tulee huomioida, että se tukee kan-sallista palveluverkkoa. Näin tiedot eivät lukkiudu yhden ohjelmatoimittajan sisään, hän jatkaa.

Iivanainen kertoo, että he seuraavat kiin-nostuneina palveluväylän kehitystyötä. Iivanai-sen mukaan Apotin kilpailutus alkaa aikaisintaan kesäkuun lopussa mutta viimeistään elokuun puolivälissä. Hankinnassa huomioidaan mahdolli-suuksien mukaan tuleva väyläratkaisu.

– Väyläratkaisu auttaa tiedonsiirrossa, mutta ei sisällä tiedon hyötykäyttöön liittyvää toimin-nanohjausta, joka taas on modernien asiakas- ja potilastietojärjestelmien heiniä.

– Hyödynnämme väyläratkaisua, ja olemme keskustelleet asiasta jo myös esimerkiksi Sit-ran kanssa. Palveluväylän myötä muodostuu yhteys muihin tietokantoihin, kuten Kelaan ja THL:ään, jolloin niihin ei tarvitse rakentaa erik-seen yhteyttä. Toivottavasti väylän hyödyntämi-nen ei aiheuta lisäkustannuksia, vaan mieluum-min säästää niistä.

Virossa se onnistuiSitran vanhempi neuvonantaja Madis Tiik tietää, kuinka kansallinen potilastieto järjestelmien integ-raatio kannattaa rakentaa. Hän toimi puheenjoh-tajana E-terveyssäätiössä, joka johti Viron poti-lastietojärjestelmien integraation, virolaisen kan-sallisen terveysarkiston, rakentamista.

Tiik löytää uudistuksen taustalta kaksi keskeis tä kulmakiveä. Ensinäkin x-väylä, sähköinen tunnista-minen ja muut osat olivat jo olemassa. Lisäksi kaikki päätökset tehtiin yhden pöydän äärellä.

– Emme muuttaneet yhtään potilastietojär-jestelmää, vaan integroimme ne kaikki x-väylään. Ministeriö määräsi omalla asetuksellaan, että se on pakollinen kaikille. Tilanne oli erilainen kuin Suomessa, koska meillä oli kaikki tarvittavat osat valmiina.

Tiikin mukaan järjestelmän rakentaminen maksoi kymmenen miljoonaa euroa. Suurin osa kustannuksista koitui sairaaloiden maksettaviksi, ja eniten hyötyivät yhteiskunta ja kansalaiset.

– Valtion tulee tukea prosessia, jotta sairaalat olisivat motivoituneita integraatioon.

PALVELUVÄYLÄN HYÖDYNTÄMINEN TULEE VERONMAKSAJILLE EDULLISEMMAKSI JA PALVELU PARANEE.

Antti Iivanainen

TEKSTI AKU KARJALAINEN

TEK 3/2013 11

"Saamme vuoden aikana positiivista palautetta 10 minuuttia ja negatiivista palautetta 2 000–3 000 minuuttia."

t u l eva i s u u d e n t u t k i j a i l k k a h a l ava

Huhtikuussa voimaan tulleet virkamieslain muutokset heikentävät valtion virkamiehen oikeusasemaa.

Lainmuutoksen myötä virkamieslautakunta lakkautetaan, ja sille kuuluvat asiat siirretään hallinto-oikeuksien käsiteltäväksi. Virkamies-lautakunta on käsitellyt aiemmin muun muassa virkasuhteiden päättämisasiat ja määräaikai-suuksien laillisuudet. Virkamieslautakunta käsit-telee loppuun lain voimaan tullessa lautakun-nassa vireillä olevat asiat.

– Jatkossa oikeuskäytännön yhtenäisyys voi vaarantua, sillä virkamieslautakunnassa ollut vankka virkamiesoikeudellinen asiantuntemus katoaa. Samalla käsittelyajat pitenevät, sillä hal-linto-oikeudet ruuhkautuvat, vaikka virkamiehen asia tulee lain mukaan käsitellä kiireellisenä. Myös oikeudenkäyntikuluriski kasvaa, luettelee TEKin valtiosektorista vastaava asiamies Pia Hiltunen.

Yleinen valituskielto kumotaanLisäksi valtion virkamiehen yleinen valituskielto kumotaan. Jatkossa virkamiehellä on yleinen

valitusoikeus häntä koskevissa päätöksissä. Valitusoikeuden ulkopuolelle jäävät kuitenkin virkanimitykset, viraston yhteisen viran sijoitta-miset, harkinnanvaraiset virkavapaudet ja teh-tävään määrääminen virkamiehen suostumuk-sella.

– Valitusoikeus virkanimityksissä olisi lisän-nyt viranhaltijoiden oikeusturvaa. Nyt nimittä-vän viranomaisen menettelystä voi tehdä kan-telun oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle. Jos tapaukseen liittyy syrjintää, yhdenvertai-suuslain tai tasa-arvolain mukainen hyvitys-vaatimus on mahdollinen käräjäoikeudessa, Hiltunen kertoo.

Lakiin on lisäksi otettu säännös virkamie-hen oikeudesta saada korvaus virkasuhteen lainvastaisen päättämisen vuoksi menettä-mästään ansiosta ja korvauksesta tehtävistä vähennyksistä. Aikaisemmin palkan sai vähen-tämättömänä, mutta jatkossa palkasta vähen-netään irtisanomisen jälkeen muualla hankitut tulot. (AK)

Virkamieslautakunta lakkautetaan

Aalto­yliopiston tutkijoiden

saavuttama, nanorakenteisen aurinkokennon

hyötysuhteen maailmanennätys.

18,7%

Yrityksen sosiaalisen me-dian sivustolle osallistuvien asiakkaiden tuoma tuotto on 5,6 prosenttia suurempi kuin niiden asiakkaiden, jotka eivät osallistu sosiaaliseen mediaan. Yrityksen sosiaa-liseen mediaan osallistuvat käyvät myös yrityksen myy-mälässä noin 5 prosenttia useammin kuin yrityksen sosiaaliseen mediaan osallis-tumattomat.

Tämä ilmenee Aalto-yliopiston, Buffalon yliopiston ja Teksasin A&M-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimus osoittaakin, että verkkoyhteisöjen rakenta-minen, personoidut viestit ja verkkoyhteisöjen jäsenten kannustaminen mielipiteiden esittämiseen laajentavat asiakaskokemusta, kasvat-tavat sosiaalisen median vie-railutiheyttä sekä edistävät kokonaismyyntiä. (AK)

SOSIAALINEN MEDIA KASVATTAA MYYNTIÄ

Kuva

: Thi

nkst

ock

12 TEK 3/2013

AJASSA

Teknologia-yrittäjyyspäivät1.-2.10. Tampereella, varaa kalenteriisi!

Masters of Aalto-näyttely esittelee vastavalmistuneiden lopputöitä 8.-26.5. moa.aalto.fi

AY-GolfKotkassa ja Kuusankoskella 17.-18.8. Ruukkigolfin Duunigolf -kisa 7.6. Lisätietoja: TUL Golf-jaosto.

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n järjestämässä YTN Summitissa aktiivit ympäri maata olivat koolla ruotimassa tulevia sopimusneuvotteluja ja tulevaisuuden työelämää.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila toivoo, että liitot löytäisivät ennen syksyn liittokier-rosta yhteisen maltillisen palkkalinjan.

– Yleiskorotuksiin ei ole varaa, Kokkila totesi YTN Summit tapahtu-massa 19.4.

Ehdotuksestaan huolimatta Kok-kila ei haikaile keväällä kariutu-neen keskitetyn sopimuksen perään. Hänen mielestään sovun syntyminen kaatui ajan puutteeseen. Myös sopi-misen pakko puuttui. Tällä hetkellä liitot valmistautuvat liittokierrokseen.

– Nykyisessä tilanteessa tekstiky-symykset tulee neuvotella liittokoh-taisesti ennemmin kuin keskitetysti.

Palkansaajat tiivistävät yhteistyötäänYTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari ei niele Kokkilan ehdotuksia. Muun

muassa yritysveron tuntuva alennus ja voittoa tekevien yritysten yt-neu-vottelut osoittavat, että yrityksillä on pelivaraa. Lisäksi kalliiksi mainos-tettu palkkataso on lähellä kilpailija-maita Saksaa ja Ruotsia.

– Yrityksille on leivottu viime aikoina paljon hyvää, joten yhteisestä kakusta pitäisi jakaa myös palkan-saajille. He tekevät yrityksen tuloksen.

Porokari korostaa, että perälau-taa ei unohdeta tulevissa neuvot-teluissa. Paikallinen sopiminen on hyvin ongelmallista.

– Yleiskorotus on tarkoitettu sii-hen, että se paikkaa inflaatiota. Hen-kilökohtaiset palkankorotukset ovat erikseen.

Työelämän epäkohdat kaipaavat Porokarin mielestä pikaista korjaa-mista. Runsasta voittoa tekevien yri-tysten yt-neuvottelut ovat osoitta-

neet yt-lain heikkouden. Myös irtisa-nomissuoja pitäisi saada Suomessa eurooppalaiselle tasolle. Lisäksi työ-aikakulttuurin rappio tarvitsee ryhti-liikettä. Ylitöiden ja matka-ajan korvaaminen pitää saada kuntoon kaikilla aloilla.

Vääntö-palkinto ylioppilaskuntalaisilleSummitissa jaettiin myös vuosittai-nen edellisvuoden merkittävästä työ-markkinateosta annettava Vääntö-palkinto.

Palkinnon saivat Tiina Metso ja Anne Rautanen. He vaikuttivat kes-keisesti siihen, että ylioppilaskunnissa saatiin solmittua ensimmäinen val-takunnallinen työehtosopimus. (AK)

Lue lisää TEK-verkkolehdestä lehti.tek.fi/ytn-summit.

YTN Summit luotasi tulevaan neuvottelukierrokseen

Vuoden 2011 lopussa tehty raamisopimus toi työrauhan.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto

Jaetuissa tiloissa, kuten avo-toimistoissa, työskentelevistä noin kolmannes menettää päivittäin vähintään puoli tun-tia työajastaan melun takia. Vastaajista miltei viidesosa arvioi menettävänsä puolesta tunnista tuntiin päivittäisestä työajastaan ja kymmenen prosenttia yli tunnin.

Yli puolet arvioi, että työn tekeminen vie pidemmän ajan, koska melu katkaisee ajatuksen. Tulokset käyvät ilmi Ecophonin Taloustutkimuk-sella teettämästä tutkimuk-sesta. Tutkimuksen mukaan työympäristön melu on myös konkreettinen terveyshaitta erityisesti opetus- ja tervey-denhuoltoalalla. (AK)

TYÖTAISTELUISSA MENETETYT TYÖPÄIVÄT EK:N JÄSENYRITYKSISSÄ:

MELU NAKERTAA TYÖAIKAA

2010 2011 2012

305 362

127 619

17 254

Kuva

: Kim

mo

Bran

dt

- Toive on, että palkkojen vuotuinen nousu ei ylittäisi 2,5 prosenttia.

Lauri UotilaDanske Bankin

johtava neuvonantaja

- Suomessa ei osata opettaa uusia asioita. Differentiaali- ja integraalilaskentaa pitäisi opettaa historiantunnilla.

Risto LinturiSovelton muutosjohtaja

- Yliopistot saavat seuraavaksi digitaalisesta kumouksesta suoraan vasten taulua.

Matti ApunenElinkeinoelämän

Valtuuskunta EVAn johtaja

YTN Summitissa sanottua

TEK 3/2013 13

AJASSA

Lasten ja nuorten tiedekilpailussa oivaltavia välähdyksiä

Perinteikkään Tutki-Kokeile-Kehitä -tiede- ja teknologiakilpailun palkinnot jaettiin kiirastors-taina 28.3. Heurekassa. Kilpailun järjestävät vuo-sittain TEK ja Kerhokeskus - koulutyön tuki ry.Lukiolaisille ja alle 21-vuotiaille suunnatun pää-sarjan 1. palkinnon jakoivat Perttu Pölönen Vantaan Vaskivuoren Musiikkilukiosta sekä Eero Räty ja Samuli Thomasson Valkeakosken Tieto-tien lukiossa, Päivölän Kansanopiston matema-tiikkalinjalta.

Pölönen kehitti Sävelkellon, kaikenikäisille soveltuvan yksinkertaisen apuvälineen musii-kin teorian opiskeluun. Räty ja Thomasson puo-lestaan etsivät työssään ratkaisuja karttojen

neliväri ongelmiin graafien avulla. Molemmat työt palkittiin 1300 euron stipendeillä ja edustus-matkalla syyskuussa Prahassa järjestettävään Euroopan unionin Young Scientists -tiede- ja teknologiakilpailuun.

3.–9. luokkalaisten kilpailusarjan voitti Mar-kus Kallaluoto Pakilan yläasteelta Helsingistä. Hän tutki juomasponsorien tuotesijoittelun eroja yhdysvaltalaisissa laulukilpailuissa. Esi- ja alku-opetussarjassa palkittiin taipalsaarelaisen päi-väkoti Metsäpolun vesitutkimukset sekä Köyhä-joen koulun kasvihuone. Lue lisää osoitteesta tukoke.tek.fi. (AK)

JÄSENETU-PORTAALISSA UUTUUKSIA

Lämpöykkönen: Ilmalämpöpumpun ostajalle turvapaketti kaupan päälle (edun arvo 250 €).

EF kielikurssit: 5 % alennus intensiivi-kursseista ulkomailla.

webCRM asiakkuuden hallinta: Järjestelmän määrittely ja peruskonfigurointi 180 € (norm. 390 Eur) sekä 3 tuntia henkilökohtaista teknistä tukea veloituksetta (norm. 240 €).

Musiikkiteatteri Palatsi: 5 € alennus kaikista musikaalilipuista.

Kuva

t: Sa

kari

Tolp

pane

n

"Osaavan ja monipuolisen henkilöstön irtisanominen ei ole oikea tapa sitouttaa henkilöstöä uuden strategian toteuttamiseen."

a n u va a ri , v t t-a k ava n pä ä lu ot ta m u s m i e s

TEKin jäsenenä voit säästää jäsenmaksun verran va-kuutusmaksuissa. If tarjoaa TEKin jäsenille:• Suomen edullisin henkiva-

kuutus 70-vuotiaaksi asti, • Urheiluharrastukset kat-

tava lapsen tapaturmava-kuutus noin 20 e / v,• 10 % nettialennus jäsen-

hintojen päälle kaikista henki- ja tapaturmava-kuutuksista.

Tutustu Ifin tarjontaaan ja hintoihin www.if.fi/tek

MUISTA JÄSENEN ISOT VAKUUTUSEDUT

Tuomarit kiittelivät kilpailun tasoa korkeaksi. Perttu Pöllänen (oik.) voitti pääsarjan 1. palkinnon.

14 TEK 3/2013

AJASSA

Oriveden eräsusien nuoret sudenpennut halusivat tehdä itselleen taskulampun. Lopulta jokainen saikin itselleen unilelun, joka valaisee tarvittaessa vaikkapa teltan.

Loistava unilelu

– VALITSIMME LAMPUN koteloksi vanhan pehmo-lelun tai hatun. Polttimot tai LEDit kiinnitettiin kuumaliimalla leluun. Katkasijaksi valittiin mag-neetti ja reed-putki, joka päästää sähkön eteen-päin magneetin ollessa lähellä. Lamppuun tehtiin viivepiiri, joka pitää lamppuja päällä noin minuutin, kun magneetti on käynyt reed-putken lähellä, kertoo Maunu Mäntylä.

Kuvassa on ensimmäinen prototyyppi unile-lusta. Kun suun laittaa kiinni, valot syttyvät sekä sil-

missä että suussa palamaan. Alaleuassa kankaan sisällä on magneetti ja yläleuassa reed-putki.

– Lamppulelu on tehty retkelle, jonne lapset haluavat unilelun. Samalla he voivat valaista uni-lelulla teltan, katsoa pimeässä reppuun tai kulkea pimeää polkua pitkin. Ompelemalla tehtävä pat-terikotelo on vielä kesken, mutta suurin osa lasten unileluista loistaa jo.

TEKNIKSITEKSTI AKU KARJALAINEN KUVA MAUNU MÄNTYLÄ

TEK-päivä Heurekassa 31.8.2013

TEK järjestää lauantaina 31.8. ensimmäistä kertaa suuren jäsentilaisuuden Tiedekeskus Heurekassa, Van-taalla. TEK-päivänä jäsenet voivat tutustua perheineen Heurekan kaikkiin näyttelyihin ilmaiseksi. Samalla on mahdollisuus tutustua TEKin toimintaan.

Ilmoittautuminen tapahtumaan alkaa 20.5. ja sen alkamisesta ilmoitetaan sähköisessä jäsenkirjeessä ja TEKin verkkosivuilla. Paikkoja tapahtumaan on rajoite-tusti, joten laita päivämäärä kalenteriisi ja ilmoittaudu mahdollisimman pian.

Elokuussa ehdit vielä nähdä Heurekassa suuren suo-sion saavuttaneen Body Worlds -näyttelyn. Lisäksi voit tutustua päänäyttelyyn, Heurekan klassikoihin ja uuteen Suolistossa suhisee -näyttelyyn. Päivän aikana voit myös osallistua Tiedettä pallolla -opastukseen, nähdä rotta-koripalloa tai katsoa elokuvan planetaariossa. Lue lisää Heurekan näyttelyistä www.heureka.fi. (JT)

Kuva

: Kiri

ll Lo

rech

Sinulla on loistava mah-dollisuus aloittaa kesä-lomasi aktiivisesti PHT:n 1.askel-jaksolla. Heinäkuun 1.askel-hyvinvointijaksoille on vielä hakuaikaa jäljellä. Hae yhdessä puolison, ystävän tai työkaverin kanssa. Viiden vuorokauden aktiivinen kesänlomaviikko maksaa vain 150 euroa henkilö. (AK)

Lue lisää www.pht.fi

ALOITA KESÄLOMASI AKTIIVISESTI

Paljasta oma TEKniksisiTEKNIKSI ESITTELEE jäsentemme arjen neronleimauksia. Kerro meille siis omasta älynväläyksestäsi osoit-teeseen tek-lehti@tek.fi. Kerro, mistä on kyse ja miten ideasi oikein toimii. Liitä mukaan myös kuva ide-astasi.

Älä lähetä niksiäsi julkaistavaksi, jos on vähäinenkin mahdollisuus siihen, että se sisältää patentoi-tavissa olevan idean, joka voidaan kehittää kaupalliseksi tuotteeksi. Idean julkaisemisen myötä suo-jausmahdollisuus menetetään.

Varaa päivä kalenteristasi!

TEK TARJOAA PÄIVÄN

HEUREKASSA!

TEK 3/2013 15

AJASSA

Kuva

: Thi

nkst

ock

Kuva

: Fis

kars

Sähköisen reseptin ohjekentän

merkkimäärän kasvattamiseen tarvittava aika

THL:n mukaan.

Lähde: YLE

Pörssiyhtiöiden sisäpiirisäännökset eivät syrjäytä yt-lakeja

Yhteistoiminta-asiamies on antanut ohjeen yhteistoimintaa ja osallistumista koskevien lakien sekä arvopaperimarkkinalain sisä-piirisääntelyn yhteensovittamisesta.

Sisäpiirintieto on suoraan arvopaperimarkkinalain nojalla salassa pidettävä tieto. Yhteistoiminta-asiamiehen näkemyksen mukaan yksinomaan se, että tiedottamisessa, kuulemisessa, neu-vottelumenettelyssä tai osallistumisessa ilmaistaan sisäpiirin-tietoa, ei oikeuta yritystä jättämään noudattamatta yhteistoimin-taa ja osallistumista koskevaa lainsäädäntöä.

– Olemme havainneet epäselvyyttä yhteistoiminta- ja osal-listumislakien sekä arvopaperimarkkinalain sisäpiirisäännösten samanaikaisessa noudattamisessa, kertoo yhteistoiminta-asia-mies Helena Lamponen.

Yhteistoiminta-asiamiehen ohje on asiantuntijakannanotto eikä se sido oikeudellisesti. Sitovan ratkaisun voi antaa vain tuomio istuin. (AK)

Laajassa yhteistyössä toteutettavan Työ-elämä 2020 -hankkeen tavoitteena on nos-taa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi seuraavassa seitsemässä vuodessa. Hanke kokoaa työelämän kehittämiseksi tehtävää työtä yhteen ja tarjoaa työpaikoille apua ja välineitä. Hankkeeseen osallistuvia organi-saatioita on lähes 20.

– Työpaikkojen ja työelämää kehittävien viranomaisten, yritysten ja järjestöjen on aika vahvistaa yhteistyön ja luottamuksen ilma-piiriä työelämässä. Vain samaan suuntaan toimimalla päästään tuloksiin, totesi työmi-nisteri Lauri Ihalainen hankkeen käynnistys-tilaisuudessa. (AK)

Keskustele hyvästä työelämästä Facebookissa ja otakantaa.fi-sivustolla. Lue lisää www.tem.fi/tyoelama2020

1,5

Rakennusalan DI-koulutusta Ouluun

Oulussa käynnistyy ensi kesäkuussa rakennustekniikan DI-tut-kintoon tähtäävä erilliskoulutus. Tavoitteena on, että ensimmäiset 30 rakennustekniikan diplomi-insinööriä valmistuvat rakennusalan palvelukseen vuonna 2015. Pohjois-Suomessa rakennus tekniikan ammattilaisten tarve on vuosittain noin 40 henkilöä. Koulutus toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston ja Oulun yliopiston yhteistyönä. (JN)

Suomen työelämästä Euroopan parasta

Kilpailukykyä muotoilusta

Vaikka suomalaisella muotoilulla on vah-vat perinteet ja sitä arvostetaan kansainväli-sesti, muotoiluosaamiseen ei vielä investoida riittävästi. Erityisesti pk-yritykset käyttävät muotoilua kilpailuetuna niukasti.

Muotoile Suomi -ohjelma pyrkii paran-tamaan yritysten kilpailukykyä muotoilu-osaamisen avulla. Samalla luodaan Suo-mesta maakuvaa houkuttelevana muotoilun sijainti paikkana.

Kansallisessa Muotoile Suomi -ohjel-massa esitetään 29 toimenpidettä muotoi-luosaamisen vahvistamiseksi ja paremmaksi hyödyntämiseksi. (KL)

WWW. FACEBOOK.COM/

TEKNIIKAN.AKATEEMISET.TEK

vuotta

16 TEK 3/2013

AJASSA

Kuva

: Thi

nkst

ock

”Mahdetaanko minkään muun lain noudattamiseen suhtautua yhtä ylimielisesti?"t e k i n t o i m i n n a n j o h ta j a h e i k k i k au ppi t yöa i k a l a i s ta

Tekniikan yliopisto-opintoihin hakeneiden määrä nousi koko Suomessa 6,3 prosenttia. Eniten hakijamääriään nosti Lappeenran-nan teknillinen yliopisto (LUT), jossa nousua oli 23 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Ensisijaisissa tekniikan hakijoissa kasvua oli peräti 40 prosenttia. LUT:n tekniikan koulu-tusohjelmiin oli 1 778 hakijaa, joista ensi-sijaisia oli 879.

Aalto-yliopistoon teknillistieteelliselle alalle haki 4 327 henkilöä, määrä kasvoi viime vuodesta 8,3 prosenttia. Tampereen teknil-liseen yliopistoon (TTY) haki 4 118 henkilöä, mikä on lähes kolmesataa enemmän kuin vuonna 2012 ja reilut viisisataa enemmän kuin vuonna 2011. Tampereella hake-muksista ensisijaisia oli 2 684 eli yli kaksi kolmas osaa.

Hakijamäärien nousuun vaikuttivat myös epävarma taloustilanne ja vuodenvaihteessa voimaan tullut nuorisotakuu. Uudistuksen myötä alle 25-vuotiaan nuoren, joka ei ole suorittanut lukion jälkeistä tutkintoon johta-vaa koulutusta, on haettava keväällä vähin-tään kahta opiskelupaikkaa. (JN)

Lappeenranta houkutti hakijoita

Valtion tutkimuslaitosten henkilöstön työpaikat vaarassa

Valtion tutkimuslaitosten henkilöstö on huolissaan tutkimus-laitosten rahoituksen heikkenemisestä.

Hallitus päätti kehyspäätöksessään, että sosiaali- ja terveys-ministeriön alaisten tutkimuslaitosten rahoituksesta leikataan 30 miljoonaa euroa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveys-laitoksen ja Säteilyturvakeskuksen luottamusmiehet vaativat avoi-messa kirjeessään, että hallitus peruuttaa kohtuuttoman päätöksen.

Luottamusmiehet pelkäävät, että päätös voi johtaa lähes tuhannen työntekijän irtisanomiseen ja koko tutkimustoiminnan näivettymiseen.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on puolestaan ilmoittanut aloittavansa henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut. Alustavan arvion mukaan vähennystarve on alle 200 henkilöä. VTT perustelee vähentämistarvetta valtion tiukentuneilla budjettilinjauksilla. Lisäksi VTT:ssä valmistellaan parhaillaan uutta strategiaa.

– Nyt olisi erityisen tärkeää panostaa korkealuokkaiseen tekno logian tutkimukseen ja sen soveltamiseen. Vain sitä kautta saamme luotua paljon kaivattuja uusia menestystuotteita vienti-sektorille ja lisättyä maamme kilpailukykyä, TEKin toiminnan johtaja Heikki Kauppi korostaa.

Hallitus valmistelee parhaillaan valtion tutkimuslaitosten koko-naisuudistusta. (AK)

VTM KATARIINA RÖNNQVIST aloitti TEKin Urapalvelut-yksikössä Teekkarin työkirjan 2014 päätoimittajana 15.4. Tammikuussa 2013 Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta valmistuneen Rönnqvistin pääaineena oli viestintä. Aikaisemmin hän on työskennellyt Helsingin elokuvafestivaaleilla viestintä-tehtävissä.

INSINÖÖRI (AMK) MARKKU JOKINEN aloitti 16.4. TEKin Talous- ja toimistopalvelut -yksikössä IT-asiantuntijana Katariina Sammalkankaan perhevapaan sijaisena. Jokinen on työskennellyt sovellusasi-antuntijana ja ohjelmoijana viimeiset yhdeksän vuotta.

NIMITYKSIÄ

TEKin painettu jäsenkortti on postitettu jäsenille. Halutes-sasi saat jäsenkorttisi myös älypuhelimeesi. Saat sähköi-sen jäsenkortin osoitteesta www.tek.fi/tek-jasenkortti. Voit käyttää sähköistä ja painettua korttia rinnakkain. (AK).

TEKIN JÄSENKORTTI ÄLYPUHELIMEEN

JÄSENKORTTI

MEDLEMSKORT

Membership Card

Voimassa

Giltigt

Valid

5/2014

Etunimi Sukunimi

12345678910

TEK 3/2013 17

AJASSA

"Jokainen minuutti liikuntaa pidentää seitsemän minuuttia elinaikaasi."t yöt e rv ey s l a i t o k s e n pä ä j o h ta j a h a rri va i n i o

Rakennettu omaisuus rapistuu Asiantuntijat ja kansalaiset antavat yksimie-

lisesti Suomen rakennusten tilalle kouluarvosa-nan 7+. Myös liikenneverkko arvioidaan seiskan tasoiseksi. Yhdyskuntatekniset järjestelmät saa-vat arvosanan 8-.

Kaikki nämä arvosanat ovat laskusuunnassa, todetaan Rakennetun omaisuuden tilaa kartoit-tavassa ROTI 2013 -raportissa.

Syinä heikkenemiseen nähdään muun muassa kustannustason nousu, kunnossapidon määrä-rahojen pieneneminen, rakenteiden elinkaaren päättyminen ja heikko tilaajaosaaminen.

Peiliinkin on katsomista, ja alan tunnistet-tiin toistavan samoja laatuvirheitä vuosikymme-nestä toiseen.

Asiantuntijat antoivat toimialan koulutukselle ja kehitykselle arvosanaksi 7, joka säilyi samana. Kenttää parhaillaan ravistelevat uudistukset nos-tivat odotukset tulevasta positiiviseksi.

Määräykset ja kansalaisten toiveet ristiriitaisiaKansalaiskyselyyn vastanneiden mielestä hyvän asumisen kannalta kolme tärkeintä tekijää olivat riittävä tila (75 %), edulliset asumiskustannuk-set (71 %) sekä oma rauha ja yksityisyys (67 %).

Vähiten tärkeitä olivat ohjausjärjestelmät, auto-maatio (3 %), ekologisuus (20 %) ja esteettö-myys (20 %). Myöskään asunnon muunnelta-vuutta ei pidetty kovin tärkeänä (21 %). Suoma-laiset eivät siis näyttäisi arvostavan niitä seik-koja, joihin säädösten ja määräysten kehityk-sessä on panostettu viime vuosina.

Elinympäristölleen kokonaisuutena yli neljä viidestä vastaajasta (84 %) antoi vähintään hyvän arvosanan verrattuna muihin maihin. Samoin yli neljä viidestä (82 %) piti arjen elin-ympäristöään turvallisena.

Raportin johtopäätöksenä on, että moni-mutkaistuvassa maailmassa tarvitaan nykyistä tehokkaampi työkalu ohjaamaan rakennetun ympäristön kehitystä. Uusi rakennetun ympäris-tön ministeriö saataisiin hallinnonalojen uudel-leenjärjestelyllä.

Joka toinen vuosi tehtävä selvitys valmistui nyt neljännen kerran, eli seurantatietoa on vuo-desta 2007 alkaen. Selvityksen tekoon osallistuu joukko rakennusalan järjestöjä sekä alan minis-teriöt ja Liikennevirasto. Hankkeen toteutuksesta vastaa Suomen Rakennusinsinööriliitto RIL. (HA)

Lisätietoja: www.roti.fi

Aalto-yliopiston hallitus on nimittänyt Tuula Teerin Aalto-yliopiston rehtoriksi toiselle viisivuotiskaudelle, joka alkaa 1.4.2014. Tuula Teeri on Aalto-yliopiston ensimmäinen reh-tori, ja hän on aloittanut tässä tehtävässä 1.4.2009. Pro-fessori Tuula Teeri (s. 1957) on aiemmin toiminut muun muassa vararehtorina ja reh-torin vara miehenä Kungliga Tekniska högskolanissa (KTH) Tukholmassa. (AK)

Tekniikan tohtori Juha Ylä-Jääski on valittu Tekniikan Akatemian toimitusjohtajaksi 1.5. alkaen. Ylä-Jääski on toiminut säätiön vt. toimitus-johtajana 18.2.2013 lähtien. Tekniikan Akatemia jakaa joka toinen vuosi Millennium-teknologiapalkinnon sekä jär-jestää kansainvälisen nuorten tiedeleiri Millennium Youth Campin ja yleisötapahtuma Tekniikan päivät. (AK)

TUULA TEERI JATKAA AALTO-YLIOPISTON REHTORINA

JUHA YLÄ-JÄÄSKI TEKNIIKAN AKATEMIAN TOIMITUS-JOHTAJAKSI

Kuva

: Thi

nkst

ock

18 TEK 3/2013

AJASSA

Kuva

: Thi

nkst

ock

HAVUJA

Uutta tukea Kiinaan tähyäville yrityksille

Finpron hallinnoima FinChi-innovaatiokeskus laajenee Pekingiin. FinChin tavoitteena on edistää suomalaisyritysten liiketoiminnan aloittamista Kiinassa, ja se tarjoaa suomalaisyrityksille edulliset toimitilat, paikallistuntemusta ja valmiita verkostoja. Shanghaissa FinChin tiloissa Shanghaissa toimii jo noin 32 suomalaisyritystä.

Suomalaisille yrityksille tarjottavat uudet tilat sijaitsevat Pekingin ZPark-ohjelmistokehityspuistossa, joka on yksi Zhongguancun-alueen kymmenestä tiede- ja teknologiapuistosta. Kiinan Piilaaksona tunnetulla alueella toimii yli 20 000 kansainvälistä ja kiinalaista yritystä, jotka tuottavat lähes 25 prosenttia Pekingin alueen bruttokansantuotteesta. (AK)

8tuntia.fi-kampanja kiinnosti jäsenistöä ja mediaa

Ylemmät toimihenkilöt YTN kampanjoi näkyvästi korvauksettomia ylitöitä vastaan maalis-huhtikuun aikana. Kampanjan herättämä kiinnostus ja kes-kustelu osoittaa, että työaikakulttuurin rappioon tarvitaan pikaista ryhtiliikettä. Äärettömään työpäivään ei haluta alistua.

Kahdeksalla paikkakunnalla vieraillut kiertue keräsi yli 400 osallistujaa, ja aihe noteerattiin näkyvästi tiedotusvälineissä. Myös verkossa keskustelu oli vilkasta. Kampanjasivuilla vierailtiin kuukauden aikana 26 000 kertaa, videoita katsottiin yli 20 000 kertaa ja kampanjan Facebook-sivut keräsivät runsaat 4 200 tykkää-jää. Kampanjan Facebook-sivut olivatkin toiseksi nopeimmin kasvanut Face-book-sivu viikolla 16. Myös MTV3- ja Fox-tv-kanavilla pyörineet mainokset herät-tivät rutkasti huomiota.

Kampanjan sanoma kolahti tekkiläisiinkin. Esimerkiksi TEK-lehdessä 2/2013 julkaistu artikkeli Mihin katosi kahdeksan tunnin työpäivä oli yksi TEK-lehden lähi historian luetuimmista jutuista.

Vaikka näkyvin kampanjavaihe on ohitse, tärkeää aihetta pidetään edelleen esillä kampanjan kotisivuilla, Facebookissa ja varsinkin tulevissa työehtosopi-musneuvotteluissa. Lue lisää www.8tuntia.fi. (AK)

Marjo Matikainen-KallströmTEKin hallituksen puheenjohtaja

YKSI SUOMALAISTEN yritysten ja koulutuksen suurim­mista haasteista on liiallinen käpertyminen omien rajojen sisälle.

Suomalaisten yritysten pitäisi myydä osaamis­palveluita ja nimenomaan kansainvälisesti. Edel ly tyk­set born global ­yritysten syntymiselle ovat onneksi parantuneet informaatioteknologian ja sähköisten kaupankäyntivälineiden myötä. Tästä huolimatta suomalaiset yritykset arkailevat markkinoida itseään ja tuotteitaan globaalisti. Toimimme liian kotikutoisesti emmekä tee tarpeeksi kansainvälistä yhteistyötä.

Valitettavasti suomalaisyrittäjät tavoittelevat kasvua, kansainvälistymistä ja riskipääomaa vähemmän kuin kansainväliset kilpailijansa.

Hallitus ymmärsi kansainvälisyyden merkityksen perustaessaan ICT­työryhmän. Panostus ICT­alan osaamiseen luo edellytykset Suomen menestymiselle ja rajat ylittävälle yhteistyölle. Suomi voi menestyä yhä nopeammin globaalistuvassa maailmassa ainoastaan yhteistyössä muiden kanssa.

Heikon kansainvälistymisen ongelma näkyy myös yliopistokoulutuksessa. Suomalaisia opiskelijoita ja tutkijoita tulisi kannustaa enemmän opiskelemaan ja tutkimushankkeisiin myös maailmalle, sillä useimmi­ten juuri kansainvälisesti saavutettu huippuosaaminen vie maaliin asti.

Meidän tulisi olla rohkeammin mukana kansain­välisissä tutkimushankkeissa ja pyrkiä saavuttamaan huippuosaamista niiden kautta. Yhteistyössä muiden huippuosaajien kanssa tehty tutkimustyö ei ole pois meidän osaamisestamme, päinvastoin. Yhteistyö mahdollistaa tien huipulle.

Tie huipulle vaatii yhteistyötä yli rajojen

TEK 3/2013 19

ILMOITUS

TEK-VAIKUTTAJA

TEKin eri valiokunnissa jäsenenä tai hallituksen edustajana

2003–TEKin hallituksen jäsenenä, varajäsenenä jo 2005-

TEKin valtuuston jäsenenä

2002-11 2008–

TEKNOLOGINEN OSAAMINEN ON KÄSITETTÄVÄ OSAKSI KANSALAISTEN YLEISSIVISTYSTÄ. PEPI TAKALA

TEKin hallituksessa istuva DI Pepi Takala on optimisti, jonka mielestä jokainen on vas­tuussa itsestään, mutta samalla myös ympärillä olevista.

Järjestötoimintaan sovellettuna Takalan idealismi sisältää ajatuksen siitä, että jokai­nen jäsen on potentiaalinen TEK­toimija. Siksi TEKin on mahdollistettava jäsenten verkostoituminen ja yhtei­söllisyyden toteutuminen.

– TEKin on siis oltava siellä, missä jäsenetkin ovat.Tuoreessa strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti

TEKin on autettava jäseniään menestymään tarjoamalla uraa tukevia palveluja. Muun muassa tässä voidaan Takalan mielestä hyödyntää koko yhteisöä.

– Jokainen meistä voi olla muutosagentti. Paljon on kiinni omasta rohkeudesta ja tekemisestä.

15 vuoden Nokia­kokemuksen jälkeen Takala työskentelee nyt tuote päällikkönä Efectessä. Pieni, 40 hengen ohjelmistofirma tarjoaa yrityksille pilvipohjaisia itsepalvelukanavia toimintojen ja palveluiden tuottamisen tehostamiseen.

– Työpaikallani on työn iloa ja intohimoa. Sen salliminen, että ihmi­set tekevät työtä eri tavoin, vapauttaa valtavasti resursseja, ja se näkyy tuloksissa.

TEKin strateginen tavoite hyvästä ja kannustavasta työelämästä saa­kin Takalan muistuttamaan yksilön vastuusta työelämässä: meriitti­korotukset lähtevät jokaisesta itsestään.

Takalalle on tärkeää, ettei TEK profiloidu pelkäksi ay­liikkeeksi, vaan tekniikan osaajien järjestöksi, jolla on useita ammattikuntaa ja yhteis­kuntaa tukevia tavoitteita.

Yksi näistä tavoitteista on se, että TEK haluaa pitää Suomen teknii­kan osaamisen kärkimaana.

– Päämäärän saavuttaminen vaatii ennen kaikkea sitä, että teknolo­ginen osaaminen käsitetään osaksi kaikkien kansalaisten yleissivistystä.

Myös tavoitteeksi asetettu kilpailukykyisen innovaatioympäristön rakentaminen on suomalaisille elintärkeää.

– Ei ole vaurautta, ellei ole vientiä.TEKin uutta strategiaa hallituksessa työstänyt Takala pitää strategias sa

oleellisena nimenomaan selkeiden tavoitteiden asettamista. – Myös organisaation työnjaon tulee olla kaikille kirkas. Strategian tavoitteiden saavuttamistavan Takala jättää TEKin toimis­

ton asiantuntijoiden ja valiokuntiin valittujen harteille.

TEKin hallituksessa opiskelijaedustajana

1995

TEKSTI KIRSTI LEVANDERKUVA MATTI IMMONEN TEKin on oltava siellä,

missä jäsenetkin

TEK 3/2013 21

JOS TYÖN SUORITTAJA TARJOAA PALVELUJAAN JULKISESTI JA HÄNELLÄ ON USEITA TOIMEKSIANTAJIA, HÄNEN VOIDAAN KATSOA OLEVAN YRITTÄJÄN ASEMASSA.

LAKITIETO

Yrittäjän eläkelaki luettelee joukon kriteerejä, jotka henkilön tulee täyt­tää ollakseen lain piirissä.

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka päätointaan varten on yrittäjän eläkelakien (YEL

ja MYEL) mukaisesti velvollinen ottamaan vakuu­tuksen. Lisäksi työttömyysturvalaki koskee myös osaomistajia.

Verolainsäädännössä yritystoiminnalla tarkoi­tetaan liike­ ja ammattitoimintaa. Verolainsää-däntö ei kuitenkaan määrittele liike­ ja ammat­titoiminnan käsitteitä, joten yrittäjänä pitämi­nen perustuu vakiintuneisiin periaatteisiin ja oikeuskäytäntöön. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa arvioi daan kokonaisuutta.

Oletko yrittäjä vai palkansaaja?Yritystoiminnan erottaminen työsuhteesta on tär­keää sekä korvauksen maksajan että suorituksen saajan velvollisuuksien kannalta.

Jos olet yrittäjä ja teet työn toimeksiantosuh­teessa, toimeksiantajasi maksaa tekemäsi työn esittämäsi laskun mukaan. Lisäksi laskutat arvon­lisäveron (24 prosenttia), jos tilikauden liikevaihto on yli 8 500 euroa.

Jos kuulut ennakkoperintärekisteriin, sinun on maksettava oma­aloitteisesti ennakkoveroja. Jos et ole ennakkoperintärekisterissä, toimeksi­antajasi on tehtävä ennakonpidätys työkorvauk­sesta joko verokorttisi mukaisesti tai, ellet esitä

verokorttia, 60 prosentin mukaisesti. Lisäksi mak­sat itse omat sosiaalikulusi.

Työsuhteessa työnantajasi on huolehdittava lakisääteisistä eläke­ ja vakuutusmaksuistasi. Lisäksi työnantaja maksaa palkkaa loman ja sai­rauden ajalta.

Verotuksessa yrittäjyyden ja palkkatyön väli­nen ratkaisu perustuu aina kokonaisarviointiin, jossa toiset seikat voivat puoltaa suorituksen käsittelyä palkkana ja toiset taas käsittelyä yrittä­jän työtulona.

Yrittäjä YELin mukaanYrittäjän tulee järjestää työeläketurvansa yrittä­jien eläkelain (YEL) mukaan. Yrittäjän eläkelaki koskee seuraavia yrityksen omistajia ja yrittäjän perheenjäseniä:• ammatin­ ja liikkeenharjoittaja• ammatin­ ja liikkeenharjoittajan aviopuoliso,

avopuoliso tai muu perheenjäsen, joka työs­kentelee yrityksessä ilman palkkaa

• avoimen yhtiön yhtiömies • kommandiittiyhtiön vastuunalainen

yhtiömies• osakeyhtiön johtavassa asemassa työskente­

levä osakas, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä samassa taloudessa asuvien per­heenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Tämä koskee myös yhteisössä, esimerkiksi osuuskunnassa, johtavassa asemassa työskenteleviä henkilöitä.

Tuulikki HolopainenKirjoittaja on taloustieteen

maisteri ja lakitoimittaja. Hän on erikoistunut yrityksenperustamisjuridiikkaan

ja alkavan yrityksen lakitietouteen. Hän on

kirjoittanut useita aiheeseen liittyviä julkaisuja ja ollut

mukana tekemässä Yritys-Suomi-palvelua.

§

Lainsäädännöstä ei löydy yhtä yksiselitteistä vastausta kysymykseen, kuka on yrittäjä. Yrittäjän eläkelaki ja työttömyysturvalaki antavat oman määritelmänsä. Vertouksessa nojataan vakiintuneisiin käytäntöihin.

Kuka on yrittäjä?

TEKin lakimiehet auttavat jäseniä työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä asioissa. Yhteyden laki-miehiin saa varmimmin kontaktilomakkeella www.tek.fi/lakitieto. Sen kautta voi jättää myös soittopyynnön.

22 TEK 3/2013

Omistussuhteessa otetaan huomioon myös välillinen omistus eli toisten yritys­ten ja yhteistöjen kautta tapahtuva omis­taminen.

Johtavalla asemalla tarkoitetaan toi­mitusjohtajuutta, hallituksen jäsenyyttä tai muuta vastaavaa asemaa tai vastaavaa tosiasiallista määräämisvaltaa osakeyhti­össä tai muussa yhteisössä.

Yrittäjän tulee täyttää myös seuraavat edellytykset: • on 18–67­vuotias • asuu Suomessa

(kansalaisuudella ei merkitystä)• työskentelee yrityksessään

(pelkkä omistaminen ei edellytä vakuuttamista)

• on toiminut yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta

• vuositulot ovat vähintään 7 303,99 euroa vuodessa (v. 2013).

• ei tee muuta ansiotyötä, jonka perus­teella hänellä olisi oikeus eläkkeeseen muun lain mukaan.

Yrittäjän perheenjäsenet vakuute­taan myös YELin mukaan, jos he työsken­televät yrityksessä ja asuvat vakituisesti samassa taloudessa.

YEL­vakuuttamisvelvollisuus koskee myös sivutoimisia yrittäjiä, jos heidän työ­panoksensa yrityksessä ylittää työtulon vähimmäisrajan eli 7 303,99 euroa vuo­dessa (v. 2013).

Yrittäjä työttömyysturvalaissaYrittäjäksi katsotaan työttömyysturva­laissa Suomessa vakituisesti asuva alle 68­vuotias henkilö, joka päätointaan var­ten on velvollinen ottamaan yrittäjän elä­kelakien (YEL tai MYEL) mukaisen vakuu­tuksen.

Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvaa koskevassa laissa myös yrityksen osaomis­taja, joka vakuutetaan TyELin mukaan.

Osaomistajana pidetään työttömyys­turvalakia sovellettaessa henkilöä,• joka työskentelee johtavassa asemassa

osakeyhtiössä, jossa hänellä itsel­lään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa

YRITYSTOIMINNAN TUNNUSMERKKEJÄ VEROTUSKÄYTÄNNÖSSÄ

Yleinen yrittäjäasemaYritystoiminta vaatii investointeja ja siinä on taloudellinen riski. Yrittäjänä voidaan pitää myös henkilöä, joka tarjoaa omaan ammattitaitoonsa perustavia palveluja. Yrittäjätunnusmerkkejä ovat tällöin toi-minnan yleisyys, laajuus ja julkisuus. Jos työn suorittaja tarjoaa palvelujaan julki-sesti ja hänellä on useita toimeksianta-jia, hänen voidaan katsoa olevan yrittä-jän asemassa. Palvelujen julkista tarjoa-mista voi osoittaa myös se, että hän on ilmoittautunut Verohallinnon ennakko-perintärekisteriin ja rekisteröitynyt arvon-lisäverovelvolliseksi.

Työnjohto- ja valvontaoikeusOlennaisin työsuhteen tunnusmerkki on työnantajan oikeus johtaa ja valvoa työtä. Työnantajan ei tarvitse tosiasialli-sesti käyttää oikeuttaan, sen pelkkä ole-massaolo riittää. Työn tekeminen työn-tekijän kotona tai hänen valitsemassaan muussa paikassa ei poista tätä oikeutta.

Yrittäjäsuhteessa työn suorittaja työskentelee itsenäisesti. Toimeksian-taja voi kuitenkin valvoa toimeksiannon edistymistä ja antaa ohjeita työn suorit-tajalle. Toimeksiantajalla on reklamaa-tio-oikeus: jos suoritus ja tilaus poikkea-vat toisistaan, toimeksiantaja voi vaatia sopimuksen mukaista suoritusta sekä mahdollisesti myös korvausta vahin-gosta.

Työvälineet ja materiaalitTyönantaja hankkii yleensä työssä tarvit-tavat työvälineet ja materiaalit. Yrittäjä puolestaan käyttää omia työvälineitään ja tarvikkeitaan. Tästä voi olla poikkeuk-sia. Esimerkiksi atk-suunnittelua voidaan tietoturvasyistä tehdä toimeksiantajan laitteilla myös yrittäjätoimeksiannoissa. TyöskentelypaikkaYleensä yrittäjä tekee työtä omissa toimi-tiloissaan. Työn luonne saattaa edellyttää osittaista työskentelyä tilaajan tiloissa. Tällainen ala on esimerkiksi tietoturva-ala, joka voi vaatia työskentelyä toimek-siantajan tiloissa. Etätyön yleistyessä pal-kansaajakin voi työskennellä muualla kuin työnantajan tiloissa, esimerkiksi koto-naan. Tämän vuoksi työskentelypaikkaa voidaan käyttää perusteena yrittäjä-sta-tusta määriteltäessä ainoastaan silloin, kun ei löydy syytä sille, että työn tekijä työskentelee toimeksiantajan tiloissa.

Vastuu ja takuuJos työstä aiheutuu vahinkoa, työn-antajalla on niin sanottu isännän vas-tuu palkansaajan työstä. Jos ulkopuoli-selle aiheutuu vahinkoa, korvausvaati-mus kohdistuu ensisijaisesti työnanta-jaan. Yrittäjä vastaa itse työnsä laadusta. Hän voi antaa esimerkiksi määräaikai-sen takuun ja korjata veloituksetta tänä aikana ilmenneet virheet.

LAKITIETO

on vähintään 30 prosenttia osakepää­omasta tai osakkeiden tuottamasta ääni­määrästä tai muutoin vastaava määrää­misvalta tai

• joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjä­senillään tai hänellä yhdessä perheen­jäsentensä kanssa on vähintään 50 pro­senttia osakepääomasta tai osakkeiden

tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta. Perheenjä­seneksi katsotaan yrityksessä työsken­televän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa (vanhem­mat ja lapset) ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa.

TEK 3/2013 23

Vantaan yleiskaavapäällikkö Mari Siivola nauttii työstään. – Isojen linjojen vetäminen kiinnostaa.

IHMISLÄHEISEEN KAUPUNKIIN MAHTUU MONTA ELÄMÄNTAPAA.

24 TEK 3/2013

TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVAT MATTI IMMONEN

Vantaan yleiskaavapäällikkö, arkkitehti Mari Siivola arvostaa kaupunkielämän kirjavuutta. Toimiva kaupunki antaa tilaa monenlaisille elämäntavoille.

YLEISKAAVOITTAJA arvostaa monimuotoista kaupunkia

Vantaan yleiskaavapäälliköksi valittu arkkitehti Mari Siivola on ollut kaupunkisuunnittelija uransa alusta asti.

Kuopion ja Tampereen kautta Vantaalle, sitten Hel­sinkiin ja sieltä taas Vantaalle

siirtynyt Siivola pitää isojen linjojen vetämi­sestä. Kaupungeissa häntä kiehtovat kirjavuus ja moninaisuus.

– Minua kiinnostaa se, miten kaupunki toi­mii, miten monin tavoin ihmiset sitä käyttä vät ja miten erilaisia paikkoja voi kaupunkiin mahtua. Pääkaupunkiseudultakin löytyy ennakkoluulot­tomille kulkijoille paljon nähtävää.

Siivolan mielestä kaupunkisuunnittelus sa on pyrittävä siihen, että ympäristö tarjoaa hyvän elämän mahdollisuudet. Mukavaan ja ihmisläheiseen kaupunkiin mahtuu monta elä­mäntapaa. Siksi on tärkeää, että suunnitteluun ja päätöksiin osallistuvat eri­ikäiset ihmiset. Erilaiset toiveet ja näkemykset pitää ottaa huo­mioon.

Asumisen trendit jylläävät milloin mitenkin. – Kymmenen vuotta sitten kaikki halu­

sivat ison omakotitalon Nurmijärveltä, nyt halutaan keskustaan. Lapsiperheelle kelpaa ahtaampikin asunto, kunhan ollaan kaupun­gin sydämessä. Toisaalta moni muuttaa myös lapsuutensa lähiöön: sama talo, sama porras houkuttelevat. Kaupunkisuunnittelija seuraa

muutoksia ja trendejä uteliaana, koska suun­nitelmien aikajänne ulottuu kauas tulevaisuu­teen.

Työn perässä kaupungista toiseenPahimpaan lamaan vuonna 1994 valmistu­nut Siivola paiski uransa alkuvuodet pätkätöitä Tampereella ja Kuopiossa.

– Työsopimukset tehtiin milloin kahdeksi kuukaudeksi, milloin puoleksi vuodeksi.

Kuopiossa pesti oli lopulta myös vakinainen: kaavoitus­ ja kaupunkisuunnittelussa vierähti­kin Savossa viisi vuotta.

2000­luvulla alkoivat uraputken neli vuotis­kaudet: Vantaalla ja Helsingissä yleiskaavoitta­jana ja sitten Helsingin talous­ ja suunnittelu­ keskuksessa kaupungin täydennysrakentamis­projektia käynnistämässä. Vantaan yleiskaava­päällikkönä Siivola aloitti maaliskuussa.

Sankareista yhteistoimintaanAmmatinvalintaansa tyytyväiselle Siivolalle ala on myös verenperintöä. Isä ja sisko ovat molemmat alalla. Kaupunkisuunnitteluun hän suuntautui jo opiskeluaikana.

– Yksi syy oli hyvissä professoreissa. He sai­vat innostumaan.

Kaupunkisuunnittelu on muuttunut ajan myötä. Ennen oli sankariarkkitehtuuria: Carl Ludvig Engel loi Helsingille empirekeskustan, nykykaupunkia arkkitehti suunnittelee yhdessä

URAPOLULLA

TEK 3/2013 25

liikennesuunnittelijoiden, suunnittelumaan­tieteilijöiden, yhdyskuntasuunnittelijoiden ja maisema­arkkitehtien kanssa. Tänä päivänä myös asukkailla ja alueiden muilla toimijoilla on merkittävä rooli kaupungin kehittämisessä.

Halu vaikuttaaArkkitehdin päivät täyttyvät sähköpostien luke­misesta, neuvotteluista, esiintymisistä ja lau­suntojen kirjoittamisesta. Juuri nyt Siivola miet­tii muun muassa Vantaan joukkoliikenteen laa­tukäytävien täydennysrakentamista.

– Työssäni on parasta se, että pääsen vaikut­tamaan siihen, millaisia kaupungeista tulee. Muutos yleiskaavasta rakentamiseen on hidas. Ilolla olen katsellut esimerkiksi Tampereen kes­kustan muutosta, mitä 1990­luvulla olin ”oppi­poikana” ideoimassa.

Hän on tyytyväinen siihen, ettei pääkau­punkiseudulla ole korostunutta alueiden eri­arvoisuutta.

– Niin sanottuja menetettyjä alueita ei ole. Yksipuolisesti kehittyneille alueilla on saatu täydennysrakentamisen avulla monimuotoi­suutta ja asumiseen uusia vaihtoehtoja.

Siivolan mielestä yhteistyö päättäjien kanssa sujuu hyvin. Kaupunkisuunnittelun merkitys ymmärretään hyvin, vuoropuhelu poliitikkojen kanssa toimii.

Siivola ei usko jättikaupunkeihin, vaan toi­mivaan metropolihallintoon.

– Enemmän ketteryyttä ja lisää yhteistyötä, sillä pärjätään jo pitkälle.

Kunnan töistä Siivolalla on paljon hyvää sanottavaa.

– Leipä on pitkä ja kapea, mutta suhdan­teetkaan eivät keikuta yhtä voimakkaasti kuin yksityisellä sektorilla. Siksi palkka saldokin saat­taa loppupeleissä näyttää aika tasaveroiselta.

– Kunnissa arkkitehtejä myös arvostetaan. Sillä on suuri merkitys työssä viihtymiselle.

KUNNISSA ARKKITEHTEJA ARVOSTETAAN. SILLÄ ON SUURI MERKITYS TYÖSSÄ VIIHTYMISELLE.

– Kunnan töissä leipä on pitkä ja kapea, mutta

suhdanteetkaan eivät heiluta yhtä kovaa kuin

yksityisellä puolella, Mari Siivola toteaa.

26 TEK 3/2013

Hannu Halkola

Kuntapalkat laahaavat jäljessäKunnissa työskentelevillä tekkiläisillä on kaksi murhetta: matalat palkat ja heikko paikallinen edunvalvonta.

TEKIN KUNNAN valiokunnan puheenjohtaja Hannu Halkola sanoo suoraan, ettei neuvottelu-järjestö JUKOn paikallinen luottamusmies osaa välttämättä edes pitää tekniikan akateemisten puolta palkkaneuvotteluissa.

– Pahimmillaan luottamusmiehenä oleva OAJ:n jäsen, opettaja tai kirjastonhoitaja, ei edes tiedä edustavansa neuvotteluissa tekkiläisiä, Halkola sanoo.

Luottamusmies on kunnissa paljon haltija, sillä JUKOlla ei ole paikallisyhdistyksiä.

Tekkiläisten tilannetta avitetaan kuitenkin Kun-tatekniikan Akateemisten tuella. Yhdistys auttaa ja tarvittaessa ohjeistaa paikallisia luottamusmiehiä antamalla ensikäden tietoa teknillisen sektorin ja tekkiläisten tilanteesta.

Hyvä asia on kuitenkin se, että kunnalla työs-kenteleviä koskevat kattavat työehtosopimukset.

Tekkiläisiä sopimusneuvotteluissa edustavassa JUKOssa TEK on mukana Julkisen alan Esimiehet ja Asiantuntijat JEAn kautta.

– Sopimuksia on peräti kolme: teknisen henki-löstön työ- ja virkaehtosopimus TS, yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES sekä Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY:n jäsenyhteisöjä koskeva työehtosopimus PTYTES. Tekkiläisten kannalta niistä merkittävin on teknisten sopimus, joka sol-mitaan KT Kuntatyönantajien kanssa yhdessä Jytyn, KTN:n ja JHL:n kanssa.

Palkat pahasti jäljessäKT ei kuitenkaan määrää, vaan ohjeistaa. Niinpä – tulipa valtakuntaan raami tai ei – joka kerta neuvotellaan.

Tekniikan akateemisten kuntapalkat laahaavat reippaasti yksityisten jäljessä.

– Jälkeenjääneisyyttä on noin 25 prosenttia, johtotasolla enemmänkin, Halkola sanoo.

Sopimukset toki mahdollistaisivat palkan-korotukset vaativuusarviointien ja henkilökohtais-

ten lisien avulla, mutta järjestelmä toimii järkyttä-vän huonosti.

– Kunnissa ei ole varaa korotuksiin, vaikka aihetta olisikin. Ja kun varsinaiset järjestelyvarat ovat palkkasummasta nolla pilkku jotain, niin kui-lua ei kurota umpeen ikinä.

Asian kanssa onkin kompuroitu jo kohta 20 vuotta.

– Ainoa lääke on se, että sopimukset saadaan sitovammiksi. Toivoa tästä myös on, sillä KT ohjaa kuntia oikeaan suuntaan, Halkola sanoo.

Kunnissa työelämä laadukastaKuntaliitokset eivät Halkolan mielestä ole tekkiläi-sille suuri uhka, sillä joukossa on paljon eläkeiän kynnyksellä olevia.

– Siirtymäajat hoitavat asian aika hyvin. Pikemminkin on huoli siitä, saadaanko kuntiin osaavia ammattilaisia.

Musta pilvi kuntataivaalla on sen sijaan yksi-tyistäminen.

– Kilpailuilla markkinoilla toimivat kuntapal-velut esitetään yhtiöitettäviksi. Jos se toteutuu, tilanne uhkaa tietysti palkansaajien asemaa. Vaa-rassa ovat ensimmäisinä loma- ja eläke-edut. Jos kunnalliset yhtiöt kuitenkin liittyvät PTY:hyn, hen-kilöstön asema on muutoksessa parempi.

Vaikka palkkataso on kunnan tehtävissä hei-kompi, hyviäkin puolia kuntatöissä on.

– Tarjolla on kiinnostavia ja haastavia toimen-kuvia. Pidemmät loma-ajat, joustot työajoissa ja irtisanomissuoja tuovat kunnalliseen työelämään laadukkuutta.

Halkola on myös sitä mieltä, etteivät vanhat mielikuvat kuntatöistä pidä ainakaan teknisellä puolella paikkaansa.

– Löysät on otettu pois jo aikaa sitten.

TEKSTI JA KUVA KIRSTI LEVANDER

TEK 3/2013 27

Tulospalkkiojärjestelmiä on laajennettu viime vuosina, niin että TEKin joulukuisen työmarkkinatutkimuksen vastaajista jo kaksi kolmesta on jonkinlaisen bonusjärjestelmän vaikutuspiirissä, yksityisellä sektorilla peräti 74 prosenttia.

TEKSTI HENNA LAASONEN

Työmarkkinatutkimus 2012

V alitettavasti vuosibonus ei ole järin luotettava tulon­lähde, sillä se voi huonona vuotena jäädä saamatta osin tai kokonaan. Vuo­den 2012 aikana makse­tut tulospalkkiot perustu­

vat pääasiassa vuoden 2011 tulokseen, ja se oli monessa yrityksessä odotuksia heikompi. Tulospalkkio jäi kokonaan saamatta noin neljännekseltä. Saatujen tulospalkkioiden keskikokokin pieneni melkoisesti edellisvuo­desta, esimerkiksi yksityisen sektorin medi­aani laski 14 prosenttia 3 700 euroon. Myös saatujen tulospalkkioiden koko suhteessa vuosiansioihin pieneni edellisvuodesta, esi­merkiksi yksityisellä sektorilla 8,7 prosentista 7,2 prosenttiin.

TEKin tulokset ovat linjassa Elinkeino­elämän Keskusliitto EK:n yksityisen sekto­rin työnantajilta lokakuussa keräämien tie­tojen kanssa. Sekä tulospalkkioita saaneiden osuus että tulospalkkioiden keskimääräinen koko suhteessa kokonaispalkkaan pienenivät EK:n mukaan useimmilla aloilla edellisvuo­desta. Myös tulospalkkioiden absoluuttinen koko pieneni.

Selvimmin tulospalkkiot laskivat teol­

LASKU HIDASTI ANSIOKEHITYSTÄTULOSPALKKIOIDEN

VAIN 22 PROSENTTIA VASTAAJISTA SAI

HENKILÖKOHTAISEN PALKANKOROTUKSEN

lisuuden ylemmillä toimihenkilöillä ja rahoitus alalla. Teollisuuden ylemmistä toimi henkilöistä noin 67 prosentille makset­tiin tulospalkkio vuonna 2012, mikä on yli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuotena. Keskimääräinen tulos palkkio oli EK:n mukaan teollisuudessa kooltaan 6,6 prosenttia. Tässä luvussa ovat mukana myös toimihenkilöt. TEKin työmarkkina­tutkimuksen vastaajista pääosa on ylem­piä toimi henkilöitä, joten tulospalkkioiden osuus teollisuuden kokonaisvuosiansioista on jonkin verran suurempi, 7,1 prosenttia.

Meriittikorotus yhä harvemmilleOletko törmännyt palkkaneuvotteluissa muuriin? Henkilökohtaista palkankorotusta ei tipu, vaikka esimies nyökyttelee perusteluille ja edellisestä korotuksesta on kulunut vuosia. Kuulut valitettavasti enemmistöön.

Ennen vanhaan meriittikorotuksen sai vuosittain joka kolmas, mutta samaan ei ole ylletty viime aikoina. TEKin joulukuisen työmarkkinatutkimuksen mukaan vuonna 2012 vedettiin lähes pohjalukemat, sillä vain 22 prosenttia vastaajista sai henkilökohtai­seen suoriutumiseen perustuvan palkanko­

rotuksen. Heidän palkkansa nousi edellisestä vuodesta mediaanilla mitattuna 300 euroa ja keskimäärin 367 euroa. Osa tästä noususta on tosin monella yleiskorotusta. Korotusten keskiarvo laski hieman.

Uraliikkuvuus väheniSekä sisäinen että ulkoinen liikkuvuus vähe­nivät edellisestä vuodesta. Noin 10 prosent­tia TEKin työmarkkinatutkimuksen vastaa­jista ilmoitti vaihtaneensa uusiin tehtäviin saman työnantajan palveluksessa, ja lähes samankokoinen joukko oli vaihtanut työn­antajaa.

Uusiin tehtäviin saman organisaation sisällä siirtyneistä lähes kaikki kertoivat palk­kansa nousseen, keskimäärin 633 euroa ja mediaanilla mitattuna 500 euroa. Sen sijaan kokonaan uuden työpaikan löytäneistä vain 71 prosenttia arvioi palkkansa nousseen edellisestä vuodesta, keskimäärin 839 euroa ja mediaanilla mitattuna 600 euroa. Peräti 18 prosentilla työpaikkaa vaihtaneista palkka laski. Periaatteessa suuren palkankorotuksen saa siis helpoiten vaihtamalla työnantajaa, mutta vain jos työmarkkinat vetävät hyvin. Pakkoraossa voi joutua tarttumaan kehnoon tarjoukseen.

28 TEK 3/2013

Palkkakuvioissa ovat mukana kaikki kokopäiväisesti työskentelevät vastaajat. Vuosipalkkojen osalta lisäehtona on vähintään 10 työkuukautta vuoden 2012 aikana.

n = vastaajien lukumäärä

10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista

25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista

Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on luku määräisesti yhtä paljon.

75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

Palkkakuvioiden merkinnät

TYÖMARKKINATUTKIMUS

TEOLLISUUDEN DIPLOMI-INSINÖÖRIT,VEROTETTAVA KOKONAISVUOSIANSIO 2012

KAIKKI DIPLOMI-INSINÖÖRIT,VEROTETTAVA KOKONAISVUOSIANSIO 2012

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

100 000

110 000

120 000

130 000

140 000

150 000

1982198719921997200220072012

/kk

n = 3 308

90 %

75 %

keskiarvo

mediaani

25 %

10 %

© T

EK ry

Valmistumisvuosi

HENKILÖKOHTAISEN PALKANKOROTUKSEN SAANEIDEN OSUUS (%) IÄN MUKAAN 2012

Ikä © TEK ry

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

100 000

110 000

120 000

130 000

140 000

150 000

1982198719921997200220072012

/kk

n = 6 242

90 %

75 %

keskiarvo

mediaani

25 %

10 %

© T

EK ry

Valmistumisvuosi

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55504540353025

%

60 65

Yksityinen sektori

Julkinen sektori

Yksityinen sektori (trendi)

Julkinen sektori (trendi)

TEK 3/2013 29

Toimiasemia luonnehdittiin työmarkkina tutkimuksen kysymys-lomakkeessa näiden esimerkkien avulla.

Ylin johto pää-, toimitus-, varatoimitusjohtaja, hallituksen jäsen, rehtori

Johto tekninen, henkilöstö-, markkinointi-, tutkimusjohtaja; professori

Ylempi keskijohto osasto-, suunnittelu-, tutkimus-, käyttö-, laatu-, myynti-, projektipäällikkö, useita alaisia

Alempi keskijohto jaos-, alue-, piiripäällikkö, muut esimiestehtävät

Erittäin vaativat asiantuntija-tehtävät ylimmän johdon esikuntatehtävät, koko yritystä koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät, lehtori, opettaja

Vaativat asiantuntijatehtävät vaativat suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtävät

Muut asiantuntijatehtävät

Toimiasemat

VEROTETTAVA KOKONAISANSIO 2012 (€/v)

Yksityinen sektori 69 971 42 000 49 741 61 290 79 000 105 000

ylin johto 139 441 65 600 87 520 120 000 160 897 232 000

johto 107 639 65 000 78 850 99 650 129 150 158 000

ylempi keskijohto 76 007 50 736 60 000 71 431 88 000 105 421

alempi keskijohto 65 438 46 495 55 000 62 500 72 700 85 600 erittäin vaativat 75 213

51 000

58 500 69 000

84 441 103 000

asiantuntijatehtävätvaativat 59 355 42 595 48 395 56 008 67 000 79 225asiantuntijatehtävät muut asiantuntija-

50 145 36 415 41 250 47 174 55 000 66 400tehtävävät

Julkinen sektori 56 486 34 000 42 500 54 000 66 000 80 000

ylin johto 104 314 75 000 85 000 98 000 124 899 152 562

johto 84 866 64 104 71 750 81 200 95 000 112 800

ylempi keskijohto 66 415 51 420 56 775 65 000 75 000 83 200

alempi keskijohto 62 809 50 044 54 153 60 000 68 947 79 688 erittäin vaativat 61 739 47 090 53 719 60 000 68 690 77 388

asiantuntijatehtävätvaativat 52 225 35 148 43 000 51 617 59 709 68 000

asiantuntijatehtävät muut asiantuntija-

42 989 30 500 34 875 41 250 49 000 59 000tehtävävät

Kaikki vastaajat 67 229 40 000 48 000 60 000 76 000 100 000

Keskiarvo 10 % 25 % Mediaani 75 % 90 %

© TEK ry

PERUSVUOSIANSIO 2012 ILMAN TULOSPALKKIOTA (€/v)

Yksityinen sektori 63 916 40 125 47 000 58 000 73 500 94 000

ylin johto 117 384 62 434 79 179 108 000 137 297 180 000

johto 94 444 63 000 75 000 90 000 111 000 131 000

ylempi keskijohto 69 844 49 000 57 000 66 475 80 000 94 000

alempi keskijohto 60 614 44 732 51 313 58 993 67 000 80 000 erittäin vaativat 68 232

48 500 55 166 65 000 77 624 93 015

asiantuntijatehtävätvaativat 55 626 41 000 46 000 53 500 63 000 73 000

asiantuntijatehtävät muut asiantuntija-

47 525 36 000 40 000 45 000 52 744 62 500tehtävävät

Julkinen sektori 54 684 33 766 42 000 52 500 64 000 78 000

ylin johto 98 564 74 480 80 000 94 000 116 076 124 400

johto 78 779 59 375 69 000 77 500 89 877 100 400

ylempi keskijohto 65 281 50 059 55 501 63 579 72 486 82 558

alempi keskijohto 61 540 48 000 53 170 59 087 68 350 78 400 erittäin vaativat 59 661 46 440 52 525 58 552 66 000

75 090

asiantuntijatehtävätvaativat 50 326 35 000 42 000 50 000 57 165 66 000

asiantuntijatehtävät muut asiantuntija-

42 282 30 000 34 108 41 000 48 988 57 230tehtävävät

Kaikki vastaajat 62 024 39 000 46 000 56 500 71 560 90 000

Keskiarvo 10 % 25 % Mediaani 75 % 90 %

© TEK ry

Vuosiansiot nousivat kuukausiansioiden vanavedessä

Kaikkien näiden huonompaan suuntaan osoittavien mittareiden perusteella voisi olettaa vuosiansioiden kehittyneen kor­keintaan maltillisesti. Vastaajien verotet­tavat kokonaisvuosiansiot kuitenkin nousivat lähes samaa tahtia kuin kuu­kausiansiotkin, 3,1 prosenttia.

Vuosi 2012 olisi siis ollut jopa erittäin hyvä, jos vain tulospalkkioita ja meriitti­korotuksia olisi maksettu entiseen mal­liin. Ilman tulospalkkioita vuosiansi­oiden kehitys olisi ollut 4,4 prosenttia. Lähes kaikkien palkansaajien tulot siis nousivat jonkin verran, mutta entistä harvempi sai suuria bonuksia.

30 TEK 3/2013

Lisää palkkagraafeja

jäsensivuilla www.tek.fi/palkat

TULOSPALKKIOT 2012 (€/v)

Yksityinen sektori 74,1 75,7 6 790 940 1 982 3 700 7 100 15 000

ylin johto 74,0 67,3 21 875 2 000 6 327 15 000 26 000 42 680

johto 83,0 76,5 15 552 2 910 4 755 10 000 18 975 30 000

ylempi keskijohto 81,1 77,8 6 814 1 060 2 500 5 000 9 500 15 000

alempi keskijohto 81,3 77,0 4 660 1 048 2 000 3 547 6 378 9 732 erittäin vaativat 83,1 81,6 7 432 1 149 2 327 4 000 8 000 13 000asiantuntijatehtävätvaativat 72,5 78,0 4 179 700 1 500 3 000 5 000 8 000asiantuntijatehtävätmuut asiantuntija-

61,1 68,6 3 089 500 1 000 2 000 3 712 6 000tehtävät

Julkinen sektori 33,5 74,0 1 760 300 538 1 000 2 000 3 000

ylempi johto 38,0 79,6 4 640 495 968 2 550 5 713 14 333 keskijohto 36,7 81,4 1 914 398 600 1 500 2 500 3 055

asiantuntijatehtävät 33,0 70,8 1 222 300 500 995 1 500 2 209

Kaikki yhteensä 65,8 75,5 6 285 700 1 500 3 200 6 764 14 470

Tulospalkkauksen piirissä (%)

Sai tulospalk-kiota (%) Keskiarvo 10 % 25 % Mediaani 90 %75 %

© TEK ry

TULOSPALKKIOIDEN OSUUS KOKONAISVUOSIANSIOSTA (%)

Yksityinen sektori 7,2 1,6 3,0 5,6 9,2 14,3

ylin johto 11,7 2,0 5,8 9,4 15,2 21,4

johto 10,9 2,9 5,0 9,1 14,2 21,0

ylempi keskijohto 7,7 1,7 3,6 6,5 10,3 15,2

alempi keskijohto 6,5 2,1 3,3 5,7 8,7 12,5 erittäin vaativat 7,7 2,0 3,6 6,0 9,4 14,0 asiantuntijatehtävätvaativat 6,0 1,4 2,6 4,8 7,5 11,3 asiantuntijatehtävät

muut asiantuntija- 5,3 1,2 2,1 3,8 6,7 10,0 tehtävät

Julkinen sektori 2,5 0,6 1,0 1,8 3,2 4,7

ylempi johto 4,2 0,7 1,1 2,6 5,3 10,3 keskijohto 2,5 0,6 1,0 2,0 3,4 4,6

asiantuntijatehtävät 2,2 0,6 1,0 1,7 2,8 3,9

Kaikki yhteensä 6,8 1,3 2,5 5,2 8,7 13,7

Keskiarvo 10 % 25 % Mediaani 75 % 90 %

© TEK ry

TYÖMARKKINATUTKIMUS

Kokonais- vuosiansio

nousi

3,1%

TEK 3/2013 31

Valtiontalouden kehykset vuosille 2014–17 tuuppaavat ICT­sektoria uuteen nousuun.

– On hyvä, että kehyksissä on mukana monia tammikuussa työnsä päättäneen ICT 2015 ­työryhmän ehdotuksia. Hallitus esimerkiksi sitou­

tuu selkeästi kansallisen tietopalveluarkkitehtuurin rakentamiseen, ja pääomarahoituksen kehittämiseen on satsattu merkittävästi, kiteyttää TEKin Tekniikka ja yhteiskunta ­yksikön johtaja Pekka Pellinen.

– ICT 2015 ­paketti ja yhteisöveron alentaminen luovat insinööriosaamista vaativia työpaikkoja sekto­rille, jonka työllisyystilanne on heikentynyt viime vuo­sina nopeasti, lisää TEKin Koulutus­ ja työvoimapoli­tiikka ­yksikön johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.

Iso kuva puuttuuPellisen mielestä moni asia jää kuitenkin vain yksittäi­siksi toimenpiteiksi. Linjauksista puuttuu laaja­alainen näkemys siitä, miten innovaatiokenttää tulisi kehittää.

– Pitäisi saada aikaan kokonaisvaltainen näkemys koko innovaatiokentästä, eri toimijoiden roolista ja mihin suuntaan toimintaa kehitetään. Tämän ison kuvan tulisi olla päiväpolitiikan ulottumattomissa ja kestää yli hallituskausien. Vain näin voimme saada aikaan talouskasvua.

– Kokonaisnäkemyksen puutteesta kertoo se, että t&k­vähennysoikeus päättyykin jo vuoden 2014 jälkeen, ja ipr­verokannustimesta ei ole kehyksissä mitään mainintaa.

Pellinen on huolissaan, että hyvin toimivan Tekesin rahoitusta leikataan hieman, ja rakenteelliset uudistuk­set sitovat sen päätöksiä aiempaa enemmän.

– Kansainvälisten arvioiden mukaan Tekes­tyyppi­nen toiminta saa poikkeuksetta korkeita arvosanoja.

Pelkään, että viimeaikainen mediamyllytys on vaikut­tanut hallituksen linjauksiin. Asiantuntijoiden mukaan julkisen rahoituksen paineet ovat kuitenkin muualla.

Yliopistoindeksin jäädytys poistuuKorhonen­Yrjänheikki on tyytyväinen, että yliopisto­indeksikorotus palautetaan ensi vuonna. Se ei kuiten­kaan ratkaise tekniikan yliopistokoulutuksen resurssi­haasteita.

– Valtion pitäisi panostaa entistä enemmän yliopisto­koulutukseen ja tutkimukseen.

Korhonen­Yrjänheikki vaatii yliopistojen rahoitus­mallin kehittämistä, jotta se kannustaisi hyödyntämään tutkimustuloksia entistä paremmin.

– Nykyinen rahoitusmalli kannustaa kyllä julkaise­maan aktiivisesti kansainvälisissä arvostetuissa tiede­julkaisuissa, mutta kannusteet tutkimustulosten hyö­dyntämiselle puuttuvat.

Korhonen­Yrjänheikki näkee, että työvoiman osaa­misen kehittämisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään.

– Valitettavasti aikuiskoulutuksen koulutusmak­suja ei voi ainakaan vielä maksaa henkilökohtaiselta koulutustililtä. Kehysriihessä päätetty aikuiskoulutuk­sen haku­ ja koulutustietopalvelujen käyttöönotto sekä aikuiskoulutuksen parantaminen raamisopimuksen mukaisesti tukevat kuitenkin osaamisen kehittämistä.

Talouskasvun moottoriksi tarvitaan kokonaisvaltaista ja yli hallituskausien ulottuvaa innovaatioympäristön kehittämissuunnitelmaa. Erityisesti olisi panostettava tutkimustoiminnan tulosten parempaan hyödyntämiseen ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomiseen. Tämä kuitenkin puuttuu valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014–17.

MONI ASIA JÄÄ VAIN YKSITTÄISIKSI

TOIMENPITEIKSI.

TEKSTI AKU KARJALAINEN

Budjettikehyksen kokonaiskuva jäi sumeaksi

32 TEK 3/2013

ICT 2015 -paketti

Suomeen luodaan kattava ja

yhtenäinen sähköisten palveluiden palveluväylä.

Uusi kasvurahoitusohjelma pk-yrityksille,

yhdistetään yksityistä ja valtion rahaa.

Suomen Akatemiaan uusi tutkimus-, kehitys- ja

innovaatio-ohjelma, 10 miljoona euroa vuodessa.

Perustetaan kyberturvallisuuskeskus.

Itämeren tietoliikennekaapelihankkeen

selvitystyötä jatketaan ja päätöksiä

rahoituksesta tehdään tarvittaessa

vuonna 2013.

Julkisten tietovarantojen avaamista jatketaan.

Yritysten investointi- ja kehittämistuki -

hankkeiden myöntövaltuutta lisätään

4–20 miljoonaa euroa vuodessa äkillisten

rakennemuutostilanteiden hoitamiseen.

Rikkidirektiivi ja energiapolitiikka Nesteytetyn maakaasun eli LNG:n infrastruktuurinrakentamista tuetaan 18 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 90 miljoonaa euroa vuonna 2014. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden myöntämisvaltuutta lisätään 15 miljoonaa euroa vuonna 2013. Windfall-veron tuottotavoitetta alennetaan 120 miljoonaan euroon. Energiatehokkuuden parantamista sekä energiatehokkuutta koskevia selvityksiä tuetaan. Määrärahoja suunnataan hallitusohjelman mukaisesti vihreää taloutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Verotus Yhteisövero laskee 20 prosenttiin, osinkoverotusta uudistetaan. Yritysten t&k-toimintojen määräaikainen verovähennys vuosille 2013–2015 päättyy jo vuoden 2014 jälkeen.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 2 400 euroon. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajoitetaan 5 prosenttiyksikköä vuonna 2015.

Opintolainan korkovähennys poistuu kokonaan 2015.

Koulutus

Yliopistoindeksiä ei jäädytetä

vuonna 2014

Korkeakoulutukseen uudistetut haku-

ja valintapalvelut sekä aikuiskoulutuksen

haku- ja koulutustietopalvelut.

Opintotuki sidotaan indeksiin 1.8.2014,

lainahyvitys korvaa opintolaina-

vähennyksen.

Aikuiskoulutustukeen lisäresursseja

raamisopimuksen mukaisesti.

Kehysriihessä päätettyä

TEK 3/2013 33

ILMOITUS

Näkökulm

aPalveluarkkitehtuuri tukee talouskasvuaKANSALLISEN palveluarkkitehtuurin rakentamisesta on puhuttu paljon, mutta sen toteuttamisessa ollaan edel­leen lähtökuopissa. ICT 2015 ­työryh­män raportissa kansallisen palvelu­arkkitehtuurin rakentaminen esitet­tiin keinona lisätä tehokkuutta ja luoda Suomeen talouskasvua. Kokonaisarkki­tehtuurilla on suuri merkitys esimerkiksi sosiaali­ ja terveysalalla. Sillä ohjataan muun muassa organisaatioiden kehit­tämistä ja tiedonhallintaa sekä haetaan keinoja säästää kustannuksia.

Yleisen edun mukaista olisi ryh­tyä toimeen mahdollisimman pian, sillä vanhojen järjestelmien varassa toimiminen tulee kalliiksi. Tällä het­kellä ICT­palveluarkkitehtuuri on Suo­messa pirstoutunut, mikä käytännössä näkyy erillisinä ja huonosti yhteensopi­vina tieto järjestelminä sekä turhina kus­tannuksina. Kuntalaisen näkökulmasta tämä tarkoittaa huonompaa palvelua, koska eri viranomaiset ja organisaatiot eivät pysty hyödyntämään tehokkaasti toistensa informaatiota.

Esimerkiksi sähköisen reseptin teksti­kenttien merkkimäärää on rajoitettu niin, että lääkäri ei aina pysty kirjoitta­maan kenttään kaikkia tarpeellisia tie­toja. Tämä ongelma kuvastaa hyvin sitä, miksi ICT­järjestelmien toimivuu­della ja käytettävyydellä on valtava mer­kitys tuottavuudelle. Pieneltä kuulos­tavan ongelman korjaamisen on arvi­oitu kestävän puolitoista vuotta, eikä se ole ilmaista. Väärässä paikassa vastaava suunnitteluvirhe voi aiheuttaa vielä huomattavasti suurempia ongelmia.

Hyvin suunnitellun ja testatun yhte­näisen kokonaisarkkitehtuurin avulla edellisen kaltaiset ongelmat olisi mah­

dollista välttää. Kokonaisarkkitehtuuri lisäisi tehokkuutta ja helpottaisi myös julkisten tietokantojen avaamista, joka on jo lyhyessä ajassa luonut uutta liike­toimintaa ja kansantaloudellisia hyötyjä.

Kokonaisarkkitehtuurin rakentami­nen voisikin poikia yllättäviä myöntei­siä kerrannaisvaikutuksia. Hankinta­vaiheessa arkkitehtuuri tulisi kuitenkin pilkkoa sellaisiin osiin, että myös pk­yrityksillä olisi todelliset mahdollisuu­det pärjätä kilpailutuksessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tavallista, että tietty osa kilpailutettavasta kokonaisuudesta merkitään pk­yritysten toteutettavaksi.

Yhtenäisen kokonaisarkkitehtuurin luominen vaatii yhteistyötä ja aktiivista keskustelua asiantuntijaverkostoissa. Tästä on hyvänä esimerkkinä kokonais­arkkitehtuurin kehittämisyhteisö KAOS, joka on muutamassa vuodessa kasva­nut yli 1000 henkilön verkostoksi. Tämä osoittaa, että asiantuntijat pitävät koko­naisarkkitehtuurihanketta tärkeänä.

Myös Aalto­yliopisto on tarttunut haasteeseen ja järjestää elokuussa kesä­kursseja kokonaisarkkitehtuurista Tans­kasta haetun esimerkin mukaan. Toivot­tavasti valtio ja kunnat vihdoin näyttävät vihreää valoa hankkeelle.

DI Robert SerénKirjoittaja on Tietotekniikan liiton toiminnanjohtaja.

ARKKITEHTUURI TULISI PILKKOA SELLAISIIN OSIIN, ETTÄ MYÖS PK-YRITYKSILLÄ OLISI TODELLISET MAHDOLLISUUDET PÄRJÄTÄ KILPAILUTUKSESSA.

TEK 3/2013 35

TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVAT KIRSTI LEVANDER JA ISTOCKPHOTO

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisestä koulutuksesta on saatu hyviä kokemuksia. Kiittävää palautetta on tullut niin opissa olleilta kuin työnantajiltakin.

Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Edutechin oppisopimustyyppiset koulutukset korkeakoulutetuille alkoivat vuonna 2010.

– Energiatehokkuusasiantun­tijan ohjelma on ehditty viedä läpi jo kahdesti yhteistyössä Aalto Pron kanssa. Parhaillaan on käynnissä, myös jo toista kertaa, poikkitieteelli­nen Sosiaali­ ja terveydenhuollon asiantuntija tietotekniikan kehittäjänä ­ohjelma Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston kanssa. Ja Edutechin yksin toteuttama Clinical Engineer – lääketieteellisen teknologian asian­tuntijakoulutus on juuri alkamassa, koulutuk­sista vastaava Karri Inkinen kertoo.

Kaikki ovat vuoden mittaisia 30 opintopis­teen ohjelmia.

Koska painopiste on työssä oppimisessa, työnantajat sitoutetaan tiivisti prosessiin.

– Parhaimmillaan koulutettavien kehittä­mistyöt valitaan siten, että ne kehittävät tai tukevat työpaikan liiketoimintaa tai palvelutehtävää.

TYÖOPETTAA

tekijäänsä

PAINOPISTE ON TYÖSSÄ

OPPIMISESSA.

36 TEK 3/2013

PAREMPAA KOULUTUSTA EI VOISI OLLA.

– Työpaikalta nimetään opiskelijalle työ­paikkaohjaaja ja aloituspalaverissa lyödään kalenterimerkinnöin lukkoon, miten ohjauk­sessa ja opinnoissa edetään. Jokaisella opiskeli­jalla on myös sparraajana työpaikan ulkopuoli­nen asiantuntijaohjaaja.

Lähiopetuspäiviä on kymmenestä viiteen­toista.

Täsmäkoulutusta työelämäänTyössä oppimisen ajatus on otettu hyvin vas­taan myös yliopistoyhteisössä.

– Tämä on tätä päivää: koulutus ja työelämä kulkevat käsi kädessä, johtaja Paula Ihalainen Edutechistä sanoo.

– Konsepti tarjoaa mahdollisuuden laajen­taa omaa osaamista merkittävästi ilman, että lähtee suorittamaan kokonaan toista tutkintoa. Osaamisen osoittaminen toteutuu projektitöillä tai esimerkiksi portfolion avulla.

Ihalainen toivoo, että pilotit antaisivat sekä yritys­ että korkeakoulumaailmaan uuden tuo­reen näkökulman akateemisten täydennys­koulutusmahdollisuuksiin.

Myös Inkinen painottaa työelämään välittö­mästi tuotettavia etuja.

– Koulutuksessa syntyneet oivallukset siirty­vät luokasta omalle työpaikalle saman tien.

Koulutus tarjoaa osallistujille myös erin­omaiset mahdollisuudet yhteistyökuvioiden rakentamiseen.

– Vuodessa ehtii luoda ympärilleen merkit­tävän ja ammatillisesti hyödyttävän verkoston, Inkinen muistuttaa.

Yhteiskuntavastuu toteutuuOpetus­ ja kulttuuriministeriön tukema kou­lutus on opiskelijalle ja työnantajalle erittäin edullista, jopa maksutonta.

Korkeakoulu järjestää koulutuksen ja vastaa sen laadusta.

Koulutus on työelämälähtöistä, koulutettavat ovat normaalissa työsuhteessa.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen on vähintään puolet opiskelusta, useimmiten enemmän.

Koulutus on 30–60 opintopisteen laajuinen osaamiskokonaisuus.

Oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset korkeakouluissa alkoivat vuonna 2009.

Näin se toimii

TEK 3/2013 37

– Malli takaakin kouluttautumismahdolli­suuden myös niukoilla resursseilla pyörivissä pienissä tai pk­yrityksissä työskenteleville sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille.

Valtion varoilla tuettu koulutustarjonta on rakennettu pitkälti yhteiskunnallisesti tärkei­den kokonaisuuksien ympärille: aiheina voivat olla muun muassa sosiaali­ ja terveydenhuol­toalan tietotekninen kehittäminen, sisäilman laatu asiat, ydinvoima­ ja kaivososaaminen.

– Tällä hetkellä korkeakoulutettujen oppi­sopimustyyppisiä koulutuksia on menossa koko maassa kolmisenkymmentä.

– Edutech on hakenut maaliskuussa rahoi­tusta yhdeksään uuteen koulutuskokonaisuu­teen.

Pelkona kuitenkin on, että tukea korkeakou­lutettujen oppisopimustyyppiselle koulutuk­selle leikataan. Ministeriön mukaan ensi vuo­den rahoitus onkin vielä avoinna.

Ydinvoima-alan toimittajaosaamista oppisopimuksella Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto käynnistävät oppisopimus-tyyppisen täydennyskoulutuksen Ydinvoima-alan toimittajaosaaminen 5.9.2013–5.9.2014.

∂ johdanto ydinvoima-alalle∂ turvallisuus∂ laadun hallinta ja laatujohtaminen∂ toimittajaosaaminen∂ yrityskohtainen kehittämishanke

Tarkemmat tiedot www.samk.fi/opso

Kuva

: Kirs

ti Le

vand

er

Koulutuspäällikkö Karri Inkinen ja johtaja Paula Ihalainen Edutechistä peukuttavat oppisopimustyyppiselle koulutukselle.

KOULUTUSTARJONTA ON RAKENNETTU PITKÄLTI YHTEISKUNNALLISESTI TÄRKEIDEN KOKONAISUUKSIEN YMPÄRILLE.

38 TEK 3/2013

DI MIKA STRACHAN lähti oppisopimustyyppi-sesti toteutettuun energiatehokkuusasiantun-tijan koulutukseen työnantajayrityksensä Wise Group Finlandin talotekniikan toimialajohtajan ehdotuksesta.

– Työsopimusneuvotteluiden yhteydessä Jukka Hyttinen ehdotti, että aloittaisin töiden ohessa oppisopimustyyppisen koulutuksen vuo-den 2012 alussa.

Otaniemestä energiatekniikan diplomi-insi-nööriksi vuonna 2005 valmistunut Strachan tart-tui tarjoukseen ilomielin. Aalto-yliopiston täyden-nyskoulutuskeskus Aalto PROn ja Tampereen tek-nillisen yliopiston Edutechin yhdessä kehittämä työssä oppimisen uusi malli vaikutti mainiolta.

Strachan valitsi Tampereen Edutechin kunta-sektorin erikoistumislinjan.

Vuoden mittainen, 30 opintopisteen koulutus toteutettiin monimuoto-opiskeluna. Lähiopetus-päiviä kertyi 15.

Uudesta-Seelannista takaisin Suomeen helmi kuun lopussa 2012 muuttanut Strachan pääsi aloittamaan koulutuksen vähän muista jäl-jessä, mutta se ei haitannut.

– Noin 70 prosenttia koulutuksesta sujui työ-aikana asiakkaille tehtävien energiatehokkuus-selvitysten muodossa. Matkat ja majoitukset Tampereella pidettyyn koulutukseen maksoin omasta pussista, Strachan kertoo.

Koulutuksen loistopakkausStrachan kehuu koulutuksen läpikotaisin.

– Parempaa ei voisi olla. Saatoin ottaa heti käyttöön koulutuksesta saamani tiedon ja työ-kalut.

Strachan toteutti koulutuksensa aikana kaksi projektia: lämmöntuotantoselvitykset Pornaisis sa rakenteilla olevalle Mika Waltarin koululle ja toi-minnassa olevalle Jokimäen koululle sekä jalka-pallokentän lämmityksen energiatehokkuuden selvityksen Myyrmäessä sijaitsevalle ISS Stadi-onille.

Molemmista tuli kiittävä asiakaspalaute.– Molemmat projektit ovat myös edenneet

selvityksistä energiatehokkuusehdotusten toteu-tukseen.

– Koulutuspaketti oli hyvin koottu. Oman lisänsä koulutuksen antiin toivat mahtavat luen-noitsijat. Muun muassa korjausrakentamisesta luennoinut professori Matti Pentti oli loistava, Strachan kehuu.

Ura nousuunKoulutus täydensi hyvin Strachanin aikaisempaa energia- ja lvi-alan osaamista.

– Haastavinta ja mielenkiintoista oli tutustua kaupunkisuunnitteluun, joka oli minulle uusi alue-valtaus. Nyt ymmärrän, kuinka suuria päätöksiä energia- ja ekotehokkuuden kannalta tehdään kaupunkisuunnitteluvaiheessa.

Koulutuksessa käsiteltiin kolmea toisiinsa liit-tyvää kokonaisuutta: rakennusten energiatehok-kuutta, ekotehokkuutta ja elinkaarikustannuksia.

Saamansa opin antia sulatellessaan Strachan huomasi, että yksi asia jäi puuttumaan – sosiaa-linen näkökulma.

– Haluaisin korostaa koulutuksessa sosi-aalisen näkökulman merkitystä. Silmiä ja mieltä hivelevällä rakennetulla ympäristöllä on mer-kittävä vaikutus hyvinvointiimme ja onnellisuu-teemme.

Nuoren miehen uralla koulutuksesta oli ilmi-selvää hyötyä: Strachan nimitettiin 4. huhtikuuta Wise Groupin Energia- ja ympäristöpalvelujen johtavaksi asiantuntijaksi ja osaston vetäjäksi.

KOULUTUS TÄYDENSI HYVIN AIKAISEMPAA ENERGIA- JA LVI-ALAN OSAAMISTA.

DI Mika Strachan piti koulutuspakettia erinomaisena. – Parempaa ei voisi olla.

TEKSTI JA KUVA KIRSTI LEVANDER

Kaikki oppi heti käyttöön

KOMMENTTI

TEK 3/2013 39

OPISKELIJAT

TEKSTI AKU KARJALAINEN

on jo työuralla

Vuonna 2012 valmistuneiden kyselyyn vastanneista miehiä oli 73 prosenttia ja naisia 27 prosenttia. Heistä valtaosa oli syntynyt vuosina 1983–88. 92 prosenttia oli suoma-laisia, 1 prosentti muusta EU-maasta ja 7 prosenttia EU:n ulkopuolelta.

Diplomityön parissa aherrettiin noin yhdeksän kuukautta, palkkaa kertyi keskimäärin 2 163 euroa kuukaudessa.

Opiskeluaika oli keskimäärin 6 vuotta. Diplomityö mukaan lukien vastaajille kertyi oman alan työkokemusta lähes 2 vuotta. Yli 90 prosentin mielestä opiskelujen aikainen oman alan työkokemus kehitti työelämän kannalta keskeistä osaamista.

26-VUOTIAS SUOMALAINEN MIES1.

TYÖNTEKO TUKEE TEHOKASTA OPPIMISTA JA VAUHDITTAA TYÖLLISTYMISTÄ

DIPLOMITYÖTÄ TEHDÄÄN ALLE VUOSI

2.

3.

Mitä osaamista opintojenaikainen työskentely kerrytti? Top 5:

Mitä valmiuksia koulutus antoi eniten?

Hidastiko työskentely opiskelua?

Miten diplomityö rahoitettiin?Mihin diplomityö tehtiin?

Teorian soveltaminen käytäntöön

Yritystoiminnan perusteiden tuntemus

Ongelmanratkaisutaidot

Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen

Ihmissuhdetaidot

Hidasti opintoja

Nopeutti opintoja

Ei hidastanut opintoja

Stipendi

Muuten

Palkkatyö

Ei rahoitusta

28 %

30 %

47 % 54 %

62 %

3 %

39 %

59 %

10 %6 %

19 %65 %

Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen

Kyky jatkuvaan oppimiseen

Analyyttisyys

Tiedonhaku

Ryhmätyötaidot

3 %1 %

6 %

13 %

59 %18 %

Oman laitoksen projektiin

Järjestölle tai yhteisölle

Julkiselle sektorille

Yksityiselle sektorille

Muuhun projektiin yliopistolla

Muualle

TEKIN MIELESTÄ TYÖSTÄ OPPIMISTA PITÄISI HYÖDYNTÄÄ NYKYISTÄ PAREMMIN YLIOPISTO-OPINNOISSA.

VASTAVALMISTUNUT

40 TEK 3/2013

NUMEROINA

on jo työurallaViime vuonna valmistui noin 2 400 uutta diplomi-insinööriä ja arkkitehtia. TEKin kysely paljastaa, millainen on vastavalmistunut diplomi-insinööri ja arkkitehti.

TEK tekee vuosittain valmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille palautekyselyn yhteistyössä tekniikan alan koulutusta antavien yliopistojen kanssa. Kyselyssä selvi-tetään erityisesti opintoaikojen sisältöä, opiskeluaikaista työntekoa ja työllistymistä. Vuonna 2012 kyselyyn vastasi yhteensä 1 226 vastavalmistunutta. Vuosittain järjestet-tävässä työseminaarissa hyödynnetään kyselyn tuloksia ja kehitetään yliopistokoulutusta. Tämän vuoden seminaari järjestetään Lappeenrannassa 7.5. Lisätietoa: www.tek.fi/vastavalmistuneet.

Vastaajien kesken arvotun iPadin voitti Pekka Muurinen Tampereelta. Lue lisää verkkolehdestä vuonna 2012 val-mistuneen Muurisen mietteitä uran alkutaipaleelta lehti.tek.fi/vastavalmistunut.

Kolme viidestä löysi nykyisen työpaikkansa opiskeluaikaisten työelämäkontaktien avulla. Lähes kolme neljästä kokee, että työ vastaa vaativuudeltaan hyvin koulutustasoa.

TYÖPAIKKA ASIANTUNTIJANA YKSITYISELTÄ SEKTORILTA4.

Stipendi

Muuten

Palkkatyö

Ei rahoitusta

Työnantajan toimiala Toimiasema Työpaikka löytyi Työtilanne valmistumishetkellä

Yliopisto

Järjestö

Valtio

Yksityinen toimiala

Kunta

Keskijohto

Muu

Asiantuntija

Johto

Yrittäjä

Muualta Suomesta

Ulkomailta

Opiskelupaikkakunnan työssäkäyntialueelta

Ei ole vielä työllistynyt, mutta hakee töitä

Muu

Jatkaa päätoimisena jatko-opiskelijana

Työpaikka

Jatkaa päätoimisena perustutkinto-opiskelijana

1 %4 %

6 %

11 %

76 %

10 %1 %

78 %

9 %

2 % 4 %

35 %

62 %

5 %2 %

5 %

20 %

69 %

LÄHES 70 PROSENTTIA VASTAVALMISTUNEISTA ON VALMISTUESSAAN TÖISSÄ.

TEKIN TYÖMARKKINATUTKIMUKSEN MUKAAN VASTAVALMISTUNEIDEN VAKITUISESSA TYÖSSÄ OLEVIEN DIPLOMI-INSINÖÖRIEN MEDIAANIPALKKA OLI 3 180 EUROA KUUKAUDESSA.

Määräaikainen suhde

Itsenäinen yrittäjä tai ammatinharjoittaja

Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde

Työsuhteen laatu

1 %

37 %

62 %

Näin kysely tehtiin

3 180

TEK 3/2013 41

AboaTEK yhdistää ja verkostoi Lounais-Suomen tekkiläiset naiset. Kerhotoiminnan valtteina ovat omaleimaisuus ja monipuolisuus.

AboaTEK VERKOSTOI JA VIRKISTÄÄ

Puheenjohtaja Heli Anttila innostaa

Lounais-Suomen tekniikan naisia

liittymään naisverkosto AboTEKiin.

– Tervetuloa Jokilaivatreffeille 12.6.

kello 17 alkaen Ravintolalaiva Cindylle.

Siitä on hyvä aloittaa.

42 TEK 3/2013

TEKSTI JA KUVA KIRSTI LEVANDER

VERKOSTOI JA VIRKISTÄÄ

TEK-NAISIA YHDISTÄÄ KIINNOSTUSTEKNIIKKAAN.

Tekkiläisten naisten verkostot

AboaTEK Lounais-Suomen Tekniikan Akateemiset Naiset - Teknikens Akademiska Kvinnor i Sydvästra Finland.pj Heli Anttila

aboa.tek.fi

TEKNATEKNA -TEKin Naisakatemia toimii pirkanmaalaisten tekniikan akateemisten naisten yhdyssiteenä.pj Minna Kantsila

tekna.tek.fi

NapoliNaispolyteekkarit – Napoli on valtakunnallinen naisverkosto, järjestää tapahtumia lähinnä pääkaupunkiseudulla.pj Sirpa Kallio

napoli.tek.fi

Vuonna 2000 perustetussa AboaTEKissä on 90 jäsentä. Yhdistyksen kotipaikka on Turku, mutta naisverkosto kokoaa yhteen kaikki lounaisen Suomen diplomi­insinöörit, arkkitehdit tai muun korkea­

koulututkinnon suorittaneet tekniikan naiset. – Jäsenkatoa on ollut jonkin verran, muun

muassa paikkakunnalta muuttojen vuoksi. Uusia jäseniä otetaankin ilomielin vastaan, puheenjohtaja, DI Heli Anttila kertoo.

– Myös hallituspaikkoja on tarjolla. Eikä hal­litustyöskentely ole mitään tuskaista jäsenasioi­den parissa puurtamista, vaan kivaa yhdessä tekemistä ja olemista, Anttila valaisee.

Anttila hoitaa AboaTEKin puheenjohtajan pestiä jo peräti neljättä kertaa. Ensimmäiset kaudet olivat 2006 ja 2007, ja viime vuonna puheenjohtajaksi palannut Anttila jatkaa tehtä­vässä myös kuluvan kauden.

Jäsenhankintaa yhdistys ei aktiivisesti har­rasta. Sana kulkee suusta suuhun työpaikoilla. Metsolainen kollega houkutteli aikoinaan Ant­tilankin mukaan AboaTEKiin.

Ei yhden asian liikeAnttilan mielestä tekniikan naisten kerhotoi­minta kilpailee muiden harrastusten joukossa omaleimaisuudella ja monipuolisuudella: Aboa TEK ei ole yhden asian liike.

– Me teemme kaikenlaista. Harrastamme kulttuuria, järjestämme yritysvierailuja, kokei­lemme erilaisia urheilulajeja, mutta voimme käydä myös jalkahoidossa ja hieronnassa tai tilata Kaarina Suonperän puhumaan hyvistä tavoista.

Yksi kesän kohokohtia ja on jokilaivatreffit kesäkuussa. Se kokoaa AboaTEKin naiset taa­tusti yhteen.

Hallitus ideoi tapahtumat ja ottaa ilomielin vinkkejä vastaan. Kalenteriin kertyy yleensä 10–15 tilaisuutta per vuosi.

– Tulevat tapahtumat löytyvät verkkosivuil­tamme. Sinne raportoidaan myös siitä, missä on oltu ja mitä on tehty.

Vaihtelua arkeenIkähaitari AboaTEKin jäsenistössä on laaja: 25­vuotiaista 70­vuotiaisiin.

– Työssäkäyviä, vanhempainvapaalla ole­via, eläkeläisiä, työttömiä – joukkoon mahtuu erilaisissa elämäntilanteissa olevia. Ja kaikki

ovat lämpimästi tervetulleita mukaan toimin­taan.

– Itse nautin kerhotoiminnasta täysin sie­mauksin juuri äitiyslomalla. Se toi vaihtelua arjen rutiineihin, ja siinä pääsi juttelemaan aikuisten kanssa muuallakin kuin leikkipuis­tossa, Anttila muistelee.

TEK-naiset oma rotunsa AboaTEK tarjoaa myös mainion mahdollisuu­den verkostoitumiseen ja miesvaltaisella alalla työskentelevien tekkiläisten naisten vertaistu­keen.

Tekniikan alalla toimivat naiset ovat taval­laan oma rotunsa: meitä yhdistää kiinnostus tekniikkaan ja se, että olemme työpaikoilla vähemmistönä.

Anttilan mielestä naiseudesta ei ole haittaa eikä harmia työelämässä. Joskus jopa päinvas­toin: kymmenen miehen joukossa ainoa DI­nainen jää asiakkaille paremmin mieleen.

– Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kohtelu on työelämässä ollut aina tasaveroista eikä uskottavuusongelmia ole ollut. Niin koti­maassa kuin ulkomaillakin minut on otettu vastaan alani asiantuntijana, Anttila sanoo.

DI-koulutus tarjoaa mahdollisuuksiaEnergiatekniikan diplomi­insinööriksi val­mistunut Anttila työskenteli aiemmin Metson tuote insinöörinä, ja matkapäiviä kertyi vuo­dessa pyöreät 150.

Toisen lapsen synnyttyä Anttila vaihtoi markkinointitehtäviin ehtiäkseen olla enem­män perheensä kanssa.

Nyt Anttila markkinoi Metson kehittämiä paperikoneen ilmajärjestelmiä.

– Kun tehdään tonni paperia, tarvitaan 38 000 kuutiota ilmaa.

– Ilmakuivaimet ovat Metson keihäänkärki­tuotteita. Markkinointivalttejamme ovat muun muassa energiatehokkuus ja kestävyys, Anttila kertoo.

DI­koulutus on Anttilan nykyisessäkin tehtä­vässä oleellinen lähtökohta. Markkinointiosaa­mistaan hän on täydentänyt suorittamalla työn ohessa alan erikoisammattitutkinnon.

10­ ja 8­vuotiaiden lastensa harrastuksiin viemisen, ulkoilun, kuntoilun sekä AboaTEKin lisäksi Anttila harrastaa valokuvausta.

– Kipinä syntyi työn kautta. Kuvausaiheina ovat lapset ja luonto.

TEK 3/2013 43

RIIKKA KYRÖN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

1980

19861996 1999

jäljilläHIILIPÄÄSTÖJEN

Opiskelemaan TKK:n maanmittausosastolle. ”Viihdyin insinöörien keskuudessa jo lapsena, ympäristöoikeus kiinnosti.”

Riikka Kyrö muuttaa Helsinkiin, Kallion ilmaisutaidon lukioon.

Perhe muuttaa Sodankylään Ilmatieteenlaitoksen tutkimuskeskuksen naapuriin. ”Isä oli siellä observatorion johtajana, minä leikin tutkimuslabroissa.”

Riikka Kyrö syntyy Oulussa.

Toukokuussa 2011 Helsingin Sanomat otsikoi sunnuntai­juttunsa näyttävästi: Kaupun­kilainen saastuttaa enemmän kuin maalainen.

Otsikko pohjautui Aalto­yliopiston kiinteistöliiketoi­minnan tutkijoiden elinkaari­

laskelmiin. Yksi laskelmien tekijöistä oli tutkija Riikka Kyrö.

– Tulokset olivat yllättäviä minullekin. Kuu­lun porukkaan, joka asuu Helsingin keskus­tassa, ei omista autoa ja kuvittelee elävänsä ekologisesti, Kyrö toteaa.

Jutussa siteerattiin Aallon tutkijoiden elin­kaarilaskelmia. Niiden perusteella näytti siltä, ettei tiiviissä kivikaupungissa asuminen olisi­kaan ekoteko. Laskentamalli antoi Helsingin keskustassa asuvan vuotuiseksi hiilijalanjäljeksi 13,6 hiilitonnia, esikaupunkiasukkaalle 12 ton­nia ja koko maan keskiarvoksi 11 tonnia.

Kyrö huomauttaa heti, että asuinpaikkaa paremmin päästöjä selittää kodin lämmitys­järjestelmä – ja lompakon paksuus. Helsin­gin kantakaupungissa asuvan vuositulot ovat 60 prosenttia maan keskiarvoa korkeammat.

Tuloksista heräsi kuitenkin epäilys, että ilmastonmuutoksen torjunnassa keskitytään vääriin asioihin. Riikka Kyrö lähti seuraavissa

tutkimuspapereissaan selvittämään, torjuvatko kaupungit ilmastonmuutosta tehottomin kei­noin. Kahden vuoden tutkimustyön perusteella hän uskaltaa jo väittää, että näin on asia.

– Keinot painottuvat liikenteeseen, joka syn­nyttää vain 20 prosenttia kaupunkien kasvihuo­nekaasupäästöistä.

Asuminen, noin 40 prosenttia päästöistä, kyllä otetaan huomioon kaupunkien ilmasto­strategioissa, mutta loput 40 prosenttia jäävät yleensä huomiotta.

– Ne syntyvät pääasiassa ihmisten kulutuk­sesta, ostoksista ja ulkomaanmatkoista.

Päästölaskelmat uudella mallillaKeskustelua herättävät tulokset on saatu uudella laskentamenetelmällä, hybridi­elin­kaarianalyysillä. Kyrö ja kollegat pitävät mene­telmäänsä oikeana tapana analysoida kaupun­kilaisten päästöjä.

– Siinä lähdetään liikkeelle kuluttajanäkö­kulmasta. Emme laske, mitä päästöjä Helsingin rajojen sisäpuolella syntyy, vaan mitä tuotteita ja palveluja helsinkiläiset käyttävät, ja mitkä niiden päästöt ovat, Kyrö selittää.

Hybridimenetelmässä suurten päästölähtei­den, kuten asumisen ja liikkumisen, laskelmia tarkennetaan vielä todellisilla luvuilla, esimer­kiksi Helsingin Energian toteutuneilla päästöillä.

Riikka Kyrön väitös murtaa myyttejä ekologisesta asumisesta. Autottoman cityvihreänkin hiilijalanjäljen määrittävät lopulta talon isännöitsijä ja kaukolämpölaitoksen polttoaine.

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVAT JARI HÄRKÖNEN

44 TEK 3/2013

TIE TOHTORIKSI

Näin kaupunkien kasvihuonekaasu-päästöjä leikataan

TUTKIJA RIIKKA KYRÖ vertaili päästöjen vähennysmahdollisuuksia eri tyyppisissä kaupungeissa. Esimerkkikaupunkeina laskel-missa toimivat Helsinki, Porvoo ja Tampere. Näin väitöskirja arvioi kaupunkien ilmastostra-tegioissa suosittujen päästövähennyskeinojen toimivuutta.

1. Kaupunkirakenteen tiivistäminen Vaikka asukastiheys ja julkisen liikenteen käyttö saataisiin muissa kaupungeissa Helsingin tasolle, vaikutus hiilidioksidipäästöihin jää melko pieneksi. Esimerkiksi Tampereella yhdyskunta-rakenteen tiivistäminen alentaisi hiilipäästöjä henkeä kohden 0,3 tonnia vuodessa.

2. Puhtaampi energiantuotanto Erittäin tehokas päästövähennyskeino kaupun-geissa, joiden energiantuotanto nojaa fossiili-siin polttoaineisiin. Helsingissä biopolttoainei-siin siirtyminen alentaisi päästöjä 2,3 tonnia per asukas vuodessa.

3. Matalaenergiarakentaminen Elinkaarilaskennan perusteella ongelmallinen keino, sillä uudisrakentamisessa syntyy noin 100 tonnin hiilipäästöt asukasta kohti. Raken-nuksen käytön aikana syntyy päästösäästöä, mutta takaisinmaksuaika on pitkä.

4. Nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen Toimii, mutta peruskorjausten energiatehok-kuustavoitteet ovat vaatimattomat. Kansallinen peruskorjausten 9 prosentin energiansäästö-tavoite johti 0,2–0,3 tonnin vuotuisiin päästö-vähennyksiin asukasta kohden.

2005 Valmistuu DI:ksi, ENVIRON Corporationin palvelukseen ympäristökonsultiksi.

20092012

2013 Väitöstyö Are the Right Actors Taking the Right Action? Climate Change Management in Finnish Urban Housing hyväksytään. Kyrö aloittaa työt Nokialla tittelillä Sustainability Manager.

Väitöstyön käsikirjoitus valmistuu reilussa kahdessa vuodessa. ”Olen aika tuottelias kirjoittaja.”

Jatko-opiskelijaksi. ”Yritin ensin tehdä töitä osa-aikaisesti, mutta väitös ei oikein lähtenyt etenemään. Lopetin oikeat työt pian.”

– Ilmastomuutoksen torjunta ei enää ole tekninen kysymys.

Teknologia on jo olemassa, ilmastonmuutoksen

jarruttamista kaupungeissa tutkinut

Riikka Kyrö toteaa.

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNASSA KESKITYTÄÄN VÄÄRIIN ASIOIHIN.

TEK 3/2013 45

Kyrö keskittyi jatkotutkimuksessaan kau­punkien suurimpaan päästölähteeseen, asumi­seen. Suomessa rakennukset kuluttavat 38 pro­senttia kaikesta energiasta, energiatuhlarina pidetty liikenne vain 17 prosenttia. Yhtenä tut­kimuskohteena toimi Tuusulantien ja Kehä III:n kupeessa sijaitsevan Siltamäen esikau­punkialueen seitsemän taloyhtiötä ja niiden 1 150 asukasta.

Mitä selvisi, kun taloyhtiöiden hiilijalanjäl­jen laskennan lähtötiedot syötettiin tutkijoiden laskentamalliin?

Muun muassa se, etteivät esikaupunkiasuk­kaat pystyneet vaikuttamaan asumisensa pääs­töihin oikeastaan mitenkään.

– Lämmitys tuotti niistä lähes 70 prosenttia. Omaan sähkönkäyttöön voi vaikuttaa, mutta sen osuus päästöistä on alle 10 prosenttia.

Isännöitsijät avainasemassaSeuraavaksi Kyrö otti luupin alle taloyhtiöi­den isännöitsijät. Heidän vaikutusmahdolli­suutensa osoittautuivat huomattavasti suurem­miksi: korjauksilla, lämmityksen säädöllä ja sähkön toimittajan valinnalla on tuntuva vaiku­tus taloyhtiöiden päästöihin.

– Mielenkiintoista on, että ympäristöasioihin myönteisimmin suhtautuneen isännöitsijän kiinteistöt suoriutuivat energiatehokkuustar­kastelussa parhaiten, välinpitämättömän isän­nöitsijän kiinteistö jäi vertailussa häntäpäähän.

Seitsemästä isännöitsijästä ei vielä voi vetää tilastollisia johtopäätöksiä, mutta tutkimuk­sesta syntyi väitöksen suosikkipaperi.

– Tulos oli yllättävä. Olin tyytyväinen laadul­lista ja määrällistä tutkimusta uudella tavalla yhdistelevään paperiin, ja se sai kehuja.

Todelliset talkoot ilmastomuutoksen tor­jumiseksi ovat kuitenkin vasta edessä. Tavoit­teesta alkaa jo vallita yksimielisyys: globaaleja päästöjä pitää leikata murto­osaan nykyisestä, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajata kahteen asteeseen. EU tavoittelee 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä.

Mutta miten tutkija Kyrön mielestä henkilö­kohtaisia hiilipäästöjä leikataan 80 prosentilla? Avainasemassa ovat Helsingin kaupungin pää­tökset. Numerojen valossa suurimman saastut­tajan, asumisen, päästötason määrää kauko­lämpölaitoksen polttoaine. Viimeisessä tutki­muspaperissaan Kyrö testasi, mitä tapahtuisi päästöille, jos Helsinki ja Tampere siirtyisivät

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMISEN TEKNOLOGIA ON JO OLEMASSA.

46 TEK 3/2013

TIE TOHTORIKSI

Porvoon tavoin biopolttoaineisiin kaukoläm­mön tuotannossa. Muutoksen seurauksena keskivertohelsinkiläisen hiilijalanjälki pienenisi 2,3 tonnia vuodessa.

Lentäminen kuriinKahden tutkijavuoden aikana ympäri maa­ilmaa konferensseihin lentänyt tutkija epäi­lee, että hänen kohdallaan tehokkainta ilmas­tonmuutoksen hillintää olisi matkustelun – ja kuluttamisen – vähentäminen.

– Käyn todella paljon ulkona syömässä, ja ostoksilla käynti on yksi suosikkiajanvietteistä.

Kukkaronnyörien kiristäminen on helpoin tapa vähentää omasta kulutuksesta aiheutu­via päästöjä. Kannusteet vain puuttuvat. Samaa valittivat Kyrön tutkimuksessa haastattelemat isännöitsijät. Talojen energiakuluja saisi kyllä laskettua, mutta asukkaat valittavat pienestä­kin lämpötilan alentamisesta. Yhtiövastikkee­seen sisältyvä lämmitysenergia kun ei kannusta säästämään.

– Alhaisemmat sisälämpötilat ollaan val­miita hyväksymään, jos lämmitys maksetaan omasta pussista.

Tässä kohtaa insinöörin tekee helposti mieli nostaa kädet pystyyn. Väitöstyön tärkeä havainto oli, että ilmastomuutoksen torjunnan seuraavassa vaiheessa tarvitaan insinöörien rinnalle ihmistieteilijöitä.

– Ilmastonmuutoksen torjumisen teknologia on jo olemassa, Kyrö toteaa.

Suuri kysymys on, miten ryhtyä puheista tekoihin.

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina?

”Tuoda ilmastonmuutostut-kimukseen voimakkaammin mukaan ihmisnäkökulmaa.”

SuosikkileikkikaluKeltainen Nokia Lumia 820. ”Tämä on Eco-Hero-tuote. Siinä on mietitty erityisen paljon tuotteen elinkaarta.”

LempiharrastusTanssi. ”Nyt olen keskittynyt katutanssiin, tämän kevään SM-kisoissa on ensi kertaa yli 30-vuotiaiden ’mummo-sarja’”.

Kiinteistöjohtamisen kohututkijat

PARI VUOTTA SITTEN Riikka Kyrön tutkijakollega Jukka Heinonen sai selittää ryhmän hiilijalanjälkilaskelmia toimit-tajille urakalla. Tutkimuspaperin kakkoskirjoittajana toimi-nut Kyrö joutui kuulemma kyseenalaistamaan myös omia näkemyksiään. Tutkimus paljasti, että kaupunkilaisen hiili-jalanjälki onkin keskimäärin maalla asuvaa suurempi, koska rikkaammat kaupunkilaiset shoppailevat ja matkustelevat enemmän.

Kohutulos ilmaa pilaavista kaupunkilaisista kiinnosti varsinkin maakuntalehtien toimittajia.

– He kyselivät, eikö tulokselle ole mitään mukavampaa selitystä kuin se, että maaseudulla asuu pienituloisempia ihmisiä.

Helsingin Sanomat löysi jutussaan vielä suuremman syypään: kehyskuntien omakotitaloasukkaat. Tutkijoiden laskelmista selvisi, että Nurmijärvellä asukkaiden hiilijalan-jälki on 25 prosenttia suurempi kuin Helsingissä. Korkea kulutustaso ja pitkät etäisyydet ovat kaikkein huonoin yhdistelmä. Tästä pahoitti mielensä tunnettu nurmijärve-läinen Matti Vanhanen.

Harva tutkimuspaperi herättää moista mediakiinnos-tusta. Uutiskynnys ylittyi, sillä tutkimusaiheen ymmärsi arkijärjellä, ja uuden laskentamenetelmä tuotti yllättävää uutta tietoa maailmasta.

Toinen selitys on Kiinteistöjohtamisen professorin Seppo Junnilan vetämä innokas ja tuottelias tutkimus-ryhmä.

– Kaikilla on hyvä tekemisen meininki. Artikkelit kirjoite-taan kimpassa, Kyrö muistelee.

Nyt Kyrö soveltaa tutkimustietoa käytäntöön. Nokian Sustainability Manager pohtii, miten koko konsernin väki saataisiin ekotehokkuustalkoisiin, vähentämään toimitilo-jensa päästöjä.

Uuden mallin avulla voidaan laskea karttapohjaista

tietoa rakennusten energiankulutuksesta ja

kasvihuonepäästöistä. Lue uutinen TEK-verkkolehdestä lehti.tek.fi/energiankulutus.

TEK 3/2013 47

TEK PALVELEE

Sukunimi ja etunimet Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite Postinumero/postitoimipaikka tai maa

Sähköposti

varusmiespalvelus/siviilipalvelus Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta

äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika) Kopio Kelan äitiys-tai vanhempainrahapäätöksestä

hoitovapaa Kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä tai työnantajan todistus hoitovapaasta

vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta

palkaton jatko-opiskelu Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) Todistus sairausloma-ajalta

myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoit teessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen-etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Puolison nimi

TEKin jäsenmaksut TEKin jäsenmaksu vuodelta 2013 on 348 euroa (29 e/kk). Vähimmäisjäsenmaksu on IAET-kassaan kuuluvilta 120 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa.Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suora-markkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste)

Yhteystiedot

Haen alennusta TEKin jäsenmaksusta

Ilmoitan siirtyväni eläkkeelle

Tarvittava liite

Alennuksen syyn alkamis- ja päättymisajankohta ____/____ 201___–____/____ 201___

Siirryn eläkkeelle alkaen ____/____ 201___

Paikka ja aika Allekirjoitus

En halua jäsenetulehtiä.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet.

Tekniikan Akateemisten Liitto TEKRatavartijankatu 200520 HELSINKI

Vaihde (09) 229 121fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Omien tietojen päivitys:

www.tek.fi/jasentiedot/

Jäsenmaksuvelvoite päättyy eläkkeelle jäämisilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAET-kassan jäsenyys. Jos haluat jäsenetulehdet myös eläkkeellä ollessasi, maksu on kotimaahan 90 euroa/vuosi.

Alennuksen saamiseksi alennus-perusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennus-hakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2013.

Lisätietoa jäsenmaksuistaTEKin jäsenrekisteristä puh. (09) 2291 2291jäsenrekisteri@tek.fiwww.tek.fi/jasenyys

JäsenrekisteriOmien tietojen päivitys:www.tek.fi/jasentiedot/Sähköposti .................................. jasenrekisteri@tek.fiPalvelunumero.....................................(09) 2291 2291Ira Enckell, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeriTuija Toikkanen, jäsensihteeri

Oikeudelliset palvelutSähköposti kontaktilomakkeella:www.tek.fi/lakiposti/Ralf Forsén * , yksikönjohtaja ...................2291 2210 Jukka Arppe, lakimies, työskentely ulkomailla ...............................2291 2248Maritta Jalo, lakimies..................................2291 2211Mikaela Karavokyros*, lakimies................2291 2243Anu Kuokkanen, lakimies ...........................2291 2228Riikka Tella, lakimies ...................................2291 2221Kaarina Ylönen..............................................2291 2225

Urapalvelutwww.tek.fi/urapalvelutwww.tek.fi/cv-klinikkawww.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fiwww.teekkarintyokirja.fi

Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja..................2291 2256 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ................................ .2291 2274Arja Lindfors, ura- ja rekryasimies...........2291 2230Satu Myller, ura- ja rekryasiamies............2291 2249

Pauliina Taipalus, ura- ja rekryasiamies 2291 2207Timo Tapola*, ura- ja rekryasiamies .......2291 2272

TutkimusTMT: www.tek.fi/palkat, s-posti:tutkimus@tek.fiSusanna Bairoh, vastaava tutkija ...........2291 2563 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ......2291 2215Arttu Piri, analyytikko ..................................2291 2235Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

ViestintäHelena Andersson, viestintäjohtaja ........2291 2244Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja ....2291 2247Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja .....2291 2257 Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja .........2291 2246Johanna Tynkkynen, markkinoinnin suunnittelija.......................2291 2265Maisa Nissinen, viestintäassistentti .......2291 2245Helena Hagberg, perhevapaalla

HallintoHeikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............2291 2200Ari Åberg, johtaja,kv-asiat, YTN:n viestintä ..............................................2291 2227Kati Johansson, henkilöstöpäällikkö........2291 2226Pirkko Karlsson, johdon assistentti .........2291 2201Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri .......2291 2202Juha Fagerström, toimistoassistentti ....2291 2566

Koulutus ja työvoimapolitiikkaKati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja ....2291 2203Pirre Hyötynen, asiamies,korkeakoulupolitiikka ..................................2291 2236Juhani Nokela, asiamies,korkeakoulupolitiikka .................................2291 2204Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

Tekniikka ja yhteiskunta Pekka Pellinen, yksikönjohtaja ..................2291 2259

Martti Kivioja, asiamies .............................2291 2206Tuula Pihlajamaa, asiamies,nuoriso proj. ...2291 2281Julia Parkko, projektityöntekijä .......... 040 825 9702Riitta Kärki, assistentti ..............................2291 2258

Talous ja toimistopalvelutJari Mellas, yksikönjohtaja ........................2291 2238Arto Leskinen, it-asiantuntija ...................2291 2242Markku Jokinen, it-asiantuntija ..................2291 2283Mika Virtala, it-asiantuntija .......................2291 2232Anne Wikman *, kirjanpitäjä .....................2291 2205Heidi Helin, vaihde .......................................2291 2261Katariina Sammalkangas, perhevapaalla

NeuvotteluYrjö Taivainen, neuvottelujohtaja .............2291 2213Teemu Hankamäki, asiamies ....................2291 2219Pia Hiltunen, asiamies ................................2291 2223Sirkku Pohja, asiamies................................2291 2216Tapani Wahlberg, asiamies ........................2291 2208Daniel Valtakari *, asiamies ......................2291 2237Maritta Rantala, assistentti .....................2291 2212

Kenttä ja järjestöJoel Salminen, yksikönjohtaja .................2291 2217Seppo Järvenpää, asiamies .....................2291 2222Juuso Kuusinen, teekkariasiamies ..........2291 2218Björn Wiemers, asiamies ...........................2291 2220Jaana Sääksberg, assistentti ..................2291 2260

Lappeenrannan aluetoimistoLaserkatu 6, 53850 Lappeenrantapuh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949lappeenranta@tek.fiSaku Laapio, alueasiamiesPete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Oulun aluetoimistoTeknologiantie 1,90570 Oulupuh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556oulu@tek.fiJukka Orava, alueasiamiesTero Marin, teekkariyhdysmies .......... 040 755 5268

Tampereen aluetoimistoHermiankatu 6-8 A, 33720 Tamperepuh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405tampere@tek.fiPetri Partanen, alueasiamiesHannu Rehn, teekkariyhdysmies ......... 040 1926409

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk. 14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420turku@tek.fiMia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsmanZacharias Aarnio, teekkariyhdysmies ................................. 040 730 6403Minna Blomster (perhevapaalla)

Uudenmaan aluetoimistoOtakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fiJorma Louhelainen, alueasiamies ...... 040 487 3150Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies ..................... 040 168 6661 Lauri Ikonen, teekkariyhdysmies ..........045 677 7153

VaasaNora Möttönen, teekkariyhdysmies ... 040 195 9790

Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteinen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteellaInfo JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

TEKNIIKAN IHMEITÄ

OULUN YLIOPISTON terästutkijoi-hin ei naapurin uusi 200 barin paine-pesuri tee vaikutusta. Konetekniikan osaston uusi vesisuihkuleikkuri nimit-täin toimii 6200 barin paineella – ja leikkaa vaivatta 100 millin paksuista teräslevyä. Jopa kaksinkertaisella äänennopeudella ohuesta suutti-mesta syöksyvä veden ja hiekan seos leikkaa työstettävää kappaletta siinä missä lasersäde – mutta ilman läm-pöä.

Laserin tai polttoleikkauksen lämpö aiheuttaa teräkseen rakenne-

muutoksia, joten niillä ei saada aikaan tutkijoita tyydyttäviä näyte-kappaleita.

– Vaihtoehdot ovat koneistami-nen ja vesisuihkuleikkaus, tutkimus-johtaja Kari Mäntyjärvi kertoo.

Oulun terästutkimuskeskus CASR:n kehittämiin ultralujiin teräs-laatuihin eivät nykytyökalut tahdo pystyä.

– Niitä on vaikea leikata mekaani-sin menetelmin. Vesisuihkuleikkauk-sella ne leikkautuvat hyvin, Mänty-järvi kertoo.

Juuri nyt vesisuihkun uhriksi on joutumassa pino laboratoriossa vals-sattuja teräslevyjä, joista vesileika-taan näytesauvoja materiaalin lujuu-den mittaamiseksi. Mikroskooppitut-kimuksiin leikataan omat näytteensä. Mäntyjärvi kehuu, että leikkuri toimii lähes millä tahansa materiaalilla. Niin lasi, kivi, muovit kuin betoni leikkau-tuvat, hitaasti mutta tarkasti.

– Pehmeitä materiaaleja leika-taan puhtaalla vedellä, kovia hiovan hiekan kanssa.

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVA JUHA M. KINNUNEN

Suomalaisen Aliko Automation Oy:n valmistamalla leikkurilla

on syntynyt muun muassa teräksinen sudenkorento. Tutkijan piirros digitoitiin

CAD-muotoon, ja 6000 barin paineella materiaalia syövä

vesi-hiekkasuihku hoitaa leikkauksen digitaalisen

mallin mukaan.

Maailman tehokkain painepesuri

TEK 3/2013 49

JULKAISIJATekniikan Akateemisten Liitto TEK ryRatavartijankatu 2, 00520 Helsinkipuh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911www.tek.fi, lehti.tek.fi, tek-lehti@tek.fiHenkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi

PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, SIDOSRYHMIEN ILMOITUKSETHelena Andersson puh. (09) 2291 2244

TOIMITTAJATAku Karjalainen puh. (09) 2291 2247Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 Johanna Tynkkynen puh. (09) 2291 2265

ILMOITUSMYYNTIBusiness to Business Mediat (BBM) OyJyri Laine puh. 040 751 2161, jyri.laine@bbm.fi

ASSISTENTTI, ILMOITUSTRAFIIKKIMaisa Nissinen puh. (09) 2291 2245

ILMOITUSHINNAT VUONNA 20131/1 sivua 3 400 euroa1/2 sivua 2 300 euroa1/4 sivua 1 600 euroa

ILMESTYMISAIKATAULU 2013:

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti

KESKIMÄÄRÄINEN PAINOS 69 500 kpl

OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2291 Sidosryhmät: maisa.nissinen@tek.fi, puh. (09) 2291 2245

TOTEUTUS JA TAITTOMCI Press OyMikonkatu 8 A, 00100 Helsinkipuhelin (09) 2525 0250info@mcipress.fi, www.mcipress.fi

KANSIKUVA Jussi Kaakinen

PAINOPAIKKA: Scanweb Oypuh. (05) 884 040

JAKELUItella OyjPainos: 68 800 kplAikakauslehtien Liiton jäsenlehti33. vuosikerta ISSN 1459-1898

nro 4........... 14.6.nro 5........... 13.9.

nro 6.........25.10.nro 7.........13.12.

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen iPad!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseenwww.mcipress.fi /tek.2. Merkitse numerosarja 785362.3. Tämän jälkeen pääset lukija-kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Jokainen numero on UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: http://lehti.tek.fi

S U D O K U

Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen Applen iPad.

Tulospalkkioiden lasku

hidasti ansiokehitystä

edunvalvontaLakipalstalla pohditaan,

kuka on yrittäjä

työelämä

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

3

!

ICT-KONEEN?lehti.tek.fi

Pepi Takala:

TEKin on oltava siellä,

missä jäsenetkin

tek-vaikuttaja

VASTAVALMISTUNEEN

TYÖURA ALKAA

VARHAINS. 40

MCI

3.5.2013

Pelastaako kansallinen

palveluväylä yskivän

3.5.201331

4

9

8

7

3

7

3

8

2

5

1

1

8

4

5

9

1

7

5

8

9

2

1

9

5

8

6

8

5

1

35264

89

7

8

9217

53

46

647

3

8

92

5

1

91

6728

534

274513689

5

839

4671

2

7

5

8

49

2

1

63

329

65

1478

46

18

37925

Vaikeusaste:

AI1

5731

(

C)

Art

o I

nkala

w

ww

.ais

udoku.c

om

50 TEK 3/2013

TEEKKARILAULUN ALKULÄHTEILLÄ

TEKSTI ILKKA AALTONEN

Peppi Pitkätossun juomalaulu

Ruotsalaisen Astrid Lindgrenin luoma satuhahmo Peppi

Pitkätossu on muumien ohella saanut olla yllättävän

rauhassa suomalaisilta ryyppylauluntekijöiltä. Lopulta Ilkka

Aaltonen ei enää malttanut kunnioittaa keski-ikäistyneen

kansansuosikin koskemattomuutta. Muutamaa kirjainta

sopivasti vaihtamalla syntyi Peppi Pitkätossun juomalaulu.

Puritaaniset lastenkirjojen ja -laulujen ystävät ovat

tietysti kauhuissaan, mutta sehän kuuluu tavallaan asiaan.

Alkuperäisen Pippi Långstrump -laulun on säveltänyt

Jan Johansson. 1960-luvulla sen käänsi suomen kielelle

Kari Tuomisaari.

Peppi Pitkätossun juomalaulu

J. Johansson / suom. K. Tuomisaari muk. I. Aaltonen

Täs

Fsä- on sul

le

- pit

Gm7kä- kos

su,- la hop

C

su- la,- hei

su- la,-

hop

C7

san

- saa!

-

Täs

Fsä- pä- sul

le

- pit

Gm7kä- kos

su,

-

lau

Cla

- "lal

C7

lal

- laa"!

F

-

TEK 3/2013 51

Kuuntele

teekkarilaulut

Hummeripoikien

esittämänä netissä

lehti.tek.fi/

laulukirja

ILMOITUS