Teemana Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat · 2018. 12. 13. · kokuussa 2016 pidetyssä...

Teemana

Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat

FISE NAVAL ja SFNTG

– suomalais-ruotsalainen

merellinen taisteluryhmä

s. 8

Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 3/2016

Itämeren sukellusveneet

s. 50

Suomenlahden Merikokous Kotkassa

s. 70

Rannikon Puolustajan lukijamatka kesällä 2017

s. 76

Päätoimittaja Sakari MartimoKaikki sähköiset aineistot pyydetään lähettämään osoitteeseen:[email protected]

ToimitusToimitussihteeri Seppo [email protected] Aho [email protected] Enqvist, historia ja [email protected]

Toimituksen osoite (postitettavat aineistot)Seppo AlankoTmi RiimunkantajaPL 118, 02101 Espoo

ToimitusneuvostoHenrik Nystén, toimitusneuvoston pjSakari Martimo, RUYMikko Saarinen, MYTatu Vartiainen,Rannikkotykistön OpistoupseeritMaria Arminen (varalla Jenni Kaipainen), Merivoimien aliupseeritAntti Ratia, Maanpuolustuksen HenkilökuntaliittoRobin Elfving, Sininen ReserviAntti Rautiainen, RannikkojääkärikiltaLars Eklund, Suomenlahden Laivastokilta

Tilaushinnat vuodelle 2016Yksittäiset kestotilaajat 24 euroa/vuosikerta. Yleishyödyllisten yhteisöjen jäsentilaukset 9 euroa/vuosikerta.

Osoitteenmuutokset ja tilauksetJarmo ValtimoMetsäkannaksentie 3210940 Hankopuh 040 564 7695e-mail jarmo.valtimo@ rannikonpuolustaja.fi

Lehden kotisivutwww.rannikonpuolustaja.fi

KirjapainoOy Fram Ab, Vaasa

IlmoitusmyyntiIlpo Pitkänen Oy puh 0405 4589 38

JulkaisijaRannikkoupseeriyhdistys RUY ryAikakauslehtien liiton jäsenlehti

KansiBaltops-harjoitus. Kuva: Uudenmaan Prikaati.

ISSN 1239-0445

Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti

59. vuosikerta • 3/2016RANNIKON PUOLUSTAJA 4/2016 ilmestyy viikolla 50.

Teemana Henkilöstö

Lehden aineistopäivä on 28.10.2016 mennessä. Teks tit mieluiten rtf-teks titiedostoina (muutkin formaatit käyvät) sähköpostilla. Kuva-aineisto paperi-, dia-, tai digikuvina (tiff-, eps- tai jpg). Digikuvien mini miresoluutio on 300 dpi käytettävässä koossaan. Paperikuvia ei palauteta. Muusta menettelystä on sovittava erikseen päätoimittajan kanssa.

2

Rannikon P uolustaja -lehden lukijakysely

R P-lehti toteutti tiettä-västi historiansa en-simmäisen lukijaky-selyn keväällä 2016. Vastaus-kuoria palautettiin lähes 400 kpl, mikä on n. 14 % tilaajien määrästä. Lämmin kiitos kai-kille vaivaa nähneille ja kor-tensa kekoon kantaneille.

Lehden esittely

Aluksi lienee paikallaan esi-tellä lyhyesti lehden nykyi-nen toimintamalli. Kustanta-ja on lehden ensimmäisestä numerosta v 1957 lähtien ol-lut Rannikkotykistön upseeri-yhdistys, nyttemmin Rannik-koupseeriyhdistys.

Lehti on saavuttanut epävirallisen statuksen Meri-voimien ”pää-äänenkannat-tajana”, mikä näkyy mm. ai-hevalinnoissa ja Merivoimien esikunnan ja joukko-osasto-

Pääkirjoitus

haaste. Jokaiselle pitää olla jo-tain, mutta kaikkia ei voi pal-vella aivan tasapuolisesti mak-simissaan satasivuisella lehdel-lä. Joka tapauksessa lehti on kansitekstinsä mukaisesti ”me-ripuolustuksen ammatti- ja jä-senlehti” – tässä järjestyksessä.

Kysely

Vastaajista noin kolmasosa edusti meripuolustuksen am-mattilaisia ja loput reserviä tai sidosryhmiä. Vastaajien kes-ki-ikää ei laskettu, mutta se on arviolta korkeahko (n. 60 v). Naisia vastaajista oli ainoastaan viisi kappaletta.

Kyselyn laukaisi liikkeel-le huoli alati nousevista kus-tannuksista, mikä voitaisiin osin välttää ottamalla käyttöön erilai-sia digitaaliratkaisuja. Myös säh-köiset kalenterit, linkit, keskuste-lufoorumit jne. puoltavat selvittä-mään uusia kustannustehokkai-ta ja varsinkin nuoremman väen käyttämiä vaihtoehtoja. Kyselys-sä ääripään vaihtoehdot olivat säilyttää nykyinen painettu lehti sekä sen digitaalinen näköispai-nos sellaisenaan, tai siirtää ko-ko lehti mahdollisine lisäpalve-luineen internetiin ns. verkko-lehdeksi. Digilehtikyselyn lisäk-si tilaisuutta käytettiin hyväksi selvittämällä samalla lukijoiden

kantaa lehden sisältöön.Molempiin pääkysymyksiin

saatiin hyvää ohjausta. Moni vastaaja ilmaisi suuren tyytyväi-syytensä lehteen pitäen tuotet-ta jopa ”kulttuuritekona” ja ”alan-sa parhaana painatteena”. Var-sinkin reserviläiset mutta myös evp-henkilöt arvostavat lehden vaikutusta ammattitaidon yllä-pitoon.

Vaikka erisnimiin täytyy suhtautua tällaisissa yhteyksis-sä varovaisesti, mainittakoon, että evp komentajat Ove Enqvist ja Kenneth Nyholm saivat positii-vista palautetta kirjoituksistaan.

Ehkä kyselyn suurin yllä-tys oli vastaajien heikko tietä-mys nykyisen digitaalisen leh-tiarkiston olemassaolosta. Arkis-toon on tallennettu joitakin vuo-sia sitten kaikki lehden nume-rot sekä tuotetut erikoisnumerot Pdf-muotoon ja uusimmat leh-det myös HTML 5-muotoon. Ar-kisto löytyy Rannikkoupseeriyh-distyksen (RUY) kotisivulta koh-dasta ”Lehtiarkisto”.

Kissa se kiitoksilla elää, eli kritiikki sekä muutosehdotuk-set auttavat eniten kehitystyötä. Teema-konseptia pidettiin on-nistuneena, mutta valtaosa oli ruksannut haluavansa lisää ar-tikkeleita taktiikasta, tekniikasta, kv-toiminnasta sekä historiasta.

jen erinomaisessa tuessa leh-den toimittamiseen. On kuiten-kin tärkeää huomata, että Meri-voimien virallinen tiedottaminen tapahtuu Puolustusvoimien va-kiintuneita kanavia pitkin. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän leh-den 4 200 kappaleen painos-määrän kautta tavoitetaan am-mattilaisten lisäksi reservi ja si-dosryhmät ja jaetaan meripuo-lustuksen sellaista pinnanalais-ta ilosanomaa, joka ei mahdu virallisiin tiedotteisiin.

Lehden toimittamisesta vastaa päätoimittaja apunaan toimitusneuvosto, johon kutsu-taan edustajat mahdollisimman kattavasti meripuolustuksen am-mattilaisista sekä sidosryhmistä. Neuvoston puheenjohtajana toi-mii komdri (evp) Henrik Nystén. Toimitussihteeri Seppo Alanko kokoaa artikkelit ja taittaa leh-destä luonnoksen, jonka tar-kistaa työryhmä Auli Aho (ME-RISK), lehden entinen päätoimit-taja kom (evp) Ove Enqvist se-kä päätoimittaja. Seppo on alan-sa palkittu ammattilainen, ja hä-nen työnsä sai kyselyssä ansait-tua positiivista palautetta.

Meripuolustuksen ammat-tilaisten, varusmiesten, reservi-läisten ja sidosryhmien tarpei-den yhdistäminen yksien kan-sien väliin on lehden suurin

3Rannikon Puolustaja 3 | 2016

Rannikon P uolustaja -lehden lukijakysely

Kaivattiin myös henkilöhaastat-teluja ja kalustoesittelyitä. Tämä ei varsinaisesti helpottanut toi-mituksen suunnittelutyötä, sillä ”kaikkea lisää” ei mahdu sadan sivun pakettiin ottamatta jotain pois. Muutama ehdotus tuli täl-lekin puolelle. Esimerkiksi yh-distysten ja kiltojen sivut esitet-tiin siirrettäväksi pois painetus-ta osuudesta. Samoin meripuo-lustajien ”oheistoiminnot”, ku-ten motoristien matkakuvaukset tms., saivat kriittistä palautetta.

Arvokkaita havaintoja olivat erilaisten kaavioiden ja karttojen heikko luettavuus, liiallinen ly-henteiden käyttö sekä aina tär-keä turvallisuusnäkökulma, ”Vi-hollinen kuuntelee!”. Politikoin-

nista varoiteltiin ja aiemminkin keskustelussa ollut lehden ny-kyinen koko sai muutaman ha-jaäänen puolesta ja vastaan. Lisäksi kaivattiin vapaaehtoi-sen maanpuolustuksen ja me-rivartiostojen toiminnan nykyis-tä laajempaa esittelyä sekä mui-denkin kuin pelkän aktiiviup-seerinäkemyksen esiintuontia. Joissakin palautteissa varoitet-tiin myös sortumasta liikaa sy-vällisiin teknisiin yksityiskohtiin.

Valtaosa vastaajista ei läm-mennyt digitaalisille palveluille; nykymalli sai n. 80 (+) % kan-natuksen. Kommenttien mu-kaan pelkkä digilehti jäisi eh-kä kokonaan lukematta, ja li-säksi kaikilla tilaajilla ei välttä-

mättä ole mahdollista käyttää ATK-palveluita. Toisaalta kus-tannuspaineet ja media-maail-man trendit ymmärrettiin. Rat-kaisuna esitettiin mm. julkais-ta osa artikkeleista vain sähköi-sesti (vrt. MTV- ja YLE-uutiset). Uusina palveluina ideoitiin mm. tilaajille rajattua keskusteluker-hoa sekä tabletti- ja älypuhelin-tekniikkaa paremmin palveleva lehtiarkisto. Viimeksi mainittu tukisi myös tutkimustoimintaa.

Lämmin kiitos vielä kerran kaikille palautteen lähettäneille. Tulokset tukevat ja ohjaavat leh-den sisällön ja rakenteen suun-nittelua.

Sakari Martimo

Avuntarve

V iranomaiset ovat in-ventoimassa Stora Träskön (Porkkalan edustalla) laitteita ja raken-nelmia mahdollista kansal-lispuistohanketta varten. He ovat epävarmoja, mikä ku-vassa esitetty torni on ollut. Voiko joku auttaa? Vastauk-set alla olevaan osoitteeseen.

Ove EnqvistHevoshaantie 9 D 6

01200 VANTAA 040 5524136

[email protected] [email protected]

(varaosoite, luetaan harvemmin)

4

Ammattitaitoinen kumppani vaativiin järjestelmähankkeisiin.

www.patria.fi

8 FISE NAVAL ja SFNTG – suomalais-ruotsalainen merellinen

taisteluryhmä matkalla kohti alustavaa operaatiokykyä Veli-Petteri Valkamo

12 Suomen ja Ruotsin sotilaalliseen yhteistyöhön liittyviä

lainsäädännöllisiä näkökohtia Jouni Honkala

16 Baltic Operations (BALTOPS ) Tuomo Mero

20 Suomalaisen alustarkastusosaston ensimmäisen rotaation

kokemuksia EUNAVFOR MED SOPHIA operaatiosta Mikko Lehto ja suomalaisen

alustarkastusosaston 1.

rotaation alustarkastus-

upseeri

24 Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Merikarhu Frontexin

koordinoimassa rajaturvallisuusoperaatiossa Välimerellä Mikko Simola

ja Tuomas Luukkonen

36 COE CSW – Naton rannikko- ja saaristomerisodankäynnin

osaamiskeskus Ilja Hakanpää

3/2016

Teema

Kansainväliset yhteisöt jaMerivoimat

Baltic Operations (BALTOPS ) -harjoitus järjestettiin tänä vuonna jo 44. kerran.

6

UUdenmaan Prikaati

KeskusteluTurvallisuuden eristäjästä edistäjäksi – Venäjän intressit Itämerellä .................. 42

Itämeren sukellusveneet ......................... 50

Vedenalaisoperaatio Z36 ........................ 54

Operaatio NIL – Hävittäjien Z35 ja Z36 tuhoutuminen Suomenlahdella joulukuussa 1944 ................................. 60

Einstein ja ruutiukon maanpuolustusoppi ............................... 64

Turvallisuuspoliittisesta selonteosta .......... 66

VakiotPääkirjoitus ............................................ 2

Yhteinen julkaisumme ...........................114

Tapahtumakalenteri ..............................115

HistoriaAikakapseleita suomenlahden pohjassa – pinnanalaista sotahistoriaa, osa II ......... 84

Taisteluosasto 116 Mekong-joen suiston alueella Vietnamin sodassa .......... 88

KuulumisiaSininen Reservi ..................................... 92

Suomenlinnan Rannikkotykistökilta .......... 94

Pohjanlahden Laivastokilta ..................... 96

Turun Laivastokilta ................................ 98

Turun Rannikkotykistörykmentin Perinneyhdistys................................... 100

Turun Rannikkotykistökilta .................... 102

Rannikkotykistön Perinneyhdistys .......... 105

Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys................................... 106

Rannikkojääkärikilta ja Rannikkojääkäri-pataljoonan Perinneyhdistys ................. 108

Laatokan Puolustuksen Perinneyhdistys....................................112

KirjallisuusKohtalona Suomenlinna ......................... 67

s. 92

s. 88

TF 116:n jokipartiot tarkastivat tuhansia vesillä liikkujia.

Sininen Reservi loisti Merivoimien vuosipäivänä läsnäolollaan Raaseporissa.

TapahtumiaRannikon sodesiskot ysäritunnelmissa ..... 68

Suomenlahden Merikokous Kotkassa ....... 70

Ino ja Krasnaja Gorka ............................ 72

Rannikon Puolustajan lukijamatka kesällä 2017 ....................... 76

84. merikadettikurssin rannikkojoukko-opintosuunnan tiedusteluraportti RUY:n risteilystä Ruotsiin ................................. 78

Rintamamuseon uusi tuleminen .............. 81

Loki-stories........................................... 82

mika kUUtti

www.vietnamgear.com


V uoden 2017 tavoittee-na on saavuttaa alusta-va operaatiokyky (IOC), jolloin taisteluryhmällä tulee ol-la valmius yhteisten merivalvon-taoperaatioiden toteuttamiseen. Tämän tavoitteen saavuttami-seksi on luotu erillinen suunni-telma, jonka painopisteet 2017 ovat suunnitelma- ja asiakirjaval-mius sekä evaluoinnin toteutta-minen CJSE17 (Combined Joint Staff Exercise) ja NOCO17- har-joituksissa. Askelmerkit tavoit-teen saavuttamiseen saatiin tou-

kokuussa 2016 pidetyssä Meri-voimien komentajien päätöksen-tekoesittelyssä.

Tavoitteiden saavuttamisek-si noudatetaan tiekarttaa (ROAD-MAP), jossa kahdeksan eri ope-raatiolinjan kautta tarkastellaan vuosittain määritettyjen ratkai-sukohtien saavuttamista. Vielä tämän vuoden aikana tarkenne-taan ensi vuonna toimeenpanta-van alustavan evaluoinnin suo-rittamista sekä tehtäviä merivoi-mien alajohtoportaille.

Vision mukaisesti täysi ope-

ratiivinen valmius (FOC) on tar-koitus saavuttaa vuonna 2023, jolloin yhteisessä johdossa ole-vaa, molempien merivoimien joukoista ja kalustosta koottua osastoa voidaan käyttää tarvit-taessa kriisihallintaoperaatioissa tai lähialueella erikseen tehtävien poliittisten päätösten jälkeen.

SFNTG on organisaatio

SFNTG on modulaarinen tehtä-väorganisaatio, eli sen kokoon-pano riippuu kulloisestakin ope-raatiosta tai harjoituksesta. Sen

Veli-Petteri ValkamoKommodori Veli-Petteri Valkamo toimii merivoimien suunnittelupäällikkönä ja CJSE16 DCOM:a, komentaja Patrik Lillqvist toimii Rannikkolaivaston operaatiopäällikkönä ja SVEFINEX16 -harjoituksen esikuntapäällikkönä.

FISE NAVAL ja SFNTG– suomalais-ruotsalainen merellinen taisteluryhmä

matkalla kohti alustavaa operaatiokykyä

Suomen ja Ruotsin merivoimien kahdenvälinen harjoittelu alkoi jo 1990-luvun puo-

livälissä. Viime vuosina yhteistyö on syventynyt, mistä näkyvimpänä osoituksena

on suomalais-ruotsalainen merellinen taisteluryhmä, Swedish-Finnish Naval Task

Group, eli SFNTG. Merivoimien välinen yhteistoiminta virallistui 2015 osana mai-

den puolustusvoimien laajempaa yhteistoiminnasta sopimista.

SFNTG harjoittelee, SWEFINEX16.

PUolUstUsvoimat/aaPo nissi

8


Teema

kokoonpanoon kuuluu johtopor-ras ja joukot. Johtoporras käsit-tää taisteluryhmän komenta-jan ja esikunnan. Operaatiosta riippuen SFNTG:hen voi kuulua esimerkiksi erityyppisiä taiste-lualuksia ja miinantorjunta-aluk-sia, huoltoaluksia, amfibiojouk-koja, huoltoaluksia, huoltojouk-koja maalla sekä näiden joukko-jen johtamiseen tarvittavia väli-johtoportaita. SFNTG ei ole val-miusjoukko, sillä ei ole valmius-vaatimuksia, vaan se on pikem-minkin konsepti, joka toimii mo-nialaisen kehittämisen lavettina.

SFNTG mahdollistaa tehokkaan harjoittelun ja pitkäjänteisen toimintatapojen kehittämisen

SFNTG on organisaatio, jolla voidaan harjoitella monipuoli-

sesti erilaisia merellisiä matalan ja korkean intensiteetin operaa-tioita. Joukkoa voidaan käyttää kahdenvälisissä harjoituksis-sa. Suomen ja Ruotsin yksiköt voivat samoin osallistua SFN-TG-kokoonpanossa monikan-sallisiin harjoituksiin kuten Itä-merellä vuosittain järjestettävä Northern Coast (NOCO). SFN-TG mahdollistaa monipuolisen toimintamenetelmien kehittä-misen. Kokoonpanosta riippu-en taisteluryhmä kykenee esi-merkiksi tilannekuvan luomi-seen, pintamaalien torjuntaan, sukellusveneentorjuntaan, ilma-torjuntaan ja evakuointioperaa-tioihin. SFNTG on tehokas har-joituskehys, koska rakenteiden ja johtamisen vakiointi mahdol-listaa kevyemmän suunnittelun.

Kansalliset harjoitukset se-kä Suomessa järjestettävät FIN-

SWEEX-harjoitukset ja Ruotsis-sa järjestettävät SWEFINEX-har-joitukset muodostavat toimin-tatapojen kehittämisen ja rutii-nien muodostamisen osalta jat-kumon, jolloin jokainen harjoitus luo edellytyksiä myös seuraavan harjoituksen paremmalle toimin-nalle. Tämä nähtiin esimerkiksi SWEFINEX16 harjoituksessa, johon valmistauduttiin laatimal-la päivitetty taisteluryhmänesi-kunnan esikuntaohje myös kan-sallisten harjoitusten kokemus-ten pohjalta. SWEFINEX16-har-joituksen kokemuksia puoles-taan hyödynnettiin Rannikkolai-vaston esikunnan työskentelyssä kansallisessa merivoimien tulen-käytön METU16-harjoituksessa.

Harjoitustoiminta mahdol-listaa henkilöstön osaamisen kehittämisen. Esimerkiksi sukel-lusveneentorjunnan osalta har-

SFNTG harjoittelee. Miinantorjunta-aluksia SWEFINEX16-harjoituksessa. PUolUstUsvoimat/aaPo nissi


joittelu ruotsalaisten sukellusve-neiden kanssa on ensiarvoisen arvokasta sonar-operaattoreiden ja alusten johtohenkilöstön ke-hittämiselle sekä doktriinin tes-taamiselle ja kehittämiselle.

Suomen kannalta toimin-ta Ruotsin merivoimien kans-sa antaa suuria etuja. Ruotsa-laisilla on sukellusveneitä, vank-ka osaaminen, joka täydentää omaamme esimerkiksi sukel-lusveneentorjunnassa (sangen samanlainen toimintakulttuu-ri) mistä seuraa hyvä yhteisym-märrys ja minimaalinen kitka.

SFNTG on johtamista

SFNTG tukee johtamisen ke-hittämistä eri tasoilla. SFNTG:n harjoitustoiminta kehittää myös Merivoimien esikuntaa sen toi-miessa vuorollaan SFNTG:tä ylempänä johtoportaana. Johta-minen kehittyy myös SFNTG esi-kunnalla, joka on vastaava taso kuin Rannikkolaivaston esikun-ta kansallisessa puolustukses-sa. Taisteluosastojen ja alusten päälliköille SFNTG tarjoaa erin-omaisen johtamiskentän, kos-ka harjoittelu voidaan räätälöidä

juuri meidän tarpeitamme vas-taavaksi. Johtamisen tehtävänä on osoittaa suunta ja tuottaa sel-keyttä. SFNTG:llä on suunta ole-massa ja toiminta on selkeää.

Esikunnan henkilöstö mie-hitetään 50/50, eli puolet on suomalaisia ja toinen puoli ruot-salaisia. Merellisen taisteluti-lan hallinta edellyttää kaikkien osa-alueiden hallinnan ja molem-milla mailla saman verran johto-vastuuta rotaatioperiaatteella niin esikunnassa kuin taisteluosas-toissakin. Peruslähtökohtana on vuoden kestävä vuoro, ja sen jäl-keen nimittävä maa vaihtuu.

SFNTG tukee yhteensopivuutta ja kansallista puolustusta

Yhteensopivuudella varmiste-taan, että kykenemme toimi-maan kansainvälisissä kriisin-hallintaoperaatioissa. Yhteen-sopivuus mahdollistaa myös avun antamisen ja vastaanotta-misen mahdollisissa kriisitilan-teissa. Yhteensopivuuden ta-kia käytämme lähtökohtaisesti Naton toimintatapoja, koska ne

ovat ylipäänsä yhteinen perusta käytännössä kaikelle kansain-väliselle merelliselle toiminnal-le läntisessä maailmanpiirissä.

Kahdenvälinen harjoitustoi-minta tukee suoraan kansallisen suorituskyvyn kehittämistä esi-merkiksi kouluttamalla, harjoitte-lulla ja vertailemalla muiden mai-den toimintaa omaamme. Kan-sainvälinen harjoitustoiminta tu-kee myös toimintatapojen kehit-tämistä. Materiaalin kehittämis-tä harjoitustoiminta ei suoraan tue, mutta saatuja kokemuksia voi käyttää hyödyksi materiaalin päivityksiä ja uuden materiaalin hankintaa valmistellessa. Kansal-lisessa puolustuksessa käytetään samoja suorituskykyjä kuin kan-sainvälisissä operaatioissa, viran-omaisten tukemisessa ja tulevai-suudessa kriisinhallinnassa.

SWEFINEX16

SFNTG:n viimeisin harjoitus oli SWEFINEX16. Harjoitus toi-meenpantiin Gotlanninmerel-lä Ruotsissa 16.–24.5.2016 ja siihen osallistui yhteensä noin 20 alusta ja 850 meriso-


PUolUstUsvoimat/Hanne Paalanen-aalto

PUolUstUsvoimat/aaPo nissi


10


tilasta. Harjoituksen vetovastuu vaihtuu vuosittain, viime vuon-na harjoiteltiin Suomessa FIN-SWEEX15-harjoituksessa.

Tänä vuonna Suomelta osallistui harjoitukseen miinalai-va Hämeenmaa, Rauma-luokan ohjusveneitä, Katanpää-luokan miinanetsijöitä ja huoltoalus Louhi. Lisäksi harjoitukses-sa oli mukana suomalaisia esi-kuntaupseereita. Ruotsilta har-joituksessa oli mukana esikun-taupseereita, Visby- ja Stock-holm-luokan korvetteja, Koster- ja Spårö-luokan miinantorjun-ta-aluksia, Gotland-luokan su-kellusvene, tukialus Trossö ja esikunta-alus HMS Carlskrona.

Harjoitus alkoi Pre Sail -konferenssilla Visbyn satamas-sa, jossa joukot saivat perus-teita harjoitukselle. Osaharjoi-tusvaihe alkoi keskiviikkona ja päättyi perjantaiaamuna. Osa-harjoitusvaiheen aikana yksi-köt harjoittelivat yksittäisiä me-

risodankäynnin osa-alueita, ku-ten tilannekuvan luomista, su-kellusveneen etsintää ja torjun-taa, miinanetsintää ja raivausta sekä pintataistelua.

Perjantaina alkoi harjoituk-sen taktinen vaihe, jossa jou-kot harjoittelivat kuvitteellisen skenaarion mukaisesti taistelu-ryhmän komentajan eli CTG:n (Commander Task Group) johta-mana ja käskyttämien tehtävien mukaisesti. SWEFINEX-harjoi-tuksessa kehitettiin taisteluryh-män koko organisaatiota lukuun ottamatta amfibio-joukkoja, joi-den yhteinen päätapahtuma tä-nä vuonna on kesäkuussa to-teutettava BALTOPS-harjoitus.

Harjoitus oli hyvin suun-niteltu ja toimeenpantu. Ske-naario oli yksinkertainen mutta mahdollisti monipuolisen har-joittelun. Taisteluryhmän joh-taminen kehittyi monella alalla niin esikunnissa kuin aluksilla-kin, samoin henkilöstön osaa-


minen arvioitiin kehittyneet vä-hintään tyydyttävästi. Hyvä har-joitus vei taisteluryhmää suunni-tellusti kohti alustavaa operatii-vista kykyä vuonna 2017.

Kahdenvälinen harjoittelu tukee kansallista puolustusta

SFNTG on on tehokas tapa ke-hittää suorituskykyä monella osa-alueella. Olemassa oleva organisaatio, harjoituskonsep-tit ja ennen kaikkea asioiden rutiiniksi muuttuminen teke-vät suunnittelusta ja toiminnas-ta tehokasta. Esikunnan suori-tuskyvyn kehittyminen todenne-taan Suomen ja Ruotsin yhdes-sä toimeenpanemalla esikun-nan evaluoinnilla. Kansainväli-nen harjoitustoiminta ei kuiten-kaan korvaa kansallista harjoit-telua, vaan täydentää sitä erityi-sesti vallitsevassa turvallisuus-poliittisessa tilanteessa.

PUolUstUsvoimat/Hanne Paalanen-aalto


V iimeaikaisen kehityk-sen olennaisena piir-teenä on ollut yhteis-työn kehittäminen niin, ettei ky-se olisikaan enää pelkästään sy-vän rauhan ajan harjoittelusta, vaan kyse olisi yhteistoiminnas-ta, joka tähtää poikkeuksellisten tilanteiden ja valmiuden kohotta-misen ja jopa poikkeusolojen ja sotilaallisen kriisin ajan yhteistoi-mintaan. Tällöin tulee toiminto-jen olla vahvasti yhteen sovitet-tavia ja suorituskykyjen tulee tu-kea toinen toisiaan. Tahtotilojen tulee olla yhteneväiset ja puolin ja toisin luotettuja, vaikkei soti-lasliittoon pyrittäisikään.

Tässä kirjoituksessa ei ote-ta kantaa asian poliittisiin taik-ka sotilaspoliittisiin näkökohtiin, kaupallispoliittisiin näkökohtiin, sotilaallisten suorituskykyjen yh-teensovittamisen haasteisiin tai teknisiin vaatimuksiin. Tarkas-telukulma on puhtaasti lainsää-

dännöllinen.Yhteistoiminnan osalta lain-

säädännön muutostarpeet riip-puvat siitä, mikä on se tavoite-tila, mihin yhteistyöllä pyritään. On selvää, että jos yhteisenä tahtotilana on se, että esimer-kiksi ruotsalainen sota-alus voi normaalissa rauhan ajan tilan-teessa tulla Suomen merialueel-le ja suorittaa joko pyydettäessä taikka muuten vain partioides-saan Suomen aluevalvontavi-ranomaisen tapaan aluevalvon-talain tarkoittamia toimenpiteitä, edellyttää se ratkaisevan merkit-täviä lainsäädännöllisiä muutok-sia. Asiaa on tällöin tarkastelta-va ainakin Suomen aluevalvon-talain ja -asetuksen, rajavartio-lain sekä puolustusvoimista an-netun lain näkökulmasta. Ylei-sessä keskustelussa tästä ei ole vielä päästy tarkkaan yhteisym-märrykseen. Toiminnan tavoit-teet voidaan jakaa karkeasti esi-

merkiksi ainakin seuraaviin vii-teen yhteistoiminnan tasoon lainsäädännöllisestä näkökul-masta katsoen:1. Harjoitusyhteistyö2. Merivalvontatiedon vaihto3. Aluevalvontalain mukaiset

valvonta- ja tunnistamis-tehtävät

4. Aluevalvontalain mukai-nen kohteen etsintä ja kohteeseen vaikuttaminen voimakeinoin

5. Sotilaallisen kriisin ja poik-keusolojen aika

Edellä mainitut ”tasot” liit-tyvät luonnollisesti toinen toi-siinsa ilman selvää rajaa. Näi-den edellä lueteltujen toiminto-jen lisäksi on Suomen ja Ruot-sin kesken tehty luonnollises-ti koulutusyhteistyötä ja siihen liittyvää virkamiesvaihtoa. Myös sitä ollaan entisestään lisäämäs-sä jatkossa.

Suomen ja Ruotsin sotilaalliseen yhteistyöhön liittyviä

lainsäädännöllisiä näkökohtia

Jouni HonkalaJohtava sotilaslakimies, Merivoimien esikunta, Henkilöstöosasto, ikeudellinen sektori

Suomen ja Ruotsin sotilaallista yhteistyötä ollaan kehitetty viimeaikoina ripeästi.

Toki yhteistyötä on ollut jo kauan aikaa erityisesti merivoimien toiminta-alalla. On ol-

lut jo 1900-luvulta peräisin olevaa laivastojoukkojen yhteistyötä ja rannikkojoukko-

jen yhteistyötä, Amphibious Task Unit, Uudenmaan Prikaatin toimesta.

12


Teema

Merivoimien harjoitusyh-teistyö Suomen ja Ruotsin väil-lä on ollut säännöllistä eikä sii-nä ole ollut oikeudellisesti mitään ongelmia, eikä lainsäädännössä ole tullut esiin suuria muutos-tarpeita. Harjoitustoimintaa on säädellyt vuodesta 2004 läh-tien Memorandum of Unders-tanding (MOU) asiakirja, jossa nojaudutaan oikeudellisten ky-symysten ratkaisun perustak-si Naton ja Natoon kuulumat-tomien maiden väliseen kump-panuussopimukseen (NATO PfP SOFA). Merivoimien lakimiehiä on osallistunut yhteistoiminta-harjoituksiin rannikkojoukoissa, aluksilla ja Suomen ja Ruotsin taisteluosaston johtoesikunnas-sa. Oikeudellinen kysymys, mitä on merivoimien osalta viimeksi harjoitustoiminnan osalta esitetty kehitettäväksi, on ns. aluslupien saaminen aluevalvonta-asetuk-seen aluskohtaisesti pitkäaikai-seksi (esim. vuodeksi), jottei jo-ka kerta, kun esimerkiksi ruotsa-lainen alus tulee Suomen alueel-le harjoittelemaan, sen tarvitsi-si anoa uutta aluslupaa. Tästä muutoksesta olisi luonnollisesti myös monenlaista muuta toimin-nallista hyötyä.

Ahvenanmaa muodostaa sotilaallisessa harjoittelussa eri-tyisalueen. Valtakunnan ja Ah-venanmaan maakunnan väli-sestä toimivallanjaosta sääde-tään Ahvenanmaan itsehallinto-laissa (1144/1991). Laissa sää-detään maakunnan ja valtakun-nan lainsäädäntövaltaan kuulu-vista asioista. Valtakunnan lain-säädäntövaltaan kuuluviksi on määrätty mm. puolustus- ja ra-

javartiolaitosta koskevat asiat, järjestysvallan toimintaa valtion turvallisuuden varmistamiseksi, puolustustilaa, valmiutta poik-keusolojen varalta ja valtakun-nan lainsäädäntövaltaan kuu-luvat edellä mainittujen lisäksi asiat, jotka koskevat suhteita ul-kovaltoihin. Rikosoikeus kuuluu myös pääasiallisesti valtakun-nan toimivaltaan.

Ahvenanmaa on kansain-välisten sopimusten perusteel-la demilitarisoitu ja neutralisoi-tu alue. Tämä estää sotilaallisen henkilöstön, sotilaallisten ajo-neuvojen ja sotilaallisen kalus-ton sijoittamisen Ahvenanmaal-le sekä näiden läpikulun Ahve-nanmaan kautta kuitenkin tie-tyin poikkeuksin Suomen osalta (Ahvenanmaan saarten linnoitta-mattomuutta ja puolueettomuut-ta koskevan sopimuksen SopS 1/1922, 4 artiklan a- ja b-koh-ta). Velvollisuus valvoa ja ryhtyä kaikkiin tarvittaviin koskematto-muutta turvaaviin toimenpitei-siin kuuluu ko. sopimuksen no-jalla yksin Suomelle. Myös Suo-men ja Ruotsin harjoitustoimin-nassa, kuten myös harjoittelussa muiden maiden kanssa on nämä asiat otettu huomioon.

Syksyllä 2014 suomen al-lekirjoittama NATO HNS MOU koskee liittouman joukkojen tukeutumista Suomeen. Se ei koske Suomen ja Ruotsin yh-teistoimintaa sinänsä, vaikka PfP-maita kummatkin ovatkin.

Merivalvontatiedon vaih-to on Suomen ja Ruotsin välil-lä, kuten myös kaikkien EU-jä-senmaiden välillä kehittynyt mo-nelta osin 2000-luvun aikana.

Suomen ja Ruotsin kehittämä SUCFIS-yhteistyö on kehittynyt Itämeren tiettyjen valtioiden vä-liseksi SUCBAS-yhteistyöksi ja se edelleen koko Euroopan kat-tavaksi MARSUR-yhteistyöksi. Vaikka näiden yhteistyömuoto-jen MOU- ja TA-asiakirjat (Te-chnical Arrangements) eivät ole ns. valtiosopimuksia, eli toisin sanoen ne eivät ole valtioita oi-keudellisesti sitovia, niiden mu-kaan toimitaan, ellei vastasyitä ole. Pohjoismaiden kesken on tehty vuonna 2011 tietoturval-lisuussopimus (Wienin asiakir-jan mukainen valtiosopimus) ja lisäksi Suomen ja Ruotsin välil-lä on sovittu salaisen tiedon vä-littämisen mahdollisuudesta ja käytännön toiminta mahdollis-taa sen nykyään.

Kova operatiivinen alueval-vontayhteistyö alkaen alimmil-laan valvonta- ja tunnistamis-tehtävistä ja ulottuen kohteen etsintään ja sotilaalliseen vai-kuttamiseen edellyttää sitten luonnollisesti niin kansallisen aluevalvontalain, kuin monen muunkin lain muuttamista. Täl-löin on asiaa tarkasteltava myös toisen osapuolen lainsäädännön kannalta. Se, että ruotsalainen alus käyttäisi Suomen alueval-vontalain mukaisen aluevalvon-taviranomaisen toimivaltaa Suo-men alueella ja vastaavasti se, että Suomen merivoimien alus toimisi aluevalvonta viranomai-sen toimivaltuuksin Tukholman saaristossa, edellyttäisi varsin ilmeisesti sitovaa kahdenvälis-tä valtiosopimusta ja useiden lakien ja asetusten muuttamis-ta/säätämistä puolin ja toisin.



Kummankin maan kansallisen lain harmonisointikeinot puhee-na olevan kaltaisen valtiosopi-muksen panemiseksi lainsää-dännössä täytäntöön voisivat tietenkin olla erilaiset.

Ruotsissa on menossa sel-vitystyö siitä, millä edellytyksillä hallitusmuodon mukaan toisen valtion sotilasviranomainen voisi suorittaa yhdessä toisen valtion kanssa välttämättömiä alueval-vontatehtäviä Ruotsin alueella, ja vastaavasti, millä edellytyksil-lä Ruotsi voisi sellaista apua an-taa toiselle valtiolle. Selvitykses-sä tullaan tarkastelemaan asiaa Ruotsiin tai toiseen valtioon kohdistuvan aseellisen hyök-käyksen kannalta sekä rauhan aikana tapahtuvien aluelouk-kausten kannalta. Selvitystyön

on määrä valmistua 30.9.2016 mennessä.

Suomen voimassa olevan puolustusvoimista annetun lain 12 §:n nojalla puolustusvoimat voi osallistua toista Suomen vi-ranomaista tukeakseen pelastus- ja muun vastaavan avun anta-miseen toiselle valtiolle terrori-is-kun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai niihin rinnastettavan tapahtuman joh-dosta. Apu voisi olla kalusto- tai materiaaliapua taikka henkilöasi-antuntijan työpanos. Voimassa oleva laki ei mahdollista voima-keinojen käyttöä puolustusvoimi-en taholta lainkohdan tarkoitta-maa kansainvälistä apua annet-taessa. Voimassa olevassa lais-sa on lisäksi erityiset säännökset päätöksentekomenettelystä edel-

lä mainitun kansainvälisen avun antamisessa. Edellä mainittu toi-sen valtion auttaminen on ero-tettava sotilaallisesta kriisinhallin-nasta, mistä on perinteisesti käy-tetty myös termiä rauhanturvaa-minen. Sotilaalliseen kriisinhal-lintaan puolustusvoimat voi osal-listua kansainvälisellä alueella tai toisen valtion alueella silloin, kun se tapahtuu sotilaallisesta kriisin-hallinnasta annetun lain nojalla.

Kansainvälisen sotilaallisen avun antamisen ja vastaan ot ta-mi sen tarpeet ovat kuitenkin ratkaisevasti muuttuneet siitä, mikä oli tilanne nykyistä puo-lus tus voi mista annettua lakia (11.5.2007/551) säädettäes-sä. Suomen turvallisuusympä-ristö on muuttunut ja muuttuu kaiken aikaa monin tavoin. Suo-mi-Ruotsi yhteistyön kehittämi-nen ja syventäminen johtuu tie-tenkin osaltaan samasta syys-tä. Hallitus on antanut Eduskun-nalle esityksen ”laiksi kansain-välisen avun antamista ja pyy-tämistä koskevasta päätöksen-teosta” (HE 72/2016). Esityk-sessä ehdotetaan säädettäväk-si laki kansainvälisen avun an-tamista ja pyytämistä koskevas-ta päätöksenteosta. Laki sisäl-täisi säännökset kansainvälistä apua annettaessa ja pyydettä-essä noudatettavasta ylimpien valtioelinten päätöksentekome-nettelystä.

Lakia sovellettaisiin päätet-täessä avusta, joka perustuu Eu-roopan unionin yhteisvastuulau-sekkeeseen tai keskinäisen avu-nannon lausekkeeseen. Lisäksi lakia sovellettaisiin ylimpien val-tioelinten päätöksentekoon, joka

Suorituskykyä ja turvallisuutta sotilaalle

ADVANCED ELECTRONICS AND SYSTEMS

DA-Group on kotimainen, arvostettu kumppani huipputeknologian ratkaisujen tuottajana.Hyödynnä osaamistamme tuotteidesi suorityskyvyn parantamiseksi.

www.da-group.fi

14


koskisi merkittäviä sotilaallisia voimavaroja taikka sotilaallisia voimakeinoja sisältävää apua. Lakia sovellettaisiin myös avusta päättämiseen silloin, kun apu oli-si ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävää taikka laajakantoista ja periaatteellisesti tärkeää. Pää-töksenteosta muissa tilanteissa säädettäisiin toimialakohtaises-sa lainsäädännössä.

Esityksessä ehdotetaan, et-tä päätöksen avusta tekisi tasa-vallan presidentti tai valtioneu-voston yleisistunto perustus-laissa säädetyn toimivallanjaon mukaisesti. Eduskunta osal-listuisi päätöksentekoon niis-sä tilanteissa, joissa kyse oli-si sotilaallisten voimakeinojen käytöstä. Lakiehdotus sisältää myös kiireellisyysmenettelyn. Lakia sovellettaisiin päätöksen-tekoon, joka koskee kansain-välisen avun antamista toiselle valtiolle, Euroopan unionille tai kansainväliselle järjestölle sekä kansainvälisen avun pyytämistä niiltä Yhdistyneiden Kansakun-tien peruskirjan (SopS 1/1956) päämäärät ja periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt huomioon ottaen, jos kyse on avusta:1. joka perustuu Euroopan

unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan;

2. joka perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan;

3. johon sisältyy merkittäviä sotilaallisia voimavaroja;

4. johon voi sisältyä sotilaallisten voimakeinojen käyttöä;

5. joka on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävää;

6. joka on laajakantoista ja periaatteellisesti tärkeää.

Keskeisiä muutoksia laki-paketissa olisivat puolustusvoi-mien kannalta myös puolustus-voimista annetun lain puolus-tusvoimien tehtäviä koskevan 2 §:n ja apua toiselle valtiolle koskevan 12 §:n muuttaminen muun muassa toimivaltuuksien ja voimakeinojen käytön osalta sekä aluevalvontalakiin lisättävä sääntely kansainvälisestä alue-valvontayhteistyöstä.

Edellä mainitun Ahvenan-maan itsehallintolaissa sääde-tyn toimivallanjaon perusteel-la valtakunnan toimivallassa on pyytää kansainvälistä apua myös Ahvenanmaan alueelle niin kuin muuallakin valtakun-nassa. Kysymys olisi silloin ni-menomaan paitsi Suomen ul-koisesta turvallisuudesta ja puo-lustuksesta myös suhteista ul-kovaltoihin.

Paitsi koko EU:n kannalta, on myös erittäin tärkeää Suo-men ja Ruotsin tiivistyvän puo-lustusyhteistyön kannalta, et-tä hallituksen lainsäädäntöhan-ke etenee ja kaikki mahdolliset lainsäädännölliset kysymykset ratkaistaan. Esimerkiksi EU:n

Lissabonin sopimukseen kirjatut yhteisvastuulauseke (SEUT 222 artikla) ja keskinäinen avunan-tolauseke (EU-sopimuksen 42 (7) artikla) edellyttävät vihdoin myös aktiivista lainsäädännöl-listä toimeenpanoa. Muuten ne jäävät kuolleiksi julkilausumiksi ja korulauseiksi. Asia saikin ko-konaan uutta tuulta, kun Rans-ka esitti Pariisin iskujen johdos-ta keskinäisen avunannon lau-sekkeen mukaisen pyynnön EU:n jäsenvaltioille ulkoasiain-neuvostossa (puolustusminis-terit) 17.11.2015. Lausekkee-seen ei ollut aiemmin vedottu, eikä sen toimeenpanoa koskevia kysymyksiä tai sen vaikutuksia ollut juurikaan käsitelty EU:n jä-senvaltioiden keskuudessa.

Yhteisvastuulausekkeen so-veltamisala on rajattu kolmeen uhkakuvaan; terrori-isku taikka luonnon tai ihmisen aiheuttama suuronnettomuus. Keskinäisen avunannon lauseke taas käsit-tää avunannon aseellisen hyök-käyksen tilanteessa. Yhteisvas-tuulauseke luo EU:lle oikeuspe-rustan toimia sekä velvoittaa jä-senvaltiot antamaan toisilleen apua, kun taas keskinäisen avu-nannon lauseke sisältää vain jäl-kimmäisen ulottuvuuden. Yhteis-vastuulausekkeen soveltamises-sa hyödynnetään olemassa ole-vaa EU-sääntelyä ja olemassa olevia mekanismeja.

Juuri samanlaisia uhkia vastaan Suomi ja Ruotsi ovat tii-vistämässä ja syventävässä yh-teistoimintaansa.



Baltic Operations (BALTOPS )

Tuomo MeroKomentaja Tuomo Mero, Uudenmaan Prikaati, Tammisaaren Rannikkopataljoona

H arjoitus järjestettiin tä-nä vuonna jo 44. ker-ran, ja Suomi on osal-listunut harjoitukseen vuodesta 1993 alkaen. Tämän vuoden harjoitus oli kuitenkin ensim-mäinen laatuaan, jossa Suomi, Merivoimat ja Uudenmaan Pri-kaati tarjosi puitteet harjoittelu- ja koulutusvaiheen ambifiotoi-minnalle.

Vuoden 2016 Baltops-har-joitukseen osallistui kokonai-

suudessaan noin 6100 sotilasta niin maalla, merellä kuin ilmas-sakin, käsittäen 49 alusta, 61 ilma-alusta sekä kolme sukel-lusvenettä. BALTOPS16 oli si-ten laajuudessaan ja näkyvyy-dessään suurin kansainvälinen harjoitus Suomen puolustusvoi-mille kuluvana vuonna. On sa-nomattakin selvää, että ponnis-tus oli myös UUDPR:lle mitta-va. Prikaatin henkilöstö osoit-ti jälleen vuosien kv-kokemuk-

sen mukanaan tuoman ammat-titaitonsa, ja venyi käsittämät-tömällä tavalla harjoitusvaiheen onnistumisen varmistamiseksi.

Harjoitukseen osallistunei-den, noin kahdenkymmenen maan, tavoitteena oli harjaan-nuttaa monikansallista yhteistoi-mintakykyään sekä merisodan-käynnin eri osa-alueita Itämerellä vaativan kriisinhallintaoperaation kokonaiskehyksessä. UUDPR:n kansainvälisen kriisinhallinta eri-koiskoulutuksen saaville Amphi-bious Task Unit, eli ATU- ran-nikkojääkäreille BALTOPS tarjo-si juuri kotiutumisen kynnyksel-lä erinomaisen tilaisuuden osaa-misen näyttämiseen sekä koke-muksen karttumiseen. Joukko todellakin osoitti kykynsä har-joituksen aikana. Hyvähenkinen ja oikealla asenteella varustettu suomalaisjoukko erottui kaikissa tilanteissa edukseen palkka-ar-meijoiden rinnalla.

Ensimmäisen aukean ku-vissa näkyvä Hollantilainen Jo-

Baltic Operations (BALTOPS ) on vuotuinen NATO:n merellisen osaston, eli Naval

Striking and Support Force Nato (STRIKFORNATO) johtama Itämeren alueen har-

joitus, jonka merellinen osuus painottui Pohjois-Itämerelle, Ambifio- toiminnan kes-

kittyessä Hankoniemi/Syndalen – Ruotsi/Utö alueelle.

16


Teema

UUdenmaan Prikaati

han De Witt LPD-alus (Landing Platform Dock, eli vapaasti kään-nettynä ”uiva satama” toimi suo-malais-ruotsalaisen osaston joh-to-ja tukialuksena. Tämä lähes 200-metrinen laiva oli Hanko-niemen edustalla vaikuttava il-mestys. Muutama alueen ke-sämökkiläinen saattoi hierais-ta maanantaina 6.6. aamulla 05.00 silmiään epäuskoisena, nähdessään aluksesta purkau-

tuvat ja rannikkojääkäreillä las-tatut U-700 luokan JEHU:t, Jur-mot sekä ruotsalaisten vastaavat (tosin ei yhtä hyvät, kirj.huom. =) Stridsbåt:it. Alle tunnissa lä-hes 500-päinen joukko oli mais-sa ja valmiina jatkamaan ensim-mäiseen tehtäväänsä Syndalenin peitteisessä metsämaastossa.

Tuskin oli mökkiläisillä vie-lä pulssi tasaantunut edellises-tä, kun aamukahvit olivat vaa-

rassa mennä väärään kurkkuun ja muki lattialle. Mereltä kuului korviahuumaava meteli kun Yh-dysvaltojen merijalkaväkikomp-pania (USMC, US Marines Cor-ps) kaikkine kalustoineen ran-tautui aamuauringon loisteessa Syndaleniin. USMC tukialukses-ta, eli 190-metriseltä USS Car-ter Hall:ilta purkatui kaksi ilma-tyynyalusta (LCAC, Landing Craft Air Cushion) sekä 14 AAV (Ambi-fious Assault Vehicle) panssaroi-tua ja uintikykykyistä miehistön-kuljetusvaunua. Alusten ja ran-nikkojoukkojen yhteistoiminta todella punnittiin, sillä niin ame-rikkalaisten kuin viiden muun-kin amfibiotoimintaan osallistu-neen maan (Ruotsi, Hollanti, Ita-lia sekä Iso-Britannia ja Saksa) sotilaiden mukaan Suomen ran-nikko-olosuhteet Hankoniemen edustalla tarjosivat ainutlaatuisen ja haastavan harjoitusympäristön mataline vesistöineen ja lukuisi-ne saarineen.


UUdenmaan Prikaati

Suomalais-ruotsalainen osas-to kykeni lähtemään jälkimmäi-seen, eli ns. taktiseen vaihee-seen yhtenäisenä joukkona, ja osastoa täydensi mainiosti sak-salaisen SeaBattalioinin meri-jalkaväkijoukkue, joka sai arvo-kasta oppia yhteistoiminnasta SFATU (Swedish-Finnish Amb-fibious Task Unit) kanssa. Yh-teistoiminnan lisäksi kustannus-tehokkuutta ei myöskään pidä unohtaa suunniteltaessa kan-sainvälisiä harjoituksia. On kus-tannustehokasta tuoda kansain-väliset harjoitukset Suomeen ja saada kansalliset hyödyt harjoi-tuksesta omassa toimintaym-päristössämme. Samalla har-joitus palvelee ns. ”ykköstehtä-vän”, eli kansallisen puolustuk-

sen tavoitteita, sillä harjoitukses-ta saadut opit otetaan täysimää-räisinä käyttöön kotimaan puo-lustuksessa.

Kaiken kaikkiaan harjoitus jakaantui siis osaharjoitusvaihee-seen (CETFIT, Combat Enhance-ment Training - Force Integrati-on Training), sekä taktiseen vai-heeseen (TACEX, Tactical Exerci-se. Suomi osallistui harjoituksen amfibio-osuuteen yhdessä Ruot-sin kanssa osana pitkät perinteet omaavaa SWEFIN-yhteistyötä, jota kehitetään vuosittain yhtei-sissä harjoituksissa. Harjoittelul-la tuetaan maiden kykyä toimia merellä yhtenäisesti yhden joh-don alaisena VISIO2023 suunta-viivojen mukaisesti. Myös EAI:n (European Amphibious Initiative)

eli aloite Euroopan valtioiden Am-fibio-yhteistyöstä on merkittävä kokonaiskehys UUDPR:n kv-toi-minnalle, erityisesti Hollannin ja Saksan kanssa.

Amfibio-osuuden toisessa eli taktisessa vaiheessa siirryt-tiin Ruotsin länsirannikolle Utön harjoitusalueelle, jossa osahar-joitusvaiheen opit toteutettiin kokonaissuorituksena. Merelli-sellä partioinnilla suojattiin ran-tautuneiden joukkojen sivustaa osana humanitaarista kokonai-soperaatiota. Päivän päätteeksi tukeuduttiin saariston suojiin sa-malla, kun joukot maissa jatkoi-vat kohti tavoitetta. Ryhmien vä-listä kommunikointia ja tilanne-tietoisuutta edesauttoi FINAC-CIS2- johtamisjärjestelmä, joka on erityisesti suunniteltu kriisin-hallintaympäristöön.

Ruotsin Utöseen myös Suo-men osallistuminen päättyi 13.6, sillä ATU-joukon kotiutuminen (16.6) oli enemmän kuin lähellä. BALTOPS16 jatkui oheisen kart-takuvan mukaisesti aina Puolan Utskaan saakka.

Joukon paluukuljetus hoi-tuikin sitten varmasti monelle ikimuistoisella tavalla, sillä kyy-ti järjestyi Suomen strategisen

18


UUdenmaan Prikaati

UUdenmaan Prikaati

ilmakuljetus-sopimuksen puit-teissa Hollantilaisella C-17-kul-jetuskoneella Ruotsin Skavstas-ta Suomen Turkuun. Lähes kak-siviikkoisen harjoituksen rasi-tuksista huolimatta ATU-joukon askel oli kevyt, sillä harjoitus oli sujunut asetettujen tavoitteiden mukaisesti, ja UUDPR jouk-ko oli jälleen kerran osoittanut saumatonta kansainvälistä yh-teistoimintakykyä ja erinomais-ta asennetta kaikkeen tekemi-seen. Jokaiselle ATU-varusmie-helle jäi varmuudella osaamisen lisäksi hyviä muistoja reserviin.

Muistoja ja positiivisia mie-likuvia asevelvollisuusjärjestel-män toimivuudesta, merellises-tä yhteistoiminnasta sekä UU-DPR osaamisesta syntyi varmasti myös harjoitukseen tutustuneille VIP-vieraille. Strateginen viestintä

osaavan media ja vip- vierailuis-ta vastanneen tiimin johdolla oli menestys. Oman Puolustusmi-nisterimme, pääesikunnan pääl-likön sekä Merivoimien komen-tajan lisäksi Suomen osaharjoi-tukseen tutustui muun muassa BALTOPS16 harjoituksen johta-ja, Amiraali Foggo (Commander, U.S Naval Forces Europe-Africa/ U.S 6th Fleet).

Usein huomaamaton, mut-ta varmasti tärkein menestysteki-jä on osaava ja ammattitaitoinen UUDPR:n henkilöstö, jota vah-ventamaan saimme apuvoimia muun muassa Merivoimien esi-kunnasta. Prikaatin komentaja, kommodori Kjell Törner oli syys-täkin ylpeä joukoistaan harjoi-tuksen päätteeksi. Tästä on hy-vä jatkaa- Vi kör från här!


UUdenmaan Prikaati

UUdenmaan Prikaati

O peraatio Sophian pää -asiallinen tehtävä on ihmissalakuljet ta jien tunnistaminen, kiinniotto sekä salakuljetukseen käytettävien alusten käytön estäminen. Ope-raatio pyrkii vaikuttamaan ihmis-salakuljettajien toimintaan kes-kisellä Välimerellä aiheuttamalla haittaa ihmis sala kul je tus verk ko-jen toiminnalle.

Operaatio Sophia on suun-niteltu toteutettavaksi neljässä vaiheessa. Ensimmäisessä vai-heessa operaatio perustetaan ja esikuntien työskentely ja jouk-kojen siirrot aloitetaan. Toinen vaihe jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä (2a) toi-mitaan Libyan pohjoispuolisel-la kansainvälisellä merialueella ja toisessa (2b) toimitaan Liby-an aluevesillä. Vaiheen 2b käyn-nistäminen edellyttää Libyassa poliittista kehitystä, jota ei tois-

taiseksi ole saavutettu. Kolman-nessa vaiheessa toiminta ulote-taan Libyan maa-alueelle. Nel-jäs vaihe on operaation päättä-minen.

Operaatio on ollut 7.10. 2015 alkaen vaiheessa 2a, jossa toi min ta-aluee na on Li-byan pohjois puo leinen meri-alue. Operaation joukot suorit-tavat alueella alustarkastuksia ja meripelastus tehtäviä. Operaati-on toimintaympä ris tö on haas-tava. Samalla alueella sekä Li-

byan meri alueella toimii lukui-sia eri valtioiden kansallisia ope-raatioita sekä kansainvälisiä jär-jestöjä. Tehokas toiminta edellyt-tää toimivaa tietojenvaihtoa se-kä muiden toimijoiden tavoittei-den ymmärtämistä. Suomi on osallistunut operaatioon vuoden 2015 kesästä lähtien operaatio-esikuntaan ja joukkojen esikun-taan sijoitetuilla esikuntaupsee-reilla. Lisäksi suomalainen alus-tarkastusosasto on ollut sijoitet-tuna operaatioon osallistuvalle

Suomalaisen alustarkastusosaston ensimmäisen rotaation

kokemuksia EUNAVFOR MED SOPHIA-operaatiosta

Mikko Lehto ja suomalaisen alustarkastusosaston 1. rotaation alustarkastusupseeriTeksti yleistä operaatiosta: Majuri Mikko Lehto Suunnitteluosasto/ Merivoimien esikunta

Teksti alustarkastusosaston kokemuksista: Suomalaisen alustarkastusosaston 1. rotaation alustarkastusupseeri

EUNAFOR MED Sophia -operaatio on osa Euroopan unionin kokonaisvaltaista siir-

tolaiskysymyksen ratkaisua. Euroopan unionin tavoitteena on löytää ratkaisu sekä

siirtolaiskysymyksen fyysiseen osaan että sen perussyihin, kuten konflikteihin, köy-

hyyteen ja ilmastonmuutokseen.

Harjoittelu.

BUndesweHr

20


Teema

saksalaiselle sota-alukselle vuo-den 2015 loppupuolelta alkaen.

Suomalaisen alustarkastusosaston ensimmäisen rotaation kokemuksia operaatiosta

Alustarkastusosaston operaatio alkoi valintatilaisuuden jälkeen rotaatiokoulutuksella Rannik-koprikaatissa. Koulutuksen ta-voitteena oli luoda todellisuut-ta vastaava koulutusympäristö operaatioalueelta hankitun tie-don mukaisesti. Ensimmäisen rotaation palattua operaatiosta voidaan todeta, että tässä on-nistuttiin pääsääntöisesti hyvin.

Operaatio oli heti alkuun yl-lätyksiä täynnä. Saksalainen fre-gatti, jonka alustarkastusosas-toksi suomalainen osasto oli ko-mennettu, siirtyi jo kolmante-na päivänä toiseen Välimerellä toimivaan operaatioon. Tämän muutoksen johdosta alustar-kastusosasto komennettiin FGS Berliinille, ja siirtyminen tapah-tui heti seuraavana päivänä. In-

tegroituminen uudelle alukselle tapahtui nopeasti, koska suoma-laisen osaston toimintatapamallit ovat hyvin samanlaisia saksalais-ten kanssa, sekä yhteisoperointi oli sujuvaa. Suomalainen osasto otettiin hyvin vastaan aluksella. Alkuhämmästys muuttui luotta-mukseksi, kun saksalaiset seura-sivat suomalaisten harjoittelua ja varsinkin ensimmäisten nopeasti eteen tulleiden varsinaisten teh-tävien toteuttamista.

Alustarkastusupseeri (ATUPS) osallistui päivittäin aluksen joh-toryhmän kokoukseen, jossa kä-siteltiin erikoisalojen päivittäiset asiat, pidettiin tilannekatsaus se-kä vastaanotettiin aluksen pääl-likön linjaukset. Alus tar kas tus-osaston merkitys operaatiossa tunnistettiin aluksella, mikä luon-nollisesti helpotti kanssakäy-mistä aluksen miehistön kans-sa. Suomalaisen osaston esityk-set ja toiveet toteutettiin lähes ai-na. Osastolle osoitettiin operatii-viseksi tilaksi suuri varastohuo-ne, joka toimi osastolla niin käs-

kynantotilana, taktisen varustuk-sen pukeutumistilana kuin tehtä-vään valmistautumis tilana.

Alustarkastusosaston päivittäinen palvelus

Päivittäinen toiminta rakentui jat-kuvasta 24/7-valmiudesta, tais-teluteknisestä harjoittelusta, lii-kunnasta ja huolloista. Huollot sisälsivät niin ase- ja kalusto-huollon kuin itsensä huoltami-senkin. Ilman operatiivista teh-tävää alkaneet päivät alkoivat yhdellä henkilöllä aamupalalla ja toisella aamukuntoilulla. Vä-littömien aamutoimien jälkeen ATUPS osallistui aamun ko-mentopaikkakokoukseen ja siir-tyi sieltä pitämään päivittäistä käskynjakoa alustarkastusosas-tolle. Käskynjaon jälkeen siirryt-tiin aamupäivän harjoitukseen. Harjoittelun keskeytti lounas ja merilevon jälkeen toteutettiin il-tapäivän harjoitus. Harjoitukset koostuivat pääsääntöisesti alus-tarkastusosaston taistelutekni-sistä ja taktisista harjoitteista,

Tehtävässä.BUndesweHr


ammunnoista, voimakeinojen-käytön ja itsepuolustuksen har-joitteista, köysilaskeutumises-ta, C-IED-harjoitteista sekä lii-kunnasta. Harjoittelua oli kaiken kaikkiaan laaja-alaista ja intensii-vistä. Päivällisen jälkeen ei pää-sääntöisesti ollut ohjattua har-joittelua, pl. pimeäharjoitteet ja mahdolliset tekniset huoltoteh-tävät. Operaatiossa jaksamisen kannalta on merkittävää, että henkilöllä on vapaa-aikaa, jon-ka hän pystyy itse aikataulutta-maan. Etenkin alusympäristös-sä korostuu henkisen hyvinvoin-nin merkitys. Aluksella asumi-nen ja toimiminen on erittäin ra-jattua ja tiukkojen sääntöjen oh-jaamaa. Useimmiten vapaa-ai-ka käytettiin kuntoiluun, lepää-miseen, elokuvailtoihin sekä tie-tenkin yhteydenpitoon perheen kanssa, joka oli erittäin rajattua. Osasto kokoontui useasti illan päätteeksi katsomaan yhdes-sä elokuvia. Suomalaisen osas-ton tukialus oli yksi Saksan Me-rivoimien suurimmista aluksista. Aluksella oli myös sauna, joten torstaista tuli jokaviikkoinen alus-tarkastajien saunapäivä. Saunan johdosta osasto pystyi esimerkik-si pitämään jouluaattona opera-tiivisten tehtävien välissä joulu-saunan, jossa jokainen sai myös joululahjan. Nämä ovat rauhan-turvaajalle tärkeitä hetkiä ras-kaan työn lomassa.

Suomalaisen alustarkastusosaston operatiiviset tehtävät

Operatiivisia tehtäviä oli epä-säännöllisesti. Välillä tehtäviä oli useita päivässä ja joskus taas

mitään ei tapahtunut yli kahteen viikkoon. Tehtäväkenttämme koostui SOLAS- (Saving Of Lives At Sea), alustarkastus- ja valoku-vaustehtävistä. Alustarkastukset rajoittuivat ns. esitarkastuksiin eli Friendly Approach. Tämä tarkoit-taa, että aluksen tarkastaminen tehdään kohteen päällikön eh-doilla ml. alukseen nousu. Suo-malainen osasto teki useita ky-seisiä tarkastuksia, tehtävänä kerätä tietoa ihmis sala kulje tuk-sesta paikallisilta kalastajilta ja samalla tutkia oliko aluksella tai henkilöstöllä viitteitä ihmissala-kuljetukseen. Kohdealukset oli-vat usein teräs- tai puurunkoisia 15 - 25 metrisiä Libyan tai Tu-nisian lipun alla toimivia kalas-tusaluksia. Nousut aluksiin to-teutettiin omilla tikkailla tai kii-peämällä aluksen rakenteita pit-kin. Suomalaisen osaston muka-na tarkastuksissa oli saksalainen tiedustelupartio ja tulkki.

SOLAS-tehtävät pitivät si-sällään yleensä yhden tai useam-pia n. 12 metrin kumive neitä ja satunnaisesti puuveneitä. Veneet oli ahdettu ihmissalakuljettajien toimesta täyteen pakolaisia pää-sääntöisesti Länsi-Afrikasta ja

satunnaisesti myös henkilöitä Pohjois- ja Itä- Afrikasta. Mat-kustajia veneissä oli keskimää-rin 110- 120, joten veneet olivat erittäin täyteen ahdettuja. Kar-keasti arvioituna miehiä kyydis-sä oli n. 80% ja loput 20% mat-kustajista koostui naisista ja lap-sista. Nuorin veneestä pelastet-tu oli n. kahden viikon ikäinen hypoterminen vauva. Pääosin pelastettavina oli tilanteeseen nähden hyväkuntoisia nuoreh-koja miehiä. Satunnaisesti jou-kossa oli myös erittäin heikos-sa kunnossa olevia ja väkivaltaa kohdanneita ihmisiä, joiden siir-to tukialukselle priorisoitiin poik-keuksetta. Ensimmäinen suoma-lainen osasto ei kohdannut teh-tävissä kuolleita tai vedenvaraan joutuneita henkilöitä.

SOLAS-tehtävä ei ollut ai-noastaan ihmisten siirtämis-tä kumiveneestä tukialukselle, vaan osaston tehtävä alkoi tut-kakontaktista tai aluksen saatua valmistautumistehtävä. Ensim-mäiseksi tarkka-ampujapartio siirtyi tuliasemaan suojaamaan tukialusta sekä tähystämään ja valokuvaamaan kohdetta. Tark-ka-ampujapartio oli aina tärkeäs-

Tehtävässä.

PUolUstUsvoimat

22


sä asemassa tehtävässä, koska se tuotti tietoa alukselle ja osas-tolle. Partio maalitti kohdealuk-sista mahdolliset avainhenkilöt, kuten salakuljettajat ja agitaatto-rit. Kohdealuksen avainhenkilöt merkittiin ja siirrettiin prioriteetti-kohteina tukialukselle jatkokäsit-telyyn. Pelastustehtävän jälkeen seurasi todisteiden etsintä pako-laisveneestä, perämoottorin irrot-taminen ja veneen tuhoaminen jatkokäytön estämiseksi.

Tukialuksen vaihto

Suomalainen osasto vaihtoi tuki-alusta noin neljä kuukautta kes-tävän rotaation puolessa välis-sä ja uudeksi tukialukseksi osoi-tettiin FGS Frankfurt am Main. Alus otti samalla vastuun Sak-san merivoimien johtoalukse-na Sophia-operaatiossa. Alus oli toiminnoiltaan lähes identtinen edelliseen tukialukseemme ver-rattuna, joten operaation jatkami-nen ilman suorituskyvyn laske-mista oli helppoa. Aluksen hen-kilöstö loi heti tervetulleen ilma-piirin ja suomalainen osasto pää-si nopeasti yhdessä saksalaisten

kanssa operatiivisen työn pariin. FGS Frankfurt am Mainin pääl-likkö luotti suomalaisten osaa-miseen ja oli erittäin tyytyväinen osaston suorituskykyyn sekä ta-paamme tehdä töitä. Tapa millä aluksen päällikkö luotti alustar-kastusupseerin ammattitaitoon sekä kykyyn arvioida tilanne teh-tävässä, oli erittäin miellyttävä kokemus ja rakensi molemmin-puolista kunnioitusta. Tuloksena olikin erittäin hyvä ja rakentava yhteistyö sekä useita menestyk-sekkäästi toteutettuja tehtäviä.

Saksan merivoimat on vah-va osaaja ja hankittu laaja koke-

muskenttä näkyy päivittäisessä työssä. Suomalainen alustarkas-tusosasto on tehnyt erinomais-ta yhteistyötä Saksan Merivoi-mien kanssa jo vuodesta 2008 ja osaston näkökulmasta on toi-vottavaa, että tämä yhteistyön jat-kuu myös tulevaisuudessa. Ope-raatio on tuottanut Merivoimil-le tärkeää osaamista ja olem-me saaneet kehittää joukkomme suorituskykyä, jättämättä mainit-sematta yksittäisten reserviläisten ammattitaidon kehittämistä huip-puunsa. Alustarkastusosasto on saanut tästä operaatiosta koke-musta kotimaantehtäviinsä.

Tehtävässä. PUolUstUsvoimat

EUNAVFOR MED SOPHIApähkinänkuoressa (operaation ilmoituksen mukaan, 22.8.2016):Toiminta-alue: Keskisen Välimeren eteläosaOperaatioesikunta: Rooma, ItaliaOperaatio alkupäivä: 22.6.2015Nykyinen mandaatti: 27.7.2017 astiOperaation komentaja: amiraali Enrico

Credendino (Italian merivoimat)Lippulaiva: Italian merivoimien lentotukialus

GARIBALDI

Joukot: tällä hetkellä operaatiossa on viisi sota-alusta (1 Italian merivoimien lentotukialus, 2 Saksan merivoimien alusta, joista toisella suomalainen alustarkastusosasto palvelee, 1 Iso-Britannian merivoimien alus, 1 espanjan merivoimien alus) 3 helikopteria 3 kiinteäsiipistä ilma-alusta

Osallistuvat jäsenvaltiot: 24


Rajavartiolaitoksen

vartiolaiva MerikarhuFrontexin koordinoimassa rajaturvallisuusoperaatiossa Välimerellä

Torstaina 7. tammikuuta 2016 aamu Helsingissä valkeni kylmänä ja tuulise-

na. Lämpömittarin näyttäessä -23 astetta pakkasta ja pohjoistuulen puhaltaessa

Rajavartiolaitos aloitti uuden etapin yhteiseurooppalaisissa rajaturvallisuusoperaati-

oissa. Kunnioitettavaan yli 20 vuoden ikään ehtinyt luotettava vartiolaiva Merikarhu

miehistöineen otti suunnan kohti Egeanmerta ja Poseidon Rapid Intervetion -operaa-

tiota. Nyt, noin kolme kuukautta vartiolaiva Merikarhun kotivesille paluun jälkeen, on

hyvä pohtia keskeisimpiä operaatiokokemuksia.

Mikko Simola ja Tuomas LuukkonenKomentajakapteeni Mikko Simola, rajaturvallisuusasiantuntija, Rajavartiolaitoksen esikunta

Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen, vartiolaiva Merikarhun päällikkö, Suomenlahden merivartiosto

Taustaa ja perusteita Frontexin koordinoimista rajaturvallisuusoperaatioista

Vuonna 2015 Eurooppaan suuntautunut ennätyksellinen laiton maahantulo asetti ulko-rajavalvonnan kovaan painee-

seen. Maantieteellisesti etulin-jassa sijainneiden ulkorajaval-tioiden lisäksi monet muut jä-senvaltiot reagoivat turvatak-seen omat intressinsä. Osa jä-senmaista palautti sisäraja-valvonnan. Tietyt maat, kuten

Suomi, toteuttivat tarvittavat toi-menpiteet ulkomaalaisvalvontaa tehostamalla pitäen samalla riit-tävät resurssit jatkuvasti ulkora-joja turvaamassa.

Rajavalvonnan merkitys on aivan keskeinen muuttoliikkeen

Kreikkalaiset kollegat kohteella Egeanmerellä.

24


Teema

hallinnan kannalta. On olen-naista, että laittomat maahan-tulijat havaitaan ja otetaan kiin-ni ulkorajoilla. Tämän jälkeen heidät tulee siirtää viranomais-johtoisesti niin sanottuihin hot-spot -keskuksiin rekisteröitävik-si. Näin ollen rajavalvonnalla tu-etaan myös hotspot -keskus-ten toimintaa. Hotspot -keskuk-sia alettiin perustaa toden teol-la Italiaan ja Kreikkaan vuoden 2015 aikana. Suomi oli tässäkin asiassa aktiivinen ja näytti viran-omaisyhteistyönsä tason. Torni-on järjestelykeskus perustettiin Ruotsista Suomeen Schengen -alueen sisärajojen yli suuntau-tuneesta laittomien maahantuli-joiden edelleen siirtymisestä joh-tuen ennätysajassa.

Kreikka ilmoitti EU:n raja-turvallisuusvirasto Frontxin kaut-ta syksyllä 2015, että Egeanme-rellä on tarve vartiolaivalle, jo-ka kykenee rajaturvallisuusteh-

tävien lisäksi evakuoimaan tar-vittaessa turvallisesti vähintään 100 henkilöä samanaikaisesti. Vartiolaivaa pienemmän tekni-sen kaluston ja siitä vastaavan miehistön sekä asiantuntijoi-den lähettäminen EU:n rajatur-vallisuusvirasto Frontexin koor-dinoimiin operaatioihin on ollut osa normaalia Rajavartiolaitok-sen kansainvälistä toimintaa jo vuodesta 2006 alkaen. Syksyllä 2015 Frontexin ja jäsenmaiden välillä käydyissä kahdenvälisissä neuvotteluissa (Annual Bilateral Talks) Suomi tarjosi ensimmäis-tä kertaa Frontexille vartiolaiva-luokan kalustoa vuoden 2016 alusta kevääseen asti ulottuval-le ajanjaksolle.

Suomi vahvisti virallises-ti lokakuussa 2015 tukevansa Kreikan viranomaisia ja osoit-tavansa yhteisvastuuta tuolloin kovimman laittoman maahan-tulon paineen alla olevalle jä-

senmaalle. Lähettämällä vartio-laiva Merikarhun Egeanmerel-le pyrittiin turvaamaan Schen-gen -alueen ulkorajojen valvon-taa erityisesti rajatilanteen hal-linnan palauttamiseksi.

Vartiolaiva Merikarhu pää-tettiin lähettää Egeanmerelle Leroksen - Kosin saarten alueelle Kreikan ja Turkin väliselle merira-jalle. Merikarhun tehtäviksi sovit-tiin yhdessä Frontexin ja Kreikan viranomaisten kanssa tilanneku-van muodostaminen, tunnistus-tehtävät, laittomasti Kreikan ja Turkin välisen merirajan ylittä-neiden alusten ja niissä olevien henkilöiden tarkastaminen sekä saattaminen viranomaistoimen-piteiden kohteeksi Kreikan saaril-le perustettuihin hotspot -keskuk-siin. Lisäksi vartiolaiva Merikarhu miehistöineen varautui alusta asti osallistumaan meripelastustehtä-viin kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Meripelastustehtävässä Keskisellä Välimerellä paluumatkalla toukokuussa.


Toimivalta Frontexin koordi-noimissa rajaturvallisuusoperaa-tioissa tulee EU-lainsäädännön kautta. Toimivallasta säädetään Frontex -asetuksessa ja Schen-genin rajasäännöstössä. Schen-genin rajasäännöstön mukaisia rajavalvontatehtäviä voivat teh-dä ja niihin liittyvää toimivaltaa käyttää vain koulutetut rajavarti-jat. Frontexin koordinoimiin ope-raatioihin osallistuville yksiköil-le annetaan toiminta- ja menet-telytapaohjeet Frontexin yhdes-sä operaatiota johtavan isäntä-maan kanssa laatimassa ope-raatiosuunnitelmassa. Operaa-tiota johtava isäntämaa tarken-taa voimakeinojen käyttöön liit-tyvät säädökset.

EU:n rajaturvallisuusviras-ton Frontex korvasi vartiolai-va Merikarhun operaatioon lä-hettämisestä aiheutuvat kus-

tannukset täysimääräisinä. Ra-javartiolaitos maksoi miehistön jäsenten peruspalkat aivan ku-ten heidän palvellessaan Suo-men kotivesillä.

Merikarhun operaatiosta Välimerellä vartiolaivan näkökulmasta

Operaatioon lähtöä edelsi kii-vastahtinen suunnittelu- ja val-misteluvaihe syksyn 2015 aika-na. Koska Rajavartiolaitoksen vartiolaivan lähettäminen pit-käkestoiseen operaatioon koti-vesien ja Itämeren ulkopuolelle toteutettiin ensimmäistä kertaa, oli valmisteluvaiheessa huomi-oitava ja suunniteltava teknis-ten seikkojen ohella toiminta- ja operointisuunnitelmat vastaa-maan odotettavissa olevaa toi-mintaympäristöä Kreikassa.

Valmistelut laivan osalta

aktivoitiin täydellä teholla lo-pullisen osallistumispäätöksen jälkeen. Valmistautumista hel-pottivat muutamia kuukausia aiemmin ilmenneet viitteet Ra-javartiolaitoksen mahdollises-ta osallistumisesta vartiolaivalla Välimerellä toimeenpantavaan operaatioon. Merikarhu toteut-taa sille käskettyjä Rajavartiolai-toksen tehtäviä kotimaassa yh-dellä noin 12–14 hengen mie-histöllä. Operaation lähtövalmis-telut vietiin läpi normaalien ko-timaan tehtävien ohessa. Laiva ei ollut operaation valmisteluvai-heessa poissa kotimaan valmiu-desta kuin viikon mittaisen tela-koinnin ajan. Kaiken kaikkiaan aikaa valmisteluille ennen lähtöä jäi noin kolme kuukautta.

Rajavartiolaitos on osallis-tunut usean vuoden ajan Krei-kassa toimeenpantavaan Fron-

Tehtävät painottuivat pimeään aikaan.

26

texin koordinoimaan rajaturval-lisuusoperaatioon venekalustol-la. Nämä kokemukset toimivat laivan suunnittelun perustana. Lisätietoja suunnittelun tueksi hankittiin muun muassa Ruot-sin rannikkovartioston osallis-tumisesta vartiolaivalla Fron-tex -operaatioon Keskisellä Vä-limerellä kesällä 2015 ja meri-voimien ML Pohjanmaan Ata-lanta-operaation kokemuksista. Operaation ajaksi valittiin koti-maahan käytännön järjestelyis-tä huolehtiva vastuuhenkilö ja tekninen vastuuhenkilö, joiden tehtäviin kuului suunnitteluvai-heen lisäksi varmistaa ja suju-voittaa laivan tehtävien suorit-tamista varsinaisen operaation aikana yhteistyössä Rajavartio-laitoksen esikunnan kanssa. Li-säksi joulukuussa ennen läh-töä aluksen päällikkö ja vastuu-henkilöt tekivät kenttävierailun operaatioalueelle viimeisien tie-tojen saamiseksi ja tukeutumi-sen suunnittelemiseksi.

Merikarhu on reilun kah-denkymmenen vuoden iästään huolimatta teknisesti hyvässä kunnossa. Teknisillä valmiste-luilla ja telakoinnilla keskityttiin varmistamaan jatkuva pitkäkes-toinen operointi erilaisessa ym-päristössä Itämeren olosuhteisiin verrattuna. Koneteknisellä puo-lella aluksen pääkoneet optimoi-tiin lämpimämmille vesille, aluk-sen ilmastointi huollettiin ja kyl-mäkoneiden koneikot vaihdettiin. Keskeisenä lisänä aiempaan ko-timaan käyttöön verrattuna aluk-selle asennettiin käänteisosmoo-silaite varmistamaan makean ve-den riittävyys kaikissa tilanteis-

sa. Lisäksi hankittiin toinen no-pea merikelpoinen valmiusvene laittomia maahantulijoita kuljet-tavien veneiden kohtaamis- ja tarkastustilanteisiin. Rajavalvon-tatyön tehostamiseksi ja aluksen turvallisen kulun varmistamiseksi aluksen merenkulkulaitteita päi-vitettiin muun muassa uusimal-la ecdis-järjestelmä kokonaisuu-dessaan. Lisäksi laivan ja sen ve-neiden välille rakennettiin lähitu-kiasemaverkko viestiyhteyksien varmistamiseksi ja parannettiin satelliittiyhteys tarvittavalle ta-solle. On yleisesti tiedossa oleva tosiasia, että valitettavan usein rajavalvontatehtävä Välimerel-lä muuttuu meripelastustehtä-

väksi. Tämän vuoksi aluksen kykyä merestä pelastamiseen parannettiin hankkimalla meri-pe las tus välineitä ja varaamal-la erilaisia tarvikkeita noin 200 hengen mahdollista laivalle hä-täevakuointia varten. Lopuksi alukselta purettiin operaatiossa tarpeeton sorituskyky kotimaan aluevalvontatehtäviin sekä lisäti-lan saamiseksi öljynkeruujärjes-telmä kokonaisuudessaan.

Alukselle muodostettiin ope raatiota varten kaksi mie-histöä. Tulevasta operaatiosta ja toimi alueelta saatujen ennak-kotietojen pohjalta miehistöjen kooksi muodostui 22 merivartio-miehen ja -naisen kokonaisuus. Näin ollen yhden miehistön ko-ko oli lähes kaksinkertainen ko-timaan toimintaan verrattuna. Kansipäällystön, konepäällystön ja kansimiesten määrää kasva-tettiin. Molempien miehistöjen osalta varmistettiin, että aluk-sella palvelee myös naispuoli-sia henkilöitä. Tämä oli tärkeää eri kulttuureista lähtöisin olevien naisten ja lasten tarkastustoimin-nan kannalta. Lisäksi miehistöi-

Pääasiallisin menetelmä laittomaan rajanylitykseen oli ylitäyteen lastattu kumivene.

Vartiolaiva Merikarhun miehistön suunnittelema operaatiomerkki.


hin valittiin Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueesta kaksi en-sihoitokoulutettua pintapelasta-jaa miehistöjen työturvallisuu-den varmistamiseksi ja mahdol-listen ensihoitotoimien käynnis-täjiksi sekä kuusi vaativien tilan-teiden hallintaan erikoiskoulutet-tua merivartiomiestä valmius-joukkueesta. Miehistöjen tehtä-vät olivat haussa ja osallistumi-nen operaatioon perustui vapaa-ehtoisuuteen. Miehistöt muodos-tettiin pääosin Suomenlahden merivartioston ja Länsi-Suomen merivartioston henkilöstöstä. Ha-lukkaita riitti ja osa halukkaista jouduttiin jättämään reserviin kotimaahan. Miehistöjen jäsenil-le maksettiin tehtävänmukaista palkkaa. Haittatöiden ja päivä-rahojen maksamisen perustee-na oli RVL:n virkaehtosopimus.

Keskeisimpänä osana val-misteluja tuli suunnitella toimin-tamenetelmät (SOP:t, Standard Operational Procedures) erilais-ten tilanteiden varalle. Toisin sa-noen oli yksityiskohtaisesti mie-tittävä aluksen keskeiset tehtä-vät, ja miten ne toteutettaisiin vahvennetulla miehistöllä ja päi-vitetyllä varustuksella. Työ aloi-tettiin laivan meriturvallisuuskä-sikirjan mukaisten poikkeamati-lojen, toimenpidekorttien ja ja-koluettelon tarkastelulla, jotta ne saatiin vastaamaan kasvanutta miehistökokoa. Merkittävän ko-konaisuuden muodostivat kaikki suunnitelmat operatiivisista toi-mintamenetelmistä, jotka otet-taisiin käyttöön varsinaisen ope-roinnin alkaessa Kreikassa. Näi-hin suunnitelmiin sisällytettiin kaikki tarvittavat järjestelyt niin

laivan suorittaman rajavalvonta-työn, kuin keskeisiksi työkaluik-si arvioitujen kahden valmiusve-neen operatiivisen käytön osal-ta. Suunnittelutyössä tuli huomi-oida toimintaympäristön lisäksi mahdolliset uhat alusta kohtaan sekä kaikissa tilanteissa välitön reagointikyky tehtyihin havain-toihin. Tehdyt toimintasuunni-telmat harjoiteltiin ennen läh-töä, ja niitä tarkennettiin toimin-ta-alueelle saapumisen jälkeen sekä vielä erikseen heti operaati-on alkuvaiheessa saatujen koke-musten perusteella. Miehistöjen koon ollessa totuttua suurempi tehtiin ennen lähtöä myös tarkat suunnitelmat majoittumisen, lai-van eri tilojen käytön ja eri val-miustiloihin siirtymisen osal-ta. Kaikki olennaiset valmistelu-työt saatiin päätökseen vuoden 2015 loppuun mennessä ja alus miehistöineen oli valmiina läh-töön vuoden 2016 alussa.

Siirtyminen operaatio-alueelle ja osallistuminen Poseidon Rapid Intervention -operaatioon

Operaatioalueelle siirtymismat-kaan varattiin yhteensä 19 päi-vää. Reitti kulki Kielin kanavan, Englannin kanaalin ja Gibral-tarin salmen kautta Malagaan, jossa suoritettiin miehistönvaih-to ja aluksen bunkraus. Toinen miehistö jatkoi Espanjasta mat-kaa Pireuksen satamaan Atee-naan, josta alukselle otettiin Es-panjassa operaatiota varten val-mistettu uusi Zodiac -merkkinen valmiusvene. Oman eksotiikkan-sa menomatkaan toi tietenkin se tosiasia, että Rajavartiolaitoksen

vartiolaivat eivät olleet aiemmin toimineet isoilla vesillä Itämeren ulkopuolella. Merisotakoulun koulutuspurjehduksilla saaduille opeille tuli käyttöä ja ne voitiin todeta käytännön kautta tehok-kaiksi ja hyödyllisiksi.

VL Merikarhun tehtävinä operaatiossa oli tehostaa rajati-lanteen hallintaa, parantaa Krei-kan viranomaisten tilanneku-vaa ja tukea Kreikan rannikko-vartiostoa rajavalvonnassa mui-den operaatioon osallistuvien maiden alusyksiköiden ohella. Aluksen oli tarvittaessa puutut-tava havaittuihin laittomiin ulko-rajanylityksiin ja saatettava lait-

28


tomat maahantulijat Kreikan vi-ranomaistoimenpiteiden koh-teiksi. Lisäksi aluksen henki-löstö pyrki jatkuvasti tunnista-maan laittoman maahantulon järjestämisestä epäiltyjä hen-kilöitä. Rajavartiolaitos lähet-ti vartiolaiva Merikarhun Posei-don Rapid Intervention -operaa-tioon 25.1.–10.4.2016 väliseksi ajaksi. Myöhemmin toiminta-ai-kaa jatkettiin Kreikan ja Fronte-xin pyynnöstä kuukaudella aina 10.5.2016 saakka.

Frontex koordinoi koko ope-raation toteuttamista, mutta käy-

tännössä Merikarhun toimin-ta-alueet ja tehtävät saatiin nor-maaliperiaatteiden mukaises-ti operaatiota johtavalta isäntä-maa Kreikalta. Operaatiota joh-dettiin Ateenasta, Kreikan ran-nikkovartioston johtokeskuksen yhteydessä olevasta ICC:stä (In-ternational Coordination Center). ICC -keskukseen komennetaan jokaisesta operaatioon osallistu-vasta jäsenmaasta yhteysupsee-ri, jonka tehtäviin kuuluu päivit-täisen tilanteenseurannan ja ra-portoinnin ohella tiedon välittä-minen ICC:n ja operaatioon osal-

listuvan alusyksikön välillä. Pai-kallisella tasolla Merikarhu te-ki aina yhteistyötä alueella toi-mivan merivartioaseman ja sen valvontakaluston kanssa. Lisäk-si Merikarhun kyydissä oli jatku-vasti kreikkalainen yhteysupsee-ri, jonka keskeisimmät tehtävät olivat kreikkalaisen lainsäädän-nön mukaisen toimivallan tuomi-nen alukselle. Tämä tarkoitti käy-tännössä kaikkien operaatiota koskevien tehtävien ja toimenpi-teiden valtuuttamista yhteysup-seerilla. Tarvittaessa kreikkalai-nen yhteysupseeri oli yhteydes-

Vartiolaiva Merikarhun nopeat kumiveneet palaamassa alukselle Egeanmerellä.


sä ICC -keskukseen. Kaikki alus-ta ja henkilöstön käyttöä koske-vat päätökset teki aluksen pääl-likkö. Toisena keskeisenä tehtä-vänä yhteysupseeri pienensi kie-limuuria ja omasi tarvittavaa pai-kalliskulttuurituntemusta muun muassa huolto- ja tukeutumis-toimia varten.

Merikarhun ensimmäinen toiminta-alue oli tammikuus-ta huhtikuun alkuun saakka Leroksen saaren itäpuoleinen merialue laivapartioinnin pää-painon ollessa Turkin vastaisen merirajan välittömässä lähei-syydessä. Operaation ajan täl-lä alueella tehtäviä ja tapahtu-mia oli selkeästi eniten. Kysei-sellä alueella partioi Merikarhun ja Kreikan viranomaisten lisäksi Turkin rannikkovartiosto ja raja-turvallisuusoperaation ulkopuo-lisella sopimuksella Ison-Bri-tannian lipun alla meripelastuk-

seen keskittynyt alus. Alueel-la oli pääosin Kreikan puolella kohtuullisen vilkas kauppame-renkulkuliikenne pohjois-etelä-suunnassa sekä paljon kalas-tusaluksia ja huviveneitä, jotka osaltaan vaikeuttivat valvonta-työtä, ja joihin jouduttiin myös kohdistamaan valvontatoimen-piteitä niiden ylittäessä useas-ti Schengen -alueen ulkorajan Kreikan puolelle. Mielenkiin-toinen havainto tehtiin alueella partioivien Kreikan ja Turkin lai-vastojen aluksista - nämä meri-voimien alukset pitivät syystä tai toisesta molemmin puolin sel-keää etäisyyttä merirajaan.

Maaliskuun loppuun as-ti kestäneen kiivaimman laitto-man maahantulon virran aikana Turkin puolelta Kreikkaan saat-toi merirajan ylittää Merikarhun partiointialueella päivittäin öi-seen aikaan jopa 10–15 maa-

lia täynnä laittomia rajanylittä-jiä. Alueella oli Kreikan armei-jan tutka-asema, jolta saatiin joitain maalinosoituksia, mutta käytännössä Merikarhun tutka- ja lämpökamerakaluston aktiivi-sella käytöllä saatiin lähes kai-kista maaleista havainto välittö-mästi niiden lähtiessä liikkeel-le Turkin rannikolta. Saadut ha-vainnot raportoitiin Kreikan vi-ranomaisille ja samalla koordi-noitiin operaatioon osallistuvien yksiköiden välillä kullekin maa-lille suoritettavat toimenpiteet. Parhaimmillaan (tai pahimmil-laan) Merikarhulla oli toimen-piteiden (mm. laittoman raja-nylityksen todentaminen ja do-kumentointi, valvonta ja tar-vittaessa kiinniotot, tehtäväk-si saatujen kohteiden turvalli-nen saattaminen Kreikan viran-omaistoimenpiteiden piiriin, hä-täevakuoinnit) kohteena yhden

Vartiolaiva Merikarhu saapumassa huoltokäynnille Kosin saaren sataman ISPS-alueelle 14.4.2016.

30

yön aikana kymmenen tällaista maalia. Pääasiassa kohteet oli-vat heikkorakenteisia isoja ku-miveneitä, joissa henkilömää-rä vaihteli 50–80 hengen välil-lä. Kumiveneiden lisäksi Kreik-kaan pyrittiin lähes kaikenlaisil-la välineillä, jotka vain kelluivat, ja joihin sai jonkinlaisen propul-sion aikaiseksi. Oman kategori-ansa muodostivat hieman pa-rempikuntoiset ja nopeammat veneet, joiden toimintaperiaat-teeseen kuului heittokuljetus-tyyppiset matkat. Nämä parem-mat veneet haluttiin myös ajaa takaisin Turkkiin. Näihin maa-leihin valikoitiin toimintasuunni-telmat henkilöstön huomioiden erityisesti työturvallisuusnäkö-kulma, koska laittoman maa-hantulon järjestäjiä saattoi olla kohteen kyydissä varmistamas-sa paluuta Turkkiin.

Pääasiallisena toimintame-netelmänä oli koko operaation ajan vuorokauden ympäri jat-kuva partiointi ja rajavalvonta. Kaikki havaitut kohteet raportoi-tiin eteenpäin. Partiointialueen ollessa yleisesti ottaen suhteel-lisen pieni vartiolaivalle, reagoi-tiin maaleihin laivan kahdel-la veneellä, jotka oli miehitetty erikoiskoulutuksen saaneilla val-miusjoukkueen jäsenillä. Kaik-kiin toimenpiteisiin havainnos-ta ja veneiden liikkeelle lähdöstä aina kontaktiin kohteen kanssa, sekä kaikista tarvittavista järjes-telyistä laivalla, oli olemassa yh-denmukaiset ja tarkat suunnitel-mat henkilön tarkkuudella. Teh-täviä varten oli jokaiselle miehis-tön jäsenelle suunniteltu varus-teet operatiivisen tarpeen mu-

kaan ja oman työturvallisuuden varmistamiseksi sekä työtapa-turmien välttämiseksi.

Osaltaan EU:n ja Turkin välille syntyneen sopimuksen ja Turkin viranomaisten tehos-tuneen rajavalvonnan johdos-ta laittoman maahantulon vir-ta tyrehtyi maaliskuun lopussa Leroksen alueella. Tämän vuok-si tehtiin päätös VL Merikarhun partiointialueen muuttamisesta jonkin verran kaakkoon Kosin saaren alueelle. Tällä alueella kauppamerenkulku- ja muu lii-kenne valoisaan aikaan oli vas-taavalla tasolla kuin Leroksen läheisyydessä. Välimatka Turk-kiin oli lyhyempi, jolloin toimin-tasuunnitelmia jouduttiin hie-man tarkentamaan nopeam-man reagoinnin mahdollistami-seksi. Kosin alueella operoitiin kolmisen viikkoa. Sinä aikana havainnot laittomista rajanylit-tämisistä jäivät murto-osaan ai-emmasta. Turkista Kreikkaan saapuvien laittomien maahantu-lijoiden määrän tyrehtyessä Me-rikarhu määrättiin vielä operaa-tion loppuajaksi Lounais-Kreik-kaan Pyloksen alueelle, koska operaatiossa oli saatu viitteitä laittoman maahantulon reitistä Itäiseltä Välimereltä ja Egyptin suunnalta Kreikkaan tai Kreikan meripelastusvastuualueen kaut-ta edelleen kohti länttä ja Ita-liaa. Partioinnin suuntautuessa selkeästi avomerialueelle, käsit-täen alueen Kreikan lounaisilta merialueilta aina Kreetan etelä-puolelle, tarkennettiin kaikkia toimintasuunnitelmia varautu-misen painopisteen siirtyessä mahdollisten massaevakuointi-

tapahtumien varalle. Kahden toimintaperiaatteil-

taan yhdenmukaistetun miehis-tön toiminta sujui koko operaa-tion ajan hyvin. Aluksella oli li-säksi kreikkalainen yhteysup-seeri, joka nosti kokonaishenki-lömäärän 23 henkilöön. Suun-nitteluvaiheessa pelättyä tila-nahtautta tai päivärutiinien su-jumattomuutta ei syntynyt. Mo-lemmissa miehistöissä vallitsi hyvä yhteishenki, vaikka tehtä-viä oli paljon, ja työaika painot-tui yöaikaan. Päivärytmiin kuu-lui kaikille yhteistä työaikaa ilta-päivän aluksi, jolloin pystyttiin purkamaan edellisen yön tapah-tumat ja viettämään yhteistä ai-kaa koko miehistön voimin. Työ-vuorot operaatiossa olivat noin kahden-kolmen viikon mittaisis-sa jaksoissa, joita seurasi lähes vastaava vapaajakso kotimaas-sa. Miehistöjen vaihdot suori-tettiin lentäen saman päivän ai-kana, jolloin partiointiin ei tullut kuin yhden päivän tauko. Muu-ten työvuoroa rytmittivät pakol-liset huolto- ja laivan bunkraus-päivät, sekä virkaehtosopimuk-sen mukainen lepopäivä, jol-loin laivavahtia lukuun ottamat-ta miehistöllä oli vapaa-aikaa aluksen tukeutuessa eri saarilla Egeanmerellä. Operaation ajaksi tehtiin sopimus paikallisen huo-litsijayhtiön kanssa, jotta poltto-aine- ja perushankinnat saatiin toteutettua. Tarvittavat erikois-tarviketilaukset hoidettiin Suo-men kautta.

Mitä jäi käteen?

Paluumatka Kreikasta aloitettiin 11.5.2016 ja suunnitelmana oli



ajaa samaa reittiä kuin tullessa-kin. Näin ollen huoltopysähdys oli suunniteltu pidettäväksi Ma-lagassa, Espanjassa. Poikkeuk-sena tulomatkaan, paluumatka toteutettiin yhden miehistön toi-mesta, jota oli vielä kevennetty vähentämällä miehistöstä kuusi vaativien tilanteiden hallintaan koulutettua merivartijaa. Mat-ka-ajaksi arvioitin 20 päivää. Ennen Kreikasta lähtöä päätet-tiin vielä kerrata suunnitelmat ja miehistön tehtävät mahdollises-sa massaevakuointitilanteessa, koska aluksen suunniteltu reit-ti kulki Sisilian eteläpuolelta lä-pi keväällä uudelleen aktivoitu-neen ja pääasiassa kohti Italiaa suuntautuvan Keskisen Välime-ren laittoman maahantulon rei-tin poikki. Kertaaminen ei men-nyt hukkaan, sillä kaksi päivää

Kreikasta irrotuksen jälkeen Me-rikarhu sai Italian meripelastus-keskus MRCC Roomalta tehtä-vän pelastaa ihmisiä merihä-dästä Sisiliasta noin 150 mpk itään. Tehtävänannosta mat-kaa kohteeseen oli 1,5 h. Tä-nä aikana miehistö valmistautui suunnitelmien mukaisesti eva-kuoimaan tietojen mukaan huo-nokuntoisesta Afrikan rannikol-ta lähteneestä kalastusalukses-ta jopa 300 henkilöä. Merikar-hun päällikkö määrättiin toimi-maan onnettomuuspaikan joh-tajana (OSC, On-Scene Coor-dinator) ja paikalle saavuttaes-sa VL Merikarhun johdettavak-si annettiin yksi rahtialus ja yksi iso risteilyalus. Aallokon ollessa kohtuullinen, evakuoitiin Meri-karhun kahden veneen toimesta kuuden tunnin aikana yhteen-

sä 287 henkilöä, joista viimei-simmillään raskaana ollut nai-nen yhdessä veljensä kanssa norjalaiselle risteilyalukselle pa-rempien hoitomahdollisuuksien johdosta. Seuraavana aamuna muut, pääasiassa Keskisen Af-rikan valtioista lähteneet laitto-mat maahantulijat, luovutettiin Italian viranomaisille Catanias-sa, Sisiliassa. Paluumatkaa jat-kettiin samana päivänä ja takai-sin Helsinkiin päästiin kiinnit-tämään aurinkoisessa säässä suunnitelman mukaisesti tou-kokuun lopussa.

VL Merikarhu oli operaa-tiossa siirtomatkat mukaan lu-kien 145 vuorokautta, joiden aikana suoritettiin 1728 par-tiotuntia. Yhteensä 2649 hen-kilöä oli aluksen toimenpiteiden kohteena ja kolmessa eri tapa-

Vartiolaiva Merikarhun tekniset tiedot ja operaation perustiedot:

Tekniset tiedot:

Pituus: 57,8, mUppoama: 1400 tLeveys: 11 mSyväys: 4,7 mNopeus: 12–15 solKoneteho: 2 x 1420 kwValmistunut: Rauman telakalta

vuonna 1994

Maksimitoimintamatka: 12 solmun nopeudella 5000 mpk

Varusteita: Valvontajärjestelmä, lämpökamera, kaksi nopeaa venettä, lääkintähytti, satelliittiyhteys, keinunnanvaimennusjärjestelmä

Poseidon Rapid Intervention-operaatio:

Johtovastuu: Isäntämaa Kreikan johtama rajaturvallisuusoperaatio

EU-maiden tuki: EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimana

Merikarhu osallistui: 25.1.–10.5.2016Miehistöä operaatiossa: Kaksi miehistöä, á

22 rajavartiomiestä

Operaatioalue: Pääasiassa Egeanmerellä Kreikan itäisessä saaristossa

Merikarhun päätehtävät: Rajavalvonta, rajatilanteen hallinta, laittomien maahantulijoiden saattaminen viranomaistoimenpiteiden kohteeksi, laittoman maahantulon järjestämisestä epäiltyjen paljastaminen

32


uksesta otettiin kiinni neljä lait-toman maahantulon järjestä-misestä epäilyä henkilöä, jot-ka luovutettiin Kreikan viran-omaisille esitutkintaa varten. Kotimaassa tapahtuvaan yhdel-lä miehistöllä operointiin verrat-tuna käyttö- ja partiotunteja tu-li moninkertainen määrä. Tästä-kään huolimatta yhtäkään tekni-sistä vioista johtunutta seisok-kipäivää ei alukselle tullut. Täs-tä suurin kiitos kuuluu luonnolli-sesti miehistöjen konehenkilös-tön ammattitaidolle ja koko ope-

raation säilyneelle pyyteettömäl-le työskentelymoraalille.

Sääolosuhteet olivat ope-raation aikana muutamia myrs-kypäiviä ja siirtomatkojen säi-tä lukuun ottamatta suotuisia. Kreikkalaisetkin kollegat totesi-vat kyseessä olleen poikkeuk-sellisen sateettoman kevään. Jälkikäteen voidaan todeta Meri-karhun soveltuvan hyvin operoi-maan rajaturvallisuustehtävissä myös Välimerellä. Niin kuin kai-kessa toiminnassa ennakko-tiedot, hyvin tehdyt suunnitel-

mat ja oikeat henkilöstövalinnat mahdollistavat laadukkaan teh-tävien suorittamisen varsinkin, kun aiempaa käytännön koke-musta ei ollut. Suunnitteluvai-heessa operaatioon osattiin va-rautua juuri oikeanlaisella varus-tuksella ja ennakkoon tarpeel-liseksi arveltu kahden merikel-poisen veneen ja niiden laaduk-kaan käsittelyn merkityksen tär-keys korostui. Yhtään lukumää-rältään pienemmällä miehistöllä operaatiota ei olisi voitu toteut-taa menestyksekkäästi ja kai-

Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen tarkastamassa VL Merikarhun toimintaa Egeanmerellä 2.3.2016. Rajavartiolaitoksen päällikön seurueeseen kuuluivat Suomenlahden merivartioston ko-mentaja, kommodori Tom Hanén (vasemmalla) ja komentajakapteeni Mikko Simola Rajavartiolaitoksen esikun-nasta (oikealla).


kille mukana olleille riitti tehtä-viä. Rajavartiolaitos ja molem-pien miehistöjen jäsenet saivat arvokasta kokemusta pitkäkes-toisesta operoinnista kotimaan olosuhteisiin verrattuna hyvin-kin erilaisessa toimintaympäris-tössä. Ammatillisen osaamisen merkitys ja fyysinen sekä henki-nen jaksaminen korostuivat. Ei-kä luonnollisesti pidä unohtaa Rajavartiolaitoksen mittakaa-vassa isoa panostusta yhtei-seurooppalaiseen operaatioon toisen jäsenvaltion ulkorajan valvonnan tukemiseksi. Kaikki mukana olleet saivat elinikäistä muisteltavaa merivartiointityös-tä isoilla vesillä!

Laittoman maahantulon vaikutuksista laajemmin

Vuonna 2015 käynnistynyt en-nätyksellinen laittoman maa-hantulon tilanne oli aiempiin vuosiin verrattuna täysin poik-keuksellinen. Siihen ei ollut ole-massa riittäviä varautumisme-kanismeja. Kaikilla jäsenmail-la ei ollut riittävää toimintaky-kyä, jolla tilanteeseen olisi voi-tu vastata. Tämä johti tiettyjen jäsenmaiden osalta omien int-ressien ajamiseen ja laittomien maahantulijoiden hallitsematto-mat virrat etenivät Kaakkois-Eu-roopasta Keski-Euroopan kaut-ta kohti Pohjoismaita ilman, että edelleen siirtymiseen olisi puu-tuttu riittävällä tehokkuudella. Samalla tuli osoitetuksi, kuinka riippuvainen EU on sitä ympä-röivien kolmansien maiden ha-lusta torjua laitonta maahantu-loa. Toisaalta voitiin konkreetti-sesti todeta, että EU:n ulkorajan

yli tapahtuvaan rajaturvallisuus-yhteistyöhön on tärkeää panos-taa rakentavasti ja molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla.

Maahanmuuttokriisi on osoit tanut, että Suomen EU-pu heen joh tajuuskaudella vuon-na 2006 sisäasiainneuvoston päätel minä hyväksytty EU:n yhdennetty rajaturvallisuus on muodostanut hyvän pohjan raja tur val li suu del le ja sen edel-leen kehittämiselle. Yhdennetty rajaturvallisuus määritellään en-simmäistä kertaa asetustasolla loppusyksyllä 2016 voimaantu-levassa asetuksessa Eurooppa-laisesta raja- ja merivartiostosta. Sen muodostavat Euroopan ra-ja- ja merivartiovirasto (Frontex) ja rajaturvallisuudesta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset. Näitä ovat myös jäsenmaiden rannikkovartiostot niiden hoita-essa rajavalvontatehtäviä. Täs-sä asetustasolla määriteltäväs-sä ja nykyajan haasteiden aset-tamien vaatimusten mukaan ja-lostetussa EU:n yhdennetyn ra-jaturvallisuuden elementeissä Suomen ja Rajavartiolaitoksen vaikuttamistyön tulokset näky-vät vahvasti.

Myös jatkossa perusajatus säilyy samana – kukin jäsen-maa on vastuussa ulkorajojen-sa valvonnasta. Jäsenmaita tu-etaan operatiivisella yhteistyös-sä EU-maiden kesken. Yhteiset, kansallisia tarpeita ja vastuuta tukevat järjestelyt palvelevat ul-korajavalvontaa vain silloin, kun kansallisesti järjestetty rajatur-vallisuuden perusta on kunnos-sa. Uusi asetus Eurooppalaises-ta raja- ja merivartiostosta an-

taa uusia ja nykyistä nopeampia keinoja puuttua tilanteeseen, mikäli joku jäsenmaista ei kan-na vastuutaan riittävän tehok-kaasti. Suomen selkeä vahvuus on ammattimaisesti järjestetty ulkorajavalvonta, josta huolehti-va henkilöstö on tehtäviensä ta-salla. Rajavartiolaitoksen henki-löstö osallistuu kotimaan ulkora-javalvonnan turvaamisen lisäk-si myös jatkossa kansalliset tar-peet huomioiden yhteiseuroop-palaisiin rajaturvallisuusoperaa-

34


Vartiolaiva Merikarhun miehistö järjestyneenä Rajavartiolaitoksen päällikön tarkastukseen. Kuvassa keskellä vartiolaivan päällikkö, kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen.

tioihin muualla Euroopassa ko-ko Schengen -alueen, ja samalla myös Suomen, hyväksi.

Vuonna 2016 Rajavartio-laitos on mukana EU:n rajatur-vallisuusvirasto Frontexin koor-dinoimissa yhteisoperaatiois-sa noin 19 henkilötyövuoden (190 kk) panostuksella. Valta-osa tästä tuesta (noin 11 henki-

lötyövuotta) käytetään Kreikas-sa toimeenpantaviin yhteisope-raatioihin. Tässä kokonaismää-rässä ovat mukana vartiolai-va Merikarhun merkittävän pa-nostuksen lisäksi PV-08-luokan partioveneen osallistum

Teemana Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat · 2018. 12. 13. · kokuussa 2016 pidetyssä...

Documents

Transcript of Teemana Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat · 2018. 12. 13. · kokuussa 2016 pidetyssä...