teatterimuseo2013

Kannen kuvat:Taustakuva: Näyttelijän kengissä -näyttely. Kuva: Ilona Kemppainen.Lapsia näyttämöllä. Kuva: Ilona Kemppainen.Teatteri Tuulettimen demot Kuvia nyky-Suomesta -näyttelyssä keväällä 2013. Kuva: Milla Kortemaa.Kenkäpari Näyttelijän kengissä -näyttelyssä: Kuva: Ilona Kemppainen.Tragedia-näyttelyn apolloninen huone. Kuva: Ilona Kemppainen.Herkkuja Saako sitä syödä -näyttelyssä. Kuva: Stella Karlsson.Tuovi Hirvisuo Viipurin Kaupunginteatterin pukuhuoneessa. Kuva: Eino Partanen.

SISÄLLYS

Teatterimuseo Tallennus ja kokoelmayhteistyö Kokoelmiemme tunnettuus ja saavutettavuus Näkyvyys ja kulttuuriperinnön arvostuksen kasvattaminen Asiakkuuksien ja verkostoyhteistyön kehittäminen Artikkeli: ”Hyvää yritethän mutta priimaa pakkaa tulhon”

Kävijät, tiedotus ja markkinointi Kokoelmat ja tietopalvelu Esinekokoelmat – pukukokoelmat keskiössä Arkisto Käsikirjasto Artikkeli: Tanssiaineistojen digitointi- ja luettelointihanke Teatterikasvatus Lisäopinnoista ja yhteistyöstä virtaa ja uusia tuulia Artikkeli: Uusia yhteistyökumppaneita ja uusia metodeja

Näyttelyt Vaihtuvat näyttelyt Kiertonäyttelyt Artikkeli: Yhteistyötä sydämellä

Talous 2013

Tulevaisuuden näkymät

Organisaatio, henkilökunta, tilat

Vuoden 2013 tunnusluvut

Lahjoittajat 2013

335668

10

1314161819

212122

27273233

35

36

38

41

44

teatterimuseo

Teatterimuseo on yksityisen Teatterimuseon säätiön ylläpitämä esittävien taiteiden val-takunnallinen erikoismuseo. Vuoden 2013 tuloksellisuuden tunnuslukumme löytyvät tiivistettynä toimintakertomuksen lopusta.

Teatterimuseon työtä ohjaavat lähtökoh-taisesti museolaki ja -asetus sekä säätiön säännöt. Kokoelmatyötä ohjaavat myös ko-koelmapoliittinen ohjelma, tallennus- ja digi-tointisuunnitelmat sekä alamme keskeisten tekijäjärjestöjen kanssa solmittu av-arkiston kollektiivisopimus.

Vuosittaisen työn painotusten keskeiset ohjenuorat ovat Museoviraston kanssa sol-mittu valtakunnallisen toiminnan kolmivuo-tissopimus 2012‒14 sekä Teatterimuseon vuoteen 2016 voimassa oleva strategia. Nämä muodostavat tavoitteellisesti yhtenäi-sen kokonaisuuden. Sopimuksessa ja stra-tegiassa yhteisesti nimettyjä painopisteitä ovat digitaalisen agendan ja saavutettavuu-den edistäminen sekä asiakkuuksien ja ver-kostoyhteistyön kehittäminen.

Museoviraston kanssa solmitun sopimuk-sen päätavoitteisiin kuuluvat myös kokoel-mien liikkuvuus ja näkyvyys sekä nykydoku-mentoinnin kehittäminen.

Strategisiin tavoitteisiimme kuuluvat lisäksi kokoelmien terävöittäminen sekä museon näkyvyyden ja esittävien taiteiden kulttuuri-perinnön arvostuksen kasvattaminen.

Teatterimuseon vuoden 2013 toiminnan strateginen avainsana on yhteistyö. Ulkoinen ja sisäinen fokus yhteistyöhön, verkostoitu-

miseen sekä tiimityöhön palvelivat muiden strategisten tavoitteiden toteutumista.

TALLENNUS- JA KOKOELMAYHTEISTYÖ

Kokoelmiemme profi lointia, esittävien tai-teiden kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja tal-lennusyhteistyön kehittämistä edistettiin TAKO-yhteistyön myötä. TAKOn Taide, oppi ja kokemus -poolin piirissä toteutettiin Te-atterimuseon omana hankkeena valtakun-nallinen kartoitus muiden museoiden ja arkistojen teatteriaineistoista. Tiedonkeruu palvelee tallennusyhteistyön kehittämistä ja tietopalvelumme tarpeita. Museoille kysely oli lähetetty vuoden 2012 lopussa ja arkis-toille se lähetettiin vuoden 2013 alussa.

Syksyllä 2013 osallistuttiin saman poolin yh-teiseen, Aboa Vetus & Ars Novan vetämään Kokoelmien avaimet -hankkeeseen. Työ toteutettiin Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustuksella. Teatterimuseon osuudessa palkattiin kahdeksi kuukaudeksi projektityöntekijä. Työ sisälsi museon koko-elmien arvottamista käsittelevän taustasel-vityksen, 12 avainesineen valinnan, kahden avainesineen merkitysanalyysin laatimisen sekä avainesinepalstan suunnittelemisen museon kotisivuille. Avainesinetutkimus vahvistaa kokoelmien tuntemusta museon sisällä ja vuonna 2014 kotisivuille koottavan palstan myötä myös museon ulkopuolella. Avainesineiden valintaa ja merkitysanalyysia voidaan jatkaa tehdyn työn pohjalta.

Kokoelma-asiantuntijamme osallistuivat myös TAKO-seminaareihin ja poolin 6 sisäl-lä käytyyn keskusteluun tallennusvastuun-jaosta. Teatterimuseo toi esille huolensa sirkusaineistojen tallentamisesta, joka ei tämänhetkisten resurssien puitteissa mah-du minkään muistiorganisaation vastuulle. Neuvottelimme myös Sirkuksen tiedotuskes-kuksen edustajien kanssa sirkusaineistojen tilanteesta ja pohdimme alustavasti mahdol-lisia jatkotoimenpiteitä. Lisäksi Teatterimu-seon aloitteesta neuvoteltiin tv-aineistojen tallennusvastuusta. Neuvottelutapaamiseen osallistuivat Teatterimuseon, Radio- ja tv-museon ja Kavan (Elävän kuvan museon sekä televisio- ja radioarkiston) edustajat.

Valtakunnallista neuvontaa ja Teatterimuse-on asiantuntemusta annettiin myös muiden käyttöön. Arkistomme toimi välittäjänä Rii-himäen Teatterin vanhan arkiston luovutta-misessa Riihimäen kaupungin keskusarkis-toon. Neuvotteluvaiheessa Teatterimuseon arkistonhoitaja ja arkiston harjoittelija inven-toivat teatterin vanhan arkiston, ja sisällytti-vät tiedot museon valtakunnalliseen tiedon-keruuseen arkistojen teatteriaineistoista.

Arkistonhoitaja osallistui myös Päivälehden museossa 9.10.2013 järjestettyyn vapaa-

4

muotoiseen tapaamiseen, jossa kahdeksan museon ja kuva-arkiston edustajat pohtivat kuvalaattojen säilytystä, vedostamista ja luettelointia koskevia kysymyksiä. Yhteis-työtä jatketaan keväällä 2014. Tavoitteena on saada aikaan kuvalaattoja koskeva yleis-luonteinen ohjeistus.

Svenska Teaternin arkistosta huolehtivan Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n kanssa neuvottelimme SvT:n lasinegatiiviko-koelman tulevaisuudesta. Museo teetti ko-koelmalle kuntokartoituksen ostopalveluna Suomen valokuvataiteen museolta.

Museo 2015 -hanke liittyy kokoelmien hal-linnan ja saavutettavuuden edistämiseen yhteisratkaisuin. Amanuenssimme ja ar-kistonhoitajamme osallistuivat hankkeen tiedotustilaisuuksiin ja toimivat asiantun-tijajäseninä luettelointityöryhmän kom-menttiryhmässä. Teatterimuseo on Ida-tietokantansa uudistamistarpeesta käsin kiinnostunut tulevasta yhteisestä kokoelma-hallintajärjestelmästä ja pyrki järjestelmän pilotointiin, muttei tullut valituksi. Seuraam-me hankkeen etenemistä.

Valmistelimme myös 50-vuotisjuhlanäytte-lymme matkaa Tampereelle Työväenmuseo Werstaalle. Pukukokoelmien terävöittämis-hankkeen myötä ryhdyimme suunnittele-maan uutta, kiertävää pukunäyttelyä yh-teistyössä Aalto-yliopiston pukusuunnittelun tutkijan Joanna Weckmanin kanssa. Weck-man osallistui pukukokoelmiemme profi loin-tiin ja käytännön työhön pukujen parissa inventointeineen ja poistosuunnitelmineen. Kokoelmamme ja tutkijayhteistyömme pal-velevat kiinteästi suomalaisen näyttämö-pukusuunnittelun visuaalisen muistin ra-kentamista ja näkyväksi tekemistä. Puku-suunnittelun opiskelijat saivat Weckmanin johdolla pukujen käsittelyyn painotetun esit-telyn Teatterimuseon kokoelmaan. Myös Aal-to-yliopiston arkiston Arabian toimipisteen arkistonhoitaja kävi tutustumassa museon kokoelmiensäilytystiloihin.

5

KOKOELMIEMME TUNNETTUUS JA SAAVUTETTAVUUS

Ammattimainen tanssi kuuluu Teatterimu-seon tallennusalueeseen. Viime vuosina olemme kiinnittäneet huomiota tanssin kult-tuuriperinnön näkyvyyteen verkkojulkaisu-sarjassamme ja seminaariohjelmassamme. Kuluneena vuonna pelastimme ja digitoim-me OKM:n Myytti-avustuksen turvin erän yhdessä tanssin asiantuntijoiden kanssa valittuja tanssitallenteita. Kyse on ainutlaa-tuisesta nykydokumentoinnista, jonka myötä suomalaisen tanssin 1980-luvulta alkanutta merkittävää kehityshistoriaa saadaan liike-havainnoinnin mahdollistavina tallenteina edes pala pitkäaikaisesti talteen. Nykydoku-mentoinnin rinnalla Myytti-projektissa lisät-tiin esinekokoelmiimme kuuluvien suoma-laisen tanssin uranuurtajien tanssipukujen saavutettavuutta.

Kaapelitehtaalle suunnitellaan rakennus-laajennuksena Tanssin taloa. Teatterimu-seon tanssikokoelmien näkyvyyttä ja alan kulttuuriperintötietoisuutta edistettiin vuon-na 2013 rakentamalla Teatterimuseon pop up -osasto Tanssin talo ry:n HOP Helsinki -tanssitapahtumaan 8.11.2013. Tapahtu-

ma keräsi Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin yli 1700 kävijää. Esittelimme ajankohtaiset tanssiprojektimme ja tanssiaineistoa koko-elmistamme. Pienimuotoisessa näyttelyssä nähtiin museoesineitä, kuvatallenteita, valo-kuvia, asiakirjoja ja otteita arkistoluettelois-ta.

Yhteistyöponnistus oli myös Suomen va-lokuvataiteen museon koordinoima Kysy museolta -verkkopalvelu, joka on herättä-nyt positiivista innostusta. Verkkopalvelus-sa julkaistujen vastausten avulla on saatu avattua Teatterimuseon arkiston aarteita aivan uudella, tietoa pysyvästi laajan ylei-sön saavutettaville kokoavalla tavalla. Pals-talle laadittiin vuoden aikana kaikkiaan 47 vastausta, joiden yhteydessä julkaistiin 28 digitaalista kuvaa museon kokoelmissa ole-vista valokuvista tai asiakirjoista. Valtaosa kysymyksistä koski teatterialan henkilöitä tai ryhmiä. Toiseksi suurin aiheryhmä olivat teatteriesityksiä ja toisaalta Teatterimuseon kokoelmia koskevat sisältökysymykset. Vas-tausten laatimiseksi tehtyjen hakujen ja käy-tettyjen arkistoyksiköitten määrä on lasket-tu mukaan tietopalvelun yleiseen tilastoon. Yhteishankkeen päätösseminaari ”Asian-tuntijuus jakoon – museot ja tietopalvelu”

Teatterimuseon osasto HOP Helsinki -tapahtumassa Merikaapelihallissa 8.11. Kuva: Ilona Kemppainen.

pidettiin 1.2.2013 Teatterimuseon Arkadia-teatterissa. Teatterimuseon johtaja Helena Kallio osallistui seminaarin paneelikeskus-teluun ”Museoiden asiantuntijuus tänään” ja tietopalvelun tutkija (vt.) Tiina Piispa piti puheenvuoron aiheesta ”Teatterimuseo ver-kossa: Tietoa populaaristi”.

NÄKYVYYS JA KULTTUURIPERINNÖN ARVOSTUKSEN KASVATTAMINEN

Näyttelijän teemavuoden 2013 merkeissä tuotimme yhdessä satavuotisjuhliaan viet-tävän Suomen Näyttelijäliiton kanssa videon Näyttelijän päivä. Teatterimuseolla kuvattu video kertoi näyttelijänammatin monipuo-lisuudesta ja ammattiliiton vaiheista sekä vei elävälle kierrokselle pysyvän näyttelym-me kokeilupisteisiin. Video julkistettiin loka-kuussa suomen- ja ruotsinkielisenä versiona YouTubessa ja toimitettiin esitettäväksi 14 suomalaisen teatterin yleisöauloihin ympäri maata. Video teki museota tunnetuksi teat-teriyleisöjen parissa ja osallistuimme sillä myös Museoliiton propagandaprojektiin.

Vuonna 2013 toteutettiin myös kaksi verkko-näkyvyyden edistämisprojektia. Facebook-sivustolle tuotettiin näyttelyille ja palveluille omat räätälöidyt välilehdet, joiden sisältö päivittyy suoraan museon www-sivuilta. Loppuvuodesta julkistettiin Teatterimuseon mobiilisivusto (m.teatterimuseo.fi ). Erillistä päivittämistä edellyttävää mobiilisivustoa ylläpidetään sivuston toteuttajan palveli-mella. Teatterimuseon oman www-sivuston seuraavan isomman uudistamisen yhtey-dessä www- ja mobiilisivustot on tarkoitus yhdistää, jotta päästään kaksinkertaisesta päivityksestä.

QR-koodien avulla toimivan SmartMuseum -sovelluksen myötä näyttelymme avautuvat entistä paremmin myös englannin- ja venä-jänkieliselle yleisölle.

Myös aiempaan yhteistyöhön perustuvat kiertonäyttelyt Hämeenlinnan Hippaloissa ja Tampereen Teatterikesässä sekä hyvänteke-väisyysyhteistyönä toteutettu pop up -näyt-tely Helsingin keskustassa lisäsivät Teatte-

rimuseon saavutettavuutta ja yleisöä sekä kokoelmiemme ja teatterikasvatuksemme tunnettuutta.

Kokoelmien näkyvyyttä edistivät myös vaih-tuvat näyttelyt sekä kokoelmatiimin ja tie-dottajan yhteistyönä toteuttamat museon verkkopalstat, kuukausittainen Valokiilassa-kokoelmanosto ja joulukalenteri. Kotisivu-jemme virtuaalimuseosta näyttelyt ja kuvat kokoelmiemme aarteista saavuttavat hel-posti ja valtakunnallisesti sosiaalisen me-dian käyttäjät. Museonjohtaja on ottanut myös Twitterin käyttöön museon toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi.

Juhlapalvelu liittyi Venuu.fi -palveluun, jonka kautta museon tiloihin saadaan uutta ylei-söä. Palvelu avautui lokakuun lopussa, ja ar-vostelusivuilta oli jo joulukuussa luettavissa ylistäviä viiden tähden arvosteluja museolla vietetyistä juhlista.

ASIAKKUUKSIEN JA VERKOSTO-YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

Ydinhenkilöstömme on aktiivisesti kehittä-nyt yleisötyön ja kokoelmatyön osaamistaan, työprosessejaan ja verkostoitumistaan.

Myös työharjoittelijoiden, oheistapahtumi-en esiintyjien, vapaaehtoistyöntekijöiden ja lahjoittajien kiinnostus museota kohtaan on kuluneena vuonna ollut runsasta. Heidän kanssaan olemme voineet olla avaamassa ja mahdollistamassa monia taiteen, elämys-ten, osaamisen, oppimisen ja tiedon polku-ja. Olemmekin pyrkineet entistä enemmän tiedostamaan myös jo olemassa olevien ver-kostojemme uudenlaisten yhdistelmien ket-terät mahdollisuudet. Hyvä esimerkki tästä on myös juhlapalvelumme verkostoista syn-tynyt kävijäkampanjamme ilmaislauantai-den ohjelma.

Henkilökunnan sisäisenä kehityshankkeena on museolehtorin vetämänä johtamisopinto-jensa projektina tartuttu keskeiseen haas-teeseemme: näyttelystrategian, näyttelyiden pitkäjänteisen suunnittelun, työprosessien ja työnjaon kehittämiseen nykyisellä henkilös-

6

törakenteella. Yhtäältä koko henkilökunnan osallisuus näyttelytuotannoissa vahvistaa yleisösuhdettamme kauttaaltaan. Toisaalta näyttelypäällikön tarve on edelleen tunnis-tettava kipukohta tehtävän tultua aikoinaan ylikuormituksen vuoksi rajatuksi pois esine-kokoelmien amanuenssin työnkuvasta.

Museolehtori toimi Hotelli- ja ravintolamuse-on museolehtorin mentorina Helsingin Yli-opiston järjestämissä MATKa-pedagogiikan opinnoissa. Teatterimuseo osallistui myös yleisötyön johtamisen kehittämiseen: mu-seolehtori toimi Taideyliopiston Sibelius-Aka-temian täydennyskoulutuksen järjestämän ”Yleisötyön ytimessä – yleisöyhteistyön kei-not ja johtaminen” -koulutuksen suunnitte-lijana ja vastuukouluttajana. Teatterimuseo oli myös mukana järjestämässä hillittömän monitaiteista Himo4 ‒ Avoin lähdekoodi tai-teeseen -seminaaria, joka tapahtui eri puo-lilla Helsinkiä 4.‒5.11.2013. Seminaarissa paneuduttiin taiteen mahdollisuuksiin ope-tuksessa ja esiteltiin avointen verkossa toi-mivien taidelähtöisten oppimisen ympäristö-jen mahdollisuuksia. Pääjärjestäjänä toimi Helsingin Kulttuurikeskus/Annantalo.

Museoviraston Kokeilutonni-avustuksella järjestimme Kaapelitehtaan kolmen muse-on yhteisen, toiminnallisen kick-off -työpajan haasteellisen heterogeenisten tarpeidemme yhteensovittamiseksi ja aulapalvelumme yh-teistyön ja laadun kehittämiseksi.

7

”TEATTERIMUSEO ON HELMI! JÄRJESTIMME SLUSHIN YHTEYDESSÄ NAISTEN MENTORIVERKOSTON

KOKKARIT TEATTERIMUSEON TILOISSA. MAHTAVA JA

INSPIROIVA PAIKKA, IRROTTAA AJATUKSET

ARJESTA. TEATTERIMUSEO TOI RIPAUKSEN TAIKAVOIMAA

MEIDÄN TAPAHTUMAAN.”Asiakaspalautteesta, venuu.fi

”THIS IS THE PERFECT PLACE FOR AN INTERNATIONAL

BUSINESS MEETING - CREATIVELY DIFFERENT! THE SETTING IS INSPIRATIONAL,

THE MANAGEMENT AND STAFF ARE VERY WELCOMING

AND EFFICIENT, AND THE FACILITIES ARE EXCELLENT.

HELSINKI SHOULD BE PROUD OF ITS THEATRE MUSEUM!”

Asiakaspalautteesta, venuu.fi

Videoinstallaatio Tragedia ajassa – ajaton tragedia -näyttelyssä.Kuva: Ilona Kemppainen.

”HYVÄÄ YRITETHÄN MUTTA PRIIMAA PAKKAA TULHON”

Museonjohtaja Helena Kallion vuosikatsaus

Teatterimuseo on kuluneena vuonna jälleen osoittanut vireytensä, aikaansaavan ta-voitteellisuutensa sekä ennakkoluulottoman rohkeutensa oman alansa syvällisen tie-don ja herkullisten elämysten yhdistäjänä.

Päämäärätietoisten ponnistustemme tuloksissa ilahduttaa erityisesti yleisömääriem-me selkeä kasvu. Yhä useampi löytää kävijäkampanjamme nimeämän Helsingin par-haan salaisuuden niin näyttelyissämme kuin kotisivujemme virtuaalisessa elämys- ja op-pimisympäristössä. Tämä kertoo keskeisten tavoitteidemme, museon tunnettuuden, näkyvyyden sekä vaalimamme kulttuuriperinnön arvostuksen lisääntymisestä.

Olemme vuoden aikana jatkaneet kulttuuriperintötietoisuuden kasvattamista eri-koisalojemme keskuudessa mm. Suomen Näyttelijäliiton teemavuoden, Tanssin talon tapahtuman ja museolla järjestettyjen seminaarien myötä. TeMen ja TNL:n lehdissä julkaistiin artikkelit museon toiminnasta. Henkilökuntamme opinnoissaan solmimat kontaktit ja verkostoituminen, kokoelmayhteistyö sekä luottamus- ja asiantuntijateh-tävät ammattikentällämme lisäävät Teatterimuseon vaikuttavuutta.

Suomen Näyttelijäliiton satavuotisjuhlan kunniaksi näyttelijöiden monialainen osaa-minen, ammatin ja liiton kehitys nostettiin esiin Näyttelijän kengissä -näyttelyssämme. Näyttelijäteemainen ohjelmasarjamme antoi toimintavuodelle oman hohteensa. Pää-timmekin jatkaa juhlia ja pitää näyttelytilan avoinna ja käytössä seuraavan toiminta-vuoden loppuun.

Yhtä juhlaa oli myös yhteistyössä ammattiliiton kanssa tuottamamme Näyttelijän päivä -videon valmistaminen. Videolla otamme näyttelijä Mika Piispan kanssa ilon irti Teatte-rimuseon pysyvän näyttelyn kokeilupisteistä. Museonjohtajaroolikin tuli siinä turhista vakavuuksista pöllytettyä humorististehokkaaseen tyyliin à la Teatterimuseo! Näytte-lijän päivä -videoon voi yhä tutustua sekä verkossa että näyttelymme sisääntulossa, missä näin konkreettisesti rohkaisemme yleisöämme ottamaan tilan haltuun.

Tilaa otettiin haltuun myös aistitiedon käsittelyn vaikeuksista kärsivien lasten ja hei-dän vanhempiensa erityisryhmälle suunnatussa Tee tilaa! -projektissa, jonka teatteri-pedagogimme Milla Kortemaa toteutti Alvar Aalto -museon sekä nuorisopsykiatrian ja toimintaterapian asiantuntijoiden kanssa. Teatterikasvatuksemme käynnisti myös yhteistyön Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. HeSeta ry -yhteistyötämme jatkaen teimme tilaa myös seksuaalivähemmistöjen teatterille. Teatteri Tuuletin toi Kuvia nyky-Suomesta -näyttelyymme ja tragedianäyttelyymme raikkaan vinkkelinsä, vallitsevan kaanonin ja nykyisyyden toisin näkemisen tärkeän taidon. Teatterimuseon queer-tie-toisuutta vahvistimme edelleen yhdessä HeSeta ry:n kanssa järjestämämme Helsinki Pride -viikon tapahtuman myötä. Osallistuin myös Työväenmuseo Werstaalla järjestet-tyyn Queering the Memory Institutions -seminaariin.

Sosiaalinen Teatterimuseo konkretisoituu näin entisestään: olemme olemassa kaiken ikäisiä, monenlaisia museokokijoita, oppijoita, kokeilijoita, tietäjiä ja kulttuuriperinnös-tä nauttijoita varten. Pyrimme myös yllättämään kävijämme uusilla vinkkeleillä teatte-rihistoriaan.

8

Pia Hounin käsikirjoittamassa Tragedia ajassa – ajaton tragedia -näyttelyssä toimme nä-kyviin uutta, ennen kokoamatonta tietoa antiikin kreikkalaisten tragedioiden suoma-laisesta esitysperinteestä. Keskustelu jatkui seminaarissa suomalaisten tragediaohjaa-jien ja antiikintutkijoiden kanssa. Todellisuuden tutkimuskeskuksen Platon-projektia museolla järjestäessäni pääsin syventymään antiikin mytologiseen maailmaan ja kokei-lemaan henkilökohtaisesti jopa sokraattisen dialogin hedelmällisiä vaikutuksia.

Kreikan suurlähettiläs Christos Kontovounisios kunnioitti Kreikan EU-puheenjohtaja-vuoden kynnyksellä meitä läsnäolollaan tragedianäyttelyn avajaisissa, toi mukanaan ystäväpiiristään useita suurlähettiläitä ja teki lähtemättömän vaikutuksen niin avajais-puheellaan kuin runoilijan ja kosmopoliitin välittömän valloittavalla olemuksellaan.

Vuoden unohtumattomiin hetkiin ja tunnelmiin kuului myös Eino Partasen teatteriva-lokuvia esittelevän Tunteita ja eleganssia -näyttelyn yhteyteen järjestämämme Viipuri-ilta. Ohjelmaan kuului Pentti Paavolaisen opastus näyttelyyn. Katselimme Ypyän ark-kitehtipariskunnan alkuperäisnauhoituksiin 1930−40-luvuilta pohjautuvan Hetket jotka jäivät -elokuvan ohjaaja Pia Andellin kanssa. Annoin aikoinaan elokuvaa tehtäessä ää-neni arkkitehti Martta Ypyälle, ja nyt Viipuri-illassamme sain lämpimissä tunnelmissa vihdoin tutustua hänen arkistofi lmillä esiintyviin lapsiinsa.

Kesällä pääsin museo- ja kulttuuriretkelle Puolaan, missä sain kollegoiden opastamana tutustua mm. Varsovan kansalliseen Teatr Wielkiin, Krakovan Cricoteka-arkiston toi-mintaan, Tadeusz Kantorin elämäntyön perintöön ja hänen alkuperäiskunnossa säily-tettyyn työhuoneeseensa. Erityisen antoisan tuokion vietin Krakovan historiallisessa museossa heidän vuorovaikutteisen teatterinäyttelysuunnitelmansa äärellä. Suunni-telmassa oli ilokseni nähtävissä vaikutteita aiemmasta vierailusta meillä Helsingissä. Rahoitus oli vieraillessani vielä vahvistumatta, mutta lämpimin ajatuksin toivon saa-vamme sisarmuseon Krakovaan.

Syksyllä tutustuin Tukholman uudistettuna avattuun Tanssimuseoon sekä Musiikki- ja teatterimuseoon, jossa oli esillä myös Vivica Bandlerin kuvaajien joukkoon kuuluvan pitkän linjan teatteri- ja tanssikuvaaja Beata Bergströmin valokuvanäyttely.

Toimintavuotemme huipentui näyttelytempaukseemme lastensairaalan hyväksi. Heit-täydyimme sydämen asialla rohkeasti kokeilemaan uusia toimintatapoja, luomaan uusia kumppanuuksia hyväntekeväisyysyhteistyössä, sijoittamaan näyttelyn keskelle kauppakeskusta ja puhumaan omalla tavallamme tulevaisuutta kantavien lasten ja nuorten puolesta. Heidän oikeutensa hyvään terveydenhoitoon, kunnolliseen lasten-sairaalaan JA kulttuuriperinnön sekä taiteen hyvinvointia ja osallisuutta tuottavaan rikkauteen tulisi olla perustavia itseisarvoja, josta ei julkisessa rahoituksessa tingitä!

Osallistuin pop up -näyttelymme valvontaan. Sain opastettavikseni ryhmän erilaisista kulttuurisista taustoista saapuvia esikouluikäisiä, jotka täpinöissään kurkistelivat näyt-telyn aarrekaappeihin ja nammistelivat houkuttelevien teatteriruokien äärellä. Kier-roksen päätteeksi he pukivat innoissaan ylleen tarpeistonsuunnittelijana pitkän uran tehneen Juhani Rytkölän työpajakäyttöä varten tuomat päähineet. Vieläpä pääsin roh-kaisemaan energisimpiä vieraistani uimaan näyttelyn ympäri teatteriruokatarpeiden joukosta karanneina kaloina maailmanympärimatkalla!

Tämänkään kokemuksen jälkeen en voi hetkeäkään epäillä Teatterimuseon olemassa-olon tarkoitusta: sen voi parhaimmillaan lukea teatterin ja tanssin maagisen kulttuuri-perinnön ja esittämisen lumoon tempautuvien kävijöidemme kasvoilta.

9

kÄvijÄt, tiedotus ja markkinointi

Kävijälähtöisyys on museon keskeinen arvo. Tavoitteena on, että museon tietosisällöt ovat helposti ja eri muodoissa saatavilla ja että museon näyttelyissä kävijät, työpajoihin ja oheistoimintaan osallistuvat ja tietopal-velun asiakkaat löytävät museosta tarvitse-mansa. Näyttelyissä ja työpajoissa pyritään lisäksi tarjoamaan kävijälle elämys, pala teatterin lumoa.

Teatterimuseon viestinnän tavoitteena on tehdä museota tunnetummaksi ja näkyväm-mäksi ja houkutella yhä useampia ihmisiä museon palveluiden pariin. Verkkoviestintä ja sen kehittäminen oli edelleen painopiste-alueena yhdessä näkyvyyden lisäämisen ja työpajojen markkinoinnin rinnalla.

Yksittäiskävijöitä tavoiteltiin kesäkampan-jan, loppuvuoden ilmaislauantaiden sekä

erilaisten viikonloppuohjelmien ja tapahtu-mapäivien avulla. Kesäkampanjan toteutti tällä kertaa yksi museon freelancer-työnteki-jä ja erityisenä kohderyhmänä olivat turistit. Ilmaislauantait järjestettiin 9.11.–21.12. vä-lisenä aikana. Samalla kerättiin edellisvuoti-seen malliin kävijäpalautteita. Koko Kaape-litehtaan yhteisen markkinoinnin painopiste on Jätkäsaaren uusi asuinalue. Infopaketit jaettiin jokaiseen valmistuneeseen asun-toon. Teatterimuseosta paketissa kertoi ajankohtainen kausiesite.

Museon näyttely- ja tapahtumatiedotus no-jaa pääasiassa ilmaiskanaviin. Näyttelyistä ja tapahtumista tiedotettiin lehtiin ja muihin medioihin sekä menopalstoille. Erityisesti joulukuun pop up -näyttely sai huomiota. Se pääsi mm. Helsingin Sanomiin sekä MTV:n Kymmenen uutisten loppukevennykseen. Ilmoittelua Väliverho-, Repertoar- ja Teatte-rijoukko-lehdissä jatkettiin. Loppuvuoden ilmaislauantaista ilmoitettiin Cult24- ja Voi-ma-lehdissä.

Vuosi 2013 oli museon kävijämäärän kan-nalta todellinen kasvun vuosi. Erikoismu-seoselvityksessä 15 000 kävijää vuodessa nimettiin vähimmäiskriteeriksi, ja kuluneena vuonna Teatterimuseo siihen pääsi ja ylitti-kin sen kirkkaasti. Yleisökampanjat (Kesä-turisti ja Helsingin paras salaisuus) kenties tuottivat tulosta kahden vuoden sinnikkään yrittämisen jälkeen. Museon toiminnan laa-jeneminen toiseen käyntikohteeseen Uuden lastensairaala 2017 -hankkeen tukemisen myötä toi myös oman lisänsä kävijämääriin.

Kaapelitehtaalla kävi kuluneen vuoden aika-na yhteensä 16 492 kävijää. Tietopalvelun

10

NÄYTTELYVIERAITA 18 % ENEMMÄN

KUIN VUONNA 2012

TIETOPALVELUN ASIAKKAITA19 % ENEMMÄN

KUIN VUONNA 2012

VERKKOKÄYNTEJÄ26 % ENEMMÄN

KUIN VUONNA 2012

11

asiakkaina kävi Kaapelitehtaan tiloissa 197 ihmistä: tutkijoita, ryhmiä ja yksittäiskävi-jöitä. Näyttelyissä vieraili kuluneen vuoden aikana yhteensä 16 295 kävijää, Galleria Esplanadin toimipisteessä 1087 kävijää, yh-teensä siis näyttelyvieraita oli 17 382. Pää-sylippujen hinnat olivat 6/4 euroa, yhden maksavan aikuisen mukana pääsi yksi alle 15-vuotias ilmaiseksi. Käytössä oli edelleen yhteislippu Hotelli- ja ravintolamuseon kans-sa, 10 euroa. Ryhmäkäynnin hinnat olivat 70/90/110 euroa. Vaasan yliopistossa val-mistuneen Museoiden taloudellinen vaikut-tavuus -tutkimuksen minimilaskelman mu-kaan vuoden 2013 kävijämäärämme tuotti talousvaikutuksena museon ympäristöön n. 570 000 euron tulon.

Suurin osa museon kävijöistä tutustuu mu-seoon edelleen ryhmän mukana. Erilaisia ryhmäkäyntejä (työpajat, opastukset ja juh-lapalvelu) oli 591 kappaletta. Teatteriseik-kailu on edelleen museon menestystuote, 1–2 tunnin suomen-, ruotsin- ja englannin-kielisiä pajoja oli 135 kpl. Historiaseikkailut ja -kävelyt ovat myös vakaassa suosiossa, samoin pienimpien Satupolut. Synttäriseik-kailut ovat edelleen suurin kasvaja, synty-mäpäivät järjestettiin museolla 98 kertaa. Juhlapalvelun tilaisuuksia järjestettiin 62 kappaletta, joissa tehtiin 75 työpajaa.

Kävijöille tarjottiin jälleen näyttelyiden li-säksi muuta teema- ja erikoisohjelmaa: talvi- ja joululomapelejä, pääsiäisen suu-ri munametsästys ja kesäkurssit nuorille, ja marraskuun jo perinteiset Horror-pelit. Ilmaispäivät museossa olivat kuluneena vuonna äitien- ja isänpäivä, kansainvälinen lastenteatteripäivä (20.3.), maailman teatte-ripäivä (27.3.), Kansainvälinen tanssin päivä (29.4.), kansainvälinen museopäivä (18.5.) ja Helsinki-päivä (12.6.). Valtakunnallisena Satupäivänä 18.10. museo toimi jälleen ta-pahtumapaikkana. Päivän aikana noin 100 päiväkoti-ikäistä lasta kävi viidessä erilai-sessa työpajassa.

Verkkosivuilla jatkettiin kokoelmien aktii-vista esittelyä Valokiilassa-palstan ja joulu-kalenterin avulla. Devising-menetelmäopas

Labra toi teatterikasvatuksen osioon uuden kokonaisuuden. Myös helmikuussa lansee-rattu Kysy museolta -palvelu lisäsi museon verkkopalveluita.

Verkkosivujemme käyttö on noussut selvästi edellisvuodesta. Teatterimuseo.fi -sivustol-la vierailtiin 31 403 kertaa, mikä on 26 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksilöi-tyjen kävijöiden osuus nousi 30 % vuoteen 2012 verrattuna. Museon sivuja katsottiin 88 900 kertaa ja sivustolla vietetty aika oli kokonaisuudessaan n. 2099 tuntia. Marras-joulukuun vaihteessa julkistettu mobiilisi-vusto ehti kerätä kuukauden aikana 659 käyntiä ja 1779 sivukatselua. Labra-koko-naisuus tilastoidaan erikseen. Labrassa vierailtiin toukokuisen julkistamisen jälkeen 602 kertaa. Teatterimuseon Kysy museolta -palvelussa käytiin 2422 kertaa. Yhteensä museon verkkopalveluita käytettiin siis 35 086 kertaa. Museon Facebook-sivun käyttä-jä- tai kattavuustilastointi saadaan Faceboo-kin palvelusta, jonka mukaan museon sivun kokonaiskattavuus vuonna 2013 oli 72 215.

Mobiililaitteille optimoitu verkkosivustojulkaistiin joulukuun alussa.

Kuva: Heikki Suomi

12

Kierrossa Teatterimuseolla oli kuluneena vuonna kaksi näyttelyä. Tilaustyönä valmis-tunut Saako sitä syödä – Teatteriruokaa -näyttely avautui Hämeenlinnassa osana Hippalot-lastenfestivaalia Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXissa. Kävijöitä oli Hippa-loiden aikana 25.–28.7. 1228 kpl. Näyttely oli auki vielä 29.7.–14.9., jolloin sen näki 345 kävijää; yhteensä 1573 kävijää.

Kierrossa oli myös Viva Vivica -näyttely, joka vieraili Tampereen Teatterikesässä, jossa sen näki 173 näyttelyvierasta. Kiertonäyt-telyissä siis oli yhteensä 1746 kävijää, tie-topalvelulla oli asiakkaita sähköisesti ja puhelimitse yhteensä 500. Verkon kautta museoon tutustui 107 301 kävijää. Näin ol-len museon palveluita käytti vuoden aikana kaikkiaan 127 126 ihmistä.

”HUIKEA PAIKKA! HETI HISSISTÄ ASTUTTAESSA AVAUTUU AIVAN TOISENLAINEN MAAILMA. JÄRJESTIMME 40 HLÖN

PIKKUJOULUMME TEATTERIMUSEOSSA JA PAIKKA OLI JUHLIIMME MITÄ MAINIOIN. YKSI ILLAN KOHOKOHDISTA

OLI JÄRJESTÄ KOHTAUS -OHJELMANUMERO, JOSSA KOLMEEN RYHMÄÄN JAKAUTUNEINA SAIMME LUODA

IHKAOMAT NÄYTELMÄT OHJAAJAN JOHDOLLA. PUVUSTAMON KÄYTTÖ TEKI HOMMASTA VIELÄ MAHTAVAMPAA.”

Asiakaspalautteesta, venuu.fi

”JÄRJESTIN TEATTERIMUSEOSSA KARONKKANI, JA PAIKKA OLI AIVAN LOISTAVA! JO PELKKÄ YMPÄRISTÖ LOI HIENON ILMAPIIRIN, KAIKKI PUVUT JA LAVASTEET OVAT TODELLA

UPEITA. OMAT LAPSENI OLIVAT MUKANA VARSIN VIRALLISESSA JUHLASSA, JA HEILLÄ OLI SILTI KOKO AJAN PUUHASTELTAVAA.

PALVELU OLI KAIKEN KAIKKIAAN LOISTAVAA JA HENKILÖKUNTA TODELLA MIELLYTTÄVÄÄ. SUOSITTELEN VILPITTÖMÄSTI!”

Asiakaspalautteesta, venuu.fi

Jos vierailit musessa ensimmäistä kertaa, mitä odotit käynniltä?”EN OIKEIN PIDÄ MUSEOISTA, JOTEN EN VARSINAISESTI

ODOTTANUT VIERAILUA MUSEOSSA.”

Vastasiko käynti odotuksiasi?”OLI PALJON PAREMPI! MUUTTI KÄSITYKSENI MUSEOISTA!”

Ote kävijätutkimuksesta 2013

Teatterimuseon kokoelmat palvelevat muse-on toimintaa, yleisöä ja erikoisalan tutkimus-ta. Esinekokoelmat ja arkisto vaalivat kan-sallisesti merkittävää teatteriaineistoa jopa 1830-luvulta alkaen. Kokoelmat täydentyvät teattereiden ja tanssiryhmien, alan järjestö-jen, teatterin ja tanssin ammattilaisten sekä muiden yksityishenkilöiden lahjoituksin. Tie-topalvelun tutkijasali vastaanottaa asiakkai-ta neljänä päivänä viikossa.

Esinekokoelmien pääosassa on puku- ja la-vastustaiteen esineistö ja luonnokset, teat-terin ja tanssin roolipuvut, lavastuspienois-mallit ja historialliset taustafondit. Kokoel-miin kuuluu myös jonkin verran oopperan ja nukketeatterin aineistoa, teatteritekniikkaa sekä näyttelyprojektien yhteydessä koottu aasialaisen teatterin kokonaisuus. Esineko-koelmista vastaa päätoiminen esinekokoel-mien amanuenssi.

Arkiston kokoelmat jakautuvat asiakirja-ai-neistoon (teatteri- ja järjestöarkistot, henki-löarkistot, käsiohjelma- ja julistekokoelma, lehtileikekokoelma), valokuva-arkistoon ja av-arkistoon (muun muassa esitystallenteet ja tekijähaastattelut). Arkistosta vastaa pää-toiminen arkistonhoitaja.

Vuonna 2008 valmistunut kokoelmapoliit-tinen ohjelma suuntaa tallennustyötä nyky-dokumentointiin sekä teatterin ja tanssin ominaispiirteitä ja historiallista kehitystä valottavien ilmiöiden tallennukseen. Kartun-nassa painotetaan valikoitujen kohteiden monipuolista tallentamista ja kontekstitie-tojen keruuta. Ajankohtainen strateginen tavoite on kokoelmien kokonaisprofi ilin te-rävöittäminen. Luettelointi- ja digitointihank-

kokoelmat ja tietopalvelu

kein edistetään käytettävyyttä ja saavutet-tavuutta. Kokoelmalahjoitukset käsitellään kollektiivisesti. Museonjohtaja ohjaa osal-taan kokoelmatyötä ja osallistuu aineisto-lahjoitusten selvittämiseen.

Teatterimuseon tieto- ja kuvapalvelu vastaa sekä museon omaan materiaaliin että ylei-sesti teatteriin liittyviin tiedusteluihin. Asiak-kaita palvellaan puhelimitse, sähköpostitse ja paikan päällä tutkijasalissa. Jos asiakas ei itse pääse tutustumaan museon arkistoon ja kokoelmiin, laajat selvitystyöt tehdään maksullisena tietopalveluna. Tieto- ja kuva-palvelu kehittää tekijänoikeuksien puitteis-sa valokuva-arkiston digitaalista tallennusta ja jakelua, kuvankäyttösopimusten käytän-töä sekä sähköisen toimintaympäristön hyö-dyntämistä aineistojen saavutettavuuden edistämiseksi.

Tieto- ja kuvapalveluun saapuviin tiedustelui-hin liittyviä hakuja ja käytettyjen aineistojen lukumääriä seurataan, jotta tiedustelujen sekä asiakaskäyntien sisällön laajuus saa-daan näkyväksi. Verrattuna edellisvuoden tilastoihin kasvua on ollut erityisesti tehty-jen hakujen määrässä ja aineistoyksiköitten käyttöasteessa. Kuvakopioita on toimitettu runsaasti enemmän kuin aiempana vuon-na. Asiakkaat hyödynsivät myös edellisenä vuonna käyttöönotettua sukututkimuspaket-tia. Kuva- ja tietopalvelusta vastaa päätoimi-nen tutkija.

Vuonna 2013 Teatterimuseo ei enää toi-mittanut aineistoa Museoviraston Suomen Museot Online -hakuportaaliin. Tavoitteena on tulevaisuudessa saada aineistoja esille Finna-asiakasliittymän välityksellä.

13

ESINEKOKOELMAT – PUKUKOKOELMAT KESKIÖSSÄ

Esinekokoelmissa jatkettiin kokoelmien te-rävöittämiseen, kokonaishallintaan ja saa-vutettavuuden lisäämiseen tähtäävää Koko-hanketta. Hankkeessa kokoelmia ja niiden merkittävyyttä pohditaan suhteessa katta-vuuteen, kuntoon, säilytysresurssiin sekä tutkimus- ja näyttelykäyttöön.

Vuonna 2013 fokuksessa olivat erityisestipukukokoelmat. Museolle myönnettiin Myyt-ti-avustusta, jonka osaprojektina kokoelmis-sa olevat vanhat tanssipuvut inventoitiin, luetteloitiin ja digitoitiin puuttuvilta osin. Projektin aikana käsiteltiin 97 pukua. Puku-tutkija, pukusuunnittelija Joanna Weckman toimi asiantuntijana pukukokoelman jatko-työstössä. Noin kolmasosa, eli n. 500 pukua Teatterimuseon pukukokoelmasta tutkittiin syksyllä. Inventoinnin perusteella laadittiin ja toteutettiin poisto- ja siirtosuunnitelmien ensimmäinen osio. Kokoelmista poistettiin huonon kunnon tai kokoelmiin sopimatto-muuden vuoksi kaikkiaan 94 pukua tai asu-kokonaisuutta, joista osa siirrettiin museon käyttökokoelmiin. Pukujen käsittely samoin kuin poistojen ja siirtojen dokumentoiminen on hidasta työtä. Projektin jälkitöihin menee-kin suhteellisesti enemmän aikaa kuin varsi-naiseen pukujen läpikäymiseen.

Teatterimuseon suosittu kiertonäyttely Silk-kiä, samettia – Oopperan pukuaarteita pa-lasi Savonlinnasta 6.1.2013 kierrettyään lähes neljä vuotta. Näyttelyn nelisenkym-mentä pukua purettiin nukkien päältä Metro-polian tekstiilikonservaattoriharjoittelijoiden avustuksella. Harjoittelijat tekivät puvuista suppean kuntokartoituksen, jonka jälkeen puvut luetteloitiin ja digitoitiin puuttuvilta osin. Sen jälkeen ne pakattiin ja sijoitettiin arvonsa mukaisesti takaisin kokoelmiensäi-lytystiloihin.

Kokoelmien kartunta pysyi vuonna 2013 hillittynä, lahjoituksia vastaanotettiin kah-deksan kappaletta. Kartunnan määrää nos-ti kuitenkin yksi lukumäärältään suurempi luonnos- ja pukulahjoitus. Ida-kokoelmien-

hallintaohjelmaan lisättiin vuoden aikana tietueita 71 (edellisvuonna 156). Esinetie-tokannassa tietueita on yhteensä vuoden vaihtuessa 6 448 (6 390).

Esinekokoelmien digitointiaste on noin 33 %.Digitoinnin myötä kokoelmat saadaan suju-vammin sekä kansalaisten että tutkijoiden ulottuville. Varsinaisen luetteloinnin piirissä esineitä on todellisuudessa enemmän, sillä kaikkia luetteloituja esineitä ei ole vielä viety sähköiseen tietokantaan, tai yksi tietue voi käsittää useampia esineitä, esim. sarjan jon-kun tietyn tuotannon luonnoksia. Digitointi-asteen suhteelliseen vähäisyyteen vaikuttaa laaja lavastus- ja pukuluonnoskokonaisuus, joka on noussut esinekokoelmien suurim-maksi aineistoksi. Museon kokoelmissa on vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 16 222 luonnosta, joista hieman yli puolet (9 218) on pukuluonnoksia. Luonnosten osuus koko esinekokoelmasta on 82 %. Kaikkiaan Teat-terimuseon kokoelmissa on 19 614 esinettä.

Eva Hemmingin tanssipuku, joka on alun perin kuulunut Venäjän Keisarillisen hovin

hovineidolle. Kuva: Stella Karlsson.

14

15

MERKITTÄVIÄ ESINELAHJOITUKSIA

● Lavastaja-pukusuunnittelija Jyrki Seppä lahjoitti 6 pienoismallia ja 1513 puku- ja la-

vastusluonnosta. Seppä on toiminut skenografi na 1980-luvulta alkaen ja työskennellyt

kiinnitettynä tai freelancerina kymmenissä Suomen ammatillisesti toimivissa teatte-

reissa.

● Juhani Rytkölän lahjoitus sisälsi puku- ja lavastusluonnoksien lisäksi yhden tausta-

fondin hänen teatteriuransa alkupuolelta 1960-luvulla Turussa. Alunperin tanssijana ja

koreografi na työskennellyt Rytkölä on kehittänyt ja opettanut rekvisiitan valmistusta.

Erityisesti teatterinaamioiden tekijänä kunnostautunut Rytkölä toimi Helsingin Kau-

punginteatterin ensimmäisenä tarpeistonsuunnittelijana 25 vuotta jääden eläkkeelle

vuonna 2010.

● Tanssija ja koreografi Sinikka Gripenberg lahjoitti osan suomalaista tanssihistoriaa.

Vanhin hänen käytössään olleista seitsemästä tanssipuvusta oli alunperin käytössä ko-

timaisessa Vivaldin Concerto Grosson esityksessä vuonna 1967. Gripenberg itse käytti

sitä vuonna 1972 saman esityksen myöhemmässä versiossa.

● Jyrki Karttunen luovutti museoon tanssiryhmä Karttunen Kollektivin My Imaginary Fri-

end is With Me -esityksessä (2007) käytetyn puvun sekä Bad Body Doubles -esityksessä

(2010) käytetyn tanssijanuken.

AV-ARKISTOON KERÄTTIIN JA DIGITOITIIN 170 TANSSITALLENNETTA,

YHTEENSÄ 150 TUNTIA TANSSIN HISTORIAA

PUKUKOKOELMISSA INVENTOITIIN JA DIGITOITIIN97 TANSSIPUKUA TAI PUVUN OSAA

KUVAPALVELU TOIMITTI ASIAKKAILLE467 KUVAKOPIOTA KONTEKSTITIETOINEEN

ARKISTO

Arkistossa panostettiin vuonna 2013 kuva-tallenteisiin, henkilöarkistoihin ja valoku-vavedoksiin. Sisällöllisesti korostui eniten tanssi.

Teatterimuseon arkisto jakaantuu asiakirja-, valokuva- ja av-arkistoon. Yksittäiset lahjoi-tuserät sisältävät usein eri aineistotyyppejä. Oman kokonaisuutensa muodostavat av- ja valokuva-aineistot kirjataan heti diariointi-vaiheessa av- ja valokuva-arkistoon. Vuosi-tilastoissa hyllymetrimäärään ei ole sisälly-tetty niitä kokonaisuuksia, jotka sisältävät ainoastaan valokuvia tai av-aineistoa ja jot-ka näin ollen on kirjattu suoraan valokuva- tai av-arkistoon. Valokuva ja av-arkiston kar-tuntamäärät ilmoitetaan tilastoissa erikseen ja hyllymetrien sijasta kappaleina.

Audiovisuaalinen arkistoSyksyllä 2012 käynnistetyn tanssitallenne-hankkeen keruuvaihe ajoittui loppukevääl-le ja syksylle 2013. Hankkeessa kerättiin analogisia kuvatallenteita eri puolilta maa-ta. Suurin osa tallenteista oli VHS-nauhoja, mutta myös muut formaatit huomioitiin. Valtaosa tallenteista oli peräisin 1980- ja 1990-luvulta. Alkuperäiset nauhat lainat-tiin, ja av-arkiston kokoelmiin sisällytettiin digitaalinen kopio 170 tallenteesta. Vuositi-lastossa keruu on huomioitu yhtenä kartun-taeränä. Projektin jälkeen tanssitallenteiden vastaanottamista jatketaan osana arkiston tavanomaista työtä.

Tanssitallennehankkeen digitointivaihe ajoit-tui syksylle 2013. Opetus- ja kulttuuriministe-riön Myytti-avustuksen turvin työhön palkat-tiin projektiassistentti (15.8.–15.12.2013), jota avusti projektin loppuvaiheessa media-assistenttiharjoittelija. Digitointia tilattiin myös alan yrityksestä. Kaikkiaan tanssital-lenteita digitoitiin 170 kpl, yhteensä noin 150 h (käyttökopiot huomioiden 300 h). Di-gitoitu aineisto tallennettiin Teatterimuseon palvelimelle osaksi museon av-arkistoa. Asi-akkaat voivat katsoa tallenteita museon tut-

kijasalin asiakaspäätteeltä. Kunkin digitaali-sen tallenteen tekniset metatiedot kirjattiin ylös. Muilta osin projektin luettelointityö jat-kuu vuonna 2014. Valikoiduista tallenteista valmistettiin kooste, jonka avulla hanketta esiteltiin Tanssin talo -hankkeen järjestä-mässä HOP Helsinki -tanssitapahtumassa.

C-kasetteja digitoitiin ensin Suomen Jazz & Pop arkiston tiloissa ja heidän opastuksel-laan. Loppuvuodesta c-kasetteja digitoitiin Teatterimuseon omissa tiloissa. Digitoita-vaksi valittiin 29 haastatteluäänitettä Hilk-ka Eklundin henkilöarkistosta ja 19 muuta haastatteluäänitettä.

Keruun lisäksi Teatterimuseo vastaanot-ti kaksi muuta kuvatallennetta ja 133 kpl muita äänitteitä. Omana tuotantonaan Te-atterimuseo tallensi museossa tehtyjä haas-tatteluja ja seminaareja, yhteensä kuusi digitaalista äänitettä ja kuusi digitaalista ku-vatallennetta.

Asiakirja-arkistoAsiakirja-arkiston tilastoituja lahjoituksia vastaanotettiin 14 erää, laajuudeltaan yh-teensä 15,20 hyllymetriä (hm). Näistä laajim-pia olivat toimittaja ja teatterikriitikko Hilkka Eklundin, tutkija, opettaja ja teatteriohjaaja Timo Kallisen sekä kulttuuritoimittaja ja te-atterikriitikko Jyrki Vuoren henkilöarkistot. Vuoden tanssiteemaan liittyi tanssija, tanssi-pedagogi ja koreografi Sinikka Gripenbergin henkilöarkisto. Lisäksi vastaanotettiin teat-tereiden ja yksityishenkilöiden lahjoittamia käsiohjelmia ja julisteita, joita aikaisempien vuosien tapaan ei tilastoitu.

Hilkka Eklundin henkilöarkisto järjestettiin ja luetteloitiin asiakirja-aineiston (2 hm) osalta yksityiskohtaisesti ja av-aineiston (129 c-kasettia) sekä valokuvien (3897 kpl) osalta yleisellä tasolla. Luettelointitiedot syötetään Ida-tietokantaan vuonna 2014. Arkistoon si-sältyy lisäksi 3,30 hm kotimaisia ja ulkomai-sia käsiohjelmia. Eklundin henkilöarkiston järjestäminen oli maksullinen tilaustyö, jos-sa huomattavan suuri osa työstä kohdistui

16

kuolinpesän aineistojen seulomiseen. Pro-jektissa työskenteli kaksi projektityöntekijää yhteensä hieman yli viisi kuukautta.

Suomen Kansallisteatterin roolivihkokoko-elmaa puhdistettiin ja koteloitiin 10 hm, ja Teatterimuseon vanhoja diaariosidoksia di-gitoitiin 0,24 hm. Jatkuvasti karttuvan käsi-ohjelmakokoelman järjestämistä jatkettiin.

Valokuva-arkistoValokuva-arkisto karttui monipuolisilla ai-neistoilla. Mittavin luovutuserä oli Naamio-lehden kuvalaattakokoelma (arviolta 1000 kuvalaattaa). Naamio-lehden valokuvat oli-vat erityisen korkealaatuisia, joten kokoelma on merkittävä. Valokuvalahjoituksiin lukeu-tuivat myös 637 vedoksen kokoelma Hel-singin Kaupunginteatterin esityskuvia sekä

lavastaja-puvustaja Ulla Kotimaan lavastus- ja puvustustöihin liittyvä valokuvakokoelma (734 diapositiivia). Valokuvia sisältyi myös henkilöarkistoihin.

Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterinlaajasta valokuvakokoelmasta luetteloitiin Ida-tietokantaan 1597 mustavalkovedosta. Luetteloidut vedokset myös digitoitiin. Luet-telointityön osana valokuvien kontekstitieto-ja tarkistettiin, ja kuviin liittyvien 146 teatte-rituotannon tietoja korjattiin ja täydennettiin Ilona-esitystietokantaan. Ilona-tietokannan täydentäminen vei aikaa luetteloinnin pe-rustyöltä, mutta sen todettiin tärkeällä taval-la edistävän alan tutkimusta myös jatkossa.

Tanja Aholan negatiivi- ja dia-arkiston valo-kuvia digitoitiin 870 kpl ja Suomen Tanssi-

Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin valokuvakokoelmasta luetteloitiin ja digitoitiin 1 597 valokuvaa. Kuvassa Rose-Marie, ensi-ilta Työväenteatterissa 12.12.1953.

Kuvassa vasemmalla Terttu Soininvirta (Lady Jane) ja tyttöjen ympäröimänä Oiva Sala (Hirmu-Herman. Kuva: Valokuva Oy Kolmio / Teatterimuseon arkisto.

17

taiteilijain Liiton tanssikuvia 320 kpl. Näitä ei huomioida tämän toimintakertomuksen tilastoissa, koska kuvia ei vielä ole kuvakoh-taisesti luetteloitu Ida-tietokantaan. Tieto-palvelun yhteydessä digitoitiin ja luetteloitiin Ida-tietokantaan kuvakohtaisesti 91 valoku-vaa.

Säilymisen turvaaminenKaapelitehtaalla sijaitsevien arkistomakasii-nien olosuhteiden hallitseminen on ollut jo pitkään ongelmallista. Vuonna 2013 Kaape-litehdas korjautti arkistomakasiinien seinien halkeamia Suomen valokuvataiteen museon ohjeistuksen mukaan. Toimenpide selvästi vakautti olosuhteita. Arkistomakasiinien ko-konaistilanteen selvittämistä jatketaan kui-tenkin vuonna 2014.

Svenska Teaternin lasinegatiivikokoelman järjestämistä varten on aikaisempina vuo-sina haettu rahoitusta, mutta tuloksetta. Vuonna 2013 kokoelman kunto selvitettiin, jotta jatkotoimenpiteitä voitaisiin harkita pa-remmin. Kuntokartoituksen suoritti Suomen valokuvataiteen museon kaksi konservaatto-ria. Kartoituksen yhteydessä aineisto pakat-tiin väliaikaisiin säilytyslaatikkoihin aiempaa pienemmissä ja siten turvallisemmissa eris-sä. Jatkotoimenpiteitä ryhdyttiin pohtimaan yhdessä Svenska litteratursällskapet i Fin-land rf:n (SLS) kanssa, koska sen hallussa on Svenska Teaternin arkisto. Keskusteluja SLS:n kanssa jatketaan vuonna 2014.

Arkistonhoitaja kävi Suomen valokuvatai-teen museossa tutustumassa valokuvaamal-la suoritettavaan digitoimiseen. Tavoitteena on jatkossa digitoida ainakin osa aineistois-ta valokuvaamalla. Vuoden 2013 lopussa Teatterimuseo hankki tätä tarkoitusta varten makro-objektiivin ja uuden valopöydän. Uu-sien työprosessien kehittelemistä jatketaan vuonna 2014.

KÄSIKIRJASTO

Käsikirjaston kokoelmat koostuvat lähinnä teatterihistoriasta, teatterialan tutkimuskir-jallisuudesta, teatterintekijöitten muistel-mateoksista, teatterialan aikakauslehdistä sekä teattereiden ohjelmistolehdistä. Kirjas-to palvelee museon työntekijöitä ja tutkijasa-lin asiakkaita. Käsikirjaston kokoelma kart-tuu mm. yksityishenkilöiden lahjoituksista ja kustantamoiden toimittamista vapaakappa-leista. Kuluneen vuoden aikana kirjastoon saatiin merkittäviä teoksia Hilkka Eklundin perikunnan lahjoituksena. Tieto- ja kuvapal-velun tutkija luetteloi saapuneita kirjalah-joituksia tietokantaan ja ylläpitää kirjaston käytettävyyttä. Hallintoassistentti vastaa saapuneiden lehtien luetteloinnista. Syksyl-lä kirjaston ja tutkijasalin tilaa järjestettiin toimivammaksi. Työtä edelsi kirjaston aineis-ton läpikäynti. Kirjastosta poistettiin luokkia ja julkaisuja, jotka eivät liity teatterialaan. Loppuvuodesta selvitettiin mahdollisuutta hakea kirjastotyöhön informaatiotutkimuk-sen harjoittelijaa seuraavalle vuodelle.

18

Aineistolainat näyttelyihin

● Glamour – Filmitähtiä ja kauneuden lumoa 1930 – 1960 -luvuilla, TR Taidehalli, Tampere. Ansa Ikosen iltapuku elokuvasta Vaimoke, 1936.

● Art Deco ja taiteet: France – Finlande 1905 – 1935, Amos Andersonin taidemuseo, Hel-sinki. Yrjö Ollilan lavastusluonnoksia, Maggie Gripenbergin piirrosluonnoksia, tanssiaihei-sia valokuvia ja käsiohjelmia.

● Voitto auringosta, Teatterikorkeakoulu, Helsinki. Taustafondeja Jack Helen Brut ja Homo$ -ryhmien futuristisen Voitto auringosta -oopperan lavastuksesta vuodelta 1988.

● Tullimuseon/Tullin keskushallinnon juhlanäyttely, Tullin keskushallinto, Helsinki. Aino Acktén käyttämä Ainon puku Melartinin Aino-oopperasta vuodelta 1909.

TANSSIAINEISTOJEN DIGITOINTI‐ JA LUETTELOINTIHANKE

Amanuenssi Sanna Brander ja arkistonhoitaja Eeva Mustonen

Tanssiaineistojen luettelointi- ja digitointihanke muodostui kahdesta osahankkeesta. Näistä kummassakin keskityttiin aineistoihin, joihin kohdistuu erityisiä uhkia ja joiden käyttö on ollut hankalaa. Toisessa osahankkeessa myös kartutettiin aineistoa, josta on ollut selvä puute. Hanke toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön niin kutsutun Myytti-avustuksen turvin sekä virkatyönä.

1900-luvun alkupuoliskon tanssipukujen luettelointi ja digitointiTeatterimuseon pukukokoelmassa on satoja tanssipukuja. Arvokkaimpien tanssipuku-jen joukkoon lukeutuu noin 100 tanssipuvun kokonaisuus 1900-luvun alkupuoliskolta. Ajanjakso on suomalaisen tanssin historiassa tärkeä: suomalainen baletti ja vapaa tans-si saivat tuolloin alkunsa ja erityisesti baletin kehitys vahvistui Suomalaisen Oopperan baletin (nyk. Suomen Kansallisbaletti) perustamisen (1921) myötä.

Digitointiprojektin kohteeksi valittuun vanhojen tanssipukujen kokonaisuuteen kuuluu pukuja muun muassa Suomen Kansallisbaletin tähdiltä Lucia Nifontovalta, Kari Karna-koskelta, Into Lätiltä, Jaakko Lätiltä ja Eva Hemmingiltä.

Projektin aikana inventoitiin, ja puuttuvilta osin luetteloitiin ja digitoitiin 97 pukua. Pu-vut myös pakattiin asianmukaisesti. Nyt tämä varhaisten tanssipukujen kokonaisuus on kattavasti luetteloitu ja digitoitu, ja siten entistä paremmin saavutettavissa. Moneen tarkoitukseen saadaan riittävät tiedot Ida-tietokannasta, joten turhat käsittelyt eivät kuluta pukuja.

Monet näistä puvuista lahjoitettiin museon kokoelmiin vuonna 1981 esillä olleen Mag-gie Gripenbergin 100-vuotisjuhlan muistonäyttelyn ja myöhemmin samana vuonna ava-tun Tanssitaiteemme nuoruusvuodet näyttelyn myötä. Projektin aikana saatiin kirjat-tua tietokantaan monia kiinnostavia kontekstitietoja ja pukuihin liittyviä tarinoita.

Analogisten tanssitallenteiden keruu ja digitoiminenToisessa osahankkeessa keskityttiin analogisiin kuvatallenteisiin. Tavoitteena oli kerätä ja digitoida erityisesti VHS-nauhoja, koska ne tuhoutuvat nopeasti. Keruussa huomi-oitiin myös muut analogiset formaatit ja vanhoja digitaalisia nauhaformaatteja. Näin helpotetaan aineistojen käyttämistä ja pystytään tarkastelemaan tiettyä aikakautta ko-konaisuutena.

Analogisten tanssitallenteiden keruu oli tärkeää myös kiinnostavan aikakauden vuoksi. Analogista videonauhaa käytettiin esitysten tallentamisen välineenä erityisesti 1980- ja 1990-luvulla eli samaan aikaan kuin suomalainen nykytanssikenttä uudistui voimak-kaasti.

Tanssitallennehanke käynnistettiin syksyllä 2012 muodostamalla asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Piia Ahonen, Johanna Laakkonen, Raisa Rauhamaa ja Tiina Suhonen. Työryhmän avulla kartoitettiin 1980- ja 1990-luvun tärkeitä tanssiryhmiä, taiteilijoita ja teoksia. Tavoitteena oli huomioida nykytanssin eri tyylien edustajia, maantieteellistä edustavuutta sekä tärkeitä festivaaleja ja esiintymispaikkoja. Keruun ulkopuolelle rajat-tiin Suomen Kansallisbaletin tuotannot sekä Ylen taltioinnit. Suomen Kansallisooppera ja Yle vastaavat tallenteidensa pitkäaikaissäilytyksestä itse.

19

Loppukeväästä ja syksyllä 2013 museolta otettiin yhteyttä tanssiryhmiin ja yksittäisiin tanssitaiteilijoihin, ja lopullisista teosvalinnoista keskusteltiin heidän kanssaan. Tallen-teiden teknisen laadun osalta vaatimukset olivat väljät, mutta kaikkein heikkokuntoi-simmat nauhat jätettiin keruun ulkopuolelle.

Alkuperäiset kuvatallenteet lainattiin Teatterimuseolle, ja kustakin digitoitiin arkisto-kappale ja pakatumpi käyttökopio. Projektin tuloksena Teatterimuseon kokoelmat karttuivat 170 tanssitallenteella, joiden yhteiskesto on 150 h (käyttökopiot huomioiden 300 h). Valtaosa aineistosta on 1980- ja 1990-luvulta, mutta mukaan valikoitui hieman myös 2000-luvun alun tallenteita. 1980-luvulta aineistoa löytyi toivottua vähemmän.

Keväällä 2014 aineistoa luetteloidaan Teatterimuseon Ida-tietokantaan, ja kokoelmaa hieman täydennetään. Osa tanssitaiteilijoista ei ehtinyt toimittaa tallenteitaan hank-keen aikana, ja joihinkin ei ehditty vielä ottaa yhteyttä. Täydennyksiä vastaanotetaan myös myöhemmin, ja tallenteita digitoidaan resurssien mukaan. Jo nyt Teatterimuseon tutkijasalissa pääsee tutustumaan monipuoliseen ja arvokkaaseen kokoelmaan, joka on helposti käytettävissä.

Kuva esityksestä Etelään − vers le sud (1998), koreografi a Liisa Pentti. Esitystallenne digitoitiin AV-arkistoon vuoden 2013 hankkeessa.

Kuva: Tanja Ahola, Teatterimuseon arkisto.

20

Teatterimuseossa on perinteisesti järjestetty monipuolisia työpajoja ja oheisohjelmia eri-ikäisille museovieraille. Asiakkaiden toiveita otetaan mahdollisuuksien mukaan huomi-oon työpajojen ja näyttelyiden aiheissa ja sisällöissä. Jos ryhmän toiveiden mukaista pajaa ei ole valmiina, se muokataan vanhan pohjalta tai suunnitellaan kokonaan uusi ko-konaisuus. Museon peruspajat Teatteriseik-kailu, Kerro kerro kulissi, Historiaseikkailu, Historiakävely ja päiväkoti-ikäisille suunna-tut Satupolut eivät sammaloidu, koska ne elävät ajassa ja paikassa ja muuttuvat ylei-sön, vetäjien ja näyttelyiden myötä.

Vaihtuviin näyttelyihin Näyttelijän kengissä sekä Tragedia ajassa – ajaton tragedia liit-tyi työpaja ja kumpaakin järjestettiin semi-naareja ja oheisohjelmaa. Näyttelijäliiton 100-vuotisjuhlan kunniaksi toteutettu Näyt-telijän kengissä -tapahtuma- ja työpajatila oli toteutettu siten, että siinä otettiin huomioon esitys- ja juhlatoiminnan vaatimuksia ja sitä varten suunniteltiin ohjelmisto jonka esiinty-jinä olivat näyttelijät, syntymäpäiväsankarin jäsenet.

LISÄOPINNOISTA JA YHTEISTYÖSTÄ VIRTAA JA UUSIA TUULIA

Teatterikasvatuksen painopistealue oli vuon-na 2013 henkilökunnan kehittäminen sekä yhteistyö sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toimijoiden kanssa. Museopedagogi Milla Kortemaan erikoistumisopinnot Metropolia ammattikorkeakoulussa ja Tee tilaa! – työ-pajasarja antoivat uutta tietoa ja välineitä Teatterimuseon yleisötyön toiminnan kehit-

teatterikasvatus

tämiseen, uusien yhteistyökumppaneiden löytymiseen ja uudenlaisiin toimintatapoi-hin ja yleisön osallistamiseen. Metropolia ammattikorkeakoulun järjestämä erikoistu-misopintokokonaisuus Kulttuuri hyvinvoin-tipalvelujen voimavarana toteutettiin moni-muoto-opetuksena ja suoritettiin työn ohella.

Museon näyttelyt ovat varta vasten suunni-teltu mahdollisimman monipuolisiksi oppi-misen ympäristöiksi. Tämän vuoksi olemme halunneet, että ryhmät pääsääntöisesti vie-railevat Teatterimuseossa tai että museo-käynti liittyy räätälöityyn koulutuspakettiin, vaikka osa siitä toteutetaan museon ulko-puolella. On kuitenkin ryhmiä ja yksittäisiä ihmisiä, jotka evät pysty tulemaan museoon. Heitä varten on suunniteltu työpajakokonai-suuksia, jotka viedään asiakkaan luo.

Kuva: Ilona Kemppainen

21

UUSIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA UUSIA METODEJA

Teatteripedagogi Milla Kortemaa

Devising Heinäkuussa 2012 Museoviraston tuella käynnistyneen devising -hankkeen harjoitus-jaksoa ja menetelmäoppaan valmistamista jatkettiin keväällä 2013. Tekijätyöryhmää kiinnosti, miten museoympäristöä voi havainnoida toisin silmin ja eri aistein sekä sisäl-töaiheena yhteiskunnasta syrjäytyminen, joka sopi hyvin Teatterimuseon Kuvia nyky-Suomesta − 2000-luvun teatteria -näyttelyn teemoihin. Miksi ei? -esitys (11.2. ja 14.2.) liikkui museon eri tiloissa ja katsoja/kokija vaelsi mukana. Esityksen kantavia ajatuksia olivat: Toisin näkeminen ja kokeminen, rajojen murtaminen, identiteetti, sosiaalisten ja fyysisten rajojen ylittäminen, tilojen ylittäminen ja niissä toisin toimiminen.

Museon verkkosivuilla julkaistiin 10.5.2013 menetelmäopas Labra, joka on helposti lä-hestyttävä työkalupakki devising-työskentelyyn. Pilottiprojektin ohjasi ja Labra-mene-telmäoppaan toteutti teatteripedagogi Milla Kortemaa.

Tee tilaa! -työpajasarja Teatterimuseon, Alvar Aalto -museon ja Ammattikorkeakoulu Metropolian Tee tilaa -työpajasarja syksyllä 2013 avasi mukaan tulleille perheille ovia uusiin kokemuksiin. Projektissa yhdistyivät museoiden pedagoginen osaaminen ja kokemus sekä toimin-taterapeuttien ammatillinen erityisosaaminen. Kohderyhmänä olivat alakouluikäiset lapset, joilla on vaikeuksia aistitiedon käsittelyssä. Työpajasarjassa haluttiin yhdistää sukupolvia, joten lapset osallistuivat työpajoihin yhdessä vanhemman tai muun lähei-sen kanssa.

Kuva: Annukka Pakarinen

22

Tee tilaa -projektissa aistitiedon käsittelyn vaikeuksien kanssa elävät lapset vanhem-pineen osallistuivat kuuteen työpajaan, joiden tarkoituksena oli tarjota lapsille mah-dollisuuksia osallistua museoiden toimintaan omista lähtökohdistaan käsin. Samalla haluttiin rohkaista perheitä vierailemaan museoissa ja muissa kulttuuritapahtumissa ja antaa välineitä uusien tilojen ja tilanteiden hallitsemiseen.

Tapaamiskertojen aikana osallistujat tutustuivat museoihin toiminnallisten tuokioiden ja draamallisten harjoitteiden avulla. Jokaisella tapaamiskerralla oli oma teema. Lasten ominaispiirteet ja aistisäätelyvaikeudet pyrittiin ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Lapsia sekä aikuisia haastettiin positiivisella tavalla kohtaamaan itsensä ja näin tuotettiin onnistumisen kokemuksia luottamuksellisessa ilmapiirissä. Jokainen sai osal-listua yhteiseen toimintaan itselleen sopivalla tavalla.

Erityisen tärkeäksi seikaksi työpajasarjassa nousi vanhemman ja lapsen vuorovaikutus. Vanhempien antaman palautteen perusteella useampi vanhempi näki lapsensa uudella tavalla, rohkeampina ja reippaampina.

Tee tilaa -projektin toteuttivat teatteripedagogi Milla Kortemaa (Teatterimuseo), tuot-taja Mari Forsberg (Alvar Aalto -museo), toimintaterapeutti Tuula Vuokkomaa (HYKS, Nuorisopsykiatria) ja toimintaterapeutti Kirsi Lindedahl (Leikinvarjo). Metropolia Am-mattikorkeakoulussa koulutusohjelmasta vastasi Mari Rusi-Pyykönen.

Monimuotoisuus -palvelupakettiVuonna 2012 alkanut yhteistyö Asumispalvelusäätiö Aspa:n kanssa jatkui. Säätiö tilasi Monimuotoisuus -palvelupaketin Teatterimuseolta. Teatteripedagogi Milla Kortemaa suunnitteli ja ohjasi palvelupaketin Kohtaamisia työpaikalle – monimuotoinen työyh-teisö, Kotkassa 18.12. ja Hyvinkäällä 9.1. Esiintyjinä toimivat Teatteri Tuulettimen näyt-telijät. Tilaisuuksien yleisö koostui virkamiehistä, työnantajista ja työnhakijoista ja ta-voitteena oli pohtia sitä, kuinka kukin voisi omalta osaltaan edistää monimuotoisuutta työyhteisössä. Menetelmänä käytettiin yhteisöteatterin työtapoja, jotka korostavat teatterin kollektiivista yhteisöajatusta, vuorovaikutteisuutta ja yleisöä osallistavaa esi-tystapaa.

Kulttuuria kaikille -palveluKaapelitehtaalla toimiva Kulttuuria kaikille -palvelu tukee kulttuuritoimijoita jotta he pystyisivät kehittämään saavutettavuutta ja monimuotoisuutta. Palvelu tilasi rää-tälöidyn työpajan noin 30 ulkomaalaiselle vieraalle. Osallistujia oli mm. Portugalista, Tanskasta ja Ranskasta. Suomesta pajaan osallistui Kulttuuria kaikille -palvelun lisäksi Helsingin Diakonissalaitos. Teemana oli yhteistyö sosiaali- ja kulttuurityön välillä. Rää-tälöidyn vierailun suunnitteli ja ohjasi teatteripedagogi Milla Kortemaa.

TEATTERISEIKKAILUITA 21 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012

SYNTTÄRISEIKKAILUITA 27 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012

MENETELMÄOPAS LABRASSA 602 KÄYNTIÄ

23

VAIHTUVIEN NÄYTTELYIDEN TYÖPAJAT

● Kevät 2013, Kuvia nyky-Suomesta -näyttelyn Mikä maa mikä valuutta? -työpajat

● Syksy 2013, Näyttelijän kengissä -näyttelyyn suunniteltiin samanniminen työpaja. Kengät saattavat olla näyttelijälle avain roolihahmon ytimeen. Mitä kengät kertovat suurelle yleisölle? Sitä pohdittiin ja konkreettisesti kokeiltiin ja annettiin kenkien viedä. Yli 6-vuotialle.

● Syksy 2013, näyttelyyn Tragedia ajassa – ajaton tragedia liittyi Ei vanhene koskaan -työpaja. Siinä käsiteltiin kreikkalaisten tragedioiden kautta nykypäivänäkin seisauttavia aiheita ja uuti-sointia sekä niiden herättämiä tunteita. Yli 13-vuotiaille.

KIERTONÄYTTELYIDEN TYÖPAJAT

● Saako sitä syödä -näyttely Hämeenlin-nassa, johon toteutettiin Resepti-työpaja 16.5.

● Saako sitä syödä? – teatteriruokaa, Kauppakeskus Galleria Esplanadissa, 2.−19.12.2013, ilmaistyöpaja päiväkodeille ja koululaisille.

TEATTERIKERHOT – JA KURSSITTeatterikerhot

● Kevät 8.1.–2.4. ti klo 15.45–17.15

● Syksy 20.8.–12.11. ti klo 15.30–17

Kesäkurssit

● Hyppy 1: teatterikurssi 8–10-vuotiaille, 3.–7.6. klo 10–14

● Hyppy 2: teatterikurssi 10–13-vuotiaille, 10.–14.6. klo 10–14

● Repeat – Pause – Edit, lyhytelokuva-kurssi 13–18 vuotiaille, 3.–7.6, klo 10–15. Lyhytelokuvien materiaalina käytettiin tanssia, teatteria ja parkouria. Yhteistyös-sä teatterimuseo, Zodiak, Valokuvataiteen museo, m-cult ja Suomen Parkour ry.

YHTEISTYÖSSÄ JÄRJESTETYT SEMINAARIT11.11. Oistatin seminaari ja työpaja Näyttämöpuvun uudet tekniikatSuomen Oistat-keskus kutsui World Stage Design -tapahtumassa Cardiffi ssa esiintyneet Roma Patelin ja Giulia Pecorarin Suomeen puhumaan teatteriasujen uusista tekniikoista. Patel ja Pecorari esittelivät erilaisia tapoja, joilla interaktiivinen puku voi reagoida esimerkiksi lämpöön tai liikkeeseen – vaikkapa valolla, muuttumalla läpinäkyväksi tai ihan vaan hajoamalla palasiksi. Luentoa seurasi työpaja.

”TODELLA MUKAVA JA HYVÄ, ETTÄ SAA

OSALLISTUA JA KOKEILLA ITSE. MUSEOISSA

HARVOIN VOI”Ote kävijätutkimuksesta 2013

Kuva: Ilona Kemppainen

24

VIERAILUESITYKSET

● Teatteri Tuulettimen esitykset 3.4., 8.4. ja 9.4.

● Loistava näkymä -teatterifestivaali, mo-nikulttuurisen taideyhdistys Kassandran ilmaisutaitoryhmät esittivät valmistamansa demot Backstagen näyttämöllä 13.5.

● ”Näyttelijän kengissä” -tapahtuma- ja työpajatilaan liittyvät esitykset.

● 1.9.–15.9. Peter Pan, 8 esitystäKun lastenhuoneen ikkunasta lennähtää sisään pieni, mutta voimakastahtoinen poika, joka osaa puhua keijukaisten kieltä, voi jo arvata että edessä on ainutlaatui-nen seikkailu! Lastenmusikaalin tuotti Olo Ensemble.

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KANSSA TOTEUTETTUJA TAPAHTUMIA

● 20.5. Teatterintutkimuksen seuran kevätpäivässä kuultiin puheenvuoroja teemasta Esiinty-jyys ja tekijyys.

● 27.5. Todellisuuden tutkimuskeskus, Platonin symposiumTodellisuuden tutkimuskeskuksen New Yorkissa vieraillut Platonin Symposium -projektin valmis-teluharjoitukset järjestettiin 20.–27.5.2013 museon tiloissa ennakkoon valitulle katsojaryhmälle. Platonin rakkauden fi losofi an klassikkoon perustuva sokraattinen mysteerinäytelmä sai sittem-min ensi-iltansa syksyllä New Yorkissa pidetyssä konferenssissa Theorems, Proofs, Rebuttals, and Propositions: A Conference of Theoretical Theater.

● 25.6. Arena Baubo Meets Finnish Queer StageKaksiosaisessa tilaisuudessa nähtiin ruotsalaisen performanssiryhmän Arena Baubon esitys “Vagina-painting-seminar about the Explicit Body in Performance” ja kuvataiteilija, valokuvaaja Tero Puhan videotaidetta sekä keskusteltiin queerin ja performanssin suhteista. Helsinki Pride -viikon tilaisuuden järjestivät HeSeta ry ja Teatterimuseo.

VIIKONLOPPU- JA LOMAOHJELMAT

● Joululomapeli 2.–6.1.2013 klo 12–14.

● Talviloman koululaispeli Ahne arkisto-mato, 19.–22.2. ja 26.2.–1.3. klo 12–15.

● Pääsiäisohjelmaksi vakiintunut Suuri Munametsästys 30.–31.3. klo 14–16.

● Horror-peli Särkynyt naamio 2.–3.11. klo 14–16

● Kaapelin museoiden Perhepäivät 23.3. ja 28.11.

”LASTEN KANSSA TÄSSÄ MUSEOSSA EHDOTTOMASTI PARASTA ON KOKEILEMINEN

JA OSALLISTUMINEN”

”KÄYNTI OLI POSITIIVINEN YLLÄTYS, EN TIENNYT ETTÄ MUSEO ON NÄIN

SUURI JA HIENO”Otteita kävijätutkimuksesta 2013

Kuva: Milla Kortemaa

JOKA KERTA MUKAAN TARTTUU HITUNEN TEATTERITAIKAAOte kävijätutkimuksesta 2013

25

LAUANTAIKAMPANJAN ILMAISTA OHJELMAAEdellisvuotiseen tapaan loppuvuoden lauantaisin Teatterimuseoon oli ilmainen sisäänpääsy. Kampanjalla pyrittiin houkuttelemaan uusia kävijöitä ja samalla kerättiin asiakaspalautetta. Joinakin lauantaipäivinä järjestettiin lisäksi ohjelmaa.

18.11. Ravintolapäivä, Hatuntekijän teehuoneMat med oss -kaksikko, Laura ja Tanja, kattoivat ravintolapäivänä Teatterimuseon Kanttiin Liisa ihmemaassa -teemaisen teehuoneen. Hatuntekijän teehuoneessa tarjottiin hauskan tunnel-man lisäksi mm. Hassun kanin porkkanakakkua, Murmelin mustikkapiirasta ja Tittelitomin juustosarvia. (Ravintolapäivän tarjoilut olivat maksullisia.)23.11. Perinteistä jazz-tanssiaTanssijat Malin Grahn ja Clyde Wilder opastivat ilmaispäivän asiakkaita afrikkalais-amerikka-laisen tanssiperinteen rytmikkäisiin maailmoihin. Työpajassa opeteltiin hauskoja ja helppoja perinteisen jazztanssin askelia swingin ja rythm‘n’blues-musiikin tahtiin.14.12. Yhä tuoksuu ydinWilliam Shakespearen soneteista dramatisoitu esitys toi lavalle renessanssin romanttista viehätystä yhdistettynä moderniin ja dynaamiseen näyttämökieleen. Dramatisointi ja ohjaus Mari Ala-Nikkola. Tuotanto Rikhard Larvanto / Studio Light. Yhteistyössä Järvenpään teatterin kanssa.

SATUPÄIVÄTeatterimuseossa vietettiin jälleen valta-kunnallisen Satupäivän avajaiset 18.10. Il-maisia työpajoja järjestettiin 10 kappaletta. Satupäivän avasi näyttelijä Outi Haaranen Nukketeatteri Hevosenkengästä.

NÄYTTELIJÄLIITON VIERAILU28.5. Näyttelijöiden skumpparatikka ”Ludde”. Näyttelijäryhmät vierailivat liiton juhlapäiväksi vuokraaman raitiovaunun matkassa museolla, missä heidän oppaa-naan toimi museonjohtaja.

TAITEIDEN YÖ22.8. Taiteiden yötä vietettiin jälleen avointen ovien merkeissä. Näyttelijän kengissä -monitoimitila avattiin kutsuvie-raille klo 16 ja taiteiden yö -kansalle klo 17. Illan mittaan nähtiin pari Anu Aaltosen, Antti Jaakolan ja Helena Rytin esittämää ja vetämää Diivan kiitokset -demonstraatio-ta/oppituntia.

VIDEOIDEN NÄYTTÄMÖNÄJoulukuussa museossa kuvattiin kaksi videota, Indican musiikkivideo ja lasten nettikiusaamisen vastainen Matias Mik-kosen biisi. Molemmat kappaleet julkiste-taan vuoden 2014 puolella.

Kuva: Patrik Lustig

26

Teatterimuseon vuoden 2013 näyttelyihin on liittynyt poikkeuksellisen runsas oheisoh-jelmisto, näyttelyissä on järjestetty seminaa-reja, esityksiä, luentoja ja työpajoja. Oheis-ohjelmalla on tavoiteltu uusia kävijäryhmiä ja pyritty palvelemaan myös aikuisyleisöjä paremmin. Teatterimuseossa on tekeillä uusi näyttelystrategia, joka valmistuu vuo-den 2014 aikana.

Pysyvässä näyttelyssä tehtiin sekä teknisiä että sisällöllisiä parannuksia. Maaliskuussa otettiin käyttöön QR-koodit, jotka täydentä-vän tiedon ohella tarjoavat mahdollisuuden

nÄyttelyt

tutustua näyttelyyn ve-näjäksi. Yhteistyökump-panina on venäläinen Smart Museum.

Näyttelyn tekniikka lii-tettiin museon varaus-

VAIHTUVAT NÄYTTELYT

Kuvia nyky-Suomesta – 2000-luvun teatteriaBilder från samtidens Finland – 2000-talets teaterKantti ja Studio 21.9.12–2.6.13

Museon 50-vuotisjuhlanäyttely nosti esiin 2000-luvun teatterin uudenlaisen yhteiskun-nallisuuden ja politisoitumisen. Näyttelyssä tutkittiin millainen Suomi-kuva 2000-luvun teatterinäyttämöiltä on välittynyt. Miten teat-teri on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana onnistunut peilaamaan Suomen ja suomalaisuuden muuttumista? Miten näyt-tämöillä on tartuttu ajankohtaisiin aiheisiin ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin? Miten klassikkonäytelmät taipuvat uudelle vuosi-tuhannelle? Näyttelyn ja sen työpajojen koh-deryhmää olivat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset.

Käsikirjoitus ja suunnittelu: Helena Kallio ja Heini RäsänenVisuaalinen suunnittelu: Seppo SalminenÄäni- ja tekninen suunnittelu: Timo MuurinenVideoinstallaatiot: Ilkka RautioValo- ja graafi nen suunnittelu: Mia KivinenJulisteen kuva: Pertti Kekarainen Yhteistyössä Tampereen yliopiston Tutkivan teat-terityön keskus. Kiitokset: Opetus- ja kulttuurimi-nisteriö ja Picturall Ltd.

kalenteriin, jolloin aukioloaikojen ulkopuolis-ten tapahtumien päätyttyä laitteet sammu-vat. Kaluston käyttöikä pitenee tällä.

Kuvia nyky-Suomesta näyttelyn installaatio liitettiin näyttelyn päätyttyä pysyvään näytte-lyyn, se päivittää näyttelyn 2010-luvulle.

Kuva

Kuva: Ilona Kemppainen

27

Taiteiden yönä 22.8.2013 avattiin Suomen Näyttelijäliiton satavuotistaivalta ja näytte-lijän ammatin kehittymistä juhlistava Näyt-telijän kengissä -tapahtuma- ja työpajatila.Teatterimuseon Kantti-sali lavastettiin jous-tavaksi monitoimitilaksi, jossa saattoi hel-posti järjestää esityksiä, seminaareja ja työpajoja. Suunnittelussa pyrittiin mahdol-lisimman hyvin ottamaan huomioon myös juhlapalvelun tarpeita.

Näyttelyn lavastus eli rekvisiitta koostui näyttelijän työhön kiinteästi liittyvistä asiois-ta ja esineistä – erityisesti kengistä. Jalki-neet valittiin näyttelyn avainesineiksi, koska niitä nostetaan valokiilaan melko harvoin, vaikka ne ovat kaikille ihmisille tärkeä vaa-tetuksen osa ja Teatterimuseossa on upea kokoelma teatterissa käytettyjä kenkiä. Roolityöskentelyssä kengillä on usein suuri merkitys. Näyttelijälle ne saattavat olla avain roolihahmon syntymiseen ja rakentamiseen.

Jalkineet vaikuttavat liikkumiseen, ryhtiin ja rytmiin. Ei ole lainkaan sama onko jalas-sa tohvelit, korkokengät vai kumisaappaat. Näyttelyn kenkiin yhdistettiin tarinoita teat-terin tekemisestä, yllätyksistä, salaisuuksis-ta, näyttelijän arjesta ja juhlasta.

Näyttelytyöryhmä, käsikirjoitus Helena Ryti ja Heini Räsänen, visuaalinen suunnittelu Annina Nevantaus, valosuunnittelu Timo Aalto.

NÄYTTELIJÄN KENGISSÄ – I SKÅDESPELARENS SKORSuomen Näyttelijäliiton 100-vuotisijuhlanäyttelyKantti 22.8.12–31.12.14

Kuvat: Ilona Kemppainen

28

NÄYTTELIJÄN KENGISSÄ ‐OHJELMISTO

Näyttelijän kengissä – näyttelyyn liittyi tapahtuma- ja esityssarja, jossa teatterialan ammattilai-set toivat esiin näyttelijän ammatin monimuotoisuutta.

MADAME ACHTÉ – DIIVA MYYTÄVÄNÄKe 11.9. ja 16.10. klo 18 sekä su 10.11. ja 24.11. klo 15Esitys kertoo esiintyvän taiteilijan paineista: sortuuko ääni, katoaako kauneus, kestääkö mai-ne? Aino Acktén kuuluisimpia oopperarooleja käytetään musiikillisina aasinsiltoina, tällä kertaa instrumentaaliversioina. Esityksessä mukana näyttelijät Anu Aaltonen, Antti Jaakola ja Helena Ryti sekä pianistina Janne Palosuo.

”HYVÄ KÄTILÖ” -TARINATEATTERI-ILTAKe 4.12. klo 18Tarinateatteri on yksi soveltavan teatterin menetelmistä, jossa näyttelijäryhmä fyysistää eri-laisten tekniikoiden ja improvisaation avulla yleisöstä tulevia tunnelmia ja kertomuksia. Hyvä Kätilö on teatteriammattilaisista koostuva tarinateatteriryhmä.

FOSFORINHOHTOINEN LURJUSKe 9.10. klo 18Juha Hurmeen käsikirjoittama ja ohjaama monodraama kertoo työteliäästä ja omistautunees-ta näyttelijä Eero Kilvestä (1882–1954), Kansallisteatterin pienten roolien spesialistista. Eero Kilven suosikkiroolit, ”fosforinhohtoiset lurjukset” Kiven Nummisuutarien Sakeri ja Shake-spearen Loppiaisaaton Malvolio ovat tässä yhden miehen hauskassa ja välillä riipaisevassakin showssa vahvasti äänessä. Esitys on osa Suomen Näyttelijäliitto 100 vuotta -juhlakiertuetta. Käsikirjoitus ja ohjaus Juha Hurme, näyttämöllä Juha-Pekka Mikkola, Sidi Lahdenperä sekä Juha Hurme/Heikki Herva. (Tuotanto Nälkäteatteri)

SOVELTAVAN TEATTERIN SEMINAARIMa 18.10 klo 14

ILMAISUVERSTAS ESITTÄÄ:NÄYTTELIJÖIDEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2023, KESKUSTELUTILAISUUSKe 6.11. klo 17Näyttelijä ei ole koskaan valmis, mutta missä kulkee jo ammatissa olevien komeljanttarien tai-teellinen aikuiskouluttautuminen? Keskustelijoina mm. teatteritaiteen tohtori Ville Sandqvist, 10 vuotta täyttävän Ilmaisuverstaan puheenjohtaja Juha-Pekka Mikkola, tohtori Kai Lehikoinen TeaKin esitystaiteen tutkimuskeskuksesta sekä opetusneuvos Petri Haltia Opetus- ja kulttuuri-ministeriöstä.

TÄMÄN RUNON OLEN AINA HALUNNUT LAUSUAKe 13.11. klo 18100-vuotiaan Suomen Näyttelijäliiton ja 75-vuotiaan Suomen Lausujainliiton yhteisillassa näyt-telijät ja lausujat pääsevät lausumaan niitä runoja, joita ovat aina halunneet julkisesti esittää.

29

Anna Viebrock – näyttämösuunnittelu arkkitehtuurinaAnna Viebrock – scenografi som arkitekturStudio ja Kinokahvila 18.10.12–31.3.13

Teatterimuseossa vieraillut Sveitsin Arkki-tehtuurimuseon näyttely esitteli saksalaisen lavastajan, pukusuunnittelijan ja ohjaajan Anna Viebrockin suunnittelemia näyttämö-tiloja, jotka ihastuttavat paitsi teatterin ja näyttämötaiteen, myös arkkitehtonisen ajat-telun kannalta.

Näyttely tuotettiin Goethe-Institutin ja Teatteri-museon yhteistyönä ja oli osa Goethe-Institutin designpääkaupunkivuoden ohjelmistoa. Stiftung ProHelvetia tuki näyttelyä.

Tunteita ja eleganssia – Eino Partasen teatterivalokuvia 1930-luvun ViipuristaKänslor och elegans – Eino Partanens tea-terfotografi er från 1930-talets ViborgStudio ja Kinokahvila 26.4.–25.8.2013

Studionäyttelyssä nähtiin valokuvaaja Eino Partasen Viipurissa 1930-luvulla ottamia te-atterivalokuvia. 1930-luvun Viipurin teatteri-tarjonta oli tasokasta. Näyttämöillä nähtiin monipuolista teatteriohjelmistoa kepeistä opereteista ja komedioista kansanteatte-riin ja käännösklassikoihin, lastenteatteria unohtamatta. Tunteita ja eleganssia -näyt-tely välitti nimensä mukaisesti niitä tunteita, joita yleisö sai katsomossa kokea, ja ele-ganssia, joka teatteri-iltoihin liittyi.

Näyttelyn kokosivat Teatterimuseon ja Etelä-Kar-jalan museon valokuvakokoelmista Eino Parta-sen tytär, valokuvaaja Aila Teräväinen ja dosentti Pentti Paavolainen. Näyttely oli aiemmin ollut esillä Viipurissa ja Pietarissa.

Viipuri-ilta 14.8.2013 klo 17–20Ohjelmassa oli dosentti Pentti Paavo-laisen opastus näyttelyyn sekä Pia An-dellin Hetket, jotka jäivät -dokument-tielokuvan (2005) esitys sekä pientä tarjoilua. Lippuhinta 15 €.

Kuva: Patrik Lustig

Kuva: Eino Partanen

30

Tragedia ajassa – ajaton tragediaTragedi i tiden – tidlös tragedStudiot 20.9.2013–31.1.2014

Tragedia ajassa – ajaton tragedia pureutui antiikin kreikkalaisiin tragedioihin ja niiden suomalaisiin esitystulkintoihin. Miksi nämä lähes 2500 vuotta vanhat näytelmät puhut-televat teatterintekijöitä ja yleisöä yhä edel-leen? Mikä on pitänyt traagisia elämänkoh-taloita kertovat tarinat hengissä ja tuoreina vuosituhansien ajan?

Tragediat ovat tutkimusretkiä ihmisyyteen – vallan ja yhteisön kysymyksiin, mustasuk-kaisuuden, rakkauden tai koston tunteisiin sekä jumaluuden voimaan yksilön kohtalon ohjaajana. Tragedian keskiössä on arvoste-lukykynsä menettänyt henkilö, jonka kohtalo ohjaa tekemään peruuttamattoman teon. Tarinoissa on jotakin tuttua. Samankaltaisia uutisia luemme tiedotusvälineistä säännölli-sesti. Tragedioita tapahtuu, tässä ja nyt.

Teatterimuseon näyttelyssä tragediaa lähes-tyttiin ensisijaisesti teatteritaiteen näkökul-masta. Esillä oli suomalaisissa teattereissa ja teatteriryhmissä tehtyjä tragediaesityk-siä 1980-luvulta vuoteen 2013. Näyttelyä varten tehdyissä videohaastatteluissa Atro

Kahiluoto, Anna-Mari Karvonen, Jotaarkka Pennanen, Ritva Siikala ja Miira Sippola ker-toivat omista lähtökohdistaan ohjata trage-diatekstiä.

Näyttely on jaettu kahteen huoneeseen: apolloniseen, joka kuvaa päivän ja tiedon kirkkautta, sekä dionyysiseen, jossa piilee yön pimeyteen kätkeytyvä hurmos. Apolloni-sessa huoneessa kävijöitä odottavat naami-oiden kuoro, esitysvalokuvat sekä kuuloke-pisteiden tragediakatkelmat. Dionyysisessä huoneessa katsoja voi videoinstallaation, peiliseinien ja tärinää tuottavan lattian kaut-ta samaistua osaksi kuoroa ja kokea sitä hurmoksellisuutta, jota näyttelytyöryhmä ku-vaa tragedian hengitykseksi.

Käsikirjoitus: Pia HouniVisuaalinen suunnittelu: Camilla NenonenÄäni- ja videosuunnittelu: Ina AaltojärviValot: Timo AaltoKuuloketekstien valinta: Heli Ansio ja Pia HouniKuuloketekstien lukijaäänet: Kalle Holmberg, Helena Kallio, Miika Laakso, Vieno Saaristo, Emi-ly Boswell, Roy Boswell, Ellen Jeffrey, Symeon Delikaris-Manias, Sofi a Pantouvaki

Kuva: Kaj Bäckström

31

TRAGEDIA‐JULKAISU JA SEMINAARI

VerkkojulkaisuNäyttelyn yhteydessä julkaistiin kotisivuillamme Tragedia ajassa – ajaton tragedia -verkkojul-kaisu. Julkaisun toimittajien Pia Hounin ja Heli Ansion artikkelit käsittelevät antiikin kreikkalais-ten tragedioiden ihmiskuvaa sekä modernin ajan esityskäytäntöjä Euroopassa ja Suomessa. Museonjohtaja Kallio pohtii artikkelissaan antiikin tragedian ajankohtaisuutta. Taiteen maiste-ri, pukusuunnittelija, tutkija Joanna Weckman esittelee artikkelissaan antiikin ajan tragediapu-kuja. Dosentti, yliopistonlehtori Kimmo Granqvist lähestyy aihetta kreikan kielen ja kirjallisuu-den suunnalta ja kirjailija, tutkija Kirsti Simonsuuri pohtii tragedian suomentamiseen liittyviä kysymyksiä.

Tragedia-seminaari 28.10.2013Onko elämä yhtä tragediaa? Ovatko kaikki tragedian henkilöhahmot Dionysoksen naamioita? Miksi tragediasta ollaan kiinnostuneita nykykulttuurissa ja esitystaiteessa? Seminaarissa tragediaa tarkasteltiin tutkimuksen ja kirjallisuuden valossa. Puheenvuoroissa käsiteltiin tragedian fi losofi aa ja tekstien siirtymistä esitykseksi ja liikuttiin antiikin Kreikasta suomalaisille näyttämöille. Tekijöiden paneelikeskustelussa pohdittiin tragedian ohjaamisen haasteita. Millaisia visuaalisia ratkaisuja esitysten suhteen joudutaan tekemään? Miten tra-gedia kytkeytyy aikaansa taiteellisena työnä? Puhujina FT Erja Salmenkivi, FM Vesa Vahtikari, FT, professori Esa Kirkkopelto, FM Heli Ansio ja TeT, dosentti Pia Houni. Paneelikeskustelun osallistujat: Atro Kahiluoto, Ritva Siikala, Miira Sippola.

KIERTONÄYTTELYT

Viva Vivica! Tampereen Teatterikesä, Vanha Kirjastotalo 6.–10.8.2013

Teatterimuseo vei Viva Vivica! -kiertonäytte-lynsä Tampereelle osaksi Teatterikesän oh-jelmistoa. Vuonna 2012 Teatterimuseossa nähty näyttely kertoo ohjaaja, teatterinjoh-taja, kulttuuripersoona Vivica Bandlerin elä-mäntyöstä.

Saako sitä syödä – teatteriruokaaLasten taidefestivaali Hippalot/ ARX Hä-meenlinna 25.7.–14.9.Pop up -näyttely Kauppakeskus Galleria Esp-lanadissa 2.–19.12.2013

Ruoalla ei saa leikkiä, mutta tässä näyttelys-sä sille sai nauraa! Näyttelyssä nähtiin miten teatterissa tehdään herkullisen näköisiä an-noksia syömäkelvottomista raaka-aineista. Ruoalla on suuri rooli monessa näytelmäs-sä: Lumikin tarina olisi aivan toinen ilman omenaa, Ihmemaan Liisan koko ei ilman haukkaamista muuttuisi, ja melkein kaikis-sa kotimaisissa näytelmissä juodaan kahvia jossain välissä. On melkoinen haaste tehdä ruokaa, joka näyttää aidolta katsomon taka-riviin asti. Näyttely nosti esiin tarpeistonval-mistajat ja heidän ammattitaitonsa.

Kuva: Stella Karlsson

Kuva: Stella Karlsson

32

SAAKO SITÄ SYÖDÄ? YHTEISTYÖTÄ SYDÄMELLÄ

Projektipäällikkö Meri Eerola

Teatterimuseon kiertonäyttelyksi valmistunut Saako sitä syödä – teatteriruokaa -näyt-tely on monessa mielessä todellisen yhteistyön ja verkostoitumisen tulos. Näyttely sai alkunsa, kun vanhat yhteistyökumppanimme ARXista Hämeenlinnasta olivat Helsingis-sä käymässä. Törmäsimme sattumalta museon näyttelyissä, ja muistelimme menneitä Lasten taidefestivaali Hippalot-yhteistöitämme, Liisa teatterin ihmemaassa -näyttelyä ja nukkenäyttelyä Näkymätön käsi. Kuulin, että tuleva teema on ruoka, ja samalta sei-somalta päätettiin tehdä teatteriruuasta näyttely.

Näyttelystä innostui koko henkilökunta, ja päätimme tehdä näyttelyn omista kokoel-mista, oman henkilökunnan voimin. No, niinhän siinä ei toki käynyt, aihe vei mukanaan, ja halusimme, pyysimme ja saimme sekä tietoa, esineistöä että valokuvia omien koko-elmien ulkopuolelta. Helsingin Kaupunginteatteri on Teatterimuseon kanssa erityisen lämpöisissä väleissä ja saimme upeaa täydennystä sekä puku- että rekvisiittaosastolle. Saman tien päätimme tehdä videon tarpeistonsuunnittelija Juhani Rytkölästä, teat-terirekvisiitan valmistusta ja historiaa ei ole niin paljoa tallennettu. Mukaan tuli myös useita pienempiä teattereita ja ryhmiä, joiden herkulliset esitykset olivat jääneet meille mieleen. Museon tietopankki, esinekokoelmat ja arkisto karttui siis tarpeistoon liitty-vällä aineistolla.

Näyttely avautui Hippaloilla kesällä 2013, ja saikin mukavasti yleisöä. Näyttelyn päätyt-tyä sitä yritettiin saada tavanomaiseen tapaan kiertoon, mutta tuntuu, että museoiden talous ympäri Suomea on niin tiukilla, että vaatimatonkin näyttelyvuokra on liian kal-lis monelle museolle. Silti tuntui hassulta laittaa hauska-aiheinen, onnistunut näyttely purkuun.

Kuva: Ilona Kemppainen

33

Uusi lastensairaala ja sen varainkeruuhanke puhutti teatterimuseolaisia pitkin syksyä, monella meistä on henkilökohtaisiakin kokemuksia lasten vakavista sairauksista. Syntyi ajatus pystyttää pop up -näyttely, jonka tuotto ohjattaisiin suoraan Uuden lastensairaa-lan hyväksi. Teatterimuseon tempauksessa näyttely Saako sitä syödä – teatteriruokaa vietiin kolmeksi viikoksi kauppakeskus Galleria Esplanadiin Pohjoisesplanadille. Näyt-telyyn oli vapaaehtoinen sisäänpääsymaksu, jonka tuotto luovutettiin kokonaisuudes-saan Uusi lastensairaala 2017 -hankkeelle.

Yhteistyö jatkui ja kasvoi hankkeen ympärillä, monelle yritykselle ja ihmiselle tuntui so-pivalta tuen muodolta antaa aikaansa näyttelylle. Kuljetusalan yritys Kuriiri-Ässät Oy kuljetti näyttelyn ilmaiseksi Kaapelilta GE:hen ja takaisin, Humanistispeksin tekijöistä ja teatteritieteen opiskelijoista löytyi yli sadan työtunnin edestä vapaaehtoisia kanta-maan ja valvomaan näyttelyä, ja Planex Oy teki näyttelyyn tekstiplansseja ja tarroja il-man korvausta. Nordea lahjoitti näyttelyn käyttöön valtavan säästölippaan, ja Securitas Oy auttoi meitä näyttelyn avoinnapidossa. Citymarket Ruoholahti tarjosi avajaisherkut.

Näyttely avattiin 2.12. kaksilla avajaisilla. Aamupäivällä lasten avajaisissa kuultiin tar-peistonvalmistuksesta ja nähtiin nukketeatteritaiteilija Rainer Kauniston esitys Porsas Urhea. Näyttelyn avajaispuheen iltapäivän avajaisissa piti Tuula Colliander Uusi lasten-sairaala 2017 -hankkeesta. Avajaisissa esiintyivät myös kokki, ruoka-alan monitoimiyrit-täjä Teresa Välimäki, tarpeistonsuunnittelija Juhani Rytkölä ja Rainer Kaunisto.

Pop up -näyttelyyn tarjottiin koululais- ja päiväkotiryhmille ilmaisia tutustumiskäyn-tejä. Näyttelyn näki kaikkiaan 1087 ihmistä, ja näyttelyvalvojat keskustelivat ihmisten kanssa tavallistakin enemmän ruuasta, teatterista, hyväntekeväisyydestä ja auttami-sen voimasta. Meidän teatterimuseolaisten sydämeen tästä projektista jäi hyvä maku, pystyimme olemaan mukana tärkeässä asiassa omalla asiantuntemuksellamme ja ydin-osaamisellamme. Ympärillämme on myös valtava määrä sydämellisiä ihmisiä ja yrityk-siä, joiden kanssa on ilo rakentaa merkityksellisiä asioita ja verkostoja. Kiitos kaikille!

”10 PISTETTÄ NÄYTTELYLLE JA 1000 PISTETTÄ TEKIJÖILLE!”

”TULI IHAN VESI KIELELLE!”

”HERTTAINEN NÄYTTELY, PIENI MUTTA MYÖS IHASTUTTAVA. KERTAKAIKKIAAN IHANA AVAUS... MAAGISEEN MAAILMAAN.”

”OIKEIN HIENO JUTTU, KOSKA TÄLLAISTA EI YLEENSÄ NÄE TAI TULE AJATELLEEKSI TEATTERISSA.”

”IHAN ON SYÖTÄVIÄ. TÄYDESTÄ MENEE KAIKKI – TAI AINAKIN OSA!”

”HAUSKA NÄYTTELY, JA NÄLKÄ TULI!”

Otteita pop up -näyttelyssä käyneiden kommenteista.

34

talous 2013

Museon tärkeimmän rahoituslähteen muo-dostivat valtionavustukset, joiden osuus oli yhteensä 786 690 euroa (v. 2012: 773 900 €): lakisääteinen valtionosuus 386 690 eu-roa (373 900 €) ja harkinnanvarainen avus-tus 400 000 euroa (sama). Helsingin kau-pungin avustus oli edelleen 271 330 euroa ja kohdentui Kaapelitehtaan vuokriin.

Museon omien tuottojen osuus tulois-ta oli 171 607,68 euroa (172 477,64 €) eli 14 % (14,2 %). Tuotot koostuvat näyt-telyiden pääsylippu- ja myyntituotoista, palvelutoiminnan tuotoista sekä sijoi-tus- ja rahoitustoiminnan tuotosta. Lisäksi omiin tuottoihin sisältyvät Hilkka Eklundin 10 000 €:n lahjoitus arkistoaineistojensa järjestämiseen, yliopiston harjoittelijatuki 2 200 € sekä projekteihin saadut avustuk-set: 7 800 € OKM:n Myytti-hankeavustusta tanssiaineistojen digitointi- ja luettelointi-hankkeelle, 3 300 € Aboa Vetus & Ars Novan hallinnoimaa Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustusta Avainesineet-hank-keelle, 1 000 € Museoviraston Kokoelma-tonni-avustusta Kaapelitehtaan museoiden aulapalvelun yhteistyön kehittämiseen sekä vielä 4 450 € Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustusta vuodelta 2012 jatku-neelle teatterikasvatuksen devising-projek-tille.

Kalustosta on tehty 25 % poisto, 12 748,44 euroa. Lisäksi muista pitkävaikutteisista menoista on poistettu viimeinen 4 987, 25 euron erä. Tulos on kävijämääriltään tulok-sellisen vuoden lopussa 10 922,04 euroa ylijäämäinen. Ylijäämällä kasvatetaan suun-nitelmallisesti museon heikkoa omaa pää-omaa.

Toimintakulut vuonna 2013 olivat 1 218 705,64 euroa (1 264 486,33 €). Suurimmat menoerät olivat henkilöstökulut 49,2 %, 600 773,80 euroa (48,2 %, 609 574,86 €), vuok-ra- ja kiinteistökulut 28,5 %, 347 343,71 euroa (27,9 %, 352 518,13 €) sekä palve-lumenot 14,9 %, 182 094,38 euroa (14 %, 177 066,99 €). Näyttelytuotantoon satsat-tiin ilman palkkoja 15 444,03 euroa/0,88 € per näyttelyvieras (v. 2012 museon 50-vuotisjuhlanäyttely mukaan lukien 44 738,12€/3,12 € per näyttelyvieras).

Välttämättömät vuokra- ja kiinteistökulut sekä palvelumenot muodostivat siis 43,4 % vuoden toimintakuluista; yhdessä henkilös-tökulujen kanssa 92,6 % toimintakuluista.

35

Kuva: Ilona Kemppainen

sijoita palvelevaa, ainutlaatuista Ilona-esi-tystietokantaa. Teatterimuseon tarpeisiin räätälöity Ida-kokoelmanhallintajärjestelmä lähestyy käyttöaikansa loppua. Uudistus tu-lee vaatimaan resurssinsa lähivuosina; tätä silmälläpitäen seuraamme tiiviisti yhteisen Museo 2015 -tietokannan edistymistä.

Riskinä on Teatterimuseon henkilöstön ja infrastruktuurin aliresursointi ja ylikuormit-tuminen tilanteessa, jossa paine esittävien taiteiden valtakunnallisen aineiston tallen-tamiseen nimenomaan kasvaa. Suuret ikä-luokat eläköityvät ja toimintavuoden kulu-essa saimme useita teatterimme keskeisiä vaikuttajia koskevia suruviestejä, joiden kohdalla tarve laajojenkin henkilöarkistoai-neistojen nopeaan haltuunottoon on kova. Teattereilla on yhä vähemmän varaa arkis-toaineistoistaan huolehtimiseen valtionra-hoituksen tiukentuessa. Tallennuskapasi-teetin lisäämisen ja laajentamisen tarve on kentällä tuntuva. Sirkus pääsi vuonna 2013 valtionosuuden piiriin, teatterin ja tanssin ammatilliset ryhmät lisääntyvät ja lähiym-päristössämme Kaapelitehtaalla on meneil-lään Tanssin talo -hanke. Sen myötä tanssin tallennusta ja näkyvyyttä Teatterimuseossa olisi järkevää edelleen vahvistaa.

Tanssiaineistojen ajankohtainen pelastus- ja nykydokumentointiprojekti toteutettiin Ope-tus- ja kulttuuriministeriön erillisen Myytti-rahoituksen turvin. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön harkinnanvaraisella rahoituksella ja erillisillä projektirahoituksilla onkin jo vuo-sia ollut ratkaiseva merkityksensä Teatteri-museon kokoelmien ydintyön ja aineistojen saavutettavuuden turvaamisessa. Museovi-

36

Asiantunteva työvoima on museon tärkein resurssi eikä siitä olisi varaa yhtään tinkiä, kun kävijämääriä, palvelu- ja yleisötoimintaa sekä kokoelmien saavutettavuutta pyritään edelleen kehittämään. Suomalaisen esittä-vien taiteiden kulttuuriperintötyön kapasi-teetin ja laadun turvaamiseksi Teatterimu-seon valtionrahoitus olisi kyettävä pitämään vähintään nykyisen henkilöstön ja toiminta-rakenteen mahdollistavalla tasolla.

Valtion harkinnanvaraisessa rahoituksessa toivottavasti jatkossakin huomioidaan paitsi tallentamiemme taiteenalojen pienet resurs-sit, myös laadukas lastenkulttuurin toimin-tamme ja toiminnallisen, moniaistisen mu-seopedagogiikan edelläkävijyys. Pyrimme aktiivisesti ja innovatiivisesti kehittämään palvelumuotoiluamme erilaisten yleisöryh-mien tarpeisiin ja hivuttamaan omaa tuottoa ylöspäin, mutta keskeisiin kävijöihimme ja silmäteriimme kuuluvat kuitenkin edelleen päiväkoti- ja koululaisryhmät.

Esittävien taiteiden ammattikentällä ei myöskään ole varoja alan kulttuuriperinnön säilymisen ylläpitoon. Kyse on kuitenkin suomalaisen kulttuurin kehitykseen kiinte-ästi ja ajankohtaisesti vaikuttavan teatterin ja esittävien taiteiden kansallisesti arvok-kaasta kulttuuriperinnöstä. Teatterimuseolla kannetaan huolta tilojen riittävyydestä hyvin harkitullakin kartunnalla ja kokoelmien terä-vöittämiseen tähtäävät poistosuunnitelmat huomioiden. Teatterimuseo ylläpitää myös esittävien taiteiden ainutlaatuista erikois-arkistoa erikoisalansa ainoana pitkäaikais-säilytyksen asiantuntijana. Yhdessä Tinfon kanssa ylläpidämme laajasti tiedontarvit-

tulevaisuuden nÄkymÄt

rasto on tukenut viime vuosina merkittävästi teatterilähtöisen museopedagogiikan valta-kunnallista tietotaidon jakoa. Erikoisalaam-me tukevilta kulttuurisäätiöiltä ei sen sijaan ole onnistuttu saamaan merkittävää tukea etenkään kokoelmahankkeille (esim. SKT:n aineistojen saavutettavuutta edistävä hanke ja valokuva-aineistojen digitointi). Näyttelyi-den lisärahoituskin on yrityksistä huolimatta jäänyt hyvin rajalliseksi. Kokoelma- ja näytte-lytyö mielletään kulttuurirahastoissa toden-näköisesti museon valtiolta saaman ydinra-hoituksen piiriin kuuluviksi.

Tilojen ja ostopalveluina hankittavan infra-struktuurin ylläpidon kulut jatkavat kuitenkin nousuaan indeksikorotusten myötä, jolloin varsinaiseen toimintaan liikenee vähemmän resursseja. Näyttelytoiminnan rahoitus muo-

37

dostaa jatkossakin haasteen, jota pyritään ratkomaan strategisin valinnoin sekä pitkä-jänteistä suunnittelua, henkilöstön vastuun-jakoa ja yhteistuotantomalleja kehittämällä. Näyttelytuotantoa ylipäätään on jo vähen-netty. Kuluneen vuoden vaihtuvat ja kierto-näyttelyt toteutettiin suhteellisen pienellä budjetilla pitkälti ydinhenkilökunnan muun työn ohessa, mikä vuoden lopussa näkyy ris-kitekijänä työaikakertymissä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön lupausta resurssien löytymisestä nykyisten toimin-tarakenteiden vahvistukseksi ja toimin-taedellytysten parantamiseksi kaivataan. Mahdollisen uuden esittävien taiteiden mu-seon muodostamisen edellyttämä usean tahon mittava työ edellyttäisi ministeriöltä selkeää tavoitteellista tukea.

Kuva: Vesa Nikkilä

Teatterimuseo on valtakunnallinen erikois-museo, jota ylläpitää Teatterimuseon säätiö. Teatterimuseon säätiön muodostavat Hel-singin kaupunki, Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry. ja Suomen museoliitto.

Edustajisto

Teatterimuseon säätiön kolmivuotiskaudek-si 2011–13 valittu edustajisto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Edustajiston puheenjohtajana toimi näyttelijä Helena Ryti.

Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry:n nimeäminä varsinaisina jäseninä ja varajä-seninä (suluissa) ovat toimineet seuraavat: ohjaaja Pilvi Porkola (ohjaaja Miira Sippola), näyttelijä Helena Ryti (näyttelijä Aki Raiskio), visuaalinen suunnittelija Raisa Kilpeläinen (puvustaja Leena Ollikainen), järjestösihteeri Hanna-Reetta Schreck (teatterinjohtaja Hen-rik Timonen), hallintojohtaja Hannu Hakala (producent Vibeke Löfgren), tanssitaiteilija Outi Kallinen (Mia Silvennoinen), teatteripu-kusuunnittelija Riitta Röpelinen (pukusuun-nittelija Ulla-Maija Peltola), toiminnanjohtaja Elina Mäntylä (järjestösihteeri Helena Ve-sajoki), toiminnanjohtaja Eeva-Sisko Artell (lakimies Tommi Saarikivi), toiminnanjohtaja Maaria Rantanen (Jenny Nordlund).

Helsingin kaupungin nimeäminä varsinaisi-na jäseninä ja varajäseninä (suluissa) ovat toimineet Apollonia Kortelampi (Aki Hyödyn-maa) ja Mikko Ilanko (Anu Tuominen).

Suomen museoliiton nimeämänä varsinai-sena jäsenenä on toiminut museonjohtaja Merja Herranen (varalla pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovinen).

Hallitus

Säätiön hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Puheenjohtajana on toiminut Antti Mattila ja varapuheenjohtajana valo-suunnittelija Mia Kivinen. Muut hallituksen jäsenet ovat näyttelijä Riko Eklundh, näytte-lijä Mikko Hänninen, museonjohtaja Marjo Mikkola, suomentaja Jukka-Pekka Pajunen ja yliopistolehtori Hanna Järvinen Teatteri-korkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimus-keskuksesta.

Tilintarkastajat

Säätiön tilintarkastajina ovat vuonna 2012 toimineet kaupunginreviisori Vesa Ikähei-mo (HTM) ja kaupunkitarkastaja Kari Roine (HTM, JHTT) ja heidän varamiehinään Päivi Ollila (HTM) ja Pauli Aaltonen (HTM).

HENKILÖKUNTA

Teatterimuseon vakinaiseen henkilöstöön kuuluu 10 asiantuntijaa. Määräaikaiset ja tuntiperusteiset toimet mukaan lukien mu-seossa työskenteli toimintavuoden aikana yhteensä 69 henkilöä. Lisäksi museolla oli tet-harjoittelijoita, ja pop up -näyttelyn val-vonnassa ja kuljetuksissa vapaaehtoistyö-voimaa (yht. 86 + 20 tuntia). Henkilötyövuo-sia kertyi yhteensä 20,5 (vapaaehtoistyö ei sisälly laskelmaan).

Vakinaisen henkilökunnan kehityskeskus-telut pidettiin tammikuussa 2013. Koulu-tuspäiviä henkilökunnalla oli yhteensä 14. Laskettujen koulutuspäivien lisäksi arkis-tonhoitaja suoritti työnsä ohessa museolo-gian perusopintoja, ja museolehtori suorit-taa museoalan johtajakoulutusohjelman

organisaatio, henkilÖkunta, tilat

38

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa, YJEAT Museoliitto 1, Management Institute of Finland, alkanut syksyllä 2012 jatkuu ke-vääseen 2014. Teatteripedagogi suoritti eri-koistumisopinnot Metropoliassa, Kulttuuri hyvinvointipalvelujen voimavarana, laajuus 30 opintopistettä.

Kolmen museon yhteinen Kokeilutonni-avustus käytettiin 21.10. näyttelijä Outi Mä-enpään vetämässä koulutuksessa. 3.12. järjestettiin kolmen museon yhteinen poistu-misharjoitus palautekeskusteluineen.

Liikunta- ja kulttuuriseteleitä annettiin kai-kille yli 6 kuukauden työsuhteessa olleille 200 euron arvosta. Paikallisen sopimuksen mukaisesti henkilökunta saa käyttää tunnin viikossa työkykyä ylläpitävään liikuntaan. Sairaslomapäiviä vuoden 2013 aikana oli 14 kpl. Henkilökunnalle järjestettiin kevät- ja pikkujouluretki.

Vakinainen henkilökunta ja sijaiset:

museonjohtajaTeM Helena Kallio

projektipäällikköHuK, teatterikuraattori Meri Eerola

tiedottajaFM Ilona Kemppainen

museomestari medianomi AMK Timo A. Aalto (opintovapaalla 31.5. asti) 1.6.–31.10.sijaisena HuK Patrik Lustig (31.5. asti) ja Roope Mantere (tuntityössä 1.11.–31.12.)

arkistonhoitajaFM Eeva Mustonen

tutkijaFM Pälvi Laine (vuorotteluvapaalla 25.7. asti)FM Tiina Piispa (31.7. asti)

museolehtoriFK Heini Räsänen

teatteripedagogiteatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Milla Korte-maa

amanuenssiFM Sanna Brander

museotyöntekijäKimmo Hokkanen

Määräaikaiset:

museoassistentit Laura-Elina Aho (tuntiperusteisena, Hilkka Eklundin arkisto, 1.6.–31.8., määräaikaise-na 1.9.–31.12.)Stella Karlsson (1.1.–31.5., 1.9.–31.12.)Leena Savioja (15.8.–15.12.)

toimistoassistentityo Meri Kirjavainen (1.1.–31.5.)fi l. yo Johanna Terhemaa (1.9.–31.12.)

Teatterikasvatuksen työpajojen ohjaajina, projekteissa ja näyttelyvalvojina ovat toi-mineet:

Annamari Ahonen, Mari Ala-Nikkola, Iiris Autio, Julia Gauffi n, Natalia Hara, Elina He-lavuori, Susanna Hemmilä, Riikka Herva, Hanna-Leena Häyhä, Minna Kiiskinen, Jenni Kivelä, Sari Kortemäki, Jane Kärnä, Helena Laxén, Mimosa Lindahl, Milka Luhtaniemi, Mari Lukkari, Anni Mikkelsson, Aija Nurmi-nen, Janne Palosuo, Olivia Pohjola, Arto Reu-nanen, Viivi Salokangas, Johanna Terhemaa, Tanja Turpeinen, Suvi Turunen, Eero Vanne

Näyttelyissä ja projekteissa työskennel-leet:

Ina Aaltojärvi, Heli Ansio, Christina Enckell, Irina Fialkina, Pia Houni, Mikko Karvinen, Esa Kirkkopelto, Emma Laatikainen, Camil-la Nenonen, Annina Nevantaus, Pentti Paa-volainen, Mika Piispa, Susanna Ringbom, Sakari Rinta-Valkama, Helena Ryti, Erja Sal-menkivi, Jutta Seppinen, Miira Sippola, Vesa Vahtikari, Joanna Weckman

39

Harjoittelijat:

TET-harjoittelijat: Tuuli-Titania Valtanen 11.3.–15.3.,Heta Kontinen 21.11.–4.12.

Työharjoittelijat: Irina Fialkina, Omnian media-assistentti 15.1.–31.5.Hanna Ihalainen, Keski-Pohjanmaan am-mattikorkeakoulu, työelämäorientaatio 26.–28.2.2013Mari Lukkari, Tampereen yliopiston historian laitos, 1.10.–30.11., palkallinen harjoitteluElina Ortamo, Mikkelin ammattikorkeakou-lu, teatteripuvustuksen linja 5.8.–27.9.Eero Vanne, Omnian media-assistentti 13.8.–31.12.

Jesse Jukanen, Leena Niiranen, Erno Virta, Maikki Karisto, Eveliina Holopainen ja Inka Hänninen, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Konservoinnin koulutusohjelma, tekstiilikon-servointi (52,5 h ajanjaksolla 6.–23.5.)

Vastaanotto- ja turvallisuuspalvelut:

Securitas Oy

Atk-tuki:Juha Storm

Kirjanpitopalvelut:

Tilitoimisto Pretax

Työterveyshuolto:

Terveystalo

TILAT

Museon arkistokokoelmat, kirjasto- ja tutki-japalvelutilat, kokoelmien vastaanottotilat, pysyvät ja vaihtuvat näyttelyt, työskentelyti-lat ja huolto- ja verstastilat (yhteensä 1990 m2) sijaitsevat Kaapelitehtaalla, näyttelyt osoitteessa Tallberginkatu 1 G, muut tilat osoitteessa Tallberginkatu 1 E. Etävarasto ja tekstiilikokoelmat ovat Arabiassa (603 m2) Hämeenkatu 155 C. Kaapelitehtaan toimis-totiloissa tehtiin kesän 2013 aikana ikkuna-remontti. Loppusyksyllä tehtiin arkistomaka-siinien seinien korjaus, jolla saatiin lämpo ja kosteusarvoja vakautettua.

40

vuoden 2013 tunnusluvut

KÄVIJÄTMaksaneet kävijätIlmaiskävijät

TIETOPALVELU*TutkijakäynnitRyhmäkäynnit/käyneet henkilötYksittäiset muut kävijätPuhelintiedustelutSähköpostitiedustelutAsiakkaat yhteensäTutkitut arkistoyksikötTiedonhaut asiakirjoista, valokuvista, tietokannasta

Kuvakopiot eri käyttötarkoituksiinArkistolainat

201313 4993 883

1218/679744266971 00277746735

33454756335 086

142 788 h / 300140 h / 17

201211 1493 180

1444/44167230858480567224322

3743365Ei tilastoitu24 882

13Ei tilastoitu / 302-

TEATTERIKASVATUS JA YLEISÖTOIMINTANäyttelyopastuksetTyöpajatJuhla- ja tykypajatMuut yleisötapahtumatVerkkopalveluissa vierailut

SAAVUTETTAVUUSIlmaispäivätAvoinnaolotunnit/-päivät / KaapeliAvoinnaolotunnit/-päivät / GE

41

NÄYTTELYTOma tuotantoYhteistuotantoMuiden tuottamatVerkkonäyttelytKiertonäyttelyt, valmistuneetKiertonäyttelyt, kiertokerrat

JULKAISUTVerkkojulkaisut

KOKOELMATEsinekokoelmien kartunta (kpl)

NäyttämöpuvutLavastus- ja pukuluonnoksetPienoismallitTeatterinuketMuutYhteensä

Asiakirja-aineiston kartunta (Lahjoituksia/määrä)

LahjoituksetLisälahjoituksetYhteensä

Valokuvien kartunta (Lahjoituksia/määrä)

LahjoituksetLisälahjoituksetYhteensä

AV-arkiston kartunta** (Lahjoituksia/määrä)

ÄänitteetKuvatallenteetYhteensä

2013121013

2

111 51361261 557

13 / 15,18 hm1 / 0,02 hm14 / 15,20 hm

9 / 2 472 kpl3 / 4 608 kpl12 / 7 080 kpl

3 / 139 kpl3 / 178 kpl6 / 317 kpl

2012230103

1

741 7012056441 895

12 / 7,35 hm13 / 5,4 hm25 / 12,75 hm

16 / n. 81 500 kpl7 / n. 4 500 kpl23 / n. 86 000 kpl

3 / 39 kpl9 / 163 kpl12 / 202 kpl

42

HENKILÖSTÖ (henkilötyövuosina)

Vakinaiset, päätoimisetjoista museoammatillisiaMuu päätoiminenjoista museoammatillisiaOsa-aikaiset ja tuntityöntekijätPalkattomatVapaaehtoiset (tehdyt tunnit)

TALOUSTulotOma tuottoValtioKaupunki

MenotPalkatKiinteistömenotPalvelutToiminta

20139,39,34,52,85,90,83106 h

171 607,68 €786 690 €271 330 €

600 773,80 €347 343,71 €182 094,38 €1 218 705,64 €

20125,595,59306,45Ei tilastoitu0 h

171 049,77 €773 900 €271 330 €

609 574,86 €352 518,13 €177 066,99 €1 264 486,33 €

*) Tietopalvelun asiakkaat sisältyvät kokonaiskävijämäärään.**) Sisältää lahjoitukset, lisälahjoitukset ja museon oman tuotannon.

43

LAHJOITTAJAT 2013

Eklund Hilkka perikunta/Eklund Maija, Joensuu, ja Hellström Merja, VantaaEteläpää Heikki perikunta/Eteläpää Leena, KouvolaGripenberg Sinikka, HelsinkiHaapavaara Helena, HelsinkiHackman Nina, HelsinkiHellström Jorma, HelsinkiHelminen Jussi, TampereHelsingin KaupunginteatteriHildén Leea, TampereKallinen Timo perikunta/Kallinen Aune, TammisaariKarttunen Kollektiv/Karttunen Jyrki, HelsinkiKoski Pirkko, HelsinkiKotimaa Ulla-Maija, KuopioLahden KaupunginteatteriMuseoviraston kuva-arkisto, HelsinkiMustapää Soili, HelsinkiNeuvonen Mirja, KauniainenOiva Maria, HelsinkiOpintokeskus Kansalaisfoorumi, VantaaPihlajakangas Eila, HelsinkiPousi Helinä, HelsinkiRytkölä Juhani, HelsinkiSalava Hannele, HelsinkiSeppä Jyrki, TurkuSinisalo-Lahtinen Kaija, TampereStoa Itä-Helsingin kulttuurikeskusSuomen Näyttelijäliitto, HelsinkiSvenska litteratursällskapet i Finland, HelsinkiSäävälä Päivi, HelsinkiTeatteri Avoimet Ovet, HelsinkiTeatterikorkeakoulun kirjasto, Helsinki Tiihonen Anne-Solveig, HelsinkiVolanen Ilkka, VantaaVuori Suna, Helsinki

Vuoden 2013 kuvatallennekeruuseen osallistui tanssiteattereita ja yksittäisiä tanssi-taiteilijoita ympäri maata.

44