TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS · tiin esitykseen, jossa Kissanmaan perhetukikeskuksen...
Transcript of TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS · tiin esitykseen, jossa Kissanmaan perhetukikeskuksen...
- 1 -
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS
KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 4.1.2012 Liisa Parviainen HANKE KISSANMAAN PERHETUKIKESKUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Karhunkatu 45, 33520 Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO
Tarveselvitys
Kissanmaan perhetukikeskuksen tarveselvityksen tarkistaminen, Dnro TRE: 3069 /10.03.06/2008, ote pöytäkirjasta lanula 28.10.2010 §130
Hankekortti
Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys
Tilaohjelma
Hankeaikataulu
Tavoitehinta-arviot Perustamiskustannukset, Korjaus Perustamiskustannukset, Laajennus
Luonnokset
Asemapiirros Pohjapiirrokset Leikkaukset Massamallinnokset
LIITE: Investointisopimus
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 28.10.2010
- 2 -
Dnro TRE: 3069 /10.03.06/2008 130 § KISSANMAAN PERHETUKIKESKUKSEN TARVESELVITYKSEN
TARKISTAMINEN Lanula 28.10.2010 Suunnittelupäällikkö Vesa Komonen ja suunnittelija Virpi Kokko: ”Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta käsitteli kokouksessaan
3.4.2008 § 59 Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennuksen tar-veselvitystä. Kokouksessa Lasten ja nuorten palvelujen lautakun-ta päätti hyväksyä Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennuksen tarveselvityksen ja tilasuunnitelman hankesuunnittelun pohjaksi. Kyseessä oli n. 2900 bruttoneliön laajennustarpeesta ja vanhan osan peruskorjaamisesta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli n. 7,8 milj. €.
Tilanne lastensuojelussa on oleellisesti muuttunut viimeisen kah-
den vuoden aikana. Lastensuojelun erityspalveluissa on panos-tettu laitoshoidon vähentämiseen ja perhehoidon osuuden kas-vattamiseen sijaishuolloissa. Tämä panostus on näkynyt siinä, et-tä vuonna 2009 ostopalveluyksiköihin sijoitettujen lasten hoito-päivien määrä laski ensimmäisen kerran vuoden 1995 jälkeen, ja perhehoidon osuus sijaishuollossa kasvoi. Lastensuojelussa kaikki alle 3-vuotiaat on voitu sijoittaa perheisiin ilman laitosvai-hetta. Seuraavana tavoitteena on pyrkiä samaan alle 12-vuotiaiden osalta. Lisäksi työtä lasten ja perheiden kanssa teh-dään yhä enemmän perheiden kotona. Nämä lastensuojelussa tapahtuneet muutokset ovat tehneet suunnitellun Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennuksen aiemmin esitetyssä muodos-saan epätarkoituksenmukaiseksi. Suunnitelma on vanhentunut eikä vastaa enää nykyisiä palvelutarpeita. Lastensuojelun laitos-paikkojen lisäämiselle ei ole tarvetta.
27.4. 2010 pidetyssä Kissanmaa – Päiväperho – Kuusikko – rat-
kaisuja koskevassa neuvottelussa linjattiin Erhon (erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten yksikön) sijoittamista 2012-2013 alkaen Kissanmaan perhetukikeskuksen yhteyteen. Erho-yksikkö avattiin 16.8.2010 ja sen toimipiste on Kalevassa. Lasten ja nuor-ten palvelujen lautakunta hyväksyi yksikön toimintaa koskevan palvelusopimuksen 17.6.2010 (94 §).
Palvelukokonaisuus sisältää erityistä hoitoa ja opetusta tarvitse-vien lasten ja nuorten hoidon, kasvatuksen, opetuksen ja kuntou-tuksen sekä palveluohjauksen ja konsultaation kokonaisuuden. Palvelu on tarkoitettu tamperelaisille 0-18 -vuotiailla lapsille ja nuorille, joilla on erityisen vaativaa hoitoa tarvitseva pitkäaikais-sairaus tai vamma. Yksikkö tarjoaa palveluohjausta, vertais- ja asiantuntijapalveluita erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien las-ten ja nuorten perheille sekä muille lasten ja nuorten palvelujen toimijatahoille. Erityiskouluissa olevien erityisoppilaiden kesäajan
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 28.10.2010
- 3 -
hoito järjestetään yksikön toimesta vuonna 2011. Erho-yksikkö toimii tällä hetkellä Sammon päiväkodin tiloissa (n. 100 m²) ja pal-velee 11 asiakasta perheineen.
19.5.2010 psykososiaalisen tuen palvelujen palvelusopimusneu-
votteluissa käsiteltiin Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennus-ta ja lastensuojelun erityispalvelujen tilatarpeita. 24.5.2010 pide-tyssä Kissanmaan tarveselvitystyöryhmän kokouksessa päädyt-tiin esitykseen, jossa Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennuk-seen sijoitetaan Erhon ja Leinolan perhetukikeskuksen lisäksi myös Raholan perhetukikeskuksen nuorisopsykiatrinen kuntou-tus. Tämän ratkaisun karkea kustannusarvio on n. 7 milj. euroa.
Kissanmaan tarveselvitystyöryhmä päätyi kannattamaan vaihto-ehtoa, jossa savutetaan eniten synergiahyötyjä, ja pitkällä aikavä-lillä se on kustannustehokkain ratkaisu. Kissanmaan perhetuki-keskus laajennetaan, uusiin tiloihin siirretään Erhon lisäksi Leino-lan lastenpsykiatrinen kuntoutusyksikkö ja Raholan nuorisopsy-kiatrinen kuntoutusyksikkö. Raholasta siirtyy 12 nuorisopsykiat-rista ja Leinolasta 6 lastenpsykiatrista kuntoutuspaikkaa. Laadul-taan tilojen tulisi olla em. käyttöön soveltuvia (mm. verhot ja huo-nekalukankaat palamatonta materiaalia, ikkunat särkymättömiä, sprinklaus jne.) Erhon osalta siirtyminen uusiin tiloihin mahdollis-taa toiminnan laajentamisen seudulliseksi ja ympärivuorokauti-seksi (7/24) 25 asiakkaalle. Kyse on vaikeavammaisista tai pitkä-aikaissairaista lapsista, jotka tarvitsevat lukuisia erilaisia apuväli-neitä päivittäisissä toiminnoissaan sekä erityisiä hoitotoimenpitei-tä. Tämän vuoksi päiväkodin normimitoitus (n. 10 m² /lapsi) ei rii-tä. Lisäksi yöhoito edellyttää normista poikkeavaa mitoitusta. Tilat toimivat myös konsultointi-, vertaistuki- ja koulutustilana.
Leinolan perhetukikeskuksen vapaaksi jääviin tiloihin perustetaan nuorisopsykiatrinen kuntoutusyksikkö ja Raholan perhetukikes-kuksen tiloista voidaan luopua, tai selvittää tilan käytön mahdolli-suudet päivähoidon tarpeisiin. Nykyiset Erhon käytössä olevat ti-lat tarvitaan jatkossa päivähoidon käyttöön, koska keskustan alu-eella on tiedossa päiväkotipaikkojen vähennyksiä. Toimintojen keskittäminen samalle tontille antaa mahdollisuuden käyttää perhetukikeskuksen ja Erhon tilojen ja henkilöstöresurs-sien yhteiskäytön. Erityistyöntekijöiden työpanosta ja yöllä tehtävää työtä voidaan kustannustehokkaasti hyödyntää yhteisissä tiloissa. Lisäksi hanke mahdollistaa Kissanmaan perhetukikeskuksen pihan ja tontin täysimittainen hyödyntämi-sen.”
Päätösehdotus. Tilaajapäällikön 1. varahenkilö Salmelin: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää hyväksyä Kissanmaan perhetukikeskuksen tarkistetun tarveselvi-
tyksen hankesuunnittelun pohjaksi.
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 28.10.2010
- 4 -
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Viitasaari Leena, Suoniemi Hannu, Perämaa Tiia, Ojala Ilkka,
Hiltunen Sisko, Lätti Heikki, Vikman Timo, Björk Eija Lisätietoja päätösvalmistelusihteeri Eila Viitala, puh. 040-521 4956, [email protected]
- 5 -
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 4.1.2012 Liisa Parviainen HANKE KISSANMAAN PERHETUKIKESKUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Karhunkatu 45, 33520 Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot
Kissanmaan perhetukikeskus, Kissanmaan lastentalo, on valmistunut vuonna 1962. Päärakennuksen bruttoala on 2 361 brm2 ja pienemmän, nykyään toimis-tokäytössä olevan asuinrakennuksen bruttoala 144 brm2. Rakennuksen suunnit-teli silloinen kaupunginarkkitehti Jaakko Ilveskoski. Tonttia koskeva alkuperäi-nen 50-luvun asemakaava on päivitetty uudella 7.3.2011 hyväksytyllä asema-kaavalla. Siinä on määritetty tontin käyttötarkoitukseksi Y-5, yleisten rakennus-ten korttelialue, jolle on osoitettava 1 autopaikka 150 kerrosneliötä kohden. Ton-tin koko on n. 19 922 m2, tehokkuusluku e=0,40 ja rakennusoikeus 7 969 m2. Sallittu kerrosluku tontin länsiosassa on enintään III ja itäosassa vanhan osan rakennusalalla II. Asemakaavassa on kolme tonttia koskevaa suojelumääräystä: sj-16 Rakennustaiteellisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä alue. Alueen ympäristöön suunniteltavat rakennukset ja rakennelmat tulee toteuttaa alueen rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot huomioon ottavalla tavalla. sl-9 Alueen osa, jolla liito-oravan kulkureittien turvaamiseksi on säilytettävän puuston laatuun ja laajuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota. s-4 Tontin osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon ja alueen pääkäyttötarkoituksen vaatimien toiminto-jen kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Asemakaava on osa Teiskontien ympäristöä koskevaa laajempaa asemakaa-vaa. Siinä edellytetään, että koko Teiskontien eteläpuolinen asuinalue tulee suojata meluseinällä. Kissanmaan lastentalon, kuten naapurienkin kohdalla meluseinä sijoittuu tontin pohjoisrajalle viereisen puiston puolelle 3,5 metriä kor-keana. Tavoitteena on päästä vaikuttamaan meluseinän muotoiluun esim. au-kottamalla seinää. Kiinteistön korjaustarvetta on kartoitettu aiemmin mm. vuosina 2002 ja 2007, varsinainen kuntoarvio valmistui 31.1. 2011. Rakennuksen talotekniikka tarvit-see täyden uudistamisen ja koko rakennus energiatalouden parantamisen.
- 6 -
Hankkeen kuvaus
Nykyinen rakennus
Kissanmaan lastentalo sijaitsee tyylillisesti yhtenäisen 1950-luvun omakotialu-een reunalla. Entisen lastenkodin pihapiiri on säilynyt alkuperäisen avarana ja siihen kuuluu luonnontilaista metsikköä, josta osa, kuten edellä todettiin, tulee säilyttää luonnontilaisena. Kissanmaan perhetukikeskuksen rakennusten ja pi-hapiirin muodostama kokonaisuus edustaa oman aikansa arkkitehtuuria ja kas-vatuksellista ajattelua. Kohteen rakennusinventointi suosittaa rakennuksen muodon ja korkeuden sekä julkisivujen värien ja materiaalien säilyttämistä en-nallaan. Mahdollinen lisärakentaminen tulisi sijoittaa niin, että päärakennuksen pohjois- ja itäsiiven muodostama pihapiiri säilyisi. Rakennuksen sisätiloja on uusittu voimakkaasti alkuperäisestä eikä niiden jatkomuuttamiselle ole erityisiä rajoituksia. Kissanmaan perhetukirakennus on alkujaan rakennettu lastenkodik-si. Tämän ohella on osa rakennuksesta toiminut myös päiväkotina. Tontilla si-jaitseva erillinen entinen asuinrakennus, nykyinen toimisto- ja perhetapaamisti-lana toimiva rakennus esitetään purettavaksi ja sen toiminnot sijoitetaan laajen-nettavaan päärakennukseen. Rakennuksen toiminnat
Kissanmaan perhetukikeskuksen tarveselvityksessä todetaan, että Tampereen kaupungin on panostus sijaishuollon perhehoidon osuuden kasvattamiseen on vähentänyt laitoshoidon tarvetta. Kaikki alle 3-vuotiaat on voitu sijoittaa perhei-siin ilman laitosvaihetta ja varsinaisten lastenkotipaikkojen tarve on vähentynyt. Kissanmaan perhetukikeskuksessa on toiminut enää ainoastaan yksi n. seitse-män lapsen osasto. Sen toiminta riittää kattamaan kaupungin tarvitsemat lasten kriisiosastopaikat. Kriisikodin, kriisiosaston, lisäksi Kissanmaalle siirtyy lak-kautettavan Raholan perhetukikeskuksen toiminta samoin kuin Leinolan perhe-tukikeskuksen lastenpsykiatrinen kuntoutusosasto. Nyt tehtävän perusparan-nuksen ja laajennuksen jälkeen Kissanmaalla tulee toimimaan yhteensä neljä 6-7 lapsen osastoa; kaksi 6-12-vuotiaille ja kaksi 12 -17-vuotiaille. Osa perhetuki-keskuksen tiloista varataan valvotuille perhetapaamisille sekä lastensuojelun tukipalvelujen toimisto- ja terapiatiloiksi. Uutena toimintana siirtyy Kissanmaalle erityisen vaikeahoitoisten lasten päiväkoti, ERHO-yksikkö. Se on mitoitettu n. 10 - 15, max. 25 lapselle. Hoito ajoittuu yleensä arkipäiviin, tarpeen mukaan myös iltoihin ja öihin sekä viikonloppuihin. ERHO-yksikkö aloitti toimintansa Tampe-reella viime vuonna Sammon päiväkodin yhteydessä yhteensä n. kahdeksan lapsen yksikkönä. Olemassa olevan rakennuksen tilat
Nykyisen rakennuksen tilajako pystytään tämän suunnitelman mukaan säilyttä-mään hyvin pitkälle ennallaan. Rakennuksen matala kerroskorkeus rajoittaa tilo-jen käyttöä muuhun kuin asuin- ja toimistokäyttöön. Yhteinen keskuskeittiö hä-viää, sen tilalle tulee laajennusosaan uusi pienempi palvelukeittiö, joka palvelee ERHO-yksikköä ja talon toimisto- ja tukipalveluita sekä kotiosastojen ”kauppa-na”. Keittiö ja ruoanvalmistus on osa kodin toimintaa, joten kotiosastojen omat
- 7 -
tilat käsittävät myös ruokailu- ja keittiötilat. Vanhan keskuskeittiön tiloihin sijoite-taan toimistotyöhuoneita. Rakennuksen nykyinen sisääntulo säilyy edelleen pääsisäänkäyntinä ja Karhunkadun/Riistakadun viereinen siipi perusparanne-taan nykyiseen käyttöönsä perhehoidon tuen sekä talon tukipalveluiden toimis-totiloiksi. Nykyinen kriisiosasto, suunnitelmissa koti 4, säilyy paikallaan. Sen tilat uudiste-taan ja yhdistetään alakerrasta saataviin lisätiloihin. Kaikki lasten asuinhuoneet ovat jatkossa vähintään 12 m2 kokoisia. Kriisiosastolle järjestetään oma sisään-käynti talon päädystä. Kriisisijoitusten ajoittuminen mihin tahansa vuorokauden-aikaan ei näin häiritse talon muuta toimintaa. Nykyisen rakennuksen alakerta on matalahkoa tilaa. Sinne sijoitetaan talon henkilökunnan sosiaalitilat, tauko- ja neuvottelutiloja sekä harrastetiloja. Kriisi-osaston alapuolella on tähän toimintaan liittyvät perhetapaamistilat samoin kuin yhteisiä perhetapaamistiloja. Pääosa koko talon teknisistä tiloista ilmastointi-konehuoneita lukuun ottamatta sijoittuu vanhaan pohjakerrokseen. Laajennusosa
Laajennusosan suunnittelussa yksi suurimmista haasteista oli kaikkien osasto-jen eli kotien ja muiden toimintojen sijoittaminen siten, että kodeista ja ERHOn tiloista pääsee talon yhteistiloihin kulkematta muiden yksiköiden läpi. Tämä on mahdollista ainoastaan monisiipisessä rakennuksessa; laajennus liittyy yhteisti-loja sisältävällä nivelellä vanhaan rakennukseen. Nivelen pohjakerroksessa ovat liikunta- ja saunaosaston tilat. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat edel-lä mainittu palvelukeittiö, ruokasali sekä kokous- ja koulutustilat. Uuden osittain kolmikerroksisen ”kotitalon” pohjakerroksessa on perheneuvotte-lutiloja. Talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat ERHO-yksikkö ja Koti 1, Leinolasta tänne siirtyvä lastenpsykiatrinen kuntoutusosasto. Näillä molemmilla on oma yksityinen sisäänkäyntinsä ja piha-alueensa. ”Kotitalon” toiseen kerrok-seen sijoittuvat Raholasta siirtyvät nuoret, Kodit 2 ja 3. Yleistä
Laajennusosa toteutetaan täysin esteettömänä rakennuksena. Sinne rakennet-tava hissi parantaa myös vanhan osan esteettömyyttä. Uudet tilat rakennetaan siten, että rakennusten ensimmäiset kerrokset ovat samalla korkeustasolla. Uu-den osan pohjakerrokseen kuljetaan vanhalta puolelta luiskaa pitkin, uudelle puolelle lisätään korkeutta rakentamalla lattiataso alemmas. Ilmastointikonehuoneet sijoittuvat rakennuksittain talojen ullakkotiloihin. Vanhan osan konehuone jakautuu useampaan osaan ullakon mataluuden vuoksi. Van-ha kunnostettava väestönsuoja kattaa miltei koko kiinteistön VSS-tarpeen. Tä-män lisäksi varaudutaan laajennusosassa n. 20 m2 väestönsuojan rakentami-seen. Uutta väestönsuojaa käytetään normaaliaikana sosiaalitiloina.
- 8 -
Vanhan osan julkisivut kunnostetaan nykyisen kaltaisiksi. Uuden osan julkisivu-pinnat ovat pääosin rapattuja, väri nykyisistä erottuvaa sävy. Laajuustiedot
hyötyala koko hanke 2 907 hym2
huoneistoala vanha 1 954 + uusi 1 930 = 3 884 htm2 kerrosala vanha 1 691 + uusi 2 293 = 3 984 kem2 bruttoala vanha 2 361 + uusi 2 493 = 4 854 brm2 Pysäköinti
Asemakaavan mukaan on tontille sijoitettava yksi autopaikka kutakin 150 ker-rosneliötä kohden, tämä tarkoittaa vähintään 27 autopaikkaa. Suunnitelmassa on tontille osoitettu 33 autopaikkaa. Riistakadun varrella rakennuksen edessä olevat autopaikat esitetään varattavaksi perhetukikeskuksen lyhytaikaisiksi asiakaspaikoiksi.
Rakennustöiden toteutus ja aikataulu
Kissanmaan perhetukikeskuksen rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi vuoden-vaihteessa 2012/2013. Työt tehdään kahtena rakennusvaiheena, ensin laajen-nus, sitten perusparannus. Rakennustöiden on määrä valmistua kesällä 2014. Ks. tarkemmin kohta aikataulu.
Hankkeen tavoitekustannusarvio (alv 0 %)
Hankkeen kustannusarvio on laskettu rakennussuunnitelmiin perustuvana tila-pohjaisena tavoitekustannusarviona. Kustannuksiksi on arvioitu 8 428 000 €, josta laajennuksen osuus on 5 028 000 € ja perusparannuksen osuus 3 400 000 €. Ks. tarkemmin kohta tavoitehinta-arvio.
Hankkeelle osoitetut määrärahat Hankkeelle on osoitettu määrärahat kiinteistöomaisuuden myynnillä rahoitetta-vien hankkeiden osuudesta:
Talousarvio Taloussuunnitelma 2012 1 000 000 € 2013 4 000 000 € 2014 3 000 000 € yhteensä 8 000 000 €
Määrärahaa esitetään korotettavaksi seuraavien talousarviokäsittelyjen yhtey-dessä.
- 9 -
ASIAKIRJA TALOTEKNIIKKASELVITYS LVIA-tekniikka Jukka Kauppinen ja Insinööritoimisto Erkki Leskinen Oy Yleistä
LVIA-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Rakennuksen vanhalla osalla uusitaan kaikki LVIA-tekniset laitteet.
Liittymät Rakennus on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon. Rakennus on myös liitetty Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkostoon. Liitos-paikat ovat Karhunkadulla. Toinen sadevesiviemäriliitos sijaitsee puistoalueella Teiskontien puolella. Sprinklerjärjestelmän syöttöjohto rakennetaan Karhunkadun liittymästä.
Lämmitys
Lämmönjakohuoneesta puretaan kaikki nykyiset laitteet. Uudet lämmönsiirtimet sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen siten, että vanhat siirtimet voivat olla käy-tössä laajennusosan rakentamisen aikana. Lämmönjakohuoneesta tuodaan uu-det runkojohdot ulkokautta nykyisen rakennuksen ja laajennusosan liitoskoh-taan. Maahan asennettavat johdot ovat valmiiksieristettyjä muo-viputkielementtejä. Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kauko-lämpölaitteilla käsittäen suljetun, pumppukiertoinen vesikeskuslämmitysjärjes-telmän. Lämmönjakokeskus sisältää omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, tu-loilmakojeiden lämmitysverkostolle ja käyttö-vesiverkostolle. Lämmitysverkosto-jen pääpumput ovat taajuusmuuttajakäyttöisiä kaksoispumppuja. Lämmitysjär-jestelmät varustetaan kalvopaisunta-automaateilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Rakennus lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä ja sulkuyhdistäjillä. Tarvitta-essa termostaateissa käytetään irtoanturia. Tuulikaapit lämmitetään termostaat-tiohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään tuloilmakojeiden lämmitysver-kostoon. Lämmitysverkostojen runkoputket tehdään teräksisistä lämpöjohdoista, jotka kulkevat seinillä näkyvissä tai koteloituna ja alakatoissa. Putkistot eriste-tään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä.
- 10 -
Vesi-ja viemärilaitteet
Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Ve-sijohtojen runkolinjat tehdään pääosin alakattoon ja seinäpintaan sekä hormei-hin asennettavista kupariputkista. Yleisissä tiloissa ja kosteissa tiloissa kytken-täjohdot tehdään pinta-asennuksena kromatusta kupariputkesta. Varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kupariputkesta. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavia muoviputkia. Runkoputkistot eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärika-lusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Tuki-keskuskäytön erityispiirteet huomioidaan kalusteiden malleissa. Pikapalopostit ja jauhesammuttimet asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennus varustetaan tarvittavin kastelupostein sekä kuivaus- ja käyttövesipat-terein. Rakennuksen jätevedet johdetaan painovoimaisesti jätevesiviemärin liitospaik-kaan. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien sekä ulkopuo-listen syöksytorvien ja rännikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennusosien perustukset salaojitetaan ja johdetaan sadevesiviemäriin. Tarvittavilta osin pe-rusvedet pumpataan. Jäte- ja sadevesiviemärit tehdään muovisista (PP) tai valurautaisista viemäri-putkista. Tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia tarkastusyhteitä. Ulkopuolisina jäte- ja sade-vesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja.
Ilmastointi
Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmanvaihtolaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso toteutuu asuin- ja työtiloissa. Sisälämpötila voi nousta yli tavoitearvojen hellejaksojen aikana. Ilmanvaihtolaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen erilaisten käyttö- ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti. Puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Ilmanvaihtokoneina käytetään käyt-tötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla roottorilämmöntalteenottolaitteilla. Vanhalle osalle rakennetaan kaksi uutta ilmanvaihtokonehuonetta. Koska vesi-katon muoto on pidettävä ennallaan, käytetään vanhaa osaa palvelevina kojei-na komponenteista asennettavia, erikoismatalia malleja. Vanhan osan kokonai-silmamäärä on noin 3,5 m3/s.
- 11 -
Laajennusosan ilmanvaihtokonehuone sijoitetaan ullakkokerrokseen. Kokonai-silmamäärä on noin 4,5 m3/s. WC-tilojen ja muiden erillispoistoa vaativien tilojen ilmavaihto toteutetaan vesi-katolle sijoitettavilla huippuimureilla. Huippuimureiden toiminta integroidaan tu-loilmakojeisiin siten, että käyttö on energiataloudellista kaikkina vuorokauden aikoina. Ilmanvaihdon päätelaitteina käytetään kattohajottimia, seinäventtiileitä ja sä-leikköjä. Rakennus varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavasta ja vesikatolle asennetta-vasta poistoilmapuhaltimesta.
Jäähdytys- ja kylmälaitteet
Tuloilmakojeisiin asennetaan vyöhykekohtaisesti säädettävät sisäänpuhallusil-man viilennyslaitteet, jotka toimivat suorahöyrystysperiaatteella. Keittiön tuloilmakone varustetaan suorahöyrystysjäähdytyspatterilla. Tiloihin, joihin laskelmien perusteella syntyy huomattavia lämpökuormia, asennetaan erilliset split-jäähdytyslaitteet.
Rakennusautomaatio
Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajär-jestelmällä, johon liitetään myös turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä. Erityisestä huomioita kiinnitetään tarpeenmukaisten taloteknisten järjestelmien hallintaan ja energiamittausten seurantaan sekä niistä saatavan informaation hyödyntämi-seen. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista ja keskusvalvomosta. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla.
- 12 -
Sähkötekniikka Olli Uotinen ja Sähkösuunnittelu Kuortti Yleistä
Rakennuksien kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään stan-dardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Perusparannettavasta rakennusosasta puretaan vanhat sähkö- ja teleasennuk-set laajennusosan valmistumisen jälkeen. Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiate-hokkuuden saavuttamiseksi.
Liittymät Kiinteistöön asennetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin:
sähköverkkoon televerkkoon kaapelitelevisioverkkoon
Liittymispiste Tampereen Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon on tontilla si-jaitsevassa muuntamossa. Nykyinen sähköliittymä on käytössä laajennusosan valmistumiseen asti. Nykyiset tontin halki asennetut energialaitoksen keskijänniteverkon maakaapelit poistetaan käytöstä ja korvaava yhteys rakennetaan tontin länsirajan kautta. Tietoliikenneverkkoon liittymistä varten tehdään varaputkitukset teletilasta ra-kennuksen pohjoispuolelle.
Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen jakokeskus-ten kautta. Pääsähkönjakelu pääkeskukselta nousu- ja jakokeskuksille toteutetaan halo-geenittomia voimakaapeleita käyttäen. Jakokeskukset sijoitetaan pääsääntöisesti rakennusaineisiin jakokeskuskome-roihin lukuun ottamatta teknisiin tiloihin sijoitettavia koteloituja keskuksia. Johtoteinä käytetään kaapelihyllyjä ja johtokanavia. Kaapelihyllyt alaslaskettu-jen kattojen yläpuolella ja teknisissä tiloissa ovat tikashyllyjä, muualla näkyvillä osuuksilla maalattuja levyhyllyjä. Toimistotilojen pistorasia-asennuksissa käyte-tään yleensä valkoisia alumiinisia johtokanavia.
Valaistus Valaistusjärjestelmät suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoi-tuksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaasti.
- 13 -
Valaisimet ryhmitellään niin, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata valaistus-tarpeen mukaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota valaistuksen ohjaukseen niis-sä tilojen osissa, joissa päivänvalon saatavuus on hyvä. Valaistusjärjestelmät mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huo-mioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpöti-lan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttä-viksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja loistelamppuvalaisimia käyttäen. Valonlähteiksi asennetaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Yleistilojen valaistuksen ohjaukseen käytetään rakennusautomaatiojärjestelmää ja/tai liikeilmaisimia sekä painikeohjauksia. Piha-alueen valaistus toteutetaan pylväisiin asennettavilla valaisimilla. Tilat varustetaan määräysten mukaisella turvavalaistuksella. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi.
Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan mm. seuraavat järjestelmät:
osoitteellinen, tapahtumatiedot tallentava turvavalaistusjärjestelmä si-sältäen poistumisreittivalaistuksen ja poistumisopasteet yhteisantennijärjestelmä saliäänentoistojärjestelmä ovipuhelinjärjestelmä varattu-valojärjestelmät neuvottelutiloihin langaton, paikannettava hälytinjärjestelmä henkilökunnalle avunpyyntöjärjestelmät erikseen määriteltäviin tiloihin av-järjestelmät saliin ja neuvottelutiloihin ajannäyttöjärjestelmä kulunvalvontajärjestelmä rikosilmoitinjärjestelmä videovalvontajärjestelmä osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä yleiskaapelointijärjestelmä sisältäen varaukset langattomalle verkolle rakennusautomaatiojärjestelmä
Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaa-pelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi.
- 14 -
Energiaselvitys Jukka Kauppinen Yleistä
Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Uudisrakennusosan energiatehokkuustavoitteita ovat: - energialuokka A
- vuonna 2012 voimaan astuvan rakennusmääräyskokoelman osan D3 ener-giatehokkuusvaatimukset. Peruskorjausosan tulee olla mahdollisimman energiatehokas ottaen kuitenkin huomioon vanhan rakennuksen asettamat reunaehdot.
Toteutusvaihtoehtoja
Rakennuksen vaipan uudet rakenteet pyritään valitsemaan siten, että alitetaan määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Vanhoja rakenteita py-ritään parantamaan niin paljon kuin teknisesti ja taloudellisesti se on mahdollis-ta. Uudet ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisim-man pieni, luokkaa 0,8-1,0 W/m2K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian lä-päisyn mahdollisimman tehokkaasti. Uudisrakennuksen tulee olla lisäksi ilmatii-vis - ilmavuotoluvun tulee olla alle 2. Vanhat kaukolämpö- ja säätölaitteet uusitaan nykyaikaisiksi. Vesikiertoinen lat-tialämmitys korvataan uudella patteriverkostolla, jolla voidaan huomioida tehok-kaammin ulkoiset sääolosuhteet ja sisäiset lämpökuormat. Uudisosan ilmanvaihdon lämmön talteenottolaitteeksi valitaan tehokkaat pyöri-vät, hygroskooppiset lämmönsiirtimet, joiden vuosihyötysuhde tulee olla vähin-tään 65 %. Perusparannusosan ilmanvaihtokoneet uusitaan ja varustetaan nes-tekiertoisilla lämmön talteenottolaitteilla. Käytettävät puhaltimet ovat mahdolli-simman energiatehokkaita ja sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoil-makoneiden osalta alle 2,0 kW/m3/s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kW/m3/s. Ilmastointikoneiden palvelualuejaolla ja automaattisella ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Uutta led-teknologiaa pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan.
Tulokset ja yhteenveto
Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja laskelmien perusteella varmistetaan, että uudisrakennus on energialuokkaa A, ja että perusparannusosa on mahdollisimman energiatehokas.
TAMPEREEN KAUPUNKI
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS HANKESUUNNITELMAKIINTEISTÖKEHITYS 4.1.2012 LP
HANKE
KISSANMAAN PERHETUKIKESKUS PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS
ASIAKIRJA
TILAOHJELMA
HUONETILAT TILANTARVE
hym2 hym2 hym2 hym2lkm tarve yht. lkm toteutunut tot. yht.
KISSANMAAN PERHETUKIKESKUS tilantarve yhteensä 2581 hym2 hym2 2907
Nykyiset tilat inventoinnin mukaan 1514 hym2
Laajennustarve 1068 hym2
Nykyinen bruttoala, perusparannusosa* 2361 brm2 brm2 2361 *purettava asuinrakennus ei mukana luvussa!
Laajennuksen bruttoala arvio vrt. * 2050 brm2* brm2 2493 *n. 1,6x (peruspar. - laaj.+20% ) hy-m2
YKSIKÖIDEN OMA TARVE yht. 1277 hym2 1488
KRIISIKOTI / KOTI 4 268 7+1 lasta 362 nyk. Kissanmaa / n. 6 -12 v.
Solu 11HH 5 12 60 5 12…13 62
Leikki-/toimintahuone 1 18,5wc, suihkuhuone 4 17Olohuone 1 22
Solu 21HH 2 12 24 2 12 24Rahoittumistila + WC 1 20 20 1 16Varahuone 1 10Olohuone 1 16,5Leikki-/toimintahuone 1 20 20 1 16wc, suihkuhuone 2 7
YhteisetPerhetapaamistila 1 20 20 1 27Työhuone, kriisityöntekijä 1 11,5"Pehmohuone" 1 21,5keittiö + ruokailu 1 40 40 2 37Osaston kanslia 1 10 10 1 20,5 lääkejakoOsastonhoitajan työhuone 1 15 15 1 12,5Henkilökunnan taukotila 1 10 10 yhteistiloissaVarastotila 1 10 10 2 7Vaatehuone 1 5 5 1 2,5Kodinhoitotila 1 10 10 1 9Pesuhuone 2 5 10 - vrt. solut tytöt +pojatWC-inva 2 5,5 10 - vrt. solut tytöt +pojatWC-henk. 1 4 4 1 4,5
KODIT 1 - 3 691 796johtaja (ennen yht. tiloissa) 15 18...20 18sihteeri (ennen yht. tiloissa) 12 10...12 12tiimityötila 11 sijainti kodissa 3.Perhetapaamistila /neuvottelu 3 20 60 3 59
Kodit 2 ja 3 375 450 RAHOLASTA / n. 12 - 17 v.yhteiset tilatkeittiö + ruokailu 1 40 40 2 40Osaston kanslia 1 15 15 15Osastonhoitajan työhuone 1 15 15 11,5 lääkejakoh.Henkilökunnan taukotila, neuvottelu 1 10 10 15,5Varastotila 1 10 10 2 15Vaatehuone 1 5 5 10,5Kodinhoitotila 1 10 10 10,5SK 5WC-henk. 1 4 4 2 4 8
koti 2 6 lasta1HH 6 12 72 6 12 72Rahoittumistila + WC 1 20 20 2 17Leikki-/toimintahuone 1 20 20 19,5olohuone 30Pesuhuone 2 5 10 2 5 10 tytöt +pojatWC-inva 2 5,5 11 2 5 10 tytöt +pojat
LUONNOS
- 1 -
HUONETILAT TILANTARVE
hym2 hym2 hym2 hym2lkm tarve yht. lkm toteutunut tot. yht.
LUONNOS
koti 3 6 lasta1HH 6 12 72 6 12…12,5 72,5Rahoittumistila + WC 1 20 20 2 17,5Leikki-/toimintahuone 1 20 20 19,5olohuone 30,5 pienkeittiöPesuhuone 2 5 10 2 5 10 tytöt +pojatWC-inva 2 5,5 11 2 5 10 tytöt +pojat
Koti 1 Lastenpsykiatrinen kuntoutusosasto 229 6 lasta 246 LEINOLASTA / n. 6 - 12 v.1HH 4 12 48 4 12,5 371HH / sisarhuoneet 2 12 24 2 12 24 yhdistettävissä toisiinsaRahoittumistila + WC 1 20 20 15,5Leikki-/toimintahuone 1 20 20 20keittiö + ruokailu 1 40 40 40olohuone 30Osaston kanslia 1 15 15 15Osastonhoitajan työhuone 1 15 15 12 lääkejakoh.Varastotila 1 10 10 7Vaatehuone 1 5 5 6Kodinhoitotila 1 10 10 10,5SK 5Pesuhuone 2 5 10 2 5 10WC-inva 2 4 8 2 5 10WC-henk. 1 4 4 4
ERHO-YKSIKKÖ 318 330,5 kerralla n. 10-15 lasta yht. max.25 lasta
eteinen 1 15...20 20 20ulkoväline/-pyörätuolivarasto 1 20 20 19,5keittokomero 1 8 8 13,5 lääkejakoh.ryhmähuone 2 40 80 2 91,5
nukkumishuone 1 50 50 50
eristyshuone/pienryhmätila 2 20 40 2 40hoito WC 1 25 25 27,5
löylyhuone 1 6 6 -vaatehuolto, liinavaatevarasto 1 10 10 10varasto 1 6 6 5,5apuvälinevarasto 1 20 20 19toimisto, neuvottelu 1 20 20 20 neuvottelutila rajattavissa erikseen!invaWC 1 6 6 5 henk.wc?henk. WC 1 4 4 4,5 (1wc / 15 henkeä)siivous 1 3 3 4,5sosiaalitilat yhteistiloissa
YHTEISTILAT JA HALLINTO 1304 hy-m2 1418,5
Toimistotilat 581 646,5Aula 1 50 50 56,5työhuone 1HH 1 10...12 12 14,5kopio/tulostus 1 6 6 8Taukoh., neuvottelu 35,5 kellarikerrosNeuvotteluhuone iso 1 40 40 39,5 25 henk.varasto 2 10wc henk. 2 8wc inva 5,5sk 5,5
Tukipalveluttyöhuone johtaja 1 18…20 20 19,5työhuone 10 20 200 11 162,5ryhmä-/perhehuone 1 25 25 23,5 perhe + 2 työntekijääterapia-/tutkimushuone 1 20 20 23,5varasto 3,5taukohuone 12,5henk. WC 3
Perhehoidon tukiryhmä:johtaja 1 18…20 20 17,5vastaava ohjaaja 1 15 15 16työhuone 1HH 1 10...12 12työhuone 1HH 14 10 140 9 90,5 lisätty +4 x 10m2 = 40työhuone 2HH 3 62kriisiohjaajan vastaanottohuone 1 21 23,5varasto 3wc henk. 3
* useita atk-pist. /henk.työpisteet, valvonta
wc+pesuallas+hoitopöytä+suihku+suihku-vaunu+poreamme+kattonostolaite
pyörätuolinpesupaikka, ulkovaatesäilytys
n. 10 vuodepaikkaa jaettavissa sermein, happi+paineilma 2 yksikköä *
á 1-2 vuodepaikkaa, happi+paineilma
yhdistettävissä toisiinsa ja ruokailutilaan, säilytyskaapit lasten tavaroille, toiseen TV- ja pelitila *
- 2 -
HUONETILAT TILANTARVE
hym2 hym2 hym2 hym2lkm tarve yht. lkm toteutunut tot. yht.
LUONNOS
Perhetapaamistilat 3 30 90 3 92 oleskelu+keittokomero+invaWC
Keittiö 153 111keittiötilat 45 44
keittiön varastot 8 puolikylmää tilaaruokailu 100 59 henkilökunta, perheasiakk. n. 30 henk.henkilökunnan tilat 8 vrt. yht. sos.tilatTyöhuone emäntä, 1HH 1 12 12 -
Kuntoutus-/monitoimitilat 128 132,5liikuntatila 80 78,5pelihuone 20 24saunaosasto 28 30
pukuhuone 8pesuhuone 8sauna 7invaWC 5
Sosiaalitilat 109 115,5 henkilökunta 80+30 = 110 henk.sosiaalitilat á n. 1 - 1,2 m2 / pukukaappi 2 84 85 n. 70 pukukaappiahuoltomiehen tila 10 11siivojien sos. ja taukotilat 15 19,5
Varastot 80 174,5 kellarivarastot
Siivoustilat 35 14Siivouskeskus 15 14Siivouskomerot 5 4 20 kts. yksiköiden tilaohjelma!
Pihalle grillikatos
Nykyinen bruttoala, perusparannusosa 2361 brm2 2361 brm2Laajennuksen bruttoala arvio 2050 brm2 2493 brm2 luonnoksen mukaan
e= 1,67
yhteys kotiosastoille ja henk. sos.tiloihin
- 3 -
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos KISSANMAAN PERHETUKIKESKUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUSKiinteistökehitys
HANKEAIKATAULU / Hankesuunnitelma
Hankesuunnittelu
Toteutussuunnittelu
Rakentamisen valmistelu
Rakennuslupa
Rakennustyöt laajennus
Rakennustyöt perusparannus
Varustelu ja koekäyttö
Käyttöönotto
Käyttö
4.1.2012
20142011 2012 2013
16.11.2011
Sari Loponen
Vahanen International Oy
PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN
Hanke:
TRE600 2 Kissanmaan perhetukikeskus, perusparannus
Karhunkatu 45Tampere
Vaihe: Hankesuunnitelma 1.11.2011
Paikkakunta: Tampere
Haahtela-ind.: 72,0 / 1.2011
Hintataso: 78,3 / 11.2011
Laajuus: 1 907 m2, 2 231 brm2, 8 390 rm3
Hankekoko: 2 361 brm2
Jakaja: 2 361 brm2
Korjausaste: 77,9%
TAVOITEHINTA
Talo 80 -nimikkeistö € €/brm2 %
B1 Rakennuttajan kustannukset
Suunnittelu ja tutkimukset 225 000 6,695
Rakennuttaminen ja valvonta 144 000 4,261
Liittymismaksut 30 000 0,913
Muut rakennuttajan kustannukset
Yhteensä 399 000 11,7169
B2 Rakennustekniset työt
1 Aluetyöt 215 000 6,391
1 Rakennuksen maatyöt 2 000 0,11
2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 51 000 1,522
3 Runko- ja vesikattorakenteet 288 000 8,5122
4 Täydentävät rakenteet 450 000 13,2191
5 Sisäpuoliset pintarakenteet 285 000 8,4121
6 Kalusteet, varusteet, laitteet 122 000 3,652
7 Konetekniset työt 704
8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. 235 000 6,9100
Kate 248 000 7,3105
Yhteensä 1 897 000 55,8803
B3 LVI-työt
71 Lämmityslaitteet 56 000 1,724
71 Vesi- ja viemärityöt 149 000 4,463
71 Muut putkityöt 97 000 2,841
72 Ilmanvaihtotyöt 155 000 4,666
72 Säätölaitteet 21 000 0,69
72 Muut iv-työt 77 000 2,333
Yhteensä 557 000 16,4236
Sivu 1/2
Talo
nra
kennuks
en K
ust
annust
ieto
™ 2
011 ©
Haahte
la-k
ehity
s O
y
TAVOITEHINTA
Talo 80 -nimikkeistö € €/brm2 %
B4 Sähkötyöt
Valaistus 89 000 2,638
Sähkön jakelu 18 000 0,58
Sähkökeskukset 23 000 0,710
Muu sähkö 215 000 6,391
Yhteensä 10,1344 000 146
B5 Erillishankinnat
B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 3 197 000 94,01 354
Muut kustannukset
Tontti
Toimintavarustus
Toiminnan ylläpito
Rahoitus
Hankevaraukset 203 000 6,086
Muut kustannukset 203 000 6,086
PERUSTAMISKUSTANNUKSET 3 400 000 100,01 440
Arvonlisävero 23% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 782 000 331
PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 4 182 000 1 771
Sivu 2/2
Talo
nra
kennuks
en K
ust
annust
ieto
™ 2
011 ©
Haahte
la-k
ehity
s O
y
16.11.2011
Sari Loponen
Vahanen International Oy
PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - PÄÄRYHMITTÄIN
Hanke:
TRE600 1 Kissanmaan perhetukikeskus, laajennus
Karhunkatu 45Tampere
Vaihe: Hankesuunnitelma 1.11.2011
Paikkakunta: Tampere
Haahtela-ind.: 72,0 / 1.2011
Hintataso: 78,3 / 11.2011
Laajuus: 2 145 m2, 2 516 brm2, 9 305 rm3
Hankekoko: 2 500 brm2
Jakaja: 2 500 brm2
TAVOITEHINTA
Talo 80 -nimikkeistö € €/brm2 %
B1 Rakennuttajan kustannukset
Suunnittelu ja tutkimukset 345 000 6,9138
Rakennuttaminen ja valvonta 212 000 4,285
Liittymismaksut 44 000 0,918
Muut rakennuttajan kustannukset
Yhteensä 602 000 12,0241
B2 Rakennustekniset työt
1 Aluetyöt 301 000 6,0120
1 Rakennuksen maatyöt 79 000 1,632
2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 83 000 1,633
3 Runko- ja vesikattorakenteet 921 000 18,3368
4 Täydentävät rakenteet 434 000 8,6174
5 Sisäpuoliset pintarakenteet 384 000 7,6154
6 Kalusteet, varusteet, laitteet 166 000 3,366
7 Konetekniset työt 143 000 2,957
8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. 368 000 7,3147
Kate 365 000 7,3146
Yhteensä 3 245 000 64,51 298
B3 LVI-työt
71 Lämmityslaitteet 54 000 1,122
71 Vesi- ja viemärityöt 139 000 2,856
71 Muut putkityöt 88 000 1,735
72 Ilmanvaihtotyöt 180 000 3,672
72 Säätölaitteet 22 000 0,49
72 Muut iv-työt 88 000 1,835
Yhteensä 571 000 11,4228
Sivu 1/2
Talo
nra
kennuks
en K
ust
annust
ieto
™ 2
011 ©
Haahte
la-k
ehity
s O
y
TAVOITEHINTA
Talo 80 -nimikkeistö € €/brm2 %
B4 Sähkötyöt
Valaistus 99 000 2,040
Sähkön jakelu 13 000 0,35
Sähkökeskukset 32 000 0,613
Muu sähkö 211 000 4,284
Yhteensä 7,1355 000 142
B5 Erillishankinnat 56 000 1,122
B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 4 829 000 96,01 932
Muut kustannukset
Tontti
Toimintavarustus
Toiminnan ylläpito
Rahoitus
Hankevaraukset 199 000 4,080
Muut kustannukset 199 000 4,080
PERUSTAMISKUSTANNUKSET 5 028 000 100,02 011
Arvonlisävero 23% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 1 156 000 462
PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 6 184 000 2 474
Sivu 2/2
Talo
nra
kennuks
en K
ust
annust
ieto
™ 2
011 ©
Haahte
la-k
ehity
s O
y
!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701 ,589./..7'2509072: ';:652.1201
(/34< '7/3'=>?+572.10077:;.685 '@=<@A<BA@@
C./2237/3'DA=AE=>
$/22:;.F;:;3:8:1;3'G511.'!3107.7'HI'J'$6.21:1'!:K.7'25;0'@@'L'' ==@AA',589./.'J'A=BMAB?AA'J'5/2J23107.7<N38
+036;39
:F5
#00/:'1.:225:609:F5
!0/2:1;01600
2208.60K5
66:
(036.7'F
.F;55/:7
'8.;1O
!"#$$%&$'%(
)*+,-.
)*+H%'("+$'P$',)*$##"
G.:22:2.
7QO
C57F5
8007;58
3
%-H*,)%'("+$'P$'R+,)"%)%'("+$R+,)"%)%'!)%,,S
!*""#"!HT"%'("+$
(")%,)%'G$#,)%'("+$
!"#$$%&$'%()*/,+-0-12-3
!"#$$%&$'%(
)4(-.-567869:;
5::<
"#(=:
!"#$$%&$'%()*+,->
!"#$$%&$'%(?@A*
U@@@<M=U@AV<A=U@AD<D=
U@AE<E=
U@AM<V=
U@AM<E=
U@AE<E=
U@AV<A@
U@AM<E=
U@A><E=
U@A><?=
U@AE<M=
U@AV<A@
U@AV<A=
U@AV<A@
U@AM<==
U@AD<@A
U@AD<D@
U@AV<A@
U@AE<=A
U@AE<E=
U@AE<E=
!"#$$%&$
'%(
B?@A?A
*,/*C-
+D),
+D),B2E
F?ED+
)6"GH%-8I4=94
!$ *+-%!$ , -
*""#,$!
$,-
?'59
='59
-01:W/:66:25;31
-01:'9I1
O2X:7YJ
560.''B@'
59
:7K5J59
:7K5J59
U@A=<VA
U@AD<VA
U@AD<VA
U@AD<EA
U@A><DA
U@AD<D@
U@AD<BA
10 met r iä
G$$P)%%-#
C$%+$'H
#$
@<2.//31)*+HJI21:22X
@<2.//31
'Z,02:956K
.60;
@<2.//31
'Z(./F.F
3:[37';0
2:/IF8O
4O;.\'K5/
@<2.//31!H,"'@G51;.7'91I2:5;/:7.7207;30;01I21:22X
@<2.//31
!.:]X/032565\'IF;.:1Y6345
(3F452.//31
RF;.:1Y6345
@<2.//31
!H,"'D
G51;.7'2/::1:I21:22X
(3F452.//31
RF;.:1Y
6345
@<2.//31
+566:7;3
(3F452./
/31
#31:556:Y
65;
B<2.//31!HT",'B'45'=@<2.//31(./F.;59558:1Y65;(3F452.//31(./F.;59558:1Y65;RF;.:1Y6345
"
""'Z'""" ""
"
""
""
!"#$$%&$'%(
F:#9::%4J4
!"#$$%;&$'%(F,?@22+K-AEL)
U@AV<A=
!H!H%$"#$G$,C57F5'1O:6IKO'/52.7701'' B=M@'^/8B
G554.7701315'''''' ' BD?='^/8B
L/0Q3565'IF;..71O'' ' DV>D'^/8B
!)**H#$G$,C57F5'1O:6IKO'/52.7701'' @M?@'258B
G554.7701315''''''''''''''''''' BB?='258B
!.//31565'IF;..71O'' ' =?VD'258B
$0;395:225K55Y801''@Z@>A'258B'''''BE'59,37Y665'IF;..71O'=='59
$1.859::/01;01 '' @_E>A
!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701 ,589./..7'2509072: ';:652.1201
(/34< '7/3'=>?+572.10077:;.685 '@=<@A<BA@@
C./2237/3'DA=AE=>
$/22:;.F;:;3:8:1;3'G511.'!3107.7'HI'J'$6.21:1'!:K.7'25;0'@@'L'' ==@AA',589./.'J'A=BMAB?AA'J'5/2J23107.7<N38
C5/51;3;'
45';.27'O
655
,.27'O655
!"#$%&#%'(
)*
PNPN
10
10
PNPN
10
PNPN
10
PN
!"#$%&#%'()*
!"#$%&#%'()*
+(#%,-
Pien
ten
last
en k
riisio
sast
o
10 met r iä
G$$Q)%%-#
C$%+$'H
#$
Pehm
ohuo
ne21
,5 m
2
Perh
etap
.tila
31,0
m2
Työh
/krii
siper
h11
,5 m
2
VSS
Sulku
h11
,0 m
2
VSS
var
30,0
m2
VSS
var
44,5
m2
Sosiaalilat /m 20 hlö
26,5 m2
Var23,5 m
2
Var10,0 m
2
Var17,5 m
2
Var8,5 m
2
Var3,5 m
2
Tekn2,5 m
2
Var7,5 m
2
Tekn5,5 m
2
Var7,5 m
2
Tauk
o +
neuv
35,5
m2
Perh
etap
.tila
32,5
m2
Tekn
9,0
m2
Perhet./neuv.19,0 m2
Perhet./neuv.19,0 m2
Perhetap.tila28,5 m2Saunaosasto29,0 m2
Liikuntatila78,0 m2
Sosiaalilat /n 58 hlö
58,5 m2
Var
8,5
m2
Huol
tom
.11
,0 m
2
Perh
et.ti
la27
,0 m
2
Tekn5,5 m
2
Tekn5,0 m
2
Tekn7,0 m2
Siiv.kesk12,5 m2
Tekn5,0 m2
Tekn8,5 m2
Atk1,5 m2
VSS/sos.siiv.19,5 m2
PNJ9.
22
;2
22
PNJ9.
22
PNJ9.
PNJ9.
22
Pelihuone
24,0 m2
(3F452.//31'' @R>AA
A
A
B
B
!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701 ,589./..7'2509072: ';:652.1201
(/34< '7/3'=>?+572.10077:;.685 '@=<@A<BA@@
C./2237/3'DA=AE=>
$/22:;.F;:;3:8:1;3'G511.'!3107.7'HI'J'$6.21:1'!:K.7'25;0'@@'L'' ==@AA',589./.'J'A=BMAB?AA'J'5/2J23107.7<N38
;2
.;
;2
;2
.;
;2
.;
6.:22:J
;./511:
SOLU
2
VÄLI
TILA
SOLU
1
-01:'1:1OO72OI7P
6OO2.4<
90F.139
9:
+:11:Q9/1F
(/1F
(/1F
9;9.10
(/1F,./511:
6OO2.4<
R'15:/5565J1O72IO
@JB'15:/5565J1O72IO
@JB'15:/5565J1O72IO
(3/.56651
!5;31
!5;31
Q936209<
!.:ST7
655P223J
45'4O;.K<
UNQ/50F
!5;31,006.;01 !"#$%&#%'()*
+(#%,-Pienten lasten kuntoutusosasto
$."(/!+&%++0
+(#%,1
Pien
ten
last
en k
riisio
sast
o
2$."$"
(%3(4,
#5+%
#5+%2*'
6$'5#
10 met r iä
G$$V)%%-#
C$%+$'H
#$
3K:
Var
2,0
m2
Työh 1h
14,5 m2
1hh sisarh12,0 m2
1hh sisarh12,0 m2
1hh12,5 m2
1hh12,5 m2 1hh
12,5 m2
Työh 2h
22,0 m2
Työh20,0 m
2
Wc3,0 m
2
Wc3,0 m
2
Työh 2h
20,0 m2Var
3,0 m2
Työh 2h
20,0 m2
Rt20,0 m2
Keittiö20,0 m2
tk/et9,0 m2
Os.kanslia15,0 m2
Os.hoit.12,0 m2
Leikki/toim.20,0 m2
Aula28,5 m
2
Työh10,0 m
2
Työh10,0 m
2
Työh10,5 m
2Työh9,5 m
2
Kriisiohj./vast.otto
23,5 m2
Var/jäte
18,0 m2
1hh12,0 m2
Tstosiht12,0 m2
Perhet./neuv.19,0 m2
Rauhh /Pienryh20,0 m2
Nukkumah50,5 m2
Rauhh /Pienryh20,0 m2
Ulkov. /pt-var.19,5 m2
Hoito-wc27,5 m2Vaateh
10,0 m2
Var5,5 m2
Sk4,5 m2
Tsto /neuv20,0 m2
Oh30,0 m2
Kk13,5 m2
Tk/Et20,0 m2
Apuväl.var17,0 m2
Wc/inv5,5 m2
Ryhmäh/42,5 m2
Ruokala59,0 m2
Neuv/koulutus39,5 m2
Keittiö44,0 m2
Wc/hlök4,5 m2
Aula27,5 m2
Ryhmäh/Avust49,0 m2
Kodinh.10,5 m2
Pe/p5,0 m2
Pe/p5,0 m2
Vaateh6,0 m2
Wc/p4,5 m2
Rauhh15,0 m2
Wc/hk4,0 m2
Var7,0 m2
Wc/p4,5 m2
Var6,0 m
2
Var4,0 m
2
Joht.18,0 m2
Sk5,0 m2
Tekn4,0 m
2Tekn
Tekn
Tekn
Tekn
Sä
Sä
Tekn
Tk
Tekn
Tekn
6OO2.;
Pe/t4,5 m
2
Wc/t
4,5 m2
Wc/p
4,5 m2
1hh
12,5
m2
Pe/p
3,5
m2
Oh
22,0
m2
Ryhmä/perhh
23,5 m2
Työh 1h
10,0 m2Työh 1h
10,0 m2Työh 1h
9,0 m2
Työh 1h
10,5 m2
Työh 1h
10,0 m2Työh 1h
9,0 m2
Työh 1h
12,5 m2
Työh 1h
10,5 m2
Työh 1h
9,0 m2
Terap/tutk
23,5 m2
Työh15,0 m
2
Työh15,0 m
2
Työh20,5 m
2
Työh21,5 m
2
Työh15,0 m
2
Tauko
12,5 m2
Joht/tukip
19,5 m2
Var3,5 m
2
Tul/kop
8,0 m2
Joht./perheh
17,5 m2
Vast.ohj.
16,0 m2
Sk5,5 m
2
Työh15,5 m
2
Wc/inva
5,5 m2
Wc/n
4,0 m2
Wc/m
4,0 m2
Os.
hoit
12,5
m2
Oh
16,5
m2
Leikk
i/toi
m.
16,0
m2
Rauh
h12
,0 m
2
1hh
12,0
m2
1hh
12,0
m2
Pe 3,0
m2
Wc/
p4,
0 m
2W
c/t
4,0
m2
Wc/
hk4,
5 m
2
1hh
12,0
m2
Vara
h/th
10,0
m2
Kodi
nh.
9,0
m2 Ke
ittiö
20,0
m2
1hh
12,5
m2
Os.
kans
lia20
,0 m
2
1hh
13,0
m2
1hh
12,0
m2
Rt 17,0
m2
Leikk
i/toi
m.
18,5
m2
Var
5,0
m2
Vh 2,5
m2
@<2.//31'' @W>AA
A
A
B
B
!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701 ,589./..7'2509072: ';:652.1201
(/34< '7/3'=>?+572.10077:;.685 '@=<@A<BA@@
C./2237/3'DA=AE=>
$/22:;.F;:;3:8:1;3'G511.'!3107.7'HI'J'$6.21:1'!:K.7'25;0'@@'L'' ==@AA',589./.'J'A=BMAB?AA'J'5/2J23107.7<N38
ONP/50F
ONP/50F
6QQ2.4<
(5/K<+:11:P9/1F
(/1F
(/1F
2J25601;.
!"#$%&'&()&*Nuorten kuntoutusosastot
+,,)!!
"-&()&%.!
/0%$,))
+,,)!!
"-&()&%.
!/0%$,))
10 met r iä
G$$R)%%-#
C$%+$'
H#$
!"%$&'
!"%$&*
Keittiö20,0 m2
1hh12,0 m2
1hh12,0 m2
1hh12,0 m2 Os.hoit.
11,5 m2
1hh12,0 m2
Rauhh17,0 m2
Wc/hk4,0 m2
Os.kanslia15,0 m2
Neuv/tauko15,5 m2
1hh12,0 m2
Rt20,0 m2
Kodinh.10,5 m2
1hh12,0 m2
1hh12,0 m2
1hh12,0 m2
1hh12,0 m2
Vaateh4,5 m2
Oh30,0 m2
Pe/p5,0 m2
Pe/t5,0 m2
Leikki/toim.19,5 m2
Sk5,0 m2
Vaateh5,5 m2
Wc/p4,5 m2
Var6,5 m2
Leikki/toim.19,5 m2
Oh30,5 m2
Wc/t4,5 m2
Wc/p5,0 m2
1hh12,0 m2
Tiimityöh11,0 m2
1hh12,0 m2
Pe/t4,0 m2
1hh12,5 m2 Rauhh
17,5 m2Wc/hk4,0 m2
Var8,0 m2
Wc/t5,0 m2
Pe/p4,5 m2
IV-k
oneh
45,0
m2
IV-koneh
45,0 m2
Sä
AtkSä
Atk
iv-kh97,0 m2
B<2.//31'45'0665223'@S>AA
-6652232.//31
A
A
B
B
!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701 ,589./..7'2509072: ';:652.1201
(/34< '7/3'=>?+572.10077:;.685 '@=<@A<BA@@
C./2237/3'DA=AE=>
$/22:;.F;:;3:8:1;3'G511.'!3107.7'HI'J'$6.21:1'!:K.7'25;0'@@'L'' ==@AA',589./.'J'A=BMAB?AA'J'5/2J23107.7<N38
!"#$%&'&()&*+ 111.63
+ 104.43
+,-"
2.kerros
!"%$&.+ 108.031.kerros
Pohjakrs
1.kerros + 108.03
/-%+$0%$1"()2&,3"!)1)
/-%+$0%$1"()2&1$$!34%)0)1$2&0)34)
10 met r iä
1.kerros
!"#$%&'&()&*
!"%$&.+ 108.03
+ 111.632.kerros
!"%$&5
Pohjakrs + 105.33
/-%+$0%$1"()
1.kerros + 108.03
Pohjakrs + 104.43
G.:225021.;'$'45'L'@O>AA
G.:22501'$
G.:22501'L
!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701 ,589./..7'2509072: ';:652.1201
(/34< '7/3'=>?+572.10077:;.685 '@=<@A<BA@@
C./2237/3'DA=AE=>
$/22:;.F;:;3:8:1;3'G511.'!3107.7'HI'J'$6.21:1'!:K.7'25;0'@@'L'' ==@AA',589./.'J'A=BMAB?AA'J'5/2J23107.7<N38
+5K5:77.20K:5
INVESTOINTISOPIMUS HANKESUUNNITELMAN LIITE4.1.2012
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS PL487 33101 TAMPERE
KISSANMAAN PERHETUKIKESKUSPEURPARANNUS JA LAAJENNUS
Tilaaja / käyttäjät
Lanula 28.10.2010/§130 Dno TRE: 3069 /10.03.06/2008
Hankesuunnitelma KISSANMAAN PERHETUKIKESKUSPERUSPARANNUS JA LAAJENNUS, HANKESUUNNITELMA 3.1.2012
Kissanmaan perhetukikeskusKarhunkatu 45, 33530 Tampere
Tontilla on voimassa oleva asemakaava, jossa tontin kaavamerkintä on Y-5, kerrosluku II-III ja te-hokkuusluku e=0,4. Tontin pinta-ala on 19 922 m2 ja rakennusoikeus sen perusteella 7 969 m2. Rakennusoikeutta on käytetty tämän hankkeen jälkeen yhteensä 3 982 m2.
Rakennustyöt alkavat vuodenvaihteessa 2012/2013. Rakennuksen on määrä valmistua kesällä 2014.
Kustannukset
yhteensä € (alv 0%), jostalaajennusosa € (alv 0%)A-rakennuksen muutostyöalue € (alv 0%)
Laajuus Rakennushankkeen laajuus huoneistoneliöinä yhteensä htm2
laajennusosa 2 493 brm2 ja 1 930 htm2
perusparannusosa 2 361 brm2 1 954 htm2
Sopimuksen sitovuus
Hankkeen ajallinen tavoite
8 428 0005 028 0003 400 000
3 884
HANKE
Toteuttaja
Hankkeelle on laskettu tilapohjainen hinta-arvio tilaohjelman ja luonnossuunnitelmien perusteella. Investointikustannukset ovat
Rakennuskohde
Asemakaavatilanne
Tilakeskus toteuttaa hankkeen tilaajalle tässä sopimuksessa sekä hankesuunnitelmassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti.
Investointisopimus kattaa investoinnin pääomavuokran sekä ylläpitovuokran.
Tilaaja sitoutuu vuokraamaan tämän sopimuksen ja hankesuunnitelman mukaisesti toteutetut tilat Tilakeskukselta. Vuokrasopimuksen pituus määritellään erikseen vuokrasopimusneuvot-teluissa. Tilaaja maksaa investoinnin pääomavuokrana. Mikäli vuokrasopimus katkeaa tilaajasta johtuvista syistä ennen vuokrasopimuksen mukaista määräaikaa, on tilaaja velvollinen suorittamaan jäljellä olevan investointia vastaavan pääomavuokran Tilakeskukselle.
Tampereen kaupunki, Lasten ja nuorten palvelut
Tarveselvitys
1
Vuokra-arvio perustuu vuoden 2012 hintatasoon1)
Vuokrattava ala Investointi
Huoneistoala yhteensä 3 884 htm2 € (alv 0%)
YLLÄPITOVUOKRA
€/m2/kk kk € / vuosiLämpö 3 884 x 0,98 x 12 = 45 769Sähkö 3 884 x 0,76 x 12 = 35 562Vesi 3 884 x 0,09 x 12 = 4 102Jätehuolto 3 884 x 0,08 x 12 = 3 729Ulkoalueiden hoito 3 884 x 0,14 x 12 = 6 385Sisäpuolinen huolto 3 884 x 0,08 x 12 = 3 822Muut huoltopalvelut 3 884 x 0,12 x 12 = 5 407Kunnossapito 5 328 x 0,78 x 12 = 49 550
Yhteensä 154 325 € / vuosiYlläpitovuokra neliötä kohti / kk 3,31 € /m2/kkLopulliseen vuokralaskelmaan lisätään tontin vuokra
PÄÄOMAVUOKRA
investointi 8 428 000 €
Pääomavuokra (= 7% investoinnista) 589 960 € / vuosiPääomavuokra neliötä kohti/kk 12,66 € /m2/kk
VUOSIVUOKRA YHTEENSÄ 744 285 € / vuosiKeskimääräinen neliövuokra / kk 15,97 € / m2/kk
Vuosivuokra käyttäjittäin
päivähoito /ERHO 2) htm2 78 184 €/ vuosiavopalvelut -"- 666 101 -"-yhteensä htm2 744 285 € / vuosi
Siivouskustannukset eivät sisälly vuokraan.
1) vrt. Päiväperho, Rauhaniemen perhetukikeskus2) ERHO-yksikön omat tilat 358 m2 ja osuus yhteistiloista n. 50 m2, jyvitys tarkistetaan rakennuksen valmistuessa.
LIITE PALVELUKUVAUSKIINTEISTÖKEHITYS
8 428 000
4083 476
Laskelma pääoma- ja ylläpitovuokrista
Lopullinen vuokra määräytyy hankkeen toteutuneiden kustannusten ja pinta-alan mukaisesti.
3 884
2
Sivu 1/2
PALVELUKUVAUSKIINTEISTÖKEHITYS
LIITE INVESTOINTISOPIMUKSEEN
TILAKESKUKSEN HANKEKEHITYS JA RAKENNUTTAMISPALVELUT
HANKEKEHITYS
Tarveselvitys ja tilatarvekonsultointi
Toimiala Toimiala vastaa tarveselvityksen laadinnasta ja sen hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa
Tilakeskus Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja pitkän aikavälin tilantarveselvitysten laadinnassa
Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja hankkeiden tilaohjelmien ja niitätäydentävien erityisvaatimusten määrittelyssä
Selvittää eri tilajärjestelyvaihtoehdot
Vastaa vanhojen kiinteistöjen kuntoselvityksen laatimisesta
Hankesuunnittelu
Toimiala Toimiala vastaa hankesuunnitelman hyväksyttämisestä asianomaisessalautakunnassa ja hankkeen investointisopimuksen allekirjoittamisesta
Tilakeskus Tilakeskus konsultoi toimialoja toiminnallisten ja laadullisten tavoitteidenlaadinnassa
Määrittelee hankkeen elinkaaritalouden sekä kestävän kehityksen periaatteiden ja ylläpidon asettamat yleiset tavoitteet yhdessä käyttäjien kanssa
Selvittää vaihtoehtoiset toteutusmallit
Kokoaa hankesuunnitelman investointipäätöskäsittelyä varten
RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA
Suunnittelu ja rakentamisen valmistelu
Toimiala Osallistuu rakennushankkeen suunnittelukokouksiin
Tilakeskus Johtaa suunnittelua ja valitsee suunnittelijat
Määrittelee suunnittelutavoitteet sekä koordinoi ja ohjaa suunnittelua
Selvittää ja valitsee hankkeen toteuttamistavan
Vastaa hankkeen kustannussuunnittelusta ja ohjauksesta
Koordinoi ja ohjaa hankkeen eri osapuolien yhteistyötä
Sivu 2/2
Laatii rakentamiseen liittyvät tarjouspyyntöasiakirjat sekä valmistelee urakoitsijavalinnat, tarjouspyyntövertailut ja sopimukset
Rakentamisvaihe
Toimiala Osallistuu rakennushankkeen työmaakokouksiin
Tilakeskus Toimii rakennushankkeen johtajana ja koordinoinoijana
Valvoo suunnittelua
Organisoi ja toteuttaa työmaavalvonnan
Hoitaa rakennuttajan velvoitteet
Koordinoi viranomaisten ja hankkeen eri osapuolten välisen yhteistyön
Valvoo rakentamisen teknistä laatua, toteutuksen aikataulua, kustannuksiasekä lisä ja muutostöitä
Valvoo ja hoitaa rahaliikennettä
Vastaa hankeraportoinnista
Rakennustöiden vastaanotto, rakennuksen käyttöönotto ja takuuajan toimenpiteet
Toimiala Osallistuu rakennushankkeen käyttöönottoon ja käyttöönoton opastukseen
Kerää käyttäjän havainnot virheistä ja puutteista takuutarkastusta varten
Osallistuu takuutarkastukseen
Tilakeskus Ohjaa ja koordinoi rakennushankkeen vastaanottomenettelyn
Vastaa rakennuksen käyttöönoton opastuksesta
Luovuttaa rakennuksen käyttäjille sekä kokoaa luovutusmateriaalin
Valvoo takuuaikaisten töiden suoritusta sekä valmistelee ja toteuttaa takuukatselmukset