Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja ......2015/05/11 · Tampere–Pirkkala...

Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja Naisten-matkantien Partolan kohdan aluevaraussuunnitelma

5.5.2014

Kuva: Tero Backman

Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja Naistenmatkantien Partolan kohdan aluevaraussuunnitelma 11.5.2015 1 (47)

SISÄLTÖ

1 LÄHTÖKOHDAT ...................................................................................................................................... 2 1.1 Työn tavoitteet ................................................................................................................................ 2 1.2 Tarkastelualue ................................................................................................................................ 3

2 LIIKENNESELVITYS ............................................................................................................................... 4 2.1 Härmälänranta................................................................................................................................ 4 2.2 Liikenne-ennuste ............................................................................................................................ 6

2.2.1 Yleinen liikenne-ennuste ................................................................................................. 6 2.2.2 Tampereen läntisen kehätien kapasiteetti Lakalaivan ja Partolan liittymien

välillä ............................................................................................................................... 8 2.3 Pirkkalan ja Tampereen väliset vaihtoehtoiset reitit ....................................................................... 9

2.3.1 Reittien kuvaus ............................................................................................................... 9 2.3.2 Suositeltava reitti ja kehittämiskohteet ......................................................................... 14 2.3.3 Ilmailunkadun reitin kehittäminen ................................................................................. 16

2.4 Hatanpään valtatien joukkoliikennekaistat ................................................................................... 25 2.4.1 Joukkoliikennekaistojen toteutusmahdollisuudet .......................................................... 25 2.4.2 Joukkoliikennekaistojen vaikutustarkastelut ................................................................. 27 2.4.3 Yhteenveto joukkoliikennekaistoista ............................................................................. 30

3 ALUEVARAUSSUUNNITELMAT .......................................................................................................... 31 3.1 Aluevaraussuunnitelmien laatiminen ........................................................................................... 31 3.2 Toimenpiteiden kustannusarviot .................................................................................................. 31 3.3 Naistenmatkantie / Nuolialantie / Kenkätien liittymä .................................................................... 31 3.4 Naistenmatkantie / Ilmailunkatu / Saapastien liittymä .................................................................. 34 3.5 Naistenmatkantie / Palmrothintie / Kehätien rampin liittymä ........................................................ 38 3.6 Nuutisarankatu / Toivionkatu / Kehätien rampin liittymä .............................................................. 38 3.7 Liittymien toimivuustarkastelut ..................................................................................................... 40

4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET .............................................................................................. 44 5 LIITTEET ................................................................................................................................................ 47

Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja Naistenmatkantien Partolan kohdan aluevaraussuunnitelma 11.5.2015 2 (47) 1 Lähtökohdat

1.1 Työn tavoitteet

Työssä tarkasteltiin Härmälänrannan uuden maankäytön liikenteellisiä vaikutuksia, ja se perustuu aiemmin kaavoitusta varten tehtyihin liikenneselvityksiin sekä Partolan liikenneselvitykseen. Aiempien selvitysten tarkistaminen oli ajankohtaista maankäy-tön suunnitelmien tarkentuessa ja alueen liikennekäyttäytymisestä saatavilla olevan tiedon syventyessä. Työn liikennemallitarkastelut tehtiin vuoden 2005 TALLI-mallilla, uuden mallin käyttöönoton viivästyessä. Mallia tarkistettiin suunnittelualueen osalta nykytilaa vastaavaksi. Uudesta mallista käytettävissä oli alueen kulkumuotojakauma, jonka perusteella Härmälänrannan liikennetuotosta tarkistettiin.

Työn ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin Partolan ja Tampereen keskustan välisten liikennevirtojen tarkoituksenmukaisinta reittiä, ja toisessa vaiheessa toimenpiteitä rei-tin sujuvuuden varmistamiseksi. Kolmannessa vaiheessa työssä laadittiin tavoitereit-tien mukaiset aluevaraussuunnitelmat Naistenmatkantien liittymiin tarkentuneiden lii-kennemäärien ja vaiheistustarpeen perusteella. Lisäksi selvitettiin Hatanpään valta-tielle suunnitteilla olevien joukkoliikennekaistojen vaikutukset ja toteutusmahdollisuu-det.

Selvitys laadittiin Sito Oy:ssä Pirkanmaan Ely-keskuksen, Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan toimeksiannosta. Ohjausryhmään kuuluivat Harri Vitikka ja Jarkko Peurala Ely-keskuksesta, Ari Vandell ja Timo Seimelä Tampereen kaupungilta ja Jouni Korhonen ja Mikko Keränen Pirkkalan kunnasta. Sitossa työryhmään kuuluivat Juha Mäkinen, Maiju Lintusaari, Tero Backman, Annika Jalonen, Antti Räikkönen ja Tenho Aarnikko.

Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja Naistenmatkantien Partolan kohdan aluevaraussuunnitelma 11.5.2015 3 (47) 1.2 Tarkastelualue

Tarkasteltava alue sijoittuu Lounais-Tampereelle ja Pirkkalan itäisiin osiin. Valtakun-nalliset pääväylät, valtatiet 3 ja 9, sekä paikalliset pääkadut Naistenmatkantie, Ha-tanpään valtatie, Lempääläntie ja Tampereen valtatie kuuluvat tarkastelualueen vai-kutuspiiriin. (Kuva 1)

Selvityksen katalyyttina toimiva Härmälänrannan alue, jonka asemaakaavoitus on vi-reillä. Härmälänranta muuttuu teollisuus- ja työpaikka-alueesta asuin- ja palvelualu-eeksi, ja asemakaavaehdotuksen mukaisia muutoksia maankäyttöön on jo toteutettu. Härmälänrannan uuden maankäytön tuottama liikenne kytkeytyy Valmetinkadun kaut-ta Nuolialantielle ja siitä Nuolialantielle itään ja kohti Naistenmatkantietä länteen. Li-säksi Lentovarikonkadun jatke kytkeytyy lännessä Pereentiehen. Työssä on huomioi-tu Pirkkalan yleiskaavan mukaiset uudet alueet, vaikka ne eivät itse suunnittelualu-eella sijaitsekaan.

Alueen liikenteellinen erikoispiirre on lähellä sijaitsevien pääteiden lisäksi Hatanpään valtatien, Nuolialantien ja Naistenmatkantien liikennekäytävässä sijaitseva joukkolii-kenteen laatukäytävä, jonka myötä joukkoliikenteen palvelutaso alueella on Tampe-reen seudun parhaalla tasolla.

Kuva 1. Tarkastelualue

Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja Naistenmatkantien Partolan kohdan aluevaraussuunnitelma 11.5.2015 4 (47) 2 Liikenneselvitys

2.1 Härmälänranta

Härmälänrantaan rakennettavan asuinalueen liikenne-ennuste perustuu Härmälän-rannan asemakaavoihin, Härmälänranta I ja Härmälänranta II, sekä julkaisuun Lii-kennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen Ympäristö 27/2008).

Kaavaselostuksen mukaan alue muuttuu teollisuustoimintapainotteisesta asuinpainot-teiseksi teollisuustoiminnan siirtyessä muualle. Alueelle sallitaan asuinrakentamisen lisäksi liike- ja toimistorakentamista, jonka vuoksi alueen lopulliset asukas- ja työpaik-kamäärät riippuvat toimitilojen osuudesta alueen kokonaiskerrosalasta. Liikenne-ennusteessa oletetaan, että alueelle tulee 2700 asukasta ja 1000 kem2 toimitiloja. Alueelle toteutetaan palveluita, mm. monitoimitalo sekä päiväkoti, jotka palvelevat sekä Tampereen että Pirkkalan asukkaita.

Kaava-alue sijaitsee Tampereen rajalla erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien var-ressa. Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelman (31.1.2011) mukaan joukkolii-kenteen tarjonnan palvelutaso on korkeimmassa, viiden tähden luokassa, jollaisena se on myös toteutunut. Joukkoliikenteen paras tarjonta (ruuhkassa vuoroväli noin 7 minuuttia) on kaava-alueen eteläreunassa, Nuolialantien Pirkkala–Tampere-laatukäytävässä, mutta lisäksi kaava-alueen läpi on suunnitteilla harvemmalla vuoro-välillä liikennöitävä linja keskustasta Pereeseen. Nuolialantiellä kulkevalle joukkolii-kenteen laatukäytävälle on kaava-alueiden pohjoisosista jopa 700 metrin kävelymat-ka, mutta koko alueelta etäisyys alueen läpi kulkevalle linjalle on alle 300 metriä (ku-va 2). Tampereen seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn mukaan parhaalla, viiden tähden palvelutasoluokalla kävelymatka pysäkille on alle 300–400 metriä. 700 metrin kävelymatka vastaa toiseksi parasta, neljän tähden palvelutasoluokkaa.

Kuva 2. Härmälänrannan asemakaava-alueen sijoittuminen 300 metrin etäisyydelle bussipysäkeistä


Pirkkalan ja Tampereen keskustan välillä tarjonta on nykytilanteessa riittämätöntä suhteessa kysyntään. Aikataulukaudella 2014–2015 osa vuoroista ajetaan kahdella bussilla. Vuoroilla nousijamäärät ovat niin suuria, että molempien bussien matkusta-jakapasiteetti on täydessä käytössä Nuolialantiellä, ja vuorot eivät palvele Rantaper-kiötä tai Hatanpäätä. Hatanpäällä tarjontaa täydentävät Lahdenperänkadulta liiken-nöitävät linjat. Tampere–Pirkkala-yhteys on suunnitteilla toteutettavaksi raitiotiellä vuosien 2025–2040 aikana, jolloin kapasiteetti lisääntyy huomattavasti.

Matkatuotosten arviointia varten Härmälänrannan liikennetuotos on todennäköisesti välimuoto keskustaajaman (Tampereen) joukkoliikennevyöhykkeen ja keskuskau-pungin reunuskuntien taajaman (Pirkkalan) joukkoliikennevyöhykkeen väliltä. Kuvas-sa 3 esitetään ennuste kaava-alueen kulkumuotojakaumasta. Ennuste perustuu yllä mainittuun ohjeeseen sekä Tampereen liikennemallin TALLI-mallin päivityksen mu-kaiseen kulkumuotojakaumaan. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden (11 %) olete-taan olevan keskustaajaman joukkoliikennevyöhykkeen tasossa, mutta jalankulun (18 %) ja pyöräilyn (11 %) osuudet ovat keskustaajamaa pienempiä, ja vastaavasti henki-löauton kulkumuoto-osuus (60 %) suurempi.

Kulkumuotojakauman perusteena on alueen erinomainen joukkoliikennetarjonta ja lähietäisyydellä sijaitsevat Partolan palvelut, jotka houkuttelevat jalankulku- ja pyöräi-lymatkoihin. Tampereen keskustaan on 5,5 km etäisyys pyöräteitä ja 6 km etäisyys ajoneuvoväyliä pitkin. Liikkumiskäyttäytymisen oletetaan kuitenkin muistuttavan myös keskustaajaman reunuskunta, koska kaava-alue rajoittuu kunnan rajaan, ja osa pal-velu- ja työpaikkakohteista sijaitsee Pirkkalassa. Lisäksi henkilöauton houkuttelevuut-ta lisää valtateiden läheinen sijainti. Alueen pohjoisreunalle, Pyhäjärven rannalle ra-kennettaneen kalliita asuntoja, joiden asukkaiden autollisuus on keskivertoa korke-ampi, vaikuttaen osaltaan myös alueen kulkumuotojakaumaan.

Kuva 3. Härmälänrannan liikennetuotoksen kulkumuotojakauma. Skenaario 1: Tam-pereen keskustaajaman joukkoliikennevyöhyke. Skenaario 2: Tampereen keskus-kaupungin reunuskunnan taajaman joukkoliikennevyöhyke. Ennuste: arvio Härmälän-rannan kulkumuotojakaumasta.

Härmälänrannan kaava-alueen henkilöautoliikenne-ennuste esitetään taulukossa 1. Liikenne-ennuste on laadittu erikseen asutuksen, toimitilojen, monitoimitalon ja päi-väkodin tuottamalle liikenteelle. Iltapäivän huipputunnin arvioidaan olevan mitoittava liikennetilanne, jolloin Nuolialantien ja Valmetinkadun liittymän liikennemäärät ovat suurimpia.

60 % asutuksen tuottamasta liikennetuotoksesta tehdään henkilöautolla, jolloin henki-löauton matkatuotos on noin 3000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Iltahuipputunnin aikana alueelle saapuu 200 ajoneuvoa ja lähtee noin 70 ajoneuvoa.

HA; 56%

HA; 64%

HA; 60%

JL; 11%

JL; 5%

JL; 11%

JK; 21%

JK; 15%

JK; 18%

PP; 10%

PP; 13%

PP; 11%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

skenaario 1

skenaario 2

ennuste


Toimitilojen tuottamasta liikenteestä 67 % oletetaan tehtävän henkilöautolla. Iltahuip-putunnin aikana toimitiloista lähtee liikennettä noin 5 ajoneuvoa, eikä sinne keskimää-rin saavu lainkaan ajoneuvoja. Vuorokausiliikenne on noin 20 ajoneuvoa.

Alueen keskelle, entiseen lentokonetehtaaseen rakennetaan monitoimitalo, johon on suunnitteilla kirjasto, terveysasema sekä liikuntatiloja. Monitoimitalon liikennetuotok-sen ennusteen vaihteluväli on suuri, koska liikennetuotos ja sen suuntautuminen alu-een sisälle (jalankulun ja pyöräilyn matkat) tai alueen ulkopuolelle (henkilöauto- ja joukkoliikennematkat) riippuvat siihen sijoittuvista toiminnoista. Henkilöauton kulku-muoto-osuudeksi arvioitiin 60 % ja liikennetuotokseksi noin 800 matkaa vuorokau-dessa. Iltahuipputunnin aikana monitoimitalolle saapuu noin 40 autoa ja lähtee noin 30 autoa. Liikennetuotos vastaa liikuntakeskusten keskimääräistä liikennetuotosta.

Härmälänrantaan rakennettavan päiväkodin on suunniteltu palvelevan sekä Pirkkalan että Tampereen puolen asukkaita. Päiväkodin arvioitu paikkamäärä on noin 100 hoi-topaikkaa. Päiväkodin matkoista 79 % oletetaan tehtävän henkilöautolla, ja sen tuo-toksesta on vähennetty kaava-alueen asukkaat (puolet päiväkodin käyttäjistä), jotka on huomioitu asutuksen liikenne-ennusteessa. Päiväkodin liikenne-ennusteessa on siis mukana muilla kuin kaava-alueella asuvat päiväkodin käyttäjät sekä henkilökunta. Päiväkoti tuottaa ajoneuvoliikennettä noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja iltapäivän huipputunnin aikana 10 saapuvaa ja 20 lähtevää ajoneuvoa.

Taulukko 1: Härmälänrannan tuottaman ajoneuvoliikenteen liikenne-ennuste

mitoitus KVL IHT saapuvat IHT lähtevät

Asutus 2700 asukasta 3 000 200 80 Toimitilat 1000 ke-m2 20 0 5 Monitoimitalo 50 000 ke-m2 800 40 30 Päiväkoti 100 hoitopaikkaa 50 10 20

Yhteensä 3 870 250 135

2.2 Liikenne-ennuste

2.2.1 Yleinen liikenne-ennuste

Nykytilanteessa liikennemäärät ovat suunnittelualueella suurimmillaan valtatiellä 3 Lakalaivan ja Sarankulman eritasoliittymien välisellä osuudella (noin 44 600 ajon./vrk). Suunnittelualueen tieverkolla yhdystiellä 3495 (Lempääläntie) liikennemää-rä on 32 000 … 39 700 ajon./vrk ja yhdystiellä 3022 (Naistenmatkantie) 8 500 … 13 400 ajon./vrk.

Suunnittelualueen katuverkon suurimmat liikennemäärät ovat Tampereen valtatiellä, nykytilanteessa noin 29 400 … 32 000 ajon./vrk. Hatanpään valtatiellä liikennemäärä on 15 000 … 23 700 ajon./vrk ja Nuolialantiellä 10 000 … 12 500 ajon./vrk. Lahden-peränkadulla Lempääläntien ja Hatanpään valtatien liittymien välillä on n. 14 500 ajon./vrk.

Sarankulmankadun pohjoispäässä liikennemäärä on 8 900 ajon./vrk ja Ilmailunkadun länsipäässä 6 300 ajon./vrk. Naistenmatkantien liittymien Partolan alueelle johtavien haarojen liikennemäärä on kussakin n. 5 000 ajon./vrk. Nykytilanteen liikennemäärät esitetään kuvassa 4.


Kuva 4. Nykytilanteen keskivuorokausiliikennemäärät

Liikenne-ennuste perustuu lähialueiden maankäytön kasvuun ja Tampereen seudun liikennemallin (TALLI-malli 2005) ennusteisiin. Lähialueelle on tulossa Härmälänran-nan lisäksi uutta asutusta Pirkkalan Pereeseen ja Loukonlahteen. Pereen ja Loukon-lahden asukasmäärien kasvut ovat vähäisiä suhteessa Härmälänrantaan.

Työssä laaditussa vuoden 2030 perusennusteessa ei ole otettu huomioon Nuolialan-tielle suunniteltavia rauhoittamistoimenpiteitä ja Ilmailunkadun sujuvoittamista, Ha-tanpään valtatien joukkoliikennekaistoja, Lakalaivan ja Sarankulmien liittymien välille mahdollisesti rakennettavia lisäkaistoja tai Puskiaisten oikaisua. Ennusteessa on huomioitu tiedossa oleva suunniteltu uusi maankäyttö Pirkkalassa ja Härmälänran-nassa viimeisimpien maankäyttöennusteiden mukaisesti. Muualla maankäytön kehit-tyminen on huomioitu TALLI-mallin 2005 mukaisesti.

Ennustetilanteessa liikennemäärä kasvaa eniten valtatiellä 3 Lakalaivan ja Sarankul-man eritasoliittymien välillä, ollen noin 67 000 ajon./vrk (50 % kasvu). Lempääläntien (mt 3495) liikennemäärä on noin 38 000 … 45 000 ajon./vrk (12…19 % kasvu) ja Naistenmatkantien (mt 3022) noin 14 100 ajon./vrk (5 % kasvu).

Naistenmatkantien liikenteen kasvun vähäisyys selittyy vuonna 2015 rakennettavan valtatien 3 rinnakkaistien (Linnakalliontie) toteuttamisella sekä Naistenmatkantien ka-pasiteetin täyttymisellä, jonka vuoksi Pirkkalan maankäytön kasvun liikennetuotos ja-kautuu eri reiteille. Uutena katuyhteytenä rakennettavan Linnakalliontien liikennemää-rä Partolan ja Kurikantien välillä on noin 3300 ajon./vrk.


Nuolialantien liikennemäärä on ennustetilanteessa noin 11 000 … 13 000 ajon./vrk (+6…13 %). Sarankulmankadun pohjoispään liikennemäärä on noin 11 000 ajon/vrk (+18 %) ja Ilmailunkadun länsipään noin 9 000 ajon/vrk (+36 %). Mallissa liikenne-määrän kasvu kohdistuu siis enemmän Ilmailunkadulle ja Sarankulmankadulle kuin Nuolialantielle. Ennustetilanteen liikennemäärät esitetään kuvassa 5.

Tampereen valtatien liikennemäärä on ennustetilanteessa noin 36 000 … 39 700 ajon./vrk. (+25…35 %) ja Hatanpään valtatien noin 17 000 … 31 000 ajon./vrk (+13…30 %). Ennustetilanteen liikennemäärät esitetään kuvassa 5.

Kuva 5. Ennustetilanteen keskivuorokausiliikennemäärät

2.2.2 Tampereen läntisen kehätien kapasiteetti Lakalaivan ja Partolan liittymien välillä

Lakalaivan ja Sarankulman liittymien välillä Tampereen läntisen kehätien keskivuoro-kausiliikenne on vuonna 2014 noin 45 000, mutta väyläosuuden liikennemäärän vaih-telu päivien välillä on suurta. Nykyään joinain päivinä liikennemäärä on jo 60 000 ajo-neuvoa, ja liikenne ruuhkautuu. Kriittisimmillä osioilla on syksyllä 2014 toteutettu muuttuvat nopeusrajoitukset, joiden avulla väylän kapasiteettia voidaan kasvattaa.

Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä kasvaa keskimäärin noin 70 000 ajoneu-voon vuorokaudessa noin vuoteen 2030 mennessä. (Kuva 6) Tällöin liikenne on ruuhkautunutta ja liikenteen keskinopeus huipputuntien aikana on n. 60 km/h.


Nykyisen palvelutason säilyttämiseksi valtatiellä tarvitaan lisäkaistat välille Lakalaiva – Partola tai Puskiaisten oikaisun, jos väylän palvelutaso halutaan pitää nykyisellään. Puskiaisten oikaisun voidaan olettaa toteutettavan noin vuonna 20351.

Kuva 6. Valtatien 3 liikenne-ennuste 2030. Lähde: Tampereen Läntiset hankkeet.

2.3 Pirkkalan ja Tampereen väliset vaihtoehtoiset reitit

2.3.1 Reittien kuvaus

Tampere–Pirkkalan raja-alueen muuttuva maankäyttö ja kasvavat liikennevirrat edel-lyttävät alueen liikenteellisen saavutettavuuden sekä läpiajavan liikenteen tarkastelua ajoneuvolla eri reittejä pitkin erityisesti Tampereen keskustan ja muiden keskeisten kaupunginosien suunnalta.

Pirkkalan (Partolan ja edelleen Naistenmatkantien varren kohti Suuppaa) ja Tampe-reen (erityisesti keskeisten kaupunginosien) välillä on kuvan 7 mukaisesti kolme vaih-toehtoista reittiä:

• Hatanpään valtatien ja Nuolialantien kautta (reitti A),

• Hatanpään valtatien, Sarankulmankadun ja Ilmailunkadun kautta (reitti B) ja Tampereen valtatien,

• Lempääläntien ja Tampereen seudun läntisen kehätien (valtatien 3) kautta (reitti C).

1 Tampereen läntisen väylähankkeet. Ratojen, teiden ja maankäytön vaihtoehtojen tarkastelu maakuntakaa-van luonnosta varten. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Pirkanmaan liitto; Liikenneviras-to. Raportteja 103/2014.


Reittien väylien luonteet eroavat merkittävästi toisistaan. Reitistä A noin puolet kulkee kokooja- ja joukkoliikenneväylällä (Nuolialantie), kun taas reitillä C huomattava osuus matkasta on seudullista pääväylää (Tampereen läntinen kehätie). Reitti B kulkee ko-konaan alueellisia pääväyliä pitkin.

Kuva 7: Vaihtoehtoiset reitit Tampereen ja Pirkkalan välillä ja väylien toiminnallinen luokitus

Hatanpään valtatie on alueellinen pääväylä, jolla kulkee kaksi ajokaistaa suuntaansa yhdellä ajoradalla. Kadulla on 50 km/h nopeusrajoitus. (Kuva 8) Hatanpään valtatiellä on Tampereen valtatien ja Nuolialantien välissä kahdeksan liittymää, joista seitsemän on liikennevalo-ohjattuja. Liittymäväli on noin 100–300 metriä. Tampereen valtatien ja Nuolialantien välillä kadulla on kuusi bussipysäkkiä tai -pysäkkiparia, ja sillä liikennöi jopa 15 vuoroa suuntaansa huipputunnin aikana. Kadun poikkileikkaus ei korosta sen merkitystä joukkoliikenteen pääkatuna lukuun ottamatta eteläpäätä Lahdenperänka-dun ja Nuolialantien välissä, jossa toinen ajokaista kumpaankin suuntaan on joukko-liikennekaista. Lisäksi Lahdenperänkadun ja Nuolialantien liittymiin on tehty fyysisiä joukkoliikenne-etuuksia. Hatanpään valtatien liikennevalo-ohjatuissa liittymissä, kuten kaikissa tarkasteltujen reittien liikennevaloissa, on joukkoliikenne-etuus.

Nuolialantie toimii Härmälän asuinalueen kokoojakatuna sekä Pirkkalan suunnan joukkoliikenteen pääkatuna, jolla on yksi ajokaista suuntaansa yhdellä ajoradalla. Nuolialantiellä on toiminnallisuuteensa nähden paljon läpikulkuliikennettä, ja sen toi-minnallista luokitusta on pyritty korostamaan erilaisilla rauhoittamistoimenpiteillä: no-peusrajoitus on 40 km/h, kadun liittymistä osa on liikennevalo-ohjattuja, vaikka liiken-


nemäärät eivät valoja edellyttäisi, kaikki Nuolialantien ylittävät suojatiet ovat saarek-keellisia, ja noin puolet kadun bussipysäkistä on muutettu ajoratapysäkeiksi. Nuo-lialantien tonttikatujen liittymäväli on pääosin alle 100 metriä.

Sarankulmankatu ja Ilmailunkatu ovat keskenään samankaltaisia, yksikaistaisia, yk-siajorataisia alueellisia pääväyliä. Nopeusrajoitus on 60 km/h lukuun ottamatta Sa-rankulmankadun ja Ilmailunkadun liittymää, jossa nopeusrajoitus on 50 km/h. Sara-kulmankadulla ja Ilmailunkadulla on vähän liittymiä, joista merkittävimmät liittymät ovat Nuolialantien, Hatanpään valtatien, Kolmionkadun ja Sarakulmankadun liikenne-valo-ohjattu liittymä; Sarankulmankadun ja Ilmailunkadun liittymä, jossa reitti B kulkee pääsuunnassa; ja Ilmailunkadun, Naistenmatkantien ja Saapasten kiertoliittymä. Bus-sipysäkkejä tai -pysäkkipareja on kaduilla yhteensä neljä.

Tampereen valtatie yhdistää Lempääläntien Tampereen keskustaan Viinikan kierto-liittymän ja Hatanpään valtatien liittymän kautta. Katu on alueellinen pääväylä, ja sen nopeusrajoitus on 50 km/h. Suunnat ovat pääsääntöisin omilla ajoradoillaan, joilla kaistoja on kaksi. Katuosiolla on yksi vilkas, liikennevalo-ohjattu liittymä, Jokikadun liittymä, joka johtaa Hatanpään valtatielle etelään. Lisäksi pohjoisemmalla ajoradalla on kolme liikennevalo-ohjaamatonta vähäliikenteistä liittymää. Eteläisellä ajoradalla on kaksi bussipysäkkiä ja pohjoisella yksi.

Lempääläntie on valtatien 3 jatke Kuokkamaantien ja Viinikan kiertoliittymän välissä. Kadulla on kaksi ajorataa, molemmilla kaksi kaistaa. Nopeusrajoitus on pääosin 60 km/h. Valtatien 3 jatke Kuokkamaantien ja Lahdenperänkadun välillä on Lempäälän-tien kaltainen. Liittymiä on vähän, ja ne ovat kaikki valo-ohjattuja. Joukkoliikenteen fyysisiä etuuksia ovat liittymän ohitukset etelään Viinikan kiertoliittymässä sekä poh-joiseen huoltoaseman liittymässä Pahalammen kohdalla. Katuosiolla on kaksi bussi-pysäkkiparia.


Kuva 8: Nopeusrajoitukset ja joukkoliikenteen tarjonta vaihtoehtoisten reittien väylillä

Tarkastelualueeseen kuuluvia yleisiä teitä ovat Tampere–Helsinki -moottoritien jatke Lempääläntien eteläpuolelta Lakalaivan eritasoliittymään sekä Tampereen seudun läntisen kehätien (valtatien 3)osuus Lakalaivan ja Partolan liittymien välissä. Tiet ovat kaksikaistaisia, kaksiajorataisia moottoriteitä. Tampereen kehätien ja Tampere–Helsinki moottoritien liittymän lisäksi osiolla on Lakalaivan eritasoliittymä sekä Parto-lan eritasoliittymä.

Hatanpään valtatiellä, Nuolialantiellä, Tampereen valtatiellä ja Lempääläntiellä on yh-distetty jalankulku- ja pyörätie kadun molemmin puolin, ja Sarankulmankadulla ja Il-mailunkadulla yhdellä puolella katua. Nuolialantiellä noin 300 metrin matkalla väylä muuttuu erotelluksi jalankulku- ja pyörätieksi. Tampereen valtatien, Hatanpään valta-tien, Nuolialantien ja Sarankulmankadun väylät on luokiteltu jalankulun ja pyöräilyn laatukäytäviksi, ja Ilmailunkadun ja Lempääläntien väylät pääreiteiksi.

Joukkoliikennetarjontaa on kaikilla reiteillä (kuva 8), mutta reitti A on Härmälää ja Pirkkalaa palvelevan joukkoliikenteen pääreitti. Reittien väylistä Hatanpään valtatiellä ja Tampereen valtatiellä on eniten joukkoliikennetarjontaa, molempiin suuntiin yh-teensä noin 40 vuoroa huipputunnissa. Nuolialantiellä tarjontaa on yhteensä yli 20 vuoroa huipputunnissa. Nuolialantiellä bussipysäkit ovat pääosin ajoratapysäkkejä (neljä pysäkkiä kuudesta), muualla pysäkeillä on levennykset. Pysäkit ovat yhdelle linja-autolle mitoitettuja pysäkkejä. Yhden linja-auton pysäkin välityskyky on vähin-


tään 30 linja-autoa tunnissa2, joten pysäkin koko on riittävä ja pysäkeille ei pääsään-töisesti tarvitse jonottaa.

Reittien ajoajat ovat hyvin lähellä toisiaan, vaikka reitti A on pituudeltaan lyhin. Reitti-en pituudet ja ajoajat (Naistenmatkantien ja Nuolialantien liittymästä Hatanpään valta-tien ja Tampereen valtatien liittymään Google Mapsin mukaan) liikennetilannetta huomioimatta esitetään taulukossa 2, ja ne ovat satunnaisvaihtelun rajoissa yhtä pit-kiä. Ajoaikoihin merkittävästi vaikuttavia ruuhkakohtia ovat reiteillä A ja B Hatanpään valtatien ja Tampereen valtatien liittymä ja reitillä C Viinikan kiertoliittymä sekä aamu-, että iltapäiväruuhkissa. Lisäksi reitillä C iltapäivällä liikenne ruuhkautuu Kehätiellä Lakalaivan kohdalla.

Taulukko 2: Vaihtoehtoisten reittien pituudet ja ajoajat. Lähde: Google Maps.

etäisyys ajoaika Reitti A: Hatanpään valtatie – Nuolialantie 4,7 km 8 min Reitti B: Hatanpään valtatie – Sarankulmankatu – Ilmailunkatu 5,9 km 9 min Reitti C: Tampereen valtatie – Lempääläntie – Kehätie (vt 3) 7,7 km 8 min

2 Tiehallinto, 2003: Linja-autopysäkit.


2.3.2 Suositeltava reitti ja kehittämiskohteet

Liikenneverkon ja maankäytön näkökulmasta Tampereen ja Pirkkalan itäisten osien väliseksi henkilöautoliikenteen reitiksi soveltuu parhaiten Hatanpään valtatien, Saran-kulmankadun ja Ilmailunkadun reitti. Hatanpään valtaväylän kautta kulkevan reitin vaihtoehtona on Viinikan kiertoliittymän – Lempääläntien – Lahdenperänkadun kautta kulkeva reitti.

Sarankulmankadulla ja Ilmailunkadulla väylä kulkee erillään maankäytöstä, ja sen lii-kennetekniset ominaisuudet ja niiden kehittämismahdollisuudet tukevat käyttöä alu-eellisena pääväylänä.

Reitti A ei sovellu alueelliseksi pääväyläksi, koska sitä ei voi kehittää tulevia liikenne-tarpeita vastaavaksi. Etenkin Nuolialantietä on vaikea muuttaa läpiajoliikennettä tuke-vaksi. Kadun varrella on paljon asutusta, joka altistuu liikenteen häiriötekijöille. Nuo-lialantiehen liittyy paljon liikenteen toimivuutta heikentäviä tonttikatuja. Tiiviistä maan-käytöstä johtuen kadun varrella ja sen poikki on paljon jalankulku- ja polkupyörälii-kennettä (turvallisuus ja sujuvuus heikkenevät).

Reitin A kehittämisen tavoitteeksi tulee asettaa Nuolialantien liikenteen rauhoittami-nen ja sen kehittäminen joukkoliikennekatuna ja paikallisena kokoojakatuna.

Reitti C kulkee Läntistä kehätietä (vt 3), joka on osa Eurooppatieverkkoa eikä sovellu alueen sisäisen liikenteen reitiksi, jossa lyhytmatkainen liikenne sekoittuu pitkämat-kaiseen liikenteeseen. Lisäksi kehätien kapasiteetti nelikaistaisena ei ennustetilan-teessa enää riitä. Sen sijaan Pirkkalan ja Tampereen keskustojen välillä reitti on sel-västi nopein.

Partolan ja Tampereen keskustan välisten reittien roolien yhteenveto esitetään taulu-kossa 3 alla.

Taulukko 3. Vaihtoehtoisten reittien kuvaus.

Reittien roolit Reitti A, Nuolialantie:

Joukkoliikenne- ja kokoojakatu, läpiajoliikenne rauhoitet-tua hidasta liikennettä

Reitti B, Sarankulmankatu – Ilmailunkatu:

Pääkatu, yhteys Tampereen keskusta – Partola – Pirk-kalan keskusta

Reitti C, Lempääläntie – Kehätie (vt 3):

Päätie, yhteys Tampere – Pirkkalan keskusta

Ilmailunkadulla ja Sarankulmankadulla, reitillä B on nykytilassa liikenteellistä kapasi-teettia käyttämättä, joten liikennettä voidaan ohjata reitille jo nyt ilman erityisiä liiken-teellisiä toimenpiteitä. Liikenteen kasvua on erityisen tehokasta ohjata reitille. Myös reitillä B on joukkoliikennetarjontaa erityisesti Tampereen Messu- ja Urheilukeskuk-selle, mutta sillä ei kulje joukkoliikenteen pääväylää.

Nuolialantiellä olevien liikenteen haittojen vähentämiseksi ja Kehätien sujuvuuden yl-läpitämiseksi Ilmailunkadun reitin sujuvuutta on parannettava, jotta lähialueen tuotta-ma liikenteen kasvu ohjautuu reitille B. On mahdollista, että Härmälässä tiivistetään asutusta edelleen, joka myös tukee tavoitetta ohjata läpiajava liikenne reitille B.

Ilmailukadun kehittämisessä tulee ottaa huomioon TESC Tampereen Messu- ja Ur-heilukeskuksen lähitulevaisuuden kehittämissuunnitelmat liittyvät pysäköinnin edelly-tysten parantamiseen. Pitkällä aikavälillä keskukseen on Ilmailunkadun ja E-hallin vä-liin suunnitteilla hotelli, ja uusi messuhalli F-halli A- ja E-hallien pohjoispuolelle. Li-


säksi tulevaisuuden visiossa pysäköintiä tarjotaan myös kauempana keskuksesta, josta järjestetään sukkulabussikuljetus keskukseen. Keskuksen suunnitelmat vaikuta ratkaisevasti Ilmailunkadun toiminnallisuuteen. Messujen liikennekuormitustilantees-sa on hyväksyttävää, että liikenne ruuhkautuu. Liikenteen toimivuuden kannalta tär-keintä on varmistaa, etteivät jonot ulotu Kehätielle, rajoittaen pitempimatkaisen liiken-teen sujuvuutta.

Ilmailunkadun reitin valintaan vaikutetaan liittymäjärjestelyillä, liikenteen rauhoittamis-toimenpiteillä sekä opastuksella. Liittymää järjestellään uudelleen Hatanpään valta-tien, Nuolialantien ja Sarankulmakadun liittymässä, Naistenmatkantien ja Ilmailunka-dun liittymässä sekä Naistenmatkantien ja Nuolialantien liittymässä, jotka eniten vai-kuttavat reitin valintaan. Liikennevalo-ohjatuissa liittymissä vaiheistus tukee pääsuun-taa. Lisäksi Suupasta liikennettä ohjataan Kehätielle. Linnakalliontien rakentaminen Partolan ja Linnakorven välille Kehätien rinnakkaistieksi vaikuttaa Naistenmatkantien liikennemääriin, ja yhteydestä on tehtävä houkutteleva.

Liikenteen ohjaaminen Ilmailunkadun reitille edellyttää, että eri reitit ja niille tehtävät toimenpiteet vastaavat alueen liikennejärjestelmän tavoitteita (kuva 9): - Nuolialantien liikenteen rauhoittaminen

(läpikulku sallittu – nopeustavoite 30–40 km/h). - Sarankulmankadun ja Ilmailunkadun liikenteen sujuvoittaminen

(vasemmalle kääntymiskaistat, nopeustavoite 60 km/h) - Naistenmatkantien liikenteen sujuvoittaminen

(liittymien toimivuuden varmistaminen, nopeustavoite 50 – 60 km/h) - Liittymäjärjestelyt suositeltavaa reittiä tukeviksi:

Hatanpään valtatie – Sarankulmankatu – Ilmailunkatu – Naistenmatkantie: o Hatanpään valtatien liittymässä suoraan menevä suunta pääsuunnaksi ja

niin, ettei pääsuunnalla jouduta vaihtamaan kaistaa (2 suoraan menevää kaistaa)

o Sarankulmankadun ja Ilmailunkadun liittymän sujuvuutta ja turvallisuutta tarkistetaan

o Ilmailunkadun sujuvuutta parannetaan vasemmalle kääntymiskaistoin o Ilmailunkadun ja Naistenmatkantien liittymässä uuden pääsuunnan suju-

vuutta parannetaan lisäkaistoilla o Nuolialantien ja Naistenmatkantien liittymässä sujuvuutta parannetaan

kaistajärjestelyin o Liikennevalo-ohjatuissa liittymissä vaiheistus tukee pääsuuntaa


Järjestelyillä tavoitellaan nykytilanteessa noin 100 ajoneuvon siirtymää ruuhkasuun-nassa huipputunnin aikana Nuolialantieltä sekä vastaamaan liikenteen kasvuun.

Toimenpiteet Ilmailunkadun osalta esitetään tarkemmin seuraavassa luvussa. Liitty-mien toimenpiteet esitellään luvussa 3 Aluevaraussuunnitelmat. Työssä ei käsitellä Nuolialantien rauhoittamistoimia. Joukkoliikenteen sujuvuus katuosiolla on kuitenkin ensisijaista, jolloin esimerkiksi hidastetöyssyjä ei voida käyttää. Liikenteen rauhoitta-misen menetelmiä voivat olla esimerkiksi viimeisten pysäkkilevennysten muuttaminen ajoratapysäkeiksi sekä nopeakiertoisten liikennevalojen lisääminen.

Kuva 9. Toimenpide-ehdotukset oikean reitin tukemista varten

2.3.3 Ilmailunkadun reitin kehittäminen

Ilmailunkatu on nykytilanteessa kahdeksan metriä leveä kokoojakatu, jonka varrella on lähinnä teollisuutta sekä Tampereen Messu- ja Urheilukeskus pysäköintikentti-neen, johon on useita liittymiä. (Kuvat 10–11) Kaikki kadun liittymät ovat avoimia, jä-sentymättömiä liittymiä, eikä niissä ole erillisiä kääntymiskaistoja. Kadun pohjoispuo-lella kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Liikenneturvallisuus on nykyisin kohtuul-lisella tasolla: viimeisen 5 vuoden aikana on tapahtunut kahdeksan onnettomuutta, joista kaksi johti henkilövahinkoihin. (Kuva 12)

Kuva 10. Ilmailunkadun liittymät


Kuva 11. Ilmailunkatu lokakuussa 2014

Kuva 12. Ilmailunkadulla tapahtuneet onnettomuudet vuosina 2009–2013

Nykytilanteessa liittymien toimivuudessa ei arkipäivänä ole ongelmia. Messupäivinä sen sijaan liikennemäärät kasvavat huomattavasti, ja liikenne jonoutuu. Messuja jär-jestetään pääosin viikonloppuisin, muutamia kertoja kuukaudessa. Ongelmallisimmat kohdat ovat Metsolankadun ja Sarankulmankadun jäsentymätön porrastettu liittymä, sekä Heiskalantien kohdan suojatieylitys, jossa kulkee koululaistenkin käyttämä reitti Härmälän ja Peltolammin välillä Tulevaisuudessa, kun liikennemäärät kasvavat ja


Pirkkalan Kurikan sekä Lempäälän suuntien pyöräilyn laatukäytävät toteutetaan, ke-hittämistarpeet kohdistuvat näihin ongelmakohtiin sekä liittymien kehittämisiin.

Suunnittelussa otetaan huomioon Ilmailunkatu–Sarankulmankatu-reitin rooli erikois-kuljetusreittinä. Jasperintien valmistuttua Pirkkalassa erikoiskuljetusreittistatusta ei katuosuuksilla enää tarvita.

Ilmailunkadun ja Sarankulmankadun liittymän kehittämisvaihtoehdot

Ilmailunkadun, Sarankulmankadun ja Metsolankadun liittymää (kuva 13) tutkittiin kar-keasti kolmea kehittämisvaihtoehtoa ajoneuvoliikenteen kannalta: 1) porrastuksen korostaminen, 2) liittymän muuttaminen nelihaaraiseksi valo-ohjatuksi liittymäksi 3) kiertoliittymä. Vaihtoehtoja vertailtiin liikenneturvallisuuden ja toimivuuden osalta.

Kuva 13. Sarankulmankadun ja Ilmailunkadun liittymä lokakuussa 2014

Porrastusta korostamalla (kuva 14) voidaan selkeyttää liittymää. Sarankulmankadulta koillisesta vasemmalle on kääntymiskaista nykytilanteen kaltaisesti, Sarankulmanka-dulta etelästä ja Metsolankadulta sekä oikealle että vasemmalle kääntyville omat kaistat, ja Ilmailunkadulta vasemmalle Metsolankadulle kääntyville on väistötila. Met-solantien ja Sarankulmankadun liittymäväli kasvaa noin 30 metristä noin 90 metriin, helpottaen liittymän käyttöä. Analyyttistä vaikutusta liittymän toimivuuteen toimenpi-teellä ei kuitenkaan ole. Toteutuksen haasteena on Ilmailunkadun eteläpuolinen tont-tiliittymä Metsolankadun liittymän lähellä. Jalankulku- ja pyöräily-yhteys voidaan to-teuttaa tasossa tai alikulkuna Metsolantien jatkeen suuntaisesti. Sarankulmankadun-linjauksen suuntaisesti alikulku on haastava toteuttaa rakennuksen ja ajokaistan väli-sen vähäisen tilan vuoksi.


Kuva 14. Ilmailunkatu/Sarankulmankatu: korostettu porrastus, hahmotelma

Liittymä voidaan muuttaa nelihaaraiseksi, jolloin Sarankulmankadun etelähaaraa siir-retään länteen, Metsolankadun haaran kohdalle. Nelihaarainen liittymä vaatii toimiak-seen liikennevalo-ohjauksen, joka osaltaan heikentää tavoitellun pääsuunnan palve-lutasoa, ja on ristiriidassa verkkotavoitteiden kanssa. Liikennevalo-ohjaus takaa tur-vallisen liittymisen sivuteiltä sekä turvallisen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ylityk-sen. Kuten porrastetun liittymän vaihtoehdossa, jalankulun ja pyöräilyn alikulku on mahdollista toteuttaa Metsolankadun jatkeen suuntaisesti.

Kuva 15. Ilmailunkatu/Sarankulmankatu: nelihaaraliittymä, hahmotelma

Kiertoliittymä-vaihtoehdossa (kuva 16) kiertotila rakennetaan hieman nykyisen liitty-män keskipisteen eteläpuolelle olemassa olevan maankäytön vuoksi. Ilmailunkadun ja Sarankulmankadun etelähaaran linjauksia muutetaan hieman, jotta tulokulmat ja liittymävälit saadaan toimiviksi. Esillä oli myös vaihtoehto, jossa Metsolankatu liittyi 4-haarana kiertoliittymään, mutta siinä Metsolankadun ja Ilmailunkadun haarojen väliin jäävä kulma muodostui pieneksi, joka heikentää hieman liittymän kapasiteettia.

Ratkaisuvaihtoehto mahdollistaa sujuvan ja turvallisen liittymisen myös sivusuunnis-sa. Kiertoliittymä heikentää hieman pääsuunnan palvelutasoa, mutta ei ole este lii-


kenteen kasvulle. Kiertoliittymässä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteet ovat turvallisuuden kannalta haastavat, mikäli ylitys on tasossa. Tästä syystä tavoitetilassa esitetään alikulkua, jossa kulkee myös yksi pyöräilyn pääreiteistä Lempäälästä Tamp-reelle. Alikulun toteuttaminen on haastavaa kaupunkiympäristössä, kun tilaa on rajoi-tetusti eikä sitä välttämättä voida toteuttaa 1.vaiheessa,

Kuva 16. Ilmailunkatu/Sarankulmankatu: kiertoliittymä

Kaikissa suunnitelmaratkaisussa jo ensimmäisen vaiheen toimenpiteen tulee johtaa jalankulkijoiden turvallisuuden kohentumiseen.

Ilmailunkadun ja Sarankulmankadun liittymän toimivuustarkastelut

Toimivuuden osalta kaikki vaihtoehdot tarjoavat riittävän hyvän sujuvuuden (kuva 17). Kokonaisuuden kannalta kiertoliittymä ja porrastettu liittymä tarjoavat parhaat palvelu-tasot. Nelihaaraisessa liittymässä pääsuunnan palvelutaso heikkenee nykyisestä jär-jestelystä, mikä on ristiriidassa verkollisten tavoitteiden kanssa. Kiertoliittymän kierto-alueen sijoittamiseen vaikuttaa liittymän pohjoispuolen rakennus, ja Ilmailunkadulta itään Sarankulmankadulle ajettaessa ajolinja kiertää ympyrän kehää. Sen sijaan Sa-rankulmankadulta Ilmailunkadulle ajolinja on suorahko.


Kuva 17. Kuormitusasteet Ilmailunkadun, Sarankulmankadun ja Metsolankadun liit-tymäjärjestelyissä.

Ensimmäisessä vaiheessa, kun Naistenmatkantien liittymissä tehdään muutoksia lii-kenteen siirtymiseksi Ilmailunkadun reitille niin Ilmailunkadun ja Sarankulmankadun liittymää ei ole välttämätöntä kehittää samassa yhteydessä.

Toisessa vaiheessa, Ilmailunkadun ja Sarankulmankadun liittymän liikennemäärien kasvaessa suositellaan liittymäjärjestelyitä parannettavan. Jatkosuunnitteluun suosi-tellaan kiertoliittymävaihtoehtoa, joissa jalankululle ja pyöräilylle rakennetaan alikulku. Jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien sujuvuus ja turvallisuus liittymän yli ovat erityisen tärkeitä Härmälän ja Peltolammin välisen koululaisten reitin sekä Lempäälästä saa-puvan pyöräilyn laatukäytävän vuoksi.

Ilmailunkadun muut liittymät

Ilmailunkadulle ohjataan nykyistä enemmän läpiajoliikennettä, jonka sujuvuutta pa-rannetaan vasemmalle kääntymiskaistoin tai väistötiloin. Toimenpiteet suositellaan tehtäväksi reittien kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa, jolloin Ilmailunkadun lii-kennemäärä kasvaa.

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen läntisessä liittymässä ensimmäisessä vai-heessa rakennetaan väistötila tai kanavointi. Tavoitetilassa Ilmailunkatu on nelikais-tainen Naistenmatkantieltä messukeskukselle, mikä parantaa katuosuuden sujuvuut-ta ja välityskykyä.

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen pääliittymässä on nykytilanteessa useita liit-tymiä, joiden yhdistämismahdollisuuksia suositellaan tarkasteltavan. Liittymään, tai mahdollisesti useaan paikalla olevaan liittymään rakennetaan väistötilat.

Ilmailunkadun ja Heiskalankadun liittymään rakennetaan väistötila tai vasemmalle kääntymiskaista sekä kanavointi. Liittymän suositeltava ratkaisu liittyy oleellisesti ja-lankulun ja pyöräilyn kehittämisratkaisuun: jos alikulku rakennetaan Heiskalantien yh-teyteen, väistötila on suositeltava ratkaisu; jos liittymässä säilyy tasoylitys, suojatie


voidaan toteuttaa turvallisimmin saarekkeellisena kanavoinnin yhteyteen. Tasoylitys ei kuitenkaan ole suositeltava kadun korkean nopeustason (60 km/h) vuoksi.

Lisäksi Ilmailunkadun katuympäristöä suositellaan kehitettävän maisemallisesti. Ny-kytilassa katua leimaa sen sijainti entisellä kiitotiellä, ja ympäristöä voidaan kehittää ajopsykologisesti houkuttelevammaksi. Katuympäristöön vaikuttaa Messukeskuksen pysäköinti, jonka siirtymistä keskitettyyn pysäköintilaitokseen tulisi edistää.

Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteiden kehittämistä tarkasteltiin Härmälän ja Peltolammin välisen yhteyden sekä Tampere–Lempäälä ja Tampere–Pirkkala -pyöräilyn laatukäytävien näkökulmista. Ilmailunkadun ja Sarankulman nopeustasot ja raskaan liikenteen osuudet ovat jo nykytilanteessa korkeat, ja liikennemäärän kasvu korostaa edelleen tarvetta Ilmailunkadun ajoneuvoliikenteen ja jalankulun sekä pyö-räilyn risteämiselle eritasossa.

Alikulun sijaintiin vaikuttaa verkollinen tarve usealla tasolla. Alikulku palvelee ainakin seuraavia yhteyksiä:

- Härmälän ja Peltolammin välinen paikallinen yhteys, erityisesti koululaiset

- Lempäälän ja Tampereen välinen pyöräilyn laatukäytävä

- Yhteys Pirkkalan Kurikan ja Tampereen väliselle pyöräilyn laatukäytävälle.

Lisäksi alikulun toteutusmahdollisuuksiin vaikuttaa alueen tontti- ja rakennusrakenne. Alueella on rakennettuja teollisuus- ja asuintontteja, rakentamattomia teollisuustontte-ja, viher-, pysäköinti- ja liikennealueita.

Härmälän ja Peltolammin välinen lyhin, koululaisten käyttämä reitti kulkee Ilmailunka-dun eteläpuolelle Heiskalankadun jatkeen suojatieltä tai Heiskalankadun itäpuolen polulta, jonka jatkeella ei ole suojatietä. Reitti jatkuu kehätien alikulusta kohti Pata-mäenkatua/Sarankulmankatua. Reitti jatkuu liikennevalo-ohjatun suojatien kautta Rukkamäentien itäpuolella.

Suorin yhteys Lempäälästä Tampereen keskustaan kulkee Rukkamäentietä ja Sa-rankulmankatua pitkin.

Pirkkalan Kurikasta Tampereen keskustaan johtava pyöräilyn laatukäytävä kulkee Partolaan Linnakalliontietä ja Saapastietä. Naistenmatkantien alituksen jälkeen laatu-käytävätasoinen reitti voidaan kytkeä Lempäälän laatukäytävään Ilmailunkadun kaut-ta tai Nuolialantielle, Nuolialantien varren pyörätielle tai Pyhäjärven rannan kehitettä-välle virkistysreitille. Nuolialantiellä on myös joukkoliikenteen laatukäytävä. Reitti Tampereen keskustaan Ilmailunkadun varressa on Nuolialantien tai Pyhäjärven ran-nan reittiä pidempi, mutta helppo toteuttaa suorana sekä sivusiirtymien että pituuskal-tevuuden osalta.

Lisäksi Naistenmatkantien itäpuolella jatkuu virkistysalue Vähäjärven ympäristössä. Virkistysalueen läpi ei voida johtaa laatukäytävää, vaan reitti on alhaisempien pyöräi-lynopeuksien sorapintainen yhdistetty jalankulku- ja pyörätie.

Ilmailunkadun risteämistarpeet on kustannustehokasta järjestää yhden alikulun kaut-ta. Alikulku suositellaan sijoitettavan Sarankulmankadun ja Ilmailunkadun liittymään, jota suositellaan muutettavan jatkossa kiertoliittymäksi kasvavan Ilmailunkadun suunnan liikennevirran sujuvuuden takaamiseksi. Lempäälän laatukäytävästä muo-dostuu nopea ja suora reitti, jolla pakollisia pysähtymisiä risteysten vuoksi on vähän.


Pirkkalan laatukäytävä yhdistyy Lempäälän laatukäytävään Ilmailunkadun kautta poi-kittaisten yhteyksien luomiseksi, ja tarjoaa vaihtoehtoisen reitin Nuolialantien varren sekä Pyhäjärven rannan tai Vähäjärven puistoalueen virkistysreiteille.

Kuva 18. Pyöräilyn laatukäytävät

Pyöräilynlaatukäytävien tarkempi määrittäminen ja siihen liittyvät liittymäjärjestelyt ja alikulut vaativat tarkempaa jatkosuunnittelua, ja tämän selvityksen esitykset ovat oh-jeellisia.

Hatanpään valtatien, Nuolialantien, Kolmionkadun ja Sarakulmankadun liittymä

Ilmailunkadun verkollisten tavoitteiden tukemiseksi lisäksi Hatanpään valtatien, Nuo-lialantien, Kolmionkadun ja Sarankulmankadun liittymässä tehdään kaistajärjestelyjä. Nykytilanteessa etelään Hatanpään valtatieltä Sarankulmankadulle ajaessa ennen liittymää joudutaan vaihtamaan kaistaa. Kaistaa vaihdetaan uudelleen liittymän jäl-keen, koska liittymästä tuleva kaista päättyy.

Kaistajärjestelyt muutetaan vuonna 2009 laadittua yleissuunnitelmaa (kuva 19) vas-taavaksi niin, että Hatanpään valtatieltä suoraan on kaksi ajokaistaa, joista vasem-manpuoleinen päättyy bussipysäkin jälkeen. Vasenta kaistaa ajavat vaihtavat kaistaa liittymän jälkeen, viimeistään bussipysäkin jälkeen. Järjestely tukee Sarankulmanka-tua pääsuuntana sekä joukkoliikennettä, koska bussin kaistanvaihto ja pysäkiltä liit-tyminen ovat etuajo-oikeutettuja. Vasemmalle Rantaperkiönkadulle kääntyville pa-rannetaan olosuhteita jäsentämällä liittymää ja selvitetään mahdollisuudet toteuttaa vasemmalle kääntymiskaista tai väistötila. Pohjoisen suunnan kaistajärjestelyt säily-vät ennallaan. Ratkaisun toteuttaminen vaatii kaistamaalauksia sekä liikennevalo-ohjauksen muutoksen, joka tukee Sarankulmaa pääsuuntana.


Kuva 19. Hatanpään valtatien – Sarankulmankadun liittymän kaistajärjestelyt (Lähde: Hatanpään valtatien ja Nuolialantien liittymän yleissuunnitelma, Tampereen kaupunki / Ramboll 2009).

Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja Naistenmatkantien Partolan kohdan aluevaraussuunnitelma 11.5.2015 25 (47) 2.4 Hatanpään valtatien joukkoliikennekaistat

2.4.1 Joukkoliikennekaistojen toteutusmahdollisuudet

Hatanpään valtatie on merkittävä intensiivinen joukkoliikenteen liikennekäytävä Tam-pereen seudulla, ja aikataulukaudella 2014–2015 sillä liikennöi noin 40 vuoroa huip-putunnissa sekä noin 30 vuoroa tunnissa keskipäivällä. Tampereen seudun raitiotielle on suunniteltu linja Hatanpään valtatietä pitkin Nuolialantielle ja edelleen Pirkkalaan noin vuoteen 2040 mennessä. Joukkoliikennekaistat Hatanpään valtatiellä korostaisi-vat katuosion merkitystä joukkoliikenteen laatukäytävänä, ja samalla rauhoittavat ka-tuosiota läpiajoliikenteeltä.

Hatanpään valtatie on tarkasteluosuudella Nuolialantien ja Tampereen valtatien välil-lä kaksikaistainen, kaksiajoratainen pääkatu. Nuolialantien ja Lahdenperänkadun vä-lillä pohjoisen suuntaan toinen kaistoista on joukkoliikennekaista, ja etelän suuntaan joukkoliikenne voi ohittaa sekä Lahdenperänkadun, että Nuolialantien liittymät omalla ajoradallaan. Tampereen valtatien pohjoispuolella Hatanpään valtatiellä on joukkolii-kennekaistat aina Hämeenkadulle saakka. Tampereen valtatien ja Hämeenkadun vä-lillä osassa liittymistä vasemmalle käännytään joukkoliikennekaistalta, osassa liitty-mistä on erillinen oikealle kääntymiskaista.

Nykytilanteessa erityisesti Hatanpään valtatien ja Lahdenperänkadun liittymä etelään on ongelmallinen vasemmalle kääntyvän liikenteen osalta. Lisäksi Hatanpään valta-tien ja Jokikadun liittymässä pohjoiseen kääntyvät autot estävät bussin pääsyn pysä-kille.

Bussikaistat Tampereen valtatien ja Lahdenperänkadun välille voidaan toteuttaa edullisesti nykyisiin katujärjestelyihin liikennemerkeillä ja katumaalauksilla, lukuun ot-tamatta Hatanpään valtatien ja Hatanpäänkadun liittymää, johon tarvitaan vasemmal-le kääntymiskaista etelästä. Jo nykytilanteessa oikeanpuoleisilla kaistoilla joukkolii-kenteen osuus on huomattava, ja suuri osa läpiajoliikenteestä käyttää vasemman-puoleisia ajokaistoja. Joukkoliikennekaistojen toteutuksen jälkeen oikealle kääntyvät ajoneuvot käyttäisivät edelleen oikeaa kaistaa, hidastaen joukkoliikenteen nopeuteen liittymien kohdalla.

Bussipysäkit voidaan muuttaa joukkoliikennekaistoille ajoratapysäkeiksi, mikä estäisi henkilöautoja käyttämästä joukkoliikennekaistoja. Hatanpään valtatiellä kaikki bussit pysähtyvät pääosin kaikilla pysäkeillä, jolloin hidastava vaikutus joukkoliikenteelle on vähäinen. Ruuhka-ajan ulkopuolella ajoratapysäkit tasoittavat ajoaikoja ja parantavat matka-ajan ennakoitavuutta, jos bussi odottaa kaistalla edellä ajavan bussin pysäk-kiajan verran. Pysäkit mitoitetaan kahdelle ajoneuvolle. Pysäkkikatoksen sijoittelun avulla ruuhka-aikaan vuorojen ketjuuntumista voidaan minimoida sillä, että matkusta-jat ohjataan mahdollisimman tehokkaasti kahteen pysäkille saapuvaan bussiin. Jouk-koliikennekaistojen toteutus pienillä toimenpiteillä esimerkiksi kokeilun omaisesti voi-daan hyvin tehdä olemassa olevilla pysäkkilevennyksillä.


Joukkoliikenteen sujuvuutta voidaan parantaa toteuttamalla joukkoliikennekaistat omalle ajoradalleen sekaliikenneajoratojen sijaan. Joukkoliikenteen ajorata voi sijaita ajoneuvoliikenteen ajoratojen välissä tai vieressä (kuvat 20 ja 21). Omalla ajoradal-laan joukkoliikenne on vähemmän häiriöherkkä muun ajoneuvoliikenteen liikenneti-lanteelle. Ajoradan suunnittelussa voidaan varautua raitiotien toteutukseen, ja kaistat mitoitetaan raitiotielle sopiviksi. Erillisen ajoradan tilantarve ja katualueen leveys on tarkistettava. Kaistaratkaisujen on mahdollistettava jatkossakin bussien liikennöimi-sen Hatanpään puistokujalle ja Hatanpäänkadulle. Ajoradan toteutettavuus on haas-tavaa katuosion päissä, Hatanpään valtatien liittymissä Tampereen valtatiellä ja Nuo-lialantiellä. Sujuvat liittymäratkaisut tyyppipoikkileikkauksen muutoskohdissa vaativat todennäköisesti nykyistä laajemman tilantarpeen liittymissä.

Kuva 20. Esimerkkipoikkileikkaus ajoratojen välissä sijaitseville joukkoliikennekaistoil-le. (www.streetmix.com)

Kuva 21. Esimerkkipoikkileikkaus ajoratojen vieressä sijaitseville joukkoliikennekais-toille. (www.streetmix.com)

Niin joukkoliikenteen kuin muunkin ajoneuvoliikenteen sujuvuuden haasteet Hatan-pään valtatiellä koskevat pääosin liittymiä. Joukkoliikenteen edellytyksiä suunnitelta-essa on huomioitava, että Nuolialantieltä vasemmalle Hatanpään valtatielle liikenne-valoetuus sujuvoittaa myös henkilöautoliikennettä Nuolialantielle, joka ei ole toivottu sivuvaikutus. Liittymän sujuvoittaminen joukkoliikenteen osalta Hatanpään valtatien ja Nuolialantien liittymässä kannattaa siis toteuttaa muutoin kuin liikennevalovaiheilla.

Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja Naistenmatkantien Partolan kohdan aluevaraussuunnitelma 11.5.2015 27 (47) 2.4.2 Joukkoliikennekaistojen vaikutustarkastelut

Joukkoliikennekaistojen vaikutuksia alueellisesti ja katukäytävässä tarkasteltiin sekä Emmessä TALLI-liikennemallilla, että Paramicsissä mallilla, joka kattaa suunnittelu-alueen reittivaihtoehtoineen. Liikennemalleissa tarkasteltava liikennetilanne oli nykyti-lan iltahuipputunti.

TALLI-mallissa tarkistettiin perusvaihtoehdon kuvaus nykytilanteen mukaiseksi, jossa mm. Hatanpään valtatiellä pohjoiseen Nuolialantien ja Lahdenperänkadun välillä on käytössä 1+1 kaistaa. Suunnitelmavaihtoehdossa joukkoliikennekaistojen myötä muulle ajoneuvoliikenteelle jäi koko Hatanpään valtatien pituudelta 1+1 kaistaa, ja ajoneuvoliikenne vähenee noin 450 ajoneuvoa tunnissa poikkileikkauksessa. Liiken-ne siirtyy pääosin Lempääläntielle (+350 ajon.). Lisäksi liikennemäärä kasvaa mm. Läntisellä kehätiellä Partolan ja Lakalaivan välillä (+100 ajon.) ja Nokian moottoritiellä (+50 ajon.) (Kuvat 22 ja 23)

Kuva 22. Liikennemäärät joukkoliikennekaistojen rakentamisen jälkeen TALLI-mallin (2005) mukaan.


Kuva 23. Ajoneuvokuormituksen muutos nykytilanteen ja joukkoliikennekaistojen to-teuttamisen välillä iltahuipputunnin aikana. Vihreällä merkityillä osuuksilla kuormitus vähenee ja punaisella kasvaa.

Paramics-verkkoa kuormitettiin TALLI-mallin matriisilla. Liikennemalli mallintaa reitin-valinnan sekä kuvaa katuverkon toimivuutta. Paramics-tarkastelussa liikenteen siir-tyminen pois Hatanpään valtatieltä oli Emme-tarkastelua vähäisempää osin suppe-amman verkon johdosta: liikennemäärä väheni noin 150 ajoneuvolla poikkileikkauk-sessa iltahuipputunnin aikana (etelään -100 ajon./h, pohjoiseen -50 ajon./h).

Nuolialantien ja Tampereen valtatien välissä keskimääräinen viive kasvaa noin 80 sekuntia pohjoiseen. Suurin kasvu esiintyy välillä Hatanpään puistokuja – Hatanpään valtatie 26. Viive etelään kasvaa noin 10 sekuntia. Kasvu jakautuu melko tasaisesti tarkasteluvälille, ollen kuitenkin suurin Siirtolapuutarhankadun ja Vihilahdenkadun vä-lillä. Tarkasteluissa liikennevirrat Hatanpään valtatien sivukaduille ovat suuntaa-antavia, jonka vaikutus yksittäisiin liittymiin voi olla harhaanjohtava. (Kuva 24)


Kuva 24. Katuosuuksien keskimääräisen viiveen muutos joukkoliikennekaistojen li-säämisen myötä.

Keskimääräinen linkkinopeus pohjoisen suuntaan tippui luonnollisesti eniten katuosi-olla, joissa yllä olevan kuvan mukaisesti viiveet kasvoivat eniten. Linkkinopeus laski paikallisesti jopa 30 km/h. Linkkinopeus ruuhkaisimmilla katuosiolla kasvoi, ollen esi-merkiksi Jokikadun ja Tampereen valtatien välillä keskimäärin 10...34 km/h. Etelän suuntaan muutokset linkkinopeuksissa olivat maltillisia (+/- 10 km/h), lukuun ottamat-ta Siirtolapuutarhankadun ja Vihilahdenkadun väliä, jossa nopeus putosi paikallisesti enemmän. Muutos voi johtua mallin tarkkuustasosta, ja todellisuudessa jakautua ta-saisemmin kaikkiin liittymiin.

Mallin tarkkuustasosta johtuen joukkoliikennekaistojen vaikutusta joukkoliikenteen matka-aikoihin ei voida arvioida yksiselitteisesti. Vaikutusten arviointia voidaan täs-mentää tarkentamalla liikennemallia mm. kääntyvien liikennevirtojen sekä toteutunei-den joukkoliikenteen ajoaikojen avulla. Tällä tavalla pystyttäisiin vertailemaan ja valit-semaan optimaalisin tapa toteuttaa joukkoliikennekaistat Hatanpään valtatielle.

Joukkoliikennekaistojen lisäämisen merkittävin vaikutus Hatanpään valtatien liiken-teen sujuvuuteen on se, että kapasiteetin vähentäminen Lahdenperänkadun ja Tam-pereen valtatien välisellä linjaosuudella tasoittaa viiveitä koko katuosiolle, nykytilassa viiveiden painottuessa Tampereen valtatien ja Nuolialantien liittymiin. Lisäksi Hatan-pään valtatien ja Tampereen valtatien liittymän liikennevalo-ohjausta voidaan tehos-taa, koska Tampereen valtatien haaroista liikennemäärät suoraan kasvavat ja Hatan-pään valtatien haaroista. Tampereen valtatien suunta pääsuuntana voimistuu, ja sen vihreää vaihetta voidaan pidentää.

Jatkotoimenpiteenä tarkennetaan suunnitteluratkaisuita ja niiden vaikutuksia, jonka jälkeen laaditaan katusuunnitelma.

Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja Naistenmatkantien Partolan kohdan aluevaraussuunnitelma 11.5.2015 30 (47) 2.4.3 Yhteenveto joukkoliikennekaistoista

Hatanpään valtatien sujuvuuden merkittävimmät ongelmat ovat Tampereen valta-tien ja Nuolialantien liittymissä.

Joukkoliikennekaistojen vaikutuksesta noin 150–450 ajoneuvoa huipputunti siirtyy pois Hatanpään valtatieltä, suurin osa Lempääläntielle. Ilman joukkoliikennekaista-järjestelyä Hatanpään valtatien liikenteen arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 30 %. Tarkempi arvio liikenteen siirtymistä riippuu joukkoliikennekaistojen toteutusta-vasta. Jos joukkoliikennekaistat toteutetaan, liikenteen kasvu siirtyy pääosin muille reiteille, eikä Hatanpään valtatien liikennemäärä kasva nykyisestä.

Ajoneuvoliikenteen siirtyminen Hatanpään valtatieltä Lempääläntielle helpottaa Ha-tanpään valtatie / Tampereen valtatie -liittymän liikennevalo-ohjausjärjestelyjä, kos-ka Tampereen valtatie on vahvempi pääsuunta.

Joukkoliikennekaistojen lisääminen vähentää liittymien viivevaikutusta, koska koko katuosion välityskyky on lähempänä liittymien välityskykyä.

Joukkoliikennekaistat voidaan toteuttaa ilman merkittävää ajoneuvoliikenteen palve-lutason heikkenemistä ja se tukee alueen liikenteellisiä tavoitteita.

Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja Naistenmatkantien Partolan kohdan aluevaraussuunnitelma 11.5.2015 31 (47) 3 Aluevaraussuunnitelmat

3.1 Aluevaraussuunnitelmien laatiminen

Naistenmatkantien liittymät Partolan alueella toimivat huipputuntitilanteissa kapasi-teettinsa ylärajoilla. Alueen maankäytön kehittymisen ennustetaan jatkavan Naisten-matkantien liikennemäärien kasvua myös tulevaisuudessa ja luovan muutostarpeita Naistenmatkantien liittymille. Liikennemäärien kasvun lisäksi muutokset Tampereen ja Pirkkalan välisessä liikenneverkossa aiheuttaa tarpeita Naistenmatkantien liittymi-en muutoksille. Muutokset Tampereen ja Pirkkalan välisessä liikenteessä kulminoitu-vat Nuolialantien läpiajoliikenteen rauhoittamiseen ja liikenteen siirtämiseen Nuo-lialantieltä Ilmailunkadulle. Toisaalta Nuolialantiellä tulee taata sujuva joukkoliiken-neyhteys, joka jatkossa soveltuu myös yhä kasvavalle bussitarjonnalle ja raitiotielle. Muutoksen mahdollistaminen edellyttää kehitystoimenpiteitä Naistenmatkantien liit-tymiin.

Tässä luvussa esitetään Naistenmatkantien liittymien parantaminen vaiheittain. En-simmäisen vaiheen toimenpiteillä luodaan edellytykset esitettyjen liikenneverkkomuu-tosten toteutumiselle ja turvataan liikenteen sujuvuus vuoteen 2025 saakka. Ensim-mäisen vaiheen toimenpiteet esitetään Naistenmatkantiellä Nuolialantien, Ilmailunka-dun sekä Palmrothintien liittymiin sekä Nuutisarankadulla Toivionkadun liittymään.

Ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden lisäksi Nuolialantien ja Ilmailunkadun liittymiin esitetään toisen vaiheen toimenpiteiden aluevaraussuunnitelmat palvelemaan kaavoi-tusta sekä osoittamaan alueen liikenneratkaisujen kehittämispolku ensimmäisen vai-heen toimenpiteiden jälkeen.

Toimenpiteiden kustannusarviot -luvussa esitetään toimenpiteiden alustavat kustan-nusarviot vaiheittain.

Mahdollinen raitiotieyhteys Tampereelta Pirkkalaan on kaavailtu tulevaisuudessa kul-kevaksi Nuolialantieltä Naistenmatkantielle. Raitotien linjauksesta ei ole olemassa suunnitelmia eikä sen vaatimaan tilavarausta ole esitetty tässä tarkastelussa. Nais-tenmatkantien ja Nuolialantien liittymäalueen toimenpiteissä on kuitenkin huomioitu, että esitetyt toimenpiteet eivät estä raitiotien toteuttamista.

Suunnittelussa on pyritty laatukäytävätasoiseen pyöräilyn ja ajoneuvoliikenteen ris-teämiseen Naistenmatkantiellä Ilmailunkadun kohdalla, Linnakalliontien ja Saapastien linjauksen laatukäytävän toteutusta ennakoiden.

3.2 Toimenpiteiden kustannusarviot

Toimenpiteiden alustavat kustannusarviot on laadittu FORE hankeosalaskennalla. Laskenta on tehty esisuunnitelmatarkkuudella käyttäen laskennassa esisuunnittelulle tyypillisiä yhteiskustannusprosentteja. Kustannusarvioiden maanrakennuskustan-nusindeksinä on käytetty 137,70 (2005=100).

Ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden toteutuksen on arvioitu sijoittuvan lähivuosiin, jolloin nykyhetken kustannusindeksiä voidaan pitää riittävänä. Toisen vaiheen toi-menpiteiden toteutusajankohta sijoittuu todennäköisesti aikaisintaan 2020-luvulle, jo-ten toisen vaiheen toimenpiteiden osalta esitetään myös kustannusindeksillä 150,0 lasketut kustannusarviot kuvaamaan hintatason muutosta tulevaisuudessa.

Kustannusarviot esitetään tarkemmin liitteissä 9 ja 10. 3.3 Naistenmatkantie / Nuolialantie / Kenkätien liittymä

Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet


Ensimmäisen vaiheen toimenpiteinä esitetään Pereentien liittymähaaran siirtäminen Nuolialantiellä itään, kauemmaksi Naistenmatkantien liittymästä sekä kaistajärjestely-jä liittymän toimivuuden parantamiseksi ja joukkoliikenteen laatukäytävän tukemisek-si.

Pereentien liittymän siirron lisäksi Partolakeskuksen tonttiliittymä liitetään liittymään neljänneksi haaraksi ja liittymä muutetaan liikennevalo-ohjatuksi. Liittymän siirrolla mahdollistetaan Nuolialantien kaistajärjestelyjen muutokset Naistenmatkantien ja Pe-reentien liittymien välillä ja liikennevalo-ohjauksella Pereentien liittymän parempi toi-mivuus.

Toisena toimenpiteenä toteutetaan joukkoliikenteen vapaa oikea Nuolialantieltä Nais-tenmatkantielle sekä yksi lisäkaista Nuolialantien suunnalle. Näin Nuolialantieltä oi-kealle, suoraan ja vasemmalle ajaville on omat kaistansa. Lisäkaista tuo lisää kapasi-teettiä ja helpottaa liikennevalo-ohjausta. Vapaa oikea tukee Nuolialantien ja Nais-tenmatkantien asemaa joukkoliikenteen laatukäytävänä ja nopeuttaa 7 min vuorovälil-lä toimivan bussilinjan kulkua ja helpottaa sen aikataulussa pysymistä.

Joukkoliikenteelle tarkoitettu vapaa oikea, kaistamuutokset Nuolialantiellä sekä muu-tokset liikennevalo-ohjauksessa ovat toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan Nuo-lialantien läpiajoliikenteen siirtymiseen Nuolialantieltä Ilmailunkadulle. Liikennevaloi-hin tehdään ajoitusmuutos liittyen suuntaan Nuolialantie–Naistenmatkantie, missä tämän suunnan vihreä vaihe lyhenee, mutta linja-autojen osalta se turvataan em. va-paa oikea -järjestelyllä sekä toiseen suuntaan joukkoliikenteen liikennevaloetuudella.

Muut liittymähaarat Naistenmatkantien liittymässä pysyvät ennallaan. Myös kävelyn ja pyöräilyn järjestelyt pysyvät pääosin ennallaan. Pienet muutokset kohdistuvat ja-lankulun ja pyöräilyn pääyhteyden geometriaan joukkoliikenteen vapaan oikean koh-dalla mutta muutoksilla ei ole merkitystä väylän laatutasoon. Lännen suunnan linja-autopysäkki Nuolialantiellä pysyy nykyisellä paikallaan. Idän suunnan pysäkki siirre-tään Naistenmatkantieltä Nuolialantielle, vastapäätä lännen suunnan pysäkkiä. Ken-kätiellä linja-autopysäkit pysyvät nykyisillä paikoillaan. (Kuva 25)

Pereentien uusi liittymä ja katulinjaus sijoittuvat nykyisessä kaavassa lähivirkistysalu-eelle. Muut toimenpiteet on mahdollista toteuttaa nykyisellä katualueella. Pereentien uuden ja vanhan linjauksen välistä aluetta on mahdollista kehittää esimerkiksi liityn-täpysäköinnin tarpeisiin.

Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet parantavat liittymän toimivuutta nykyisestä ja mahdollistavat Härmälänrannan ja Pereen alueiden tuoman liikenteen kasvun niin, et-tä liittymää toimii vähintään tyydyttävästi ja nykyisen kaltaisesti vuoteen 2025. Nuo-lialantien suunnan suoraan ja oikealle menevien kuormituskaista laskee lisäkaistan johdosta 0,9 alle 0,5 ja palvelutaso paranee hieman. Toiseen vaiheen toimenpiteet on mitoitettu vuoden 2030 liikenteelle. Toimivuustarkasteluiden tulokset on tarkemmin esitetty luvussa 3.7.

Toimenpiteiden kustannusarvio on noin 1 140 000 euroa:

Naistenmatkantien ja Nuolialantien liittymä, ensimmäinen vaihe Rakentamiskustannukset 805 000 € Työnaikaiset liikennejärjestelyt 80 000 € Tilaajatehtävät 255 000 € Kustannukset yhteensä 1140 000 €


Kuva 25. Naistenmatkantien ja Nuolialantien parantaminen, ensimmäinen vaihe.

Toisen vaiheen toimenpiteet

Toisen vaiheen kehittämistoimenpiteinä esitetään vapaan oikean toteuttamista Ken-kätieltä Naistenmatkantielle, kevyen liikenteen alikulkukäytävää Kenkätien alitse sekä oikealle kääntymiskaistaa Nuolialantieltä Pereentielle. Kenkätien vapaa oikea tukee tavoitteita liikenteen suuntautumisesta Partolasta kohti Ilmailunkatua sekä Kehätietä. Vapaan oikean yhteydessä toteutetaan kevyen liikenteen alikulkukäytävä Kenkätien alitse. Alikulkukäytävä parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta liittymäalueella sekä helpottaa liittymän toimivuutta.

Vapaan oikean liittymiskaista jatketaan Naistenmatkantiellä aina Ilmailunkadun liitty-mään saakka, jossa se yhdistyy ilmailunkadun liittymään toisessa kehitysvaiheessa esitettävää turbo-kiertoliittymään. Lisäkaistan vuoksi nykyinen kevyen liikenteen ta-soylitys Partolakeskuksen kohdalta poistuu ja Partolakeskuksen tonttiliittymä muuttuu suuntaisliittymäksi.

Nuolialantielle lisätään kääntymiskaista Pereentien liittymään. Oikealle kääntymisen lisäksi kaistalta mahdollistetaan suoraan ajo Nuolialantiellä. Ajokaistalla lisätään Pe-reentien liittymän kapasiteettiä. Kääntymiskaistaa on mahdollista jatkaa idässä aina Valmetinkadun liittymään saakka. Uusi ajokaista vaatii Härmälänojan ylittävän sillan uusimisen. (Kuva 26)

Pereentien liittymän lisäkaistajärjestelyt ja Härmälänojan sillan uusiminen eivät vaiku-ta katualueen lisätilan tarpeeseen. Pereentien liittymän vaatima tilantarve huomioi-daan ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden yhteydessä. Kenkätien vapaa oikea sekä kevyen liikenteen alikulkukäytävä vaativat katualueen laajentamisen liittymäalueen eteläkulmauksessa nykyiselle lähivirkistysalueelle. Liittymän ja viheralueen välisen suuren korkeusaron vuoksi katualueen lisätarve on suhteellisen suuri. Katualueen li-sätarpeeseen voidaan vaikuttaa erilaisilla tukimuurirakenteilla. Vaihtoehtoisesti kaa-voituksella voidaan sallia väylärakenteiden luiskien sijoittaminen kaavassa viheralu-eelle.


Kuva 26. Naistenmatkantien ja Nuolialantien parantaminen, toinen vaihe.

Ratkaisu mahdollistaa joukkoliikenteen vaihtopysäkin liityntäpysäköintialueineen liit-tymä pohjoispuolelle, minkä Pereentien siirto osaltaan mahdollistaa. Liityntäpysäköin-tialueitta ei tässä työssä tarkemmin suunniteltu.

Linja-autopysäkkien sijoittamisessa tulisi jatkossa tarkastella ratkaisua, jossa kolme nykyistä pysäkkiparia korvattaisiin kahdella uudella ja laadukkaalla pysäkkiparilla. Poistettavat pysäkkiparit olisivat Naistenmatkatien länsipään pysäkkipari Partolakeskuksen kohdalla, Valmetinkadun liittymän pysäkkipari Nuolialantiellä sekä Isomäentien ja Kaartotien liittymissä sijaitseva pysäkkipari Naistenmatkantiellä. Uudet korvaavat pysäkkiparit sijoitettaisiin Nuolialantiellä Härmälänojan ylityksen kohdalle ja Naistenmatkantiellä Kaartotien ja Lestipolun välissä tien alittavan jalankulku ja pyörätien läheisyyteen.

Ratkaisut lisäävät jonkin verran liittymän kokonaiskapasiteettiä ja helpottaa valo-ohjausta, kun mm. viimeinen suojatie poistuu liittymästä.

Liittymäalueella ja sen välittömässä läheisyydessä kulkee paljon kunnallistekniikkaa. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta kunnallistekniik-kaan eikä suuria siirtoja tarvitse toteuttaa. Toisessa vaiheessa toteutettava Kenkätien alikulkukäytävä vaikuttaa maakaasuputkeen, joka alittaa Kenkätien alikulkukäytävän kohdalta. Kaasuputken siirrosta ja muista kunnallistekniikan muutoksista aiheutuvat kustannusvaikutukset ovat noin 2 145 000 euroa:

Naistenmatkantien ja Nuolialantien liittymä, toinen vaihe Rakentamiskustannukset 1515 000 € Työnaikaiset liikennejärjestelyt 150 000 € Tilaajatehtävät 480 000 € Kustannukset yhteensä 2145 000 €

3.4 Naistenmatkantie / Ilmailunkatu / Saapastien liittymä

Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet


Ensimmäisen vaiheen toimenpiteenä esitetään vapaan oikean toteuttamista Ilmailun-kadulta Naistenmatkantielle. Vapaa oikea tukee tavoitetta Tampereen ja Pirkkalan välisen liikenteen siirtymisestä Nuolialantieltä Ilmailunkadulle. Yhdessä Nuolialantien uusien kaistajärjestelyjen kanssa vapaa oikea korostaa reittiä pääsuuntana ja tekee siitä toimivuudeltaan houkuttelevan. Naistenmatkantien pohjoisen suunnan linja-autopysäkki siirretään vapaan oikean liittymiskaistan päähän. Pysäkki ei ole tällä het-kellä aktiivisessa käytössä, eikä yksikään bussilinja pysähdy pysäkillä. Kustannusten säästämiseksi voidaan pysäkki ja sille johtava kevyen liikenteen yhteys jättää ensim-mäisessä vaiheessa toteuttamatta.

Ilmailunkadun varrella vapaa oikea sijoittuu nykyisen kevyen liikenteen väylän paikal-le. Korkealla penkereellä kulkevaa Ilmailunkatua ei ole järkevä leventää uuden kevy-en liikenteen väylän toteuttamiseksi penkereelle, vaan uusi väylä linjataan Härmä-länojan rinnalle penkereen viereen, jossa se sijaitsee myös toisessa kehitysvaihees-sa. Pyörätien maksimipituuskaltevuus Naistenmatkantien liittymän ja Härmälänojan välillä on kahdeksan (8) prosenttia 150 metrin matkalla, joka on laatukäytävän suun-nitteluohjearvoa jyrkempi. Rahoituksen niin salliessa, toisessa vaiheessa toteutetta-vaksi esitetty Härmälänojan ylittävä pyörätiesilta on suositeltavaa toteuttaa jo ensim-mäisessä kehitysvaiheessa. Uusi silta parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita Härmälän ja Partolan välillä.

Nykyinen vapaa oikea Naistenmatkantieltä Ilmailunkadulle on kaistamerkinnöin mer-kitty pääsuunnaksi ja kiertoliittymän kautta tuleva ajokaista liittyy vapaan oikean kaut-ta tulevaan ajokaistaan. Ensimmäisessä kehitysvaiheessa kiertoliittymästä tuleva ajokaista muutetaan pääsuunnaksi ja vapaa oikea alistetaan siihen. Muutos tukee Naistenmatkantieltä Ilmailunkadulle johtavan ajoyhteyden asemaa pääsuuntana. Muille liittymähaaroille ei kohdistu toimenpiteitä. (Kuva 27)

Kehittämisratkaisu muuttaa Ilmailunkadun suunnan sujuvaksi, kun nykyisin sen pal-velutaso on välttävä ja liittymän heikoin iltapäivän ruuhkatunnilla. Ratkaisu siis mah-dollistaa Ilmailunkadun liikenteen lisääntymisen ja tekee reitistä sujuvamman ja osal-taan Nuolialantien reittiä houkuttelevamman.

Uusi vapaa oikea ja kevyen liikenteen yhteyksien muutokset aiheuttavat katualueen lisätilantarpeen Naistenmatkantien ja Härmälänojan välillä. Katualueen lisätilantarve sijoittuu nykyisessä kaavassa lähivirkistysalueelle. Katualeen lisätilantarve varataan toisen kehitysvaiheen toimenpiteiden tilantarpeen mukaan.

Toimenpiteiden kustannusarvio on noin 465 000 euroa:

Naistenmatkantien ja Ilmailunkadun liittymä, ensimmäinen vaihe Rakentamiskustannukset 465 000 € Työnaikaiset liikennejärjestelyt 45 000 € Tilaajatehtävät 145 000 € Kustannukset yhteensä 655 000 €


Kuva 27. Naistenmatkantien ja Ilmailunkadun parantaminen, vaihe1.

Toisen vaiheen toimenpiteet

Toisessa kehitysvaiheessa Naistenmatkantien kiertoliittymän kapasiteettiä lisätään muuttamalla kiertoliittymä turbo-kiertoliittymäksi. Naistenmatkantieltä pohjoisesta kier-toliittymään saapuu kaksi kaistaa, joista toinen jatkuu Naistenmatkantietä etelään ja toinen johtaa Ilmailunkadulle. Ilmailunkadun pääreitti Tampereelle korostuu entises-tään kiertoliittymään uusilla kaistajärjestelyillä.

Liittymän kevyen liikenteen yhteydet muutetaan eritasoon. Naistenmatkantien länsi-puolella kulkeva kevyen liikenteen yhteys johdetaan Saapastien alitse ja Saapastieltä Ilmailunkadulle johtava väylä Naistenmatkantien alitse. Liittymäalueen korkeusase-mat Naistenmatkantien länsipuolelle ovat haastavat alikulkukäytävien toteuttamisen kannalta. Länsipuolen tonttien läheisyys ja korkeusasemat Naistenmatkantietä kor-keammalla aiheuttavat haasteita väylien linjauksiin. Naistenmatkantien kevyen liiken-teen väylä Saapastien alitse on mahdollista toteuttaa hyvällä laatutasolla, väylän pi-tuuskaltevuuksien ollessa maksimissaan kuusi (6) prosenttia. Saapastieltä Naisten-matkantien alitse johtavalla väylällä pituuskaltevuuden maksimiarvot ovat kahdeksan (8) prosenttia. Naistenmatkantien itäpuolella alikulkukäytävä sopii maaston korkeus-


asemiin hyvin. Kevyen liikenteen väylän linjausta jatketaan sillalla Härmälänojan ylit-se. (Kuva 28)

Toimenpiteiden kustannusarvio on noin 3 920 000 euroa:

Naistenmatkantien ja Ilmailunkadun liittymä, vaihe 2 Rakentamiskustannukset 2765 000 € Työnaikaiset liikennejärjestelyt 275 000 € Tilaajatehtävät 880 000 € Kustannukset yhteensä 3920 000 €

Kuva 28. Naistenmatkantien ja Ilmailunkadun parantaminen, vaihe2.

Uusien alikulkukäytävien lisäksi alueen kevyen liikenteen yhteyksien kannalta tärke-ässä roolissa ovat kauppakeskusten tonttien sisäiset kulkuyhteydet. Naistenmatkan-tien kevyen liikenteen väylältä on nykytilanteessa kulkuyhteys Saapastien eteläpuoli-selle tontille mutta pohjoispuolen tontille kulkuyhteyttä ei Saapastien lisäksi ole. Hyvät ja lyhyet kulkuyhteydet pysäköintialueiden poikki ovat erittäin tärkeitä turvallisen liik-kumisen takaamiseksi. Katuverkon kulkuyhteyksien täydentäminen tonttien sisäisillä yhteyksillä tulisi ottaa huomioon alueen jatkokaavoittamisessa. Naistenmatkantien


itäpuolella Partolakeskuksen alueen kehittymisen myötä tulisi myös harkita kevyen liikenteen yhteyden toteuttamista Härmälänojan reunaan Ilmailunkadun ja Nuolialan-tien välille.

Kevyen liikenteen alikulkuratkaisut vaativat katualueen laajentamisen Naistenmatkan-tien länsipuolella. Katualueen tilantarve perustuu ratkaisuun, jossa kevyen liikenteen väylät on erotettu Naistenmatkantiestä osittain tukimuurein ja länsipuolisista tonteista maaluiskin. Katualueen tilantarve ulottuu tonttien pysäköintialueille ja osittain Nesteen kylmäaseman tontille.

Liittymäalueella kulkee Nuolialantien liittymän tapaan paljon kunnallistekniikkaa. En-simmäisen vaiheen toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta kunnallistekniikalle ei-kä merkittäviä siirtoja jouduta toteuttamaan. Toisen vaiheen alikulkuratakisut vaativat merkittäviä muutoksia. Naistenmatkantien länsilaidalla kulkee kaasuputki jonka linja-ukseen joudutaan tekemään muutoksia alikulkukäytävien kohdalla. Siirtotarpeet ja niiden kustannukset on arvioitu toimenpiteiden kustannusarvioissa.

3.5 Naistenmatkantie / Palmrothintie / Kehätien rampin liittymä

Naistenmatkantien, Palmrothintien ja Kehätien ramppiliittymä on nykytilanteessa lii-kennevalo-ohjattu nelihaara-liittymä. Liittymä on kanavoitu ja Kehätien rampilta on vapaa oikea Naistenmatkantielle ja Naistenmatkantieltä Kehätielle. Liittymän ainoa suojatieylitys kulkee Palmrothintien liittymän ylitse Naistenmatkantien länsipuolelle. Liittymän toimivuus on nykytilanteessa riittävä, eikä sen toimivuuden turvaamiseen tarvita suuria toimenpiteitä nykyisillä liikenne-ennusteilla.

Liikenneverkon toimivuuden kannalta tärkein liittymähaara on Kehätieltä saapuva ramppi, jonka sujuva liittyminen Naistenmatkantiehen ja Palmrothintiehen on turvat-tava myös jatkossa, jotta ramppi ei missään tilanteessa jonoudu Kehätielle saakka. Nykyinen vapaa oikea pääsuunnalla on oleellisin toimenpide mutta liittymään on mahdollista toteuttaa oma kääntymiskaista myös Naistenmatkantielle etelään.

Liittymän parannustoimenpiteeksi esitetään nykyisen suoraan Palmrothintielle ja va-semmalla Naistenmatkantielle johtavan kaistan jakamista kahdeksi kaistaksi niin, että molemmille ajosuunnille tulee jatkossa oma kaista. Toimenpide on toteutettavissa ny-kyisellä tiealueella.

3.6 Nuutisarankatu / Toivionkatu / Kehätien rampin liittymä

Nuutisarankadun, Toivionkadun ja Kehätien ramppiliittymässä on nykytilanteessa kiertoliittymä. Liittymän toimivuus on nykytilanteessa riittävä mutta jonoja esiintyy ilta-huipputunnin aikana Nuutisarankadulta etelästä liittymään liityttäessä. Nuutisaranka-dun varsi on teollisuus ja työpaikka-aluetta. (Kuva 29)

Liittymä on ainut ajoyhteys Sarankulman teollisuus- ja työpaikka-alueilta Tampereen läntiselle Kehätielle. Liittymän toimivuutta on mahdollista parantaa toteuttamalla va-paa oikea Nuutisarankadulta etelästä Kehätien rampille. Vapaan oikean toteuttami-nen vaatii yhden linja-autopysäkin siirtämisen Nuutisarankadulla. Vapaa oikea on to-teutettavissa nykyisellä liikennealueella. Linja-autopysäkin siirtäminen vaatii katualu-een laajentamisen.

Vapaa oikea helpottaa liittymistä Nuutisarankadulta kehätien rampille. Kiertoliittymäs-tä ja vapaalta oikealta saapuvan liikenteen sekoittuminen lähellä rampin nokkapistet-tä voi kuitenkin aiheuttaa ajonopeuksien laskua ja tätä kautta vaaratilanteitä moottori-tien liittymiskaistalla. Liikenteen ruuhkahuipun aiheuttamat ongelmat on paremmin siedettävissä Nuutisarankadulla sekä kiertoliittymässä kuin kehätien rampilla ja liitty-miskaistalla, joten vapaan oikean toteuttamiseen on suhtauduttava varauksella.


Toimenpiteiden kustannusarviot ovat noin 60 000 ja 205 000 euroa:

Naistenmatkantien ja läntisen kehätien ramppiliittymä Rakentamiskustannukset 45 000 € Tilaajatehtävät 15 000 € Kustannukset yhteensä 60 000 € Nuutisarankadun ja läntisen kehätien ramppiliittymä Rakentamiskustannukset 155 000 € Tilaajatehtävät 50 000 € Kustannukset yhteensä 205 000 €

Kuva 29. Kehätien ramppiliittymien parantaminen.

Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja Naistenmatkantien Partolan kohdan aluevaraussuunnitelma 11.5.2015 40 (47) 3.7 Liittymien toimivuustarkastelut

Naistenmatkantien aluevaraussuunnitelmaratkaisuissa on hyödynnetty liikenteen si-mulointiohjelmia, joilla on tarkasteltu eri kaistaratkaisuiden vaikutuksia sekä toimi-vuutta eri liikennemäärillä eri vuosina. Toimivuustarkasteluiden määritelmät esitetään liitteessä 11.

Tässä esitetään yhteenvetona valittujen ratkaisuiden toimivuus ensimmäisen vaiheen tilanteessa, joka kuvaa liikennetilannetta noin vuonna 2020 niin, että Härmälänrannan uudesta maankäytöstä 75 % on toteutunut, sekä ennustetilanteessa 2030, jolloin Härmälänranta on täysin toteutunut. Liittymien toimivuus on tarkasteltu aluevaraus-suunnitelmien liittymistä, sekä Nuolialantien ja Pereentien sekä Valmetinka-dun/Perkiönkadun liittymästä.

Naistenmatkantien ja Nuolialantien liittymässä nykytilanteessa kuormitusaste on noin 72 % ja palvelutasot vaihtelevat suunnittain palvelutasosta C:stä E:hen. Koko liitty-män keskimääräinen palvelutaso on D nykyisessä iltahuipputunnissa, joka on suju-vuuden osalta mitoittava tilanne.


Kuva 30. Nykytilan kuormitusasteet ja palvelutasot

Vuoden 2020 tilanteessa Nuolialantien suunnan liikenne kasvaa mm. Härmälänran-nan uuden maankäytön myötä, mutta tässä työssä esitetyt toimenpiteet liikenteen siirtymiseen Ilmailunkadulle tasaavat liikenteen kasvua. Ilman toimenpiteitä Nuo-lialantien suunnan palvelutaso laskee huonoksi (palvelutaso E) ja kuormitusaste 0,9 kapasiteetistä, Naistenmatkantien suunta etelästä laskee myös E-palvelutasoluokkaan.

Ensimmäisessä vaiheessa tehtävät lisäkaistat ja Pereentien siirto sujuvoittavat Nuo-lialantien suuntaa ja yhdessä läpikulku liikenteen siirtymisen Ilmailunkadulle vähentä-vät liittymän kuormittumista. Lisäkaista ja joukkoliikenteen vapaa oikea kaista lyhen-tävät myös jonoja ja helpottavat valo-ohjauksen toimintaa. Ensimmäisen vaiheen toi-menpiteillä liittymien kuormitusasteet esitetään kuvassa 31.

Kuva 31. Nuolialantien liittymien kuormitusasteet ensimmäisessä vaiheessa.


Naistenmatkantien ja Ilmailunkadun kiertoliittymän kuormitusaste laskee ehdotettujen toimenpiteiden ansiosta nykyisestä hieman, mutta säilyy silti iltahuipputunnin aikana korkeana, ollen noin 80 %. Merkittävin parannus on Ilmailunkadulta oikealle kääntyvi-en palvelutason parantuminen E:stä A:han vapaan oikean johdosta.

Muiden tarkastelualueen Naistenmatkantien liittymissä kuormitusasteet pysyvät koh-tuullisina. Lyhytaikaista jonoutumista esiintyy toimivuustarkasteluissa myös eteläi-simmässä kiertoliittymässä Naistenmatkantien ja Nuutisarankadun suunnilla. Liittymi-en palvelutasot ovat kuitenkin vielä hyvät. (Kuva 32)

Kuva 32. Naistenmatkantien eteläisten liittymien kuormitusasteet ensimmäisessä vai-heessa.


Yhteenveto ensimmäisen vaiheen tilanteen toimivuustarkasteluista on koottu tauluk-koon 4. Naistenmatkantien ja Nuolialantien liittymä on toimivuuden osalta haastavin, mutta ensimmäisessäkin vaiheessa sen toimivuus on vähintään yhtä hyvä kuin nyky-tilanteessa. Ilmailunkadun liittymissä on paljon kääntyvää liikennevirtaa, ja kun Ilmai-lunkadun liikenteen suunnan arvioidaan kasvavan, nostaa se liittymän kuormitusas-teen suurimmaksi (80 %).

Taulukko 4: Yhteenveto liittymien ensimmäisen vaiheen toimivuuksista.

Tavoitetilanteessa liikennemäärä on kasvanut etenkin pääsuunnassa Naistenmatkan-tiellä, ja se nostaa liittymien kuormitusasteita. Liittymien palvelutasot säilyvät kuiten-kin suunniteltujen toimenpiteiden kautta vähintään tyydyttävinä. Ainoastaan Palmrot-hintien liittymän palvelutaso heikkenee ensimmäisen vaiheen jälkeen, kun esimerkiksi Toiviontien liittymän kuormitusaste puolestaan laskee Nuutisarankadun vapaan oike-an ansiosta. Yhteenveto tarkastelualueen liittymien toimivuustarkasteluiden tuloksista esitetään taulukossa 4.

Taulukko 5: Yhteenveto liittymien toisen vaiheen toimivuuksista.

Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja Naistenmatkantien Partolan kohdan aluevaraussuunnitelma 11.5.2015 44 (47) 4 Yhteenveto ja johtopäätökset

Tampereen ja Pirkkalan raja-alueen liikennejärjestelmän ei toimi nykytilanteessa toi-votulla tavalla: Nuolialantiellä, joka on toiminnallisesti kokoojakatu jossa lähellä paljon asutusta on Pirkkalan ja Tampereen keskustan ja itäisten osien välistä läpiajoliiken-nettä; Naistenmatkantien liittymien palvelutaso on heikentynyt; ja Läntinen kehätie on ruuhkautunut. Muuttuva maankäyttö, erityisesti Härmälänrannan asuinalue Nuolialan-tien varteen, lisää edelleen tarvetta liikennejärjestelmän toiminnallisuuden parantami-selle.

Ratkaisuna tässä työssä esitetään Naistenmatkantie–Ilmailunkatu–Sarankulmankatu -reitin houkuttelevuuden lisäämistä, jolloin:

- Naistenmatkantien ja Hatanpään valtatien välistä läpiajoliikennettä siirtyy Nuo-lialantieltä Ilmailunkadulle.

- Nuolialantien varren uusi liikennetuotos korvaa osittain siirtyvän läpiajoliikenteen. Läpiajon vähenemisen vuoksi Nuolialantie kuitenkin rauhoittuu.

- Tarve kasvattaa Läntisen kehätien kapasiteettia siirtyy, ja on mahdollista toteuttaa ns. Puskiaisten oikaisu ennen lisäkaistojen tarvetta Partolan ja Lakalaivan eri-tasoliittymien välille.

Työssä tarkasteltiin myös joukkoliikennekaistojen lisäämistä Hatanpään valtatielle. Joukkoliikenteen etuuksien parantaminen Hatanpään valtatiellä on ensiarvoista ka-tuosan suuren vuoromäärän sekä erityisesti liittymien ruuhkautumisen vuoksi.

Alustavien vaikutustarkasteluiden mukaan joukkoliikennekaistat siirtävät useita satoja ajoneuvoja huipputunnin aikana Hatanpään valtatieltä, pääosin Tampereen valtatiel-le. Bussien matka-ajan ennakoitavuus paranee. Infratoimenpiteillä voidaan ennakoida mahdollista eteläisen raitiotielinjan rakentamista.

Jatkotoimenpiteenä joukkoliikennekaistojen suunnitteluratkaisua tarkennetaan sekä linjaosuudelta, että liittymien osalta. Vaikutusten arviointia täsmennetään. Tämän jäl-keen laaditaan katusuunnitelma kaistojen toteutuksesta.

Työssä esitettiin suunnitteluratkaisuja verkollisten tavoitteiden tukemiseksi. Ilmailun-katua ja Sarankulmankatua tarkasteltiin yleisellä tasolla, ja Naistenmatkatien neljää liittymää aluevaraustasolla. Lisäksi Nuolialantielle ehdotettiin liikenteen rauhoittamis-toimenpiteitä, kuten pysäkkilevennysten poistamista ja nopeakiertoisten liikennevalo-jen lisäämistä, mutta näitä toimenpiteitä ei suunniteltu tarkemmin.

Liikenteen siirtyminen Nuolialantieltä Ilmailunkadulle vaatii 1.vaiheen ratkaisun toi-menpiteitä, joilla voidaan parantaa niin kyseisten liittymien toimivuutta, että vaikuttaa ajoneuvoliikenteen suuntautumiseen, mutta jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen on suunnitteluratkaisuiden keskeinen näkökulma. Näin ol-len voidaan tavoitella, että hankkeita toteutetaan osin MAL-rahoituksella.

Toimenpiteet on jaoteltu ensimmäiseen vaiheeseen, joka tulee toteuttaa heti sekä ta-voitetilaan. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden avulla katuratkaisut toimivat hyvin noin vuoteen 2030 saakka. Tavoitetilan toimenpiteiden avulla alueen liikennejärjes-telmän toimivuus säilyy hyvänä myös noin vuoden 2030 jälkeisen liikenteen kasvun toteuduttua.


Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat seuraavat toimenpiteet:

Nuolialantien, Naistenmatkantien ja Pereentien liittymät: - Liikennevalo-ohjauksen muutos Naistenmatkantien pääsuunnan mukaiseksi

- Joukkoliikenteen vapaa oikea Nuolialantieltä Naistenmatkantielle

- Lisäkaista Nuolialantieltä, jolloin oikealle, suoraan ja vasemmalle ajaville on omat kaistansa

- Pereentien linjauksen siirtäminen, jolloin Partolakeskuksen tonttiliittymä muodos-taa liittymän neljännen haaran. Liikennevalo-ohjauksen lisääminen.

Ratkaisulla mahdollistetaan lähialueen maankäytön tuottaman liikenteen kasvu ja pa-rannetaan niin liittymien toimivuutta kuin joukkoliikenteen laatukäytävää. Nuolialan-tiellä Pereentien ja Naistenmatkantien liittymien yhteistoimivuus paranee ja Pereen-tien liittymän siirto yhdessä lisäkaistan kanssa ehkäisee Naistenmatkantien liittymän jonoutumista ja sen haittoja. Nuolialantien lisäkaista ja joukkoliikenteen vapaa oikea mahdollistaa Nuolialantien suunnalle lyhyemmän vihreänjakson, mikä osaltaan ohjaa läpikulku liikennettä Ilmailunkadun reitille. Näin Nuolialantien kuormitusasteet laske-vat, mutta palvelutaso säilyy lähellä nykyistä ja Naistenmatkantien pääsuunnan pal-velutaso paranee. Toimenpiteiden kustannusarvio on noin 1 140 000 euroa.

Vapaan oikean sekä siihen liittyvien alikulkukäytävän jatkamisen sekä tukimuurien rakentamisen osuus kustannuksista on noin 40 prosenttia. Kustannusarviossa va-paan oikean toteuttaminen on arvioitu tehtäväksi kokonaan nykyisen Naistenmatkan-tien ajoradan ulkopuolelle. Naistenmatkantien nykyiset kaistaleveydet ovat liittymä-alueella noin neljä metriä ja keskisaarekkeen leveys 1,5 metriä. Naistenmatkantien ajokaistoja ja keskisaareketta kaventamalla voidaan vaikuttaa vapaan oikean tilantar-peeseen ja tätä kautta toimenpiteen kustannuksiin.

Ilmailunkadun ja Naistenmatkantien liittymä: - Vapaa oikea Ilmailunkadulta Naistenmatkantielle.

Toimenpide tukee Ilmailunkadun reitin roolia Partolan ja Tampereen välisenä pääreit-tinä parantamalla suunnan sujuvuutta, joka on nykyisin iltapäivällä jonoutunut. Päälii-kennevirta käyttää vapaata oikeaa iltapäivähuipputunnin aikana. Päävirran sujuvuu-delle aamuhuipputunnin aikana ei ole huomattavia esteitä, koska risteävä liikennevir-ta Naistenmatkantieltä pohjoiseen on aamulla pieni. Toimenpiteen kustannusarvio on noin 655 000 euroa.

Ilmailunkatu – Sarankulmankatu:

Seuraavia toimenpiteitä suositellaan toteutettavaksi, mutta ne eivät ole välttämättö-miä Ilmailunkadun reitin roolin vahvistamiseksi tai Naistenmatkantien liittymien 1.vaiheen toteuttamiseksi. Näin niitä voidaan kehittää myös vaiheittain.

- Hatanpään valtatien ja Sarankulmakadun liittymässä toteutetaan yleissuunnitel-man mukaiset kaistajärjestelyt, jotka korostavat pääsuuntaa. Tämä ohjaa liiken-nettä käyttämään Sarankulmankatu–Ilmailunkatu-reittiä Nuolialantien sijaan, kun kahdelta kaistalta pääsee suoraan. Nykyisin liittymän jonoutuminen ja valo-ohjaus suosivat käyttämään Nuolialantien reittiä. Toimenpiteenä riittävät kaistamaalauk-set ja valo-ohjauksen muuttaminen.

- Tampereen Urheilu- ja Messukeskuksen läntisimpään liittymään väistötila

- Tampereen Urheilu- ja Messukeskuksen pääliittymään kanavointi ja vasemmalle kääntymiskaista


- Heiskalankadun liittymään kanavointi ja vasemmalle kääntymiskaista

- Ilmailunkadun alittava jalankulun ja pyöräilyn alikulku

- Ilmailunkadulla Metsolankadun ja Sarankulmankadun liittymissä parannetaan jä-sentämistä kaistamaalauksin. Liittymää parannetaan voimakkaammin tavoitetilan-teessa ja se liittyy myös Tampere-Lempäälä pyöräilyn laatukäytävän kehittämi-seen.

Toimenpiteiden avulla kehitetään yhteysväliä alueen pääreittinä ja parannetaan sen sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta.

Tavoitetilassa toteutetaan seuraavat toimenpiteet: - Kenkätien liittymään Naistenmatkantien eteläpuolelle jalankulun ja pyöräilyn ali-

kulku, vapaa oikea Kenkätieltä Naistenmatkantielle sekä Pereentien itäpuolelle Nuolialantielle kaksi kaistaa, joilta molemmilta ajetaan suoraan kääntymisten li-säksi. Kustannusarvio on noin 1 515 000 euroa.

- Naistenmatkantien ja Ilmailunkadun liittymä laajennetaan turbokiertoliittymäksi: Naistenmatkantieltä pohjoisesta tulee kaksi kaistaa, joista toinen jatkaa suoraan ja toinen vasemmalle Ilmailunkadulle, Ilmailunkatu jatkuu Naistenmatkantieltä kaksikaistaisena Tampereen Urheilu- ja Messukeskuksen ensimmäiseen liitty-mään saakka. Lisäksi rakennetaan jalankulun ja pyöräilyn alikulut Naistenmatkan-tien pohjoisen haaran sekä Saapastien liittymään. Kustannusarvio on noin 2 765 000 euroa.

- Kehätien rampin, Naistenmatkantien ja Palmrothintien liittymässä rampin kaista-järjestelyt muutetaan niin, että vasemmalle kääntyville ja suoraan ajaville on omat kaistansa. Kustannusarvio on noin 60 000 euroa.

- Ilmailunkadun, Sarankulmankadun ja Metsolankadun liittymässä toteutetaan vali-tut parantamistoimenpiteet.

Toimenpiteet voidaan toteuttaa portaittain, todetun kiireellisyyden mukaan.

Yhteenveto toimenpiteistä jaoteltuna Tampereen ja Pirkkalan alueille esitetään taulukossa liittees-sä 11.

Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja Naistenmatkantien Partolan kohdan aluevaraussuunnitelma 11.5.2015 47 (47) 5 Liitteet

Liite 1: Suunnitelmakartta Naistenmatkantien ja Nuolialantien liittymä, vaihe 1

Liite 2: Suunnitelmakartta Naistenmatkantien ja Nuolialantien liittymä, vaihe 2

Liite 3: Suunnitelmakartta läntisen kehätien ramppiliittymät

Liite 4: Suunnitelmakartta Naistenmatkantien ja Ilmailunkadun liittymä, vaihe 1

Liite 5: Suunnitelmakartta Naistenmatkantien ja Ilmailunkadun liittymä, vaihe 2

Liite 6: Poikkileikkaukset Nuolialantien ja Ilmailunkadun liittymäalueen, vaihe 2

Liite 7: Suunnitelmakartta johtosiirroista Nuolialantien liittymäalueella, vaihe 2

Liite 8: Suunnitelmakartta johtosiirroista Ilmailunkadun liittymäalueella, vaihe 2

Liite 9: Kustannusarvioiden yhteenveto

Liite 10: Kustannusarvioiden FORE-laskelmat

Liite 11: Suunnitelmakartta Ilmailunkadun ja Sarankulmankadun liittymä

Liite 12: Toimivuustarkasteluiden määritelmät

Liite 13: Yhteenveto toimenpiteistä kunnittain.

Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja ......2015/05/11 · Tampere–Pirkkala...

Documents

Transcript of Tampere–Pirkkala raja-alueen liikenneselvitys ja ......2015/05/11 · Tampere–Pirkkala...