Talouskriisi eurooppalaisten kuntien näkökulmasta

Kunnat ja maakunnat Euroopassa –seminaari 23.5.2012

Kuntaliiton Brysselin toimisto

Henrik Rainio, toimiston johtaja

|||

Miten talouskriisi on vaikuttanut Euroopan kuntasektoriin?

• V. 2000 -2007 paikallishallintojen sekä tulot että menot kasvoivat varsin tasaisesti, hieman BKT:n kasvua nopeammin.

• V. 2008-2010 paikallishallinnon tulot pienenivät, johtuen pääosin verotulojen vähenemisestä.

• V. 2009 valtiot tukivat kuntia, mutta vuoden 2011 aikana tilanne on kääntyi ja valtiot leikkasivat paikallistason rahoitusta.

• V. 2012 näkymät ovat äkisti heikentyneet. Valtioilla ei ole juurikaan elvytysvaraa. Työttömyys erityisesti uhka kuntien taloudelle.

• Talouskriisin vaikutukset alue- ja paikallishallinnoille eri maissa ovat jokseenkin samantyyppisiä, mutta voimakkuus vaihtelee maittain. Talouskriisin hoidossa maat ovat käyttäneet erityyppisiä keinoja, joiden vaikutukset alue- ja paikallishallinnon talouteen ovat varsin erilaisia.

Eri maiden kuntien taloustilanteet Euroopassa ovat eriytyneet.

|||

Havaintoja Euroopan kunnissa (1)

• Talouskriisin seuraukset useimmissa maissa:

1. Omat tulot pienenevät (verotulot). 2. Valtio leikkaa avustuksia (valtionosuudet).3. Menot kasvavat (palvelujen kysyntä kasvaa, rahoitus

kiristyy).4. Resurssit ovat tiukemmalla, palvelujen laatu heikkenee,

mutta tuottavuus kasvaa. 5. Talouskriisi on osaltaan vauhdittanut kuntaliitoksia ja erilaisia

yhteistyömuotoja.

Lähde: CEMRin kyselyt lokakuu 2010 ja kesäkuu 2011

|||

Havaintoja Euroopan kunnissa (2)

• Maiden välillä on myös selkeitä eroavaisuuksia:

1. Itä-Euroopan ja joissakin Keski-Euroopan maissa rajuja budjettileikkauksia valtioiden toimenpiteiden johdosta (Unkari, Romania, Slovakia, Bulgaria, Kroatia, Serbia + Kreikka ja Espanja).

Joissakin maissa puolestaan valtion toimenpiteet ovat säästänet budjettileikkauksilta (Ranska, Slovenia, Venäjä, Puola).

2. Pohjoismaissa on tähän aste selvitty kriisistä kohtalaisen hyvin (Ruotsi, Tanska, Suomi).

Tšekin ja Turkin paikallishallintoon kriisi ei ole edes oikein iskenyt.

3. Työntekijämäärä on supistettu etenkin Irlannissa, Tanskassa, Albaniassa ja Ukrainassa.

Palkkakustannuksia on alennettu Espanjassa (-5%), Portugalissa (-10%), Virossa ja Latviassa (-15%), sekä Romaniassa (-25%). Kreikassa ja Unkarissa on leikattu bonuksia yms. Iso-Britanniassa palkkataso on jäädytetty.

4. Velkaantuminen on ollut suhteellisesti nopeinta uusissa jäsenmaissa, mutta velan taso edelleen suurinta vanhoissa jäsenmaissa. Lähde: CEMRin kyselyt lokakuu

2010 ja kesäkuu 2011

Alue- ja paikallistason tulot EU:ssa vuonna 2010

Lähde: Dexia study, July 2011

Lähde: Dexia study, July 2011

Alue- ja paikallistason menot EU:ssa vuonna 2010

Alue- ja paikallistason budjetin ali-/ylijäämä % BKT:sta vuonna 2010

Lähde: Dexia study, July 2011

Alue- ja paikallistason velka/kokonaistulot vuosina 2008 – 2010 eräissä Euroopan maissa

  2008 2009 2010 

Spain 169.7% 182.5% Yli 220%

Germany 153.0% 171.7% 187.4%

Ireland 100.0% 114.0%

Sweden 46.3% 50.5% 45.8%

Latvia 39.7% 57.0% 62.0% 

Estonia 37.7% 45.9% 44.8%

Hungary 32.2% 36.6% 43.3%

Croatia 29.1% 32.2% 30.2%

Denmark 29.3% 29.3% 

Slovakia 26.7% 31.8% 38.4% 

Czech Republic 24.5% 26.2% 24.7%

Finland 22.4% 23.8% 23.2% 

Romania 21.8% 26.0% 27.1% 

Poland 20.3% 26.0% 33.8%

Slovenia 15.9% 22.4% 25.4%

Moldova 6.4% 5.0% 4.0%

Russia 6.1% 7.6% 8.0% 

Bulgaria 2.7% 6.2% 6.5%

Lähde: CEMR ja EUROSTAT

|||

Miten EU:ssa hoidetaan talouskriisiä?

Talouskasvun tukeminen • Eurooppa 2020 –(talous)kasvustrategia • EVM, ERVV, ERVM + EKP• François Hollande, Ranska• Tuetaan kasvua ja työllisyyttä, julkinen sektori elvyttää,

täystyöllisyys vetää talouden kasvuun jne.

Budjettikurin vahvistaminen • Talouspolitiikan koordinaatio (ns. six-pack)• Taloussopimus (Fiscal compact)• Angela Merkel, Saksa • Julkisen sektorin budjetit tasapainoon, velkaantumiselle katto,

rikkomuksista rangaistaan, terve julkisen sektorin talous tukee kasvua jne.

Itäva

lta

Alank

omaa

t

Luxe

mbu

rg

Saks

a

Tšek

ki

Malta

Belgi

a

Ruots

i

Roman

ia

Suom

i

Tans

ka

Iso-B

ritan

nia*

Slov

enia

Italia

Ransk

a

Kypro

s

Puol

a

EA 1

7

EU 2

7

Unkar

i

Viro*

Bulga

ria

Slov

akia

Liettu

a*

Irlan

ti

Latv

ia*

Portu

gali

Kreik

ka*

Espa

nja

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30

Työttömyysaste sekä valtion budjetin ali-/ylijäämä EU:ssa

Työttömyysaste, maaliskuu 2012 tai viimeisin tieto*

Valtion budjetin ali-/ylijäämä % BKT:sta vuonna 2011

Lähde: Eurostat

%

Itäva

lta

Alank

omaa

t

Luxe

mbu

rg

Saks

a

Tšek

ki

Malta

Belgi

a

Ruots

i

Roman

ia

Suom

i

Tans

ka

Iso-B

ritan

nia*

Slov

enia

Italia

Ransk

a

Kypro

s

Puol

a

EA 1

7

EU 2

7

Unkar

i

Viro*

Bulga

ria

Slov

akia

Liettu

a*

Irlan

ti

Latv

ia*

Portu

gali

Kreik

ka*

Espa

nja

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

50

60

Työttömyysaste, valtion budjetin ali-/ylijäämä sekä työtunnin kustannus EU:ssa

Työttömyysaste, maaliskuu 2012 tai viimeisin tieto*Valtion budjetin ali-/ylijäämä % BKT:sta vuonna 2011Työtunnin kustannus vuonna 2011 (oikeanpuoleinen asteikko)

% €

Lähde: Eurostat

Verotulot 45 %- kunnallisvero 39 %- yhteisövero 3 %- kiinteistövero 3%

Käyttötalouden valtionosuudet 19 %

Toimintatulot 27 %- myyntitulot 16 %- maksutulot 5 %- muut 6 %

Lainanotto 6 %Muut tulot 3 %

Kuntien ja kuntayhtymien arvioidut tulot v. 2012 yhteensä noin 43,2 mrd. €

Lähde: Peruspalveluohjelma /Kuntaliitto

Suomen kuntien tulot vahvasti riippuvaisia työllisyydestä

Kunnallisverosta:- palkkatulot 68 %- eläketulot 22 %- muut tulot 10 %

|||

Suositeltavia toimenpiteitä paikallistasolle – Kyiv Guidelines, November 2011

Ainakin seuraavanlaisia toimenpiteitä* suositellaan paikallistasolle talouskriisin aikana:

1. Vakiinnutetaan paikallistason tulopohja. 2. Parannetaan toimintojen tehokkuutta, tuottavuutta ja

läpinäkyvyyttä. 3. Turvataan sosiaalinen oikeudenmukaisuus.4. Hyödynnetään eri yhteistoimintamahdollisuuksia.5. Lisätään paikallistason joustavuutta ja huomioidaan niiden

erityispiirteet.6. Tuetaan talouskasvua.

* Euroopan kuntaministerien marraskuussa 2011 hyväksymä linjaus

|||

Terve kuntatalous –case Ruotsi

Successful fiscal adjustment –case Iceland

t-4 t-3 t-2 t-1 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5-15

-10

-5

0

5

10General Government primarary balance

Iceland (t=2009)

Denmark (t=1982)

Finland (t=1993)

Sweden (t=1993)

% o

f G

DP

Income ta

xes

Social s

ecurit

y contri

butions

Excise

s, taxe

s in fixe

d króna te

rms

VAT, incre

ase in

top ra

te

New tax o

n net wealth

New taxe

s on ca

rbon, energy,

etc.Other

Total0%1%2%3%4%5%6%

1.35% 1.56%0.79%

0.26% 0.38% 0.41% 0.28%

5.04%

Accumulated effect, % of GDP 2009-2011

-8%

-6%

-4%

-2%

0%-0.2% -0.4% -0.3%

-1.2% -1.2% -1.1%-0.4%

-1.9%

-7.3%

Accumulated effect, % of GDP 2009-2011

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014242628303234363840

-12

-8

-4

0

4

8

12

0.2

5.57.0

5.7

-1.6

-9.3

-5.7

-2.1

0.32.6 2.5

Central government outcome

Outcome (R-axis) Revenue (L-axis)Expenditure (L-axis)

Lähde: Euroopan neuvoston julkaisu Local Government in Critical Times

Suomessa talouskriisin vaikutukset kuntiin vuosina 2009-2011 torjuttiin mallikkaasti

17

Kuntaliiton Brysselin toimisto- Edunvalvontaa Brysselissä jo 20 vuoden ajan -

Kiitos mielenkiinnosta!www.kunnat.net/bryssel

henrik.rainio@kuntaliitto.fi