Talousarvio 2018 - Kimitoön€¦ · hyvinvoinnin edistäjänä. Tehtävää on paljon myös...

Talousarvio 2018

Taloussuunnitelma 2018–2020

Hyväksytty valtuustossa 11.12.2017

2

1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2018 ........................................................................................................... 3

2 KEMIÖNSAAREN KUNNAN STRATEGIA 2017–2021 .................................................................................................... 4

2.1 Kemiönsaaren kuntastrategia ............................................................................................................................................ 4

3 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................................... 5

3.1 Yleinen taloustilanne ja kuntatalous ................................................................................................................................ 5

3.2 Henkilöstö .............................................................................................................................................................................. 7

3.3 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen .......................................................................................................................... 8

3.4 Elinkeinopolitiikka ja aluekehittäminen ........................................................................................................................... 9

3.5 Talousarviovalmistelu ja talouden tasapainottaminen .............................................................................................. 12

4 KUNTAKONSERNI .................................................................................................................................................................. 15

4.1 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje ................................................................................................................................ 15

5 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA ........................................................................... 17

5.1 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus ...................................................................................................... 17

5.2 Määrärahat sitovuustasoittain ........................................................................................................................................ 18

6 TULOSLASKELMA .................................................................................................................................................................... 19

6.1 Tuloslaskelman analysointi .............................................................................................................................................. 21

7 RAHOITUSLASKELMA ............................................................................................................................................................ 27

7.1 Rahoituslaskelman analysointi ........................................................................................................................................ 29

8 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PALVELUALUEITTAIN ...................................................................... 31

8.1 Hallinto-osasto ................................................................................................................................................................... 31

8.2 Kehitysosasto ..................................................................................................................................................................... 41

8.3 Sivistysosasto ...................................................................................................................................................................... 46

8.4 Peruspalveluosasto ............................................................................................................................................................ 66

8.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto ........................................................................................................................................ 78

9 INVESTOINTIOSA .................................................................................................................................................................... 89

9.1 Hallinto-osasto ................................................................................................................................................................... 90

9.2 Kehitysosasto ..................................................................................................................................................................... 90

9.3 Sivistysosasto ...................................................................................................................................................................... 91

9.4 Peruspalveluosasto ............................................................................................................................................................ 92

9.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto ........................................................................................................................................ 93

10 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN .......................................................................................... 101

11 KEMIÖNSAAREN VESI ........................................................................................................................................................ 103

3

1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2018

Kunnan talous asettaa raamit toiminnan suunnittelulle ja toteuttamiselle. Kemiönsaari on tehnyt kahdeksan vuotta

peräkkäin ylijäämäisen tuloksen. Myös vuoden 2017 tuloksen voidaan odottaa muodostuvan ylijäämäiseksi. Edessä

oleva maakunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee muuttamaan kunnan taloudellista pohjaa

merkittävästi.

Sote-uudistuksen toteutuessa kunnan nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot vaikuttavat kunnan tulevien

vuosien valtionosuuksiin. Vuosina 2018 ja 2019 lisääntyneiden sote-kustannusten seurauksena kunnan saamat

valtionosuudet vähenevät ja vastaavasti, jos kunta onnistuu vähentämään sote-menojansa ennen uudistusta, saa

kunta osan tästä hyödystä itselleen. Tällaisen keppi-porkkana -mekanismin sisältyminen uudistukseen saa kunnat

harkitsemaan tarkkaan omien sote-menojensa tason uudistuksen edellä.

Talousarvioesitykseen sisältyvä investointiohjelma vuodelle 2018 on maltillinen. Koska kuntien käytössä ei ole

tässä vaiheessa tarkkoja ennusteita sote-uudistuksen vaikutuksista yksittäisen kunnan talouteen, vaatii

investointipäätösten tekeminen erityistä harkintaa ja varovaisuutta. Investointien pitäisi lähtökohtaisesti kohdistua

vain sellaisiin toimintoihin, jotka kuuluvat kunnan toimialaan myös sote-uudistuksen jälkeen.

Kunta on viime vuosina investoinut voimakkaasti. Vuoden 2017 lopussa valmistuu Kemiön terveyskeskuksen

saneeraus ja uusi terveyskeskussairaala, jonka budjetti on noin 4,5 miljoonaa euroa. Kunnan velan määrä asukasta

kohden on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin muiden vastaavankokoisten kuntien. Kunnan lainanhoitokyky eli

tulorahoituksen riittävyys lainan korkojen ja lyhennysten maksuun ei kuitenkaan ole hyvä. Jotta kunta kykenee

maksamaan lainanhoitokulut, sen pitää ottaa lisälainaa ja myydä omaisuuttaan mahdollisuuksien mukaan.

Mikäli sote-uudistus etenee hallituksen kaavailemalla tavalla, on Kemiönsaarellakin syytä ryhtyä aktiivisesti

valmistautumaan uudistuksen jälkeiseen aikaan. Kunnan pitää uudistua rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

Uudistuksen jälkeen kunta vastaa sivistystoimesta ja sillä on myös keskeinen rooli elinvoiman ja kuntalaisten

hyvinvoinnin edistäjänä. Tehtävää on paljon myös uudistuksen jälkeen ja kuntalaisilla itsellään tulee olemaan entistä

aktiivisempi rooli kunnan toiminnassa. Kunta, kunnan palveluksessa olevat ja sen päätöksentekoelimissä mukana

olevat toimivat jatkossa yhä useammin kehittäjinä ja kumppaneina erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä. Kunnan

toiminta suuntautuu tulevaisuudessa entistä enemmän kunnan rajojen ulkopuolelle.

Kemiönsaaren työttömyysaste on yksi Varsinais-Suomen matalimpia ja kuntamme on viidennellä sijassa koko

maassa, kun verrataan aloittavien yritysten lukumäärää suhteessa 1000 asukkaaseen. Kuntaamme on tullut viime

vuosina lukuisia palkintoja ja mainintoja, jotka osoittavat, että meillä osataan tehdä asioita oikein ja hyvin. Meillä

on aktiivisia ja taitavia kuntalaisia, rohkeita ja uudistumiskykyisiä yrittäjiä, joita kunta arvostaa suuresti. Meillä on

tarjolla laadukasta ja monipuolista kulttuuria ja liikuntaa, upea luonto ja erinomainen sijainti, joita meidän pitää

jatkossakin hyödyntää asukkaiden, kesäasukkaiden ja matkailijoiden eduksi.

Tässä viitekehyksessä on mukava jatkaa yhteistyötä ja Kemiönsaaren elinvoiman vahvistamista.

Anneli Pahta, kunnanjohtaja

4

2 KEMIÖNSAAREN KUNNAN STRATEGIA 2017–2021

2.1 Kemiönsaaren kuntastrategia

Kemiönsaaren strategia on hyväksytty valtuustossa keväällä 2017, ja se on voimassa vuodet 2017–2020.

Strategiaprosessin aikana kaikilla kunnan asukkailla ja koko henkilöstöllä oli mahdollisuus vaikuttaa yhteisen

tulevaisuutemme rakentamiseen. Käytännössä tämä piti sisällään tapaamisia ihmisten kanssa eri puolilla

Kemiönsaarta, kyselyitä verkossa ja kaikille avoimen työpajan. Halusimme tehdä strategiaprosessista avoimen, ja

siksi kutsuimme kaikki kiinnostuneet Kemiönsaarelta osallistumaan prosessiin. Uskomme lujasti siihen, että

yhdessä tekemällä saamme enemmän aikaan.

Päätimme pitää ennallaan edellisen strategiamme arvot. Muilta osin päätimme aloittaa tyhjältä pöydältä. Strategia

on suuntaa antava ja kattava, mutta lyhyt ja ytimekäs. Sen tarkoituksena ei ole antaa valmiita vastauksia kaikkiin

kysymyksiin, mutta se osoittaa suunnan, jonne olemme menossa. Se sisältää Kemiönsaaren kunnan yleiset

tavoitteet. Strategia huomioidaan kerran vuodessa talousarviotyötä aloitettaessa.

Visio – Kemiönsaari vuonna 2021

Kemiönsaari on Suomen joustavin ja elinvoimaisin saaristokunta, jolle on luonteenomaista aktiivinen

yritystoiminta inspiroivassa, merellisessä ympäristössä.

Arvomme

Avoimuus

Avoin työskentelytapamme kasvattaa luottamusta.

Haluamme kaikkien tuntevan olevansa tervetulleita Kemiönsaarelle ja haluavan jäädä kuntaamme.

Olemme kaikki Kemiönsaaren lähettiläitä.

Aktiivisuus

Teemme uutterasti töitä voidaksemme elää ja toimia vireässä ja eteenpäin pyrkivässä kunnassa.

Yhteinen tehtävämme on toimia elinvoimaisen kunnan ja hyvinvoivien kuntalaisten hyväksi.

Uudistuminen

Löydämme tehokkaampia ratkaisuja ja uusia keinoja jatkuvan uudistumisen kautta.

Yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella muiden toimijoiden kanssa selviydymme tulevista uudistuksista.

Strategiset tavoitteet

Toimintamme on avointa ja yhteisöllistä

Kemiönsaari on asukkaitaan varten. Toimintamme perustuu avoimuuteen ja haluun kehittyä kokeilemalla – ja

virheistä oppimalla. Kunnan toimijat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Teemme asioita

yhdessä, ystävällisesti ja tehokkaasti.

Kannamme vastuun omasta ja toistemme hyvinvoinnista

Luonnon monimuotoisuus ja kipakka merituuli antavat kestävän pohjan asukkaiden hyvinvoinnille. Palveluillamme

luomme hyvät edellytykset hyvinvoinnin ennakoivalle edistämiselle. Tuotamme tehokkaasti kuntalaisten

tarvitsemat palvelut. Kemiönsaaren asukkaiden hyvinvointia ja palvelujen tarvetta mitataan säännöllisesti.

Aktivoimme ryhmät, jotka tarvitsevat apuamme. Elinvoimaiset ikääntyvät ihmiset ovat voimavaramme.

Teemme töitä elinvoimaisen Kemiönsaaren hyväksi

Haluamme myös vastaisuudessa olla menestyvä kunta. Aktiiviset yrittäjät luovat edellytykset monipuoliselle

elinkeinoelämälle. Myönteinen yritysilmasto ja aktiivinen elinvoimapolitiikka rakentuvat yhteistyössä alueen eri

toimijoiden kanssa. Matkailuelinkeino pitää saaren tunnettuna. Monipuoliset koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä

Kemiönsaarelle. Vapaa-ajan asukkaat viettävät tulevaisuudessa pitempiä aikoja Kemiönsaarella, joten heidän

intressit huomioidaan.

Tasapainoinen ja suunnitelmallinen talous

Palvelutuotantomme on jatkossa tehokkaampi ja asiakaslähtöisempi. Kuntakonsernin omistuksiin ja investointien

hallitsemiseen laaditaan selkeä toimintasuunnitelma. Kemiönsaaren strategiassa on eri kohtia ja toimenpiteitä,

5

joiden toteutuminen vaikuttaa kunnan talouteen. Toimenpiteet toteutetaan hallitusti kunnan talous huomioiden.

Talous asettaa raamit toiminnalle.

Vuodelle 2018 laadituissa talousarvioteksteissä kaikki toiminnot esittelevät strategian konkreettisten tavoitteiden

ja toimenpiteiden toteutusta talousarviovuoden aikana otsikolla ”Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018

aikana”.

3 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT

3.1 Yleinen taloustilanne ja kuntatalous

Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja rahoitusasema ovat muodostumassa kuluvana vuonna selvästi

kevään 2017 kuntatalousohjelmassa esitettyä vahvemmaksi. Etenkin verotulojen odotetaan kasvavan aiemmin

arvioitua paljon suotuisammin. Kuluvana vuonna kuntataloutta vahvistaa toimintamenojen supistuminen, mikä on

seurausta kilpailukykysopimuksen toimenpiteistä, kuntatyönantajan eläkemaksujen alentumisesta sekä kuntien

omista ja hallituksen linjaamista sopeutustoimista.

Tilikauden tulos heikkenee kuitenkin jo vuodesta 2018 alkaen sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon

saakka. Sote-uudistuksen myötä kuntatalouden tehtävät painottuvat jatkossa mm. koulutukseen, johon ei väestön

ikärakenteen muutoksen vuoksi kohdistu vastaavia menopaineita kuin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siksi

kuntatalouden menopaine helpottuu vuodesta 2020 alkaen ja velkaantuminen hidastuu.

Nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Jo käynnissä oleva vilkas sairaalarakentaminen kiihtyy,

vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon investoinneista tuli luvanvaraisia yli vuosi sitten voimaan astuneen väliaikaisen

lain nojalla. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen ovat tarkentuneet viime keväästä. Kunnilta

maakunnille siirtyvien tehtävien menojen ja tulojen rakenne on arvioitu vuoden 2015 kuntataloustilaston

tehtävittäisten tietojen perusteella. Kyseisen vuoden menorakennetta on projisoitu ennusteessa seuraaville

vuosille toteutuneella ja ennakoidulla kehityksellä sekä tehtävämuutoksilla. Laskelmissa on hyödynnetty myös

kuntien arvioita siirtyvien tehtävien kustannusten kehityksestä. Maakuntien investointien arvioinnissa on

hyödynnetty maakuntavalmistelun taustatietoja ja sairaanhoitopiirien investointisuunnitelmia. Nettoinvestointeja

siirtyy kuntataloudesta maakuntien omistamalle toimitilapalveluista vastaavalle palvelukeskukselle noin 600 milj.

euroa. Maakuntasektorille siirtyy myös merkittävä määrä velkaa. Arvio siirtyvästä velkamäärästä on nostettu noin

3,4 mrd. euroon. Määrä on suurempi kuin sairaanhoitopiirien nykyinen velkasumma, koska sairaanhoitopiirien

lähivuosien investoinnit lisäävät siirtyvän velan määrää.

Kunnat saavat uudistusta seuraavina vuosina tilitysviiveiden vuoksi verotuloja jonkin verran vielä sote- ja

maakuntauudistusta edeltävien veroperusteiden mukaisesti, mikä parantaa väliaikaisesti kuntien rahoitusasemaa.

Tilitysviiveiden vaikutus näkyy etenkin vuoden 2020 verotuloissa, minkä vuoksi kuntatalouden vuoden 2020

tilikauden tulos ja rahoitusasema näyttävät poikkeuksellisen hyviltä.

Kuntatalous vuonna 2018

Suomen talous on selvässä nousussa. BKT:n kasvu jatkuu myös seuraavina vuosina, tosin hivenen hidastuen. Hyvä

talouskasvu ei kuitenkaan ratkaise julkisen talouden ongelmia. Työttömyysaste pysyy rakenteellisten tekijöiden

takia melko korkeana, minkä vuoksi kuntien osaltaan rahoittamat työmarkkinatukimenot laskevat hyvin hitaasti.

Lisäksi väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita.

Myös kasvanut maahanmuutto on lisännyt kuntien tuottamien palvelujen tarvetta. Kuntatalouden tilikauden

tuloksen arvioidaan heikkenevän kuluvasta vuodesta, mikä on seurausta verotulojen vaatimattomasta kasvusta

sekä valtionapujen leikkauksista.

Kuntatalouden toimintamenot kasvavat vuonna 2018 maltillisesti menopaineista huolimatta. Kuntaliitto selvitti

hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien toimien vaikutuksia touko-kesäkuun vaihteessa

tehdyllä kyselyllä. Lisäksi kyselyssä selvitettiin kilpailukykysopimuksen toimeenpanoa. Kyselyn vastausten

perusteella hallitusohjelman liitteen 6 toimenpiteiden kuntataloutta vahvistava vaikutus on jäämässä arvioita

huomattavasti matalammaksi. Siksi kehitysurassa huomioituja hallitusohjelman liitteen 6 sopeutustoimenpiteiden

säästövaikutuksia on madallettu vuosille 2017–2018 noin 160 milj. eurolla ja asiakasmaksutuloja laskettu noin 50

milj. eurolla keväällä tehtyyn kehitysuraan nähden. Sopeutustoimien vaikutuksia on pääasiassa siirretty

myöhemmille vuosille, mutta esimerkiksi perhehoidon kehittämisen tuloksena odotettua säästöarviota on laskettu

6

kehitysarviossa yhteensä noin 100 milj. eurolla vuosina 2017–2021. Myöskään kilpailukykysopimuksen työajan

pidennyksestä arvioituja säästöjä ei olla kyselyn tulosten mukaan saavuttamassa – ainakaan aikaisemmin

arvioidussa ajassa. Työajan pidennys tuo säästöä, jos henkilöstön määrää vähennetään sen ansiosta.

Kuntatyönantajien kunnilla teettämien säästökyselyiden mukaan kunnat ovat säästäneet henkilöstömenoissaan

viime vuosina merkittävät määrät. Vuonna 2017 kunnat ovat ilmoittaneet jatkavansa henkilöstösopeutustoimia

noin 360 milj. eurolla. Arvion ei pitäisi sisältää kilpailukykysopimuksen vaikutuksia, mutta käytännössä rajanveto

kuntien ja kuntayhtymien omien henkilöstösäästöjen ja valtakunnallisten toimenpiteiden mahdollistamien

henkilöstösäästöjen välillä voi olla häilyvä. Kuntatalouden kehitysurassa vuosityöajan pidennyksen on arvioitu

pienentävän henkilöstömenoja yhteensä 148 milj. eurolla vuonna 2018 eli aikaisempaa arviota on laskettu alaspäin

ja lykätty säästöjä seuraaville vuosille. Kilpailukykysopimus pienentää kuntatalouden toimintamenoja, mutta

alentaa myös kuntien verotuloja ja valtionosuuksia. Nettovaikutukseltaan sopimus on vuonna 2018 kuntataloutta

heikentävä.

Kevään 2017 kehysriihessä päätetyn varhaiskasvatusmaksujen alentamisen arvioidaan laskevan

varhaiskasvatusmaksuista saatavia tuloja ja lisäävän kuntatalouden toimintamenojen kasvua päivähoidon kysynnän

kasvun vuoksi. Kaikkinensa uudistuksen on arvioitu heikentävän kuntataloutta noin 90 milj. eurolla vuonna 2018.

Varhaiskasvatusmaksujenalentamisesta johtuva maksutuottojen lasku ja oletettu tuotantokustannusten kasvu

kompensoidaan kunnille valtionosuuksien, yhteisöveron ja kiinteistöveron kautta 110 milj. eurolla vuodesta 2018

alkaen, mikä merkitsee ensi vuodelle ylikompensaatiota.

Kuntatalouden nettoinvestointien arvioidaan pysyvän edelleen korkealla tasolla. Kuntien nykyisen rakennuskannan

kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja. Lisäksi sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana

huolimatta vuoden 2016 kesällä voimaan astuneesta sote-investointeja koskevasta rajoituslaista. Kuntatalouden

tulot kehittyvät vuonna 2018 hyvin vaatimattomasti. Vuoden 2017 yhteisveron kasvu selittyi osaltaan

kertaluonteisella vuotta 2016 koskeneella ennakontäydennysmaksulla, joka näkyi vuoden 2017 kassakertymässä.

Sen vaikutus ei ulotu vuoteen 2018 saakka ja yhteisöverotuotot kääntyvät laskuun. Lisäksi kunnallisveron kehitys

on jäämässä hyvin vaimeaksi ja kuntien saamat valtionavut laskevat hieman. Vuonna 2018 kustannustenjaon

tarkistus laskee valtionosuuksia noin 180 milj. eurolla.

Kilpailukykysopimuksen huomioiminen kuntatalouden kehitysarviossa

Kilpailukykysopimus alentaa työnantajien sairasvakuutusmaksua vuosina 2017–2020. Lisäksi työeläke- ja

työttömyysvakuutusmaksurasitusta siirretään osittain työnantajilta palkansaajien maksettavaksi. Maksumuutosten

työvoimakustannuksia alentava vaikutus nousee reiluun 400 milj. euroon vuoden 2018 tasolla. Julkisen sektorin

lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017–2019. Leikkauksen vaikutukset kuntatalouteen näkyivät jo

vuonna 2016, sillä vuoden 2017 lomarahoja leikkaus koski lomanmääräytymisvuoden 1.4.2016–31.3.2017

lomarahoja, joista 75 prosenttia kohdistui kirjanpidossa suoriteperusteisesti jo vuodelle 2016. Vuoden 2017

lomarahojen leikkauksen vaikutus huomioitiin kehitysurassa vuonna 2016 noin 230 milj. ja vuonna 2017 noin 80

milj. euroa toimintamenoja laskevana. Vastaavasti lomarahojen leikkauksen päättyminen näkyy toimintamenojen

kasvuna jo vuonna 2019, sillä vuoden 2019 lomarahat koskevat lomanmääräytymisvuotta 1.4.2018–31.3.2019.

Leikkauksen päättyminen kasvattaa kuntatalouden toimintamenoja vuonna 2019 noin 230 milj. eurolla ja vuonna

2020 noin 40 milj. eurolla. Lomarahojen palautumisen toimintamenoja kasvattavasta vaikutuksesta vuonna 2020

noin 40 milj. palautuu kuntatalouden sijasta maakuntatalouteen sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi.

Vuosityöajan pidennys 24 tunnilla ei vaikuta suoraan kuntatalouden menoihin. Työajan pidennys kuitenkin

pienentää työvoimatarvetta kuntataloudessa ja luo mahdollisuuden laskennallisesti enimmillään vajaan 250 milj.

euron toimintamenosäästöön. Toimintamenosäästöt vaikuttavat myös kuntatalouden verotuloihin ja

valtionosuuksiin, joten nettosäästö jää selvästi toimintamenosäästöä pienemmäksi. Säästön toteutuminen

edellyttää, että kunnissa päätetään erikseen hyödyntää työajan pitenemisen tuomaa mahdollisuutta säästöihin.

Kuntaliiton touko-kesäkuussa 2017 kunnille ja kuntayhtymille tehdyn kyselyn tulosten perusteella työajan

pidentämisen säästöpotentiaali on jäänyt realisoitumatta alun perin arvioidussa ajassa. Siksi vuosityöajan

pidentämisestä aikaansaatavia henkilöstösäästöjä on siirretty kehitysurassa vuosilta 2017–2018 vuosille 2019–

2020. Kuntatalouden kehitysarviossa vuosityöajan pidentämisen vaikutukset perustuvat teknisiin oletuksiin.

Kehitysarviossa on oletettu, että sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön osalta työajan pidentäminen realisoituu

säästöiksi kolmen vuoden kuluessa eli vuosina 2017–2019. Työajan piteneminen hidastaa palvelutarpeen kasvusta

aiheutuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvua, kun nykyinen henkilöstö voi tuottaa pidemmän työajan

vuoksi aiempaa enemmän palveluja.

7

Opetussektorin osalta laskelmassa on huomioitu, ettei työajan pidentäminen johda säästöihin. Muun henkilöstön

osalta teknisenä oletuksena on, että työajan pitenemisen mahdollistama toimintamenosäästö toteutuu vähitellen

vuoteen 2020 mennessä.

Säästöjen toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Niiden toteutuminen edellyttää kunnissa eläköitymisen ja

työvoiman vaihtuvuuden hyödyntämistä töiden uudelleenorganisoinnissa. Kevan tekemän arvion mukaan kunta-

alalta jää lähivuosina eläkkeelle noin 16 000 henkilöä vuosittain. Palkansaajien maksukorotukset, lomarahojen

leikkaus ja työajan pidentämisestä syntyvät toimintamenosäästöt alentavat kuntatalouden verotuloja noin 500 milj.

eurolla vuoden 2018 tasolla. Lisäksi hallitus tukee sopimusta keventämällä palkansaajien ja eläkeläisten verotusta.

Hallituksen päättämistä tuloveroperustemuutoksista aiheutuvat kuntien verotulojen menetykset kompensoidaan

kuntien valtionosuuksissa. Kilpailukykysopimuksesta syntyvät toimintamenosäästöt huomioidaan kuntien

valtionosuuksissa. Talousarvioesityksessä lomarahojen leikkaukset ja työajan pitenemisestä aiheutuva

potentiaalinen menosäästö huomioidaan valtionosuuksissa täysimääräisesti vuonna 2018. Sen sijaan

työnantajamaksumuutoksista syntyviä henkilöstömenosäästöjä ei ole huomioitu valtionosuuksissa.

Ilman suotuisten työllisyysvaikutusten huomioimista kilpailukykysopimuksen vaikutus on lyhyellä aikavälillä julkista

taloutta heikentävä. Vaikutus on kuntatalouden kehitysarviossa noin 100 milj. euroa kuntataloutta heikentävä

vuonna 2018. Pidemmällä aikavälillä kilpailukykysopimuksen suotuisat vaikutukset työllisyyteen ja kasvuun

hyödyttävät myös kuntataloutta.

(Valtionvarainministeriö, Kuntatalousohjelma vuodelle 2018, 31.10.2017)

3.2 Henkilöstö

Kemiönsaaren kunnan henkilöstöstrategia päivitettiin vuonna 2013, ja se on voimassa vuodet 2013–2016.

Henkilöstöstrategia päivitetään syksyn 2017 aikana.

Henkilöstöyksikön toiminnan tavoitteet on kuvattu tarkemmin kohdassa hallinto-osasto/henkilöstöhallinto.

Henkilöstömäärän kehitys

Henkilötyövuosien määrä kuntatasolla pysyy muuttumattomana tilinpäätöksestä 2016 talousarvioon 2017.

8

Eläköitymisennuste

Tulevien vuosien aikana, vuoteen 2020 mennessä, kunnassa jää ennusteiden mukaan eläkkeelle vajaat 70

työntekijää. Tämän jälkeen eläköitymistahti hidastuu.

Jokaista eläköitymistä sekä mahdollisia uusrekrytointeja täytyy tarkastella kriittisesti, yhtäältä suhteessa tulevaan

sote-uudistukseen ja toisaalta suhteessa heikentyneeseen kuntatalouteen. Vakituisiin työsuhteisiin palkkaaminen

tulee jatkossa edellyttämään kunnanjohtajan hyväksyntää.

3.3 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Kemiönsaaren ensimmäinen hyvinvointikertomus valmistuu loppuvuodesta 2017. Hyvinvointikertomus

valmistellaan kunnassa tai alueellisesti hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi.

Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen

• kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta

• asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista

• terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista

• palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä

• ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista.

Hyvinvointikertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain. Vuosittain valittavat

painopistealueet ovat osa talousarviota. Painopistealueet arvioidaan talousarvion toteutumisen yhteydessä.

Hyvinvointikertomus on osa kunnan strategista johtamista ja sitä hyödynnetään talouden ja toiminnan

suunnittelussa.

Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa hyvinvointipolitiikan suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin

työvälineeksi. Kertomus on tiiviisti ja helposti ymmärrettävään muotoon kirjoitettu kuvaus kuntalaisten

terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavien tekijöiden muutoksista ja kehittämistarpeista.

Kemiönsaaren hyvinvointikertomus 2017–2021

Kemiönsaaren hyvinvointikertomus 2017–2021 on jaettu neljään osaan seuraavien ikäryhmien perusteella: 0–15-

vuotiaat, 16–25-vuotiaat, työikäinen väestö ja seniorit.

Käytettävissä olevien terveyttä ja elämää koskevien tietojen sekä tunnistettujen tarpeiden perusteella eri

ikäryhmille on määritelty seuraavat kehittämistoimenpiteet:

0–15-vuotiaat:

1. Vanhemmuuden tukeminen

2. Toimenpiteet päihteiden käytön ennaltaehkäisemiseksi

3. Liikunnan edistäminen

4. Lasten kannustaminen aktiivisuuteen ja yhdistysten ja yhteiskunnan järjestämään toimintaan osallistumiseen

5. Terveellisten ruokatottumusten edistäminen

6. Kolmannen sektorin koulutus

9

16–25-vuotiaat:


2. Työllistävän toiminnan kehittäminen

3. Nuorten aktivoiminen yhteiskuntaan (yhdistykset, verkostot jne.)


Työikäinen väestö


2. Asukkaiden aktiivisuus ja osallisuus


Seniorit

1. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen

2. Liikunnan edistäminen

3. Sukupolvirajat ylittävä yhteistyö


Hyvinvointikertomuksessa on kuvattu tavoitteet, toimenpiteet ja vastuuhenkilöt kullekin

kehittämistoimenpiteelle.

3.4 Elinkeinopolitiikka ja aluekehittäminen

Linjaukset on määritelty strategiassa

Valtuusto hyväksyi maaliskuussa 2017 Kemiönsaaren kunnan strategian, ”Tulevaisuuden Kemiönsaari

2017–2021”. Strategiassa on määritelty kunnan visio.

Kunnan uuden strategian laadintaprosessin aikana kysyimme henkilöstöltä ja asukkailta: ”Mihin Kemiönsaaren

tulisi panostaa tulevaisuudessa ollakseen kilpailukykyinen kunta?”

10

Vastaukset:

Eniten kannatusta sai se, että kunta tukee elinkeinoelämää ja tekee yhteistyötä yrittäjien kanssa, mikä näkyy myös

kunnan strategisissa tavoitteissa.

Strategiset tavoitteemme ovat:

1) Kannamme vastuun omasta ja toistemme hyvinvoinnista

2) Toimintamme on avointa ja yhteisöllistä

3) Teemme töitä elinvoimaisen Kemiönsaaren hyväksi

4) Tasapainoinen ja suunnitelmallinen talous

Kolmannessa tavoitteessa, joka on ”Teemme töitä elinvoimaisen Kemiönsaaren hyväksi”, on kuvailtu

elinkeinopolitiikkamme yleiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet.

Elinkeinopolitiikka käytännössä

Elinkeinoasioiden ohjauksesta vastaa hiljattain perustettu elinkeinolautakunta. Elinkeinopolitiikan käytännön

toteutuksesta vastaa kehitysosasto hyvässä yhteistyössä yrittäjien sekä kunnan muiden osastojen ja johtoryhmän

kanssa. Kunnan elinkeinopolitiikan kokonaisvastuu kuuluu kunnanjohtajalle.

Kunta pitää yhteyttä Kemiönsaaren yrittäjiin yritystiimin kautta.

Pyrimme jatkuvasti parantamaan elinkeinoasioiden nopeaa ja joustavaa käsittelyä kunnassa sekä edistämään sitä,

että Kemiönsaarelle olisi helppo perustaa uusia yrityksiä. Pyrimme luomaan kunnalle maineen erittäin

elinkeinoystävällisenä kuntana.

Elinkeinopolitiikan konkreettisia toimenpiteitä:

Kunta tarjoaa yritysneuvontaa.

Jatkuva yhteydenpito ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton kanssa, osallistuminen eri toimielimiin,

kuten maakunnan yhteistyöryhmään (MYR), aluejohtajien tapaamisiin ja muihin seudullisiin ja kansallisiin

tahoihin.

Liikenneyhteyksien ja -kysymysten valvonta.

Teollisuustonteista ja -halleista ilmoitetaan ja niitä markkinoidaan.

11

Yrittäjien aamiaisten, inspiraatioluentojen, koulutusten ja verkostoitumistapaamisten järjestäminen sekä

benchmarking. Suunnitteilla on myös yrityskäyntejä päättäjille.

Yrittäjille lähetetään sähköinen uutiskirje, ja myös verkkosivut on tärkeä tiedotuskanava.

Yritysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa (kunnanhallitus, valtuusto).

Konsultointi omistaja- ja sukupolvenvaihdoksissa.

Yrityskasvatus kouluissa.

Vuoden yrittäjän, vapaa-ajan asukkaan ja lähettilään nimittäminen Axel Illassa.

Sosiaalisessa mediassa toteutetaan erilaisia kampanjoita, kuten #ShoppingAtKimitoon, paikallisille

yrityksille jaetaan yhteistyöhön kannustavia elinkeinoseteleitä.

Osallistuminen eri messuille yhteistyössä yrittäjien kanssa. Infolehtisten, esitteiden ja lehtien

julkaiseminen. September Open.

Erilaisten elinkeinoelämää tukevien EU-hankkeiden kehittäminen ja niihin osallistuminen.

Kaavoituksella on suuri merkitys kunnan kehitykseen. Kaavoituksesta vastaa kunnan ympäristö- ja

tekniikkaosasto. Kaavoitus ohjaa pitkälti alueen kehitystä.

Aktiiviset kyläyhdistykset kehittävät lähiympäristöä. EU-hankkeilla voidaan auttaa kylien kehitystä.

Kolmannen sektorin, kunnan ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

Mittaluvut, tilastot ja seuranta

Tohtori Timo Aron tuoreimmasta mittauksesta (lokakuu 2017) ilmenee, että Kemiönsaari kuuluu Suomen

yritteliäimpiin kuntiin. Kemiönsaari sijoittui viidennelle sijalle, kun lasketaan perustettujen yritysten määrä tuhatta

asukasta kohden.

Muut elinkeinopoliittiset mittaluvut:

Kansallinen ELPO-mittari. Mittarin laatii Suomen yrittäjät joka toinen vuosi.

Varsinais-Suomen yrittäjät ja Osuuspankki laativat vuosittain alueellisen mittarin.

Vuoden 2018 aikana laadimme oman paikallisen mittarin, jolla voimme jatkossa tehdä mittauksen vuosittain

paikallisesti ja näin saada tietoa siitä, mihin meidän kannattaa panostaa enemmän paikallisen elinkeinoelämän

tukemiseksi.

12

Seuraamme jatkuvasti:

perustettujen ja lakkautettujen yritysten määrää,

työttömyyttä,

vapaita työpaikkoja,

tuloja lähtömuuttoa sekä

syntyneiden ja kuolleiden lukumäärää.

Ajatuksia tulevasta

Valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus muuttaa kuntien tehtäväkenttää tulevaisuudessa. Kuntien

elinvoimaisuuden merkitys kasvaa. Elinvoimaisuus kattaa kunnan vetovoimaisuuden, maineen ja viihtyisyyden,

liikenneyhteydet, kaavoituksen ja maankäytön, tapahtumat sekä joustavan päätöksenteon – toisin sanoen koko

elinvoimapolitiikan.

Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan.

3.5 Talousarviovalmistelu ja talouden tasapainottaminen

Kunnanhallitus käsitteli elokuussa vuoden 2018 talousarviokehystä. Kehyksen vuosikate oli 3,27 miljoonaa euroa

ja alijäämä 516 698 euroa. Kehys laadittiin vuoden 2016 tilinpäätöksen perusteella.

Kemiönsaaren kunnassa on vuodesta 2010 lähtien ollut käytössä Kuntaliiton suositukseen perustuva sisäinen

vuokra. Sisäinen vuokra

kohdistaa tilakustannukset tilojen käytön perusteella oikeudenmukaisesti

selkeyttää budjetointia ja rahoitussuunnittelua

ohjaa tilojen tehokkaaseen käyttöön

helpottaa kunnan eri yksiköiden toiminnan taloudellisuuden arviointia ja vertailua

mahdollistaa tuleviin peruskorjauksiin varautumisen (rakennusten pitäminen palveluiden vaatimassa

kunnossa) ja

antaa mahdollisuuden vertailla myös muita vaihtoehtoisia tapoja tilojen hankintaan.

Vuokria on päivitetty vuoden 2018 talousarvioon Trellum Consulting Oy:n asiantuntija-avulla. Vuokrien

määrittelyssä on myös huomioitu meneillään oleva maakuntauudistus, jossa kunta tulee jatkossa vuokraamaan

maakuntien käyttöön menevät rakennukset. Nyt tehdyn vuokrien määrittelyn tavoitteena on myös tuottaa

sellainen vuokrahinta, jota voidaan soveltaa maakunnalle vuokrattavien tilojen vuokrien määrittelyyn.

Sisäisen vuokran laskutapaa on syksyn aikana päivitetty niin, että pääomaosuuteen sisältyy myös kuuden prosentin

tuottovaatimus. Sisäinen vuokra koostuu käyttövuokrasta, ylläpitovuokrasta ja pääomavuokrasta.

13

Tasapainoisen talousarvion aikaansaamiseksi kaikkien osastojen kanssa on keskusteltu talousarvioehdotuksista.

Osastot ovat laatineet ensimmäisen ehdotuksen ilman uutta sisäistä vuokraa, jotta ehdotukset olisivat helpommin

verrattavissa aikeisempiin vuosiin. Kuntatasolla uusi sisäinen vuokra on 5,70 miljoonaa euroa.

Lautakuntien talousarvioehdotus, joka sisältää uuden sisäisen vuokran, ylittää talousarviokehyksen 2,23 miljoonalla

eurolla. Kehitysosaston ylitys on 109 000 euroa, sivistysosaston ylitys on 1,48 miljoona euroa ja

peruspalveluosaston ylitys on 2 miljoonaa euroa. Hallinto-osasto ylittää kehyksen 153 000 eurolla ja ympäristö-

ja tekniikkaosasto alittaa 1,5 miljoonalla eurolla. Kunnanjohtajan talousarvioehdotukseen ei ole tehty leikkauksia.

Talousarvion valmistelun aikana poistot ovat vähentyneet 165 000 eurolla ja verotulot ovat lisääntyneet 261 000

eurolla. Korkokulut ovat lisääntyneet 40 000 eurolla johtuen lainannostosta syksyllä 2017.

Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa investointien määrä on 2,49 miljoonaa euroa.

Kuntalain 110 §:ssä säädetään seuraavaa: Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat

kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa

hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava

tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa

tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää

yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Kunnan vuoden 2016 taselaskelma näyttää 15,4 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää. Vuoden 2017 ennustettu

tulos on positiivinen, minkä seurauksena ylijäämä kasvaa meneillään olevan tilikauden jälkeen noin 16 miljoonaan

euroon. Vuoden 2018 talousarviossa ylijäämä pienenee 2,36 miljoonalla eurolla.

Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai

useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi 2018 on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi ja tässä tapauksessa

TULOSLASKELMA TALOUSARVIO 2018 Sisäiset Ulkoiset TA 2018

erät erät yhteensä

Myyntituotot 4 152 674 2 978 360 7 131 034

Maksutuotot 0 2 646 000 2 646 000

Tuet ja avustukset 0 491 260 491 260

Vuokratuotot 5 706 147 533 800 6 239 947

Muut toimintatuotot 253 760 225 803 479 563

Toimintatuotot 10 112 581 6 875 223 16 987 804

Henkilöstökulut 0 24 208 105 24 208 105

Palvelujen ostot 4 278 083 18 872 867 23 150 950

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 59 951 3 593 738 3 653 689

Avustukset 0 1 616 150 1 616 150

Vuokratuotot 5 706 147 536 471 6 242 618

Muut toimintakulut 68 400 103 320 171 720

Toimintakulut 10 112 581 48 930 651 59 043 232

TOIMINTAKATE 0 -42 055 428 -42 055 428

Verotulot 22 608 000 22 608 000

Valtionosuudet 20 975 699 20 975 699

Korkotuotot 3 000 0 3 000

Muut rahoitustuotot 0 10 000 10 000

Korkokulut 3 000 258 000 261 000

Muut rahoituskulut 0 13 000 13 000

Rahoitustuotot- ja kulut 0 -261 000 -261 000

VUOSIKATE 0 1 267 271 1 267 271

Poistot ja arvonalentumiset 3 790 000 3 790 000

TILIKAUDEN TULOS 0 -2 522 729 -2 522 729

Poistoeron muutos 164 000 164 000

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 0 -2 358 729 -2 358 729

14

taloussuunnitelma ulottuu ainakin vuoteen 2020 saakka. Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu

toteutettavaksi vuodesta 2020 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitä

ehdittäne hyväksyä vuoden 2017 aikana. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan

on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi Kuntaliitto suosittelee nykyisten ohjeiden perusteella,

että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuoden 2020 taloussuunnitelmansa siten, että sen luvuissa ei huomioida

mahdollista tulevaa uudistusta.

Uudistusta ei ole Uudistus on

TULOSLASKELMA otettu huomioon otettu huomioon

Ulkoinen / sisäinen TP 2016 TA 2017 MUUTETTU TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2020

TA 2017

Toimintatuotot 15 836 042 14 912 827 14 912 827 16 987 804 17 002 804 17 012 804 13 538 884

Valmistus omaan käyttöön

Toimintakulut -57 005 547 -57 450 496 -57 610 496 -59 043 232 -59 411 747 -59 898 057 -28 132 579

Toimintakate -41 169 506 -42 537 669 -42 697 669 -42 055 428 -42 408 943 -42 885 253 -14 593 695

Verotulot 22 398 404 21 807 000 21 807 000 22 608 000 23 343 000 23 874 000 13 020 000

Valtionosuudet 23 042 392 22 295 576 22 295 576 20 975 699 20 975 699 20 975 699 4 685 000

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 11 911 6 000 6 000 3 000 1 000 1 000 1 000

Muut rahoitustuotot 28 860 22 000 22 000 10 000 19 000 31 000 31 000

Korkokulut -220 640 -307 000 -307 000 -261 000 -304 990 -344 090 -344 090

Muut rahoituskulut -17 046 -11 000 -11 000 -13 000 -22 000 -34 000 -34 000

Vuosikate 4 074 375 1 274 907 1 114 907 1 267 271 1 602 766 1 618 356 2 765 215

Poistot ja arvonalentumiset -3 579 279 -3 545 000 -3 545 000 -3 790 000 -3 928 000 -3 850 550 -3 765 600

Satunnaiset tulot

Satunnaiset kulut

Tilikauden tulos 495 096 -2 270 093 -2 430 093 -2 522 729 -2 325 234 -2 232 194 -1 000 385

Tilinpäästös siirrot 164 015 165 000 165 000 164 000 163 400 163 400 163 400

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 659 111 -2 105 093 -2 265 093 -2 358 729 -2 161 834 -2 068 794 -836 985

15

4 KUNTAKONSERNI

4.1 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje

Konsernijohdon muodostaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Konsernijohto johtaa Kemiönsaaren kunnan

kuntakonsernia, vastaa siitä, että yhteisöjen valvonta on kunnossa, antaa tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita

konserniohjeen lisäksi tai siirtää ohjeidenantovaltuuden, valitsee kunnan edustajat kunnan kokonaan tai osittain

omistamien yhtiöiden yhtiökokouksiin (yhtiöiden, joista kunta omistaa 50 % tai vähemmän), antaa lausunnon

yhteisöjen talousarvioista ja taloussuunnitelmista sekä muista tulevaisuutta koskevista suunnitelmista, antaa

kuntalain 23 §:n mukaisesti ohjeita kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, tiedottaa valtuustolle

toimintakertomuksen yhteydessä yhteisöjen toiminnasta sekä seuraa yhteisöjen toimintaa ja antaa tarvittaessa

toimenpide-ehdotuksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata

kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurata konserninjohtamisen toteutumista sekä ilmoittaa

kunnanhallitukselle havaitsemistaan epäkohdista.

Kuntaliitto, Kunnan konserniohje 2017

Konserniohje uudistettiin keväällä 2017, ja ohjeeseen liitettiin hyvän hallinto- ja johtamistavan ohje sekä

omistajapoliittiset linjaukset. Samalla uudistettiin tytäryhtiöiden ja emokunnan välisiä työtapoja ja raportointia

siten, että controllerin työtehtävät kattavat jatkossa myös konsernin.

16

Kuntaliitto, Kunnan konserniohje 2017, Konsernin vuosikello

Yleiset konsernitavoitteet

1. Tytäryhteisöjen toiminnan on tuettava kunnan strategian toteutumista.

2. Kunnan konserniohjeet otetaan kaikilta osin huomioon tytäryhteisöjen toiminnassa ja kunnan toteuttamassa

yhtiöiden ohjauksessa.

3. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät toimivat taloudellisesti itsensä kannattavasti ja niiden tulee Kemiönsaaren

kunnan tavoin tehostaa toimintaansa jatkuvasti.

4. Kemiönsaaren kunta määrittelee ammattimaisuuden ja alan osaamisen nimittäessään edustajiaan tytäryhtiöihin.

Valittavien tulee mahdollisimman hyvin täyttää edellytetyt kriteerit.

Taloussuunnitelmakauden 2018–2020 tavoitteet

- Tytäryhtiöiden ja emokunnan välisiä työskentelytapojen ja raportoinnin uudistelua kehitetään. Avainlukuja ja

seurantamenetelmiä työstetään vuoden 2018 aikana.

- Faxellin roolia ja tulevia tehtäviä tarkastellaan. Yhtiöllä ei ole tuloja, ja kaikki kustannukset kuormittavat

osakepääomaa. Vaihtoehtoina ovat yhtiön kehittäminen johonkin suuntaan, odotustila tai yhtiön

lakkauttaminen.

- Asunto-osakeyhtiö Kimitobackenin ja Dalsbostäderin fuusioitumista selvitetään.

- Dalmed Oy Ab:n tulevaa roolia ja toimintaedellytyksiä selvitetään.

- Pienemmät kiinteistöyhtiöt ja osuudet kiinteistöyhtiöistä myydään.

17

5 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA

5.1 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus

Valtuusto päättää siitä, miten talousarvio perusteineen sitoo kunnanhallitusta ja muita kunnan elimiä. Talousarvio

koostuu toiminta-alueen määrärahoista, rahoitustuloista ja toimintatavoitteista, talousarvion yleisistä perusteista,

avainluvuista ja tuloslaskennasta. Kuntalain mukaan toimintatavoitteet ovat kunnanvaltuustoa sitovia.

Tulosyksiköt velvoitetaan hankkimaan talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat tulee selvittää

viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä tai tarvittaessa talousarviomuutoksen kautta, mikäli poikkeamat ovat

huomattavia. Yksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomasta irtaimesta. Myyntitulot voidaan käyttää

yksikön menojen kattamiseen.

Investointiosan määrärahat on sidottu projekteittain valtuustoon.

Talousarviossa osoitettua sitovaa määrärahaa ei saa ylittää. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on

talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta

velvollisuutta käyttää määrärahaa kokonaisuudessaan ei ole, jos asetetut tavoitteet on saavutettua.

Talousarvion yleiset perusteet ovat tietoa, jonka ei katsota olevan sitova osa talousarviota. Vastuualueiden tulee

seurata perusteissa ja niihin kirjatuissa pääpainopistealueissa esitettyjä toimintalinjoja. Talousarviossa on esitetty

erilaisia avainlukuja, jotka eivät ole sitovia, mutta suuntaa antavia.

Käyttötalousosa

Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet ja tavoitteiden edellyttämät määrärahat

ja tuloarviot. Valtuusto päättää käyttötalousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita

asetetaan. Käyttötalousosan budjetti hyväksytään palvelualueittain.

Kemiönsaaren kunnan käyttötalousosan rakenne on seuraava (raportointitaso):

Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu

Ympäristö ja

tekniikka

Hallinto Hallinto Hallinto Hallinto

Henkilöstö Lasten päivähoito Sosiaali Valvonta

Talous Opetus Vanhustenhuolto Kiinteistö ja

IKT Aikuisopisto Terveydenhuolto yhdyskuntatekniikka

Kirjasto Erikoissairaanhoito Kaavoitus

Kulttuuri ja vapaa-

aika

Kemiönsaaren Vesi

Tuloslaskelmaosa

Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään määrärahat ja

tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat myös verotulot (kunnan

tulovero, kiinteistövero, osuus yhteisöveron tuotosta), valtionosuudet, korkotuotot, muut rahoitustuotot,

korkokulut, muut rahoituskulut, suunnitelman mukaiset poistot sekä satunnaiset erät.

Rahoitusosa

Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan

maksuvalmiuteen. Sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset, pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja

vähennykset, lyhytaikaisten lainojen muutos sekä oman pääoman muutokset.

Investointiosa

Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille, joiden kulut kirjanpidossa

aktivoidaan tasetileille. Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia projekteittain.

18

Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta

Kunnanhallitus saa kahdesti vuodessa, 30.4. ja 30.9., tietoja osastojen toteutumasta sekä talousarviossa

hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisen tavoitteista. Kunnanhallitukselle annetaan neljännesvuosittain kunnan

talouden seurantaraportti.

Mikäli on ilmeistä, ettei talousarviossa hyväksyttyä toiminnallista tai taloudellista tavoitetta saavuteta, lautakuntien

on ilmoitettava asiasta heti kunnanhallitukselle ja esitettävä poikkeaman syy ja annettava selvitys, mihin

toimenpiteisiin on ryhdytty tai ryhdytään tavoitteen saavuttamiseksi. Taloudellisiin tavoitteisiin sisältyy myös se,

ettei sitovaa määrärahaa ylitetä tai sitovaa tuloarviota aliteta.

Raportoinnista ulospäin ja lautakunnan sisäisestä raportoinnista vastaa tilivelvollinen viranhaltija. Tilivelvollisten

on luotava sellainen seuranta- ja raportointijärjestelmä, jolla he voivat varmistaa, että toiminnalliset ja taloudelliset

tavoitteet saavutetaan. Raportoinnin lautakuntiin tulee tapahtua vähintään kahdesti vuodessa.

5.2 Määrärahat sitovuustasoittain

SITOVUUS MÄÄRÄRAHAT TULOARVIOT TOIMINTAKATE

KÄYTTÖTALOUSOSA

Hallinto-osasto N 2 185 504 486 669 -1 698 835

Kehitysosasto N 1 003 730 19 820 -983 910

Sivistysosasto N 15 527 360 745 968 -14 781 392

Peruspalveluosasto N 30 663 892 3 473 920 -27 189 972

Ympäristö ja tekniikka N 9 662 746 12 261 427 2 598 681

Josta myyntivoitot B 100 000

Josta myyntitappiot B

TULOSLASKELMAOSA

Verotulot B 22 608 000

Valtionosuudet B 20 975 699

Korkotulot B 3 000

Muut rahoitustulot B 10 000

Korkomenot B 261 000

Muut rahoitusmenot B 13 000

INVESTOINTIOSA

Hallinto-osasto B 132 500

Kehitysosasto B 75 000

Sivistysosasto B 180 000 7 500

Peruspalveluosasto B 273 000

Ympäristö ja tekniikka B 1 883 000 45 000

Josta YjT hallinto B 15 000 45 000

Josta kiinteistöt B 960 000

Josta yhdyskuntatekniikka B 808 000

Josta vesiliikelaitos B 100 000

RAHOITUSOSA

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset kunnalta

Antolainasaamisten vähennykset 317 172

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäykset kunnalta

Pitkäaikaisten lainojen lisäykset muilta 3 400 000

Lyhytaikaisten lainojen muutos

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset kunnalta 317 172

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset muilta 2 195 852

Vaikutus maksuvalmiuteen 0

YHTEENSÄ 64 373 756 64 354 175

N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio

19

6 TULOSLASKELMA

ULKOINEN TULOSLASKELMA

Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaanlukien 2015 2015 2017 2017 2018

Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Muut TA Talousarvio

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 2 941 674 3 264 127 2 913 700 2 913 700 2 978 360

Maksutuotot 2 657 290 2 855 218 2 534 350 2 534 350 2 646 000

Tuet ja avustukset 955 245 881 083 675 580 675 580 491 260

Vuokratuotot 572 842 602 173 547 750 547 750 533 800

Muut toimintatuotot 532 673 489 706 263 674 263 674 225 803

TOIMINTATUOTOT 7 659 724 8 092 307 6 935 054 6 935 054 6 875 223

Valmistus omaan käyttöön 120 041 0

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 19 053 908 18 515 851 19 744 050 19 744 050 19 065 511

Henkilöstösivukulut

Eläkekulut 4 727 725 4 525 354 4 389 070 4 389 070 4 292 014

Muut henkilöstösivukulut 1 058 865 1 081 963 1 034 813 1 034 813 850 580

Henkilöstösivukulut 5 786 590 5 607 317 5 423 883 5 423 883 5 142 594

Henkilöstökulut 24 840 498 24 123 168 25 167 933 25 167 933 24 208 105

Palvelujen ostot 18 113 878 18 957 219 18 430 766 18 590 766 18 872 867

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 387 854 3 484 486 3 713 444 3 713 444 3 593 738

Avustukset 1 938 387 1 999 338 1 595 070 1 595 070 1 616 150

Vuokrakulut 617 634 525 066 451 960 451 960 536 471

Muut toimintakulut 173 639 172 536 113 550 113 550 103 320

TOIMINTAKULUT 49 071 889 49 261 813 49 472 723 49 632 723 48 930 651

TOIMINTAKATE -41 292 123 -41 169 506 -42 537 669 -42 697 669 -42 055 428

VEROTULOT

Kunnallisvero 18 861 262 18 509 339 17 897 000 17 897 000 18 320 000

Yhteisövero 810 620 735 167 735 000 735 000 1 056 000

Kiinteistövero 3 120 230 3 153 898 3 175 000 3 175 000 3 232 000

VEROTULOT 22 792 112 22 398 404 21 807 000 21 807 000 22 608 000

VALTIONOSUUDET 22 532 013 23 042 392 22 295 576 22 295 576 20 975 699

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Korkotuotot 12 905 9 979 0

Muut rahoitustuotot 28 216 24 020 22 000 22 000 10 000

Korkokulut 213 719 218 708 301 000 301 000 258 000

Muut rahoituskulut 10 121 12 206 11 000 11 000 13 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -182 719 -196 915 -290 000 -290 000 -261 000

VUOSIKATE 3 849 283 4 074 375 1 274 907 1 114 907 1 267 271

POISTOT JA ARVONALENTUMISET 2 764 726 3 579 279 3 545 000 3 545 000 3 790 0000 0

TILIKAUDEN TULOS 1 084 556 495 096 -2 270 093 -2 430 093 -2 522 729

POISTOERON LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 164 683 164 015 165 000 165 000 164 000VARAUSTEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0RAHASTOJEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (ALIJÄÄMÄ) 1 249 240 659 111 -2 105 093 -2 265 093 -2 358 729

TAVOITEET JA TUNNUSLUVUT

Toimintatulot / Toimintamenot, % 15,6 % 16,4 % 14,0 % 14,0 % 14,1 %

Vuosikate / Poistot, % 139,2 % 113,83 % 36,0 % 31,5 % 33,4 %

Vuosikate, euro/asukas 557 € 593 € 185 € 162 € 186 €

Kertynyt yli- / alijäämä 14 784 962 15 444 073 14 984 958 13 178 980 15 870 8510,0 % 0 0,0 % 0,0 % 0,0 %

Asukasmäärä vuoden lopussa 6 908 6 868 6 908 6 868 6 821

20

Tuloslaskelman tunnusluvut

Tuloslaskelman yhteydessä on esitetty tuloslaskelman tunnusluvut vuoden 2016 tilinpäätöksen osalta,

talousarviovuodelle 2017, talousarviovuodelle 2018 sekä suunnitelmavuosille 2019 ja 2020.

Toimintatuotot / Toimintakulut %

= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut – valmistus omaan käyttöön)

Tunnusluku kertoo kuinka paljon käyttötalouden toimintakuluista katetaan maksu- ja myyntituloilla. Vuonna 2018

verotuloilla ja valtionosuuksilla katetaan 73,8 % toimintakuluista.

Vuosikate / Poistot %

= 100 * Vuosikate / Poistot

Tunnusluku kertoo tulorahoituksen määrän, joka jää käytettäväksi investointeihin, poistoihin ja lainan

lyhennyksiin. Kun tunnusluvun arvo on 100 % tai sitä suurempi, voidaan kunnan tulorahoituksen katsoa olevan

riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on poistoja alempi. Jos

vuosikate on negatiivinen, kunnan tulorahoitus on heikko.

Vuosikate, € / asukas

Tunnusluku on yleisesti käytetty tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa

tavoitearvoa ei voida asettaa.

Kertynyt ylijäämä, € / asukas

= (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä) / asukasluku

21

6.1 Tuloslaskelman analysointi

TULOSLASKELMA

Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien

2016 2017 2017 2018 2019 2020

Ulkoinen / sisäinen TilinpäätösTalousarvio Muut.TA Talousarvio Taloussuun. Taloussuun.

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 7 268 594 7 293 803 7 293 803 7 131 034 7 146 034 7 156 034

Maksutuotot 2 855 218 2 537 350 2 537 350 2 646 000 2 646 000 2 646 000

Tuet ja avustukset 881 083 675 580 675 580 491 260 491 260 491 260

Vuokratuotot 4 050 342 3 806 020 3 806 020 6 239 947 6 239 947 6 239 947

Muut toimintatuotot 780 805 600 074 600 074 479 563 479 563 479 563

TOIMINTATUOTOT 15 836 042 14 912 827 14 912 827 16 987 804 17 002 804 17 012 804

Valmistus omaan käyttöön 0

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut 24 123 168 25 167 933 25 167 933 24 208 105 24 488 084 24 781 511

Palvelujen ostot 23 109 376 23 031 885 23 191 885 23 150 950 23 311 986 23 504 869

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 546 413 3 770 428 3 770 428 3 653 689 3 653 689 3 653 689

Avustukset 1 999 338 1 595 070 1 595 070 1 616 150 1 551 150 1 551 150

Vuokrakulut 3 973 234 3 710 230 3 710 230 6 242 618 6 235 118 6 235 118

Muut toimintakulut 254 017 174 950 174 950 171 720 171 720 171 720

TOIMINTAKULUT 57 005 547 57 450 496 57 610 496 59 043 232 59 411 747 59 898 057

TOIMINTAKATE -41 169 506 -42 537 669 -42 697 669 -42 055 428 -42 408 943 -42 885 253

VEROTULOT

Kunnallisvero 18 509 339 17 897 000 17 897 000 18 320 000 18 965 000 19 451 000

Yhteisövero 735 167 735 000 735 000 1 056 000 1 090 000 1 135 000

Kiinteistövero 3 153 898 3 175 000 3 175 000 3 232 000 3 288 000 3 288 000

VEROTULOT 22 398 404 21 807 000 21 807 000 22 608 000 23 343 000 23 874 000

VALTIONOSUUDET 23 042 392 22 295 576 22 295 576 20 975 699 20 975 699 20 975 699


Korkotuotot 11 911 6 000 6 000 3 000 1 000 1 000

Muut rahoitustuotot 28 860 22 000 22 000 10 000 19 000 31 000

Korkokulut 220 640 307 000 307 000 261 000 304 990 344 090

Muut rahoituskulut 17 046 11 000 11 000 13 000 22 000 34 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT-196 915 -290 000 -290 000 -261 000 -306 990 -346 090

VUOSIKATE 4 074 375 1 274 907 1 114 907 1 267 271 1 602 766 1 618 356

POISTOT JA ARVONALENTUMISET3 579 279 3 545 000 3 545 000 3 790 000 3 928 000 3 850 550

SATUNNAISET ERÄT

TILIKAUDEN TULOS 495 096 -2 270 093 -2 430 093 -2 522 729 -2 325 234 -2 232 194

POISTOERON LISÄYS(-) VÄHENNYS(+)164 015 165 000 165 000 164 000 163 400 163 400VARAUSTEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0RAHASTOJEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMA 659 111 -2 105 093 -2 265 093 -2 358 729 -2 161 834 -2 068 794

22

Tuloslaskelmassa osoitetaan kuinka toimintatuotot riittävät palvelutoiminnan kuluihin, lainojen korko- ja muihin

rahoituskuluihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelman

välituloksina esitetään seuraavat tiedot:

Toimintakate osoittaa kuinka paljon toimintakuluista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla.

Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon

verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut.

Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen.

Toimintatuotot

Toimintatuotot vuonna 2018 ovat 16,99 miljoonaa euroa, mikä on reilut 2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden

2017 talousarviossa. Toimintatuotot lisääntyvät 12,2 % vuoden 2017 talousarviosta. On kuitenkin odotettavissa,

että vuoden 2017 toimintatuottojen kertymä on talousarvion mukainen. Vuosina 2019–2020 toimintatuottojen

kertymän arvioidaan olemaan samalla tasolla kuin vuonna 2018.

Toimintatuotoista myyntituottojen arvioidaan vähenevän 160 000 eurolla kun taas maksutuottojen odotetaan

lisääntyvän noin reilulla 100 000 eurolla. Tukien ja avustuksien arvioidaan vähenevän 184 000 eurolla ja muiden

toimintatuottojen 137 000 eurolla. Vuokratuotot lisääntyvät 2,5 miljoonalla eurolla johtuen uudesta sisäisestä

vuokrasta.

Toimintatuottojen muutos kululajeittain: Myyntituotot –2,2 %, maksutuotot 4,1 %, tuet ja avustukset –37,5 %,

vuokratuotot 39,2 % sekä muut toimintatuotot –29,7 %. Myyntituottojen osuus kaikista toimintatuotoista on 41,9

%, maksutuottojen 15,6 %, tukien ja avustusten 2,9 %, vuokratuottojen 36,8 % ja muiden toimintatuottojen 2,8 %.

Toimintakulut

Toimintakulut vuonna 2018 ovat 59 miljoonaa euroa, mikä on 1,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2017

muutetussa talousarviossa. Toimintakulut lisääntyvät 2,4 % vuoden 2017 talousarviosta. Toimintakuluista

henkilöstökuluja, palvelujen ostoja ja avustuksia tarkastellaan myöhemmin tarkemmin.

TP 2016 TA 2017 MUUT TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TA 17 - TA 18

muutos %

Toimintatuotot 15 836 041 14 912 827 14 912 827 16 987 804 17 002 804 17 012 804 12,2 %

TP 2016 TA 2017 MUUT. TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TA 17 - TA 18

muutos %

Toimintakulut 57 005 547 57 450 496 57 610 496 59 043 232 59 411 747 59 898 057 2,4 %

23

Toimintakulujen muutos kululajeittain: Henkilöstökulut –4,0 %, palvelujen ostot –0,18 %, aineet ja tarvikkeet –3,2

%, avustukset 1,3 % sekä muut toimintakulut 39,4 %. Henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista on 41,0

%, palvelujen ostojen 39,2 %, aineiden ja tarvikkeiden 6,2 %, avustusten 2,7 %, vuokramenojen 10,6 % ja muiden

toimintakulujen 0,3 %.

Henkilöstökulut

Kemiönsaaren kunnan henkilöstökulut vuonna 2018 ovat 24,21 miljoonaa euroa. Määrärahat laskevat melkein

960 000 eurolla eli 3,8 prosentilla vuodesta 2017. Henkilöstökulut pysyvät vuoden 2018 talousarviossa samalla

tasolla kuin vuoden 2016 tilinpäätöksessä.

Palkkojen sivukulut laskevat vuoteen 2017 verrattuna 9,5 %.


TA 17 - TA 18

muutos %

Palkat ja palkkiot 18 515 851 19 744 050 19 744 050 19 065 511 19 287 221 19 518 321 -3,6 %

Eläkekulut 4 525 354 4 389 070 4 389 070 4 292 014 4 340 133 4 392 152 -2,3 %

Muut henkilösivukulut 1 081 963 1 034 813 1 034 813 850 580 860 730 871 038 -21,7 %

Henkilöstökulut 24 123 168 25 167 933 25 167 933 24 208 105 24 488 084 24 781 511 -4,0 %

24

Palvelujen ostot

Palvelujen ostoon on talousarviossa varattu 23,15 miljoonaa euroa. Määräraha vähenee 44 000 euroa tai 0,2 %

verrattuna vuoteen 2017.

Suurin muutos koskee erikoissairaanhoitoa, joka laskee reilulla 700 000 eurolla tai 7 % verrattuna vuoteen 2017.

Avustukset

Avustuksiin on varattu 1,62 miljoonaa euroa, 21 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Avustukset sisältävät

kotitalouksille ja yhteisöille maksetut tuet ja avustukset.

Verotulot

Kunnan verotulot jakautuvat kunnallisveroon (tulovero), yhteisöveroon ja kiinteistöveroon. Kunnallisveron osuus

on 81 %, yhteisöveron 5 % ja kiinteistöveron 14 %.

Kuntaliiton 20.10.2017 julkaiseman veroennustekehikon mukaan kunnan verotulot 2018 nousevat 700 000 eurolla

verrattuna vuoteen 2017. Ennusteen mukaan kunnallisveroa kertyisi 18,32 miljoonaa euroa, yhteisöveroa 1,06

miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 3,23 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 veroja ennustetaan kertyvän yhteensä 22,3 miljoonaa euroa, joka on melkein 500 000 euroa

enemmän kuin talousarviossa.


TA 17 - TA 18

muutos %

Asiakaspalvelujen ostot 12 289 162 12 609 368 12 629 368 12 328 461 12 451 745 12 576 262 -2,44 %

Muiden palvelujen ostot 10 820 214 10 425 517 10 565 517 10 822 489 10 860 241 10 928 607 2,37 %

Palvelujen ostot 23 109 376 23 034 885 23 194 885 23 150 950 23 311 986 23 504 869 -0,19 %


TA 17 - TA 18

muutos %

Avustukset kotitalouksille 1 410 156 1 070 720 1 070 720 1 049 300 1 049 300 1 049 300 -2,04 %

Avustukset yhteisöille 589 182 524 350 524 350 566 850 501 850 501 850 7,50 %

Avustukset 1 999 338 1 595 070 1 595 070 1 616 150 1 551 150 1 551 150 1,30 %


TA 17 - TA 18

muutos %

Kunnan tulovero 18 509 339 17 897 000 17 897 000 18 320 000 18 965 000 8 844 000 2,31 %

Yhteisövero 735 167 735 000 735 000 1 056 000 1 090 000 888 000 30,40 %

Kiinteistövero 3 153 898 3 175 000 3 175 000 3 232 000 3 288 000 3 288 000 1,76 %

Verotulot yhteensä 22 398 404 21 807 000 21 807 000 22 608 000 23 343 000 13 020 000 3,54 %

25

Verotulot asukasta kohti laskettuna on 3 314 euroa, joka on korkeampi kuin vuoden 2017 talousarviossa (3 156

euroa). Kunnan tuloista 37 % muodostuu verotuloista, 35 % valtionosuuksista ja 28 % toiminta- ja

rahoitustuotoista. Vuoden 2018 talousarvio on valmisteltu vuoden 2017 veroprosenttien mukaan.

Valtionosuudet

Kunnan valtionosuutta arvioitaessa otetaan huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelujen

valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. Lisäksi valtionosuusmaksatuksen

yhteydessä otetaan huomioon kuntien kotikuntakorvausmenot ja -tulot. Kunnalle valtionosuusrahoitus on

yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan kunta itse päättää

valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä.

Kuntaliiton laskelman mukaan Kemiönsaaren kunta saa vuonna 2018 melkein 21 miljoonaa euroa valtionosuuksia.

Tämä on 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Taloussuunnitelmakaudelle ennustetaan

valtionosuuksien olevan samalla tasolla kuin vuonna 2018.

Vuoden 2018 valtionosuuksiin vaikuttavat heikentävästi mm. kilpailukykysopimus, indeksitarkistusten

jäädyttäminen sekä kunnan ja valtion välinen kustannusjako.

Vuosikate

Vuoden 2018 talousarviossa vuosikate on 1,27 miljoonaa euroa. Vuosikate vahvistuu vuoden 2017 talousarviosta

150 000 eurolla. Vuosikate kattaa 33 % poistoista. Vuosikate asukasta kohden vuonna 2018 on laskettuna 186

euroa, noin 25 euron kasvu vuoden 2017 talousarviosta mutta melkein 400 euron lasku tilinpäätöksestä 2016.

Taloussuunnitelmakaudella 2019–2020 vuosikatteen odotetaan nousevan 350 000 euroa.

2016 2017 2018

Tulovero 19,75 19,75 19,75

Kiinteistövero

yleinen kiinteistövero 1,10 1,10 1,10

vakituinen asunto 0,37 0,41 0,41

muut asuinrakennukset 1,10 1,10


TA 17 - TA 18

muutos %

Valtionosuudet 23 042 392 22 295 576 22 295 576 20 975 699 20 975 699 20 975 699 -6,3 %

26

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkokulut on arvioitu kunnan vieraan pääoman eli lainakannan mukaan sekä ottaen huomioon

rahoitusmarkkinoiden korkoennusteet. Korot ovat edelleen alahaisella tasolla joka vaikuttaa positiivisesti kunnan

korkokuluihin.

Kunta on keväällä 2017 osana riskienhallintaa käynyt lainasalkkunsa läpi ja ottanut kantaa lainasalkun

suojausasteeseen.

Poistot

Investointikulut kirjataan kuluiksi poistoina investoinnin taloudellisena käyttöaikana. Poistojen tarkoituksena on

kattaa korjausinvestoinnit. Poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot

säilyvät tulevina vuosina korkealla johtuen pitkään jatkuneesta korkeasta investointitasosta.

Vuonna 2018 poistot ovat 3,79 miljoonaa euroa, joka on 245 000 euroa enemmän kuin vuonna 2017 ja 211 000

euroa enemmän kuin vuonna 2016. Suurin yksittäinen investointi vuonna 2017 on Kemiön terveyskeskuksen

saneeraus ja laajennus. Projektin lasketan olevan valmis marraskuussa 2017, joten poistoihin tämä vaikuttaa

ainoastaan kuukaudella, mutta tuleviin vuosiin se vaikuttaa enemmän. Vuonna 2018 investoinnit ovat yhteensä

2,49 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos

Vuonna 2018 tilikauden tulos on 2,36 miljoonaa euroa alijäämäinen. Verrattuna vuoteen 2017 budjetoitu alijäämä

kasvaa entisestään 94 000 euroa ja verrattuna vuoden 2016 tilinpäätökseen noin 3 miljoonaa euroa. Vuonna 2019

tuloksen arvioidaan olevan 2,16 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuonna 2020 tuloksen arvioidaan olevan 2,07

miljoonaa euroa alijäämäinen, mikäli suunniteltu uudistus ei astu voimaan. Jos uudistus toteutuu, alijäämäksi

arvioidaan reilut 830 000 euroa.


TA 17 - TA 18

muutos %

Korkotuotot 11 911 6 000 6 000 3 000 1 000 1 000 -100,0 %

Muut rahoitustuotot 28 860 22 000 22 000 10 000 19 000 31 000 -120,0 %

Korkokulut 220 640 307 000 307 000 261 000 304 990 344 090 -17,6 %

Muut rahoituskulut 17 046 11 000 11 000 13 000 22 000 34 000 15,4 %

Rahoitustuotot ja kulut -196 915 -290 000 -290 000 -261 000 -306 990 -346 090 -11,1 %


TA 17 - TA 18

muutos %

Poistot 3 579 279 3 545 000 3 545 000 3 790 000 3 928 000 3 850 550 6,5 %

27

7 RAHOITUSLASKELMA

RAHOITUSLASKELMA

Uudistusta ei ole Uudistus on

otettu huomioon otettu huomioon

TP 2016 TA 2017 MUUT TA TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2020

2017

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 4 074 375 1 274 907 1 114 907 1 267 271 1 602 766 1 618 356 2 765 215

Satunnaiset erät, netto

Tulorahoituksen korjauserät -246 393 -164 000 -164 000 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000

Investointien rahavirta

Investointimenot -4 239 283 -7 160 500 -7 160 500 -2 543 500 -3 466 500 -2 496 500 -2 287 500

Rahoitusosuudet investointeihin 46 330 115 000 115 000 7 500 20 000 0 0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 341 457 209 000 209 000 145 000 145 000 145 000 145 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -23 515 -5 725 593 -5 885 593 -1 223 729 -1 798 734 -833 144 522 715

Rahoituksen rahavirta


Antolainasaamisen lisäykset liikelaitoskelle -422 503 0

Antolainasaamisten vähennykset 281 139 281 140 281 140 317 172 317 172 317 172 317 172


Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 422 503 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 7 500 000 7 500 000 3 400 000 4 100 000 3 200 000 300 000

Päitkäaikaisten lainojen vähennykset kunnalta -281 139 -281 140 -281 140 -317 172 -317 172 -317 172 -317 172

Päitkäaikaisten lainojen vähennykset muilta -2 341 606 -2 376 400 -2 376 400 -2 195 852 -2 265 690 -2 337 225 -2 337 225

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset -1 189 605 0

Rahoituksen rahavirta -2 672 211 5 123 600 5 123 600 1 204 148 1 834 310 862 775 -2 037 225

Vaikutus maksuvalmiuteen -2 695 726 -601 993 -761 993 -19 581 35 576 29 631 -1 514 510

Rahavarat 31.12 3 302 065 3 840 204 2 540 072 3 240 902 3 276 478 3 306 109 1 761 968

Rahavarat 1.1 5 997 791 4 442 197 3 302 065 3 260 483 3 240 902 3 276 478 3 276 478

Tavoiteet ja tunnuslukujen tavoitearvot

Toiminnan ja investiointien rahavirran kertymä -23 515 -5 749 108 -5 909 108 -7 132 837 -8 931 571 -9 764 715 -8 408 856

Lainanhoitokate 1,68 0,59 0,53 0,62 0,74 0,73 1,16

Kassan riittävyys, pv 21 21 14 18 18 19 19

28

Rahoituslaskelman tunnusluvut

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä kertoo,

kuinka paljon rahavirrasta jää lainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen

(alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä

tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi.

Lainanhoitokate

= (Vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + lainanlyhennykset)

Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.

Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Jos tunnusluvun arvo on alle 1,

joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, myymään kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja.

Kassan riittävyys

= 365 pv * Rahavarat varainhoitovuoden lopussa / Kassasta maksut varainhoitovuonna

Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta

maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Riittävänä tavoitearvona voidaan pitää 14–30 päivän kassan riittävyyttä.

29

7.1 Rahoituslaskelman analysointi

Toiminnan rahavirta

Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tulorahoitus

saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauserät ja satunnaiset tuotot.


Investoinnin rahavirta saadaan, kun investointimenoista vähennetään pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot sekä investointikohteisiin saadut rahoitusosuudet. Investointien rahavirta tarkoittaa, paljonko kunta

rahoittaa nettomääräisesti investointeja.

Tulevina vuosina investoinnit tullaan pitämään alhaisella tasolla. Kemiönsaarella on viime vuosina ollut useita isoja

investointihankkeita, kuten päiväkoti Silva, Amosparkens skola ja Kemiön terveyskeskuksen saneeraus ja

laajennus. Siksi investointitaso pidetään jatkossa suhteellisen alhaisella tasolla.

Bruttoinvestoinnit vuonna 2018 ovat 2,54 miljoonaa euroa.

Investoinnit esitellään tarkemmin luvussa 9.

Toiminnan ja investointien rahavirta

Toiminnan ja investointien rahavirta on 1,22 miljoonaa euroa negatiivinen. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä vastaava

tunnusluku oli 23 500 euroa negatiivinen ja vuoden 2017 muutetussa talousarviossa 5,89 miljoonaa euroa

negatiivinen. Jos toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, tarkoittaa se, että tulorahoituksella ei pystytä

kokonaan maksamaan investointeja eikä lyhentämään lainoja.

RAHOITUSLASKELMA

Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien 2016 2017 2017 2018 2019 2020

Tilinpäätös Talousarvio Muutettu TA Talousarvio Taloussunn. Taloussunn.

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 4 074 375 1 274 907 1 114 907 1 267 271 1 602 766 1 618 356

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät -246 393 -164 000 -164 000 -100 000 -100 000 -100 000

Toiminnan rahavirta 3 827 982 1 110 907 950 907 1 167 271 1 502 766 1 518 356


Investointimenot -4 239 283 -7 160 500 -7 160 500 -2 543 500 -3 466 500 -2 496 500

Rahoitusosuudet investointimenoihin 46 330 115 000 115 000 7 500 20 000 0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 341 457 209 000 209 000 145 000 145 000 145 000

Investointien rahavirta -3 851 497 -6 836 500 -6 836 500 -2 391 000 -3 301 500 -2 351 500

Toiminnan ja investointien rahavirta -23 515 -5 725 593 -5 885 593 -1 223 729 -1 798 734 -833 144



Antolainasaamisten lisäykset Liikelaitokselle -422 503

Antolainasaamisten vähennykset 281 139 281 140 281 140 317 172 317 172 317 172

Antolainauksen muutokset -141 364 281 140 281 140 317 172 317 172 317 172


Pitkäaikaisten lainojen lisäys Kunnalta 422 503

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0 7 500 000 7 500 000 3 400 000 4 100 000 3 200 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -281 139 -281 140 -281 140 -317 172 -317 172 -317 172

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -2 341 606 -2 376 400 -2 376 400 -2 195 852 -2 265 690 -2 337 225

Lyhytaikaisten lainojen muutos 859 000 0

Lainakannan muutokset -1 341 242 4 842 460 4 842 460 886 976 1 517 138 545 603


Muut maksuvalmiuden muutokset -1 189 605

Rahoituksen rahavirta -2 672 211 5 123 600 5 123 600 1 204 148 1 834 310 862 775

Rahavarojen muutos -2 695 726 -601 993 -761 993 -19 581 35 576 29 631

Kassa 3 302 065 3 840 204 2 540 072 3 240 902 3 276 478 3 306 109

Lainakanta 21 236 686 29 400 292 26 360 286 23 400 394 25 234 704 26 097 479

Laina/asukas 3 092 4 256 3 838 3 431 3 700 3 826

Asukasluku 6 868 6 908 6 868 6 821 6 821 6 821

Kassan riittävyys, päivät 21 21 18 18 19

30


Rahoituksen rahavirtaan budjetoidaan antolainojen, lainakannan ja oman pääoman muutokset.

Lainamäärä

Pitkäaikaista ulkoista lainaa arvioidaan nostettavaksi 3,40 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudelle arvioidaan

nostettavaksi yhteensä 10,7 miljoonaa euroa ulkoista lainaa. Lyhennykset ovat 2,2 miljoonaa euroa vuonna 2018.

31

8 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PALVELUALUEITTAIN

8.1 Hallinto-osasto

Hallintoyksikkö

Henkilöstöhallintoyksikkö

Talousyksikkö

IKT-yksikkö

32

HALLINTO-OSASTO

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 413 641 449 750 470 009 470 009 470 009

Maksutuotot 94 0 0 0 0


Vuokratuotot 0 0 0 0 0


TOIMINTATUOTOT 693 202 467 000 486 669 486 669 486 669

muutos % -48 % 4 % 0 % 0 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 1 181 952 792 520 790 005 797 906 807 480


Eläkekulut 293 223 202 562 218 360 220 542 223 187

Muut henkilöstösivukulut 66 325 43 195 37 597 37 974 38 430

Henkilöstösivukulut 359 548 245 757 255 957 258 516 261 617


Palvelujen ostot 850 813 882 941 918 635 927 442 936 338

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 49 028 23 950 22 700 22 700 22 700

Avustukset 15 179 15 000 15 000 15 000 15 000

Vuokrakulut 98 064 80 993 179 707 179 707 179 707


TOIMINTAKULUT 2 562 882 2 044 661 2 185 504 2 204 771 2 226 342

muutos % -25 % 6 % 1 % 1 %

TOMINTAKATE -1 869 680 -1 577 661 -1 698 835 -1 718 102 -1 739 673

SUUNNITELMAPOISTOT 84 067 85 400 102 670 102 670 102 670

TILIKAUDEN TULOS -1 953 747 -1 663 061 -1 801 505 -1 820 772 -1 842 343

33

HALLINTO-OSASTO

Hallinto-osasto

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja

Toiminta ja tavoitteet 2019–2020

Kuntien arkistointikäytännöt tulevat muuttumaan merkittävästi lähivuosina. Arkistoinnin sähköistäminen etenee,

ja muutos tarjoaa kunnille mahdollisuuden siirtyä kokonaan sähköisiin arkistoihin tulevaisuudessa. Kemiönsaari

siirtyy asteittain sähköiseen arkistointiin uuden aineiston muodostumisen myötä.

Hallinto-osasto vastaa järjestelyistä yleisten vaalien osalta. Taloussuunnitelmakaudella järjestetään

presidentinvaalit tammikuussa 2018, maakuntavaalit lokakuussa 2018, eduskuntavaalit huhtikuussa 2019 ja EU-

vaalit kesäkuussa 2019.

Strategian soveltaminen talousarviovuoden 2018 aikana

Strategian yhtenä tavoitteena on digitaalisten kanavien kehittäminen. Syksyn 2017 aikana julkaistaan kunnan uudet

verkkosivut. Työ verkkosivujen sisällön ja informaatio- ja tiedotusarvon parissa jatkuu vuonna 2018. Sähköisten

palveluiden tarjontaa lisätään yhteistyössä eri ohjelmatoimittajien kanssa.

Maakunnan kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä siten, että kunnan viranhaltijat osallistuvat sote- ja

maakuntauudistusta valmisteleviin työryhmiin.

HALLINTOYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 2 379 1 250 25 300 25 300 25 300

Henkilöstökulut -458 753 -465 998 -486 905 -491 774 -497 674

Palvelujen ostot -295 387 -258 019 -301 041 -303 848 -306 682

Aineet, tarvikkeet ja tavarat-15 682 -15 650 -14 400 -14 400 -14 400

Avustukset -15 179 -15 000 -15 000 -15 000 -15 000

Vuokrat -52 413 -40 417 -111 486 -111 486 -111 486

Muut toimintakulut -1 492 -3 000 -3 000 -3 000 -3 000

TOIMINTAKULUT -838 906 -798 084 -931 832 -939 508 -948 242

TOIMINTAKATE -836 527 -796 834 -906 532 -914 208 -922 942

34

Sitovat tavoitteet 2018

Tavoite Arviointi Tavoitetaso

Toimiva sähköinen arkisto - Siirtyminen sähköiseen arkistointiin tapahtuu 2018-2020

tulevalle aineistolle asteittain arkistolaitoksen määräysten mukaisesti

- Henkilöstölle järjestetään sähköisen arkistoinnin ja 2018-2020

asiakirjojen käsittelyn koulutusta

Joustavat ja ajanmukaiset - Siirtyminen vaalitulosten sähköiseen syöttöön 01/2018

vaalijärjestelyt vaalilautakunnissa, yksi äänestysalue 10/2018

per vaali

Asianhallintaohjelman - Kunnan asianhallintaohjelman uudempi versio 01-06/2018

kehittäminen (Tweb) otetaan käyttöön

TUNNUSLUVUT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Kokouksien määrä

Valtuusto 7 5 6 6 6

Kunnanhallitus 12 12 12 12 12

Tarkastuslautakunta 6 5 5 5 5

Keskusvaalilautakunta 1 6 6 6 0

Iltakouluja/seminaareja 4 4 4 4 4

HENKILÖSTÖBUDJETTI

Henkilötyövuosien määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Kunnanjohtaja 1 1 1 1 1

Hallintojohtaja 0,95 0,95 1 1 1

Johdon sihteeri 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 1 1 1 1 1

Kielenkääntäjä 1 1 0,8 1 1

Yhteensä 4,95 4,95 4,8 5 5

Muutokset talousarvio 2017/talousarvio 2018

Lisääntyneet kustannukset ostopalveluista

(Kaksikielinen hoivaselvitys, muut sote-uudistukseen liittyvät selvitykset) –37 000 €

35

HALLINTO-OSASTO

Henkilöstö



Manuaalisia työvaiheita pyritään jatkuvasti vähentämään, samalla kun sähköisen tiedonannon osuutta lisätään.

Vanhan henkilöstö- ja palkanlaskentaohjelman ylläpito päättyy vuoden 2017 lopussa. Uusi käyttöön otettava

henkilöstö- ja palkanlaskentaohjelma mahdollistaa tietojen ilmoittamisen sähköisessä muodossa.


Sote- ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan kaikkiin kunnan tukitoimintoihin. Kaikkien henkilöstöresursointia

koskevien kysymysten kohdalla on arvioitava, miltä organisaatio näyttää sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen.

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan tehtäväksi jäävät pääasiassa elinvoimaisuuteen ja hyvinvointiin

liittyvät asiat.



Hyvinvoivat työyhteisöt - Työyhteisöille tarjotaan tukea työhyvinvointiin 2018

tarjoamalla mahdollisuutta osallistua

KivaQ-kehittämistyöpajaan.

- Vuonna 2018 kolmelle työyhteisölle tarjotaan

mahdollisuus osallistua KivaQ-työpajaan.

Henkilöstölle tarjotaa muutostukea - Henkilöstölle tarjotaan muutostukea sote- ja 2018

sote- ja maakuntauudistuksen johdostamaakuntauudistukseen tiedotus- ja

keskustelutilaisuuksissa.

Sähköisiä työkaluja otetaan käyttöön - Kunnan nykyisen henkilöstöohjelman ylläpito 01-06/2018

prosessien yksinkertaistamiseksi päättyy 31.12.2017. Vuonna 2018 se päivitetään

uuteen ohjelmaan, joka samalla mahdollistaa

sähköisen käsittelyn ja vähentää

paperien käsittelyä.

HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 333 696 57 000 45 780 45 780 45 780




Avustukset 0 0 0 0 0

Vuokrat -23 088 -7 150 -14 481 -14 481 -14 481

Muut toimintakulut -5 715 -500 -500 -500 -500

TOIMINTAKULUT -928 722 -342 735 -343 402 -346 601 -350 177

TOIMINTAKATE -595 026 -285 735 -297 622 -300 821 -304 397

36

TUNNUSLUVUT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

KivaQ-kehittämistyöpajojen määrä 0 6 3 0 0

Esimiestapaamiset 0 0 6 6 6

Yhteistyötoimikunnan kokoukset 3 4 4 4 4



Palkanlaskija 2,5 2,5 2,3 2,3 1

Työsuojelupäällikkö 0,25 0,3 0,4 0,4 0,4

Yhteensä 2,75 2,8 2,7 2,7 1,4


Ei merkittäviä muutoksia.

37

HALLINTO-OSASTO

Talousyksikkö



Talousyksikkö hoitaa ja kehittää kunnan taloushallintoa. Yksikön tehtävänä on jatkuvasti kehittää kaikkia

taloushallinnon prosesseja sekä lisätä taloushallinnon työkalujen käyttöä toiminnan ohjauksessa. Kuntakonsernin

lisääntynyt sisäinen yhteistyö jatkuu, samalla kun kuntakonsernin merkitys uudessa kunnassa kasvaa.


Hyvä taloudenpito ja kustannustehokkuuden lisääminen mahdollistavat nykyisen veroprosentin säilyttämisen

ennallaan sekä kilpailukykyisen palvelutason ylläpitämisen. Tämä edesauttaa myös kunnan kasvuedellytyksiä.

Talousosasto tukee koko kuntaa talousosaamisella ja taloushallinnon työkaluilla muun muassa laskelmien ja

analyysien muodossa.

TALOUSYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 12 699 8 250 13 800 13 800 13 800





Vuokrat -8 875 -15 660 -32 925 -32 925 -32 925

Muut toimintakulut -835 0 0 0 0

TOIMINTAKULUT -451 125 -504 081 -506 142 -510 783 -515 932

TOIMINTAKATE -438 426 -495 831 -492 342 -496 983 -502 132

38



Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja -Yksiköiden budjettiseuranta Kuukausittain

informatiivinen tilinpäätös. -Lautakuntien seuranta Neljännesvuosittain

-Markkinatilanteen vaikutuksia kunnan talouteen

ja rahoitukseen seurataan Vuosittain

Korkoriskien hallinta -Lainasalkun ja korkosuojauksen läpikäynti 05/2018

Paperilaskujen vähentäminen -Yli puolet ostolaskuista sähköisessä muodossa Jatkuva

-Sähköisten myyntilaskujen lisääminen Jatkuva

Tehokas konsernivalvonta ja -Kuntakonsernin merkityksen esiintuominen 12/2018

-raportointi -Konserniyhtiöiden raportoinnin tehostaminen mm. 08/2018 ja 12/2018

selkeyttämällä tiedotusvastuun jakoa

TUNNUSLUVUT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Myyntilaskuja 30 057 33 000 33 000 33 000 16 500

Ostolaskuja 22 868 19 000 23 000 23 000 11 500

Sähköisen ostolaskujen osuus 65 % 55 % 70 % 75 % 75 %



Controller 0,3 0,5 0,8 1 1

Taloussihteeri 1 1 1 1 1

Kirjanpitäjä 0,4 0,5 0,3 0,3 0

Reskontranhoitaja 2,2 2,2 2 2 2

Yhteensä 3,9 4,2 4,1 4,3 4


Pienemmät henkilöstökulut (vähemmän tarvetta kuin talousarviossa 2017 budjetoitiin) –18 000 €

39

HALLINTO-OSASTO

IKT

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja/IT-käyttöpäällikkö


Digitaalisesti suuntautuneet kunnat ovat edelläkävijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. On tärkeää, että

Kemiönsaaren kunta kehittää ja tehostaa toimintaansa digitalisaation avulla.

Yhtenä taloussuunnitelmakauden painopistealueena on Kemiönsaaren kunnan tietoturvallisuuden parantaminen,

päivittäminen ja uudistaminen. Vuonna 2017 hyväksyttiin Kemiönsaaren kunnan uusi tietoturvapolitiikka.

Perustavoitteena on kunnan tietoturvan parantaminen mm. seuraavilla tavoilla:

- käyttäjien tietoturvatietoutta päivittäisessä työssä lisätään

- olemassa olevia tietoturvaohjeita, -periaatteita ja -politiikkaa päivitetään ja kehitetään

- kunnan kaikista henkilötietolain piiriin kuuluvista tietojärjestelmistä laaditaan rekisteriselosteet

- kunnan kaikista ohjelmajärjestelmistä laaditaan luettelo.


Kunta osallistuu aktiivisesti valtakunnalliseen digitalisaatioon olemalla mukana esimerkiksi eSUOMI.fi-palvelussa,

joka on kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Kehitämme myös omia digitaalisia palveluja mm.

rakennusvalvonnassa, päivähoidossa ja terveydenhuollossa.

IKT-YKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 344 429 400 500 401 789 401 789 401 789




Vuokrat -13 688 -17 766 -20 815 -20 815 -20 815


TOIMINTAKULUT -344 129 -399 761 -404 128 -407 879 -411 991

TOIMINTAKATE 300 739 -2 339 -6 090 -10 202

40



Toimiva IT-tuki - Vuoden 2018 alkupuoliskolla IT-osastolla 2018

on alimiehitystä työvapaista johtuen.

Toiminta keskittyy siksi perustehtävien, eli käyttö-

turvallisuuden ja käyttäjätuen, hoitamiseen.

Valmistautuminen - IT-yksikkö osallistuu maakunnan 2018

sote- ja maakuntauudistukseen IT-toimintojen esivalmisteluihin liittyviin

selvityksiin ja kartoituksiin.

Valmistautuminen - Henkilöstölle annetaan tietoturvallisuuteen 01-06/2018

EU:n uuteen tietosuoja-asetukseen ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvää koulutusta.

TUNNUSLUVUT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Tietokoneiden määrä 810 825 835 845 428

Käyttäjien määrä 550 550 550 550 275



IT-käyttöpäällikkö 1 1 0,4 0,4 0,4

IT-koordinaattori 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9

IT-tukihenkilö 1 1 1 1 1

Yhteensä 1,9 1,9 1,3 1,3 1,3


Ei merkittäviä muutoksia.

41

8.2 Kehitysosasto

Kehitysosaston hallinto

Projektitoiminta

42

KEHITYSOSASTO

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 27 584 9 500 18 000 18 000 18 000

Maksutuotot 4 354 3 300 0 0 0


Vuokratuotot 0 0 0

Muut toimintatuotot 22 193 2 500 0 0 0

TOIMINTATUOTOT 123 341 43 800 19 820 19 820 19 820

muutos % -182 % -121 % 0 % 0 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 358 783 345 000 332 600 335 926 339 956


Eläkekulut 62 756 58 188 65 894 66 553 67 353



Henkilöstökulut 442 313 423 288 413 254 417 386 422 395

Palvelujen ostot 397 922 438 707 476 975 481 560 486 186


Avustukset 33 373 21 000 31 500 31 500 31 500

Vuokrakulut 44 150 39 414 57 451 57 451 57 451


TOIMINTAKULUT 935 581 940 659 1 003 730 1 012 447 1 022 082

muutos % 1 % 6 % 1 % 1 %

TOMINTAKATE -812 240 -896 859 -983 910 -992 627 -1 002 262


TILIKAUDEN TULOS -826 717 -920 159 -1 020 580 -1 037 214 -1 069 349

43

KEHITYSOSASTO

Kehitysosasto

Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja

KEHITYSOSASTON HALLINTO

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 50 525 17 350 19 820 19 820 19 820



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -15 169 -15 900 -23 550 -23 550 -23 550

Avustukset -33 373 -21 000 -31 500 -31 500 -31 500

Vuokrat -39 174 -35 264 -57 451 -57 451 -57 451


TOIMINTAKULUT -816 711 -822 988 -913 730 -921 547 -930 273

TOIMINTAKATE -766 186 -805 638 -893 910 -901 727 -910 453

PROJEKTITOIMINTA

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 72 815 26 450 0 0 0

Henkilöstökulut -41 447 -13 750 0 0 0


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -888 0 0 0 0


Vuokrat -4 976 -4 150 0 0 0


TOIMINTAKULUT -118 871 -117 671 -90 000 -90 900 -91 809

TOIMINTAKATE -46 056 -91 221 -90 000 -90 900 -91 809


Kehitysosasto tekee aktiivisesti yhteistyötä yritysten kanssa. Aikomuksemme on edesauttaa yrittäjiä yhteistyöhön,

niin että uusia työpaikkoja syntyy Kemiönsaarelle. Verkostoitumalla alueellisesti ja kansallisesti löydämme ulkoisia

rahoituskanavia, jotka edesauttavat Kemiönsaaren kehitystä. Vapaa-ajan asukkaat ovat tärkeä kohderyhmä, jotta

he valitsisivat Kemiönsaaren asuinpaikakseen. Tulomuutto ja uusien yritysten syntyminen on kehitysosaston

pitkäaikainen tavoite. Kunnan elinvoimaisuus tulee olemaan yhä tärkeämpi osa kuntien tehtävästä,

maakuntauudistuksen myötä vuodesta 2020 lukien.


Jotta visio tulla Suomen elinvoimaisemmaksi saaristokunnaksi toteutuisi, teemme eri toimenpiteitä jotka tukevat

Kemiönsaaren elinvoimaa. Kunnan arvot, avoimuus, aktiivisuus ja uudistuminen toimivat punaisena lankana

työssämme.

44

Yritysvaikutukset päätöksenteossa toteutuvat vuoden aikana, ja eri referenssiryhmiä kuullaan ja otetaan mukaan

yhteistyöhön Kemiönsaaren hyväksi. Teemme työtä yritysystävällisen Kemiönsaaren puolesta, monella eri tavalla.

Lasten Saari -konsepti kehittyy yhteistyössä nuorisoparlamentin kanssa sekä yhteistyössä kunnan toimintojen

kanssa jossa hoidetaan lasten ja nuorten asioita. Osallistumalla moniin messuihin vuoden aikana kehitämme

kunnan näkyvyyttä. September Open, Axel Ilta ja Islaparlamentti järjestetään myös tulevana vuonna. Tapahtumat

edesauttavat kunnan positiivista imagoa. Henkilökunta, päättäjät, asukkaat, ja myös vapaa-ajan asukkaat ovat kaikki

tärkeä resurssi kunnan positiivisen imagon luomisessa.



Elinkeinovaikutuksen arviointi Kunnahallituksen ja valtuuston päätöksissä tot. 8/2018 alkaen

päätöksenteossa arvioinnit

Elinkeinosetelikokeilu jatkuu 20 yritystä saa setelin Koko vuosi

Alueen markkinointi messuilla ja Osallistuminen messuihin ja medianäkyvyys 12/2018

erilaisissa medioissa lisäntyy

Yrityskysely yrittäjille Laaditaan paikallinen yrityskysely 05/2018

Yhteys vapaa-ajanasukkaisiin Facebook-sivujen kautta Kemiönsaari kutsuu ja jatkuva

aktivoidaan September Open tapahtuman kautta tavoittaa

vapaa-ajan asukkaita

Yhteydenpitoa kyläyhdistyksiin kehitetäänKyläyhdistystapaamisia järjestään Kerran vuodessa

TUNNUSLUVUT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Tulomuuttajia 315 230 250 250 250

Uusia yrityksiä 40 40 45 45 45

Kotisivujen käyntimäärä 200 000 220 000 220 000 220 000 220 000

Matkailukotisivujen lukumäärä 65 67 73 75

45



Kehitysjohtaja 1 1 1 1 1

Yritysneuvoja 1 1 1 1 1

Tiedottaja 1 1 1 1 1

Matkailupäällikkö 1 1 1 1 1

Markkinoija 1 1 1 1 1

Hankekoordinaattori 1 1 1 1 1

Palveluneuvoja 1 1 1 0 0

Hankevastaavia 1 1 2 2 2


Kustannukset yhteisöliikenteestä siirretty tekniseltä osastolta –40 000

Kyläyhdistyskustannukset siirretty vapaa-ajanyksiköltä –10 000

46

8.3 Sivistysosasto

Sivistysosaston hallinto

Lastenhuoltoyksikkö

Opetusyksikkö

Aikuisopistoyksikkö

Kirjastoyksikkö

Vapaa-ajan yksikkö

47

SIVISTYSOSASTO

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 182 191 104 000 151 000 151 000 151 000

Maksutuotot 518 723 505 500 491 000 491 000 491 000


Vuokratuotot 19 993 16 000 15 000 15 000 15 000


TOIMINTATUOTOT 1 050 032 769 417 745 968 745 968 745 968

muutos % -36 % -3 % 0 % 0 %


TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut



Eläkekulut 1 379 783 1 335 191 1 304 421 1 318 479 1 334 296


Henkilöstösivukulut 1 770 695 1 684 627 1 599 929 1 617 455 1 636 862




Avustukset 596 479 620 450 575 950 575 950 575 950

Vuokrakulut 2 050 837 1 818 315 3 275 421 3 267 921 3 267 921


TOIMINTAKULUT 14 319 636 14 069 271 15 527 360 15 625 042 15 740 141

muutos % -2 % 9,4 % 1 % 1 %

TOMINTAKATE -13 269 604 -13 299 854 -14 781 392 -14 879 074 -14 994 173


TILIKAUDEN TULOS -13 425 734 -13 460 394 -14 964 472 -15 069 404 -15 224 503

48

SIVISTYSOSASTO

Sivistystoimisto

Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja

SIVISTYSOSASTON HALLINTO

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 11 034 500 520 520 520




Avustukset -3 291 -3 000 -3 000 -3 000 -3 000

Vuokrat -11 681 -9 946 -10 800 -10 800 -10 800


TOIMINTAKULUT -208 733 -195 941 -198 497 -200 243 -202 331

TOIMINTAKATE -197 699 -195 441 -197 977 -199 723 -201 811


Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko

sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, it-pedagogi, toimistosihteeri, kulttuurisihteeri sekä aikuisopiston,

lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö.

Sote-uudistuksen jälkeen kunnat vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Sivistysosaston

yksiköt kehittävät kunnan ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia edistäviä toimintoja.

Opetus- ja päivähoitoyksiköillä on uudet opetussuunnitelmat jotka vaativat uusia työtapoja. Aikuisopiston uutta

rakennetta työstetään ja kehitetään.


Tulevaisuuden kunnan kehitysalueille laaditaan toimintasuunnitelma. Otamme käyttöön Pro Consona -

ohjelmiston lisäosan (päivähoito), työn sujuvuuden ja asiakasystävällisyyden lisäämiseksi.



Talousohjelmisto Pro Consonan Uusia toimintoja otetaan vuoden aikana

päivittäminen. asteittain käyttöön. jatkuva v. 2018

Kehitetään Kemiönsaaren kuntaa Toimintasuunnitelman laatiminen. 1.10.2018

tulevaisuuden kunnaksi.

Opetushallituksen KOSKI-palvelun Oppilasrekisterit käydään läpi ja tiedot tallennetaan

käyttöönotto. KOSKI-palveluun.

perusopetus ja lukio 31.1.2018

esiopetus 31.12.2018

49

TUNNUSLUVUT

Suoritukset TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20

Kokousten lukumäärä

sivistyslautakunta 5 6 6 6 6

suomenkielinen koulujaosto 4 6 6 6 6

ruotsinkielinen koulujaosto 4 6 6 6 6



sivistysjohtaja 1 1 1 1 1

hallintojohtaja/koulutusass. 0,4 0,4 0 0 0

toimistosihteeri 1 1 1 1 1

50

SIVISTYSOSASTO

Päivähoitoyksikkö

Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja

LASTENHUOLTOYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 386 979 388 000 379 480 379 480 379 480

Henkilöstökulut -1 949 016 -1 981 452 -1 892 065 -1 910 989 -1 933 921



Avustukset -306 156 -302 500 -280 000 -280 000 -280 000

Vuokrat -257 756 -207 120 -431 012 -431 012 -431 012


TOIMINTAKULUT -2 965 817 -3 039 374 -3 254 902 -3 276 637 -3 302 409

TOIMINTAKATE -2 578 838 -2 651 374 -2 875 422 -2 897 157 -2 922 929


Päivähoitoyksikön tehtävänä on tarjota päivähoitopalveluita silloin, kun perhe niitä tarvitsee. Lapsella on oikeus

päivähoitoon äitiysvapaan päätyttyä aina siihen saakka, kunnes koulu alkaa. Päivähoitopaikka järjestetään lapsen

päivähoitotarpeen pohjalta. Päivähoidon tehtävänä on yhteistyössä perheen kanssa edistää lapsen henkilökohtaista

kehitystä. Päivähoitotoiminnassa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Päivähoitoa järjestetään Hultan, Sofian, Furubon ja Silvan päiväkodeissa. Kotonaan työskenteleviä

perhepäivähoitajia on 14. Silvan päiväkodissa järjestetään iltahoitoa, yöhoitoa ja viikonloppuhoitoa.

Päivähoidon piirissä on vuonna 2018 noin 253 lasta, joista noin 50 käy esikoulua.

Yksityiseen ryhmäperhepäiväkotiin Lillgårdeniin (18 paikkaa) myönnetään palveluseteli.

Päivähoidon tavoitteet ovat:

- uuden varhaiskasvatussuunnitelman sisäistäminen päivittäisessä työssä,

- ulkoilutoiminnan kehittäminen pedagogiseksi oppimisympäristöksi,

- kaksikielisisyyden kehittäminen päivittäisessä toiminnassa.


- Käymme läpi varhaiskasvatuksen asettamat vaatimukset ja Kemiönsaaren kunnan omat erityispiirteet.

- DuMENA (Du med naturen) pedagogisena työkaluna.

- Kaikissa yksiköissä kaksikielisyys suomi-ruotsi.

51



Pienryhmätoiminta Lapset jaetaan päivän aikana pienempiin ryhmiin Päivittäin

kaikissa päivähoitoryhmissä.

Henkilökuntaa koulutetaan. Jatkuvasti

Ulkoilutoiminta pedagogisena Vastuussa oleva henkilökunta suunittelee Kerran viikossa

työkaluna ulkoilutoimintaa.

Ulkoilutoiminta pedagogisena oppimisympäristönä

Kaksikielisyys, suomi ja ruotsi Molempia kieliä käytetään päivittäisessä työssä. Päivittäin

TUNNUSLUVUT


Lapsimäärä 249 288 253 253 253

Päiväkodit

Silva 91 125 116 116 116

Hulta 36,5 41 35 35 35

Sofia 22 25 22 22 22

Furubo 22,5 22 ´20 20 20

Perhepäivähoito 77 75 60 60 60

Nettokustannus / lapsi /yksikkö

Silva 7456/8941 7456 7456

Hulta 11394/12149 11394 11394

Sofia 6795/7656 6795 6795

Furubo 7024/7281 7024 7024

Perhepäivähoito 7629/7629 7629 7629

Nettokustannus / lapsi

Päiväkodit 9046 5402 6141/7633 6141 6141

Perhepäivähoito 6807 7670 7629/7629 7629 7629



Päivähoidon johtaja 1 1 1 1 1

Pedagooginen ohjaaja 2 2 2 1,75 1,75

Lastentarhanopettaja 7 7,5 8 8 8

Erityislastentarhanopettaja 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25

Lastenhoitaja / lähihoitaja 22 21 19 19 19

Perhepäivähoitaja päiväkoti 3 2 2 2 2

Perhepäivähoitaja, kotona 14,5 15 13,5 13,5 13,5

Toimistosihteeri 1,25 1,5 1,5 1 1

Yhteensä 52 51,25 48,25 47,5 47,5


Ehdotus varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisesta vuonna 2018. Tulot vähenisivät 40 %:lla, mutta

asiasta ei vielä ole tehty päätöstä.

52

SIVISTYSOSASTO

Opetusyksikkö, esikoulu


OPETUSYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 375 269 230 300 229 080 229 080 229 080


Palvelujen ostot -2 045 041 -2 036 926 -2 082 651 -2 092 724 -2 102 882


Avustukset 0 -9 350 -9 350 -9 350 -9 350

Vuokrat -1 435 005 -1 249 468 -2 305 796 -2 305 796 -2 305 796


TOIMINTAKULUT -9 016 213 -8 777 866 -9 853 356 -9 915 517 -9 988 798

TOIMINTAKATE -8 640 944 -8 547 566 -9 624 276 -9 686 437 -9 759 718


Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkieliset

esikoulut ovat Hulta, Sofia, Silva, Furubo ja Rosalan esikoulut. Suomenkieliset esikoulut ovat Taalintehtaan ja Silvan

esikoulu. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen, mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän.

Esikoulussa on vuonna 2018 noin 65 lasta.

Esikoulun tavoitteena on

- uuden opetussuunnitelman sisäistäminen päivittäisessä työssä,

- ulkoilutoiminnan kehittäminen pedagogiseksi oppimisympäristöksi,

- kehittää päivittäisen toiminnan kaksikielisyyttä.


- Käymme läpi opetussuunnitelman asettamat vaatimukset ja Kemiönsaaren kunnan omat erityispiirteet.

- Esikoulun toiminta pidetään ulkotiloissa mahdollisimman paljon, ulkoilusta tulee luonnolliseksi osaksi

esikouluopetusta.

- Kaikissa esikouluissa kaksikielisyys suomi-ruotsi.



Esikoulun ulkoilmapedagogiikka Esikoulun toimintaa pidetään ulkotilossa jatkuvasti

luonnollisena työtapana esikoulu- mahdollisimman paljon.

opetusta.

Kaksikielisyys, suomi ja ruotsi Molempia kieliä käytetään päivittäisessä työssä. päivittäin

53

TUNNUSLUVUT


Lapsi / esikoulu

Hulta 10 8 8 10 6

Hultan suomenk.* 4

Silvan ruotsink. 20 22,5 28 22 21

Silvan suomenk. 12 12,5 12 12 10

Furubo 5 6,5 5 5 5

Hitis-Rosala 2 2 ´1,5 1 0

Sofia 5,5 8 10 8 6

Lapsia yhteensä 58,5 59,5 64,5 58 48

Nettokustannus / lapsi esikoulussa

Hulta 8746/9848 6997 11662

Silva ruotsi / suomi 6072/7728 7143 7835

Furubo 12433/13457 12433 12433

Hitis-Rosala 28508/32107 42762 42762

Sofia 6678/8573 8348 11130

*Syksystä 2017 alkaen oppilaat kuuluvat Taalintehtaan kouluun

54

SIVISTYSOSASTO

Opetusyksikkö, aamu- ja iltapäivätoiminta



Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille klo 7.00–17.00. Kemiönsaaren

kunnan aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiön aamu- ja iltapäivähoitopaikoissa,

jotka kaikki toimivat koulun yhteydessä. Kaikissa toimipaikoissa on yksi toiminnasta vastaava työntekijä. Sen lisäksi

erityistä apua tarvitseville lapsille sekä isoissa ryhmissä on resurssihenkilöitä. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on

toimintasuunnitelma.

Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivätoiminnassa on vuonna 2018 noin 60 lasta.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjältä edellytetään yhä enemmän kokonaisvaltaista suunnittelua. Toiminta on

osa oppilaan koulupäivää, ja sen toteutuksessa tulee huomioida sekä yksilölliset että yleiset tarpeet.


Aamu- ja iltapäivätoiminta seuraa toimintasuunnitelmaa. Iltapäivätoiminta pidetään ulkotiloissa mahdollisimman

paljon, luonnollisena osana toimintaa.



Ulkoilmapedagogiikka luonnollisena Aamu- ja iltapäivätoimintaa pidetään ulkotilossa Päivittäin

osana aamu- ja iltapäivätoimintaa. mahdollisimman paljon.

TUNNUSLUVUT


Lapsi / eftis

Dals eftis 29 29 29

Kimito eftis 22 22 22

Västanfjärds eftis 7 7 7

Hitis-Rosala 2 2 2

Nettokustannus / lapsi / eftis

Dals eftis 3320/3879 3320/3879 3320/3879

Kemiön eftis 2671/3876 2671/3876 2671/3876

Västanfjärdin eftis 4354/4741 4354/4741 4354/4741

55

SIVISTYSOSASTO

Opetusyksikkö, perusopetus ja lukio

Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja


Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat

Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (vl 1-9) ja

Kimitonejdens skola (vl 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 0-6) ja Kemiönsaaren

keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös lukiosta Kimitoöns gymnasium ja yhteistyöstä toisen asteen

oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa.

Kaikissa koulutusasteissa on uudet opetussuunnitelmat jotka otetaan käyttöön vuosina 2017–2019. Sekä

opettajien että oppilaiden roolit muuttuvat. Koulumenestyksen arviointi muuttuu: formatiivinen arviointi vaatii

enemmän yhteistyötä opettajien ja oppilaiden kesken. Perusopetuksessa kunnan koulut tulevat laatimaan yhteisiä

formatiivisen arvioinnin periaatteita. Malleja ainerajat ylittävään yhteistyöhön luodaan. Toiseen kotimaiseen

kieleen panostetaan tietoisesti lisäämällä yhteistyötä kieliryhmien välillä (suomi/ruotsi).

Lukion osalta ylioppilastutkinnon sähköisten kokeiden määrä lisääntyy. Lukio on liittynyt VIRUM-osuuskuntaan,

joka kehittää digitaalista kurssitarjontaa opiskelijoille.


Digitaalisia ratkaisuja opetuksessa kehitetään jatkuvasti. Uuden opetussuunnitelman mukaista yrittäjyyskasvatusta

sovelletaan kouluissa vuosittain yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja kunnan kehitysosaston kanssa. Opiskelijoiden

ja oppilaiden hyvinvointia seurataan eri tutkimuksilla, mm. THL:n tutkimuksella.



Kehitetään uuden opetusuunnitelman - yhteiset suuntaviivat formatiiviselle arvioinnille keväällä 2018

mukaisia uusia työtapoja. - ideapankki ainerajat ylittävään yhteistyöhön keväällä 2018

Laajempi yhteistyö suomenkielisten -Projekti "Yli kielirajojen Kemiönsaarella" keväällä 2018

ja ruotsinkielisten koulujen välillä.

Toteutetaan koulujen IT-suunnitelmaa. Vuosiluokkakohtaiset arvoinnit Oppika-työkalun syksyllä 2018

avulla.

Nettikurssien tarjonnan lisääminen Virum-portaalia arvioidaan. syksyllä 2018

lukiossa (etäopiskelu).

Aktiivinen apuvälineiden käyttö lukion Opiskelijat arvioivat käyttöä Wilmassa (vl 1) ja keväällä 2018

opetuksessa. Oppika-työkalussa (vl 2).

Lukio lisää soveltuvien kurssien Yhteistyössä aikuisopiston ja muiden ulkoisten jatkuva

tarjontaa. toimijoiden kanssa.

56

TUNNUSLUVUT

Oppilastilasto TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20

Oppilaita yhteensä 614 603,0 598,0 596,0 602,0

oppilaita yhteensä TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20

keskiarvo/vuosi

Amosparkens skola 152 148,0 143,5 145,0 146,0

Dalsbruk skola 171,5 166,0 162,0 160,0 160,0

Hitis-Rosala skola 9 8,0 8,0 8,0 8,0

Västanfjärd skola 40 36,0 37,5 38,0 38,0

Kimitonejdens skola 85,5 87,5 94,0 94,0 99,0

Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä 458,0 445,5 445,0 445,0 451,0


Kemiönsaaren keskuskoulu 119 118,0 117,0 116,0 116,0

Taalintehtaan koulu 37 39,5 36,0 35,0 35,0

Suomenkieliset oppilaat yhteensä 156,0 157,5 153,0 151,0 151,0

Päästötodistuksen saaneet/saavat

DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9

Oppilaita yhteensä TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20

68 76 57 76 74

Kuljetusoppilaat TP 16 TA 17 TA 18 TS 19 TS 20

Ruotsinkieliset 240 245 245 245 240

Suomenkieliset 92 85 85 85 85

57

KUSTANNUS / OPPILAS TP 16 TA 17 TA 18 TA 18uusi TS 19 TS 20

Ruotsinkielinen opetus 11212 11750 11445 13056 11846 12260

koulukuljetus mukaanlukien

Amosparkens skola 8286 8130 8420 9561 8715 9020

Dalsbruk skola 11790 11800 11604 13834 12010 12430

Hitis-Rosala skola 15333 21200 21168 23367 21909 22676

Västanfjärd skola 11600 11900 12295 14806 12725 13171

Kimitonejdens skola 11900 12500 11979 12709 12398 12832

Erityisopetus 527 538 563 563 583 603

Suomenkielinen opetus 11192 11 000 11 626 12445 12033 12454

koulukuljetus mukaanlukien

Kemiönsaaren keskuskoulu 10227 10 360 10 273 10858 10633 11005

Taalintehtaan koulu 10650 9900 9085 11924 9403 9732

Erityisopetus 801 777 1022 1022 1058 1095

KUSTANNUS/kuljetusoppilas 2000 2121 1900 1900 2100 2100

Lukio

TUNNUSLUVUT


Kimitoöns gymnasium 74,00 75,00 74,00 70,00 70,00

Brusaby oppilaita KÖG:ssa 20,00 20,00 10,00 10,00 10,00

Tuntikehys 192,00 190,00 190,00 190,00 190,00

kehys / oppilas 2,59 2,53 2,56 2,71 2,71

TP 16 TA 17 TA 18 TA 18uusi TS 19 TS 20

KUSTANNUS / OPPILAS 10871,00 11959,00 10900,00 11 856,00 11292,40 11698,93



Rehtori 8 8 8 8 8

Ruotsinkieliset opettajat 47 46 45 45 45

Suomenkieliset opettajat 15,5 16,5 17,5 16 16

Koulunkäynninohjaajat 15,5 15 14,7 14,5 14,5

koulusihteeri 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5

Kuraattori, ped.ohj. 2,8 2,6 2,6 2,6 2,6

Esikouluopettajat 5,25 4,5 4,5 4,5 4,5

Iltapäivätoiminnan ohjaajat 3,5 3,75 4,3 4 4

Koulunkäynninohjaajat, esikoulu 2 1,75 1,75 1,75 1,75

Yhteensä 101,05 99,6 99,85 97,85 97,85

58

SIVISTYSOSASTO

Kemiönsaaren aikuisopisto

Vastuuhenkilö: Rehtori

AIKUISOPISTOYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 47 899 51 500 46 520 46 520 46 520




Vuokrat -35 144 -45 535 -58 349 -58 349 -58 349

Muut toimintakulut -1 661 0 0 0 0

TOIMINTAKULUT -318 173 -353 359 -360 348 -363 322 -366 731

TOIMINTAKATE -270 274 -301 859 -313 828 -316 802 -320 211


Kemiönsaaren aikuisopisto järjestää lapsille, nuorille ja aikuisille suunnattuja kursseja ja luentoja koko kunnassa.

Opisto pyrkii monipuoliseen ja ajankohtaiseen kurssitarjontaan. Tässä pyrkimyksessä opisto on aktiivisessa

kanssakäymisessä kunnan asukkaiden kanssa.


Aikuisopisto seuraa aktiivisesti aikaansa ja pystyy nopealla aikataululla järjestämään kunnan asukkaiden toivomia

ja tarvitsemia kursseja sekä luentoja. Kurssien päämääränä on kouluttaa, mutta myös yhteenkuuluvuuden

luominen. Aikuisopisto tekee tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.


Palkattujen tuntiopettajien määrä on vähentynyt, yhä useampi laskuttaa yrityksen kautta. Opetuksen

kokonaiskustannus pysyy ennallaan.



Monipuolisen kurssitarjonnan Säännöllinen sähköinen arviointi sekä tarpeiden Jatkuvasti

säilyttäminen ja toiveiden analysointi.

Maahanmuuttajakoulutuksen Seuraamme aktiivisesti kehitystä kansallisella Jatkuvasti, 12/08

uusiin, suunnitteilla oleviin tasolla.

koulutusmalleihin vastaaminen

yhteistyössä muiden toimijoiden

kanssa.

Taiteen perusopetuksen opetus- Opetussuunnitelma laaditaan niin, että se voidaan 09/2018

suunnitelman uudistaminen ottaa käyttöön lasten kuvataidekoulussa

Opetushallituksen perusteiden lukuvuonna 2018-2019.

mukaan.

59

TUNNUSLUVUT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Kurssiosallistujien lukumäärä 2236 2500 2500 2500 2500

Opetustuntien lukumäärä 4014 4500 4500 4500 4500

Nettokustannus/opetustunti 67 68 67 67 67



Rehtori 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2

Kurssisuunnittelija 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8

Toimisto-kurssisihteeri 1 1 1 1 1

Yhteensä 2 2 2 2 2

60

SIVISTYSOSASTO

Kirjastoyksikkö

Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja

KIRJASTOYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 37 640 13 000 12 100 12 100 12 100




Vuokrat -148 747 -140 062 -225 308 -225 308 -225 308


TOIMINTAKULUT -681 342 -658 499 -742 107 -745 973 -750 549

TOIMINTAKATE -643 702 -645 499 -730 007 -733 873 -738 449


Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (1492/2016). Yleisten kirjastojen tavoitteena on tukea aktiivista

kansalaisuutta, edistää asukkaiden osallisuutta ja yhteiskunnallista demokratiakehitystä sekä turvata tiedon ja

kulttuurin yhdenvertainen saatavuus.

Kemiönsaaren kunnankirjastolla on neljä palvelupistettä, Hiittinen, Kemiö, Taalintehdas ja Västanfjärd.


Kemiönsaaren kirjasto tarjoaa asiakkaille laadukkaita, ajankohtaisia ja kiinnostavia aineistoja ja tapahtumia sekä

kaikille avoimen kuntalaisen olohuoneen. Kirjasto edistää hyvinvointia tukemalla lukuharrastusta, elinikäistä

oppimista ja tasa-arvoista pääsyä tiedon lähteille. Osallistamme asiakkaat päätöksentekoon kirjaston

aineistovalinnoissa.



Kuntalaiset osallistuvat Kirjaston asiakkaat osallistuvat aineistovalintaan Jatkuva

Digitaaliset taidot kirjastosta Asiakasryhmien ja näiden tarpeiden selvitys ja 12/18

henkilökunnan koulutus

Kuntalaisten digitaalisen lukutaidon edistäminen Jatkuva

ja tukeminen

Kirjasto kaikille Selvitys kirjaston saavutettavuudesta 12/18

Tarpeiden kartoitus ja toimintasuunnitelma

61

TUNNUSLUVUT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Suoritukset

Kirjastojen lkm 4 4 4 4 4

Fyysiset käynnit 53 315 53 000 54 000 55 000 55 000

Kokonaislainaus 71 876 75 000 75 000 75 000 74 000

Lainaajia 2 564 2 900 2 900 2 800 2 700

Kokoelmat 68 814 78 000 70 000 73 000 70 000

Hankinnat 3 998 3 500 3 900 3 500 3 900

Tapahtumia 80 90 100 100

Mittarit

Fyysiset käynnit/as 7,8 7,7 8,0 8,0 8,0

Kokonaislainaus/as 10,5 11,0 11,0 10,9 11,0

Lainaajia/as 37,3 % 40 % 40 % 40 % 40 %

Kokoelmat /as 10,0 11,1 10,0 10,6 10,0

Hankinnat /as 0,6 0,5 0,6 0,5 0,6



kirjastotoimenjohtaja 1 1 1 1 1

kirjastonhoitaja 2 2,6 3 3 3

kirjastovirkailija 5,24 4,62 4,22 4,22 4,22

Yhteensä 8,24 8,22 8,22 8,22 8,22

62

SISVISTYS-OSASTO

Vapaa-ajanyksikkö

Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja

VAPAA-AJANYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 191 211 86 117 78 268 78 268 78 268




Avustukset -287 032 -305 600 -283 600 -283 600 -283 600

Vuokrat -162 504 -166 184 -236 656 -236 656 -236 656

Muut toimintakulut -1 678 0 0 0 0

TOIMINTAKULUT -1 129 358 -1 044 232 -1 118 150 -1 123 350 -1 129 323

TOIMINTAKATE -938 147 -958 115 -1 039 882 -1 045 082 -1 051 055


Vapaa-ajanyksikön tehtävänä on tukea, ohjata ja kehittää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimintaa sekä luoda niille

edellytykset. Lisäksi yksikölle kuuluu yhteistyön edistäminen eri yhdistysten, seurojen ja järjestöjen sekä kunnassa

toimivien luovien ammattien harjoittajien välillä. Yksikkö tukee vapaa-ajan toimintaa järjestäviä paikallisia

yhdistyksiä ja seuroja. Yksikkö vastaa kunnan nuorisotiloista ja liikuntapaikoista sekä Bio Ponysta.

Liikunta

Liikuntatoimen tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia

urheilutoimintaa harjoittavien seurojen tukena. Liikuntatoimi tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun

ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti

urheiluseuroja, järjestämällä tapahtumia yhdessä urheiluseurojen kanssa sekä järjestämällä täydentävää, terveyttä

edistävää toimintaa eri ikäryhmille.

Nuoriso

Nuorisotoimen tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat hyvien edellytysten luominen kunnan nuorisotoiminnalle sekä

toimiminen nuorisotoimintaa harjoittavien seurojen ja yhdistysten tukena. Tämä tapahtuu ensisijaisesti tukemalla

seuroja ja yhdistyksiä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä

nuorisotalojen toimintaa tarjoamalla vaihtoehdon alkoholille ja huumeille.

Kulttuuri

Kulttuuritoimen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että asukkailla on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen

kulttuuritarjontaan ja kulttuuriharrastuksiin. Tämä tapahtuu yhteistyössä niin vapaa-ajanyksikön ja kunnan muiden

yksiköiden kuin ulkopuolisten toimijoiden ja luovien ammattien harjoittajien kanssa. Lasten kulttuuri asetetaan

etusijalle. Kaikille lapsille tarjotaan mahdollisuus eri taidemuotoihin tutustumiseen.


Monipuoliset palvelut luovat hyvät edellytykset tulevaisuuden hyvinvoinnille. Vapaa-ajanyksikkö on vahvasti

mukana hyvinvointikertomuksen toimenpiteissä, ja näin ollen tärkeä palveluntuottaja asukkaiden hyvinvoinnille.

63



Vähintään 1 tunti liikuntaa koulu- Tulokset Move testeissä paranee vuosittain

päivän aikana lapsille ja nuorille THL:n kouluterveyskysely liikuntatottumuksista vuosittain

liikunnan edistäminen varhais- Motorinen havainto vuosittain

kasvatuksessa. Päiväkodit menevät Päiväkotien määrä ilo kasvaa liikkuen ohjelmassa vuosittain

mukaan "ilo kasvaa liikkuen" ohjelmaan

liikunnan edistäminen työikäisille. Liikuntaneuvonnassa mukana olevien määrä vuosittain

Liikuntaneuvonta saa lisää resursseja. Liikuntaneuvonnan omat testit sekä näytteet. jatkuva

Liikunnan edistäminen senioreille. Koulutettavien määrä sekä uusien ryhmien määrä. vuosittain

Vertaisveturien kouluttaminen ja uusia

ryhmiä kylissä

Kulttuurikasvatusta lapsille ja nuorille luokkien määrä joka ottaa käyttöön kulttuuri- vuosittain

kasvatussuunnitelman, joka on yhteistyöhanke

kulttuuritekijöiden kanssa

Kulttuuria ikäihmisille Kulttuuriapteekki- ja kulttuuriluotsitoiminnan vuosittain

mukana olevien henkilöiden määrä.

64

TUNNUSLUVUT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Baana

Kävijämäärä 4 370,00 4 200,00 4 200,00 4 200,00 4 200,00

netto tilinpäätös 53 500,00 50 700,00 51 000,00 51 000,00 51 000,00

Nettokustannus/käynti 12,24 12,07 12,14 12,14 12,14

Slaggis

Kävijämäärä 3 000,00 4 400,00 3 500,00 3 500,00 3 500,00



Lammis

Kävijämäärä 460,00 450,00 450,00 450,00 450,00



Amospuisto

käyttäjien määrä 42 300,00 44 000,00 46 300,00 46 300,00 46 300,00


nettokustannus/käyttäjä 0,85 0,86 0,88 0,88 0,88

Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä




Taalintehtaan liikuntapuisto




Ruukinhalli (kouluajan ulkopuolella)




Björkbodan jalkapallokenttä




Kulttuuritoiminta

tapahtumat omat/yhteistyössä38,00 30,00 30,00 30,00 30,00

elokuvanäytösten määrä 114,00 100,00 100,00 100,00 100,00

elokuvanäytösten kävijämäärä4 213,00 4 000,00 4 000,00 4 000,00 4 000,00

65

HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Henkilötyövuosien määrä

Vapaa-aikatoimenjohtaja 1 1 1 1 1

Liikunnanohjaaja 2 2 2 2 2

Kenttämestari 1 1 1 1 1

Liikuntapaikkojen hoitaja 1 1 1 1 1

Nuoristotyön koorinaattori 1 1 1 1 1

Liikunta- ja nuorisoohjaaja 1 1 1 1 1

Nuorisotyöpajan toiminnanjohtaja 1 0 0 0 0

Etsivä nuorisotyöntekijä 1 0 0 0 0

Kulttuurisihteeri 0,5 1 1 1 1

Hyvinvointiohjaaja/koordinaattori 0 0 0,5 1 1

Yhteensä 9,5 8 8,5 9 9


- Kylätoimikunta avustus siirtyy elinkeinolautakunnalle 10 000 €

- Talousarviossa on varattu rahaa hyvinvointiohjaajalle 50 % - 16 500 €

66

8.4 Peruspalveluosasto

Peruspalveluosaston hallinto

Sosiaaliyksikkö

Vanhustenhuoltoyksikkö

Terveydenhuoltoyksikkö

Erikoissairaanhoito

67

PERUSPALVELUOSASTO

TP 2016 TA 2017MuutettuTA TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 1 146 922 829 000 829 000 921 980 921 980 921 980

Maksutuotot 2 068 525 1 782 850 1 782 850 1 905 500 1 905 500 1 905 500

Tuet ja avustukset 236 265 436 330 436 330 389 040 389 040 389 040

Vuokratuotot 179 309 162 750 162 750 175 000 175 000 175 000

Muut toimintatuotot 170 597 78 800 78 800 82 400 82 400 82 400

TOIMINTATUOTOT 3 801 618 3 289 730 3 289 730 3 473 920 3 473 920 3 473 920

muutos % -16 % -16 % 5 % 0 % 0 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 8 078 398 9 485 047 9 485 047 8 921 780 9 035 987 9 144 419


Eläkekulut 2 156 215 2 184 096 2 184 096 2 106 063 2 131 309 2 156 886

Muut henkilöstösivukulut 470 610 487 996 487 996 402 698 407 854 412 747

Henkilöstösivukulut 2 626 825 2 672 092 2 672 092 2 508 761 2 539 163 2 569 633

Henkilöstökulut 10 705 223 12 157 139 12 157 139 11 430 541 11 575 150 11 714 052

Palvelujen ostot 15 679 298 15 062 486 15 222 486 15 276 593 15 388 322 15 531 454

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 667 793 703 071 703 071 643 500 643 500 643 500

Avustukset 1 196 538 762 620 762 620 832 700 767 700 767 700

Vuokrakulut 1 403 197 1 505 944 1 505 944 2 395 588 2 395 588 2 395 588

Muut toimintakulut 94 069 75 930 75 930 84 970 84 970 84 970

TOIMINTAKULUT 29 746 118 30 267 190 30 427 190 30 663 892 30 855 230 31 137 264

muutos % 2 % 2 % 1 % 1 % 1 %

TOMINTAKATE -25 944 500 -26 977 460 -27 137 460 -27 189 972 -27 381 310 -27 663 344

SUUNNITELMAPOISTOT 260 745 297 450 297 450 281 160 313 827 324 377

TILIKAUDEN TULOS -26 205 245 -27 274 910 -27 434 910 -27 471 132 -27 695 137 -27 987 721

68

PERUSPALVELUOSASTO

Peruspalveluosaston hallinto

Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja

PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 1 329 850 880 880 880




Avustukset -2 000 -2 000 -2 000 -2 000 -2 000

Vuokrat -23 992 -8 425 -18 220 -18 220 -18 220


TOIMINTAKULUT -277 240 -257 661 -264 015 -266 326 -269 083

TOIMINTAKATE -275 911 -256 811 -263 135 -265 446 -268 203


Peruspalveluosaston hallintoon kuuluvat peruspalvelulautakunta ja peruspalvelun hallinto. Peruspalvelulautakunta

kokoontuu säännöllisesti. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan

muodostavat sosiaaliyksikkö, vanhustenhuoltoyksikkö ja terveydenhuollon yksikkö. Talousarvio laaditaan myös

erikoissairaanhoidolle. Osaston tavoitteena on tarjota hoitoa ja palveluita jotka vastaavat asukkaiden tarpeisiin,

sekä katsoa eteenpäin; kehittää työtapoja ja organisaatiota huomioiden mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon

uudistus. Muiden Varsinais-Suomen kuntien kanssa tullaan tekemään yhteistyötä hoito-, asiakas- ja

potilasprosessien yhtenäistämiseksi. Tämä tapahtuu osallistumalla hankkeisiin ja työryhmiin maakuntatasolla. Myös

koko alan kehitystä seurataan. Osaston tavoitteet perustuvat kunnan strategiaan.


Peruspalvelun hallinto tulee keskittymään seuraaviin kunnan strategiassa määriteltyihin tavoitteisiin:

- Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, asiakkaille mahdollisuus ottaa suurempi vastuu omasta

terveydestään, monipuolisten ja hyvien palveluiden tarjoaminen ja kokeilukulttuurin toteuttaminen

toiminnassa.

- Perustuen hoidon tarpeen arviointiin palveluseteleitä tarjotaan kaikille asiakkaille joilla on oikeus

tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaan sekä kotihoidon asiakkaille.

- Terveyskeskussairaalan hoitojaksoja pyritään lyhentämään kehittämällä kotihoitoa, omaishoitoa ja

intervallihoitoa. Selvitetään myös yhteistyötä muiden palveluntuottajien kanssa.

- Asiakkaita kuullaan laajemmassa mittakaavassa kuin ennen siten, että kaikissa yksiköissä tehdään

asiakaskyselyitä. Kaikissa yksiköissä pyritään saavuttamaan korkea vastausprosentti.

- Jokainen toimintayksikkö kokeilee jotain uutta, esim. teknistä varustetta tai uutta työtapaa, eli toteuttaa

työssään kokeilukulttuuria.

69


Tavoitteet Arviointi Tavoitetaso

Terveyden ja hyvinvoinnin edis- - TK-sairaalan potilaat kotiutetaan nopeammin Jatkuva

täminen - Kotihoitoa kehitetään siten, että kotona annetaan

Annamme kuntalaisille mahdollisuu- tehokkaampaa kuntoutusta. Jatkuva

den ottaa suuremman vastuun itses- - Osallistumme aktiivisesti hankkeisiin, joihin

tään. olemme sitoutuneet (KomPAssi ja LAPE) ja

Yhteistyö maakunnan kanssa toimii sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmiste-

hyvin. leviin työryhmiin. Jatkuva

Monipuoliset ja hyvät palvelut - Laadimme asiakaskyselyjä sosiaaliyksikössä, 2018

Huomioimme palveluissamme asiak- vanhustenhuoltoyksikössä ja terveydenhuoltoyksi-

kaan näkökulman. kössä.

Kokeilukulttuuri - Otamme toiminnassa käyttöön kokeilukulttuurin. 2018

TUNNUSLUVUT

Suoritukset, kokousten määrä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Peruspalvelulautakunta 7 9 9 9 9

Vanhus- ja vammaisneuvosto 7 5 5 5 5

Mittari

Kemiönsaaren peruspalveluosasto yhteensä

Nettokustannus, euro/asukas 3 778 3 928 3 959 3 987 4 028

Asukasluku oli 31.12.2016 6 868 henkilöä.



Peruspalvelujohtaja 1 1 1 1 1

Hallintopäällikkö 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6

Varastonhoitaja 1 0 0 0 0

Hoitokoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Yhteensä 4,1 3,1 3,1 3,1 3,1

Muutokset talousarvio 2017 / talousarvio 2018

Ei muutoksia peruspalveluosaston hallintoyksikössä.

70

PERUSPALVELUOSASTO

Sosiaaliyksikkö

Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö

SOSIAALIYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 440 918 432 580 394 620 394 620 394 620

Henkilöstökulut -629 708 -1 278 871 -1 326 364 -1 339 627 -1 355 698



Avustukset -859 660 -389 720 -419 700 -419 700 -419 700

Vuokrat -39 171 -79 143 -139 695 -139 695 -139 695


TOIMINTAKULUT -4 397 231 -4 472 543 -4 991 611 -5 034 863 -5 081 219

TOIMINTAKATE -3 956 313 -4 039 963 -4 596 991 -4 640 243 -4 686 599


Sosiaaliyksikkö hoitaa ja kehittää kunnan sosiaalipalveluita (lukuun ottamatta vanhustenhuoltoa) ja

työllisyyspalveluita. Yhteistyön tulee erityisesti sivistysosaston kanssa olla hyvää, jotta kunnan ennaltaehkäisevä

lastensuojelutoiminta ja hyvinvoinnin edistämistoiminta ovat vahvalla pohjalla näiden tehtävien jäädessä kunnalle,

kun sosiaali- ja terveydenhuolto todennäköisesti siirtyy maakunnalle. Erityistä huomiota pitää kiinnittää siihen,

että nuorten päihteidenkäyttöä saadaan vähennettyä. Työllisyyspalvelujen osalta ei vielä tiedetä tulevatko ne

kuulumaan kunnalle vai maakunnalle.


Kemiönsaaren asukkaiden hyvinvointi on yhteinen tehtävämme. Syrjäytyneiden, syrjäytymisvaarassa olevien tai

tilapäistä apua tarvitsevien tukeminen, edistää Kemiönsaaren asukkaiden hyvinvointia. Tukea annetaan

sosiaalityön, sosiaaliohjauksen, perhetyön, kotipalvelun ja työllistämistoimenpiteiden muodossa. Työmme

tavoitteena on, että asiakkaat pystyvät ottamaan suuremman vastuun itsestään. Jotta voidaan luoda tehokkaat ja

asiakaslähtöiset palvelut, tuetaan kolmannen sektorin yhdistyksiä tuomaan merkitystä arkeen ja mahdollisuuksia

vertaistuen saamiseen.



Tukea yhdistyksiä kehittämään toi- Uutta yhdistystoimintaa uusille kohderyhmille 05/2018

mintaa, joka tukee asukkaiden

psyykkistä ja/tai sosiaalista terveyttä

Hillitä kuljetuspalvelun kustannusten Sosiaalihuoltolain mukaan myönnettyjen kuljetus- Jatkuvaa

nousua palvelumatkojen määrä kasvaa verrattuna vammais-

palvelulain mukaan myönnettäviin matkoihin

Työllistävää toimintaa kehitetään -Nuorisopajan ja Ekocenterin asiakasprosesseien 02/2018

kehittäminen

-Osallistumispäivien määrä kasvaa kuntouttavassa Jatkuvaa

työtoiminnassa

71

TUNNUSLUVUT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Lastensuojeluilmoitukset 106 70 70 70 70

Yhteydenotot perhepalveluun 25 40 40 40 40

Huostaanotetut lapset 31.12. 9 6 10 10 10

Lapset jälkihoidossa 31.12. 9 9 8 8 8

Kuljetuspalvelumatkat 13196 11000 11000 11000 11000

Vammaispalvelulain muk. kuljetuspalvelumatkat 11808 9185 9000 9000 9000

Sosiaalipalvelulain muk. kuljetuspalvelumatkat 868 1500 1685 1685 1685

Erityishuoltolain muk. kuljetuspalvelumatkat 520 315 315 315 315

Palkkatukea saavat työllistetyt 45 25 25 25

Kuntouttava työtoiminta,

päivien määrä 1400 1400 1400 1400

kunnassa 1100 1100 1100 1100

kunnan ulkopuolella 300 300 300 300

Toimeentulotukea saavat taloudet 165 50 50 50 50



Esimies 0,8 0,8 0,8

Sosiaalipäällikkö 1 1,8 1 1 1

Etuuskäsittelijä 1

Toimistosihteeri 1 1 1 1

Sosiaalityöntekijä 3,22 3 3,6 3,6 3,6

Lastenvalvoja 1 1 1 1 1

Sosiaaliohjaaja 2,64 3 2,4 2,4 2,4

Perheohjaaja 1 1 1 1 1

Perhetyöyntekijä 0,75 1 1 1 1

Pakolaisohjaaja 0,8 1 1 1 1

Terveydenhoitaja, pakolaistyö 0,5 0,5 0,5

Etsivä nuorisotyöntekijä 1 1 1 1

Ohjaaja Nuorisotyöpaja 1 1 1 1

Hankejohtaja, Työkomppania 0,25

Työnjohtaja, Ekocenter 1 1 1 1

Työnohjaaja 1 1 1 1

Koulukuraattori 0,2 0,2 0,2 0,2

Yhteensä 11,41 17,75 17,5 17,5 17


Tuotot, Työkomppania- hanke -44 000

Lastensuojelu +10 000

Henkilöstökulut, 2017 hankepalkkoina -26 000

Perhehoitaja, palkkasivukulut -7 000

Palvelujen ostot, Lastensuojelu -233 000

Kårkulla, VSEHP -108 000

Asumispalvelur, liikuntarajoitteiset -22 000

Tuet, Liikuntarajoitteiset -27 000

72

PERUSPALVELUOSASTO

Vanhustenhuolto

Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö

VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG-ändringÄndrad BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA-muutos Muut.TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 2 291 099 1 910 500 1 910 500 2 060 140 2 060 140 2 060 140

Henkilöstökulut -5 562 439 -5 602 332 -5 602 332 -5 789 116 -5 877 309 -5 947 840

Palvelujen ostot -1 317 387 -1 429 615 -160 000 -1 589 615 -1 615 507 -1 593 568 -1 601 703

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -253 378 -232 050 -232 050 -245 100 -245 100 -245 100

Avustukset -327 234 -362 900 -362 900 -403 000 -338 000 -338 000

Vuokrat -880 710 -920 662 -920 662 -1 324 765 -1 324 765 -1 324 765

Muut toimintakulut -36 889 -33 250 -33 250 -34 470 -34 470 -34 470

TOIMINTAKULUT -8 378 037 -8 580 809 -160 000 -8 740 809 -9 411 958 -9 413 212 -9 491 878

TOIMINTAKATE -6 086 938 -6 670 309 -160 000 -6 830 309 -7 351 818 -7 353 072 -7 431 738


Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta ja huolenpidosta. Tavoitteena on tukea eri

tavoin sitä, että asiakkaat voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, sekä myös kustannustehokkaan

toiminnan varmistaminen, voimassa olevia laatusuosituksia huomioiden. Kunnan omaa vanhustenhuollon

palvelutuotantoa täydennetään palveluseteleillä ja ostopalveluilla. Yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa

tehostetaan. Jotta kunta voi tarjota palveluseteleitä kuntalaisille, vastaavia palveluita pitää tuottaa myös kunta itse.

Kunnallisen vanhustenhuollon laitoshoitopaikkojen määrää vähennetään 31 paikasta ja tehostetun palveluasumisen

paikkoja 77 paikasta. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja

terveyspalveluista (980/2012) määrittelee missä ajassa kiireellistä ja ei-kiireellistä sosiaalipalvelua pitää myöntää.


Teknisten apuvälineiden käyttöönoton myötä asiakas voi asua kotona pidempään. Työtapamme on aktivoivaa ja

kuntouttavaa, vanhustenhuolto saa oman fysioterapeutin muun hoitohenkilökunnan tueksi. Toimintamme on

tehokasta ja asiakaskeskeistä. Kunnallisia palveluita täydennetään tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon

palveluseteleillä, sekä ostopalveluilla. Otamme palveluissamme huomioon asiakkaan näkökulman, joka selvitetään

vuosittain jaettavilla kyselylomakkeilla.

SITOVAT TAVOITTEET 2018


Kotikuntoutusta vahvistetaan ja kehitetään Vanhustenhuollon resursseja lisätään 3/2018

kotihoidossa. fysioterapeutin ja lähihoitajapoolin

avulla

Kotiutusprosesia lyhennetään ja Kotiutus suunnitellaan hyvissä ajoin hoitosuun- 3/2018

tehostetaan nitelmakokousten ja ajoissa tehdyn apuväline-

tarpeen kartoituksen avulla

Asumisolosuhteet huomioidaan kirjallisessa Koti- ja asumisolosuhteet kartoitetaan asiakkaan 1/2018

dokumentoinnissa sisäänkirjaamisen ja säännöllisesti muutosten

yhteydessä

Tehokas ja asiakaskeskeinen toiminta Asiakaskyselyjä tehdään vuosittain ja tuloksia 12/2018

hyödynnetään kehittämistyön pohjana

Näkyvää askarruttamistoimintaa asumis- Aktivoiva toiminta julkaistaan sosiaalisissa 1/2018

yksiköissä vähintään kaksi kertaa viikossa

Palvelusetelit otetaan käyttöön Koti- Laaditaan sääntökirja jotta yksityiset palvelun- 6/2018

hoidossa tuottajat voivat hakeutua palvelutuottajiksi

73

TUNNUSLUVUT


Kotihoitokäynnit 53 178 55 000 57 000 59 000 60 000

Päiväkeskuskäynnit 2 946 3 000 3 000 3 000 3 000

Omaishoidon tuki asiakkaita/vuosi 71 90 90 110 120

Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok. 3 467 900* 0 0 0

Tehostettu palveluasuminen, hoitovuorok. 23 222 25 940 27 240 26 200 26 200

Tehostettu palveluasuminen, palveluseteli 730 3 240 3 600 3 600

Tehostettu palveluasuminen, maksusitoumus 1 825 2 000 2 000 2 000

Laitoshoito, hoitovuorok. 13 271 10 850 10 500 7 000 5 840

Mittari TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Kotihoito euroa/käynti 27,33 31,97 32,18 33,00 33,00

- ilman sis. vuokrankorotusta 31,29 31,29 31,29

Kevyt palveluasuminen euroa/asumispäivä 38,75 46,31* 0,00

Tehostettu palveluasuminen

Almakoti euroa/asumispäivä 109,24 117,85 124,62 109,00 109,00


Tepa Hannakoti euroa/asumispäivä 111,35 99,84 89,21 89,21 89,21


Tepa Silverbacken euroa/asumispäivä 106,15** 109,35** 123,25** 140,00** 160,00**

- ilman sis. vuokrankorotusta 102,28** 121,53** 143,48**

Laitoshoito

Hannakoti euroa/hoitovuorokausi 85,91 107,69 125,03 173,26 199,12


*kevyt palveluasuminen on lakkautettu 31.3.2017

**sisältää Västanfjärdin päiväkeskuksen kulut



Vanhustenhuollon päällikkö 1 1 1 1 1

Kanslisti 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75

Esimies 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6

Vastaava sairaanhoitaja 3 3 3 3 3

Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja/Fysioterapeutti 14,9 13,9 16,1 16,1 16,1

Muu hoitohenkilökunta 79,2975 84,0775 88,485 84,485 81,485

Laitoshuoltaja y.m. 5,6274 5,6274 5,6274 5,6274 5,6274

Askarruttaja 1,78 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274

Yhteensä 110,95 114,58 121,19 117,19 114,19

Muutokset muutettu talousarvio 2017 / talousarvio 2018

Lisääntyneet tulot (ruokapalvelu, kotihoito, vuokrat) +149 640 €

Lisääntyneet henkilöstökulut (fysioterapeutti, henkilöstöä kotihoitoon, yöhenkilöstöä yht. 6,7) -186 784 €

Lisääntyneet kustannukset palveluiden ostoista (palvelusetelit, kauppa-/ruokapalvelu) -25 892 €

Lisääntyneet kustannukset materiaaleista ja tarvikkeista (hoitotarvikkeet, lääkkeet) -13 050 €

Lisääntyneet kustannukset talouksien tukemisesta (omaishoidontuki) -40 100 €

Lisääntyneet vuokrakustannukset (ml. sisäiset vuokrat) -404 103 €

Lisääntyneet muut toimintakustannukset -1 220 €

74

PERUSPALVELUOSASTO

Terveydenhuoltoyksikkö

Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri

TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 1 068 272 945 800 1 018 280 1 018 280 1 018 280




Vuokrat -459 324 -497 714 -912 908 -912 908 -912 908


TOIMINTAKULUT -7 077 441 -7 036 451 -6 808 937 -6 861 664 -6 922 995

TOIMINTAKATE -6 009 169 -6 090 651 -5 790 657 -5 843 384 -5 904 715


Terveydenhuoltoyksikkö tarjoaa perusterveydenhuollon avohoitoa, tk-sairaalahoitoa ja suun terveydenhuoltoa.

Kemiön pääterveysasemalla ja Taalintehtaan terveysasemalla. Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa myös

vanhustenhuollon lääkäripalvelut ja terveydenhoitaja- sekä psykologipalvelut kunnan kouluihin ja oppilaitoksiin.

Terveyskeskuksen otettua käyttöön uusia tiloja Kemiössä, pyritään lisäämään vuorovaikutusta eri ammattiryhmien

ja toimintojen kesken ja päämääränä on kustannustehokas hoito. Terveyskeskussairaalan kuntouttavaa toimintaa

ja potilaiden toimintakyvyn parantamista vahvistetaan, ja samalla hoitoaikoja pyritään lyhentämään. Potilaat

hoidetaan oikealla hoitotasolla.


Terveydenhuoltoyksikkö kehittää digitaalisia kanavia vastatakseen paremmin tietoja palvelutarpeisiin. Jokaisessa

hoitosuhteessa huomioidaan potilaan mahdollisuudet vastata omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, ja jokaista

henkilöä rohkaistaan aktivoitumaan omien voimavarojen mahdollistamissa puitteissa. Palveluverkostoa ja

palveluita sopeutetaan eri palveluiden käyttäjämääriin, heidän ikärakenteeseen ja palvelutarpeeseen.



Keskitytään digitaalisiin terveys- - Web ajanvaraus laajennetaan seulontoihin. 06/2018

palveluihin. - iPana-neuvolapalvelut kaikille raskaana oleville. 12/2018

- Suun ja hampaiden hoidosta lisätietoa nettisivuille. 12/2018

Keskitytään lasten- ja äitiysneuvola- - Raskaana olevat naiset ja imeväisikäiset lapset keskite-

toimintaan. tään toiselle terv.hoitajalle, vanhemmat lapset toiselle. 06/2018

- Äitiysneuvola tähtää aktivoivaan toimintaan. Jatkuvasti

- Lasten 5-vuotiskontrollit tehdään päivähoidossa. 06/2018

Keskitytään ensihoitoon. - Kemiön lääk.vast.otolle päivystysparit; lääkäri, sair.hoit. 03/2018

- Kemiön ensiavun tiloihin hankitaan valvontalaitteisto. 03/2018

Keskitytään potilaskuntoutukseen. - Asiantuntijafysioterapeutin, fysioterapeutin ja toiminta-

terapeutin sekä muiden ammattiryhmien väliset hoito-

prosessit dokumentoidaan. 06/2018

Keskitytään tk-sairaalan hoitoaikoihin. - Prosessit liittyen potilaiden sisään- ja uloskirjaamiseen

dokumentoidaan. 03/2018

- Sisään- ja uloskirjaamiseen liittyen tehdään tarkistuslistat. 03/2018

- Osastolle sisäänkirjattua potilasta koskien pidetään hoito-

palaveri mahdollisimman pian hoidon alkamisen jälkeen. 03/2018

75

TUNNUSLUVUT


Käyntimäärä, avohoito ja tukipalvelut 57 270 52 300 52 000 52 000 52 000

Käyntimäärä, hammashuolto 8 546 8 000 8 200 8 200 8 200

Hoitovuorokausien määrä, Kemiön tk-sairaala 7 783 7 330 10 950 10 950 10 950

Mittarit

Paikkaluku, Kemiön tk-sairaala 26 25 32 32 32

Hoitaja/potilas, kemiön tk-sairaala 0,64 0,64 0,77 0,75 0,75

Euroa/käynti, avohoito ja tukipalvelut 51,05 51,13 48,27 48,27 48,27

Euroa/käynti, hammashuolto 76,61 94,29 89,62 89,62 89,62

Euroa/hoitovuorokausi, Kemiön tk-sairaala *) 171,50 197,97 210,03 210,03 210,03

Sis. uuden sis- vuokran: Euroa/käynti, avohoito ja tukipalvelut 52,55 52,55 52,55

Sis. uuden sis. vuokran: Euroa/käynti, hammashuolto 96,41 96,41 96,41

Sis. uuden sis. vuokran: Euroa/hoitovuorokausi, Kemiön tk-sairaala *) 216,66 216,66 216,66

Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista.

Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja.

*) Vertailuna: Taalintehtaan tk-sairaalan vrk-hinta oli vuoden 2016 TP:ssä 282,76 e/vrk. Suljettu 2018->



Lääkäri ml. johtava lääkäri 6 6 6 6 6

Hoitotyön päällikkö 1 1 1 1 1

Osastonhoitaja, apul.osastonhoitaja 3 4 4 4 4

Sairaanhoitaja 19,1 19,1 17,5 17 17

Terveydenhoitaja ml. vastaava terveydenhoitaja 7,5 7,3 7,3 7,8 7,8

Perushoitaja, lähihoitaja, askarruttaja 16 16,284 12 12 12

Psykologi, puheterapeutti 2,6 2,6 2,8 2,6 2,6

Laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja 3,523 3,523 3,523 3,523 3,523

Fysioterapeutti, ergoterapeutti 3 3,6 3,6 3,6 3,6

Hammaslääkäri 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5

Suuhygienisti ml. suuhygienistiesimies 1 1 2 2 2

Hammashoitaja 5 5 4 4 4

Sosionomi AMK 0 0,5 0,5 0,5 0,5

Vastaanottoapulainen 3 2 1,4 1,4 1,4

Keskusvarastonhoitaja 0 1 1 1 1

Toimistosihteeri, osastosihteeri 1,707 1,707 1,4 1,4 1,4

Laitosapulainen, välinehuoltaja 11,584 11,784 9,5 9 9

Yhteensä 88 90 81 80 80


Lisääntyneet toimintatuotot (myyntituotot, potilasmaksut) +72 480 €

Vähentyneet henkilöstökulut +955 646 €

Lisääntyneet kulut ostopalveluista -383 238 €

• Lisääntyneet kulut pesulapalveluista (henkilöstön suojavaatteet) -15 800 €

• Vähentyneet kulut potilaskuljetuksista ja sisäisistä ruokapalv. +43 727 €

• Lisääntyneet kulut vuokralääkäreistä ja -hammaslääkäreistä -425 000 €

Vähentyneet materiaalikulut +70 100 €

Lisääntyneet muut kulut (esim. leasingvuokrat, sisäiset vuokrat) -414 994 €

76

PERUSPALVELUOSASTO

Erikoissairaanhoito

Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri

ERIKOISSAIRAANHOITO

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0 0



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 0 0

Avustukset

Vuokrat 0 0 0 0 0

Muut toimintakulut 0 0 0 0 0

TOIMINTAKULUT -9 616 169 -9 919 726 -9 187 371 -9 279 165 -9 372 089

TOIMINTAKATE -9 616 169 -9 919 726 -9 187 371 -9 279 165 -9 372 089

Toiminta ja tavoitteet 2019-2020

Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä.

Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito.

Sairaanhoitopiiri

• tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten

perussairaanhoidon palveluja,

• vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä

ja laadun valvonnasta ja

• huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa.

Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrisista erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä

palveluntuottajalta.


Erikoissairaanhoito tarjoaa monipuolisia ja hyviä palveluita ja tekee yhteistyötä kunnan kanssa monin tavoin eri

aloilla, esim. laboratoriopalvelut. On tärkeää, että toimivat hoitoketjut rakennetaan yhdessä. Kunnan kannalta

on tärkeää pystyä vastaanottamaan potilaita erikoissairaanhoidosta nopeaan tahtiin, jotta vältytään

siirtoviivehoitomaksuilta.



Monipuoliset ja hyvät palvelut

Erikoissairaanhoidon palvelut täyden- - Erikoissairaanhoito ja kunta tekevät yhteistyötä Jatkuva

tävät kunnan tarjoamia perustervey- palveluntuotannossa.

hoidon palveluita.

Potiilaat kotiutetaan erikoissairaanhoi- - Kunnalta ei peritä siirtoviivehoitomaksuja. Jatkuva

dosta hoidon päätyttyä.

77

TUNNUSLUVUT

Suoritukset (Varsinais-Suomen shp) TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Avohoitokäyntien määrä 15 316 15 178 15 795 15 795 15 795

Hoitojaksojen määrä 1 140 1 224 1 022 1 022 1 022

Siirtoviivehoitopäivien lukumäärä 19 0 0 0 0

Laskutus siirtoviivepäivistä, € 9 060 0 0 0 0



Ostopalvelu/Ei henkilökuntaa --- --- --- --- ---


Pienentyneet kustannukset palvelujen ostosta, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri +709 975 €

Pienentyneet kustannukset eläkemaksuista, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri +2 380 €

Pienentyneet kustannukset yksityisiltä ostetuista palveluista (Hemhamnen) +20 000 €

78

8.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto

Ympäristö ja tekniikka hallinto

Valvontayksikkö

Kiinteistö ja yhdyskuntatekniikkayksikkö

Kaavoitusyksikkö

79

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTOPoislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 3 603 015 3 918 353 3 694 845 3 694 845 3 694 845

Maksutuotot 263 522 245 700 249 500 249 500 249 500


Vuokratuotot 3 851 040 3 627 270 6 049 947 6 049 947 6 049 947


TOIMINTATUOTOT 8 052 949 8 079 680 10 178 927 10 178 927 10 178 927

muutos % 0 % 21 % 0 % 0 %


TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut



Eläkekulut 633 377 609 033 569 166 574 858 581 755






Avustukset 157 769 176 000 161 000 161 000 161 000

Vuokrakulut 376 985 265 564 334 451 334 451 334 451


TOIMINTAKULUT 8 191 257 8 775 895 8 458 361 8 502 569 8 553 164

muutos % 7 % -4 % 1 % 1 %

TOMINTAKATE -138 308 -696 215 1 720 566 1 676 358 1 625 763

SUUNNITELMAPOISTOT 1 923 996 2 075 610 2 331 620 2 438 587 2 309 087

TILIKAUDEN TULOS -2 062 304 -2 771 825 -611 054 -762 229 -683 324

80

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO

Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 5 498 256 5 901 553 5 570 045 5 585 045 5 595 045

Maksutuotot 263 522 245 700 249 500 249 500 249 500


Vuokratuotot 3 851 040 3 627 270 6 049 947 6 049 947 6 049 947


TOIMINTATUOTOT 10 167 849 10 342 880 12 261 427 12 276 427 12 286 427

muutos % 2 % 16 % 0 % 0 %

Valmistus omaan käytöön 0

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut



Eläkekulut 633 377 609 033 597 276 603 250 610 430






Avustukset 157 769 176 000 161 000 161 000 161 000

Vuokrakulut 376 985 265 564 334 451 334 451 334 451


TOIMINTAKULUT 9 441 331 10 128 715 9 662 746 9 714 257 9 772 228

muutos % 7 % -5 % 1 % 1 %

TOMINTAKATE 726 518 214 165 2 598 681 2 562 170 2 514 199

SUUNNITELMAPOISTOT 3 063 860 2 978 310 3 186 420 3 276 587 3 126 087

TILIKAUDEN TULOS -2 337 342 -2 764 145 -587 739 -714 417 -611 888

81


Hallinto

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja


Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto vastaa teknisen lautakunnan päätösten valmistelusta ja pöytäkirjanpidosta.

Lisäksi tehtäviin kuuluvat osaston henkilöstövastuu, talousarvio ja tilinpäätös. YjT:n hallinto hoitaa myös kunnan

maa- ja metsätalouden, tontinmyynnin ja vuokrauksen edunvalvontaa. Tonttituotanto, kokonaisvaltainen vastuu

investoinneista ja kiinteistöjen myynnistä sekä strateginen suunnittelu kokonaisuudessaan muodostavat

merkittävän osan työtehtävistä. Lisäksi YjT:n hallinto toimii yhteyselimenä ympäristöterveydenhuollossa ja

eläinlääkäripalveluissa, joita hoitaa Liedon kunnan isännöimä yhteistyöalue sekä jätehuoltoyhteistyössä, jota hoitaa

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta sekä palo- ja pelastustoimessa, jossa Turun kaupunki on isäntäkunta.

Tekninen johtaja toimii lisäksi valmiusasioiden koordinoijana.


Kunnan kiinteistöjen myyntiä painotetaan edelleen. Myytäviä kiinteistöjä tulee markkinoida aktiivisesti

kiinteistönvälityksen kautta, mutta kunta pyrkii myymään niitä myös suoraan. Huolehdimme kiinteistöjemme ja

yleisten alueiden kunnossapidosta siten, että ne edistävät kuntalaisten hyvinvointia.



Juridisesti pitäviä päätoksiä

teknisessä lautakunnassa Päätökset pitävät, valitukset eivät mene läpi Jatkuvasti

Tontteja myydään kaava-alueilla Tontteja on myyty Jatkuvasti

Panostus henkilökunnan Vuosittaiset kehittämiskeskustelut.

kehittämiseksi Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä 31.12.2018

YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 290 441 257 375 139 375 139 375 139 375




Avustukset 0 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000

Vuokrat -68 644 -70 183 -146 061 -146 061 -146 061


TOIMINTAKULUT -896 563 -1 091 825 -1 023 900 -1 032 238 -1 041 042

TOIMINTAKATE -606 122 -834 450 -884 525 -892 863 -901 667

82

TUNNUSLUVUT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Teknisen lautakunnan kokoukset 11 11 11 11 11

Käsitellyt pykälät 185 240 230 230 230

Teknisen johtajan päätökset 28 40 40 40 40

Edunvalvontatehtävät 21 20 20 20 20

Myydyt tai vuokratut tontit 6 10 6 6 6

Muut kauppakirjat, asunnot, alueet 7 7 6 6 6


Henkilötyövuosien määrä BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

Tekninen johtaja 1 1 1 1 1


Yhteensä 1,65 1,65 1,65 1,65 1,65


Liikennekysymykset ja joukkoliikenteen hoito siirretään teknisen lautakunnan tehtävistä elinkeinolautakunnalle.

83


Valvontayksikkö

Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö

VALVONTAYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 218 999 213 750 218 820 218 820 218 820




Vuokrat -549 0 0 0 0


TOIMINTAKULUT -431 516 -439 284 -451 429 -455 803 -460 929

TOIMINTAKATE -212 517 -225 534 -232 609 -236 983 -242 109


Valvontayksikkö vastaa rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue

koskee niitä tehtäviä jotka kuuluvat kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä hoitaa

niihin kuuluvat lupa- ja valvonta-asiat. Yksikön tavoitteena on ylläpitää avoin ja sujuva viranomaistoiminta, siitä

huolimatta että vaatimukset viranomaisvalvonnasta jatkuvasti kasvavat. Rakennusvalvonnan tavoite tulevina

vuosina on rakentamisen ohjauksen lisääminen, varsinkin rakentamisen aktiivisempi ohjaaminen rakennuspaikoilla.


Rakennusvalvonta otti 2017 käyttöön Lupapiste palvelun joka mahdollistaa sähköisen lupa-asioinnin. Palvelu kerää

kaikki rakentamisen osapuolet yhteen osoitteeseen. Lupaprosessi ja viranomaistoiminta on näin ollen avointa ja

hakijan helppo tarkistaa.



Rakennusvalvonta

Avoin ja sujuva lupakäsittely -Suurin osa lupahakemuksista käsitellään sähköisesti Kuukausittain

-Käsittelyajat lyhenevät Vuosineljännes

-Suoritettujen katselmusten määrä nousee Vuosineljännes

Vähentää arkistotilan tarvetta -Lupahakemukset arkistoidaan sähköisesti Kuukausittain

Ympäristönsuojelu

Olemassa olevien ympäristölupien -Suoritettujen tarkastusten määrä lisääntyy ja Vuosittain

tehostettu valvonta. tarkastettavien ympäristölupiin liittyvien

raportointien määrä lisääntyy

84

TUNNUSLUVUT


Rakennusvalvonta

Rakennuslupia, toimenpidelupia ja ilmoitukset 529 400 400 400 400

Tehdyt katselmukset 526 550 550 600 600

Ympäristönsuojelu

Annetut lausunnot ja virkamiespäätökset 227 150 150 150 150

Tehdyt katselmukset 73 90 90 90 90



Valvontapäällikkö 1 1 1 1 1

Rakennustarkastaja 2 2 2 2 2

Johtava ympäristösihteeri 1 1 1 1 1

Ympäristötarkastaja 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 1 1 1 1 1

Tekninen avustaja 1 1 1 1 1

Yhteensä 7 7 7 7 7


Rakennusvalvonta

Tuotot + 5 000 €

Lisääntyneet kustannukset, asiantuntijapalveluiden ostot –10 000 €

85


Kiinteistö- ja yhdyskuntatekninen yksikkö

Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja infrapäällikkö

KIINTEISTÖ- JA YHTEISKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Toimintatuotot 3 684 178 3 987 210 3 759 845 3 759 845 3 759 845

Vuokratuotot 3 812 782 3 587 270 6 028 012 6 028 012 6 028 012

TOIMINTATUOTOT 7 496 960 7 574 480 9 787 857 9 787 857 9 787 857



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 960 451 -2 181 038 -2 092 369 -2 092 369 -2 092 369

Avustukset -157 769 -175 000 -160 000 -160 000 -160 000

Vuokrat -307 651 -195 381 -188 390 -188 390 -188 390


TOIMINTAKULUT -6 623 331 -6 976 891 -6 710 577 -6 739 385 -6 773 178

TOIMINTAKATE 873 629 597 589 3 077 280 3 048 472 3 014 679


Kiinteistöjen osalta yksikkö hallinnoi, ylläpitää ja vuokraa kunnan rakennuskiinteistöjä. Kiinteistöjä vuokrataan

pääasiassa sisäisille asiakkaille, eri osastojen yksiköille, mutta asuntoja sekä liike- ja talousrakennuksia vuokrataan

myös ulkopuolisille asiakkaille. Tavoitteena on, että sekä sisäiset että ulkopuoliset asiakkaat viihtyvät ja voivat

harjoittaa toimintaansa tarkoituksenmukaisissa ja terveissä tiloissa.

Ruokahuolto- ja siivoustoimi hoitaa siivouksen niissä kunnan omistamissa kiinteistöissä joissa kunta harjoittaa

toimintaa, paitsi peruspalveluosaston hoitoa tarjoavissa yksiköissä. Lisäksi ruokahuolto- ja siivoustoimi vastaa

ruoan valmistuksesta kunnan vanhuksille, koululaisille, päiväkotilapsille sekä perhepäivähoidossa oleville lapsille.

Toiminnan tavoitteena ovat siistit tilat, että valmistettavien ruokien raaka-aineet ovat mahdollisuuksien mukaan

kotimaisia sekä terveellinen ja maukas ruoka.

Yksikkö vastaa myös yhdyskuntakehityksestä, asemakaavojen toteuttamisesta ja päivittämisestä, liikenne- ja

tieasioista, yleisistä alueista ja viheralueista, osoitteista, vesihuoltopalvelujen kehittämisestä, laituri- ja

satamatoiminnasta jne. Tavoitteena on pitää yleiset alueet asianmukaisesti hoidettuina ja siistin yleisilmeen kautta

edistää viihtyvyyttä ja hyvinvointia.


Kiinteistöt sekä kiinteistö- ja yhdyskuntateknisen yksikön niissä tuottamat palvelut edistävät asiakkaiden

turvallisuutta ja terveyttä, mikä puolestaan edistää asiakkaiden hyvinvointia. Yksikön vastuulla olevien yleisten

alueiden kunnossapidosta ja hoidosta huolehditaan niin, että ne edistävät kuntalaisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia.

86



Selvitys miten kiinteistönhoitoa

voidaan tehostaa Taloudellinen säästö 31.12.2018

Tyytyväisiä vuokralaisia Kiinteistöt hyvässä kunnossa Jatkuvasti

Yleisten alueitten hoitoa parannetaan Kuntalaisten hyvinvointia parannetaan Jatkuvasti

Tehdään asiakaskysely koskien ruoan

laatua kouluissa Asiakaskyselyiden arviointi Vähintään arvosana

kolme enintään viidestä

mahdollisesta

TUNNUSLUVUT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Rakennusten määrä 39 34 33 32 30

Kiinteistöjen kerrosala 48 499 45 948 45 283 45 000 44 500

Aterioiden määrä 433 158 460 325 451 811 451 811 451 811

Siivotut pinta-alat 22 117 22 117 22 315 22 315 22 315



Yksikön päällikkö 2 1 1 1 1

Rakennusinsinööri 1 0 0 0 0

Asiantuntija 2 0 0 0 0

Suunnitteluinsinööri 3 3 3 3 3

Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö 1 1 1 1 1

Siivoustyönjohtaja 1 0,5 0,5 0,5 0,5

Työnjohtaja 2 1 1 1 1


Erikoisammattimies 0 1 1 1 1

Ammattimies 15 14 12 12 12

Keittiöhenkilostö 21,19 22,5 22,5 22,5 22,5

Siivoushenkilöstö 14,89 13,89 13,25 13,25 13,25

Yhteensä 62,93 60,74 57,1 57,1 57,1


Vuoden 2017 alusta kiinteistö ja yhdyskuntayksikkö yhdistettiin yhdeksi yksiköksi. Talousarviossa yhdistäminen

toteutetaan 1.1.2018 alkaen.

87


Kaavoitusyksikkö

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja

KAAVOITUSYKSIKKÖ

BS 2016 BG 2017 BG 2018 EP 2019 EP 2020

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT 46 548 34 075 32 875 32 875 32 875



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 031 -800 -800 -800 -800

Vuokrat -141 0 0 0 0

Muut toimintakulut -12 234 -500 -500 -500 -500

TOIMINTAKULUT -239 846 -267 895 -272 455 -275 143 -278 015

TOIMINTAKATE -193 298 -233 820 -239 580 -242 268 -245 140


Kaavoitusyksikkö hoitaa kunnan maapolitiikan valmistelun. Tähän kuuluvat ensisijaisesti osayleiskaavoitus ja

asemakaavoitus sekä poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelu. Yksikkö hoitaa myös

kunnallisen päätöksenteon valmistelun maanomistajien laatimien ranta-asemakaavojen osalta.


Hyvä kaavoitus edistää tulomuuttoa ja tarjoaa elinkeinoelämän toimijoille edellytykset perustaa uutta

liiketoimintaa kunnassa. Kuntalaisten hyvinvointia voidaan edistää hyvällä kaavoituksella.



Brinkkullan asemakaava Päätösprosessi saatetaan loppuun 31.12.2018

Kasnäsin asemakaava Päätösprosessi saatetaan loppuun 31.12.2018

Yksityiset kaavamuutokset Päätösprosessit saatetaan loppuun

kohtuullisessa ajassa Jatkuvasti

TUNNUSLUVUT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Loppuunvietyjä yleiskaavoja tai

päivityksiä 0 1 0 0 0

Loppuunvietyjä pieniä yleiskaavojen

päivityksiä 3 3 3 3 3

Loppuunvietyjä asemakaavoja tai

muutoksia 0 2 2 2 1

Loppuunvietyjä ranta-asemakaavoja 2 2 2 1 1

Poikkeuslupia tai

suunnittelutarveratkaisuja 43 25 25 25 25

88



Kaavoitusarkkitehti 1 1 1 1 1


Yhteensä 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5


Toiminnassa ei tapahdu muutoksia edellisvuoteen verrattuna.

89

9 INVESTOINTIOSA

9.1 Hallinto-osasto

9.2 Kehitysosasto

9.3 Sivistysosasto



90

9.1 Hallinto-osasto

Talousarviovuosi 2018

1. ATK-varusteet ja ohjelmat

Hallinto-osaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat

Investointi 2018: 7 500 € (Tietokoneet ja oheislaitteet)

20 000 € (Www- ja extranet-sivujen uusiminen)

70 000 € (Henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmä)

97 500 € yhteensä

2. IKT-varusteet ja ohjelmat

Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko

Investointi 2018: 35 000 €





2. IKT-varusteet ja ohjelmat



9.2 Kehitysosasto


1. ATK-varusteet

Tietokonetarvikkeita


2. Hiiliuunien entisöinti yritystoimintaa varten

Hiiliuunien kevytentisöinti yritystoimintaa varten


3. Kylttejä

Karttakylttejä Kemiönsaaren sisääntulopaikoille



1. ATK-varusteet

Tietokonetarvikkeita

Taloussuunnitelma 2019: 5 000 €


2. Hiiliuunien entisöinti yritystoimintaa varten

Hiiliuunien kevytentisöinti yritystoimintaa varten



91

3. Kylttejä

Karttakylttejä Kemiönsaaren sisääntulopaikoille



9.3 Sivistysosasto


1. IT-varustelu ja ohjelmistot

Sivistysosaston tavoitteena on olla edelläkävijänä informaatio- ja kommunikaatioteknologian

tarkoituksenmukaisessa käytössä opetuksessa. Tavoite vaatii panostusta tietokoneisiin, varusteluun,

ohjelmistoihin ja henkilöstön jatkokoulutukseen. Sivistysosaston pyrkimys uudistaa ja täydentää

esikoulujen, koulujen ja päiväkotien it-varustelua on askel tähän suuntaan.

Vuoden 2018 aikana suurin osa opettajien työtietokoneista uusitaan. Myös Dalsbruks skolanin

dataprojektoreiden ja dokumenttikameroiden uusiminen jatkuu vuoden aikana. Kimitonejdens skola

uusii kirjaston vanhimpia tietokoneita. Uusille opiskelijoille Kimitoöns gymnasiumissa hankitaan oma

tietokone myös tänä vuonna.

Päivähoidon talousohjelmiston uudistaminen valmistuu vuoden alussa.

Koulut, esikoulut ja päiväkodit 40 000 €

Opettajien tietokoneet 35 000 €

Lukion oppilaat 15 000 €

Sivistysosaston muut yksiköt 15 000 €

Taloussuunnitelma 2019 105 000 €


2. Kalusto ja tulevaisuuden koulun varustelu

Uusi opetussuunnitelma asettaa oppimisympäristölle uusia vaatimuksia. Kouluja pitää asteittain varustaa

mm. joustavilla kalusteilla. Tulevaisuuden koulussa opetustiloja tulisi voida käyttää joustavasti.

Investointi 2018 30 000 €



3. Varoja virkistysalueiden, liikuntapaikkojen ja uimarantojen uudistamiseen

Vapaa-ajan yksikön hoidossa on monta aluetta jotka vaativat säännöllistä huoltoa. Yleisen huollon lisäksi

tarvitaan vuosittain suurempia toimenpiteitä joiden materiaalikustannukset helposti nousevat tuhansiin

euroihin.

Investointi 2018 30 000 €



4. Uusi valkokangas, Villa Lande

Villa Landen valkokangas on huonokuntoinen ja täytyy vaihtaa. Investointiin on mahdollistaa saada

rahoitusta jopa 50 %.

Investointi 2018 brutto Avustus Netto

15 000 € 7 500 € 7 500 €

92


5. Taalintehtaan urheilupuisto

Vuoden 2018 aikana suunnitellaan toimenpiteitä Taalintehtaan urheilupuiston siistimiseen,

kunnostamiseen ja kehittämiseen. Suunnitelma toteutetaan vuoden 2019 aikana. Projektille haetaan

rahoitusta, jota on mahdollista saada n. 30 %.

Taloussuunnitelma 2019 50 000€



1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hardware)

Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin.


2. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (software)

Kansallisten Kanta-palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, mikä tarkoittaa uusien tai päivitettyjen

Abilita -ohjelmistokokonaisuuksien hankintaa. Lisäksi tarvitaan ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja jotka

mahdollistavat parannuksia hoito- ja hoivatyön työ- ja päätösprosesseihin.


3. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa

Hoitoirtaimistoa, mm. potilasnosturi, potilasvuoteita, geriatrisia tuoleja ja pyörätuoleja Almakotiin

(6 000 e), Hannakotiin (10 000 e) ja Silverbackeniin (4 000 e), matka- ja turvapuhelimia Kotihoitoon

(13 000 e) ja irtaimistoa Almakotiin saneerauksen yhteydessä (67 000 e).


4. Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa

Hoitoirtaimistoa, mm. sinusscan, doppler, monitori, lattiapesulaite, hoitosänky, deko, suihkutuoli ja

hammasröntgen.


5. Ilmalämpöpumppuja

Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri yksiköihin, lähinnä vanhustenhuollon yksiköihin.



1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hardware)

Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin.



2. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (software)

Kansallisten Kanta-palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, mikä tarkoittaa uusien tai päivitettyjen

Abilita-ohjelmistokokonaisuuksien hankintaa. Lisäksi tarvitaan ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja jotka

mahdollistavat parannuksia hoito- ja hoivatyön työ- ja päätösprosesseihin.



3. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa

Hoitoirtaimistoa, mm. potilasvuoteita ja -nosturi.



4. Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa

93

Hoitoirtaimistoa, mm. tippalaskuri, Coulter-analyysilaite, langaton viivakoodilukija, deko, pesukone ja

hammashuollon digiröntgenlaitteiden sensori.



5. Ilmalämpöpumppuja

Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri yksiköihin, lähinnä vanhustenhuollon yksiköihin.




Ympäristö ja tekniikka, hallinto



Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja

uudet ohjelmat.

Talousarvio 2018: 15 000 €

2. Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo

Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan.

Talousarvio 2018: – 45 000 €



Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja

uudet ohjelmat.



2. Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo

Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan.

Taloussuunnitelma 2019: – 45 000 €

Taloussuunnitelma 2020: – 45 000 €

Kiinteistöt


1. Laitteita ruokahuolto- ja siivoustoimen tarpeisiin

Investointimääräraha osittain suunnitelluille hankinnoille, osittain vuoden aikana syntyville tarpeille

uusia ruokahuolto- ja siivoustoimen koneita.




2. Investointipotti

Investointimääräraha äkillisille, pienemmille investointi- tai suunnittelutarpeille jotka syntyvät vuoden

aikana. Tekninen lautakunta hallitsee määrärahan.

94




3. Almakoti, sprinklaus, korjaus (Vaatii erillisen valtuustopäätöksen)

Almakodin sprinklaus tehdään 2018 ja korjaus jos valtuusto niin päättää aloitetaan 2018 ja saatetaan

valmiiksi 2019.


Taloussuunnitelma 2019: 1 150 000 €

Investointi yhteensä 1 300 000 €

4. Hulta päiväkoti, ilmanvaihtokoneen uusiminen

Hulta päiväkodin ilmanvaihtokone tulee uusia. Suunnittelu tarvittavista toimenpiteistä on tehty vuoden

2017 aikana ja itse vaihto tehdään vuoden 2018 aikana.


Investointi yhteensä 170 000 €

5. Dalsbruks skola, opetuskeittiön uusiminen

Opetuskeittiön kiinteä kalustus on kulunut ja vaihdon tarpeessa.


6. Kemiön koulukeskus, opetuskeittiön uusiminen

Opetuskeittiön kiinteä kalustus on kulunut ja vaihdon tarpeessa.


7. Kemiön koulukeskus, sisäilmatoimenpiteitä

Kemiön koulukeskuksessa syntyi ongelmia sisäilman kanssa, jotka osittain korjattiin vuoden 2017

aikana. Jatkotoimenpiteitä vaaditaan jotta sisäilman laatua voidaan parantaa koulukeskuksessa.



Investointi yhteensä 650 000 €


8. Hannakoti (Vaatii erillisen valtuustopäätöksen)

Hannakodin sprinklauksen yhteydessä tehtiin myös muita sisäpuolisia parannustöitä rakennuksessa. On

vielä olennaisia asioita jotka pitää korjata rakennuksessa, osa kellaritiloista tulee mm. joko sprinklata tai

palo-osastoida muilta tiloilta. Vaadittavien toimenpiteiden suunnittelu tehdään vuoden 2019

parannustöiden aikana.



9. Taalintehtaan terveysasema, korjaustoimenpiteiden ja sprinklauksen suunnittelu (Vaatii erillisen

valtuustopäätöksen)

Taalintehtaan terveysasemalle on tehty kuntotarkastus, joka osoitti joukon vikoja ja puutteita

kiinteistössä. Korjauksesta tehdään tekninen suunnitelma vuoden 2020 aikana.


Yhdyskuntatekniikka


95

1. Tievalaistuksen ja kaapelointien uusiminen

Tavoitteena on vuonna 2017 uusia teollisuustien valaistus tämän päivän standardien mukaiseksi.

Tavoitteena on myös jatkossa tehdä yhteistyötä eri osapuolten välillä kun yhteisiä kaapeliojia tehdään.




2. Asemakaavateiden asfaltointi

Meille on kertynyt suuri asfaltointivelka, joka pitää hoitaa. Tavoitteena vuonna 2018 on raskaasti

kuormitetun Engelsbyntien asfaltointi.




3. Maanhankinta

Tulevan asemakaavoituksen helpottamiseksi ja liikenneratkaisujen toteuttamiseksi.




4. Asemakaavatiet

Kunnalla on useita asemakaava-alueita ja monia katuja. Osa näistä on rakentamattomia ja osa on

kipeästi perusparannuksen tarpeessa. Laadittujen maankäytön suunnittelusopimusten mukaan kunnalla

on myös velvollisuus rakentaa tiettyjä katuja, kun maanomistajien tarve sitä vaatii. Hallinnollisen

joustavuuden mahdollistamiseksi tällaisille toimenpiteille on tärkeä varata määrärahoja. Teollisuustien

suunnittelu Kemiön keskustan ja Vretan teollisuusalueen välillä sekä tiet Brinkkullan asemakaava-

alueelle aloitetaan vuonna 2018.




5. Taalintehtaan vierasvenesatama

Taalintehtaan sataman kehittäminen asemakaavan ja satamakaavan mukaisesti. Saneerata

vierasvenesatama FamilyPort-projektin yhteydessä.




6. Kuivatuslinjat

Yleinen määräraha ojitus- ja kuivatuslinjoja varten.




7. Viheralueet ja leikkipuistot

Tavoitteena vuonna 2018 on aloittaa Villa Landen läheisyydessä olevan puiston rakentaminen. Yleinen

päämäärä on parantaa lähiympäristön viihtyvyyttä.




8. Laitureiden yleinen kunnossapito

96

Laitureiden jatkuvan kunnossapidon helpottamiseksi tarvitaan yleinen määräraha mittavammalle

kunnossapidolle.




9. Fåfängskäret

Laiturin ja grillipaikan rakentaminen Fåfängskäretiin virkistysalueeksi veneellä liikkuville jätetyn aloitteen

mukaisesti.


10. Pakettiauto

Kunnalla on useita leasingautoja sekä omia autoja. Leasingsopimukset ovat ylipäänsäkin kalliita, koska

3–4 vuoden leasingsopimuksella auton hinta olisi periaatteessa maksettu. Siksi on perusteltua

investoida muutamaan omaan lisäautoon ja samalla luopua muutamasta voimassaolevasta

leasingsopimuksesta. Tutkitaan sähköauton hankinnan mahdollisuutta.




97

INVESTOINNIT 2018-2020

Talousarvio 2018 TS 2019 TS 2020 Yhteensä /

HALLINTO-OSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020

ATK-varusteet ja ohjelmat:

Tietokoneet ja oheislaitteet 7 500 7 500 7 500 22 500

Asiakirjahallintaohjelman uudistaminen 20 000 20 000

Henkilöstöhallinnon ohjelma 70 000 70 000

IKT-varusteet ja ohjelmat:

Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko 35 000 35 000 35 000 105 000

HALLINTO 132 500 42 500 42 500 217 500


KEHITYSOSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020

ATK-varusteet 5 000 5 000 5 000 15 000

Hiilirakennusten remontointi, yritystoimintaan 50 000 50 000 50 000 150 000

Kylttejä 20 000 20 000 20 000 60 000

KEHITYS 75 000 75 000 75 000 225 000

98


SIVISTYSOSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020

ATK-varusteet ja ohjelmat 90 000 90 000 90 000 270 000

Lukion opiskelijoiden tietokoneet 15 000 15 000 15 000 45 000

Tulevaisuuden koulun kalusto ja varustus:

2012 -2020, koulut 30 000 30 000 30 000 90 000

Varoja virkistysalueiden, liikuntapaikkojen ja uimarantojen uudistamiseen 30 000 30 000 30 000 90 000

Uusi valkokangas, Villa Lande 15 000 7 500 7 500

Taalintehtaan urheilupuisto 70 000 20 000 50 000

SIVISTYS 180 000 7500 172 500 235 000 20 000 215 000 165 000 552 500


PERUSPALVELUOSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020

ATK-varusteet ja ohjelmat, laitteistot 30 000 30 000 30 000 90 000

ATK-varusteet ja ohjelmat, ophjelmistot 100 000 100 000 100 000 300 000

Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa 100 000 33 000 33 000 166 000

Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa 33 000 36 000 36 000 105 000

Ilmalämpöpumput 10 000 10 000 10 000 30 000

PERUSPALVELU 273 000 209 000 209 000 691 000


YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA, hallinto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020

ATK-varusteet ja ohjelmat, laitteistot 15 000 15 000 15 000 45 000

Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo 45 000 -45 000 45 000 -45 000 45 000 -45 000 -135 000

YjT, hallinto 45 000 -30 000 45 000 -30 000 45 000 -30 000 -90 000

99


YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA, kiinteistöt Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020

Laitteita ruokahuolto- ja siivoustoimen tarpeisiin 20 000 20 000 20 000 60 000

Investointipotti 300 000 300 000 300 000 900 000

Almakoti: Vaatii erillisen valtuustopäätöksen

Sprinklaus ja korjaus * Kunnanvaltuuston päätös 30.10.2017 150 000 1 150 000 1 300 000

Hulta päiväkoti

Ilmanvaihtokoneen uusiminen 120 000 120 000

Dalsbruks skola:

Opetuskeittiön uusiminen 50 000 50 000

Kemiön koulukeskus:

Opetuskeittiön uusiminen 70 000 70 000

Kemiön koulukeskus:

Sisäilmatoimenpiteitä 250 000 400 000 650 000

Hannakoti: Vaatii erillisen valtuustopäätöksen

Korjauksen suunnittelu 100 000 600 000 700 000

Taalintehtaan teveysasema Vaatii eril. valtuustopäätöksen

Sprinklauksen ja korjauksen suunnittelu 100 000 100 000

Kiinteistöt 960 000 1 970 000 1 020 000 3 950 000

* Almakodin investointi: Almakotiin asennetaan uusi palohälytinjärjestelmä ja tehostetun palveluasumisen käytössä oleviin tiloihin asennetaan sprinklerijärjestelmä

100


YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA, yhdyskuntatekniikka Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020

Tievalaistus 50 000 50 000 50 000 150 000

Asemakaavateiden asfaltointi 60 000 60 000 60 000 180 000

Maanhankinta 100 000 100 000 100 000 300 000

Asemakaavatiet 200 000 200 000 200 000 600 000

Taalintehtaan vierasvenesatama 250 000 250 000 250 000 750 000

Kuivatus 20 000 20 000 20 000 60 000

Viheralueet ja leikkipuistot 50 000 30 000 30 000 110 000

Yleinen laitureiden kunnossapito 20 000 20 000 20 000 60 000

Fåfängsskäret, laiturin ja grillipaikan rakentaminen 18 000 18 000

Pakettiauto 40 000 40 000 40 000 120 000

Yhdyskuntatekniikka 808 000 770 000 770 000 2 348 000

Talousarvio 2018 Netto TS 2019 Netto TS 2020 Netto Yhteensä 2018-2020

Kemiönsaaren kuna (ilman Kemiönsaaren Vesi) 2 443 500 52 500 2 391 000 3 316 500 65 000 3 251 500 2 296 500 45 000 2 251 500 7 894 000

Talousarvio 2018 Netto TS 2019 Netto TS 2020 Netto Yhteensä 2019-2020

Kemiönsaaren kunta + K.Vesliliikelaitos 2 543 500 52 500 2 491 000 3 466 500 65 000 3 401 500 2 496 500 45 000 2 451 500 8 344 000

101

10 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN

Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostukseen

Talousarvio 2018 Eliminoinnit Kokonaistarkastelu

Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Kunnan tuloslaskelmaosa

ilman Vesiliikelait. ml. liikelaitos

(ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen)

Toimintatulot

Myyntitulot, sis/ulk. Ilman VA 5 168 113 1 725 000 6 893 113

Myyntitulot, sisäiset VA 87 721 150 200 -87 721 1) -150 200 3) 0

Maksutulot 2 646 000 2 646 000

Tuet ja avustukset 491 260 491 260

Vuokrat 6 239 947 6 239 947

Muut toimintatulot 272 263 6 040 278 303

Muut toimintatulot, sis VA 201 260 -201 260 1) 0

Toimintatulot 14 905 304 2 082 500 -87 721 -351 460 16 548 623

Toimintamenot

Henkilöstömenot -24 004 621 -203 484 -24 208 105

Palvelujen ostot, ulk./sis. Ilman VA -22 533 900 -237 820 -22 771 720

Palvelujen ostot, sisäiset VA -90 249 -288 981 90 249 3) 288 981 1) 0

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 147 438 -446 300 54 951 3) -3 593 738

Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sis. VA -54 951 -5 000 5 000 3) 0

Avustukset -1 616 150 -22 800 -1 616 150

Vuokrat -6 242 618 -6 242 618

Muut toimintamenot, ulkoiset -148 920 -171 720

Muut toimintamenot, sisäiset 0

Toimintamenot -57 838 847 -1 204 385 145 200 293 981 -58 604 051

Toimintakate -42 933 543 878 115 57 479 -57 479 -42 055 428

Verotulot 22 608 000 22 608 000

Valtionosuudet 20 975 699 20 975 699

Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot 0

Korkotulot, sisäiset 3 000 -3 000 5) 0

Muut rahoitustulot, ulkoiset 4 000 6 000 10 000

Muut rahoitustulot, sisäiset 0 0 4) 0

Korkomenot -190 000 -68 000 -258 000

Korkomenot, sisäiset 0 -3 000 0 3 000 5) 0

Muut rahoitusmenot -13 000 -13 000

Korvaus peruspääomasta 0 0 0 4) 0

Rahoitustulot ja -menot -196 000 -65 000 -3 000 3 000 -261 000

Vuosikate 454 156 813 115 54 479 -54 479 1 267 271

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -2 935 200 -854 800 -3 790 000

Arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset -2 935 200 -854 800 -3 790 000

Satunnaiset erät

Tilikauden tulos -2 481 044 -41 685 54 479 -54 479 -2 522 729

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 128 145 35 855 164 000

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0

Tilikauden ylijäämä -2 352 899 -5 830 54 479 -54 479 -2 358 729

Eliminoidaan:

1) Henkilöstöpalvelut, sisäinen myynti ja osto

2) Muu sisäinen myynti ja osto

3) Sisäisen veden/jäteveden osto/myynti

4) Korvaus peruspääomasta

5) Korko, sisäiset lainat

102

Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen

Talousarvio 2018 Eliminoinnit Kokonaistarkastelu

Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos kunnan rahoitusosa

(ilman liikelait.) ml. liikelaitos

Tulorahoitus

Vuosikate 454 156 813 115 54 479 1) -54 479 1) 1 267 271

Satunnaiset erät 0 0 0

Tulorahoituksen korjauserät -100 000 0 -100 000

Tulorahoitus 354 156 813 115 54 479 -54 479 1 167 271


Investointimenot -2 443 500 -100 000 -2 543 500

Rahoitusosuudet investointimenoihin 7 500 0 7 500

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutus-

tulot 145 000 145 000

Investointien rahavirta -2 291 000 -100 000 -2 391 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 936 844 713 115 54 479 -54 479 -1 223 729



Antolainasaamisten vähennys 317 172 -317 172 2)


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 100 000 300 000 3 400 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta 0 -317 172 317 172 2) 0

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -1 505 490 -690 362 -2 195 852

Lyhytaikaisten lainojen muutos


Muut maksuvalmiuden muutokset

Rahoituksen rahavirta 1 911 682 -707 534 -317 172 317 172 1 204 148

Vaikutus maksuvalmiuteen -25 162 5 580 -262 693 262 693 -19 581

Elimininoidaan:

1) Henkilöstöpalvelut, sisäinen myynti ja osto

2) Sisäisen lainan vähennys

103

11 KEMIÖNSAAREN VESI

104

Kemiönsaaren Vesi

Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja

TULOSLASKELMA

2016 2017 2018 2019 2020

Ulkoinen / sisäinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunn. Taloussuun.

LIIKEVAIHTO

Myyntituotot 1 895 241 1 983 200 1 875 200 1 890 200 1 900 200

LIIKEVAIHTO 1 895 241 1 983 200 1 875 200 1 890 200 1 900 200

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 219 659 280 000 207 300 207 300 207 300

MATERIAALIT JA PALVELUT



MATERIAALIT JA PALVELUT -1 214 190 -1 320 620 -978 101 -983 369 -988 690

HENKILÖSTÖKULUT 0 0 -203 484 -205 519 -207 574

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Suunitelman mukaiset poistot -918 234 -902 700 -854 800 -838 000 -817 000

Arvonalentumiset -221 630

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 139 864 -902 700 -854 800 -838 000 -817 000

MUUT KULUT -35 884 -32 200 -22 800 -22 800 -22 800

LIIKEYLI-/ ALIJÄÄMÄ -275 038 7 680 23 315 47 812 71 436


Korkotuotot 0

Muut rahoitustuotot 5 504 6 000 6 000 6 000 6 000

Korkokulut kunnalle -1 931 -6 000 -3 000 -1 000 -1 000

Korkokulut muille -62 322 -80 000 -68 000 -65 000 -68 000

Korvaus peruspääomasta -4 840 0 0 -9 000 -21 000

Muut rahoituskulut -164 0

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -63 754 -80 000 -65 000 -69 000 -84 000

TILIK. YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISET ERÄT -338 792 -72 320 -41 685 -21 188 -12 564

TILIK. YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA -338 792 -72 320 -41 685 -21 188 -12 564

POISTOERON LISÄYS / VÄHENNYS 35 855 35 830 35 855 35 855 35 855

TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (ALIJÄÄMÄ) -302 937 -36 490 -5 830 14 667 23 291

105

Kemiönsaaren Vesi



Kemiönsaaren Veden tehtävänä on toimittaa asiakkaillensa juomavettä sopimusehtojen mukaisesti, sekä johtaa

kiinteistöjen tuottamat jätevedet Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle puhdistettaviksi. Jätevedenpuhdistamon

tehtävänä on puhdistaa jätevedet annettujen lupaehtojen mukaisesti.

Kemiönsaaren Veden toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa. Kemiönsaaren Vesi perii mm. vesimaksuja,

jätevesimaksuja, perusmaksuja, lietteen vastaanottomaksuja ja liittymismaksuja voidakseen vastata kaikista käyttö-

ja pääomakustannuksista.

Kemiönsaaren Vesi muodostuu kolmesta yksiköstä, eli hallinto, vesi ja jätevesi. Nämä toimintayksiköt on jaettu

useaan kustannuspaikkaan, jotta saataisiin konkreettinen ja läpinäkyvä talousarvio, josta ilmenevät todelliset

kustannukset.




Vuotovesien vähentäminen viemäri- Työ on aloitettu vuonna 2015 ja se jatkuu edelleen. Vuotovesien osuus

verkosta. laskee.

Verkostoon liitetään vähintään Viranomaiskehehoitus kaikille liittämättömille. Vähintään 30 liitetty.

30 kiinteistöä vuodessa

Lainakannan vähentäminen. Lainojen määrä alkaa laskea. Lainakanta laskee.

Kertynyt alijäämä. Tiukka taloudenpito. Alijäämää ei synny.

Kemiönsaaren vesihuollon

kehittämissuunnitelma vuodelta 2011

tarkastetaan.

Suunnitelma tarkastetaan yhteistyössä kaavoitus- ja

valvontayksiköiden kanssa.

Kemiönsaaren Veden

johtajisto tekee arvion

kehittämissuunnitelma

sta lokakuussa 2018 ja

päättää mahdollisesta

päivitystarpeesta.

106

Kemiönsaaren Vesi


AVAINLUVUT

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020

* Asiakasmäärä 1736 1751 1766 1781 1796

Veden hinta €/m³ 1,85 1,85 1,85 1,85 1,85

Jäteveden hinta €/m³ 3,10 3,10 3,10 3,10 3,10

Myyty vesi (1000m³) 189 190 178 181 182

Myyty jätevesi (1000m³) 219 220 200 203 205

* Osalla asiakkaista on vesi tai viemäri ennestään.



Toimitusjohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Työnjohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Toimistosihteeri 1,5 1,5 1 1 1

Laitoksen hoitaja 2 2 2 2 2

Yhteensä 4,5 4,5 4 4 4


Kemiönsaaren Veden taloutta rasittaa erittäin suuri lainataakka. Investointien toteutusta jouduttiin jo vuonna 2017 reippaasti karsimaan ja investointien määrää joudutaan myös lähivuosina huomattavasti karsimaan. Tämä tehdään, jotta talous saadaan palautettua tasapainoon. Markkinakorot ovat tällä hetkellä hyvin alhaisella tasolla,

mutta ne muodostavat kasvavan riskin Kemiönsaaren Veden taloudelle.

Kemiönsaaren Veden taloudelle on ehdottoman tärkeää saada kaikki toiminta-alueen kiinteistöt liitettyä vesi- ja

viemäriverkostoon. Kun kaikki nyt vielä liittymättömät kiinteistöt on liitetty verkostoon, on Kemiönsaaren

Vedellä paremmat mahdollisuudet lyhentää lainojaan nykyistä nopeammin. Käyttötaloudessa tulee kuitenkin pyrkiä

pienentämään riippuvuutta liittymismaksuista. Vuonna 2015 siirrettiin noin 250 toiminta-alueella sijaitsevaa, vesi-

ja jätevesiverkostoon liittymätöntä kiinteistöä valvontayksikön piiriin. Kunnan asukasluvun lasku on laskenut myös

Kemiönsaaren Veden myyntiä. Uusien asiakkaiden saanti on hidasta eikä se ole kyennyt korvaamaan myynnin

laskua.

Kasvavien poistokustannusten seurauksena taksaa korotettiin 1.1.2016 alkaen. Jätevedenkäsittelyn keskittämistä

ja vesihuollon turvaamista koskevia suuria linjauksia tehtäessä vuonna 2011 laskelmat perustuivat siihen, että

taksaa on työn valmistuttua tarkistettava 0,5 eurolla/m³. Taksa oli pysynyt sitä ennen samalla tasolla kolme vuotta.

Jotta kiinteistöjen mielenkiinto vesi- ja viemäriverkostoon liittymiseen kasvaa, pyritään siihen, ettei taksaa tarvitsisi

kuluvalla talouskaudella päivittää.

107

Kemiönsaaren Vesi


Jätevesiverkostosta on tehty vuotovesiselvitys. Vuotovesien saaminen pois jätevesiverkostosta on mittava työ,

joka on aloitettu vuonna 2015 ja se työ jatkuu myös tulevina vuosina. Osa vesi- ja viemäriverkostosta on

käyttöikänsä lopussa. Verkostoa saneerataan talouden sallimissa rajoissa niissä kohteissa, jossa se on

välttämätöntä toiminnan luotettavuuden varmistamiseksi. Viemäriverkostossa tehtävät saneeraustyöt osaltaan

poistavat myös vuotovesiä.

Etäluettavien vesimittareiden vaihtotyö aloitettiin kesällä 2016 ja se työ jatkuu, mutta taloudesta johtuen aiemmin

suunniteltua hitaammalla tahdilla. Kun kaikki mittarit on saatu kaukoluettaviksi, helpottaa se asiakaspalvelua, sekä

helpottaa ja nopeuttaa laskutusta.

108

Kemiönsaaren Vesi


INVESTOINNIT

1. Viemärilinjojen rakentaminen toiminta-alueelle

Uusien liittyjien kytkentä toiminta-alueella.

Talousarvio 2018 20 000 €



2. Vesilinjojen rakentaminen toiminta-alueelle

Uusien liittyjien kytkentä toiminta-alueella.




3. Verkoston kaukovalvonta

Kaukovalvonnan lisääminen ja kehittäminen vesi- ja viemäriverkoston alueella.




4. Vesilinjojen rakentaminen Långön saarelle

Ehdollinen, vaatii 15 sopimuksen allekirjoittanutta liittyjää.

Liittymismaksu yhteensä (vesi- ja viemäriliityntä) 9 000 €.

Talousarvio 2018 0 €



5. Viemärilinjojen rakentaminen Långön saarelle

Ehdollinen, vaatii 15 sopimuksen allekirjoittanutta liittyjää.

Liittymismaksu yhteensä (vesi- ja viemäriliityntä) 9 000 €.




6. Viemärilinjojen rakentaminen uusille kaava-alueille




7. Vesilinjojen rakentaminen uusille kaava-alueille




8. Kasnäsin jätevedenpuhdistamo

Mahdollinen osuus Kasnäsiin mahdollisesti rakennettavasta jätevedenpuhdistamosta.


Taloussuunnitelma 2019 0 €

Taloussuunnitelma 2020 0 €

109

Kemiönsaaren Vesi


9. Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus

Toiminta-alueella on käytössä vanhaa, käyttöikänsä päässä olevaa putkistoa, joka tulee saneerata.

Vuotovesien saaminen pois viemäriverkostosta vaatii viemäriputkistojen ja viemärikaivojen saneerausta.




110

INVESTOINNIT


Kemiönsaaren Vesi Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2018 - 2020

Viemärilinjat ja liittymät toiminta-alueella 20 000 20 000 20 000 60 000

Vesilinjat ja liittymät toiminta-alueella 20 000 20 000 20 000 60 000

Kaukovalvontajärjestelmä 15 000 15 000 15 000 45 000

Vesi Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää) 0 15 000 30 000 45 000

Viemäri Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää)) 0 35 000 45 000 80 000

Viemäri uusille asemakaava-alueille 10 000 10 000 20 000 40 000

Vesi uusille asemakaava-alueille 10 000 10 000 20 000 40 000

Puhdistuslaitos Kasnäsiin (osuus) 0 0 0 0

Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus 25 000 25 000 30 000 80 000

Kemiönsaaren Vesi 100 000 150 000 200 000 450 000

KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS

RAHOITUSLASKELMA 2016 2017 2018 2019 2020

Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuun. Taloussun.

Toiminnan rahavirta

Liikeyli-/alijäämä -275 038 7 680 23 315 47 812 71 436

Poistot ja arvonalentumiset 1 139 864 902 700 854 800 838 000 817 000

Rahoitustuotot- ja kulut -63 754 -80 000 -65 000 -69 000 -84 000

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät

Toiminnan rahavirta 801 072 830 380 813 115 816 812 804 436


Investointimenot -617 936 -480 000 -100 000 -150 000 -200 000

Rahoitusosuudet investointimenoihin 31 330 0 0 0 0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Investointien rahavirta -586 606 -480 000 -100 000 -150 000 -200 000

Toiminnan ja investointien rahavirta 214 466 350 380 713 115 666 812 604 436



Pitkäaikaisten lainojen lisäys, kunnalta 422 503 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0 700 000 300 000 304 000 300 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -281 139 -281 140 -317 172 -317 172 -317 172

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -797 627 -772 400 -690 362 -653 036 -584 819

Lyhytaikaisten lainojen muutos 859 000

Lainakannan muutokset 202 737 -353 540 -707 535 -666 208 -601 991


Muut maksuvalmiuden muutokset -417 204

Rahoituksen rahavirta -214 466 -353 540 -707 535 -666 208 -601 991

Rahavarojen muutos 0 -3 160 5 580 604 2 445

Talousarvio 2018 - Kimitoön€¦ · hyvinvoinnin edistäjänä. Tehtävää on paljon myös...

Documents

Transcript of Talousarvio 2018 - Kimitoön€¦ · hyvinvoinnin edistäjänä. Tehtävää on paljon myös...