TALOUDENTEKIJÄT nro. 2/2012

Kuukauden yritysRakennusliike Avikainen Oy: Uudisrakentamis- kohteita kolmella paikkakunnalla » 11

Edellä aikaansaUudet nollaenergia-talot vastaavat vuoden 2020 rakentamis-määräyksiä » 3

TT-koeajossaMercedes Benz C 200 CDI BE » 12

PERJANTAINA 13. hUhTIKUUTA 20122

Ekonomisti Lauri uotiLa:

Asuntomarkkinatpysyvät vakaana » 6-7

OPORA ROSSIIVenäjän yrittäjäjärjestöauttaa myös suomalaisia yrityksiä ja etsiiliikekumppaneita » 8–9

ProfiilissaOsuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen uskoo yhteistyöhönja maakunnanmenestykseen » 10

Rakentaminen

TALOUDENTEKIJÄT PERJANTAINA 13.4.20122

Julkaisija: Etelä-Savon YrittäjätPatteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 MikkeliKustantaja: Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 53, 57100 Savonlinna

Päätoimittaja: Mirja Haavikkopuh. 0500 651 [email protected]

Toimitus: Jaana Matikainen, Kristiina Tolvanen, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiskanenja Arto Tolvanen, [email protected]

Ulkoasu, taitto ja ilmoitusten valmistus: Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 53, 57100 Savonlinnapuh. 010 292 0330

Ilmoitusmyynti: Mainostoimisto Grafical Oypuh. 010 292 0330

Ilmestyy vuonna 2012: 14.2., 13.4., 5.6., 12.9., 30.10. ja 11.12.

Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

Puheenvuoro arkadianmäeltäA

PuheenjohtajaltaA

Etelä-Savon Yrittäjälehti

Suomi ei selviä talouskriisin haasteista ilman talouden kasvua, yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. On tärkeää, että valtio kannustaa yrittäjyyteen ja asenneilmapiiri on yrittäjyydelle suotuisa. On uskal-lettava investoida, vaikka se kan-taisi hedelmää vasta vuosien pääs-tä. Hallitus ei kuitenkaan näytä tarjoavan pitkäjänteisiä ratkaisu-ja Suomen eteenpäin viemiseksi.

Kasvun edellytyksiä täytyy luoda joka puolelle Suomea. Keskustan linja on aina ollut kehittää suo-malaista hyvinvointiyhteiskuntaa

hyvän kierteellä kurjistamisen si-jaan. Valtion on panostettava tei-den ja rautateiden rakentamiseen ja ylläpitoon, kotimaiseen energi-aan ja ruokaan, osaamiseen ja in-novaatioihin sekä koulutukseen koko maassa.

Hallituksen kehysriihen liiken-neväylien investointilistalta löy-tyy Juva-Mikkeli tiehanke, mutta rahaa sille ei löydy kuin viidesosa tarpeesta. Myös Savonlinnan sy-väväylästä liikkuu huolestuttavia tietoja, vaikka asian piti olla kun-nossa. Missä on Itä- ja Pohjois-Suomea kehittävä ohjelma ja sen

resurssit?

Viimeisen kymmenen vuo-den aikana kaikki uudet työpaikat Suomessa ovat käytännössä syntyneet pk-yrityksiin. Yrittäjien määrä on noussut peräti kolman-neksella viimeisten viiden-toista vuoden aikana. Kui-tenkin kymmenesosa yrit-täjistä elää tällä hetkellä tu-lotasolla, joka ei vastaa edes vähimmäispalkkaa. On-neksi nähtävissä on yleisen asenneilmaston muuttumi-nen suotuisammaksi yrittä-miselle. Se on näkynyt ra-kenteellisina muutoksina yrittäjien asemassa, mutta myös esimerkiksi koulujär-jestelmässä yrittäjyyskasva-tuksen myötä.

Ammattikorkeakouluissa pai-notetaan yrittäjyysopintojen tar-jonnan laaja-alaisuutta ja läpäi-syperiaatetta. Yrittäjyyskasvatus-ta on mahdollista opiskella 21 am-mattikorkeakoulussa ja tarjolla on viisi yrittäjyyskoulutusohjel-maa. Koulutusohjelmissa opiske-lee tällä hetkellä noin 2300 opis-kelijaa. Joissakin koulutusohjel-missa opiskelijan on mahdollista kehittää omaa liikeideaansa yksin tai ryhmän kanssa, toimia yrittä-jänä tai kehittää liiketoimintaansa ja ansaita samalla opintopisteitä.

Tämän lisäksi useimmissa am-mattikorkeakouluissa on tarjolla sivuainekokonaisuutena tai täy-dennyskoulutuksena yrittäjyys-opetusta, joka edistää itsensä joh-tamisen taitoja sekä kyvykkyyttä innovaatioihin ja muutosten koh-taamiseen. Esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa on mah-dollista suorittaa liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulutut-kinto yrittäjyyden ja liiketoimin-taosaamisen koulutusohjelmas-sa. Yrittäjyyttä voi opiskella myös Pienyrityskeskuksessa Mikkelissä.

On hienoa, että yrittäjyys on val-lannut laajasti alaa kouluissa. Yrit-täjyys lähtee asenteesta, mutta puitteidenkin on oltava kunnossa.

Katri Komikansanedustaja (kesk.) Joroisista

Yrittäjyyttä tarvitaanTurvaa itsesi,

panosta yritykseesi.

Hanki itsellesi Yrittäjän Omaturva. Sen avulla suojaat toimeentulosi ja perheesi tilanteissa, joissa joudut yllättäen sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. Samalla turvaat myös yrityksesi, koska ilman yrittäjää ei ole yritystäkään. Kysy lisää toimistostamme. Mikkeli: Maaherrankatu 12, puh. 887 5800. Savonlinna: Olavinkatu 53, puh. 887 5850. Pieksämäki: Keskuskatu 17-19, puh. 887 5830. Tai käy osoitteessa tapiola.fi/omaturva

Jos olet alle 45-vuotias yrittäjäjärjestön jäsen, kysy lisää jäsen eduista.

Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola.

Kuntarakenteen voimakas muutos luo paineita myös kuntien elinkeinopolitiikan hoitamiseen. Yrittäjäjärjestö paikallisyhdistyksineen tarjoaa ratkaisuksi elinkeinopoliittista ohjelmaa ja yri-tysvaikutusten arviointia osana päätöksentekoa.

Etelä-Savossa on tehty 2000-luvulla kuntaliitok-sia Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen seutu-kunnilla. Liitoksia ja sitä myöten muutoksia on tulossa lisää ainakin Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla. Valtiovallan toimet ovat nopeuttaneet muutospaineita, eikä tilanne näytä ainakaan hel-pottuvan, täällä vähenevän ja vanhenevan väes-tön alueella.

Yrittäjille kuntarajat eivät ole olleet toiminnan rajoina ennenkään, joten on helppo ymmärtää, että yrittäjät ovat pääsääntöisesti suhtautuneet myönteisesti esityksiin kuntien yhdistämisestä. Yrittäjien kannalta tärkeintä on, että edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle ovat olemassa.

Kuntakoosta tai rakenteesta riippumatta se vaatii kunnilta joustavaa ja pitkäjänteistä asukas- ja yrittäjälähtöistä elinkeinopolitiikkaa. Isommat kuntakokonaisuudet asettavat palveluiden järjes-tämiseen uusia haasteita. Tarvitaan selkeitä lin-jauksia siitä, mitkä palvelut kunta järjestää oma-na työnä, mitä tehdään yhteistyönä muiden kun-tien kanssa ja mitkä ostetaan yksityisiltä palve-luntuottajilta.

Yrittäjien äänen kuuluviin saaminen päätök-senteossa korostuu mentäessä suurempiin kun-takokonaisuuksiin. Uuden kunnan alueella saat-taa olla useita yrittäjäyhdistyksiä, jolloin voima-varat ja asiantuntemus edunvalvonnassa kannat-taa yhdistää. Kuntapäättäjien suuntaan tuleekin toimia yhdessä.

Esimerkiksi Savonlinnan seudulla eri elinkeino-elämän toimijat ovat hyvässä yhteistyössä olleet valmistelemassa esitystä uuden Savonlinnan elin-keinostrategiaksi. Näin sen tulee olla jatkossakin.

Syksyllä edessä olevat kunnallisvaalit ovat yk-si yrittäjäjärjestön tämän vuoden tärkeimmis-tä edunvalvonta alueista. Yrittäjälähtöisen elin-keinopolitiikan toteutumista edesauttaa valtuu-tettujen yrittäjätausta. Yrittäjiä ja heidän näke-myksiään tarvitaan, sillä kuntien päätöksenteol-la on suora yhteys yrittäjien toimintaedellytyk-siin. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen yritystoi-minta taas tuo työpaikkoja ja verotuloja kuntaan.

Puolueesta riippumatta kannustan kaikkia yrit-täjiä, joilla on kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon, lähtemään mukaan vaalitaistoon!

Heikki TynkkynenpuheenjohtajaEtelä-Savon Yrittäjät

Yrittäjät mukaan elinkeinopolitiikkaan

PERJANTAINA 13.4.2012 TALOUDENTEKIJÄT 3

rakentaminen BENErgIaPIHEJä KOTEJa MäNTYHarJULTa

Suutarinen Yhtiöiden kivitalot ovat Suomen tiiveimpiä

Taloudentekijät, MikkeliJarmo Seppäläteksti ja kuva

Mikkelissä järjestetyssä puutar-ha-alan työelämäfoorumissa alan yrittäjät sekä Etelä-Savon ammat-tiopiston edustajat käsittelivät työelämän esittämien osaamis-tarpeiden pohjalta tehdyt muu-

tokset opetussuunnitelmaan se-kä työssäoppimisen tavoitteisiin.

Puutarhatuotannon koulutus-ohjelman muutoksissa on otettu huomioon erityisesti opintojen rytmittäminen teorian, käytän-nön ja työssäoppimisen kesken. alan yrittäjät ovat toivoneet opis-kelijoille nykyistä pitkäaikaisem-pia työssäoppimisjaksoja. Myös

harjoituskirjan tai oppimispäi-väkirjan käyttöönottoa pidetään tärkeänä, samoin opinnäytetyön tekemistä käytännön tehtävissä.

Viheralan koulutusohjelman opetussuunnitelmassa on ko-rostunut ammatillisen osaami-sen lisäksi työyhteisöosaaminen. Yrittäjien mielestä 30 opintovii-kon koulutusohjelma on liian ly-hyt vaatimuksiin nähden. Lisäk-si yrittäjät ovat toivoneet vihera-lan opintoihin turvakursseja, kos-ka niitä vaaditaan usein työmailla ja näin opiskelijoiden työllistymi-nen osaltaan paranisi.

Kukka- ja puutarhakaupan kuk-kakauppapainotteiseen opetus-suunnitelmaan on nyt lisätty puutarhakaupan osuutta, ja työs-säoppiminen ja toiminnan laatu-ajattelu korostuvat. Paremman palvelun osaaja -koulutus on li-sätty osaksi kaupan koulutusoh-jelmaa ja osittain myös tuotanto- ja viherpuolelle.

Opetussuunnitelman tavoittei-

na ovat myös yrittäjyyskasvatuk-sen periaatteet ja yrittäjämäisen ajattelutavan korostaminen.

Seuraavan foorumitapaamisen aiheena on Etelä-Savon ammat-tiopiston ja puutarha-alan yri-tysten yhteisen markkinointita-pahtuman järjestäminen syksyl-lä 2012.

Savonlinna alkuvaiheessa

Savonlinnan ammatti- ja aikuis-opistossa opetussuunnitelmien kehitystyö on vasta alkamassa. Savonlinnasta hankkeessa ovat tarkasteltavina kulttuuriala sekä puu- ja rakennusala.

Yrittäjät korostivat työnteki-jöiden henkilökohtaisten omi-naisuuksien merkitystä sekä työ-hönotossa että itse työelämäs-sä. Opettajat olivat samaa miel-tä, mutta henkilökohtaisten val-miuksien kehittäminen on toki ammatillisten aineiden opetta-mista haasteellisempaa.

Keskustelujen aiheena olikin,

kuinka saada muun muassa mo-tivaatio, oma-aloitteisuus, innos-tuneisuus sekä itseohjautuvuus opetussuunnitelmien sisällöksi. Myös hyvien perustaitojen ja -tie-tojen hallinta korostui voimak-kaasti työelämäfoorumien kes-

kusteluissa.ammatillisissa oppilaitoksissa

tehty kehittämistyö on osa Kart-turi - ammatillisen koulutuk-sen työelämävastaavuuden ke-hittäminen yhteistyössä yritysten kanssa -hanketta (ESr).

Yritysten toiveet mukaan puutarha-alan opetukseenYritysten kokemukset ja toivomukset otetaan puutarha-alan opetuksessa yhä enemmän huomioon. Yrittäjien mielihyvin hyväksy-miä painotuksia ovat esimerkiksi käytännön harjoittelun lisääminen, yrittäjämäisen ajat-telutavan korostaminen sekä työyhteisöosaa-minen, jotka onkin jo kirjattu uusiin opetus-suunnitelmiin.

Taloudentekijät, MäntyharjuTero Elorantateksti

Suutarinen Yhtiöt on edelläkävi-jä energiatehokkaiden rakennus-materiaalien kehittäjänä. Yrityk-sen Kivitasku-pientalomallisto, joka voidaan toteuttaa asiakkaan toiveiden mukaan joko passiivi- tai nollaenergiaratkaisuna, on täs-tä hyvä esimerkki.

– Kivitaskun kohdalla lähdim-me vuonna 2007 kehittämään pientaloratkaisua, joka olisi nopea kasata ja täyttäisi uudet rakennus-määräykset. Päädyimme lopulta sandwich-betonielementtiratkai-suun, joka täyttää jo nyt vuoden 2020 nollaenergiatason vaatimuk-set, kertoo toimitusjohtaja Timo Suutarinen.

Suutarisen kehittämä element-ti alitti ensimmäisenä Suomessa U-arvon 0,1 W/m2K ja U-arvoon 0,08 W/m2K on jo päästy. Käytän-nössä Kivitasku-passiivienergiata-lojen ilmanvuotoluku on ollut jo-pa 0,09 l/h. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennus vuotaa painetestis-sä tunnissa ilmaa vain 9 % omas-ta tilavuudestaan. Tavallisen beto-nista valmistetun talon ilmanvuo-to taas voi olla tunnissa jopa 200 % ja puutalon 400 %. Kivitaskujen tiiviys on ratkaistu kahdella malli-suojatulla innovaatiolla.

– Energiankulutuksessa talon tiiveys tuo huomattavaa säästöä. Samalla sisäilma on talossa todella

hyvä, kun ilmanvaihtokone vaih-taa vain sisäilmaa, eikä rakentei-den läpi vuotavaa ilmaa Suutari-nen huomauttaa.

Kivitasku-nollaenergiatalo tuot-taa itse tarvitsemansa energian. Lämmin käyttövesi tuotetaan au-rinkokeräimillä ja sähkövirta au-rinkokennoilla. Kivitasku on täl-lä hetkellä ainoa sarjatuotantoon kelpaava nollaenergiatalo Suo-messa.

Arjen innovaatioiden kehittäjä

Kivitasku-talomallistossa raken-nuksen tiiveys saavutetaan Suuta-risen kehittämien omien innovaa-tioiden kautta. Toimitusjohtaja Ti-mo Suutarinen kertoo ratkaisujen syntyvän pitkälle arjen innovatiivi-suuden kautta.

– Ensin on ongelma, joka ky-seenalaistetaan. Tätä kautta syntyy uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Olen pyrkinyt koko ajan rohkaise-maan omaa henkilökuntaa hake-maan uusia ratkaisuja ja onneksi seuraavalta sukupolvelta tätä halua ja kykyä löytyy, Suutarinen sanoo.

Tuotekehitys on ollut voimak-kaasti Timo Suutarisen omilla har-teilla. Uuden kehittämisessä hän ei ole pitäytynyt vain talonraken-tamisessa. Maa- ja talonrakenta-misen sekä betoniteollisuuden yri-tyksistä koostuvan yritysryhmän uusin tulokas on TJM-Transmo-di Oy, joka markkinoi Suutarisen kehittämää kuorma-autojen kuor-matilojen kiinnitysjärjestelmää.

Energiatehokkaiden pientalojen Vehmasranta

arjen innovatiivisuutta Suutarinen osoittaa myös Mäntyharjun taaja-man tuntumaan, Pyhäjärven ran-taan suunnitellulla Vehmasrannan uudella asuinalueella. Timo Suu-tarisen mukaan kunnianhimoinen tavoite on se, että alueelle tulee vain passiivi- ja nollaenergiaratkai-suilla toteutettuja pientaloja.

– Mahdollisuudet tähän ovat hy-vät, sillä noin 30 hehtaarin alue on yhtiön omassa omistuksessa. Tällä hetkellä alueella on valmiina kun-nallistekniikan piirissä 18 tonttia. Idea uudesta asuinalueesta syntyi, kun eteen tuli tilaisuus ostaa kysei-nen maa-alue. Ja kun omat ja kun-nan ajatukset sattuivat yksiin, lai-toimme hankkeen käyntiin, Timo

Suutarinen kertoo. Kaikkiaan Vehmasrannan alu-

eelle on kaavoitettu 45 rakennus-paikkaa. Tonteista 15 on omaran-taisia.

Julkinen rakentaminen hyötyy

Suutarisen energiatehokkaista rat-kaisuista hyötyy myös julkinen ja toimitilarakentaminen. Yksi esi-merkki tästä on Mäntyharjun yh-tenäiskoulu, joka rakennettiin kunnan teettämien suunnitelmien mukaisesti mahdollisimman ener-giatehokkaaksi.

– Meidän osaamisemme tuli mukaan itse rakennusprosessin ai-kana. Koulusta tulikin huomatta-vasti alkuperäisiä vaatimuksia tii-viimpi ja saimme tiiveyden suh-teen aikaiseksi passiivienergiakou-

lun. rakennuksen energiasäästö on vuositasolla vähintään 40 000 euroa, jolla on suora vaikutus kun-nan talouteen, sanoo Suutarinen.

Seuraavaksi yhtiöt on käynnis-tämässä 11 huoneistoa käsittävän

passiivienergiarivitalon rakenta-misen Mäntyharjulle. Yhtiöillä on myös valmiudet aloittaa passiivi- ja nollaenergiatalon vaatimukset täyttävien kerrostaloelementtien toimitukset.

Suutarinen Yhtiöt on yritysryh-mä, johon kuuluva Sora- ja Betoni V. Suutarinen on suora jatke Väinö Suutarisen vuonna 1951 perusta-malle kuljetusyritykselle.

1970-luvulla yritys laajensi toimin-taansa maanrakennusurakointiin. Ensimmäinen betoniasema aloit-ti 1980. 1990-luvulla elementtituo-tantoa laajennettiin sekä aloitettiin

talonrakennusurakointi. Betoni- ja elementtituotanto kasvoi 2003, kun Suutarinen osti Matrella Oy:n.

Vuonna 2009 Suutarinen toi mark-kinoille Kivitasku-passiivita-lon, joka VTT:n tutkimusten mu-kaan on Suomen tiivein talo. En-simmäinen nollaenergiatalo esitel-tiin Mäntyharjun loma-asuntomes-suilla 2011.

SUUTARINEN YhTIÖT

Mäntyharjun loma-asuntomessuilla 2011 esitelty Kivitasku-nollaenergiatalo on Timo Suutarisen mukaan tulevaisuuden talo. Niiden kysyntä kasvaa energian hinnan noustessa ja rakennusmääräysten tiukentuessa.

Puutarha-alan foorumissa Mikkelissä olivat yritysten edustajista mukana Pasi Suominen (vas.), harri ja Pia Kohvakka, Vesa Käräjä-mies, Matti Pylkkänen, Reeta Vaha ja Teppo Kaarniemi.

Energiatehokkaat omakotitalot kasvattavat osuuttaan pientalomarkkinoilla. rakentajia kiinnostavat vähän lämmitysenergiaa kuluttavat, sisäilmaltaan terveet ja yksilölliset ratkaisut. Tähän kysyntään mäntyharjulai-nen Suutarinen Yhtiöt on vastannut tuomalla markkinoille Suomen tiiveimmät passiivi- ja nollaenergiatalot.


rakentaminenB

Taloudentekijät, SavonlinnaArto Tolvanenteksti ja kuva

Uusiutuvien energiamuotojen työpaikat tulevat lisääntymään alueella kovaa vauhtia. Perintei-sen metsäteollisuuden ja metsän-hoidon murroksen jälkeen alal-le tarvitaan uutta ja kehittyväs-tä alasta kiinnostunutta, ammat-titaitoista työvoimaa. Perinteinen metsäalan ammattikoulutus uu-distuu samassa rytäkässä vastaa-maan uudenlaisen metsätalouden osaamistarpeita.

Työllisty omalle kotiseudulle vahvasti kehittyvälle toimialalle

– Koko metsäalan ammatillisen koulutuksen muutostarpeessa oli kysymys toimialan yhteinen huo-li koulutetun työvoiman riittävyy-destä, koulutuspäällikkö Raija Peippo Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta johdattelee.

– Nyt on koko kevättalvi raken-nettu työelämälähtöisiä ja oppi-miseen motivoivia ammattipol-

kuja, jotka vastaavat muuttunei-siin työelämävaatimuksiin, Peip-po erittelee.

– Uusien koulutusohjelmien mukaiset opinnot alkavat syksyl-lä ja koulutukseen on vielä mah-dollista hakea kesän aikana, raija Peippo lupaa.

Uudistuva koulutus vastaa työelämän tarpeisiin

– Uusi metsäalan ammatillinen koulutus hyödyntää osaamista ristiin, tuo mukanaan uusia mo-nipuolisempia oppimisympäristö-jä, tukee yrittäjyyden aloittamista ja luontoarvoja sekä antaa opiske-lijalle runsaasti mahdollisuuksia räätälöidä omaa opiskelua, raija Peippo luettelee.

Metsäalan koulutus toteutetaan yhteistyössä logistiikan kanssa ja opiskelijoilla mm. maksetaan rek-kakortti osana tutkintoa. Uusina opintokokonaisuuksia ovat mu-kaan tulevat mm. lämpölaitok-sen käyttö, hoito ja huolto, metsä-energian hankinta ja käyttö, kul-jetusalan perustason ammattipä-

tevyys sekä energiapuun jalostus. Syksyllä alkaa myös uusi met-

säalan aikuiskoulutus, joka raken-tuu täysin opiskelijan omien toi-veiden ja tavoitteiden mukaisesti, aikaisemmat opinnot ja työkoke-mus huomioiden. Myös metsän-omistajille suunnattu metsäta-lousyrittäjän ammattitutkinto uu-distuu vastaavien linjausten mu-kaisesti.

Uusi metsäalan koulutus tarjo-aakin nyt todella kilpailukykyistä koulutusta uusiutuvan metsäteol-lisuuden ja bioenergian tarpeisiin. Ja mikä parasta työtä koulutetuille on tiedossa. Nyt kannattaa hakea!

Metsäalan uuden koulutuksen aloittamisesta kiinnostuneet saavat lisätietoja:Jarkko Kleemola, 044 550 6470 tai [email protected]

Uudet metsä- ja bioenergiainvestoinnit tarvitsevat lisää osaajiaSavonlinnan seudun metsäalan investoin-tibuumi tuo kau-punkiin mm. uuden bioöljyn jalostuslai-toksen ja toisen bio-energiavoimalan.

Taloudentekijä, SavonlinnaArto Tolvanenteksti ja kuvat

Lähes kaikki omana työnä

– Kun on talon itse suunnitellut ja vastaa sen rakentamisesta, tie-tää tavoitteet, sekä seisoo lopputu-loksen takana, työmaan vastaava mestari Jarkko Kaartinen pohtii SaMIn kolmen vuoden rakennus-projektia.

– Lähes kaikki projektin työ-vaiheet suunnittelusta pihanra-kennustöihin toteutetaan omana työnä. Vain maalämpökaivon rei-än poraus, pohjan kaivuutyöt se-kä kalusteet ostetaan ulkoa, Kaar-tinen erittelee.

OmaSami toimii myös ammat-tiosaamisen näyttöympäristönä niille, jotka eivät ole löytäneet so-pivaa rakennustyömaata tai yritys-tä näyttöpaikoikseen. Työssäop-pimiseen opiskelijoille on varattu 20 viikkoa vuodessa toisesta vuosi-

kurssista alkaen. – Kyllä henkilökohtaiset val-

miutemme ovat tämän työmaan jälkeen uudella tasolla ja meidän on huomattavasti helpompi mars-sia asiakastyömaan rakennusrutii-neihin, OmaSami-työmaalla sisä-katon paneloinnin parissa ahke-roineet Sere Reiman ja Sauli Val-keapää sanovat.

Omakotitalon rakennusprojekti on SaMIn uudisrakentamisen op-pimisympäristö ja opiston runsas kiinteistömassa tarjoaa monipuo-lisia korjausrakentamisen oppi-misympäristöjä. Toki ulkopuolisia kohteita toteutetaan myös sään-nöllisesti.

Alan yrityksen osaaminen kehittämisessä mukana

Samin rakennusalan ammatilli-sen neuvottelukunnan puheen-johtaja, rakennusurakoitsija Ter-ho Kaskinen, osallistuu vahvas-ti rakennusteollisuuden laatuasi-oiden kehittämiseen myös val-takunnallisesti. Kaskisen ohjeet välittyvät tätä kautta myös Sa-MIn rakennusalan opetukseen.

Laatuasiat ja rakennusaikai-nen dokumentaatio ovatkin ol-leet painopistealueita OmaSa-min rakennustyömaalla.

– Opiskelijat täyttävät työssä-oppimispäiväkirjaansa verkos-sa ja älypuhelimella hoituu myös rakennusblogin pitäminen kuvi-neen, Kaartinen valaisee.

Kun koulun logistiikkaopis-kelijat hoitavat kuljetukset ja metallipuoli peltityöt, sisus-tussuunnitelijat stailaavat vä-rimaailman ja valitsevat ma-teriaalit, rakennus-, LVI-, säh-kö- ja pihanrakennuspuoli hoi-tavat oman osuutensa, on kou-lun opiskelijoista lähes kolman-nes projektissa tavalla tai toisel-la mukana.

Aikuisopiskelijoille myös erikoisammattitutkintoja ja osaamisen täydennystä

rakennusalan aikuisopiskelijoi-den suosituimpia täydennyskou-lutuksia SaMIssa on vesieristys-sertifikaatin suorittaminen. Myös työturvallisuus- ja tulityökortti-kursseja alkaa jatkuvasti.

Osaamisen kehittämiseen teh-

dään yrityksille räätälöityjä kou-lutusratkaisuja, mutta aikuisopis-kelija voi tulla myös itse neuvot-telemaan ammattitaitonsa kehit-tämisestä.

ammatillisen koulutuksen oh-jaukseen erikoistunut OpinOvi Puistokatu 1:ssä palvelee veloituk-setta kaikkia ammatilliseen kou-lutukseen ja osaamisen kehittämi-seen liittyvissä asioissa.

Oma rakennusprojekti koulii ammattimiehiäSavonlinnan kehittyvälle itä-puolelle, Pohjolankadun varteen, valmistuu jouluksi 2012 uljas omakotitalo OmaSami. Uutuus-kohteen suunnittelijoina ja rakentajinatoimivat Savonlinnan ammatti- ja aikuis-opiston opiskelijat ja opettajat.

� 5h+k+kh+s � Huoneistoala 139 m2

� Kerrosala 158 m2

� Maalämpö � Vesikiertoinen

keskuslämmitys � Takka/leivinuuni � Ruukin värivalmis peltikatto � Pääsuunnittelija:

Jarkko Kaartinen

Omakotitalo OmaSami

Kun tarvitset yrityksen työntekijöille täy-dennyskoulutusta, henkilökohtaista lisä-koulutusta tai haluat suorittaa ammatillisen tutkinnon, ota yhteys OpinOven Savonlin-nan palvelupisteeseen. OpinOvi -koulutuk-sen opastuspalvelu tarjoaa aikuiskoulutuk-sen maksutonta ohjausta ja neuvontaa kai-

kissa ammatilliseen koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tarvitsetpa ammatillista pä-tevöitymistä, ammatinvaihtoa, jatkokoulu-tusta, harrasteopintoja tai neuvoja koulu-tuksen rahoituksesta, OpinOvi on apuna.

Ota yhteyttä OpinOveen:Puistokatu 1, 2 krs., 57100 Savonlinna.

Palveluohjaajina toimivat:anne Mutka puh 044 550 6498 ja riitta Poikala puh 044 550 6512 tai [email protected]

Tervetuloa keskustelemaan koulutusasioista!

Oikea rakennustyömaa aitoine työmaakokouksineen, materiaalien laskemisineen ja tuntimäärien ennakoimisineen sekä laatuvaatimuksineen, on paras mahdollinen oppimisympäristö ammattiin opiskeleville, sanovat työmaalla ahkeroivat opiskelijat yhdestä suusta. Paneloinnin parissa ahke-roivat Sere Reiman ja Sauli Valkeapää.

SuurSavon Sähkö suunnittelee Savonlinnaan toista biovoimalaa.

Jarkko Kaartinen.

”Uusi metsäalan koulutus tarjoaakin nyt todella kilpailukykyistä koulutusta uusiutuvan metsäteollisuuden ja bioenergian tarpeisiin.”


suuntaviivoja 2012 C

Taloudentekijät, MikkeliPäivi Kapiainen-Heiskanenteksti ja kuva

Talonrakentajaksi 90-luvun alun lamavuosina valmistunut Kimmo Hämäläinen työskenteli ensin hirsi- ja rakennustyömail-ta. 1995 hän aloitti puuseppäar-tesaaniopinnot Esedun Taito-lassa. Kahden ja puolen vuoden opintojen päätyttyä hän työsken-teli vieraalla vielä puolisen vuot-ta ennen kuin yrittäjyys vei men-nessään.

Kun tilat ja vuokrakoneet löy-tyivät, aloitus oli kevyt. Puuse-pänliike Pro Joinery aloitti 13 vuotta sitten maaliskuussa.

Liikeidea on säilynyt alus-ta saakka samana eli asiakkaille tehdään tilaustöitä, kuten yksi-löllisiä ja vaativia puukalusteita ja sisustuskokonaisuuksia vaik-kapa keittiöihin ja kylpyhuonei-siin.

– Valmistamme räätälöityjä tuotteita yrityksille ja yksityisil-le. Meiltä tilataan portaita, keit-

tiökalusteita, erikoiskalusteita, myyntitiskejä. Myös liukuovi-kaapistojen kysyntä kasvaa, Hä-mäläinen kertoo.

alusta alkaen asiakaskunnassa on ollut yrityksiä, kuten raken-nusliikkeitä.

– Nyt noin 60 prosenttia tila-uksista menee yrityksille ja 40 prosenttia yksityisille.

Hämäläinen kertoo, että myös mökkeilijät ovat löytäneet yrityk-sen.

– Huviloille menee jonkin ver-ran niin sanottuja parempia ka-lusteita. Tilauksena on ollut esi-merkiksi mökkipöytä, joka val-mistettiin oman mökkitontin puista.

Hämäläinen pohtii tarkkaan jokaista työntekijää palkates-saan, riittääkö työtä. Tällä het-kellä yritys työllistää yrittäjän li-säksi kolme täysipäiväistä työn-tekijää ja yhden alihankkijan.

Yrityksen nykyiseen konekan-taan on investoitu noin 200 000 tuhatta euroa.

– Isoja koneita on ostettu vuo-sien varrella ja ehditty jo vaih-taakin. 2008 investoin CNC-ko-neeseen silloin, kun muutimme tähän uuteen halliin.

hinnoittelun perustana on tun-tihinta, mikä saattaa olla asiak-kaille nykyäänkin uusi asia.

– Tuntihintamme on vähän alempi kuin vaikkapa putkimie-hillä, vaikka he pärjäävät käsi-työkaluilla. Meillä on investoita-va tuotantokoneisiin ja toimiti-loihin. Hinnan perässä menevät asiakkaat saattavat päätyä tilaa-

maan yrityksiltä, jotka polkevat hintoja ja jättävät yhteiskunnal-liset velvoitteensa hoitamatta. Joskus olemme sitten joutuneet paikkaamaan tilauksen kuntoon asiakkaalle.

Osan raaka-aineista yritys löy-tää lähiseudulta, kuten liimalevyn Hirvensalmelta ja anttolasta.

Tasaisesti kasvaneen yrityksen lähitulevaisuudessa ei näy suuria mullistuksia.

– Nyt ja lähitulevaisuudessa mennään tällä konseptilla. Vaik-ka voisihan se olla hienoa koko ajan kasvaa ja kasvaa.

NUOrI YrITTäJä LöYSI OMaN TaPaNSa TOIMIa:

asiakkaat haluavat räätälöityjä ratkaisujaSiinä missä useille aloittaville yrittäjille ensimmäisen työntekijän työllistämiseen on korkea kynnys, Kimmo Hämäläinen palkkasi ensimmäisen työntekijän jo yrityksen perustamisvuonna.

Aloittavan yrittäjän pitäisi muistaa hinnoitella oikein alusta saakka, ettei toiminta tyrehdy alkuunsa, Kimmo hämäläinen muistuttaa.

� Mikkeliläinen maaliskuussa 1999 perustettu yritys

� Henkilöstöä 4-5 � Noin 520 neliön kone- ja

verstastilat � Puusepänalan peruskone-

kanta ja CNC-työstökeskus � Liukuovikaapistojen ja

portaiden suunnittelussa käytetään 3D-ohjelmistoa

� Maalaukset, petsaukset, lakkaukset ja vahaukset tehdään omassa maalaamossa

� Verhoilutilaukset tehdään yhdessä paikallisen yhteistyökumppanin kanssa

Puusepänliike Pro Joinery Ky

Vaikka kotitalousvähennystä alennettiin, Kimmo Hämäläinen muistuttelee sen merkityksestä

– Meidän alallamme asennuk-sen osuuden saa vähennettyä. Jos kohteessa on purkutöitä, uu-den asennusta ja maalausta, ko-titalousvähennyskelpoista työtä voi olla joskus paljonkin.

arvonlisäveronnousua hän ei pidä hyvänä keinona kartuttaa valtion kassaa.

– alv olisi saanut pysyä ennal-laan, Hämäläinen toteaa.

Työllistämistä hän toivoisi helpotettavan.

– Hyvien tekijöiden löytämi-nen voi olla välillä hankalaa. Toi-voisin joustavuutta työllistämi-seen niin, että työsuhteiden rin-nalla voisi tarjota pätkätöitä. Näin pystyisi samalla koulutta-maan ammattitaitoisia tekijöitä.

Veroratkaisut mietityttävät nuorta yrittäjää

Moni kuvittelee, että palvelua saa enää verkossa.

Edullisempi asiantuntijaliike.

DNA Kaupassa sinua palvelee ihminen.Meillä on Suomen laajin myymäläverkosto, 73 myymälää

ja yli 300 asiantuntevaa myyjää, valmiina auttamaan ja

palvelemaan yritysasiakkaita. Poikkea juttusille, niin

päivitetään yhdessä yrityksesi tietoliikenneratkaisut

ajan tasalle. Lähin DNA Kauppa ei varmasti ole

kaukana, katso vaikka osoitteesta www.dna.fi .

UUSIA RAhOITUSMUOTOJA ALKAVALLE YRITYKSELLE

Antti Vilpponen BBa, MSc. Econ. arcticStartUp -yhtiöstä kertoi Tekno-logiapuisto Nohevan Business-aamus-sa uusista mahdollisuuksista alkavien yritysten rahoitukseen. Uusi tapa kerä-tä osakepääomaa on mm. pienten sijoi-tuspääomien kerääminen verkossa tu-hansilta sijoittajilta. angel.co-verkko-sivustolta löytyy myös työkaluja uusien bisnesideoiden rahoittamiseen. Lisäksi antti kertoi myös pitchaamisen eli bis-neksen mielenkiinnon herättämisen ja-losta taidosta.

Tutustu www.arcticstartup.com

SIJOITTAJALLE TURVAA JA TUOTTOA

Jussi Karppinen Danske Markets Fin-landista kertoi Sampo Pankin talousil-lassa Savonlinnassa eri sijoitusvaihto-ehtojen kannattavuudesta ja suojaamis-mahdollisuuksista. Tuottavia vaihtoeh-toja löytyy kun osaa oikein hakea selvi-si illan aikana. Sijoittajat voidaan jaotella kolmeen kategoriaan: turvallisuushakui-set, tuottohakuiset ja malttamattomat, opasti Jussi.

Lyhyesti


raha & talousD

Näin onnistut asuntokaupan tai rakentamisen rahoituksessa

Suomen kokonaistuotanto kas-voi viime vuonna lähes 3 pro-senttia ja sitä edellisenä vuote-na lähes 4 prosenttia. Samal-la työttömyys väheni asteittain, ja kuluvan vuoden helmikuussa työttömyysaste oli kausitasoitet-tuna 7,4 prosenttia, eli 1,5 pro-senttiyksikköä alempi kuin kak-si vuotta aiemmin.

Vielä kuluvan vuoden alku-kuukausina vähittäiskaupan myynti on kasvanut reippaasti, ja etenkin autokauppa on käynyt kiihkeänä, kun autojen verotus kiristyi huhtikuussa. Kuitenkin teollisuustuotanto on jo hieman supistunut, ja talonrakentami-nenkin on kääntynyt lievään alamäkeen. Onkin ilmeistä, et-tä tänä vuonna maamme koko-naistuotanto jää suunnilleen vii-me vuoden tasolle.

Mikäli Euroopan velkakriisiä pystytään jatkossakin tukemaan talouspolitiikalla, voi Suomen talous kasvaa ensi vuonna pari prosenttia. Tätä suurempi nou-

su ei näytä mahdolliselta, koska meilläkin on pakko leikata jul-kisia menoja sekä kiristää vero-tusta ns. kehysriihessä julkistet-tujen suunnitelmien mukaisesti.

Vaihteeksi pinnalle on nous-sut myös uusi uhka maailmalta, kun paineet Persianlahdella ovat kärjistyneet. Tämä on näkynyt odotettua korkeampina öljyn hintoina. Toivoa vaan sopii, että tilanne Iranin ydinteknologiaan liittyvissä peloissa laukeaa ja öl-jyn hinta taas maltillistuu.

Asuntomarkkinoilla tasaista kehitystä näköpiirissä

Viime vuonna Suomessa valmis-tui uusia asuntoja noin 31 000 kappaletta. Se oli lähes 6 000 enemmän kuin vuotta aiem-min ja vastasi yhteismäärältään jokseenkin viimeisten kymme-nen vuoden keskimääräistä ta-soa. Uusien asuntojen raken-nushankkeita aloitettiin hieman vähemmän kuin edellisenä vuo-tena, joten on odotettavissa, että asuntotuotanto ei lisäänny enää tänä vuonna.

Vanhojen asuntojen myynti-hinnat kohosivat koko maassa viime vuonna keskimäärin vajaat 3 prosenttia. Etelä-Savossa hin-nat kohosivat aivan samaa tahtia. Näin asuntojen hinnat nousivat hieman hitaammin kuin yleinen inflaatio tai kotitalouksien net-totulot. Pidemmänkin ajan ver-tailussa Etelä-Savon asuntojen myyntihintojen kehitys on nou-

dattanut hyvin läheisesti maan keskimääräistä nousua. Esimer-kiksi viime vuoden lopulla koko

maassa keskimäärin myyntihin-nat olivat 32 prosenttia korkeam-mat kuin vuoden 2005 alussa. Sa-

mana aikana Etelä-Savossa myyn-tihinnat olivat kohonneet runsaat 29 prosenttia.

Asuntojen vuokrat nousivat Suo-messa viime vuonna keskimäärin 2,9 prosenttia. Itä-Suomessa vas-

Talouskehitys hillittyyn nousuun ensi vuonnaOdotukset omasta taloudesta

Saldoluku neljännesvuosittain, odotukset vuodeksi eteenpäin, kolmen neljänneksen liukuvat keskiarvot

Source: Reuters EcoWin

99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 120

2

4

6

8

10

12

14

0

2

4

6

8

10

12

14

Etelä-Savo

Koko Suomi (pylväät)

Asunnonostoaikeet%, aikoo ostaa asunnon seuraavien 12 kuukauden aikana, kolmen neljänneksen liukuva keskiarvo

Source: Reuters EcoWin99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

0

2

4

6

8

10

0

2

4

6

8

10

Etelä-Savo

Koko maa keskimäärin (pylväät)

Asuntojen hintakehitys1988 = 100, kerrostalo- ja rivitaloasunnot

Source: Reuters EcoWin

88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11

70

77

85

93

102

113

124

136

150

165

182

200

70

77

85

93

102

113

124

136

150

165

182

200

Etelä-Savo

Koko maa keskimäärin

EKP:n ohjauskorko ja euriborit

Source: Reuters EcoWin2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

Keskuspankin ohjauskorko

12 kk:n euribor

3 kk1 kk:n

Ennuste ohjauskorosta

Nyt on aivan mainio hetki siirtyä vuokralta omaan asuntoon. Vuokran määrällä ja usein sitä pienemmälläkin summalla hoidat asuntolainaasi. Oma asunto luo sinulle ja perheellesi tur-vallisuutta. Jotta löydämme varmasti sinulle ja taloudellesi parhaiten soveltuvan ratkaisun, sinun kannattaa varata riittävästi aikaa ja valmistautua tapaamiseemme jo etukäteen.

� Lainahakemusta varten tarvit-semme perustiedot tuloistasi ja va-rallisuudestasi. Ota palkkatiedot mukaasi.

� Kerää tiedot nykyisistä lainois-tasi.

� Arvioi kuukausittaiset menosi. � Arvioi, kuinka paljon voit kuu-

kaudessa käyttää uuden haetta-van lainan hoitoon. Vinkkinä, et-tä yleensä sen tulisi olla max. 40 %

kuukauden nettotuloistasi. � Jos sinulla on jo kiinnostava

asunto tiedossa, ota mukaasi sen perustiedot. Vaihtoehtoisesti voit pohtia, minkä hintainen asun-to sinua kiinnostaa.

� Mieti, mitä voit tarjota lainasi vakuudeksi.

� Jos lainanhakijoita on useam-pia, tarvitaan kaikkien hakijoiden tiedot.

Muistilista lainaneuvotteluun

LainaturvaVarmistat lainasi takaisinmaksua ja parannat perheesi taloudellis-ta turvaa odottamattomissakin ti-lanteissa.

KorkokattoHyödyt alhaisesta korkotasosta ja saat turvan koron voimakasta nou-sua vastaan. Lainasi korko ei nouse yli sovitun tason, vaikka markkina-korot nousisivat.

Kiinteä korkoVoit sopia lainallesi määräajaksi kiinteän korkoprosentin. Tiedät ai-na täsmälleen paljonko kuukausi-eräsi on ja vältät korkojen nousus-ta aiheutuvat yllätykset.

Vakuutukset kotisi turvaksiLainaneuvottelun yhteydessä hoi-tuvat myös kodin vakuutusasiat. Voit säästää vakuutusmaksuissa-si hyödyntämällä esim. Ifin tarjouk-set. Ifiltä saat uuden kotivakuutuk-sen pysyvästi alennettuun hintaan.

hyvän asuntolainan tulee… joustaa, jos taloudellasi on tiukkaa.antaa turvaa silloin, kun markkinoilla myrskyää.mahdollistaa säästäminen lainaa lyhentäessäsi.

hanki lisäturvaa yllättävien tilanteiden varalle

”Meilläkin on pakko leikata julkisia menoja sekä kiristää verotusta ns. kehysriihessä julkistettujen suunnitelmien mukaisesti.”

Rakentaja!Savonlinnaan omakotitalon rakentamista suunnitteleva tai rakentava nouda maksuton

Rakentajan opas Sampo Pankin konttorista (Kauppatori 6).


Talouskehitys hillittyyn nousuun ensi vuonna

raha & talous D

Älä mieti kodinvaihtoa yksin.

Pääskylahti Kt 38 m2

1h,k,kh. Tilava remontoitu vuokrat-tu yksiö puistomaisin näkymin lähellä palveluja lyhyen matkan päässä keskustasta. Hyvä vaihtoeh-to esimerkiksi sijoittajalle!Mh. 47.500 € 267983

Keskusta Kt 79 m2 3h,3k,3kph,parv. (yhtiöjärj.muk. 3h,k) Ydinkeskustassa 2.krs. huo-neisto, josta tehty 3 erill. asuntoa. Vuokrattu. Taloyhtiössä tehty mm. käyttövesiputkisto- ja ilmas-tointiremontit. Sopii sijoittajalle tai esim. kahden sukupolven asun-noksi. Mh. 107.000 € 278983

Laitaatsilta Okt 140/ 168 m2 5h,k,saunaos,wc. Reilulla 1722 m² puutarhatontilla laajennettu ja kunnostettu rintamamiestalo kes-keisellä paikalla lähellä Laitaatsal-men palveluja. Erillinen varasto/autokatos. Mh. 149.000 € 276308

Kerimäki Haapakallio Okt 123/180,5 m2

5h,k,s,2wc,th,vh,at. Rauhallisessa ympäristössä n. 9km Prismalta 0,3992ha puutarhatontilla iso talo, jossa tehty 2000-luvulla runsaasti remontointia. 4 mh, alakrs. sau-naos, takkahuone ym. Leivinuuni, 2 takkaa ja pönttöuuni. Mh. 134.000 € 278276

Kellarpelto Pkt 50 m2 2h,k,s,lasit.parv. Saunallinen heti vapaa 2.kerroksen kaksio pienker-rostalossa Kellarpellon palveluiden lähellä. Lasitettu parveke ilta-au-rinkoon, vaatehuone, kaukolämpö.Mh. 54.357,08 € Vh. 54.500 € 278595

Jukolansalo Kt 80 m2 3h,k,s,kph,wc,lasit.parv. Laaduk-kaasti 2010-2011 remontoitu saunallinen hissitalon päätykolmio. Lasitettu parveke ilta-aurinkoon, huoneistosta järvinäköala. Kodin- koneet uusittu keittiöremontin yhteydessä 2010. Tutustu ja ihastu! Mh. 108.500 € 273269

Hernemäki Okt 170,5/ 175,5 m2

6h,k,s,2kph,3wc,3ter,parv. Upealla järvinäköalatontilla kodikas ja huolella kunnostettu talo; vanhan puutalon tunnelmaa nykyajan mu-kavuuksin. Kaunis oma tontti 1136 m. Uimarantaan ja venelaiturille n.200m. Mh. 245.000 € 277416

Sulkava Okt 140/172 m2 6h,k,2wc,kph/wc,vh,kph,s,tekn.tila,var,at,lasikuisti. Keskustassa lähellä palveluja ja Saimaan ran-taa tyylikkäästi laaj. ja remontoitu tilava, kodikas talo omalla 2096 m² tontilla. Erinomainen esim. lapsi-perheelle! Tontilla myös 2. raken-nuspaikka.Mh. 139.000 € 277033

Kiinteistömaailma Savonlinna, Asunto- ja Metsätori Oy LKV, Olavinkatu 41, 57100 Savonlinna Puh. 015-514 374, [email protected], avoinna ma-pe klo 9-16.30 Sovi yksilöllinen esittelyaikasi! Puhelinpalvelu myös viikonloppuna (015) 514 374

kiinteistomaailma.fi

Keskusta Kt 84 m2

4h,k,kph. Ydinkeskustassa hissi-talon 3.kerroksen valoisa ja tilava huoneisto. Juuri remontoitu kylpyhuone, taloyhtiössä tehty mittava LVIS remontti. Edullinen hoitovastike. Mh. 124.679,45 € Vh. 139.000 € 277907

Rantakoivikko Rt 119 m2

4h,k,s. Rannan lähellä päätyhuo-neisto 2-tasossa järvinäköaloin. Yläkerran leveä parveke ja terassi/piha etelään järvelle. Huoneiston remontit pääosin v.2000. Keittiössä kivitasot, 2 erill.wc:tä, autokatos. Hyvä vaihtoehto okt-asumiselle!Mh. 158.000 € 273148

Miekkoniemi Okt n.130/ 179 m2

5h,k ,2wc,kph,s,pkh,tekn.t i la, at,var. Halutulla alueella lähellä palveluja ja kouluja tilava vuokrat-tu kivitalo. Tasainen 1080 m² vuokratontti. Vesikiert. lämmitys, ilmalämpöpumppu. Remontoitu 2009 mm. käyttövesiputket, sau-na, kph. Mh. 118.500 € 278045

Savonlinna Vuokala Loma-as 12,7/15m2 1h,sauna,kuisti. Reilunkokoisella 0,713ha lounaaseen avautuvalla rinnetontilla sähköistetty sau-namökki ja hirsiaitta. Rak.oikeus 150k-m². Saunamökissä valoisa huone, jossa keittiönurkkaus.Mh. 85.000 € 276213

Kiinteistömaailman uudella yrit-täjällä Jaana Rinta-aholla (LKV, VuT, YKV) on pitkä kokemus asun-tomarkkinoista.

– Olen toiminut kiinteistönvälit-täjänä vuodesta 1991 alkaen eri yri-tysten palveluksessa. Vuonna 2008 siirryin isännöitsijän tehtäviin. Isännöitsijän työkokemuksesta on paljon hyötyä myös kiinteistönvä-littäjän työssä, hän kertoo.

– Henkilökohtainen kiinnostuk-seni kiinteistönvälitysalaan, asiak-kailtani saama palaute sekä mah-dollisuus liittyä Kiinteistömaa-ilman osaavien asiantuntijoiden joukkoon sai minut perustamaan oman yrityksen Pieksämäelle, rin-ta-aho toteaa.

rinta-ahon mukaan asunto-kauppa käy tällä hetkellä varsin mukavasti talouden turbulenssis-ta huolimatta. Myymälän avajaisia vietettiin 22.03.2012 ja kävijöitä tu-pareissa oli liki sata.

– Meidät otettiin hyvin vastaan, kiitos kaikille, rinta-aho hehkut-taa.

Kiinteistömaailman asuntomyy-mälä on toiminut Pieksämäel-lä noin seitsemän vuotta Sampo Pankin tiloissa, joissa uusi yrittä-jä jatkaa toimintaa.

Kevät vilkastuttaa kysyntää. Nyt kannattaa ottaa yhteyttä kesä-huvilan, tontin tai mummonmö-kin myyntiaikeissa. Ja keskustan hissitalon ja alakerran asunnoista

on meillä jatkuvasti pula. Vuokralla asuvien kannattaa

myös ottaa rohkeasti yhteyttä. al-haisen korkotason ansiosta on jär-kevää ostaa oma asunto. Oman asunnon rahoittaa monesti miltei vuokranmaksun hinnalla.

rinta-ahon tiimissä työpari-na toimii myös kahtena vuote-na peräkkäin Kiinteistömaailma-

ketjun valtakunnalliseksi huip-pumyyjäksi valittu Ninja Hor-jander (LKV). Kiinteistönvälitys-ala on molemmille elämäntapa ja harrastus.

– Lupaamme, että kukaan ei vä-litä niin kuin me, rinta-aho tote-aa.

– Ota heti yhteyttä, tehdään on-nistuneet kaupat yhdessä!

Pieksämäen Kiinteistö-maailmalle uusi yrittäjä

Sampo Pankin konttorinjohtaja Sirkka Leikas ja rahoituspääl-likkö Kari Taskinen toivottavat uuden yrittäjän Jaana Rinta-ahon ja asuntomyyjä Ninja horjanderin tervetulleiksi.

taava nousu oli 1,6 prosenttia. Näin vuokratkin kohosivat yleis-tä inflaatiota hitaammin. Asun-tojen hintojen tapaan pidem-män ajan vertailussa Itä-Suomen vuokrataso on noussut jokseen-kin samaa tahtia kuin maassa keskimäärin.

Esimerkiksi viime vuoden lo-pulla Itä-Suomen vuokrataso oli 22 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2005 alussa. Koko maan keskimääräinen nousu oli sama-na aikana 23 prosenttia.

Matalat korot ja vakaa kuluttajien luottamus

Uusien asuntolainojen korot ovat helmikuussa painuneet 2,4 prosenttiin. Euroopan vel-kakriisin paineiden vuoksi kes-kuspankki varmaan pitää oh-jauskorkonsa pohjalukemis-sa vielä ensi vuonnakin, joten euriborit ovat erittäin mata-lia ainakin pari vuotta, ehkä pi-dempäänkin.

Pankkien on pakko leventää

euriboreihin lisättäviä margi-naalejaan, mutta tiukka kilpai-lu pitää ne maltillisina. Onkin selvää, että lainakorot ovat in-f laatioprosenttia pienempiä niin tänä kuin ensi vuonna.

Kuluttajien luottamus heik-keni viime vuoden syksyllä, mutta sittemmin luottamus on hieman kohentunut. Myös Ete-lä-Savossa kuluttajien odotuk-set omasta taloudestaan vah-vistuivat hieman tämän vuo-den tammi-maaliskuussa. Ko-titalouksien asunnonostoai-keet ovat Tilastokeskuksen ku-

luttajabarometrin mukaan py-syneet erittäin vakaina jo usei-ta vuosia.

Etelä-Savossa ostoaikeet hie-man nousivat tammi-maalis-kuussa verrattuna viime vuo-den viimeiseen neljännek-seen. Onkin ilmeistä, että kehi-tys asuntomarkkinoilla jatkuu melko vakaan myös tänä vuon-na, jolloin myyntihinnat säily-vät jokseenkin ennallaan.

Lauri UotilaJohtava neuvonantajaSampo Pankki

Lauri Uotila Johtava neuvonantaja,Sampo Pankki

� Valmistui taloustieteiden mais-teriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1973.

� Työskenteli 1974-1982 Tilasto-keskuksessa kehittäen mm. uusia laskentamenetelmiä kansantalou-den tilinpidon laatimiseen.

� Siirtyi vuonna 1982 Postipan-kin ekonomistiksi, ja seurasi lähel-tä pankkialan säännöstelyn purka-mista ja siitä seurannutta edellistä 90-luvun pankkikriisiä.

� Tullut Suomen ekonomistipii-reissä tunnetuksi erityisesti talous-tiedon kansanomaistajana.

Kuka?

”Myös Etelä-Savossa kuluttajien odotukset omasta taloudestaan vahvistuivat hieman tämän vuoden tammi-maaliskuussa.”

Kiinteistömaailma Kiinteistönvälitys Rinta-aho Oy LKV | Kauppakatu 5, 76100 Pieksämäki puh. 015 887 4060 | [email protected] | avoinna ma–pe klo 9.30–16.30Vastaamme puheluihin myös viikonloppuisin! Sovi kotikäynti tai oma esittely!


maailmaltaE

Venäjän panostus pk-yritystoi-minnan edellytysten kehittämi-seen on myös kovassa kasvussa. Vuonna 2010 valtio panosti siihen 800 miljoonaa dollaria, kun vas-taava luku vielä vuonna 2005 oli noin 50 miljoonaa.

Venäjän federaation päätöksen-tekijät ovat myös ottaneet OPO-

ran yhteistyökumppanikseen ke-hittämään yrittäjyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä.

Venäjän Yrittäjäjärjestön OPO-ran presidentti Sergei Borisov edustaa yrittäjiä federaation halli-tuksen nimeämässä pk-yrittäjyyt-tä edistävässä komissiossa, jon-ka muut puheenjohtajiston jä-senet ovat Venäjän elinkeinomi-

nisteri Elvira Nabiullina ja Venä-jän varapääministeri Igor Shuva-lov. Pietarin pääkuvernööri Ge-orgiy Poltavchenko johtaa vas-taavaa alueellista toimielintä ja yrittäjien edustajana puheenjoh-tajistossa toimii OPOran Pieta-rin aluetoimiston johtaja, OPO-ran varapresidentti Dmitrij Iva-nov, joka toimii myös Luoteis-Ve-

näjän Yrittäjien Edunvalvontatoi-miston johtajana.

Näin on voitu erinomaisesti edistää OPOran toista päätavoi-tetta, eli alueiden yrityksille suo-tuisampien toimintaympäristöjen luomista. OPOran toiminnan painopistealueita ovat lisäksi pk-yritysten rahoituksen helpotta-minen ja omaisuuden hallinnoin-nin selkeyttäminen. Erityistä huo-miota kiinnitetään myös käytän-nön avunantoon yrittäjille. Inter-net-portaalin kautta järjestö pitää yllä yrittäjien ”kuumaa linjaa" on-gelmien varalta, käsittelee yrittäji-en kirjeitä ja valituksia sekä antaa lausuntoja.

Pietarilaisten pk-yritysten haasteina verot, vuokrat ja rahoitus

– Kyllä toimitilojen vuokratason nousu Pietarissa, etenkin sen kes-kusta-alueella, asettaa haasteita pk-yritysten toiminnalle, OPO-ran Pietarin alueen varapuheen-johtaja Tahir Bikbajev listaa tä-män päivän Pietarin alueen eli ob-lastin pk-yritysten haasteita.

– OPOra työskentelee jat-kuvasti myös toimistoja tuo-tantotilojen lunastusten helpot-tamiseksi, Tahir jatkaa. Mut-ta kysymyksen, onko byrokra-tialla tai hankalilla lupa-ajoil-la haasteita tekevää vaikutus-ta pietarilaisten pk-yritysten toimintamahdollisuuksiin,Tahir tyrmää heti.

– Olisi helppo sanoa, että meillä byrokratia hankaloittaa yritystoi-mintaa, mutta näin ei ole. Kaik-keen löytyy ratkaisu, ja OPOra työskentelee hyvässä yhteistyös-sä federaation ja kaupunkien hal-lintoelinten kanssa, sekä ratkai-see esiin nousevat ongelmat, Ta-hir summaa toimintamallia.

Yritysten toimintaedellytysten kehittäminen, yrittäjien auttami-nen eri toiminnoissa, asiantunti-

ja-avun antaminen järjestön jäse-nille esimerkiksi vero- ja lakiasi-oissa sekä yksityissektorin työ-paikkojen kasvattaminen ovat OPOran päätehtäväalueita niin Pietarin alueella kuin koko ´Venä-jälläkin.

– Pk-yrityksiltä vaaditaan myös sisäistä vastuuta ja aktiivisuut-ta, Tahir painottaa pk-yritysten omaa roolia yhteistyön kehittämi-sessä. asiat ovat kehittyneet hy-vään suuntaan paljon, mutta pal-jon työtä on vielä myös edessä.

Kansainvälinen OPORA auttaa suomalaisia yrityksiä Venäjällä

OPOra painottaa toiminnassaan myös sen kansainvälisiä hankkei-ta, jotka tähtäävät Venäjän ja vie-raiden maiden pk-yritysten yh-teistoiminnan kehittämiseen. OPOralla on toimisto aasian Shanghaissa ja liiketoimipaikka Zürichissä.

OPOran edustustot toimivat myös Suomessa (Suomen ja Ve-näjän Business association), Itä-vallassa (Itävallan ja Venäjän Bu-siness association) ja Saksassa (Saksan ja Venäjän Business asso-ciation).

Pietarin aluetoimiston kansain-välisen yhteistyön tärkein tehtävä on yhteistyön kehittäminen juu-

ri kansainvälisten business-asso-siaatioiden kanssa.

Maantieteellisen läheisyyden vuoksi ovat perinteisesti hyvin kehittyneet yhteydet ja kontaktit suomalaisen liike-elämän edusta-jien kanssa. Vuodesta 2007 OPO-ra rOSSII ja Ivanovin johtama Luoteis-Venäjän Yrittäjien Edun-valvonnan Toimisto on toiminut yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa.

Vuonna 2008 solmittiin OPO-ran ja SY:n välille yhteistyösopi-mus maiden pk-yrittäjien yhteis-toiminnan lisäämiseksi ja kes-kinäisen yhteistyön kehittämi-seksi. Yhteistyö onkin kehittynyt suotuisasti. Osapuolet järjestivät vuonna 2011 jo yli 40 erilaista yh-teistä tilaisuutta.

Pietarin OPOran aluetoimis-tolla on riittävästi henkilöstöä, re-sursseja ja voimavaroja myös yri-tyksiä hyödyttävän Venäjän ja Suomen välisen jäsenyritysten yh-teistyön edistämiseksi. Yritykset voivat saada OPOran kautta tie-toja ajankohtaisista muutoksis-ta Venäjän lainsäädännössä, tie-toja erilaisista kaupallisista ehdo-tuksista sekä rahoituksen ja in-vestointien järjestämismahdolli-suuksista.

OPOra rOSSII voi konsultoi-da myös erilaisissa liiketoiminta-tarpeissa, kuten esimerkiksi part-nereiden ja liiketoimintayhteyksi-en etsimisessä. OPOran kautta on mahdollista saada myös oikeu-dellista apua, kuten konsulttipal-velua oikeuslaitoksissa ja lainsää-däntövirastoissa. Siis erinomais-ta yhteistyötä ja mahdollisuuksia myös eteläsavolaisille yrityksille.

Yrittäjyydestä Venäjän talouden ja työllisyyden kivijalka

”OPORA ROSSII voi konsultoida myöserilaisissa liiketoiminta-tarpeissa.”

” OPORAn toiminnan painopistealueita ovat lisäksi pk-yritysten rahoituksen helpottami-nen ja omaisuuden hallinnoinnin selkeyttäminen.”

Pk-yritysten määrä on Venäjällä vahvassa kasvussa. Yritysten määrä on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Venäjän Federaation tavoitteena on siirtää 40 % nykyisistä julkisen sektorin työpaikoista yksityiselle sektorille.

OPORA Pietarin alueen varapuheenjohtaja Tahir Bikbajev on todellinen Suomen ystävä.

Tahir Bikbajev (vas.), Mika Lahikainen ja Arto Tolvanen Pietarin OPORAn toimistolla neuvottelemassa uudesta yhteistyöstä.

Alueet, jossa OPORA RUSSIAlla on toimistoja

OPORA RUSSIAlla on toimistoja 81 alueella maassa

miljoonaa dollaria


maailmalta E

Kävele Nevsky Prospektilla, maailman kau-neimman kaupungin ja Euroopan neljännek-si suurimman kaupungin pääkadulla, ja ais-ti Venäläisen yhteiskunnan muutoksen tuu-let. Tyylikkäät erikoiskaupat, historiaa huo-kuvat rakennukset, kaikkia maanosia edusta-vat gourmet-ravintolat, Nevan maisemaa piir-tävät avautuvat sillat ja aistikkaasti pukeutu-vat ihmiset luovat miljoonakaupungille oman ainutlaatuisen tunnelman.

Slaavilaisuus ja kauneus yhdistyvät vieraili-jan mielessä kuin Dostojevskin ylistys Pieta-rille ja sen yöttömille öille teoksessa Valkoi-set yöt. Tapaa iloisia pietarilaisia, kaupungin eurooppalaista ja aasialaista monikulttuuris-ta kauppiaskansaa federaation eri alueilta, joi-den sielu on suuntautunut luontaisesti yrit-täjyyteen.

Pietarissa ajatukset ja suunnitelmat ovat ai-na olleet suuria. 1712 Pietari Suuri julisti pe-rustamansa kaupungin Venäjän pääkaupun-giksi. 1725 Pietarin väkiluku oli sama kuin uu-den Savonlinnan, eli noin 40 000. Katariina Suuri keräsi kaupunkiin valtavat taideaarteet ja rikas kulttuurielämä synnytti maailmanhis-torian tunnetuimpia klassikkoteoksia, kirjo-

ja ja sävellyksiä. aleksanteri I toi kaupunkiin sotilaallisen järjestelmällisyyden koulukun-nan, jonka kasvatti oli muun muassa marsalk-ka Mannerheim.

Samaisella järjestelmällisyydellä kohtaa Pie-tarilainen SKa kevään 2012 KHL-liigan jää-kiekko-ottelussa Moskovalaisen atlantin. Kaasujätin sponsoroima pietarilaisjoukkue on selkä seinää vasten, siis venäläisittäin par-haimmissa taisteluasemissa, ja menee voitta-jana välieriin.

Venäjän yrittäjäjärjestö OPORA on myös erinomaisessa iskussa. Sen resurssit ovat kun-nossa ja sen edustajat ovat haluttuja edustajia elinkeinoelämän kehittämishankkeissa. Venä-jän uuden ajan talouden aamunkoitto sarastaa yrittäjyyden nousun avulla. Sitkeät venäläiset ovatkin erinomaista yrittäjäaineista, ylpeitä osaamisestaan ja tottuneet tekemään kaup-paa, sekä kotiuttamaan voittoja. Mikä tärkein-tä, heillä on käsissään mittavat sisämarkkinat.

On helppo ennustaa, että kun jatkuvasti kal-listuva energia tuo Venäjälle lisää ulkomaisia pääomia, infra rakentuu pikkuhiljaa uusiksi ja Venäjän yrittäjistä kuullaan vielä!

From St Petersburg with love

Omistaja-asiakkaana sinulla on odotettavissa

parempia etujaTämä tarkoittaa asioinnin helppoutta, ammattimaista palvelua, hyviä tuotteita, kilpailu-kykyisiä hintoja ja hyödyllistä asiakasetuohjelmaa. Palvelemme omistaja-asiakastamme hänen haluamallaan tavalla. Meillä on laaja konttori verkko sekä toimivat puhelin- ja verkko-palvelut. Toimintamallissamme paikallisuus ja asiakaslähtöisyys korostuvat. Keskinäisyys ja suomalaisuus yhdistettynä henkilökohtaiseen palveluun on asiakastyytyväisyyden* tae.

*EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus: Suomen vahinkovakuutusyhtiöt1.sija 2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010. 2.sija 2011 (Yksityisasiakkaat)1.sija 2009, 2010 ja 2011 (Yritysasiakkaat)

Ota yhteyttä tai tule käymään toimistollamme!

Vahva paikallisesti.

www.lahivakuutus.fi

YLEISVENäLäINEN PIENEN JA KESKISUUREN YRITTäJYYdEN JäRJESTÖ

� perustettu: 18 syyskuuta 2002 � presidentti: Sergei Borisov � varapresidentti: Pietarin aluetoimiston

johtaja Dmitrij Ivanov � 81 aluetoimistoa Kaliningradista - Kamchatkaan � n. 400 000 yritystä, yli 5 miljoonaa työpaikkaa � päätavoite:

f yrittäjyyden edistäminen f suotuisten poliittisten, taloudellisten ja oikeu-

dellisten olosuhteiden kehittäminen pk-yrityksiä tu-kevaksi

� toiminta: f vähentää aktiivisesti hallinnollisia esteitä f yrittää säännellä valtion viranomaisten tilintar-

kastuksia f kehittää yrittäjien ja viranomaistahojen avoi-

mutta f keventää verotusta ja yksinkertaistaa raportoin-

timenettelyjä.

YhTEISTYÖTä VIRANOMAISTEN JA VALTIONELINTEN KANSSA

OPORA ROSSII osallistuu valtakunnallisiin neuvos-toihon ja asiantuntijakomiteoihin ja suorittavat yhteis-toimintaa eri muodoissa seuraavien Venäjän federaati-on hallinnollisten virastojen kanssa:

� hallitus � taloudellisen kehityksen ministeriö � opetus- ja tiedeministeriö � sisä-asioiden ministeriö � Oikeusministeriö � FSB - Valtiollinen Turvallisuuskomitea � Verotuspalvelupäätoimisto � Duuma (Parlamentti) � Syyttäjänvirasto � Korkeimman oikeuden välimiesmenettely

PääSAAVUTUKSET

� Presidentin asetus (15.05.2008), ”Kiireellisistä toi-menpiteistä hallinnollisten esteiden poistamiseksi yrit-täjyyden hyväksi” sekä liittovaltion laki 294-FZ ”Oikeus-subjektien ja yksityisten yrittäjien valtion viranomais-ten valvonnan pidossa”.

� Lakialoitteiden ja yrittäjyyttä säätelevien esitysten puolueeton arviointi ja lausuntojen antaminen.

� Federatiivinen Valtiontuen Ohjelma: OPORAn myötävaikutuksella kehitetään pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa (mm. rahoitus)

� Pk-yritysten kehityksen etenemissuunnitelma 2020 , niin sanottu ”Tiekartta”. Tämä on ”liiketoiminta-suunnitelma”, jossa selkeästi määritellään pk-yrittäjyy-den näkymät talouden kaikilla aloilla , asetetaan erityi-set tavoitteet ja indikaattorit, joilla arvioidaan tuloksia pienyritysten kehityksessä.

OPORA ROSSII

Eremitaasi iltavalaistuksessa.

TERVETULOA

OSTOKSILLE

KAIKKIYRITYSASIAKKAAT!

Savonlinnan tukku

Tulliportinkatu 8, 57100 Savonlinna

puh. 010 533 1404


Taloudentekijät, MikkeliArto Tolvanenteksti ja kuva

– haluamme säilyttää kiinteis-töomistuksen omassa maakun-nassa ja kehittää sitä, paikallisen alueosuuskaupan päällikkö, väli-tön urheilumies, Heikki Hämä-läinen paukuttaa ja nuijii kasan uusia investointipäätöksiä 4. ker-roksen työhuoneensa johtoryh-mäpöydän kanteen.

Osuuskaupan parhaimmillaan 40 miljoonan euron kiivas vuosi-investointitahti on tasaantumas-sa puoleen.

– Käytämme rakennuskohteis-samme paikallisia suunnittelijoi-

ta, rakentajia, sähkö- ja LVI-am-mattilaisia aina kun se vain on mahdollista. Myös ylläpitopal-veluissa raha kiertää paikallisten yritysten kautta omalle alueelle, Heikki Hämäläinen painottaa.

Vuoden suomalaiseksi kauppa-keskukseksi valittu, ja vastaavas-sa pohjoismaisessa kisassa kisaa-va, kauppakeskus Stella ja esimer-kiksi Savonlinnan aBC ovat myös arkkitehtoonisesti avainliikepai-koilla sijaitsevien rakennusten ar-voisia. Usko maakunnan menes-tykseen on luja, siksi Hämäläinen kannustaa rakentamaan omaa menestyvää maakuntaa yhdessä.

Osuuskaupan kone on ainakin siihen hyvässä iskussa. Osuuskau-

pan myynti ylittänee 500 miljoo-na euroa jo 2016.

Rakentaminen jatkuu maakunnassa

Ok Suur-Savon investointiohjel-ma on tehty pitkälle tulevaisuu-teen. Mikkelin alueella omistuk-seen hankitut Hotelli Vaakunan, Pitkäjärven aBC:n, autokauppa-kiinteistön ja kauppakeskus Stel-lan sekä Pusankulman kiinteistöt turvaavat Mikkelin kaupallisen kehittämisen edellytykset pitkäl-le tulevaisuuteen.

Savonlinnan alueella tänä vuonna kehitetään Prisman piha-aluetta ja rakennetaan lisää park-kitilaa sekä siirretään polttoaine-jakelu uuteen paikkaan ja samalla valmistaudutaan Prisman laajen-nukseen lähivuosina. Sokos saa uudet hissit ja liukuportaat sekä sen alakerrassa sijaitseva S-Mar-ket lisää tilaa.

Myös Kerimäellä remontoi-

daan S-Marketin vastaanottotilo-ja. Enonkoskelle rakennetaan ko-konaan uusi Sale, joka on samal-la ketjun ensimmäinen nollaener-giamyymälä. Kaavoitusaikatau-luista on kiinni, milloin Pieksämä-en Prisman rakentaminen alkaa. Ketjun odotetuista rautakauppa-investoinneista veikkaa Heikki to-teutuvan alueella KodinTerran Mikkeliin 2016 ja pienemmät rau-takaupan yksiköt avataan sekä Sa-vonlinnaan että Pieksämäelle.

Myös Sokos Hotel -ketjun hotellin saaminen Savonlinnaan kiinnostaa Hämäläistä edelleen ja työtä sen eteen tehdään koko ajan. Tällä hetkellä Osuuskauppa Suur-Savon omistuksessa olevien liiketoimipaikkojen yhteispinta-ala on jo 15 hehtaaria!

Palveluvalikoima kasvaa, mistä tulevaisuuden kasvu liiketoimintaan?

– Lukuisa joukko paikallisia tava-

rantoimittajia ja lähiruokayrityk-siä on päässyt kauttamme mu-kaan S-ryhmän valtakunnalliseen jakelujärjestelmään, Heikki Hä-mäläinen avaa.

Hyvänä esimerkkinä tästä on Miettilän Juustola ja vastaavia esimerkkejä löytyy runsaasti myös vihannes- ja juurespuolelta, Hä-mäläinen kertoo. Ne kasvattavat yhteistyön myötä reilusti omaa lii-ketoimintaansa, mutta mistä löy-tyvät osuuskaupan oman kasvun eväät tulevaisuudessa?

– Kyllä jo tämä alkuvuosi on osoittanut, että tekemämme in-vestoinnit ovat poikineet, Hämä-läinen ynnäilee.

– Tarvitsemme kuitenkin yhtei-siä ponnisteluja paluumuuttajien tänne saamiseksi ja lisääntyvien vapaa-ajan mahdollisuuksien te-hokkaammaksi hyödyntämisek-si. Vaikka tehtävämme on mah-dollistaa asiakasomistajillemme halutuimpien palvelujen saanti omasta kaupasta, kiinnostaa mei-tä myös Venäjä ja Parikkalan raja-nylityspaikan toteutuminen, Hä-mäläinen paljastaa.

– Etelä-Karjalan Osuuskaupan myynnistä venäläisten osuus on 4 %, kun vastaava luku meillä on noin 1,5 %, Hämäläinen tietää.

– Tax free –myyntimme on reip-

paassa kasvussa, mutta tarvitsem-me myös niin alueiden kuin kaup-papaikkojenkin opastuksen ja muun informaation kehittämistä juuri venäläisasiakkaille.

Kaupankäyntiin uusia tuulia

– autokappa on jo vahvasti ver-kossa, samoin hotellivaraukset. ravintolaa tai ruokakauppaa on hankala siirtää kokonaan verk-koon ja virtuaaliseksi, mutta mo-nikanavaisuus on vahvasti tulossa, osuuskaupan piäsoutaja Hämäläi-nen paljastaa.

Hämäläisen mukaan kuluttaja voi ostaa lähitulevaisuudessa ta-varat netistä ja noutaa ne esimer-kiksi Prismasta tai muista toimi-paikoista.

– Tutkimme jatkuvasti myös alan uusia trendejä maailmalta. Täällä ei kuitenkaan toimi samat mallit kuin esimerkiksi Yhdys-valloissa. Yhdistämmekin omia ideoitamme uusiin toimiviksi tes-tattuihin sovelluksiin ja siten syn-tyvät sekä suomalaisen että ete-läsavolaisen kaupan ja ravintola-maailman uudet sovellukset ja in-novaatiot, toimitusjohtaja Hämä-läinen vinkkaa ja suunnistaa miet-timään uusia kaupankäyntitapo-ja hiihtoladulle, Kolin vapaa-ajan asuntonsa maisemiin.

ProfiiliF

Vahva usko yhdessä tekemiseenViidessä viime vuodessa 165 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinnit Etelä-Savossa to-teuttanut Osuuskauppa Suur-Savo on kiistat-ta yksi alueen suurimpia investoreita.

� Syntynyt: 5.4.1966 Juva � Perhesuhteet: naimisissa, kaksi lasta � Harrastukset: hiihto, maraton, pyöräily, soutu � Suosikkikirja: dekkarit ja jännitysromaanit � Mielimusiikki: rock/disco, ykkösenä Tina Turnerin Simply the best � Auto: Mercedez Benz E350 � Luottamustoimet: Kauppakamari, EK, MAMK ja eri yritysten hallitukset

esim. Tanhuvaaran Urheiluopisto

heikki hämäläinen

TYÖSTÄ TYÖHÖN — MIELEKÄS TYÖURA Kruunupuistossa 24.4.2012

Seminaari työelämän muutoksesta, työuran vaiheista ja siirtymistä, osaamisen varmistamisesta sekä muutoksen hallinnasta. Pääpuhu-jana seminaarissa on organisaatiopsykologi Tiina Saarelma-Thiel Työterveyslaitokselta. Ohjelma osoitteessa www.kruunupuisto.fi.

Kenelle: työnantajille, yrittäjille, henkilöstöammattilaisille, työ-terveyshuollon, työsuojelun ja Kelan edustajille, Te-toimistojen, Ely-keskuksen ja oppilaitosten henkilöstölle.

Koulutuspäivän hinta: 100 €/hlö (sis. kahvit ja lounaan), mikäli samasta organisaatiosta useampia henkilöitä: hinta 75 €/hlö. Osal-listumismaksu laskutetaan seminaarin jälkeen. Ilmoittautuminen 13.4.2012 mennessä osoitteeseen: [email protected].

Seminaarin järjestää TyöKuntoValmennus –hanke. Mukana myös Savonlinnan Työ- ja elinkeinotoimisto, Savonlinnan seudun kunta-yhtymä sekä Etelä-Savon Yrittäjät.

Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 | www.kruunupuisto.fi

5.4. syntymäpäiviään viettänyt Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja heikki hämäläinen lupaa osuuskaupan myynnin kipuavan lähivuosina yli 500 miljoonan euron.


kuukauden yritys F

Taloudentekijät, MikkeliKari Kauppinenteksti

Tällä hetkellä moni yritys kokee, ettei pysty täyttämään hankinta-vaatimuksia, koska tarjouspyyn-nöissä niputetaan niin laajoja ko-konaisuuksia yhteen, että yrityk-set eivät koe hallitsevansa kaikkea vaadittua. Tällöin ei jätetä tarjo-ustakaan.

– Varsinkin palvelujen hankin-nassa pitäisi välttää niputtamista ilman painavia perusteita, sanoo Etelä-Savon tarjousasiamies Ilk-ka Liljander.

Tarjousasiamies neuvoo ja aut-taa julkisten hankintojen kilpai-lutuksessa juuri pk-yrityksiä. Ta-voitteena on parantaa niiden kil-pailukykyä ja saada työ ja raha py-symään omassa maakunnassa.

halpa tarjous, kallis kokonaisvaikutus?

Tyypillinen palveluja ostava julki-nen sektori on sosiaali- ja terveys-palvelut. On olemassa jo tietoa sii-tä, että suurten kokonaisuuksi-en kilpailutus on nostanut hin-toja, koska kaikkia vuosien sopi-muskauteen mahtuvia tekijöitä ei voi ennakoida täsmällisesti. Enna-kointi tapahtuu hinnoittelulla, eli tarjousta antaessaan yritykset ve-tävät hintaa ylöspäin kattaakseen mahdolliset riskit.

– Tulisi ottaa paikallisen yri-tyselämän erityispiirteet huomi-

oon ja laskea tarkasti, mistä hinta muodostuu ja miten palvelu täs-mälleen järjestetään. Tällöin yri-tysten epävarmuustekijät vähene-vät ja hinta putoaa, sanoo Ilkka Liljander.

Palvelujen tuottamisen hinnat nousevat herkästi myös silloin, jos suuri toimija pystyy toimin-nallaan ostamaan pienemmät kil-pailijat pois, tai ne yksinkertaises-ti kuihtuvat liian kovassa kisassa.

– Tarjouspyynnöissä pitäisi aja-tella myös seudun kokonaisetua. Kun tavoitellaan säästöjä, ollaan usein lyhytnäköisiä sen suhteen, mitkä ovat pitkäaikaisvaikutuk-set.

Kunnat ja kuntien omistamat organisaatiot ovat tyypillisiä jul-kisten palveluiden järjestäjäta-hoja. Julkisissa organisaatioissa hankinnat ovat usein suuremmat kuin henkilöstömenot.

– Kun monipuolisuus säilyy,

säilyy kilpailu. Se vaikuttaa myös laatuun.

Verkkoon oman alan tarjoushälytin

Julkiset hankinnat ovat pian pit-kälti kootusti verkossa. Verkko-palvelu auttaa jatkossa pk-yrityk-siä pysymään kärryillä tarjouksis-sa. Sieltä saa tietoa julkisista pal-veluista ja se myös hälyttää yrittä-jän haluamalla tavalla niistä tarjo-uksista, jotka koskevat yrityksen omaa toimialaa. Tarjousasiamiehen toimintaan voi tutustua alueseminaareis-sa, joita järjestetään vielä Mikke-lissä 3. toukokuuta, Pieksämäel-lä 15. toukokuuta sekä Hirvensal-mi-Mäntyharju-Pertunmaa-lin-jalla ja Juva-rantasalmi-Sulka-va-konklaavissa. Kahden viimek-si mainitun päivämäärät eivät vie-lä ole tiedossa.

Tarjousasiamies Ilkka Liljander toivoo keskustelua. Markkinaoi-keutta ei pidä pelätä vaan nykyinen laki mahdollistaa keskuste-lun palvelun hankintayksiköiden ja yritysten välillä.

Tarjousasiamies neuvoo alueen yrityksiä kilpailutuksessaPK-yritykset halutaan pitää mukana kilpai-lussa julkisista han-kinnoista.

Taloudentekijät, JuvaKari Kauppinenteksti

Täystyöllisyys on ollut taattu, vaikka juvalainen rakennuslii-ke avikainen Oy on pysytellyt oman maakunnan rajojen sisäl-lä. Ja siltä näyttää jatkossakin.

– Maksimissaan kolmella paikkakunnalla rakennetaan sa-maan aikaan. Silloin pystymme hoitamaan asiat parhaiten, sa-noo toimitusjohtaja Seppo Avi-kainen.

– Kaikkeen ei ole mahdollista osallistua, kun hankkeet sattu-vat päällekkäin.

Yrityksen koon kasvattaminen ei ole itseisarvo. avikainen tote-aa, että pientä kasvua tarvitaan, mutta kannattavuutta tahkotaan tekemisellä.

– On sitä laajentumista pun-taroitu, mutta se tarkoittaisi, et-tä pitäisi kasvaa rajusti, rekrytoi-da paljon lisäväkeä.

Suuret liikkeet lisäävät tietys-ti riskejä.

– Tämä toimii tässä mittakaa-vassa ja tällä konseptilla kaikista parhaiten ja menestyksellisesti.

Tällä hetkellä yritys rakentaa 18 asunnon taloa Joroisissa, Mikkeliin on alkamassa pienkerrostalon ra-kentaminen ja Juvalla on asuinlii-

kekerrostalo koemarkkinoinnissa.Ja kauppa käy.– Joroisissa on vielä neljä

asuntoa myymättä. Juvalla kym-menestä huoneistosta kolme on vapaana.

Vuonna 1951 perustettu perhe-yritys toimii myös urakoitsijana muille rakennuttajille, ja raken-taa asuintorakentamisen ohella julkisia tiloja. avikaiset tekevät myös peruskorjaamista, maan-rakennusta ja maansiirtotöi-tä, kone- ja nostotöitä, kiinteis-töpalvelua muun muassa raken-tamiinsa kohteisiin, huoneisto-vuokrausta ja hissiremontteja.

Yrittäjäjärjestön jäsenmaksulle saa vastinetta

Seppo avikainen on ollut ahke-ra vaikuttaja yrittäjäjärjestöis-sä. Tällä hetkellä hänellä ei ole luottamustoimia, mutta järjestöt saavat vakaan tuen. – Mitä enemmän yrittäjiä kuu-luu järjestöön, sitä paremmin ääni kuuluu. Käytännön tasolla jäsenyyshyö-dyt tulevat nopeasti esiin. – Saa paljon arvokasta tietoa siitä, mitä pienyrittäjä tarvitsee. Ei tarvitse kaikkea omassa mie-lessään pohtia vaan saa apua. Jä-senmaksun hinta on pieni suh-teessa tähän.

avikainen toivoo yrittäjien otta-van mallia työntekijöistä. – Työntekijäpuoli on lähes sa-taprosenttisesti järjestäytynyt-tä. Esimerkiksi Juvan yrityksistä 25-30 prosenttia kuuluu järjes-

töön. Se on tosissaan pieni mää-rä siihen nähden, mitä se voi-si olla. Syitä vaisuun aktiivisuuteen on varmasti monia. Yksi voi ol-la kainous.

– Väheksytään liikaa omaa roo-lia ja tekemistä. Että en ole mi-kään yrittäjä, kun en työllistä-kään muita kuin itseni, viittaa avikainen itsensä työllistävään, yrittäjään siis.

Järjestöstä voi saada apua myös yrittäjäidentiteetin luomiseen. Sen lisäksi kontaktiverkoston kautta tulee avikaisen mainos-tamaa apua, ja liiketuttavuuksia-kin, bisnestä.

Täystyöllisyys saavutetaan tekemisellä

Seppo Avikainen johtaa yli 60-vuotiasta yritystä.


TaloudentekijätArto Tolvanenteksti ja kuvat

dTM -rata-autosarjassa testatut ominaisuudet hyötykäytössä

Uusi A-sarja ajaa Suomen mark-kinoille syksyllä ja gLK-maastu-rin uudistettu painos kesällä. Ta-loudentekijöiden testiryhmä sai pääsiäiseksi alleen uunituoreen, 7-portaisella automaattilaatikol-la varustetun, MB:n 200CDi:n, sen avantgarde Premium Business -dieselversion. C-sarja on aina ol-

lut tunnettu ajomukavuudestaan. Uusi C-sarja tarjoaa lisäksi ur-

heilullista ilmettä sekä toimivia teknisiä yksityiskohtia. Mersun uudet bensiinimoottorit tulevat markkinoille ensi kesänä, joten gentlemen, start your engines!

Mersun C-sarjassa on joukko DTM:n kilpailuolosuhteissa tes-tattuja, kovaksi keitettyjä konst-ruktioita, joilla on takanaan lukui-sa määrä DTM-mestaruuksia. Kil-paolosuhteissa kehitetyt energia-tehokkaat moottorit ovat saaneet rinnalleen uutta Blue Efficiency –teknologiaa, joka parantaa aerody-namiikkaa, optimoi polttoaineen

kulutusta ja vähentää päästöjä. ECO Start / Stop – toiminto sam-muttaa moottorin esim. liikenne-valoissa ja täydentää näin ener-giatehokuutta. 200 CDI ahmiikin maantietä vain vähän päälle neljän litran kulutuslukemin. Mersun ne-lisylinterisiä dieselmoottoreita on saatavilla teholuokissa 88–150 kW.

Ja eikun rattiin

C-sarjan 200 on vastaus kauppa-ratsun ja paljon liikkuvan yrittä-jän kutsuhuutoon. Maltillinen ku-lutus ja kilometrejä hyvin kestävä laatu ovat luoneet Mersun legen-dan. Nyt uusi varustelutaso tekee ’työhuoneesta’ entistä toimivam-man. ajonopeuden mukaan sääty-vä ohjaustehostin on parhaimmil-laan maantieajossa.

Kesällä 2012 bensamallit saavat jo sähköisen ohjaustehostimen. Nyt ajotuntuma ja ajotarkkuus ei-vät aivan yllä rakkaan kilpailijan BMW 320:n tasolle, mutta audi a4:n tasolle hyvinkin. Osasyynä saattoi olla testiautossa olleet upo-

uudet Hakkapeliitta 7 –nastaren-kaat, jotka 205/55 –koossa aiheut-tivat sulalla asfaltilla lievää huoju-vuutta, mutta toimivat erinomai-sesti lumella.

BMW:tä hieman pehmeämpi alusta tekee Mersusta taas miel-lyttävämmän, kun kurvaillaan pit-kin kevätkuoppaista kantatieverk-koamme. Sisätilat ovat kilpaveljiin nähden kutakuinkin samaa luokaa ja takapenkille mahtuu vielä 185 cm matkustaja. Tavaratila on kui-tenkin Mersussa selkeästi suurem-man ja käyttökelpoisemman oloi-nen.

Mersun tekniset varusteet tuovat lisäarvoa ajamiseen

Hienoimmasta päästä testiauton varustelistaa ovat aktiiviset Xe-non-ajovalot, jotka kääntyvät oh-jauspyörän kääntämisen mukana. Kaukovaloavustin huolehtii lisäksi halutessasi valojen vaihtumisesta. Valoteho ja –kuvio ovat muuten-kin parasta a-ryhmää ja monipuo-linen automatiikka lisää ajoturval-

lisuutta vaativissa ajo-olosuhteissa. Takana ovat uuden EU-normin

mukaiset led-valot ja edessä led-havainnevalojen lisäksi hitaan ajo-nopeuden ojavalot. Toinen ’ykkös-kama’ on Mersussa vakiona oleva, bluetooth-toiminen puhelunhal-lintajärjestelmä, jonka näytön voi lukea mittaristosta tai integroidun navigaattorin / keskusyksikön näy-töstä. Järjestelmä on erittäin miel-lyttävä ja helppotoiminen. Hands free -mikrofonit taltioivat vain pu-heen taajuudet, ei ylimääräistä ko-hinaa. Käyttö- ja ajomukavuutta li-säävästä runsaahkosta varustelis-tasta löytyvät myös mm. rengas-painevaroitin, mäkilähtöavustin ja sähkölämmitteiset ulkopeilit.

Normaaleja aBS:ää, aSr-luisto-nestoa, ESP-ajovakauden hallin-tajärjestelmää ja automaattista il-mastointia ei tähän hintaluokan autoista odotakaan enää puuttu-van. Kaiken kaikkiaan MB 200 CDI on mallikas yritysauto, käyttökus-tannuksiltaan maltillinen ja kulu-tukseltaan pieni. Myös illuusio kal-liista hinnasta voidaan viimeistään

nyt heittää romukoppaan sillä hin-ta on erittäin kilpailukykyinen ja vastaavasti arvo myös säilyy hyvin.

Kysy lisää Mercedes Benz –yritys-automyynnin yhteyshenkilöiltä Etelä-Savossa:

Kari Huttunen, 050 554 3495Pekka Silvola, 050 596 405Jorma Repo, 0500 379 317

tt testaaGJohtotähti muovaa yritysautojen suosikkilistaa

autoveron muutos kohteli Mersun, tai saksalaisella täsmällisyydellä Mercedes-Benzin, vähäpäästöisiä moottoreita hyvin ja premium-tason yritysautona tunnetun MB:n ostetuimmat mallit nousevat kohisten yritys-autolistalla, jo kilpailukykyisen hintatasonsa ansiosta.

Turvallisuus: 4,6Mersun suunnittelijat ovat kehittä-neet turvallisuutta 125 v.

Ajomiellyttävyys: 4,5Suuntavakavuus kiitettävä, ohjaus-tehostin mukautuu ajonopeuden mukaan.

Ulkonäkö: 4,7C 200 Avantgarde on tyylikäs mut-ta hillitty. Sisätilat ovat laadukkaan tyylikkäät.

Polttoaineen kulutus: 4,7Kulutus on uuden teknologian an-siosta todella minimaalinen.

Valmistuslaatu: 4,6Viimeistely kaikin puolin hyvää ja materiaalit korkeatasoisia.

Sisätilat: 4,4Tavaratila tarjoaa runsaasti tilaa ja sisätilat on suunniteltu käytän-nöllisiksi.

Vertailupisteet: 4,6C 200 CDI on laadukas yritysauto ja hintatasoltaan kilpailukykyinen.

Taloudentekijöiden testiryhmän arvio (1–5)

� Moottori: 4-sylinterinen Common rail

� Kuutiotilavuus: 2143 cm2

� Käyttövoima: diesel � Teho: 100 kW � Vääntö: 360 Nm � Kiihtyvyys 0–100 km/h:

9,1 s � CO2-päästö: 129 g/km3

(16” vanteilla) � Vaihteisto: 7-portainen

automaatti

Mercedes Benz C 200 CdI Blue Efficiency

Pieni kulutus ja kilpailukykyinen hinta ovat Mercedes Benz 200 CdI:n kovimmat valtit.

Mercedes-Benz C 180 CDI BlueEfficiency Premium Business,autoveroton hinta alk. 31 300 € + arvioitu autovero 7 984,97 € + toim.kulut 600 € = 39 884,97 €. Vapaa autoetu alk. 785 €/kk, käyttöetu alk. 590 €/kk. CO2-päästöt 127 g/km, EU-keskikulutus 4,9 l/100 km.Mercedes-Benz C 180 CDI BlueEfficiency T Premium Business,autoveroton hinta alk. 32 900 € + arvioitu autovero 8 396,64 € + toim.kulut 600 € = 41 896,64 €. Vapaa autoetu alk. 815 €/kk, käyttöetu alk. 620 €/kk. CO2-päästöt 127 g/km, EU-keskikulutus 4,9 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 27 €/kk. Kuvan autot erikoisvarustein. Mercedes-Benz-malliston CO2-päästöt 116-392 g/km, EU-keskikulutus 4,4-16,5 l/100 km.

www.mercedes-benz.fi

Uusi C Premium Business.

C-sarjassa vakiona mm.:• Automaatti-ilmastointi• Bluetooth-HF-järjestelmä• Etuistuinten osittainen sähkösäätö• 7 turvatyynyä• Sadetunnistin• Musiikin Audio Streaming -toisto

C 180 BE ja CDI manuaalivaihteinen – huippueduin nyt huhtikuussa!

Premium Business -mallissa lisäksi:• Urheilullinen Avantgarde- tai tyylikäs Elegance-varustetaso• ILS (adaptiiviset kaksoisksenonvalot, LED-huomiovalot ja kaukovaloavustin)• Pysäköintiavustin, sis. Parktronic- pysäköintitutkan• Kevytmetallivanteet

Hietakatu 5, Mikkelipuh. (015) 206 [email protected] 4, Savonlinnapuh. (015) 206 2970 www.savonautokeskus.fi

AVOINNA MA-PE 8-17

LA 10-14(SAVONLINNA LA 10-13)

OK SUUR-SAVO 0524 123456OK SUUR-SAVO 0524 123456MEIKÄLÄINEN MAIJA

4318 7001 2345 67894318 VARAOSAT

puh. (015) 206 2511puh. (015) 206 2990

Muistathan myös valtuutetunMercedes-Benz -merkkihuoltomme!

HUOLTO puh. (015) 206 2520puh. (015) 206 2980Avoinna:

ma-pe 8-17

Mikkeli

Savonlinna


Panostamme omistajan- ja sukupolvenvaihdoksiin

35 %:lla tämän päivän yrityksistä ei ole tiedossa jatkajaa. Myös yrittäjienikärakenne on sellainen, että lähi-vuosina jatkajia ja erilaisia omistus-järjestelyjä tarvitaan tihenevään tahtiin.

Taloudentekijät, MikkeliArto Tolvanenteksti ja kuva

Yritysten omistajan- ja sukupol-venvaihdosten ja yrityskauppojen onnistumiseksi on Etelä-Savossa, toimipaikkanaan Mikkelin yri-

tyspalvelukeskus, aloittanut rai-ja Kallioinen.

Hänen tehtävänsä on toimia mahdollisimman lähellä yrityk-siä ja auttaa sekä sparrata yrittä-jiä kaikissa omistajanvaihdostar-peissa. Palvelu on yrityksille tar-jolla Mikkelin, Pieksämäen, Män-tyharjun, Kangasniemen, ristii-nan, Juvan, Sulkavan, rantasal-men, Joroisten, Hirvensalmen, Pertunmaan ja Puumalan kunti-en yrityksille. Savonlinnan seu-dulla, jossa yrityskohtaisesta neu-vonnasta vastaa pääasiassa uus-yrityskeskus, järjestetään hank-keen toimesta koulutustilaisuuk-sia. Koko alueella on käytössä yri-tysten verkkokauppapaikka www.yritysmarkkinat.fi.

Apua käytännön kysymyksissä

– Meillä on koko seudun yritys-

palveluverkosto käytössä ja mi-nuun voi ottaa yhteyttä kaikki yri-tyksensä myyntiä, luopumista tai uuden yrityksen ostamista harkit-sevat, raija Kallioinen luettelee.

– Teen myös tiivistä yhteistyötä muiden omistajanvaihdos-toimi-joiden, kuten esimerkiksi Esedun

kanssa, Kallioinen selventää. – alussa saamme tietoja omis-

tajanvaihdoksesta kiinnostuneis-ta yrityksistä alueiden KOTTI-yri-tyskyselystä ja Porrassalmenka-dun yrityspalvelukeskukseen voi aina tulla käymään ja juttelemaan vaihdosasioista suoraan minulle,

Kallioinen lupaa. Tavoitteena on saada toteutet-

tua mahdollisimman monta on-nistunutta omistajanvaihdosta Etelä-Savossa niin, etteivät yrityk-sen arvo ja toimintaedellytykset heikkene tarvittavan tiedon puut-teen tai neuvonnan takia.

Luopuvalle yritykselle tarjolla oma valmentaja

– Kaiken lähtökohtana on luotta-mus ja yrittäjällä täytyy olla oma tahtotila ja päätös yritystoimin-nasta luopumisesta, raija Kalli-oinen tietää. Omistajanvaihdos on yleensä pitempi prosessi, jos-sa yritystä ensin valmennetaan ja laitetaan ’myyntikuntoon’.

– Hankimme prosessissa yrittä-jien avuksi tarvittaessa myös eri-laisia asiantuntijoita, Kallioinen luettelee. Järjestämme kiinnostu-

neille koulutusta erilaisissa ylei-sötilaisuuksissa ja koulutamme myös tilitoimistoja, raija Kallioi-nen listaa.

– Omistajanvaihdostilanne on myös erinomainen mahdollisuus keskustella uuden yrittäjän kans-sa erilaisista yrityksen kehittämi-seen ja koulutukseen liittyvistä asioista, Kallioinen painottaa.

– Minuun voi ottaa yhteyttä oli omistajanvaihdosprosessi vas-ta suunnitteluasteella tai jo me-neillään, Kallioinen lupaa. Perus-neuvonta ja yritysmarkkinat.fi –sivuston käyttö on Etelä-Savossa maksutonta, koska toimintaa tu-kee ELY-keskuksen EU-hanke.

Omistajanvaihdoksissa yritystäsi palvelee: Raija Kallioinen, 040 129 4163, [email protected]

Valmennusta yritysten omistajanvaihdoksiin

� Sertifioitu yritysvalmentaja � Toiminut aiemmin

Aalto-yliopiston ja MAMK:in yrityskoulutustehtävissä

� Musiikkikauppayrittäjänä Mikkelissä

� Yritysvalmentajana kehitys konsultointiyrityksessä

� Teollisuuden palvelutehtävissä

Raija Kallioinen

Yrittäjä Erkki Lappi toivoo sitoutuneita ja kokeneita työ-elämän asiantun-tijoita tai yritysten edustajia muutosten tueksi Etelä-SavossaTaloudentekijät, PieksämäkiTero Elorantateksti ja kuva

Virtasalmelainen muovi- ja me-tallialan yrittäjä Erkki Lappi on päättänyt toteuttaa yrityksissään sukupolvenvaihdoksen vielä tänä vuonna. alun perin suunnitelmissa oli, että tytär Tatjaana Lappi sekä hänen puolisonsa Petri Lappi oli-sivat ottaneet yritykset hoitoonsa jo 2000-luvun puolivälin jälkeen. aika ei tuolloin ollut vielä kypsä.

– Yrityksessä oli käynnistymäs-sä voimakas tuotannon laajennus ja samaan aikaan tyttäreni Tatjaa-na perusti perhettä ja odotti Wer-neriä. Katsoin silloin, että sukupol-venvaihdosta on syytä lykätä vielä joillakin vuosilla, kertoo Erkki Lap-pi.

Nyt muutos on mahdollinen. Erk-ki Lappi on investoinut viimeisen neljän vuoden aikana yrityksiinsä noin kuusi miljoonaa euroa, Wer-neristä on kasvanut 4,5-vuotias pik-kumies ja mikä tärkeintä, Tatjaana ja Petri ovat lopettelemassa omia toimitusjohtajan koulutuksiaan.

– Sukupolvenvaihdos lujitemuo-vi- ja konepaja-alalla ei ole helppo prosessi. Ei voi vain sanoa, että tu-lepas ja ryhdy huomenna hommaa pyörittämään. Tarvitaan vahvaa ja vuosien aikana hankittua käytän-nön osaamista. Myös asiakkaille pi-tää tehdä yrityksen uudet vetäjät tutuksi. Meillä jatkajat ovat olleet yli 15 vuotta yritysten palveluksessa ja tuntevat suurilta osin asiakkaat.

Tänä vuonna Erkki Lappi siirtyy yritystensä hallitusten puheenjoh-tajaksi, ottaen vetovastuun tuote-kehityksestä. Tatjaana Lapista tu-lee Ekin Muovi Oy:n toimitusjohta-ja sekä Petri Lapista rST-Lapit Oy:n toimitusjohtaja.

Muiden kokemus avuksi muutoksessa

Erkki Lappi on puntaroinut yri-tyksen sukupolvenvaihdosta var-masti tarkemmin kuin moni muu vastaavassa tilanteessa oleva yrit-täjä. Vuonna 2003 valmistunut yrittäjän MBa-tutkinnon loppu-työ käsitteli nimittäin sukupol-venvaihdosta perheyrityksessä omistajien ja sidosryhmien näkö-kulmasta.

– Tärkeää on se, miten sukupol-venvaihdos toteutetaan. Yrittäjän on hyvä käyttää apunaan talou-

den, verotuksen sekä lakiasioiden asiantuntijoita, jotta vältytään molemmin puolin ikäviltä yllä-tyksiltä. Myös henkilöstö tulee si-touttaa muutokseen, sanoo Lappi.

Lopputyön tulosten ja omien kokemustensa valossa hän uskoo, että monelle sukupolvenvaihdos-ta suunnittelevalle yrittäjälle olisi hyötyä yrittäjäkollegan kokemuk-sista.

– Valmista sapluunaa vaihdok-seen ei ole. Kokemusten jakami-nen jo aiemmin vaihdoksen teh-neiden kanssa voi olla todella ar-vokasta.

Erkki Lappi toivookin, että Ete-lä-Savoon syntyisi eräänlainen ko-keneiden yrittäjien verkosto, jon-ka puoleen niin yrityksensä kehit-tämisen parissa kamppaileva yrit-täjä, sukupolvenvaihdosta suun-nitteleva kuin uusien haasteiden parissa ponnisteleva nuori yrittä-jä voisi kääntyä.

Yritys kasvamassa uuteen vauhtiin

Perheyrityksessä on Erkki La-pin mielestä sopiva hetki kapu-lan vaihdolle silloin, kun yrittäjä

on onnistunut kehittämään yri-tyksensä toiminnan sellaiseksi, et-tä yritys ei enää ole riippuvainen hänen työpanoksestaan. Lappi it-se on rakentanut jo vuosia omien yritystensä toimintaa siihen suun-taan, että voi jättäytyä jatkossa enemmän taka-alalle.

– Oma vahvuuteni on ollut ai-na uusien tuotteiden kehittelyssä, joten tulevaisuutta ajatellen juuri tätä on vahvistettu luomalla oma suunnitteluosasto. Uskon, et-tä seuraavan sukupolven on hyvä lähteä tarvittaessa tulevaan kas-vubuumiin.

Tällä hetkellä Lapin yrityk-set työllistävät noin 50 työnteki-jää, mutta vuoden tai parin sisällä työntekijöitä voi olla jopa yli sata.

– Mikäli tuulivoimaloiden ra-kentaminen käynnistyy suunni-tellusti ja uudet tuotteet lähte-vät tuotantoon, työntekijämäärä voi hyvinkin tuplaantua. Onnek-si meillä on hyvät toimitilat, joten ainakaan niistä tuotannon laajen-taminen ei jää kiinni, Erkki Lap-pi toteaa.

aika on kypsä sukupolvenvaihdokselle

Tuulivoimaloiden kysyntä on kasvussa, joten Erkki Lapin yrityksetkin ovat valmiita aloittamaan voimaloiden suojakuorien toimitukset, pian seuraavan sukupolven komennossa.


MIKKELI

Aalto-yliopisto/ Pienyrityskeskus• Spring of Success -koulu-yritysyhteistyötapahtuma 17.4.2012• Esimiehen muutosviestintä 18.4.2012• Osaaminen liiketoiminnaksi, valmennusillat 19.4.- 29.11.2012, yli 50-v.• Yrittäjäksi NYT -iltakurssi 2.5. - 12.6.2012• Sissimarkkinointi 10.5.2012 • EsimiesVoimala 22.5.2012• real Case Lab tietopäivä – kustannus- ja katelaskenta 28.5.2012

Lisätietoja verkosta: www.pienyrityskeskus.aalto.fi

Etelä-Savon ammattiopisto• Kuljettajien ammattipätevyyskoulutukset:

• Kuljettajan tulosvastuu, 23.4.2012• Ennakoiva ajaminen, 27.4.2012• Trukin käyttöturvallisuuskoulutus, 11.5.2012• Terveellisillä elintavoilla työvireyttä ammattikuljettajille, 25.5.2012

• Hitsaajan pätevyyskokeet: 25.4. ja 30.5.2012• Ea-koulutukset: 10.-11.5 ja 29.-30.5.2012• Paremman Palvelun Osaaja, 2.-15.5.2012• Kuluttajakäyttäytyminen – hallitse asiakasprofilointi ja ymmärrä asia-

kastasi!, 3.5.2012• Ideasta tuotteeksi - tuotteistamisen koulutukset: 11.5., 21.5. ja 25.5.2012• Julkaisun tekeminen InDesign-ohjelmalla, 14.-15.5.2012• Sopimusoikeus, 27.4.2012• Laskutus, reskontra ja perintä, 3.5.2012• Tunneäly – työyhteisön voiteluaine, 8.5.2012• Kokous- ja kongressipalvelut sekä liike-elämän tapatieto, 11.5.2012• Hyvät tavat kunniaan – tapa- ja etikettitietoutta, 14.5.2012• Yrityksen arvot ja etiikka, 22.5.2012

Lisätietoja: [email protected] tai puh. 050 389 1277. Yrityskoulutukset: Teija Pylkkänen, puh. 044 711 5448, [email protected]

Mikkelin ammattikorkeakouluYrityskohtaista palvelua yrityksille:• Osaamiskartoitukset• Henkilöstön hyvinvoinnin teemapäivä

Lisätietoja: [email protected]

Työvoimakoulutus MikkelissäSyksyllä alkavaa yrittäjä-koulutusta:• Yrittäjyyden areena – aloita perusteista ja etene menestykseen

Päiväkoulutus 20.8.–7.9.2012 (639432), hakuaika: 27.7. asti• Yrittäjyyden areena – aloita perusteista ja etene menestykseen

Iltakoulutus I 10.9.–1.11.2012 (639427), hakuaika: 17.8. asti• Yrittäjyyden areena – aloita perusteista ja etene menestykseen

Iltakoulutus II 30.10.–17.12.12 (639429), hakuaika: 20.8.–12.10.12

Kouluttaudu osaajaksi, hae nyt!• Talousosaaja (639392)

Hakuaika: 31.7.2012 asti, koulutusaika: 3.9.12–23.10.2013• Sosiaali- ja terveysalan osastonsihteeri -koulutus (639465)

Hakuaika: 24.8.2012 asti, koulutusaika: 1.10.2012–30.10.2013

Lisää koulutuksista osoitteessa www.mol.fi

Pieksämäki

Etelä-Savon ammattiopisto• rakennuspalveluiden käännetty alv, 21.5.2012• Englantia asiakaspalveluun, 2.-24.5.12• Ensiapu 1, 26.4. ja 27.4.12• Internet ja sähköposti, 26.4.-14.5.12

Lisätietoja: puh. 044 705 6740, www.esedu.fi. Yrityskoulutukset: Tuomo rytkönen, puh. 040 305 6630, [email protected]

Savonlinna

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto• Kansimieskoulutus, 23.4.2012• Digikuvaus ja kuvankäsittely aloittelijoille, 26.4.2012 • Potilassiirtoergonomia sosiaali- ja terveysalalla, 3.5.2012• aktivoiva ja kuntouttava työote sosiaali- ja terveysalalla, 10.5.2012• alaistaidot - vastuullinen innostuneisuus voimavaraksi, 22.5.2012• MS SharePoint-akatemia, 26.4.2012 alkaen

Ammattipätevyyskoulutuksia:• Ensiapu Ea1: 17.4.2012• anniskelupassi: 17.4.2012• Hygieniapassi: 10.5.2012• Työturvallisuuskortti: 17.4. ja 22.5.2012• Tulityökortti: 15.5. ja 12.6.2012• Kuormankäsittely: 23.4.2012• Työhyvinvoinnin päivä: 1.6.2012

Lisätietoja: Anne Mutka, puh. 044 550 6498, [email protected]

KOULUTUSKALENTERI

Heli Rummukainen, teksti Ville Paasonen, kuva

Mikkelin seudun kilpailukykyä nostetaan perinteisten liiketoi-mintaosaamisen kehittämisen ja yritysten tukemisen lisäksi myös etsimällä aktiivisesti venäläisiä investointeja Mikkelin seudulle. Maantieteellisesti kohteeksi on valikoitunut pääasiassa Pietarin alue, sillä siellä Mikkeli ja Etelä-Savo tunnetaan ja välimatkat ovat lyhyet. Investointeja etsii ja neu-vottelee Miktech Oy:n teknologia-asiamies Ville Paasonen, jolla on vahva osaaminen ja kontaktit Pie-tarin seudulla.

– Pyrimme juurruttamaan Mik-kelin seudulle alueen liiketoimin-taa tukevia investointeja, jolloin saisimme koko alueen kilpailu-kykyä parannettua, toteaa Paaso-nen.

– Mikkelin seutu on houkutte-leva kohde investointimielessä ve-näläisille yrityksille, sillä täällä on turvallinen toimintaympäristö ja osaavaa työvoimaa. Myös EU:n markkinoille pääsyn helpottumi-nen on suuri plussa Venäjän ulko-puolella toimivalle yhtiölle.

Mikkelin seudun yritysten kilpai-lukykyä kansainvälistymisessä li-sätään myös Miktech Oy:n tek-nologia-asiamiestoiminnalla. Tar-koituksena on auttaa kasvuhalui-sia ja –kykyisiä yrityksiä erityisky-symyksissä, kuten viennin ja kau-panedistäminen Venäjälle.

– Mikkelin seudulla on useita yrityksiä, joiden tuotteille olisi Ve-näjän markkinoilla kysyntää, jat-kaa Paasonen.

Taustalla Paasosella on usean vuoden kokemus Venäjän liiketoi-minnasta Venäjällä, ja pitkään Ve-näjällä asuttuaan hän tietää myös suurimmat sudenkuopat, joihin suomalaisyrittäjät usein kompas-tuvat. Teknologia-asiamiehellä on tällä hetkellä toimipiste niin Mik-kelissä, Miktechin tiloissa kuin myös Pietarissa Itä-Suomen Busi-ness-edustuston tiloissa.

Täsmäiskulla asiakkaita

Mäntyharjulainen Woikoski Oy on yksi Mikkelin seudun yrityk-sistä, joka on panostanut lähiai-koina erityisesti Venäjän kaup-paan. Woikoski oli mukana Pie-tarin kansainvälisillä metallialan

messuilla, St. Petersburg TechFair 2012, joka kokosi 8700 kävijää, 600 näytteilleasettajaa yhteensä 17 eri maasta kolmen päivän aikana.

Yksin olisi vaikeampaa

Samoille messuille osallistui myös mikkeliläinen Fixacom Oy. Toimi-tusjohtaja Simo Kemppinen to-teaa, että itsekseen ja yksin olisi vaikeampi lähteä etsimään yrityk-sen tuotteille sopivia messuja ja järjestelemään messuosastoa. Yri-tykselle säästetty työmäärä mes-

suvalmisteluissa on myös selvää rahansäästöä.

– Nyt Miktech Oy järjesti mes-suosaston sekä muut käytännön asiat, joten mukaan lähteminen oli helppoa kun kaikki oli valmiik-si järjestelty, jatkaa Kemppinen.

Pietarissa pärjää useimmissa ti-lanteissa englannin kielellä, mutta usein yritysten päättävässä asemas-sa olevat henkilöt puhuvat vain ve-näjää. Siksi Paasonen oli yritysten apuna myös paikan päällä messujen aikana, joten mahdolliset kielion-gelmatkin ratkesivat helposti.

Investointeja idästäMiktech Oy järjesti messuosaston sekä muut käytännön asiat, jotta yrittäjien olisi vaivatonta lähteä metallialan messuille.

Innovaatio- ja teknologiakeskus, Mikkeliwww.miktech.fi

� Tukee innovatiivisten teknologiayritysten kasvua ja kansainvälistymis-tä ja Mikkelin seudun ja koko Etelä-Savon maakunnallisen innovaatioym-päristön kehittymistä.

� On osa Mikkelin kaupunkikonsernia. � Etelä-Savon teknologia-asiamies Pietarissa –hanke on Euroopan sosi-

aalirahaston, alueen kuntien sekä yritysten rahoittama kehityshanke, jossa parannetaan eteläsavolaisten yritysten kansainvälistymistä sekä haetaan venäläisiä investointeja maakuntaan. Rahoituksen myöntänyt viranomai-nen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Miktech Oy

Kaikki alkoi strategiatyöstä. Mik-kelin kaupungissa käynnistettiin uuden elinkeinostrategian työs-täminen vuonna 2010. alkusysä-yksen uudelle strategiatyölle an-toi silloinen Mikkelin seudun yrit-täjien puheenjohtaja ja kaupun-ginhallituksen varapuheenjohtaja Pertti Oksa. Ilmapiiri ja ajankoh-ta olivat ajatukselle erittäin otol-lisia. Onnistunut strategiatyö sai Mikkelissä jatkokseen yritysvai-kutusten arviointiprosessin, jon-ka työkalut ovat nyt käyttöönotto-vaiheessa, mutta toiminta kantaa jo hedelmää.

Strategiatyötä yhteisvoimin

– alusta alkaen kaupungin kehi-tysjohtaja Soile Kuitunen kut-sui mm. yrittäjäjärjestön mukaan elinkeinostrategian laadintaan,

puheenjohtaja Nina Rasola avaa. – Yrittäjäjärjestöllä oli edustus

strategiaa valmistelevassa sihtee-ristössä ja ohjausryhmässä, joka kommentoi säännöllisesti valmis-telun etenemistä. Strategian val-mistelun yhteydessä järjestettiin useampi työpaja, joihin kaupunki kutsui yrittäjiä ja muita toimijoita laajasti mukaan, rasola valottaa.

– Valmistelu oli avointa sekä keskustelevaa ja voidaan todeta, että lopputulos on monessa mie-lessä onnistunut. Valtuuston siu-nauksen jälkeen strategia on nyt jalkautuksessa ja strategian mu-kaisia asioita toteutetaan parhail-laan, rasola arvioi.

Yritysvaikutusten arviointi koulutusvaiheessa

Mikkelissä yritysvaikutusten arvi-

ointiprosessia (YrVa) on valmis-teltu kehitysjohtaja Kuitusen joh-dolla tiiviissä yhteistyössä yrittäjä-järjestön kanssa. Yrittäjät ja kau-pungin edustajat kokoontuvat säännöllisesti yhteisille aamukah-veille puheenaiheena ennalta so-vitut ajankohtaiset asiat. YrVa on ollut koekäytössä ja sen käyttöön-ottoa koulutetaan tällä hetkel-lä koko kaupungin organisaatiol-le. Vuoropuhelu toimijoiden välil-lä on tärkeää, sillä mitä paremmin paikallinen yritystoiminta tunne-taan, sen paremmin ymmärretään sen tuoma elinvoima kaupungille.

– Yrittäjäjärjestöllä ja kaupun-gilla on hyvä yhteistyö ja erin-omaiset keskusteluyhteydet, Nina rasola antaa tunnustusta.

– Olisi tärkeää saada yhä use-ampi yrittäjä mukaan yhteisten asioiden hoitoon, sillä yrittäjien

edustajille eri toimielimissä on nyt kysyntää, rasola painottaa.

Etua koko seutukunnalle

Mikkelin seudun yrittäjien halli-tuksen eräs työryhmistä on nimel-tään edunvalvontaryhmä. Yksi sen tapa saada ja välittää tietoa ovat edunvalvontalounastapaamiset. Lounaalle kutsutaan sidosryhmi-en esimerkiksi edustajia, kaupun-gin johtavia virkamiehiä, puoluei-den edustajia, yritysten edustajia.

Suomen Yrittäjien valtakunnal-lisessa elinkeinopoliittisessa ky-selyssä Mikkeli menestyi hyvin ja nousi maakunnassa esiin erityi-sesti YrVa:n ja koulutuksen osal-ta.

– aktiivisuus asioiden hoitoon puolin ja toisin on avainasia, Nina rasola painottaa.

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelissä valtakunnan kärkitasoa

uusia avauksia Venäjän markkinoille


Yrityssuomi.fi:n seudulliset sivustot ovat asi-akkaille yksi väylä tavoittaa oman alueensa yritysneuvonnan monipuoliset asiantuntijat ja löytää tarjolla olevat yrityspalvelut. Yhtei-nen näkymä selkiyttää ja yhtenäistää ennen pirstaleiseksi koettua tarjontaa. Seutujen omat palvelukuvaukset rikastavat verkkopal-velun valtakunnallista sisältöä ja johdattavat asiakkaat seudullisten palvelujen ääreen.

Mikkelin seudulla yrityspalvelukuvauksia on 40, Pieksämäellä 11, raJuPuSulla 11 ja Savon-linnan seudulla 15 kappaletta. Kuvaus tarjot-

tavasta palvelusta on ytimekäs ja johdattaa lopuksi sen tarjoajaan – yleensä henkilöni-meen, suoraan puhelinnumeroon ja sähkö-postiosoitteeseen. Seutujen palvelujen kuva-uksissa usein erona on vain palvelun tarjo-ajan yhteystiedot. Verkossa asiansa saa liik-keelle myös käyttämällä seutukohtaista, säh-köistä yhteydenottolomaketta.

Neljännes seutunäkymistä on nyt julkaistu. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on saada kaikki kuutisenkymmentä seutusivustoa val-miiksi kevään aikana. Valmistuvien joukossa

on myös Mikkelin seutu. Muut Etelä-Savon alueet saivat oman nä-

kyvyytensä ensimmäisten joukossa maalis-kuun alussa, jolloin yrityssuomi.fi avautui uudella palvelimella ja päivitetyllä sisällöllä. Tarjonta on käytettävissä Internetissä: www.yrityssuomi.fi -> Valitse seutu -> Siirry.

Palvelukuvauksia käyttää myös kansalli-nen Yritys-Suomi Puhelinpalvelu, alueisiin kohdistuviin kysymyksiin vastaajat toimivat-kin pitkälti tämän verkkopalvelun tietojen varassa.

Kaikki seutujen yritysneuvonnan palvelut osoitteesta yrityssuomi.fi

Pietarissa järjestettiin yksi Ve-näjän suurimmista ympäristöalan ammattilaisia kokoava tapahtu-mista, Ecology of Big City -mes-sut. Messuilla toimintaansa esitte-li 10 suomalaista yritystä, joukos-saan Environics Oy, Oy Lifa-air Ltd., Jeven Oy ja CTS Engtec Oy.

– Kiinnostusta suomalaiseen ympäristöteknologiaan oli run-saasti, projektipäällikkö Karolii-na Tanskanen ISBE Oy:stä ker-too.

Puhtaan ilman parissa toimivil-le pk-yrityksille järjestettiin mes-suvierailun lisäksi Puhtaan ilman ratkaisut -verkottumistilaisuus, jossa suomalaiset ja venäläiset yri-

tykset esittelivät liiketoimintaan-sa, keskustelivat ongelmakentistä ja etsivät yhteistyössä ratkaisuja il-manlaadun parantamiseksi. Kesä-kuun alussa tilaisuudelle on luvas-sa jatkoa, sillä Pietarissa järjeste-tään samalla konseptilla tilaisuus puhtaan veden parissa toimiville pk-yrityksille.

Messuosaston ja verkottumisti-laisuuden järjestäjänä toimi Yri-tysten ympäristötiedotuskeskus Pietarissa -hanke, jonka tavoit-teena on lisätä suomalaisten ja ve-näläisten ympäristöalan yritysten yhteistyötä, sekä edesauttaa suo-malaisten yritysten ympäristötek-nologian ja -osaamisen vientiä Ve-näjälle.

– Ympäristötiedotuskeskus tar-joaa yrityksille messukäyntejä, asiantuntijaseminaareja ja kon-sultaatiota sekä näyttelytilaa. Li-säksi yritykset saavat käyttöoikeu-den Ympäristötiedotuskeskuk-sen verkkopalveluun, joka sisäl-tää ajankohtaista ja yrityksille tar-peellista tietoa ympäristöalan nä-

kymistä Venäjällä, Tanskanen oh-jeistaa.

Ympäristötiedotuskeskuksen tarjoamien palveluiden avulla suomalaisten yritysten on help-poa ja edullista lähteä Venäjän markkinoille ja tiedotuskeskuk-sen kaksikielinen henkilökun-ta on yritysten apuna. Tiedotus-keskuksen toiminta onkin suun-niteltu hyvin käytännönläheisek-si ja markkinalähtöiseksi.

Ympäristötiedotuskeskuksen palveluja täydentää Itä-Suomen Businessedustuston ISBE Oy:n asiantuntijapalvelut, joiden avulla yrityksille mm. etsitään venäläisiä liikekumppaneita, tehdään mark-kinaselvityksiä ja autetaan konk-reettisesti liiketoiminnan aloitta-misessa tai yrityksen perustami-sessa.

Yritysten ympäristötiedotuskes-kus Pietarissa -hanketta rahoittaa EU:n Kaakkois-Suomi-Venäjä EN-PI CBC 2007–2013 ohjelma ja sitä hallinnoi Mikkelin seudun elin-

keinoyhtiö Miset Oy ja operatiivi-sena toimijana on Itä-Suomen Bu-sinessedustusto ISBE Oy.

Hankkeen venäläisinä partnerei-na ovat Pietarin kauppakamarin

ympäristöyksikkö asEP ja ympä-ristöalan konsulttiryitys OOO Kos-mos.

Lisätietoja: Karoliina [email protected]. 044 767 8482

SavonlinnaAjanvaraus, vapaat toimitilatU L L A H A N N I K A I N E NYrityspalvelusihteeriPuh. 044 571 [email protected]

Alkavat yritykset, jatkajatJ U H A N I R O U V I N E NToimitusjohtajaPuh. 0400 704 [email protected]

0-2 vuotta toimineet yrityksetTA R M O S O R O N E NYritysneuvojaPuh. 0400 187 [email protected]

Toimivat yrityksetS A K A R I M O U H UYritysasiamiesPuh. 044 417 [email protected]

Toimivat yrityksetM AT T I K I V I P E LT OYritysasiamiesPuh. 044 571 [email protected]

Kehittämispalvelut, yritysten sijoittuminenJ U H A T U R T I A I N E NYrityspalvelujohtajaPuh. 044 571 [email protected]

Luovat alat, yritystoiminnan kehittämisprojektitR I I T TA VA H E L A- KO H O N E NKehittämispäällikköPuh. 044 571 5831riitta.vahela-kohonen@ savonlinnaseutu.fi

Starttiraha-asiat, työnantaja- ja yrityspalvelutSavonlinnan työ- ja elinkeinotoimisto

K A L E V I K U P I A I N E NKehittämispäällikköPuh. 050 396 [email protected]

H A N N E L E T U H K A N E NYritysneuvojaPuh. 050 396 [email protected]

Aikuiskoulutuksen jayritysten henkilöstö-koulutuksen ohjauspalvelutSAMI, OpinOvi

R I I T TA P O I K A L AOpinto-ohjaajaPuh. 044 550 6512 [email protected]

A N N E M U T K AYritysneuvojaYritysten henkilöstökoulutusPuh. 044 550 [email protected]

TeknologiapalvelutSavonlinnan Teknologiapuisto Noheva, Vipusenkatu 12, 57200 Savonlinna

L A S S E P U L K K I N E NTeknologiajohtajaPuh. uh. 044 571 [email protected]

MikkeliPalveluneuvonta Miset Oy/ Uusyrityskeskus DynamoK I R S I B LO M B E R GToimistosihteeriPuh. 044 794 [email protected]

Yritys- ja palveluneuvontaMiset OyK Yö S T I L E M P I ä I N E NProjektipäällikköPuh. 044 794 [email protected]

Toimitilat ja tontitMiset OyH A N N E L E H Y N N I N E NKehittämispäällikköPuh. 044 794 [email protected]

SijoittumispalvelutMiset OyH E I K K I P I I R O N E NKehittämispäällikköPuh. 044 794 [email protected]

OmistajanvaihdospalvelutMiset Oy R A I JA K A L L I O I N E NProjektipäällikköPuh. 040 129 [email protected] TarjousasiamiespalveluMiset OyI L K K A L I L JA N D E RProjektipäällikköPuh. 044 794 [email protected]

Perustamisneuvonta, alkavien yrittäjien ohjaus Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry DynamoA N T T I PA JAT S A LOToimitusjohtajaPuh. 050 350 [email protected]

Starttirahavalmistelu, työnantaja-palvelut, yhteishankintakoulutusTyö- ja elinkeinotoimistoI L K K A P U L K K I N E NYritysneuvojaPuh. 050 396 [email protected]

Yrityskoulutus, koulutushankkeet Etelä-Savon ammattiopistoT E I JA P Y L K K ä N E NYritysasiamiesPuh. 044 711 [email protected]

henkilöstövuokraus, rekrytointi HRV-palvelut/Työ- ja elinkeinotoimistoS A R I PA LO S A A R IHenkilöstökonsulttiPuh. 050 396 [email protected]

PieksämäkiYritysten perustamisneuvonta,omistajanvaihdospalvelut ja matkailun kehittäminenPieksämäen YrityspalvelutR I T VA T I S S A R I -Y Lö N E NYritysneuvojaPuh. 044 588 [email protected]

Yritysten kehittämispalvelut,toimitilat ja tontitPieksämäen YrityspalvelutK I M M O H Y Y KO S K I ElinkeinoasiamiesPuh. 044 588 2214 [email protected]

Yritysten kehittämispalvelut jasijoittuminen seudullePieksämäen YrityspalvelutT I M O S AV O L A I N E NElinkeinojohtaja Puh. 044 088 [email protected]

Starttirahavalmistelu ja yrityspalvelutPieksämäen TE-toimisto

H A N N U H ä K K I N E N ErikoistyövoimaneuvojaPuh. 050 396 1537 [email protected]

TA R JA KO M U L A I N E NErikoistyövoimaneuvoja Puh. 050 396 [email protected]

MaaseutuyritysneuvontaProArgia

P E K K A H ä K K I N E N Yrityspalvelut toimialavastaavaPuh. 020 747 [email protected]

A A R R E DA M S K IYritysneuvojaPuh. 020 747 [email protected]

Ympäristöteknologiayritykset messuilla PietarissaSuomalaiset ja eteläsavolaiset ympä-ristöteknologia-alan pk-yritykset olivat esillä Pietarissa 20.–23.3.2012.

Yritys-suomi verkostot yrittäjien palveluksessa

Suomalaiset ja eteläsavolaiset ympäristöteknologia-alan pk-yritykset olivat esillä Pietarissa.

uusia avauksia Venäjän markkinoille


17.4. Spring of Success18.4. Hallituksen kokous23.–24.5. Kunnallisjohdon seminaari, Jyväskylä

heinäveden Yrittäjät 28.4. Varaslähtö vappuunJäppilän Yrittäjät 14.4. Virkistysmatka Revontuleen27.4. KevätkokousKangasniemen Yrittäjät 17.4. Kevätkokous

Mikkelin Seudun Yrittäjät 24.4. Yrittäjien ja kaupungin aamukahvit15.5. YrittäjäLiite ilmestyyPunkaharjun Yrittäjät 9.5. JäseniltaRantasalmen Yrittäjät 19.4. Kevätkokous

Lehti: 1/20122/20123/20124/20125/20126/2012

Teema:HyvinvointiAsuminen MatkailuKoulutusRaha ja talousTeknologia

Ilmestyy:14.2.201213.4.20125.6.201212.9.201230.10.201211.12.2012

Tapahtumakalenteri:Katso tarkemmat tiedot netistä: www.yrittajat.fi/etelasavo

TALOUdENTEKIJäT ON NYT VERKOSSA!www.taloudentekijat.fi

Puheenjohtaja heikki Tynkkynen0500 151 [email protected]

Toimitusjohtaja Mirja haavikko0500 651 [email protected]

Viestintäassistentti Mirja hämäläinen0500 651 [email protected]

Järjestöassistentti Mirja hytönen0500 651 [email protected]

Paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2012 Alueelliset jäsenedut

Taloudentekijät-lehti ilmestyy 2012

Enonkosken Yrittäjät puheenjohtaja Kirsti Eronen p. 0500 254 681 [email protected] www.yrittajat.fi/enonkoski

heinäveden Yrittäjät puheenjohtaja Tuomo Koponen p. 0400 372 017 [email protected] www.yrittajat.fi/heinavesi

hirvensalmen Yrittäjät puheenjohtaja Tuija Tanttu p. 050 591 4487 [email protected] www.yrittajat.fi/hirvensalmi

Joroisten Yrittäjät puheenjohtaja Jarkko Hirvonen p. 0400 620 984 [email protected] www.yrittajat.fi/helsinki

Juvan Yrittäjät puheenjohtaja Riitta Rimmi p. 040 772 8832 [email protected] www.yrittajat.fi/juva

Jäppilän Yrittäjät puheenjohtaja Sirpa Ylönen p. 040 510 6022 [email protected] www.yrittajat.fi/jappila

Kangasniemen Yrittäjät puheenjohtaja Matti Tulla p. 0400 655 692 [email protected] www.kangasniemenyrittajat.info

Kerimäen Yrittäjät puheenjohtaja Jukka Suomalainen p. 050 563 9235 [email protected] www.yrittajat.fi/kerimaki

Mikkelin Seudun Yrittäjät puheenjohtaja Nina Rasola p. 050 517 0472 [email protected] www.yrittajat.fi/mikkeli

Mäntyharjun Yrittäjät puheenjohtaja Teemu Punavaara p. 040 572 7986 [email protected] www.yrittajat.fi/mantyharju

Pertunmaan Yrittäjät puheenjohtaja Jouko Toivonen p. 0500 602 302 [email protected] www.yrittajat.fi/pertunmaa

Pieksämäen Yrittäjät puheenjohtaja Pauli Hellberg p. 0500 653 215 [email protected] www.yrittajat.fi/pieksamaki

Punkaharjun Yrittäjät puheenjohtaja Heikki Tynkkynen p. 0500 151 164 [email protected] www.yrittajat.fi/punkaharju

Puumalan Yrittäjät puheenjohtaja Jaakko Kuntonen p. 040 522 5635 [email protected] www.yrittajat.fi/puumala

Rantasalmen Yrittäjät puheenjohtaja Esko Myllys p. 040 057 1900 [email protected] www.yrittajat.fi/rantasalmi

Ristiinan Yrittäjät puheenjohtaja Hannu Kortelainen p. 045 675 8443 [email protected] www.yrittajat.fi/ristiina

Savonlinnan Seudun Yrittäjät puheenjohtaja Pasi Pekkonen p. 050 546 6940 [email protected] www.yrittajat.fi/savonlinna

Savonrannan Yrittäjät puheenjohtaja Juha Voutilainen p. 040 768 2560 [email protected] www.yrittajat.fi/savonranta Sulkavan Yrittäjät puheenjohtaja Mika Vihavainen p. 040 844 7032 [email protected]

Katso jäsenedut kotisivuiltamme www.yrittajat.fi/etelasavo

Ilkka [email protected]. 044 794 5695

Raija [email protected]. 040 129 4163

PaikallisyhdistyksetEtelä-Savon Yrittäjät

Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti OyAsianajaja OTL Matti Kunnasma-pe puh. (015) 365 333tai 0440 656 135 [email protected]

Asianajotoimisto Arto TiensuuAsianajaja Arto Tiensuuma-pe puh. (015) 361 122tai 0500 570 [email protected]

Asianajotoimisto Suhonen OyAsianajajat Tuula ja Antti Suhonenma-pe puh. (015) 321 540tai 0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/[email protected]

Asianajotoimisto Päivi MolariAsianajaja, varatuomari Päivi Molaripuh. 050 382 9196 [email protected]

Asianajotoimisto Laamanni Jukka Huiskonen KyAsianajaja, laamanni Jukka Huiskonenma�pe puh. (015) 338 600tai 0440 338 [email protected]

Mikkelin Tilitoimisto OySinikka Hiidenmaa KTM, KHTpe 9�14 puh. (015) 337 [email protected]

Alueelliset neuvontapalvelutLAKIASIAT YRITYSVEROTUS

Tarjousasiamies

Omistajanvaihdokset

Ilmoittaja! Varaa paikkasi pe 4.5.2012 mennessä: Anne Seittipuh. (015) 350 3210, 0440 350 210

Anu Koivistopuh. (015) 350 3212, 0440 350 212

Kirsi Hotokkapuh. (015) 350 3213, 0440 350 213

Marika Saarikoskipuh. (015) 350 3211, 0440 350 211

Mika Venäläinenpuh. (015) 350 3207, 0440 350 207

Sähköposti: [email protected]

Varaa ilmoitustilasi kesälehtiin!

Kesälehdet näköislehtenä netissä koko kesänlansi-savo.fi ita-savo.fi

Kari Ryyppöpuh. (015) 350 3428, 044 751 7428

Jaana Kattainen puh. 0440 350 526

Marko Hirnpuh. (015) 350 3425, 044 751 7425

Matti Siitonenpuh. (015) 350 3426, 044 751 7426

Erja Rasimus puh. (015) 350 3423

Sähköposti: [email protected]

Jakelussaviikolla

24

Löytöretki Valmistettavat aineistot:

ti 8.5.2012 mennessäPainovalmiit aineistot:

pe 11.5.2012 klo 12 mennessäGazeta

Valmistettavat aineistot: ke 9.5.2012 mennessäPainovalmiit aineistot:

pe 18.5.2012 klo 12 mennessä

Aineistot: [email protected] [email protected]

TALOUDENTEKIJÄT nro. 2/2012

Documents

Transcript of TALOUDENTEKIJÄT nro. 2/2012