TTAALLKKOOOOTTUUUUTTTTII::HHEETTKKYY­­LLEEHHDDEENN HHIISSTTOORRIIAAAA

11997711­­11998800Helsingin tietojenkäsittely­yhdistys perustetaan2.9.1971. Yhdistykselle lehti perustetaan noinkymmenen vuotta myöhemmin. Hetkynensimmäinen kerho, AKVA perustetaan.1980­lukuATK­ala kasvaa, kaupallisen ATK­koulutuksensuuri kasvu veloittaa Hetkyn maksullisenkoulutuksen osanottajamääriä. ITU­ jatoimistoautomaatiokerho perustetaan 1982.Hetkyn oma jäsentiedote alkaa ilmestyä. Jäseniänoin 6000.

1980­luvunpuolivälissäpanostetaantoimistotyöautomaatioon ja mikrojentehokkaaseenhyödyntämiseen.Vuonna 1985perustetaan Hetkynopiskelijakerho.1986 lehdessäpohditaan ajatustaATK­ammatin

olemuksesta palveluammattina. Tietosuoja­asiatnousevat esiin ja 1988 alussa Suomeenperustetaan tietosuojavaltuutetun virka.23.11.1987 Hetky vastaa ajan haasteeseenperustamalla Tietoturvakerhon. Hetkyynpalkataan osa­aikainen järjestösiheeri. TAOPPI­kerho perustetaan 1988 tietokoneavusteisenopetuksen parissa painiville ihmisille. Kevään1989 numero on tietosuojan erikoisnumero.AKVA­kerho julkaisee 1989 omankymmenvuotishistoriikin.1990­lukuUusi vuosikymmen ­ uudet toimintamuodot,Hetky muuttaa toimintatapojaan. Hetkyntietosanomat toimii jäsentiedotuslehtenä. Lehtitoimii tiedotuskanavana jäsenten suuntaanennen sähköpostiaikaa.1991 aletaan panostaa maksuttomiin jäsenien

koulutus­ ja ajankohtaistapahtumiin kutenyritysvierailuihin. Järjestösihteerin työ muuttuukokoaikaiseksi vuonna 1991.Hetkyn Tietosanomat alkaa ilmestyä neljä kertaavuodessa vuonna 1992. Vuonna 1994 lehdessäkäsitellään ammattietiikkaa ja ammatillisia hyveitä.1995 on tarkoitus kehittää yhdistyksen sisäistä jaulkoista viestintää. Lehden ilme muuttuu. Etiikankäsittely jatkuu lehdessä 2/1995 Pekka Himasenhaastattelulla. 1995 lehdessä pieni juttu presidenttiMartti Ahtisaaren omista nettisivuista Bill Clintoninmalliin. Vuonna 1995 General Electric joutuuirrottautumaan Internetistä viikoksi saadakseentietoturvansa kuntoon hakkereiden varalta.Vuonna 1996 lehden 25­vuotis pääkirjoituksessa

mietitään onko mikään muuttunut 25 vuodenaikana. 1996 pohditaan lasten ja Internetin välistäsuhdetta ja tutustutaan lapsen kanssa Louvren

TTEEEEMMAATT:: OONNNNIISSTTUUIIKKOO HHEETTKKYY TTAAVVOOIITTTTAAMMAAAANN AAIIKKAAMMMMEETTÄÄRRKKEEÄÄTT TTEEEEMMAATT??

WebMuseumiin jaDisneyn kotisivuihin.Tetris vie kuitenkinvoitonkiinnostavuudessa. 1990­luvun puolivälissä Hetkyjärjestää koko perheentapahtumia. Hetkynlyhyt historiikki onlehdessä 4/1996.Samassa lehdessäkirjoitetaanTietoturvakerhon 8vuotis taipaleesta sekä

Hetkyn 25 vuodesta.1990­luvun lopulla Internetin käyttö yleistyy.Taloustutkimus tekee alkuvuodesta 1997;parikymmpiset miehet ei ole enää suurin Internetinkäyttäjäryhmä, kotikäyttäjien määrä kasvaa. Myöskoulut rupeavat verkottumaan. Joulukuussa 1997perustetaan IT Ladies Network, nykyinen ICS­Ladies. Lenita Airisto on paikalla puhumassa.Elinikäisestä oppimisesta keskustellaan 1990­luvunlopun lehdissä.

Vuosien 1999­2009 Hetky lehtien teemat taulukkona.

VVUUOOSSIITTUUHHAANNNNEENNVVAAIIHHTTEEEESSSSAAViime vuosituhannen viimeinen Hetky keskittyitulevaisuuden tarkasteluun odottaessaan kaikkia it­alan ammattilaisia kutkuttavaa uudenvuoden yötä2000.Ojanperän Mattikyselee heti alkuunsa: Pitääkö tulevaisuus nähdäentistä parempana? Kysymys on edelleen entistäajankohtaisempi, nyt voi jopa kysyä: Voikotulevaisuutta nähdä entistä parempana? Ja hetiperään: Mitä on entistä parempi? Edellisen lamanjälkeen aina tähän lamaan asti parempi on nähtysaman kuin entistä enemmän, entistä nopeammin,entistä useammin. Nyt kysytään jo hyvän elämänedellytyksiä, sen sijaan Ojanperän Matti kyselisamaa asiaa ylä­ ja keskiluokkaisten, OECD­ikäkoherttien aritmetiikalla kasvavieneläkerahastojen sijoitussalkkujen johtajiensuunnalta.. Matti pohtii hyvin syvällisestiuskonnon, vallan ja mielen merkitystä elämässä jatulevaisuudessa. ”Mielen aspekteja vastaavatkulloinkin niitä ilmentävät instituutiot tai yhtähyvin elinympäristöt”, ”Arvojen viisarit näkyvätmyös pimeässä” kuvastavat pientä otosta Matinviisaista ajatuksista ja eväistä tulevallevuosituhannelle.Markku Wileniuspuolestaan tarkastelee tietoyhteiskuntaa ja suurtalupausta: ”Teknologia ei itsessään ole muuta kuinkulttuurimme yksi ilmenemismuoto ja tähänkulttuuriseen kehitykseen sisältyy paljonmuutakin”. Wilenius pohtii ensi vuosituhannenvisioita ja toteaa, että suurin lupaus on yhteiskunta,jossa kulttuurin ja luonnon massiivinen riistäminenlopetetaan ja teollisuusyhteiskunnan katkera perintösaadaan kuitatuksi. Se on yhteiskunta, missäihmisten kuluttamat palvelut muuttuvat yhäaineettomammiksi, jossa informaatio jalostuutiedoksi ja edelleen viisaudeksi, jossatietoteknologia toimii demokratian ja järkevänpäätöksenteon välikappaleena. Se on teknologia,joka sallii ihmisten välisen vuorovaikutuksenpaikasta riippumatta. Se on myös yhteiskunta, jossaihmiset on vapautettu likaisista töistä ja työ käsittää

myös muun kuin palkkatyön. Mistähän Markunyhteiskunnassa ihmiset saavat toimeentulonsa,sitä hän ei nimittäin pohdi lainkaan. Hän esittäämyös toisenlaisen yhteiskunnan, dystopian (kauhukuvan), jossa teknologia on vallannut isännänroolin ja globaali talousjärjestelmä tuottaakasvavassa määrin sellaisia reuna­alueita, jotkaeivät pysy kehityksen tahdissa ja ovat tuomittujasosiaaliseen kurimukseen. Tämän dystopiantoteutumista kiihdyttää luonnonvarojenhäikäilemätön liikakäyttö, jota seuraailmastonmuutosten ja makean veden saanninniukkenemisen myötä kasvavia sosiaalisiaongelmia. Tuntuu siltä, että aina nämä dystopiatovat lähempänä kehityksen suuntaa kuin utopiat(toivetilat, unelmat). Mutta kuitenkin: Tulevaisuuson aina aidosti avoin ja omat tekomme vaikuttavatsiihen, millaisessa tulevaisuudessa elämme!Ratkaisevaa on, onko meillä eettistä kykyäarvioida omaa toimintaamme.Nils Mustelintoteaakin heti seuraavassa puheenvuorossa, ettätulevaisuutta ei tulisi ennustaa vaan luoda! Josvoisimme todella ennustaa tulevaisuuden senpienimpiä yksityiskohtia myöten, niin semerkitsisi, ettemme voisi millään tavalla vaikuttaatulevaisuuteen! Tulevaisuuden tutkimushan ei oleennustamista, vaikka Romppu toisaalla lehdessänäin luuleekin, vaan tukevaisuuden tutkimuksenavulla tarkastellaan mikä on todennäköistä jaennen kaikkea mikä on toivottavaa. Tulevaisuudentutkimus on myös tulevaisuuden tekemistä –pienienkin tekojen avulla kohti haluttuatulevaisuutta. Nils Mustelin toteaa edelleen, että”tietämättömyyden musta aukko on järkyttävänhelppo täyttää arvottomalla rihkamalla”. Hetky onosaltaan ollut lähes 30­vuoden ajan poistamassatätä tietämättömyyden mustaa aukkoa: Mustelintoteaa myös, että ”on itsestään selvää, että visiotparemmasta tulevaisuudesta on rakennettavapehmeiden arvojen varaan, mutta on yhtä selvää,että kestävä kehitys kohti tällaista visiota onmahdollinen vain tieteellisen tutkimuksen”kovalla” perustalla.”

HHEETTKKYY­­LLEEHHTTII JJAATTAALLOOUUSSVerkkopankkitoiminta→ 1982 puhelinpalveluna→ 1984 pc­versio;Nokia alle 1; asuntoindeksi 110; Hetkyn budjetti210000mk→ 1992 matkapuhelimella; Nokia 2;asuntoindeksi 90; Hetkyn bud.650000mk→ 1996 internet→2000 e­services; Nokia 12­65, asunnot 130→2009 tietovarasto; Nokia 10, asunnot 170;Hetkyn bud. 900000mk1984 Nokia osake alle 1 euro, Cobol,FAS, Fortran, Pascal, asunnot 110Teemapäivä: Uudet ohjelmointikielet ja ympäristöt;Miten ohjelmointia tehostetaan erilaistenapuvälineiden ja välineistöjen(ohjelmointiympäristöjen) avulla?Mikro­mainframe

•mikron rooli tietojenkäsittelyjärjestelmänosana

•tietoliikennöinti•suojaukset ja varmistukset•sovelluksien ja ohjelmistojen siirrettävyys

1986Risto Pietilä ja Veijo Vartiainen: Atk­yksikönmuuttuva rooliAtk­ihmiset ovat kautta historian ostaneet laitteitaja ohjelmistoja. Jo nyt joudutaan yhä enemmän jaenemmän ostamaan myös palveluja.1987Suomen talouden 1980­luvun lopun epävarmuus einäkynyt teollisuuden tuotannossa vielä vuonna1989, jolloin koko teollisuuden tuotanto oli yhäkasvussa. Suomen rahamarkkinat vapautettiinsäännöstelystä 1980­luvun loppupuolella. Tämämahdollisti valuuttalainojen oton ja lisäsikotitalouksien ja yrityksien velkaantumista.Vuonna 1989 tapahtuneen markan revalvaationjälkeen alkoi 1990­luvun taloudellinen kriisi näkyä

seuraavana vuonna myös teollisuustuotannonlievänä supistumisena. Teollisuustuotannonpieneneminen johtui myös monesta muustasamanaikaisesta tekijästä: idänvienti tyrehtyimiltein kokonaan Neuvostoliiton hajoamisenseurauksena ja samanaikaisesti länsivientikinsupistui. Lisäksi kotimaiset investoinnit ja kulutusromahtivat. Vuonna 1991 teollisuuden tuotantopieneni noin 9 prosenttia.1993 ­ 1994Nokian osake 2 euroa, VAX, Oliot, PATU, 486­PCasunnot 90Työttömät jäsenet huomio! Liittokokouksen10.9.93 tekemän päätöksen mukaan työttömienjäsenmaksu vuonna 1994 tulee olemaan sama kuinopiskelijajäsenmaksu 25 euroa.Outi Valkki: ”Outplacementin tehtävänä on avustaaorganisaatioita ja esimiehiä irtisanomispäätöstentoteuttamisessa niin, että päätösten kielteisetvaikutukset organisaatiolle ja sen sidosryhmilleminimoituvat".Seppo Kiuru kertoo, kuinka hän vuonna 1992 jäityöttömäksi ja on sen jälkeen koluttanut itseäänmonin tavoin. Seppo esiintyi Tietoviikon työttömätesittelevät itseään –palstalla, jota hän piti hyvänäideana ja positiivisena vastaantulona lehdeltä. ”Eipidä jäädä kotiin, vaan hakea aktiivisestikontakteja luomalla töitä joka puolelta –työttömyys ei ole tarttuva tauti, verkostuminenkannattaa aina”, toteaa Seppo Valkki.Hetky järjestää seminaarin, joka käsittelee uuttatilannetta atk­alalla: työttömyyttä sekähenkilökohtaisen pakkopysähtymisen kääntämistäuudeksi paremmaksi aluksi. Onko sinulla aikaa vaitunnetko olevasi ylityöllistetty?Hetkyn johtokunta vierailulla 1988 perustetussaSuomen Optiomeklarit Oy:ssä. ”Pankkiosakkeetnousivat viikossa peräti 14% peruskoron laskunjälkeen".Juuri perustetun Hetkyn Finanssitietoryhmänisännistön puheenjohtaja Tommo Jumppanen:”Tutkijoiden mukaan olemme historian valossamerkittävässä murroskaudessa, jossa ihmiskuntaon siirtymässä rikkonaisen välivaiheen kautta

valta­ajasta informaatioaikaan. Muotoutuvalleinformaatioyhteiskunnalle on leimallista tiedonpaljous. Tieto on eri tahojen saatavissasamanlaisena ympäri maailmaa reaaliajassa."Multimedian soveltamista Suomessa: Kela esittelitietokoneavusteisen koulutusjärjestelmän, jollavietiin läpi uuden tietojärjestelmän koulutusnopeasti ja kustannusedullisesti 250toimipisteessä.Vaikka talous oli kriisissä, 15.11.1991 tehdyndevalvaation seurauksena Suomen vienti alkoikasvaa erittäin nopeasti. Teollisuuden tuotannonkasvu alkoi uudelleen jo vuonna 1992, vaikkamuut talouden sektorit kärsivät vielä pitkäänlaman seurauksista. Eräs tärkeä tekijäteollisuustuotannon kasvussa oli juuri vienninkasvu: vuoden 1991 jälkeen viennin osuusbruttokansantuotteesta kasvoi voimakkaasti ja olivuonna 1997 jo noin 40 prosenttiabruttokansantuotteesta. Vuoden 1992 jälkeenteollisuustuotanto kasvoi erittäin nopeasti koko1990­luvun ajan vuoteen 2000 asti. Suomi liittyiEuroopan unionin jäseneksi vuonna 1995 jaEuroopan talous­ ja rahaliiton jäseneksi vuonna1998, millä on ollut suuri vaikutus myös Suomenteollisuuden kehittymiseen.1999 ­ 2000Nokian osake 12 ­65 euroa, NT, C++,Java, asunnot 130Ari Hirvonen lainaten GartnerGroupin ennustetta vuonna 2002:

•instant home devices•electronic IT based books,cameras, radios, TVs and other daily usedhome devices connected to the net•high resolution flat screens•increasing mobile accessja vuonna 2007:•WLAN•3D hardware and electronic ink•gesture recognition

Markku Wilenius: ”Kapitalismi on voittanutvoittanut, poliittinen liberalismi jamarkkinahenkisyys vallannut poliittistenaatteiden tilan ja vanhat sosiaalisia ristiriitoja

aiheuttaneet kysymykset kuten oikeus omaanidentiteettiin korvautuvat uusilla ongelmilla, jotkaliittyvät ihmisten kasvavaan eriarvoisuuteen tietoa jakoulutusta vaativilla työmarkkinoilla."

Puheenjohtaja Kimmo J.J. Palmu: ”Uudenvuosituhannen kehityspolku voisi kulkea seuraavasti:tietoyhteiskunta , ympäristövalveutuneisuus ja–teknologia, luovan taiteen ja viihteen kehittyminen,bioteknologia, lääketieteen läpimurrot, uudettyöyhteisöt, todellinen tekoäly sekä arvokeskustelunkautta syntyvä uusi filosofian ja henkisten resurssienrenesanssi."

Ilkka Räsänen, 2000­luvun bisnesnäkymiä:"Verkostuminen on ensi vuosituhannen tärkeimpiäkilpailutekijöitä. Asiakkuuden ja partneriudenhallinnan eli CRM:llä on jo parin vuoden ajan olluttärkeä rooli siinä miten yritykset, partnerit jaasiakkaat toimivat entistä enemmän yhdessä.Microsoft on menossa yhä lähemmäs niin sanottuaverkkokeskeistä tietojenkäsittelyä."

2000 Sakari Tola: ”Yksilön hyvinvoinnin kannaltaeräs oleellinen elementti on hallinnan tunne: käsityssiitä että ymmärtää tilanteen ja omaa riittävätvalmiudet siitä selviytymiseen."

Ritva Elonen: ”Liikeyritysten tavoin kunnan tulisitehdä markkinatutkimus: mikä on sähköistenpalvelujen kysyntä ja keitä ovat asiakkaat."Vuoteen 2000 asti jatkunut teollisuustuotannonvoimakas kasvu hidastui uuden vuosituhannen alussa.Vuosina 2001­2006 teollisuustuotannonkeskimääräinen vuosikasvu jäi alle 3 prosenttiin, kunvuosina 1925­2000 kasvu oli lähes 6 prosenttia.Vuonna 2001 tuotannon pysähtymiseen vaikuttiosaltaan maailmantaloudessa vallinnut epävarmuus,joka johtui Yhdysvaltoja kohdanneista terrori­iskuista.Suomen teollisuustuotanto kääntyi kasvuun vastavuonna 2004, jolloin tuotanto kasvoi runsaat 5prosenttia. Vuonna 2005 teollisuustuotannon kasvunpysähtymiseen vaikutti paperiteollisuuden työtaistelu,joka pysäytti kesällä 2005 koko paperiteollisuudentuotannon. Vuoden 2006 keskimääräistä parempikasvu johtui siten osittain vertailuvuodennollakasvusta.

Vanhojen kerrostaloasuntojen reaalihintaindeksi1 vuosineljänneksittäin I/1970­IV/2008, 1970=100

KKUULLTTTTUUUURRIIAA JJAA EELLÄÄMMYYKKSSIIÄÄHHEETTKKYYNN TTOOIIMMIINNNNAASSSSAAHetky on tieto­ ja viestintätekniikan ammattilaistenverkottunut yhteisö, joka seuraa aktiivisesti alankehityssuuntia ja tarjoaa jäsenilleenmahdollisuuden ammatilliseen ja henkilökohtaiseenkehittymiseen. Kautta vuosien Hetkyntoimintaperiaate on ollut suunnilleen sama.Taloudellinen tilanne, aktiiviset kerhot sekäjäsenmäärän kehitys ovat kuitenkin tuoneettoimintaan omat vivahteensa. Tässä kirjoituksessatarkastellaan, miten edellä mainitut tekijät ovatvaikuttaneet siihen, miten paljon Hetkyntoiminnassa on ollut mukana ICT ­ ammattilaisenosaamisen kehittymiseen liittyviä tai yleisempiähyvinvointiin ja rentoon yhdessä oloon liittyviätilaisuuksia.Taloudellinen tilanne:Taloudellinen tilanne on yksi tekijä joka onsaattanut osaltaan vaikuttaa tilaisuuksien sisältöön.Lama­aikana tilaisuuksissa on näkynytammatillisen osaamisen lisäksi perhearvot sekäelämän hallinta sekä myös kepeät teemat, kutennauruterapia. Toisaalta taloudellisesti parempinaaikoina toimintaan on tullut enemmän nautintoihinja elämyksiin perustuvaa vapaa­ajan toimintaa:golfia, teatteria, oopperaa ja taidenäyttelyitä. Onkotaantumassa taas korostumassa yhteisöllisempitoiminta esimerkkeinä vuoden 2009 toiminnastaTietotaitotalkoot ja lautapeli­ilta?Kerhojen vaikutus:Hetkyn toiminnassa on ollut vuosien varrellamukana lukuisia kerhoja ja verkostoja, joista jotkutovat toimineet Hetkyn alkuajoilta asti, tuoreimmatovat juuri aloittelemassa toimintaansa. Osakerhoista on aloittanut toimintansa Hetkyn siipiensuojassa ja sitten perustanut oman yhdistyksen.Joidenkin toiminta on ollut aikansa aktiivista jasitten hiljalleen loppunut. Osa kerhoista on joperustettaessa painottanut selvästi pehmeämpiäarvoja tai hauskaa yhdessä oloa.Opiskelijakerho toimi Hetkyssä 80­luvunloppupuolella. Opiskelijakerhon toimintaankuuluivat luonnollisesti asiaohjelman lisäksi myösrento yhdessä olo sanailtoineen.

Vuonna 1994 perustettu ITU­kerho kertoopainottavansa pehmeitä arvoja kovassa maailmassa,persoonallisuuden ja luovuuden kehittämisestä,ryhmätyötaitoja ja henkilökohtaista kasvamista.ICT­ladiet puolestaan kertovat toimintaansakuluvan: tapaamiset, koulutukset ja huvittelu mitäerilaisempien teemojen merkeissä.Nämä kerhot ovat tuoneet Hetkyn toimintaanepämuodollisempia tilaisuuksia ammatillistaosaamista kehittävän toiminnan rinnalle.Jäsenmäärän kehitys:Pohdimme myös, onko jäsenmäärän kehitysvaikuttanut osaltaan tapahtumien sisältöön. Voisikojäsenmäärän väheneminen lisätä viihteellistentilaisuuksien määrää? Houkuttelevatkoviihteellisemmät ja kevyemmät aiheet paremminihmisiä tilaisuuksiin? Tätä ajatusta tukisi se, että2000 ­ luvulla, ainakin lehtien perusteella,viihdyttävämpien tilaisuuksien määrä onlisääntynyt. Toisaalta tämä voi olla seuraustauudesta markkinatilanteesta, jossa kaupallisetkouluttajat ja IT­ alan yritykset ovat lisänneethuomattavasti IT­ koulutusta ja IT­ alanajankohtaisseminaareja. Tämä uusi kilpailutilanneon varmasti suunnannut osaltaan Hetkyn toimintaamyös sellaiseen verkostoitumiseen ja tilaisuuksiin,joissa kaupalliset yritykset eivät toimi.Esimerkkejä Hetkyn viihteellisemmistätilaisuuksista ja tapahtumista:1990: Pakolaisena Suomessa, nauruterapia, Huu ­Haa Messut (ITU­kerho) Saunailta jaopiskelijatapaaminen Turussa (opiskelija kerho)1991: Teatteri, Tutustuminen Arabian tehtaalle1992: Naisen ja miehen aivot; naisenergia,Fysioterapeutti kertoo Shiatsu (ITU­kerho)1993: Kesätapahtuma perheelle Nuuksiossa:ulkoilua, leikkiä ja vapaata seurustelua sekä sauna,Työn loppu ­ uuden alku ­tilaisuus1994: Ihmiselämän varjopuolet (ITU)1997: Teatteri,Taiteiden yö1998: Teatteri, Viiniä ja ruokaa (ITU)1999: Golf ­kurssi, Saunaseurassa verkostoituminen(ICT­ladies),2000: Golf, Voi Hyvin, Pirtelöiden valmistamista

elävän ravinnon avulla (PROkerho), Miten elämäonnistuu? Timo Lampikoski (ITU), Teatteri2001: Tyylikoulu, bisnespukeutuminen (ICT­ladies)2002: Ooppera (ITU), Esiinny eduksesi ( ICT­ladies)2003: Arjen turvallisuus (ICT­ladies), Matrix­elokuva2004: Tommy Taberman: mitä tekemistä ICT alallaja rakkaudella keskenään, Vermoon tutustuminen(ICT­ladies)2005: Intialainen päähieronta (ICT­ladies)2006: Vierailu Kiasmaan (ICT­ladies)2007: Teatteri (AKVA), Sirkus (ITU), Ooppera(ICT­Ladies)2008: Koulukoti­ilta (AKVA), Tietokone satuilta,Peli­ilta2009: Lautapeli­ilta, Tietotaitotalkoot

KKEESSKKEEIISSEETT AAIIHHEEEETT KKOOLLMMEENN VVUUOOSSIIKKYYMMMMEENNEENN AAIIKKAANNAA

• 1983 Toimistoautomaation toteutukset. Tietokone opetuksen apuvälineenä.Tietosuojalainsäädännön kehittäminen. Mikrojen mahdollisuudet

• 1993 Lamasta nouseminen, pörssikurssit kasvukäyrälle. Oliokeskeisten tietojärjestelmienrakentaminen. Tietoturva tiedonsiirrossa. Multimedian soveltamista

• 2003 Ohjelmistotuotanto tiukoilla. Ulkoitusmarkkinat kukoistavat vilkkaina. Tietohallintolähemmäksi liiketoimintaa. Mobiilimarkkinoilla kysyntä kasvaa. Verkkopalvelujen kehittyminen.

LLÄÄHHEELLLLEE JJAA KKAAUUAASSPPÄÄÄÄKKIIRRJJOOIITTUUSSTTEENNKKAAUUTTTTAAHetkyn Tietosanomien pääkirjoitukset ovatkuluneen lähes kolmenkymmenen vuodanaikana erinomaisella tavalla tiivistäneetkunkin ajanjakson olennaisimmat piirteet.Milloin on innostettu jäsenistöä aktiiviseentoimintaan, milloin sinnitelty laman kourissaja milloin korostettu joitain alan kannaltatärkeitä erityiskysymyksiä. Välillä katse onkohdistettu sisäänpäin ja välillä Eurooppaan jaglobaaleihin näkymiin.Toiminnan muotoutuminen1980 ­luvulla Helsingin Tietojenkäsittely ry:njäsenlehti Hetkyn Tietosanomat ilmestyimonisteena, lukuun ottamatta ajanjaksoasyksystä 1984 kevääseen 1987. Lehdet eivättuolloin sisältäneet varsinaisia pääkirjoituksiavaan lehdet avattiin johtokunnanjäsentervehdyksillä. Johtokunnan viesteissänostettiin esille yhdistyksen kannalta keskeisiäteemoja kuten toiminnan profiloituminen jakoulutuksen kirkastaminen. 1987 johtokuntakorosti avauksessaan tietosuojaa jatekijänoikeuksia ja seuraavana vuonnaensimmäisen julkaisun pääkirjoituksenlaatikin tietosuojavaltuutettu Anna­RiittaWallin.Kaiken kaikkiaan lehden tekeminen koko 80­luvun vaikutti toteutuneen pienentalkooporukan toimestaPäätoimittajat astuvat esiin1990 luvulla Hetkyn Tietosanomilla olinimetty päätoimittaja. Päätoimittajia ehti 90­luvulla olla useitakin. 1990 ­ 1992päätoimittajana toimi Eero­Pekka Mänd,vuosina 1993 ja 1994 Armi Westin, vuosina1995 ­ 1996 Jaakko Koskinen, vuonna 1997Terttu Vainio, vuonna 1998 Leena Merisalo ja

vuosina 1999 ­ 2001 Kimmo J.J Palmu.2000 luvun päätoimittajia olivat Pirjo Salo2002 ­ 2004, Ossi Kuittinen 2005 ­ 2007 jauudelleen Pirjo Salo vuonna 2008.1991 Toi lehteen uudet toimintamuodot ­ryhdyttiin järjestämään jäsentilaisuuksia jayhdistyksen sihteeristä tulikokopäivätyöntekijä. Eurooppalaiset atk­alankattojärjestöt sopivat tuolloinulkojäsenmahdollisuuksista ja Hetky päättitehdä sääntömuutoksen tätä varten. Tämä onensimmäinen maininta toiminnankansainvälistymisestä. 1992 HetkyTietosanomat alkoi ilmestyä neljä kertaavuodessa ja samassa yhteydessä ryhdyttiinjulkaisemaan Tietotekniikan liitonjäsentiedotteet lehden yhteydessä. Jakelulaajeni alan opiskelijoihin.Laman kourissaVuonna 1993 lama syveni ja Hetkystä tulimerkittävä voimavara työttömille jäsenille.Todettiin, että yhdistyksen toiminnan onsopeuduttava vallitsevaan taloustilanteeseen.Tuolloin järjestettiin ala­asteilla piirustus­,kirjoitus ja vitsikilpailu, johon osallistui yli 100koulua. Kilpailun voittaneelle Espoon Tiistilänkoululle annettiin palkinnoksi Osborne­tietokone. Palkinnon vastaanottanut oppilaskirjoitti kilpailussa aiheesta "Robottisotavuonna 2009". 1993 Porthaniassa järjestettiinsuosittuja tiedeiltoja neljänä peräkkäisenämaanantaina. Illoissa oli nimekkäitä alustajiamutta suosioon vaikutti varmasti myös oikeinvalittu ajankohta ja hyvä paikkavalinta.Lama jatkui vielä vuonna 1994 ja tuolloinpäätettiin työttömien jäsenmaksunalentamisesta. Hetkyn jäsenistössä virisikeskustelu ensisijaisesta ja toissijaisestajäsenyydestä, sillä monet kuuluivat Hetkynlisäksi mm. PC­käyttäjiin, Sytykkeeseen,Otadataan ja Datanomeihin ­ pohdittiin mikä onHetkyn lisäarvo. Lehti hyväksyttiinaikakauslehtien liiton jäseneksi.

1990 ­luvun puolivälissä alettiin pohtia sähköisiäviestintävälineitä ja pyydettiin ideoita s­postinhyödyntämisestä. Informaatio­ ja tietoalojenammattirakenteessa nähtiin tapahtuvan muutoksia,kun atk­osaamista alkoi levitä vähitellen myöslaajoille kansanjoukoille. Onko tietotekniikanjokapäiväistyminen vaikuttamassayhdistykseemme?Lehden mainoksilla taloutta kuntoonVuonna 1995 tuli jälleen ajankohtaiseksi pohtiapitäisikö yhdistyksen nimi uusia. Lehdessäryhdyttiin tuolloin ensimmäisen kerranjulkaisemaan mainoksia, millä oli selkeästisuotuisa vaikutus talouteen. Tänä vuonnakäynnistyi johtokunnan roolin pohdinta ja samallapäädyttiin antamaan kerhoille autonominen asema.Pääkirjoituksessa avattiin keskustelu yhdistyksentoimialueen laajentamisesta koska yhdistykselläoli jäsenistöä myös pääkaupunkiseudunulkopuolella. Lehti 2/95 oli ulkoasultaan joaikakauslehtimäinen, taitettu ja neliväripainos.Ryhdyttiin keskustelemaan verkostoitumisenkeinoista ja todettiin että yhdistyksen oli otettavavastuullinen, kriittisen arvioinnin roolimuutettaessa yhteiskuntaa tietoyhteiskunnaksi.Koettiin, että tekniikka yksin ei ole keskeistä ­vaikutukset yksilöön, yritykseen ja yhteiskuntaanovat myös tärkeitä. Tämä oli ensimmäinenpäänavaus yhdistyksen yhteiskuntavastuusta.Internet mainittiin ensimmäistä kertaaverkostoitumisen väylänä. Yhdistyksestä tehtiinensimmäinen multimediatuote.Vuonna 1996 lehdestä tuli A4 kokoinen osinmainostajien toiveesta. Jäsenkato oli päättynyt jajäsenmäärässä oli selvää nettolisäystä, noin 400uutta jäsentä. Vuonna 1996 käynnistyi www­sivujen rakentaminen jonka toiminnanpriimusmoottorina toimi Internet ­kerho.Pääkirjoituksessa korostettiin jälleen kerran, ettäHetky on hyvä verkottumisen väline. Lehdessäpohdittiin työmarkkina­ ja koulutustilannetta,ammattikorkeakoulutusta sekä ylikysynnäntaittumista. Datanomi ­tutkintonimikettä ajettiintietotekniikka­alan amk ­tutkintonimikkeeksi.Jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti, noin 1.500

hengellä. Mainosmyynti oli kuitenkin harmittavanheikkoa, mistä johtui, että yhdistyksen taloutta jalehden tilannetta pohdittiin perusteellisesti.Lehden laadusta tehtiin jäsenkysely, jossaarvosanaksi tuli 7. Johtokunnanstrategiakeskustelussa todettiin, että toiminnan eitule olla vain kerhojen pyöritystä vaan myösjäsenistön muiden tärkeäksi kokemien hankkeidentukemista.Sähköiset työkalut käyttöön1997 jäsenmäärä oli jo yli 10.000. Johtokuntaalkoi viestiä lähes täysin sähköpostitse. Myöskerhot siirtyivät käyttämään sähköpostia. WWW­sivujen toimintaan oltiin tyytyväisiä. Yhdistyksentoiminta­ajatukseksi selkeytyi ammatillinen kasvuja kontaktiverkostona toimiminen. Laman jälkeentyömarkkinatilanne oli muuttunut. Tietotekniikanosaajista oli pulaa ja Headhuntterit olivatliikkeellä. Vastavalmistuneita muistutettiinmuistakin kuin raha­arvoista.Vuonna 1997 pääkirjoituksessa kiinnitettiinhuomiota siihen, että tietotekniikan rajathämärtyvät ylettyen taiteen, kirjallisuuden jamusiikin alueille. Tietotekniikka oli esilläTaiteiden yössä.Naisia oli jäsenkunnasta vajaa kolmasosa eli2.900 henkeä. Tässä vaiheessa kiinnitettiinhuomiota erityisryhmiin tietotekniikan käyttäjänä.Eläkeläiset nähtiin tärkeänä tietotekniikankäyttäjäryhmänä. Myös vammaistenmahdollisuudet käyttää tietotekniikkaa tulihuomioida. Yhdistyksen osalta pohdittiin voisikoviestintää siirtää verkkoon ja syntyisikö siitäsäästöä. Yhdistys sai uudet www ­sivutVisioita pääkirjoituksiinVuonna 1998 Leena Merisaari oli HetkynTietosanomien päätoimittaja. Pääkirjoituksissakorostettiin, että Hetkyläisten osaamista tarvitaanaina, kun keskustellaan ihmisläheisestätietoyhteiskunnasta. Päätoimittaja visioi tieto­ javiestintäteknologian tulevaisuutta kirjoitetaanpääkirjoitusta kannettavalla tietokoneella

tunturissa ja käytyään verkko asioimassatunturibaarissa. Teknologisen sujuvuudenohella pääkirjoituksessa kaivattiinvuorovaikutteisuutta ja sujuvaasiirtotekniikkaa ja fiksuja juttukavereita.Yhteisöllisyysvisiossa kaivattiinpienyhteisöjä.Hetkyn jäsenistön kilpailukyvyn osaltapidettiin tärkeänä osaamisen pitämistäajantasaisena. Oppiminen tuleviin tarpeisiinsisältää Asiakaslähtöisen suunnittelun jayhteisen kielen löytymisen eri toimijoidenkesken. Tuolloin huolta kannettiin siitä, ettäaktiivisuus yhdistyksessä oli keskittynytpienelle ryhmälle ­ missä ovat muut?Keskusteluun nostettiin tuolloin myösKnowledge Management ja kysyttiin mitenKM eroaa Information managementistä.Keskiöön nostettiin yhdessä oppiminen jaosaamisen jakaminen ja muistutettiin, ettädata ei yksin riitä.Vuonna 1999 vaihtui jälleen päätoimittaja japääkirjoituksessa kiinnitettiin huomiotatietotekniikka­alalla työskentelevientyöuupumukseen ja stressiin. Jälleen pyrittiinaktivoimaan Hetkyn toimintaa. Vuoden 1999kolmannesta numerosta alkoi lehdenteemanumeroiden julkaiseminen.Asiakaslähtöisyys uutenanäkökulmanaVuonna 2000 Tietosanomienpääkirjoituksessa pohdittiin mikä onInternetin asema ja mihin sitä tarvitaan.Pidettiin tärkeänä, että myös kokeneet japidempään työelämässä toimineet otetaanmukaan internet­ jatietotekniikkasuunnitteluun. Vuonna 2000lehden teemana oli yksilö ja ympäristö.Pääkirjoituksessa todettiin että ihmistenvoimavaroja ei voi kehittää optimaalisestijollei toimintatapa ole yhteisöllisempi. Siltimyös pehmeitä arvoja on tarkasteltavakriittisesti. Pääkirjoituksessa oli edelleenhuoli ihmisten ja yksilöiden jaksamisesta!Toimialalle tyypillisestä projektityöstä

kirjoitettiin lehdessä toistuvasti. Projektitöidentulisi olla hallittuja eikä projekteja projektienvuoksi.Vuonna 2001 lehden nimi lyheni ja nimeksi tuliytimekkäästi: Hetky. Tämän vuoden aikananostettiin esille teemoja kutenasiakkuudenhallinta ja tietoturvallisuus.Muistutettiin, että tietotekniikkaosaajien olisioltava aktiivisia liike­elämän ja yhteiskunnanuudistamisessa. Tietotekniikan osaaminen ontärkeää päätöksenteon kaikilla tasoilla.Tietoturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota,koska tiedon väärinkäyttöä ei aina huomatavaikka seuraukset voivat olla tuhoisia.Pääkirjoituksessa todetaan, että "tietosuojantarvetta ei saa käyttää tekosyynä ollakehittämättä tietoverkkopalveluja." Kysyttiinkuitenkin, olisiko verovaroja suunnattava myöstietoturvaan.Vuonna 2002 pääkirjoitukset eivät nostaneetyhdistyksen toiminnassa esille erityisiä teemojamutta koettiin että arvoja ja asenteita olisi hyväsilti tuulettaa. Sopimusten ja sääntöjenmerkitykseen kiinnitettiin huomiota. Todettiintoimintamallien ja alan sisäisten käytänteidenmuuttuneen. Markkinointi, myynti ja ostaminenovat tulleet osaksi it ­ammattilaisten työnkuvaa.Jäsenmäärä jälleen huolenaiheenaVuosi 2003 pääkirjoituksessa nostettiin esille se,että TTL:n jäsenmäärä oli laskenut kuluneidenparin vuoden aikana ja työmarkkinoilla tapahtuinotkahdus. Tuttuja ja tutun tuttuja olilomautuslistoilla. Toisaalta uutta liiketoimintaaon syntynyt ja kumppanuus­ jayhteistyömahdollisuuksia löydettiin.Pääkirjoituksessa esitettiin huoli siitä, ettäihmiset voivat jäädä myös tietotekniikanvangiksi, kun saavutettavuus alkaa ollaympärivuorokautistaVuonna 2004 jäsenmäärä oli edelleenhuolenaiheena. Tietoliikenneyhteyksien todettiin

vaikuttavan itsepalvelun laatuun. Joskus ollaanhitaiden joskus nopeiden tietoliikenneyhteyksienpäässä mutta toisaalta kuluttajien kyky etsiä tietojaverkosta on parantunut.Verkkopalvelujen virtuaalimaailman todettiinolevan varsin haavoittuvan ja silloin tarvitaanapuun humaanit ­verkot eli ihmiset!Hetkyn nimen muutos oli jälleen ajankohtainen jajulistettiin nimikilpailu. Mobiilisuuden roolia jamerkitystä analysoitiin: Mitä ovat mobiilin tulevathyötypalvelut? Esimerkkinä olivat navigaattoritjotka yhdistävät tosiasiallisen ja virtuaalisen tietomutta tuovat toisaalta mukanaan "isovelivalvoo"­tunnelman.Uusia avauksiaVuonna 2005 jäsenmäärä oli edelleen laskussa,mutta lehdessä tehtiin toiminnan suhteen selkeitäavauksia. Selkeinä avauksina voidaan mainitamuun muassa se, että tietoteknologia nähtiin osanakaikkea ja kaikkien arkea,yhdistykselle toivottiin aktiivista otettayhteiskunnallisessa keskustelussa ja avautumistaulospäin, alan koulutuksen toivottiin uudistuvansiten, että se ulottuisi lapsista iäkkäämpientietotaitovalmiuksiin, yhdistyksen roolissapainotettiin projekti­ ja verkostokumppanuutta jayhteisöllisyyttä, pelit ja internet nostettiin osaksikeskustelua sekä tarkasteltiin tietoturvallisuutta janetin eettisyyttä.Tuolloin tuli ajankohtaiseksi pohtia, voitaisiinkoyhdistyksessä siirtyä printtimediasta digitaaliseenmediaan. Viriteltiin yhdistyksen ja TTL:n sisäisiätyökaluja. Yhdistys haluttiin nähdäinformaatioyhteiskunnan sokkelin rakentajana ylitoimialarajojen ja myös globaalisti.2006 keskusteluun nousi luovuus! Rationaalisuudenrinnalla nostettiin inhimilliset arvot, tunteet ja arjentarpeet. Verkostoituvaa yhteistyötä tarvitaanpalvelujen käyttäjien ja palveluverkostojen välille.Konkreettisena ehdotuksena pääkirjoituksessaesitettiin TVT ­työlle kotitalousvähennykseenrinnastettavaa asemaa kohdealueena pienyritykset,

aloittavat kansalaisjärjestöt ja kotitaloudet.Luovuus ja avoin asenneTekniikkaa tärkeämpää on avoin ja luova asenne.Pääkirjoituksessa peräänkuulutettiin talkoitaihmisläheisen ubiikin teknologiankehityslaboratorion luomiseksi jossa teknologiaolisi taustalla ja ihminen arjen tarpeineenkeskiössä! Kysyttiin voisiko Hetky olla näissätalkoissa aloitteellisena toimijana.Ymmärrettiin, että laajamittainenyhteiskunnallinen kommunikointi ei ole enäämahdollista ilman uusiatietoteknologiavalmiuksia. Erityiskysymyksenänostettiin, jo tuolloin esille, sähköpostivalvonta­laki ja samalla hämmästeltiin mihin on jäänytasian tiimoilta käytävä asiantuntijakeskustelu.Miten tässä kysymyksessä punnitaan yksilöiden jayritysten etu? Hetkyn olisi syytä osallistualainvalmistelukeskusteluun!Vuonna 2006 globalisaatio ja globaali kilpailunostettiin vahvasti keskusteluun. Ainoa keinopärjätä globaalissa kilpailussa on osata enemmänkuin muut tai toimia kustannustehokkaammin.Tältäkin osin kysyttiin, mikä on Hetkyn roolilaajenevassa toimintaympäristössä.Hetkyn johtokunta kävi Brysselissä EU­komissionpuheilla. Vierailun seurauksena ryhdyttiinpohtimaan, miksei Metropolialue voisi kehittyäPiilaaksoa osaavammaksi ja innostavammaksitoimialueeksi.Mikä on ict ­osaajan rooliVuonna 2007 kysyttiin mikä rooli jääsuomalaiselle ict­osaajalle, jos lähes kaiken voiulkoistaa. Ulkoistaminen ei ole aina ekologisestiviisasta puhumattakaan asiakasrajapinnankatoamisesta.Koska yhteiskunnallinen vaikuttavuus koettiinmerkitykselliseksi, Hetky:n hallitus organisoitu ministeriöittäin . Hetky:n johtokunnan

Brysselin käynnistä seurasi se, ettäriippumattomien yhteisöjen kuuleminenymmärrettiin välttämättömäksi valmistelutyössä!Kaiken kaikkiaan eurooppalaiseen ict­politiikkaanvaikuttaminen onnistui hyvin.Vuonna 2007saatiin ensimmäistä kertaa aikaan ictalan ­vaalikone. Jälleen kerran pohdittiin Hetky:nnimeä. Eräänä vaihtoehtona esitettiin: HyvänElämän TietojenKäsittelyn Yhdistys .Ensimmäistä kertaa pääkirjoituksessa mainittiinsosiaalinen media. Pohdittiin voisiko yhdistyksenja tvt: n uuden ajattelun pohjalla olla minun hyväelämä ­ ""ajattelu?

Vuonna 2008 nostettiin esille turvallisuus­kysymykset sekä identiteettivarkaudet ja asi­akaskortit.

TTIIEETTOOJJEENNKKÄÄSSIITTTTEELLYYNNMMEERRKKIITTYYSSYYHHTTEEIISSKKUUNNNNAASSSSAATekniikka ja sen soveltaminenkehityksen kivijalkana1970­luvulla Suomeen hankittiin korkeakoulujen jatutkimuslaitosten käyttöön 20 miljoonalla markallaUnivac 1108 keskustietokone. 1990­luvulla noinsadalla tuhannella markalla saattoi hankkiatyöaseman, jonka laskentateho oli 25­kertainenUnivaciin verrattuna. Tämä päivänälaskentateholtaan ylivertaisen miniläppärin saaVeikon Koneesta 199 eurolla.Hetkyn alkutaipaleen aikana tietokonetta jatietotekniikkaa pidettiin ihmiselle varsin vaikeanakumppanina. Sujuvampaa yhteistyötä pyrittiinluomaan yhteisen kommunikaatiotavan,ohjelmoinnin, kautta. Tietokoneen ohjelmointiapidettiin erittäin vaativana ja tyypillisesti vainmuutamille erikoislaatuisille ihmisille sopivaksityöksi. Selvänä kuitenkin pidettiin, ettäohjelmointiin ja ohjelmistokehitykseen on

löydettävä jatkossa ihmisläheisempi jatehokkaampi tapa, jossa idioottimaiselletietokoneelle ei enää tarvitse kuvailla tehtäviäpikkutarkasti.Käyttäjän rooli on muuttunut 1970­luvun toisenluokan kansalaisesta kehityksen keskiössäolevaksi toimijaksi. Käyttäjät mukautuivat jaopettelivat viisaiden atk­ihmisten toteuttamiahankalia järjestelmiä. Matka tämän päivänavoimeen lähdekoodiin pohjautuvaan jakuluttajavetoisen kehittämiseen on ollut pitkä,mutta ilman sitä ei käyttäjäkunta jatietotekniikan kanssa tekemisissä olevienhenkilöiden määrä olisi voinut kasvaa näinräjähdysmäisesti.Tietojärjestelmien kehittämisen keskitetty jaintegroitu malli todettiin jarruksi kehitykselle ja1990­luvulla systeemisuunnitteluntunnuspiirteiksi tulivatkin palastelu,riippuvuuksien irrotus ja turhan tosiaikaisuudenvälttäminen. Rakenne ja arkkitehtuuri etenivätkahden ja kolmen kerroksen kauttamonikerroksiseen palvelupohjaiseenarkkitehtuuriin.

Teemat Hetky­lehden perusteellaHetkyn toiminta keskittyi 1980­luvulla ja 1990­luvun alussa yhdistystoiminnan ja erityisestikerhojen toiminnan ympärille. 1990­luvunloppupuolella toiminnan painopiste kääntyilaajemmin yhteiskunnallisesti kantaa ottavaansuuntaan.Vielä vuoden 1986 syksynä tietotekniikka keskittyivielä paljon laskentatehoa vaativien tehtävienympärille ja tietotekniikan soveltamisen alueena oliyritysvierailu Ilmatieteen laitokselle. ATK:n jaliiketoiminnan roolin murrosta pohdittiinartikkelissa "ATK­yksikön muuttuva rooli".Samaan aikaan mikrotietokoneiden yleistymineneteni vaikka käyttäjien ymmärrys niidenhyödyntämisestä oli vielä oraalla keskittyen mm.reseptien ja joulukorttien osoitetietojentallettamiseen.Vuonna 1994 keskeisen Toimistoautomaatiokerhonkuulumisiin kuului pohdintaa tietokoneiden jatietotekniikan vaikutuksista kokouskäytäntöihin jatyön tehostamiseen. Tuolloin nähdyt muutoksetolivat esitysmateriaalin visuaalisuudenparanemisen ja helpon laadinnan osaltaoikeansuuntaisia, valitettavasti uudet välineetkääneivät pysty takaamaan esitysten sisällön laatua.Samana vuonna pohdittiin tietokoneiden jatietojenkäsittelyn piilossa tapahtuvia vaikutuksiatoimintaympäristöömme otsikolla "Tietokoneidennäkymättömyystekijä eettisestä näkökulmasta".Samaa teemaa toistavat tänä päivänääänestysautomaattien toimintahäiriötkunnallisvaaleissa ja LEX Nokiaksikin ristitty lakiyksityiseen suojasta sähköisissä viestimissä.Liiketoiminnan ja tietotekniikan suhde on vuoden1994 tutkimuksen valossa kehittymässä parempaansuuntaan, mutta käytetty teoreettinen terminologiapaljastaa tietotekniikan olevan vielä tässäkinvaiheessa osin salatiedettä.

Ensimmäisen merkit alkeellisesta sosiaalisestamediasta löytyvät vuoden 1999 lehdestä, jossaesitellään Options Online –palvelua, jonkapuitteissa nettikyselyt, mielipiteenvaihto,äänestykset ja niiden tulosanalyysit valmistuvathetkessä. Muutamaa vuotta myöhemminyhteisöllisyys oli ehtinyt jo virtuaaliyhteisöjentasolle.Internet – iso murrosVuonna 1995 kerrottiin ensi kerran Internet­verkosta ja sen palveluista. Internet eliverkkojen verkko koostuu eri organisaatioidenitsenäisistä osaverkoista. Nämä kytketääntoisiinsa reitittimien ja kiinteidentietoliikenneyhteyksien avulla kansallisiksiverkoiksi, jotka puolestaan kytketäänkansainvälisillä yhteyksillä maailmanlaajuiseksiInternetiksi. Tuolloin Internet yhdisti yli 51tuhannen organisaation verkot 80 maassa.Tietokoneita verkossa on noin 3,2 miljoonaa jakäyttäjiä arviolta 35 miljoonaa.Alussa verkon käyttö oli opetushallinnontukemaa ja siksi se oli korkeakouluillenäennäisesti ilmaista. Internet­verkkoonliittymiselle on palveluntarjoajasta riippuvayleensä kiinteä kuukausihinta sekäyksityishenkilöille hinnoittelu yleensäminuuttipohjaista palvelutarjoajittain vaihtelevahinnasto. Hetky suunnitteli keväällä 1995tarjouksen pyytämistä yhdistyksen www­alustasta. Murroksen moottorista antaa hyvänkuvan se, että samana vuonna julkaistuntutkimuksen mukaan johtajat kertoivat etteiheillä ole aikaa surffailla internetissä.Internetin läpimurtoa jouduttivat jo tuolloinennen kaikkea helppokäyttöiset tietopalvelut.Ensimmäinen varsinainen tietopalvelu Gopheroli valikkopohjainen verkosto, jossa linkitetääneri puolilla maailmaa sijaitsevia gopher­palvelimia. Kymmenen vuotta myöhemminGoogle näytti miten helppokäyttöisiätietopalvelut voivat parhaimmillaan olla.

Sähköistä asiointia ja kaupankäyntiä rajoittivattuolloin Internetin turvallisuudessa olevat puutteetmm. käyttäjien luotettavassa tunnistuksessa,liikenteen salauksessa ja laskutustietojenvälittämisessä. Muutoksen moottorina toimivatpankkiasioinnin ja pörssikaupan tarpeet, joidenpuitteissa Suomessa otettiin vuonna 1996 käyttöönmm. maailman ensimmäinen www­pohjainenverkkopankki. Hetkyn oli vahvasti mukanamuutoksen eturintamassa, josta osoituksenavuonna 1994 perustettu kerho Finanssiryhmä.Vasta vuonna 2000 sähköinen asiointi jakaupankäynti olivat saavuttaneet finanssialueenulkopuolella merkittävämpää jalansijaa, jostaosoituksena sen nouseminen vuoden ensimmäisenlehden teemaksi.Yhteiskunnallinen tietoyhteiskuntaTasa­arvo eri muodoissaan on ollut HETKYntoiminnassa hyvin esillä. Naiset ovat olleetvahvasti edustettuina mm. yhdistyksenpuheenjohtajina. Vuonna 1997 perustettu ITLadies' Network antoi tietotekniikka­alallatoimiville naisille mahdollisuuden kehittää itseäänammatillisesti ja luoda uusia hyödyllisiäkontakteja muihin saman alan naisiin.Tietoviikko perustettiin Hetkyn avustuksellavuonna 1983. IT­viikko perustettiin pääosinHetkyn ja TTL:n tarpeeseen vuonna 1999. Hetkyviritti jo vuonna 1989 keskustelua Tietosuoja­asioista ja henkilörekisterilain tärkeydestä.

Suomi tietoyhteiskunnaksi on teema, jokatoistuu lehdissä 1990­luvulta lähtien muutamanvuoden välein ja pitää tyypillisesti sisälläänristiriitaisen viestin tahtotilan ja käytännöntoimenpiteiden välillä. Välillä pohdittiinmahdollisuuksia siirtyä vihdoin siirtyädatayhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan ?Vuonna 2002 uumoiltiin jo 3G:n jalaajakaistaverkkojen rivakkaa yleistymistä.3G:n yleistyminen edellytti kytkykaupansallimista ja vasta nyt voimassa olevalaajakaistastrategia voi toteutuessaan vihdoinluoda pohjan tietoyhteiskunnan uudelletulemiselle. Sisältö tullee edelleenkinsyntymään tarpeen mukaan eikä keskitetystipakottamalla.Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu(Helia) teki kesällä 1997 Euroopansosiaalirahaston (ESR) ja Opetusministeriönrahoittaman pk­yritysten osaamista kartoittavantutkimuksen. Tutkimuksessa todettiintietotekniikan olevan se liiketoiminnan osa­alue,joka on heikoimmin hallittu. 1997 nostanut esiinESR­rahoituksen. Tämänkin julkaisuntekemiseen sovellettu Tietotaitotalkoot ­hankeon myös ESR:n tukema.

Ehdotettiin Lähde katsomaan Mikro­Mikkoa ,kysymyksessä oli vierailukäynti NokiaElektroniikan Mikko­tuotantolaitoksellePitäjänmäelle. Puhuttiin myös päätekäytöntyöympäristökysymyksistä.Vuonna 1984 todettiin, että nykyaikaisentietokonekeskuksen suunnittelu vaatiiasiantuntemusta ja kysytiin onko tietokoneesiturvattu pahimman varalta, entä yrityksen kannaltaelintärkeät tiedostot? Onko katastrofisuunnitelma

tehty ja testattu? Järjestettiin myöskoulutustilaisuus lähiverkoista, protoilusta jasovelluskehittimistä sekä mikroleirivarttuneemmille atk­kärryiltä pudonneille .Myös mikron ja mainframen roolittietojenkäsittelyjärjestelmässä puhuttivat. Kuultiinmyös tietoisku aiheesta Mikä on Videotex,miten se toimii, mihin sitä käytetään .Toimistotyön automatisointi nousi agendalle

TTIIEETTOOJJEENNKKÄÄSSIITTTTEELLYY­ työstä ja menetelmistä

1985. Koulutustilaisuudessa kysyttiin mm. onkoelektroninen sanomanvälitys turhaa hienostelua.Tiedonhallinnasta järjestettiin tilaisuus aiheinamm. tietoarkkitehtuuri ja tietovarastojensuunnittelu.Jatkettiin lähiverkkoihin ja väyläratkaisuihintutustumista ja perehdyttiin tietojenkäsittelynkehittämisen malleihin ja apuvälineisiinTietotekniikan kehittämiskeskuksen projekteissätehdyn työn pohjalta. Kuultiin myös esitelmä Tietojenkäsittelyn arkkitehtuurien sisältö jamerkitys .Seuraavana vuonna listalla olivat mm.toimistotyön kehittämisen menetelmät, tehokastietosysteemien toteutus ja tietojärjestelmien uudetarkkitehtuurit.Myös tietosuoja ilmestyi asialistalle. Lisäksipohdittiin systeemityön ja asiantuntijajärjestelmiensuhdetta.Vuoden 1987 uusia aiheita olivat OVT jaelektroninen julkaiseminen sekä tietoyhteiskunta,josta järjestettiin tilaisuus Menestyminentietoyhteiskunnassa . Kuultiin myös Tositietojatoimistojärjestelmistä ja järjestettiin tilaisuustietoturvasta.Vuonna 1988 tietosuoja oli keskeinen aihe.Tietosuojavaltuutetun toimisto oli aloittanutsyksyllä 1987 ja vuoden vaihteesta aloittitietosuojalautakunta.Vuoden mittaan perehdyttiin tietosuojavaltuutetunja tietosuojalautakunnan tehtäviin. Järjestettiinmyös tilaisuuksia tietojärjestelmien ylläpidosta jatietoliikenneverkoista ja kuultiin kokemuksia atk­työskentelystä ulkomailla.Vuoden 1989 aiheita olivat mm. tietoliikenne,tietokoneavusteinen opetus sekä atk­tarkastus jatilintarkastus atk­alan henkilön kannalta. Myöshenkilörekisterilaissa riitti edelleen opiskeltavaa.Vuonna 1990 tapetilla olivat OVT jakäyttötoiminnon kehittyminen palvelujensuuntaan.Vuonna 1993 järjestettiin jäsentilaisuusoliotekniikasta ja kuultiin kokemuksia Kareltekin

ja Lappeenrannan Teknillisen Korkeakoulunpilottiprojekteja, joissa mm. kehitettiinoliokeskeisen järjestelmän rakentamismalli.Vuoden 1994 ohjelmaan sisältyi jäsentilaisuustoimikorteista, GSM­verkon arkkitehtuurista jatiedonsiirrosta GSM­protokollassa.

Vuonna 1997 aiheina olivat mm. Oulun asemaedelläkävijänä koulujen verkottumisessa sekäInternet Oulun (1995­) ja Jyväskylänkaupunginkirjastoissa. Tässä vaiheessa 70%:llaSuomen kirjastoista oli kotisivut. Suomessa oli500 000 Internet­käyttäjää, joista päivittäisiä 200000. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi oliykkönen ja Internet­käyttäjien sukupuoli­ jaikäprofiili lähestyivät väestön jakaumia. Kasvuoli voimakasta erityisesti varakkaan keski­ikäisen väestön keskuudessa. Ajankohtaisiateemoja olivat myös oman kerhonsa saaneetGroupware, Hypermedia, Netti, jaToimistoautomaatio.Yrityksiä kehoitettiin lähtemään mahdollisimmanpian sähköiseen kaupankäyntiin ja vannottiinkolmitasoarkkitehtuurin nimeen.Raportoitiin HST­kortin kokeilunkäynnistymisestä: ensimmäiset jaettiin 15.9.1998pilottikäyttäjinä toimiville 15 pirkanmaalaisellemaanviljelijälle.Vuonna 2000 tarkasteltiin elektronisen kaupantilannetta ja trendejä Suomessa: teknologia toimiimutta yritysten toimintatavat eivät olemuuttuneet. Laki sähköisestä asioinnistahallinnossa oli hyväksytty ja se viitoitti tietäeHallintoon.Sähköinen hekilökortti eteni tuotantoon,merkittiin muistiin 1. kortin luovutus Lipposelle7.12.99. Vuonna 2000 kiinnosti myösverkostunut EDI­palvelu middleware­ratkaisuna.Vuonna 2001 tietoturva jatkoi nousuaan kohtikiinnostavuuskärkeä. Valistettiin, miten normaaliperuskäyttäjä voi varautua todennäköisimpiintietoturvaongelmiin. Pohdittiin verkkovakoilun javäärinkäytöksien merkitsemää uhkaatietoyhteiskunnan kehitykselle, samointietoriskien hallintaa ja verkkosodankäynnin

Hetkyn Tietotaitotalkoot 02.02.09

18

hyökkäyksiin varautumista.Myös virtuaaliyhteisöt nousivat agendalle javerkkoyhteisöjen lainalaisuuksien opiskelu alkoi.Opittiin, että verkkoyhteisön jäsenten uskollisuusrakentuu jäsenten välistä vuorovaikutustalisäämällä. Jäsenet eivät sitoudu yhteisöön vaanyhteisössä mukana oleviin ihmisiin, joiden kanssaollaan vuorovaikutusprosessissa.Vuonna 2002 laskutusrutiinien hitaus ja työläysolivat edelleen yritysten taloushallinnonpullonkauloja ja verkkolaskun odotettiin tuovanmiljardisäästöjä. Tutustuttiin myös ns. domain­spesifisiin mallinnuskieliin, jotka on kehitettykohdealueen käsitteiden pohjalta kun taas yleisetmallinnuskielet perustuvat koodimaailmaan.Domain­spesifien mallinnuskielten avullatuotekehityksen arvioitiin nopeutuvanjopakymmenkertaisesti.Dokumenttien hallinnan etenemistä seurattiin.esimerkkinä oli Orion Pharma, joka oli ottanut1998 käyttöön dokumenttien hallintajärjestelmän,jonka päälle oli räätälöity sovelluksia eritarkoituksiin.Järjestelmähankintojen trendeinä tuotiin esiin mmASP ja ohjelmistokomponentit.Ohjelmistotestauksen ja laadunvarmistuksentärkeys oli näinä aikoina tullut teollisuudentietoisuuteen. eLearning otettiin avuksi tukemaan

järjestelmien käyttöönottoa. Jo muutaman vuodenvireillä ollut ketträ (agile) sovelluskehitys alkoikiinnostaa suomalaisia yrityksiä. Opittiin, ettäketterät menetelmistöt tukevat sovelluskehitystäerityisesti kun liiketoiminnan ja sitä kauttavaatimusten muutosvauhti on kova jaennustettavuus vaikeaa. Extreme Programming olinäistä tunnetuin, mutta ketteriä menetelmistöjä olilukuisia muitakin.Tietojärjestelmän hankintaprosessi sekä tilaajan jatoimittajan yhteistyö olivat esillä erityisestivaltionhallinnon näkökulmasta.Vuoden 2003 iso asia oli mobiliteetti. Mobiilitjärjestelmät olivat jalkautumassa kenttätyöhön.Ajateltiin, että mobiilijärjestelmien jalostuessamahdollisuudet tehdä työtä ja takoa tulosta ajastaja paikasta riippumatta ovat lähes rajattomia.Keventääkö se työtaakkaa vai lisääkö raatamistaennestään, oli vielä auki.Myös kumppanuudet ja verkostoituminen olivatesillä, olivathan ne olleet sekä yritysmaailman ettäjulkisen hallinnon strategiaprosessienavainteemoja jo vuosia. Myös tulevaisuudendigitaalinen työympäristö kiinnosti, samoinlangattomuus ja tietoturva.

Hetkyn Tietotaitotalkoot 02.02.09

19

Heräsikö ajatuksia?Hyvä! Kerro ne tähän.

Hetkyn Tietotaitotalkoot 02.02.09

20

Marco, Eero, Eemeli, SusannaMaija, Saila, Natalia, ElinaPentti, Pipsa, Harri, Liisa

Sekä naamattomat Anne, Anneli,Robert, Ossi ja Johanna.