Elämäss

ä

Kelan l

ehti j

oka k

otiin

3•2010

Elämäss

ä

Kelan l

ehti j

oka k

otiin

1•2012

Takaisin töihinTuija Laukkanen

iloitsee palautuneesta työkyvystään.

Sivut 8–11

Kela Benefits s. 24–25

Kelan etuudet s. 20–22

■ AjassaKehitteillä entistä helpompia tapoja tukien hakemiseen. s. 7

■ TerveysEnni tuntee itsensä tavalli-seksi tytöksi hevosen selässä. s.12

■ Koti&PerheEnsimmäinen kirje Kelasta sisältää vauvan oman Kela-kortin. s.14

■ Opiskelu&TyöNeljä opiskelijaa asuu edulli-sesti kimppakämpässä. s. 16

■ EläkkeelläLääkkeiden yhteisvaikutuksia kannattaa tarkkailla. s.19

2 ■ Ajassa

1 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s äE l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 2

Elämässä – Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote,joka jaetaan jokaiseen kotiin.Numero 1/2012 jaetaan 22.2.–4.3.

45. vuosikerta

Vuonna 2012 ilmestyy kaksi lehteä: helmikuussa ja lokakuussa.

Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela)

Toimitus toimitus@kela.fitai etunimi.sukunimi@kela.fiPuh.vaihde 020 634 11Osoite PL 450, 00101 HELSINKI

Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista.

JakeluSuomen Suoramainonta OyLehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute:Suoramainonnan palvelunumero(09) 561 564 36tai verkkolomake osoitteessa www.jakelupalaute.fi/kela

PäätoimittajaSeija Kauppinen

Toimitussihteeri Satu M. Kontiainen

EtuudetHilkka Nakari

Toimituksen sihteeri Nina Sistonen

Taitto BOTH Oy, www.both.fi

KansikuvaJuha Törmälä

Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteävoi tilata joko Kelan toimistonkautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, 00030 IIRISpuhelin (09) 396 041/ Niina Juntunenniina.juntunen@nkl.fi

Kela verkossawww.kela.fiwww.kela.fi/elamassa

PainosNoin 2,7 miljoonaa kpl

PainopaikkaSanomapaino Oy, Vantaa

ISSN 1798-5358

Pääkirjoitus ■ Helmikuu 2012

Ajassa ■ 3

P i n n A l l A

Puhutaan jäljellä olevasta työ­kyvystä.

■ Miksi osa lääkkeistä ei ole korvattavia?

Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluvilla on oikeus saada korvausta sairauden hoitoon määrätyn lääkkeen kustannuksista. Edellytyksenä on, että lääkevalmiste on hyväksytty korvattavaksi.

Kela ei päätä lääkkeiden korvatta-vuutta, vaan päätöksen tekee sosiaali - ja terveysministeriön yhtey-dessä toimiva Lääkkeiden hintalauta-kunta (Hila). Saadakseen lääkevalmis-teensa korvattavaksi myyntiluvan haltijan eli yleensä lääkeyrityksen on haettava lääkevalmisteen jokaiselle

korvattavuutta tai ei voi pitää yrityksen ehdottamaa tukkuhintaa kohtuullisena. Lääke jää kokonaan asiakkaan maksettavaksi myös silloin, jos lääkeyritys ei hae valmisteelle korvattavuutta ja kohtuullista tukku-hintaa. Lääkeyritys voi myös irtisanoa aiemmin korvattavan valmisteen korvausjärjestelmän ulkopuolelle.

Jos lääkevalmisteella ei ole Hilan hyväksymää ja voimassa olevaa korvattavuutta, siitä ei voida maksaa sairausvakuutuslain mukaista korvausta.

Ajantasaista tietoa saa Kelan lääkehaku-palvelusta www.kela.fi/laakehaku.

Ei kytätä vaan pidetään huolta

Kesäkuun alussa astuu voimaan sairaus-vakuutus- ja työterveyshuoltolain muu-tos, jonka tavoitteena on parantaa mah-dollisuutta puuttua työkyvyttömyyteen silloin, kun tilanteeseen vielä voi vaikut-

taa. Työnantajan täytyy vastedes ilmoittaa työterveys-huollolle, jos työntekijä on ollut sairauslomalla vähin-tään kuukauden. Yli kolme kuukautta jatkuvan sairaus-päivärahan ehdoksi tulee, että työterveyshuolto on ar-vioinut työntekijän työkyvyn. Työntekijän pitää huo-lehtia, että arvio tehdään, ja toimittaa se Kelaan.

Lainsäätäjän tavoite edistää terveyttä ja työkykyä sekä tukea työhönpaluuta on kannatettava. Toteu-tus on kuitenkin mutkikas ja vaatii tiivistä yhteistyötä sairastuneen henkilön, hänen työnantajansa ja työter-veyshuollon sekä Kelan välillä.

Kun työterveyshuolto saa tiedon pitkään jatkunees-ta sairauspoissaolosta, työterveyslääkäri arvioi työnte-kijän jäljellä olevan työkyvyn. Voi olla, että työntekijä on sairautensa vuoksi käynyt muualla hoidossa. Työ-terveyslääkärin lausunto on kuitenkin aiheellinen sen vuoksi, että hän tuntee työpaikan olosuhteet parem-min kuin esimerkiksi ulkopuolinen erikoislääkäri.

Sen jälkeen työntekijä, työnantaja ja työterveyshuol-to selvittävät yhdessä työntekijän mahdollisuudet jat-kaa töissä. Työntekijän pitää toimittaa Kelaan lausun-to työkyvystään viimeistään silloin, kun sairauspäivä-rahaa on maksettu kahden vuoden aikana 90 arkipäi-vältä. Kela muistuttaa häntä asiasta kirjeitse ennen rajan täyttymistä.

Lainmuutoksella kannustetaan etsimään ratkaisuja työhönpaluun helpottamiseksi. Voidaanko työtehtä-viä keventää niin, että niistä selviytyy? Voiko sairaus-lomalta palaava jatkaa saman työnantajan palvelukses-sa jossakin muussa tehtävässä?

Mielestäni on hyvä, että nyt ei puhuta työkyvyttö-myydestä vaan jäljellä olevasta työkyvystä. Ei arvioida sitä, mikä on mennyt, vaan sitä, mikä on jäljellä. Työ-kyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain yli 20 000 suo-malaista. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni jatkamaan töissä. Sairastunut voi nyt olla kuukausiakin poissa töistä, ilman että työterveyshuolto tietää asias-ta, kun sairausloman on kirjoittanut jokin muu taho. Kukaan ei yritä auttaa potilasta takaisin töihin. Hän voi jäädä kotiin omiin oloihinsa ja päätyä työkyvyttömyys-eläkkeelle, vaikka voisi ja haluaisi jatkaa työntekoa.

Työpaikoille on kehitetty erilaisia varhaisen puuttu-misen ohjelmia, joilla yritetään vähentää syrjäytymis-tä työelämästä. Kaikissa työpaikoissa niitä ei vielä ole. Uusi lainsäädäntö pakottaa työnantajan kiinnittämään huomiota paljon sairastavaan työntekijään ja autta-maan häntä. Kyse ei ole kyttäämisestä vaan välittämi-sestä. Kukapa meistä haluaa sairaana unohtua kotiin-sa? Moni vajaakuntoinen tahtoo kuulua työyhteisöön ja saada työstä sisältöä elämäänsä. Toimeentulokin on turvatumpi, kun palkka juoksee.

Toivottavasti uusi käytäntö toimii hyvin ja saa ai-kaan toivottua parannusta sairastavien elämään.

Seija Kauppinen

Paranee vanhetessaan

A n n i k A S ö d e r b l o m

Kohti uutta Kelaa -teemalla Ke-la kehittää toimintaansa vuosi-na 2012–2015. Kela pyrkii ennakoi-maan asiakkaiden muuttuvat tar-peet ja jatkaa työtään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestä-vältä pohjalta.

Punaisena lankana kehittämis-työssä on, että asiakkaan tulee saa-da hänelle kuuluvat tuet ja palvelut mahdollisimman helposti ja elä-mäntilanteeseensa nähden mah-dollisimman tarkoituksenmukai-sella tavalla. Tämä edellyttää, että Kelan täytyy pystyä ennakoimaan ja tunnistamaan asiakkaan tarpeet ja reagoimaan niihin entistä her-kemmin.

Helsinkiläinen Tiia Sjövall pitää uudistuvan Kelan ilmettä siistinä ja modernina. Selkeät nettisivut saavat häneltä erityisesti kiitosta.

ElämässäElämässä

pakkauskoolle ja vahvuudelle kor-vattavuutta ja kohtuullisen tukku-hinnan vahvistamista Hilalta.

Lääke jää korvausjärjestelmän ulkopuolelle, jos Hila ei vahvista sen

An

jA r

ep

on

en Kela on jo matkalla siihen suun-

taan. Asiakkaat huomaavat joitakin muutoksia jo tänä vuonna (näistä lisää jutussa s. 7). Kela pyrkii mää-ränpäähänsä kehittämällä työpro-sessejaan, jotka mahdollistavat su-juvan asioinnin kirjallisesti, suulli-sesti, verkossa tai kasvotusten aina sen mukaan, mikä kulloinkin on asiakkaalle kätevintä.

Vuonna 2015 Kela tavoittelee saa-vansa 60 prosenttia hakemuksis-ta verkkoasioinnin kautta. Viime vuonna oltiin vasta 17 prosentissa. Tänä vuonna tavoite on kaksinker-tainen, toisin sanoen 30 prosenttia hakemuksista.

Verkkoasioinnin rinnalla Kela haluaa tarjota laadukasta henki-lökohtaista palvelua, kun asiak-kaan tilanne sitä vaatii. Kela haluaa myös luottaa asiakkaisiin entistä enemmän ja vähentää selvitysten ja liitteiden määrää.

Hyvää asiakaspalvelua tarjoavat työhönsä tyytyväiset, osaavat työn-tekijät. Siksi Kela haluaa lähivuosi-na myös vahvistaa asemaansa mo-dernina ja houkuttelevana huippu-työpaikkana, joka tunnetaan hyväs-tä asiakaspalvelustaan.

Syksyllä 75 vuotta täyttävä Kela siis paranee iän myötä.

Tua Kyrklund

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 2 1 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

halkeama

Arvelen tietäväni vain yhden ihmisen, jo-ka todella rakastaa verojen maksamis-ta, ja hänkin asuu Ruotsissa. Ihmisten ylivoimaiselle enemmistölle verot ovat välttämätön paha, ja ne maksetaan nu-

risten ja vältellen, mikäli mahdollista.Synnyin reilut 50 vuotta sitten vaurastuvaan Suo-

meen. Sotakorvaukset oli suoritettu ja talouskasvun hedelmiä käytettiin hyvinvointivaltion rakentamiseen. Ei niitä silti kaikille riittänyt. Samaan aikaan kun taval-lisiin eteläsuomalaisiin koteihin ilmaantui auto ja telk-kari, syrjäseudut tyhjenivät. Maaseutu koneellistui, ei-kä töitä riittänyt kaikille. Eurooppalaisessa mittakaa-vassa poikkeuksellinen rauhanajan kansainvaellus kul-jetti pientilallisten aikuistuneet lapset etelän taajamiin ja Ruotsiin.

Kaikki eivät päätyneet Volvoja rakentamaan. Osa ei löytänyt juurikaan Tukholman satamaa kauemmaksi, vaan päätyi siltojen alle viinaa juomaan ja kaupungille rötöstelemään. ”En finne igen”, sanottiin näistä Slusse-nin sisseistä, joita ruotsalainen sosiaalijärjestelmä kui-tenkin piti jokseenkin auliisti hengissä.

Suomessakin oivallettiin, että kun yhteiskuntaa koh-taa noin ankara murros, ihmisiä alkaa putoilla reunan yli. Kun talous kasvoi voimakkaasti, kakusta oli help-po jakaa köyhemmillekin. Niin saimme nykyisen kal-taisen sosiaaliturvajärjestelmän. Sen mottona on, ettei ketään saa jättää heitteille. Ja hyvä niin.

Elämme jälleen hämmästyt-tävän rakennemuutoksen ai-kaa, tällä kertaa globaalin. Teh-taat karkaavat halvan työvoiman maihin, ja kokonaiset ammatti-alat lakkaavat olemasta. Ihmisiä siirtyilee taas paikasta toiseen, työn ja hyvinvoinnin perässä tai jotakin pakoon.

Vaikka suomalaisten köyhin-kin kymmenys elää nykyään vauraammin kuin puolet suo-malaisista syntymäni aikoihin, tuloerot kasvavat jatkuvasti. On

hyväksytty, että markkinatalouden avainasemissa ole-via palkitaan ruhtinaallisesti, tai ainakaan sitä vastaan ei kapinoida kovin äänekkäästi.

Silti leikittelen joskus ajatuksella, olisiko aseellinen kapina tai kansannousu Suomessa enää missään olois-sa mahdollinen. Millä tavoin, mistä kohtaa ja kuinka paljon yhteiskunnan pitäisi haljeta, jotta aseelliset ryh-mät alkaisivat pahat mielessä kulkea talosta taloon, rä-jäytellä pommeja ja vallata strategisia kohteita? Voisi-ko Suomi esimerkiksi luhistua Kreikan lailla, vai nou-dattelisiko halkeama nykyisen maahanmuuttokeskus-telun rintamalinjoja?

Jos talous taantuisi rajusti tai talouskasvun tuloksia ei enää jaettaisi vähäosaisille, jos merkittävä osa kan-saa kokisi valtiovallan palvelevan vieraita etuja ja jos pitkittynyt poliittinen kriisi rapauttaisi hallinnon, saat-taisi löytyä paljonkin ihmisiä, jotka ajattelevat: nyt on meidän tilaisuutemme.

Ei se todennäköistä ole. Mutta rakastakaa verojanne. On paljon halvempaa pitää yhteiskunta ehyenä kuin paikkailla särkynyttä.

4 ■ Ajassa

ketään ei saa jättää heitteille.

Puheenvuoro | Erkki LampénKirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden maisteri ja vapaa kirjoittaja

Joskus tukea maksetaan aiheettomasti tai määräl-tään liian suurena. Silloin Kelalla on lakisääteinen vel-vollisuus periä liikaa maksettu määrä takaisin. Usein liikamaksun on aiheuttanut se, että asiakas ei ole il-moittanut etuuden myöntämiseen tai sen suuruuteen vaikuttavien olosuhteidensa muutoksesta.

Kelan perintäyksikkö lähestyy asiakasta postitse maksukehotuksella. Kirjeessä on myös summa, tilinu-mero ja eräpäivä. Jos asiakas ei pysty maksamaan sum-maa eräpäivään mennessä, hänen kannattaa heti ottaa yhteyttä perintäyksikköön ja keskustella mahdollisuu-desta osamaksuohjelmaan. Yhteystiedot ovat kirjees-sä. Neuvoa voi kysyä myös Kelan puhelinpalvelusta.

Jos perittävää summaa ei ole maksettu eräpäivään mennessä, perintäyksikkö lähettää toisen kehotuksen 14 päivää ensimmäisen jälkeen. Siinä kerrotaan, että maksamatta jättäminen siirtää asian ulosottoon. Sa-malla otetaan esille mahdollisesta maksuhäiriömer-kinnästä aiheutuva harmi, kuten luoton saannin tai vuokra-asunnon hankkimisen vaikeutuminen.

– Ulosottoon lähettäminen ei vielä aiheuta maksu-häiriömerkintää. Se tehdään vasta silloin, jos asiakas todetaan ulosotossa varattomaksi, kertoo Kelan perin-täasioihin erikoistunut lakimies Antti Partanen.

– Kela ei siis tee maksuhäiriömerkintää. Emme pys-ty myöskään poistamaan sitä.

Huhtikuun alusta alkaen merkintä tulee myös tilan-teissa, joissa ulosotto on kestänyt vähintään 18 kuukau-den ajan kuluneiden kahden vuoden aikana.

Maksettavaan määrään vaikuttaa esimerkiksi ylei-sessä asumistuessa perhesuhteiden muutos tai työttö-

Tukea tuli liikaa

Ajassa ■ 5

yhdessä yksinäisyyttä vastaan

Yksinäisyydessä on aina monia samoja piir-teitä. Silti jokainen kokee yksinäisyytensä omalla tavallaan. Yksinäisyyteen liitetään useimmiten kielteisiä tunteita, mutta se voi myös ruokkia luovuutta ja antaa voimaa.

Tarja Heiskasen ja Liisa Saariston toimit-tamassa kirjassa Kaiken keskellä yksin saavat puheenvuoron yksinäisyydestä kärsivät van-hukset, vangit, maahanmuuttajat ja yksin elävät masennuspotilaat. Teos on kirjoitettu yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa.

Yksinäisyyden kanssa painivalle ihmiselle kirja tarjoaa vertaistukea ja vinkkejä yksinäi-syyden karkottamiseen. Häpeän ja huonom-muuden tunteiden ei tarvitse tulla ihmissuh-teiden tielle.

Internet nähdään mahdollisuutena uudenlaiseen yhteisöllisyy-teen, vaikka toisaalta verkko saattaa lisätäkin yksinäisyyttä.

Epätoivotun yksinäisyyden torjumiseen ei ole patenttiratkaisua. Ketään ei voi väkisin kiskoa pois yksinäisyydestä. Kirja auttaa tun-nistamaan yksinäisyyden monet kasvot ja paljastaa yksinäisyyden taustalla vaikuttavia mekanismeja. Ymmärryksen kautta syntyy mahdollisuus tukea yksinäisyydestä kärsivää niin työn puolesta kuin vapaa-ajallakin.

Kati Soininen

Ruoka on parantanut jo vuosituhansia

Kasvilääketieteen tohtori James A. Duke on yksi maailman johtavista luontaislääkinnän asiantuntijoista.

– Hedelmissä ja vihanneksissa on useim-missa satoja lääkinnällisiä yhdisteitä, joista kukin vaikuttaa omalla tavallaan tervey-teen, Duke toteaa.

Hän kertoo ruuasta lääkkeenä teokses-saan Parantavien ruokien opas. Kirjassa kä-sitellään yli 80:tä yleistä sairautta ja vaivaa sekä niihin sopivia kasvilääkesuosituksia re-septien kera.

Kirjoittaja esittää ”Duken tehotusinan”, 12 parhaiten tauteja karkottavaa ruoka-ai-netta. Ykkösenä on valkosipuli, jossa on liki 2 000 biologisesti vaikuttavaa ainetta.

Duke itse käyttää valkosipulia sydänvaivoihinsa. Se ehkäisee ve-ritulppia ja edistää veren tasaista virtausta. Valkosipuli, sipuli ja purjo lievittävät myös astmapotilaan oireita. Duke neuvoo lisää-mään niitä salaatteihin, keittoihin tai muhennoksiin. Valkosipuli ja sipuli parantavat myös diabeetikkojen aineenvaihduntaa.

Duke nauttii päivittäin saksanpähkinöitä. Kourallinen saksan-pähkinöitä pitää hänen mukaansa sydänlääkärin loitolla. Niissä on serotoniinia ja paljon omega-rasvahappoja, jotka kohentavat mieli-alaa ja virkistävät muistia.

Tuula-Maria Ahonen

James A. Duke: Parantavien ruokien opas. Luonnonmukaisia hoitokeinoja yli 80 yleiseen vaivaan. Otava, 2011.

■ Sitaatit

Tiukka karppaa-minen ei sovi lainkaan tyypin 1 diabeetikoille, lap-sille eikä ihmisille, joilla on alkava munuaistauti.Lääkäri ja ravitsemustieteilijä Kirsi PietiläinenDiabetes, 8/2011

■ Luvut

Työterveyshuollon piirissä on noin

87%palkansaajista eli 1,8 miljoonaa henkilöä.

■ Vuonna

1980Suomessa oli 274 751 henkilöä työkyvyttömyys- eläkkeellä. Vuonna 2010 luku oli 267 248.

myysturvassa työskentelypäivät. Liikamaksua voi syn-tyä myös opiskelijalle, joka tienaa opintotuen sallimia määriä enemmän, Antti Partanen kertoo.

Joskus liikamaksun syynä voi olla takautuvasti myönnettävä toinen etuus, jonka vaikutuksen vuoksi ensin myönnetty etuus on maksettu aiheetta tai liian suurena. Harvoin syynä voi olla myös tiedonsiirto- tai laskuvirhe.

Etuuksien liikamaksujen perinnän lisäksi Kelan teh-tävänä on hoitaa opintotuen takausvastuusaatavien se-kä elatusapuvelkojen perintää. Viime vuonna Kela pe-ri takaisin 86 miljoonaa euroa liikaa maksettuja etuuk-sia ja noin 74 miljoonaa euroa elatusapuvelkoja.

Satu Kontiainen

Perintä on mahdollisuus hoitaa asia järjestykseen.

Saarijärvellä asuva Tuulikki Minkkinen on matkustanut vii-me vuosina melko paljon Kelan korvaamilla taksikyydeillä paikal-liseen terveyskeskukseen ja sairaa-laan Jyväskylään.

– Minulla on pään alueella mela-nooma. Sädehoitojen aikaan kyyte-jä on ollut päivittäin, hän kertoo.

Reilu vuosi sitten Kelan kyytien tilaustapa muuttui. Taksi tilataan nyt keskitetystä varausnumerosta. Puhelu maksaa saman verran kuin tavallisen taksin tilaus alueella.

mA

rt

ti

ku

hn

o

el

inA

min

n

– Tämä on osoittautunut oival-liseksi menetelmäksi. Numerokin on helppo muistaa. Yritin kyllä en-sin kysyä tiettyä kuljettajaa. Kelasta kertoivat sitten, että ainoastaan vai-keavammaiset ja yksin matkustavat alle 16-vuotiaat lapset voivat tilata tutun kuljettajan.

Vaikka kuljettaja on voinut vaih-tua, ikäviä yllätyksiä ei ole Tuulikin mukaan ikinä ollut.

– Muutin yhdeksän vuotta sitten Helsingistä Saarijärvelle. Tuntuu, että maalla kuljettajat ovat poik-keuksetta ystävällisiä. He tuntevat minut jo ja kysyvät vointia, taasko mennään? Se tuntuu hyvältä.

Kun hoitoajat ovat tiedossa, Tuu-likki tilaa useamman kyydin ker-ralla.

uusi tilaus­ taPa on toimiva.

■ Ilmoita Kelaan, kun olosuhteissasi tapahtuu muu-tos, joka vaikuttaa tuen saamiseen tai määrään.

■ Jos opiskelet, muista seurata opintojesi edistymistä ja tulorajojen täyttymistä, jos työskentelet samalla.

■ Toimi heti ensimmäisestä maksukehotuksesta, jos liikamaksu tai elatusapuvelka on edennyt perintään.

■ Ota yhteyttä perintäyksikköön, jos et pysty maksa-maan perintälaskua. Voit tiedustella mahdollisuutta osamaksuohjelmaan. Yhteystiedot ovat kirjeessä.

Perintäyksiköiden yhteystiedot ovat myös internetissä osoitteessa www.kela.fi/yhteystiedot > Toimistot ja muut palvelupisteet > Perintäyksiköt.

Taas mennään

– Kerron varauskeskukseen, mis-sä minun pitää olla milloinkin. Kes-kuksessa sitten arvioivat, paljonko aikaa matkaan varataan.

Tuulikki kertoo, että taksi on ai-na paikalla kuin nakutettu – vain yhden kerran kuljettaja myöhästyi viisi minuuttia. Asia selvisi soitolla varauskeskukseen.

Kyydissä voi olla myös muita matkustajia.

– Juttu on aina luistanut hyvin. Kerran koukattiin syrjäkylän kaut-ta. Aikataulut pitivät silloinkin ku-tinsa, vaikka kuljettaja haki kyytika-verin sisältä ja auttoi pukemisessa.

Satu KontiainenTilausnumerot ovat osoitteessa

www.kela.fi/matkakorvaus > Taksimatkat.

Ä l Ä j Ä Ä T u l E E n m A K A A m A A n Tarja Heiskanen ja

Liisa Saaristo (toim.): Kaiken keskellä yksin. Yksinäisyyden syyt, seuraukset ja hallintakeinot. PS-kustannus, 2001.

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 2 1 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

6 ■ Ajassa Ajassa ■ 7

tulkkausta etänäVammaisten henkilöiden tulk-kauspalvelu on voitu järjestää vuoden alusta myös etätulk-kauksena. Etätulkkauksen tes-tijakso on meneillään.

Etätulkkauksen järjestä-minen edellyttää, että asiak-kaalla on oikeus tulkkauspal-veluun. Lisäksi etätulkkauk-sen täytyy soveltua asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen.

Etätulkkauksessa asiakas ja tulkki ovat tietokoneiden avulla kuvayhteydessä toisiin-sa. Tulkki ottaa yhteyden kol-manteen osapuoleen, esimer-kiksi tilaa asiakkaalle ajan lää-kärin vastaanotolle.

Etätulkkaus on asiakkaalle maksutonta. Kela hankkii asiakkaille palvelun käyttöön tarkoitetut laitteet ja käyttö-yhteydet.

16 miljoonaa kävijääViime vuonna Kelan internet-sivuille tehtiin 16,3 miljoonaa käyntiä. Kävijämäärä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 17 %.

Kävijöitä oli eniten suomen-kielisillä sivuilla (97 %). Kaikis-ta kävijöistä 2,1 % kävi ruotsin-kielisillä sivuilla ja 1,2 % englan-ninkielisillä. Sivuilla vierailtiin eniten maanantaisin, ja elokuu ja tammikuu olivat vilkkaim-mat kuukaudet.

Suosituinta sisältöä olivat asiointipalvelut sekä lapsiper-heille ja opiskelijoille suunna-tut osiot. Yksittäisistä sivuista ylivoimaisesti eniten vierail-tiin puhelun hinnoista kerto-valla sivulla.

Asiointipalveluihin kirjau-duttiin lähes 8 miljoonaa ker-taa. Määrä on noin neljännek-sen enemmän kuin vuonna 2010. Useimmiten palvelus-sa käytiin täyttämässä työttö-myysaikaa koskeva ilmoitus.

uutiskirje työnantajilleKela julkaisee Työnantajain-fon 4–6 kertaa vuodessa. Säh-köiseen uutiskirjeeseen koo-taan tietoa, joka helpottaa työnantajien asiointia, sekä tiedotetaan muutoksista Ke-lan toiminnassa tai lainsää-dännössä. Uutiskirjeen voi ti-lata internetistä osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje.

Kela saa tiedon omaisen kuolemasta automaattisesti väestörekisteristä. Tiedon saatuaan Kela selvittää, voi-siko leskellä olla oikeus Kelan perhe-eläkkeeseen. Jos näin on, asiakkaalle lähetetään hakemuslomake.

– Samalla lomakkeella voi hakea myös työeläkelaki-en mukaista perhe-eläkettä, muistuttaa Kelan lakimies Tarja Waris.

Kela maksaa leskeneläkettä alle 65-vuotiaille leskil-le. Työeläkkeen perusteella myös yli 65-vuotias voi ol-la oikeutettu leskeneläkkeeseen.

Leski saa ensin kuuden kuukauden ajan vakiomää-räistä alkueläkettä. Sen jälkeen hän voi saada tulois-ta ja alaikäisten lasten iästä riippuvaa jatkoeläkettä, jo-ka koostuu perus- ja täydennysmäärästä. Jos perhees-sä on alle 17-vuotiaita lapsia, leski voi hakea lapsilisien yksinhuoltajakorotusta.

Käsittely nopeutuu, jos hakemus on täytetty huolel-lisesti. Joskus joudutaan kuitenkin pyytämään lisäsel-vityksiä. Jos leski saa Kelalta kansaneläkettä ja hakee

Asiointia surun keskellä

sähköinen resepti valtakunnalliseksiSähköinen resepti (eResep-ti) otetaan käyttöön julkises-sa terveydenhuollossa koko maassa kuluvan vuoden aika-na. Yli 90 % Suomen aptee-keista on jo ottanut sähköisen reseptin käyttöönsä. Tähän mennessä sähköisiä reseptejä on kirjoitettu yli 500 000.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella (HUS) sähköinen resepti on jo käytössä muutamissa kunnis-sa. Koko 1,5 miljoonan asuk-kaan HUS-alue ottaa eResep-tin käyttöönsä viimeistään tä-nä syksynä.

Sähköisen reseptin saaneet potilaat voivat katsoa omia re-septitietojaan Omien tietojen katselusta osoitteessa www.kanta.fi. Palveluun tunnistau-dutaan verkkopankkitunnuk-silla tai sähköisellä henkilö-kortilla.

Puhelut talteenKela sai paljon myönteistä pa-lautetta etuuksien suullises-ta hakemisesta, kun sitä ensi kertaa kokeiltiin vuosi sitten takuueläkkeen hakemisen yh-teydessä.

Puheluiden tallentaminen avaa mahdollisuuden lisätä etuuksien hakemista puheli-mitse. Tallenne on tärkeä asi-akkaan oikeusturvan kannal-ta. Sen avulla voidaan tarvit-taessa varmistaa, mitä puhe-lun aikana on sanottu puolin ja toisin.

Kelassa testataan parhail-laan puheluiden tallennuksen teknistä toimivuutta, ja tallen-nus otetaan käyttöön kaikis-sa palvelunumeroissa tämän kevään aikana. Asiakkaalle il-moitetaan puhelun alussa, että puhelu tallennetaan Kelan tie-tojärjestelmään.

Toukokuusta alkaen takuu-eläkkeen lisäksi vanhuuselä-kettä ja varhennettua van-huuseläkettä voi hakea puhe-limitse.

Puhelinasioinnin lisäämi-seen etsitään muitakin uusia tapoja. Pääkaupunkiseudul-la on käynnissä kokeilu, jossa etuuskäsittelijät soittavat asi-akkaille ja tarkistavat puheli-mitse esimerkiksi yleisen asu-mistuen määrän lapsen synty-män jälkeen.

Entistä helpompaaTukien hakemiseen kehitetään Kelassa uusia, asiakkaalle helpompia tapoja.

Omaisen menetys on raskas hetki, eivätkä Kela-asiat ole surussa heti mielessä.

rii

kk

A S

or

mu

ne

n

An

nik

A S

öd

er

bl

om

Kela muistuttaa verkkoasioinnista ostoskeskuksissa ja apteekeissa.

■ Sairaala tai hoitolaitos välittää tiedon potilaan kuo-lemasta Väestörekisterikeskukseen, joka välittää tie-don Kelaan ja eläkelaitoksiin. Jos kuolema sattuu äkil-lisesti muualla, ilmoita asiasta poliisille. Poliisi huoleh-tii tarvittaessa kuolinsyyn selvittämisestä ja tiedon vä-littämisestä Väestörekisterikeskukseen.

■ Ilmoita omaisesi kuolemasta Kelaan, jos hän on saanut Kelan eläkettä. Kelan eläke maksetaan kuolin-kuukauden loppuun. Lisätietoja saat Kelasta.

■ Täytä perhe-eläkehakemus ja toimita se joko Kelan tai työeläkelaitoksen palvelupisteeseen. Sekä Kelan että työeläkelakien mukaiset perhe-eläkkeet voit ha-kea samalla lomakkeella. Lomakkeita saat muun mu-assa Kelan internetsivuilta tai toimistoista.

■ Jos sinulla on alle 17-vuotiaita lapsia, hae lapsili-sään yksinhuoltajakorotus. Voit saada sen, niin kauan kuin et ole uudessa parisuhteessa.

Muita muistettavia asioita on listattu osoitteessa www.kela.fi > Omaisen kuolema.

m u i S T i n T u E K S i

sekä Kelan että työeläkelakien mukaista perhe-eläket-tä, joudutaan Kelassa odottamaan, kunnes työeläkela-kien mukainen perhe-eläke on ratkaistu. Näin on me-neteltävä, koska:

– Kansaneläkettä ja leskeneläkkeen jatkoeläkettä ei voi saada samaan aikaan. Asiakas voi valita näistä it-selleen edullisemman vaihtoehdon, Tarja Waris sanoo.

Kela maksaa vainajan eläkkeen kuolinkuukauden loppuun saakka. Joskus tieto kuolemasta tulee Kelaan myöhässä, ja vainajalle kuuluvia etuuksia on ehditty maksaa aiheettomasti. Tällöin kuolinpesä saattaa saa-da eläkkeestä takaisinperintäpyynnön.

Jos vainajan Kela-asioiden hoito tuntuu monimut-kaiselta, niiden selvittämiseen voi varata ajan Kelasta. Tällöin papereita voidaan käydä läpi rauhassa. Neuvoa Kela-asioiden hoitamiseen voi kysyä myös puhelimit-se numerosta 020 692 208, jossa puheluun vastaa les-kiasiakkaan tilanteen tunteva asiantuntija.

Elina Teerijoki

kela Postittaa PeRhe­ eläkehake­muksen.

Verkossa voi jo nyt hakea lähes kaikkia Kelan etuuksia. Verk-koasiointi hel-pottuu entises-tään, kun myös hakemuksen liitteet voi toi-mittaa Kelaan verkossa. Mo-nilla on mah-dollisuus skan-nata kotona tai työpaikalla esi-merkiksi vuok-

rasopimus tai palkkalaskelma pdf-tiedostoksi, jonka voi toimittaa Ke-laan verkkohakemuksen mukana.

Tavoitteena on, että liitteet voi toimittaa verkossa jo ensi kesä-nä. Suunnitteilla on myös suojat-tu viestinvälitys asiakkaan ja Ke-lan välille. Tietoturvasyistä Kelan kanssa ei voi asioida sähköpostitse.

Vaikka verkkoasiointi yleistyy, edelleen voi asioida myös käymäl-lä toimistossa. Kela palvelee hyvin erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä: aina on myös niitä, jotka eivät halua tai kykene asioimaan verkossa.

Ajanvarauksella Kela-asiansa saa hoidettua itselleen sopivana ajan-kohtana. Asiakas voi tulla joko toi-mistoon tai Kelan palveluneuvoja soittaa asiakkaalle sovittuna ajan-kohtana.

Hakemista helpotetaan uudista-malla kaikki 250 hakemuslomaket-ta tulevien kolmen vuoden aikana. Uudistus on suunniteltu asiakkail-ta saadun palautteen pohjalta.

Uusien lomakkeiden kirjasinko-ko on entistä suurempi. Kysymys-ten järjestys on mietitty asiakkaan näkökulmasta, ja lomakkeista on poistettu kysymyksiä, joihin saa-daan vastaus Kelassa jo olevasta tiedosta. Myös hakemuksen liittei-tä on karsittu.

Ensimmäisenä uudistuvat ylei-sen asumistuen ja vammaistuen hakemuslomakkeet, jotka tulevat käyttöön jo tänä keväänä.

Jatkossa Kelan tukia voi hakea yhä useammin myös puhelimitse. Tällä hetkellä puhelinsoitolla voi hakea takuueläkettä ja eurooppa-laista sairaanhoitokorttia.

Toukokuusta alkaen myös vanhuuseläkettä ja varhennet-tua vanhuuseläkettä voi hakea puhelimitse . Kela postittaa 65 vuot-ta täyttäville kirjeen, jossa kehote-taan hakemaan vanhuuseläke joko verkossa, soittamalla palvelunume-roon tai käymällä toimistossa.

Suullisen asioinnin laajentami-nen edellyttää, että Kela tallentaa asiakkaiden puhelut. Näin voidaan varmentaa asiakkaan hakemuk-sessa antamat tiedot. Puheluiden tallennuksen teknistä toimivuut-ta testataan keväällä, ja toiminto otetaan käyttöön kaikissa palvelu-numeroissa tämän kevään aikana. Asiakkaalle ilmoitetaan puhelun alussa, että puhelu tallennetaan Kelan tietojärjestelmään.

Minna Latvala

Lue lisää internetistä www.kela.fi/asiointi ja www.kela.fi/palvelu-numerot

liitteetkin voi Pian toimittaa veRkossa.

1 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

Terveys ■ 9

Tuija tahtoo pitää kiinni työkyvystäänPakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla.

TEKSTI Stiina Kiiveri ■ KUVAT Juha Törmälä

Tuija Laukkanen on työskennellyt pakkaajana kym-menisen vuotta.

Kotkalainen Tuija Laukkanen, 52, valvoo, että näkkileivät sujahtavat oikeaoppi-sesti paketteihin. Hän on työskennellyt pakkaajana Vaasan Oy:n Kotkan tehtail-la kymmenisen vuotta. Tuija kehuu työ-

kavereitaan, ja muutenkin työ on maistunut. Terveys-ongelmat alkoivat kuitenkin vaivata työntekoa.

– Alussa työskentelin hapankorppulinjalla, jossa pakkaaminen on pitkälti käsityötä. Muutaman vuoden jälkeen yksitoikkoinen toiminta alkoi käydä niskoihin ja käsiin, Tuija muistelee.

Jatkuvaa kolmivuorotyötä tekevän Tuijan työlistaan alkoi ilmestyä sairauspoissaoloja.

– Tilanne oli henkisestikin rassaava. Kivut olivat sellaisia, etten pystynyt kotonakaan tekemään oikein mitään. Menin eteenpäin särkylääkkeitten voimalla.

– Työterveyshoitajan mielestä yritin liiankin sitkeästi tehdä töitä, eli apua pitäisi hakea ajoissa.

Tuija ei kokenut jääneensä yksin, sillä työterveys-hoitajan ja esimiehen kanssa tilanteesta alettiin puhua

minun Pitää huolehtia itsestäni.

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 2 1 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

■ Kela järjestää työnteki-jöille ASLAK- ja TYK-kuntou-tusta yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa. Vuonna 2010 ASLAKiin osal-listui 13 400 kuntoutujaa ja TYK- kuntoutukseen 3 194 kuntoutujaa.

■ Tämän vuoden alusta työikäisten kuntoutuksia uu-distettiin. ASLAK-kuntoutus-ta voidaan nyt järjestää joko lyhytkestoisena (10–12 vrk) kahdeksan kuukauden kulu-essa tai pitkäkestoisena (20–22 vrk) vuoden kuluessa. Kuntoutusta on edelleen mahdollista saada laitos- tai avomuotoisena. Pitkäkestoi-

sessa vaihtoehdossa voi olla seitsemänkin jaksoa, ja lyhin jakso voi olla kolme vuoro-kautta. Tämä palvelee yrittä-jiä ja määräaikaisissa työsuh-teissa työskenteleviä hakijoi-ta entistä paremmin.

■ TYK-kuntoutus toteutuu edelleen kahden vuoden ku-luessa, ja kuntoutus kestää 30–33 vuorokautta. Asiakas voi hakea kuntoutusta työ-kyvyn muutostilanteissa. Hakeminen edellyttää lääkä-rin tekemää kuntoutustar-peen arviointia ja lausuntoa.

■ Kuntoutus koostuu ammatillisista ja työhön

liittyvistä sekä terveyteen ja elämäntapoihin kohdistuvista sisällöistä. Työ ja ammatilli-suus ovat nyt entistä vah-vemmin mukana kuntoutuk-sessa.

■ Kun tarvitset kuntoutus-ta, ota yhteyttä sinua hoita-vaan lääkäriin, työterveys-lääkäriisi tai Kelaan. Tarvitset lääkärinlausunnon tai kuntou-tussuunnitelman hakeaksesi kuntoutusta Kelasta. Tutustu kuntoutusmahdollisuuksiin internetissä: www.kela.fi/kun-toutus ja www.kela.fi/kuntou-tuskurssihaku. Kela palvelee kuntoutusasioissa numerossa 020 692 205.

T y ö i K Ä i S T E n K u n T O u T u S u u d i S T u i

Ratkaisuja työhön paluun tueksiPitkittyviä sairauspoissaoloja ehkäistään työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä.

Työntekijän jäljellä oleva työkyky on ar-vioitava työterveyshuollossa, kun sairaus-poissaolojaksot pitkittyvät tai toistuvat usein. Arvio on tehtävä viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivä-rahaa 90 arkipäivää.

– Ennen 90 päivän rajan täyttymistä Ke-la muistuttaa työntekijää pyytämään arvio-ta työterveyshuollosta, sanoo Kelan terveys-osaston lakimies Pirkko Sihvonen.

Tämä sääntö tulee voimaan kesäkuun alussa. Sairausvakuutus- ja työterveyshuol-tolain muutos edellyttää työterveyshuollol-ta ja työnantajalta aktiivista tukea, kun työn-tekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä.

Lakimuutoksen tavoitteena on kannus-taa työnantajia ja työntekijöitä miettimään yhdessä ratkaisuja työhön paluun tueksi ja pohtimaan sitä, miten työtä voisi muokata paremmin työkykyä vastaavaksi.

– Työnantajan pitää selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, voidaanko työntekijän paluuta työhön tu-kea joillakin toimenpiteillä, kuten työtehtä-vien muutoksilla tai joustavilla työaikajär-jestelyillä.

Yhteisneuvottelulla pyritään siihen, että työntekijä voisi palata entiseen tai muuhun työhön saman työnantajan palveluksessa.

Itse valitsemallaan lääkärillä voi edelleen käydä ja hakea sairauspäivärahaa muun kuin työterveyslääkärin lausunnon perus-teella. Kela tarvitsee kuitenkin viimeistään

90 sairauspäivärahapäivän kohdalla lisäksi työterveys-lääkärin lausunnon siitä, että työkyky on arvioitu ja työssä jatkamisen mahdol-lisuudet selvitetty.

Kela tiedottaa asiasta kir-jeitse jokaiselle sairauspäi-väraha-asiakkaalle, jota uu-si muutos koskee tai saat-taa koskea. Muutos alkaa näkyä asiakkaille vähitellen 1.6.2012 tai sen jälkeen alka-vissa uusissa sairauspäivä-rahajaksoissa.

Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa talouttaan hoitavien ei tarvitse toimit-taa Kelaan lääkärinlausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuk-sista 90 sairauspäivärahapäivän täyttyessä.

Katkeaako sairauspäiväraha, jos työter-veyshuoltoa ei ole?

– Lain mukaan työnantajan on järjestettä-vä ennalta ehkäisevä työterveyshuolto kai-kille työntekijöilleen. Jos lausunto kuitenkin puuttuu syistä, jotka eivät johdu työntekijäs-tä, sen puuttuminen ei keskeytä päivärahan maksamista. Kela selvittää, mistä lausunnon puuttuminen johtuu ja ottaa tarvittaessa yh-teyttä työntekijään, työnantajaan tai työter-veyshuoltoon lausunnon saamiseksi, Pirkko Sihvonen kertoo.

Heini Lehikoinen

Terveys ■ 11heti ensimmäisten sairauspoissaolojen jälkeen. Kotkan Työterveyden johtava työterveyshoitaja Helena Joas pitää vastaanottoa tehtaalla joka torstai.

– Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulo-tarkastuksesta saakka, Helena Joas sanoo.

Mahdollisuuksia osasairauspäivärahaan, työkokei-luun ja uudelleenkoulutukseenkin väläytettiin, mutta Tuija ei ollut niistä kiinnostunut.

– Sen sijaan kuntoutuksesta innostuin heti!Tuija osallistui ASLAK-kuntoutukseen vuonna 2009

ensin viisi päivää ja myöhemmin kahden viikon jakson. Seuraavana vuonna kuntoutusta oli vielä viisi päivää.

– Kuntoutusryhmään kuului kymmenen henkeä. Kuntoutus laittoi todella ajattelemaan, mitä itse tekee työkyvyn ylläpitämiseksi, hän kertoo.

Kuntoutus sisälsi luentoja, fysioterapiaa, ryhmäkes-kusteluja ja monipuolista liikuntaa, kuten allasjump-paa, kuntosaliharjoittelua ja kävelyä.

– Meille kerrottiin tärkeää tietoa myös vuorotyöstä, Tuija kiittelee.

Kurkottelusta eroonVaikka Tuijan kunto kesti kuntoutusten jälkeen jo hyvin työnteon, oli tärkeä huolehtia työkyvyn säilymi-sestä. Muutoin sama työ voisi pian tuoda entiset vai-vat tullessaan.

Ensimmäisen kuntoutusjakson jälkeen Tuijan työ-paikalla järjestettiin ensimmäinen virallinen työter-veysneuvottelu. Siihen osallistuvat työntekijä sekä työnantajan ja työterveyshuollon edustajat. Yhdessä pohditaan, miten työntekijän työkykyä voidaan tukea. Tuijan tilanteen arviointiin ovat osallistuneet pääsään-töisesti työterveyshoitaja ja lähin esimies, tarvittaessa myös työterveyslääkäri ja työfysioterapeutti.

– Kävimme tarkkaan läpi, millä koneilla pystyn työs-kentelemään ja millä en. Esimerkiksi en tee enää lain-kaan töitä niin sanotulla yläkorpulla. Työhön kuuluu paljon kurkottelua, kun tarvittaessa nypitään risoja ha-pankorppuja pois kuljettimelta, Tuija kuvailee.

Rajoituksia tehtiin myös muutamiin muihin työteh-täviin.

– Kaikki kirjattiin ylös. Järjestely on toiminut hyvin, eli teen töitä linjoilla, joissa paikat kestävät paremmin. Asia on kaikkien pomojen tiedossa, joten ei ole tarvin-nut selitellä mitään.

Selkeä asioista sopiminen yhdessä on ollut kaikkien etu. Epämääräisistä sopimuksista ja toiveista voi hel-posti tulla syyllisyyttä niin työntekijälle kuin työnan-tajallekin, kun toimitaan arjen työkiireissä.

Vaasan Oy:ssä on keskitytty työssä suoriutumisen tukemiseen varhaisen tuen mallin avulla jo vuodesta 2005. Tänä vuonna voimaan tuleva lakimuutos kan-nustaa kaikkia työnantajia samaan.

– Kotkassa kynnys mennä juttelemaan tutulle hoita-jalle on ollut matala ja kolmen tahon yhteistyö toimii hyvin. Työterveyshoitajan työpaikkavastaanotto otet-tiin käyttöön vuoden alusta kaikissa Vaasan Oy:n toi-mipaikoissa, kertoo henkilöstöpäällikkö Laura Peljo.

Olo on nyt helpompiKuntoutuksen jälkeen Tuija on pitänyt entistä parem-min huolta itsestään. Vointia seurataan säännöllisesti työterveyshoitajan luona.

– Olin käynyt keilaamassa ja vesijumpassa, mutta otin mukaan myös kuntojumpan. Teen kävelylenkkejä ja kesäisin pyöräilen töihin, hän listaa.

Tuija kertoilee iloisesti, että kuntoutus ja uudet työ-tehtävät ovat helpottaneet oloa.

– Särkylääkkeitä en ole paljon tarvinnut. Tiedän, et-tä minun on pakko pitää itsestäni huolta. Kun paikat ovat kunnossa, voin nauttia myös vapaa-ajastani. To-sin talven pimeydessä haluaisi helposti vain käpertyä nukkumaan kuin karhu, Tuija nauraa.

– Mutta liikunnan jälkeen on hyvä olo ja parempi mielikin.

kuntou­tuksesta innostuin heti!

työ ­ kyvylle soPivaa työtä.

Kuntoutuksen jälkeen Tuija on pitänyt entistä paremmin huolta itsestään.

10 ■ Terveys

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 2 1 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

sairauspäivärahan hakuaika lyheneeSairauspäivärahan hakuaika lyhenee 1.6.2012 alkaen. Sai-rauspäivärahaa ja osasairaus-päivärahaa on haettava kah-den kuukauden sisällä työky-vyttömyyden tai osa-aikatyön alkamisesta. Hakuajan muutos koskee päivärahoja, joissa työ-kyvyttömyys alkaa 1.6. tai sen jälkeen.

tukea neuvojalta työhön paluuseenTyökykyneuvonta on Kelan uusi palvelu, joka käynnistyy tammikuusta alkaen vähitel-len koko maassa. Työkyky-neuvoja ottaa yhteyttä asiak-kaaseen, kun työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä tai asiakkaalla on useita toistuvia työkyvyt-tömyysjaksoja. Työkykyneu-vojan asiakkaisiin kuuluvat myös ammattikouluttamatto-mat nuoret ja työttömät työn-hakijat, joiden sairauspäivä-raha on hylätty lääketieteelli-sistä syistä. Neuvojat auttavat myös henkilöjä, jotka ovat saa-neet hylkäävän päätöksen työ-kyvyttömyyseläkkeestä ja ha-kevat sairauspäivärahaa.

Lisätietoja saa osoitteesta www.kela.fi/takaisintyohon.

uusi palvelumalli sairaille ja vammaisilleKela kokeilee pitkäaikaissai-raiden ja vammaisten lasten ja aikuisten palvelussa uutta pal-velumallia. Asiakkaat saavat henkilökohtaisen Kela-neuvo-jan, joka ottaa kokonaisvaltai-sesti vastuun asiakkaan neu-vonnasta ja etuuksista.

Kokeilu on käynnissä tou-kokuun loppuun Etelä-Karja-lassa, Etelä-Pohjanmaalla, La-pissa, Tampereella ja Keski-Uudellamaalla.

Erityisesti kiinnitetään huo-miota vammais- ja kuntoutus-etuuksien käsittelyyn. Yhteis-työssä muiden asiakkaan ti-lanteeseen vaikuttavien toimi-joiden kanssa etsitään ratkai-suja palvelun turvaamiseksi silloin, jos Kela joutuu hylkää-mään asiakkaan hakemuksen.

Kokeilun aikana asiakas voi soittaa suoraan Kela-neuvojal-leen sovittuina palveluaikoina.

Terveys ■ 13

Ratsastusterapia kehittää monipuolisesti kehonhallintaa, motoriikkaa ja tarkkaavuutta.

arjentajua, kela!

Osui ja upposi saamani asiakaspalaute, jossa vaadittiin arjentajua Kelan palve-luun. Tytär soitti ja kertoi yli 85-vuo-tiaiden vanhempiensa Kela-asioiden hoitamisesta. Toisella vanhemmalla oli

määräaikainen korotettu hoitotuki lakannut, kun ikäih-minen ei ollut hoksannut täyttää kotiin tullutta jatko-hakemusta. Toisen vanhemman kunto oli romahtanut, ja kotipalvelu käy nyt neljä kertaa päivässä hoitamassa häntä. Tytär teki hoitotukihakemukset ja hankki lääkä-rinlausunnot liitteeksi. Paluupostissa tuli Kelalta mo-lemmille vanhemmille kirje, jossa pyydettiin toimitta-maan selvitys sairauden aiheuttamista kustannuksista.

Tytär oli tuskastunut, turhautunut ja kiukustunut. Hän piti Kelan toimintaa käsittämättömänä ja osoi-tuksena siitä, että vanhusten ja heidän omaistensa ar-ki on vierasta Kelan virkailijoille. Hän ihmetteli, mik-si hoitotuki myönnetään määräajaksi eikä huolehdi-ta sen jatkumisesta, vaan sälytetään asian hoitaminen sairaalle, muistiongelmaiselle vanhukselle. Miten voi-daan edellyttää kustannusten selvittämistä, vaikka ne ovat pääosin jo Kelan tiedossa? Useimmiten selvityk-sen joutuvat tekemään omaiset, joilla on kannettava-naan sekä omat työkiireet että huoli läheisten pärjää-misestä ja voinnista.

Toisen kokemuksen hakemustietojen merkityksestä sain, kun ikämies soitteli ja ihmetteli, miksi hänen hoi-totukensa on hylätty. Hakemuksen liitteenä oli silmä-tautien erikoislääkärin lausunto heikosta näkökyvys-tä. Asiakas purnasi hylkypäätöksestä ja totesi liikku-misenkin olevan entistä hankalampaa. Hakemuksessa asiasta ei ollut mainintaa, joten kysyin, miksi liikku-minen on vaikeutunut. Asiakas vastasi kuin itsestään selvänä asiana, ”kun on tuo toinen jalka amputoitu”. Eihän silmälääkäri jalan puuttumisesta lausuntoon kir-joita. Hoitotuen käsittelyyn oleellisesti vaikuttava tieto saatiin tässä tapauksessa asiakkaan soiton perusteella.

Juuri nyt Kelalla on kova ha-lu parantaa palveluaan. Menossa on monia kehittämistoimia, joil-la asiointia helpotetaan. Etuuden suullinen hakeminen otettiin käyttöön takuueläkkeissä viime vuonna. Asiakkaat ihastuivat tä-hän vaivattomaan asiointitapaan, jossa eläkettä voi hakea soitta-malla. Suullisen asioinnin mah-dollisuutta tullaan lisäämään. Vastedes asioita voi hoitaa entis-tä useammin soittamalla tai käy-mällä toimistossa. Hakemukseen

tarvittavien liitteiden määrää pyritään vähentämään hyödyntämällä Kelassa tai muilla viranomaisilla ole-vaa tietoa. Kelan kieltä selkiytetään, jotta päätökset ja kirjeet ovat ymmärrettäviä.

Minusta näiden uudistusten punaisena lankana on tuo kaivattu arjentaju. Kela toimii ymmärrettävästi ja niin, että asiointi on vaivatonta. Miten hoitotuen hake-minen muuttuu, sitä ei vielä tiedä? Tavoitteena on kui-tenkin, että jokainen hoitotukeen oikeutettu saa sen ja että hakeminen on helppoa.

kelalla on kova halu PaRantaa Palveluaan.

Kolumni | Pirjo MyyryKirjoittaja on Kelan

yhteyskeskuksen johtaja

12 ■ Terveys

mA

ri

pe

täjä

Hevosen selässä olen ihan kuin tavalli-nen tyttö, tuumii varkautelainen Enni Ket-tunen, 9.

Monet Ennin luokan tytöistä käyvät taval-lisilla ratsastustunneilla, mutta kyynärsau-van avulla kävelevä ja toisinaan pyörätuolis-sa istuva Enni ei pysty niille osallistumaan. Kuten ei myöskään hiihtoon, luisteluun tai pyöräilyyn. Ennillä on CP-vamma, jonka ta-kia kehon vasen puoli ei toimi kunnolla. Li-säksi hänellä on vaikeahoitoinen epilepsia ja ongelmia näkemisen, tarkkaavuuden ja toi-minnanohjauksen kanssa.

Ratsastusterapiassa Enni on käynyt Varkau-den Ratsastuskeskuksessa kolmevuotiaasta saakka. Kelan myöntämä ratsastusterapia on fysio- tai toimintaterapian tukimuoto. Ratsas-tusterapiasta hyötyvät esimerkiksi liikunnal-lisista tai toimintakyvyn vaikeuksista kärsivät lapset ja aikuiset. Yleensä ratsastusterapia on välivaiheen terapiamuoto, mutta painavista syistä sitä voi Ennin tavoin saada myös pit-käaikaisesti.

Ratsastusterapian tavoitteet määritellään kuntoutussuunnitelmassa aina yksilöllisesti,

kuntoutujan muut terapiamuodot huomioi-den. Ratsastusterapia vaikuttaa ihmisen toi-mintakykyyn monin tavoin. Ennin tilantees-sa haetaan kehonhallinnan, keskittymisky-vyn, näkemisen ja itsetunnon kohentamista.

– Mikään mekaaninen terapialaite ei voi korvata hevosen lämpöä ja liikettä, kertoo Ennin terapeutti Helena Hiltunen Varkau-den Medifysistä.

– Hevosen rytmikkään käynnin ansiosta liikuntarajoitteinenkin saa tuntemuksen su-juvasta kävelystä. Tallitöissä motoriset har-joitukset sujuvat kuin huomaamatta ja pitkä-jänteisyys kasvaa.

Enni käy ratsastusterapian ohella muissa-kin terapioissa.

– Ratsastusterapia eroaa näistä kuitenkin siinä, että vaikutuksen huomaa saman tien. Keskittymiskyky paranee, kiittelee Ennin äiti Tuula Kettunen.

– Tyttö ei heitä kotonakaan rukkasia nau-laan saman tien, kun hommat eivät suju. Vaikka hän lähtisi tallille kiukkuisena ja vä-syneenä, takaisin palaa aina tyytyväisyydes-tä hyrisevä tyttö.

Kati Soininen

Arki ja asiantuntijuus yhdessäKelan laajassa vaikeavammaisten kuntoutuk-sen tutkimus- ja kehittämishankkeessa (VAKE) todettiin, että hoito- ja kuntoutusketjua on pa-rannettava kaikilta osiltaan. Kelassa onkin kehi-tetty kuntoutuksen sisältöjä ja kuntoutuksen järjestämiseen liittyviä toimintoja aktiivisesti.

– Hyvä kuntoutus on oikea-aikaista ja vaikuttavaa sekä yhteiskunnallisesti kestävää. Asiakas kokee hyvän kuntoutuksen itselleen merkittäväksi, ja asiantuntija tietää sen vaikuttavaksi. Siinä yhdistyvät arki ja asian-tuntijuus, kertoo Kelan asiantuntijalääkäri Tiina Suomela- Markkanen.

Hyvä kuntoutus korostaa asiakasläheisyyt-tä, vuorovaikutuksellista yhteistyötä ja kuntou-tujan aktiivisuutta.

– Kuntoutustarvetta ja toimintakykyä arvioidessa kuunnellaan asiakkaan omaa

arviota . Asiakas ja asiantuntijat asettavat yh-dessä tavoitteet kuntoutukselle. Kuntoutuk-sessa tehdään laajasti yhteistyötä eri asiantun-tijoiden kanssa sekä aina tarpeen mukaan myös omaisten ja lähiverkoston kanssa.

Kuntoutuksessa käytetään vaikuttavia menetelmiä tai hyväksi todettuja käytäntöjä. Niitä täytyy myös voida siirtää jokapäiväiseen elämään kuntoutumista tukeviksi käytännöiksi.

– Harvoin kuntoutuminen tulee valmiiksi kuntoutusjakson jälkeen. Hyvä tulos syntyy, kun kuntoutujaa ohjataan arkielämässä toistamaan ja harjoittelemaan kuntoutuksessa opittua.

Kelassa kehitetään parhaillaan laaja-alaista ohjausta tarvitsevien asiakkaiden henkilö-kohtaista neuvontaa, jossa etuuksia hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

tallilta Palaa aina tyytyväi­nen tyttö.

Ratsastamisen lisäksi hevosen taluttaminen ja sille jutustelu kuuluvat Ennin terapiaan.

Terapeutti Helena Hiltunen on huoman-nut Ennin keskittymiskyvyn parantuneen huikeasti ratsastusterapian aikana.

Lämpöä ja liikettä

Tunnin jälkeen Sulo-poni osaa odottaa Ennin tarjoi-lemaa herkkupalaa.

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 2 1 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

l A S S i l ä h t e e n m ä k i

14 ■ Koti&Perhe

elatustukea voi hakea verkossaKelan maksamaa elatustukea voi nyt hakea verkossa osoit-teessa www.kela.fi/asiointi. Verkossa elatustuen hakemi-nen on helpompaa kuin pa-perilomakkeella, sillä palvelu kysyy vain tarvittavat tiedot. Palvelu tarkistaa, että tarvitta-vat kohdat on täytetty, ennen kuin se päästää hakemuksessa eteenpäin.

Kela maksaa lasta hoitavalle vanhemmalle elatustukea, jos elatusvelvollinen ei ole mak-sanut elatusapua tai se on Ke-lan elatustukea pienempi ela-tusvelvollisen taloudellisen ti-lanteen takia. Elatustukea saa myös vanhempi, jonka lapsen isyyttä ei ole vahvistettu sekä vanhempi, joka adoptoi lap-sen ilman puolisoa. Elatustu-kea saa yli 66 000 perhettä, ja hakemuksia tulee Kelaan vuo-sittain noin 33 000.

Maksuvapautusta elatus-apuvelasta haetaan edelleen paperilomakkeella.

tekstari muistuttaa liitteistäKela otti joulukuussa käyt-töön tekstiviestipalvelun ylei-sen asumistuen verkkohake-muksissa. Viesti lähetetään asiakkaalle seitsemän päivän kuluttua verkossa tehdyn ha-kemuksen vastaanottamises-ta, jos hakemukseen tarvitta-via liitteitä ei ole tullut Kelaan.

Yleisen asumistuen hake-mus joudutaan melko usein hylkäämään siksi, että siitä puuttuu tarvittavia liitteitä.

asumistuen tuloraja nousiYleisen asumistuen perus-omavastuun tulorajat nousi-vat vuoden alusta 120 eurol-la. Tällä varmistetaan, ettei työmarkkinatuen tasokorotus heikennä asumistuen saajien tilannetta. Täysimääräinen työmarkkinatuki nousi vuo-den alusta 31,36 euroon päiväl-tä. Työmarkkinatukea makse-taan viideltä päivältä viikossa, ja korotus merkitsee noin 120 euroa lisää kuukaudessa.

Maksussa olevat asumistuet jatkuvat ennallaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

Juuri poika-vauvan saanut Awa Cham sai lahjaksi Suo-messa talkoo-voimin kootun pienen äitiys-pakkauksen.

Koti&Perhe ■ 15

narkolepsia­kuntoutus käynnistyy keväälläOsallistujapulan takia Kela pe-rui tammikuussa ensimmäiset kuntoutuskurssit narkolepsiaa sairastaville lapsille ja nuo-rille. Kursseista on tiedotettu suoraan perheille ja muuten-kin poikkeuksellisen laajas-ti. Kuntoutushakemuksia on nyt alkanut tulla Kelaan. Van-hempien kannattaa edelleen olla aktiivisia ja hakea kurs-seille. Lisätietoja kursseista www.kela.fi/kuntoutus > Lap-sille ja nuorille.

lapsiperheen tukiinindeksikorotusÄitiys-, isyys- ja vanhempain-rahan vähimmäismäärä eli niin sanottu minimipäivä raha nousi vuoden alussa 22,96 eu-roon arkipäivältä. Lapsilisä nousi noin 4–6 euroa lapsi-määrästä riippuen. Ensimmäi-sestä lapsesta lapsilisä on nyt 104,19 euroa, toisesta 115,13, kolmannesta 146,91, neljännes-tä 168,27 ja seuraavista lapsista 189,63 euroa lasta kohden. Yk-sinhuoltajakorotus on vuoden-vaihteesta alkaen 48,55 euroa.

Tänä vuonna alkavien, työ-tuloihin perustuvien vanhem-painpäivärahojen tulorajat tarkistetaan palkkakertoimel-la, joka nousi 3 %. Palkkaker-roin ei kuitenkaan korota nii-tä työtuloihin perustuvia van-hempainpäivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuoden-vaihdetta.

Alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettava kotihoidon tuen hoitoraha nousi 327,46 euroon . Perheen muista alle 3-vuotiais-ta maksetaan nyt 98,04 euroa ja muista alle kouluikäisistä 63 euroa. Kotihoidon tukeen kuu-luu myös perheen tuloista riip-puva hoitolisä, joka on enin-tään 175,24 euroa.

Yksityisen hoidon tuen hoi-toraha nousi 166,71 euroon ja hoitolisä 140,19 euroon lasta kohden. Osittainen hoitoraha nousi 93,77 euroon kuukau-dessa.

Elatustuki on vuoden alusta 147,96 euroa lapsesta kuukau-dessa. Kela korottaa maksussa olevia elatustukia automaatti-sesti.

jAA

kk

o k

on

tiA

ine

n j

A A

nn

ikA

Sö

de

rb

lo

m

synnytys­matkan Pituus ei enää Pelota.

Sairaalaan synnyttämäänSuomessa kootuilla äitiyspakkauksilla autetaan gambialaisia äitejä.

laPsi saa yhden koRtin.

Farafennin sairaalassa on aika hiljaista, sillä kuivan kauden aikana malaria ei juurikaan kiusaa. Synnyttä-neitä äitejä sieltä sentään löytyy. Awa Cham makaa sängyssä väsyneenä. Hän oli pari tuntia aiemmin pyö-räyttänyt pojan. Turkulainen Raam Faal ja Farafennin sairaalan johtaja Alhagie Saine ojentavat äidille Suo-messa tehdyn äitiyspakkauksen. Äiti ei jaksa reagoida lahjaan, mutta pieni hymy sentään nousee kasvoille. Faalin mukaan äidit ovat olleet hyvin iloisia suomalai-sesta lahjasta.

Äitiyspakkauksilla kannustetaan länsiafrikkalaisen Gambian äitejä synnyttämään sairaalassa.

– Varsinkin verenvuototapauksissa kotona synnyttä-vä äiti ja lapsi menehtyvät helposti, Raam sanoo.

Hänen serkkunsakin kuoli, kun ei ehtinyt ajoissa sai-raalaan. Ennen kotisynnytys oli Gambiassa vallitseva käytäntö, mutta nyt jo joka toinen äiti synnyttää laitok-sessa. Sairaaloita on maassa jo aika hyvin, siksi synny-tysmatkan pituus ei enää pelota äitejä.

Suomalaisia äitiyspakkauksia ei riitä kuin pienelle osalle äideistä. Raam onkin ehdottanut Gambian ter-

veysministeriön virkamiehille, että valtio ottaisi tule-vaisuudessa asian vastuulleen.

Pakkaukset tehdään Tampereen seudulla talkootyö-nä. Kassin sisälle laitetaan paita, pyyhkeitä, peitto, har-ja, hoitoöljyä ja hammasharja.

– Tarvikkeet pyritään saamaan lahjoituksena, sanoo talkootyhmän vetäjä, Vesilahden seurakunnan diakoni Kaija-Liisa Toivonen. Samainen ryhmä tekee äitiys-pakkauksia myös Valko-Venäjälle.

Suomessa 10 vuotta asunut Raam Faal innostui pak-kauksista reilu vuosi sitten. Hän on jo muutaman vuo-den ajan toimittanut käytettyjä sairaalatarvikkeita syn-nyinmaahansa Gambiaan. Pehmeillä äitiyspakkauksil-la sairaalasänkyjen jättämät kolot saadaan kuljetus-konteissa tilkittyä kätevästi.

– Ensimmäiset 30 äitiyspakkausta lähtivät Gambiaan vuosi sitten. Seuraava satsi on lähdössä Afrikkaan lähi-kuukausina, Faal arvioi.

Lassi Lähteenmäki

Äitiyspakkaus vaihtuu syksylläUseana vuonna peräkkäin Kelan äitiyspakkaus on vaihtunut uuteen huhtikuun lopulla. Tänä vuonna pakkaus vaihtuu kuitenkin vasta alkusyksystä, arviolta elokuussa. Pakkaus vaihtuu, kun edellinen on jaettu loppuun.

– Tavoitteena on, että pakkauk-sen vaihtumisajankohta saadaan pa-rin vuoden kuluessa siirtymään vuo-denvaihteeseen, kertoo etuuspäällik-kö Suvi Onninen Kelasta.

Uuden, elokuussa vaihtuvan pak-kauksen sisältö on jo päätetty. Sisäl-tö on entisenlainen: paljon lasten-

vaatteita sekä muita tarpeellisia tavaroita, kuten petivaatteet, kesto-vaippoja, harsoja sekä lasten hoitoon liittyviä tuotteita.

Uutuutena elokuussa julkistetta-vassa pakkauksessa on sen design-laatikko. Kela järjesti suunnittelukil-pailun, jossa Aalto-yliopiston taide-teollisen korkeakoulun opiskelijat loivat äitiyspakkauslaatikolle uuden visuaalisen ilmeen. Voittajaksi valit-tiin Johanna Öst Häggblomin työ Sukupuu. Laatikon kuvituksessa on nimen mukaisesti sukupuu, johon

perhe voi kirjoittaa vauvan ja hänen lä-heisteisensä nimet ja kiinnittää vaikkapa

kuvia.Suunnittelukilpailu ja

kesällä järjestettävä näyttely Virka-galleriassa ovat osa World Design Capital Helsinki 2012 -vuotta. Virka-gallerian näyttely avautuu kesäkuun lopulla. Näyttelyssä esitellään design-kilpailuun osallistuneita töitä sekä äitiyspakkauksen historiaa.

Satu Kontiainen

Eka Kela-korttiniVauva saa Kela-kortin pian nimenannon jälkeen.

Ensin annetaan henkilötunnus

Synnytyssairaala lähettää tiedon vauvan syntymäs-tä äidin tiedoilla Väestörekisterikeskukseen ja maist-raattien ylläpitämään väestötietojärjestelmään, jossa vauvalle annetaan henkilötunnus. Uusi ihminen pe-rustetaan väestötietojärjestelmään. Henkilötunnus lä-hetetään Väestörekisterikeskuksesta myös Kelaan.

Kela-korttia ei voida kuitenkaan tehdä pelkän hen-kilötunnuksen perusteella. Jos vauva tarvitsee hoitoa lääkäriasemalla tai korvattavia lääkkeitä ennen kortin saamista, korvauksia haetaan Kelasta jälkikäteen.

Nimi ja tunnus yhdistetään

Tavallisesti noin 2–3 kuukauden iässä lapsi saa nimen. Nimitiedot välitetään seurakunnasta tai maistraatista väestötietojärjestelmään. Sieltä nämä tiedot välitetään Kelaan.

Väestörekisterikeskuksesta kerrotaan, että tiedon-siirto tapahtuu pääosin automaattisesti. Järjestelmään on rakennettu kuitenkin paljon tarkistuspisteitä, joilla varmistetaan, että sinne kirjautuu oikeita tietoja.

Ensimmäinen kirje Kelasta

Kortti postitetaan lapselle kotiin suoraan painopai-kasta. Kuoressa on jo lapsen nimi.

Kela-kortti on yleensä voimassa toistaiseksi. Se pi-tää palauttaa, jos henkilön sairausvakuutus päättyy, esimerkiksi muutettaessa pysyvästi ulkomaille.

Kortti uusitaan silloin, kun henkilön nimi muuttuu tai hänen Kela-korttiinsa tarvitaan merkintä tiettyjen lääkkeiden erityiskorvausoikeudesta. Uusi kortti teh-dään ja postitetaan näissä tapauksissa automaattisesti.

Satu Kontiainen

Kortti valmistuu parissa päivässä

Vauvan henkilötiedot lähetetään Kelasta sähköises-ti korttien valmistuspaikkaan, joka sijaitsee pääkau-punkiseudulla. Kela-kortteja valmistetaan keskimää-rin 1 300 kappaletta päivässä. Kortti on valmis posti-tettavaksi viiden päivän sisällä tietojen saapumisesta.

Lapsella voi olla kerrallaan vain yksi voimassa oleva Kela-kortti. Kortti on henkilökohtainen ja osoitus sii-tä, että sen haltija kuuluu Suomen sairausvakuutuksen piiriin. Yhden kortin käytännöstä ei voida poiketa sil-loinkaan, kun vanhemmat ovat esimerkiksi eronneet.

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 2 1 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

Opiskelu&Työ ■ 1716 ■ Opiskelu&Työ

opintolainan korkoavustusta yhä useammalleKela voi maksaa opintolainan korot ja pankin ilmoituskulut korkoavustuksena pienituloi-selle. Korkoavustuksen tulo-rajoja korotettiin viime elo-kuussa. Avustuksen voi saada, jos lainansaajan bruttotulot ovat enintään 1 195 euroa kuu-kaudessa. Tuloraja on 1 380–1 515 euroa kuukaudessa, jos lainansaajalla on huollettava-naan lapsi tai lapsia.

Korkoavustusta ei makseta lainoista, jotka on maksettu ta-kausvastuun perusteella pan-kille. Korkoavustusta ei voi myöskään saada opintotuki-aikana erääntyvän yhden pro-sentin koron maksamiseen.

Vuonna 2010 opintolainan korkoavustuksen sai 3 500 lai-nansaajaa. Tulorajojen koro-tuksen on arvioitu kaksinker-taistavan määrän.

uusi suositus korkeakoulu­ruokailuihinKorkeakouluopiskelijoiden ateriatuen määrä nousi vuo-den alusta 1,84 euroon ateriaa kohti. Tuen ansiosta opiske-lijat saavat noin 40 %:n alen-nuksen ateriasta. Tästä huoli-matta heistä vain noin puolet syö päivän pääaterian opiske-lijaravintolassa.

Korkeakouluaterioiden suunnitteluun ja toteutukseen on julkaistu uudistetut suosi-tukset. Niiden mukaan opiske-lijoille tarjottavan ruoan tulee olla monipuolista siten, että siinä yhdistyvät terveellisyys, hyvä maku ja virkistävä vai-kutus. Opiskelija-aterian tulee kattaa noin kolmannes päivit-täisestä energian ja ravintoai-neiden tarpeesta.

Suosituksessa käsitellään muun muassa myös kasvis- ruokavalioiden toteutusta ja ravitsemuslaadun arviointia. Suositus sopii tietolähteeksi opiskelijoillekin. Siinä käsitel-lään heille tärkeitä kysymyk-siä, kuten juomien valintaa, ruokailurytmiä ja painonhal-lintaa sekä D-vitamiinin riittä-vän saannin turvaamista.

Uusi suositus korvaa vuon-na 2008 annetun suosituksen. Opiskelijaravintoloiden täy-tyy sopeuttaa toimintansa uu-den suosituksen mukaiseksi 1.1.2013 mennessä.

Neljän kimpassa asuu edullisestiOpiskelijan asumisen tuet eivät ole aivan yksinkertainen yhtälö.

Yhteinen kämppä oli sattumien summa Hillalle, Joonalle, Eetulle ja Villelle. Kaverukset istuvat Helsingin Meri-Rastilas-sa sijaitsevan vuokra-asuntonsa olohuoneessa. Toinen puoli huo-neesta on rajattu Hillan omaksi tilaksi.

– Kimppakämppä oli ihan spontaani idea, joka syntyi yhte-nä iltana, Eetu sanoo.

– Joku sanoi etsivänsä asuntoa ja halusi seuraa, kun asuminen on niin kallista.

Koolla ollut porukka päätti lä-hettää kaupungille hakemuksen, ja vastaus tuli nope-asti.

Vaikka neljän huoneen asunto on iso, sen 970 euron vuokra on neljälle opiskelijalle suorastaan edullinen. Maksuosuudet on jaettu asuinpinta-alan mukaan, eikä tilanjaosta ole asujien mukaan käyty ”tunnin mittaista vääntöä” suurempaa väittelyä.

Vuokranmaksussa auttaa opintotuen asumislisä. Ystävykset kehuvat kilpaa Kelan hyvää palvelua tuki-byrokratian selvittelyssä.

– Teimme kyllä varmuuden vuoksi vähän pyydettyä tarkemman selvityksen siitä, mikä tila kuuluu kenelle-kin, ja mikä on sen neliömäärä ja vuokra, Ville kertoo.

– Virkailijat olivatkin sitten kiinnittäneet järjeste-lyymme huomiota ja pohtineet kahvipöydässä, onko reilua, että yksi asuu olohuoneessa, Hilla nauraa.

Neljän kimppa ei ole törmännyt epäilyyn asujien parisuhteesta, vaikka asukkaat ovat sellaisista koke-muksista paljon kuulleetkin.

työttömän perusturvaan 120 euron korotusTämän vuoden alusta täysi-määräinen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousivat 31,36 euroon päivältä. Tukea maksetaan viideltä päivältä viikossa. Korotus merkitsee noin 120 euroa lisää kuukau-dessa.

Työttömyysturvan lapsiko-rotuksia sekä korotusosan ja muutosturvalisän määrää ko-rotettiin myös indeksikoro-tuksen verran.

Tasokorotuksen vuoksi työ-markkinatukea voivat saada myös sellaiset henkilöt, joil-ta tuki on aikaisemmin evätty esimerkiksi puolison tulojen perusteella. Työttömän kan-nattaa tarkistaa tilanteensa ja jättää uusi työmarkkinatuki-hakemus.

osasairaus­päiväraha tukee työhön paluutaLyhennetty työpäivä sairaus-loman aikana eli niin sanot-tu osasairausvapaa nopeuttaa työhön paluuta tuki- ja liikun-taelinten sairauden varhais-vaiheessa, ilmenee Työterve-yslaitoksen tekemästä tutki-muksesta. Osasairausvapaal-la olleet työntekijät palasivat työhön keskimäärin kahdek-san päivää aikaisemmin kuin kokoaikaisella sairauslomalla olleet.

Tutkimukseen osallistui työntekijöitä, joiden vaivat es-tivät kokopäiväisen työn, mut-ta joiden osapäiväisen työs-kentelyn lääkäri arvioi turval-liseksi.

Osasairausvapaan aikana työskentely myös osoittau-tui turvalliseksi: kukaan tutki-mukseen osallistuneista osa-sairausvapaalla olleista ei jou-tunut keskeyttämään vapaata liikuntaelinoireiden pahene-misen vuoksi. Sekä työnteki-jöiden että heidän esimiesten-sä kokemukset osasairausva-paasta olivat pääosin myön-teisiä.

Suomessa tuli 2007 voi-maan osasairauspäivärahalaki , jonka tarkoitus on helpottaa pitkittyneellä sairauslomalla olleen paluuta työhön. Vuo-den 2010 alusta Kela on voinut maksaa osasairauspäivärahaa jo kahden viikon sairauspois-saolon jälkeen.

nA

nA

uit

to

Hilla, Joona ja Eetu maksavat vuokraosuutensa asuinpinta-alan mukaan.

Mitä eri vaihtoehtoja opiskelijalla sitten on asumi-sen järjestämiseksi?

Leikitäänpä, että joensuulainen Reetta on päässyt Helsingin yliopistoon ja nostaa muiden opiskelijoi-den tavoin Kelalta opintotukea. Kuten Meri-Rastilan kimppa, hänkin voi saada sen osana asumislisää.

Asumislisä on 80 prosenttia opiskelijan maksamis-ta asumismenoista, kuitenkin enintään 201,60 euroa kuukaudessa. Koska loppusumma jää itse maksetta-vaksi, Reetta etsii mahdollisimman edullista vuokra-asuntoa. Reetta kaavailee hakevansa asuntoa opiskeli-ja-asuntosäätiöltä, jolta saisi asunnon 280 euron kuu-kausivuokralla.

Toisaalta, jos Reetta muuttaisi kimppaan, kukin opiskelija saisi oman asumislisänsä omasta vuokra-osuudestaan, enintään 201,60 euroa kuukaudessa. Jos Reetta vuokraisi asunnon 500 eurolla kaverin kanssa, he saisivat yhteensä 400 euroa asumislisää.

Entäpä jos vanhemmat ostaisivat Reetalle asunnon? Asumislisän kannalta se ei kannata, sillä vanhempan-sa vuokralaisena Reetta saisi asumislisää vain 58,87 euroa kuussa, vaikka maksaisi käypää vuokraa.

Oman asunnon hankkiminen taas siirtäisi Reetan yleisen asumistuen piiriin. Niin käy, jos opiskelijan, tämän puolison tai pariskunnan yhteinen omistus-osuus asunnosta on vähintään 50 prosenttia. Vaikka asumistuen enimmäismäärä on asumislisää suurem-pi ja sitä maksetaan ympärivuotisesti, tulorajat ovat opintotukea alhaisemmat. Asumistuen määrää pie-nentää myös se, että asumistuki myönnetään yhtei-sesti koko ruokakunnalle sen yhteenlaskettujen asu-mismenojen ja tulojen perusteella.

Jussi FörbomJuttua varten on haastateltu

Kelan asiantuntijaa Ilpo Lahtista.

A S u m i S l i S Ä O n O S A O P i n T O T u K E A

■ Asumislisä maksetaan opinto-tuen tavoin vain opiskelukuukausil-ta, ja sen nostaminen kuluttaa tuki-kuukausia.■ Vuokralla asuva perheetön opiskelija voi saada opintotuen asu-mislisää (perheetön = ei omaa tai puolison lasta).

■ Yleistä asumistukea voivat saada opiskelijat, jotka asuvat omas-sa tai puolisonsa omistusasunnossa tai yhdessä oman tai puolisonsa lap-sen kanssa.

■ Opintotuen asumislisä makse-taan jokaiselle opiskelijalle erikseen. Yleinen asumistuki maksetaan yh-teisesti ruokakunnalle.■ Yleisen asumistuen määrää kannattaa alustavasti arvioida Kelan nettisivuilta löytyvän laskurin avulla www.kela.fi/laskurit.

vaihto­ehtojen veRtailu kannattaa.

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 2 1 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

lääkekattoa korotettiinLääkekustannusten vuotuinen omavastuu nousi vuoden alus-ta 700,92 euroon kalenterivuo-dessa. Lääkkeiden vuotuinen omavastuu eli niin sanottu lää-kekatto on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus kor-vattavien lääkkeiden hinnasta. Vuotuisen omavastuuosuu-den täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääk-keestä 1,50 euroa.

kokemuksista omaishoitajanaOmaishoitajat ja Läheiset -liit-to ry kokoaa kirjan omaishoi-tajien kokemuksista ja arjesta.

Sana ja muoto ovat vapaat; kirjoitus voi olla runo, lyhyt ta-rina, pakina tai asiateksti. Kir-joitukset saavat olla enintään noin 2–3 liuskaa.

Lähetä kirjoituksesi 30.4. mennessä joko sähköpostit-se osoitteeseen merja.purho-nen@omaishoitajat.fi tai kir-jeitse osoitteeseen Omaishoi-tajat ja Läheiset -liitto ry/ Merja Purhonen, Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki. Viestin aiheeksi tai kuoreen maininta ”omaishoitajan elämää”. Voit kirjoittaa nimelläsi tai käyt-tää nimimerkkiä.

Kaikki antologiaan valitut kirjoittajat saavat kirjasta te-kijänkappaleen. Lisäksi kolme kirjoittajaa saa materiaalipal-kinnon. Lähettämällä kirjoi-tuksesi antologiaan annat sa-malla julkaisuluvan.

eläkettäkin voi hakea verkossaKelan eläkeasiakas voi hakea internetistä osoitteesta www.kela.fi/asiointi muun muassa vanhuuseläkettä, eläkkeensaa-jan asumistukea ja eläkettä saa-van hoitotukea.

Verkossa asiointi on vaiva-tonta. Asiointipalveluun kir-jaudutaan verkkopankkitun-nuksilla, ja nettilomake ohjaa täyttämään oikein.

Verkossa voi tarkistaa muun muassa eläkkeiden, lapsiko-rotuksen, eläkettä saavan hoi-totuen ja eläkkeensaajan asu-mistuen hakemuksen käsitte-lytilanteen sekä maksupäivän.

18 ■ Eläkkeellä Eläkkeellä ■ 19kelan eläkkeet nousivat hiemanKansaneläke, takuueläke, per-he-eläkkeet, rintamalisät ja eläkettä saavan hoitotuki nou-sivat vuoden alusta 3,8 %. Yk-sin asuvan, pelkästään kansan-eläkettä saavan henkilön eläke nousi 608,63 euroon kuukau-dessa. Täysi takuueläke nou-si 713,73 euroon kuukaudessa.

Lesken alkueläke on nyt 313,90 euroa kuukaudessa. Lasta huoltavan lesken jatko-eläkkeen täysi määrä vastaa kansaneläkettä. Lapsen perhe-eläkkeen perusmäärä nousi 57,76 euroon kuukaudessa.

jaksamista mittaamassaCarers of Older People in Eu-rope (COPE) Index on eu-rooppalaisena yhteistyönä ke-hitetty mittari, jonka avulla ar-vioidaan ikääntynyttä omaista tai läheistä hoitavan henkilön kokemuksia. Kelan tutkimus-osasto on kääntänyt COPE In-dexin suomeksi. Samalla on arvioitu sen soveltuvuutta se-kä vanhuksia että MS-kuntou-tujia avustavien omaisten tu-entarpeen arviointiin.

Mittarissa on 15 kysymys-tä, jotka kartoittavat hoitami-seen liittyviä kokemuksia ja tuentarvetta. Mittarin avul-la sosiaali- tai terveydenhuol-lon yksikössä, kuten terveys-keskuksessa, voidaan selvittää omaishoitajan kuormittumis-ta ja siihen johtaneita syitä. Tämän jälkeen voidaan poh-tia ratkaisuja jaksamisen tu-kemiseksi, kuten hakua Kelan omaishoitajakurssille.

kipu vie iäkkään tasapainonTuki- ja liikuntaelimistön ki-vut ovat yhteydessä liikku-miskyvyn ja tasapainon hal-linnan ongelmiin, ilmenee Jy-väskylän yliopistossa tehdystä väitöskirjasta.

Kivun oikea-aikainen tun-nistaminen terveydenhuollos-sa ja kohdennettu kuntoutus kannattavat, sillä kipu on mer-kittävä riskitekijä. Liikkumis-kyvyn ja tasapainon hallinnan vaikeudet lisäävät kaatumis-riskiä ja ennakoivat vakavam-man toiminnanvajauden ke-hittymistä.

kannattaa valmistautua aktiivisesti.

Ruotsalaisen eläkehakemuksen kanssa täytyy olla

tarkkana. Bengt Lundström

sai parhaat neuvot Pensions-

myndighetenistä.

V i dA r l i n d qV i S t

Ruotsin-eläke ei tule kuin tarjottimella.

Eläkettä Ruotsin-vuosilta

■ Ruotsissa yleinen vanhuuselä-ke eli allmän ålderspension, joka vastaa Suomen työeläkettä, muo-dostuu seuraavista eläkkeistä: in-komstpension (ansioeläke), pre-miepension (rahastoeläke) ja til-läggspension (lisäeläke). Ruotsis-sa näitä hallinnoi Pensionsmyn-digheten.■ Ruotsissa Suomen kansanelä-kettä vastaava eläke on nimeltään garantipension. Sitä ei pidä se-koittaa Suomen takuueläkkee-seen.■ Ruotsin työmarkkinasopimus-eläkkeitä (avtalspension/tjänste-pension) maksavat ruotsalaiset työnantajat. Järjestelmä pohjau-tuu työmarkkinasopimuksiin, ja sitä hallinnoidaan yksilöllisten työeläkesopimusten valintakes-kuksissa (valcentraler), esim. Fora.■ Ruotsin sjukersättning, jonka Försäkringskassan maksaa, vastaa Suomessa Kelan maksamaa työ-kyvyttömyyseläkettä.

Lisätietoja saa osoitteesta www.pensionsmyndigheten.se ja osoitteesta www.vero.fi > Syven-tävät vero-ohjeet > Kansainväliset tilanteet.

E l Ä K E T E r m E i S S Ä O n E r O j A

■ Eläketurvakeskus ETK välittää eläkehakemuksia ulkomaille oike-alle käsittelevälle taholle silloin, kun hakija on viimeksi ollut vakuutettu-na Suomessa. Yleensä hakija tällöin myös asuu Suomessa.■ Kela vastaanottaa eläkehake-muksia Suomeen ja välittää ne oi-kealle työeläkelaitokselle, kun ha-kija on viimeksi ollut vakuutettu-na ulkomailla. Usein tällainen ha-kija asuu edelleen ulkomailla.

H A K E m u K S E T O i K E A A n

P A i K K A A n

kemisesta, koska se koetaan hanka-laksi.

– Toinen tavallinen väärinkäsitys on, että on oikeutettu täyteen eläk-keeseen Suomesta, jos ei hae elä-kettä Ruotsista. Suomen kansan-eläkkeeseen vaikuttaa se, kuinka kauan on asunut ja työskennellyt Suomessa. Eläke ei kasva, vaikka jättäisi Ruotsin eläkkeen hakemat-ta, Petra Bondas kertoo.

Pienet summat voidaan maksaa kertakorvauksena.

Ruotsi kiristi työkyvyttömyys-eläkkeen ehtoja vuonna 2008. Sik-si henkilöllä voi olla oikeus työky-vyttömyyseläkkeeseen Suomessa muttei Ruotsissa.

Bengt Lundström toteaa, että oli melko monimutkaista perehtyä kaikkeen tarpeelliseen tietoon, jot-ta lopulta sai eläkkeensä Ruotsista.

– Älkää kuvitelko, että Ruotsissa ansaittu eläke tulisi itsestään. Täy-tyy olla aktiivinen ja valmistautua hyvissä ajoin, sanoo tammisaare-lainen Bengt Lundström.

Bengt työskenteli 90-luvulla vii-si vuotta Ruotsissa. Hän on yksi monista suomalaisista, jotka saavat eläkettä Ruotsista.

Omaa vastuuta korostaa myös Petra Bondas. Hän työskentelee Kelan EU-eläkeyksikön vakuutus-sihteerinä Vaasassa.

– Täytyy olla selvillä siitä, missä on asunut ja työskennellyt eri ajan-jaksoina. Hankalaksi asian tekee se, että Ruotsissa ei ole keskitettyä re-kisteriä työmarkkinasopimuseläk-keistä. Jokaisen pitää selvittää vaik-kapa entisiltä työnantajiltaan, min-ne eläkehakemus pitää lähettää.

Bondas toteaa, että moni Ruot-sissa työskennellyt ei tiedä oikeu-

Kokonaislääkitys kohdalleenIäkkäiden käyttämien lääkkei-den määrät ovat kasvaneet sel-västi viime vuosikymmenten ai-kana. Vuonna 1976 yli 75-vuotiais-ta 21 prosenttia käytti yli viittä eri lääkettä. Vuonna 2003 yli kuuden lääkkeen käyttäjiä oli jo 67 prosent-tia ikääntyneistä.

Proviisori Jouni Ahosen viime vuonna tekemän väitöstutkimuk-sen mukaan ikääntyneet käyttävät keskimäärin kahdeksaa eri lääkettä.

Yleisimpiä ovat sydän- ja veren-kiertosairauksien hoitoon tarkoi-tetut lääkkeet, joita käyttää noin 85 prosenttia ikääntyneistä. Seu-raavaksi yleisimpiä ovat psyyken-lääkkeet, kuten unilääkkeet tai ma-sennuslääkkeet. Näitä käyttää noin 60 prosenttia ikääntyneistä.

– Paikka paikoin psyykenlääkkeet ovat jo yleisimpiä. Niiden käyttö on lisääntynyt erityisesti laitoshoi-dossa olevilla vanhuksilla, Ahonen kertoo.

Reilun monilääkityksen rajana pi-detään kymmentä eri lääkettä. Aho-sen tutkimuksessa tämä raja ylittyi kolmasosalla yli 75- vuotiaista.

Ahonen tähdentää, että lääkkei-den vähentäminen ei ole itsestään selvä tavoite.

– Lääkkeet on määrätty helpot-tamaan elämää ja parantamaan toi-mintakykyä.

Monilääkitykseen liittyy kuiten-kin merkittävä haitallisten yhteis-vaikutusten riski. Siksi kokonais-lääkitys pitäisi arvioida lääkärin vastaanotolla säännöllisesti ja aina lääkitystä muutettaessa. Arvioin-nissa pitäisi huomioida myös itse-hoitovalmisteet ja luontaistuotteet.

Yhteisvaikutusta on syytä epäil-lä, jos tutun lääkkeen vaikutus muuttuu yllättäen, ja muutos on yhdistettävissä uuden lääkkeen aloittamiseen tai toisen lääkkeen lopettamiseen. Lääkkeen vaikutus voi muuttua myös toisen lääkkeen annoksen vähentämisen tai lisäyk-sen yhteydessä.

– Silloin esimerkiksi unilääke saattaa väsyttää totuttua pidem-pään tai verenpainelääke voi las-kea painetta tavallista enemmän. Tai sitten aiemmin hyvin toimi-neen lääkkeen teho heikentyy yl-lättäen, Jouni Ahonen kertoo.

Näissä tilanteissa täytyy aina ot-taa yhteys lääkäriin tai apteekkiin.

– Oman voinnin kanssa kannat-taa olla tarkkana, sillä yhteisvaiku-tukset ovat täysin ehkäistävissä.

Huimaus on tavallinen haitta. Silloin liikkuminen voi alkaa pelot-taa, vaikka se olisikin tärkeää toi-mintakyvyn ylläpitämiseksi.

Ahosen mukaan huimauksen taustalla voi olla esimerkiksi jokin keskushermostoon vaikuttava lää-ke tai sitten matalahko verenpaine, joka voi kostautua erityisesti yöai-kaan vessareissulle noustessa.

Vaikka vointi olisikin moitteeton, kokonaislääkitys on hyvä arvioida säännöllisesti. Apteekista tai lää-käriltä voi pyytää lääkityksen sel-vitystä tai arviointia. Internetissä on myös tarjolla ilmainen palvelu kokonaislääkityksen listaamiseen osoitteessa www.laakekortti.fi. Käytössä olevien lääkkeiden lis-taus on välttämätön apuväline ar-viointeihin.

– Lääkkeen käyttöä ei saa lopet-taa eikä muuttaa itse, vaan asia täy-tyy ottaa esille lääkärissä, Ahonen painottaa.

– Lääkäri ei loukkaannu kuulles-saan, ettei hänen määräämänsä lää-ke ole käytössä. Päinvastoin, lääkä-rille on tärkeää ja arvokasta tietää, jos potilas kokee pärjäävänsä ilman lääkettä.

Ahonen tietää, että ostettujen ja käytettyjen lääkkeiden välillä on suuri ero tilastoissa.

– Vuosittain tuhotaan yli seitse-män rekkalastillista avaamattomia lääkepakkauksia. Tämä on valta-vaa haaskausta.

Satu Kontiainen

haitat voidaan välttää.

– Tein sen erehdyksen, että lähe-tin Ruotsiin eläkehakemukseni sa-malla, kun hain eläkettä Suomes-ta 63-vuotiaana. Se oli kaksi vuot-ta liian aikaisin Ruotsin eläkkeelle. Hakemukseni vanheni, ja jouduin myöhemmin tekemään uuden. So-piva aika hakea Ruotsista eläkettä on aikaisintaan vuosi ennen kuin eläkkeen pitäisi alkaa.

Bengt toteaa, että Ruotsin eläke on tullut tilille sujuvasti, kun hän lopulta alkoi saada sitä.

Petra Ljung

Kela palvelee eläkeasioissa numerossa 020 692 202 (suomeksi) ja 020 692 222 (ruotsiksi). Eläketurvakeskuksesta saa lisätietoja ulkomaan eläkkeistä numerosta 029 411 2818 (suomeksi) ja 029 411 2815 (ruotsiksi).

destaan Ruotsin työmarkkinasopi-museläkkeeseen. Jotkut saattavat jopa kokonaan luopua eläkkeen ha-

An

nik

A S

öd

er

bl

om

1 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s äE l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 2

20 ■■■■ Etuudet Etuudet ■■

■■ 2120 ■■■■ Etuudet

muutto toiseen maahanTyönteko toisessa EU-maassa tai eläkepäivien vietto Aurinko-rannikolla ovat esimerkkejä tilanteista, jotka vaikuttavat henki-lön sosiaaliturvaan.

Kelassa on huomattu, että suomalaiset eivät usein tiedä tai muista, että muutto ulkomaille ja myöhemmin takaisin Suo-meen vaikuttaa myös sosiaaliturvaoikeuksiin.

Näillä sivuilla lyhyesti esitellyt säännöt voivat olla erilaiset Suomen rajat ylittävissä tilanteissa. Sosiaaliturvaan voi vaikut-taa jo pelkkä työskentely ulkomailla, vaikka henkilö ei muut-taisi sinne.

Kun lähtee ulkomaille lyhyttä lomamatkaa pidemmäksi ajaksi, kannattaa ottaa yhteys Kelaan ja selvittää oikeus sosiaaliturvaan. Aiheesta saa lisätietoa osoitteesta www.kela.fi/muutto tai puhelimitse 020 692 207 ma–pe klo 8–18.

Kelan etuudet 2012Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Etuuksien määrät ovat vuodelta 2012. Tarkempia tietoja etuuksista saat internetsivuilta www.kela.fi, Kelan esitteistä, palvelunumeroista ja toimistoista.

Terveys Esite: Terveys ja kuntoutus

Puhelinpalvelu: Sairastaminen 020 692 204Kuntoutus 020 692 205Kela-kortti ja EU-sairaanhoito-kortti 020 692 203Vammaistuet 020 692 211

Kelan kortit ■ Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kortilla voit osoittaa oikeu tesi Suomen sairausva-kuutukseen. Korttia tarvitset mm. apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, jotta voit saada korvauk sen samalla kun asioit.

Kun muutat Suomeen, täytä hakemuslomake Y77 ja toimita se Kelaan. Sen perusteella saat päätöksen Suomen sosiaalitur-van piiriin kuulumisesta.

Kela ei enää myönnä kuvalli-sia Kela-kortteja. Käytössä ole-vat kuvalliset kortit ovat voimas-sa edelleen, ja niiden tietoja voi päivittää vuoteen 2014 saakka.

Pelkästään kansaneläkettä saaville alle 65-vuotiaille turva-taan oikeus eläkeläisalennuksiin kansaneläkkeensaajan kortilla.

Suomen sairausvakuutukseen kuuluva saa eurooppalaisen sai-raanhoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteel-lisistä syistä välttämättömään sairaan hoitoon toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveitsissä. Ilma-nen kortti on voimassa 2 vuotta. Kela lähettää uuden kortin van-hentuneen tilalle. Korttihake-muksen voi tehdä verkossa. Eu-rooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia.

Sairauskuluista korvaus■ Kela korvaa osan yksityislää-kärin palkkioista (60 % Kelan vahvistamasta taksasta) sekä osan yksityislääkärin ja hammas-lääkärin määräämän tutkimuk-sen ja hoidon kustannuksista (75 % taksasta 13,46 euroa ylit-tävältä osalta). Todellinen kor-vaustaso kustannuksista on noin 30–35 %.

Suorakorvaus tai hakemusYleensä saat Kela-korvauksen jo hoitopaikassa näyttämällä Kela-korttisi. Korvaus vähennetään silloin suoraan hoitopaikan las-

kusta. Jos et saa korvausta suo-raan, voit hakea sen kuuden kuukauden kuluessa Kelasta.

Hammashoidosta korvaus■ Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvaus on 60 % Kelan vahvistamasta taksasta, mutta käytännössä noin 40 % keskimääräisistä palkkioista. Tutkimuksen kus-tannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa.

Kela korvaa hammaslääkärin määräämistä yksityisen suu-hygienistin hoidoista enintään Kelan vahvistaman taksan verran .

Kela ei korvaa hammastek-nisen työn tai proteettisten toi-menpiteiden kustannuksia.

Veteraanien hammashoitokorvaus ■ Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustan-nuksista. Heillä tulee olla jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osallistumi-sesta. Veteraanien suun ja ham-

paiden tutkimuksesta, ehkäise-västä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkä-rin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % sekä proteesien teknises-tä työstä 50 % taksasta. Erikois-hammasteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen pe-rusteella. Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa 60 % taksasta.

Lääkekorvaus■ Lääkkeiden hintalautakunta, Hila, päättää, mitkä lääkevalmis-teet kuuluvat korvauksen piiriin. Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko 42 %, 72 % tai 100 %. Vaikka korvaus on 100 %, maksat 3 euroa lääk-keeltä.

Lääkkeille määritetään viite-hinta, jonka mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa halvem-man, samaan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta, sa-moin ryhmiin kuulumattomien lääkkeiden korvaus.

Jos itse maksamiesi lääke-kustannusten osuus tänä vuon-

na ylittää 700,92 euroa, joka on ns. lääkekatto, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jokaisesta kor-vattavasta lääkkeestä. Lääke-kattoon lasketaan mukaan vain viitehinnan mukainen osuus.

Saat Kelasta lisäkorvausoike-uden täyttymisestä ilmoituksen, jota näyttämällä saat lisäkorva-uksen suoraan apteekissa.

Matkakorvaus■ Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuuden, joka ylittää 9,25 euroa yhteen suuntaan.

Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 157,25 euroa vuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuu-osuuden jälkeen korvata 0,20 euroa kilometriltä.

Yöpymisraha on enintään 20,18 euroa yöltä.

Jos kuljetuspalveluyrittäjällä on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, matkakorvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslas-kusta.

Sairauspäiväraha ■ Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön 16–67-vuotias voi saada Kelasta verollista sairaus-päivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 ar-kipäivää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela mak-saa päivärahan työnantajalle.

YEL-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivärahaa, kun työkyvyt-tömyys on kestänyt sairastumis-päivän lisäksi 3 arkipäivää.

Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistet-tujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-va-kuutuksen vuosityötulojen pe-rusteella. Päiväraha voi määräy-tyä myös kuuden viime kuukau-den työtulojen perusteella.

Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttö-myysturvan mukaan.

Tulottomalle tai vähätuloisel-le Kela voi maksaa sairauspäivä-rahaa 22,96 euroa arkipäivältä, jos työkyvyttömyys kestää yhtä-jaksoisesti vähintään 55 päivää.

Osasairauspäiväraha ■ Osasairauspäivärahaa voi saa-da työkyvytön, jolla on oikeus

sairauspäivärahaan. Osasairaus-päivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoai-katyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vä-henemisestä 40–60 %:lla.

Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairaus-päivä rahasta.

Kuntoutus■ Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus, ja alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus sekä aikuisten psyko-terapia ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia.

Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivä-rahaa 60 arkipäivältä, sekä vii-meistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä.

Lisäksi Kela myöntää ns. har-kinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta edus-kunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan mm. las-ten perhekuntoutusta.

Vajaakuntoisen nuoren koulutus■ Kun 16–19-vuotiasta vajaakun-toista nuorta uhkaa työkyvyttö-myys, Kela selvittää ennen elä-kepäätöstä hänen kuntoutus-mahdollisuutensa. Nuori ohja-taan ensi sijassa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutuk-seen.

Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jonka määrä on vähintään 22,96 e/pv ja kuntou-tuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuori voi saada myös vammaistukea.

Kuntoutusraha■ Kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, pala-takseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille.

Myös oppisopimuskoulutuk-sen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa.

Kuntoutusraha on useimmi-ten sairauspäivärahan suuruinen.

Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvarais-ta, verotonta ylläpitokorvausta 9 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin tai harkinnanvaraista kuntoutus-avustusta esimerkiksi työharjoit-telun aikana.

Vammais- ja hoitotuet■ Alle 16-vuotiaan vammaistu-kea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähin-tään puoli vuotta niin, että se ai-heuttaa perheelle erityistä rasi-tusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lap-sen hoito.

16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa elä-kettä työkyvyttömyyden tai iän perusteella.

Perusvammaistuki on 89,18 e/kk, korotettu vammais-tuki 208,09 e/kk ja ylin vam-maistuki 403,50 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toi-mintakyky on alentunut sairau-den tai vamman johdosta aina-kin vuoden ajan. Sitä maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työ-kyvyttömyyden vuoksi makset-tavan eläkkeen tai korvauksen tai takuueläkkeen saajalle.

Perushoitotuki on 59,73 e/kk , korotettu hoitotuki 148,69 e/kk ja ylin hoitotuki 314,41 e/kk. Lisäksi hoitotukeen kuuluu 52,09 e/kk veteraanilisää niille pienituloisille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rinta-malisää sekä korotettua tai ylin-tä eläkettä saavan hoitotukea.

Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa.

Ruokavaliokorvaus ■ Kela maksaa ruokavaliokor-vausta 16 vuotta täyttäneille kelia kiaa sairastaville. Veroton korvaus on 21 e/kk.

Vammaisten tulkkauspalvelu■ Kela myöntää ilmaisen tulkkaus palvelun henkilölle, jolla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhe-vamma. Ehtona on tulkkauksen tarve työn, opiskelun, asioinnin tai virkistyksen takia.

Työterveyshuollon tuki■ Kela korvaa työnantajille ja yrit-täjille noin puolet lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuollosta korvaus voi olla 60 %. Työter-veyshuoltoon voi liittää myös sai-raanhoitopalveluja.

Koti&Perhe Esitteet: Koti ja perhe, Eläkkeelle, Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille

Puhelinpalvelu: Lapsiperheiden tuet 020 692 206Asumisen tuet 020 692 201

Eläkeasiat 020 692 202 Maasta- ja maahanmuutto 020 692 207

Äitiysavustus ■ Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaat-teita sisältävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös ottovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen.

Kansainvälinen adoptiotuki■ Kela maksaa verotonta adop-tiotukea kertakorvauksena niille ottovanhemmille, jotka adoptoi-vat alle 18-vuotiaan lapsen ulko-mailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan.

Vanhempainpäivärahat■ Äidillä ja isällä on oikeus työ-suhteen katkeamatta pitää äiti-ys-, isyys- tai vanhempainvapaa-ta lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa näiltä ajoilta verollisia vanhempainpäiväraho-ja.

Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysra-haa maksetaan työolosuhteiden vaarallisuuden vuoksi raskauden alkamisesta lähtien.

Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yh-teensä 18 arkipäivältä äidin äiti-ys- ja vanhempainrahakauden aikana. Tämän lisäksi isä saa kokonaisen isäkuukauden, enin-tään 36 päivää, kun hän käyttää vähintään 12 viimeistä arkipäivää vanhempainrahakaudesta.

Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä.

Isyysrahaa ja vanhempainra-haa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana otetun adoptiolapsen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada van-hempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivältä.

Vanhempainpäivärahat mää-räytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen tai yrittäjätulojen perusteella.

Tulottomalle tai pienituloisel-le vanhempainpäivärahaa mak-setaan 22,96 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäivä-raha maksetaan työttömyystur-van suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 22,96 euroa arkipäivältä että opinto-rahaa.

Lapsilisä ■ Kela maksaa lapsen vanhem-malle verotonta lapsilisää, kun-nes lapsi täyttää 17 vuotta: van-himmasta lapsesta 104,19 e/kk, toisesta 115,13 e/kk, kolmannesta 146,91 e/kk, neljännestä 168,27 e/kk sekä viidennestä ja jokai-sesta seuraavasta lapsesta 189,63

e/kk. Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta 48,55 e/kk.

Ahvenanmaalla on omat lap-silisien määrät, joista päättää maakuntahallitus.

Lapsilisien seuraavat maksu-päivät ovat 24.2., 23.3., 26.4., 25.5., 26.6., 26.7., 24.8. ja 26.9.

Pienten lasten hoidon tuet ■ Lapsella on oikeus päivähoi-toon vanhempainpäivärahakau-den päättymisen jälkeen oppi-velvollisuuden alkuun asti. Van-hemmat voivat valita joko kun-nallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki.

Jos vanhemmat eivät ole va-linneet kunnan järjestämää päi-vähoitoa, he saavat Kelalta las-ten kotihoidon tukea, kun per-heessä on alle 3-vuotias lapsi.

Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha, joka on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 327,46 e/kk, kustakin seuraavasta alle 3-vuo tiaasta lapsesta 98,04 e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista 63,00 e/kk. Li-säksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoito lisää enintään 175,24 e/kk.

Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapsel-leen kotihoidon tukea hoitova-paan ajan, enintään siihen saak-ka kun lapsi aloittaa koulun.

Lasten yksityisen hoidon tu-kea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityi-nen päivähoidon tuottaja.

Yksityisen hoidon tuen hoito-raha on 166,71 e/kk/lapsi. Perhe voi saada tuloista riippuvaa hoi-tolisää enintään 140,19 e/kk/lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuot-tajalle.

Osittaista hoitorahaa makse-taan 93,77 e/kk vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa alle 3-vuotiaan tai perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi.

Elatustuki■ Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun ela-tusvelvollinen ei maksa vahvis-tettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pie-nemmäksi elatusvelvollisen pien-ten tulojen takia. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai vanhempi on adoptoinut lap-sen ilman kumppania. Elatustu-en täysi määrä on 147,96 e/kk/lapsi.

Erityishoitoraha ■ Äiti tai isä voi saada ansionme-netyksen korvauksena verollista

erityishoitorahaa, jos hän osallis-tuu vaikeasti sairaan alle 16-vuo-tiaan lapsensa hoitoon tai kun-toutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikal-la tai näihin liittyvässä kotihoi-dossa sekä kuntoutus- tai so-peutumisvalmennuskurssilla.

Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta.

Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin työ-tulojen mukaan. Tulottomalle tai pienituloiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa 22,96 euroa ar-kipäivältä. Työtön tai opiskelija voi saada vähintään työttömyys-turvan tai opintotuen suuruista erityishoitorahaa.

Asumistuet ■ Kela maksaa pienituloisille henkilöille yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavus-tuksen asumisavustusta (ks. so-tilasavustus) tai eläkkeensaajan asumistukea.

Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukai-set omavastuuosuudet.

Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä nuoremmat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai leskeneläkettä tai takuueläkettä saavat.

Osa-aikaeläkettä tai van-huuseläkettä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat saada yleistä asumistukea.

Muutto ulkomaille tai Suomeen■ Jos muutat ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvan pii-riin. Jos oleskelet ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosi-aaliturvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen.

Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaa-liturvan piiriin, vaikka työskente-ly kestäisi alle vuoden.

Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makse-ta ulkomaille.

Jos muutat Suomeen vakinai-sesti, pääset yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohet-kestä lukien. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuut-to tai vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa taikka avioliitto Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa.

Hae silloin sosiaaliturvan pii-riin pääsyä lomakkeella Y77.

Jos muutat Suomeen alle kahdeksi vuodeksi eli tilapäises-ti, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan etuuksiin.

Mm. lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, per-heenjäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmai-den välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt.

Opiskelu&Työ Esitteet: Opiskelu ja Työttömyys

Puhelinpalvelu: Opiskelijan tuet 020 692 209Työttömyysajan tuet 020 692 210Asevelvollisen tuet 020 692 200

Opintotuki■ Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttäneille, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opis-keleville sekä opintolainan valti-ontakaus ja korkoavustus.

Opintoraha on 38–298 e/kk. Opintoraha on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilai-toksen, hakijan iän, vanhempien luona asumisen ja perhesuhtei-den mukaan.

Vanhempien tulot voivat es-tää tai pienentää toisella asteella opiskelevan perheettömän, alle 20-vuotiaan opintorahan. Van-hempien tulojen pienuus voi ko-rottaa opintorahaa.

Asumislisä on enintään 80 % vuokrasta, 26,90–201,60 e/kk. Vanhemmaltaan asunnon vuok-ranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe voi saa-da Kelan yleistä asumistukea.

Opiskelijan omat tulot voivat estää opintotuen saamisen. Opiskelijan kannattaa itse seura-ta vuositulojaan. Laskentaohjel-ma löytyy internetistä www.kela.fi/laskurit. Muistisääntönä on, että opiskelija voi ansaita 660 e/kk niinä kuukausina, jolloin hän saa opintotukea, ja 1 970 e/kk niinä kuukausina, jolloin hän ei saa sitä.

Voit välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palautta-malla edellisenä vuonna liikaa maksetut tuet viimeistään maalis-kuun loppuun mennessä. Palaut-tamisen voit hoitaa internetissä www.kela.fi/asiointi.

Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle valtion takaaman opintolainan korot enintään viiden puolivuo-tiskauden ajan.

Koulumatkatuki■ Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa päätoimisesti opiskeleva voi saada korvausta

Tehtävät ■ 23

E l ä m ä s s ä • 1 • 2 0 1 2 1 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

22 ■■■■ Etuudet

1. Missä päätetään lääkkeiden korvattavuudesta?a) Helassab) Hileissäc) Hilassa

2. Viime vuonna Kela peri takaisin liikaa maksettuja etuuksia yhteensäa) 1,3 miljoonaa euroab) 74 miljoonaa euroac) 137 miljoonaa euroa

K E l A S S A T ö i S S Ä

Ristikko 1/2012

Ristikko 2/11 ratkaisu

Elämässä 2/2011 olleen ristikon voittajat: 25 euroa voitti: Maija Vepsäläinen, Espoo, 20 euroa voitti: Raili Nieminen, Raisio, 15 euroa voittivat: Tuija Peltomaa, Vanha-Ulvila, Paula Luoma, Pori, Tuovi Koskitanner, Tampere, Tuula Rissanen, Toivala, Sinikka Tuomaala, Tornio, Juha Kääriäinen, Lahti, Lauri Heinonen, Helsinki ja Minni Nordström, Turku. Onnea voittajille!

Oikeat vastaukset:

10 kysymystä sosiaaliturvasta

Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kym-menen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja yksi 20 euron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään maa-nantaina 7.5.2012. Ratkaisija maksaa vastauk-sen palautuksesta normaalin postimaksun. Palautusosoite on Elämässä-lehti Ristikko 1/2012, Palautepalvelut, 00002 HELSINKI.

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja paikkakunta

moderaattorina kelassaKelan asiakasneuvoja Anniina Vähäkuopus työskentelee Kelan yhteyskeskuksessa eli puhelinpalvelussa ja vastaa noin 300 muun asiakasneuvojan kanssa asiakkailta tuleviin puhelui-hin. Vähäkuopuksen erikoisalaa ovat lapsiperheiden ja opiske-lijoiden elämään liittyvät etuudet.

Puhelinpalvelun ohella Vähäkuopus toimii moderaattorina lapsiperheiden Kela-Kerttu-verkkopalvelussa ja Kela-Kertun Facebook-sivuilla. Palvelussa asiakkaat voivat kysyä ja keskus-tella lapsiperheiden etuuksista.

Mitä moderaattori oikein tekee?– Moderaattori vastaa verkkopalvelun sujuvuudesta,

kertoo Vähäkuopus.– Käytännössä vahdin sitä, että keskustelu on asiallista ja

annetut vastaukset ovat oikein.– Palvelu on siitä hieno, että asiakkaat voivat kysyä mieleen

tulevia asioita vaikka keskellä yötä. Me pyrimme yhdessä seit-semän muun ”Kertun” kanssa vastaamaan niihin mahdollisim-man pian – yleensä seuraavan arkipäivän aamuna.

Kelan osallistuminen sosiaaliseen mediaan on Vähäkuopuk-sen mielestä hyvä, sillä se tuo palvelun sinne, missä asiakkaat-kin ovat.

– Sosiaalinen media on kiinteä osa myös omaa elämääni ja vapaa-aikaani. Välillä tuntuu, ettei olisi töissä ollenkaan, kun näitä hommia tekee!

Henrik JussilaKela-Kertun löydät osoitteesta www.kela.fi > Lapsiperheet > Kela-Kerttu.

päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuun-tainen koulumatka asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kus-tannukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse mat-koistaan vähintään 43 e/kk.

Sotilasavustus ■ Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaamiseksi. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja opin-tolainojen korot.

Kela maksaa sotilasavustuk-sena

– perusavustusta, joka on täyden kansaneläkkeen suurui-nen. Lasten määrä korottaa pe-rusavustusta. Perheen tulot voi-vat pienentää avustusta.

– asumisavustusta, joka kor-vaa nekin asumiskulut, joihin ei saa asumistukea.

– erityisavustusta, esimerkiksi lasten tarvikkeisiin ja elatusmak-suihin, jotka asevelvollisen kuu-luisi maksaa palvelusaikana.

Sotilasavustusta voi hakea va-rusmies- tai siviilipalvelusta suo-rittava.

Vuorottelukorvaus■ Vähintään 10 vuotta työelä-mässä ollut työntekijä ja hänen työnantajansa voivat sopia työn-tekijän vuorotteluvapaasta. Se voi kestää vähintään 90 ja enin-tään 359 päivää. Samalla työn-antaja sitoutuu palkkaamaan sa-maksi ajaksi työ- ja elinkeinotoi-mistosta työttömän työnhakijan.

Vuorotteluvapaa-ajalta työn -tekijälle maksetaan vuorottelu-korvausta, joka on 70 tai 80 % työttömyyspäivärahan määrästä.

Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta kassastaan ja muut Kelasta.

Työttömän perustuki ■ Työtön 17–64-vuotias työnha-kija voi saada Kelasta

– työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai

– työmarkkinatukea, jos haki-ja ei täytä niin sanottua työssä-oloehtoa tai on jo saanut enim-mäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta.

Verollinen täysi peruspäivära-ha ja täysi työmarkkinatuki ovat 31,36 e/pv ja lapsikorotus yhdes-tä lapsesta 5,06 e/pv, kahdesta lapsesta 7,43 e/pv ja kolmesta tai useammasta 9,58 e/pv. Lähes kaikki työttömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosiaalietuu-det pienentävät työmarkkinatu-en määrää. Puolison tuloista vä-hennetään 660 e/kk.

Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija

tekee osa-aikatyötä tai satun-naista työtä.

Työtön voi saada työttö-myysturvaa osallistuessaan työl-listymistä edistäviin palveluihin, esimerkiksi työelämävalmennuk-seen tai omaehtoiseen koulu-tukseen.

Työttömyysturvaa voi hakea työ- ja elinkeinotoimistoon il-moittautumisen yhteydessä.

Työttömyysturvan lisät■ Työllistymistä edistäviin pal-veluihin osallistuva voi saada yl-läpitokorvausta, jonka määrä on 9 tai 18 e/pv.

Työttömyysturvaan voi saada eri perustein korotusosaa tai

muutosturvalisää. Niiden täysi määrä on 4,59 e/pv.

Peruspäivärahaan korotus-osaa voi saada esimerkiksi, kun osallistuu työvoimahallinnon jär-jestämiin työllistymistä edistäviin palveluihin tai kun työttömyys alkaa vähintään 3 vuoden työ-historian jälkeen tai kun henkilö irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä pitkän työhistorian jälkeen. Työmarkki-natuen korotusosaa maksetaan vain työllistymistä edistävien palveluiden ajalta.Matka-avustus ■ Jos työmarkkinatukeen oikeu-tettu työtön hakeutuu kokoai-kaiseen työhön työssäkäyntialu-

eensa ulkopuolelle, hän voi saa-da matka-avustuksena 2–4 kuu-kautta täyttä työmarkkinatukea palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkei-notoimisto päättää avustukses-ta, jonka Kela maksaa.

Kotoutumistuki ■ Maahanmuuttajien ja pako-laisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkina-tuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toi-meentulotuki. Kotoutumistukea haetaan työ- ja elinkeinotoimis-tosta.

EläkkeelläEsite: Eläkkeelle

Puhelinpalvelu: Eläkeasiat 020 692 202Omaisen kuoltua 020 692 208

Eläkeläisen perusturva ■ Kelan maksamaa eläkeläisen perusturvaa ovat kansaneläke ja takuueläke. Takuueläke turvaa Suomen eläkeläisille vähimmäis-eläkkeeksi 713,73 e/kk. Pienitu-loinen voi saada lisäksi asumis-tukea.

Kansaneläke ■ Kansaneläkettä saavat ne, joil-la ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni.

Täysi kansaneläke on yksi-näiselle 608,63 e/kk ja parisuh-teessa olevalle 539,85 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitel-len, kun työeläke veroja vähen-tämättä ylittää 53,70 e/kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulona 1 257,96 e/kk ja parisuhteessa olevalle 1 120,46 e/kk. Kansaneläke on verotet-tavaa tuloa. Kan saneläke voi olla mainittua pienempi, jos eläkkeensaaja on asunut ulko-mailla tai ottanut kansaneläk-keensä varhennettuna.

Kansaneläkettä ovat työky-vyttömyyseläke tai määräaikai-nen kuntoutustuki 16–64-vuoti-aalle, työttömyyseläke vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneelle 62–64-vuotiaalle sekä van-huuseläke 65 vuoden iästä. Van-huuseläkkeen voi ottaa varhen-nettuna 62 vuoden iästä alkaen.

Kela myöntää lapsikorotusta sekä kansan- että työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsikorotus on 21,23 e/kk/ lapsi.

Kuntoutustuki ■ Määräajaksi myönnettävä kun toutustuki on työkyvyttö-myyseläke, jonka tavoitteena on

edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kun-touttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämiseen. Tuen saannin eh-tona on hoito- tai kuntoutus-suunnitelma tai sen valmistelu.

Kuntoutustuki on samansuu-ruinen kuin normaali työkyvyt-tömyyseläke.

Takuueläke ■ Kela maksaa takuueläkettä eläkeläiselle, jonka kaikki muut eläkkeet bruttomääräisinä jäävät alle 707,26 e/kk. Jos työeläkettä ei ole lainkaan, takuueläke on yksinäiselle kansaneläkeläiselle 105,10 e/kk ja parisuhteessa ole-valle 173,88 e/kk. Määrä on pie-nempi varhennetun kansaneläk-keen saajalle.

Takuueläkettä saa myös 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön maahanmuuttaja kolmen vuo-den Suomessa asumisen jälkeen.

Rintamalisät■ Kela maksaa mies- tai naisve-teraanille verotonta rintamalisää 47,55 e/kk ja kansaneläkettä saavalle verotonta ylimääräistä rintamalisää.

Miinanraivaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintama-lisään.

Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle veteraanilIe. Rintamalisiin oikeuttavia tun-nuksia ei voi enää hakea.

Perhe-eläke■ Kela maksaa yleistä perhe-elä-kettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsil-le. Perhe-eläkettä ovat lesken-eläke alle 65-vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle l8-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös 18–20-vuotias opiskeleva lapsi.

Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta alkueläke, joka on 313,90 e/kk. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhe-suhteista ja tuloista riippuen jat-koeläkettä. Jatkoeläkkeen täysi määrä on sama kuin kansaneläk-keen, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi hänen muut tulonsa.

Lapseneläkkeenä Kela mak-saa tuloista riippumattoman pe-rusmäärän, joka on 57,76 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeis-tään riippuen täydennysmäärää enintään 87,36 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennys-määrää.

1c, 2b, 3c, 4c, 5a, 6b, 7b, 8a, 9b ja 10c.

3. Kela uudistaa ja yksinkertaistaa kolmen tulevan vuoden aikanaa) 75 hakemuslomakettab) 115 hakemuslomakettac) 250 hakemuslomaketta

4. Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee 1.6.2012a) seitsemästä päivästä viiteenb) kolmesta viikosta kahteen c) neljästä kuukaudesta kahteen

5. Mikä näistä on Kelan työ - ikäisille järjestämä kuntoutus?a) Aslakb) Oulac) Jouni

6. Kelan korvaamalle taksikyydille voi tilata tutun kuljettajan, jos ona) eläkeläinenb) vaikeavammainen tai alle 16 v.c) raskaana tai matkustaa vauvan kanssa

nA

nA

uit

to

7. Mikä näistä ei ole ruotsalainen eläke?a) inkomstpensionb) lyxpensionc) premiepension

8. Yli 75-vuotiaiden käyttämistä lääkkeistä yleisimpiä ovata) sydän- ja verenkierto- sairauksien lääkkeetb) psyykenlääkkeetc) kipulääkkeet

9. Opintotuen asumislisä on enintääna) 150,60 e/kkb) 201,60 e/kkc) 250,60 e/kk

10. Mitä näistä etuuksista ei voi hakea verkossa?a) elatustukeab) vanhuuseläkettäc) työkyvyttömyyseläkettä

V e i j o W i r é n