Taiteen markkina- tutkimus · 2015. 10. 18. · Taiteilijat, jotka kuuluvat ns. gallerian talliin,...

Raportti kuvataiteen ja taide- käsityön markkinoista Suomessa 2014

Taiteen markkina-tutkimus

Teollisuustaiteen Liitto OrnamoTeollisuustaiteen Liitto Ornamo on muotoilualan ammatillis-aatteellinen järjestö. Ornamo edustaa yli 2 200 koulutettua muotoilijaa, suunnittelijaa sekä taideteollista taiteilijaa ammattimaisessa toimin-nassa. Noin neljännes Ornamon jäsenistä tekee taiteellista työtä ja kolme neljäsosaa muotoilutyötä. Järjestön jäsenet työskentelevät teollisen muotoilun, tekstiili-, vaatetus- ja huonekalusuunnittelun, sisustusarkkitehtuurin, immateriaalisen suunnittelun, digitaalisten sisältöjen, käyttöliittymien, pakka-ussuunnittelun sekä palvelumuotoilun ja pelisuunnittelun, taidekäsityön ja taiteen aloilla.

Taiteen markkinatutkimusRaportti kuvataiteen ja taidekäsityön markkinoista Suomessa 2014

Taiteen markkinatutkimus on toteutettu Teollisuustaiteen Liitto Ornamon toimeksiantona osana Taideteollisuus Suomen myyntivaltiksi -hanketta. Hanke on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta. ESR-kehittämisohjelmasta rahoitetaan valtakunnallisia hankkeita, joilla edistetään kulttuurin ja luovien alojen liiketoimintaa. Hankkeen tuen on myöntänyt Hämeen ELY-keskus.

www.ornamo.fi/taiteenmarkkinatutkimus

Kvalitatiivinen tutkimus ja koonti Kopla Helsinki, Tatu MalmströmKvantitatiivinen tutkimus Taloustutkimus, Christel Nummela

Kirjoittajat Anna Rikkinen ja Tatu Malmström

Julkaisija Ornamo

Ulkoasu Kopla Helsinki, Oona Viskari

ISBN 978-952-67118-8-1

3

JohdantoSuomessa tehdään jatkuvasti kauniita, mielenkiintoisia ja vaikuttavia kuvataide-teoksia ja taidekäsityötuotteita. Miksi laadukas suomalainen taide näkyy arjessa ja ympäristössämme silti niin vähän? Miksi yleisö ei löydä etsimäänsä taidetta? Miten yritykset käyttäisivät suomalaista taidetta ja taidekäsityötä enemmän toiminnassaan?

Ornamo käynnisti vuonna 2014 kuvataiteen ja taidekäsityön kotimaista ja kansainvälistä markkinatilannetta selvittävän hankkeen, Taideteollisuus Suomen myyntivaltiksi. Hankkeen tavoitteena on edistää taiteilijoiden ja taidekäsityöläisten sekä gallerioiden, myymälöiden ja huutokauppojen verkottumista ja kehittää alan liiketoimintaa. Hanke aloitettiin tällä taiteen markkinatutkimuksella, jossa luodattiin sekä kentän nykytilaa että kehi-tystarpeita. Tutkimus tehtiin suomalaisen kuluttajan näkökulmasta, jotta ymmärrystä taiteen markkinasta saadaan suoraan ostajakentästä. Aiempaa markkinatutkimusta ei taiteen alalla ole tehty, poikkeuksena Kira Sjöbergin tutkimus Nykytaiteen markkinarakenne, ansaintalogiikka ja uudet liiketoi-mintamallit.*

Ornamon tutkimus on ennen kaikkea katsaus taiteen markkinaan alan ul-kopuolelta. Ytimessä oli kysymys: mitä suomalaiset kaipaavat taiteen mark-kinalta omista lähtökohdistaan? Tavoitteena oli ymmärtää taiteen rakenteita aidosti kuluttajan näkökulmasta. Toisaalta tarkasteltiin myös yrityksiä asiakkaina, mm. miten yrityksissä koetaan taiteenmarkkina.

Kuvataiteen ja taidekäsityön kuluttamisen kulttuuri on Suomessa nuorta verrattuna Keski-Eurooppaan. Alan asiantuntijat ovat huolissaan, että taiteen ja taidekäsityön keräilijäkunta vanhenee ja uusia keräilijöitä tulee alalle vähän. Tutkimuksesta selvisi että 90 % suomalaisista on kiinnostunut taiteen ja taidekäsityön ostamisesta, kuitenkaan 27 % ei löydä tietoa taiteesta helposti. Tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten suhtautuminen taitee-seen oli kiinnostunutta, monipuolista ja luontevaa, mutta hekin kokivat, että kiinnostavan taiteen löytäminen on vaikeaa. Nuorten kokemuksen mukaan nykyiset kanavat eivät palvele heitä.

Miten Suomessa kuvataiteilija tai käsityöläinen ylipäätään saa töitään myytyä? Useat ammattiin kouluttautuneet taiteilijat joutuvat tekemään muita töitä leipänsä eteen. Näyttelyiden järjestäminen on kallista, sillä Suomen taidekentän erityispiirteenä suurin osa gallerioista perii taiteilijoil-ta sekä provision myynneistä että tilavuokran. Suomessa on vain muutama kansainvälisen taidekentän sääntöjen mukaan toimiva galleria. Ne toimivat provisioperiaatteella, joten taiteilija ei maksa tilasta vuokraa vaan kulut ka-tetaan myynnillä. Taiteilijat, jotka kuuluvat ns. gallerian talliin, voivat pitää yksityisnäyttelyn galleriassa noin joka kolmas vuosi. Sen lisäksi galleria on sitoutunut markkinoimaan heidän teoksiaan mm. taidemessuilla.

Ornamon tutkimuksen tarkoituksena on tarjota taiteen välittäjille tietoa kuluttajista ja siten ajatuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on, että suomalainen taiteen markkina pystyisi toimimaan kannattavasti ja ostajat sekä tekijät kohtaisivat entistä paremmin.

Johdanto

4

Digitalisoitumisen myötä kulutustottumukset ja taiteen muodot ovat muutoksessa. Verkkoympäristö ja tekniikan kehittyminen on tuonut taiteilijoille ja käsityöläisille uusia mahdollisuuksia tehdä ja esitellä teoksiaan. Samoin yleisöllä on käytössä uusia väyliä kohdata taidetta, saada tietoa, vertailla hintoja ja osallistua teoksen suunnitte-luprosessiin. Onko verkkoympäristöä hyödynnetty alalla riittävästi ja mitä käynnissä oleva yleinen kuluttajakäyttäytymisen muutos tarkoit-taa taiteen ja taidekäsityön myynnille Suomessa?

Ornamon tutkimus vie osaltaan taiteilijoiden monipuolisen ammat-titaidon hyödyntämistä yhteiskunnassa eteenpäin tarjoamalla tietoa ostajan – niin yksityisen kuin yrityksen – näkökulmasta taiteen näky-vyyden ja ostamisen prosesseihin.

Haluan lämpimästi kiittää kaikkia tutkimukseen ja Ornamon hankkeeseen osallistuneita. Toivon markkinatutkimuksen hyödyttävän mahdollisimman monia!

Helsingissä 13.8.2014

Anna RikkinenAsiantuntijaTeollisuustaiteen Liitto Ornamo

Miten tutkimus tehtiinKuvataiteen ja taidekäsityön markkinatutkimus toteutettiin kyselytut-kimuksella, jolla kartoitettiin kotimaisen kuluttajan ja yritysten tarpei-ta. Asiakkaita paremmin ymmärtämällä on mahdollista myös kehittää näille suunnattuja palveluita monipuolisemmaksi. Lisäksi voidaan tehokkaammin suunnata palvelut vastaamaan uuden ostajasukupolven sekä taiteen potentiaalisten uusasiakkaiden kysyntää.

Tutkimuksen tekijät kilpailutettiin ja tutkimusta tekemään valittiin kaksi eri toimijaa. Tutkimuksen kvalitatiivinen osio ja toimenpide-eh-dotukset teki Kopla Helsinki ja kvantitatiivisen osion Taloustutkimus.

Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin Kopla Helsingin omalla Juttu-tupa-työkalulla, joka on suljettu alusta ryhmäkeskusteluille verkossa. Keskusteluja järjestettiin neljä ajalla 6.–8.5.2014. Kohderyhmiä oli myös neljä (kukin omana keskustelunaan): yksityishenkilöt, jotka eivät ole ostaneet taidetta ikäryhmissä 20–29 vuotta sekä 30–60 vuotta, yk-sityishenkilöt, jotka ovat jo ostaneet taidetta sekä yritysten ja ammatti-laisten edustajat.

Laadullisessa vaiheessa oli tavoitteena ymmärtää kuluttajien aitoa motivaatiota, ajattelua taidemarkkinasta sekä taiteen merkitystä osana elämää. Verkkokeskustelut analysoitiin ja tämän jälkeen työstettiin kvantitatiivisen tutkimuksen teemat ja kysymykset. Laadullinen vaihe loi pohjan, jota vasten kvantitatiivisia tuloksia peilattiin. Tutkimus-

Johdanto Johdanto

5

raportin lainaukset ovat suoria nostoja kuluttajien kanssa käydyistä verkkokeskusteluista. Ne ovat siis yksittäisiä näkemyksiä, jotka on valittu raporttiin esimerkeiksi siitä, miten suomalainen todella puhuu taiteesta.

Taloustutkimus Oy toteutti kvantitatiivisen tutkimuksen kulutta-jille ja yrityksille. Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin Taloustutkimuk-sen Internet-paneelissa 20.-27.5.2014. Tutkimukseen vastasi 1.074 panelistia. Tavoitteena oli saada 1.000 vastaajaa. Kohderyhmänä olivat 15-79-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (pl. Ahvenanmaa). Tutkimuksen otos kohdistettiin sukupuolen, iän ja suuralueen mu-kaan väestöä edustavaksi. Lisäksi lopullinen data painotettiin näiden tekijöiden suhteen väestöä edustavaksi (suomalaiset 15-79-vuotiaat pl. Ahvenanmaa, joita on 4.244.000) ), jotta tulokset kertovat mahdolli-simman tarkasti tavallisen suomalaisen ajatuksista.

Yrityshaastattelut tehtiin 23.5-4.6.2014 Taloustutkimuksen puhe-linhaastattelukeskuksessa Helsingissä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat vähintään 250 henkilöä työllistävien yritysten pääkonttoreissa henkilöt, jotka yrityksessä päättävät/vastaavat taidehankinnoista tai ovat mukana päättämässä. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 100 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Yhden haastattelun keskimääräinen kesto oli noin 20 minuuttia. Taustaryhminä kuvioissa ovat vastaajan asema yrityksessä (työntekijä, asiantuntija, keskijohto ja ylin johto) sekä yrityksen toimialoista teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa ja muu palvelu (näissä vastaajien määrä oli vähintään 16).

Kopla Helsinki yhdisti kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen vaiheen tulokset sekä tiivisti niistä kehitysehdotukset alalle. Tutkimus on ko-konaisuudessaan ladattavissa Ornamon verkkosivuilla. Tiivistelmä on julkaistu painotuotteena (suomi, ruotsi, englanti).

Johdanto

1

Suomalaiset ja taide

Me suomalaiset arvostamme taidetta. Sitä on ollut lapsuu-denkodeissamme ja moni tekee taidetta itsekin. Kaiken kaikkiaan kohtaamme taidetta kohtuullisen paljon. Minkä-laisia me olemme taiteen seuraajina? Minkälaiset ryhmät kokevat taiteen konventiot omakseen? Mitä arvostamme taiteilijassa ja teoksessa?

Ensimmäisessä osassa tarkastellaan suomalaisia taide-harrastajina.


7

Osa 1

Suomalaiset ovat taiteen demokraattisia kohtuukuluttajia Suomalaiset arvostavat taidetta. He ovat taiteesta kiinnostuneita ja olisivat halukkaita myös ostamaan sitä. Ihmiset kuitenkin ajattelevat, että taidemaailman toimijat eivät palvele koko kansaa, vaan keskittyvät taiteen suurkuluttajiin (ks. s. 8).

Suomalaisista lähes puolet käy taidenäyttelyissä 1–2 kertaa vuo-dessa. Vain harva käy näyttelyissä useammin kuin 1–2 kertaa kolmessa kuukaudessa. Naiset ovat miehiä ahkerampia taidekävijöitä. Lisäksi suurten kaupunkien asukkaat ja korkeasti koulutetut käyvät taidenäyt-telyissä muuta väestöä enemmän.

Ikäryhmistä vain eläkeläiset käyvät muita useammin kokemassa taidetta. 15–64-vuotiaissa erot ikäryhmien välillä ovat pieniä. Taide-harrastus on myös periytyvää: Ne, joilla on ollut taidetta lapsuuden kodissaan, käyvät huomattavasti muita useammin taidenäyttelyissä. Taidetta on ollut lapsuuden kodissa 71 prosentilla suomalaisista. Tai-detta kodeissa on ollut enemmän nuorilla, korkeasti koulutetuilla sekä kaupungeissa asuvilla suomalaisilla.

Tulotaso ei korreloi taideharrastuksen kanssa, mutta taidetta itse ostaneet käyvät näyttelyissä muita useammin. Harrastuneisuus taitee-seen näkyy sekä näyttelykäynneissä että taiteen ostamisessa.

0 20 40 60 80 100

1-2 kertaa kuussa tai useammin

1-2 kertaa/3 kk

1-2 kertaa/puolessa vuodessa

1-2 kertaa vuodessa

En yleensä käy, tai korkeintaan hyvin epäsäännöllisesti

Nainen

Kaikki

Mies

15–29 v.

30–39 v.

40–49 v.

50–64 v.

65–79 v.

%

49 30 11 37

1482662

1383058

2192860

1293157

3982457

310152943

55 10 2528

0 20 40 60 80 100

1-2 kertaa kuussa tai useammin

1-2 kertaa/3 kk

1-2 kertaa/puolessa vuodessa

1-2 kertaa vuodessa

En yleensä käy, tai korkeintaan hyvin epäsäännöllisesti

Nainen

Kaikki

Mies

15–29 v.

30–39 v.

40–49 v.

50–64 v.

65–79 v.

%

49 30 11 37

1482662

1383058

2192860

1293157

3982457

310152943

55 10 2528

Kuinka usein käyt yleensä taide- näyttelyissä (museot, galleriat)?

Termit ”taide” ja ”taidekäsityö” on eritelty tässä raportissa vain silloin, kun niiden välillä on tulosten kannalta eroa. Muuten on käytetty termiä ”taide” viittaamaan molempiin.

Pyöristyksestä johtuen graafien yhteenlasketut luvut eivät välttämättä ole 100 %.

8

Osa 1


Kuka Suomessa harrastaa taidetta?Suurelta osin suomalaiset ovat taiteen ns. kohtuukuluttajia. Tutkimuk-sessa löytyi neljä ryhmää, jotka johdonmukaisesti eroavat keskiverto-suomalaisesta taiteen kuluttajasta.

Suurkuluttajat: Yksi joukko taiteen ostajissa on ylitse muiden: taidetta jo ostaneet ja ne, joilla on ollut taidetta jo lapsuuden kodissaan. Tämä joukko seuraa taidetta muita enemmän. Heille taidekentän kana-vat ja konventiot ovat tuttuja. He käyvät näyttelyissä ja ostavat taidetta. Nämä ihmiset ovat taiteen sisäpiiriläisiä.

Vähän taidetta harrastavat: Toinen suuri joukko muodostuu vähän taidetta harrastavien ryhmästä, joka on suurkuluttajien vastakohta. Heil-lä myös kiinnostus taidetta ja sen hankkimista kohtaan on pienintä.

Nuoret: Nuoret suomalaiset suhtautuvat taiteeseen arkipäiväise-nä asiana. He käyttävät paljon internetiä, eivätkä piittaa perinteisistä rakenteista. Suomalaisnuoret myös tekevät eniten taidetta itse muihin ikäryhmiin verrattuna. Eri taiteenlajit kiinnostavat heitä monipuo-lisemmin kuin muita suomalaisia. He myös toivovat taiteelta muu-ta väestöä enemmän ajatusten herättämistä. Siinä missä iäkkäissä ryhmissä taiteen perinteiset muodot hallitsevat mielikuvia, nuorille taide on monimuotoista ja arkista. Nuoret näkevät taiteen ostamisen normaalina kuluttamisena, ja heille on tärkeää tukea taiteilijan tai

Onko lapsuuden kodissasi ollut taidet-ta tai taidekäsitöitä esillä tai onko kotiisi hankittu taidetta?

0 20 40 60 80 100

Ei

Kyllä

Jatkotutkinto (lisensiaatti, tohtori)

Ylempi korkea-koulututkinto

Alempi korkea-koulututkinto

Ammattikorkea-koulututkinto

Ammattitutkinto

Lukio

Peruskoulu

65–79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Mies

Nainen

Kaikki

%

71 29

28

31

21

24

31

38

31

32

24

39

28

21

24

29

72

69

79

76

69

62

69

68

76

61

72

79

76

71

0 20 40 60 80 100

Ei

Kyllä


Ylempi korkea-koulututkinto

Alempi korkea-koulututkinto

Ammattikorkea-koulututkinto

Ammattitutkinto

Lukio

Peruskoulu

65–79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Mies

Nainen

Kaikki

%

71 29

28

31

21

24

31

38

31

32

24

39

28

21

24

29

72

69

79

76

69

62

69

68

76

61

72

79

76

71


9

Osa 1

taidekäsityöläisen itsensä toteuttamista. Nuorten sukupolvien suhtau-tuminen taiteeseen, kuten elämään yleensäkin, on kansainvälistä. Erot korostuvat erityisesti alle kolmekymppisissä, mutta ovat näkyvillä aina 40 ikävuoteen saakka.

Keski-iän ylittäneet suomalaiset: Keski-iän ylittäneet suomalaiset arvostavat perinteisiä toimintatapoja ja perinteisiä taiteenlajeja. He, ja erityisesti hyvätuloiset, kokevat galleriat omakseen ja arvostavat erityisesti maalaustaidetta. Tämä ryhmä on luonnollisesti ehtinyt ostaa enemmän taidetta kuin nuoret. Heille taiteen ostaminen ei ole kulutta-mista, toisin kuin nuorille ryhmille. Taiteen suomalaisuus ja kauneu-den harmonia on tälle ikäryhmälle tärkeä arvo.

Suomalaiset tekevät taidetta myös itseYli neljännes suomalaisista tekee taidekäsitöitä taiteen harrastami-sen (käynnit, hankkiminen) lisäksi. Taidetta tekee useampi kuin joka kahdeskymmenes.

Sukupuolten välillä on eroa taidekäsityön tekemisessä. Miehet ja naiset tekevät yhtä paljon taidetta, kun taas naiset tekevät taidekäsitöi-tä lähes neljä kertaa miehiä enemmän.

Ikäryhmistä alle 30-vuotiaat tekevät eniten taidetta. Vähiten taidet-ta tekevät vanhimmat ikäryhmät. Eläkeläiset tekevät eniten taidekäsi-töitä.

0 20 40 60 80 100

En tee taidetta tai käsitöitä itse

Teen molempia

Teen käsitöitä

Teen taidetta

65–79 v.

50–64 v.

40–49 v.

30–39 v.

15–29 v.

Mies

Nainen

Kaikki

%

6 7

12 37

58

80

56

55

64

62

54

10

8

3

5

9

2

28

456

6 12

23

30

25

30

35

12

7

7

3

2

0 20 40 60 80 100

En tee taidetta tai käsitöitä itse

Teen molempia

Teen käsitöitä

Teen taidetta

65–79 v.

50–64 v.

40–49 v.

30–39 v.

15–29 v.

Mies

Nainen

Kaikki

%

6 7

12 37

58

80

56

55

64

62

54

10

8

3

5

9

2

28

456

6 12

23

30

25

30

35

12

7

7

3

2Harrastatko itse taiteen tai käsitöiden tekemistä?

Joka 8. nuori suomalainen tekee taidetta.

10

Osa 1


Taidemaailmaa seuraavat vain harrastajat61 % suomalaisista seuraa ei lainkaan tai ei juurikaan taidemaailmaa. Erittäin aktiivisesti taidetta seuraa vain joka kymmenes. Poikkeuksena tästä ovat taiteen suurkuluttajat ja iäkkäät suomalaiset, jotka seuraavat taidemaailman tapahtumia ahkerammin kuin muut ryhmät.

Aktiiviset ryhmät myös tietävät mitä seurata ja mistä, sillä nykyiset taidemaailman tavoittamisen tavat on heille suunnattu. Tiedon ja jopa osaamisen puute hidastavat muilla suomalaisilla merkittävästi taiteen piiriin pääsyä. Taiteen nykyiset markkinointimediat eivät tutkimustu-losten pohjalta ole tehokkain tapa tavoittaa uusia taiteesta kiinnostu-neita ihmisiä. Tämä medioiden sisäänpäin kääntyneisyys näkyy myös mielikuvissa taiteen eri myyntikanavista. Keskimäärin käsitys taiteen myyntikanavista on hatara ja mielikuva etäinen. Etenkin suhteutettuna siihen, kuinka kiinnostavaksi itse taide koetaan.

Taidemedioita enemmän suomalaiset seuraavat taidetta sivuavia te-levisio-ohjelmia. Taidetta tällaisissa televisio-ohjelmissa näkee 10 pro-senttiyksikköä isompi osa suomalaisista kuin näkee taidetta taideme-dioissa. Tämä tarkoittaa yli 400 000 henkilöä. Joukkomedioiden kautta myös taiteella olisi mahdollisuus puhutella tavallisia suomalaisia.

Taidemaailman seuraamisen aktiivisuus on yksi tutkimuksen monista tuloksista. Taiteen markkinatoimijoiden on löydettävä keinot tavoittaa suomalaiset heille luontevissa paikoissa ja madaltaa osallistu-misen kynnystä. Kiinnostusta on.

Nykyisellään taidemarkkinoilla on kaksi keskeistä mielikuvahaas-tetta: sitä pidetään yhtäältä etäisen hahmottomana ja toisaalta sulkeu-tuneena ja pienenä, yleisölle vaikeana, piirinä.

Tärkeintä on teos: taiteilijan koulutus ja kotimaa eivät ratkaiseYleisesti ottaen kuluttajalle ei ole ratkaisevaa onko taiteilija, jonka teosta ollaan ostamassa, saanut ammatillisen koulutuksen. Vain harva vastaaja näkee tässä eroja myöskään taiteenlajien välillä. Iäkkäät, hyvin ansaitsevat sekä taiteen suurkuluttajat korostavat koulutuksen merki-tystä. Olemme koulutettu kansa ja koulutusta arvostetaan myös taitees-sa. Silti kaikkein tärkeintä enemmistölle on itse teos ja sen herättämä tunne. Suomalainen haluaa ihastua taiteeseen, ei vain arvostaa sitä.

Joka neljännelle vastaajalle taiteilijan kotimaalla ei ole suurta merkitystä, vaikka kotimaisuus onkin positiivinen asia. Erityisesti nuorille kotimaisuus ei ole taiteessa arvo sinänsä. Taiteen suurkulut-tajat pitävät kotimaisuutta positiivisena, kun taas vähän harrastavien näkemykset hajautuvat voimakkaasti. Osalle suomalaisuus on erittäin tärkeää, osalle merkityksetöntä.

”Suomalaisuus ei ole tärkeä kriteeri, mutta on se positiivinen asia.”

“Koulutuksen korostaminen on mielestäni täällä Suomessa pinnalla, mutta omasta mieles-täni toisarvoista.”


11

Osa 1

Jos taiteilijan koulutus on ratkaisevaa vain taidemaailman sisäpiiri-läisille eikä kotimaisuus määrää mitä ostetaan, niin kuinka ja millaista taidetta suomalaiset oikein haluavat ostaa? Seuraavassa osiossa käsi-tellään suomalaisten taiteen ostamiseen liittyviä käsityksiä.

0 20 40 60 80 100

Haluan tutustua vain suomalaiseen taiteeseen. En halua ostaa ulkomaista taidetta

Minulle on hyvin tärkeää, että ostamani teos on suomalainen

Suomalaisuus ja itse teos ovat yhtä tärkeitä

Ostan mieluusti suomalaista taidetta, mutta tärkeintä on itse teos

Ostamani taiteen kotimaalla ei ole merkitystä minulle

65-79 v.

50–64 v.

40–49 v.

30–39 v.

15–29 v.

Mies

Nainen

Kaikki

%

27

21

33

44

25 55

43

42

53

48

11

7

15

14

14

29

21

14 45

49

47

15

15

25 13

11

6

4

3

2

6 3

4

8

1

3

9 2

8 30 20 40 60 80 100

Haluan tutustua vain suomalaiseen taiteeseen. En halua ostaa ulkomaista taidetta

Minulle on hyvin tärkeää, että ostamani teos on suomalainen

Suomalaisuus ja itse teos ovat yhtä tärkeitä

Ostan mieluusti suomalaista taidetta, mutta tärkeintä on itse teos

Ostamani taiteen kotimaalla ei ole merkitystä minulle

65-79 v.

50–64 v.

40–49 v.

30–39 v.

15–29 v.

Mies

Nainen

Kaikki

%

27

21

33

44

25 55

43

42

53

48

11

7

15

14

14

29

21

14 45

49

47

15

15

25 13

11

6

4

3

2

6 3

4

8

1

3

9 2

8 3

Onko sinulle merkitys-tä sillä, että ostamasi taide on suomalaista?

12

Osa 1


· Suomalaiset kuluttavat taidetta oman kokemuksensa mukaan kohtuullisesti.

· Keskivertosuomalaisesta käyttäytymiseltään eroavat suurkuluttajat, nuoret sekä keski-iän ohittaneet.

· Taidemaailmaa ja -mediaa seuraavat vain asiaan vihkiytyneet. Keski- vertosuomalainen kohtaa taidetta enemmän lifestyle-mediassa (esim. sisustusohjelmat) ja muissa muuten seuraamissaan viestimissä kuin taidemediassa.

· Taiteen arvostuksen kohdalla keskeisintä ei ole taiteilijan tausta (koulutus, kotimaa), vaan itse teos ja siihen ihastuminen. Iäkkäille ja taiteen suurkuluttajille taiteilijan kotimaisuudella ja koulutuksella on itseisarvoa.

Tiivistelmä

2

Taidetta koteihin

Kaksi kolmasosaa meistä on ostanut taidetta tai taide- käsityötä ja jopa yhdeksän kymmenestä olisi kiinnostunut ostamaan niitä. Elämyksestä omalle seinälle on kuitenkin pitkä matka. Mitä me suomalaiset haluamme taiteelta, jota harkitsemme kotiimme? Minkä verran olemme siitä valmiit maksamaan? Entä mikä erottaa taiteen ostamisen muusta kuluttamisesta?

Toisessa osassa käsittelemme sitä, miten käsityksemme taiteesta muuttuvat, kun puhutaan sen ostamisesta.

Taidetta koteihin

14

Osa 2

Suomalaisista 2/3 on ostanut taidettaEnemmistö suomalaisista on ostanut taidetta tai taidekäsityötä. Mark-kinoiden rakenteen ja toimintatapojen nähdään kuitenkin palvelevan vain tiettyä kansanosaa, taiteen suurkuluttajia sekä keski-iän ohittanei-ta, varakkaita suomalaisia. Mielikuvissa taiteen ostaminen sopii näitä ryhmiä huonommin nuorille, vaikka myös nuoret ovat ostaneet taidetta, ja ovat etenkin kiinnostuneita ostamaan sitä. Miten taidetta ostetaan ja mistä erot kertovat? Tätä käsitellään tutkimuksen osassa 3.

Taidekäsityöt ovat kaikenikäisten ja naisten juttu. Taiteen ostami-nen myös alkaa usein taidekäsitöistä. Taidekäsityön ostamisessa erot ikäryhmien välillä ovat pienemmät kuin taiteen kohdalla. Sukupuolten väliset erot puolestaan ovat taidekäsitöiden ostamisessa suuremmat kuin taiteen ostamisessa. Keskituloiset suomalaiset ostavat taidekäsi-töitä muita tuloluokkia enemmän.

Taiteenlajeista suosituin on maalaustaide. Maalausten lisäksi erityi-sen suosittuja ovat olleet taidekorut. Eläkeikäiset ovat ostaneet lähes tuplasti muita suomalaisia enemmän maalauksia. Vanhemmat ryhmät ja yli 4 000 euroa kuussa ansaitsevat ovat ostaneet eniten maalausten lisäksi taidegrafiikkaa. Taidegrafiikka on taiteen harrastajan laji, ja tai-teen suurkuluttajat ovat ostaneet sitä kaikista ryhmistä eniten. Miehet ovat kunnostautuneet veistosten ostajina, vaikka he kaiken kaikkiaan ostavat hieman naisia vähemmän taidetta.

Nuorissa vastaajaryhmissä esiin nousee monipuolisesti eri taiteen ja taidekäsityölajien ostaminen. Maalauksella ei ole yhtä vankkaa asemaa kuin iäkkäissä vastaajaryhmissä. Sama näkyy myös kiinnostavimpien tai-teenlajien kohdalla. Suomalaisnuoret ovat taiteen suhteen kaikkiruokaisia.

Termeillä on merkitystäTermi taidekäsityö vaikuttaa suuresti ostajalle ja kuluttajalle syntyvään mielikuvaan. Mielikuva taidekäsityöstä on perinteinen sekä tekemisen että materiaalien osalta ja vähemmän kaupallinen kuin design. Taidekä-sityö tuntuu läheiseltä ja voi olla itse tehtyä. Osan mielestä perinteikäs termi viestii kotikutoisuudesta.

Termi uniikki design taas viestii moderniudesta, laadusta ja tyy-likkyydestä. Toisaalta uniikki design tuntuu kalliilta, kaupalliselta ja etäiseltä. Se on teollista, kylmää ja kliinistä. Osalle vierasperäinen termi on jopa teennäinen.

Kaiken kaikkiaan uniikki design koettiin myyvemmäksi mutta kyl-memmäksi. Tiettyjä asioita taas oli tärkeä myydä taidekäsityönä. Niinpä taiteentekijän on hahmotettava niin oman tuotteen välittämä viesti kuin kohdeyleisön odotuksetkin. On tiedettävä mitä itse on myymässä ja mitä kuluttaja on ostamassa. Uniikkia designia etsivä ei innostu taidekä-sityöstä ja päin vastoin. Itse teoksesta riippumatta termit vastaavat kuluttajalle eri tarpeeseen.

”Taidekäsityö on itselle läheisempi termi. Tuntuu ettei mulla voisi ikinä olla varaa uniikkiin designiin.”

”Uniikki design tuo mieleen konkreettisesti Design Forumin ja ns. uuden muotoilun ja taide-käsityö taas perinteisem-mät käsityöt/tekniikat.”

15

Osa 2

Taidetta koteihin

Oletko joskus ostanut taidetta (maalaus, veistos, taidegrafiikka jne.)?

Oletko joskus osta-nut taidekäsitöitä tai uniikkia designia (käsin tehdyt astiat, korut jne.)?

% 0 20 40 60 80 100

Kyllä

Ei

Jatkotutkinto (lisensiaatti, tohtori) 65 35

Ylempi korkea-koulututkinto 66 34

Alempi korkea-koulututkinto 76 24

Ammattikorkea-koulututkinto 71 29

Ammattitutkinto 57 43

Lukio 46 54

Peruskoulu 55 45

65-79 vuotta 82 18

50–64 vuotta 71 29

40–49 vuotta 65 35

30–39 vuotta 52 48

15–29 vuotta 38 62

Mies 58 42

Nainen 64 36

Kaikki 61 39

% 0 20 40 60 80 100

Kyllä

Ei






Lukio 46 54

Peruskoulu 55 45

65-79 vuotta 82 18

50–64 vuotta 71 29

40–49 vuotta 65 35

30–39 vuotta 52 48

15–29 vuotta 38 62

Mies 58 42

Nainen 64 36

Kaikki 61 39

% 0 20 40 60 80 100

Kyllä

Ei






Lukio 46 54

Peruskoulu 55 45

65-79 vuotta 82 18

50–64 vuotta 71 29

40–49 vuotta 65 35

30–39 vuotta 52 48

15–29 vuotta 38 62

Mies 58 42

Nainen 64 36

Kaikki 61 39

% 0 20 40 60 80 100

Kyllä

Ei






Lukio 46 54

Peruskoulu 55 45

65-79 vuotta 82 18

50–64 vuotta 71 29

40–49 vuotta 65 35

30–39 vuotta 52 48

15–29 vuotta 38 62

Mies 58 42

Nainen 64 36

Kaikki 61 39

0 20 40 60 80 100

Kaikki 66 34

Nainen 2377

Mies 4456

Työtön 4753

15–29 vuotta 4852

30–39 vuotta 4060

40–49 vuotta 3367

50–64 vuotta 2575

65-79 vuotta 2377

Peruskoulu 2872

Lukio 4258

Ammattitutkinto 3862Ammattikorkea-koulututkinto 2872

Alempi korkea-koulututkinto 2575

Ylempi korkea-koulututkinto 2872


4753

Kyllä

Ei

%

Taidetta koteihin

16

Osa 2

Yhdeksän kymmenestä on kiinnostunut ostamaan taidettaKaksi kolmesta suomalaisesta on ostanut taidetta, mutta yhdeksän kymmenestä on kiinnostunut ostamaan sitä. Taidetta jo ostaneiden lisäksi Suomessa on siis markkinapotentiaalia uusiksi taiteen ostajiksi yli 20 prosenttiyksikköä. Laskennallisesti tämä tarkoittaa lähes miljoo-naa uutta asiakasta.

Taiteen suurkuluttajat ovat muita ryhmiä kiinnostuneempia taiteen hankkimisesta, erityisesti taidegrafiikan ja veistosten osalta. Taiteen ostaminen kiinnostaa vähiten miehiä, vähän taidetta kuluttavia sekä nelikymppisiä. Nelikymppisten elämässä näkyy taiteen ostamisen mer-kittävä este: hintamielikuva on kallis, joten rahat käytetään ruuhkavuo-sina muuhun (oston esteet, s. 39).

Kiinnostavin taiteenlaji ostettavaksi on maalaustaide. Eläkeikäisiä maalaustaide kiinnostaa vastaajista eniten. Kuten todettua, nuorten suosimat lajit ovat monipuolistuneet. Heitä kiinnostavat muita enem-män valokuva, sarjatuotettu juliste ja sarjakuva. Valokuva kiinnostaa erityisesti kolmekymppisiä. Heille valokuva taidemuotona on tullut tutuksi älypuhelinten kameroiden kehityksen myötä sekä visuaalisista sosiaalisista medioista, kuten Instagram ja Pinterest.

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Kaikki

0

20

40

60

80

100

En o

le o

stan

ut ta

idet

ta

tai t

aide

käsit

öitä

Veist

os

Sarja

kuva

julk

aisu

(ei le

hdet

)

Uniik

ki d

esig

nesin

e

Taid

ekäs

ityö

Taid

egra

fiikk

a

Sarja

tuot

ettu

taid

ejul

iste

Taid

ekor

u/De

signk

oru

Maa

laus

35 32 23 21 17 12 9 7 33

%

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Kaikki

0

20

40

60

80

100

En o

le o

stan

ut ta

idet

ta

tai t

aide

käsit

öitä

Veist

os

Sarja

kuva

julk

aisu

(ei le

hdet

)

Uniik

ki d

esig

nesin

e

Taid

ekäs

ityö

Taid

egra

fiikk

a

Sarja

tuot

ettu

taid

ejul

iste

Taid

ekor

u/De

signk

oru

Maa

laus

35 32 23 21 17 12 9 7 33

%

Oletko jo ostanut jotain seuraavista taide-esineistä?

Suomessa on lähes miljoona potentiaalista uutta asiakasta.

17

Osa 2

Taidetta koteihin

Kotona taide täyttää eri tarpeenTutkimuksen mukaan taiteen tärkein anti yleensä on ajatusten herät-täminen, kauneus sekä mielihyvän tuottaminen. Kotiin hankittaessa samat kolme tekijää ovat tärkeimmät, mutta kauneus ja mielihyvä ovat paljon ajatusten herättämistä olennaisempia. Kotiin kaivataan tyyneyt-tä ja rauhaa herättelevyyden sijaan.

Kotona taide luo tunnelman. Kotiin taidetta hankittaessa kauneuden kaipuu yhdistää suomalaisia taiteenostajia. Nuoret kaipaavat mielihy-vän sijaan ajatusten herättämistä, kun taas usein näyttelyissä käyvillä mielihyvä oli tekijöistä kauneuttakin tärkeämpää. Taiteen suurkulutta-jille taiteella on mielihyvää tuottavaa itseisarvoa.

Kotiin halutaan taidetta, joka on pelkistetympää ja käytännöllisem-pää kuin muualla koettava taide. Taiteen on sovittava jossain määrin omaan tyyliin ja istuttava ajatukseen kodista rauhoittumisen tilana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kotiin hankittavan taiteen olisi oltava tylsää ja vaaratonta.

Vastaajien mukaan kotiin hankittu taide voi hyvin olla sarjallista, sillä sen tehtävä on toinen kuin esim. museossa nähdyn taiteen. Kau-neus ja mielihyvä eivät edellytä uniikkiutta. Sarjallisuus liittyy myös saavutettavuuteen; uniikit teokset mielletään kalliiksi.

Sarjallisuudesta ja harmonian kaipuusta on lyhyt matka negatiivi-seksi miellettyyn sisustustaiteeseen. Tätä edustavat kunnianhimot-tomat ja harmittomat massatuotetut kuvat, jotka vain täydentävät sisustusta. Tutkimuksen osana käydyissä laadullisissa keskusteluissa tähän viitattiin useasti IKEA-taiteena. Taiteesta kiinnostuneille tämän tyyppiset teokset eivät olleet kiinnostavia, sillä ne ovat kaukana taiteen

Jos nyt olisit osta-massa taidetta, mikä/mitkä seuraavista taiteenlajeista olisivat sinusta kiinnostavim-pia ostaa?

0

20

40

60

80

100

Haas

tam

inen

Sijo

ittam

inen

Yhte

iskun

nan

epäk

ohtii

npu

uttu

min

en

Jaet

tu k

okem

us

Arje

sta

irtau

tum

inen

Viih

dyttä

min

en

Mie

lihyv

än tu

otta

min

en

Kaun

eus

Ajat

uste

n he

rättä

min

en

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Kaikki

43 41 40 19 18 7 53 3

%

” Haluan, että kotini on rauhallinen pesä, johon voi palata rau-hoittumaan ulko-puolisen maailman touhuista.”

”Onhan uniikkius aina kiva lisä, muttei pakollista.”

”Etsin ei kotiin tulevasta taiteesta enemmän jotain uut-ta ja oivaltavaa, sen ei tarvitse noudattaa mitään kaavoja ja perinteisiä muoto-ja. Sen sijaan kotiin hankkiessa mietin enemmän esteetti-syyttä ja tyyliä sekä myös mahdollisesti käytettävyyttä.”

0

20

40

60

80

100

En o

le k

iinno

stun

ut ta

iteen

tai

taid

ekäs

itöid

en o

stam

isest

a

Sarja

kuva

julk

aisu

(ei le

hdet

)

Sarja

tuot

ettu

taid

ejul

iste

Veist

os

Taid

ekäs

ityö

Uniik

ki d

esig

nesin

e

Taid

egra

fiikk

a

Valo

kuva

Taid

ekor

u/De

signk

oru

Maa

laus

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

%

Kaikki

57 29 27 25 21 17 16 11 8 10

Taidetta koteihin

18

Osa 2

tärkeimmästä annista ja siitä, että teokseen halutaan ihastua. Sarjalli-nen taideteos onkin selvästi eri asia kuin sarjatuotettu kuva.

Mikä sinulle on taiteen tärkein anti?

Entä jos ajattelet taidetta, jota hankki-sit omaan kotiisi. Mikä on tai olisi sen tärkein anti?

0

20

40

60

80

100

Haas

tam

inen

Sijo

ittam

inen

Yhte

iskun

nan

epäk

ohtii

npu

uttu

min

en

Jaet

tu k

okem

us

Arje

sta

irtau

tum

inen

Viih

dyttä

min

en

Mie

lihyv

än tu

otta

min

en

Kaun

eus

Ajat

uste

n he

rättä

min

en

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Kaikki

43 41 40 19 18 7 53 3

%

0

20

40

60

80

100

Haas

tam

inen

Sijo

ittam

inen

Yhte

iskun

nan

epäk

ohtii

npu

uttu

min

en

Jaet

tu k

okem

us

Arje

sta

irtau

tum

inen

Viih

dyttä

min

en

Mie

lihyv

än tu

otta

min

en

Kaun

eus

Ajat

uste

n he

rättä

min

en

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Kaikki

43 41 40 19 18 7 53 3

%

0

20

40

60

80

100

Haas

tam

inen

Yhte

iskun

nan

epäk

ohtii

npu

uttu

min

en

Jaet

tu k

okem

us

Arje

sta

irtau

tum

inen

Sijo

ittam

inen

Viih

dyttä

min

en

Ajat

uste

nher

ättä

min

en

Mie

lihyv

än tu

otta

min

en

Kaun

eus

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Kaikki

66 51 24 17 7 53 2 2

%

0

20

40

60

80

100

Haas

tam

inen

Yhte

iskun

nan

epäk

ohtii

npu

uttu

min

en

Jaet

tu k

okem

us

Arje

sta

irtau

tum

inen

Sijo

ittam

inen

Viih

dyttä

min

en

Ajat

uste

nher

ättä

min

en

Mie

lihyv

än tu

otta

min

en

Kaun

eus

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Kaikki

66 51 24 17 7 53 2 2

%

19

Osa 2

Taidetta koteihin

Taide kuuluu sisustukseenKotiin hankittava taide on osa sisustusta, tai vähintään sen pitää sopia kodin tyyliin. Vain joka kymmenes kokee, että yksin teos on tärkeä ympäristöstä riippumatta.

Sekä iällä että asuinpaikalla on merkitystä: nuorimmat vastaajat ja suurilla paikkakunnilla asuvat pitävät taidetta sisustuksen osana. Mie-het korostavat sisustuksellisuutta naisia vähemmän.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että taiteen keskeinen tehtävä olisi täy-dentää kodin kalustusta. Suomalaiset kaipaavat kotiinsa harmoniaa, ja korostavat siksi taiteen esteettisiä arvoja. Taiteen toivotaan haastavan, mutta etupäässä muualla kohdattuna.

Taiteen ostaminen on erityistä kuluttamistaTaiteen ostaminen on kuluttamista erityisesti alle 50-vuotiaille, vähän ansaitseville sekä taidetta harvoin seuraaville. Taiteen ostamista eivät pidä kuluttamisena iäkkäät ryhmät, hyvin tienaavat, ja taiteen suurku-luttajat.

Onko tai olisiko tärkeää, että ostamasi taide sopii sisustuk-seesi?

0 20 40 60 80 100

muu kunta

muu kaupunki

muu yli 50 000 asukkaan kaupunki

Turku, Tampere

Helsinki, Espoo, Vantaa tai Kauniainen

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Mies

Nainen

Kaikki

Taide on taidetta myös kotona, en hankkisi teosta osaksi sisustusta

Itse teos on tärkein, mutta on hyvä, jos se sopii kodin tyyliin

On tärkeää, että teos sopii kodin tunnelmaan, mutta ei sitä tarvitse sovittaa sisustukseen

Ehdottomasti, taide kotona on osa sisustusta

27 34

36

32

37

41

37

32

25

38

43

31

32

29 38

31

33

24

24

42

33

34

22

20

33

27

30 9

6

12

8

7

7

9

14

8

6

7

12

11

31

23

35

30

23

25

20

31

27

29

25

21

%

0 20 40 60 80 100

muu kunta

muu kaupunki

muu yli 50 000 asukkaan kaupunki

Turku, Tampere

Helsinki, Espoo, Vantaa tai Kauniainen

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Mies

Nainen

Kaikki

Taide on taidetta myös kotona, en hankkisi teosta osaksi sisustusta

Itse teos on tärkein, mutta on hyvä, jos se sopii kodin tyyliin

On tärkeää, että teos sopii kodin tunnelmaan, mutta ei sitä tarvitse sovittaa sisustukseen

Ehdottomasti, taide kotona on osa sisustusta

27 34

36

32

37

41

37

32

25

38

43

31

32

29 38

31

33

24

24

42

33

34

22

20

33

27

30 9

6

12

8

7

7

9

14

8

6

7

12

11

31

23

35

30

23

25

20

31

27

29

25

21

%

”Esim. taidekäsityön ostamisesta tulee hyvä ja paljon parem-pi olo kuin tavallisen halpatuotteen osta-misesta.”

Taidetta koteihin

20

Osa 2

Kolmasosa vastaajista pitää taiteen ostamista kuluttamisena, joka eroaa muista kuluttamisen muodoista. Tärkein erottava tekijä on taiteen ainutlaatuisuus, mutta myös sijoittaminen ja tekijän tukemi-nen nousevat esiin vastauksissa. Tekijän tukemista korostivat alle nelikymppiset, kun iäkkäissä vastaajaryhmissä tämä ei ollut tärkeää. Sijoittaminen oli ylivoimaisesti tärkeintä varakkaimmassa ryhmässä. Heille tuotteen ainutlaatuisuus ei ollut niin merkittävää, vaan taideteos oli hyödyke tai sijoituskohde siinä missä mikä tahansa muukin. Laa-dullisissa ryhmissä sijoittaminen -sanaa vierastettiin, vaikka sinänsä ajatuksen koettiin sopivan jossain määrin kalliiseen taiteeseen.

Suurkuluttajille taiteen erottaa muusta kuluttamisesta tuotteen ainutlaatuisuus ja tekijän tukeminen. Heitä kiinnostaa vähemmän teos sijoittamisen näkökulmasta.

Taiteen ostaminen on kulttuurihistorian säilyttämistä vain joka kuudennelle suomalaiselle. Taideteos kotona on kulutusesine, joka tuo kauneutta kotiin ja elähdyttää arjessa. Kuluttamisen eetos vaikuttaa myös kotiin ostettavaan taiteeseen liitettyihin arvoihin. Kulttuurihis-torialliset arvot kiinnostavat instituutioita, eivät ihmisiä.

0 20 40 60 80 100

En osaa sanoa

Taideteos on sijoitus

On, mutta se eroaa kuluttamisesta yleensä

En näe sitä kuluttamisena

On ehdottomasti

65-79 vuotta 6 25 44 17 8

40–49 vuotta 25 28 22 18 7

15–29 vuotta 31 158839

30–39 vuotta 27 1010 1339

Kaikki 20 11152232

50–64 vuotta 13 12192730

Bruttotulot alle 1 000 ¤/kk

158123530

Bruttotulot yli 5 000 ¤/kk

15 27 25 29 4

Bruttotulot 4 001–5 000 ¤/kk

24 3143425


15 29 16 831

Bruttotulot 1 000–2 000 ¤/kk 16 34 21 16 13


17223218 10

%

0 20 40 60 80 100

En osaa sanoa

Taideteos on sijoitus

On, mutta se eroaa kuluttamisesta yleensä

En näe sitä kuluttamisena

On ehdottomasti

65-79 vuotta 6 25 44 17 8

40–49 vuotta 25 28 22 18 7

15–29 vuotta 31 158839

30–39 vuotta 27 1010 1339

Kaikki 20 11152232

50–64 vuotta 13 12192730


158123530


15 27 25 29 4


24 3143425


15 29 16 831

Bruttotulot 1 000–2 000 ¤/kk 16 34 21 16 13


17223218 10

%Onko taiteen ostaminen mielestäsi kuluttamista?

”Ostan taidetta jota kulutan katselemalla sitä tai käyttämällä koruja, en osaa ajatel-la näitä sijoituksina vaikka osa sitä voisi ollakin.”

”Jos ostan jonkin mas-sataideteoksen, koen sen kuluttamisena. Jos taas taidetuote on jonkun taiteilijan te-kemä uniikkikappale, sen ostaminen on...jotain muuta.”

21

Osa 2

Taidetta koteihin

Mikä erottaa taiteen ostamisen muusta kuluttamisesta?

Taiteen ostaminen on vain vähän muuta kuluttamista eettisempääSuuri osa vastaajista ei pidä taiteen ostamista muuta kuluttamista eettisempänä. Kolmasosan mielestä taiteen ostaminen on hieman eet-tisempää ja viidesosa ei ota asiaan kantaa lainkaan.

Taiteen suurkuluttajat pitävät taiteen ostamista selvästi vähän eettisempänä kuin taiteita harrastavat. Myös naisten ja vanhimpien osallistujien mielestä taiteen ostaminen on eettisempää.

Varakkaimpien sekä alle kolmekymppisten mielestä taiteen osta-minen ei eroa muusta kuluttamisesta. Nuorille taide on kulutusmuoto muiden joukossa, siihen on totuttu. Taiteen hankkiminen kotiin on arkipäiväistynyt, kun artesaanikulttuuri on noussut osaksi suomalaista nuorisokulttuuria.

Impulsiivisuus käy luonnolle, mutta liittyy taiteen ostamiseenNeljännes suomalaisista sanoo, ettei ostaisi taidetta hetken mielijoh-teesta. Toisaalta taiteeseen liittyy ihastumisen tunne, mikä kannustaa ainutkertaisen teoksen impulsiiviseen hankintaan.

Yli neljäsosa vastaajista sanoo, että voisi olla impulsiivinen poikke-ustilanteessa. Jos omalta tuntuvaa teosta ei hanki saman tien, ei sitä ehkä saa lainkaan. Mikä muu voisikaan olla taiteen hankintaan johtava poikkeustilanne?

Joillekin impulsiivisuus nimenomaan määrittää taiteen ostamista: taidetta ei etsitä, tai sitä ei etsimällä löydetä. Taide löytää kuluttajan.

0

20

40

60

80

100

Ei m

ikää

n

Kultt

uurih

istor

ian

ylläp

itäm

inen

Taite

ilijan

/ kä

sityö

läise

ntu

kem

inen

Taid

eteo

s on

sijo

itus,

jonk

a ar

vo m

ahdo

llises

tino

usee

van

hete

ssaa

n

Tuot

teen

ain

utla

atui

suus

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Kaikki

52 24 22 16 15

%

0

20

40

60

80

100

Ei m

ikää

n

Kultt

uurih

istor

ian

ylläp

itäm

inen

Taite

ilijan

/ kä

sityö

läise

ntu

kem

inen

Taid

eteo

s on

sijo

itus,

jonk

a ar

vo m

ahdo

llises

tino

usee

van

hete

ssaa

n

Tuot

teen

ain

utla

atui

suus

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Kaikki

52 24 22 16 15

%

”Harvemmin lähti-sin ostamaan varta vasten taidetta. Kyllä se taide tulee sattu-malta!”

”Jos ostaa turhuuksia, se ei ole ikinä eettistä.”

”Sitähän voi melkein ajatella ‘palvelun’ os-tamisena taiteilijalta, koska työpanos on niin suuri.”

”Lähinnä kuitenkin kulut-tamista, samaan tapaan kuin muukin itseään miellyttävien asioiden ostaminen.”

Taidetta koteihin

22

Osa 2

Tästäkin syystä tiedon kulku ja etsintätavat ovat taidemarkkinoiden kehittämisen ytimessä. Taidetta halutaan kohdata arjen virrassa, sopi-valla mutta yllättävällä hetkellä.

Impulsiivisuutta hidastaa erityisesti hinta. Koetaan, että kallista hankintaa täytyy aina harkita. Osamaksu, joustava maksaminen sekä erilaiset hinnoittelumallit edesauttaisivat spontaania taiteen hankin-taa. Galleriat tarjoavat näitä vaihtoehtoja , mutta kuluttajat eivät tien-neet niistä. Nyt täytyy pohtia, miksi taidelainaamotoiminta ei noussut esiin, kun puhuttiin ostamisen tavoista kuluttajien kanssa. Mikseivät taidelainaamot tavoita suomalaisia?

Onko taiteen ostami-nen muunlaista kulut-tamista eettisempää?

65-79 vuotta 21 40 19 18 2

50–64 vuotta 24 33 19 23 1

40–49 vuotta 18 28 28 24 1

30–39 vuotta 18 38 25 17 1

15–29 vuotta 11 30 39 19 2

Nainen 20 35 22 22 1

Kaikki 18 34 26 20 1


20 23 35 22

On ostanut taidetta 24 36 23 15 1

Ei ole ostanut taidetta 9 30 31 28 2

On ostanut taide-käsitöitä/uniikkia designia

22 37 23 17 1

Ei ole ostanut taide-käsitöitä/uniikkia designia

11 27 33 27 2

On ostanut joko taidetta ja/tai taidekäsitöitä

22 37 24 17 1

Ei ole ostanut taidetta eikä taidekäsitöitä

7 23 35 32 2

Lapsuuden kodissa on ollut taidetta

19 36 26 18 1

Lapsuuden kodissa ei ole ollut taidetta

18 29 26 25 2

Ei käy taidenäyttelyissä/ käy hyvin epäsäänöllisesti

13 31 31 25 1

Käy 1-2 kertaa vuodessa 23 36 23 17 1

Käy vähintään 1-2 kertaa puolessa vuodessa

30 39 17 12 2

Vähemmän eettistä

En osaa sanoa

Hieman, muttei merkittävästiEn näe taiteen osta-mista erilaisena kuinmuuta kuluttamista

On ehdottomasti

0 20 40 60 80 100%

Mies 17 32 31 19 2

65-79 vuotta 21 40 19 18 2

50–64 vuotta 24 33 19 23 1

40–49 vuotta 18 28 28 24 1

30–39 vuotta 18 38 25 17 1

15–29 vuotta 11 30 39 19 2

Nainen 20 35 22 22 1

Kaikki 18 34 26 20 1


20 23 35 22

On ostanut taidetta 24 36 23 15 1

Ei ole ostanut taidetta 9 30 31 28 2


22 37 23 17 1


11 27 33 27 2


22 37 24 17 1

Ei ole ostanut taidetta eikä taidekäsitöitä

7 23 35 32 2


19 36 26 18 1


18 29 26 25 2

Ei käy taidenäyttelyissä/ käy hyvin epäsäänöllisesti

13 31 31 25 1

Käy 1-2 kertaa vuodessa 23 36 23 17 1


30 39 17 12 2

Vähemmän eettistä

En osaa sanoa

Hieman, muttei merkittävästiEn näe taiteen osta-mista erilaisena kuinmuuta kuluttamista

On ehdottomasti

0 20 40 60 80 100%

Mies 17 32 31 19 2

”Harvemmin lähti-sin ostamaan varta vasten taidetta. Kyllä se taide tulee sattu-malta!”

23

Osa 2

Taidetta koteihin

Voisitko ostaa taidetta impulsiivisesti, het-ken mielijohteesta?

Suomalaiset haluaisivat käyttää taiteeseen nykyistä enemmän rahaaKolmasosa suomalaisista on maksanut taideteoksesta tai taidekäsi-työesineestä alle 100 euroa. Neljäsosa on maksanut 100 ja 400 euron väliltä. Yli tuhat euroa maksaneita on joka 20. Eniten ovat maksaneet taiteen suurkuluttajat. Myös tulot ja ikä korreloivat taiteeseen käytet-tyyn rahaan sekä maksuhalukkuuteen tulevaisuudessa.

Maksuvalmiutta suomalaisilta löytyisi enemmänkin. Erityisesti hin-taryhmät 100–400 € ja 400–1 000 € kasvavat. Taiteen suurkuluttajat ovat valmiita käyttämään kaikkein eniten rahaa, ja vain 13 prosenttia sanoo, ettei halua käyttää lainkaan rahaa taiteen hankkimisen. Nykyi-sellään 26 prosenttia ei ollut koskaan käyttänyt rahaa taiteeseen.

Taiteen hintamielikuva (kallis) on suurin taiteen ostamisen este, johdonmukaisesti kaikissa vastaajaryhmissä. Neljäsosa suomalaisista kuitenkin maksaisi teoksesta tai esineestä 100 euroa ja jopa kolmas-osa 200 euroa. Yli tuhat euroa teoksesta voisi maksaa kuusi prosenttia suomalaisista. Kun muistetaan, että tulokset on painotettu vastaamaan koko kansaa, eikä vain taiteesta kiinnostuneita, ovat nämä luvut hät-kähdyttäviä.

Hinta tekee taiteesta myös luksusesineen, sillä taideteos ei ole vält-tämätön hyödyke. Lähes puolet vastaajista kokee, että taide on luksusta vain, kun se on kallista. Termi luksus liitettiin enemmän kerskakulutta-miseen, eikä se siksi sopinut hengeltään taiteeseen.

Suurkuluttajat pitävät taidetta vähemmän luksuksena kuin muut: heille taiteen laaja kirjo on tuttu. Eroa syntyi myös käyttötarkoituksen myötä. Vain esillä olevat teokset koettiin enemmän luksukseksi kuin esineet, joilla on muu käyttötarkoitus.

0 20 40 60 80 100

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Mies

Nainen

Kaikki

En ostaisi taidetta hetken mielijohteesta

Kenties poikkeustilanteessa

En osaa sanoa

Kyllä voisin

Kyllä voisin, jos voisin maksaa osamaksulla/luotolla

Olen ostanut taidetta impulsiivisesti

14

15

13

6

9

19

16

18 24

21

26

26

23

19

29

24 28 25 7

6

8

9

6

8

7

4

21

30

26

29

40

28

23

24

21 31

29

19

27

21

2

3

2

2

3

4

3

1

%

0 20 40 60 80 100

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Mies

Nainen

Kaikki

En ostaisi taidetta hetken mielijohteesta

Kenties poikkeustilanteessa

En osaa sanoa

Kyllä voisin

Kyllä voisin, jos voisin maksaa osamaksulla/luotolla

Olen ostanut taidetta impulsiivisesti

14

15

13

6

9

19

16

18 24

21

26

26

23

19

29

24 28 25 7

6

8

9

6

8

7

4

21

30

26

29

40

28

23

24

21 31

29

19

27

21

2

3

2

2

3

4

3

1

%

”Taide voi olla sivistystä, nykyinen luksuskäsitys no-jautuu kuluttamisen eetokseen.”

”En sanoisi luksus. Luksus on arvoiltaan mun mielestä joten-kin halpaa, taide on vähän luksuksen yläpuolella eettisyy-dessä ja arvoissa.”

Taidetta koteihin

24

Osa 2

Potentiaalia on kahdenlaista: jo ostaneet olisivat valmiita käyttä-mään nykyistä enemmän rahaa ja ne jotka eivät vielä ole taidetta osta-neet, ovat ostamisesta kiinnostuneita.

Mutta miksi yli puolet suomalaisista ei löydä itselleen sopivaa tai-detta? Mikä taiteen ostamisen prosessissa synnyttää mielikuvan, että taide on liian kallista? Tarkastellaan seuraavaksi lähemmin suomalais-ten tapoja ostaa taidetta.

0 20 40 60 80 100


Käy 1-2 kertaa vuodessa

Ei käy taidenäyttelyissä/käy hyvin epäsäänöllisesti





On ostanut taidetta







Kaikki 11 23 12 11 7 4 32

1

1

11234

26

4125

25 19

13

20

9 13 8 9 7 19

2045611

12 7 6 41

33612

22

22

11

12

18

17

16 13

15 13 9 5

12 12 8 5 4 3

1225812

12 6 4 32

3 1 125815 15

15 9 5 9 810 18

19

42

38

5 3 11

9 5

7

11

5

5 811

4

10

4

19

1116

4 3 11

26

21

20

12

27

28

28

26

19

24

25

18

23

11

9

3

2

4

8

10

11

12

9

10

15

8

En ole ostanut taidetta/taidekäsityötä

Yli 2 000 ¤

600-1 000 ¤

1 000-2 000 ¤

400-600 ¤

200-400 ¤

100-200 ¤

Alle 30 ¤

30-100 ¤

%

Kuinka paljon olet enimmillään maksa-nut taideteoksesta tai käsityöesineestä? 0 20 40 60 80 100



Ei käy taidenäyttelyissä/käy hyvin epäsäänöllisesti





On ostanut taidetta







Kaikki 11 23 12 11 7 4 32

1

1

11234

26

4125

25 19

13

20

9 13 8 9 7 19

2045611

12 7 6 41

33612

22

22

11

12

18

17

16 13

15 13 9 5

12 12 8 5 4 3

1225812

12 6 4 32

3 1 125815 15

15 9 5 9 810 18

19

42

38

5 3 11

9 5

7

11

5

5 811

4

10

4

19

1116

4 3 11

26

21

20

12

27

28

28

26

19

24

25

18

23

11

9

3

2

4

8

10

11

12

9

10

15

8

En ole ostanut taidetta/taidekäsityötä

Yli 2 000 ¤

600-1 000 ¤

1 000-2 000 ¤

400-600 ¤

200-400 ¤

100-200 ¤

Alle 30 ¤

30-100 ¤

%

25

Osa 2

Taidetta koteihin

Kuinka paljon olisit valmis maksamaan taideteoksesta tai käsityöesineestä?

Onko taideteos mielestäsi luksusesine?

0

20

40

60

80

100

En o

saa

sano

a

Ei o

le

Vain

jos

sem

aksa

a pa

ljon

On

18

45

27

10

%

0 20 40 60 80 100

Yli 2 000 €

400-600 €

En halua käyttää rahaa taideteosten hankintaan

200-400 €

100-200 €

1 000-2 000 €

30-100 €

600-1 000 €

Alle 30 €

Kaikki 5 23 19 17 8 8 3 3 13

Bruttotulotalle 1 000 ¤/kk

40 18 111 1412 58

Bruttotulot1 000–2 000 ¤/kk

25 27 114 7 5 4 143


19 21 16 12 2 13215


14 17 12541315192


10 22 13 10 15 7 1283

Bruttotulotyli 5 000 ¤/kk

13 19 6 18 1216691

On ostanuttaidetta

20 21 20 12 13 5 4 32

Ei ole ostanuttaidetta

28 17 282111129


22 22 18 10 10 4 4 63


26 14 14 4 5 22 277

On ostanut jokotaidetta ja/tai taide-käsitöitä

23 22 18 10 10 4 4 63

Ei ole ostanut taidettaeikä taidekäsitöitä

24 39111112129

Lapsuuden kodissaei ole ollut taidetta

21 237 520 14 226

Ei käy taidenäyt-telyissä/käy hyvin epäsäännöllisesti

25 22561518 117

Käy 1-2 kertaavuodessa

28 21 19 10 8 5 5 23


10 23 12 20 8 6 2191

Lapsuuden kodissaon ollut taidetta

24 19 4498 9184

%

0 20 40 60 80 100

Yli 2 000 €

400-600 €

En halua käyttää rahaa taideteosten hankintaan

200-400 €

100-200 €

1 000-2 000 €

30-100 €

600-1 000 €

Alle 30 €

Kaikki 5 23 19 17 8 8 3 3 13

Bruttotulotalle 1 000 ¤/kk

40 18 111 1412 58


25 27 114 7 5 4 143


19 21 16 12 2 13215


14 17 12541315192


10 22 13 10 15 7 1283

Bruttotulotyli 5 000 ¤/kk

13 19 6 18 1216691

On ostanuttaidetta

20 21 20 12 13 5 4 32

Ei ole ostanuttaidetta

28 17 282111129


22 22 18 10 10 4 4 63


26 14 14 4 5 22 277

On ostanut jokotaidetta ja/tai taide-käsitöitä

23 22 18 10 10 4 4 63

Ei ole ostanut taidettaeikä taidekäsitöitä

24 39111112129

Lapsuuden kodissaei ole ollut taidetta

21 237 520 14 226

Ei käy taidenäyt-telyissä/käy hyvin epäsäännöllisesti

25 22561518 117

Käy 1-2 kertaavuodessa

28 21 19 10 8 5 5 23


10 23 12 20 8 6 2191

Lapsuuden kodissaon ollut taidetta

24 19 4498 9184

%

26

Osa 2

Taidetta koteihin

· Kaksi kolmasosaa suomalaisista on ostanut taidetta tai taidekäsityötä. Ostamisesta on kiinnostunut yhdeksän kymmenestä.

· Markkinoiden rakenteen ja toimintatapojen nähdään palvelevan vain taiteen suurkuluttajia sekä vanhempia, varakkaita suomalaisia.

· Myös myynnissä käytetyllä terminologialla on merkitystä: laadukkuutta

henkivä uniikki design myy taidekäsityötä paremmin, mutta on toisaalta kylmempi, etäisempi ja teollisempi termi.

· Kotona taide täyttää eri tarpeen kuin muualla koettuna. Kotiin

hankittaessa kauneus ja mielihyvä korostuvat ajatusten herättämistä enemmän. Kotona taide luo tunnelman ja on turvallisempaa ja käytän-nönläheisempää.

· Kotiin hankittava taide voi olla sarjallista, muttei arvoltaan vähäiseksi miellettyä sisustustaidetta.

· Kotiin hankittava taide on suomalaisten mielestä osa sisustusta, joten

sen pitää sopia kodin tyyliin. · Taiteen ostaminen nähdään kuluttamisena, mutta se eroaa muusta

kuluttamisesta erityisesti teosten ainutlaatuisuuden vuoksi. Taiteen ostaminen on hieman muuta kuluttamista eettisempää pysyvyytensä ja käsityöläisen tukemisen ansiosta.

· Neljännes sanoo, ettei ostaisi taidetta hetken mielijohteesta. Toisaalta

taiteeseen liittyy ihastumisen tunne, mikä kannustaa teoksen impul-siiviseen hankintaan. Osa ei osaa ajatellakaan taiteen ostamista ilman spontaaniutta.

· Taide koetaan kalliiksi: hintamielikuva oli tutkimuksessa oston suurin este. Suomalaiset haluaisivat ostaa kalliimpaa taidetta kuin ovat ostaneet. Yli kolmasosa käyttäisi teokseen 100–400 euroa.

Tiivistelmä

3

Ostoprosessi tiedonhausta ripustukseen

Taiteen ostamisen prosessi sekä nykyiset myyntikanavat ovat tavalliselle kuluttajalle vieraita. Kuluttajat toivovat eri-laisia asioita ostoprosessin eri vaiheissa. Yhdistävänä teki-jänä on suuri kynnys tutustua taidetta myyviin paikkoihin. Vain taiteen suurkuluttajat kokevat taiten myyntikanavat omikseen. Mikä synnyttää kynnyksen? Miten suomalaiset haluaisivat löytää tietoa taiteesta? Mistä he haluavat sitä ostaa? Entä miten vaikuttaa internet?

Tässä osiossa tarkastelemme taiteen ostamisen proses-sia Suomessa.


28

Osa 3

Ei ole helppoa ostaa taidettaVain joka kuudes pitää taiteen ostamisen tapoja itselleen sopivina, vai-vattomina sekä helposti ymmärrettävinä. Yli puolet kokee, että taiteen ostaminen on hankalaa.

Kolmasosa ei pitänyt ostamista nykyisellään kiinnostavana, vaikka taiteen hankkiminen kiinnosti yhdeksää kymmenestä.

Taiteen ostamisen prosessissa on siis jotain, mikä ei palvele kulut-tajaa. Seuraavaksi käymme läpi tiedonhaun ja ostamisen kanavat sekä kuluttajien toiveet nykyisten kanavien ulkopuolelta.

Peräti neljännes ihmisistä ei osaa sanoa, missä taidetta olisi hyvä heil-le markkinoida. Tapahtumat sekä muut oman arjen varrelle osuvat mark-kinointikanavat korostuvat. Taiteen pitäisi näkyä siellä, missä ihmiset ovat. Markkinointi- ja myyntikanavien välillä on tyypilliset painotukset ikäryhmien mukaan. Perinteisistä kanavista pitävät iäkkäämpien lisäksi kiinni myös taiteen suurkuluttajat, joille nämä kanavat ovat tutut.

Mistä löytäisin taidetta?Yli joka neljäs suomalainen sanoo, ettei löydä tietoa itseään kiinnos-tavasta taiteesta helposti. Google-hakujen aikana tämä tulos kertoo kuluttajalähtöisen palvelun puuttumisesta.

Tutkimuksen mukaan tärkein tietokanava ihmisille ovat galleri-at ja näyttelyt. Muut kuin suurkuluttajat kuitenkin kokevat galleriat itselleen vieraiksi, heillä on kynnys astua niihin sisään. Tietoa haetaan myös taidekentän ulkopuolelta: viidennekselle sisustuslehdet olivat mieluisa taiteen tietolähde.

Taiteen suurkuluttajat kokevat paremmin löytävänsä tietoa tai-teesta. Huonoimmin tietoa löytävät vähän kuluttavat, miehet sekä alle kolmekymppiset. Alle kolmikymppiset kuitenkin suhtautuivat itse taiteeseen erityisen positiivisesti.

Taiteesta keskustellaan omien ystävien kanssa. Tätä kautta saatuja ajatuksia tarkennetaan hakemalla tietoa internetistä. Taiteen inter-

Miten hyvin seuraa-vat ilmaukset sinusta sopivat ajatuksiisi taiteen ostamisesta?

0 20 40 60 80 100

Ka

Taiteen ostaminen on kiinnostavaa

13 26 20 1427 3

Taiteen ostaminen on hauskaa

16221910 34 3

Taiteen ostaminen sopii minulle

2234124 28 2

Taiteen ostaminen on vaivatonta

2036113 31 2

Taiteen ostamisen käytännöt on helppo ymmärtää

2234103 30 2

Taide on sopivan hintaista 223582 33 2

%

1 Täysin eri mieltä

2

3

4

5 Täysin samaa mieltä

0 20 40 60 80 100

Ka

Taiteen ostaminen on kiinnostavaa

13 26 20 1427 3

Taiteen ostaminen on hauskaa

16221910 34 3

Taiteen ostaminen sopii minulle

2234124 28 2

Taiteen ostaminen on vaivatonta

2036113 31 2

Taiteen ostamisen käytännöt on helppo ymmärtää

2234103 30 2

Taide on sopivan hintaista 223582 33 2

%


2

3

4


” Hyvä taide on sellais-ta, jonka usein löytää vähän vahingossa. Tuttujen kautta ja it-se vahingossa löytää parhaimmat.”

”Netistä ois varmaan hyvä hakea, mutta en osaa suoralta kädeltä sanoa mikä ois mua kiinnostavaa.”

29

Osa 3


net-kanaville syntyy lisää tilausta, kun sähköinen media muuttuu entistä tärkeämmäksi osaksi elämää. Sosiaalinen media voisi osaltaan helpottaa keskeistä haastetta, jonka takia taiteen hakeminen netissä ei ole palkitse-vaa. Nykymuodossaan internet edellyttää aktiivista etsintää, mikä ei sovi taiteeseen ihastumisen ajatukseen.

Peräti neljännes ihmisistä ei osaa sanoa, missä taidetta olisi hyvä heil-le markkinoida. Tapahtumat sekä muut oman arjen varrelle osuvat mark-kinointikanavat korostuvat. Taiteen pitäisi näkyä siellä, missä ihmiset ovat. Markkinointi- ja myyntikanavien välillä on tyypilliset painotukset ikäryhmien mukaan. Perinteisistä kanavista pitävät iäkkäämpien lisäksi kiinni myös taiteen suurkuluttajat, joille nämä kanavat ovat tutut.

Mieluisin taidemyyjä on taiteilija itse Taidetta ostettaisiin mieluiten suoraan taiteilijalta työhuoneelta

tai näyttelystä. Taiteen myynnissä tärkeintä on asiantuntijuus, jota taiteilijalla on teoksestaan eniten. Lisäksi maksun halutaan menevän suoraan taiteilijalle välikäsien sijaan. Suora yhteys taiteilijaan on aja-tuksena houkutteleva, mutta miten hyvin se vastaa todellisuutta?

Miten hyvin taiteilijat tavoittavat suoraan uusia ihmisiä, jotka kokevat olevansa taidemaailman ulkopuolisia? He kokevat kaikki suurimmat taiteen olemassa olevat myyntikanavat itselleen vieraiksi. Vastaajat kokivat myös, että taiteilijat myyjinä tai asiakaspalvelijoi-na ovat kirjavaa joukkoa. Henkilökohtaista palvelua vastaajat pitävät

Mistä yleensä löydät tietoa kiinnostavasta taiteesta?

0 20 40 60 80 100

En koe löytäväni tietoa kiinnostavasta taiteesta helposti

Mainonta

Paikallislehdet

Yleisaikakauslehdet

Gallerioiden internetsivut

Verkkokaupat

Naistenlehdet

Taideaiheiset verkkosivut

Esitteet

Kotimaiset sisustuslehdet

Sanomalehdet

Tuttavat

Taidenäyttelyt / galleriat

%

39

28

27

22

14

13

12

12

12

11

11

10

27

” Ehkä kanava voisi ol-la selkeämpi. Yleensä tosiaan taide löytää minut. En tosin etsi kovin aktiivisesti.”

”Kirjastossakin ahdis-taa, kun hyllyt ovat täynnä kirjoja eikä tiedä mitkä niistä olisivat juuri minua kiinnostavia.”

” Taidemyyjänä toimiminen eroaa huomattavasti huo-nekalukauppiaasta. Olen samaa mieltä siitä, että taiteilijat eivät useinkaan osaa myydä, joten musta myyjän ja taiteilijan pitäisi toimia vähän niinkuin parivaljak-kona tässä asiassa.”


30

Osa 3

Missä taidetta pitäisi markkinoida jotta se tavoittaisi sinut?

0

20

40

60

80

100

Ei o

saa

sano

a

Mob

iilisiv

ut ja

sov

ellu

kset

Radi

o

Blog

it

Ulko

mai

nont

a

Muu

inte

rnet

mai

nont

a

Gal

lerio

iden

ver

kkos

ivut

Aika

kaus

lehd

et

Tele

visio

Sosia

alin

en m

edia

Kahv

ilat,

baar

it, ra

vinto

lat

Sano

ma-

ja ilm

aisja

kelu

lehd

et

Tapa

htum

at, k

uten

fest

ivaal

it, m

essu

t, m

yyjä

iset

38 33 31 21 20 18 14 13 11 8 7 4 25

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

%

Kaikki

0

20

40

60

80

100

Ei o

saa

sano

a

Mob

iilisiv

ut ja

sov

ellu

kset

Radi

o

Blog

it

Ulko

mai

nont

a

Muu

inte

rnet

mai

nont

a

Gal

lerio

iden

ver

kkos

ivut

Aika

kaus

lehd

et

Tele

visio

Sosia

alin

en m

edia

Kahv

ilat,

baar

it, ra

vinto

lat

Sano

ma-

ja ilm

aisja

kelu

lehd

et

Tapa

htum

at, k

uten

fest

ivaal

it, m

essu

t, m

yyjä

iset

38 33 31 21 20 18 14 13 11 8 7 4 25

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

%

Kaikki

vahvuutena, mutta taiteilijoiden lähestymiseen vastaajilla on korkea kynnys. Poikkeuksena on suurkuluttajien ryhmä. Heille yhteistyö suo-raan taiteilijoiden kanssa on muita vastaajia luontevampaa.

Moni ei kaipaa taiteilijakontaktia lainkaan. Joku muu kuin taiteilija itse, uskottava ja osaava henkilö palvelisi ostajaa parhaiten. Kontakti taiteilijaan on erityisen tärkeää vain 5 prosentille vastaajista. Lähes 40 prosentille asialla ei ollut merkitystä taidetta ostaessa, ja jopa joka kymmenes ei halua olla missään yhteydessä taiteilijaan. Poikkeuksena ovat suurkuluttajat, joita taiteilijakontakti kiinnostaa muita vastaaja-ryhmiä enemmän. Suurkuluttajat ovat taidemaailman sisäpiiriläisiä, joten kontakti toimijoihin on luontevampaa. Pienillä paikkakunnilla ja harvaan asutetuilla seuduilla asuvat, erityisesti Itä- ja Pohjois- Suomessa, korostivat myös henkilökohtaista kontaktia taiteilijaan.

Nuorille mieluisimmaksi taiteen myyntikanavaksi nousi internet. He kokevat taiteilijat ja galleriat vieraiksi. Galleria myyntiväylänä palvelee iäkkäitä ja hyvin tienaavia ryhmiä. Suurelle yleisölle ihanteel-linen myyntikanava mahdollistaisi taiteilijaan tutustumisen ja hänen kanssaan asioinnin, muttei pakottaisi siihen.

31

Osa 3


Mistä ostat tai ostaisit taidetta mieluiten?

Haluaisitko olla teok-sen tehneen taiteilijan kanssa yhteydessä teosta ostaessasi?

Suomalaiset eivät tunne taiteen markkinapaikkojaTaiteen markkinapaikat ovat suomalaisille vieraita. Helpoimpia kana-via ovat muista yhteyksistä tutut kivijalkakaupat ja myyjäiset. Niihin ei liitetä taidetoimijoista muuten vallalla olevaa kynnyksen kokemusta. Suurkuluttajien ja nuorten oli muita ryhmiä helpompi lähestyä taide-markkinoiden perinteisiä toimijoita.

Oheisista graafeista nähdään, ettei missään tutkituista myyntikana-vista myydä taidetta, joka kiinnostaisi merkittävää osaa suomalaisista.

0

20

40

60

80

100

Suor

aan

taite

ilijal

ta v

erko

ssa

Verk

koka

uppa

Taid

emes

sut

Huut

okau

ppa

Gal

leria

Kivij

alka

kaup

pa

Käsit

yöm

yyjä

iset

Suor

aan

taite

ilijal

ta p

aika

n pä

ällä

(e

sim. t

yöhu

onee

lta ta

i näy

ttelys

tä)

43 31 23 21 14 12 12 9 9

%

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Kaikki

0

20

40

60

80

100

Suor

aan

taite

ilijal

ta v

erko

ssa

Verk

koka

uppa

Taid

emes

sut

Huut

okau

ppa

Gal

leria

Kivij

alka

kaup

pa

Käsit

yöm

yyjä

iset

Suor

aan

taite

ilijal

ta p

aika

n pä

ällä

(e

sim. t

yöhu

onee

lta ta

i näy

ttelys

tä)

43 31 23 21 14 12 12 9 9

%

65-79 vuotta

50–64 vuotta

40–49 vuotta

30–39 vuotta

15–29 vuotta

Kaikki

0 20 40 60 80 100






On ostanut taidetta

Kaikki 5 10

9

9

10

8

6

3

47

53

52

51

51

58

72 17

33

36

34

34

32

38

6

6

6

5

4

8

Mieluummin en ole yhteydessä taiteilijan kanssa

Asialla ei ole minulle merkitystä

Yhteys itse taiteilijaan on minulle ehdottoman tärkeää

Taiteilijan kanssa on mielenkiintoista olla yhteydessä, mutta se ei ole erityisen tärkeää teosta ostaessani

%

0 20 40 60 80 100






On ostanut taidetta

Kaikki 5 10

9

9

10

8

6

3

47

53

52

51

51

58

72 17

33

36

34

34

32

38

6

6

6

5

4

8

Mieluummin en ole yhteydessä taiteilijan kanssa

Asialla ei ole minulle merkitystä

Yhteys itse taiteilijaan on minulle ehdottoman tärkeää

Taiteilijan kanssa on mielenkiintoista olla yhteydessä, mutta se ei ole erityisen tärkeää teosta ostaessani

%


32

Osa 3

Etenkään, kun muistetaan, että yhdeksän kymmenestä vastaajasta olisi kiinnostunut taidetta jostakin ostamaan. Myöskään houkuttelevuudes-sa ja ostamisen helppoudessa ei ole kehumista. Ensimmäinen mieliku-va kaikista kanavista paitsi käsityömyyjäisistä on kalleus.

Nettikauppaa ei pidetä kalliina, mutta hintatasosta ei ole selkeää mielikuvaa. Nettikaupasta ostaminen koetaan helpoksi, mutta sen toimijat ovat hyvin vieraita. Huutokaupasta suomalaisilla on kaikkein ohuin käsitys.

Ostamisen helppous syntyy mutkattomuudesta ja läheisyydestä. Siitä, ettei tule arvioiduksi ostotilanteessa. Vaivattomimmat ostamisen tavat ovat jo tuttuja muista yhteyksistä ja niissä on mukava, helposti lä-hestyttävä tunnelma. Tätä edellytetään enenevissä määrin myös taiteen myyntikanavilta.

Arvioi seuraavia väittämiä taiteen myyntipaikkoihin liittyen - Galleria

0 20 40 60 80 100

Tunnen toimijat ja niiden toimintatavat

Siellä myytävä taide kiinnostaa minua

Paikka on houkutteleva

Ostaminen on helppoa

Tarjolla oleva taide on kallista

%

Ei osaa sanoa


2

3

4


21

36

36

32

18

30

6 20

20

18

8 22

23

20

19 18

18

22

48

4

3

2

36 5 5 2

2

2

2

2

Ka

4

3

3

3

2

0 20 40 60 80 100






%

Ei osaa sanoa


2

3

4


21

36

36

32

18

30

6 20

20

18

8 22

23

20

19 18

18

22

48

4

3

2

36 5 5 2

2

2

2

2

Ka

4

3

3

3

2

0 20 40 60 80 100






%

Ei osaa sanoa


2

3

4


46

39

42

40

26

11

7

4

3

2

22

25

18

15

10 23

21

18

14

11 6

13

16

19

37 2

2

2

2

3

Ka

3

3

3

3

2

Kivijalkakauppa0 20 40 60 80 100






%

Ei osaa sanoa


2

3

4


21

36

36

32

18

30

6 20

20

18

8 22

23

20

19 18

18

22

48

4

3

2

36 5 5 2

2

2

2

2

Ka

4

3

3

3

2

33

Osa 3


0 20 40 60 80 100






%

Ei osaa sanoa


2

3

4


49

33

32

30

19

10

4

4

3

3 7

10

11

13

14 17 8 3

25

24 26

28 26

25 44

23 3

3

3

3

Ka

3

2

2

2

2

Huutokauppa 0 20 40 60 80 100






%

Ei osaa sanoa


2

3

4


21

36

36

32

18

30

6 20

20

18

8 22

23

20

19 18

18

22

48

4

3

2

36 5 5 2

2

2

2

2

Ka

4

3

3

3

2

0 20 40 60 80 100






%

Ei osaa sanoa


2

3

4


39

39

33

34

21

16

4

2

2

1 6

13

15

17

25 10 7 4

4

3

3

345

24

25

1819

22

24

24

Ka3

3

2

2

2

Taidemessut 0 20 40 60 80 100






%

Ei osaa sanoa


2

3

4


21

36

36

32

18

30

6 20

20

18

8 22

23

20

19 18

18

22

48

4

3

2

36 5 5 2

2

2

2

2

Ka

4

3

3

3

2

0 20 40 60 80 100






%

Ei osaa sanoa


2

3

4


35

38

44

35

29

13

7

6

6

5 17

21

13

22

31 9 10 3

17 14 3

25 8 3

18 17 3

21 26 3

Ka

3

3

3

3

3

Käsityömyyjäiset0 20 40 60 80 100






%

Ei osaa sanoa


2

3

4


21

36

36

32

18

30

6 20

20

18

8 22

23

20

19 18

18

22

48

4

3

2

36 5 5 2

2

2

2

2

Ka

4

3

3

3

2


34

Osa 3

Suomalaiset haluaisivat ostaa taidetta sieltä, missä muutenkin liikkuvatVastaajat kaipaavat taidemarkkinointia luontevissa paikoissa arjen vir-rassa, heille jo tutuissa paikoissa. Markkinoinnissa ja viestinnässä pitäisi muistaa myös kaupungit ja paikkakunnat, joissa asuu muita kuin taiteen suurkuluttajia. Taiteeseen halutaan törmätä, jotta siihen voidaan ihastua.

Uusina taiteen myyntikanavina suosittuja ovat paikat, joissa vietetään muutenkin aikaa. Kaikkein suosituimpana nousevat esiin tapahtumat, joissa ollaan liikkeellä kulttuuriin orientoituneina.

Toisaalta taidetta haluttaisiin ostaa sen omista kanavista. Taiteen myyntikanavien toivotaan ottavan oppia muilta aloilta ja pyrkivän ny-kyistä lähemmäs kuluttajia. Taiteen omat kanavat ovat tuntemattomat. Niinpä olisi tärkeää saada tieto myyntipaikoista leviämään ja niiden lähestyttävyys nousuun.

0 20 40 60 80 100

Ei osaa sanoa






%


2

3

4


54

30

31

29

19

8

9

13

23

3 10

3 10

3 9

12 10 3

16 20 3

23 31

25

23

31

44

2

3

2

Ka

3

3

2

2

2

Verkkokauppa0 20 40 60 80 100






%

Ei osaa sanoa


2

3

4


21

36

36

32

18

30

6 20

20

18

8 22

23

20

19 18

18

22

48

4

3

2

36 5 5 2

2

2

2

2

Ka

4

3

3

3

2

%

0

20

40

60

80

100

Ei o

saa

sano

a

Pop

up –

tapa

htum

at

Kirp

puto

rit

Kaup

pake

skuk

set

Kahv

ilat,

ravin

tola

t, ba

arit

Tapa

htum

at (f

estiv

aalit

, ku

lttuu

ritap

ahtu

mat

, muu

t)

47

35 3427 25

22

Missä muualla taidetta olisi hyvä olla myynnissä?

35

Osa 3


Internetistä ostaminen jakaa mielipiteet, mutta sen tärkeyttä ei kiistä kukaanInternet on kätevä, ja monella alalla jo kätevin, ostospaikka. Sen merkitystä tulevina vuosina ei ole syytä aliarvioida. Taiteen markki-napaikkana sillä on suurta potentiaalia, mutta internetissä on myös sudenkuoppia. Verkosta löytää mitä haluaa, mutta etsintä ei saisi tuntua työltä, vaan tutustumiselta. Sähköisissä kanavissa on myyn-nissä monenlaista taidetta, mutta käsitys teoksesta jää kuvan varaan ja siten epätäydelliseksi. Netissä teokseen on vaikea synnyttää suhdetta ja siihen on vaikeampi ihastua, mikä on ostamisen keskeisiä edellytyksiä sekä spontaaneille että harkitseville ostajille.

Internetiä ei vielä tunneta taidekanavana, vaikka maailmalla on toimi-via esimerkkejä kaupoista niin perinteisillä (esim. Saatchi Gallery) kuin uudenlaisillakin (Etsy) toimijoilla. Erityisesti internetissä paljon aikaa viettävät nuoret ovat kiinnostuneita sähköisestä ostamisesta. Myös tai-teen suurkuluttajat ovat tälle myyntikanavalle myötämielisempiä. Ostos-kanavana miehet suosivat internetiä hieman naisia enemmän. Internet ei korvaa muita myyntikanavia ainakaa

Taiteen markkina- tutkimus · 2015. 10. 18. · Taiteilijat, jotka kuuluvat ns. gallerian talliin,...

Documents

Transcript of Taiteen markkina- tutkimus · 2015. 10. 18. · Taiteilijat, jotka kuuluvat ns. gallerian talliin,...