Taimikonhoidon perusteet – lehtipuiden vesominen ja kasvu
-
Upload
suomen-metsaekeskus -
Category
Education
-
view
660 -
download
3
Transcript of Taimikonhoidon perusteet – lehtipuiden vesominen ja kasvu
2/17/2016
1
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Jari Miina
Luke
Kustannustehokas taimikonhoito -seminaarisarja
Taimikonhoidon perusteet –lehtipuiden vesominen ja kasvu
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Lehtipuiden vesominen
• Lehtipuiden vs. havupuiden pituuskehitys
• Taimikonhoidon vaikutus taimikon kehitykseen
Sisältö
2
2/17/2016
2
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Lehtipuiden vesominen
• Lehtipuiden vs. havupuiden pituuskehitys
• Taimikonhoidon vaikutus taimikon kehitykseen
Sisältö
3
© Luonnonvarakeskus4
Lehtipuita syntyy aina
- hakkuu/raivauskannot vesovat
- haavan ja harmaalepän juurivesat
- siemensyntyiset lehtipuut
Määrä vaihtelee paljon
- kantojen määrä, koko ja puulaji
- kaatoajankohta
- kasvupaikan viljavuus ja kosteus
- maanmuokkausmenetelmä
- siemensato ja itämisolosuhteet
Varhaisperkaustarvetta on vaikea ennustaa
29%
37%
34%
Kiireellinen
Huomattava
Vähäinen
(Uotila ym. 2012)
Luke/Erkki Oksanen Luke/Erkki Oksanen
Luke/Timo Saksa
2/17/2016
3
© Luonnonvarakeskus
Taimet kilpailevat erityisesti vedestä, mutta myös valosta, ravinteista ja kasvutilasta.
Voimakas juuristokilpailu on osoitettu
astiakokeilla (Aaltonen 1942).
Lehtipuuston syntymisen ja vesomisen
vähentäminen tärkeää!
Varhaisperkaus antaa kasvutilaa, mikä
vähentää piiskausvaurioita.
Varjostetut männyn taimet kelpaavat
hirville.
Luke/Erkki OksanenLuke/Jari Miina
Luke/Karri Uotila
5
© Luonnonvarakeskus
(Walfridsson 1976)
Lehtipuuston kilpailun vaikutus havupuihin (1–2 m)
Vesakon tiheys:- varhaisperkausvaiheessa 1–4 m2/ha- myöhemmän taimikonhoidon vaiheessa 5–15 m2/ha,
jos varhaisperkausta ei ole tehty.
0
20
40
60
80
100
0 10 20 30 40 50
Su
hte
ell
ine
n l
äp
imit
ta, %
Vesakon tiheys, m2/ha
Kuusi
Mänty
Vesakon tiheys:- varhaisperkausvaiheessa 1–4 m2/ha- myöhemmän taimikonhoidon vaiheessa 5–15 m2/ha,
jos varhaisperkausta ei ole tehty.
0
20
40
60
80
100
0 10 20 30 40 50
Pii
sk
au
sva
uri
oit
a,
%
Vesakon tiheys, m2/ha
Mänty
Kuusi
Läpimitan kasvuun Latvavaurioihin
6
2/17/2016
4
© Luonnonvarakeskus
Noin puolet perkauskannoista vesoo.
Kantoihin syntyy noin 10 vesaa, joista
2–4 jää eloon.
Toistuva vesominen ei estä vesomista,
mutta hidastaa vesojen ja juuriston
kehitystä.
Vesasyntyisten puiden kannot vesovat
enemmän kuin siemensyntyisten puiden
kannot.
Taimikonhoitotarve uusiutuu helposti, koska kannot vesovat helposti ja vesat ovat nopeakasvuisia.
Luke/Erkki Oksanen
7
© Luonnonvarakeskus
Vesomiseen vaikuttaa
• kantoläpimitta ja -korkeus
• puulaji
• syntytapa
• kaatoajankohta + sääolot
• varjostus/kilpailu
• kasvupaikka
sekä näiden yhdysvaikutus.
Luke/Erkki Oksanen
Onko keinoja hillitä kantojen vesomista?
8
2/17/2016
5
© Luonnonvarakeskus
Kantoläpimitan vaikutus koivun vesomiseen– vesominen vähäisempää kun perataan ajoissa
0
25
50
75
100
1-3 4-5 6-7 8-9 10-13 14-15 15 +
Kannon läpimitta, cm
Vesovien kantojen osuus, %
(Ferm ym. 1985)
9
© Luonnonvarakeskus
0
1
2
3
4
5
1-3 4-5 6-7 8-9 10-13 14-15 15 +
Kannon läpimitta, cm
Vesojen pituus 5 vuoden iällä, m
Kantoläpimitan vaikutus koivun vesojen pituuskasvuun – pituuskasvu hitaampaa kun perataan ajoissa
(Björkdahl 1983)
10
2/17/2016
6
© Luonnonvarakeskus
Kaatoajankohdan vaikutus vesomiseen
Ei vaikutusta vesovien kantojen osuuteen ja vesojen lukumäärään (tulokset ristiriitaisia; juurten ravintovarat, kasvihormonit, säätekijät, yms.).
Vaikuttaa vesojen pituuskasvuun, joka on pienin kesä-heinä-elokuussa kaadettujen puiden vesoilla. Huom! Syksyn vesat vuotta nuorempia.
(Koskinen 2013)
(Heikinheimo 1930)(Heikinheimo 1930)
(Etholén 1974)
(Heikinheimo 1930)
(Etholén 1974)
11
© Luonnonvarakeskus
Vesominen voidaan estää tai sitä voidaan vähentää
Luke/Erkki Oksanen
Kemiallinen vesakontorjunta
(metsäsertifiointi).
Purppuranahakka-sieniliuoksella
käsitellyt kannot lahoavat nopeammin ja
vesominen estyy tai on heikkoa.
Konekitkentä poistaa lehtipuut juurineen.
Luke/Erkki OksanenLuke/Karri Uotila
12
2/17/2016
7
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Lehtipuiden vesominen
• Lehtipuiden vs. havupuiden pituuskehitys
• Taimikonhoidon vaikutus taimikon kehitykseen
Sisältö
13
© Luonnonvarakeskus
Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden – pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (1/3)
Lehtipuut - Björkdahl (1983); Elfving (1982)Havupuut - Motti-simulaattori
Huom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.
Kylvömännikkö, VT-kasvupaikka
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20 25
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtamännyt
Keskimännyt
Vesakoivut
Siemenkoivut
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20 25
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtamännyt
Keskimännyt
Vesakoivut
14
2/17/2016
8
© Luonnonvarakeskus
Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden – pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (2/3)
Istutuskuusikko, MT-kasvupaikka
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtakuuset
Keskikuuset
Vesakoivut
Siemenkoivut
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtakuuset
Keskikuuset
Vesakoivut
15
Lehtipuut - Björkdahl (1983); Elfving (1982)
Havupuut - Motti-simulaattori
Huom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.
© Luonnonvarakeskus
Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden – pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (3/3)
Kahden vuoden viive
kuusen istutuksessa
Viivästetty varhaisperkaus
kylvömännikössä
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20 25
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtamännyt
Keskimännyt
Vesakoivut
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtakuuset
Keskikuuset
Vesakoivut
Lehtipuut - Björkdahl (1983)
Havupuut - Motti-simulaattoriHuom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.
2/17/2016
9
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Lehtipuiden vesominen
• Lehtipuiden vs. havupuiden pituuskehitys
• Taimikonhoidon vaikutus taimikon kehitykseen
Sisältö
17
© Luonnonvarakeskus
Varhaisperkaus
18
Kuusen taimikotKuusen taimikotKuusen taimikot
– Nopeuttaa kuusen läpimitan kasvua 20–30 % seuraavan
2–3 vuoden aikana perkauksesta.
– Männiköissä kasvu paranee vähemmän (5–10 %), mutta
vähentää erityisesti latvavaurioita.
(Uotila & Saksa 2014)
2/17/2016
10
© Luonnonvarakeskus
Myöhempi taimikonhoito
19
järeyskehitys vs. laatukehitys
Ajankohta ja jäävän puuston tiheys valitaan tavoitteen mukaisesti
niin, että
– seuraavaksi tehdään ensiharvennus
– ensiharvennus on kannattava
– laatukehitys on hyvä
– tuhoriski minimoituu
© Luonnonvarakeskus
Taimikon harvennus
20
0
100
200
300
400
500
600
700
800
0 5 10 15 20
Puita/ha
Läpimitta, cm
Ei taimikonhoitoa
Taimikon
harvennus
on tehty
– kasvu keskittyy parhaisiin puihin
– puut saavuttavat käyttöpuun mitat ensiharvennukseen
mennessä
2/17/2016
11
© Luonnonvarakeskus
Taimikon harvennuksen ajoitus ja voimakkuus
– kylvömännikön järeytyminen
21
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
1 2 3 4 5 6 7 8 9
Valtapituus taimikon harvennuksessa, m
Keskiläpimitta ensiharvennuksessa, cm
1500 runkoa/ha
2000 runkoa/ha
3000 runkoa/ha
Ei taimikonhoitoa
Kylvömännikkö (Hdom =14 m):- runkoluku ennen taimikon
harvennusta on 5000 r/ha- ensiharvennuksessa
kasvamaan jää 1100 r/ha- poistuvien runkojen
keskiläpimitta on sama kuin kaikkien runkojen keskiläpimitta ennen ensiharvennusta (laatuharvennus)
(Huuskonen & Hynynen 2006)
© Luonnonvarakeskus22
Kylvömännikkö (Hdom =14 m):- runkoluku ennen taimikon
harvennusta on 5000 r/ha- ensiharvennuksessa
kasvamaan jää 1100 r/ha- poistuvien runkojen
keskiläpimitta on sama kuin kaikkien runkojen keskiläpimitta ennen ensiharvennusta (laatuharvennus)
0
20
40
60
80
100
120
140
160
1 2 3 4 5 6 7 8 9
Valtapituus taimikon harvennuksessa, m
Ainespuupoistuma, m3/ha
1500 runkoa/ha
2000 runkoa/ha
3000 runkoa/ha
Ei taimikonhoitoa
(Huuskonen & Hynynen 2006)
Taimikon harvennuksen ajoitus ja voimakkuus
– kylvömännikön ensiharvennuspoistuma
2/17/2016
12
© Luonnonvarakeskus23
Kylvömännikkö (Hdom =14 m):- runkoluku ennen taimikon
harvennusta on 5000 r/ha- ensiharvennuksessa
kasvamaan jää 1100 r/ha- poistuvien runkojen
keskiläpimitta on sama kuin kaikkien runkojen keskiläpimitta ennen ensiharvennusta (laatuharvennus)
- katkoviivat kuvaavat metsikön valtapuita ja yhtenäiset viivat keskiläpimittaisia puita
0
5
10
15
20
25
30
35
40
1 2 3 4 5 6 7 8 9
Valtapituus taimikon harvennuksessa, m
Paksuimman oksan paksuus, mm
1500 runkoa/ha
2000 runkoa/ha
3000 runkoa/ha
Ei taimikonhoitoa
(Varmola 1996)
Taimikon harvennuksen ajoitus ja voimakkuus
– kylvömännikön ulkoinen laatu
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoidon periaatteet
– Mieluummin ajoissa kuin myöhään.
– Raivaussahalla tehtävät varhaisperkaukset ajoitetaan keskikesälle.
– Toimenpide on edullinen, kun poistettava puusto on pienikokoista ja helppo raivata.
– Kiinnitä huomiota taimikonhoidon
kokonaiskustannuksiin.
– Harvenna taimikko tavoitteen mukaisesti.
– Valitse kasvatustiheys niin, että ensiharvennus on kannattava.
– Männyllä hyvä laatu saadaan nopean järeytymisen kustannuksella.
Luke/Erkki Oksanen
24