Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2007 · 2011-12-07 · Sisällys 1 Puheenjohtajan katsaus 4 Taiteen...

Taiteen keskustoimikunta <> Valtion taidetoimikunnat <> Alueelliset taidetoimikunnat

Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2007

66718_TEIDE_VSK_KANSI.indd 1 16.6.2008 13:59:12

Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2007

66718_TEIDE_VSK_SISUS.indd 1 16.6.2008 10:08:34

TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA

PL 293, 00171 Helsinki

Käyntiosoite: Maneesikatu 7

Puh. (09) 1607 7921

Fax (09) 1607 7069

[email protected] tai

[email protected]

www.taiteenkeskustoimikunta.fi

© Taiteen keskustoimikunta ja kirjoittajat 2008

Toimitus: Paula Haikarainen, Anna-Leena Laurila

Ulkoasu ja taitto: Susanna Iivanainen ja Sakke Yrjölä|

Vire Design oy

Paino: Yliopistopaino

Käännökset: Valtasana

ISSN: 1457-0777

Vuosikatsauksen kuvitus esittelee

taiteilija Hannu Väisäsen tuotantoa.

Väisäselle myönnettiin taiteen valtion-

palkinto vuonna 2007.

Hannu Väisänen liikkuu sula-

vasti taiteen lajista toiseen ja kaataa

taiteiden välisiä raja-aitoja. Väisänen

on luonut pitkän uran graafi kkona ja

taidemaalarina, nykyisin hänet tunne-

taan myös kirjailijana.

Kuvaluettelo vuosikatsauksen

lopussa. Kuva

: Ota

va/ P

aula

Kuk

kone

n


Sisällys

1 Puheenjohtajan katsaus 4 Taiteen keskustoimikunnan jäsenet 2007–2009 8 Taidetoimikuntien organisaatio 9 Taiteen tukeminen vuonna 2007 11 Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimiston henkilöstö 13 Akateemikot ja taiteilijaprofessorit 14 Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2007 15 Vuoden 2007 julkaisut 19 Tutkimusyksikön henkilöstö 19 Svensk resumé 21

2 Tilastoja 35

3 Valtion taidetoimikunnat ja lastenkulttuurijaosto Elokuvataidetoimikunta 45 Kirjallisuustoimikunta 47 Kuvataidetoimikunta 50 Muotoilutoimikunta 53 Näyttämötaidetoimikunta 57 Rakennustaidetoimikunta 61 Säveltaidetoimikunta 63 Tanssitaidetoimikunta 67 Valokuvataidetoimikunta 71 Lastenkulttuurijaosto 75 Valtionpalkinnot 2007 77

4 Alueelliset taidetoimikunnat Etelä-Savon taidetoimikunta 81 Hämeen taidetoimikunta 83 Kaakkois-Suomen taidetoimikunta 85 Keski-Suomen taidetoimikunta 87 Lapin taidetoimikunta 90 Oulun läänin taidetoimikunta 92 Pirkanmaan taidetoimikunta 95 Pohjanmaan taidetoimikunta 99 Pohjois-Karjalan taidetoimikunta 101 Pohjois-Savon taidetoimikunta 104 Satakunnan taidetoimikunta 106 Uudenmaan taidetoimikunta 109 Varsinais-Suomen taidetoimikunta 111

5 Valtion taideteostoimikunta 117 Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta 120 Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta 122 Taiteen keskustoimikunnan jaostot 123–127 Kuvaluettelo 128

3


Puheenjohtajan katsaus

2005:41). Näiden perustalta opetus-

ministeriön, taiteen keskustoimikun-

nan ja alueellisten taidetoimikuntien

edustajista koottu työryhmä valmisteli

alueellisten taidetoimikuntien hallin-

non integroinnin toimikuntalaitoksen

kokonaisuuteen. Työtä helpotti se, että

opetusministeriöllä ja taidetoimikun-

nilla oli koko ajan täysi yksimielisyys

kehityksen suunnasta. Työ saatiin

valmiiksi lakien ja asetusten osalta si-

ten, että alueelliset taidetoimikunnat

voitiin liittää myös hallintonsa osalta

kokonaisuuteen vuoden 2008 alusta.

2000-luvun kulttuuripoliittisen

strategiatyön ideologisena innoittajana

on ollut taide- ja taiteilijapoliittinen

ohjelmatyö TAO (ks. OPM:n julkai-

Toimintavuonna valtion taidetoimi-

kunnilla alkoi uusi kolmivuotiskausi

2007–2009. Kauden ensimmäistä

vuotta leimasivat uusien tavoitteiden

ja painopisteiden määrittely sekä edel-

lisellä kaudella aloitettu toimikuntajär-

jestelmän kehittämistyön viimeistely.

Järjestelmän kehittämisprosessi al-

koi vuonna 2004 julkistetulla kansain-

välisellä arvioinnilla An International

Evaluation of the Finnish System of Arts

Councils (OPM:n julkaisuja 2004:3).

Seuraavan vuoden lopulla valmistuivat

kehittämistyöryhmien raportit Alu-

eellisen taidehallinnon uudistaminen

(OPM:n työryhmämuistioita ja sel-

vityksiä 2005:40) ja Valtion taidetoi-

mikuntalaitoksen kehittäminen (OPM

4


sut Taide on mahdollisuuksia ja Taiteen

mahdollisuuksista enemmän vuodelta

2002 sekä Valtioneuvoston taide- ja tai-

teilijapoliittinen periaatepäätös, OPM,

2003). Keskustoimikunta huomioi

painopisteissään, että ohjelmatyö ei ole

saanut jatkuvuutta tarpeellisen laajana

strategiapohdintana. TAO-prosessin

edistyneistä laajoista näkökulmista

mainittakoon kuitenkin edellisen

hallituskauden luovuusstrategiapro-

sessi sekä eri ministeriöiden välinen

kulttuurivientihanke.

Taiteen keskustoimikunnalla on

ollut edustajansa kulttuuriviennin eri-

laisissa työryhmissä. Kulttuuriviennin

toteuttamisen lopullisten muotojen

etsimisessä myös taidetoimikuntien on

oltava mukana. Kulttuurivientihanke

on kiitettävästi avannut ovia kulttuu-

rin monihallinnolliseen resursointiin.

Sen oma strategia (Onko kulttuurilla

vientiä? ON!, OPM, 2007) on oival-

lisesti suunniteltu yhteistyössä eri tai-

teenalojen tiedotuskeskusten kanssa.

Laajojen kulttuuripoliittisten stra-

tegioiden rinnalla tulee eri taiteenalo-

jen kehittää omia tulevaisuussuunni-

telmiaan. Jo toteutuneiden Musiikin

alueellisen tarjonnan työryhmän

(OPM, 2005) sekä Teatteripoliittisen

ohjelman (TKT, 2006) keskeisimpiä

ehdotuksia tulee saattaa käytäntöön.

Laaja koko visuaalisen alan ohjelma on

ensisijaisin uusista avauksista.

Taidetoimikuntien taiteenedistä-

misen määrärahat nousivat maltillisesti

edellisen toimikuntakauden aikana.

Tavoitteeksi kaudelle 2007–2009

asetettiin sekä apurahojen eläke- ja

sosiaaliturvauudistuksen toteuttami-

nen että taiteilija-apurahojen määrän

lisääminen. Taiteilija-apurahoja tu-

lee lukumääräisesti kasvattaa, koska

niiden määrällinen taso on luotu jo

1980-luvun alkupuolella. Eräillä aloil-

la taiteilijoiden lukumäärä on sen jäl-

keen jopa moninkertaistunut. Taiteen

keskustoimikunnan tutkimusyksikön

arviointitutkimus apurahojen vaikut-

tavuudesta on antanut tarvittavaa taus-

tatietoa. Toivomus taiteenedistämisen

resurssien lisäämisestä ulotettiin sekä

valtion taidetoimikuntiin että alu-

eellisiin taidetoimikuntiin. Edelleen

korostettiin, että on välttämätöntä

saada lisää ylimääräisiä taiteilijaeläk-

keitä. Toiveet eivät toteutuneet vuoden

2007 budjetin osalta: kun taidetoimi-

kuntien resurssit lisääntyivät edellise-

nä toimintavuonna 4 %, nyt nousu

jäi vain yhteen prosenttiin. Kaikkien

taidetoimikuntien tuki taiteelliseen

toimintaan oli yhteensä 24,4 miljoo-

naa euroa.

Toimikuntakauden 2007–2009

keskeisiä kulttuuripolitiikan tavoit-

teita on yhä kasvavan ja entistäkin

monimuotoisemman ”vapaan kentän”

elinmahdollisuuksien turvaaminen.

TAO-tavoitteen mukaisesti valtion-

osuusrahoitteisten kulttuuri- ja taide-

laitosten tulisi päästä budjettiturvan

piiriin. Vain tällä tavalla voidaan ir-

rottaa tarpeellinen määrä vapautuvaa

resurssia vapaan kentän tarpeisiin.

Musiikin ja näyttömötaiteen alalla

ensimmäisiä askeleita ovat Musiikin

5


alueellinen tarjonta -työryhmän ra-

portin ja valtion näyttämötaidetoimi-

kunnan teatteripoliittisen ohjelman

tavoitteiden toteuttaminen.

Keskeisiä painopisteitä vuosille

2007–2009 ovat myös koulutuksen

kysymykset. Taidealojen koulutuksen

kysymykset sekä opiskelijamäärinä että

sisällöllisenä arviointina ovat erityisen

ajankohtaisia. Erityisesti tulee arvioi-

da taiteenalojen ammattikoulutuksen

kehittymistä. Taide-, taitoja ilmaisu-

alojen asemakaan ei ole parantunut

peruskoulutuksessa.

Taiteen ja tutkimuksen vuorovai-

kutusta tulee rahoituksellisesti edelleen

kehittää taiteen keskustoimikunnan

ja Suomen Akatemian yhteistyönä.

Päämääränä on yhteisten erillisrahoi-

tusten sijaan hakujen säännöllisyys.

Samalla on huolehdittava myös siitä,

että taiteellinen jatkotutkimus tunnis-

tetaan ja tunnustetaan osana Suomen

Akatemian rahoitusta.

Taiteen alueellinen saatavuus on

keskeinen painopiste opetusministeriön

kulttuuripoliittisessa strategiassa. Tärkeä

osa uudistavaa kulttuurin aluepolitiik-

kaa on taiteen aluekeskusten toiminnan

ja rahoituksen vakiinnuttaminen. Ope-

tusministeriön painopisteistä tärkeim-

piä ovat myös tekijänoikeuskysymysten

uudet haasteet. Keskeisiä saavutuksia

toimintavuonna oli se, että tekijänoi-

keuskysymysten lakivalmistelu säilyi

opetusministeriössä.

Taiteen soveltavan käytön edis-

täminen vaatisi oman mallinsa sekä

koulutuksen että rahoituksen näkö-

kulmista. Rahoituksen ratkaiseminen

järkevästi on mahdollista vain moni-

hallinnollisesti. Erityisesti sosiaali- ja

terveysministeriön tulisi ymmärtää

toiminnan ennaltaehkäisevä luonne

sekä kansanterveydelliseltä että syrjäy-

tymistä ehkäisevältä kannalta. Taiteen

keskustoimikunta on esittänyt jo kan-

sainvälisen arvioinnin lausunnossaan,

että laaja-alaisia taiteen ja kulttuurin

kehittämis- ja resursointikysymyk-

siä varten Suomeen tulisi perustaa

valtion tiede- ja teknologianeuvos-

toa vastaava pääministerivetoinen

monihallinnollinen poliittisen pää-

töksenteon elin. Sen tehtävänä olisi

etsiä poliittinen tahtotila julkisen

vallan taiteen ja kulttuurin uusille

resurssimahdollisuuksille, tiellä koh-

ti luovan hyvinvointiyhteiskunnan

konkretisoimista.

Muista erityispainopisteistä kau-

delle 2007–2009 mainittakoon mo-

nikulttuurisuuden näkyvämpi asema

kulttuuripolitiikassa sekä lastenkult-

tuurin edistäminen. Taiteen keskus-

toimikunnan tutkimusyksikkö aloitti

hankkeet kummankin teeman edistä-

miseksi.

Apurahojen ja avustusten hake-

musmäärä oli lähes sama kuin edel-

lisenä vuonna. Taiteen keskustoimi-

kunnan, valtion taidetoimikuntien

ja apurahalautakuntien käsittelemiä

hakemuksia saapui yli 9 200, joista

eri hakijoita oli noin 6 000. Näistä

vähän vajaat 3 000 sai hakemukselleen

myönteisen päätöksen. Päätösten ta-

sa-arvoisuuteen sukupuolen, alueen,

6


kielen tai iän suhteen voidaan olla

varsin tyytyväisiä. Noin puolet sekä

hakijoista (53 %) että saajista (50 %)

on naisia, noin puolet sekä hakijoista

(52 %) että saajista (56 %) asuu pää-

kaupunkiseudulla. Ruotsinkielisten

apurahansaajien osuus (7 %) vastaa

hakumäärää. Nuoria hakijoita ja saajia

on edelleen varsin vähän, vain noin

neljännes. Alle 35-vuotiaiden haku-

määrä (26 %), samoin kuin avustus-

ten saajien määrä (21 %), on edelleen

pieni.

Taiteen keskustoimikunnan tut-

kimusyksikön toiminta painottui

taidekentän ja valtion tukijärjestel-

män välisten suhteiden arviointiin,

taidepoliittisen tuen vaikuttavuuden

tarkasteluun sekä taiteen rahoitusra-

kenteen muutoksien selvittämiseen.

Tutkimushankkeita olivat taiteilija-

apurahojen vaikuttavuus, lastenkult-

tuuri tukikohteena, taiteilijat ja moni-

kulttuurisuus, tanssin produktiotuen

kehitys sekä säätiöiden tuki taiteelle.

Tutkimusyksikön päällikön väitöskir-

ja, jossa tarkastellaan valtion taitelija-

tuen roolia taiteilijan määrittelyssä,

hyväksyttiin Helsingin yliopistossa

ja julkaistiin tutkimusyksikön julkai-

susarjassa. Taiteen vapautta perusoi-

keutena käsittelevä tutkimusjulkaisu

osui ajankohtaiseen aiheeseen ja sai

runsaasti mediahuomiota. Tutkimus-

yksikkö osallistui myös radiomusiikin

sääntelyä koskevaan tutkimushankkee-

seen sekä kartoitti taidetoimikuntien

historiaa tulevaa 40-vuotisjuhlajulkai-

sua varten.

Arsis-lehteen 4/2007 kirjattiin kaik-

ki toimintavuoden aikana myönnetyt

apurahat. Numero toimii historiankir-

joituksena antamassa kokonaiskuvan

vuoden aikana tehdyistä päätöksistä.

Arsiksen ensimmäinen numero esitteli

uudet toimikunnat, toisen numeron

teemana oli taiteen tuottamiseen liit-

tyvät kysymykset. Englanninkielinen,

erityisesti kansainväliseen jakeluun

suunnattu Arsis esitteli suomalaisen

kulttuurivientihankkeen taustoja.

Taiteen keskustoimikunnan kan-

sainvälisen toiminnan pysyvinä muo-

toina jatkuivat toimiminen Interna-

tional Federation of Arts Councils

and Culture Agencies (IFACCA) sekä

Ars Baltica -yhteisöissä sekä tutki-

musyksikön kansainvälinen yhteistyö.

IFACCAssa jatkoi puheenjohtajana

suomalaisjäsen, keskustoimikun-

nan edellinen puheenjohtaja Risto

Ruohonen, Ars Baltica -verkostossa

osallistuttiin aktiivisesti sen toimin-

nan uudellenarvioin-tiin. Apuraha-

ja avustustoiminnassa on välitöntä

kansainvälisyyttä tukevaa merkitystä

erityisesti matka-avustuksilla ja resi-

denssitoiminnan tuella, nykyään var-

sin usein myös taiteilijoiden työsken-

tely- ja kohdeapurahoilla. Kulttuuri-

vientihankkeen osalta eri raporteissa

mainittu keskustoimikunnan matka-

apurahojen ja residenssitoiminnan

avustusten merkittävä kasvu ei toteu-

tunut vielä toimintavuonna.

HANNU SAHApuheenjohtaja

7


Taiteen keskustoimikunta 2007–2009

PUHEENJOHTAJA

Hannu Saha, Kaustinen

VARAPUHEENJOHTAJA

Riitta Seppälä, johtaja, Helsinki

JÄSENET

Umayya Abu-Hanna, kirjailija, toimittaja, Helsinki

Antonio Altarriba, keraamikko, Lappeenranta

Anna Brunow, arkkitehti, Helsinki

Hannu Castrén, kuvataiteilija, kriitikko, Jyväskylä

Johanna Laakkonen, fi losofi an lisensiaatti, Nurmijärvi

Jukka-Pekka Laakso, festivaalijohtaja, Tampere

Vivan Lygdbäck, kulttuuripäällikkö, Vaasa

Hanna Nurminen, toiminnanjohtaja, Merimasku

Pertti Paltila, asiamies, Tampere

Arto Seppälä, kirjailija, Tampere

Juhani Tuominen, professori, Rovaniemi

Pekka Vapaavuori, musiikin tohtori, Kuopio

Anna Vilkuna, fi losofi an maisteri, Jyväskylä

SIHTEERI

Jarmo Malkavaara, pääsihteeri

puh. (09) 1607 7338

[email protected]

8


ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT Etelä-Savo

Häme

Kaakkois-Suomi

Keski-Suomi

Lappi

Oulun lääni

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Kirjailijoiden ja

kääntäjien kirjasto-

apurahalautakunta

Kuvataiteen

näyttöapuraha-

lautakunta

Valtion taideteos-

toimikunta

VALTION TAIDETOIMIKUNNAT Elokuvataide

Kirjallisuus

Kuvataide

Muotoilu

Näyttämötaide

Rakennustaide

Säveltaide

Tanssitaide

Valokuvataide

Taidetoimikuntien organisaatio

OPETUSMINISTERIÖ Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto


JAOSTOT:Kuvittajien ja sarjakuva-

taiteilijoiden kirjastoapuraha

Residenssi

Lastenkulttuuri

Mediataide

Sirkustaide

Säveltaiteen kirjastoapuraha

Viestinnän ja tiedotuksen kehittäminen

ww

w.t

aite

enkes

ku

stoim

iku

nta

.fi


10


Taiteen tukeminen vuonna 2007

Taiteen keskustoimikunnan yhte-

ydessä toimivat lisäksi kirjailijoiden ja

kääntäjien kirjastoapurahalautakunta,

kuvataiteen näyttöapurahalautakunta

ja valtion taideteostoimikunta.

Koko taidetoimikuntalaitoksen

kannalta tärkeänä asiantuntijajoukko-

na toimivat lisäksi 13 alueellista taide-

toimikuntaa hallintohenkilöstöineen

ja läänintaiteilijoineen.

Taiteen ja kulttuurin tukemiseen

osoitettiin vuonna 2007 valtion talous-

arviossa varoja kaikkiaan noin 391 milj.

euroa (taulukko 1, sivu 38). Tästä noin

189 miljoonaa euroa koostui taiteen

tukemiseen osoitetuista veikkauksen

ja raha-arpajaisten voittovaroista. Tai-

detoimikuntalaitoksen päätösvallassa

– mukaan lukien alueelliset taidetoi-

mikunnat sekä erillislautakunnat – oli

taiteen tuesta runsaat 24 miljoonaa

euroa (kuvio 1, sivu 36). Lausunto-

menettelyn kautta taiteen keskustoi-

mikunta ja taidetoimikunnat vaikut-

tavat myös moniin opetusministeriön

tukipäätöksiin, mm. taiteilijaeläkkeiden

ja valtakunnallisten kulttuuritapahtu-

mien valtionavustusten myöntämiseen

(taulukko 2, sivu 38).

Taiteen keskustoimikunnan ja val-

tion taidetoimikuntien suora tuki tai-

teilijoille perustuu taiteilijaprofessorin

viroista ja valtion taiteilija-apurahois-

ta säädettyyn lakiin sekä lautakuntien

osalta omiin erillislakeihinsa. Näiden

lakisääteisten sekä muun suoranaisesti

Taiteen keskustoimikunnan ja valtion

taidetoimikuntien toiminta-ajatuksena

on Suomen taiteen edistäminen tu-

kemalla luovaa ja esittävää taiteellista

työtä, edistämällä taiteen tuntemusta,

taiteen harrastusta ja taiteen kannalta

tärkeää ajankohtaista tutkimusta sekä

toimimalla valtion asiantuntijaeliminä

taiteen alalla. Yleisesti tunnetuin osa

tätä työtä on apurahojen ja avustus-

ten jakaminen taiteilijoille ja muille

taiteen kentän toimijoille.

Laaja-alaiseen taide- ja kulttuuri-

poliittiseen vaikuttamiseen tai yksit-

täisten taiteenalojen erityiskysymysten

esille tuomiseen taidetoimikunnat pyr-

kivät esityksillään, lausunnoillaan ja

suunnitelmillaan. Pitkäjänteistä edis-

tämistyötä hahmottelevat erityisesti

toiminta- ja taloussuunnitelmat.

Taiteen keskustoimikunnan ja

jaostojen sekä valtion taidetoimikun-

tien satakunta luottamushenkilöä sekä

hallinto- ja tutkimushenkilöstö muo-

dostavat sen asiantuntevan ja osaavan

joukon, jolla taiteenedistämisen haas-

teellista tehtävää toteutetaan.

Omalla luovalla työpanoksellaan

maamme taidetta edistävät yksitoista

määräaikaisessa virassa toimivaa taitei-

lijaprofessoria. Tasavallan presidentti

Tarja Halonen myönsi kertomusvuon-

na taiteen keskustoimikunnan esityk-

sestä taiteen akateemikon arvonimen

tekstiili- ja muotitaiteilija Vuokko

Nurmesniemelle.

11


taiteelliseen työskentelyyn kohdistu-

van taiteilijatuen osuus taidebudjetissa

oli 12 miljoonaa euroa vuonna 2007.

Kun mukaan lasketaan yhteisöille ja

työryhmille kohdistetut projekti- ja

toiminta-avustukset, päädytään 20,4

miljoonaan euroon (taulukko 3, sivu

39). Tuen jakautuminen taiteenaloit-

tain on esitetty kuviossa 2 (sivu 36).

Alueelliset taidetoimikunnat edistivät

vuonna 2007 eri taiteenaloja – mukaan

lukien läänintaiteilijoiden palkkakulut

– kaikkiaan 4,1 miljoonalla eurolla (ku-

vio 3, sivu 37). Alueellisten taidetoimi-

kuntien hakemus- ja myöntötilannetta

kuvaa taulukko 4 (sivu 40).

Apurahan hakijoiden ja saajien su-

kupuoli-, ikä-, kieli- ja asuinpaikkara-

kenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä

muutoksia (taulukko 5, sivu 40).

Taiteen keskustoimikuntaan toi-

mitettujen hakemusten määrä kasvoi

edelleen. Kaikkien tukimuotojen ha-

kemusten yhteismäärä oli yli 9 200;

näistä noin 3 000 hakemusta johti

myönteiseen päätökseen (kuvio 4, sivu

37 ja taulukko 6, sivu 41). Kun ottaa

huomioon myös lausuntomenettelyssä

käsitellyt hakemukset, kohoaa vuonna

2007 käsiteltyjen hakemusten määrä

suuruusluokaltaan 10 000 hakemuk-

seen. Tästä mittavasta työmäärästä

ovat luottamushenkilöt ja henkilöstö

suoriutuneet jälleen kerran kiitosta

ansaitsevalla tavalla.

Oheisesta talousarvion toteutu-

malaskelmasta (taulukko 7, sivu 41)

ilmenevät taiteen keskustoimikunnan,

valtion taidetoimikuntien ja erillislau-

takuntien toimintamenot. Laskelman

muut määrärahat osoittavat taiteen

edistämisen apuraha- ja valtionavus-

tusmenojen käytön.

JARMO MALKAVAARApääsihteeri

12


Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimisto 2007

PUHEENJOHTAJA

Hannu Saha

PÄÄSIHTEERI

Jarmo Malkavaara

TAIDESIHTEERIT

Ansa Aarnio

Erika Hyyryläinen

Mari Karikoski

Seppo Kauhanen

Esa Rantanen

AMANUENSSI

Heli Ahmio

TIEDOTTAJA

Tuulikki Koskinen

Paula Haikarainen (1.11.2007 alkaen)

SUUNNITTELIJAT

Tiina Halttunen

Maikki Lindfors

Anni Tappola

OSASTOSIHTEERIT

Birgit Kaistinen

Silja Kulmala

Anna-Mari Lihavainen

Merja Luntiala

SIVIILIPALVELUSMIES

Juuso Pasala

Henri Hosio


PL 293 (Maneesikatu 7), 00171 Helsinki

puh. (09) 1607 7921

fax (09) 1607 7069

[email protected]

www.taiteenkeskustoimikunta.fi

13


Taiteen akateemikot vuonna 2007

Bertel Gardberg, hopeaseppä (s. 1916, k. 2007)

Paavo Haavikko, kirjailija

Outi Heiskanen, taidegraafi kko

Ralf Långbacka, teatteriohjaaja

Juha Leiviskä, arkkitehti

Veijo Meri, kirjailija

Rauni Mollberg, elokuvaohjaaja (s, 1929, k. 2007)

Vuokko Nurmesniemi, tekstiili- ja muotitaiteilija

Jorma Panula, kapellimestari

Taiteilijaprofessorit vuonna 2007

ELOKUVATAIDE

Matti Ijäs, elokuvaohjaaja, 1.7.2006–30.6.2011

KIRJALLISUUS

Risto Ahti, kirjailija, 1.6.2004–31.8.2008

Olli Jalonen, kirjailija, 1.7.2005–30.6.2010

KUVATAIDE

Juho Karjalainen, taidegraafi kko, 1.7.2005–30.6.2010

MUOTOILU

Hannu Kähönen, teollinen muotoilija, 1.7.2006–30.6.2011

NÄYTTÄMÖTAIDE

Kaisa Korhonen, ohjaaja, 1.1.2007–31.7.2009

RAKENNUSTAIDE

Mikko Heikkinen, arkkitehti, 1.9.2003–31.8.2008

SÄVELTAIDE

Kaija Saariaho, säveltäjä, 1.7.2005–30.6.2010

Maria Kalaniemi, muusikko, säveltäjä, 1.7.2005–30.6.2010

TANSSITAIDE

Alpo Aaltokoski, tanssitaiteilija, 1.9.2003–31.8.2008

VALOKUVATAIDE

Ulla Jokisalo, taiteilija, 1.6.2004–31.5.2009

14

66718_TAIDE_VSK_SISUS.indd 14 17.6.2008 14:57:23

Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2007

taiteen rahoitusrakenteen muutoksiin.

Tutkimushankkeita olivat taiteilija-

apurahojen vaikuttavuus, lastenkult-

tuuri tukikohteena, taiteilijat ja moni-

kulttuurisuus, tanssin produktiotuen

kehitys ja vaikutukset sekä säätiöiden

tuki taiteelle. Yksikön julkaisuissa tar-

kasteltiin myös valtion taitelijatuen

roolia taiteilijan määrittelyssä sekä tai-

teen vapautta perusoikeutena. Yksikkö

oli lisäksi mukana radio musiikin sään-

telyä koskevassa tutkimushankkeessa,

kartoitti taidetoimikuntien ja taidepo-

litiikan historiaa ja laati vuosittaiset

seurantatilastot toimikuntien tuesta

taiteelliseen toimintaan.

Tutkimusyksikön tehtäväkenttänä on

kulttuuripoliittisesti relevantti tut-

kimus. Yksikkö harjoittaa ja tukee

alan tutkimusta, tarjoaa asiantunti-

japalveluja taidehallinnolle ja taiteen

kentälle sekä osallistuu kansainväli-

seen yhteistyöhön kulttuuripolitiikan

tutkimuksen alalla. Tutkimusyksikkö

julkaisee neljää julkaisusarjaa ja yllä-

pitää kulttuuripolitiikan alalle keskit-

tyvää yleisölle avointa kirjastoa.

Vuoden 2007 tutkimus- ja julkai-

sutoiminta painottui taidekentän ja

valtion tukijärjestelmän välisiin suh-

teisiin, valtion taidepoliittisen tuen

kehitykseen ja vaikuttavuuteen sekä

15


Valtion taiteilijatuen vaikutta-

vuutta selvitettiin Pauli Rautiaisen

tutkimuk sessa, joka kohdistui kiel-

teisen taiteilija-apurahapäätöksen

saaneiden tilanteeseen ja käsityksiin

apurahajärjestelmän toimivuudesta.

Tutkimus on ensimmäinen kielteisen

päätöksen saaneiden tilannetta kar-

toittava selvitys, ja se liittyy valtion

taiteilija-apurahojen merkitystä ja vai-

kutuksia taiteellisen työn kannalta sel-

vittävään tutkimushankkeeseen. Tutki-

mus ilmestyy vuoden 2008 alussa.

Lastenkulttuurin tukipolitiikan ke-

hitystä selvitettiin Kaija Rensujeffi n ja

Anna Anttilan tutkimushankkeessa

ja tanssin produktiotuen merkitystä

Paula Karhusen tutkimuksessa, jotka

liittyivät valtion harkinnanvaraisen

taidepoliittisen tuen merkitystä selvit-

tävään laajempaan tutkimushankkee-

seen. Tutkimukset julkaistaan vuonna

2008. Vuoden aikana käynnistyi myös

monikulttuurisen taiteellisen toimin-

nan asemaa tukijärjestelmässä selvittä-

vä hanke, joka kohdistuu sekä muualta

muuttaneiden että saamelaisten taitei-

lijoiden asemaan tukipolitiikassa.

Yksikö on seurannut yksityisen sek-

torin – yritysten ja säätiöiden – tukea

taiteelle ja kulttuurille 1980-luvulta

alkaen. Kertomusvuonna tarkasteltiin

säätiöiden tukea taiteelle ja siinä ta-

pahtuneita muutoksia Pekka Oeschin

selvityksessä, joka kartoitti säätiöiden

tukitoimia vuosina 2001 ja 2005. Jul-

kaisu ilmestyy vuoden 2008 alussa.

Yksikkö osallistuu Suomen Aka-

temian rahoittamaan radiomusii-

kin muutoksia käsittelevään tutki-

mushankkeeseen radiomusiikin

sääntelyä eri maissa koskevalla selvi-

tyksellä. Kertomusvuoden aikana to-

teutettiin esiselvityksenä IFACCA:n

D’Art-kysely sääntely-politiikasta,

johon saatiin vastaukset 16 maasta.

Vuoden aikana käynnistyi myös Pauli

Rautiaisen selvitys taidetoimikuntalai-

toksen historiasta ja taidepoliittisista

suuntaviivoista. Selvityksen tulokset

ilmestyvät taidetoimikuntien 40-vuo-

tisjuhlavuonna 2008.

Merja Heikkisen väitöskirja Valtion

taiteilijatuki taiteilijan määrittelijänä

tarkastelee valtion tukea taiteilijoille

yhteiskunnallisten taiteilijamääritel-

mien muotoutumisen näkökulmasta.

Se kysyy, minkälaista määrittelyvaltaa

käyttää pohjoismaille tyypillinen val-

tion taiteilijatukijärjestelmä, ja tarkas-

telee tämän määrittelyvallan ehtoja ja

ulottuvuuksia pohjoismaisen tukimal-

lin suomalaisessa muunnelmassa. Tut-

kimus käsittelee taiteilijatuen tavoittei-

ta, perusteluja ja keinoja, päätöksente-

kojärjestelmän toimintaa ja rakenteita

sekä toteutunutta toimintapolitiikkaa

ja sen vaikutuksia sekä symbolisen että

taloudellisen määrittelyvallan kannalta.

Suomalaisen tukijärjestelmän piirteitä

täsmennetään vertailulla muiden poh-

joismaiden vastaaviin järjestelmiin.

Pauli Rautiaisen julkaisu Taiteen

vapaus perusoikeutena tarkastelee

Suomen perustuslakiin 1990-luvulla

kirjattua taiteen vapauden turvaavaa

perusoikeussäännöstä, joka on jäänyt

erääksi heikoimmin tunnetuksi ja

16


vähiten sovelletuksi perusoikeudeksi.

Tutkimus kuuluu ensisijaisesti val-

tiosääntöoikeuden alaan, mutta on

samalla tutkimusotteeltaan poikki-

tieteellinen puheenvuoro taiteellisen

toiminnan oikeudesta tosiasialliseen

riippumattomuuteen. Taiteen vapautta

koskevan perusoikeusnormin tausta-

arvoja lähestytään oikeusvaltion ja

hyvinvointivaltion käsitteiden kaut-

ta. Lisäksi tut kimuksessa tarkastellaan

taiteen vapauteen liittyvää ihmisoike-

ussääntelyä sekä esitellään taiteen va-

pautta koskevaa perusoikeussääntelyä

Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Tilastotiedotteita-sarjassa julkais-

tiin vuosittain ilmestyvä seurantati-

lasto Taidetoimikuntien myöntämä tuki

2006, joka käsittelee taiteen keskustoi-

mikunnan, valtion taidetoimikuntien

ja apurahalautakuntien sekä alueellis-

ten taidetoimikuntien tukea taiteelli-

seen toimintaan. Siinä tarkastellaan

tuen jakautumista eri taiteenaloille ja

alueille sekä muun muassa nuorten,

naisten, pääkaupunkiseudulla asuvien

sekä ruotsinkielisten osuuksia apura-

han hakijoista ja saajista. Tilastotiedot-

teessa Taidetoimikuntalaitoksen tuen

hakijat ja saajat alueittain 2005 tar-

kastellaan ensimmäistä kertaa kaikkien

alueellisten taidetoimikuntien apura-

han hakijoiden ja saajien määrää ja ja-

kautumista alueittain, taiteenaloittain

sekä iän ja sukupuolen mukaan. Se

käsittelee myös valtion taidetoimikun-

tien ja apurahalautakuntien hakijoiden

ja saajien jakautumista alueittain.

Yksikkö julkaisi myös Päivi Pakka-

sen ja Aino Sarjen toimittaman artik-

17


kelikokoelman Finnish Dance Research

at the Crossroads: Practical and Th eo-

retical Challenges. Englanninkielisessä

julkaisussa kaikkiaan kaksikymmen-

tä suomalaista tutkijaa esittelee omia

näkökulmiaan tanssintutkimukseen.

Artikkelit edustavat useita erilaisia

lähestymistapoja, ja ne antavat mo-

nipuolisen kuvan alan tutkimuksen

laajasta kirjosta sekä sen monitietei-

sestä luonteesta.

Yksikön tutkijat osallistuivat

vuoden aikana sekä kotimaisiin että

kansainvälisiin tutkimuskonferens-

seihin. Paula Karhunen esitti tutki-

muspaperinsa Does arts training pro-

duce too many artists? Considerations

on the employment situation of art

graduates kolmansilla pohjoismaisil-

la kulttuuripolitiikan tutkimuksen

päivillä Norjassa ja Pauli Rautiainen

tutkimuspaperinsa Taiteen vapaus ja

tietoyhteiskunnan taide XII Oikeus-

tieteen päivillä Tampereella. Anna

Anttila ja Kaija Rensujeff esittelivät

otsikolla Children’s Culture as a Target

of Support in Finland tutkimustaan

BIN-Nordenin seminaarissa Børn

og kultur Islannissa. Yksikön tutki-

jat esittelivät tutkimuksiaan myös

kulttuurialan aikakausjulkaisuissa

ja tiedotusvälineissä. Lisäksi yksikkö

tuotti tilastoja ja muita tietopalveluja

tiedotusvälineille sekä taidehallinnolle

ja kulttuurin kentän toimijoille koti-

maassa ja ulkomailla.

Yksikön tutkijat pitivät vuoden

aikana luentoja ja esitelmiä oppilai-

toksissa, valtionhallinnon ja kulttuuri-

alan laitoksissa ja organisaatioissa sekä

alan kotimaisissa ja kansainvälisissä

tapaamisissa ja seminaareissa. Lisäk-

si he toimivat Nordisk kulturpolitisk

tidskrift -julkaisun toimituskunnassa

ja osallistuivat IFACCA:n (Internatio-

nal Federation of Arts Councils and

Cultural Agencies) tutkijayhteistyöhön

sekä pohjoismaisen kulttuuripolitiikan

tutkimuksen virkamiesryhmän toi-

mintaan. Suunnittelija Satu Lindberg

osallistui sekä Suomen tieteellisen kir-

jastoseuran taidekirjastojen työryhmän

että pohjoismaisen taidekirjastojen

ARLIS/Norden-järjestön toimintaan

ja järjestön vuosikonferenssiin Th e day

after tomorrow – users and innovation

in the art libraries Århusisssa.

Yksikön ylläpitämä Kulttuuripoli-

tiikan kirjasto on kaikille avoin taide-

ja kulttuuripolitiikan alan erikoiskir-

jasto. Sen kokoelmiin kuuluu 7 957

nidettä, ja sinne tulee 150 koti- ja ul-

komaista kulttuurialan aikakaus- ja tie-

dotuslehteä. Kokoelma karttui vuoden

aikana noin 222 niteellä. Kokoelmat

on tallennettu taidekorkeakoulujen

kirjastojen ja taiteen keskustoimikun-

nan kirjaston yhteiseen ARSCA-tieto-

kantaan, joka on osa korkeakoulukir-

jastojen yhteistä LINDA-tietokantaa.

Kirjasto vastasi myös tutkimusyksikön

julkaisujen jakelusta ja myynnistä sekä

yksikön julkaisutoiminnan esittelystä

Helsingin kirjamessuilla.

MERJA HEIKKINENtutkimusyksikön päällikkö

18


Vuoden 2007 julkaisut

Merja Heikkinen: Valtion taiteilijatuki taiteilijan määrittelijänä. Määrittelyvallan

ehtoja ja ulottuvuuksia pohjoismaisen tukimallin suomalaisessa muunnelmassa.

Tutkimusyksikön julkaisuja n:o 32.

Pauli Rautiainen: Taiteen vapaus perusoikeutena. Tutkimusyksikön julkaisuja

n:o 33.

Paula Karhunen: Taidetoimikuntalaitoksen tuen hakijat ja saajat alueittain

2005 – Applicants and recipients of Arts Councils by region 2005. Tilastotiedote

– Facts and Figures 1/2007.

Paula Karhunen: Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2006 – Support granted by

the Arts Councils 2006. Tilastotiedote – Facts and Figures 2/2007.

Päivi K. Pakkanen & Aino Sarje (eds.) Finnish dance research at the crossroads:

Practical and theoretical challenges.

Tutkimusyksikkö 2007

TUTKIMUSYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ

Merja Heikkinen

TUTKIJAT

Anna Anttila

Paula Karhunen

Pauli Rautiainen

Kaija Rensujeff

SUUNNITTELIJA

Satu Lindberg (kirjasto, julkaisut)

19


SVENSK RESUMÉ

20


SVENSK RESUMÉ

Ordförandens översikt

Ideologiskt har det kulturpolitiska

strategiarbetet på 2000-talet stimu-

lerats av det konst- och konstnärs-

politiska programarbetet (se UVM:s

publikationer Konst är möjligheter

och Mer om konstens möjligheter från

år 2002 och Statens principbeslut om

konst- och konstnärspolitiken, UVM,

2003). I sina tyngdpunkter noterar

centralkommissionen att programar-

betet inte har fått någon uppföljning

i form av tillräckligt omfattande stra-

tegisk ventilation. Av de breda per-

spektiv i programarbetsprocessen som

har avancerat kan som exempel dock

nämnas kreativitetsstrategiprocessen

under föregående regeringsperiod och

kulturexportprojektet, som är ett sam-

projekt mellan olika ministerier.

Centralkommissionen för konst

har haft egna företrädare i olika ar-

betsgrupper i anslutning till kulturex-

porten. Också konstkommissionerna

måste vara med i arbetet med att ta

fram de slutliga formerna för fullföl-

jandet av kulturexporten. Kulturex-

portprojektet har på ett lovvärt sätt

öppnat dörrarna till en förvaltningsö-

vergripande hantering av kulturresur-

serna. Dess egen strategi (Kultur på

export? JAVISST!, UVM, 2007) har på

ett förträffl igt sätt tagits fram i samar-

bete mellan informationscentralerna

inom de olika konstarterna.

Vid sidan av de allmänna kul-

turpolitiska strategierna bör de olika

Under verksamhetsåret inledde statens

konstkommissioner den nya treårspe-

rioden 2007–2009. Periodens första år

präglades av arbetet med att slå fast de

nya målen och tyngdpunkterna och att

fullfölja den under föregående period

påbörjade utvecklingen av kommis-

sionssystemet.

Utvecklingsprocessen inleddes

med en internationell utvärdering, An

International Evaluation of the Fin-

nish System of Arts Councils (UVM:

s publikationer 2004:3). I slutet av

följande år färdigställdes utvecklings-

arbetsgruppernas rapporter Förnyan-

det av den regionala konstförvaltningen

(UVM:s arbetsgruppspromemorior

och utredningar 2005:40) och Ut-

veckling av statens konstkommissions-

väsen (UVM 2005:41). Utgående

från dessa beredde företrädare för

undervisningsministeriet, central-

kommissionen för konst och de

regionala konstkommissionerna en

integrering av förvaltningen av de

regionala konstkommissionerna i

kommissionsväsendet som helhet.

Arbetet underlättades av att under-

visningsministeriet och konstkom-

missionerna hela tiden var fullstän-

digt eniga om utvecklingsriktningen.

För lagarnas och förordningarnas del

fullföljdes arbetet sålunda att de re-

gionala konstkommissionerna också

förvaltningsmässigt kunde anslutas

till helheten i början av 2008.

21


SVENSK RESUMÉ

konstarterna utveckla sina egna fram-

tidsplaner. De väsentligaste av de

förslag som redan har tagits fram av

Arbetsgruppen för regionalt musikutbud

(UVM, 2005) och Det teaterpolitiska

programmet (Centralkommissionen för

konst, 2006) bör omsättas i praktiken.

Ett allmänt program för hela det visu-

ella området utgör det främsta av de

nya utspelen.

Konstkommissionernas anslag för

främjande av konsten ökade måttfullt

under den föregående kommissionspe-

rioden. Som mål för perioden 2007–

2009 ställdes att reformen av pensions-

skyddet och den sociala tryggheten på

basis av stipendier bör fullföljas och att

beloppet konstnärsstipendier bör ökas.

Antalsmässigt bör konstnärsstipendi-

erna ökas, eftersom antalet utgår från

en nivå som åstadkoms redan i början

av 1980-talet. Inom vissa områden har

antalet konstnärer därefter till och med

mångdubblats. Forskningsenheten vid

centralkommissionen för konsts ut-

värderingsutredning om stipendiernas

eff ekt har gett behövlig bakgrundsin-

formation. Förhoppningarna om en

ökning av resurserna för främjande

av konsten utsträcktes till såväl statens

konstkommissioner som de regionala

konstkommissionerna. Alltjämt beto-

nades att det är nödvändigt att få fl er

extra konstnärspensioner. Förhopp-

ningarna besannades inte i budgeten

för år 2007: medan konstkommis-

sionernas resurser under föregående

verksamhetsår ökade med 4 procent,

stannade ökningen nu på endast en

procent. Alla konstkommissioners stöd

till konstnärlig verksamhet uppgick till

sammanlagt 24,4 miljoner euro.

Ett av de centrala kulturpolitiska

målen under kommissionsperioden

2007–2009 är att trygga existensmöj-

ligheterna på ”det fria fältet”, som fort-

sätter att expandera och blir allt mer

mångfasetterat än tidigare. I enlighet

med målen i det konst- och konst-

närspolitiska programarbetet borde

de statsandelsfinansierade kultur-

och konstinstitutionerna integreras

i budgetgarantin. Endast på så sätt

kan tillräckliga resurser frigöras för

det fria fältets behov. Till de första

stegen inom musik- och scenkonsten

hör fullföljandet av målen i rapporten

från Arbetsgruppen för regionalt mu-

sikutbud och statens scenkonstkom-

missions teaterpolitiska program.

Också utbildningsfrågorna hör

till de centrala tyngdpunktsområde-

na under åren 2007–2009. Utbild-

ningsfrågorna inom konstområdena

är synnerligen aktuella med hänsyn

till såväl antalet studeranden som

den innehållsmässiga utvärderingen.

Framför allt bör utvecklingen i fråga

om yrkesutbildningen inom de olika

konstarterna utvärderas. Inte heller

konst-, färdighets- och gestaltnings-

områdenas ställning har förbättrats

inom grundutbildningen.

Samspelet mellan konst och forsk-

ning bör fi nansiellt vidareutvecklas i

samarbete mellan centralkommissio-

nen för konst och Finlands Akademi.

Målet i stället för gemensamma särfi -

22


SVENSK RESUMÉ

nansieringar är regelbundet genom-

förda ansökningar. Samtidigt måste

man också se till att den fortsatta

forskningen inom konst identifi eras

och erkänns som en del av Finlands

Akademis fi nansiering.

Den regionala tillgången till konst

är en central tyngdpunkt i undervis-

ningsministeriets kulturpolitiska stra-

tegi. En viktig del av den förnyande

regionpolitiken inom kulturen är att

befästa konstregioncentrens verksam-

het och fi nansieringen av dessa. Till

undervisningsministeriets viktigaste

tyngdpunkter hör också de nya ut-

maningarna i anslutning till upphovs-

rättsfrågor. Ett av verksamhetsårets

centrala resultat var att lagberedningen

av upphovsrättsärenden kvarstod hos

undervisningsministeriet.

Främjandet av den tillämpade an-

vändningen av konst skulle kräva en

egen modell ur både utbildningens

och fi nansieringens synvinkel. Att lösa

fi nansieringen på ett förnuftigt sätt

är endast möjligt genom ett förvalt-

ningsövergripande samarbete. I syn-

nerhet social- och hälsovårdsministe-

riet borde förstå verksamhetens före-

byggande karaktär med avseende på

både folkhälsan och som förebyggare

av marginalisering. Centralkommis-

sionen för konst har redan i utlåtan-

det till sin internationella utvärdering

framfört att i Finland borde bildas ett

förvaltningsövergripande politiskt be-

slutsorgan likt statens vetenskaps- och

teknologiråd, under ledning av stats-

ministern, för allmänna frågor som

gäller utveckling och resurshantering

inom konst och kultur Detta skulle

ha som uppgift att ta fram en politisk

strategi för nya resursmöjligheter inom

konst och kultur med siktet inställt

på en konkretisering av det kreativa

välfärdssamhället.

Av de övriga specialtyngdpunk-

terna under perioden 2007–2009 kan

nämnas en synligare ställning för den

kulturella mångfalden och främjandet

av barnkulturen. Forskningsenheten

vid centralkommissionen för konst

lanserade projekt för att främja vart-

dera temat.

Antalet ansökningar om stipendier

och understöd var nästan detsamma

som året innan. Centralkommissionen

för konst, statens konstkommission

och stipendiekommittéerna behand-

lade totalt över 9 200 ansökningar från

omkring 6 000 individuella sökande.

Av dem fi ck knappt 3 000 ett positivt

beslut på ansökan. I fråga om jämlik-

heten med avseende på kön, region,

språk och ålder ger besluten anled-

ning till belåtenhet. Cirka hälften av

sökandena (53 %) och mottagarna (50

%) är kvinnor, och cirka hälften av

sökandena (52 %) och mottagarna (56

%) bor i huvudstadsregionen. Antalet

svenskspråkiga stipendiater (7 %) står

i proportion till antalet ansökningar.

De unga sökandena och mottagarna

är alltjämt rätt få, endast en fj ärdedel.

Antalet ansökningar från personer un-

der 35 år (26 %) liksom antalet un-

derstödsmottagare (21 %) är alltjämt

litet.

23


SVENSK RESUMÉ

I verksamheten hos forsknings-

enheten vid centralkommissionen

för konst låg tyngdpunkten på en

utvärdering av förhållandena mellan

konstfältet och statens stödsystem, en

granskning av eff ekterna av det konst-

politiska stödet och en utredning av

förändringarna i fi nansieringsstruk-

turen inom konsten. Forskningspro-

jekten omfattade konstnärsstipen-

diernas eff ekter, barnkulturen som

stödobjekt, konstnärerna och den

kulturella mångfalden, utvecklingen

av produktionsstödet för dans och

stiftelsernas stöd till konsten. Chefen

för forskningsenhetens doktorsav-

handling, som behandlar konstnärs-

stödets roll i konstnärsbestämningen,

godkändes vid Helsingfors universitet

och publicerades i forskningsenhetens

publikationsserie. Avhandlingenrap-

porten, som behandlar konstfriheten

som en grundläggande rättighet, träf-

fade ett aktuellt ämne och fi ck stor

uppmärksamhet i massmedierna.

Forskningsenheten deltog också i ett

forskningsprojekt gällande regleringen

i anslutning till radiomusik och kart-

lade konstkommissionernas historia

inför den kommande 40-årsjubileum-

spublikationen.

I tidskriften Arsis 4/2007 no-

terades alla stipendier som bevilja-

des under verksamhetsåret. Numret

fungerar som historieskrivning och ger

en helhetsbild av de beslut som togs

under året. Det första numret av Arsis

presenterade de nya kommissionerna,

medan temat för det andra numret var

frågor i anslutning till produktionen

av konst. Det engelskspråkiga numret

av Arsis med inriktning på framför allt

internationell distribution redogjorde

för bakgrunderna till det fi nländska

kulturexportprojektet.

Som bestående former av inter-

nationell verksamhet inom central-

kommissionen för konst fortsatte

kommissionen att medverka i sam-

manslutningarna International Fede-

ration of Arts Councils and Culture

Agencies (IFACCA) och Ars Baltica.

Även forskningsenheten fortsatte sitt

internationella samarbete. Som ord-

förande i IFACCA fortsatte den fi n-

ländska medlemmen Risto Ruohonen,

centralkommissionens föregående ord-

förande. Inom nätverket Ars Baltica

deltog centralkommissionen aktivt i

omvärderingen av nätverkets verksam-

het. Inom stipendie-, understöds- och

bidragsverksamheten har i synnerhet

resestipendierna och residensunder-

stöden en omedelbar internationalise-

ringsstödjande verkan, men i dag har

rätt ofta också arbets- och projektbi-

dragen till konstnärer samma eff ekt.

När det gäller kulturexportprojektet

kan det konstateras att den i olika rap-

porter nämnda betydande ökningen

av bidragen till centralkommissionens

resestipendier och residensverksamhet.

ännu inte realiserades under detta år.

HANNU SAHAordförande

26


SVENSK RESUMÉ

Centralkommissionen för konst 2007–2009

ORDFÖRANDE

Hannu Saha, Kaustby

VICE ORDFÖRANDE

Riitta Seppälä, direktör, Helsingfors

MEDLEMMAR

Umayya Abu-Hanna, författare, journalist, Helsingfors

Antonio Altarriba, keramiker, Villmanstrand

Anna Brunow, arkitekt, Helsingfors

Hannu Castrén, bildkonstnär, kritiker, Jyväskylä

Johanna Laakkonen, fi losofi e licentiat, Nurmijärvi

Jukka-Pekka Laakso, festivaldirektör, Tammerfors

Vivan Lygdbäck, kulturchef, Vasa

Hanna Nurminen, verksamhetsledare, Merimasku

Pertti Paltila, chef för internationella ärenden, Tammerfors

Arto Seppälä, författare, Tammerfors

Juhani Tuominen, professor, Rovaniemi

Pekka Vapaavuori, musikdoktor, Kuopio

Anna Vilkuna, fi losofi e magister, Jyväskylä

SEKRETERARE

Jarmo Malkavaara, generalsekreterare

tfn (09) 1607 7338

[email protected]

27


SVENSK RESUMÉ

Stöd åt konsten år 2007Omkring etthundra förtroende-

valda som ingår i centralkommissio-

nen för konst inklusive dess sektioner

samt statens konstkommissioner och de

anställda inom administrationen och

forskningen bildar den kompetenta och

kunniga grupp som verkställer den krä-

vande uppgiften att främja konsten.

Elva konstnärsprofessorer som till-

satts för viss tid ger sitt kreativa bidrag

i arbetet för konsten i vårt land. På

förslag av centralkommissionen för

konst tilldelade republikens president

Tarja Halonen hederstiteln konstaka-

demiker till textil- och modekonstnä-

ren Vuokko Nurmesniemi.

I anslutning till centralkommis-

sionen för konst fi nns även nämnden

för biblioteksstipendier åt författare

och översättare, nämnden för visnings-

stipendier inom bildkonst och statens

konstverkskommission.

Verksamhetsidén för centralkommis-

sionen för konst och statens konst-

kommissioner är att främja konsten

i Finland genom att stödja skapande

och framställande konstnärligt arbete,

främja kunskaper om konst, konst-

utövning och för konsten viktig ak-

tuell forskning samt att fungera som

statligt expertorgan i konstfrågor.

Den bland allmänheten mest kända

delen av detta arbete består i att dela

ut stipendier och stöd till konstnärer

och andra aktörer inom konstbran-

schen.

Konstkommissionernas förslag, ut-

låtanden och planer syftar till att utöva

ett brett konst- och kulturpolitiskt in-

fl ytande eller lyfta fram specialfrågor

inom enskilda konstgrenar. Det lång-

siktiga arbetet för att främja konsten

skisseras särskilt i verksamhets- och

ekonomiplanerna.

28


SVENSK RESUMÉ

De 13 regionala konstkommis-

sionerna med administrativ personal

och länskonstnärer utgör dessutom en

viktig expertgrupp med avseende på

hela konstkommissionsväsendet.

De statliga budgetanslagen för

konst och kultur uppgick år 2007 till

sammanlagt cirka 391 miljoner euro

(tabell 1, sid. 38). Av denna summa be-

stod cirka 189 miljoner euro av de för

konst anslagna vinstmedlen för tipp-

ning och penninglotterier. Av stödet till

konst låg drygt 24 miljoner euro inom

konstkommissionsväsendets – inklusive

de regionala konstkommissionerna och

särskilda nämnder – beslutanderätt (fi -

gur 1, sid. 36). Genom ett utlåtandeför-

farande påverkar centralkommissionen

för konst och konstkommissionerna

även många av undervisningsministeri-

ets stödbeslut, bland annat beviljandet

av konstnärspensioner och statsbidrag

för riksomfattande kulturevenemang

(tabell 2, sid. 38).

Det direkta stödet från central-

kommissionen för konst och statens

konstkommissioner för konstnärer

bygger på lagen om konstnärsprofes-

surer och statens konstnärsstipendier,

och för nämndernas del på separata

lagar. År 2007 utgjorde det lagstad-

gade konstnärsstödet och annat direkt

konstnärsstöd till konstnärligt arbete

12 miljoner euro av konstbudgeten.

Inkluderas projekt- och verksamhets-

bidrag till sammanslutningar och ar-

betsgrupper uppgår summan till 20,4

miljoner euro (tabell 3, sid. 39). Hur

stödet fördelats på de olika konstområ-

dena presenteras i fi gur 2 (sid. 36). År

2007 gav de regionala konstkommis-

sionerna sammanlagt 4,1 miljoner euro

i understöd till olika konstområden

(fi gur 3, sid. 37). Denna summa in-

begriper löneutgifterna för länskonst-

närer. Ansökningar till de regionala

konstkommissionerna och beviljade

stöd beskrivs i tabell 4 (sid. 40).

Det har inte skett några större för-

ändringar i fördelningen av kön, ålder,

språk och boningsort hos de stipen-

diesökande och stipendiemottagarna

(tabell 5, sid. 40).

Antalet ansökningar som lämnades

in till centralkommissionen för konst

fortsatte att öka. Det sammanlagda an-

talet ansökningar inom alla stödformer

överskred 9 200, av dessa fi ck omkring

3 000 ansökningar ett positivt beslut

(fi gur 4, sid. 37 och tabell 6, sid. 41).

Beaktas också ansökningarna som be-

handlades inom utlåtandeförfarandet,

behandlade centralkommissionen i

stort sett 10 000 ansökningar år 2007.

De förtroendevalda och personalen

har åter igen klarat av denna enorma

arbetsbörda på ett berömligt sätt.

Av den bifogade utfallskalkylen

(tabell 7, sid. 41) framgår verksam-

hetsutgifterna för centralkommissio-

nen för konst, statens konstkommis-

sioner och de särskilda nämnderna.

De övriga anslagen i kalkylen anger

hur stipendie- och statsstödsmedlen

för konstfrämjande använts.

JARMO MALKAVAARAgeneralsekreterare

29


SVENSK RESUMÉ

Forskningsenhetens verksamhet år 2007

Under 2007 fokuserade forsk-

nings- och publikationsverksamheten

på förhållandet mellan konstfältet och

statens stödsystem, utvecklingen av det

konstpolitiska stödet och förändring-

arna i strukturen hos fi nansieringen av

konsten. Forskningsprojekten omfat-

tade konstnärsstipendiernas eff ekter,

barnkulturen som stödobjekt, konst-

närerna och den kulturella mångfal-

den, utvecklingen av produktionsstö-

Forskningsenheten har som uppgift att

idka kulturpolitiskt relevant forskning.

Enheten bedriver och understöder

forskning inom sin sektor, tillhan-

dahåller experttjänster för konstför-

valtningen och konstfältet och deltar

i det internationella samarbetet inom

kulturpolitisk forskning. Enheten ger

ut fyra publikationsserier och förvaltar

ett kulturpolitiskt bibliotek som är öp-

pet för allmänheten.

30


SVENSK RESUMÉ

det för dans och stiftelsernas stöd till

konsten. I enhetens publikationer ana-

lyserades också konstnärsstödets roll i

samband med konstnärsbestämningen

och konstfriheten som grundläggande

rättighet. Enheten deltog dessutom

i ett forskningsprojekt gällande reg-

leringen av radiomusiken, kartlade

konstkommissionernas och konstpo-

litikens historia och gjorde upp den

årliga uppföljningsstatistiken över

kommissionernas stöd till den konst-

närliga verksamheten.

Eff ekterna av det statliga konstnärs-

stödet utreddes i Pauli Rautiainens un-

dersökning, som fokuserade på situa-

tionen för dem som fått avslag på ansö-

kan om konstnärsstipendium och deras

uppfattningar om hur stipendiesyste-

met fungerar. Undersökningen utgör

den första utredningen som kartlägger

situationen för dem som fått avslag och

anknyter till ett forskningsprojekt som

utreder betydelsen hos och eff ekterna

av de statliga konstnärsstipendierna

ur det konstnärliga arbetets synvinkel.

Utredningen kommer att publiceras i

början av år 2008.

Utvecklingen i stödpolitiken inom

barnkulturen utreddes i Kaija Ren-

sujeff s och Anna Anttilas forsknings-

projekt och betydelsen hos produk-

tionsstödet för dans i Paula Karhunens

undersökning, vilka båda anknöt till

ett mer omfattande forskningsprojekt

som utreder betydelsen hos det statliga

behovsprövade konstpolitiska stödet.

Utredningarna kommer att publiceras

år 2008. Under året lanserades också

ett projekt som utreder den mång-

kulturella konstnärliga verksamhe-

tens ställning inom stödsystemet och

som fokuserar på såväl infl yttade som

samiska konstnärers ställning inom

stödpolitiken.

Enheten har följt upp den privata

sektorns – företagens och stiftelser-

nas – stöd till konsten och kulturen

sedan 1980-talet. Under redovisnings-

året granskades stiftelsernas stöd till

konsten och förändringarna i dessa i

Pekka Oeschs utredning, som kartlade

stiftelsernas stödåtgärder åren 2001

och 2005. Utredningen kommer att

publiceras i början av år 2008.

Med en utredning som behand-

lar regleringen i olika länder deltar

enheten i ett av Finlands Akademi

fi nansierat forskningsprojekt gällande

förändringarna i radiomusiken. Under

redovisningsåret fullföljdes som en för-

handsutredning IFACCAs D’Art-enkät

om regleringspolitiken, som besvarades

av 16 länder. Under året inleddes också

Pauli Rautiainens utredning om konst-

kommissionsväsendets historia och de

konstpolitiska riktlinjerna. Resultaten

av utredningen kommer att publiceras

under konstkommissionernas 40-års-

jubiluemsår 2008.

Merja Heikkinens doktorsavhand-

ling Valtion taiteilijatuki taiteilijan

määrittelijänä (Statens konstnärsstöd

som konstnärsdefinierande faktor)

analyserar statens stöd till konstnä-

rerna med hänsyn till hur de samhälle-

liga konstnärsdefi nitionerna utformas.

I denna frågas hurdan defi nitionsmakt

31


SVENSK RESUMÉ

ett för Norden typiskt statligt system

med konstnärsstöd utövar och gran-

skas villkoren och dimensionerna

för denna defi nitionsmakt inom den

fi nländska varianten av den nordiska

stödmodellen. Undersökningen be-

handlar konstnärsstödets mål, motive-

ringar och metoder, beslutssystemets

verksamhet och strukturer samt den

realiserade verksamhetspolitiken och

dess verkningar med avseende på både

den symboliska och ekonomiska defi -

nitionsmakten. Dragen in det fi nländ-

ska stödsystemet preciseras genom en

jämförelse med motsvarande system i

övriga nordiska länder.

Pauli Rautiainens publikation Tai-

teen vapaus perusoikeutena (Konstfri-

heten som grundläggande rättighet)

granskar den i Finlands grundlag

inskrivna bestämmelsen om grund-

läggande rättigheter som tryggar

konstfriheten och som har förblivit

en av de minst kända och tillämpade

grundläggande rättigheterna. Under-

sökningen hänför sig primärt till kon-

stitutionsrätten, men utgör på grund

av sin approach samtidigt ett tvärve-

tenskapligt anförande om den konst-

närliga verksamhetens rätt till faktiskt

oberoende. Bakgrundsvärderingarna

till normen för de grundläggande

rättigheterna gällande konstfriheten

angrips via rättsstats- och välfärds-

statsbegreppen. I undersökningen

granskas dessutom regleringen av de

mänskliga rättigheterna i anslutning

till konstfriheten och presenteras reg-

leringen av de grundläggande rät-

tigheterna gällande konstfriheten i

Tyskland och USA.

I serien Statistikrapporter publi-

cerades den finsk–engelska årligen

utkommande uppföljningsstatisti-

ken, som redogör för det stöd som

centralkommissionen för konst, sta-

tens konstkommissioner och stipen-

dienämnder samt de regionala konst-

kommissionerna beviljar för konst-

närlig verksamhet. I denna rapport

granskas hur stödet fördelas mellan

de olika konstarterna och regionerna

samt bland annat andelen unga, kvin-

nor, bosatta i huvudstadsregionen och

svenskspråkiga bland stipendiesökan-

dena och stipendiaterna. I statistikrap-

porten Taidetoimikuntalaitoksen tuen

hakijat ja saajat alueittain 2005 – App-

licants and recipients of Arts Councils by

region 2005 granskas för första gången,

för alla regionala konstkommissioners

del, antalet stipendiesökanden och sti-

pendiater och fördelningen av dessa

enligt region, konstart, ålder och kön.

Rapporten redogör också för den re-

gionala fördelningen av personer som

hos statens konstkommissioner och

stipendienämnder ansökt om och be-

viljats stipendium.

Enheten publicerade också en av

Päivi Pakkanen och Aino Sarje redi-

gerad artikelsamling, Finnish Dance

Research at the Crossroads: Practical and

Th eoretical Challenge. I publikatio-

nen framför sammanlagt 20 fi nländska

forskare sin egen syn på dansforsk-

ningen. Artklarna angriper ämnet på

fl era olika sätt och ger en mångsidig

32


SVENSK RESUMÉ

bild av de många manifestationsfor-

merna för forskningen på området och

dess tvärvetenskapliga natur.

Under året deltog enhetens fors-

kare i både nationella och interna-

tionella forskningskonferenser. Paula

Karhunen presenterade sitt forsknings-

sammandrag Does arts training produce

too many artists? Considerations on the

employment situation of art graduates

på den tredje nordiska konferensen

för kulturpolitisk forskning, och Pauli

Rautiainen presenterade sitt forsk-

ningssammandrag Taiteen vapaus ja

tietoyhteiskunnan taide (Konstfriheten

och konsten i informationssamhället)

på den tolfte riksomfattande juridik-

konferensen i Tammerfors. Under

rubriken Children’s Culture as a Tar-

get of Support in Finland presenterade

Anna Anttila och Kaija Rensujeff sin

forskning på BIN-Nordens semina-

rium Børn og kultur i Island. Enhe-

tens forskare presenterade också sina

undersökningar i tidskriftspublikatio-

ner inom den kulturella sektorn och i

massmedierna. Dessutom tog enheten

fram statistik och annan information

för massmedierna, konstförvaltningen

och aktörerna inom kultursektorn i

Finland och utomlands.

Under året föreläste och höll enhe-

tens forskare föredrag vid läroanstalter,

institutioner och organisationer inom

statsförvaltningen och kultursektorn

samt på nationella och internationella

möten och seminarier inom sektorn.

Därutöver deltog de i redaktionsrådet

för Nordisk kulturpolitisk tidskrift och

i forskarsamarbetet inom IFACCA

(International Federation of Arts

Councils and Cultural Agencies)

samt i verksamheten inom ramen för

den nordiska tjänstemannagruppen

för kulturpolitisk forskning Planerare

Satu Lindberg deltog i arbetsgruppen

för konstbiblioteken vid Finlands

vetenskapliga bibliotekssamfund, i

verksamheten inom ramen för nord-

iska konstbibliotekens organisation

ARLIS/Norden och i organisationens

årskonferens Th e day after tomorrow

– users and innovation in the art libra-

ries i Århus.

Kulturpolitiska biblioteket, som

förvaltas av enheten, är ett konst- och

kulturpolitiskt specialbibliotek som

är öppet för allmänheten. Bibliote-

kets samlingar omfattar 7 957 band,

och till biblioteket kommer omkring

150 olika fi nländska och utländska

tidskrifter och informationstidning-

ar inom kulturområdet. Under året

ökade bibliotekets samlingar med 222

band. Samlingarna har lagrats i den för

konsthögskolornas bibliotek och bib-

lioteket hos centralkommissionen för

konst gemensamma databasen ARS-

CA, som ingår i högskolebibliotekens

gemensamma databas LINDA. Biblio-

teket svarade även för distributionen

och försäljningen av forskningsenhe-

tens publikationer och presenterade

enhetens publikationsverksamhet på

bokmässan i Helsingfors.

MERJA HEIKKINENchef för forskningsenheten

33


34


Tilastoja 20072

35


KUVIO 2.

Taiteen keskustoimikunnan* tuen jakautuminen taiteenaloittain vuonna 2007 (yht. 20,4 milj. €)

* Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. ** Muu = sirkus- ja mediataide sekä taiteenaloittain luokittelemattomat. Sirkustaiteen osuus koko tuesta 0,7 % ja mediataiteen 0,6 %.

Säveltaide 14,2 %

Rakennustaide 2,2 %

Näyttämötaide 11,6 %

Muu** 4,7 %Kuvataide 18,7 %

Taideteollisuus 4,8 %

Tanssitaide 6,1 %

Valokuvataide 5,4 % Arvostelijat 0,7 %Elokuvataide 7,5 %

Kirjallisuus 24,0 %

KUVIO 1.

Taidetoimikuntien* tuki tukimuodoittain vuonna 2007 (yht. 24,4 milj. €)

Taiteilijaprofessuurit 2,0 %

Kirjasto- ja näyttöapurahat 14,9 %

Valtion taiteilija-apurahat 31,2 %

Yhteisöille myönnettävä tuki 17,1 %

Alueellisten taidetoimikuntien tuki 16,6 %

Kohdeapurahat & muut projektituet 17,2 %

Valtionpalkinnot 0,9 %

* Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat.

36


Säveltaide 13,3 % Kuvataide 24,8 %

Kirjallisuus 11,0 %

KUVIO 3.

Alueellisten taidetoimikuntien myöntämän tuen jakautuminen taiteenaloittain vuonna 2007 (yht. 4,1 milj. €)

Rakennustaide 1,5 %

Näyttämötaide 15,9 %Muu* 12,6 %

Taideteollisuus 8,4 %

Tanssitaide 6,1 %Valokuvataide 3,8 % Elokuvataide 2,6 %

* Muu = taiteenaloittain luokittelematon tai taiteidenvälinen sekä lastenkulttuuri, arvostelijat, tapahtumat ja tuottajat. Luvut sisältävät alueellisten taidetoimikuntien avustukset, apurahat ja palkinnot sekä läänintaiteilijoiden palkkakulut.

KUVIO 4.

Taiteen keskustoimikunnalle* osoitettujen hakemusten määrä (kpl) vuosina 2003–2007

* Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat.

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

02003 2004 2005 2006

8 2218 711

9 153 9 264

2007

9 216

37


TAULUKKO 1.

Valtion taide- ja kulttuuribudjetti, veikkausvoittovarat sekä taidetoimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan vuonna 2007 EURO MILJ.

Valtion budjetti: taide ja kulttuuri 391,3Veikkausvoittovarat taiteen tukemiseen* 188,8Taiteen keskustoimikunnan tuki** 20,4Alueellisten taidetoimikuntien tuki 4,1Taidetoimikuntien tuki kokonaisuudessaan*** 24,4Taidetoimikuntien tuen (24,4 milj. €) osuus valtion taidebudjetista 6 %

* Sisältää kirjastot 40 milj.€. ** Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. *** Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat.Lähde: Valtion talousarvio http://budjetti.vm.fi /indox/tae/2006/aky_2006.html, opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan apuraharekisteri (HARAVA), alueelliset taidetoimikunnat

TAULUKKO 2.

Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien antamat lausunnot vuonna 2007

HAKEMUKSIA MÄÄRÄRAHA € Taiteilijaeläkkeet 467 *Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat 227 3 673 000 Valtakunnallisesti merkittävät kansainväliset elokuvafestivaalit ** 420 000Elokuva-alan järjestöt 14 380 000 Kirjallisuuden ostotuki *** 830 000 Kirjailijajärjestöt 6 290 000 Taidekoulut 4 300 000 Kuvataidejärjestöt 12 367 000 Harrastajateatterijärjestöt 5 466 000 Ammattiteatterijärjestöt 12 157 500 Säveltaiteen harrastustoiminta 13 500 000 Musiikki-instituutit 5 345 000 Säveltaidejärjestöt 10 135 000 Graafi sen suunnittelun ja sarjakuvan järjestöt 8 70 000 Tanssialan järjestöt 6 76 000 Valokuva-alan järjestöt ja näyttelyt 3 100 000 YHTEENSÄ 8 109 500

* Taiteilijaeläkkeet ovat valtion budjetissa valtiovarainministeriön menokohdassa. ** Hakemukset siirretty elokuvasäätiölle. *** Esitys kirjastojen ostotukilistalle otettavista kirjoista. Lausunto koskee kaikkia Suomessa ilmestyviä nimikkeitä.

38


TAULUKKO 3.

Taiteen keskustoimikunnan* tuki vuonna 2007 - tukimuodot ja summat

TAITEELLISEEN TYÖSKENTELYYN (TAITEILIJAT) € 12,0 milj.Kirjastoapurahat ** 2 623 300Kuvittajien kirjastoapurahat 50 000Näyttöapurahat 841 000Säveltaiteen kirjastoapurahat 120 000Taiteilija-apurahat *** 7 626 750Taiteilijaprofessuurit 500 580Valtionpalkinnot **** 225 000PROJEKTEIHIN (TAITEILIJAT/TYÖRYHMÄT/YHTEISÖT) € 4,2 milj.Elokuvakulttuurin tuki 245 000Kohdeapurahat 760 950Kuvataiteen ateljee- ja työpajatuki 70 000Kuvataiteen julkaisutuki 100 000Kuvataiteen näyttelytoiminta 539 000Lastenkulttuurituki 480 000Lyhytaikaiset ammattiteatterituotannot 175 000Matka-avustukset sekä residenssi- ja taiteilijavaihtotoiminta 485 040Media-, sirkus ja monitaidetuki 290 000Muotoilun projektituki 270 000Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki 240 500Rakennustaiteen edistäminen 173 370Tanssikulttuurin tuki 40 000Tanssiproduktioiden tuki 172 000Valokuvataiteen produktiotuki 100 000Valokuvateosten laatutuki 70 000YHTEISÖILLE € 4,2 milj.Alueellinen valokuvatoiminta 230 000Alueelliset elokuvakeskukset 380 000Alueoopperat 344 100Elokuvan laatutuki 360 000Kirjallisuuden projektituki 274 910Konserttitoiminnan edistäminen 254 000Musiikkikilpailut 39 000Musiikkileirit ja mestarikurssit 358 400Rahoituslain ulkopuoliset orkesterit 250 500Rahoituslain ulkopuoliset tanssiteatterit 432 000Rahoituslain ulkopuoliset teatterit 1 080 000Sävellystilaukset 97 800Taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutus 70 000KAIKKI YHTEENSÄ € 20,4 milj.

* Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. Ns. taiteilijatuki koostuu taiteelliseen työskentelyyn ja projekteihin käytettävästä tuesta. ** Josta tietokirjailijoille 262 330 €. *** Sis. aiempina vuosina myönnetyt monivuotiset taiteilija-apurahat.**** Sis. lastenkulttuurin valtionpalkinnot 30 000 €.

39


% HAKIJOISTA % TUEN SAAJISTA

Naiset 52,7 % 49,6 % Pääkaupunkiseutu 52,3 % 55,6 % Ruotsinkieliset 7,1 % 7,2 % Äidinkieli ”muu” 2,6 % 2,0 % Alle 35-v. 25,7 % 21,4 %

LUKUMÄÄRÄ** 5 280 2 184

* Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja apurahalautakunnat. ** Sis. yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu. Ei sisällä alueellisia taidetoimikuntia.

TAULUKKO 5.

Taiteen keskustoimikunnan* apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2007

TAULUKKO 4.

Alueellisten taidetoimikuntien apuraha- ja avustushakemukset sekä myönnöt (lkm) vuonna 2007

Apuraha- Apuraha- Avustus- Avustus- Hakemukset Myönnöt Myönnöt hakemuksia myöntöjä hakemuksia myöntöjä yhteensä yhteensä hakemuksista %

Etelä-Savo 221 51 48 17 269 68 25

Häme 199 33 81 34 280 67 24

Kaakkois-Suomi 191 42 144 72 335 114 34

Keski-Suomi 158 47 131 57 289 104 36

Lappi 177 41 106 50 283 91 32

Oulu 237 32 58 15 295 47 16

Pirkanmaa 297 47 118 44 415 91 22

Pohjois-Karjala 178 38 52 24 230 62 27

Pohjanmaa 137 33 65 18 202 51 25

Pohjois-Savo 171 48 53 20 224 68 30

Satakunta 178 52 87 34 265 86 32

Uusimaa 732 96 178 58 910 154 17

Varsinais-Suomi 368 68 169 77 537 145 27

YHTEENSÄ 3 244 628 1 290 520 4 534 1 148 26

40


TAULUKKO 6.

Taiteen keskustoimikunnan* hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2007

Tukimuoto (yht.vet. taulukosta 3) Hakemuksia Hakijoita** Myöntöjä Tuen saajia** Tuen saajat hakijoistaTaiteelliseen työskentelyyn 4 568 4 414 1 362 1 351 31 %Josta taiteilija-apurahat** 2 104 2 017 234 234 12 %Projekteihin 4 114 3 784 1 329 1 289 34 %Yhteisöille 535 501 267 260 52 %KAIKKI TUKIMUODOT YHTEENSÄ 9 217 6 004*** 2 958 2 605*** 43 %

* Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. ** Apurahaa haettu vuonna 2006. *** Päällekkäisyydet poistettu. Hakijat ovat voineet hakea ja saada apurahoja useasta tukimuodosta.

Talousarviotili Siirtomäärärahasta Määräraha Käytetty Vertailu vuodelta 2005 v. 2007 v.2007 talousarvioon

29.80.21.1 Toimintamenot 67 072 2 022 000 2 067 154 21 918 - josta tutkimus, kirjasto ja julkaisut 242 357

29.80.51.1 Taiteilija- ja kohdeapurahat 8 388 000 8 374 068 13 932 29.80.51.2 Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat 2 700 000 2 623 298 76 702 29.80.52.01.02 Elokuvataiteen edistämiseen 985 000 985 000 0 29.80.52.01.04 Kirjallisuuden edistämiseen 275 000 274 908 92 29.80.52.01.05 Kuvataiteen edistämiseen 709 000 709 000 0 29.80.52.01.06 Näyttämötaiteen edistämiseen 1 495 000 1 495 000 0 29.80.52.01.07 Rakennustaiteen edistämiseen 174 000 173 370 630 29.80.52.01.08 Säveltaiteen edistämiseen 1 345 000 1 343 800 1 200 29.80.52.01.09 Taideteollisuuden edistämiseen 270 000 270 000 0 29.80.52.01.10 Tanssitaiteen edistämiseen 644 000 644 000 0 29.80.52.01.11 Valokuvataiteen edistämiseen 400 000 400 000 0 29.80.52.01.12 Taiteilijoiden valtionpalkintoihin 195 000 195 000 0 29.80.52.01.13 Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahat 50 000 50 000 0 29.80.52.01.14 Säveltaiteen kirjastoapurahat 120 000 120 000 0 29.80.52.01.15 Kuvataiteen näyttöapurahat 841 000 841 000 0 29.80.52.05.07 Muuhun taiteen edistämiseen 1 310 000 1 309 840 160 29.80.52.06.5 Tutkimus- ja julkaisutoimintaan, taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutushankkeisiin 200 000 199 986 14 - josta käytetty vuorovaikutushankkeisiin 70

000

TAULUKKO 7.

Talousarvion toteutumalaskelma vuonna 2007

41


42


Valtion taidetoimikunnat ja lastenkulttuurijaosto

Elokuvataidetoimikunta Kirjallisuustoimikunta Kuvataidetoimikunta MuotoilutoimikuntaNäyttämötaidetoimikuntaRakennustaidetoimikunta Säveltaidetoimikunta Tanssitaidetoimikunta ValokuvataidetoimikuntaLastenkulttuurijaostoValtionpalkinnot 2007

3

43


44


ELOKUVATAIDETOIMIKUNTA

Tuottajien lakko ja teatterien digitointi puhuttivat

katsojat keskittyvät yhä enemmän suu-

rille paikkakunnille.

Elokuvateattereiden normaalioh-

jelmiston ohella elokuvien tarjonta

lisääntyy koko ajan. Elokuvafestivaalit

ja erilaiset ’kotiteatterit’ lisäävät valin-

nanvaraa. Digitelevisioon siirtyminen

paransi sekin tarjontaa ja teknistä laa-

tua – joskin osalle kansalaisista digite-

levisio ilmeni täsmälleen päinvastaise-

na uudistuksena.

Liikkuvan kuvan tarjonta lisääntyy

siksikin, että kuvataiteilijoiden ja valo-

kuvaajien työkalupakkiin on kuulunut

jo pitkään myös video- tai fi lmikame-

ra. Alue, jossa elokuvataide ja muut

taiteet kohtaavat, on mielenkiintoinen,

jatkuvasti muotoaan hakeva osa taiteen

kenttää. Taiteiden väliset raja-aidat

ovat usein epämääräisiä, mutta juuri

nyt elokuvataiteen ympärillä tapahtuu

paljon. Tämä johtuu mm. tekniikan

kehityksestä. Taiteiden edistämisen nä-

kökulmasta olisikin syytä tarkastella

koko visuaalisten taiteiden kenttää ja

miettiä, onko nykyinen tukijärjestelmä

toimiva ja tarkoitustaan vastaava.

Suomalainen elokuva menestyy

kotimaassa; sen osuus katsojista elo-

kuvateattereissa on kansainvälisesti

verrattuna hyvä. Suomalaiset elokuvat

ja dokumentit saavat myös televisios-

sa runsaasti katsojia. Onkin puhuttu

Suomalainen elokuva-ala oli kulunee-

na vuonna vahvasti esillä julkisuudessa.

Elokuvien ensi-iltojen ja muiden ta-

pahtumien ohella käsiteltiin erityisesti

elokuvatuottajien ilmoitusta lopettaa

suomalaisten elokuvien tuottaminen,

mikäli valtion budjettiin ei saada lisää

rahaa elokuvien tekemiseen.

Lopulta budjettiesitykseen saatiin

2 miljoonan euron lisäys elokuvatai-

teen edistämiseen, ja elokuvatuottajat

ilmoittivat vuoden lopussa jatkavansa

elokuvien tekoa. Tuottajien ilmoitus

ja sitä seurannut keskustelu toi jälleen

esille sen, että elokuvakulttuurin, kuten

monen muunkin kulttuurinsektorin

julkinen tuki on Suomessa huomat-

tavasti vähäisempää kuin esimerkiksi

muissa pohjoismaissa. Vaikka suunta on

oikea, on muutoksen vauhti väärä.

Elokuvalevityksen digitointi oli toi-

nen yleisesti keskusteluissa ollut asia.

Hollywoodin suurten studioiden hy-

väksymän standardin täyttävien eloku-

vateattereiden määrä kasvoi Suomessa

vuoden aikana 100 prosenttia: yhdestä

kahteen. Koko elokuvateatterikentän

digitointi on edelleen tulevaisuuden

haaste, mutta myös mahdollisuus. On

syytä olla huolissaan erityisesti pien-

ten paikkakuntien elokuvateatterei-

den kyvystä olla mukana teknologian

kehityksessä, sillä elokuvateattereiden

45


ELOKUVATAIDETOIMIKUNTA

myös siitä, miten kotimaan menestys

saataisiin ulottumaan ulkomaille. Kan-

sainvälinen elokuvien levitys, erityi-

sesti sellainen, joka toisi merkittäviä

tuloja elokuvien tekijöille, on edelleen

saavuttamatta. Suomalaisia elokuvia

kysytään ja nähdään runsaasti festi-

vaaleilla, mutta kaupallista läpimurtoa

odotetaan edelleen.

JUKKA-PEKKA LAAKSOpuheenjohtaja

Valtion elokuvataidetoimikunta 2007 –2009

PUHEENJOHTAJA

Jukka-Pekka Laakso, festivaalijohtaja, Tampere

VARAPUHEENJOHTAJA

Noora Männistö, ohjaaja, läänintaiteilija, Pori

JÄSENET

Markku Flink, tuottaja, käsikirjoittaja, Halosenniemi

Katarina Lillqvist, elokuvaohjaaja, Tampere

Christian Lindblad, elokuvaohjaaja, Helsinki

Kristiina Luostarinen, elokuvaohjaaja, Luhanka

Juha Mäkelä, toimitusjohtaja, Helsinki

Merja Turunen, dramaturgi, Tampere

Marjo Valve, elokuvaohjaaja, Järvenpää

Esa Vuorinen, elokuvaaja, Espoo

SIHTEERI

Mari Karikoski, taidesihteeri

puh. (09) 1607 7064

[email protected]

46


KIRJALLISUUSTOIMIKUNTA

Suuret ikäluokat eläkejonossa

Valtion kirjallisuuspalkinnot ovat

maamme vanhin kirjallisuuden edis-

tämismuoto. Ensimmäisen valtion-

palkinnon kohde oli Nummisuutarit,

jonka kirjoittajaksi osoittautui salani-

mi Kivi. Lähtökohtana on ollut pal-

kinnon perustamisesta vuodesta 1865

lähtien kiinnittää huomio tiettyihin

teoksiin; kirjat on palkittava kirjoina.

Tämän myötä tietenkin myös kirjai-

lijat ja kääntäjät saavat osansa julki-

suudesta.

Vuoden 2007 kirjallisuuden val-

tionpalkinnon kirjallisuustoimikunta

päätyi myöntämään Jari Järvelän ro-

maanitrilogialle Veden paino (2001),

Pieni taivas (2004) ja Kansallismaisema

(2006). Kääntäjien valtionpalkinnolla

47



vaikutukset ovat paljon laajemmat.

Kirjallisuustoimikunta on teh-

nyt mahdollisuuksien mukaan niin

sanottuja maakuntamatkoja. Kesällä

toimikunta vieraili kahden päivän

matkallaan Mukkulan kansainväli-

sessä kirjailijakokouksessa Lahdessa

sekä Hämeen taidetoimikunnan ta-

pahtumissa Hämeenlinnassa. Taiteen

keskustoimikunnan kaksipäiväinen

matka Poriin antoi monipuolisen

kuvan satakuntalaisesta kulttuurielä-

mästä, pääkohteina olivat Satakunnan

taidetoimikunta ja Pori Jazz.

Vuoropuhelu valtion eri taidetoi-

mikuntien välillä sai oivallista lisäpont-

ta, kun kulttuuriministeri Stefan Wal-

lin kutsui taiteen keskustoimikunnan

vieraakseen. Lämmittävää oli kuulla,

että ministeri aikoo järjestää tapaami-

sia jatkossakin; keskustelut välittyvät

toimikuntiin puheenjohtajiensa kaut-

ta, ideat ja ajatukset kypsyvät.

Vuoden raikkaimpia uutisia oli

Suomen kulttuurirahaston virittämät

kirjatalkoot, joihin vuoden mittaan

ilmoittautui 96 prosenttia maamme

kirjastoista. Kulttuurirahaston tuella

ja kuntien myötävaikutuksella on las-

kettu kirjastoille tulevan jopa 700 000

uutta teosta kolmen vuoden sisään.

Kirjallisuustoimikunnan vuosittain

opetusministeriölle laatima vähäle-

vikkisen kirjallisuuden ostotukilista

saa näin entistä laveamman pohjan

suosittelemilleen teoksille.

Kirjallisuustoimikunta oli myös ää-

nessä, totta kai, kun useita kuukausia

kestänyt väittely tekijänoikeusasioiden

haluttiin nostaa esiin erityisesti Matti

Rossin lukuisat Shakespeare-suomen-

nokset, unohtamatta kääntäjän muuta

laajaa ja laadukasta tuotantoa.

Kirjallisuustoimikunnan ehdotus

taiteen valtionpalkinnon saajaksi oli

Hannu Väisänen, joka myös tunnus-

tuksen sai. Hänen romaaninsa Toiset

kengät oli vuoden kiitetyimpiä. Harry

Potter -suomennokset toivat kääntäjä

Jaana Kaparille valtion lastenkulttuu-

ripalkinnon.

Kirjailijoiden ja kääntäjien mää-

rän tuntuva kasvu on leimannut kir-

jallisuustoimikunnan keskusteluja ja

päätöksiä viime vuosina. Vaatimukset

valtion taiteilija-apurahojen lisäämisek-

si ja taiteilijaeläkkeiden määrän nosta-

miseksi 1990-luvun alkuvuosien tasolle

olivat tähdellisiä asioita myös 2007.

Toimikunnan tukalimpia päätöksiä oli

jälleen kerran laatia opetusministeriölle

esitys ylimääräisistä taiteilijaeläkkeis-

tä. Määrärahojen niukkuuden vuoksi

osattomaksi jäi toistakymmentä ansioi-

tunutta kirjailijaa ja kääntäjää. Suuret

ikäluokat ovat pitkässä eläkejonossa.

Kirjallisissa piireissä oli 1960-lu-

vulla voimakasta liikehdintää, erityi-

sesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella

toimivat kirjailijat katsoivat jääneensä

syrjään. Oppositio erkani valtapiireistä

ja alkoi toteuttaa maakunnallista toi-

mintaa, railo repesi. Tätäkin taustaa

vasten on ilmeisen hyödyllistä, että

alueellisten taidetoimikuntien hallin-

tohenkilöstö siirtyi vuodenvaihteessa

taiteen keskustoimikunnan yhteyteen.

Muutos on hallinnollinen, mutta sen

48



siirrosta opetusministeriöstä uuteen

superministeriöön hallitsi keskuste-

luja. Taiteilijakunta voitti ajoittain

kireitäkin sävyjä saaneen monipolvi-

sen dialogin. On rohkaisevaa muistaa,

että kulttuuriministeri Stefan Wallin

puolusti ministeriötään.

Mutta dialogi jatkuu. Se syvenee

myös vähemmistökielien suuntaan ja

kesken. Millä kielillä huomisen suo-

malainen kirjallisuus puhuu?

ARTO SEPPÄLÄpuheenjohtaja

Valtion kirjallisuustoimikunta 2007–2009

PUHEENJOHTAJA


VARAPUHEENJOHTAJA

Tuula-Liina Varis, kirjailija, Joensuu

JÄSENET

Kristiina Drews, suomentaja, Helsinki

Päivi Heikkilä-Halttunen, kriitikko, Tampere

Peter Mickwitz, kirjailija, Helsinki

Matti Mäkelä, kirjailija, kriitikko, Hammaslahti

Olli Mäkinen, informaatikko, kriitikko, Vaasa

Mari Mörö, kirjailija, Mikkeli

Juhani Niemi, professori, Hämeenlinna

Saila Susiluoto, kirjailija, Helsinki

Putte Wilhelmsson, kriitikko, Turku

SIHTEERI

Esa Rantanen, taidesihteeri

puh. (09) 1607 7065

[email protected]

49


KUVATAIDETOIMIKUNTA

Kuvan kaltaistaKuvataidetoimikunta aloitti työn-

sä 1.1.2007 noin 80-prosenttisesti

uusiutuneena. Uusi toimikunta tuli

samaan tilanteeseen kuin edellinen-

kin: sama budjetti, jokseenkin sama

taiteilijakunta ja sama rahoitusta ha-

kevien taiteilijoiden määrä.

Pauli Rautiaisen kirjoittama tut-

kimus ”Emme ole tänä vuonna...”

(Työpapereita 46, Taiteen keskustoi-

50


individuaalinen kuin yhteisöllinen

ote taiteeseen? Miten taideyliopistot

koulutuksen korkeimmalla asteella

edistävät kuvataiteen tasoa ja moni-

muotoisuutta ja siitä käytävää julkista

keskustelua? Miten taide ja ns. tosielä-

mä kohtaavat toisensa, ja miten siinä

ollaan puolin ja toisin herkkiä?

Visuaalisten taiteiden taidepoliit-

tinen ohjelma ilmaisuna on hieman

epämääräinen ja taiteenalan/alojen

määrittelyä kiertelevä. Alkujaan ku-

vataidepoliittinen ohjelma ei saanut

sen vertaa vastakaikua taidehallinnon

kaikissa portaissa, että sitä olisi alettu

ajaa tosi mielessä. Kun kuvataidepo-

liittinen ohjelma sitten ”laajennettiin”

visuaalisten taidealojen ohjelmaksi,

hämärtyi ehkä samalla kysymys sii-

tä, mistä on kysymys. Hyvää tässä on

kuitenkin se, että mukaan tulevat niin

valokuvataidetoimikunta kuin muo-

toilutoimikuntakin, unohtamatta

mediataidejaostoa. Eli se osa niiden

alojen toiminnoista, joka selvästi toi-

mii kuvataiteen kontekstissa.

Jos katsotaan esimerkiksi Kuva-

taideakatemian (huomaa nimi) jat-

kokoulutettavien eli kuvataiteen toh-

torin tutkintoa (KuT) suorittavien

taiteilijoitten taiteenaloja, huoma-

taan siellä olevan myös akustisesti it-

seään ilmaisevia taiteilijoita. Minusta

tämä ei ole ongelma Kuvataideaka-

temian eikä kuvataiteen kannalta,

mutta miten se liittyy määrittelyyn,

joka mainitsee vain visuaalisen tai-

teen alat? Kuvan käsitehän suomen

kielessä sisältää paitsi visuaalisen

mikunta, 2008) kiteyttää ongelma-

kentän, johon toimikunnan tehtävät

sijoittuvat. Tahto jakaa merkittäviä

apurahoja merkittäville taiteilijoille

heidän merkittäviin taiteellisiin pro-

jekteihinsa (so. työskentelyyn) kohtaa

budjetin raameihin liittyvät realiteetit.

”Taiteilijatukijärjestelmä vaikuttaakin

olevan siirtymässä puhtaasta laatu-

ajattelusta kohti jonkinlaista, joskin

yksilötasolta irtautunutta, sosiaalista

oikeudenmukaisuutta”, todetaan em.

julkaisun lehdistötiedotteessa. Onko

tämä näissä olosuhteissa oikein vai vää-

rin ymmärrettyä taiteentukipolitiik-

kaa, on iso kysymys. Käytännön rea-

lismia se kuitenkin on. Toimikunnan

jäsenissä resurssien riittämättömyys

saattaa herättää myös henkilökohtaista

riittämättömyyden tunnetta.

Kaksi merkittävää, laajemminkin

kuvataiteeseen liittyvää prosessia on

nyt työn alla. Toinen niistä on ku-

vataidetoimikunnan työhön välit-

tömästi liittyvä visuaalisten taiteiden

taidepoliittinen ohjelma, jota edelliset

toimikunnat yrittivät käynnistää ku-

vataidepoliittisena ohjelmana. Toinen

liittyy kuvataiteen koulutukseen.

Jälkimmäinen koskee laajemmin ja

yleisemmin koko korkeakoulukenttää

mutta nyt erityisesti kuvataiteen osal-

ta yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja

toisen asteen kuvataidekoulutuksen

määrää ja tietenkin laatua. Mielestäni

koulutuksen mielekäs strukturointi

on sen määrää merkittävämpi asia.

Miten eri koulutusasteet suhtautu-

vat toisiinsa, ja miten säilytetään niin

KUVATAIDETOIMIKUNTA

51


KUVATAIDETOIMIKUNTA

kuvan myös kieli-, mieli- ja ääni-

kuvan mahdollisuuden. ”Kuvatai-

depoliittinen ohjelma” käsitteenä ei

millään muotoa sulje ulkopuolelleen

mitään ilmaisumuotoa tai välinettä

eli mediaa. En halua tässä enempää

spekuloida nimeämisongelmaa, jää-

köön se tulevan työryhmän yhdeksi

tehtäväksi niitten monien muiden,

kuvataiteen kenttää ja taiteilijoita

konkreettisesti auttavien asioiden

määrittelyssä.

Haasteita siis riittää prosessille ja

työryhmälle, joka nyt ilmeisen pian

aloittaa työskentelynsä.

JUHANI TUOMINENpuheenjohtaja

PS. Taiteen viennistä puhutaan ja sen

tutkimusta rahoitetaan. Taiteilijat itse

puhuvat mieluummin vaihdosta. Mo-

lempi parempi – mutta rahoitus toistai-

seksi puuttuu.

Valtion kuvataidetoimikunta 2007–2009

PUHEENJOHTAJA

Juhani Tuominen, taidemaalari, professori, Rovaniemi

VARAPUHEENJOHTAJA

Tarja Pitkänen-Walter, kuvataiteilija, professori, KuT, Helsinki

JÄSENET

Janne Gallen-Kallela-Sirén, museonjohtaja, FT, Helsinki

Minna Heikinaho, kuvataiteilija, lehtori, KuM, Helsinki

Pirjo Julkunen, FM, Mikkeli

Jari Juvonen, kuvanveistäjä, Helsinki

Jouko Lempinen, kuvataiteilija, Lappeenranta

Laura Miettinen, taidegraafi kko, Turku

Dan Sundell, taidekriitikko, Helsinki

Kirsimaria E. Törönen-Ripatti, kuvataiteilija, hypermediasuunnittelija, Mikkeli

Jussi Valtakari, taidemaalari, Taivalkoski

SIHTEERI

Ansa Aarnio, taidesihteeri

puh. (09) 1607 7945

[email protected]

52


MUOTOILUTOIMIKUNTA

Muotoilun merkitys

Vuosi vuodelta muotoilun merkitys

on kasvanut – vuonna 2007 Suomen

muotoilu esiintyi taas kerran laajas-

ti kansainvälisissä foorumeissa. Asia

on tärkeä estetiikan näkökulmasta,

mutta myös taloudellinen arvo on

huomattava. Kansainväliset messut

ja näyttelyt ovat Suomen muotoilu-

kulttuurin ikkunoita ja auraavat tietä

menestykselle. Yksi Euroopan tärkeim-

53


Muotoilutoimikunta on avannut

keskustelua taidekäsityön asemasta

Suomessa. Tiina Veräjänkorvan teke-

mä selvitys taidekäsityöstä julkistettiin

keväällä 2007 Designmuseossa. Selvi-

tys perehdyttää ja antaa pohjaa niin

toimijoille kuin viranomaisille.

Parhaillaan koulutussektorilla on

valmisteilla laajoja järjestelyjä, jotka

luovat mahdollisuuksia vuosikymme-

niksi eteenpäin. Onko se sitten taide-

yliopisto vai innovaatioyliopisto? Mie-

lestäni muotoilu pystyy toimimaan ja

menestymään niin taideyliopistossa

kuin innovaatioyliopistossa. Tärkeää

on olla mukana kehityksen kärjessä.

Tarvitsemme rohkeita avauksia, jotka

pyrkivät pois lokeroista rakentamaan

kauaskantoisia visioita, emme halua

olla menneisyyden vankeja.

Vuoden aikana olen tutustunut

työmatkoillani moneen maakuntaan.

Olen todennut, että muotoilua edis-

tetään joka puolella ja paikalliset yri-

tykset tiedostavat muotoilun osuuden

yritysten taloudellisen menestyksen

tekijänä, joka luo hyvät edellytykset

huipputekniikan kanssa oman yritys-

kuvan rakentamiseen.

Maakunnissa toimii myös paljon

taidekäsityöläisiä. Mainittakoon esi-

merkiksi maarianhaminalainen Salt,

jossa kuuden taidekäsityöläisen yhteiset

tilat, myymälä ja työhuoneet sijaitsevat

satamassa uudessa puutalossa, joka ra-

kennettiin heitä varten. Tällaiset ratkai-

sut ovat kannustavia toimintamalleja.

Yksi aluepoliittinen ratkaisu olisi

perustaa alueellisia muotoilukeskuksia

mistä huonekalumessuista on Milanon

Salone Internazionale del Mobile, jossa

on vuosittain suomalaisia huonekaluja

ja designtuotteita näytteillä.

Muotoilukenttä on laaja ja toi-

minta monimuotoista. On toimijoita,

jotka suunnittelevat ja valmistavat itse

teokset alusta loppuun taiteilijoiden

tavoin, kuten monet korutaiteilijat.

Heidän töitään on ollut näyttelyissä

ja alan messuilla ympäri maailmaa.

Merkillepantavaa on myös sarjakuva-

taiteilijoiden kansainvälistyminen, he

julkaisevat omia albumeja jo monilla

muillakin kielillä.

Nuori muotoilijasukupolvi globa-

lisoituu jo koulutuksensa aikana, ja

ajan käsitteet leviävät nopeasti. Mer-

kittävät kansainväliset näyttely- ja

messuvientihankkeet kaipaavat uusia

toimintamalleja. Suomen kannalta ne

ovat kulttuurivientiä parhaimmillaan.

On tärkeää panostaa siihen, kehittää

”yhdenluukunperiaatetta” sekä luoda

pitkäjänteisyyttä toimintaan. Tämä

säästäisi käsittelyiden päällekkäisyyttä

ja selkeyttäisi tilannetta.

Välillä nousee esiin kysymyksiä teollisen muotoilun ja taidekäsityön

merkityksestä joko taloudellisesti tai

taiteellisesti. Muotoilu tarvitsee hyviä

tekijöitä molemmilta suunnilta. Ne ei-

vät vie toisiltaan tilaa, vaan täydentävät

ja rikastuttavat koko kenttää. Muotoi-

lutoimikunta luo edellytyksiä ja yrittää

kiinnittää huomiota kentän tarpeisiin.

Vertauskuvallisesti muotoilu tarvitsee

sekametsää, vaikka taloudellisesti olisi

tehokkaampaa viljellä yhtä puulajia.

MUOTOILUTOIMIKUNTA

54


MUOTOILUTOIMIKUNTA

edistämään ja kanavoimaan muotoilun

luovuutta alueelliseksi vahvuudeksi ja

voimavaraksi. Miksi ei saman katon

alla voisi olla muita visuaalisten tai-

teiden edistämismekanismeja.

Kuluneena vuonna yksitoista muo-

toilijaa sai työskentelyapurahan. Apu-

rahan saaneiden määrä on muutamas-

sa vuodessa hieman kasvanut, mutta

määräraha, jonka yhteiskunta sijoittaa

työskentelyapurahoihin muotoilun

alalla, on silti vain noin 160 000 eu-

roa. Onko se paljon vai vähän, riippuu

kuka asiaa katsoo, mutta sijoitus kantaa

hedelmää varmasti. Harkinnanvaraista

taiteilijaeläkettä sai ainoastaan kaksi

muotoilijaa vuonna 2007. Aikana,

jolloin yhteiskuntamme nojaa juuri

luovuuteen, se on todella vähän.

Tilat luovat edellytykset taiteen

esittämiselle. Taidekäsityö ja taideteol-

liset tuotteet tarvitsevat monimuotois-

ta näyttelyfoorumia. Ihminen kaipaa

yhä enemmän ainutlaatuisia, uniik-

keja esineitä. Meidän tulisi vaikuttaa

siihen, että tiloja niiden esittämiseen

olisi riittävästi koko maassa.

Muotoilun ja rakennustaiteen

– joiden kansallisesta merkityksestä

olemme ylpeitä – museot toimivat

hyvin vaatimattomissa, jopa epäkäy-

tännöllisissä tiloissa, vaikka kyseiset

rakennukset ovatkin viehättäviä.

Nämä museot ovat lippulaivamme ja

meidän tulisi pitää huolta, että niiden

tilat ja resurssit ovat korkeatasoisia.

Maamme muotoilijat ja arkkitehdit

ansaitsevat sen.

Menestyvä Suomi tarvitsee muo-

toilua, ei ainoastaan kilpailukyvyn

takia, vaan myös estetiikan vuoksi.

ANTONIO ALTARRIBA puheenjohtaja

55


Valtion muotoilutoimikunta 2007–2009

PUHEENJOHTAJA


VARAPUHEENJOHTAJA

Päivi Bergroth, sisustusarkkitehti, Helsinki

JÄSENET

Anna-Maija Aarras, tekstiilitaiteilija, Turku

Maija Arela, tekstiilitaiteilija, Tampere

Åsa Hellman, keraamikko, Porvoo

Jorma Hinkka, graafi nen suunnittelija, Helsinki

Leena Isotalo, muotoilija, Muhos

Veikko Kamunen, teollinen muotoilija, professori, Rovaniemi

Kristian Keinänen, teollinen muotoilija, Helsinki

Kirsti Saarikorpi, muotoilija, Helsinki

Juhani Tolvanen, toimittaja, sarjakuvaneuvos, Helsinki

SIHTEERI

Seppo Kauhanen, taidesihteeri

puh. (09) 1607 7378

[email protected]

(1.1.2008 lähtien Kirsi Väkiparta, taidesihteeri)

MUOTOILUTOIMIKUNTA

56


NÄYTTÄMÖTAIDETOIMIKUNTA

Puheesta tekoihin, musiikkiteatteristaesittävän taiteen aluekeskuksiin

Toimiva maanlaajuinen teatteri-

verkosto on teatterin alueellisen saata-

vuuden kannalta ensiarvoinen tärkeä.

Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen

rahoituslain muutoksen perusteella

teattereiden, orkestereiden ja muse-

oiden yksikköhintojen jälkeenjäänei-

syyttä korjataan kolmena peräkkäisenä

vuotena 2008–2010. Vuoden 2008

osalta lisäys teattereille oli noin 7,7

Näyttämötaidetoimikunnan työsken-

telylle loi hyvät puitteet edellisen toi-

mikunnan joulukuussa 2006 opetus-

ministeriölle luovuttama teatteripoliit-

tinen ohjelma. Kun taidetoimikunnan

kokoonpanossa tapahtui vain pieniä

muutoksia, toimikunnan jäsenet tun-

sivat ohjelman hyvin ja pyrkivät mo-

tivoituneina toteuttamaan ohjelmaan

linjattuja tavoitteita.

57



miljoonaa euroa. Tyytyväisinä voitiin

todeta, että teatteri- ja orkesterilain

piirissä olevien teattereiden valtion-

osuudet kasvoivat jopa ennakoitua

enemmän.

Valtionosuusuudistusta varjostaa

kuitenkin kuntien heikko taloustilan-

ne. Vaikka teattereiden valtionosuudet

kasvavat, niiden talous ei välttämättä

kohene. On pelättävissä, että kunnat

pienentävät omaa avustustaan valtion-

osuuden kasvaessa.

Kulttuuriministeri kehotti kirjeellä

kulttuurilaitosten ylläpitäjiä kohdenta-

maan lisärahoituksen museoiden, or-

kestereiden ja teattereiden toimintaan.

Kunnilta vaaditaan oma panoksensa,

jotta laadukkaita kulttuuripalveluja

voidaan kehittää ja tarjota tasapuoli-

sesti koko maassa. Tilannetta seurataan

ministeriössä.

Näyttämötaidetoimikunta kantaa

jatkuvaa huolta vapaan kentän ryh-

mien rahoituksesta. Niiden määrä ja

taiteellinen taso on kasvanut ja samalla

toiminnan kirjo ja taiteidenvälisyys ke-

hittynyt. Koulutuksen laajentumisen

myötä kentälle on tullut uusia ryh-

miä, esimerkiksi soveltavan teatterin,

nukketeatterin, uuden sirkuksen ja

musiikkiteatterin alueilta.

Rahoituslain ulkopuolisten am-

mattiteattereiden avustussumma pysyi

vuonna 2007 edellisen vuoden tasolla.

Sen sijaan vuodelle 2008 määrärahaan

saatiin 20 prosenttia lisää. Tämä mah-

dollisti sen, että mukaan voitiin ottaa

uusia avustettavia ryhmiä: Akseli En-

semble ry, Nukketeatterikeskus Poiju,

Oblivia rf, Siperian Teatteriyhdistys,

Smeds Ensemble ry ja Teatteri Tur-

mio ry.

Samalla veikkausvoittovarojen

käyttötarkoituksiin saatiin uutena

kohta ”sirkustaiteen tukemiseen”, jota

toimikunta oli aiemminkin esittänyt.

Sirkustaiteelle irrotettiin 75 000 eu-

roa, joka jaettiin neljälle sirkusryh-

mälle. Uusia avustettavia olivat As-

sociation WHS ry ja Teatteriyhdistys

Taikateatteri 13 ry.

Vaikka toimikunta pyrki avustus-

politiikassaan huomioimaan sovelta-

van kentän, uuden sirkuksen, esitys-

taiteen ja nukketeatterin tekijät, näi-

den kehittyvien taidealojen ongelmat

nousivat vahvasti esille toimikunnan

keskusteluissa. Määrärahojen niuk-

kuus ja toimijoiden pienuus margi-

nalisoivat ryhmäkenttää. Toimikunta

totesi teatteripoliittisessa ohjelmas-

saan, että soveltavaa kenttää ja muita

pieniä toimijoita vahvistamaan tarvi-

taan uudenlaisia tukirakenteita. Tässä

tarkoituksessa näyttämötaidetoimi-

kunta päätti järjestää keskusteluja

ideointitilaisuuden, johon kutsuttiin

edustajia alueellisista taidetoimikun-

nista ja alueteattereista. Tapaaminen

järjestettiin seuraavan vuoden alussa

ja sen pohjalta ryhdyttiin valmiste-

lemaan Esittävän taiteen aluekeskus

-pilottihanketta.

Teatteripoliittisen ohjelman poh-

jalta ministeriö käynnisti kotimaisen

musikaali- ja musiikkiteatterihank-

keen heti vuoden 2007 alussa. Minis-

teriö ilmoitti painottavansa seuraavalla

58



Valtion näyttämötaidetoimikunta 2007–2009

PUHEENJOHTAJA


VARAPUHEENJOHTAJA

Ville Sandqvist, näyttelijä, ohjaaja, Helsinki

JÄSENET

Ahti Ahonen, teatterinjohtaja, Rovaniemi

Kristiina Hurmerinta, näyttelijä, Konnevesi

Jari Juutinen, dramaturgi, Lahti

Merja Laaksovirta, toiminnanjohtaja, Helsinki

Harriet Nylund-Donner, dramaturgi, Turku

Tomi Purovaara, toiminnanjohtaja, Vantaa

Johan Storgård, teatterinjohtaja, Helsinki

Raimo Söder, toiminnanjohtaja, Helsinki

SIHTEERI

Ansa Aarnio, taidesihteeri

puh. (09) 1607 7945

[email protected]

hakukierroksella hankkeita, jotka tuke-

vat uuden suomalaisen musikaalin tai

musiikkiteatterin kehitystä, tuotantoa

ja kansainvälistymistä. Hakemusten

perusteella ministeriö valitsee kehi-

tettäviksi sopivat hankkeet.

Näyttämötaidetoimikunnan aset-

tama musiikkiteatterijaosto kokoontui

syksyllä 2007 ja käsitteli saapuneet kah-

deksan hakemusta. Uusiin suomalaisen

musiikkiteatterin kehittämishankkei-

siin tukea saivat Lahden kaupungin-

teatteri, Oulun kaupunginteatteri ja

Svenska Teatern. Musiikkiteatterihank-

keista on tarkoitus tehdä vientikelpoisia

ja myöntää niille jatkotukea seuraavan

vuoden hankerahoista.

Näyttämötaiteen valtionpalkinto

luovutettiin ohjaaja Laura Jäntille Teat-

teri Jurkassa, johon hän ohjasi Ketun

ja jäniksen. Jäntti palkittiin sekä työs-

tään pienten teatteriryhmien piirissä

että unohtumattomista ohjauksista

suurissa ammattiteattereissa. Hän on

myös kulttuuriviennin pioneeri, jonka

teoksia on esitetty monilla ulkomaisilla

festivaaleilla ja näyttämöillä.

RIITTA SEPPÄLÄ puheenjohtaja

59


60


RAKENNUSTAIDETOIMIKUNTA

Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma tuottaa satoa

euroa rakennustaiteen edistämiseen

ja ohjata 84 000 euroa aktiiviseen

arkkitehtuuripoliittiseen seuranta- ja

edistämistyöhön.

Seuranta- ja edistämistyön toimeen-

panijana jatkoi erityisasiantuntijamme

Tiina Valpola. Toimikunta ohjasi, tuki

ja osallistui tähän työhön. Erillisessä

työryhmässä puitiin arkkitehtuuri-

tutkimuksen tilannetta. Alkuvuonna

osallistuttiin hallitusohjelma-aloitteen

tekemiseen, annettiin lausunto mm.

valtion korjausrakentamisstrategiasta

ja ilmaistiin huolta Viipurin kirjaston

nykytilanteesta. Vuoden 2007 aikana

jatkettiin myös aktiivista osallistumis-

ta Euroopan Arkkitehtuuripoliittisen

Foorumin toimintaan.

Arkkitehtuuripoliittisen edistä-

mistyön näkyvimpiä tuloksia olivat

ala- ja esikouluikäisille suunnatun

arkkitehtuurikasvatusoppaan suuri

kysyntä sekä paikallisten ja alueellis-

ten arkkitehtuuripoliittisten ohjelmien

alati lisääntyvä lukumäärä ja niiden

konkreettiset vaikutukset eri paikka-

kunnilla. Jälkimmäisestä on hyvänä

esimerkkinä Hämeenlinna, jossa jär-

jestettiin rakennustaidetoimikunnan

vuoden 2007 maakuntatapaaminen.

Hämeenlinnassa on ollut vuodesta

2001 vireillä EU-rahoitteinen, näyt-

tävä kaupunkirakenteen strategiatyö.

Toimikunnan uudella kokoonpanol-

la on takanaan ensimmäinen vuosi.

Jäsenistä neljä, puheenjohtaja muka-

anlukien, istuu toista kauttaan. Vuosi

2007 oli jälleen antoisa. Toimikunta

nimesi yksimielisenä rakennustaiteen

valtionpalkinnon saajan – arkkitehti-

toimisto JKMM:n – jakoi 13 taitei-

lija-apurahavuotta, rakennustaiteen

kohdeapurahat sekä edistämis- ja

kehittämismäärärahat. Hakemusten

lukumäärässä oli ilahduttavasti pientä

nousua. Avustusten jakoperusteisiin

ei ollut aihetta tehdä muutoksia. Toi-

mikunnan tukemista 32 hankkeesta

25 olivat joko alan tapahtumia, näyt-

telyitä tai julkaisuja. Osa hankkeista

kohdistui myös vientiin. Kuten ai-

kaisempinakin vuosina on todettu,

määrärahat eivät riitä teoksien tuot-

tamiseen tai tekijöiden työskentelyn

tukemiseen, vaan ainoastaan välillisesti

alan edistämiseen.

Toimikunta sai ensimmäiset

määrärahat jaettavakseen vuonna

1999. Summa, joka silloin oli nykyra-

hassa määrältään 100 912 euroa hiipui

sittemmin vuosi vuodelta ja oli vuon-

na 2002 vain 50 720 euroa. Vuoden

2002 jälkeen määräraha kääntyi nou-

suun lähinnä arkkitehtuuripoliittiseen

työhön korvamerkityn rahan myötä.

Vuonna 2007 voitiin jakaa jo 94 000

61


Kaupungin asemakaava-arkkitehti

esitteli toimikunnalle tähän liittyvän

raportin ”Asumiskaupunki”, joka

määrittelee yksityiskohtaiset tavoit-

teet koko Hämeenlinnan rakennetulle

ympäristölle.

Hämeenlinnassa toimikunta tapasi

Hämeen alueellisen taidetoimikunnan

edustajia ja kaupungin virkamiesjoh-

toa sekä tutustui uusimpiin arkkiteh-

tuurisaavutuksiin, kuten kulttuurin

toimintatiloiksi hienosti uudistettuun

Verkatehtaaseen. Lämpimät kiitoksem-

me erittäin antoisasta vierailusta apu-

laiskaupunginjohtaja Juha Isosuolle ja

kaupunginarkkitehti Kaija Ojaselle.

Loppuvuodesta asuntoministeri

Jan Vapaavuori ehdotti arkkiteh-

tuuripoliittisen ohjelman päivittä-

mistä – aloite johon opetusminis-

teriö heti yhtyi. Nyt tähän työhön

on osoitettava riittävästi resursseja.

Suomalaisten identiteetille ja maam-

me kilpailukyvylle on tärkeää, että

kaiken rakentamisen rinnalla meillä

olisi jatkossakin jotain, mitä kutsua

arkkitehtuuriksi.

ANNA BRUNOWpuheenjohtaja

Valtion rakennustaidetoimikunta 2007–2009

PUHEENJOHTAJA

Anna Brunow, arkkitehti, Helsinki

VARAPUHEENJOHTAJA

Matti Rautiola, professori, arkkitehti, Espoo

JÄSENET

Aki Davidsson, arkkitehti, Helsinki

Teija Isohauta, museolehtori, Jyväskylä

Kaija Ojanen, arkkitehti, Hämeenlinna

Hannu Puurunen, arkkitehti, Lapinlahti

Pirjo Sanaksenaho, arkkitehti, Espoo

Markus Seppänen, arkkitehti, Tampere

Antti-Matti Siikala, professori, Espoo

Anna-Maija Ylimaula, arkkitehti, professori, Oulu

SIHTEERI


puh. (09) 1607 7027

[email protected]

(1.1.2008 alkaen Kirsi Väkiparta, taidesihteeri)

RAKENNUSTAIDETOIMIKUNTA

62


SÄVELTAIDETOIMIKUNTA

Yksituumaista moniarvoisuutta

Säveltaidetoimikunnan kolmivuotis-

kausi alkoi järjestäytymiskokouksella

tammikuussa. Varapuheenjohtajaksi

valittiin yksimielisesti toimikunta-

työssä kokenut Satu Angervo. Työja-

ostoon valittiin puheenjohtajan ja va-

rapuheenjohtajan lisäksi Juha Söder ja

Carita Holmström. Samalla sovittiin,

että työjaoston kokoonpanoa voidaan

tarvittaessa muuttaakin. Tämä jous-

tavuus osoittautui pian tarpeelliseksi

useissa apurahajaoissa ilmenneiden

esteellisyysseikkojen vuoksi.

Ensimmäisessä kokouksessa kes-

kusteltiin laajasti toimikunnan ta-

voitteista kulttuuripolitiikassa. Vaikka

työajasta valtaosa menee apurahahake-

musten käsittelyyn, toimikunta totesi

keskeisen tehtävänsä olevan kulttuuri-

politiikkaan vaikuttamisen. Painopis-

tealueiksi nousivat lasten ja nuorten

kulttuuri, kulttuurisen diversiteetin

63


säksi toimikunta kuuli kokouksessaan

asiantuntijana Suomen Musiikinopet-

tajat ry:n hallituksen puheenjohtajaa

Johanna Nurmesniemi-Heinoa, laati

muistion ja toimitti sen taiteen kes-

kustoimikunnalle jatkotoimenpiteitä

varten.

Toimikunta kutsui kokoukseensa

kuultaviksi myös Konserttikeskus ry:n

edustajia (toiminnanjohtaja Kari Va-

se, hallituksen puheenjohtaja Kalle

Jämsén ja varapuheenjohtaja Raimo

Päiväläinen). Konserttikeskus jär-

jestää eri puolilla Suomea runsaasti

mm. koululaiskonsertteja ja on mer-

kittävä valtakunnallinen toimija mu-

siikkikulttuurin tuottajana nuorille.

säilyttäminen, mediaan vaikuttaminen

(erityisesti Yle), freelance-taiteilijoiden

verotus, tietojen vaihto suurimpien

rahastojen kanssa ja musiikin alueel-

linen kattavuus.

Lasten ja nuorten kulttuuri nousi

vuoden mittaan vahvasti esille toimi-

kunnan työskentelyssä. Se pyrittiin

mahdollisuuksien mukaan ottamaan

huomioon apurahojen jaossa. Lasten-

kulttuuria olisi mieluusti tuettu enem-

mänkin, jos varteenotettavia hakijoita

olisi ollut enemmän. Lisäksi toimikun-

ta käynnisti prosessin, jolla pyritään

kohentamaan taidealojen asemaa pe-

ruskoulun opetusohjelmassa. Omasta

piiristä nousevan asiantuntemuksen li-


64


Kokouksessa keskusteltiin hyvässä

yhteistyöhengessä Konserttikeskuk-

sen kehittämismahdollisuuksista.

Keskeisinä kehittämiskohteina näh-

tiin pyrkimys huolehtia tarjonnan

monipuolisuudesta ja alueellisen toi-

minnan lisääminen niin, että mukaan

saataisiin entistä enemmän taiteilijoita

ja yhtyeitä eri puolilta Suomea. Näin

voitaisiin kustannustehokkaammin

suunnata toimintaa eri puolille maata

ja luoda työtilaisuuksia myös pääkau-

punkiseudun ulkopuolella toimiville

musiikkiryhmille. Konserttikeskus

nähtiin erittäin merkittäväksi toimi-

jaksi laadukkaan nuortenkulttuurin

edistäjänä, kulttuurisen diversiteetin

säilyttäjänä ja alueellisen tasa-arvon

lisääjänä. Konserttikeskus vertautuu

toiminnassaan Ruotsin ja Norjan

Rikskonserter-järjestöihin, joiden

toimintaresurssit ovat siihen nähden

moninkertaiset. Taloudellisten resurs-

siensa vähäisyyden vuoksi Konsertti-

keskus ei pysty vastaamaan kattavasti

niihin odotuksiin, joita sen toimintaan

kentältä kohdistetaan. Sen rahoituk-

sen saattaminen tarpeita vastaavalle

tasolle on tehtävä, johon toimikunnan

on pyrittävä vaikuttamaan.

Toimikunta osallistui aktiivisesti

Suomen musiikkineuvoston ja Ylen

järjestämän Yleisradion kulttuuriteh-

tävä -seminaarin valmisteluun. Pu-

heenjohtaja, joka toimii myös Suomen

musiikkineuvoston puheenjohtajana,

toimitti keskusteluaineiston Suomen

musiikkineuvoston hallitukselle se-

minaariteemoiksi kehittelyä varten.

Seminaarissa sovittiin jatkotoimista

esiin nousseiden asioiden eteenpäin

viemiseksi. Yhteistyötä Suomen mu-

siikkineuvoston kanssa tehtiin muu-

toinkin. Esimerkkinä tästä taiteen

keskustoimikunnalle tehty aloite tai-

teen perusopetuksen valtakunnallista

vaikuttavuutta koskevan tutkimuksen

teettämisestä.

Kulttuuridiversiteetin ja alueellisen

tasapainon edistämiseen toimikunta

on pyrkinyt vaikuttamaan ennen

kaikkea apurahoja jakaessaan. Jako-

prosessissa otetaan mahdollisimman

tasapuolisesti huomioon musiikin eri

lajityypit ja apurahojen alueellinen

jakautuminen. Myös nuorten taitei-

lijoiden riittävään osuuteen apuraho-

jen saajina on kiinnitetty huomiota.

Yhtenä pohdinnan aiheena on ollut

säveltaidetoimikunnan kansainvälisten

kontaktien vähäisyys. Jäsenillä niitä

toki on, mutta toimikunnalta puuttu-

vat tyystin kontaktit kansainväliseen

musiikkikenttään. Pohdiskeltiin myös,

mitä mahdollisuuksia säveltaidetoimi-

kunnalla valtionhallinnon osana olisi

vaikuttaa kulttuuriaineksen lisäämi-

seen kehitysyhteistyössä.

Säveltaiteen valtionpalkinto myön-

nettiin säveltäjä Ilkka Kuusistolle ja

jaettiin Suomalaisen Musiikin Päivän

seminaarin yhteydessä Sibelius-Aka-

temiassa.

Toimikunta piti kesäkokouksensa

Kaustisella kansanmusiikkifestivaalin

yhteydessä. Vierailun yhteydessä oli

helppo havaita, miten kansanmusiikin

käsite on avartunut ja raja-aidat sekä tai-


65


de-, populaari- että rockmusiikkiin päin

ovat vuosien saatossa madaltuneet.

Toimikunnan työskentely on ta-

pahtunut miellyttävässä hengessä.

Kaikki jäsenet ovat osoittautuneet

edustamastaan genrestä riippumatta

laajasti musiikkikulttuuria ymmärtä-

viksi ja arvostaviksi henkilöiksi. Toi-

mikunnan jäsenten valitsijoita on syytä

Valtion säveltaidetoimikunta 2007–2009

PUHEENJOHTAJA

Pekka Vapaavuori, lehtori, Kuopio

VARAPUHEENJOHTAJA

Satu Angervo, intendentti, Espoo

JÄSENET

Pedro Hietanen, muusikko, Vantaa

Carita Holmström, säveltäjä, Helsinki

Jorma Hynninen, professori, Vantaa

Jaana-Maria Jukkara, toiminnanjohtaja, Helsinki

Sari Kaasinen, muusikko, musiikinopettaja, Joensuu

Timo Rautiainen, muusikko, Jyväskylä

Juha Söder, muusikko, Rovaniemi

Siskotuulikki Toijonen, kulttuuritoimittaja, Tampere

Lotta Wennäkoski, säveltäjä, Helsinki

SIHTEERI

Anni Tappola, suunnittelija

puh. (09) 1607 7382

[email protected]

onnitella onnistuneista valinnoista.

Myös yhteistyö taiteen keskustoimi-

kunnan henkilöstön kanssa on sujunut

erinomaisessa yhteishengessä. Siitä kii-

tos kaikille toiminnassamme mukana

olleille.

PEKKA VAPAAVUORI puheenjohtaja


66


TANSSITAIDETOIMIKUNTA

Tanssi suuntaa tulevaanToimikunnan ensimmäisen vuosi lähti

käyntiin vauhdikkaasti, kun ryhdyim-

me tutkimaan edeltäjämme toiveesta

mahdollisuuksia tanssin valtakun-

nallisen strategiaohjelman toteutta-

miseen. Kuulimme asiasta myös alan

järjestöjä ja taiteilijoiden edustajia, ja

yhdessä tavoitteeksi asetettiin tanssin

67


kustoimikunnan matka-apurahat

voivat tilkitä rahoituksen aukkoja

vain pieneltä osin.

Tanssille on perinteisesti myönnet-

ty yksi taiteilijaeläke vuosittain, mutta

vuonna 2007 määrä supistui puolik-

kaaseen. Tanssijoiden eläkejärjestelyt

ovat kaiken kaikkiaan riittämättömät,

ja alan eläkesuman ratkaiseminen edel-

lyttääkin laajempia toimia kuin pelkkä

taiteilijaeläkkeiden lukumäärän kas-

vattaminen.

Toimikunnan matkakokous pidet-

tiin Pyhäjärvellä Täydenkuun Tanssit

-festivaalin yhteydessä. Runsaan ja

vilkasta keskustelua herättäneen fes-

tivaalitarjonnan lisäksi toimikunta

tapasi paikallisia tanssin edustajia ja

kävi keskusteluja tanssin tuottajien

kanssa.

Vuoden juhlahetkiin kuului tans-

sin valtionpalkinnon myöntäminen

tanssijana, koreografi na ja pedagogina

toimivalle tanssin monitoiminaiselle

Mirja Tukiaiselle. Ansiokkaan ja pit-

kän uran lisäksi toimikunta haluaa

erityisesti nostaa esiin Tukiaisen työn

tanssin tunnettuuden ja arvostuksen

lisääjänä perinteisten tanssipaikkakun-

tien ulkopuolella.

Toimikunnan työskentely on ollut

innostunutta ja aktiivista, ja sihteeri

Mari Karikosken työpanos ja avuliai-

suus on ollut kullanarvoista.

JOHANNA LAAKKONENpuheenjohtaja

strategiaohjelman toteuttaminen tällä

toimikuntakaudella.

Strategian avulla haluamme linja-

ta alan tulevaa kehitystä, esittää uusia

tanssipoliittisia avauksia ja osoittaa

tanssitaiteen monet mahdollisuudet

yhteiskunnan eri sektoreilla. Strategian

avulla halutaan tukea myös eri puolilla

Suomea työskentelevien taiteilijoiden

työtä oman alueensa tanssitoiminnan

kehittämiseksi.

Vuonna 2007 tanssitaiteen edistä-

misen määräraha ei kasvanut edellis-

vuodesta. Samaan aikaan lähes kaikki

alalle valmistuvat joutuvat työskente-

lemään freelancereina eli käytännös-

sä rahoittamaan taiteellisen työnsä

produktioapurahojen turvin. Tanssin

aluekeskusten kautta kanavoituu jon-

kin verran tuotantotukea freelancesek-

torille, mutta kaiken kaikkiaan tanssia

tuotetaan edelleen kovin vaatimatto-

milla määrärahoilla.

Kulttuuriviennin saamasta julki-

suudesta päätellen olisi voinut odot-

taa, että taiteen kansainvälistymiseen

ja vientiin suunnatut resurssit olisivat

parantuneet. Tanssitaiteen osalta on

menty ojasta allikkoon. Tapahtu-

neiden uudelleenjärjestelyjen myötä

opetusministeriö lakkasi käytännössä

tukemasta yksittäisten taiteilijoiden

ja tanssiryhmien ulkomaisia vie-

railuja, mikä pakotti koreografi t ja

tanssiryhmät perumaan ulkomaisia

esiintymisiä ja supistamaan kan-

sainvälistä toimintaa. Taiteen kes-


68


Valtion tanssitaidetoimikunta 2007–2009

PUHEENJOHTAJA

Johanna Laakkonen, fi losofi an lisensiaatti, Nurmijärvi

VARAPUHEENJOHTAJA

Tuula Linnusmäki, tanssitaiteilija, Lempäälä

JÄSENET

Harri Antikainen, diplomitanssinopettaja, koreografi , Kirkkonummi

Petri Hoppu, tutkija, Vesilahti

Sari Lakso, tanssitaiteilija, Helsinki

Kai Lehikoinen, koulutus- ja kehittämispäällikkö, Turku

Kirsi Saastamoinen, tanssija, Kajaani

Timo Sokura, tanssitaiteilija, teatterinjohtaja, Kemi

Pirjo Viitanen, tanssija, Kokkola

SIHTEERI


puh. (09) 1607 7064

[email protected]


69


70


VALOKUVATAIDETOIMIKUNTA

Kohti valoa?ja omien vuoroon jaksaisi uskoa, jollei-

vät talouteen kuuluvat lainalaisuudet

olisi niin selvät: nousua seuraa aina

lasku tai ainakin taantuma, ja nyt ta-

loudella on mennyt jo vuosia huipusti.

Kaikesta huolimatta liputan suunnalle,

joka on otettu veikkausvoittorahojen

jaossa käyttöön: lakisääteiset toimet

kuuluvat budjettivarojen piiriin.

Ja valokuvallakin siis menee hyvin,

paremmin kuin koskaan. Uskon vain,

että valokuvalla menisi vielä parem-

min, jos valokuvataiteilijat, alan yhdis-

tykset ja hankkeet saisivat enemmän

tukea. Valokuvalla olisi myös paljon

annettavaa mediakasvatustyölle. Jo-

kainen toimii valokuvan kanssa liki

päivittäin tavalla tai toisella. Sen vuok-

si valokuva voisi toimia myös väylänä

muihin taiteisiin.

Nykyinen valokuvataidetoimikun-

ta, joka aloitti toimintansa vuoden

2007 alkaessa, suhtautuu tehtävään-

sä vakavasti. Toimikunnan mielestä

yksinomaan pienten apuraharesurssien

jakamisella ei tehdä kulttuuripolitiik-

kaa, vaan aktiivinen pitää olla muu-

toinkin. Tämän ajatuksen seurauksena

toimikunta uurasti koko ensimmäisen

vuotensa ajan oman strategiapaperin

kimpussa. Se on ensimmäinen laatu-

aan 30-vuotisessa historiassa.

Riittämättömien apurahojen ja

avustusten lisäksi toimikunta on kiin-

nostunut tasokkaan ja monipuolisen

Ensiksi tarvitaan emon huomaa, sit-

ten pitää itsenäistyä. Sama laki pätee

niin ihmisiin, eläimiin kuin myös tai-

teisiin. Valokuva otti ensiaskeleensa

kamerataidetoimikunnassa, omilleen

se muutti tasan 30 vuotta sitten.

Ja kyllähän se on helppo havaita,

että maailma on erilainen kuin 30

vuotta sitten: ainakin kun katsoo suo-

malaista valokuvaa. Itsenäistyminen

ja itsenäisyys on aiheuttanut loogisen

päätelmän mukaan yksin hyvää. Suo-

malainen valokuva on jatkanut vahvaa

läsnäoloaan niin täällä kuin muual-

lakin. Se edustaa Suomea ulkomailla

hyvinkin itsenäisesti ja oma-aloittei-

sesti luoden samalla kontakteja, luon-

nollista kulttuurivaihtoa.

Kun vertaillaan toimikuntien jaka-

mien apurahojen ja avustusten euro-

määriä, valokuvataide kuuluu taiteen

keskustoimikunnan lilliputtitoimijoi-

hin. Lapsia ei saa kasvattaa luunapein

eikä tukkapöllyin, mutta tässä kohtaa

sama laki ei päde taiteisiin: taiteita nä-

emmä kasvatetaan vitsallakin, ei aina

edes kepillä ja porkkanalla. Hyvästä

työstä ei saa palkintoa, korkeintaan nol-

latuloksen, joka tietenkin kustannusten

noustessa tarkoittaa silkkaa miinusta.

Valittaa ei varmasti saisi, etenkin

kun kulttuuribudjetit ovat viime vuo-

sina kasvaneet. Kasvu ei vain ole näky-

nyt omalla tontilla muutoin kuin la-

mavuosien korjausliikkeenä. Tulevaan

71


vänä tekijänä on kuvataiteen kentällä

toimiminen.

Yhteistyön päämääränä on saada

esiin moninkertaisella äänellä yhtei-

sesti tärkeät asiat ja unohtaa samalla

rajat ja aidat, jotka eivät ole millään

muotoa tätä päivää. Toivoa voi, että

jalot tavoitteet kantavat työn loppun

asti.

Valokuvataidetoimikuntalaiset

joivat keväällä 2007 kakkukahvit 30-

vuotisen taipaleen kunniaksi. Muille

päätettiin tarjota tuhdimpaa ravintoa

29.4.2008 järjestettävän seminaarin

muodossa. Juhlaseminaari ei haikaile

menneisyyteen vaan luotaa nykyisyyttä

ja katselee kohti tulevaisuutta. Valo-

kuva tähyää myös kohti 170-juhla-

vuottaan – toivottavasti ei ilman re-

sursseja.

ANNA VILKUNApuheenjohtaja

koulutuksen säilyttämisestä ja kehittä-

misestä, alueellisten valokuvakeskusten

tulevaisuudesta, valokuvakokoelmien

muotoutumisesta ja säilymisestä, mo-

nitahoisesta kulttuurivaihdosta sekä

erityisesti taiteilijoiden toimeentulon

kompastuskivistä. Viimeiseen kohtaan

on onneksi tulossa parannusta apura-

hataiteiljoiden kohdalle.

Valokuvataidetoimikunnan stra-

tegiapaperi tähtää visuaalisten alojen

yhteiseen ohjelmatyöhön. Mitä järkeä

on yksin huutaa metsässä, kun kerran

on kavereita, joiden kanssa äänen voi

moninkertaistaa.

Visuaalisten taiteiden poliittinen

ohjelma sai alkunsa viime toimikun-

tien kaudella. Aloitteen teki kuvatai-

de, sitten mukaan liittyi valokuva ja

lopuksi kokouksissa ja kirjelmissä oli

mukana myös mediataide. Tällä toi-

mikuntakaudella porukan jatkoksi tuli

lisäksi muotoilutoimikunta. Yhdistä-


72


Valtion valokuvataidetoimikunta 2007–2009

PUHEENJOHTAJA

Anna Vilkuna, FM, Jyväskylä

VARAPUHEENJOHTAJA

Tuovi Hippeläinen, valokuvataiteilija, Helsinki

JÄSENET

Rita Jokiranta, valokuvataiteilija, Maarianhamina

Tauno Kohonen, valokuvataiteilija, Oulu

Pauliina Pasanen, yliopettaja, Espoo

Benjam Pöntinen, valokuvaaja, Nurmo

Lars Rebers, valokuvataiteilija, Uusikaarlepyy

Pirkko Siitari, museonjohtaja, Karkkila

Tuomo-Juhani Vuorenmaa, valokuvataiteilija, Helsinki

SIHTEERI


puh. (09) 1607 7378

[email protected]


73


74


LASTENKULTTURIJAOSTO

Oman tekemisen ilo!

kanssa: Mihin lastenkulttuurin edistä-

misen uusilla linjauksilla tähdätään?

Jaosto lausui myös, että OPM:n

lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämis-

ohjelmassa 2007–2011 on painokkaas-

ti otettava huomioon kulttuurin, tai-

deharrastusten ja lasten omaehtoisen

tekemisen keskeinen merkitys lasten

ja nuorten kasvuun, kehitykseen ja ar-

kipäivän elämänlaatuun myönteisesti

vaikuttavina asioina.

Lasten, nuorten ja perheiden hy-

vinvoinnin politiikkaohjelman johtaja

Georg Henrik Wrede vieraili marras-

kuussa jaoston kokouksessa, ja jaosto

osallistui ohjelman avausseminaariin

pari viikkoa myöhemmin. Lasten ja

nuorten osallisuus taiteeseen ja kult-

tuuriin on todettu olevan tärkeä tekijä

syrjäytymisen ehkäisemisessä. OPM:

n nuorisoyksikön toiminnan, erityi-

sesti sen kulttuuripainotteiset sisällöt,

esitteli samassa kokouksessa yksikön

ylitarkastaja Jaana Walldén.

Lastenkulttuurijaosto vietti vuoden

2007 aikana 20-vuotisjuhlaansa työn

merkeissä. Taiteen keskustoimikun-

nan tutkimusyksikössä on meneillään

tutkimus Lastenkulttuuri tukikohteena,

jossa selvitetään sekä lastenkulttuurin

käsitteen muotoutumista ja siihen liit-

tyviä kulttuuripoliittisia linjauksia että

valtion lastenkulttuurin edistämiseen

myönnetyn tuen jakautumisen koh-

teita ja periaatteita.

Taiteen keskustoimikunnan lasten-

kulttuurijaosto oli asettanut omalle

toiminnalleen vuodelle 2007 seuraavat

painopisteet:

• lasten ja nuorten oma tekeminen,

• monikulttuurisuus,

• taiteilija-lapsi -vuorovaikutus

taidekasvatuksessa,

• koululaisten iltapäivätoiminnan

taidesisältöjen kehittäminen.

Lastenkulttuuri oli vuoden aika-

na kuuma puheenaihe osana laajem-

paa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa, joka

puhutti kansalaisia monesta syystä.

Hyvin lähellä lastenkulttuurijaoston

sydäntä on taidekasvatus kouluissa

– taide- ja taitoaineiden määrästä

peruskoulun tuntikehyksessä keskus-

teltiin vuoden jokaisessa kokouksessa.

OECD:n PISA-tutkimuksissa suo-

malainen lapsi ja nuori loistaa ”ma-

temaattisen lukutaidon” hallitsijana.

Yhtä tärkeälle sijalle lapsen kasvaessa

aikuiseksi olisi asetettava luovien tai-

tojen hallitseminen, josta syntyy oman

tekemisen tuoma elämänilo.

OPM:n lastenkulttuuripoliittinen

ohjelma vuosille 2003–2007 oli kes-

kustelun alla: Tehdäkö jatko-ohjelma

vai ei? Jaosto kävi päättyvän ohjelman

seurannasta ja evaluoinnista neuvot-

telua OPM:n lastenkulttuuriasioista

vastaavan ylitarkastajan Katri Santtilan

75


Vuonna 2007 lastenkulttuurin

edistämiseen oli käytettävissä 510 000

euroa, josta kohdeapurahoina ja eri-

tyisavustuksina jaettiin valtaosa eli

480 000 euroa. Hakemuksia tuli yh-

teensä 360, joista 148 onnellista tahoa

saivat tukea hankkeilleen.

Taiteen keskustoimikunnan myön-

tämät lastenkulttuurin valtionpalkinnot

saivat Pasi Hiihtola ja Peik Stenberg, Sås

och Kopp – Sotta ja Pytty, musikaalises-

ta sananvääntelystä tunnettu duo, sekä

Harry Potter -kirjojen suomentaja Jaana

Kapari, joka on luonut suomen kieleen

aivan uuden sanavaraston.

VIVAN LYGDBÄCKpuheenjohtaja

Lastenkulttuurijaosto 2007

PUHEENJOHTAJA


JÄSENET

Markku Flink, tuottaja, käsikirjoittaja, Halosenniemi

Päivi Heikkilä-Halttunen, tutkija, kriitikko, Tampere

Kristiina Hurmerinta, näyttelijä, Konnevesi

Sari Kaasinen, muusikko, musiikinopettaja, Joensuu

Mikko Perkoila, muusikko, Järvenpää

Timo Sokura, tanssitaiteilija, teatterinjohtaja, Kemi

Juhani Tolvanen, toimittaja, Helsinki

Kirsimaria E. Törönen-Ripatti, taiteilija, hypermediasuunnittelija, Mikkeli


SIHTEERI


puh. (09) 1607 7065

[email protected]

LASTENKULTTUURIJAOSTO

76


Taiteen keskustoimikunnan myöntämät valtionpalkinnot 2007

Malla Hukkanen, valokuvaaja

Kimmo Takala, lavastaja, pukusuunnittelija

Hannu Väisänen, kuvataiteilija, kirjailija

Taidetoimikuntien myöntämät valtionpalkinnot 2007

ELOKUVATAIDE

Lauri Törhönen, elokuvaohjaaja

KIRJALLISUUS

Jari Järvelä, kirjailija

Matti Rossi, kirjailija, kääntäjä

KUVATAIDE

Lauri Astala, kuvataiteilija

LASTENKULTTUURI

Jaana Kapari, suomentaja

Pasi Hiihtola ja Peik Stenberg, duo Sås och Kopp / Sotta ja Pytty

MUOTOILU

Katja Tukiainen, sarjakuvataiteilija

NÄYTTÄMÖTAIDE

Laura Jäntti, ohjaaja

RAKENNUSTAIDE

arkkitehdit Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela,

Samuli Miettinen ja Juha Mäki-Jyllilä (arkkitehtitoimisto JKMM)

SÄVELTAIDE

Ilkka Kuusisto, säveltäjä

TANSSITAIDE

Mirja Tukiainen, tanssija, koreografi

VALOKUVATAIDE

Jaakko Heikkilä, valokuvaaja

77


78


4Alueelliset taidetoimikunnat

Etelä-Savon taidetoimikunta Hämeen taidetoimikunta Kaakkois-Suomen taidetoimikuntaKeski-Suomen taidetoimikuntaLapin taidetoimikunta Oulun läänin taidetoimikunta Pirkanmaan taidetoimikunta Pohjanmaan taidetoimikuntaPohjois-Karjalan taidetoimikuntaPohjois-Savon taidetoimikuntaSatakunnan taidetoimikuntaUudenmaan taidetoimikuntaVarsinais-Suomen taidetoimikunta

Alueelliset taidetoimikunnat


Alueelliset taidetoimikunnat


79


80


ETELÄ-SAVON TAIDETOIMIKUNTA

Taide kuuluu kaikkialle

kiittää pestinsä päättänyttä Susanna

Kolehmaista, joka läänintaiteilijakau-

dellaan toimi eri projektiensa kautta

kaikissa Etelä-Savon kunnissa.

Etelä-Savon taidetoimikunta on

kehittänyt taide- ja kulttuuriorganisaa-

tioiden yhteistyötä, toimintamahdolli-

suuksia, vuoropuhelua ja kansainvälisiä

yhteyksiä. On luotu pysyviä toiminta-

malleja ja työtä on tehty hallinnonrajat

ylittävän yhteistyöverkoston kanssa.

Esimerkkejä ovat vuonna 2007 Mik-

kelin kaupungin kanssa toteutettu

taidestipendi-pilotti ja vuoden 2007

lopussa Muodon Lumo -näyttely De-

sign Forumissa Helsingissä. Näyttely

oli yksi etappi monivuotisessa muotoi-

luprojektissa. Musiikin ammattilaisille

ja harrastajille suunnattu musiikkitek-

nologiaseminaari Savonlinnassa on

vastannut akuuttiin koulutustarpee-

seen. Kuluneena vuonna saivat ensi-

iltansa yhteistyössä Kansallisoopperan

OOP!in ja Mikkelin aluetaidemuseon

kanssa tuotetut animoidut minioop-

perat, joita toteuttamassa olivat mm.

kyläkoulujen oppilaat, säveltäjäopis-

kelijat ja animaattorit.

Tärkeää on ollut kansainvälinen

ja itäsuomalainen yhteistyö muiden

taidetoimikuntien kanssa. Prahan

residenssimme käyttöaste on huima,

ja 360° – Itä-Suomen aluenäyttelyn

valmistelut sujuvat hyvin. Hallin-

nonalan uudistuksen toivon lisäävän

Toimikautemme ensimmäisenä vuon-

na olemme kiitollisena niittäneet aiem-

pien vuosien satoa ja määrätietoisesti

kylväneet uutta.

Etelä-Savon maakuntastrategiassa

matkailu on nostettu yhdeksi avainte-

kijäksi. Matkailun teesit ovat laatu ja

autenttinen kokemus. Matkailun si-

sällöt syntyvät kulttuurista ja kulttuuri

tarvitsee infrastruktuurinsa. Kuitenkin

yksi suurimmista maakunnallisista on-

gelmista on kykenemättömyys ymmär-

tää taide- ja kulttuurilaitosten kehittä-

minen osaksi aluekehitystyötä.

Haasteellisessa toimintaympäris-

tössä Etelä-Savon taidetoimikunta on

ottanut aktiivisen roolin keskustelun

herättäjänä ja mielipidevaikuttajana,

kohottaen taidetoimikunnan asian-

tuntijaprofi ilia. Jatkamme puheenjoh-

taja Juha Vallinin johdolla toimineen

edellisen toimikunnan käytäntöä ”jal-

kautua” kuntiin tapaamaan toimijoita,

päättäjiä ja virkamiehiä kokoustemme

puitteissa.

Taidetoimikunnan laatimaa stra-

tegiaa ovat toteuttaneet kuluneena

vuonna sanataiteen läänintaiteilija

Susanna Kolehmainen, säveltaiteen

läänintaiteilija Matti Makkonen, vi-

suaalisen alan läänintaiteilija Karoliina

Leisti ja tuottaja läänintaiteilija Henri

Ulmanen. Taidetoimikunta tarvitsee

läänintaiteilijoidensa työpanoksen,

mistä suuri kiitos. Erityisesti haluan

81


alueellisten taidetoimikuntien välistä

yhteistyötä. Yksi haaste olisi vihdoin

luoda alueelliselle taidetyölle yhteinen

esittelyfoorumi.

Taidetoimikuntalaitoksen juhliessa

40-vuotisjuhlaansa taide- ja kulttuuri

kamppailee viihteellistyvässä maail-

massa toimintaedellytyksiensä puo-

lesta. Alueellisen taidetoimikunnan

rooli on visiomme mukaisesti tukea

alueellisen kulttuurin infrastruktuuria

ja kulttuuritarjonnan sisältöjen laatua

sortumatta nurkkakuntaisuuteen.

Esittävien taiteiden alalla Etelä-

Savossa huomionarvoista on mm.

teatterikentän verkottuminen. Tätä

monitasoista kehitystä tukemaan Ete-

lä-Savon taidetoimikunta on ottanut

palvelukseensa esittävien alojen läänin-

taiteilijaksi Minna Vileniuksen, jonka

työkentässä painopistealueet ovat ylei-

sökasvatus, yleisötyö ja pitkäjänteiset

taideprojektit.

Etelä-Savon taidetoimikunta jatkaa

aktiivista rooliaan kulttuuripoliittisena

vaikuttajana, joka omaa laajat yhteydet

alueensa taide- ja kulttuuritoimijoi-

hin, maakunnan hallintoon, kuntiin ja

mediaan. Näin toimien pyrimme tuo-

maan esiin taidenäkökulman kaikessa

yhteiskunnallisessa päätöksenteossa,

koska taide kuuluu meille kaikille…

kaikkialla Suomessa.

KIRSIMARIA E. TÖRÖNEN-RIPATTIkuvataiteilija,

hypermediasuunnittelija

puheenjohtaja


Vuorikatu 3 A, 50100 Mikkeli

www.taideverkossa.net

pääsihteeri Riitta Moisander

puh. 040 726 3102

[email protected]


82


HÄMEEN TAIDETOIMIKUNTA

Läänintaiteilijat avaavat uusia ovia

tyisesti uskoa antaa valtakunnallisen

kulttuuri- ja taideorganisaation uu-

distuminen. Pääsy taiteen keskus-

toimikunnan siipien suojaan tuntuu

vähintäänkin uusia toiveita ja ajatuksia

herättävältä.

Läänintaiteilijoista puhutaan taide-

toimikuntien voimavarana ja linkkinä

taiteen ja kulttuurin laajan avaraan

maailmaan. Eikä turhaan.

Toimikausien vaihtuessa käytäntö toi-

mii hieman takapainotteisesti. Vuo-

den 2007 alusta aloittanut toimikunta

työskentelee edellisen toimikunnan

suuntaviivoilla, mutta nyt Hämeessä

haitta on minimaalinen, koska uusia

jäseniä tuli vain kolme. Allekirjoitta-

nut aloittaa puheenjohtajana, mutta

kolmen vuoden jäsenkokemuksella

ja täynnä uskoa tulevaisuuteen. Eri-

83


Agenttivuonna 07 yhtenä suu-

rena voimannäyttönä toteutettiin

Riihimäen seudulla Agentti Q -pro-

duktio dynamoinaan läänintaitelijat

Anna Vesén ja Ritva Norkia. Hannu

Räisä on jatkanut ansiokasta työtään

esittävän taiteen parissa, erikoisala-

naan nukketeatteri. Räisällä on ollut

käsissään myös tuloksekas kummiky-

lätoiminta. Kuluneena vuonna se oli

Letkun kylä Tammelassa. Visuaaliset

taiteet hallitseva Sirpa Haapaoja on

avannut paljon uusia ovia digimaail-

man saloihin ja kansainvälisiin suhtei-

siin. Hänen kuvansa ovat avaria. Koko

maan läänintaiteilijat tapasivat toisiaan

Hämeen taidetoimikunnan isännöimi-

nä Hämeenlinnassa ja Forssassa.

Fyysistä paikanmuutosta tekevän

toimiston aivot ja energia ovat sijoit-

tuneet pääsihteeri Saara Tiuraniemen

valoisaan olemukseen. Muutaman yli-

nopeussakon Saaralle olisi voinut vuo-

den aikana antaa paljosta puhumisesta

ja tekemisestä, mutta menköön tämän

kerran ihailevalla huomautuksella.

Toimiston sydän sykkii osastosih-

teeri Senni Suomalan avarassa rinnassa

ja osaavissa käsissä. Hän hallitsee häm-

mentävästi myös tilit ja pykälät (§).

Sopimus yhteisestä residenssis-

tä taipuu loppusuoralle. Barcelona

on ollut vilkkaassa – jopa ahtaassa

– käytössä. Vuoden aikana on aloi-

tettu keskustelu; vieläkö siellä jat-

ketaan, vai hankitaanko lisäksi tai

tilalle toinen residenssi. Paine työs-

kentelypainotteiseen residenssiin on

lisääntynyt.

Hämeen taidetoimikunta on vie-

nyt yhteistyökumppaneidensa kanssa

suomalaista ja hämäläistä taidetta ja

muotoilua Eurooppaan mm Unkariin,

Saksaan ja Hollantiin. Matka jatkuu.

Taidemajakka -hanke sai dramaat-

tisia piirteitä, mutta ammensi niistä

uutta voimaa. Se tulee jatkossa näky-

mään enenevästi poikkitaiteellisuutena

ja tapahtumien innoittajana.

Hämeen taidetoimikuntaan on

siunaantunut ennakkoluuloton jouk-

ko kulttuurin laaja-alaisia osaajia, ja

mikä tärkeintä, he ovat olleet aktiivi-

sia. Menneitä on mukava laskeskella

ja hehkutella, mutta kaksi tärkeintä

vuotta ovat vielä edessä.

PERTTI MUNCK kulttuurisihteeri

puheenjohtaja


Keinusaarentie 1, 13200 Hämeenlinna

www.hameentaidetoimikunta.fi

pääsihteeri Saara Tiuraniemi

puh. 0400 873335

[email protected]


84


KAAKKOIS-SUOMEN TAIDETOIMIKUNTA

Yhteistyö avaa mahdollisuuksia

jossa taiteen ja kulttuurin merkitystä

määritellään. Taide on arvo sinänsä, ja

taiteilijoiden työskentely tuo seudulle

kuin seudulle merkittävän kulttuuri-

sen statuksen.

Kulttuuriyhteistyön voitto vuonna

2007 oli Etelä-Karjalan alueellisen las-

tenkulttuurikeskushankkeen etenemi-

nen. Kehittämisraha tuli suurelta osin

maakuntaliitolta, mutta rahoitukseen

osallistuivat myös miltei kaikki alueen

kunnat sekä taidetoimikunta. Tämä oli

tärkeä askel, sillä Kaakkois-Suomi on

ollut maamme ainoa alue, jossa ei ole

ollut yhtään kulttuurin aluekeskusta.

Parhaillaan lastenkulttuurikeskuksen

kehittämistyössä on menossa verkos-

toitumisen vaihe, joka vaatii edelleen

yhteistyötä yli kuntarajojen. Vuoden

2008 syksyyn mennessä rakennetaan

organisaatiomalli ja rahoituksen jat-

kosuunnitelma. Tällöin voidaan myös

hakea jäsenyyttä valtakunnallisesta las-

tenkulttuurikeskusten Taikalamppu-

verkostosta.

Myös valokuvataiteen alalla olisi

hyvät mahdollisuudet valtakunnalli-

sesti tärkeän aluekeskuksen syntymi-

seen. Muutaman vuoden toimineet

Kaakkois-Suomen valokuvakeskus

Lappeenrannassa ja Kotkan valoku-

vakeskus ovat vakiinnuttaneet ase-

mansa aktiivisina näyttelynjärjestäjinä.

Keskinäisen yhteistyön lisääminen ja

Kaakkois-Suomessa tehtiin vuonna

2007 päätöksiä, joiden toteuttami-

nen vaatii luovaa yhteistyökykyä ja

tarjoaa paljon uusia mahdollisuuk-

sia. Pohjois-Kymenlaaksossa kuusi

kuntaa päätti liittyä yhteen vuoden

2009 alusta muodostaakseen liki

90 000 asukkaan Kouvolan kaupun-

gin. Etelä-Karjalan puolella samanlai-

seen sopimukseen pääsivät Lappeen-

ranta ja Joutseno. Uudessa Lappeen-

rannassa tulee olemaan asukkaita noin

70 000. Alueen kolmas vahva keskus

on 55 000 asukkaan Kotka.

Kuntaliitosten paras puoli on, että

ne tarjoavat tilaisuuden yhdistää voi-

mavarat joka alalla. Kulttuurin saralla

tulisi ottaa huomioon ongelmat, jot-

ka ilmenivät aiemmin Etelä-Karjalan

ja Kymenlaakson maakuntaliittojen

aloitteesta tehtyjen alueellisten kult-

tuuristrategioiden valmistelussa. Oli

hämmästyttävää huomata, että sanaa

taiteilija ei ensimmäisistä ohjelmaversi-

oista juuri löytynyt. Sen sijaan puhut-

tiin erilaisista ”kulttuuritoimijoista”,

jotka saattoivat olla mitä tahansa maa-

tilamatkailuyrittäjän ja kapellimestarin

väliltä. Usein tuntui siltä, että taiteel-

lakin oli strategista merkitystä vain

siinä määrin kuin se suoraan hyödytti

maakuntien taloutta.

Taidetoimikunnan onkin tärkeää

olla jatkuvasti mukana keskustelussa,

85


voimavarojen yhdistäminen olisi selkeä

askel eteenpäin.

Kaakkois-Suomessa tehdään pal-

jon yhteistyötä myös yli valtakun-

nan rajojen. Taidetoimikunnalla on

vuoden 2009 loppuun asti ulottuva

kulttuurivaihtosopimus espanjalaisen

Gironan kaupungin kanssa. Helmi-

kuussa 2007 gironalaiset kuvataiteilijat

avasivat Lappeenrannassa näyttelyn,

jonka teemana oli eri kulttuurien koh-

taaminen. Lappeenrannassa paukkui

pakkanen, mutta vastavierailun aikaan

kesäkuussa oli hellekausi juuri aluillaan

Gironassa. Hiki valuen viisi kaakkois-

suomalaista taiteilijaa ripusti teoksensa

Mercèn kulttuurikeskuksen seinille.

Elämän värit -nimisessä näyttelyssä

oli nähtävänä grafi ikkaa, valokuvia ja

videoteoksia.

Taidetoimikunnan Pietariin suun-

tautuva yhteistyö on voimakkaassa

kasvussa. Keväällä 2008 pietarilaiset

kulttuuritoimijat järjestävät Kotkassa

ja Lappeenrannassa mittavan kult-

tuuritapahtumien esittelytilaisuuden.

Syksyllä kaakkoissuomalaiset lähtevät

puolestaan houkuttelemaan pietari-

laisia omien kulttuuripalvelujensa

käyttäjiksi.

Kaakkois-Suomen taidetoimikun-

ta elää idearikasta vaihetta. Erityisen

tarkkaa ideointia tarvitaankin, koska

toimintamäärärahat ovat niin pienet.

Ideoiden käytännön toteuttajia eli

läänintaiteilijoita pitäisi voida palkata

enemmän. Muun muassa elokuvataide

on ollut pitkään ilman läänintaiteilijaa.

Samoin juuri käynnistynyt Säveltäjät

esiin -projekti tarvitsee tulevaisuudessa

pätevän henkilön ohjaksiinsa. Toivon-

kin, että alkanut yhteistyö taiteen kes-

kustoimikunnan suojissa poikisi lisää

myös taloudellisia resursseja.

ARI HELANDERkriitikko, pianonsoiton lehtori

puheenjohtaja


PL 301 (Salpausselänkatu 22), 45101 Kouvola

www.hanatkaakkoon.net

pääsihteeri Matti Nieminen

puh. 071 873 2737

[email protected]


86


KESKI-SUOMEN TAIDETOIMIKUNTA

Kohti uusia mahdollisuuksia

Keski-Suomen taidetoimikunnan

toiminnassa vuonna 2007 keskeisiä

teemoja ovat olleet valmistautuminen

kauan odotettuun taidehallinnon uu-

distukseen sekä osallistuminen keski-

suomalaiseen luovan toimialan kehit-

tämistyöhön.

Hallinnonuudistus tuo mukanaan

useita positiivisia asioita. Konkreettisin

ja jokapäiväiseen työskentelyyn suo-

87



rostaneen viitekehyksen sijasta. Sijainti

lääninhallituksen virastobunkkerissa

ei ole omiaan lisäämään toiminnan

avoimuutta toimijakentän suuntaan,

eikä se myöskään luo yhteisyyttä ja

synergiaa taiteen ja kulttuurin toimi-

joiden suuntaan. Mutta kun saman

katon alle saadaan toimijakentän ak-

tiiveja, oikeita tekijöitä, sekä taidetoi-

mikunnan asiantuntemus, tuloksena

saattaa olla täysin uudenlaisia mahdol-

lisuuksia taidehallinnon kehittämiselle

ja ennen kaikkea taiteen ja kulttuurin

tukemiselle.

rimmin vaikuttava muutos lienee se,

että vihdoin ja viimein – useamman

vuoden taistelun jälkeen – taidetoimi-

kunnassa päivittäin työskentelevät pää-

sevät muuttamaan terveydelle haitalli-

siksi osoittautuneista lääninhallituksen

tiloista toivon mukaan terveempään

ympäristöön. Terveydellisten seikkojen

ohella muuttoon liittyy strategisesti

jännittävämpikin ulottuvuus, joka

mahdollistaa taidetoimikunnan täysin

uudenlaisen integroitumisen kulttuu-

rin ja taiteen toimijakenttään, aikai-

semman byrokratiaa ja hallintoa ko-

88


Keski-Suomen taidetoimikunta

asettaa suuria toiveita myös siihen,

että alueelliset taidetoimikunnat pys-

tyisivät entistä enemmän syvälliseen

yhteistyöhön yli maakuntarajojen. En-

siaskeleita tähän suuntaan olemmekin

jo ottamassa Pohjois-Savon ja Pirkan-

maan kanssa. Vuosi 2008 näyttänee,

saammeko ideamme jatkokehittelyyn

ja myöhemmin toivottavasti kaikkien

taidetoimikuntien käyttöön.

Jokavuotinen ihastuksen aihe on

erinomaisten läänintaiteilijoidemme

työ ja sen vaikutus kautta maakun-

nan. Tanssin alueella Keski-Suomeen

on syntynyt uusi festivaali Tanssin

Aika, musiikin läänintaiteilijan työn

tuloksena meillä on Viitasaarella upea

jazz-residenssi ja klubi Miekkaniemi

maineikkaine esiintyjineen mm. Yh-

dysvalloista. Kuvataiteen läänintaitei-

lija puolestaan vaikuttaa Hämeen tai-

detoimikunnan kanssa toteutettavassa

Päijänteen Taidemajakka -ympäristö-

taidehankkeessa.

Keski-Suomen taidetoimikunta on

osallistunut aktiivisesti maakunnassa

vuodesta 2004 tehtyyn työhön luovan

toimialan kehittämiseksi. Tässä toi-

minnassa taidetoimikuntien tulee olla

erityisen valppaita: luovan toimialan

kovin ydin kietoutuu vahvasti taiteen

ja taiteellisen luovuuden ympärille,

ja olisi lähes edesvastuutonta jättää

kentän kehittäminen ainoastaan lii-

ketaloudellisia näkökulmia hallitsevien

tahojen vastuulle. Taidetoimikuntien

luovan alan sisällöllinen asiantunti-

juus – niin hallintohenkilöstön kuin

erityisesti läänintaiteilijoidenkin – on

voimavara, jota ei saa kätkeä vakan alle.

Samalla taidetoimikuntien näkyvyys ja

tunnettuus yhtenä keskeisenä yhteis-

kunnallisena luovan alan vaikuttajana

vahvistuu. Kuten Esa Pirnes tuoreessa

väitöskirjassaan toteaa, kulttuuripoli-

tiikalla on oikeus ja jopa velvollisuus

vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan myös

oman sektorinsa ulkopuolella. Taidetoi-

mikunnat ovat yksi kulttuuripolitiikan

toimijoista, ja niillä on siis velvollisuus

pyrkiä kaikkiin niihin pöytiin, joissa

tehdään kulttuuriin ja luovaan alaan

liittyvä päätöksiä – olivatpa ne pöydät

sitten yritystoimintaa, liike-elämää tai

talousasioita kehittävien kattamia.

RAIJA PARTANENprojektipäällikkö

puheenjohtaja


PL 41 (Cygnaeuksenkatu 1),

40100 Jyväskylä

www.kstaide.net

pääsihteeri Tiina Nurminen

puh. 0400 694 947

[email protected]


89


LAPIN TAIDETOIMIKUNTA

Hillajänkänäkymiä

na. Toimiston henkilöstöpula aiheutti

ylikuormitusta, uupumista ja sairaus-

lomia, ja siten useiden projektien vii-

västymistä. Tässä vaikeassa tilanteessa

osastosihteerien työn arvostus kasvoi

entisestään ainakin puheenjohtajan

näkökulmasta.

Osastosihteerit ovat avainasemassa

erilaisia kansainvälisiä projekteja suun-

niteltaessa ja toteutettaessa. Työvajees-

ta huolimatta Lapin taidetoimikunta

jatkoi kansainvälistä yhteistyötä mm.

Barentsin alueella, joka on jo pitkään

ollut merkittävä ja luonteva yhteistyö-

suunta. Erilaisia yhteistyökuvioita on

lähes kaikilla taiteenaloilla. Esimerk-

keinä mainittakoon vuoden aikana

alulle laitetut sanataiteen läänintai-

teilijan Arctic Drama -koulutushanke,

jonka tavoitteena on synnyttää poh-

joisista tarinoista uusia käsikirjoituksia

teatterin ja elokuvan käyttöön, sekä

visuaalisten alojen läänintaiteilijan

työstämä Barents Veterans -näyttely-

ja seminaarikokonaisuus.

Helmikuussa taidetoimikunta jär-

jesti Rovaniemellä taiteilijaresidens-

sifoorumin: Th e Northern Artist Resi-

dence Forum. Osanottajia oli Suomen

lisäksi Norjasta, Ruotsista, Venäjältä

ja Virosta. Foorumin tarkoituksena

oli luoda residenssiverkosto Barentsin

alueelle ja siten aktivoida alueen tai-

teilijoita liikkumaan horisontaalisesti

pohjoisen Suomen, Ruotsin, Norjan

Leppeä tuuli käy yli jängän, ei vaivaa

kuumuus eikä sääsket. Hillat tönöttää

mättäillä vieri vieressä, ei tartte juuri

kumarrella, mättäältä mättäälle voi ede-

tä kyykky- tai konttausasennossa eikä

märkiä housujen polvia juuri hoksaa.

Sitten pietään kaverin kanssa paussi ja

tehhään tulet jängän laitaan. Ja jos on

kahvinjuojia, niin nokipannukahvit pit-

tää keittää. Istuskellaan ja katellaan,

silmä kantaa pitkälle. Mutta toisena

päivänä tarpominen jängällä on vihe-

liäistä. Jos vettä ei ala tihuuttamaan

juuri kun on päästy jängälle, niin sitten

aurinko räköttää pilvettömältä taivaal-

ta, kuumuus hiostaa ja sääsket riepoo,

eikä keltaoransseja laikkuja näy mailla

eikä halmeilla.

Taidetoimikuntatyö on vähän kuin

hillastusta: välillä jängät ja korvet an-

tavat päälärikaupalla marjaa säilöttä-

väksi tuleville päiville, välillä hillaa saa

hakemalla hakea, jänkä upottaa ja vesi

litisee rikkinäisessä kumisaappaassa.

Vuosi 2007 oli haasteellinen vuosi

niin Lapin taidetoimikunnan työsken-

telyssä kuin hillastuksessakin. Suu-

rimpia ongelmia taidetoimikunnan

työhön toi edelleen henkilökuntava-

jaus. Edellisenä vuonna lääninhalli-

tus katsoi aiheelliseksi siirtää toisen

osastosihteerimme työpanoksesta 60

prosenttia sivistysosastolle, ja useista

neuvotteluista huolimatta tilanteeseen

ei saatu korjausta koko vuoden aika-

90


ja Luoteis-Venäjän sekä myös Viron

välillä. Barentsin alueen residenssit

on sittemmin koottu yhteen Barents

Culture Window -kulttuuriportaaliin,

joka on osa Arktisen keskuksen tie-

topalvelun ylläpitämää ja kehittämää

www.barentsinfo.org -sivustoa.

Lappilaisten taiteilijoiden kansain-

välistä työskentelyä taidetoimikunta

tukee mm. residenssiavustuksilla sekä

ylläpitämällä Berliinin taiteilijaresi-

denssiä yhdessä Uudenmaan ja Ou-

lun läänin taidetoimikuntien kanssa.

Oman elinympäristön arvostamisen

lisäksi kansainvälisyys antaa taiteilijalle

uusia näkymiä ja ajatuksia sekoittamal-

la tuttujen kuvioiden pakkaa, mentiin-

pä mihin ilmansuuntaan tahansa. Toki

kaikki riippuu taiteilijasta itsestään:

kuinka osaa nähdä ja katsoa, kuinka

uskaltaa löytää myös jotakin, mitä ei

etsi. Ja vaikka hilloja ei aina löydy,

istuskelu mättäällä ja nokipannukah-

vistelu voi olla reissun väärtti.

Vuonna 2007 taidehallinnon uu-

distus eteni rivakkaa tahtia ja Lapissa

koettiin, että asiaa vietiin eteenpäin

hyvässä yhteisymmärryksessä ja alu-

eiden toiveita ja mielipiteitä kuun-

neltiin. Toiveissa on siirtyminen

joustavampaan hallintokulttuuriin, ja

muutoksen otamme vastaan hyvillä

mielin. Samoin otamme hyvillä mielin

takaisin ”lainassa” olleen 60 prosenttia

osastosihteeristämme. Siinäpä satoa

kerrakseen. Oma viime vuoden hilla-

satoni jäi niukaksi, puolitoista litraa

korkeintaan. Mutta tulee uusia kesiä

ja hillajänkiä. Ja onhan niitä muitakin

marjoja.

KAIJA KIURUkuvataiteilija

puheenjohtaja


Vapaudentie 10, 96100 Rovaniemi

pääsihteeri Kari Laine

puh. 040 743 9363

[email protected]


91


OULUN LÄÄNIN TAIDETOIMIKUNTA

Muutto ja muutos

Aivan tavallisessa arjessa ja kotikau-

pungin kehityksessä meneillään olevat

prosessit saattavat vaikuttaa monel-

la tavalla. Keskeisellä paikalla olleet

toimitilamme olivat osa aluetta, joka

pikimmiten piti saneerattavan uudeksi

uljaaksi liikennekeskukseksi. Taidetoi-

mikunta sai äkkilähdön ja uuden ko-

din saneeratulta Kasarmilta. Sotaväki

oli perääntynyt Oulusta ja valtio sijoit-

92


pari vuotta sitten oikeutetusti vuosi-

katsauksessaan huomiota taiteenedis-

tämismäärärahan jälkeenjääneisyyteen

Oulun läänin kohdalla. Nyt on minun

vuoroni kysyä: ”Koska tähän tulee

Korjaus?”

Hallinnonuudistus on täällä askar-

ruttanut sangen paljon. On varmasti

hyvä, että asioita hoidetaan linjak-

kaasti valtion organisaatiossa. Kun

toiminnat laitetaan samaan linjaan,

täytyy muistaa, että muutos merkitsee

eriasteisia muutoksia myös toimijoille,

aivan kuin alussa kuvaamani toimiti-

lojen muutto kotikaupungissa. Teat-

teri-ihmisenä haluaisin käyttää termiä

”annetut olosuhteet”. Ovatko mallin

antamat olosuhteet yhteismitallisia,

jotta kaikilla olisi lähes samat edelly-

tykset työskentelyyn ja onnistumiseen?

Mikä on jyvitysperuste? Per asukas?

Kuinka olosuhteet; matkat/etäisyydet,

toimitilakustannukset huomioidaan?

Useimmille alueellisille taidetoi-

mikunnille organisatorinen järjes-

tely oli enemmän olemassa olevan

tilan vahvistamista kuin harppausta

uuteen tilanteeseen. Oulun läänissä

lääninhallituksen ja taidetoimikunnan

yhteys ja yhteistyö oli ilmeisesti pal-

jon kiinteämpää, kuin uusien läänien

alueilla on ollut. Tämä yhteistyö ja

sen turvin saadut tukipalvelut mer-

kitsivät hallintomme kannalta paljon.

Näin saatettiin säästää hallinnollisissa

kustannuksissa ja niukka taiteenedis-

tämismääräraha kohdentui oikein,

ilman että siitä piti nirhata katetta

vuokriin yms.

ti muita toimijoitaan vapautuneisiin

ja saneerattuihin tiloihin. Tilat ovat

hienot ja vuokra sen mukainen. Sa-

tunnaiset kävijät hupenivat toimistolta

olemattomiin. Keskellä kaupunkia,

aseman kupeessa oli kiva poiketa, nyt

matkaa on pari kilometriä ja impuls-

sivieraat harvinaisuuksia. Toimistom-

me muutti kipin kapin purun tieltä,

vuosi on mennyt ja rakennus kököttää

paikallaan.

Uudet tapetit puhuttelevat, ja voi-

makkaasti uudistunut taidetoimikunta

on käynyt hyvää keskustelua ja mie-

lestäni löytänyt hyvän keskinäisen kes-

kusteluyhteyden – tätä kirjoittaessani

se on jakanut jo kahdesti taiteenedis-

tämisrahatkin. Jälkipuheet ovat olleet

vähäisiä eli niukkuuden jakaminen on

sujunut kohtuullisen hyvin.

Toimialueen laajuus on valtava

haaste. Etäisyyksien hallinta, pitkät

matkat, niin kilometreinä kuin matka-

aikoinakin, ovat haaste sekä toimijoil-

le että luottamushenkilöille. Läänin

alueeseen kuuluu kaksi kokonaista

maakuntaa, Pohjois-Pohjanmaa ja

Kainuu. Läänin eteläosa käsittää mel-

koisen kappaleen Keski-Pohjanmaata,

ja Koillismaakin, jota Lappi on ryhty-

nyt riiaamaan liitosajatuksin, on oma

talousalueensa, jolla on melkoisesti

maakunnallisia ominaisuuksia. Näiden

jokaisen tunteminen, edustaminen ja

oikeudenmukainen tukeminen ei ole

aivan yksinkertaista.

Erityisesti läänintaiteilijoille ja hei-

dän työlleen on rajattomasti tilausta.

Edeltäjäni Vesa Kaikkonen kiinnitti


93


Uudessa toimistossa ja uudessa

hallinnollisessa tilanteessa toivon re-

hellistä ja kriittistä arviota taiteenedis-

tämisen rahoituksen jako- ja jyvittä-

misperiaatteista.

Toimialueemme moniulotteisuus

ja -muotoisuus on pohdituttanut

taidetoimikuntaa. Pidimme visi-

ointiseminaarin tavoitteistamme ja

peilasimme yhdessä ensimmäisen toi-

mintavuoden kokemuksia. Mietimme

myös, mihin suuntaan läänintaiteili-

juutta pitäisi mahdollisesti kehittää.

Mitä vaihtoehtoja on tarjolla? Kokei-

lunomaisesti olemme käynnistäneet

Kainuussa aluetuottajamallin, jossa

partnereina ovat Kajaanin kaupunki

ja kolmannen sektorin toimija G-

voima. Alkuaanhan läänintaiteilija-

järjestelmässä oli mukana taiteilijan

kotikaupunki rahoittajana ja työtilan

antajana. Mitkä tämän mallin tulokset

ovat, se arvioidaan ensi kesänä. Näp-

pituntuma tuottaa kuitenkin jo nyt

sellaisen tutinan, että onnistuessaan

partneriajattelun kehittäminen saat-

taa olla kiinnostavaa läänin eri osien

ja taiteenalojen kannalta. Kajaani on

jo ilmaissut asian jatkamiseen oman

valmiutensa.

Toisaalta myönteisiä ja vaikutta-

vuudeltaan vahvoja ovat läänintaitei-

lijoiden töittenkin tulokset. Ne on

pantu merkille sekä kansallisesti että

kansainvälisesti. Läänin kansainväli-

sen työn voimanponnistus oli kesäinen

Kulttuurikaravaani, joka vaelsi Oulun

läänin kuntien kautta ensimmäisen

viikon kohti Kostamusta ja sitten

toisen viikon pitkin poikin Karjalaa

Petroskoihin. Kymmenet seminaarit,

asiantuntijatapaamiset ja esitykset sekä

juhlavana päätöksenä Karjalan tasaval-

lan juhlapäivä olivat huima kokemus

taiteilijoille. Ne avarsivat osaltaan myös

päätöksentekijöiden käsitystä elävästä

lähialueyhteistyöstä. Lähialueyhteistyön

lisäksi Oulun läänin taidetoimikunta

on jatkanut aktiivista toimintaansa

Barentsin alueen kulttuuriyhteistyön

hyväksi. Valokuvataide on saanut ilma-

sillan auki Oulun läänistä aina Kiinaan

asti, näin maailma pienenee. Muut-

tuuko se paremmaksi? Muuttuuko se

oikeudenmukaisemmaksi?

Teemme työtä.

AHTI AHONENteatterinjohtaja

puheenjohtaja


Veteraanikatu 9 A, 90100 Oulu

www.taiteenkeskustoimikunta.fi /oulunlaanintaide

ma. pääsihteeri Tomi Aho

puh. 050 456 0165

[email protected]


94


PIRKANMAAN TAIDETOIMIKUNTA

Mukana muutoksessa, mukana edistyksessä

Moninaisen hallinnollisen kokemuk-

sen jälkeen on minulle tarjoutunut

mahdollisuus päästä näkemään myös

valtion taidehallinnon toimintaa.

Ajankohta uudelle askelmalle onkin

mielenkiintoinen, sillä mennyt vuosi

oli monella tapaa sekä toteutuvien että

toteutustaan odottavien muutosten

vuosi. Pirkanmaan taidetoimikunnan

kokoonpano muuttui huomattavasti,

95


set, mutta on tervettä pohtia myös alu-

eiden autonomian säilymistä ja pienen

yksikön roolia muutoksessa. Taidehal-

linnon kokoaminen opetusministeri-

ön alaisuuteen on taiteen edistämisen

kannalta kuitenkin ensisijaista ennen

lähitulevaisuuden aluehallinnon suu-

ruudistuksia. Yksityiskohtia ehditään

hioa vielä myöhemminkin.

Pirkanmaan taidetoimikunta

varmisteli muutoksissa tarvittavaa

vakautta ja jatkuvuutta päättämäl-

lä heti työnsä alkuvaiheessa jatkaa

nykyisten läänintaiteilijoiden toi-

mikausia. Osa heistä tulee olemaan

nykytoimikunnan työkumppaneina

joko täysin tai lähes toimikuntakau-

den loppuun saakka. Kumppanuutta

kuvaa se, että jo nyt on käynnistetty

useita hankkeita, joiden ideoinnissa ja

kehittelyssä sekä toimikunnan luotta-

musjäsenet että läänintaiteilijat ovat

olleet mukana.

Kuten valtakunnallisessakin tai-

dehallinnossa, myös alueilla tehtävien

toiminnallisten muutosten tulee olla

kun edellisen toimikunnan jäsenistä

peräti seitsemän vaihtui, valtaosal-

la lain sallimien kahden perättäisen

toimikauden tultua täyteen. Uusien

jäsenten aktiivisuus ennustaa työ-

teliästä toimikautta. Siihen viittaa

myös toimikunnan työseminaarin

hankeideakori, jonka ideoista osa on

jo ehditty panna liikkeelle, osa käyn-

nistyy vuonna 2008. Toimikunta on

siis saanut uudistuessaan selvästi uutta

virtaa työhönsä.

Suurempaa muutosta ennakoi

se, että sekä edellisen että nykyi-

sen taidetoimikunnan edustajia on

vuonna 2007 ollut mukana myös

valtakunnantason taidehallinnossa.

Taidehallinnon sisäiset yhteydet ovat

vahvistuneet, kuten vuoden aikana

valmisteilla ollut lainmuutos onkin

linjannut. Uudistus on käynnistynyt

edellisellä toimikuntakaudella, joten

uusi toimikunta on vain lähinnä seu-

rannut lainsäädännön vaiheita ja sen

toteutuksen edellyttämiä käytännön

järjestelyjä. Odotukset ovat positiivi-


96



harkittuja. Pirkanmaan toimikunta ei

aio hylätä kehittämiään maakunnalli-

sia hankkeita, vaan se pohtii mahdol-

lisuuksia laajentaa niitä myös muille

taiteenaloille.

Toimikauden ensimmäistä vuotta

ovat leimanneet aktiiviset keskustelut ja

yksimieliset päätökset. Keskusteluista

ovatkin syntyneet monet taiteidenväli-

syyteen liittyvät hankkeet ja läänintai-

teilijoiden hyvä keskinäinen yhteistyö,

niin sanottu neljäs läänintaiteilija. Toi-

mikunnan jäsenien asiantuntemus on

mahdollistanut monet uudet yhteistyö-

ideat ja kulloisestakin ajasta nousevan

painopistetoiminnan suunnittelun. Se

on tietoisesti mm. taiteilijapainotteista

luovien alojen kehittämistyötä, taiteen

ja yritystoiminnan yhteistyötä sekä

taidevientimahdollisuuksiin liittyvää

selvitys- ja hanketyötä, joka toteutetaan

vakaasti, pitkäjänteisesti ja useimmiten

yhteistyönä.

Jo ensimmäisenä vuonna olen

havainnut, että alueellisten taide-

yksiköiden nykyresurssit eivät anna

niille mahdollisuuksia kehittyä todella

merkittäviksi alueellisiksi kulttuuri-

toimijoiksi. Siinä ei auta edes koottu

taidehallinto. Pirkanmaalla taidetoi-

mikunnan pitäisi lisäksi saada toimis-

tonsa mahdollisimman pian siirretyksi

nykysijoiltaan Tampereen keskustaan.

Taiteen edistäminen alueilla tarvitsee

lisävoimavarojen ohella myös näky-

vyyttä. Toimikuntayhteistyö on tässä

yksi askel, mutta myös nykyistä vah-

vempi valtion alueellinen kulttuuri- ja

taidehallinto on tarpeen muun alue-

hallinnon rinnalla. Tulevaisuus näyt-

tää, ollaanko uudistuneessa taidehal-

linnossa nyt vain välivaiheessa.

PERTTI TIMONENdosentti

puheenjohtaja


PL 346 (Uimalankatu 1), 33101 Tampere

www.pirkanmaantaidetoimikunta.fi

pääsihteeri Armas Ketonen

puh. 040 5792 332

[email protected]

97


98


POHJANMAAN TAIDETOIMIKUNTA

Pohjanmaan feeniks

me laajahkon keskustelukierroksen

useiden toimialueemme kaupunkien

johdon sekä taide- ja kulttuuritoimi-

joiden kanssa. Myös toimialueemme

kolmen maakunnan liitot olivat ja

ovat edelleen aktiivisessa yhteistyössä

kanssamme.

Keskustelun ja päätösten tuloksena

olemme muuttaneet Vaasassa uusiin

toimitiloihin ja meillä on mahdolli-

suus palvella koko toimialuettamme,

kolmea maakuntaa, entistäkin parem-

min. Vaasan Rantalinnan toimiston,

Kokkolan sekä vuonna 2008 avattavan

Seinäjoen toimipisteen myötä Pohjan-

maan taidetoimikunta on entistä vah-

vemmin pohjalaisen taiteen asialla.

Lain haasteet kunta- ja palvelura-

kenneuudistuksesta ovat puhuttaneet

kuntien päättäjiä. Päättäjille on aiheut-

tanut suurta tuskaa joutua miettimään

lain velvoitetta uudistaa kuntaraken-

teita ja kuntalaisille tuotettavien pal-

veluiden järjestämistä tulevaisuudessa.

Lain tavoitteenahan on elinvoimainen,

toimintakykyinen sekä eheä kuntara-

kenne. Lisäksi lailla halutaan varmistaa

koko maassa laadukkaat ja asukkaiden

saatavilla olevat palvelut. Palveluraken-

teen on oltava kattava ja taloudellinen

ja sen on mahdollistettava voimavaro-

jen tehokas käyttö.

Kulttuurin ja taiteen kannalta on

vaarana, että rakenteellisten uudistus-

ten ja kuntaliitosten myötä kuntien

Toimikuntalaitoksen hallinnonuudis-

tus tarjosi Pohjanmaan taidetoimikun-

nalle tilaisuuden etsiä uusia toimiti-

loja. Kun vastuu taidetoimikunnan

hallinnosta siirtyi lääninhallitukselta

taiteen keskustoimikuntaan, oli luon-

tevaa arvioida myös toimiston sijoit-

tumista. Olimme lääninhallituksen

tiloissa, eikä missään ollut määritelty,

että taidetoimikunnan ainut mahdol-

linen sijaintipaikka olisi Vaasa ja juuri

tuo iso virastotalo.

Olimme toimikautemme alussa

hankalassa tilanteessa ja joutuneet

kohtaamaan vaikeita ja ikäviä asi-

oita. Toimikunnan tuli esimerkiksi

selvitä ilman pääsihteerin työpanosta

lähes koko vuoden 2007. Vaikeasta

tilanteesta ja päätöksenteon riskeistä

huolimatta tavoitteena oli tehdä mah-

dollisimman oikeita päätöksiä. Toinen

vaihtoehto olisi ollut jäädä paikalleen,

pysähtyä ja jäädä odottamaan jonkun

muun toimia. Mutta me halusimme

synnyttää jotakin uutta, joka edistäisi

pohjalaista taidetta. Ehkä jopa syntyä

uudestaan, kuin tarinoiden Feeniks!

Yhtenä tavoitteena oli synnyttää

avointa ja laajaa keskustelua, ei aino-

astaan toimitilojemme sijaintipaikasta,

vaan myös Pohjanmaan taidetoimi-

kunnan merkityksestä ja tehtävistä. Ja

kuten olemme pohjalaisessa mediassa

nähneet, keskustelua syntyi – onnis-

tuimme tavoitteessamme. Kävim-

99



niille kohdistamat resurssit tulevat

entisestään pienenemään, jos niitä ei

suunnitelmissa ja päätöksenteossa riit-

tävästi huomioida. Varsinkin pienten

ja syrjäisten kuntien asukkaiden nykyi-

selläänkin vähäiset kulttuuri- ja taide-

palvelut ovat uhattuina. Peruskunnissa

tulee tunnistaa kulttuurin ja taiteiden

merkitys asukkaiden hyvinvoinnille.

Pohjanmaan taidetoimikunta onkin

ollut valppaana ja aktiivisena vaikutta-

massa kuntapäättäjiin, että kuntakoh-

taisissa toimenpideohjelmissa huomi-

oitaisiin myös taide ja kulttuuri.

Pohjanmaan taidetoimikunta

myönsi vuoden 2007 taidepalkintonsa

Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosan

eri toimijoille ja asukkaille yhteisesti.

Toimikunta halusi nostaa esille yhteisö-

jen omaehtoisen kulttuuri- ja taidetoi-

minnan merkityksen ja tarpeellisuuden

asukkaittensa viihtyvyydelle ja elämän

laadulle. Taidetoimikunta pitää Yks-

pihlajaa kansallisestikin ainutlaatuisena

ja erinomaisena esimerkkinä elävästä,

välittävästä ja aktiivisesta yhteisöstä.

Pohjanmaan taidetoimikunnan

tehtävä on toiminta-alueensa taiteen

edistäminen tukemalla luovaa ja esittä-

vää taiteellista työtä, edistämällä yleistä

taiteen tuntemista, taiteen monipuolis-

ta harrastusta sekä toimimalla kolmen

maakunnan alueella valtion taidehallin-

non paikallisena elimenä. Ehkä yleisesti

tunnetuin muoto taidetoimikunnan

työstä on apurahojen ja avustusten ja-

kaminen taiteilijoille ja muille taiteen

kentän toimijoille. Taiteen ja kulttuu-

rin tukemiseen jaoimme vuonna 2007

kaikkiaan noin 200 000 euroa.

Vuonna 2007 toimikautensa aloit-

tanut Pohjanmaan taidetoimikunta lin-

jasi seuraavaa: Taidetoimikunta pyrkii

keskeisesti parantamaan alueella toimi-

vien ammattitaiteilijoiden asemaa. Toi-

mikunta haluaa myös edistää ammatti-

taiteilijoiden muuttoa toimialueelleen.

Jatkossa toimikunta tulee keskittämään

jakamansa työskentely- ja kohdeavus-

tukset pääosin ammattitaiteilijoiden ja

ammattitaiteen harjoittamisen tukemi-

seen. Pohjanmaan taidetoimikunta ei

kuitenkaan unohda kulttuurin ja eri

taiteiden harrastajia, vaan heidän kans-

saan toimitaan ensisijaisesti projekti- ja

läänitaiteilijatoiminnan kautta.

KAI-EERIK KÄNSÄLÄtuotantopäällikkö

puheenjohtaja


Rantalinna

Rantakatu

65100 Vaasa

www.taidepohjanmaa.fi

ma. pääsihteeri Ilkka Salomäenpää

puh. 0440 923 292

[email protected]

100


POHJOIS-KARJALAN TAIDETOIMIKUNTA

Kännykät kourassa karhun kainalossa

Pohjois-Karjalassa on jo ennen tieto-

yhteiskuntaa koettu ja tiedetty, että

Öllölä on yhtä lähellä maailman kes-

kipistettä kuin Berliini taikka New

York. Täällä on henkisesti hyvät edel-

lytykset taiteen tekemiseen. Kun puut-

tuu kiihkeitten metropolien kaikkein

kiivain syke, on mahdollista keskittyä

olennaiseen: rikkaaseen elämään ja

paineettomaan taiteen tekemiseen.

101


suhteessa Karjalamme on kurja tai-

teen kotimaaksi.

Tuore toimikuntamme joutui mel-

ko kylmiltään jakamaan apurahoja.

Huomasimme, että tämä toimikun-

nan ulospäin usein näkyvin tehtävä on

paitsi sen iloisin, myös kaikkein tur-

hauttavin toimi. Raha, jota pääsemme

tekijöille jakamaan, luo edellytyksiä

hyvin pienen taiteilijajoukon työsken-

telylle. Havaitsimmekin, että mikäli

tosissaan haluamme edistää maakun-

nan taidetta, meidän on löydettävä

muita keinoja kuin apurahapolitiikka.

Edellisen toimikunnan käynnistämät

hankkeet olemme onnistuneesti to-

teuttaneet. Oman toimintamme kes-

kiössä on ollut etenkin uudenlaisen

toimintakulttuurin etsintä.

Läänintaiteilijamme ovat kehittä-

neet monenlaisia yhteistoiminnallisia

kanssakäymisen ja taiteellisen toimin-

nan muotoja alueen taidetoimijoiden

kesken. Päätimme taidetoimikuntana

Huikea luonto hengittää – elämme

kännykät kourassa karhun kainalossa,

perinteen ravitsemina tiukasti ajassa

kiinni.

Taide-elämä on sikäli vahva, että

komeita ja korkeatasoisia tekijöitä

meillä riittää. Täällä ovat kirjallisuuden

ja elokuvankin kukkivat kunnaat. Jo

pitkään etenkin kuvataide on ollut ri-

kasta, ja kun viime vuosina Joensuussa

on annettu korkeakoulutasoista kuva-

taidekoulutusta, myös nuorten taiteili-

joiden määrä on kasvanut. Täällä kou-

lutetut ja usein täkäläiset nuoret muu-

sikot jäävät kernaasti paikkakunnalle.

Outokummun tanssikoulutus on puo-

lestaan kasvattanut alueen tanssijoiden

lukumäärää. Muualta valmistuneita

tuoreita teatteri-ilmaisun ohjaajia on

myös palannut ilahduttavasti takaisin

itäisille kotipaikkakunnilleen.

Taiteilijoiden ei ole aivan helppo

täkäläisessä todellisuudessa ansaita

elantoaan taiteellisella työllä. Tässä


102



entistä aktiivisemmin jalkautua alueen

taide-elämään. Pyrimme saamaan ai-

kaan aiempaa enemmän ja monipuo-

lisempaa taidepuhetta. Pyrimme syven-

tämään ymmärrystä täkäläisen taiteen

tilasta ja taide-elämän tarpeista, taiteen

ja sen kuluttajien suhteista. Yritämme

ottaa selvää ja reagoida, toimimme avoi-

mesti ja läpinäkyvästi. Muokkaamme

tiedotustamme reaaliaikaisemmaksi

ja monipuolisemmaksi, niin että pää-

töksemme, aikaansaannoksemme ja

pohdintamme olisivat kaiken aikaa

näkyvillä. Tämä työ on hädin tuskin

saatettu alulle.

Yritämme myös saattaa taidetoimi-

kunnan jäsenten asiantuntemuksen ja

ammattitaidon osaksi Pohjois-Karjalan

arkista kulttuuritoimintaa. Olemme

käynnistämässä sparraustoimintaa,

jonka lähtökohtana ei ole niinkään

aineellisen kuin henkisen pääoman si-

joittaminen. Tätä tulemme parhaamme

mukaan ensi vuonna kehittämään.

Vuonna 2007 esittävän taiteen tila-

kysymys sai Joensuussa onnellisen rat-

kaisun. Kaupunki vuokrasi Esittävän

taiteen tila ry:lle vanhan Pakkahuo-

neen kiinteistön aivan ydinkeskustassa.

Syyskuussa avatussa talossa on jo eh-

tinyt tapahtua paljon: vaihtoehtoista

teatteria, lausuntaa, pienimuotoisia

konsertteja, työpajoja, kohtaamisia,

keskustelutilaisuuksia – kaikkea sellais-

ta kulttuurisesti elävään kaupunkiin

kuuluvaa aktiviteettia, joka tähän asti

on tilaongelman vuoksi ollut hankalas-

ti toteutettavissa. Kaupunkia halkovan

Pielisjoen rantapuistoon on kehitty-

mässä kulttuurinen keidas, jossa elävä

esittävä taide on kaikkien kaupunki-

laisten tavoitettavissa. Tämä lienee vii-

mevuotisen toimintamme onnistunein

hanke, kärkihankkeemme.

Esittävän taiteen tuottaja-läänin-

taiteilijamme on ahkeroinut tilaky-

symyksen parissa ja sen rinnalla kar-

toittanut mahdollisuuksia Esittävän

Taiteen Keskuksen käynnistämiseen

Pohjois-Karjalassa. Taidetoimikunta

on vahvasti tämän hankkeen takana.

Se mahdollistaisi esittävän taiteen

luontevan leviämisen laajan maakun-

tamme syrjäisiinkin kolkkiin, kun Kes-

kus kokoaisi kaikkien alalla toimivien

resurssit. Tähän tähtäämme.

PIRKKO KURIKKAnäytelmäkirjailija

puheenjohtaja


Torikatu 36 C, 80100 Joensuu

www.pktaidetoimikunta.net

pääsihteeri Hanna Susitaival

puh. 0400 678 398

[email protected]

103


POHJOIS-SAVON TAIDETOIMIKUNTA

Valoa vinttiin

esitetään Kuopion teatterissa, Nökkö-

nen Joensuun teatterissa ja Pelastajan

poika Varkauden teatterissa.

Kuvataiteen vuoden 2007 näyttelyt

olivat hienoja menestyksiä. Reviirissä

viisi valokuvaajaa/kuvataiteilijaa kom-

mentoi savolaisten nykyistä elämänme-

noa. Reviiri osoitti konkreettisesti, että

taide on edellä aikaansa. Savolaisten

taito suudella ja olla lempeitä toisilleen

hehkui seinän kokoisena ja tyylikkäänä

Reviirissä paljon ennen Sarasvuon suu-

ren julkisuuden saanutta lemmenlomaa

Savon pääkaupungissa.

White light – White heat oli kuva-

taiteilijoidemme vaihtonäyttely Pie-

tariin Pushkinskaya 10 -galleriaan.

Taiteilijamme loivat näyttelyn tyhjästä

tyhjään galleriatilaan vuorokaudessa,

koska näyttelyyn valmistetut työt juut-

tuivat Suomen ja Venäjän rajalla tul-

liin. Savolaistaiteilijoiden neuvokkuus,

luovuus ja tarmo näkyivät ja kuuluivat

julkisuudessa sekä Venäjällä että ko-

timaassa.

Minna Canthin juhlavuotta ja

ensimmäistä virallista liputuspäivää

19.3.2007 kunnioitimme pyytämällä

alueemme mainioilta sarjakuvanteki-

jöiltä Minna Canthin tuotantoon pa-

neutuvia sarjakuvia, joista toimitamme

julkaisun koko kansan iloksi.

Muotoilussa ja arkkitehtuurissa

taidetoimikunnan työ on keskittynyt

Pohjois-Savon luovan toimialan toi-

Vuosi 2007 alkoi uuden kolmivuotis-

kautensa aloittaneen taidetoimikun-

nan ahkeroinnilla apuraha-anomuksia

lukien, työryhmissä työskennellen ja

päätöskokouksissa päätöksiä napakasti

tehden. Apurahojen jakamisen lisäksi

uusi taidetoimikuntamme otti tehtä-

väkseen strategian päivittämisen.

Varsinaista operatiivista työtä teke-

vät läänintaiteilijamme Johanna Sor-

jonen, Sari Hakala ja Niila Tamminen

ahkeroivat pohjoissavolaisen taiteen ja

kulttuurin kentällä yhteistyössä paikal-

listen taiteilijoiden, ammattilaisten ja

kulttuurilaitosten kanssa. Tuloksena

oli uutta teatteria, hienoja näyttelyitä,

vakuuttavaa lastenkulttuuria ja luovan

toimialan ammattilaisten työn teke-

mistä edistäviä toimenpiteitä.

Teatteritaiteen alueella syntyi uu-

sia koskettavia teoksia. Pesäjuuri on

1920- ja 1930-luvulla eläneiden ih-

misten lapsuus- ja nuoruusmuistosta

kerätystä aineistosta kirjoitettu näy-

telmä vanhuksille. Näytelmä kiertää

vanhainkoteja eikä jätä koskettamatta

katsojia. Kyynel vierii katsomoissa niin

vanhuksilta kuin nuoremmiltakin.

Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja

Pohjois-Karjalan taidetoimikuntien

yhteistyössä toteuttaman lastenteat-

terin käsikirjoittajakurssin tulokse-

na saimme uudet näytelmät oman

alueemme lahjakkailta kirjoittajilta.

Uusista lastennäytelmistä Unikaverit

104



mijoiden verkottamiseen sekä työs-

kentelyyn yhteisen Luovan Toimialan

Keskuksen Myllyn saamiseksi Pohjois-

Savoon. Keskukseen sitoutuneiden toi-

mijoiden innostus ja suuri määrä tukee

vuonna 2006 tekemämme selvityksen

tulosta, jonka mukaan toimijoilla on

tarve saada keskitetysti tila-, tuottaja-,

rahoitus-, koulutus- ja kansainvälitty-

mispalveluita. Yhteistä tilaa kaipaavat

myös yksin työskentelevät taiteen am-

mattilaiset.

Lastenkulttuurin työpajat Valoa

Latoon 7–9-luokkalaisille ja Valoa

Majaan esikoululaisille ovat osoitta-

neet tarpeellisuutensa alueellamme.

Vuoden 2007 uusi tulokas on 1–6-

luokkalaisten Valoa Vinttiin -työpaja.

Jokainen työpajajakso vierailee hake-

musten perusteella valituissa kouluissa,

ja työskentely tapahtuu ammattitaitei-

lijan ohjauksessa.

Toimistomme henkilökunnan

työ on ollut välttämätöntä arjen luis-

tamiseksi ja hyvien tulosten aikaan-

saamiseksi. Osastosihteerimme Tuula

Koistinen on pitänyt paperit hyvässä

järjestyksessä ja erinomaisilla ihmis-

suhdetaidoillaan saanut apurahojen

raportoinnit toteutumaan. Ilman assis-

tentti Anna-Maria Heikkisen graafi sia

taitoja moni taidetoimikunnan tuot-

tama työ olisi jäänyt vaille viimeistä

silausta.

Ahkera on ollut myös pääsih-

teerimme Arja Laitinen, joka on

luotsannut toimistoamme muutos-

ta toiseen ja hoitanut pääsihteerin

työhön liittyvien moninaisten tehtä-

vien lisäksi vielä vuoden 2008 alusta

tapahtuvan hallinnonuudistukseen

liittyvää prosessia kaikkien maam-

me kolmentoista taidetoimikunnan

edustajana.

EIJA TANNINEN-KOMULAINEN FM

puheenjohtaja


Vuorikatu 34 A, 70100 Kuopio

www.pohjoissavontaidetoimikunta.fi

pääsihteeri Arja Laitinen (20.2.2008 alkaen Anna Vilkuna)

puh. (017) 264 5345

105


SATAKUNNAN TAIDETOIMIKUNTA

Rohkaisevia sysäyksiäTyyni muoto -erityishankkeella ak-

tivoitiin koulutukseen, yhteistyöhön ja

näyttelyihin parikymmentä taideteolli-

suusihmistä. Yhteydet alan järjestöihin

vilkastuivat. Porin yliopistokeskuksen

kulttuurintuotannon ja maisemantut-

Taideteollisuus loisti vielä äskettäin

poissaolollaan Satakunnan taidetoimi-

kunnan toiminnassa. Muotoilun vuosi

2005 käynnisti kuitenkin prosessin,

joka on tuottanut odotettua antois-

amman tuloksen.

106



kimuksen laitos oli vahvasti mukana

tapahtumissa. Siellä prosessista tehtiin

myös tutkimusta.

Taidekäsityö-taideteollisuus nou-

si jouheasti Satakunnassa esiin myös

julkisuudessa. Alan aktiivit hankkivat

lisäkoulutusta ja ottivat itselleen oppi-

laita. He menestyvät kilpailuissa, ovat

entistä tietoisempia toisistaan ja yrittä-

jyytensä merkityksestä. Alan profi ili on

nouseva. Taidetoimikunnassa kehitys

näkyy muun muassa varteenotettavina

apurahahakemuksina.

Jatkoa seurasi vuoden 2007 loppu-

puolella, jolloin kehitettiin Satakun-

taMallisto. Se syntyi taidekäsityöläis-

ten-taideteollisuusammattilaisten ja

järjestöjen aktiivisuudesta. Taidetoi-

mikunta antoi merkittävästi vauhtia.

Rahoittajiksi lupautuivat Satakunnan

maakuntaliitto ja Kulttuurirahaston

Satakunnan-rahasto. SatakuntaMallis-

to lanseerataan valtakunnallisesti ke-

sällä 2009 Senaatintori-tapahtumassa

Helsingissä.

Taidetoimikuntaa pyydettiin hank-

keen asiantuntijayhteisöksi, hyvän

profi ilin antajaksi. Taidetoimikunta

onkin luvannut hankkeen projekti-

päällikölle käyttöön tiloja, välineitä

sekä keskusteluja suunnitteluapua.

Projektipäällikkö perehtyi jo Tyyni

muoto -hankkeen toimijana ja tutkija-

na SatakuntaMalliston lähtökohtiin.

Taidetoimikunta on samanaikaises-

ti ollut mukana toisen taidetyön kiih-

dytystoimessa, katuteatterin tuomises-

sa satakuntalaiseen elämänmenoon.

Maakunnassa jo toimineita teattereita

on verkostoitu ja luotu kansainvälisiä

kontakteja erityisesti Italiaan. Katute-

atterihankkeeseenkin taidetoimikun-

ta on antanut ammattitietotaitoa ja

mukanaolijoitten toivomaa profi ilia

– uskottavuutta – samaan tapaan kuin

taideteollisuuden kehittämistoimissa.

Rahoitusta tähänkin löytyi muualta.

Katuteatteritoiminnalta odotetaan

tulevaisuudessa taiteellisen tason sy-

ventämistä, samoin kuin taideteol-

lisuuden kehityshankkeilta. Katute-

atterista on kuroutunut jo muitakin

esityksellisiä innovaatioita, kuten

nukketeatteritoimintaa maakunnan

pohjoiseen osaan.

Taidetoimikunnan panostus on

molemmissa tapauksissa ollut erityises-

ti läänintaiteilijoiden ammattitaitoa,

suunnittelua, tietoa, kontakteja. Ny-

kyisten läänintaiteilijoiden työsuhteita

päätettiin juuri jatkaa. Kaksi tointa

avataan jatkotöiden jälkeen haettavaksi

runsaan vuoden kuluttua. Jo nyt tai-

detoimikunta teki periaatepäätöksen

toisen uuden läänintaiteilijan kiinnit-

tämisestä rakennustaiteen edistämi-

seen. Sana asiasta pantiin kiertämään,

koska avarakatseisen, monipuolisesti

rakentamiseen ja ympäristöihin orien-

toituneen arkkitehdin tai muun am-

mattilaisen löytämistä ennakoidaan

vaikeahkoksi. Rakentamisen hurjin

buumi on ehkä taittumassa, mikä ko-

hentanee mahdollisuuksia menestyä

etsinnässä.

Satakunnassa rakennetaan paljon.

Esimerkiksi Porissa kaupunki on in-

vestoinut kiitettävästi kuulun vanhan

107


Hotelli Otavan ja ainutlaatuisen kau-

pungintalonsa, Junneliuksen palatsin,

entistämiseen. Satakunnan maailman-

perintökohteetkin liittyvät olennaises-

ti maisemaympäristöön ja rakennus-

taiteeseen, niin Vanha Rauma kuin

Sammallahdenmäen kiviröykkiö Lapin

kunnassa. Kyläkeskustoja, arkkitehto-

nisesti kiinnostavia kokonaisuuksia ja

yksittäisiä helmiä on monin paikoin.

Hyvän työn kanssa samaan ai-

kaan riivitään kuitenkin talo talolta

vanhaa arvokasta puurakennuskantaa

sekä Porissa että maakunnassa. Uus-

rakentamisen taso on rakennustaiteen

näkökulmasta useimmiten hyvin vaa-

timatonta ja rutiininomaista, ympä-

ristörakentaminen suorastaan kurjaa.

Julkinen keskustelu rakennustaiteesta,

kaupunkiympäristöistä, asuinympäris-

töistä on olematonta, hengetöntä.

Toimelias ja oivaltava uusi läänin-

taiteilija voisi olla keskustelun käyn-

nistäjä, valistaja, tiedottaja, rohkaisija,

yhteyksien luoja. Kuntia pitäisi patis-

taa arkkitehtuurin nostoon, hyvään

suunnitteluun, kuntalaisia vaatimaan

hyviä asuin- ja elinympäristöjä. Hyvin

onnistunut taideteollisuuden profi i-

linnosto innostaa yrittämään samaa

rakennustaiteen alueella.

Satakunnan taidetoimikunnan kes-

keinen toiminta-ajatus on yhteistyön

monipuolistaminen. Pienessä maakun-

nassa hengen ja aineen voimavarojen

kokoaminen voi nostaa tehot hyvinkin

toimijoiden yhteenlaskettua summaa

suuremmaksi. Kulttuurirahaston Sa-

takunnan-rahaston kanssa taidetoi-

mikunta käy nyt hyviä keskusteluja

yhteistyön muodoista.

Olimme vahvasti tekemässä Sa-

takunnan maakuntaliiton kulttuu-

ristrategiaa. Toimikunnalla on edus-

taja maakunnan yhteistyöryhmässä,

ja Porin yliopistokeskus on jatkuvasti

yhteistyökumppanina. Taidetoimikun-

ta on myös MTV3:n ja Porin kaupun-

gin Suomi-Areenan kulttuurisisältöjen

tuottajana ensi kesänä. Yhteistyö on

aidosti rikkaus.

Vihdoin toteutuvan hallinnon

uudistuksen myötä olemme hyvässä

lähtövalmiudessa alueellisten taide-

toimikuntien yhteistyön aloitukseen

vuonna 2008. Taiteen keskustoimi-

kunnan organisaation kanssa se on

ilahduttavan itsestään selvää.

HANNU AALTONENkuvanveistäjä

puheenjohtaja


Antinkatu 6 B, 28100 Pori

www.satakunnantaidetoimikunta.net

pääsihteeri Risto Ojanen

puh. 040 547 7493

[email protected]


108


UUDENMAAN TAIDETOIMIKUNTA

Ampiaisen pisto kulttuurikasvattajana

puolisesti näkökulmia värien käyttöön

ja merkitykseen sekä arkkitehtuurissa

että muotoilussa. Opetuspaketti oli

löydettävissä suomen- ja ruotsinkie-

lisenä myös internetistä.

Ollessani keväällä 2007 opetusmi-

nisteriön asettamana selvitysmiehenä

arvioimassa kansallisen kulttuuriperin-

nön ja Museoviraston nykytilaa kiin-

nitin myötämielellä huomiota Räsäsen

projektiin. Siinä ovat Uudenmaan tai-

detoimikunnan lisäksi mukana De-

signmuseo, Suomen rakennustaiteen

museo, Suomen Arkkitehtiliitto SA-

FA ja Teollisuustaiteen liitto Ornamo.

Koin tuolloin voimakkaan kulttuu-

risen ampiaisen piston. Toivottavas-

ti näin kävi myös mahdollisimman

monelle koululaiselle ja opiskelijalle.

Ampiainen 2008 liittyy EU:n kult-

tuurien väliseen vuoropuheluun, jo-

ka kannustaa pohtimaan suomalaisen

suunnittelukulttuurin erityisyyttä ja

kestävää tulevaisuutta.

Läänintaiteilija Johanna Vuoren-

rinteen erityisalueena ovat kuvalliset

taiteet. Hänen toimintakentällään

olivat vuonna 2007 mm. Taiteilija

yrityksessä -projekti ja Nettigalleria-

hanke. Yritys-projektiin liittyen on

oltu kontaktissa sataan yritykseen.

Viimeinen 30 kirjeen postitus tehtiin

vuoden 2008 tammikuussa. Mukana

on ollut suuria, pieniä ja keskikokoisia

yrityksiä, joiden toimialat ovat vaih-

Alueellisten taidetoimikuntien työssä

läänintaiteilijoilla on merkittävä osuus.

Apurahojen myöntäminen taiteente-

kijöille ja avustusten jakaminen yh-

teisöille on toki keskeinen tehtävä.

Uudenmaan taidetoimikunnalla ja

sen pääsihteerillä sekä muilla toimi-

henkilöillä on ollut epäinhimillinen

tehtävä käsitellä yhteensä yli 1000 ha-

kemusta. Hakemuksiin käytettävissä

olevat myöntörahat tuntuvat kovin

vaatimattomilta. Kun tähän lisätään

vielä koko vuoden jatkunut valmis-

tautuminen siirtymiseen taiteen kes-

kustoimikunnan ja opetusministeriön

hallinnolliseen yhteyteen, on puuhaa

riittänyt yllin kyllin. Organisaatio-

uudistuksen yhteydessä on tärkeätä

korostaa omaleimaisen taidesisällön

turvaamista myös tulevaisuudessa.

Läänintaiteilijat ovat konkreettises-

ti edesauttamassa taidetta ja kulttuuria.

Uudenmaan toimikunnan yhteydessä

työskenteli vuonna 2007 kolme aktii-

vista läänintaiteilijaa. Arkkitehti Jaana

Räsänen suoritti merkittävää kulttuu-

rikasvatusta projektissa, joka tunne-

taan nimellä Ampiainen. Se on useam-

pivuotinen hanke, jonka tavoitteena

on herättää kiinnostusta suunniteltua

ympäristöä kohtaan sekä edistää arkki-

tehtuurin ja muotoilun ymmärrystä.

Kohteina ovat peruskoululaiset ja lu-

kio-opiskelijat. Vuonna 2007 teemana

oli väri. Opetuspaketti esitteli moni-

109


delleet. Yrityksistä pari on ollut selvästi

naisvaltaisia. Oletusarvona projektiin

lähdettäessä oli, että tulos on hyvä, jos

kontakteista yksi prosentti tekee sopi-

muksen. Vuoden loppuun mennessä ei

sopimuksia ollut saatu aikaan, mutta

kolme yritystä on voitu ohjata taitei-

lijaseurojen palveluiden piiriin.

Nettigalleria-hanke on lähtenyt

liikkeelle hyvin. Siihen on saatu mu-

kaan suuri joukko eturivin taitelijoita.

He ovat tehneet julkisia teoksia raken-

nettuun ympäristöön. Hankkeessa

ovat mukana Kuvasto, Suomen Tai-

teilijaseura, Suomen Arkkitehtiliitto

SAFA, Ornamo sekä Rakli (Raken-

nusliitto). Internetsivuja mainostetaan

Google-hakupalvelussa. Neuvottelut

sivuston tulevasta ylläpidosta ovat

meneillään.

Taidetoimikunta kattaa entisen

Uudenmaan läänin. Ruotsinkielinen

kulttuuri elää sen alueella voimakkaa-

na. Tämä luo pohjaa myös tulevaisuu-

den monikulttuurisuudelle.

Kolmas läänintaitelija Matilda

Sundström on erikoistunut ruotsin-

kieliseen näyttämötaiteeseen. Hän on

saanut työstään sekä kotimaista että

kansainväistä kiitosta. Sundström on

aktiivinen toimija Produforum -pro-

jektissa, joka tunnetaan myös EU:n

piirissä. Produforumiin kuuluu kym-

menkunta toimijaa, ja se on linkki

työelämän ja koulutuksen välillä.

Tällainen elin on puuttunut ruotsin-

kieliseltä kulttuurikentältä pääkaupun-

kiseudulla. Maan toinen kansalliskieli

ruotsi ja siitä versonut kulttuuri ovat

osa suomalaisuutta.

JOUNI MYKKÄNENkulttuurineuvos

puheenjohtaja


PL 110 (Ratapihantie 9), 00521 Helsinki

www.taiteenkeskustoimikunta.fi /uudenmaantaide

pääsihteeri Liisa Heinonen

puh. 071 873 2613

[email protected]


110


VARSINAIS-SUOMEN TAIDETOIMIKUNTA

Kohti kulttuuripääkaupunkivuotta

sentä. Vuoden kahdessatoista kokouk-

sessa ajatukset ovat asettuneet sopui-

sille urille. Motivaatiota maakunnan

taiteen edistämiseen ei ole vähentänyt

uusien asioiden runsaus. Tuleva hallin-

Varsinais-Suomen taidetoimikunta on

aloittanut kautensa uudistunein voi-

min: neljän kokeneen jäsenen rinnalle

astui seitsemän uutta, muilla taiteen

areenoilla jo kykynsä näyttänyttä jä-

111


non uudistaminen ja selkiyttäminen

on toimikunnan kannalta myönteinen

asia, vaikka alkuvaihe tuottaakin toi-

mistolle paljon lisätyötä. Syksyn aikana

on katsottu myös uusia toimitiloja.

Läänintaiteilijat, valokuvataiteili-

ja Milla Järvipetäjä, kirjailija Emma

Puikkonen ja uutena aloittanut nuk-

keteatteritaiteilija Timo Väntsi, ovat

toimineet ryhmänä, jossa kokonai-

suus on enemmän kuin osiensa sum-

ma. He ovat olleet alulle saattajina,

verkonkutojina ja yhteyksien luojina,

kukin myös itsenäisesti omissa hank-

keissaan.

Varsinais-Suomen taidepalkinnon

saajien pitkään ketjuun liitettiin Th e

Clinic -yhtye ja teatteri Quo Vadis.

Varsinaissuomalainen kulttuuriteko

-kunniamaininnan saivat Pro Turun

taideakatemia -liike ja Turun taide-

akatemian oppilaskunta. Turkulainen

jazzyhtye Th e Clinic on tutkinut be-

bop-kauden mestarien musiikkia lähes

musiikkitieteellisellä tarkkuudella ja

tehnyt menestyksellistä yhteistyötä

Pori Jazzin konkarin, nyt jo iäkkään

trumpetisti Ted Cursonin kanssa.

Salolainen teatteri Quo Vadis on

tehnyt näyttämö- ja esitystaiteen ra-

joja rikkovaa teatteria 1980-luvulta

lähtien. Malli on toiminut monelle

laitosteatterin ammattilaiselle todel-

lisena laboratoriona tutkia uudenlai-

sia teatterin tekemisen malleja. Quo

Vadiksen nopeasti pystytettävä jurtta

mahdollistaa kiertueet niin pienissä

maaseutukylissä kuin kansainvälisillä

areenoillakin.

Pro Turun taideakatemia -liike ja

Turun taideakatemian oppilaskunta

ovat nousseet voimallisesti puolusta-

maan oppilaitoksen kriisissä olevaa

rahoitusta. Säästöt lamauttavat oppi-

laitoksen toiminta- ja kilpailukyvyn.

Turun taideakatemian antaman koulu-

tuksen vaikutukset ulottuvat kuitenkin

laajalle. Mikäli taidekoulutus Turussa

kuihtuu ja kuolee, ei sitä saada kos-

kaan takaisin.

Varsinais-Suomen taidetoimikunta

on alueellisena kulttuurin asiantunti-

jana määrittänyt keskeisinä pitämänsä

painopisteet Turku 2011 -prosessissa.

Tärkeää on, että Turun kulttuuripää-

kaupunkihanke kunnioittaa luovaa

taiteellista työtä ja taiteen tutkimusta

sekä toimii taide- ja kulttuurikentän

tahdon ja näkemyksen mukaisesti.

Kulttuuripääkaupunkivuoden tulee

olla paljon enemmän kuin sarja laa-

dukkaita taide- ja kulttuuriesityksiä

ja esittäytymisiä. Sen tulee luoda tai-

teelle ja kulttuurille kestäviä raken-

teita koko maakuntaan, jotta alueella

koulutettujen ammattilaisten ei tar-

vitse urakehityksensä takia muuttaa

pääkaupunkiseudulle.

Taidetoimikunta on jatkanut jo

vuosia kestänyttä ohjelmatyötään aloit-

tamalla visuaalisten taiteiden strategi-

an ja Muotoilun ja käsityön tavoitteista

toimenpiteisiin -ohjelman laatimisen.

Vaikka laadittujen ohjelmien toteutu-

mista on myös seurattu, itse laadinnan

verkostomainen prosessi lienee kui-

tenkin strategiatyön hedelmällisin ja

luovin vaihe. Arkkitehtuuripoliittinen


112


ohjelma on vielä kaukana tavoitteista,

jos tekninen lautakunta jättää vastaa-

matta kulttuurilautakunnan kutsuun.

Hanketyönä tehty Vakka-Suomen

kulttuuristrategia kokoaa vaihteleviin

suuntiin katselevan seutukunnan mo-

net kulttuuriset vahvuudet.

Visuaaliset taiteenalat ovat olleet

esillä toimikunnan työssä. Kuvataiteen

ja valokuvan vientiprojekti Convoi ja

yhdessä TE-keskuksen kanssa järjes-

tetty taiteen vientiseminaari tähtäävät

luottavaisesti tulevaisuuteen. Yritysnä-

kökulmaa tarvitaan. Prosenttiperiaate

on maakunnassamme harvakseltaan

käytössä: uusin päätös koskee Turun

yliopistollisen keskussairaalan mittavaa

laajennusosaa, jonka hankintaohjelma

on taidetoimikunnan käsialaa. Kan-

sainvälisessä Digitally Yours -näyttelys-

sä Aboa Vetus & Ars Nova -museossa

oli mukana 14 taiteilijaa. 5500 kat-

sojaa, joukossa paljon koululaisia, sai

tutustua inhimilliseen näkökulmaan

digitaalisessa teknologiassa.

Taidetoimikunta on tehnyt yhteis-

työtä Framil-yhdistyksen kanssa, joka

on syntynyt näyttämö- ja esitystaiteen

aluekeskuksen perustamista varten:

kolmivuotiselle pilottihankkeelle on

haettu rahoitusta. Teatterin tuottajase-

minaarin lisäksi on mainittava kolme

kertaa vuodessa julkaistava Illan oh-

jelma -esite, joka kertoo maakunnan

estradien tuotannoista.

Taiteen maailma jää monilta kan-

salaisilta kokematta. Maailma saattaisi

olla hiukan parempi, jos näin ei olisi.

Taidekasvatuksen hyväksi tehtävä työ

ei tule koskaan loppumaan.

JUKKA VEHMASkulttuurisihteeri, FM

puheenjohtaja


Linnankatu 24, 20100 Turku

www.vstaide.fi

pääsihteeri Maria Merikanto

puh. 050 351 3310

[email protected]


113


114


Valtion taideteostoimikuntaKirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakuntaKuvataiteen näyttöapurahalautakuntaKuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahajaostoMediataidejaostoResidenssijaostoSirkustaiteen jaostoSäveltaiteen kirjastoapurahajaostoViestinnän ja tiedotuksen kehittämisjaosto

5115


116


VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNTA

Taidetta ilman prosentteja

Noin 12 600 teosta käsittävä tai-

de kokoelma on sijoitettu valtion ti-

loihin työvoimatoimistoista tasaval-

lan presidentin taloihin, vankiloista

ulkomaanedustustoihin. Kaikkiaan

sijaintipaikkoja on noin 500. Koko-

elman erityispiirre on, että monet

teokset ovat esillä julkisilla paikoilla

ihmisten arkiympäristöissä, mikä mer-

kitsee väistämättä myös riskiä niiden

vaurioitumiselle. Taidetta hankittaes-

sa onkin keskityttävä materiaaleiltaan

ja tekniikoiltaan ”kestäviin” teoksiin

tai hyväksyttävä joidenkin rajallinen

elinkaari. Valtion hankkima julkisen

taiteen kokoelma heijastaa viime vuo-

sikymmenien ilmiöitä suomalaisessa

nykytaiteessa, jonka uudetkin muodot,

esimerkiksi mediataide, ympäristötai-

de ja performanssi, ovat löytäneet tätä

kautta tiensä julkisiin tiloihin.

Kokoelman vanhetessa teosten

kunnostustarve on kasvanut. Vuoden

2007 määräraha taideteosten hankin-

taan ja kokoelman hoitoon oli 704 000

euroa. Siitä taideteosten kunnostuk-

seen, konservointiin ja kehystykseen

käytettiin noin 133 000 euroa. Teok-

sia hankittiin yhteensä 237, ja niitä

sijoitettiin 70 eri kohteeseen. Koko-

elman teoksia myös lainataan koti- ja

ulkomaisiin taidenäyttelyihin; vuonna

2007 lainoja oli yhdeksän.

Tilaustöitä valmistui kolme: Sari

Kemppisen tilateos Symbolon VTT:n

Valtionhallinnon tiloihin on hankittu

nykytaidetta systemaattisesti jo viiden-

kymmenen vuoden ajan. Teoshankin-

noista ja taideomaisuuden hoidosta

vastaa valtion taideteostoimikunta.

Sen asema taiteen keskustoimikun-

nan ”yhteydessä” on mielenkiintoinen.

Periaatteessa se on valtion taidetoi-

mikuntien ja alueellisten taidetoimi-

kuntien kaltainen, kolmeksi vuodeksi

kerrallaan nimitettävä ja vertaisarvi-

ointiin perustuva asiantuntijaelin,

jonka luottamushenkilöjäsenten va-

linta pohjautuu alan kentän järjestöil-

tä pyydettyihin ehdotuksiin. Taiteen

keskustoimikunta vastaa taideteos-

toimikunnankin hallinnosta. Muista

toimikunnista se eroaa siten, että tai-

deteostoimikunnasta on annettu oma

asetus, toimikunnan asettaa opetusmi-

nisteriö ja puheenjohtajana on yleensä

toiminut opetusministeriön virkamies.

Taideteostoimikunnan toimikausisykli

on vuoden muita ”jäljessä” eli vuosi

2007 oli vanhan toimikunnan vii-

meinen, kun se muilla oli uuden en-

simmäinen. Suurin ero on kuitenkin,

että taideteostoimikunnan käytössä

olevalle taiteenedistämismäärärahal-

le saadaan ”vastiketta” huomattavan

konkreettisesti. Näin karttuvan valtion

taidekokoelman hoitoon liittyvät mu-

seaaliset tehtävät poikkeavat selvästi

muista taiteen keskustoimikunnassa

hoidettavista työtehtävistä.

117


Valimo-rakennukseen Espooseen,

Mari Rantasen teos Sateenkaaren

tuolla puolen Lounais-Suomen van-

kilaan Turkuun sekä Kirsti Tuokon

maalaussarja Kadonneet kengät Atti-

la-kiinteistöön Tampereelle. Vuoden

aikana tilattiin Villu Jaanisoolta ym-

päristötaidekilpailun voittanut veistos

Viikin yliopistoalueelle, Terike Haa-

pojalta teos Teatterikorkeakoulun

valo- ja äänisuunnittelun laitokselle,

Pasi Karjulalta ja Marko Vuokolalta

teos Turun yliopiston kasarmialueelle,

Heli Ryhäseltä teos Virastotalo Sinet-

tiin Jyväskylään sekä Janna Syvänojalta

teos ja Anu Tuomiselta teossarja ope-

tusministeriöön. Nämä tilatut teokset

valmistuvat vuosina 2008−2009.

Taideteostoimikunta on perintei-

nen ”suurostaja” teosvälitystilaisuuk-

sissa, joita taiteilijoiden ammattiliitot

− Suomen Kuvanveistäjäliitto, Suo-

men Taidegraafi kot, Taidemaalariliit-

to, Valokuvataiteilijoiden liitto, Muu

ry, SKjL sekä Ornamo − järjestävät.

Lisäksi teoksia ostettiin yksityisnäyt-

telyistä, yhteisnäyttelyistä ja suoraan

taiteilijoilta.

Myös Helsingin Musiikkitalon

rakentamisen käänteitä seurattiin tii-

viisti. Musiikkitalon taidehankkeita

suunnittelemaan nimetyssä toimikun-

nassa on ollut taideteostoimikunnasta

puheenjohtaja ja kaksi jäsentä.

Vuonna 2007, toimikunnan 50.

juhlavuonna, oli tarkoitus toteuttaa

ensimmäinen tilausperformanssi: Roi

Vaaran Lumipallokauppias. ”Aidosta

Kainuun lumesta käsintehtyjä lu-

mipalloja” päästiin lumen puutteen

vuoksi myymään Sotkamon, Kajaanin

ja Kuopion toreilla vasta alkuvuodesta

2008.

LIISA-MARIA HAKALA-ZILLIACUSpuheenjohtaja

118


Valtion taideteostoimikunta 2005–2007

PUHEENJOHTAJA

Liisa-Maria Hakala-Zilliacus, kulttuuriasiainneuvos, Helsinki

JÄSENET

Klas Fontell, arkkitehti, Helsinki

Anita Jensen, taidegraafi kko, Helsinki

Pertti Kekarainen, valokuvataiteilija, Helsinki

Pertti Kukkonen, kuvanveistäjä, Helsinki

Jukka Laurila, arkkitehti, Oulu

Arto Merimaa, budjettineuvos, Helsinki

Päivi Montola, arkkitehti, Helsinki

Maarit Suomi-Väänänen, kuvataiteilija, Helsinki

Heli Tuori-Luutonen, tekstiilitaiteilija, Helsinki

Sofi a Wilkman, taidemaalari, Helsinki

VARAJÄSENET

Marjatta Erwe, arkkitehti, Helsinki

Juha Kaakko, arkkitehti, Espoo

Janne Laine, taidegraafi kko, Tampere

Irmeli Mäkilä, taidemaalari, Pornainen

Anne Meskanen, kuvanveistäjä, Espoo

Lauri Olin, sisustusarkkitehti, Helsinki

Aurora Reinhard, kuvataiteilija, Helsinki

Heli Rekula, valokuvataiteilija, Helsinki

Anne Tamminen, kuvataiteilija, Hämeenlinna

Erja Väyrynen, ympäristötaiteen säätiön asiamies, Helsinki

SIHTEERI

Erika Hyyryläinen, taidesihteeri

puh. (09) 1607 7026 tai 0400 847 026

[email protected]

AMANUENSSI

Heli Ahmio

119


Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta 2007

PUHEENJOHTAJA

Riitta Kaivosoja, ylijohtaja

VARAPUHEENJOHTAJA


JÄSENET

Risto Ahti, kirjailija, Tampere

Annikki Ellonen, dramaturgi, Helsinki

Pirjo Hiidenmaa, fi losofi an tohtori, Helsinki

Riina Katajavuori, kirjailija, Helsinki

Bodil Lindfors, kirjailija,Turku

Juhani Lindholm, suomentaja, Järvenpää

Osmo Pekonen, fi losofi an tohtori, Jyväskylä

VARAJÄSENET

Ahti Ahonen, teatterinjohtaja, Rovaniemi

Paula Havaste, fi lsofi an tohtori, Nurmijärvi

Mervi Kantokorpi, kirjallisuudentutkija, Pohja

Lasse Koskela, päätoimittaja, Vantaa

Marja Kyrö, suomentaja, Lahti

Tuija Lehtinen, kirjailija, Espoo

Peter Mickwitz, kirjailija, Helsinki

Irja Seurujärvi-Kari, lehtori, Helsinki

Ilpo Tiihonen, kirjailija, Helsinki

SIHTEERI


puh. (09) 1607 7065

[email protected]

120


121


Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta 2007

PUHEENJOHTAJA


VARAPUHEENJOHTAJA

Juhani Tuominen, professori, Rovaniemi

JÄSENET

Johanna Kiivaskoski, taidegraafi kko, Helsinki

Markku Kosonen, sisustusarkkitehti, Helsinki

Marko Lampisuo, kuvataiteilija, Pori

Anneli Sipiläinen, kuvanveistäjä, Hausjärvi

Juha-Heikki Tihinen, kriitikko, Helsinki

Anu Tuominen, kuvataiteilija, Helsinki

Marjukka Vainio, valokuvataiteilija, Hämeenlinna

VARAJÄSENET

Hanna Jaanisoo, kuvanveistäjä, Pirkkala

Asko Mäkelä, johtaja, Helsinki

Visa Norros, taidegraafi kko, Helsinki

Esko Nummelin, museonjohtaja, Pori

Silja Puranen, tekstiilitaiteilija, Tuusula

Veronika Ringbom, taidegraafi kko, Turku

Liisa Tiirola-Santala, koulutusjohtaja, Hollola

Annika Tudeer, performanssitaiteilija, Helsinki

Seppo Väänänen, kuvataiteilija, Joensuu

SIHTEERI


puh. (09) 1607 7378

[email protected]

122


Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahajaosto

PUHEENJOHTAJA


VARAPUHEENJOHTAJA

Juhani Tolvanen, toimittaja, sarjakuvaneuvos, Helsinki

JÄSENET

Ville Hänninen, toimittaja, Helsinki

Tiina Paju, graafi kko, Helsinki

Lasse Rantanen, graafi nen muotoilija, Helsinki

Anna Seppo, kuvittaja, Vantaa

VARAJÄSENET

Mika Launis, kuvittaja, Helsinki

Kalervo Pulkkinen, toimittaja, Helsinki

Otto Sinisalo, sarjakuvakriitikko, Helsinki

SIHTEERI


puh. (09) 1607 7378

[email protected]

123


Mediataidejaosto

PUHEENJOHTAJA


JÄSENET

Annette Arlander, teatteriohjaaja, professori, Helsinki

Philip Dean, professori, dekaani, Vantaa

Minna Heikinaho, kuvataiteilija, Helsinki

Tuula Linnusmäki, tanssitaiteilija, Lempäälä

Asko Mäkelä, johtaja, Helsinki

Perttu Rastas, intendentti, Helsinki

Hannu Saha, puheenjohtaja, Kaustinen

Siskotuulikki Toijonen, kulttuuritoimittaja, Tampere

Merja Turunen, dramaturgi, Tampere

SIHTEERI


puh. (09) 1607 7338

[email protected]

124


Residenssijaosto

PUHEENJOHTAJA


JÄSENET


Marianna Kajantie, johtaja, Helsinki

Bo Karsten, tuottaja, Helsinki

Irmeli Kokko, toiminnanjohtaja, Helsinki

Hanna Nurminen, toiminnanjohtaja, Merimasku


Esko Vesikansa, asiamies, Helsinki

SIHTEERI


puh. (09) 1607 7338

[email protected]

Sirkustaiteen jaosto

PUHEENJOHTAJA


JÄSENET

Markku Aulanko, sirkuspedagogi, Helsinki

Anna-Kaisa Järvi, sirkustaiteilija, ohjaaja, Oulu

Taina Kopra, sirkustaiteilija, Tampere

Sari Lakso, tanssitaiteilija, Helsinki

Tomi Purovaara, toiminnanjohtaja, Vantaa

Tanja Rasi, toiminnanjohtaja, Jyväskylä

Timo Rautiainen, muusikko, Jyväskylä

Matti Selin, sirkustaiteilija, Helsinki

SIHTEERI


puh. (09) 1607 7338

[email protected]

125


Säveltaiteen kirjastoapurahajaosto

PUHEENJOHTAJA

Pekka Vapaavuori, musiikin tohtori, lehtori, Kuopio

VARAPUHEENJOHTAJA

Satu Angervo, intendentti, Espoo

JÄSENET

Teppo Ali-Mattila, muusikko, Espoo

Kirsi Heikkinen, säveltäjä, sanoittaja, Helsinki

Raila Kulokari, muusikko, Helsinki

Tommi Lindell, muusikko, Helsinki

Juhani Nuorvala, säveltäjä, Helsinki

Jarmo Sermilä, säveltäjä, Hämeenlinna

Kirsi Snellman, muusikko, Helsinki

VARAJÄSENET

Martti Heikkilä, toiminnanjohtaja, Helsinki

Lottaliina Lehtinen, lakimies, Helsinki

Juhani Leinonen, toiminnanjohtaja, Hamina

Jori Nummelin, sanoittaja, Vantaa

Hannu Pohjannoro, säveltäjä, Helsinki

Kaija Saariaho, säveltäjä, Pariisi

Patrik Stenström, muusikko, Helsinki

SIHTEERI

Anni Tappola, suunnittelija

puh. (09) 1607 7382

[email protected]

126


Viestinnän ja tiedotuksen kehittämisjaosto

PUHEENJOHTAJA


JÄSENET





SIHTEERI

Tuulikki Koskinen, tiedottaja (31.10.2007 saakka)

Paula Haikarainen, tiedottaja (1.11.2007 alkaen)

puh. (09) 1607 7063

[email protected]

127


Sivu 4 Kaksoset, kaksi identtistä maalausta, öljy kankaalle, 2003 10 Linos, öljymaalaus kankaalle, esinekooste, Suomen Kansallisooppera, 1996 15 Maholehmän maitosesta..., Kalevalan kuvitusta, guassi paperille, 1999 17 Kosmogonia, sekatekniikka paperille, 1998 20 Vaarojen meri, frotteeraus paperille, 2004 24–25 Ripustuskuva näyttelystä, Galerie Anhava, 1997 28 Runomitta, öljymaalaus kankaalle, 2000 30 Isän humala, sekatekniikka paperille, 2004 34–35 Pelästyneet hempot, öljymaalaus kankaalle, 2003 42–43 Mystiset barrikaadit, öljymaalaus kankaalle, 2003 44 Terpsikhore, öljymaalaus ja esinekooste, Suomen Kansallisooppera, 1996 47 Maat ja kansat, sekatekniikka paperille, 2004 50 Tavukuva, öljymaalaus kankaalle, 1998 53 Oppineen viisi aarretta, öljymaalaus kankaalle, 1996 57 Lasten kaasunaamari, sekatekniikka paperille, 2004 60 Ainu, öljymaalaus kankaalle, 1997 63 Karisma, sekatekniikka paperille, 2004 64 Maalla ja meressä elävät, öljymaalaus kankaalle, 2003 67 Pelästyneet hempot, öljymaalaus kankaalle, 2003 69 Sotamies Lystilän jalkarätit, silkkilankabrodeeraus jalkaräteille, 2004 70 Valohoito, sekatekniikka paperille, 2004 73 Suuri suudelma, frotteeraus, lyijykynä paperille, 2004 74 Esineen luonne, öljymaalaus kankaalle, 1996 78–79 Runomitta, öljymaalaus kankaalle, 2000, yksityiskohta 80 Kilttejä ja ilkeitä, sekatekniikka paperille, 2004 83 Vanikkaa, frotteeraus ja lyijykynä paperille, 2004 87 Lootuskori, öljymaalaus kankaalle 1996 88 Äidin huulipunat, sekatekniikka paperille, 2004 92 Protuberanssi, öljymaalaus kankaalle, 2002 95 Le Petit Rien, öljymaalaus kankaalle, 2003 96 Se mikä uudistaa, pienoismalli Oulun tuomiokirkon kryptan taideteosta varten, 1998 98 Qi-kuvio, öljymaalaus kankaalle, 2002 101 Esineen luonne, öljymaalaus kankaalle, 1998 102 Mozartin ”Koska meitä käsketään”-variaatioiden mukaan, diptyykki, öljymaalaus kankaalle, 1996 106 Munkin kaapu, öljymaalaus kankaalle, 1996 111 Autuaitten asunnot, esinekooste, 1996 114–115 Enkä sinne suolle sorru, Kalevalan kuvitusta, öljymaalaus kankaalle, 1999 116 Saippua-asetelma, öljymaalaus kankaalle, 2000 121 Rautasilta, sekatekniikka paperille, 2004 123 Mehiläinen, mies kepeä, Kalevalan kuvitusta, etsaus, akvatinta, 1999 124 Keskiyön raga, öljymaalaus, esinekooste kankaalle, 2000 127 Okainen, öljymaalaus kankaalle, 2003

Vuosikatsauksen kuvitus: Hannu Väisäsen teoksia <> Valokuvat: Jussi Tiainen

128


KAN

NEN

SUU

NN

ITTE

LU:

SAKK

E YR

JÖLÄ

/ V

IRE

DESI

GN O

Y

66718_TEIDE_VSK_KANSI.indd 1 16.6.2008 13:59:12

Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2007 · 2011-12-07 · Sisällys 1 Puheenjohtajan katsaus 4 Taiteen...

Documents

Transcript of Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2007 · 2011-12-07 · Sisällys 1 Puheenjohtajan katsaus 4 Taiteen...