TAIDEKOKOELMIEN LUETTELO - Kalevalaisten Naisten Liitto · 2020. 3. 25. · Ervi, Aarne í õ ð...
Transcript of TAIDEKOKOELMIEN LUETTELO - Kalevalaisten Naisten Liitto · 2020. 3. 25. · Ervi, Aarne í õ ð...
TAIDEKOKOELMIEN LUETTELO
Tekstit kirjoittanut ja toimittanut Ildikó Lehtinen 2019
Koonnut korkeakouluharjoittelija Petteri Sorjonen 2016, tekstin osittain taittanut työharjoittelija Raminta Valasiniene 2019.
KESTIKARTANO (http://www.kestikartano.com)
Kestikartano oli Kalevalaiset Naiset ry:n Helsinkiin Keskuskatu 7:ään perustama ravintola. Ravintola
oli toiminnassa vuodesta 1946 vuoteen 1967 saakka, jolloin rakennus purettiin. Muutamaa vuotta
myöhemmin avattiin uusi Kestikartano Mannerheimintie 6:teen. Tämä ravintola oli toiminnassa
vuosina 1971–1975. Verkkonäyttely kertoo ensimmäisestä Keskuskatu 7:ssä sijainneesta
Kestikartanosta.
Lähteet:
Aaltonen, Susanna. Vastakkain iskettyä, vai sopuisaa yhteistyötä?: Aarne Ervin toimistoyhteisö sisustusarkkitehti Lasse Ollinkaaren näkökulmasta. Aarne Ervi – tilaa ihmiselle. Architect Aarne Ervi 1910–1977. 2010. Toim. Eriika Johansson, Juhana Lahti, Kristiina Paatero. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo, 84-103. Ervi, Aarne. Kestikartano. Arkkitehti 5/1946. Alajuuma, Viivi 2007. Ravintola Kestikartano – Maija Taimin suunnitteleman tuolin restaurointi. Kymenlakson ammattikorkeakoulu 2007. Käsikirjoitus. Hautajärvi, Harri. Autiotuvista lomakaupunkeihin: Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Helsinki: Aalto-yliopisto 2014. 260-261. https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=2635348
Kestikartano siirretään hirsinippuina varastoon. Helsingin Sanomat 4.10.1967. Mäkelä, Anneli 1984. Ken kantaa Kalevalaa − Kalevalaisten Naisten Liitto ry 50 vuotta. Jyväskylä. Puupalatsi kivimuurin sisällä. Irtaimisto huutokaupataan ensi keskiviikkona. Iltasanomat 16.10. 1967. Priha, Päikki & Svinhufvud, Leena 2019. Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen. Helsinki: Maahenki.
Näyttely: Kestikartanosta catwalkille - Kalevalaiset Naiset 80 vuotta. Designmuseo, Arabian galleria. 2015.
Louhi-patsas
Mitat: korkeus ilman jalustaa 169 cm, leveys 56 cm, jalustan mitat 59,5 cm x 59 cm x 10 cm
Materiaali: pronssi
Kuvailu: Louhi, Pohjolan emäntä oluthaarikka kädessään. Kalevalaisen naisen
muistomerkkitoimikunta on käynnistänyt vuonna 1935 hankkeen Kalevalan naisen muistomerkin
aikaansaamiseksi. Patsaan aiheeksi valittiin Louhi, Pohjolan emäntä.
Merkinnät: kaiverrus Eemil Halonen 1940.
Louhi-patsas Keskikartanossa Keskuskadulla. Kuva KNL. Kuva Patrik Rastenberger 2019.
Valmistaja: Eemil Halonen
Valmistusaika: 1940–1946. Kipsipatsas valettiin pronssiin Lapinlahden valimossa 1946.
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanossa näkyvästi esillä sekä Keskuskadulla 1946–
1967 että Mannerheimintiellä 1971–1975.
Muu käyttöpaikka: Kansallis-Osake-Pankin Helsinki-Aleksanterinkadun konttorin uudessa
toimistosalissa 1967. (Uusi Suomi 20.10.1967).
Kalevala Korun tehtaalla Pitäjänmäellä 1975.
Kalevala Korun Unioninkadun ja Keskuskadun myymälässä aina 2010-luvulle asti.
Myymälän muuttaessa Esplanadille vuonna 2013 patsas siirrettiin Kalevala Korun tiloihin
Pitäjänmäelle Kalevalan kartanoon.
Kirjallisuus:
Ervi, Aarne 1946. Ravintola Kestikartano. Arkkitehti 5/1946.
Kettunen, Minna 2019. Suomalaisuutta veistämässä. Eemil Halonen, nuoren kansan kuvaseppä.
Helsinki: Tammi.
Pöykkö, Kaarina 1991. Emil Halonen ja Kalevala. Halosen taiteilijasuvun jäseniä. Jyväskylän
yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja 4. Jyväskylä.
Vrt. Kuopio, Eemil Halonen, Pohjolan emäntä 1940.
Nojatuoleja, 3 kpl
Mitat: korkeus 60 cm, leveys 56 cm, syvyys 48 cm
Materiaalit: puu
Kuvailu: Nojatuoli, jonka istuin ja selkänoja on pehmustettu. Puupinnat lakattu. Hankittaessa
verhoilukangas oli vaaleapohjaista kukkakuviollista puuvillaa, ja selkänojan sydämenmuotoinen
pehmuste väärin päin. Verhoilu uusittiin 2019 käyttämällä petroolin väristä villakangasta. Samalla
selkänojan tyyny käännettiin alkuperäiseen asentoon sydäntä muistuttaen. Kuva Suvi Sievilä 2018.
KNL.
Suunnittelija: Maija Taimi
Valmistaja: Vallilan Puuseppä Oy
Valmistusaika: 1945
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano, Hääsali
Näyttelyt: Designmuseo 2018, Kestikartano-verkkonäyttelyn julkistamistilaisuus
Kirjallisuus: Ervi, Aarne 1946. Ravintola Kestikartano. Arkkitehti 5/1946.
Alajuuma, Viivi 2007. Ravintola Kestikartano − Maija Taimin suunnitteleman tuolin restaurointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun restauroinnin koulutusohjelman syventävätyö.
Matala pöytä
Mitat: korkeus 68 cm, suurin leveys 188 cm, suurin syvyys 72 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Pöytälevy on kaarevasti muotoiltu ja levenee toisesta päästä.
Merkinnät: pöytälevyn nurjalle puolelle piirretty kirjain ”R”
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Suunnittelija: Maija Taimi (?)
Valmistaja: Vallilan Puuseppä Oy
Valmistusaika: 1945
Alkuperäinen käyttö: Ravintola Kestikartanon pöytä
Pöytä
Mitat: korkeus 68,5 cm, leveys 55 cm, syvyys 54 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Pieni apupöytä, lakattua puuta. Pöytälevyn kulmat on pyöristetty.
Merkinnät: Pöytälevyn nurjalla puolella lyijykynäkirjoitus, jossa näyttäisi lukevan ”partiori /
parterre” ja suuri, lyijykynällä piirretty ympyrä.
Tarjoilua Kestikartanossa Keskuskadulla. Kuva KNL
Suunnittelija: Maija Taimi (?)
Valmistaja: Vallilan Puuseppä Oy (?)
Valmistusaika: 1945
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano
Jakkaroita, 6 kpl
Mitat: korkeus 52 cm, leveys 38 cm, syvyys 35 cm
Materiaali: puu ja tekstiili
Kuvailu: Matalalla selkänojalla varustettu jakkara. Tummanruskeaksi petsattua ja lakattua puuta.
Verhoilukangas tummanpunaista kangasta. Kunnostus ja uudelleen verhoilu 2019.
Merkinnät: Istuimen nurjalla puolella merkit ”V” ja ”3” sekä kaksi ympyrää, jotka ovat kenties
kahdeksikko.
Suunnittelija: Maija Taimi
Valmistaja: Vallilan Puuseppä Oy
Valmistusaika: 1945
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanon Kalevan pirtissä
Kirjallisuus:
Ervi, Aarne 1946. Ravintola Kestikartano. Arkkitehti 5/1946.
Puujakkara
Mitat:
korkeus 52 cm, leveys 38 cm, syvyys 35 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Puujakkara, jonka istuinosa kaarevasti
nousee matalaksi selkänojaksi.
Kuva Suvi Sievilä 2018.
Kestikartano. Kuva KNL.
Suunnittelija: Maija Taimi
Valmistaja: Vallilan Puuseppä Oy
Valmistusaika: 1945
Alkuperäinen käyttö: Ravintola Kestikartanon Kalevan pirtin tuoleja
Vuoden 1976 jälkeen Kalevala Korun seppien tiloissa työkalujen laskutilana.
Kirjallisuus:
Ervi, Aarne 1946. Ravintola Kestikartano. Arkkitehti 5/1946.
Puupenkki
Mitat: korkeus 39 cm, pituus 119,5 cm, leveys 38,5 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Puinen penkki. Penkin pinta lakattu, mutta istuttava pinta hyvin kulunut.
Merkinnät: penkin alla tussilla kirjoitettu merkintä ”P.2”.
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano
Talonpoikaistuoleja, 4 kpl
Mitat: korkeus 74,5 cm, leveys 34,5 cm, syvyys 35,5 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Suoralla selkänojalla varustettuja maalaamattomia tuoleja. Jalat on sorvattu.
Alkuperäinen käyttö: rekvisiittana Ravintola Kestikartanossa
Kirjallisuus:
Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 59.
Tähtitaivas-valaisimia, 8 kpl Mitat: korkeus 19 cm, pituus 87 cm, syvyys 30 cm
Materiaali: messinki
Kuvailu: Messinkilevyistä koottu kattovalaisin, jonka laidat on niitattu koristeellisesti yhteen.
Pinnassa on tähden muotoisia aukkoja, joista siivilöityy valoa. Sisältä maalattu valkoiseksi. Kuuden
lampun kannat ja kiinnittimet.
Suunnittelija: Paavo Tynell
Valmistaja: Taito Oy
Valmistusaika: 1945
Kestikartanon Pohjolan sali. Kuva KNL.
Alkuperäinen käyttöpaikka: Paavo Tynell suunnitteli valaisimet Kestikartanon Pohjolan saliin.
Yksi valaisin alkuperäisessä kunnossa lahjoitettu vuonna 2018 Designmuseon kokoelmiin.
Kuudesta valaisimesta on poistettu valkoinen maalipinta ja valaisimet varustettu led-valoilla.
Näyttelyt: Materia ja muoto. Näkökulmia suomalaiseen muotoiluun. Näyttely
Taideteollisuusmuseossa 1999.
Kirjallisuus:
Aaltonen, Susanna 2005. Taitoa ja valoa − Paavo Tynellin valaisimet arkkitehtuurissa 1920–1950-
luvuilla. Julkaisussa Paavo Tynell ja Taito Oy. Designmuseo. Helsinki.
Ervi, Aarne 1946. Ravintola Kestikartano. Arkkitehti 5/1946.
Lehmänkello-valaisimia, 4 kpl
Mitat: korkeus 52 cm, leveys 38 cm, syvyys 35 cm
Materiaali: kupari
Kuvailu: Viidestä lehmänkelloa muistuttavasta osasta koottu valaisin. Lehmänkellot on yhdestä
metallilevystä, jonka laitoja on kiinnitetty koristeellisesti yhteen niittaamalla. Kellojen yläosassa on
Tynellin valaisimille tyypillinen ”rako”, joka mahdollistaa valon ja varjon leikin. Kellot on kiinnitetty
metallilevyyn. Alkuperäisessä kunnossa, mukana lamppujen kiinnikkeet ja kannat sekä
ripustusketjut.
Pistokekytkennässä merkinnät ”2,5° 380 V 1600011” sekä ympyrän sisällä kirjain ”S”.
Suunnittelija: Paavo Tynell
Valmistaja: Taito Oy
Valmistusaika: 1945
Lehmänkello-valaisin Kestikartanon Kalevan pirtissä. Kuva KNL.
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano
Näyttelyt: Materia ja muoto. Näkökulmia suomalaiseen muotoiluun. Näyttely
Taideteollisuusmuseossa 1999.
Kirjallisuus:
Aaltonen, Susanna 2005. Taitoa ja valoa − Paavo Tynellin valaisimet arkkitehtuurissa 1920–1950-
luvuilla. Julkaisussa Paavo Tynell ja Taito Oy. Designmuseo. Helsinki.
Ervi, Aarne 1946. Ravintola Kestikartano. Arkkitehti 5/1946.
Kirnu
Mitat: korkeus 57,5 cm, halkaisija 17 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Korkea ja kapea kimpiastia, suussa on aaltoilevaksi muotoiltu kädensija ja sitä vastapäätä
kädensijaa matalampi pidike. Kimmet on kiinnitetty vanteilla, joista osa puuttuu.
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanossa rekvisiittana
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Kirjallisuus: Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 268.
Piimäleili
Mitat: korkeus 29,5 cm, leveys 28,5, syvyys 15 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Puinen soikeahko leili. Laita on koottu kimmeistä, molemmat sivulaudat ovat yhdestä
puusta. Laidan keskellä on reikä. Kantokahva on rautalangasta taivuttamalla tehty. Leili on maalattu
punaiseksi, mutta väri kulunut pois monin kohdin.
Merkinnät: etukylkeen maalattu mustalla vuosiluku 1872 (?).
Valmistus: ennen 1872
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanossa rekvisiittana
Kirjallisuus:
Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 276.
Piimäleili
Mitat: korkeus 29,5 cm, leveys 28,5, syvyys 15 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Soiheahko puinen piimäleili. Laidat ovat kimmeistä ja vahvistettu vanteilla, molemmat
kyljet yhdestä puusta. Kantohihna on kangasta.
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanossa rekvisiittana
Kirjallisuus:
Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 276.
Viinaleili eli nassakka
Mitat: korkeus 33,5 cm, halkaisija 18 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Tynnyrin muotoinen umpinainen puuastia, värjätty tummanpunaiseksi. Vanteet ja
kantokahva rautaa. Maalipinta ja maalipinnan alta paljastuva puupinta monin kohdin halkeillut.
Tynnyrissä on kaatoaukko, josta tappi puuttuu. Toisessa halkaisijaltaan pienemmässä aukossa on
puinen tappi.
Merkinnät: tynnyrin toisessa päässä vuosiluku1877.
Valmistusaika: 1877
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanon rekvisiittana
Kirjallisuus:
Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 277.
Puumaljakko
Mitat: korkeus 93,5 cm, halkaisija suussa 34 cm,
halkaisija pohjassa 28 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Korkea kimmeistä tehty astia, suu muotoiltu
aaltoilevaksi. Kimmet on kiinnitetty vanteilla.
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola
Kestikartanossa rekvisiittana
Valmistaja: astiamestari Aleksanteri Suuronen,
Jämsä
Kestikartanon alakerta. Kuva KNL.
Puumaljakoita, 4 kpl
Mitat: korkeus 81 cm, halkaisija suusta 33-34 cm, halkaisija pohjasta 28-29 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Kimmeistä valmistettuja puumaljakoita. Suu on muotoiltu aaltoilevaksi. Kimmet on
kiinnitetty vanteilla, joista osa puuttuu. Astiat kapenevat alaspäin.
Valmistusaika: 1945
Valmistaja: astiamestari Aleksanteri Suuronen, Jämsä
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanossa rekvisiittana
Puumaljakko
Mitat: korkeus 100 cm, halkaisija suusta 34 cm, halkaisija pohjasta 28 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Korkea, kimmeistä valmistettu puumaljakko. Kimmet on kiinnitetty vanteilla, joista osa
puuttuu. Suu on leikattu aaltoilevaksi.
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Valmistus: 1945
Valmistaja: astiamestari Aleksanteri Suuronen, Jämsä
Alkuperäinen käyttöpaikka: Kestikartanossa rekvisiittana
Puumaljakko
Mitat: korkeus 51 cm, halkaisija suusta 36 cm, halkaisija pohjasta 30 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Maljakko on tehty kimmeistä, joita on kiinnitetty vanteilla. Suu on soikean muotoinen.
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Valmistaja: astiamestari Aleksanteri Suuronen, Jämsä
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanossa rekvisiittana
Tulitikkurasiapakkaus
Mitat: korkeus 5,5 cm, pituus 8 cm, leveys 8 cm
Materiaali: kartonki ja paperi
Kuvailu: Ravintola Kestikartanoa varten valmistettu tulitikkupakkaus, jossa paperinen kääre.
Pakkauspaperin päälle on liimattu tulitikkurasian paperinen päällys, jossa sinisellä pohjalla
tyylitelty oluthaarikka ja ravintolan nimi. Pakkauspaperissa valmistajan nimi suomeksi ja
ruotsiksi: ”Porin Tulitikkutehdas Oy” ja ”Björneborgs Tändsticksfabriks AB.”
Kuva Suvi Sievilä 2018.
Valmistaja: Porin Tulitikkutehdas Oy
Valmistusaika: 1946–1976
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano
Tulitikkurasia
Mitat: korkeus 2 cm, pituus 6 cm, leveys 4 cm
Materiaali: kartonki
Kuvailu: Kalevalaisen Naisen Muistomerkkiyhdistykselle valmistettu tulitikkurasia. Rasian kansi on
väriltään sininen ja teksti sekä koristekuviot ovat valkoiset. Pohja on muutamia sinisiä tahroja
lukuun ottamatta kokonaan valkoinen. Kansi ja pohja on kiinnitetty toisiinsa teipinpalalla.
Merkinnät: Kannessa teksti ”Kalevalaisen Naisen Muistomerkkiyhdistys ry”. Kannen keskelle on
lyijykynällä kirjoitettu numerosarja ”4819”.
Kuva Suvi Sievilä 2018.
Valmistusaika: ennen 1941
Alkuperäinen käyttöpaikka: Kalevalaisen Naisen Muistomerkkiyhdistys ry
Kantele
Mitat: pituus 540 mm, leveys 170 mm, korkeus 105 mm
Materiaali: puu
Kuvailu: Kymmenkielinen kannel. Kannessa on ristin muotoinen ääniaukko.
Merkinnät: Kanteleen sivuun on kiinnitetty metallilaatta: kantele on ostettu Tolvajärveltä 1820-
luvulla.
Valmistusaika: 1820-luku
Alkuperäinen käyttöpaikka: Raja-Karjala, Suojärvi
Käyttöpaikka Suomessa: Ravintola Kestikartano 1959–1967.
Inkeriläinen paimenhuilu
Mitat: pituus 46,5 cm, halkaisija suurimmillaan n. 2,5 cm
Materiaali: sisältä oletettavasti leppää, jota ympäröi
tuohiviilleke. Putkiontelon tulppa katajaa.
Esineen kuvailu: Puinen paimenhuilu on päällystetty
tuohinauhoilla. Yläpuolella on viisi sormiaukkoa ja
alapuolella peukalonaukko.
Merkinnät: kirjoitus ”Trepo”, joka viittaa soittimen
valmistajaan Teodor "Teppo" Repoon
Käyttö: Ravintola Kestikartanossa soittimena ja rekvisiittana
Paimenhuilut Kestikartanon Pohjolan salin seinällä. Kuva KNL.
Valmistaja: ”Teppo” Teodor
Repo (1886–1962)
Valmistusaika: 1950-luku
Alkuperäinen käyttöpaikka:
Inkeriläinen Teppo Repo
vieraillut useasti 1950-luvulla
Kestikartanossa soittamassa ja
lahjoittanut soittimet
Kalevalaisille naisille. Kestikartanon seinällä oli koristeena alun perin viisi huilua. Niistä yksi on
lahjoitettu kanteleensoittaja ja säveltäjä Hannu Syrjälahdelle 1978.
Kirjallisuus:
Louhivuori, Jukka & Nieminen, Rauno 1954. Paimenen säveliä. Teppo Revon paimensoittusävelmiä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 453.
Saha, Hannu 1982. Teppo Repo: repertoaari ja asema suomalaisessa musiikkikulttuurissa.
Tampereen yliopisto.
Inkeriläinen paimenhuilu
Mitat: pituus 52 cm, halkaisija suurimmillaan n. 3 cm
Materiaali: puu, tuohi
Kuvailu: Puinen huilu on päällystetty tuohinauhoilla. Yläpuolella on viisi sormiaukkoa ja alapuolella
peukalonaukko. Huiluun on sidottu nahkainen hihna ripustamista varten.
Merkinnät: ”Trepo”
Valmistaja: ”Teppo” Teodor Repo (1886–1962)
Valmistusaika: 1950-luku
Alkuperäinen käyttöpaikka: Inkeriläinen Teppo Repo on vieraillut useasti 1950-luvulla
Kestikartanossa soittamassa ja lahjoittanut soittimet Kalevalaisille naisille. Kestikartanon seinällä oli
koristeena alun perin viisi huilua. Niistä yksi on lahjoitettu kanteleensoittaja ja säveltäjä Hannu
Syrjälahdelle 1978.
Kirjallisuus:
Louhivuori, Jukka & Nieminen, Rauno 1954. Paimenen säveliä. Teppo Revon paimensoittusävelmiä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 453.
Saha, Hannu 1982. Teppo Repo: repertoaari ja asema suomalaisessa musiikkikulttuurissa.
Tampereen yliopisto.
Inkeriläinen paimentorvi
Mitat: pituus 66,5 cm, halkaisija torven päässä 6 cm, ääniaukon kohdalla vain 2 cm
Materiaali: puu ja tuohi
Kuvailu: Tuohipäällysteinen paimentorvi, jossa viisi sormiaukkoa sekä peukalonaukko toisella
puolella.
Merkinnät: ”Trepo”,
eli Teppo Repo.
Valmistaja: ”Teppo”
Teodor Repo
Valmistusaika: 1950-luku
Alkuperäinen käyttöpaikka: Inkeriläinen Teppo Repo on vieraillut useasti 1950-luvulla
Kestikartanossa soittamassa ja lahjoittanut soittimet
Kalevalaisille naisille. Kestikartanon seinällä oli
koristeena alun perin viisi huilua. Niistä yksi on
lahjoitettu säveltäjä Hannu Syrjälahdelle 1978.
Kirjallisuus:
Louhivuori, Jukka & Nieminen, Rauno 1954.
Paimenen säveliä. Teppo Revon
paimensoittusävelmiä. Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Toimituksia 453.
Saha, Hannu 1982. Teppo Repo: repertoaari ja asema
suomalaisessa musiikkikulttuurissa. Tampereen
yliopisto.
Teppo Repo soittamassa Kestikartanossa. Kuva KNL.
Inkeriläinen paimentorvi
Mitat: pituus 62,5 cm, halkaisija torven päässä 5 cm, ääniaukon kohdalla 2 cm
Materiaali: sisältä runkopuuta, päällystetty tuohella
Kuvailu: Tuohipäällysteinen, päästä hivenen kaareutuva paimentorvi, jossa viisi sormiaukkoa sekä
peukalonaukko toisella puolella.
Merkinnät: ”Trepo” eli Teppo Repo.
Valmistaja: ”Teppo” Teodor Repo (1886–1962)
Valmistusaika: 1950-luku
Alkuperäinen käyttöpaikka: Inkeriläinen Teppo Repo on vieraillut useasti 1950-luvulla
Kestikartanossa soittamassa ja lahjoittanut soittimet Kalevalaisille naisille. Kestikartanon seinällä oli
koristeena alun perin viisi huilua. Yksi niistä on lahjoitettu vuonna 1978 säveltäjä Hannu
Syrjälahdelle.
Kirjallisuus:
Louhivuori, Jukka & Nieminen, Rauno 1954. Paimenen säveliä. Teppo Revon paimensoittusävelmiä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 453.
Saha, Hannu 1982. Teppo Repo: repertoaari ja asema suomalaisessa musiikkikulttuurissa.
Tampereen yliopisto.
Monihaarainen kynttilänjalka
Mitat: korkeus 73 cm, suurin leveys 57 cm
Materiaali: runko puuta, haarat messinkiä
Kuvailu: Valkoiseksi maalattu kynttelikkö. Kynttelikön runko päättyy sorvaamalla tehtyyn nuppiin.
Runkoon on pujotettu kolme puurengasta, joista lähtee metallisia haaroja kannattaen puisia
kynttilänjalkoja.
Merkinnät: Pohjassa haalea leima ”Kestikartano”.
Pohjaan tarttunut myös kappale paperia, jossa on
kirjain ”p”.
Valmistaja: Kalevala Koru oy
Valmistusaika: 1940-luku
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano
Kirjallisuus:
Kalevala Koru oy. Taiteellisten koriste- ja tarve-
esineiden luettelo.
Paaer, G. 1946. Puhdetöitä ennen vanhaan ja nyt.
Omin käsin 4/1946.
Kuva Suvi Sievilä 2018.
Kynttilänjalka ”tulen synty”
Mitat: suurin korkeus 23 cm, suurin leveys 23 cm, jalustan syvyys 9,5 cm
Materiaali: puu, päällyste tuohea
Kuvailu: Kaksihaarainen kynttilänjalka muistuttaa muodoltaan juomasarvea. Se on päällystetty
tuohinauhoilla, joiden reunat on leikattu aaltoilevaksi. Toisesta jalasta päällyste osittain irronnut.
Merkinnät: Tuohinauhoihin on painettu tulen syntysanoja ja taikamerkkejä. Pohjassa Kalevala
Korun tavaramerkki.
Kuva Petteri Sorjonen.
Alkuperäinen käyttö: kynttilänjalkana Kestikartanossa
1960-luvulla tunnustuspalkkiona kalevalaisten naisten toiminnasta annettiin kalevalaiset
kynttiläjalat.
Kirjallisuus:
Kalevala Koru oy. Taiteellisten koriste- ja tarve-esineiden luettelo.
Paaer, G. 1946. Puhdetöitä ennen vanhaan ja nyt. Omin käsin 4/1946.
Kynttilänjalkoja, 2 kpl
Mitat: korkeus 38 cm, jalustan halkaisija 12 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Puusta sorvaamalla tehtyjä kynttilänjalkoja. Jalustat on maalattu siniseksi.
Merkinnät: Pohjassa Kalevala Korun tavaramerkki. Jalustan maalipinta hilseillyt paikoin pois.
Käyttö: Ravintola Kestikartanossa pöydillä oli useita kynttilänjalkoja tunnelmaa luomaan.
Katettu pöytä Kestikartanon Kalevan pirtissä. Kuva KNL.
Valmistaja: Kalevala Koru
Valmistusaika: 1950-luku (?)
Kirjallisuus:
Kalevala Koru oy. Taiteellisten koriste- ja tarve-esineiden luettelo.
Paaer, G. 1946. Puhdetöitä ennen vanhaan ja nyt. Omin käsin 4/1946.
Korkeita, lattialla seisovia kynttilänjalkoja, 2 kpl
Mitat: korkeus 159,5 cm, leveys 68,5 cm
Materiaali: metalli
Kuvailu: Kaksi mustasta rautaputkesta tehtyä korkeaa kynttelikköa. Runkoputken päässä on
poikittain kiinnitetty metallilevy, jossa viisi messingistä kynttilänjalkaa.
Valmistusaika 1945
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano
Kestikartanon Pohjolan sali. Kuva KNL.
Ruskon kousa, kopio
Mitat: korkeus 49 cm, suurin leveys 31,5, halkaisija 15,5
Materiaali: puu
Kuvailu: Kalevala Korun valmistama kopio Ruskon kousana
tunnetusta juoma-astiasta. Yhdestä puusta kovertamalla
tehty kaksikorvainen astia, joiden korvat haarautuvat
koristeellisesti yhteen. Puukoristeet ovat halkeilleet ja
muutama pala on pois.
Merkinnät: Astian maljaosaa kiertävä latinankielinen
kirjoitus Samuelin kirjasta ”Cras erit vobis salus, cum
incaluerit sol” (’Huomenna te saatte avun, kuin päivä on
palavimmillansa.). Astian pohjaan on kaiverrettu Kalevala
Korun tavaramerkki.
Valmistaja: Kalevala Koru oy, luettelo 501
Valmistusaika: 40-luku (?)
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Kestikartano Mannerheimintiellä. Kuva KNL.
Alkuperäinen käyttö: koriste-esineenä Ravitola Kestikartanossa
Kalevalaisten naisten toimintakilpailun voittajille annettiin vuonna 1962 Ruskon koosat.
Kirjallisuus:
Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 277.
Kalevala Koru oy. Taiteellisten koriste- ja tarve-esineiden luettelo.
Paaer, G. 1946. Puhdetöitä ennen vanhaan ja nyt. Omin käsin 4/1946.
Ruskon kousa: http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden-esine-
2009/kousa, viitattu 20.6.2017
Näyttelyt: Ken kantaa Kalevalaa 1984, Taideteollisuusmuseo;
Pöytä koreaksi. Kattauksen historiaa, Taideteollisuusmuseo 2005;
Rauman museo 2016-2019.
Rukki
Mitat: rungon pituus 67 cm, pyörän halkaisija 60 cm, reisien leveys 52 cm, suurin pituus 100 cm,
suurin korkeus 99 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Vino penkki ja pyörä ovat ruskeaksi petsattua puuta, rullalaite on sorvattua ja mustaksi
maalattua puuta ja polkimet harmaaksi maalattua puuta.
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Alkuperäinen käyttöpaikka: rekvisiittana Ravintola Kestikartanossa ja Liiton tilaisuuksissa
Kirjallisuus:
Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 285.
Vallinheimo, Veera 1956. Das Spinnen in Finnland. Kansatieteellinen arkisto XI.
Vakka
Mitat: korkeus 15, 5 cm, pituus 34 cm, leveys 17,5 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Kannellinen vakka. Laidat on taivutettu ohueksi höyletystä laudasta. Vakka on maalattu
ruskeanpunaiseksi ja kanteen on maalattu kolme sisäkkäistä kranssia. Kannessa punosmaiseksi
muotoilu metallinen kahva. Pohjalauta puuttuu.
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Merkinnät: Kannen keskelle on maalattu vuosiluku 1841.
Käyttö: rekvisiittana Ravintola Kestikartanossa ja Liiton tilaisuuksissa
Kirjallisuus:
Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 280–281.
Tuohikontti
Mitat:pituus 45 cm, leveys 34 cm, syvyys 17 cm
Materiaali: tuohi
Kuvailu: Tuohisiisnoista punomalla tehty kontti. Ripustus rautalangasta.
Merkinnät: Kontin kyljessä metallilaatta, jossa teksti: RUNONLAULAJAN KONTTI. Ostettu
Suistamolla 1920-luvulla IIVANA ONOILALTA.
Valmistaja: Iivana Onoila (1842–1924), Suistamo
Valmistusaika: ennen 1924
Alkuperäinen käyttö: Suistamo
Muu käyttö: Kestikartanon Kalevan pirtin rekvisiittana
Kirjallisuus:
Haavio, Martti 1943. Viimeiset runonlaulajat. Porvoo: WSOY.
Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkirkirja. Helsinki: Tammi, s. 493.
Valonen, Niilo 1952. Geflechte und andere Arbeiten aus Birkenrindenstreifen. Kansatieteellinen akristo IX.
Käsipeili
Mitat: korkeus 32 cm x 9 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Kalevala Korun valmistama puinen käsipeili. Peilin kahvaosa on koristeltu karvileikkauksin,
kuvioina heraldinen kuvio, sydän ja ruusuke. Kahvan päässä on nuppi.
Peilin lasi on rikki ja suurimmaksi osin irronnut.
Merkinnät: kahvassa Kalevala Korun
tavaramerkki.
Valmistaja: Kalevala Koru oy, luettelo 503
Valmistusaika: 1950-luku (?)
Kirjallisuus:
Kalevala Koru oy. Taiteellisten koriste- ja tarve-
esineiden luettelo.
Paaer, G. 1946. Puhdetöitä ennen vanhaan ja
nyt. Omin käsin 4/1946.
Kahvipannu
Mitat: korkeus 22 cm, halkaisija 27 cm
Materiaali: kupari
Kuvailu: Kuparinen kahvipannu on tehty Rauman museon mallin mukaan. Kansi puuttuu.
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano, myöhemmin rekvisiittana Liiton tilaisuuksissa
Kirjallisuus:
Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 263.
Pieni kahvipannu
Mitat: korkeus 14 cm, halkaisija 15 cm
Materiaali: kupari
Kuvailu: Pieni kuparinen kahvipannu on tehty Rauman museon kahvipannun mallin mukaan.
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano ja Liiton tilaisuudet
Kirjallisuus:
Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 263.
Puupönttö
Mitat: korkeus 28 cm, leveys yläosassa 20, 5 cm ja syvyys 16 cm, alaosassa leveys 26 cm, syvyys 20
cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Soikea kimpiastia, joka kapenee ylöspäin. Kimmet on kiinnitetty metllivanteilla.
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Käyttö: rekvisiittina Ravintola Kestikartanossa ja Liiton tilaisuuksissa.
Kapioarkku
Mitat: pituus 109 cm, leveys 66 cm, korkeus 50 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Puinen kapioarkku, raudoitettu. Etusivulla
rautainen lukko, jossa avain. Arkun kannessa ja
etusivussa kukkamaalausta, jossa valkoisia
tuhatkaunokkeja ja punaisia ruusuja. Arkun sisällä on
kannellinen sivuhylly.
Valmistaja: S. Wuorion maalamo, rest. K. F. Hilbert
Valmistusaika: 1945
Kirjallisuus:
Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo 1994. Antiikkikirja. Helsinki: Tammi, s. 90–93.
Hilla Tarjanne (toim.) 2007. Seinät kertovat - Salomo Wuorio 150 vuotta.
TAIDE-ESINEET
Elias Lönnrotin muotokuva, öljymaalaus
Mitat: korkeus 85,5 cm, leveys 72,5 cm
Materiaali: maalattu kankaalle, kehykset
kultamaalilla päällystettyä puuta
Kuvailu: Elias Lönnrotin muotokuva. Maalauksessa
Lönnrot on jo melko iäkäs.
Merkinnät: Maalauksen takana kehyksissä
merkintä ”F. Ahlstedt”, joka viittaa taidemaalari
Fredrik Ahlstedtiin.
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Valmistaja: Fredrik Ahlstedt
Valmistusaika: 1878
Alkuperäinen käyttöpaikka: Fredrik Ahlstedt maalasi muotokuvan vuonna 1878 Helsingin
Suomalaiselle normaalilyseolle. Oletettavasti se on päätynyt Helsingin normaalilyseosta kirjailija
Elsa Heporaudalle (?), joka toimi lyseossa. Muotokuva oli esillä Kestikartanossa 1952–1967.
Elsa Heporaudan muotokuva, pastelli
Mitat: korkeus ja leveys kehyksineen 79,5x64 cm
Materiaali: piirretty pastelliliiduilla kankaalle,
kehykset kipsiä ja puuta
Kuvailu: Muotokuva Kalevalaisten Naisten
perustajasta Elsa Heporaudasta pukeutuneena
tummaan turkkiin. Taulun kehykset uusittu 1984.
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Merkinnät: taulussa signeeraus ”W-Aspa”.
Tekijä: Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa
Valmistusaika: 1930-luvulla
Alkuperäinen käyttö: Taulun on maalauttanut kirjailija Elsa Heporaudan lapsuudenystävä
apteekkineuvos Hanna Lappalainen.
Kalevalaiset Naiset on ostanut taulun ja sijoittanut sen vuodesta 1952 lähtien Ravintola
Kestikartanoon.
Näyttely: Wettenhovi-Aspan näyttely Lohjan museossa 12.10.–10.11.1985.
Elsa Heporaudan muotokuva, öljymaalaus
Mitat
Materiaali: kangas, puu
Kuvailu: Kirjailija Elsa Heporauta nuorena, katse
suunnattuna katsojalle päin. Hänen yllään on
vaaleanpunainen pusero ja ruskea jakku.
Nutturakampaus. Soikean muotoinen puinen
kehys on kullattu.
Tekijä: Arthur Heickell Valmistusaika: 1928
Kirjailija Elsa Heporauta teetti öljymaalauksen pojilleen.
Lahjoitettu Kalevalaisten Naisten Liitolle 2017.
Elsa Heporaudan muotokuva, öljymaalaus
Mitat: korkeus ja leveys kehyksineen 118 x 99 cm
Materiaali: maalattu öljyvärein kankaalle, kehykset
puuta
Kuvailu: Öljymaalaus, joka esittää Kalevalaisen
Naisen Muistomerkkisäätiön perustajaa Elsa
Heporautaa ryhdikkäässä seisoma-asennossa kädet
lanteilla. Maalauksessa Heporaudalla on yllään
Tuukkalan muinaispuku.
Taulu kunnostettu 1984.
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Merkinnät: signeeraus Hilkka Palojoki 56
Tekijä: Hilkka Palojoki
Valmistusaika: 1956
Alkuperäinen käyttö: Ravintola Kestikartano 1957–1967, 1971–1977
Kalevalaisten Naisten Liiton perustajan, pitkäaikaisen puheenjohtajan (1935–1947) ja kirjailijan Elsa
Heporaudan muotokuva paljastettiin Kestikartanossa lauantaina 27.4.1957 Kalevalaisten Naisten
Liiton vuosikokousohjelman yhteydessä.
Gretel Sommarin muotokuva, öljymaalaus
Mitat: korkeus 94 cm, leveys 81 cm
Materiaali: maalattu öljyvärein kankaalle, kehykset
puuta
Kuvailu: Öljymaalaus, joka esittää Gretel Sommaria
yllään Perniön muinaispuku.
Merkinnät: Helny Tigerstedt 52
Tekijä: Helny Tigerstedt
Valmistusaika: 1952
Alkuperäinen käyttö: Kalevalaisten Naisten Liiton tiloissa
Taulu maalautettiin vuonna 1952 rva Sommarin 60-vuotispäivän johdosta.
Elsa Vuorjoen muotokuva, öljymaalaus
Mitat: korkeus ja leveys 75 x 61 cm, kehyksineen 89,5
x 75,5 cm
Materiaali: maalattu öljyvärein kankaalle, kehykset
hopeamaalilla päällystettyä puuta
Kuvailu: Taulu esittää Kalevalaisten Naisten Liiton
puheenjohtajaa (1949–1954) Elsa Vuorjokea
Muinais-Karjalan puvussa.
Merkinnät: taulussa signeeraus Taimi Valjakka 1979.
Kehyksissä taitelijaliiton kortti, jossa taiteilijan tiedot
osoitteineen, teoksen tyyppi, mitat ja malli. Kehysten
sivussa myös tussilla kirjoitettu osoiteteksti ”Kulta-
kehys Töölönkatu 52” sekä kirjoitus ”WULFF”.
Tekijä: Taimi Valjakka
Valmistusaika: 1979
Elsa Vuorjoen 75-vuotispäivän kunniaksi Liitto maalautti hänen muotokuvansa. - Saatavillani
sanaset. Elsa Vuorjoen puheita ja esitelmiä 1951–86. 2014, s. 9. ; Pirta 18, 1979/1; Pirta 19,
1980/2.
Raili Malmbergin muotokuva, öljymaalaus
Mitat: korkeus ja leveys kehyksineen 100 x 84 cm
Materiaali: maalattu kankaalle, kehykset kultamaalilla päällystettyä puuta
Kuvailu: Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtajan (1991–1997) Raili Malmbergin muotokuva.
Malmberg on istumassa keinutuolilla yllään sininen jakkupuku. Vrt. Raili Malmbergin hallussa on
toinen kappale samasta taulusta.
Merkinnät: signeeraus Marjatta Jokiranta 1996, kehyksissä leima ”73”.
Tekijä: Marjatta Hanhijoki
Valmistusaika: 1996
Julkistamistilaisuus Raili Malmbergin 70-
vuotisjuhlilla Helsingin Yliopiston juhlasalissa
GRAFIIKAT JA PIIRROKSET
Maisun Mitrej -grafiikka
Mitat: korkeus ja leveys kehyksineen 55 cm ja 38 cm
Materiaali: paperi
Kuvailu: Parrakas Maisun Miitrei eli Dimitri Taronen (1861–
1940) hymyssä suin.
Merkinnät: 1935 Maisun Mitrej Toivo Talvi Suistamo -32”.
Kaksi erillistä vuosilukua viitannevat aikaväliin alkuperäisen
hiilipiirroksen ja grafiikkapainoksen välillä.
Tekijä: Toivo Talvi
Valmistusaika: 1932 ja 1935
Alkuperäinen käyttöpaikka: Piirustuksenopettaja Toivo Talvi teki kuvausmatkan Raja-Karjalaan
1929–1930 ja piirsi kuvia runonlaulajista. Etsauksia on käytetty kuvituksena Martti Haavion kirjassa
Viimeiset runonlaulajat (1943).
Lahjoitettu Kalevalaisten Naisten Liitolle vuonna 2000 juhlatilaisuuden yhteydessä.
Oksenja Mäkiselkä -grafiikka
Mitat: korkeus ja leveys kehyksineen 55 cm ja 37 cm
Materiaali: paperi
Kuvailu: Runonlaulaja ja itkijänainen Oksenja Mäkiselkä
itkemässä, liina vasemmalla poskella. Kehyslasi korjattu 2018.
Merkinnät: taulussa Toivo Talven signeeraus, vuosiluku -32,
paikkatiedot ”Suistamo, Äimäjärvi”sekä Mäkiselän kuolinvuosi
1946.
Tekijä: Toivo Talvi
Valmistusaika: 1932
Alkuperäinen käyttöpaikka: Piirustuksenopettaja Toivo Talvi teki kuvausmatkoja Raja-Karjalaan
1929–1930 ja teki piirroksia runonlaulajista ja itkijöistä. Etsauksia käytetty kuvituksena Martti
Haavion kirjassa Viimeiset runonlaulajat (1943).
Marppa Tsokkinen -grafiikka
Mitat: korkeus ja leveys kehyksineen 48 cm ja 38 cm
Materiaali: paperi
Kuvailu: Runonlaulaja ja itkijänainen Marppa Tsokkinen
itkemässä. Kehyslasi korjattu 2018.
Merkinnät: Toivo Talven signeeraus ja vuosiluku -32 sekä
paikkatiedot ”Tohmajärvi” ja kuolinvuosi 1935.
Tekijä: Toivo Talvi
Valmistusaika: 1932
Alkuperäinen käyttöpaikka: Piirustuksenopettaja Toivo Talvi on tehnyt kuvausmatkoja Raja-
Karjalaan 1929–1930 ja piirtänyt runonlaulajia ja itkijöitä. Etsauksia käytetty kuvituksena Martti
Haavion kirjassa Viimeiset runonlaulajat (1943).
Kehystetty piirros Kalevalaisten Naisten lipputangon nupista
Mitat: korkeus kehyksineen 47 cm, leveys 37 cm
Materiaali: paperi
Kuvailu: Eero Rislakin alkuperäispiirros Kalevalaiset Naiset
ry:lle suunnitellusta lipputangon nupista. Kapea
hopeanvärinen kehys.
Merkinnät: Kehyksen nurjalla puolella erillisellä paperilla
Rislakin terveiset, joissa hän kertoo löytäneensä piirroksen
kätköistänsä valmistellessaan elämäntyötään käsittelevää
näyttelyä ja muistelua ajoistaan Kalevala Korulla.
Tekijä: Eero Rislakki
Valmistusaika: 1951–56
Kehystetty Kanteletar-grafiikka
Mitat: kuvan korkeus 12 cm, leveys 9,5 cm, kehyksineen
korkeus 33 cm, leveys 29 cm
Materiaali: paperi, kehys puuta
Kuvailu: Hanna Variksen Kantelettaren juhlavuoden kunniaksi
piirtämä grafiikanlehti. Kanteletar aineellistuu teoksessa
naisena, jonka sormista sinkoutuvat taivaalle nuotit ja
hiuksista kukkivat kasvit ja varvut.
Merkinnät: Kuvan alapuolella teoksen nimi Kanteletar, tekijän
signeeraus sekä merkintä ”E.A” – taiteilijasarjan vedos.
Tekijä: Hanna Varis
Valmistusaika: 1990
Helkanuoret lahjoittanut Kalevalaisten Naisten Liitolle Liiton 60-vuotisjuhlien kunniaksi 21.4.1995.
Kalevala Korun ensimmäinen mainosesite kehyksissä
Mitat: korkeus kehyksineen 52,5 cm, leveys 34 cm
Materiaali: paperi
Kuvailu: Kalevala Korun ensimmäinen mainosesite. Esitteen
keskiosan täyttää fraktuura-fontilla kirjoitettu mainosteksti
suomalaiselle naiselle. Vasemmassa reunassa on sarja
esihistoriallisiin esikuviin palautuneiden korujen kuvia.
Merkinnät: ”Raittiuskansan kirjapaino, Helsinki”
Hiilipiirros
Mitat: korkeus kehyksineen 31,5 cm, leveys 23 cm
Materiaali: paperi
Kuvailu: Hiilipiirros, joka esittää suurta runsaudensarvea
kantavaa naista. Muita maalauksen elementtejä ovat lehdelle
kiipeävä muurahainen sekä oikeassa laidassa liitävä
perhonen.
Merkinnät: piirroksessa tekijän signeeraus ”HV.” (Hanna
Varis?)
MITALIT
Numismaatikko, muurari Ahto Linja on lahjoittanut vuonna 1976 Kalevalaisten Naisten Liitolle
mitalikokoelmansa, joka sisälsi 83 mitalia. Niistä 33 esittää suomalaista tai Suomen historiaan
kuuluvaa naista. Vuonna 1982 Liitto hankki lahjoittajaa esittävän mitalin. Linja on julkaissut
mitalikokoelmasta kirjan Suomalaisia mitalinaisia. (Helsinki 1977 ja 1978).
Liitto on jäjestelmällisesti kartuttanut mitalikokoelmaa naisasiaa silmällä pitäen. Mitalit olivat esillä
Kalevala Korun tiloissa, mm. keväällä 1983 Kalevala Korun myymälässä. Mitaleista on myös
järjestetty näyttelyitä, mm. Lönnströmin taidemuseossa ”Suomalainen nainen mitaleissa” 1995.
(Satakunnan kansa 95).
Ida Aalberg 1857–1915. Ida Aalberg -säätiö 1968. Koko 56 mm (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 11–12.
______________________________
Wäinö Aaltonen, Sydämeni laulu 1932. Kultakeskus oy. Koko 50 x 50 mm. (1 kpl)
_____________________________
Lea Ahlborn. Sjelf-porträtt. 1826 - 1897. Koko 31mm. (1 kpl)
Ruotsin numismaattisen yhdistyksen vuosikokous 1901.
_____________________________
Roald Amundsen 1827–1928 Norge 1978. Koko 77 mm. (1 kpl)
_____________________________
Anna Berendsen-Levonius Helsingfors in memoriam + København 5.10.1911. Hendes mand lod
dette minde praege omplantet fra Finland rodfast i Danmark. Koko 51 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 14.
_____________________________
Nti Emilie Bergbom & Tri Kaarlo Bergbom 1872–1905. Emil Wikström 1905. Koko 55 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 15–16.
_____________________________
Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Katri Bergholm 1878–1948. Pro defensoribus patriae.
Essi Renvall 1948. Hankittu 1984. Koko 55 mm. (2 kpl)
_____________________________
Elli Björkstén VI.VI. MDCCCCXXVI. Alque menti – Alque corpore.
Gerda Qvist 1926. Koko 60 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 18.
_____________________________
Anna Charlotta Elisabeth Blomqvist 1827 – 1901. John Munsterhjelm 1913. Koko 55 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 20.
_____________________________
Cond Ebba Brahe CIV Jacobstad A.D. MDCLII. Koko 56 mm.
Fabricari Navigare Carmina Cantare Nostrum. Gunnar Finne 1952.
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 22. (2 kpl)
_____________________________
Fredrika Bremer, MDCCCI-MDCCCLXV, 1923 GQ. Gerda Qvist 1923. Koko 70 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 23.
Fredrika Bremer. Mores domesticos dignitatem mulieris celebravit. Laudes antiqui orbis et novi
assecuta ob MDCCCLXV. A.Lindberg 1901. Koko 31 mm. (2 kpl)
Fredrika Bremer. N MDCCCI ob MDCCCLXV. 1948
Integram vindicavit mulieribus dignitatem. Koko 46 mm. (1 kpl)
_____________________________
Minna Canth 1844–1944. Osakeyhtiö Minna Canthin perilliset 1853–1943.
Emil Cedercreutz 1944. Koko 55 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 25.
Minna Canth 1844–97. Oikeudettomille oikeutta, turvattomille turvaa. GQ.
Gerda Qvist 1944. Koko 56 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 25.
_____________________________
Anni Collan GQ. S.N.L.L. S.V.O.L. SP.T.L. Isänmaan puolesta leikkien ja urheillen.
Gerda Qvist 1947. Koko 56 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 26.
_____________________________
Alma Fohström 1856 2/1 1926. Cives Patriae Gratis Animis.
Viktor Malmberg 1926. Koko 54 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 28.
_____________________________
Hedvig-Hannes Gebhard. Sydäntä - päätä – kättä. Osuustoiminta.
Kalervo Kallio1952. Koko 55 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 29.
_____________________________
Hillevi Gyllenbögel 1.10.1904–21.6.1975, KP -75. Koko 70 mm. (1 kpl)
Maisteri Caius Gyllenbögelin lahjoitus 1980.
_____________________________
Aline Grönberg / Qvist. Labor omnia vincit. 1949. Gerda Qvist 1949. Koko 56 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 30.
_____________________________
Helkatyttömitali. Helkatytöt 1949–1974 Kalevalaiset naiset. Ruvetkasme – rohjetkasme – kauniissa
– joukoss, keskellä Sääksmäen Raitinristi. Börje Rajalin 1974. Koko 56 mm. (5 kpl)
Kalevalaisten Naisten Liiton hallituksen ptk 2/74 13 §: Todettiin, että helkatytö-mitali on
valmistunut ja julkistettu helkatytön 25-vuotisjuhlassa.
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 68.
_____________________________
Elsa Heporauta 1883 31/8 1953. Ken kantaa Kalevalaa. Wäinö Aaltonen 1953. Koko 55 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 31.
_____________________________
Augusta Heurlin 1826–1888. Heurlinska Skolan i Åbo 1861. Till 100 års minnet 1961.
Jussi Vikainen 1961. Koko 55 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 32.
_____________________________
Sara Hildén. Aimo Tukiainen 1982. Hankittu 1983. Koko 80 mm. (2 kpl)
_____________________________
Hilma Honkanen. Pekka Kontio -70. Kultateollisuus. Koko 70 mm. Hankittu 1977. (2 kpl)
_____________________________
Emma Huber. Gerda Qvist. Plaketti, nelikulmainen, Huberin kuva reliefinä.
Mitat 115 x 76 mm. (1 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 33.
_____________________________
International Women’s Year 1975. Kolmiosainen mitali, kansi, pohja ja “sikiö”, joka muodostaa
mitalin kanssa kokonaisuuden. Kauko Räsänen 1975. Koko 50 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 69.
_____________________________
Metsäneuvos Kata Jouhki. Koko 80 mm. (1 kpl)
_____________________________
Kalevala 1835–1935. Kalevala 150 vuotta. Koko 80 mm. (1 kpl)
_____________________________
Elin O. Kallio – Kaarina Kari 1896–1956. Kisa - Kunto - Isänmaa. SNLL.
Kalervo Kallio 1956. Koko 56 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 38.
_____________________________
Elin O. Kallio 1859–1959. Kalervo Kallio Merkkikeskus. Koko 40 mm.
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 32. (1 kpl)
Elin Kallio VI.VI.MDCXXVI / GQ. Pro Patria est dum ludere videmur.
Gerda Qvist 1926. Koko 60 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 32.
_____________________________
Kaarina Kari 90 v. 17.12.1978. Kisakallion urheiluopisto.
Hankittu 1980. Koko 70 mm. (2 kpl)
_____________________________
Sylvi Kekkonen. Eila Hiltunen 1975. Koko 110 x 66 mm. (1 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 40.
_____________________________
Irja Ketonen. 1905-1975 Turun Sanomat Leila Hietala 1975. Koko 80 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 41.
_____________________________
Hilma Mathilda Keturi-Pohjanvalo. Koko 56 mm. H.Laulainen 1949. (1 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 42.
_____________________________
Armi Klemetti. Kukan sielu tuoksussa - linnun sielu laulussa. Koko 50 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 43.
_____________________________
Kotiliesi 50. Koti on yhteiskunnan sydän 1922–1972.
Eila Hiltunen Kultateollisuus. Koko 70 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 70.
_____________________________
Kotiseutuliike 100 vuotta. Koko 80 mm. (1 kpl)
_____________________________
Anna-Liisa Laitakari. Oiva Helenius 1970. Kultateollisuus. Koko 55 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 45.
_____________________________
Iines Laitinen, tehty Laitinen-Sandbergin 75-vuotispäivän kunniaksi.
Essi Renvall 1978. Koko 55 mm. (4 kpl)
_____________________________
Juho ja Maria Lallukka. Professori Aimo Tukiaisen suunnittelema mitali 1988, jonka on lyöttänyt
Taiteilijakoti-säätiö. Mitalin toisella puolella on Lallukan taiteilijakodin ”lapsia”. Koko 80 mm. (2 kpl)
_____________________________
Arvo Lehesmaa – Aino-Inkeri Notkola. Desdemona Othello Jago.
Raimo Heino 1972. Koko 70 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 55.
_____________________________
Aune Lindström. Ateneum 1928–1969. Tillander. Hankittu 1978. Koko 70 mm. (2 kpl)
_____________________________
Ahto Linja, mitalikokoelman perustaja, numismaatikko Ahti Linja.
Hankittu 1982. Koko 105 mm. (1 kpl)
_____________________________
Wivi Lönn 1872–1957. ARCHITECTURA. Aarre Aaltonen 1957. Koko 55 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 49.
_____________________________
Elias Lönnrot. Uuden Kalevalan satavuotisjuhlat 1949. Koko 55 mm. (1 kpl)
_____________________________
Sophie Mannerheim MDCCCLXII- MCMXXVIII Qvist. Ave soros misericordiae adiutrix
vulneratorum.Gerda Qvist 1936. Koko 55 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 51.
_____________________________
Karin Månsdotter 1550-1612. Moneta Aboensis Turku Åbo SNT 1976. 1982. Koko 58 mm. (2 kpl)
_____________________________
Kaarina Maununtytär. Turku - Åbo. Arvo Lukala 1947–48.
Hankittu 1983. Koko 56 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 35.
_____________________________
Ruusu Merikallio. Haapaveden kotimarjala 1906 KK.
Kalervo Kallio 1946. Koko 56 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 53.
_____________________________
Hilda Myyryläinen, hankittu 1983. Koko 110 mm. (1 kpl)
_____________________________
Joos J. Mikkola 1904–1931 Maila Mikkola. Satakuntalainen osakunta.
Ville Valgren 1931. Koko 55 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 65.
_____________________________
Museovirasto / Museiverket. Koko 80 mm. (1 kpl)
_____________________________
Naisten äänioikeuden 50-vuotisjuhlamitali. Ilmari Virkkala 1956.
Poltettua savea. Koko 77 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 72.
_____________________________
Nuorisoseuraliike 1881–1981. Aino Tukiainen. Koko 75 mm. (2 kpl)
_____________________________
L. Onerva. Eila Hiltunen 1967. Koko 70 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 56.
_____________________________
Reijo Paavilainen 1996. Rakastan naisiasi Modiglian. Koko 85mm. (1 kpl)
_____________________________
Larin Paraske. Kalevalaisen Naisen kunniaksi – Kalevalaiset naiset r.y. 1950.
Toisella puolella Äiti ja lapsi -aihe sekä teksti ”Niitä äitini opetti väätessänsä värttinätä.”
Essi Renvall. Koko 55 mm. (13 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 47.
_____________________________
Gerda Qvist. 1883 Arte Medallorum Patriam Illustravit 1957.
Aimo Tukiainen 1972. Koko 75 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 57.
_____________________________
Respublica Finlandiae LXXV annos libera. 1992. Koko 80 mm. (1 kpl)
_____________________________
Alpo Sailo 100 -vuotismuisto 14 11 1977. Kultateollisuus. Koko 56 mm. (1 kpl)
Se kansa elää, joka kunnioittaa ja vaalii esi-isien perintöä.
_____________________________
Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Pro labore omni laude digno.
Eila Hiltunen 1955. Koko 55 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 73.
_____________________________
Martta Salmela-Järvinen. Ensi Kotien Liitto. Leila Hietala 1972. Koko 75 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 58.
_____________________________
SANL FKAF, Suomen Akateemisten Naisten Liiton 70-vuotismitali, hankittu 1982.
Koko 70 mm. (1 kpl)
_____________________________
Seitsemän veljeksen 100-vuotismitali, Aleksis Kiven seuran lyöttämä, hankittu 1970.
Koko 70 mm. (1 kpl)
_____________________________
Päivi Setälä. Ala Mater Antiquas – Amicitia Ars. RH 93. Koko 130 mm x 120 mm. (2 kpl)
_____________________________
Miina Sillanpää. Aimo Tukiainen. Hankittu 1983. Koko 83 mm. (2 kpl)
_____________________________
Maaherra Sylvi Siltanen 1976. Hankittu 1978. Koko 70 mm. (2 kpl)
_____________________________
Helvi Sipilä Fortitudo et Humanitas. Eila Hiltunen. Koko 70 mm. (2 kpl)
.
_____________________________
Alma Skog GQ. För fäder nearvet. Gerda Qvist 1937. Koko 53 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 59.
_____________________________
SNLL – Liisa Orko. Rytmi – kunto – kauneus 1896 – 1976. Kultateollisuus MV 119.Suomen Naisten
Liikuntakasvatusliiton mitali, tekijänä professori Liisa Orko. Hankittu 1977. Koko 70 mm. (2 kpl)
_____________________________
Sotilaskotiliitto. Essi Renvall 1970. Kultakeskus. Koko 70 mm x 60 mm. (1 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 74.
_____________________________
Ester Ståhlberg. Parvulis Litterisque Se Totam Dedidit. Teodor Schalin 1950. Koko 56 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 61.
_____________________________
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1981.Koko 56 mm. (1 kpl)
_____________________________
Anni Swan 1875–1958. Metsien kaukainen sini. Wäinö Aaltonen 1961. Koko 70 mm. (2 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 63.
_____________________________
Maila Talvio 1871–1851. Wäinö Aaltonen 1951- Koko 56 mm. (2 kpl) Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 65.
_____________________________
Aale Tynni Eila Hiltunen 1984. Magna fides avium. Tillander 62. Hankittu 1984, Minna Canthin
seuran lyöttämä mitali. Koko 70 mm. (2 kpl)
_____________________________
Elmi Tsokkinen, Essi Renvall 1976. Koko 56 mm. (18 kpl)
Linja, Ahto. Suomalaisia mitalinaisia, 1977, s. 66.
_____________________________
Tyyni Tuulio. Corde ci carmine. Eila Hiltunen 1978. Koko 70 mm. (2 kpl)
_____________________________
Tyyne-Kerttu Virkki. Käsi kaunihin tekevi. Maila Salonen 1987. Koko 60 mm. (2 kpl)
_____________________________
Pertti ja Helmi Virtaranta. Nina Sailo 1991.
Toisella puolella itkijänainen sekä teksti Perinteen puolesta. Koko 70 mm. (1 kpl)
_____________________________
RAHA
1994. Eesti Pank 75 - 5 Krooni. Viron kansallispankin 75-vuotisjuhlaraha, lyöty 1994. Koko 260 mm.
_____________________________
Maria Teresian hopearaha vuodelta 1780.
i. R. Imp. Hu. Bo. Reg. M. Theresia D G S.F. Archid Aust. Dux Burg Co.Tyr 1780.
_____________________________
RELIEFIT
Elsa Heporaudan reliefi
Mitat: Halkaisija 51 cm
Materiaali: pronssi
Kuvailu: Pyöreä pronssilaatta, jonka keskellä kohokuva Elsa Heporaudan sivuprofiilista.
Merkinnät: Wäinö Aaltosen signeeraus. Heporaudan kasvoja kiertää reunoja pitkin kohokuvateksti
ELSA HEPORAUTA 1883 31/8 –1953.
Tekijä: Wäinö Aaltonen
Valmistusaika: 1953 Elsa Heporaudan 70-vuotisjuhlan kunniaksi
Kirjallisuus:
Mäkinen, Anneli 1984. Ken kantaa Kalevalaa. Kalevalaisten Naisten Liitto ry 50 vuotta.
Kalevalaisten Naisten Liitto : Gummerus, s. 10.
Elsa Heporaudan reliefi
Mitat: pituus 39,5 cm, leveys 34,5 cm, paksuus 2 cm
Materiaali: pronssi
Kuvailu: Nelikulmainen pronssilaatta, jonka keskellä kohokuva Elsa Heporaudan sivuprofiilista.
Merkinnät: Wäinö Aaltosen signeeraus. eeraus
Tekijä: Wäinö Aaltonen
Valmistusaika: 1953, Elsa Heporaudan 70-vuotispäivän kunniaksi
Ken kantaa Kalevalaa -pronssireliefi
Mitat: pituus 39 cm, leveys 35 cm, paksuus 2 cm
Materiaali: pronssi
Kuvailu: Nuorta naista ja kanteletta esittelevä reliefi.
Merkinnät: Wäinö Aaltosen signeeraus.
Valmistaja: Wäinö Aaltonen
Valmistusaika: 1930-40
Ken kantaa Kalevalaa -pronssireliefi, pyöreä
Mitat: halkaisija 50 cm, paksuus 1,5 cm
Materiaali: pronssi
Kuvailu: Pyöreä laatta, jonka keskellä nuoren naisen pää kantele taustanaan.
Merkinnät: Yläreunaa kiertää teksti ”Ken kantaa Kalevalaa”. Naisen leuan alta erottuu Wäinö
Aaltosen signatuurimerkki.
Tekijä: Wäinö Aaltonen
Miihkali Perttunen, kipsireliefi
Mitat: korkeus 41, leveys 32
Materiaali: kipsi
Kuvailu: Runonlaulaja Miihkali Perttusen eli Miihkali Arhippaisen rintakuva nelikulmaisessa
laatassa.
Merkinnät: Yläreunassa kohoteksti Miihkali Perttunen, Wäinö Aaltosen signatuurimerkki
Tekijä: Wäinö Aaltonen
Saatu lahjoituksena 1984.
Elonkorjuu -reliefi
Mitat: korkeus 30,5 cm, leveys 54 cm
Materiaali: pronssi
Kuvailu: Naisia korjaamassa eloa sirpillä sekä miehiä ja lapsia sitomassa lyhteitä.
Tekijä: Nina Sailo
Kirjallisuus:
Kivelä, Marjut 1985. Sydämessä kalevalainen kansa − Alpo ja Nina Sailo runonlaulajien ikuistajina.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Näyttely: Nina Sailon näyttely Jugend-salissa 1995.
VEISTOKSET
Runonlaulaja Mari Onttonen, ”Tollonjoen akka”
Mitat: korkeus 31cm, leveys 16 cm, syvyys 20 cm; jalustan mitat 7 x 14 x 14
Materiaali: pronssi
Kuvaus: Mari Onttosen rintakuva. Onttosen päässä on niskasta sidottu huivi. Jalusta on marmoria.
Merkinnät: Jalustaan lisätty nimilaatat MARI ONTTONEN sekä valmistajan nimi NINA SAILO
Valmistaja: Nina Sailo
Valmistusaika: 1944
Kuvat Suvi Sievilä 2018.
Kalevalaisten naisten muistomerkkisäätiö luovutti veistoksen Elsa Heporaudan säätiölle. Säätiö
päätti sijoittaa veistoksen vuonna 1952 Ravintola Kestikartanon Hääsaliin.
Kirjallisuus:
Kivelä, Marjut 1985. Sydämessä kalevalainen kansa − Alpo ja Nina Sailo runonlaulajien ikuistajina.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Näyttely: Nina Sailon näyttely Jugend-salissa Uschakoffin talossa Kalevalaisten Naisten Liiton
juhlavuonna 1995
Tepposen emäntä
Mitat: korkeus 33 cm, leveys 16 cm, syvyys 20 cm; jalustan mitat 7 x 14 x 14
Materiaali: pronssi
Kuvaus: Runonlaulaja Tepposen emännän rintakuva. Naisen päässä on säpsä-päähine, niskassa
koristeellinen niskalappu. Jalusta on marmoria.
Merkinnät: jalustaan lisätty nimilaatat TEPPOSEN EMÄNTÄ sekä NINA SAILO
Tekijä: Nina Sailo
Valmistusaika: 1944
Kuvat Suvi Sievilä 2018.
Kalevalaisten naisten muistomerkkisäätiö luovutti veistoksen Elsa Heporaudan säätiölle. Säätiö
päätti sijoittaa veistoksen vuonna 1952 Ravintola Kestikartanon Hääsaliin.
Kirjallisuus:
Kivelä, Marjut 1985. Sydämessä kalevalainen kansa − Alpo ja Nina Sailo runonlaulajien ikuistajina.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Näyttely: Nina Sailon näyttely Jugend-salissa 1995.
Joukenie (Jouhkenie) Kallio
Mitat: korkeus n. 33 cm, leveys 34 cm, syvyys 27 cm; jalustan mitat 17 x 23,5 x 30 cm
Materiaali: pronssi
Esineen kuvaus: Runonlaulaja Jouhkenie Kallio, tietäjä Riiko Kallion vaimo. Rintakuva. Naisen
päässä on huivi, sidottuna kaulan ympäri niskasta. Jalusta on puuta.
Merkinnät: jalustassa nimilaatta Joukenie Kallio
Tekijä: Nina Sailo
Valmistusaika: 1943
Kuvat Suvi Sievilä 2018.
Kalevalaisten naisten muistomerkkisäätiö luovutti veistoksen Elsa Heporaudan säätiölle. Säätiö
päätti sijoittaa veistoksen vuonna 1952 Ravintola Kestikartanon Hääsaliin.
Kirjallisuus:
Kivelä, Marjut 1985. Sydämessä kalevalainen kansa − Alpo ja Nina Sailo runonlaulajien ikuistajina.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Näyttely: Nina Sailon näyttely Jugend-salissa Uschakoffin talossa Kalevalaisten Naisten Liiton
juhlavuonna 1995
Miku Ode
Mitat: korkeus 30 cm, leveys 13 cm, syvyys 19 cm; jalustan mitat 7 x 14 x 14 cm
Materiaali: pronssi
Kuvaus: Setu runonlaulaja Miku Ode. Naisen hiukset on punottu palmikolle, joka on kiedottu pään
ympäri. Jalusta on marmoria.
Merkinnät: nimilaatat ALPO SAILO sekä MIKU ODE
Kuvat Suvi Sievilä 2018.
Valmistaja: Alpo Sailo
Valmistusaika: 1943–1944
Hankintahinta: 37 000 mk
Käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano Keskuskadulla ja Mannerheimintiellä 1952-1976, 1967-1971.
Kestikartanon Hääsalissa vuodesta 1952 lähtien.
Lahjoitettu 2018 Viron kansallismuseolle Kalevalaisen Naisen Muistomerkkisäätiön päätöksestä
1989.
Elsa Heporauta
Mitat: pronssipatsaan korkeus 29,5 cm, leveys 16 cm, syvyys 20 cm; jalustan koko 7 x 14 x 14 cm
Materiaali: pronssi
Kuvaus: Kalevalaisten Naisten perustajan Elsa Heporaudan rintakuva. Kampaus muistuttaa Perniön
muinaispuvun otsakoristetta, takaraivolla ristikuvioinen solki. Jalusta on marmoria.
Tekijä: Alpo Sailo
Valmistusaika: 1947
Kuvat Suvi Sievilä 2018.
Hankittu Ravintola Kestikartanon tiloihin vuonna 1962.
Iines Laitinen-Sandbergin rintakuva
Mitat: korkeus 46 cm, suurin leveys 22 cm, syvyys 14 cm
Materiaali: kipsi
Kuvailu: Helkatyön luojan, lausuntataiteilijan Iines Laitinen-Sandbergin rintakuva kipsistä.
Merkinnät: teoksen jalustan taakse kirjoitettu kipsiin ”Wäinö Aaltonen”. Sivulle raapustettu
numerot 1950 (?) ja XX.
Kuva Petteri Sorjonen 2016.
Tekijä: Wäinö Aaltonen
Valmistusaika: 1930–1950
Naisen kokovartalokuva
Mitat: korkeus jalustoineen 54 cm, syvyys 27 cm, leveys 27 cm
Materiaali: kipsi
Kuvailu: Kipsiveistos esittää naista, jonka harteilla on vaippa ja päässä huntu.
Valmistaja:Wäinö Aaltonen (?)
TEKSTIILIT
Ryijy, Juhannustulilla
Mitat: korkeus 178 cm, leveys 124 cm
Materiaali: villaa
Kuvailu: Puunaisin villalangoin kudottu ryijy, jonka keskellä vihreä kuvio.
Merkinnät: Nurjalla puolella teoksen ja valmistajan nimet
Kuvat Suvi Sievilä 2018.
Suunnittelija: Eila Annikki Vesimaa, Suomen Käsityön Ystävät
Valmistusaika: ennen 1963, oletettavasti 1950-luvulla
Käyttöpaikka: Ravintola Kestikartano
Kestikartanon sisustukseen hankittiin useita ryijyjä koko ravintolan toiminnassaoloajan. Esimerkiksi
vuonna 1949 päätettiin pyytää eri liikkeiltä, kuten Neoviukselta ja Suomen Käsityön Ystäviltä
olisivatko ne halukkaita sijoittamaan ryijyjä Kestikartanoon. Vuonna 1963 hankittiin kolme ryijyä.
Näyttely: Materia ja muoto. Näkökulmia suomalaiseen muotoiluun. Näyttely
Taideteollisuusmuseossa 1999.
Ryijy, Zeus
Mitat: korkeus 198 cm, leveys 118 cm
Materiaali: villaa
Kuvailu: Sinisellä pohjalla tumman- ja musteensinisiä
sekä valkoisia ristin- ja vinoneliön muotoisia kuvioita,
joista muodostuu kruunupäinen hahmo.
Suunnittelija: Ritva Puotila, Suomen Käsityön Ystävät
Valmistusaika: 1960
Alkuperäinen käyttöpaikka: Kestikartano
Kalevalaiset Naiset tukivat taidetta ja tähän
tarkoitukseen pitkät perinteet omaava suomalainen ryijy
sopi erinomaisesti. Kestikartanon sisustukseen hankittiin
useita ryijyjä koko ravintolan toiminnassaoloajan.
Esimerkiksi vuonna 1949 päätettiin pyytää eri liikkeiltä,
kuten Neoviukselta ja Suomen Käsityön Ystäviltä olisivatko ne halukkaita sijoittamaan ryijyjä
Kestikartanoon. Vuonna 1963 hankittiin kolme ryijyä.
Näyttelyt: Ritva Puotilan näyttely Designmuseossa 13.06.2003–31.08.2003
Peräpohjolan nukkaryijy
Mitat: korkeus 171cm, leveys 117 cm
Materiaali: tekstiili, villa
Kuvailu: Ryijyn suorakaiteen muotoisen keskiosan
täyttävät vihreät ja keltaiset salmiakkikuviot
punaista taustaa vasten. Keskusteemaa reunustaa
valkovihreä kehys, jota puolestaan kiertävät vielä
punainen ja vihreä kehys.
Merkinnät: Nurjalla puolella vuosiluku 1950
Valmistaja: Rovaniemen Naiskoti/käsiteollisuuskoulu
Valmistusaika: 1950
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanon Hääsalin seinällä ja Kalevan pirtissä
penkkiryijynä.
Ryijy
Mitat: korkeus 161 cm, leveys 119 cm
Materiaali: tekstiili, villa
Kuvailu: vihreistä ja valkoisista
villalangoista kudottu ryijy.
Verkonsilmäryijy jäljittelee hämäläisiä
ryijyjä, joissa keskuskuvion ympärillä oli
sahalaitainen kehys.
Merkinnät: Nurjalla puolella lappu, jossa
viivakoodi ja numerosarja
Valmistaja: Suomen Käsityön Ystävät (?)
Valmistusaika: ennen 1963
Alkuperäinen käyttöpaikka: Ravintola Kestikartanossa Keskuskadulla ja Mannerheimintiellä
MUUT ESINEET
Sarja Kalevala Korun valmistamia haarikoita, yhteensä 4 kpl
Mitat: pienempien korkeus 7cm, halkaisija 9,5 cm, suuremman korkeus 9 cm ja halkaisija 12 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Kaksikorvaisia haarikoita. Kimmet on kiinnitetty vanteilla.
Merkinnät: Pohjassa Kalevala Korun leima. Suurempien pohjaan on kiinnitetty alkuperäinen
hintalappu ja tilavuus ½ l. Pienempien haarikoiden pohjassa on hintalappu ja tilavuus ¼ l .
Valmistaja: Kalevala Koru
Kaksi haarikkaa
Mitat: korkeus 13cm, halkaisija 16 cm; korkeus 12 cm, halkaisija 15,5 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Haarikat ovat korvallisia kimpiastioita, joissa kimmet on kiinnitetty vanteilla.
Hankkijan haarikka
Mitat: korkeus 11 cm, halkaisija 14, 5 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Pitkäkorvainen haarikka on kimpiastia, jonka kimmet on vahvistettu vanteilla.
Merkinnät: Laitaan on kaiverrettu teksti ”Hankkijan Haarikka”. Toiselle puolelle lyöty kolme v-
kirjaimen tapaista merkkiä. Pohjassa Kalevala Korun leima.
Valmistaja: Kalevala Koru
Kiulu
Mitat: korkeus 9 cm, halkaisija 14, 5 cm
Materiaali: puu
Kuvailu: Yksikorvainen kimmeistä koottu puuastia, jonka kimmet on kiinnitetty vanteilla. Pohjassa
kolme ”jalkaa”.
Merkinnät: Kiulun pohjassa kirjoitus ”alle uuden kurkihirren onnea ja menestystä monin verroin
toivotamme 13.9. 1971 – Iisalmen Kalevalaiset Naiset”.
Iisalmen Kalevalaisten Naisten lahja uuden Kestikartanon avaamisen kunniaksi 13.9.1971
Mannerheimintiellä.
Tuohirasia
Mitat: korkeus 14 cm, leveys 16,5 cm, paksuus 9,5 cm
Materiaali: runkopuu ja tuohi
Kuvailu: Soikea kannellinen tuohiastia. Kansi ja pohja puuta. Tuohiseen laitaan on painamalla tehty
aurinkoa muistuttavia kuvioita. Suu on vahvistettu ruskeaksi maalatulla tuohinauhalla, joka on
ommeltu kiinni. Pohja on vahvistettu sahalaitaiseksi leikatulla tuohinauhalla. Kannessa puinen
kahva.
Lentolaukku
Mitat: korkeus 31 cm, leveys 31 cm, syvyys 11 cm
Materiaali: muovi
Kuvailu: Sininen lentolaukku. Laidoissa valkoinen reunus. Vetoketjukiinnitys.
Merkinnät: Laukun toisella puolella valkoisella teksti KALEVALA LADIES SUOMI FINLAND ja toisella
puolella PAN AM.
Alkuperäinen käyttö: Lentolaukut teetettiin Kalevalaisten Naisten neliviikkoista Amerikan-matkaa
varten 1960.
Nukke Parikkalan puvussa
Mitat: korkeus pakkauksineen 23 cm
Materiaali: kangas
Kuvailu: Marttaliiton käsintehty nukke. Nukke on puettu
parikkalalaiseen 1820-luvun pukuun, johon kuuluvat
pitsireunainen tanu, valkoinen pusero solkineen, liivihame,
esiliina ja hartiahuivi.
Merkinnät: Kannessa valmistajan tiedot. Pohjassa Parikkalan
Kalevalaisten terveiset Kalevalaisten Naisten Liitolle.
Parikkalan Kalevalaiset Naiset lahjoittanut Kalevalaisten Naisten
Liitolle 1.8.1976.
Posliiniruusu Mitat: pituus 12 cm Materiaali: posliini Kuvailu: Valkoinen posliiniruusu juuri avautumisillaan. Unkarilaisen Herendin posliinitehtaan tuotantoa. Merkintä: Herendin ns. kolmannen luokan posliinituotteiden tehtaanmerkki sinisellä. Merkkiä on käytetty vuosien 1960–1970 -luvuilla valmistetuissa tuotteissa.
Lahjoittanut Liitolle kunniapuheenjohtaja Raili Malmberg 2019.
Muistolaatta
Mitat: korkeus 25 cm, leveys 34, 5 cm
Materiaali: kupari
Kuvailu: Kaareva muistolaatta Heimolan talosta, jossa Suomen eduskunta ensimmäisen kerran
kokoontui ja Suomen naiset saivat ensi kertaa äänioikeuden.
” Tässä huoneistossa Suomen eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran toukokuun 23 päivänä
1907 ja piti istuntojaan toukokuun 30 päivään 1910, jolloin myös Suomen naiset ensimmäisinä
maailmassa tulivat täysivaltaisina mukaan parlamenttityöhön.”
Alkuperäinen käyttöpaikka: Heimolan talo. Kalevalaisten Naisten Liitto päätti pystyttää 1969
Kestikartanon ravintolan Heimolan taloon, Hallituskatu 15. Talo joutui rakennuskieltoon, ja
ravintolan pystyttämistä koskeva päätös peruttiin.
Vrt. Satavuoden Suomen juhlarahan (2017) arvopuolella on Helsingin keskustassa
sijainnut Heimolan talo, jossa Suomen itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin 6. joulukuuta 1917.
Jugendrakennus toimi eduskuntatalona vuosina 1911–1931.
Muumimamma
Mitat: korkeus 29 cm, leveys 20,5 cm
Materiaali: sisus polyesteriä, päällys synteettisiä kuituja
Kuvailu: Muumimamma –pehmolelu, jonka presidentti Tarja Halonen lahjoitti Kalevalaisten Naisten
Liitolle Liiton järjestämien lastenjuhlien yhteydessä hyvitykseksi, koska ei päässyt itse paikalle.
Valmistaja: The Trade House A/S, valmistettu Kiinassa
Valmistusaika: 2000
Kalevalaisten Naisten Liiton lippu
Mitat: korkeus 95 cm, leveys 144 cm, tangon pituus 163 cm, halkaisija 4 cm. Tankoon liitettävää
kaksi jatkopalaa, jotka ovat pituudeltaan 174 cm sekä 140 cm
Materiaali: kangas ja puu
Kuvailu: Kalevalaisten Naisten Liiton lippu, johon kirjailtu kirjaimet KNL sekä lippua halkova vihreä
meanderinauhakuvio. Ornamenttiöhykkeen päälle on kirjottu vihervalkokeltainen kompassiruusu.
Kuviot on kirjailtu kankaaseen käsin.
Lipputanko uusittiin 1985.
Valmistuasaika: 1956
Ensimmäisen kerran käytetty Liiton suvijuhlilla 1956, ja sen jälkeen Kalevalaisten Naisten Liiton
tilaisuuksissa. Vuosien 1993–2012 välisenä aikana pois käytöstä. Viimeisen kerran esillä Tampereen
kulttuuripäivillä 2013.
Kirjallisuus:
Mäkelä, Anneli 1984. Ken kantaa Kalevalaa. Kalevalaisten Naisten Liitto ry 50 vuotta. Kalevalaisten
Naisten Liitto: Gummerus, s. 172.