T Suomen 4H-liittoaimitarhaopas · kouksia, mahdollisuuksia ja uhkia tai-mitarhayritykseen...

TaimitarhaopasSuomen 4H-liitto

Julkaisija: Suomen 4H-liittoPiirrokset: Leena Yli-VinkkaTaitto: Tiina Rinne

4H-taimitarha on itsenäinen kesätyöpaikka, jossa näkee työnsä tulokset. 4H-tarhoilta metsiin vietävät taimet ovat paikallista taimituotantoa, mikäantaa niille hyvät edellytykset kehittyä laadukkaiksi puiksi. Suuret taimi-

tarhat ovat nykyään täysin koneellistettuja ja keskittyneitä massatuotantoon, jo-ten pienten taimiyritysten mahdollisuus on tarjota esimerkiksi suurikokoisem-pia tai vaikkapa erikoispuitten taimia. Taimien kasvatuksen tavoitteena ontuottaa laadukkaita metsä- ja muiden puiden taimia omalle markkina-alueellekilpailukykyiseen hintaan. Tehdystä työstä tulee myös saada kohtuullinen palk-ka eli alihintaan taimia ei kannata myydä.

Taimitarhan perustamiseen saa apua ja neuvoja 4H-toiminnanjohtajalta. Ensinpitää selvittää, mitä puulajia ja taimityyppiä voidaan kasvattaa. Taimet voidaankasvattaa metsätalouskäyttöön tai koristepuiksi. Ennen taimien kasvatuksen aloit-tamista pitää aina varmistaa, että niille löytyy myös ostaja.

4H-taimituottaja on itsenäinen yrittäjä. Taimien kasvattajan tulee suunnitel-la toimintansa huolellisesti. On hyvä muistaa, että hyvin suunniteltu on jo puo-liksi tehty! Apua suunnitteluun saa tästä oppaasta, muilta taimien kasvattajil-ta sekä tietysti 4H-yhdistyksestä. 4H:n internet-sivuilta (www.4h-liitto.fi/top)löytyy taimitarhayrityksen TOP-tehtävät, jotka osaltaan tukevat taimien kasvat-tamisen aloittamista.

Johdanto

1. TAIMITARHAN PERUSTAMINEN........................................................... 51.1. Riskien ja mahdollisuuksien pohdinta.................................................. 61.2. Taimitarhan paikka............................................................................ 71.3. Alkuvaiheen työaikataulu................................................................... 82. TAIMIKASVATUSTAVAT....................................................................... 82.1. Avomaakasvatus................................................................................ 82.2. Muovihuonekasvatus.......................................................................... 93. KOIVUN KASVATUS........................................................................... 113.1. Siemenestä kasvattaminen................................................................. 11

3.1.1. Paljasjuuristen taimien kasvatus............................................... 113.1.2. Paakkutaimien kasvatus........................................................... 12

3.2. Koulintataimesta kasvattaminen.......................................................... 133.2.1. Paljasjuuristen taimien koulinta................................................ 133.2.2. Koulinta paakkuihin................................................................ 14

4. MÄNNYN JA KUUSEN KASVATUS........................................................ 154.1. Siemenestä kasvattaminen................................................................. 15

4.1.1. Paljasjuuristen taimien kasvatus............................................... 154.1.2. Suorakylvö paakkuihin............................................................. 16

4.2. Koulintataimesta kasvattaminen.......................................................... 174.2.1. Paljasjuuristen taimien koulinta................................................ 174.2.2. Koulinta paakkuihin................................................................ 17

5. ERIKOISPUULAJIEN JA KORISTEKASVIEN TAIMIKASVATUS.......................... 185.1 Lehtipuut ja koristepensaat................................................................ 195.2. Ulkomaiset havupuulajit.................................................................... 195.3. Taimien hinta................................................................................... 195.4. Taimien kasvattaminen siemenestä...................................................... 206. HOITOTYÖT KASVUKAUDEN AIKANA................................................... 226.1. Maan hoito ja rikkaruohojen torjunta................................................... 226.2. Kastelu ja tuuletus............................................................................ 226.3. Lannoitus........................................................................................ 24

6.3.1. Koivun lannoitus.................................................................... 256.3.2. Havupuut.............................................................................. 25

6.4. Kohotettu kasvatus........................................................................... 266.5. Muovihuonetaimien karaisu................................................................ 266.6. Talvivarastointi................................................................................ 267. TAIMITUHOT.................................................................................... 277.1. Taimituhojen torjunta........................................................................ 277.2. Yleisimpiä taimituhojen aiheuttajia..................................................... 278. MYYNTIKUNNOSTUS JA PAKKAAMINEN............................................... 298.1. Taimien laatuvaatimukset................................................................... 298.2. Taimien nosto ja luovutus myyntiin..................................................... 308.3. Taimitunnukset ja –merkinnät............................................................ 319. TULOSLASKELMA JA MUISTIINPANOT................................................. 3210. SANASTO........................................................................................ 34LIITE. TAIMIKASVATUSSOPIMUS

Sisältö

4H-TAIMITARHAOPAS 5

Kysyntä määrää, mitä taimia kannattaakasvattaa. Taimia voi kasvattaa joko sie-menistä tai koulintataimista. Koulinta

tarkoittaa, että taimet on siirretty pois al-kuperäisestä kasvupaikastaan. Puulajin jataimityypin (paljasjuuri- vai paakkutaimi,yksi- vai kaksivuotinen jne.) valintaan vai-kuttaa kysynnän lisäksi taimesta maksetta-va hinta, kasvatuksen riskit, käytettävissäoleva tila sekä nuoren omat tiedot ja taidot.

Taimista saatava hinta pitää tietää etukä-teen, jotta pystytään arvioimaan kasvatuk-sen kannattavuutta. Yleisesti voidaan sanoa,että taimista maksettava hinta on sitä suu-rempi, mitä enemmän kasvatus vaatii työtäja mitä kauemmin taimia kasvatetaan.Paljasjuurisia taimia kasvatetaan puulajistariippuen 2-4 vuotta ja paakkutaimia 1-2vuotta, minkä takia paljasjuurisista taimistamaksetaan enemmän. Jokaisen taimityypinkasvatuksessa on omat ongelmansa, muttapuulajeista kuusella epäonnistumisen riskion ehkä pienin.

Laiskuus ja huolimattomuus hoitotöissäkostautuu aina. Tärkeimpiä hoitotöitä ovatkastelu, lannoitus ja yleisimpien sienitautientorjunta. Taimia ei kasvateta tuurilla vaantaidolla!

1. Taimitarhan perustaminen

6 4H-TAIMITARHAOPAS

Yrittäjäksi aikovan kannattaa pohtiatarkkaan mitä vahvuuksia, heikkouksia,mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä taimi-tarhatuotantoon liittyy. Taulukon 1. ne-likentän yläpuoli kuvaa nykytilaa ja si-säisiä asioita, alapuolella on tulevaisuusja ulkoiset asiat. Vasemmalla ovat myön-teiset ja oikealla kielteiset asiat.

Swot-analyysiä käytetään yrityksenperustamisen ja investointien suunnit-telun yhteydessä. SWOT tulee englanninkielen sanoista Strengths (vahvuudet),Weaknesses (heikkoudet), Opportunities(mahdollisuudet), Threats (uhat). MietiTaulukkoon 1. lisää vahvuuksia, heik-kouksia, mahdollisuuksia ja uhkia tai-mitarhayritykseen liittyen.

Taulukko 1. Esimerkkejä pienimuotoisen taimitarhatuotannon vahvuuksista, heikkouk-sista, mahdollisuuksista ja uhkatekijöistä.

Vahvuudet- Paikallinen- Kevyt organisaatio--

Mahdollisuudet- Tunnetumpi maine paikallisesti- Yhteistyö muiden pienten kanssa--

Heikkoudet- Työn tuottavuus pieni- Rahoituksen järjestäminen--

Uhat- Isojen dumppaus- Menetetty maine vaikea palauttaa--

1.1. Riskien ja mahdollisuuksien pohdinta

Millainen paikka on hyvä?- Tasainen- Valoisa- Kasteluvesi lähellä- Kivetön hieta- tai hiekkamaa - Riittävästi tilaa- Avomaa tai muovikatos- Ei aivan järvenrannassa- Ei hallanarka paikka- Ei helposti rikkaruohottuva paikka- Ei herkästi routiva paikka

Oikean kasvatuspaikan valinta on tärkeää.Paikan tulee olla tasainen, mieluiten loi-vasti etelään viettävä. Kasteluvesi on saata-va läheltä, sillä kesän aikana taimet kulut-tavat suuria määriä vettä. Aivan järvenran-taan taimitarhaa ei silti saa perustaa, kos-ka kasvatuksessa käytetään lannoitteita jatorjunta-aineita, mitkä voivat pilata vesis-töjä.

Paikan pitää olla valoisa, sillä varjostusvaikuttaa taimien kasvuun ja altistaa var-sinkin männyntaimet sienitaudeille. Lähelläkasvavat haavat, pienet vesatkin, voivat al-tistaa männyn taimet männynversoruosteel-le. Hallanarkaan paikkaan ei taimitarhaa voimyöskään perustaa, sillä etenkin kuusen tai-met paleltuvat helposti.

Taimitarhaa ei kannata perustaa herkästiroutiville maille eikä rikkaruohojen pahastivaivaamiin paikkoihin. Etenkin juolavehnäpitää poistaa jo edellisenä vuotena. Sopivamaapohja on kivetöntä hieta- tai hiekka-maata, minkä seassa ei ole paljon hienoja-koista maa-ainesta (hiesu, savi). Kivet ovathaittana työskentelyssä. Myös pienet kiveton syytä poistaa. Tehokkaassa käytössä ollutkasvi- tai perunamaa voisi esimerkiksi ollahyvä taimitarhan paikka.

Erilaiset kasvatusalustat vaativat erilaisentilan. Taimityyppiä ja –määriä mietittäessäkannattaa ottaa selvää kuinka paljon millä-kin alustalla voi taimia kasvattaa neliömet-rillä, jotta tiedetään kuinka paljon koko tai-mitarha vaatii tilaa. Mukaan pitää laskeamyös käytävien ja reuna-alueitten tilantar-ve. Taimia voidaan kasvattaa joko avomaallatai muovikatoksessa.

Paljasjuuritarha perustetaan joko perus-lannoitettuun ja kunnostettuun maahan taiperuslannoitettuun kasvuturvealustaan.

Paakkutaimia kasvatettaessa on kasvatus-alustojen alle aina laitettava eristävä hiek-kakerros ja suojamuovi eristämään taimetmaasta ja ehkäisemään rikkaruohojen kas-vua.

1.2. Taimitarhan paikka

4H-TAIMITARHAOPAS 7

8 4H-TAIMITARHAOPAS

On ensiarvoisen tärkeää, että taimitarhatyöttehdään oikeaan aikaan. Toimenpiteet on so-vitettava luonnon kasvurytmin mukaan.Puiden kasvu on voimakkaimmillaan kevääl-lä, minkä takia taimitarhan perustamis- jahoitotyöt on aloitettava niin aikaisin, etteikasvun kannalta arvokkaita kevätpäiviä me-netetä.

Taimitarhayrityksen suunnittelun kannal-ta tärkeitä ohjeita töiden ajoituksesta;

Kasvatuksen aloittamista edeltävä kesä:1. Kasvatuspaikan valinta2. Rikkaruohojen poisto kesannoimalla

Kasvatuksen aloittamista edeltävä syksy:1. Mudan, jyrsinturpeen tai karjanlannan se-

koitus maahan2. PH:n mittaus ja maan happamuuden sää-

tely (kalkitus, puuntuhka)3. Maan muokkaus4. Rikkaruohojen kitkeminen käsin(5. Maan ravinteisuuden mittaus)

Kasvatuksen aloittamiskevät:1. Rikkakasvien torjunta torjunta-aineilla tai

rikkakasvien kitkentä käsin2. Lannoitus, vähintään 2 viikkoa ennen kas-

vatuksen aloittamista3. Äestys ja tasoitus

1.3. Alkuvaiheen työaikataulu

2. Taimikasvatustavat

2.1. Avomaakasvatus

Maapohja

Erityisesti hiekkamailla kannattaa maan se-kaan sekoittaa 5 cm:n paksuinen kerros mu-taa, jyrsinturvetta tai hyvin kompostoitu-nutta karjanlantaa. Maa voi olla melko ha-panta, havupuilla pH (happamuus pitoi-suus) n. 4-6, koivulla pH:lla ei ole niin suur-ta merkitystä. PH:n voi mitata siihen tar-koitetuilla indikaattoriliuskoilla. Ensin se-koitetaan maata veteen, sitten laitetaanliuska seokseen, jolloin liuska vaihtaa vä-riä. Väri kertoo pH-arvon. Liuskoja voi os-taa apteekista.

Happamuutta vähennetään eli pH:ta nos-

tetaan lisäämällä maahan kalkkia. YhdenpH-yksikön nousun saa sekoittamalla aa-rin (10 m x 10 m) alalle noin 3 kg maan-parannuskalkkia. Myös puuntuhka on hyväkalkitusaine, mutta sen annostelussa pi-tää olla varovainen, sillä se nostaa pH:takalkkia voimakkaammin ja vähentää myöslannoitustarvetta.

Rikkakasvien torjunta

Töihin on hyvä ryhtyä ajoissa, jotta rikka-ruohot eivät pääse valtaamaan kasvupaik-kaa. Kasvatusta edeltävänä kesänä rikka-ruohot poistetaan kasvatuspaikalta kesan-

4H-TAIMITARHAOPAS 9

noimalla tai muuten perkaamalla se tarkoin.Kemiallinen torjunta on tehokkain ja se to-teutetaan edellisenä kesänä Roundup- tor-junta-aineella. Pienillä aloilla suositeltu,mutta työläs tapa on kitkeä juolavehnän ym.rikkakasvien versot ja juuret käsin syksyllä jatoistamiseen keväällä.

Torjunta-aineita käytettäessä noudatetaankäyttöohjetta, levitysajankohta on varhainkeväällä (yleensä toukokuussa), kun kasvitovat kasvussa. Levitys on kuitenkin tehtäväennen nopean kasvun vaihetta.

Peruslannoitus

Keväällä, vähintään kaksi viikkoa ennen kas-vatuksen aloittamista, maa peruslannoite-taan. Ensimmäisen lannoituksen ajankohtaavoi kuitenkin lykätä etenkin avojuuritaimil-la keväthallan takia. Puitten taimet vioit-tuvat herkästi kloorista, joten on varmis-tettava, ettei käytetä esim. maatalouteentarkoitettuja, klooripitoisia lannoitteita.

Hyvä yleissääntö on, että aarille lisätään3-5 kg tarkoitukseen sopivaa, kloorivapaa-ta moniravinnelannoitetta. Jos maapohja onalunperinkin runsasravinteista, tai siihen onlisätty karjanlantaa, riittää pienempi lan-noitemäärä. Vähätyppisiä lannoitteita kan-nattaa suosia, koska liika typpi rehevöittääkasvustoa ja altistaa sen taudeille ja tuho-laisille.

Lannoitemäärän laskemiseksi on maapoh-jan ravinteisuus hyvä mitata. Kasvualustanravinnetaso voidaan mitata puristenesteenjohtokykymittarilla. Mittarin saatat löytää

4H-yhdistyksestäsi tai 4H-piiristä, mutta ai-nakin maataloustarvikkeita myyvästä liik-keestä.

Maa äestetään ja lannoite muokataan huo-lellisesti maahan. Lopuksi kasvatusalusta ta-soitetaan niin, ettei siihen jää vettä kerää-viä painanteita, ja sen pinta haravoidaan.

Maapohjan ravinteisuudesta riippuen kokolannoitemäärä (perus- ja kasvatuslannoitus)on 5-8 kg:aa aarille. Lannoitemäärien ylös-kirjaaminen on erittäin tärkeää, jotta väl-tetään virheannostukset.

Kasvuturvealusta

Jos taimia kasvatetaan kasvuturvealustalla,on vaivattominta käyttää valmiiksi perus-lannoitettua metsätaimiturvetta. Muuhuntarkoitukseen lannoitettuja valmisturpeita eisaa käyttää, koska niiden ravinteet saattavatolla puuntaimille epätasapainossa ja sitenaiheuttaa kasvuhäiriöitä. Happamuudenneutralisoimiseksi kannattaa turpeeseen li-sätä 1-2 kg dolomiittikalkkia.

Jos kasvuturve valmistetaan itse, niin se-koitetaan 1 kg turpeen peruslannoitetta ja2-3 kg dolomiittikalkkia yhteen kuutiomet-riin vähän maatunutta lannoittamatonta jyr-sinturvetta.

Valmiin turvealustan paksuus on oltava 10cm:ä avomaalla ja 15-20 cm:ä muovihuo-neessa. Maatumisen takia turve on vaihdet-tava mieluiten joka vuosi tai vähintään jokatoinen vuosi. Liiaksi maatuneessa turpees-sa juurien hengitys estyy ja taimien kehityshäiriintyy.

2.2. Muovihuonekasvatus

Itämistä ja taimien kasvua voidaan nopeut-taa erilaisilla muovikatoksilla, joita ovatmuovihuone, -tunneli ja -karsina. Muovitun-neli on molemmista päistä avoin muovihuo-ne, ja se soveltuu käytettäväksi koko maas-sa. Karsina on muutaman metrin levyinenja noin kymmenen metrin pituinen, 0,5-1,0m:n korkuisella muovilla tai harsokankaalla

ympäröity kasvupaikka.Muovikatos perustetaan valoisaan, mie-

luiten tuulelta suojaisaan paikkaan ja se si-joitetaan pohjois-etelä -suuntaiseksi.

Muovikatos pystytetään ympäristöään kor-keammalle paikalle. Huoneen tai vastaavanpohjalle asetetaan ohut rei’itetty muovi (esi-merkiksi lannoite- tai jätesäkkimuovia) rik-

10 4H-TAIMITARHAOPAS

karuohottumisen estämiseksi.Muovin päälle levitetään soraa taikarkeaa hiekkaa noin 10 cm pak-suksi kerrokseksi siten, että poh-ja jää keskeltä vähän reunoja kor-keammalle. Näin ylimääräinen kas-teluvesi valuu pois.

Lämpötila muovin suojassa nou-see helposti liian korkeaksi, jo-ten tuuletusaukkojen tulee ollariittävän suuria ja muovin reunathelposti ylös nostettavissa. Muovi-huone vaatii tarkkaa seurantaavarsinkin lämpiminä aikoina. Parasitämis- ja kasvulämpötila on 22-25 astetta (ºC), eli vain hiemannormaalia huonelämpötilaa kor-keampi. Lämpötila ei saa kuiten-kaan koskaan nousta yli 30 as-teen.

Harsokate

Taimikasvatuksessa käytetäänpuutarhatuotannostakin tuttuaharsoa. Harso tuetaan rimasta tailaudasta tehtyyn kehikkoon, jottase ei paina hentoja taimia. Var-sinkin koivua kasvatettaessa har-son tukeminen on tärkeää.

Harso lisää maan pintakerrok-sen lämpötilaa muutamalla as-teella, mikä suojaa taimia alkuke-sän hallaöinä. Erityisesti kuusentaimet ovat herkkiä hallalle.Toisaalta kuumina päivinä, jolloinilma seisoo, on huolehdittava tuu-letuksesta joko reunoja nostamal-la tai koko harso tilapäisesti pois-tamalla. Näin lämpötila ei pääsenousemaan taimille vahingollisenkorkeaksi.

4H-TAIMITARHAOPAS 11

Siementen kylvö ja kylvöksestä huolehtiminenovat taimikasvatuksen eniten tarkkuutta vaati-via töitä. Onnistuessaan siemenestä kasvatta-minen on taloudellisesti kannattavaa, koskatyöpalkka saadaan jokaisesta kasvatusvaihees-ta.

Siemenet kylvetään joko muovihuoneeseentai avomaalle. Avomaalla kylvös peitetään useinkasvatusharsolla, mikä suojaa taimia ja joudut-taa niiden kehitystä.

Koivun siemenet kylvetään normaalina ke-väänä toukokuun alussa turvepetiin tai idä-tyslaatikkoon muovihuoneeseen. Turvepedintulee olla vähintään 5 cm paksu, ja turpeenpitää olla metsätaimikasvatukseen sopivaa.Tavalliset valmisturpeet eivät käy!

Siemenet kylvetään hajakylvöllä turvepe-tiin tai idätyslaatikoihin. Tavoiteltu kasva-tustiheys on noin 300-500 itävää siementäneliömetrillä. Siementen itävyysprosentin japainon löydät siemenpurkin kyljestä.

Koivun siemenet ovat erittäin kevyitä, jo-ten siemeniä ei voi käsitellä tuulisessa pai-kassa. Siemenet voidaan peittää kylvön jäl-keen noin 3 mm:n kerroksella hiekkaa taijyräämällä ne kevyesti kasvualustaansa.

Kylvämisen jälkeen kylvös kastellaan kun-nolla. Itämisvaiheen aikana (2-3 viikkoa) tur-peen on oltava tasaisen kostea koko ajan.

Kuivuus tai seisova vesi pilaa varmasti yri-tyksen heti alkuunsa. Kuumina päivinä vet-tä on annettava useissa pienissä erissä.

Muovia pidetään taimien päällä 6-8 viik-koa. Jos taimien päällä käytetään harsokan-gasta, on se aina tuettava lauta- tai riuku-kehikkoon siten, ettei harso pääse paina-maan hentoja taimia.

Taimien harvennus ja mahdollinen täy-dennys tehdään, kun sirkkataimet ovat ns.nelilehtiasteessa.

Yleensä yhden kasvukauden jälkeen taimetkoulitaan, eli irrotetaan kasvupaikastaan jasiirretään uuteen, väljempään kasvutilaan.Koulinnan ansiosta juuristosta tulee suppeaja runsashaarainen. Koulintaohjeita löydättästä oppaasta, kohdasta 3.2. Koulintatai-mesta kasvatus.

3. Koivun kasvatus

3.1. Siemenestä kasvattaminen

3.1.1. Paljasjuuristen taimien kasvatus

Betula pendula


Siemenet kylvetään suoraan kennoihin jokohaja- tai suorakylvömenetelmällä. Kylvö teh-dään normaalina keväänä toukokuun alussamuovihuoneeseen.

Koivu kasvatetaan yleensä 200-400 cm3:nkokoisissa paakuissa. Jos taimet kasvatetaankesäistutusta varten, suositellaan pienempiä100-200 cm3:n kokoisia paakkuja.

Kasvatuskennojen täyttö ja kylvönvalmistelutyöt

Kennot täytetään metsätaimille sopivallakasvuturpeella kahdessa vaiheessa. Alkutäy-tössä turve levitetään tasaisesti kaikkiin ken-noihin niin, että kennot täyttyvät. Tätä työ-vaihetta helpottaa suuresti, jos työpöytä onkaksitasoinen: turvesäkki sijoitetaan ylem-mälle tasolle, mistä turve on helppo vetääkasvatuslaatikon päälle. Tämän jälkeen tur-ve tiivistetään painelemalla sitä harjalla na-pakasti kerran joka kohdasta. Kannattaa kui-tenkin välttää liiallista voimankäyttöä.Kennoja ei kannata pyyhkiä harjalla, ettei-vät niiden reunat rikkoontuisi. Puunpalasetja suuret kasvien jäänteet pitää poistaa tur-peesta.

Tiivistämisen jälkeen kennot täytetään uu-destaan. Jokaisen kennon on täytyttävä tur-peesta siten, että 2-3 mm kennon yläreu-nasta jää näkyviin. Reunimmaiset kennorivitjäävät helposti muita tyhjemmiksi, joten nii-hin on lisättävä käsin riittävästi turvetta.Turve tiivistetään kuten ensimmäiselläkinkerralla, minkä jälkeen kennot ovat valmii-ta kylvettäviksi.

Täytettyjä kennoarkkeja voidaan säilyt-tää kuivassa ja katetussa tilassa kymmen-kunta laatikkoa päällekkäin, mikäli niitä eiole täytetty kovin kostealla turpeella. On kui-tenkin huolehdittava, etteivät arkit homeh-du. Päällimmäiset arkit on peitettävä, jottahaihdunta ei aiheuta muutoksia turpeenkoostumuksessa.

Kennoarkkien kylvö ja peittäminen

Ennen kylvöä tarkistetaan, että jokaisessakennossa on riittävästi turvetta. Kennoarkintulisi painaa kylvettäessä noin 6 kg. Arkitkastellaan hyvin ennen kylvöä. Jos kennoar-kit ovat olleet pitkään varastoituina, kaste-lu kannattaa aloittaa jo kylvöä edeltävinäpäivinä.

Kylvötyötä varten varataan tuoli ja pöy-tä, joiden äärellä työ voidaan tehdä istuenja selkä suorana.

Kylvötyö tehdään sisätilassa tai muovi-huoneessa niin, ettei siemeniä hukata. Koi-vun siemenet ovat hyvin kevyitä, eikä kylvöonnistu tuulisessa paikassa. Mikäli muovi-huone ei ole heti käytössä, idätys voidaanaloittaa sisätiloissa, kuten autotallissa.

Kennoihin kylvetään itävyydestä riippuen1-5 siementä. Siementen itävyysprosentinlöydät siemenpurkin kyljestä. Kylvön jälkeensiemenet peitetään 3 mm:n hiekka-, sahan-puru- tai turvekerroksella. Hiekan tulee ollahienoa, kivetöntä ja puhdasta, sahanpurunpuhdasta ja kosteahkoa, ja turpeen kuivaa jalannoittamatonta. Myös näiden sekoituksiavoi käyttää. Peittämisen tarkoituksena onsuojata siementä ja estää sen kuivuminen.

Koivun taimituotannossa käytetään myösns. priklausmenetelmää, jossa siemenet kyl-vetään tiheämpään. Muutaman viikon ikäisi-nä, kun sirkkataimet ovat nelilehtiasteessa,ne koulitaan niin, että yhteen kennoon jäävain yksi taimi. Koulitut taimet istutetaantarkoituksella tyhjiksi jätettyihin kennoihin.

Taimien harvennus ja mahdollinen täy-dennys tehdään, kun sirkkataimet ovat ne-lilehtiasteessa. Taimia voidaan siirtää pinse-teillä tai varovaisesti sormin tyhjään ken-noon.

3.1.2. Paakkutaimien kasvatus


Siemenestä kasvattamisen lisäksi on mahdollista kasvattaataimet taimitarhalta saadusta taimimateriaalista. Taimienkoulimisella tarkoitetaan niiden irrottamista kylvöpaikas-taan tai aiemmasta kasvupaikastaan ja istuttamista har-vempaan kasvutilaan. Koulinnalla pyritään tuuheuttamaantaimien juuristoa ja väljempi kasvatustiheys lisää taimientanakkuutta. Koulintamateriaalista voidaan kasvattaa sekäpaakku- että paljasjuurisia taimia.

Koivun koulintamateriaali on 1M-tyyppistä, eli taimetovat kasvaneet yhden kasvukauden muovihuoneessa. Jostaimien pituuserot ovat suuret, on mahdollisuuksien mu-kaan laitettava samankokoiset taimet kasvamaan samaanpaikkaan. Näin isot taimet eivät varjosta pienempiä.

Kun taimet saapuvat taimitarhalta, taimipakkaukset ava-taan ja taiminiput valeistutetaan koulintapaikan lähellekosteaan ja varjoisaan paikkaan. On huolehdittava, ettäjuuret eivät pääse kuivumaan. Paikka ei saa kuitenkaan ollaliian märkä, sillä seisovassa vedessä taimet kuolevat ha-penpuutteeseen. Mitä lyhyempi valeistutusvaihe on, sitävähemmän taimia kuolee. Kuivuus ja auringonvalo vau-rioittavat taimien juuria nopeasti.

Koivun taimet koulitaan toukokuussa, ennen silmujenpuhkeamista. Taimien juuristojen tulee olla haaroittuneitaja riittävän kookkaita. Latvojen tulee olla hyväkuntoisia.Koulinnan yhteydessä poistetaan huonolaatuiset, eli pää-tesilmuttomat, monilatvaiset, vialliset, heikkojuuriset jaalamittaiset taimet.

Maan puhdistaminen rikkaruohoista ennenkoulintaa on erittäin tärkeää, koska koivunollessa lehdessä torjunta-aineita ei voi käyt-tää. Koulittavien taimien silmut eivät saaolla puhjenneet.

Koulintaa varten tarvitaan pitkä (3-6 m),pari senttiä paksu ja suora lauta. Sen toi-selle sivulle tehdään sahalla lovet noin 15cm:n välein. Laudan päihin tehdään reiät,

jotta se on helppo kiinnittää kepeillä maa-han työn ajaksi.

Koulintalaudan viereen kaivetaan noin 15cm:ä syvä vako. Vaon laudanpuoleinen sei-nämä tehdään pystysuoraksi, jotta taimi tu-lisi suoraan asentoon. Vaon kaivaminen onkätevintä etenemällä selkä edellä, toinen jal-ka laudan päällä seisten. Koulintarivien vä-liksi on hyvä jättää 30-45 cm:ä. Riittävä kas-

3.2. Koulintataimesta kasvattaminen

3.2.1. Paljasjuuristen taimien koulinta


vutila parantaa tuuletusta ja ehkäisee sitensienitautien leviämistä. Myös harausta var-ten on varattava riittävästi tilaa.

Mikäli taimien juuret ovat erittäin pitkiä,katkaistaan niitä nipuittain ennen koulintaasen verran, että juuret asettuisivat suoraanvakoon. Juuret katkaistaan saksilla tai puu-kolla, ei repien!

Ennen taimien maahan laittamista kou-lintavako kastellaan märäksi. Taimet asetel-laan yksitellen koulintalaudan loviin siten,

että ylin juurenhaara tulee 1-2 cm maan-pinnan alapuolelle, taimi on suorassa ja juu-ret eivät ole mutkalla vaon pohjalla. Taimetpeitetään mahdollisimman nopeasti, sillävalo ja tuuli aiheuttavat vaurioita paljaillejuurille. Vako peitetään haravalla, maa tii-vistetään ja tasoitetaan. Kun koulintalautaon nostettu pois, on maata vielä hyvä tii-vistää jalalla painamalla. Koulinnan jälkeentaimet kastellaan kunnolla.

Koivu (ja lehtikuusi) kasvatetaan yleensä200-400 cm3:n kokoisissa paakuissa. Jos tai-met kasvatetaan kesäistutusta varten, suo-sitellaan pienempiä 100-200 cm3:n kokoisiapaakkuja.

Turve kastellaan jo koulintaa edeltävänäpäivänä. Turve on sopivan kosteaa, kun sitäon helppo muovailla käsin, mutta se ei liety.

Koulintapaikaksi valitaan tuulelta suojai-sa ja varjoisa paikka. Koulinta kannattaa teh-dä sopivan korkuisella pöydällä, minkä ää-ressä ei tarvitse kurotella eikä kyykistellä.

Turveruukut ja kennot

Turveruukkuihin ja kennoihin koulitaan jokopaljasjuurisia tai pieniä paakkutaimia.

Ensin otetaan kämmenelle märkää turvet-ta ja puristetaan se litteäksi. Turpeessa ole-vat puun ja kasvien palaset heitetään pois.Taimen juuristo asetetaan turpeen päällesiten, että juuret asettuvat suoraan ja leväl-leen. Juurten päälle laitetaan lisää turvettaja käsi puristetaan nyrkkiin, jolloin juuristo

jää kokonaan turvepaakun sisään. Kun pik-kusormella ja nimettömällä koukistaa pu-ristaessa enemmän, tulee paakusta karti-omainen. Paakun ulkopuolelle jääviä pitkiäjuurenpäitä katkaistaan saksilla tai puukol-la. Paakku painetaan tämän jälkeen ruukuntai kennon pohjaan asti. Potin on täytyttä-vä turpeesta, ja usein on tarpeen lisätä tur-vetta taimipaakun reunoille. Koulinta aloi-tetaan kennon takimmaisesta rivistä ja ede-tään rivi riviltä lähemmäs, etteivät valmiitkennot olisi työn tiellä. Kun kasvatuslaati-kon kaikki ruukut/kennot on täytetty, vie-dään laatikko kasvatuspaikalle ja kastellaanheti runsaalla vedellä.

Tärkeintä on, että taimet laitetaan paakunkeskelle, juuret levitetään suoraksi ja kennottäytetään kokonaan turpeella.

3.2.2. Koulinta paakkuihin


Kuusen ja männyn siemenestä voidaan kas-vattaa sekä paakku- että paljasjuuritaimia.Kylvössä käytettävän siemenen on oltava al-kuperältään sopivaa ja itävyydeltään korke-alaatuista. Taimipoltteen torjumiseksi sie-menet voidaan peitata torjunta-aineella.Hyvälaatuinen siemen, uusi turve kasvualus-tana ja puhtaat taimilaatikot sekä itämisel-le riittävä lämpötila ehkäisevät taimipol-tetta myös tehokkaasti.

Itämistä voidaan jouduttaa siemenen esi-käsittelyllä ennen kylvöä. Siemeniä on suo-siteltavaa liottaa vedessä kylvöä edeltävänyön yli. Lumesta sulatettu vesi tai suovesi onparasta liotusvedeksi. Liotuksen jälkeen sie-menet levitetään ohueksi kerrokseksi sano-malehden päälle kuivumaan. Kylvö voidaanaloittaa heti, kun siemenet eivät enää tar-tu toisiinsa.

Kylvö tehdään muokattuun ja kunnostettuunpenkkiin. Siemen itää parhaiten lämpimässäja kosteassa maaperässä, joten avomaallekylväminen on tehtävä maanpinnan läm-mettyä riittävästi, mutta kuitenkin ennenkeskikesän paahdetta ja kuivuutta. Etelä-Suomessa sopiva kylvöaika kuuselle on tou-kokuun loppupuoliskolla ja männylle kesä-kuun alussa.

Kasvatusalustaksi valitaan joko taimitar-hamaaksi kunnostettu kivennäismaa tai tur-vepeti. Rikkakasvit kannattaa torjua ennak-

koon huolellisella kesannoinnilla tai torjun-ta-aineilla. Varsinkin männyn taimet voivatkärsiä suuria vahinkoja rikkaruohojen var-jostuksesta.

Kylvöalueelle muotoillaan metrin levyisetja noin 15 cm korkeat kylvöpenkit, jotka ta-soitetaan hyvin. Penkkien väliin jätetääntuulettumista ja työskentelyä varten puo-len metrin levyiset käytävät.

Kylvön voi tehdä joko rivi- tai hajakylvö-nä. Hajakylvössä levitetään itävyydeltäänkorkealuokkaista siementä tasaisesti kylvö-

4. Männyn ja kuusen kasvatus

4.1. Siemenestä kasvattaminen

4.1.1. Paljasjuuristen taimien kasvatus

Picea abiesPinus sylvestris


penkkiin. Siementä kuluu männyllä noin 8-12 grammaa ja kuusella noin15-25 grammaa neliömetrille. Rivikylvö tehdään laudansyrjällä painet-

tuun matalaan vakoon. Näihin 15-20 cm:n välein oleviin vakoihinsiemenet sirotellaan joko käsin tai pullon suusta. Itämisaika on2-3 viikkoa.

Jos siemeniä ei suojata harsolla, on ne suojattava 3 mm:n ker-roksella hienoa, puhdasta hiekkaa. Harsonkin kanssa suojakerros

on suositeltavaa. Harso suojaa siemeniä hyönteisiltä ja linnuilta.Erityisesti kuusen siemeniä myös hallalta. Muovin tai harson alla

haihdunta on voimakkaampaa, joten lämpiminä päivinä kyl-vöstä pitää kastella usein. Harsoa ei tarvitse ottaa pois

kastelun ajaksi, mutta lannoitusta tai torjunta-ainekäsittelyä sen läpi ei saa tehdä. Kate

poistetaan männyllä kokonaan kuukau-den kuluttua kylvöstä. Kuusella katetta

pidetään syys-lokakuun vaihteeseen (pohjoi-sessa katteen voi poistaa jo elokuun lopussa).

Havupuun paakkutaimet luokitellaan yleen-sä isoihin ja pieniin paakkuihin. Kaksi- taipuolitoistavuotiaaksi kasvatettavia taimiakasvatetaan isoissa, yli 100 cm3:n kokoisis-sa paakuissa ja pienempiä pienemmissä paa-kuissa.

Kasvatettaessa pientä 1-vuotista mäntyäsiemen kylvetään toukokuun aikana muovi-huoneessa tai vastaavassa pieniin potteihin.2-vuotiaaksi kasvatettavat männyt kylvetäänvasta kesäkuussa suurempiin potteihin myösmuovihuoneessa. Molemmissa tapauksissamuovin voi poistaa elokuun alussa. Kuusi kyl-vetään muovin alle toukokuun lopulla jamuovi poistetaan syyskuun lopussa. Etelä-Suomessa voidaan muovin sijasta käyttääharsoa, vaikka kasvatusolosuhteet eivät muo-vihuoneen veroisia olekaan.

Kylvö tehdään sormilla annostelemalla,asettamalla siemenet taitetun pahvin vakoonja siitä varovaisesti tikulla kennoon pudot-tamalla. Kylvön voi tehdä myös tarkoitukseen

kehitetyllä kylvölaitteella. Yhteen kennoonkylvettävä siemenmäärä riippuu itävyydestä.Itävyysprosentti löytyy siemenpurkista.

Itävyys>95 % - 1 siemen/kenno

85-95 % - 2 siementä/kenno75-85 % - 2-3 siementä/kenno65-75 % - 3-4 siementä/kenno55-65 % - 5 siementä/kenno

Kylvö on järkevintä tehdä kennorivi ker-rallaan, koska pieniä siemeniä on vaikea ha-vaita turpeen seasta. Osaan kennoista voi-daan kylvää eri siemenmäärä kuin toisiin,esimerkiksi reunimmaisiin kennoihin enem-män. Myös yksisiemenkylvössä on varmis-tuttava siitä, että täydennystaimia on saa-tavissa, sillä kaikki siemenet eivät idä.Siemeniä pitää riittää myös kaikkiin ken-noihin.

4.1.2. Suorakylvö paakkuihin


Siemenestä kasvattamisen lisäksi on mah-dollista kasvattaa taimet taimitarhalta saa-dusta taimimateriaalista. Taimien koulimi-sella tarkoitetaan niiden irrottamista kylvö-paikastaan ja istuttamista harvempaan kas-vutilaan. Koulinnalla pyritään tuuheutta-maan taimien juuristoa ja väljempi kasva-tustiheys lisää taimien tanakkuutta. Koulin-tamateriaalista voidaan kasvattaa sekä pal-jasjuurisia että paakkutaimia.

Kevät on paras ajankohta koulinnalle.Kuusi ja mänty on koulittava ennen kuin pi-tuuskasvu pääsee kunnolla alkuun. Poik-keuksena paakkutaimet, jotka koulitaan

isompiin paakkuihin elokuussa (kuusi) taiheinä-elokuun vaihteessa (mänty). Syyskou-linta on myös mahdollista kunhan maa, jo-hon istutetaan, ei ole routivaa.

Taimien juuristojen tulee olla haaroittu-neita ja riittävän kookkaita. Latvojen tuleeolla hyväkuntoisia. Koulinnan yhteydessäpoistetaan huonolaatuiset eli päätesilmut-tomat, monilatvaiset, vialliset, heikkojuuri-set ja alamittaiset taimet.

Harsoa tai muovia kannattaa käyttää tai-mien päällä noin kolmen viikon ajan kou-linnan jälkeen, jotta juuret vahvistuisivat no-peammin.

4.2. Koulintataimesta kasvattaminen

Katso koulintaohjeet luvusta 3.2.1. Paljas-juuristen taimien koulinta.

Ainoa ero havupuilla on koulintatiheys.Kuusen taimet koulitaan riveihin 7-10 cm:nja männyn taimet 5-6 cm:n välein. Koulin-

talautaan tehdään lovet näiden välien mu-kaan. Männyllä riviväliksi riittää 15 cm, mut-ta kuusi tarvitsee voimakkaasti leviävän pin-tajuuristonsa ansiosta tilaa noin 25 cm:äkoulintarivien väliin.

4.2.1. Paljasjuuristen taimien koulinta

Katso koulintaohjeet luvusta 3.2.2. Koulintapaakkuihin.

Jos koulinta tehdään vasta toukokuun lo-pulla tai sen jälkeen, on taimet ensimmäis-ten 2-4 viikon ajan kasvatettava joko muo-vihuoneessa tai harson alla, jonka jälkeenmuovi tai harso poistetaan. Männyn taimetovat valmiita istutukseen heinäkuun puoli-välin jälkeen, kuusen taimet loppukesällä taiseuraavana keväänä.

Paakku paakkuun koulinta

Paakku-paakkuun -menetelmässä koulitaanpieni paakkutaimi isompaan paakkuun. Isotpaakut täytetään metsätaimiturpeella.

Paakkujen keskelle tehdään kolo pikkupaa-kulle joko sormella tai sopivan kokoisella ta-pilla. Pikkupaakku painetaan koloon. Joillainkennotyypeillä on käytettävissä erityinentyötä helpottava koulintalevy. Turve tiivis-tetään kastelemalla arkki heti koulinnan jäl-keen.

4.2.2. Koulinta paakkuihin


Erikoispuulajit ja koristekasvit soveltu-vat myös pienimuotoiseen taimikasva-tukseen. Erikoispuulajien tai koriste-

kasvien kasvattamisella on mahdollisuuspäästä parempiin tuottoihin. Kannattaa kui-tenkin aina aluksi selvittää myyntimahdol-lisuudet ja –strategia. Kasvatettavat lajitkannattaa myös valita sen mukaan mitä us-koo saavansa kaupattua. Lajivalinnassa tu-lee huomioida metsäpuulajeja vakavamminkasvatettavan lajin ilmastovaatimukset. Arankasvilajin kasvattaminen liian pohjoisessasaattaa johtaa epäonnistumiseen. Myös puu-lajien erityisvaatimukset, tuhoriskit ja kas-vatustekniikka tulee selvittää tarkkaan. Eri-koisempi kasvilaji ei kuitenkaan aina mer-kitse sitä, että ne olisivat vaikeampia kas-vatettavia.

Lajien lisäysmateriaalin valinta tulee teh-dä erityisen huolellisesti ja varmistua sie-menlähteen hyvästä laadusta ja kasvatus-alueelle riittävästä talvenkestosta. Hyvänsiemenlähteen käyttö turvaa kasvattamisenonnistumisen ja helpottaa myös taimienmyyntiä.

Eteläisimmässä Suomessa ilmasto suo edel-lytykset laajan lajivalikoiman kasvatukseen.Pohjoisempana kasvatettuja taimia on useinhelpompi myydä sillä ankarampi kasvatus-paikka tuo mukanaan eräänlaisen takuun nii-den talvenkestosta, näin ainakin suuremmik-si kasvatettujen taimityyppien kohdalla.

Metlan internet-sivuilta (www.metla.fi/met-info/puulajit) löytyy tietoa ulkomaisista puu-lajeista, jotka menestyvät myös Suomessa.

5. Erikoispuulajien ja koristekasvien taimikasvatus

Quercus robur


Useimmat lehtipuut ja pensaat ovat mukaviakasvatettavia, sillä ne kasvavat huomatta-vasti havupuita nopeammin. Niinpä useatmaisemointiin tai viherrakennukseen sovel-tuvat taimet saa venytettyä muutamassavuodessa varsin kookkaiksi. Sama koskeemyös esimerkiksi leppien, tammien, jalavienja vaahteroiden metsään istutettavia taimia.

Jalot lehtipuut ovat yleensä arkoja pakka-sille, joten kestävän siemenlähteen valitse-

minen on niiden kohdalla erityisen tärkeää.Ne ovat myös myyrien, jänisten, kauriiden,peurojen ja hirvien herkkua, joten taimiensuojaaminen on tehtävä huolella.

Useat lehtipuut kasvattavat jo pienenä sy-vän paalujuuren. Niinpä ne eivät aina viihdyastioissa vaan niitä voi olla helpompi kas-vattaa syvämultaisessa kohopenkissä.

Kannattaa muistaa, että koristetaimilla onmyös omat kauppakelpoisuusvaatimuksensa.

5.1 Lehtipuut ja koristepensaat

Ulkomaisten havupuiden taimia on varsin ra-joitetusti saatavissa kotimaisilta metsäpui-den taimitarhoilta. 1990-luvulla taimituo-tanto on ollut runsainta seuraavien lajienkohdalla: siperianlehtikuusi, kontortamänty,serbiankuusi, mustakuusi sekä douglaskuusi.Kaikkia muita havupuulajeja on ollut huo-mattavasti vähemmän tarjolla. Lajeja, joistaon ollut tarjolla pieniä eriä ovat ainakin pal-samipihta, japaninpihta, siperianpihta, ko-reanpihta, lännenpihta ja purppurapihta sekäokakuusi, makedonianmänty, lännenhemlok-ki sekä tuijat.

Taimien suhteellisen vähäinen tarve, li-säysmateriaalin saatavuus sekä tiedon puu-te ovat rajoittaneet laajamittaisemman kas-vatukseen vain muutamaan yleisimmin käy-

tettyyn havupuuhun. Suurikokoisia viherra-kennustaimia on saatavilla myös erikoisem-mista lajeista, mutta usein kyse on manner-Euroopasta tuoduista taimista, joiden me-nestyminen meillä on usein kyseenalaista.

Suomeen on tuotu 1990-luvun lopussamyös ulkomailla kasvatettuja metsänviljelyyntarkoitettuja taimieriä mm. serbiankuusesta,douglaskuusesta sekä pihdoista. Tuontierienmenestymismahdollisuuksien arviointi onvaikeaa ja vaatii yleensä enemmän tausta-tietoja ja asiantuntemusta kuin mitä suo-malaiselta ostajalta tai kauppaa välittäväl-tä taholta löytyy. Turvallisinta on aina käyt-tää taimia, jotka on lisätty siemenlähteestäja joiden menestymisestä suunnitellulla vil-jelyalueella on jo aiempaa kokemusta.

5.2. Ulkomaiset havupuulajit

Ulkomaisten puulajien taimet ovat kalliim-pia kuin tavalliset kuusen ja männyntaimet.Hintaero johtuu pienistä kasvatusmääristä,kasvattamiseen liittyvästä suuremmasta ris-kistä, sekä myös monien lajien kasvattami-sessa käytettävistä enemmän käsityötä vaa-tivista kasvatustekniikoista. Hinnassa onyleensä myös ns. erikoisuuslisä minkä vuoksivähiten kasvatetut lajit ovat yleensä kalleim-pia riippumatta varsinaisista tuotantokus-

tannuksista. 1990-luvun puolenvälin jälkeenlehtikuusta on saanut alle 0,35 euron kap-palehintaan. Kontortamänty ja mustakuusiovat maksaneet Etelä-Suomen tarhoilla 0,35-0,5 euroa, serbiankuusi hieman enemmän jadouglaskuusen hinta on ollut lähellä 0,65 eu-roa. 2- vuotisten pihtakennotaimen on voinutostaa metsikkötaimena lajista riippuen 0,7-0,8 euron hintaan.

5.3. Taimien hinta


Havupuiden alkukehitys on lehtipuita hi-taampaa, mutta muuten kasvatus ei vaadivälttämättä sen monimutkaisempaa taimi-tarhatekniikkaa tai erikoisia kasvatustiloja.Siemeniä on myös tarjolla huomattavasti tai-mia parempi valikoima ja itse kasvatetut tai-met ovat monin verroin halvempia.

Siemenet tulee hankkia toimittajalta, jokailmoittaa siementen keruupaikat. EsimerkiksiArboretum Mustila Elimäellä ylläpitää sie-menvarastoa, jonka lajit käsittävät läheskaikki tässä esitellyt Suomessa menestyvätpuulajit.

Siemeniä voi myös kerätä itse. Tällöin ontärkeää, että pystytään arvioimaan kerättä-vien puiden sopivuus emopuiksi. Havupuutovat ristipölytteisiä ja kerättävien puiden tu-lisi kasvaa metsiköissä. Yksittäiset puut taipienet puuryhmät eivät mahdollista kunnon

pölytystä ja tuottavat laadultaan huonoa tailähes itämätöntä siementä. Emopuiden tuleemyös olla ulkonäöltään terveitä ja hyväkun-toisia, sillä se viittaa siihen, että myös nii-den jälkeläisillä olisi edellytykset kehittyävastaavalla tavalla.

Kaikki havupuusiemenet kypsyvät loppu-syksyyn mennessä (Taulukko 2.). Siemenetovat kypsiä kun niiden siemenvalkuainenmuuttuu kiinteäksi. Useilla lajeilla myös kä-pyjen värinmuutos vihreästä keltaiseksi tairuskeaksi on myös hyvä merkki siementenvalmistumisesta. Pihdat, douglaskuusi sekämm. makedonianmänty karisevat pian kyp-symisen jälkeen. Useimmilla kuusilla ja män-nyillä menee kuukausia ennenkuin sieme-net vapautuvat käpysuomujen alta tuulenkuljeteltaviksi.

5.4. Taimien kasvattaminen siemenestä

Taulukko 2. Eri puulajien siemenien ominaisuuksia.

Puulaji Aika jolloin siemen Siemenen esikäsittelyt:kypsyy / karisee stratifiointi: suositeltava(1=tammikuu jne.) lämmin-/ kylmä- liotusaika vrk

Pihdat Abies sp. 9-10 / 9-11 - / (1 kk) 2A. amabilis 9-10 / 9-11 - / 1-2 kk 2-3

Valehemlokit Chamaecyparis 9-10 / 10-11 - / 2-4 kk ei merkitystäKatajat Juniperus 9-10 / 11-04 4-5 kk / 4-5 kk ei merkitystäLehtikuuset Larix 9-10 / 10-11 - / ( 1 kk) 2Kuuset Picea 9-10 / 12-04 - / - ei liotetaMännyt Pinus 9-10 / 02-04 - / - ei lioteta

P. peuce 9-10 / 9-10 - / 2-3 kk 2P. cembra 9-10 / 9-10 2 kk / 2-3 kk 2-3

Douglaskuusi Pseudotsuga 9-10 / 9-11 - / (1 kk) 2Marjakuuset Taxus 9-10 / 10-11 4-5 kk / 4-5 kk ei merkitystäTuijat Thuja 9-10 / 10-11 - / 1-2 kk ei lioteta Hemlokit Tsuga 9-10 / 10-11 - / 1-2 kk ei tarpeen

Taulukon 2. ohjeet ja aikamäärät ovat suosituksia ja yleisohjeita. Puusukujen sisällä on vaih-telua lajien välillä. Siemenerät myös poikkeavat eri vuosina toisistaan, samoin siemenen ikäja varastointitapa vaikuttavat esikäsittelyjen laatuun ja kestoon.


Siemenen stratifiointi eli kylmäkäsittelyjäljittelee luonnon talvea. Esikäsittelynä setarkoittaa kostutetun siemenen säilyttämis-tä +1 - +5 C lämpötilassa. Itse kerätty sie-men on helpointa kylvää syksyllä ulos, jol-loin siemen saa käsittelyn automaattisesti.Kuivan siemenen käsittely aloitetaan kevät-talvella. Liotettu siemen kylvetään valmiik-si kylvölaatikoihin tai säilötään hiekan taiturpeen seassa. Kylvölaatikot ja siemenpus-sit säilytetään kevääseen asti jääkaapissa taikellarissa tms. paikassa. Kellareissa siemenetovat alttiina jyrsijöille, muoviin pussitettusiemen taas homehtuu helposti.

Kylmäkäsittelyä edeltävä lämminstrati-fiointi suoritetaan helpoimmin kylvämälläsiemen alkukesällä ulos. Kesän ja sitä seu-raavan talven jälkeen siemen on valmis itä-mään.

Taulukossa 2. oleva stratifiointiaika on su-luissa mikäli se ei ole välttämätön siemen-ten itämiselle. Suositeltu stratifiointi no-peuttaa itämistä ja saa siemenerän itämääntasaisemmin. Myös lajit, joille esikäsittelytilmoitetaan välttämättömiksi itävät aikanaanilman käsittelyjäkin, mutta vasta seuraava-na vuonna.

Siemeniä säilytetään ilmakuivina tiiviis-sä rasioissa +1 - +5 lämpötilassa. Näin säi-lyttäen siemenet säilyvät itämiskykyisinäuseita vuosia. Eräät pihtalajit vanhenevat hy-vinkin nopeasti kun taas kuuset ja männytvoivat säilyä itämiskykyisinä 10-20 vuotta.Pitkäaikaisempaa säilytystä varten havupuunsiemenet voidaan myös pakastaa, mutta täl-löin siemenien on oltava riittävän kuivia.

Liotus ei ole välttämätön, mutta yleensänopeuttaa itämisprosessin tai esikäsittely-vaiheen käynnistymistä ja on suositeltavatoimenpide. Päivää pidemmässä liotuksessaveden vaihtaminen estää homekasvustojenmuodostumisen liotusveteen. Ohutkuorisim-mat siemenet saattavat hajota liotuksessa.

Siemenet on syytä kylvää varhain, jotta neehtivät kehittyä riittävästi ennen ensim-mäistä talvea. Siemenet voi kylvää huhti-kuussa muovihuoneeseen tai toukokuussasuoraan ulos. Ulos kylvetyt taimet jäävät hie-man pienemmiksi, mutta ovat yleensä va-paita muovihuoneissa kylvöksiä uhkaavistasienitaudeista.

Monien havupuiden ongelmana on ensim-mäisen ja myös usein toisen vuoden liianmyöhään syksyllä jatkuva kasvu, mistä seu-raa puutumattomien latvojen paleltuminen.Onnistunutta talvehtimista pyritään ammat-timaisessa kasvattamisessa varmistamaanmm. taimien lyhytpäiväkäsittelyllä, lannoi-tuksen (loppukesällä PK-lannoitus ilman typ-peä) ja kastelun säätelyllä.

Monet havupuut ovat kevättalvella alttii-ta ahavalle. Sen vuoksi talvehtimispaikan tu-lisi mieluiten olla runsasluminen sekä suo-jassa tuulilta ja auringolta.


Runsas kastelu varsinkin kasvatuksen alku-vaiheessa tiivistää maata avomaatarhoilla.Rivivälit on harattava viimeistään kolmen vii-kon kuluttua koulimisesta. Siinä ajassa en-simmäiset rikkaruohotkin ovat jo ilmaantu-neet, joten haraus on tarpeen niidenkin tor-jumiseksi. Rikkakasvit kannattaa aina tor-jua niiden ollessa vielä pieniä.

Ennen ensimmäistä harausta on annetta-va myös ensimmäinen erä lannoitusta, jol-loin se harauksen ansiosta sekoittuu maahan.Harana voidaan käyttää ns. heiluriharaa, jos-sa on noin 10-15 cm:n terä, piikkiteräistäharaa tai kapeakärkistä kuokkaa. Haraukseenon myös olemassa moottoroituja apuvälinei-tä.

Rikkakasvien torjunta-aineita ei voi käyt-tää koivun kasvun aikaan. Kitkentä käsin tai

koneella on ainoa suositeltava tapa päästärikkaruohoista eroon. Torjunta-aineen käyt-tö on mahdollista vain syyskoulinnoissa. Josaineita kuitenkin käytetään, on annostelu jalevitys tehtävä erittäin huolellisesti. Multa-vaan ja humuspitoiseen maahan käytetäänsuurempia määriä torjunta-aineita kuin ka-rumpiin hiekkamaihin.

Harauksia kannattaa tehdä koko kesänajan noin 2-3 viikon välein. Runsaiden sa-teiden jälkeen on aina hyvä harata, koskavesi tiivistää maata. Rivivälit pidetään puh-taina haraamalla tai torjunta-aineella. Tai-mien välistä on vaikea poistaa rikkaruohojamuuten kuin käsin kitkemällä. Jos rikkaruo-hot ovat ehtineet kasvaa taimien mittaisik-si, on käsin kitkeminen myös tarpeen.

6.1. Maan hoito ja rikkaruohojen torjunta

Kasteluvettä kuluu kesän aikana suuria mää-riä, minkä takia vesi on saatava taimien lä-heltä. Parasta taimille on järvi- tai jokivesi.Vesijohtovettä voidaan toki käyttää, muttasitä on hyvä seisottaa jonkin aikaa esimer-kiksi tynnyrissä lämpenemisen ja hapettu-

misen takia.Koivu haihduttaa vettä enemmän kuin ha-

vupuut, joten se tarvitsee enemmän kaste-luvettä. Pienillä tarhoilla riittää kastelukan-nu, mutta isommilla kastelu kannattaa jär-jestää puutarhoihin tarkoitettujen sadetti-

6.2. Kastelu ja tuuletus

Samat ohjeet sopivat sekä havu- ettälehtipuille muuten paitsi lannoituksenosalta.

Hoitotyöt:- Peruslannoitus- Rivivälien haraaminen (2-3 viikon välein)- Kitkentä käsin- Kastelu- Tuuletus- Lannoitus (hoito- ja syyslannoitus)

6. Hoitotyöt kasvukauden aikana

mien avulla. Sadettimet ovat hyvä vaihto-ehto, jos työ tuntuu liian raskaalta käsipe-lillä.

Sää on ratkaiseva kastelumääriin vaikut-tava tekijä. Lämpimällä ja tuulisella säällähaihdunta on voimakasta ja vettä annetaanrunsaammin, tyynellä ja sateisella säällä kas-telutarve pienenee. Muovihuoneissa liika-kastelu on yleinen virhe, kun taas avomaal-la maa jää helposti liian kuivaksi.

Itämisvaiheessa (1-3 viikkoa siementenkylvämisestä) kosteuden tarve on suuri.Kylvöksen pinnan on oltava jatkuvasti kos-tea, mutta seisovaa vettä siemenet eivät sie-dä. Päivittäin annettava vesimäärä on 2-5litraa neliömetrille ja se suositellaan annet-tavaksi useassa erässä. Tasaisen kosteudenylläpitäminen itämisaikana on siemenestäkasvattamisen kaikkein tärkein tehtävä.

Kastelutarpeen tietää paljasjuurisia taimiakasvatettaessa ”sormituntumalla” ja paak-kutaimilla taimikennostoja tai -arkkeja pun-nitsemalla. Oikea paino riippuu kenno- taiarkkityypistä. Paakkutaimilla sopiva kosteusvoidaan tarkistaa myös kohottamalla kas-vualustaa ja kokeilemalla sen pohjan kos-teutta. Kennoja kasteltaessa on hyvä muis-taa, ettei vesi siirry kennon seinämien läpi.Arkin tai kennoston reunimmaiset kennothaihduttavat vettä voimakkaimmin, joten onhuolehdittava, että myös ne saavat riittä-västi vettä. Harsoa ei tarvitse poistaa kaste-lun ajaksi.

Sirkkataimivaiheen jälkeen taimia kastel-laan harvemmin, mutta kerralla annetaan

enemmän vettä. Liian useat kastelukerratpienellä vesimäärällä saattaa homehduttaapintamaan, vaikka juuret kärsisivätkin kui-vuudesta. Avomaatarhalla maa kannattaa ha-rata kastelun jälkeen, ettei se tiivisty lii-kaa.

Tuuletuksella säädellään kosteutta ja läm-pötilaa. Erityisesti rauduskoivu ei pidä pit-käaikaisesta liikakosteudesta. Muovihuo-neessa ja harsonalaisessa tarhassa on pidet-tävä lämpömittaria tuuletustarpeen määrit-tämistä varten. Mittari sijoitetaan lähelle tai-mia ja lämpötilaa tarkkaillaan päivittäin.Tavoitelämpötila on +22-25 astetta (ºC). Joslämpö nousee yli 25 asteen, nostetaan har-son reunoja tai avataan muovihuoneen pää-tyluukut. Luukut suljetaan, ennen kuin läm-pötila laskee alle 20 asteen.

Paakkutaimien kasvatuksessa tuuletustaedistetään siten, että kahden taimilaatikko-rivin jälkeen jätetään noin puolen metrin le-vyinen tyhjä väli ennen seuraavaa riviä.


Lannoituksella pyritään luomaan kasvualus-taan sellaiset ravinneolosuhteet, missä pys-tytään tuottamaan tasapainoisia ja terveitä,istutuksen jälkeen mukautumiskykyisiä tai-mia.

Lannoittamisessa perussääntönä on, ettäliian pienet määrät aiheuttavat kasvutap-pioita ja liian suuret taas altistumista kasvi-taudeille. Käytännössä lannoituksen ongel-mat kiteytyvät kysymyksiin: kuinka paljon,missä suhteessa, missä muodossa ja milloinravinteita on annettava.

Metsäpuun taimia lannoitetaan klooriva-pailla moniravinnelannoitteilla. Lannoitteitaja lannoitusohjeita saa maataloustarvikkei-ta myyvien liikkeitten kautta.

Ravinteiden anto on usein jaettu perus-lannoitukseen, hoitolannoitukseen ja syys-lannoitukseen. Peruslannoituksella tarkoite-taan ravinteiden, usein myös kalkin, sekoit-tamista kasvualustaan ennen siemenien kyl-vämistä. Peruslannoitustarve suositellaanmääritettäväksi maa-analyysin perusteella jaravinteet annettavaksi hidasliukoisina lan-noitteina. Turpeeseen lisättävän kalkitusai-neen ja lannoitteen määrän lisäksi niiden se-koitustasaisuus vaikuttaa taimien laatuun.

Hoitolannoituksella ylläpidetään kasvu-alustan ravinteisuutta antamalla ravinteethelppoliukoisessa muodossa kasvukauden ai-kana. Ravinteet annetaan joko vesiliukoise-na kasteluveden mukana, lannoiterakeinakasvualustan pintaan tai sijoituslannoitet-

tuna taimirivien väliin. Hoitolannoite an-netaan yleensä määräajoin tasasuuruisinaannoksina.

Syyslannoituksessa ravinteet annetaan tai-mien kasvun hidastuttua tai sen päättymisenjälkeen. Tällöin taimien ravinnepitoisuus voinousta ilman, että lannoitus vaikuttaa tai-mien kasvuun tai karaistumiseen. Tätä tai-mien ravinnepitoisuuden kohottamista syys-lannoituksella on ruvettu kutsumaan ravin-netankkaukseksi. Sen on havaittu paranta-van taimien juurtumista ja lisäävän niidenkilpailukykyä pintakasvillisuutta vastaan.

Kesäkuussa taimet tarvitsevat typpeä, hei-näkuussa fosforia ja elokuussa kaliumia elisamaa lannoitetta ei käytetä koko kesää.Typpilannoitteita ei käytetä syksyllä, koskatyppi haittaa taimien varautumista talveenja taimet saattavat kärsiä pakkasvaurioita.

Jos lannoitetaan rakeisilla lannoitteilla,maa kastellaan ennen lannoitusta sekä lan-noituksen jälkeen. Näin ravinteet liukenevatveteen ja ovat taimien käytettävissä. Joslannoite annetaan veden mukana, on tai-mitarha myös kasteltava oikeaan kosteuteenlannoituksen jälkeen.

Tarkkaa lannoitustarvetta on vaikea ar-vioida silmällä. Kasvualustan ravinnetaso voi-daan mitata puristenesteen johtokykymitta-rilla. Mittarin saatat löytää 4H-yhdistykses-täsi tai 4H-piiristä, mutta ainakin maata-loustarvikkeita myyvästä liikkeestä.


6.3. Lannoitus


Esimerkkejä lannoitustyypeistä:- Kekkilän Turve-Superex on täysin vesi-

liukoinen NPK-lannoite, joka sisältää sivu- ja hivenravinteita.

- Kekkilän Taimi-Superex - Kekkilän Syys-Superex on typetön ja täysin

vesiliukoinen PK-lannoite.

Huom!Lannoitemäärät ovat vain esimerkkejä!Oikea lannoitemäärä riippuu lannoittees-ta ja eri valmistajien lannoitteet annos-tellaan eri tavalla. Lannoitteiden muka-na saat ohjeet käytettävistä lannoite-määristä!

Koivulla ensimmäisen kasvukauden lannoit-teet annetaan vesiliukoisina. Myöhemminvoidaan käyttää myös rakeisia lannoitteita,mitkä levitetään käsin joko hajalannoituk-sena tai rivien väliin. Lannoiterakeita ei sai-si jäädä taimien lehdille, joten ne raviste-taan alas. Lannoituksen jälkeen taimitarhakastellaan ja harataan.

Koulittujen paljasjuuritaimien kasvatus-lannoitukset

Lannoituksista noin puolet annetaan kou-linnan jälkeen kasvatuslannoituksina. Perus-ja kasvatuslannoitteen yhteismäärä on esi-merkiksi 8-10 kg aarille. Lannoitukseen käy-tetään salpietaria 2 viikkoa koulinnan jälkeenja kesäkuun puolivälissä. Myöhemmin käyte-tään moniravinnelannoitetta. Kasvukaudenviimeinen lannoitus tehdään typpivapaallalannoitteella.

Kennotaimien kasvatuslannoitukset

Lannoittaminen aloitetaan, kun taimet ovatnelilehtiasteessa. Täydennysistutuksen jaharventamisen jälkeen on tosin jätettäväpari viikkoa. Lannoite levitetään tasaisestija mieluiten useassa pienessä erässä.

Lannoitetta annetaan kerralla noin 0,6-1kg aarille. Kesäkuussa lannoitetaan joka viik-ko, heinäkuussa joka toinen viikko. Viimei-nen lannoitus annetaan heinä-elokuun vaih-teessa, ja tällöin käytetään typetöntä lan-noitetta.

Veteen liuotettavat lannoitteet on annet-tava mietoina liuoksina, esimerkiksi 0,1 %:nvahvuisena (100 grammaa lannoitetta 100 lit-raan vettä). Vettä ei kuitenkaan saa antaa tai-mille liikaa, vaan viileällä tai kostealla säällävoidaan antaa väkevämpää lannoiteseosta.Liuoksen väkevyys riippuu lannoitteesta, mut-ta esimerkiksi 0,5 %:n liuoksen saa sekoitta-malla 100 grammaa lannoitetta 20 litraan vet-tä. Väkevämpää liuosta kuin 0,5 %:sta ei voiyleensä käyttää.

6.3.1. Koivun lannoitus

Koulittujen taimien kasvatuslannoituksetaloitetaan niin paljasjuurisilla kuin paakku-taimillakin 2 viikkoa koulinnan jälkeen. Ensinlannoitetaan salpietarilla ja käsittely toiste-taan parin viikon kuluttua. Myöhemmin ke-sällä lannoitetaan moniravinnelannoitteella,ja loppukesästä typettömällä lannoitteella.Lannoitustiheyttä ja –määriä suunniteltaes-sa otetaan huomioon peruslannoituksenmäärä, taimien elinvoimaisuus ja kasvu.Kylmänä kesänä taimien kasvu on heikompaa

kuin lämpimänä kesänä, joten lannoitustar-vekin on pienempi.

Kylvösten kasvatuslannoitukset aloitetaan,kun siemenkuori irtoaa sirkkataimen kärjes-tä. Ensimmäisenä kasvukautena lannoitteetannetaan veteen liuotettuina. Lannoituksiajatketaan heinä-elokuun vaihteeseen saak-ka. Lannoitteet annetaan mieluiten useinapieninä erinä esimerkiksi viikoittain. Lannoi-teliuoksen väkevyys riippuu lannoitteesta.

6.3.2. Havupuut


Heinäkuun puolivälin jälkeen ei saa lan-noittaa typpipitoisilla lannoitteilla, jotta tai-met lopettaisivat kasvun ajoissa ennen tal-ven tuloa.

Turveruukkutaimien kasvatuslannoitus aloi-tetaan kaksi viikkoa koulinnasta. Taimet lan-noitetaan veteen liuotetuilla moniravinne-lannoitteilla. Taimet kastellaan puhtaalla ve-

dellä ennen lannoitusta sekä sen jälkeen.Maan ravinteisuus olisi hyvä mitata aina-

kin kerran kasvukaudessa puristenesteen joh-tokykymittauksella. Mittaustuloksen perus-teella on helppo suunnitella tulevia lannoi-tuksia. Ravinteiden epätasapaino aiheuttaakasvuhäiriöitä varsinkin alkukesästä, kunkasvu on voimakkaimmillaan.

Paakkutaimien juuret imevät hiekasta liikaaravinteita, jos paakkutaimien juuret kasva-vat ulos paakusta. Lisäksi osa tärkeistä hius-juurista jää paakun ulkopuolelle ja kun nenostetaan istutettaviksi metsään, paakun ul-kopuolelle kasvaneet juuret kuolevat.

Liiallinen juurten uloskasvu voidaan estääkohottamalla kennolaatikot heinäkuun lop-pupuolella parin päivän – viikon ajaksi noin10 cm:n korkeuteen esimerkiksi tukemalla nereunoistaan lankkujen päälle. Tämä toiste-taan, jos juuret yhä uhkaavat kasvaa poh-jahiekkaan. Elokuun jälkeen taimilaatikoitaei enää saa kohotella.

6.4. Kohotettu kasvatus

Taimien karaisu aloitetaan keskikesällä pitä-mällä muovihuoneen luukkuja aluksi pitem-pään auki. Taimien ollessa 4 cm:n mittaisialuukkuja pidetään auki öisinkin. Muovi pois-

tetaan kokonaan heinäkuun puolivälin tie-noilla, viimeistään elokuun alussa. Muovi onpoistettava riittävän ajoissa, jotta taimet eh-tivät valmistautua talveen.

6.5. Muovihuonetaimien karaisu

Yli talven taimitarhalla säilytettävät taimet va-rastoidaan joko ulkona lumen alla tai jäähdy-tetyssä varastossa. Paljasjuuriset taimet tal-vehtivat yleensä kasvatuspenkissä ja ne nos-tetaan keväällä juuri ennen metsään lähettä-mistä. Ne voidaan nostaa myös syksyllä ja va-leistuttaa lajitelluissa nipuissa vinoon asen-toon keväällä säkitettäväksi. Paljasjuurisia tai-mia voidaan myös varastoida jäähdytetyissä va-rastoissa.

Havupuiden paakkutaimet varastoidaan avo-maalla lumen alla tai jäähdytetyssä varastos-sa. Avomaalla varastoitaessa havupuuntaimetpidetään joko kasvatusarkeissaan tai lajitellaanja siirretään ritiläpohjaisiin muovilaatikoihin.

Koivun paakkutaimia varastoidaan valeistu-tuksessa tai jäähdytetyssä varastossa. Taimetvoidaan esimerkiksi säkittää jo syksyllä ja va-rastoida ne makuullaan avomaalla lumen alla.

6.6. Talvivarastointi

Ensimmäinen tuhojen torjuntakeino on oi-keanlaisen kasvatuspaikan valinta. Ongelmiatulee varmasti, jos taimitarha sijoitetaan var-joisaan tai maapohjaltaan huonoon paik-kaan. Taimitarha on hyvä perustaa lähelle pi-hapiiriä, missä sitä on helppo tarkkailla, eikäse altistu eläintuhoille (hirvi, jänis, ym.).

Taudit, hyönteiset ja rikkakasvit pyritääntorjumaan ennakkoon eli pitämällä taimitar-ha hyvässä kunnossa ja tekemällä hoitotyötoikein ja oikeaan aikaan. Aina se ei kuiten-kaan riitä, vaan joudutaan turvautumaan tor-junta-aineisiin. Jokaiselle tuholaiselle onoma torjunta-aineensa, joten tauti tai tuhoon ensin tunnistettava.

Torjunta-aineita käytetään heti, kun oi-reita esiintyy. Torjunta-aineet ovat myrkyl-lisiä kemikaaleja, joita käytettäessä on ainaoltava riittävät suojavarusteet ja noudatet-tava kirjaimellisesti käyttöohjeita. Yliannos-

tus tappaa paitsi tuholaisen, usein myös tai-men. Kaikista torjunta-aineista on saatavil-la käyttöturvallisuustiedote, mistä saattarkat tiedot tuotteesta ja sen käytöstä.Käyttöturvallisuustiedote tulee tuotteen mu-kana.

Suojainten tarpeellisuudesta kerrotaan tar-kemmin käyttöturvallisuustiedotteissa sekäpakkausten kyljissä. Yleisohjeena on, että ul-kona nestemäistä ainetta levitettäessä pu-keudutaan suojahaalareihin (sadeasu on myöshyvä), kumisaappaisiin, suojahansikkaisiin japäähineeseen tai huppuun. Hengityssuojaintakäytetään, jos aine on herkästi pölyävää taihöyrystyvää. Muovihuoneissa on joidenkin ai-neiden kohdalla käytettävä kokonaamaria.Torjunta-aineiden käsittelyn jälkeen on ainapeseydyttävä!

Metsä- ja taimituhoista löytyy kattava kuvaussekä interaktiivinen tunnistuspalvelu Metlan in-ternet-sivuilta (www.metla.fi/metinfo/met-sienterveys).

Havu- sekä lehtipuut

Tukkimiehentäi on runsaan sentin pituinen,tummanruskea kovakuoriainen, jolla on pit-kä kärsä. Se syö istutusaloilla taimien kuor-ta varsinkin alkukesällä. Tukkimiehentäi –tu-hojen torjumiseksi taimet käsitellään jo tai-mitarhalla torjunta-aineella.

Taimipoltteen oireita ovat siementenhuono itävyys tai pienien sirkkataimien kaa-tuminen ja lakastuminen. Seurauksena onepätasainen ja aukkoinen kylvös, koska tau-ti leviää sairaista ympärillä oleviin taimiin.Taimipolte torjutaan käyttämällä hyvälaa-tuista siementä, uutta turvetta kasvualus-tana sekä idättämällä siemenet riittävän läm-pimässä paikassa. Siemenet voidaan myöskäsitellä peittausaineella joko ennen kylvöätai kastelun yhteydessä kylvön jälkeen.

Harmaahome -sientä esiintyy kaikkiallaluonnossa. Se aiheuttaa taimen pinnalle har-

7. Taimituhot

7.1. Taimituhojen torjunta

7.2. Yleisimpiä taimituhojen aiheuttajia



maata villavaa rihmastoa, mikä leviää kuol-leista ja heikentyneistä kasvinosista ter-veisiin oksiin. Harmaahome leviää varsin-kin tiheiden kasvustojen alaosissa ja sen val-taamat kasvinosat kuolevat. Taimen tyviosanvioittuminen voi tappaa koko taimen. Koi-vulle sieni voi aiheuttaa myös laikkutautia.Harmaahomeelle taimet altistuvat erityises-ti kostealla ja viileällä säällä. Varsinkin kui-vuuden ja hallan vaurioittamat taimet ovatherkkiä tartunnalle.

Harmaahome torjutaan taimien tiheyttäväljentämällä tuuletuksen parantamiseksi,ylikastelun välttämisellä sekä kuolleita tai-mia poistamalla. Kemiallisesti tautia voi tor-jua siihen hyväksytyillä torjunta-aineilla.

Halla aiheuttaa tuhoja varsinkin kuusentaimistossa. Välttämällä alavia paikkoja kas-vatuspaikkana estetään pahimmat vauriot.Hallaöinä avomaalla kasvavat taimet kan-nattaa suojata harsolla. Paras menetelmä tor-jua hallaa on sumutuskastelu.

Jänis- ja hirvituhojen estämiseksi taimi-tarha voidaan aidata. Jos taimitarha on pi-han läheisyydessä, on aita tarpeeton.

Myyrät voivat aiheuttaa pahoja tuhoja.Myyrien määrä vaihtelee vuosittain ja huip-puvuosina ei taimitarhan läheisyydessä saaolla runsaita heinäkasvustoja. Ennaltaehkäi-seviä keinoja ovat heinän hävitys taimistonläheltä tai taimitarhan aitaus.

Koivu

Koivunruoste on koivun pahin kasvitauti,jonka torjuntaan kannattaa perehtyä etukä-teen. Ruoste kellastuttaa koivun lehtiä joheinäkuussa ja lehdet tippuvat liian aikaisin.Ruosteen väli-isäntänä pidetään lehtikuus-ta, joten sen läheisyyttä pitäisi taimitarhaaperustaessa välttää. Tauti torjutaan siihenhyväksytyllä torjunta-aineella heti, kun en-simmäiset ruostepesäkkeet havaitaan koivunlehdillä. Torjunnassa ei saa viivytellä.

Verso- ja tyvilaikkutautia voi esiintyätaimissa jo kasvihuonekasvatuksen aikana.Oireina on tummia laikkuja taimen versossaja tyvessä. Kun laikku leviää rungon ympä-ri, taimi katkeaa. Sairailla taimilla lehdet kel-

lastuvat aikaisemmin kuin terveillä. Tautitarttuu varsinkin vioittuneisiin taimiin.Laikkutautiset taimet eivät kelpaa myytä-viksi. Tautia voidaan torjua kasvattamalla tai-met riittävän väljästi ja pitämällä kasvatus-paikka puhtaana.

Mänty

Männynlumikariste (männyntalvihome) tap-paa taimia lumen alla laikuittain. Taimet ovatlumen sulettua ruskeita. Taimet altistuvatsienelle, jos ennen pysyvää lunta sataa run-saasti vettä tai lumi sataa sulaan maahan.Lumikaristetta torjutaan käsittelemällä tal-vehtivat taimet torjunta-aineella ennen lu-men tuloa ja poistamalla homeiset luonnon-taimet lähistöltä.

Männynneulaskariste aiheuttaa syksylläensimmäisinä oireina neulasiin kellahtaviatai ruskeita laikkuja. Talven ja erityisesti ke-vään aikana neulaset voivat ruskettua ko-konaan. Suurin osa sairaista neulasista va-risee kesäkuun aikana. Tauti torjutaan pitä-mällä taimitarhan ympärillä olevat männikötharvoina, sekä siihen tarkoitetulla torjun-ta-aineella.

Versosurmassa edellisen vuoden neulasetovat keväällä harmahtavanvihreitä, rusket-tuvat sitten kantaosastaan ja lopulta koko-naan. Kärkisilmu kuolee, neulaset saattavatkääntyä sateenvarjomaisesti alaspäin, ja tai-mesta tulee kasvatuskelvoton. Tautiin altis-taa kylmä ja sateinen kesä, varjoisa kasva-tuspaikka tai ravinteiden epätasapaino. Tau-din riski on pienin, kun kasvatetaan yksivuo-tista mäntyä. Talvehtivat taimet voi suoja-ta torjunta-aineilla.

Männynversoruoste iskee kasvaviin ver-soihin ja käyristää ne. Sairastuneet taimetpitää poistaa. Sieni talvehtii haavan lehdil-lä, minkä takia haapa pitää hävittää taimi-tarhan läheisyydestä.

Kuusi

Kirvat menestyvät parhaiten hyväkasvuisis-sa taimissa. Ne imevät nesteitä neulasista,jotka kellastuvat. Kirvoja voi torjua torjun-


ta-aineilla. Pienellä taimitarhalla voi torjuakirvat ruiskuttamalla taimet vedellä, johonon lisätty mäntysuopaliuosta tai tolua. Kä-sittely toistetaan viikon kuluttua.

Punkit imevät nesteitä neulasista, mikäaiheuttaa neulasten kellastumista, ensin lai-kuittain ja vähitellen kokonaan. Versoissa onharsomaista seittiä. Tuhoa esiintyy rehevis-sä ja nopeakasvuisissa koulituissa kuusen-

taimissa. Kuivuus ja lämpö altistavat tuhoil-le. Punkkeja voi torjua toistuvalla sadetuk-sella tai muovihuonetta käyttämällä. Punk-keja voi myös torjua kemiallisesti siihen so-veltuvalla torjunta-aineella. Käsittely tois-tetaan viikon kuluttua.

Taimien kasvatuksessa on aina tavoitteenahyvä laatu. 4H kilpailee paikallisena pien-tuottajana nimenomaan tuotteiden laadullaja toimituksen joustavuudella.

Taimien on oltava terveitä, elinvoimaisiasekä muutoinkin tarkoitukseen soveltuvia.

Myytävässä taimierässä saa olla enintään5 %:a taimia, jotka eivät täytä seuraavia laa-tusuosituksia. Markkinoitavien taimien tuleetäyttää säädetyt laatuvaatimukset. Vanhoissasäädöksissä eritellyt taimien kokovaatimuk-set poistuvat käytöstä. Suomessa tuotetustaja markkinoitavasta taimierästä on ilmoitet-tava taimien vähimmäispituus taimierässäsekä paakkutaimien keskipituus.

1. Taimea ei saa luovuttaa, jos siinä esiintyyoireita seuraavista sienituhoista: lumikaris-te, musta lumihome, männynversosyöpä,männynversoruoste, juurilaho, harmaahome,koivunruoste, koivun versolaikkutauti. Män-nynneulaskaristeen vioittamat taimet hylä-tään, mikäli yli 10 %:a neulasista on saas-tuneita tai mikäli sieni on levinnyt uuteenkasvaimeen. Taimien muotovirheet, kuten

peltoluteen aiheuttamat kasvuhäiriöt, kor-jautuvat istutuksen jälkeen, joten niihin voisuhtautua lievemmin.

2. Paakkutaimien tulee täyttää paakun tila-vuudelle ja kasvatustiheydelle asetetut vaa-timukset.

3. Taimen rungon sekä juuriston tulee ollasuoria. Juuristossa pitää olla riittävästi si-vujuuria ja sen pitää olla muuten kunnos-sa.

4. Havupuun taimilla tulee olla normaali lat-vakasvain, eikä taimella saa olla useita lat-voja (kuusella sallitaan kaksilatvaisuus).

5. Taimessa ei saa olla haitallisia kuoriviko-ja tai repeytymiä.

Paakkutaimien paakkujen tulee olla ehjiä jayhdessä paakussa tulee kasvaa vain yksi tai-mi. Kennojen ulkopuolelle yli 2 cm:ä kasva-neet juuret leikataan pois esim. vesurillatai puukolla.

8. Myyntikunnostus ja pakkaaminen

8.1. Taimien laatuvaatimukset


Paljasjuuritaimet

Tarhasta ei kannata nostaa kerralla kuin päi-vän aikana istutettava taimimäärä, jos tai-met istutetaan kotimetsään. Istutusalueellataimet on heti valeistutettava kosteaan javarjoisaan paikkaan.

Jos taimet myydään, on ostajan kanssa so-vittava, milloin taimet nostetaan ja minnevarastoidaan. Suositeltava vaihtoehto on vie-dä taimet suoraan istutusalueelle, missä nevaleistutetaan. Väärällä käsittelyllä voidaanparin vuoden työ tuhota jopa muutamassatunnissa.

Turvallisinta taimien kannalta on nostaane lepokauden aikana eli ennen pituuskas-vun alkamista keväällä. Maan pitää olla su-laa juurten syvyydeltä, eikä jäisestä maastasaa juuria repiä. Koska taimia ei vielä niinvarhaisessa vaiheessa voi metsään istuttaa,on kylmävarastointi ainoa vaihtoehto.

Erityisen tärkeää on kuitenkin muistaa,että jos pituuskasvu on jo käynnistynyt,ei taimia saa lyhyeksikään aikaa varastoi-da pimeään, vaan ne on valeistutettava!Kun elintoiminnot ovat jo täydessä käynnis-sä, aiheuttaa pimeä taimille shokin, josta neeivät välttämättä toivu.

Kuivalla ilmalla tarha on hyvä kastella paripäivää ennen noston aloittamista. Taimianostettaessa kaivetaan ensin terävällä pis-tolapiolla vähintään juurten syvyinen vakotaimirivin viereen niin, ettei taimien juuriavahingoiteta. Tämän jälkeen rivin toiseltapuolelta kaadetaan koko rivi vakoon. Samallairrotetaan maa ja juuret toisistaan, apuna voikäyttää talikkoa, jos maa on erityisen tii-vistä. Taimet nostetaan varovasti ylös, las-ketaan ja laitetaan nippuihin. On varotta-va, etteivät juuret repeydy eivätkä ohuethiusjuuret katkeile. Taimet irrotetaan multa-paakuista tarvittaessa käsin, ja samalla var-mistetaan, että juuret irtoavat toisistaan.Kaikkea multaa ei tarvitse juurista irrottaa,sillä se suojaa niitä.

Nippuun laitetaan 50 kappaletta kuusentai männyn taimia. Joskus varsinkin kuusentaimet ovat niin suuria, että tehdään 25 kap-paleen nippuja. Koivun taimia laitetaan so-pimuksen mukaan yleensä 10 tai 25 kappa-letta nippuun. Niput sidotaan narulla niin lu-jasti, että ne kestävät koossa. Narun alle oli-si hyvä laittaa paperi tai muovisuikale suo-jaamaan taimien kuorta. Niput siirretään en-sin tarhan lähelle valeistutukseen, josta nesiirretään kylmävarastoon tai kuljetuspak-kauksiin.

Taimet voidaan kylmävarastoida joko kas-vattajan kotona tai ostajan varastossa.Kylmävarastoksi kelpaa esim. maakellari taityhjä, viileä navetta. Varasto valmistellaankevättä varten tuomalla sinne lunta tai jää-tä, joka tiivistetään. Lumen tai jään päällelevitetään sahanpurua tai turvetta. Ikkunatpeitetään, ettei aurinko pääse lämmittämäänvarastoa. Taiminiput laitetaan turpeen tai sa-

8.2. Taimien nosto ja luovutus myyntiin


hanpurun päälle ja nippujen reunat suojataanreunoilta kostealla turpeella.

Valeistutuksessa on tärkeää, että juuretsaavat koko ajan vettä. Tarhalla valeistutus ontaiminippujen ensimmäinen säilytyspaikka,vietiinpä taimet sitten kylmävarastoon taisuoraan metsään. Valeistutuspaikan on olta-va myös varjoisa.

Taimet kuljetetaan tavallisesti muovisäk-keihin pakattuina. Säkkien pohjalle laitetaankosteaa turvetta tai sammalta.

Paakkutaimet

Jokaisesta kennosta tai paakusta on mahdo-tonta saada myyntikelpoista taimea, koska tu-hoja syntyy aina jonkin verran. Taimierät in-ventoidaan ennen niiden luovuttamista. Jokaviides arkki tai laatikko otetaan laskettavak-si. Jos kasvusto on epätasainen, otetaan las-kettavaksi enemmän. Otantaväliä voidaan suu-rentaa, jos taimet ovat saman kokoisia ja laa-tuisia. Näytearkeista lasketaan kelvolliset tai-

met. Kaikista lasketuista näytearkeista las-ketaan myyntiin kelpaavien taimien lukumää-rän keskiarvo. Keskiarvo kerrotaan arkkien taikennojen lukumäärällä, jolloin saadaan kaik-kien myyntikelpoisten taimien lukumäärä.

Jos taimitarhalla käytetään useita kasva-tusmenetelmiä tai -materiaaleja, on kaikkisamalla menetelmällä kasvatetut taimet ero-tettava omaksi eräkseen. Taimierät erotellaan,jos käytetään useaa siemenerää, kennotyyp-piä, kasvatustapaa, turvelaatua, tai jos lan-noitus- ja torjunta-ainekäsittelyt ovat erilai-sia tai taimien ulkonäössä on huomattaviaeroja.

Kaikki vialliset sekä ali- ja ylimittaiset tai-met poistetaan. Tyhjien kennojen tilalle onlaitettava kelvollisia taimia, jos niitä tulee yli10 %.

Kennojen alapuolelle jääneet juuret vai-keuttaisivat ja hidastaisivat istutustyötä, jo-ten ne katkaistaan tarhalla. Juurten leikkaa-minen lisää uusien juurten muodostumista,mikä nopeuttaa taimien juurtumista metsään.

Taimien alkuperätodistuksissa, kauppakirjois-sa ja kasvatussopimuksissa käytetään taimienkasvatusaikaa ja -paikkaa kuvaavia tunnuksia.Kasvatusaika ilmoitetaan numeroilla.

Esimerkiksi 2-vuotisen, koulitun taimenmerkintä 1M+1A kertoo, että taimi on yhdenvuoden muovihuonekasvatuksen (M) jälkeenkoulittu kasvamaan vuodeksi avomaalle (A).Koulintamateriaalina käytetään yhä enemmänpieniä paakkutaimia, jolloin taimen merkintäon p+1.

Lyhenteitä:M muovihuonekasvatusA avomaakasvatus+ koulittu- siirto kasvatuspaikasta toiseen

(paakkutaimilla)s styroxkennotaimiv vapopaakkutaimi

Näitten merkintöjen jälkeen merkitäänpaakkutaimien kasvualustan lyhenne, joka ker-too paakun koon, muodon ja muita tarkem-pia ominaisuuksia.

Vanhat perusaineistojen merkinnät poistui-vat käytöstä vuoden 2003 alusta. Rekisteröity-mättömien taimituottajien ei tarvitse käyttääuusia luokituksia, mutta epäselvyyksien vält-tämiseksi niin kannattaa kuitenkin tehdä.Rekisteröityminen ei koske pieniä taimituotta-jia eli 4H-taimituottajien ei tarvitse rekiste-röityä. Jos haluaa rekisteröityä, niin silloinpitää noudattaa kaikkia uusia määräyksiä, muu-toin ei tarvitse. Lisätietoa Kasvintuotannon tar-kastuskeskuksen nettisivuilla (www.kttk.fi).

Metsänviljelyaineiston tuottamiseen käy-tettävä perusaineisto luokitellaan nyt seu-raavasti:

- siemenlähde tunnettu (ent. B4,B3)- valikoitu (ent. B2,B1)- alustavasti testattu (ent. A3,A2)- testattu (ent. A1)

8.3. Taimitunnukset ja –merkinnät


Kaikki taimitarhan työt taimitarhan pe-rustamisesta taimien myyntiin kannat-taa kirjata ylös, että nähdään kuinka

paljon työtä on tehty ja että pystytään las-kemaan oma tuntipalkka. Lannoitemäärätja -laadut, torjunta-ainekäsittelyt ja kaste-lutkin pitää kirjata ylös, ettei anneta taimilleliikaa tai liian vähän aineita.

Menoihin kirjataan kaikki tarvikkeet (sie-menet, koulintataimet, lannoitteet, turve…),

työvälineet (kasvatuslaatikot, harat, hans-kat...), maan vuokra ja kaikki, mitä on jou-tunut maksamaan taimitarhan takia. Tuloihinkirjataan taimista saadut tulot.

Jos myyntikelpoisia taimia on enemmänkuin olet ostajan kanssa sopinut, voi niitälaittaa vaikka kasvamaan joulupuiksi, niinvoi saada niistä vielä tulevaisuudessakin tu-loja.

9. Tuloslaskelma ja muistiinpanot

Taimiyrityksen tuloslaskelmaKasvatetut taimet:Taimien ostaja:Taimien luovutuspäivämäärä:

Menot: Määrä Hinta YhteensäTurve, kgSiemenet, kgKoulintataimet, kplLannoitteet, kgTorjunta-aineetKasvatusalustat, kplMuut tarvikkeet (harat, sadettimet, ym.), kplMaan vuokraTyöpalkat vierailleMuut kulut, (vesi ja sähkö, ym.) Menot yhteensä

Tulot: Määrä Hinta YhteensäMyyty kotitilalle, kplMyyty ulkopuoliselle, kplTulot yhteensä

Tulos (tulot-menot) euroa

Käytetty työaika tuntiaTaimitarhan perustaminenKylvö/KoulintaKasteluLannoitusTuhojen torjuntaMuut hoitotyötTaimien nosto ja pakkausTyötunnit yhteensä

Yrittäjätulo (tulos, euroa/työtunnit, h) euroa/h

Työn varmentajaAika ja paikka


Emopuu: Puu, jonka siemeniä käytetäänuusien taimien tuottamiseen.

Erikoispuulaji: Puulaji, joka on alkupe-rältään ulkomaalainen tai esiintyy luonnos-sa harvinaisena.

Hajakylvö: Siemenien levittäminen tasai-sesti hajalleen kylvöpenkkiin.

Halla: Yön alin lämpötila maanpinnassa alle0 (ºC ) kasvukauden aikana.

Harmaahome: Sieni, joka aiheuttaa har-maata villavaa rihmastoa, joka leviää kuol-leista ja heikentyneistä kasvinosista ter-veisiin oksiin.

Harsokate: Kate, joka suojaa taimia hal-lalta.

Hiusjuuret: Ohuet juuret.

Hoitolannoitus: Lannoitus, jolla ylläpide-tään kasvualustan ravinteisuutta antamallaravinteet helppoliukoisessa muodossa kas-vukauden aikana yleensä määräajoin tasa-suuruisina annoksina.

Itämisvaihe: 1-3 viikkoa siementen kyl-vämisestä.

Jalot lehtipuut: Yleisnimitys lehtipuista,jotka ovat luonnossa harvinaisia. Monia la-jeja voi tavata yleisesti istutettuina puis-toissa ja pihoilla. Luonnonvaraisia jaloja leh-tipuita Suomessa ovat tammi, saarni, vuo-rijalava, kynäjalava, lehmus ja vaahtera.

Juolavehnä: Sarakasveihin kuuluva rikka-kasvi, jota esiintyy koko maassa.

Kasvatuskenno: Kenno, jossa kasvatetaantaimia. On olemassa kovakennoja ja muuta-man kauden kestäviä kennoja (esim. Vefi).Paperi- ja styrox-kennojakin voi löytyä.

Kesannointi: Rikkakasvien annetaan kas-vaa ja välillä maa muokataan mekaanisesti,jolloin rikkakasvit kuivuu maanpinnalle.

Kirva: Yleinen tuholainen, joita on useitalajeja. Ne ovat yleensä parin millimetrin pi-tuisia ja niiden väri vaihtelee vihreän eri sä-vyistä ruskean-mustaan.

Koivunruoste: Koivun pahin kasvitauti,joka kellastuttaa koivun lehtiä jo heinä-kuussa ja lehdet tippuvat liian aikaisin.

Koulinta: Taimien irrottaminen kylvöpai-kasta tai aiemmasta kasvupaikasta ja istut-taminen väljempään kasvutilaan.

Koulintalauta: Koulintaa varten tarvitta-va pari senttiä paksu lauta, jonka toisella si-vulla lovet noin 15 cm:n välein ja laudanpäissä reiät, jotta se on helppo kiinnittää ke-peillä maahan.

Lyhytpäiväkäsittely: Menetelmä, jolla ka-raistaan taimia ammattimaisessa kasvatta-misessa.

Moniravinnelannoite: Lannoite, joka si-sältää useaa ravinneainetta.

Männynlumikariste: Eli männyntalviho-me on sieni, joka tappaa taimia lumen allalaikuittain.

Männynneulaskariste: Aiheuttaa syksylläensimmäisinä oireina neulasiin kellahtaviatai ruskeita laikkuja. Talven ja kevään aika-na neulaset voivat ruskettua kokonaan.

10. Sanasto


Männynversoruoste: Sieni, joka talvehtiihaavan lehdillä ja leviää männyn versoihinja käyristää ne.

NPK-lannoite: Typpi-Fosfori-Kalium-lan-noite.

Paakkutaimi: Taimi, jota kasvatetaan n.100-400 cm3:n kokoisissa turvepaakuissa.

Paljasjuuritaimi: Taimi, jonka juuret kas-vavat vapaasti penkissä eivätkä turvepaa-kussa. Myyntiä varten nostetaan penkistä,jolloin juuret paljaana.

Peittausaine: Torjunta-aine, jolla siemenetvoidaan käsitellä.

Peruslannoitus: Lannoitus, jossa ravinteetsekoitetaan kasvualustaan ennen siemenienkylvämistä.

Petula bendula: Rauduskoivu

Ph: Happamuus pitoisuus.

Picea abies: Kuusi

Pinus sylvestris: Mänty

PK-lannoite: Fosfori-Kalium- lannoite.

Quercus robur: Tammi

Ravinnetankkaus: Taimien ravinnepitoi-suuden kohottaminen syyslannoituksella.

Ristipölytteinen: Tarvitsee pölytykseentoista puuta.

Rivikylvö: Kylvö, joka tehdään laudansyr-jällä painettuun matalaan vakoon.

Roundup: Kemiallinen torjunta-aine.

Salpietari: Lannoite, joka sopii sellaisillemaille, joihin ei saa tai tarvitse antaa fos-foria ja joiden kaliumluokka on hyvä.

Sirkkataimi: Pieni taimi, joka on vasta ke-hityksen alkuvaiheessa.

Stratifiointi: Kylmäkäsittely, jossa kostu-tettua siementä säilytetään +1 - +5 (ºC) läm-pötilassa.

Suorakylvö: Siemen kylvetään suoraan paak-kuun.

Syyslannoitus: Lannoitus, jossa ravinteetannetaan taimien kasvun hidastuttua tai senpäättymisen jälkeen.

Taimipolte: Taimipoltesienet torjutaan käyt-tämällä uutta turvetta kasvualustana sekäidättämällä siemenet riittävän lämpimässäpaikassa.

Tolu: Desinfioiva puhdistusaine, jota käy-tetään myös hyönteismyrkkynä.

TOP: Tekemällä Oppii Parhaiten -oppimis-materiaalit löytyvät internetistä osoittees-ta www.4h-liitto.fi/top

Tukkimiehentäi: Runsaan sentin pituinen,tummanruskea kovakuoriainen, jolla on pit-kä kärsä. Syö taimien kuorta.

Turvepeti: Vähintään 5 cm paksu turve-alusta, johon siemenet kylvetään.

Valeistutus: Taimet istutetaan väliaikai-sesti nippuina kosteaan, varjoisaan paikkaan.

Verso- ja tyvilaikkutauti: Voi esiintyä tai-missa jo kasvihuonekasvatuksen aikana. Oi-reina on tummia laikkuja taimen versossaja tyvessä.

Versosurma: Surmakkasienen aiheuttamatauti, joka esiintyy pääasiassa männyllä.Toisinaan sitä tavataan myös kuusella. Tun-tomerkkeinä silmujen kuoleminen ja neu-lasten ruskettuminen.

Äestys: Maanpinnan muokkauskäsittely.

PUUNTAIMIEN KASVATUSSOPIMUS

Taimien kasvattajaOsoitePuh. Taimien myyjä ja taimien ostaja metsänhoitoyhdistys/muu

ovat tehneet keskenään seuraavan puuntaimien kasvatussopimuksen.

A. Myyjä on hankkinut taimitarhalta/muualta kplkoulittavia taimia kasvatettavaksi metsänistutukseen kelpaavaksi.

B. Myyjä kasvattaa taimia siemenestä kpl

Koulinta ja taimien hoito tapahtuu Suomen 4H-liiton taimitarhaoppaan mukaisesti 4H-toimihenkilönvalvonnassa käyttäen apuna paikallisia ammattilaisia.

Taimien kasvatustapa:

AvomaaPaperikenno, kokoTurveruukku, kokoMuovikenno, kokoMuu

metsänhoitoyhdistys/muu ostajasitoutuu lunastamaan mainitut taimet viimeistään / 200 . Ostaja tarkastaa vastaanotettavientaimien määrän ja laadun. Taimikaupassa käytetään voimassa olevia laatuvaatimuksia. Myyjä huolehtiitaimien nostosta, lajittelusta ja pakkauksesta. Ostaja vastaa taimien kuljetuksesta tilalta. Ostaja maksaakasvatuspalkkion / 200 mennessä myyjän tilille

Kasvatuspalkkio

A. Mikäli taimien kasvattaja maksaa koulittavat taimet ym. tarvikkeet ne vastaanotettuaan, myytävientaimien hinnasta vähennetään /taimi 4H-yhdistyksen kulujen peittämiseksi. Erotus jääkasvatuspalkkioksi taimien kasvattajalle.

B. Mikäli taimien kasvattaja ei maksa heti taimia ym. tarvikkeita, niiden hinta, korko ja 4H-yhdistyksen kulut /taimi vähennetään myytävien taimien hinnasta. Erotus jää kasvatuspalkkioksitaimien kasvattajalle.

Tätä sopimusta on tehty kolme kappaletta: yksi myyjälle, yksi ostajalle ja yksi 4H-yhdistykselle.

Paikka Aika / 200

ostaja taimien kasvattaja holhooja

T Suomen 4H-liittoaimitarhaopas · kouksia, mahdollisuuksia ja uhkia tai-mitarhayritykseen...

Documents

Transcript of T Suomen 4H-liittoaimitarhaopas · kouksia, mahdollisuuksia ja uhkia tai-mitarhayritykseen...