1

1/2015

2

PÄÄKIRJOITUS

Vuoden 2014 loppupuoli ja 2015 alkupuoli on ollut Suomessa vilkasta arvokeskustelun aikaa.

Siihen tietysti vaikuttaa tulossa olevat eduskunta-vaalit. Arvokeskustelu voidaan nimittää dialogiksi

kun on riittävästi vuorovaikutusta toisten kanssa. Siihen pitää mielestäni pyrkiä jotta näkökannat saadaan avattua.

Internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet mukanaan lupa-uksen informaation vapaasta liikkuvuudesta, mutta tiedonku-lun suurin pullonkaula pysyy tuolin ja näyttöpäätteen välissä. Kun tietoa on tarjolla paljon ja sitä on helppo hakea, keskittyy suurin osa meistä hakemaan omaa käsitystä tukevaa tietoa. Tietoyhteiskunnan paradoksi onkin monessa asiassa yhä suu-rempi nurkkakuntaisuus: mitä enemmän valinnanvaraa yksi-löllä on tiedon ja ihmiskontaktien suhteen, sen homogeeni-semmiksi yhteisöt muuttuvat. Internet on todellakin tehnyt maailmastamme pienemmän – mutta ei tuomalla erilaiset ih-miset yhteen vaan mahdollistamalla samanmielisten kokoon-tumiset omiksi yhteisöiksi. Tämä ei tietenkään ole huono asia kun kysymyksessä on yhdistystoiminta. Meitä yhdistää yhtei-nen halua viedä asioita eteenpäin ja mitä enemmän meitä on, sitä suurempi vaikutus meillä on asioihin.

Hallituksen kanssa pohdimme ennen Kajaanin Talvisavujen lehdistötilaisuutta, mitkä ovat niitä asioita mitä me haluam-me tuoda esille kerrottavaksi kansanedustajille ja lehdistölle.

Asiat tiivistettiin muutamaan riviin ja tällä kertaa tuloksena kirjattiin ja esitettiin seuraavat neljä asiaa:

• Pikkuteiden kunnon parantaminen on välttämätöntä, et-tä päästään tekemään työtä kaikkialla Suomessa.

• Uusiutuvan energian erityisesti metsähakkeen käytön li-säämisen edellytykset.

• Alv 14 % kotimaisille mekaanisen metsäteollisuuden puutuotteille, jotka on valmistettu sertifioiduista met-sästä peräisin olevasta raaka-aineesta.

• Energiaverotus: puun jatkojalostuksen osalta pitäisi pien-yrittäjien saada energiaveronpalautus samoin kuin maa-taloudessa.

Näistä ja muista meille yhteisistä asioista toivon vilkasta kes-kustelua, ja otan mielelläni vastaan ehdotuksia jäseniltä asiois-ta, mitä voin viedä eteenpäin. Työntäytteistä kevättä kaikille.

Terveisin Niina

toiminnanjohtajaniina.numminen@sahayrittajat.fip. 040 821 8238Olen tavoitettavissa puhelimitse ma ja ti klo 8–16.

3

Ilmoitushinnat vuonna 2015

Etukansi: 955 €2 sivu ja takakansi: 870 €Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivu310 €, 1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.

Päätoimittaja: Niina NumminenKannen kuva: Niina NumminenPainopaikka: SP-Paino Oy, NurmijärviUlkoasu ja sivuntoteutus: Kaija Laaksonen

Suomen sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden yhteistoiminta- ja etujärjestö. Se on perustettu vuonna 1946 edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jat-kaa edelleenkin. Jäsenilleen Suomen sahayrittäjä ry tarjoaa tie-toja sahaja höylätavaran sekä raakapuun hinnasta, asiakaskon-taktipalvelut, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset palvelut, atk-tukipalveluita, investointi- ja sahauskustannuslaskelmia, koulu-tusmatkoja ja retkiä, sekä Suomen sahayrittäjät-lehden neljä kertaa vuodessa, BioEnergia-lehden vuosikerran sekä Puu- ja Tekniikkalehdet.

Vuosijäsenmaksu vuonna 2014 ja 2015 on 150 €, verovähen-nyskelpoinen. Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.

Suonen sahayrittäjät on Suomen sahayrittäjät ry:n julkaise-ma ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.

Suomen sahayrittäjät ry

PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ

Vielä kerran suuret kiitokset kaikille teille, jotka olitte mukana Talvisavut-tapahtumassa Kajaanissa. Ja erityisesti Kainuun Te-rähuollon Jukalle ja Jaanalle, panoksenne tapahtuman onnis-tumiselle oli enemmän kuin merkittävä.

Tulta päin…

Talouselämän uutiset Suomesta ja maailmalta eivät ole anta-neet muutoksen merkkejä aikaisempaan verraten. Taantuma jatkuu ja ihmisiä pelotellaan kaikella ikävällä. Joskus sitä jää miettimään, onko tuon kaiken uutisoinnin tarkoituskin aiheut-taa negatiivisia tuntemuksia/seuraamuksia? Voiko yksittäinen ihminen muuttaa maailmaa ja sen kulkua?

Pystyykö yksilö kamppailemaan yleistä mielipidettä vastaan? It-se uskon vahvasti siihen, että kyllä pystyy – jos haluaa ja tahtoo.

Sodanjälkeinen jälleenrakentamisen aika oli vahvaa sahayrit-täjyyden aikaa. Tämä aikakausi, jota nyt elämme, antaa meille mahdollisuuden toimia uudelleen ”suosta vetäjinä”. Suomen Sahayrittäjät ry järjestönä ja nimenomaan jäsentensä edunval-vontajärjestönä tekee kaikkensa, että suomalainen piensaha-yrittäjyys nousee entistä enemmän esille. Aika ei tarvitse selit-täjiä eikä valittajia vaan aika tarvitsee tekijöitä.

Uskon vahvasti siihen perisuomalaiseen ajattelumalliin, et-tä työ tekijäänsä kiittää. Haasteellista ja työlästä se on, mutta

palkitsevaa – ennemmin tai myöhemmin. Meidän jäsenkent-tämme, suomalaiset sahurit ja höylärit ovat moniosaajia, joi-den osaamisen tasosta on syytä olla ylpeä. Innovatiivisuutta, muutokseen kykenevää yrittäjyyttä, luovuutta ja erityisesti ko-vaa ammattitaitoa löytyy läpi Suomen.

Eduskuntavaalit ovat ovella ja ehdokkaat lupaavat vaalitilaisuu-dessa olla juuri se oikea ehdokas, jota kannattaa äänestää. Nyt on kuitenkin hyvä hetki peräänkuuluttaa ehdokkailta heidän näkemyksiään ja ajatuksiaan piensahateollisuudesta ja sen tu-levaisuudesta.

Huhtikuussa valittava uusi eduskunta on varmasti haasteellis-ten tehtävien edessä. Siihen työlistaan, jonka eduskunta saa, haluamme liittää myös suomalaisen sahayrittäjyyden elinmah-dollisuuksien kehittämisen.

Parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä on jo esittänyt edus-kunnalle 200 miljoonan euron tasokorotuksen alemman tie-verkon ja yksityisteiden kunnossapitoon ja korjauksiin. Tässä yksi ja erittäin tärkeä painopistealue, joka on elintärkeä myös Suomen Sahayrittäjille.

Timo Ripatti timo.ripatti@sahayrittajat.fiSuomen Sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja

Suomen sahayri äjät ry, Kiljavan e 6, rak. 6, 05200 RAJAMÄKI – Puh. 040 821 8238, info@sahayri ajat.fi – www.sahayri ajat.fi

4

Saha ja Höylä Hacklin Vuoden 2014 Sahayrittäjä

Vuoden Sahayri äjä -tunnustus yllä Markku ja Mikko Hacklinin. Kävin onni elemassa veljeksiä ennen Talvisavuja ja oli ilo huomata, e ä he olivat aidos ilahtuneita valinnasta.

5

Saha- ja höylä Hacklinilla on teh-ty sukupolvenvaihdos vuon-na 2003. Sukupolvenvaihdos oli maatalouspohjainen, mut-

ta koski myös sahaustoimintaa. Mark-ku Hacklin on 43-vuotias ja koulutuksel-taan agrologi (AMK) ja Mikko Hacklin on 39-vuotias ja on opiskellut rakennusinsi-nöörin tutkintoa. He työllistävät itsensä lisäksi kesäisin lapsensa. Heillä on kum-mallakin 30-vuoden kokemus alalta, jos-ta sahausta ovat harjoittaneet päätoi-misesti parikymmentä vuotta. Töitä on paiskittu 12-vuotiaasta saakka. Kun pi-tuus ei riittänyt isä valmisti apuvälinei-tä. Vuonna 2007 pojat tekivät oman sa-

hainvestoinnin ja ovat olleet tyytyväi-siä. Jatkoinvestointeja pohditaan, mutta juuri nyt seurataan tilanteen kehittymis-tä koko maassa. Tieto Vuoden 2014 Sa-hayrittäjä tunnustuksesta tuli sen ver-ran myöhään, etteivät Markku ja Mikko itse päässeet vastaanottamaan palkin-toa Talvisavuille Kajaaniin. Sovitut me-not perheen kesken hiihtolomalla olivat luonnollisesti etusijalla. Mika Lottanen toimi sijaisena ja vastaanotti palkinnon sekä Europarlamentaarikko Merja Kyllö-sen ja Suomen Sahayrittäjät ry:n onnit-telut. Itse palkitut saivat tunnustuksen-sa vasta Talvisavujen jälkeen.

Markku ja Mikko Hacklin, isä Paavo ja muut Paavon lapset perheineen asuvat maatilan tuntumassa. Tilalla sijaitsee kauniita ja historiallisia puurakennuksia ja tietenkin Saha– ja höylärakennukset sekä varastotiloja.

Historiaa

Vihdin Ojakkalassa sijaitseva tila on ol-lut Hacklinien suvulla jo vuodesta 1590. On hienoa, että sukutaulu on Hacklinien päärakennuksen seinällä näkyvällä pai-kalla. Suvun historiaa arvostetaan ja se on hyvällä tavalla ylpeydenaihe.

6

Paavo Hacklin perusti sahan vuonna 1970. Tuolloin Suomessa elettiin vah-vaa uudisrakentamisen aikakautta ja kaksi vuotta perustamisen jälkeen teh-tiin höyläinvestointi. Näillä koneilla pys-tyttiin vastaamaan lähiseudun asukkai-den rakennustavaratarpeisiin. Sahaami-sen lisäksi maanviljelys on ollut toinen elinkeino. Sahaustoiminnan kehitystä jatkettiin 80-luvulla hankkimalla puuta-varakuivaamo.

Paavo Hacklin on ollut aikanaan jo Kent-täsahojenliiton jäsen ja tätä jäsenyyttä ovat pojat jatkaneet. Suomen Sahayrittä-jät ry:n jäseninä perhe on ollut yhteensä 45 vuotta.

Leipä on saatu maanviljelyn ja sahauk-sen yhteistyöllä. Asiakkaat tulevat lähel-tä. Monet lähitalojen omistajien lapsis-ta ostavat puutavaran Markku ja Mikko Hacklinilta, niin kuin heidän isänsä osti-

vat aikanaan Paavolta. Isältä pojille men-nään, niin sahan vetämisessä kuin saha-tavaran hankinnassa. Omakotitalojen ra-kentajat haluavat ostaa läheltä ja vaikka taloja toimitetaan valmispaketteina, on aina tarvetta erikoismittaiselle puulle pe-ruspuutavaran lisäksi.

Saha- ja Höylä Hacklin valmistaa tilauk-sesta myös autotallimateriaaleja, varas-toja, listoja ja aitoja. Välitysmyynnistä

7

luovuttiin vuonna 2010. Myös metsän-omistajien puut hoituvat laudoiksi ja lankuiksi rahtisahauksena veljesten toi-mesta. Saha on kiinteä, joten tukit kul-jetetaan sahan viereen eikä päinvastoin kuten yleensä rahtisahauksessa. Puu-lajeista sahataan mäntyä, kuusta, tam-mea, leppää, haapaa ja pihlajaa.

Markkinointi hoidetaan pääosin verkko-sivujen välityksellä, ja sähköposti toimii

myyntikanavana. Töitä on riittänyt kesäl-lä niin, että niitä annetaan muillekin sa-hureille. Tällä hetkellä toimitaan yhdel-lä y-tunnuksella, sahauksen ja maanvil-jelyn osalta.

Tulevaisuus

Tulevaisuus tuntuu paremmalta kuin viimevuonna. Tarjouspyyntöjä saa las-kea päivittäin ja puhelin soi paljon viime

vuotta enemmän. Uusi vuosi on aloitet-tu hyvissä tunnelmissa. Tulevaisuudes-sa työ tulee olemaan lähes kokonaan ti-laustyötä.

8

Teuvo Leinon henkilökuva Laimet Oy:ssä

Ajaessani Laimet Oy:n hallien pihalle jäin ihmettelemään niiden valtavaa kokoa. Piha-alue on niin suuri, että kesti

hetken ennen kuin löysin toimistotilat.

Sisään astuessani vastaan tulvahti tuo-reen kahvin tuoksu, ja Teuvo Leino ot-ti minut vastaan reippaalla kädenpuris-tuksella. Jutustelu oli mukavaa käydes-sämme läpi yrityksen historiaa ja nyky-päivää. Ihmisenä Teuvo Leino huokuu niin suurta luotettavuutta, etten yhtään ihmettele, että hänet tunnetaan pitkän-linjan sahamyyjänä ja henkilönä, joka on tukenut ja auttanut yrittäjiä ympäri Suo-men heidän sahaongelmissaan.

Tällä hetkellä Laitilan Metalli Laine Oy työllistää 20 henkilöä. Yrityksen pää-tuotteena ovat Laimet-sahat, ja toisek-

si ovat nousseet hakkurit. Täytyy kiitellä Jarmo Laineen hyvää ihmistuntemusta, kun hän on osannut palkata Teuvo Lei-non kaltaisen myynti-ihmisen. Teuvon omia sanoja lainaten arvostus on saatu hyvällä palvelulla. Itse lisäsin tähän vielä taidon kuunnella ihmistä.

Teuvo Leinon historia Laime Oy:ssä

Teuvo Leino tuli nuorena insinööri-nä Laitilan Metalli Ky:n töihin vuonna 1983. Tuolloin yksityisyrittäjänä toimien hän tarjosi suunnittelupalvelua ja työru-peama kesti noin vuoden. Muina työn-antajina Leinolle ovat olleet Salora Oy ja Elomatic Oy. Laitilan Metallille hänen vuosittainen työpanoksensa oli noin puoli vuotta. Vuosikymmenen vaihdut-tua Jarmo Laine teki jo 24 tunnin työ-

päiviä ja työtaakkaansa helpottaakseen pyysi Teuvoa kokonaan yrityksen palve-lukseen. Jarmo sekä Teuvo ovat kumpi-kin pienviljelijän poikia, joten samanlai-nen tapa tehdä työtä yhdistää näitä kah-ta miestä.

Kotimaan myynti ja asiakassuhteet ovat olleet alusta alkaen Teuvo Leinon pää-vastuualueet, mutta tilanteen niin vaati-essa hän osallistuu kaikkiin talon töihin. Jarmo Laine oli jo aikansa kiertänyt asi-akkaiden parissa, joten nyt tuntui ole-van oikea aika siirtää vastuu asiakkaista Teuvolle. Teuvon vahvuus on tuotteiden kokonaisvaltainen tekninen asiantunte-mus. Hän pystyy auttamaan asiakkai-taan ja löytämään ratkaisut eri ongel-miin, koskien kokonaisvaltaista sahan-käyttöä. Teuvo Leinolla on myös kyky asettua asiakkaan asemaan ja ymmär-

9

tää, etteivät sahojen seisokit voi venyä kovin pitkiksi. Maakuntien öiset tiet ovat tulleet hänelle tutuiksi ja moni saha on saatettu näin aamuksi toimintakuntoon.

80–90-luku oli tuotekehityksen kulta-aikaa

80- ja 90-luvuilla tehtiin projekteja ja aikaa käytettiin tuotekehitykseen. Sii-nä työssä ei laskettu tunteja, vaan toi-mittiin yrittäjäpohjalta. 90-luvulla Lei-non perhe kasvoi pojalla ja samalla kas-voi halu saada varmuutta elämään. Näin Jarmo Laineen tarjous kokopäiväises-tä työstä osakeyhtiöksi muutetun Laiti-lan Metallin palveluksessa osui oikeaan ajankohtaan. Teuvo Leino ryhtyi aktiivi-sesti toimeen. Puolivälissä 90-lukua hän teki kaupat noin 50 sahasta ja huolehti myös niiden jälkimarkkinoinnista.

Tänään

Leino kantaa edelleen päävastuun saho-jen myynnistä. Uusina tuotteina valmis-tettavia hakkureita myy Sakari Kaukkila ja niiden tuotekehityksestä vastaa Pasi Laivo.

”Konkreettista tekemistä pitää olla”, sa-noo Teuvo. ”Rakentamisessa tarvitaan aina 40 vuoden välein uutta pattinkia”.

Teuvon katsaus tulevaisuuteen

”Sahaus pitää oman paikkansa Suomes-sa. Jos elintaso laskee, tulee pienten-sahojen käyttö puutavarantuottajina li-sääntymään. Lainsäädäntö on tehnyt ja tekee asiat vaikeammaksi, Eurooppaa ei voida harmonisoida. CE-merkin kaltaisil-le asioille riittää päivän luento. Inspecta

Sertifiointi Oy - englantilaisen rahoitus-yhtiön omistuksessa oleva arviointiyri-tys, tuo tarkastukset 5-vuoden välein, mikä on pelkkää rahastusta ja toivotta-vasti poistuu”, arvioi Teuvo.

Teuvon tuotemerkkinä voidaan pitää puista salkkua minkä hän on kuulemma ostanut Ähtäristä 90-luvulla sahayrittä-jältä, joka valmistaa koivusta muun mu-assa kaappikelloja. Salkku on sopivan ko-koinen, ettei tule kannettua mitään yli-määräistä krääsää.

Olen todella iloinen siitä, että olen saa-nut tutustua Teuvoon. Hän on sahayrit-täjien keskuudessa erittäin arvostettu mies.

Pitkä yhteinen historia yh-distää Jarmon ja Teuvon ja kantavana voimana on ollut samanlainen huumorintaju.

10

Hans Grönholm – vauhtia terälle

Sahamiesten ja -naisten ajatukset ja katseet ovat useas kohdiste u sirkkelin terään. Millainen terä on hyvä? Millainen jännite siinä pitää olla? Paljonko on oikea teränopeus?Näitä asioita on mie nyt jo vuosikymmeniä myös Hans Grönholm, ikämies ja sahamies.

Hans Gronholm - terämies.

11

Valtaosa suomalaisista sahu-reista (kokeneista) on käynyt jossain vaiheessa teränkun-nostuskursseilla. Onko oppi

mennyt perille, on aina tapauskohtais-ta. Pitkälti kurssitus on perustunut niin kutsutun Kettisen mallin mukaiseen te-rän jännitykseen.

Erilainen malli

Hans Grönholm on kuitenkin ”terämies”, joka on kulkenut enemmän omaa polku-aan teräasioissa. 50-luvulla hän mietti ja kehitti omaa mallia terän jännitykseen, kun silloiset terät eivät toimineet sahu-rin ajatusten mukaan. ”Haasteita oli var-sinkin jäisen puun aikaan. Varsinkin rah-tisahauksessa tukit sahataan kevättal-vella. Muistan sen kerran, kun edes nel-

jän tuuman lautaa ei saatu tasapaksuna. Terä lähti jännitykseen ja löysyyttä lisät-tiin pariinkin otteeseen. Ja kun terälle saatiin vauhtia välityksiä muuttamalla li-ki 1100 kierrosta, homma alkoi toimia, laudat ja lankut kelpasivat nyt laadulli-sesti”, jatkaa Grönholm.

”Tämä kehittämäni terämalli on jänni-tykseltään huomattavasti löysempi kuin yleisesti käytössä olevat terät. Kun terää katsotaan lappeellaan pitkällä viivaimel-la, se roikkuu keskiön kohdalta 4,5 mm. Silloin terän pyörintänopeus on 1250–1280 kierrosta minuutissa. Kun terää pystyasennossa painaa kantilta toiselle, se menee reilusti ’kupilleen’. Se siis vaa-tii enemmän kierroksia sahakoneeseen, jotta terä toimii kunnolla. Minun näke-mykseni mukaan teräakselin tulee pyö-

riä vähintään 1300 kierrosta minuutissa. Näin ollen myös sahausnopeutta ja työn tehokkuutta saadaan lisää”, kertoo Hans Grönholm.

Kokemusta

Hans Grönholm teki pitkän yhteistyöru-peaman Sandvikin terätehtaan kanssa. Teriä tuli Ruotsin tehtaalta Suomeen ja hänen käsiensä kautta niitä toimitettiin asiakkaille. ”Suurin kunnostusurakka oli se, kun erään suomalaisen sahavalmis-tajan ulkomaan vientiin piti kerralla jän-nittää ja harittaa 960 terää. Terät olivat halkaisijaltaan 110 cm. Ja paksuutta te-rissä oli 3,6 mm. Meinasi loppupuolella urakkaa käsistä jo vähän ruuti loppua”, naurahtaa Grönholm.

Usko Ylönen, Kari Huuskonen ja Hans Grönholm mittaavat löysyyttä.

12

Terä pyörii

Pieksämäeltä löytyy kokenut sahuri Us-ko Ylönen, joka on sahannut Grönholmin laittamilla terillä jo yli kaksikymmentä-kaksi vuotta. ”Teräkurssit kävin minäkin, mutta niistä ei paljon oppia käytäntöön tullut. Vasta sitten, kun aloin sahaamaan ’Hassen’ terillä olin tyytyväinen. Teräak-seli pyörii minulla noin 1280–1300 kier-rosta minuutissa ja homma käy kuin unelma, toteaa Usko Ylönen.” Ja koke-musta häneltä löytyy – terän läpi uran aikana on mennyt jo yli 200 000 tuhatta tukkia. ”Parhaimpana, vai voisiko sanoa pahimpana vuotena sahasin 12 000 tuk-kia”, jatkaa Ylönen.

Toinen pitkän kokemuksen omaava sa-hayrittäjä on Kari Huuskonen Rautalam-milta. Hän innostui Uskon suostuttelu-puheen jälkeen kokeilemaan vähän löy-sempää terämallia.

”Ja sille tielle jäin. Nyt on sahattu muu-tama vuosi näillä ja sahataan edelleen”, sanoo Kari Huuskonen.

”Tykkään sahata tavallisella terällä, kun nii-tä nauloja aina silloin tällöin vastaan tulee. Tosin, on minulla myös neljä palaterää. 26 kevättä sahurin ammattia on nyt takana ja onhan siinä jokunen ’laanipaikka’ tullut kierrettyä. Pääsääntöisesti sahaan Rauta-lammin, Hankasalmen ja Suonenjoen alu-eella”, kertoo Kari Huuskonen.

Terä, joka on jännitetty löysäksi luo omat haasteensa teroituksen suhteen – vai luoko?

Tähän kysymykseen ennättää ensin kommentoimaan Usko Ylönen. ”Kun te-rä on löysä, se tyrkätään vain sahassa toiselle kantilleen ja säädetään sitten te-roituskone samassa suhteessa suoraan kulmaan. Rintakulma teräpiikissä saa-daan näin pysymään suorana. Tärkeintä on, että terä ja teroituskone ovat samas-sa linjassa.”

”Teräohjureita pitää tietenkin hieman löysätä ennen teroitusta, että terä pyö-riin käsin helposti”, säestää Kari Huusko-nen.

Tarkistusmittaus.

13

Haluatko helpottaa hakelämmitystäsi?

Esim. konehalli

Polttoaine-varasto

Kattila-huone

Biofiren ISO tankopurkain hakevarastojärjestelmä helpottaa polttoaineen siirrosta aiheutuvaa lisätyötä, verrattuna erilliseen hakevaraston ja pienen

syöttimen ratkaisuun.

HAKE - PUUMURSKA -TURVE - PELLETTI - VILJA

KOTIMAISEN ENERGIAN LÄMPÖKESKUSJÄRJESTELMÄT60 kW - 4 MW

Biofire Oy - 06 2332 267 - www.biofire.fi - biofire@biofire.fi

Tapit kiinni

”Teräohjureilla määritellään sahatava-ran laatu. Näin ollen kaikki neljä terä-ohjuritappia kiristetään melko tiukasti kiinni terärunkoon, varsinkin sahuria lä-himpänä olevat tapit. Tiukkuus on hyvä silloin, kun saha sammutetaan ja terältä kuuluu pieni ’ujellus’ viimeisillä pyöräh-dyksillä”, kertoo Hans Grönholm.

Eikö terä sitten lämpene ulkokehältään? ”Tämä terä kyllä kestää lämpöjä sahauk-sen aikana. Se kuitenkin tulee muistaa aa-mulla työmaalle mennessä, että sahaa ei saa lämmittää niin sanotuilla tyhjäkäyn-tikierroksilla, jos ohjuritapit ovat kiinni, vaan terän pitää pyöriä sahassa aina työs-kentelynopeudella”, vakuuttaa Hans.

”Jos minulta kysytään kehitystoimenpi-teitä nykyaikaisiin sahoihin, toivon muu-toksia sahan välivaihdon välityssuhtee-seen. Kun valtaosalla sahureista on voi-makkaat traktorit ja voimakoneet, voisi kai teräkin jo pyöriä vähän nopeammin”, huokaisee lopuksi Hans Grönholm.

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti

Kari Huuskonen takoo lisää löysyyttä terälle.

14

Talvisavut 2015

Talvisavut 2015 tapahtuma ke-räsi tänä vuonna ennätykselli-set noin 2500 kävijää. Hotel-li Scandic Kajanuksen sisä- ja

ulkotiloissa järjestetty tapahtuma on-nistui yli odotusten. Varsinaisen tapah-tumapäivän sää suosi näytteilleasetta-jia. Lämpötila pysytteli alle kymmenes-sä pakkasasteessa, ja sahausnäytökset keräsivät paikalle ison joukon kiinnos-tunutta väkeä. Tapahtumana Talvisavut täytti kymmenenvuotta. Tapahtumia on järjestetty vuosittain eri paikkakunnilla. Ensimmäiset talvisahauspäivät pidettiin Lammin Evolla vuonna 2006 ja sen jäl-keen Hankasalmella, Kerimäellä, Keu-ruulla, Jyväskylässä, Ähtärissä, Leppä-virralla, Tuurissa ja Mikkelissä. Tänäkin vuonna tapahtumassa oli mukana sahu-reita, jotka ovat olleet mukana kaikissa kymmenessä tapahtumassa.

Tapahtuma tuo tietoa alasta muun mu-assa kuluttajille, sahauspalveluiden tar-vitsijoille, rakentajille, saha- ja höylä-tavaran loppukäyttäjille. Tapahtumaa mainostettiin useamman median kaut-

ta, mikä lisäsi alan tunnettavuutta Kai-nuun alueella, ja mikä tärkeintä, tapah-tuma kokosi yhteen alan yrittäjiä ympäri Suomen.

Monenlaista ohjelmaa

Sahureita saapui Kajaaniin jo perjantai-na Kainuun Terähuollon järjestämään koulutusiltaan.

Jukka Tolonen ja Jaana Karjalainen olivat nähneet paljon vaivaa erittäin hyvin or-ganisoidun koulutustilaisuuden eteen. Minibussikuljetukset veivät sahurit ovel-ta ovelle ja vatsat täytettiin ensin run-saalla iltapala- ja kahvitarjoilulla. Jukka Tolonen piti loistavan koulutuksen siitä, miten teriä käsitellään omassa työpis-teessä, miten ne kannattaa pakata teroi-tukseen lähtöä varten sekä kaikki käytön eri tilanteet, miten kannattaa toimia et-tä terä pysyy käyttökuntoisena mahdol-lisimman pitkään. Koulutuksen jälkeen sahurit keskustelivat rennossa tunnel-missa saadusta opista ja ilta oli mukavan leppoisa kuulumisten vaihtoon.

Varsinaiset Talvisavut pide in lauantaina 14.2. ystävänpäivänä

Päivä alkoi monella jo kello kuusi aa-mulla. Sahat laitettiin sahauskuntoon ja osastojen viimeistely oli sopivasti valmii-na ennen kello yhdeksää, jolloin talvisa-vut virallisesti alkoivat.

Näytteilleasettajia oli tänä vuonna 25, joista ulko-osastolla oli 14 ja sisäosas-tolla 11.

Sisä- ja ulko-osastot sijaitsivat vierek-käin mikä mahdollisti vierailijoiden vai-vattoman siirtymisen tapahtuman si-sällä. Sahausnäytöksiä pidettiin puolen tunnin välein ja Suomen Sahayrittäjien tarjoama soppatykki piti vierailijoiden nälän kurissa tapahtuman ajan. Halli-tuksen puheenjohtaja Timo Ripatti hoiti kuulutukset ja haastattelut piha-alueel-la niin ettei kenellekään jäänyt epäsel-väksi mitä ja missä päin tapahtui. Euro-parlamentaarikko Merja Kyllönen joutui pahan flunssan takia jättämään päivä-vierailun väliin, mutta saimme tapah-

15

tumaan kuitenkin haastateltavaksi kan-sanedustaja Timo Korhosen.

Sahayrittäjät myivät tapahtumassa ar-poja ja palkinnot olivat tänäkin vuonna erittäin hyviä. Kallion Konepaja lahjoit-ti laserin, Laimet Oy lahjoitti timanttilai-kan ja konjakkilasit, Kainuun Terähuolto yhdessä Slideteckin kanssa lahjoittivat terän, Airi Helena lahjoitti naisten käyt-töön kaksi käsine- ja huivipakettia, ja Tu-rengin terähuolto lippiksiä.

Tapahtuman sisätiloissa puolen päivän aikaan Metsäkeskuksen Jouni Silvast pi-ti tietoiskun CE-merkistä ja lujuuslajitte-lusta. Tapahtuma päättyi lehdistötilai-suuteen kello 14.00.

Päivä jatkui sahurien osalta vuosikokouksella

Kokous keräsi runsaasti jäseniä vaikut-tamaan. Kokous oli valmisteltu erittäin hyvin ja hallitus oli hoitanut tehtäväja-ot selkeästi. Timo Ripatti toivotti kaik-ki tervetulleiksi ja kokouksen puheen-

johtajaksi valittiin Jyrki Ilves Seinäjoen puutavara Oy:stä ja sihteeriksi toimin-nanjohtaja Niina Numminen. Arja Au-vikainen esitteli yhdistyksen talouden erittäin selkeästi. Kokouksessa käsitel-tiin sääntömääräisten asioiden lisäk-si sääntömuutoksia. Sääntömuutokset hyväksyttiin hallituksen esityksen mu-kaisesti.

Sääntöjen tärkeimmät muutokset

Yhdistyksen vuosikokous valitsee halli-tuksen puheenjohtajan vuodeksi kerral-laan. Hallituksen toimikausi on vuosiko-kousten välinen aika. Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet maksavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden erik-seen kummallekin jäsenryhmälle päät-tää vuosikokous. Hallituksen on kutsut-tava yhdistyksen kokoukset koolle vä-hintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta yhdistyksen jäsenlehdessä ja verkkosivuilla julkaistulla ilmoituksella. Sääntöihin vahvistettiin seuraavat jäsen-luokat; jäsenet, kannatusjäsenet ja kun-niajäsenet.

Vuosikokous valitsi vuoden 2015 halli-tukseen seuraavat henkilöt:

Timo Ripatti, puheenjohtaja, LeppävirtaJukka Tolonen, KajaaniEero Koskela, AskolaArto Käkönen, JanakkalaMika Lottanen, NukariJouni Mähönen, IiMatti Perälä, HumppilaJorma Sirpoma, OittiSirkku Varpa, AsikkalaJukka Virtanen (Kallion Konepaja), Raisio

VarajäsenetJukka LiuskiJukka TuomenojaMikko Laine

16

Talvisavujen juhlaillallinen

Näin ensikertalaiselle oli mukava kokea iltatilaisuuden lämminhenkinen tunnel-ma. Ja nämä metsiemme miehet ja nai-set juhlapuvut päällä teki hienon vaiku-tuksen. Timo Ripatti toivotti kaikki ter-vetulleiksi, minkä jälkeen aloitimme ruokailun. Europarlamentaarikko Mer-ja Kyllönen liittyi juhlijoiden joukkoon ja ruokailun jälkeen hän piti meille juhla-puheen, josta siteeraukset; runo ja laulu jonka hän lauloi meille puheensa päät-teeksi.

Runokaet minä saen perinnönja pirun ison saenniku vaen ossaisin sitäoekein käyttääen minä rahasta puhuen minä maallisesta mammonastaminä puhun sielun perinnöstäkaenuun korpimaestaja suursta rakkauvestajoka ikiseen kitukasvuseenni mannynkä-ppänäänjoka ikiseen kantoon ja roveikkoonse on perintö jota ei vouti laskeeikä linnanherrat kahtele

Laulu (Rosvo-Roopen Sävel)Jos täytätte mun lasiniNiin tahdon kertoaSahamiesten tarinanJoll’ ei oo vertoaSe on laulu miehist naisist Suomen met-sienuutta parempaa aikaa yhdes etsien

Tarinanne alkaa vuossatain’ alustaOl’ siihen aikaan konivoimat metsän ko-neinaJa savotalla kämpät, tallit oli tuttujaEnsimmäiset konesahat unijuttuja

Rakentajat, remontoijat sahurin tunte-vattolokun työn ja ahkeruuden aina muis-tavatkyl kunnia on tekijälle aina paikallaanviel kun sais päättäjäinkin arvot muut-tumaan.

Ei meppi tämä kainuulainen karussa BrysselinUnohda milloinkaan kun pääsi juhliin ai-don sahurinHe söivät maukkaat sapuskatJa joivat tuutinginLaulu tämänkertainen näin päättyy kii-toksin

Lyhennelmä Merja Kyllösen juhlapuheesta

”Hyvät sahayrittäjät,

Lämmin kiitos kutsusta tulla puhumaan tänne yhteiseen juhlahetkeenne.

Metsäluonto ja -luonnonvarat ovat ol-leet parlamentissa keskustelussa alku-vuoden ajan. Parlamentti on antamassa lausuntoaan komission laatimasta Eu-roopan metsästrategiasta.

Ja täytyy sanoa, että mukana olo tässä yleiseurooppalaisessa metsäkeskuste-lussa lisäsi tietämystäni ja tuskaa Euroo-pan mantereelle mahtuvasta miettei-den ja mieltymysten kirjosta.

On tärkeää muistaa metsiemme tarjo-ama laaja repertuaari. Metsä tuottaa meille ympäristöystävällisiä ratkaisuja rakentamiseen, materiaaleihin ja liiken-teen polttoaineeksi. Suomen puujalko-jen useiden kasvukipuisten vuosikym-menten jälkeen uskon talouden taas vahvistuvan, joskin samalla muuttavan muotoaan. Suomi on kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyinen maa, mut-ta jatkossa suomalaiset yritykset ovat

17

kilpailukykyisiä vain, jos ne valmistavat tuotteita ja palveluita, joille on kysyntää.

Itse olen vakuuttunut, että Suomi ja Eu-rooppa menestyvät vain, jos turvaam-me puhtaan energian saannin ja oma-varaisuuden sekä kestävän, energiapi-hin tuotannon ja elämäntavan.

Meidän kannattaa satsata energiate-hokkaisiin ratkaisuihin ja vahvaan ole-massa olevaan ICT-osaamiseen. Hyvänä esimerkkinä ovat asumisen plusener-giahankkeet, jäteaineista hyödyntävät energia- ja polttoainelaitokset, sekä hankkeet, joilla nopeutetaan yhteiskun-nan eri sektoreiden palveluistumista.

Ideoita, innovaatioita ja kokeiluja, työtä ja kasvua. Uskallusta toimia ja investoi-da. Sitä me nyt tarvitsemme. Ja siinä te, tämä joukko, teette hienoa ja arvokas-ta työtä. Käsissänne syntyy puusta, met-siemme jaosta ja uusiutuvasta vihreästä kullasta rakennusainetta kansakunnal-lemme.

Puurakentamisen ekologisuus ja vähä-hiilisyys näkyvät vahvasti Keski-Euroo-passa käytävässä keskustelussa. Eikä ih-me: tuoreimpien tutkimusten mukaan puulla on rakennetussa ympäristössä samankaltainen stressiä alentava vaiku-tus kuin luonnolla.

Sahateollisuus jos mikä, tarjoaa mahdol-lisuuden korvata uusiutumattomia ma-teriaaleja uusiutuvilla. Nämä ovat juuri niitä pieniä askelia, jotka ovat tärkeitä osana ilmastomuutoksen vastaisia toi-mia. Tämän ohella metsä tarjoaa myös työtä ja toimeentuloa tuhansille ja taas tuhansille, te jos jotkin sen tiedätte. Sa-hat tuottavat rakennusainetta, mutta ennen kaikkea tärkeänä pidän kuitenkin sitä toimeliaisuutta ja toimeentuloa, joi-ta sahayritykset alueille tuovat.

Nyt koko valtakunnan valmistautuessa valitsemaan päättäjiä ja suunnannäyttä-jiä Suomelle toivon, että joukosta löytyy sellaisia vaihtoehtoja, jotka pitävät yrit-tämisen ja työllistämisen edellytyksiä esillä vaalityössä, mutta ennen kaikkea vaalien jälkeisessä työssä.”

Palkinnot ja muistamiset

Merja Kyllösen puheen jälkeen palkittiin vuoden sahayrittäjä 2014. Hallitus pit-kän pohdinnan jälkeen, mutta yksimie-lisesti valitsi Markku ja Mikko Hacklinin vuoden Sahayrittäjiksi. Tänä vuonna hal-litus halusi kannustaa nuorempaa, koke-musta omaavaa yrittäjää, tässä tapauk-sessa veljeksiä. Molemmat veljekset oli-vat estyneitä saapumaan Kajaaniin, jo-ten heidän puolestaan palkinnon kävi noutamassa Mika Lottanen.

Suomen Sahayrittäjät halusivat myös muistaa Tommi Laineen työtä sahayrit-täjänä antamalla Taina ja Mikko Laineel-le puisen taideteoksen.

Ensivuonna vietämme Suomen Saha-yrittäjien 70-vuotis juhlavuotta. Tulem-me panostamaan tähän vuoteen monin eri tavoin. Juhlavuoden Talvisavujen pi-topaikaksi on valittu Kuopio. Paikan va-linta tehtiin poikkeuksellisesti vuosiko-kouksessa.

18

Ryhmäsertifi ointi kiinnostaa puualan pienyrityksiä

TTS toi yhteistyössä Suomen Sahayrittäjät ry:n ja sen jä-senyrityksistä koostuvan ryh-män kanssa PEFC:n puun al-

kuperän seurannan ryhmäsertifioinnin Suomeen. Mallin mukaista ryhmäserti-fiointia on nyt toteutettu 2,5 vuotta. Ko-kemus on ollut myönteinen ja se on he-rättänyt kasvavaa kiinnostusta yrittäjien keskuudessa.

Pienyritysten ser fi oin helpo uu

Ryhmäsertifioinnin tarkoitus on helpot-taa pienten puualan yritysten puun alku-perän seurannan (Chain of Custody) ser-tifikaatin hankintaa ja sen ylläpitoa sekä alentaa tästä koituvia kustannuksia. Käy-tännössä ryhmäsertifioinnin etuja ovat jäsenyritykselle tarjottava valmis puun

alkuperän seurantajärjestelmä, kustan-nussäästöt sertifioinnin ylläpidossa sekä tuottajaryhmän asiantuntijan tarjoama tuki alkuperän seurantaan liittyvissä ky-symyksissä. Yrityksessä voidaan keskit-tyä ydinliiketoimintaan, kun järjestelmän suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito on merkittäviltä osin ulkoistettu.

Malli onkin herättänyt puualan pienyri-tyksissä kiinnostusta, jota on edistänyt ryhmäsertifiointiin osallistuvien jäsen-yritysten positiiviset kokemukset. Ryh-mäsertifikaattia ylläpitävä tuottajaryh-mä aloitti toimintansa vuonna 2012 kol-men puualan yrityksen ryhmänä. Tällä hetkellä tuottajaryhmä koostuu kahdek-sasta jäsenyrityksestä. Yhden uuden yri-tyksen kanssa sopimus on solmittu si-ten, että kesään mennessä tuottajaryh-män koko kasvaa yhdeksään yritykseen.

Jäsenyritykset pää ävät sopimuksista

Puun alkuperän ryhmäsertifiointia yllä-pitävää organisaatiota kutsutaan tuotta-jaryhmäksi. Tuottajaryhmä kostuu ryh-mähallinnosta ja tuottajaryhmän jäsen-yrityksistä. Suomen Sahayrittäjät ry:n hallintomallissa ryhmähallinnon muo-dostavat sertifikaatin haltija eli Suomen Sahayrittäjät ry, tuottajaryhmän jäsen-kokous ja ryhmäpäällikkö.

Tuottajaryhmän jäsenkokous päättää tuottajaryhmän muodostavan sopimuk-sen sisällöstä, uusien tuottajaryhmän jäsenten mukaan ottamisesta ryhmään, sertifiointiyrityksen ja ryhmäpäällikön sopimuksista. Jäsenkokouksessa pää-tökset tehdään yksinkertaisella äänte-nenemmistöllä.

Puun alkuperän ser fi oin on yhä useammin puualan yritysten valmistamien tuo eiden kauppaa edistävä tai sitä edelly ävä tekijä. Alkuperän seurannan ser fi oinnilla voidaan osoi aa, e ä tuo eessa käyte y puu on ekologises , sosiaalises ja taloudellises kestäväs hoidetuista metsistä peräisin. ASIANTUNTIJA AKI JOUHIAHO, TTS, aki.jouhiaho@tts.fi

19

Puun alkuperän seurannan ryhmäser fi oin pähkinänkuoressa

• Puun alkuperän seurannan sertifioimi-seksi perustetaan tuottajaryhmä, jon-ka muodostaa sertifikaatin haltija, ryh-mähallinto ja itsenäiset puupohjaisia tuotteita hankkivat yritykset

• Tuottajaryhmä hakee sertifikaattia ser-tifiointiyritykseltä

• Sertifikaattia hallinnoi oikeushenkilö (esim. toimialajärjestö tai yritys)

• Puun alkuperän seurannan menettely-jä johtaa tuottajaryhmän hallinto

• Puun alkuperän seurantaa toteutetaan yrityskohtaisesti

• Kustannustehokas puun alkuperän seurantajärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto

• Kustannussäästöt sertifioinnissa ja sen ylläpidossa

• Asiantuntijan tuki tuottajaryhmän jä-senyyden ajaksi (koulutus, ohjeet ja neuvonta)

Käytännössä tuottajaryhmän jäsenko-kouksen asiat voidaan sopia sähköpos-titse, joten tuottajaryhmän jäsenko-koustyöskentely sitoo jäsenyritysten re-sursseja hyvin vähän ja jäsenyritysten maantieteellinen sijainti ei aseta rajoi-tuksia tuottajaryhmään ja jäsenkokouk-siin osallistumiselle.

Ryhmäser fi oin ei ole yritysten välistä ryhmätyötä

Samoilla markkinoilla kilpailevat yrityk-set voivat toimia tuottajaryhmässä luon-tevasti, sillä ryhmäsertifiointi ei edellytä yhteistyötä muiden tuottajaryhmän jä-senyritysten kanssa. Jäsenyritykset te-kevät yhteistyötä vain ryhmähallintoa edustavan ryhmäpäällikön kanssa, joka on allekirjoittanut salassapitovelvolli-suutta koskevan sopimuksen.

Ryhmäpäällikkö on sertifikaatin haltijan edustaja sertifiointiprosessissa ja suun-nittelee, valvoo ja johtaa alkuperän pii-rissä olevia toimintoja. Ryhmäpäällikkö antaa jäsenyrityksille puun alkuperän seurannan ylläpitämisessä tarvittavaa tietoa ja ohjeita, luo ja ylläpitää tarvit-tavia menettelyjä sekä valvoo puun al-kuperän seurannan vaatimuksenmukai-suutta.

Ryhmäser fi oin on mahdollista kaikille pienyrityksille

PEFC:n ryhmäsertifiointiin osallistumi-nen on mahdollista pienille yrityksille, joiden henkilöstömäärä on enintään 50 ja liikevaihto korkeintaan 7,3 miljoonaa euroa. Suomen Sahayrittäjät ry:n ryh-mäsertifiointi on sen omille jäsenilleen tarjoama palvelu (www.sahayrittajat.fi).

Ryhmäsertifiointimallin siirtäminen myös muille toimialoille on mahdollis-ta ja TTS voi tarjota tässä asiantuntevaa palvelua, kuten myös muissa PEFC:n ja FSC:n vaatimusten mukaisissa puun al-kuperäjärjestelmiä koskevissa kysymyk-sissä.

Puun alkuperän tun-teminen on puutuo-temarkkinoilla entistä tärkeämpää. Ryhmä-sertifi ointimalli on todettu hyväksi ratkai-suksi pienten yritysten puun alkuperän seu-rannan sertifi oinnissa. Kuva: Aki Jouhiaho

20

WS Alert XP

www.agripalvelu.fi | Koikkalantie 1339, 51880 Koikkala | myynti@agripalvelu.fi

Langaton puheluiden vastaanotto (bluetooth), digiradiovastaanotin

ja ympäristöäänten kuuntelu.

ERIKOISTARJOUSSahayrittäjät ry jäsenille

335599,,--+ toimituskulut (sis. alv 24%)

SOITA JA TILAA!050 5855 058

21

22

LAADUKKAAT KOTIMAISET PIKO-TUOTTEETPIKO-pilkekoneet, hydraulihalkaisijat, puukourat jajuontokourat.

Lisätiedot jajälleenmyyntikyselytwww.pikoteam.fi

Kauhava0500 567 969 tai050 511 4010

Monipuoliset, tarkat ja tehokkaat sahakoneetTäyden palvelun KARA-laatua:• Pyörösahat F2000 ja Master• Pyörösahojen lisävarusteet• Särmäsahat• Katkaisusahat

• Pienpuusahat ja -sahalinjat• Teroituskoneet• Sahalaitokset• Suunnittelu- ja varaosapalvelu

Piensahauksen uudistaja vuodesta 1918 Kallion Konepaja Oy, Raisio, Puh. (02) 436 0500, www.kara.fi

Ilmoita edullisesti Suomen Sahayrittäjät -lehdessä

Ota yhteyttä Niinaan:

niina.numminen@sahayrittajat.fi

p. 040 821 8238

23

Sirkkelisahaus Jukka KiiskiJukka KiiskiRuokoniementie 50, 74150 Iisalmipuh: 050 358 0387jukka.kiiski@luukku.com

Kalle MoisanenOntajoentie 688600 SOTKAMO

Uusia jäseniä Suomen sahayrittäjät ry:ssä

Uusina jäseninä yhdistykseen ovat lii yneet seuraavat yritykset, yhteisöt tai henkilöt.

Toivotamme uudet jäsenet tervetulleiksi sahayrittäjien omaan valtakunnalliseen yhdistykseen ja tulemme tarjoamaan hei-dän palveluitaan niitä tarvitseville.

Ehdota vuoden 2015 sahayrittäjää

Syntymäpäiviä vie ävät:

Antero Lindqvist 3.3.2015 70 -vuottaRaimo Hotti 3.4.2015 70-vuottaOlli-Matti Ylitalo 14.4.2015 50-vuotta

Hyvät Sahayrittäjät

Toivon että annatte ehdotuksia vuoden 2015 sahayrittäjä palkinnonsaajasta. Ehdotukset voi lähettää minulle sähköpostilla niina.numminen@sahayrittajat.fi Näistä ehdotuksista hallitus valitsee 4 jatkoon ja kaikki pääsevät äänestämään ehdokkaita loppuvuodesta.

Juhlavuoden 2016 kunniaksi toivon paljon ehdotuksia ympäri Suomen.

TerveisinNiina

24