Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Transcript of Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Suvi Virtanen, tutkimusprofessoriRuokasuositukset lapsiperheille -työryhmän puheenjohtaja
22.1.2016
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Sisältö• Suositukset imeväiselle • Uuden suosituksen taustaa• Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa• Imettävän äidin ruokavalio• Erityistilanteet: jodin saanti, vegaanilapsi• Käytännön näkökulmia• Johtopäätökset
22.1.2016
Imeväisikäisen lapsen ruoka: pääkohdat uudessa suosituksessa
• Useimmille täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneille lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta.
– Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään. – Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin
halutessa myös pidempään.
• Lapselle annetaan 10 µg/vrk D-vitamiinilisä 2 viikon iästä lähtien.
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Kiinteää ruoan aloittamisen edellytykset• Riittävä neuromotorinen kehitys: 1) lapsi pystyy olemaan istuvassa asennossa ja
kannattamaan päätä tukevasti; 2) koordinoimaan silmiä, käsiä ja suuta; 3) nielemään kiinteää ruokaa.
• Yksilöllistä (4-6 kk)!
22.1.2016
Kiinteää ruokaa - maisteluannoksina• monipuolisesti maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk iästä
– Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen ja lapsentahtista imetystä jatketaan
– Maisteluannokset eivät syrjäytä imetystä äidinmaito on edelleen lapsen pääasiallinen ravinto
• Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kk iästä lähtien– Puolivuotias lapsi osallistuu perheen ruokailuun maistelemalla
perheen ruoista itselleen sopivia ruokia sekä aloittaa vähitellen sormiruokailemalla omatoimisen syömisen
– Lapselle tarjotaan soseaterioita
22.1.2016
Kun äidinmaito ei riitä• Kun tarvitaan lisämaitoa, annetaan äidinmaidonkorviketta
– Äidinmaidonkorvikkeessa proteiinin, laktoosin, rasvan, vitamiinien, kivennäisaineiden määrä (laatu) imeväiselle sopiva
– Lehmänmaito ja kasvipohjaiset maidot eivät sovellu alle 1-vuotiaalle
• Kun yli 4 kk ikäinen lapsi tarvitsee lisäruokintaa imetyksen lisäksi, annetaan mieluummin kiinteitä ruokia kuin korviketta imetyksen jatkavuuden turvaamiseksi
• Lapselle, jota ei imetetä, aloitetaan kiinteä ruoat noin 4 kk iässä yksilöllisen valmiuden mukaan
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Imetyksen edut äidille ja lapselle• Äidinmaito parasta ravintoa imeväiselle• Monet ravintoaineet imeytyvät paremmin• Edistää puolustusjärjestelmän kehittymistä ja suoliston
kypsymistä• Vaikuttaa edullisesti lapsen mikrobistoon• Äidinmaito suojaa lasta infektioilta• Edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta• Taloudellista ja ympäristöystävällistä• Auttaa äitiä normaalipainon saavuttamisessa ja edistää äidin
terveyttä 22.1.2016
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Vauvan ravitsemuksen vaikutus immunologisen sietokyvyn syntyyn eli
tarkoituksenmukaiseen reagointiin ruuille
1. Rintaruokinta edistää suoliston optimaalista mikrobiston muodostumista ja suoliston ja puolustusjärjestelmän kypsymistä
2. Kiinteät ruoat: allergeenialtistuksen ajoitus vaikuttaa immunologisen sietokyvyn syntyyn
22.1.2016
Täysimetyksen kesto
• Äidinmaito turvaa lapsen riittävän ravitsemuksen 6 kk:n ikään, minkä jälkeen kiinteät ruoat tarpeen riittävän raudan saannin ja kasvun turvaamiseksi
• Täysimetyksellä ei yhteyttä keliakian tai tyypin 1 diabeteksen riskiin
• Täysimetys 4 kk ikään saattaa vähentää atooppista ihottumaa, lehmänmaitoallergiaa ja vinkunaa alle 2-4-vuotiailla
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen22.1.2016
Kiinteiden ruokien aloittaminen ja allergioiden riski• Välttämisruokavalioita suositeltiin aiemmin allergisille ja korkean
allergiariskin lapsille• Lisääntyvää näyttöä varhaisen allergeenialtistuksen hyödyistä
etenevistä kohorttitutkimuksista:– allergisoivien ruokien kuten viljojen, kanamunan, kalan,
maapähkinän varhainen aloitus (< 5-12 kk ikää) yhteydessä pienempään astman/allergisen nuhan/ruoka-allergian/allergisen herkistymisen riskiin
– Useissa tutkimuksessa huomioitu käänteinen kausaliteetti ja mahdolliset sekoittavat tekijät hyvin
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen22.1.2016
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Du Toit ym. NEJM 2015
Maapähkinäaltistus (4-10 kk iästä 5 v:een) allergisilla lapsilla, joilla ihottuma/muna-allergia: satunnaistettu koe.
Vaikutus maapähkinäallergiaan.
22.1.2016
Fig 2
Roduit ym. JACI 2012
Ensimmäisen elinvuoden ruokaryhmien lukumäärän yhteys atooppisen ihottuman kehittymiseen
ensimmäisen vuoden jälkeen.
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Ruokien lukumäärä 6 kk ja 12 kk iässä ja pysyvän astman riski 5 vuoden ikään mennessä (Nwaru ym. JACI 2014)
.Ruokien lukumäärä Atooppinen astmaHR (95% CI)
6 kk iässä 0-4 ruokaa 5-6 ruokaa 7-8 ruokaa > 8 ruokaa
2.5 (1.0-6.3)2.4 (1.2-4.8)1.5 (0.8-2.6)
112 kk iässä 0-7 ruokaa 8-9 ruokaa 10-11 ruokaa > 11 ruokaa
5.2 (2.3-11.4)2.9 (1.6-5.4)1.2 (0.7-2.1)
1
Vakioitu mm. sukupuoleen, sisarusten lkm:ään, eläinkontakteihin 1 elinvuoden aikana, vanhempien astmaan ja allergioihin ja äidin ikään, koulutukseen ja tupakointiin.
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Imetystilanne ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa
22.1.2016
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen 15
Täysimetyksen kesto lapsen iän mukaan, osuus (%) ikäryhmään kuuluneista lapsista. Luvut perustuvat lapsen
edellisen vuorokauden ruokintaan.
Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo
68
5046
26
10
3
65
50 52
45
15
3
60 6056
51
34
15
65 6357
53
32
15
0
10
20
30
40
50
60
70
80
<1 ≥1 ≥2 ≥3 ≥4 ≥5
%
Ikä, kk
1995
2000
2005
2010
22.1.2016
16
Imetettyjen lasten prosenttiosuus lapsen iän (kk) ja äidin koulutusasteen mukaan
Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
<1 >1 >2 >3 >4 >5 >6 >7 >8 >9 >10 >11
Perusaste
Keskiaste
Alin korkea-aste taialempikorkeakouluaste
Ylempikorkeakouluaste taitutkijakoulutus
Uusitalo ym. 201022.1.2016
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Sairaalaruokinta Suomessa 3 ensimmäisen elinpäivän aikana vuosina 2005-2010
Sairaalassa annettu lisämaito Osuus lapsista (%)N=1765
Luovutettu rintamaito 68
Äidinmaidonkorvike 30
TEDDY-tutkimus: Riikonen ym. julkaisematon
22.1.2016
22.1.2016
1.0
0.8
0.6
0.4
0.2
0.0
0 3 6 9 12 Ikä, kkAltistuminen äidinmaidonkorvikkeelle (katkoviiva) ja kiinteälle ruoalle (jatkuva viiva) lapsen iän mukaan (eloonjäämistodennäköisyys).
DIPP-tutkimus: Erkkola ym. PHN 2012)
Puolet altistunut
Kukaan ei ole altistunut
Kaikki altistuneet
Kiinteät ruoat
Korvike
Suomalaisille lapsille lisäruoat aloitetaan varhain (osuus, %)
Ruuille altistuneet (%) 0-2.9 kk 3-3.9 kk 4-6 kk 6-12 kk
Lehmän maito (äidinmaidonkorvike)
63 9 18 10
Juurekset, peruna 31 48 20 1Hedelmät, marjat 23 44 31 2Viljat 1 6 81 11Liha 0.2 3 85 12
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
DIPP-tutkimus: Nwaru ym. JACI 2014
Suomalaisten imeväisten ruoankäyttö3 kk 6 kk
Ruoan kulutus ruokaryhmittäin, g/vrk
Imetys +n=1290
Imetys -n=835
Imetys +n=2323
Imetys -n=1570
Maitopohjaiset korvikkeet, muut maitovalmisteet 247 786 141 636Viljat
0.2 1.0 14 19Liha, kala, muna
0.0 0.1 13 17Ravintorasvat
0.3 0.9 2.4 4.2Kasvikset
0.5 1.5 12 12Juurekset, peruna
6.3 12 57 63Hedelmät, marjat
4.0 8.7 47 55
DIPP-tutkimus, julkaisematon havainto22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Imeväisikäisen lapsen ruoka• Keskeistä lapsen nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden
havainnointi ja tunnistaminen• Tutustumisruokia monipuolisesti 4-6 kuukauden iässä
vauvan yksilöllinen kehitys huomioiden• Lapsi harjoittelee perusmakuja ja suun motoriikkaa eri
ruoka-aineilla• Sanoitetaan ruokahetkiä lapselle nimeämällä ruokia ja
puhumalla ruuasta • Annetaan lapselle sopivaa syömistä perheen aterioilta,
jolloin lapsi tutustuu luontevasti perheen ruokamaailmaan• Sormiruoat ja mukin käyttö kehittävät pinsettiotetta ja
harjaannuttavat kädestä syömistä
22.1.2016
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Ohjauksen tueksi• Imetyksestä ja imetyksen eduista kerrotaan jo alkuraskauden
neuvolakäynneillä. • Huomioidaan äitiä ja perhettä yksilöllisesti sekä rohkaistaan äidin
itseluottamuksen vahvistumista ja oikean imetystekniikan löytymistä.
• Äitejä rohkaistaan vähintään 4 kuukautta kestävään täysimetykseen.
• Terveydenhoidon ja kumppanin tuki on hyvin tärkeää imetyksen onnistumiselle
• Perheen kanssa keskustellaan oikea-aikaisesta lapsentahtisesta lisäruokien aloituksesta.
• Tuetaan koko perheen säännöllisen ja terveellisen ateriakulttuurin kehittymistä
22.1.2016
Äidin imetysajan ruokavalio• Äidin hyvä ravitsemustila edistää synnytyksestä toipumista,
jaksamista ja imetyksen onnistumista• Äidin ruoka vaikuttaa rintamaidon koostumukseen• Useiden ravintoaineiden tarve suurentunut imetysaikana, erityistä
huomiota äidin ruokavalion ravintotiheyteen• Tutkimuksissa on havaittu, että äidin raskausajan ruokavalio on
terveellisempi kuin imetysaikainen Puolisoiden vastuu perheen yhteisestä ruokataloudesta
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Erityiskysymyksiä: jodi ja vegaaniruokavalio
22.1.2016
Jodi – välttämätön ravintoaine• Tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen:
perusaineenvaihdunnan säätely, hermoston ja luiden kehittyminen • Jodin puutos → struuma (kilpirauhasen suurentuma)• Kyhmystruuma katosi Suomessa 1950-luvun jälkeen jodioidun
ruokasuolan ja jodioitujen rehujen käyttöön oton ansioista• Maailman yleisin ravintoainepuutos: kehitysmaissa vakava
jodinpuutos aiheuttaa yhä vakavia kehityshäiriöitä• Suomessa 79 % aikuisista lievä jodin puutos• Jodinpuutos lapsilla ja äidin raskaudenaikainen
jodinpuutos yhteydessä hermoston kehitys- häiriöihin ja kognitiiviseen suoriutumiseen
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Ikä-/kohderyhmä Jodia µg/vrk
6 - 11 kk 50
12 – 23 kk 70
2 – 5 v 90
6 – 9 v 120
10 – 74 v 150
Raskaana olevat 175
Imettävät 200
Jodin saantisuositukset (VRN, Suomalaiset ravitsemussuositukset, 2014)
Suurin hyväksyttävä päiväsaanti, UL = 600 µg/vrk22.1.2016Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen22.1.2016
Vegaaniruokavalio imeväisellä• Suositukset imetyksestä, kiinteiden ruokien aloittamisesta, D-vitamiinilisästä
ja ruokien turvallisesta käytöstä samat kuin muille imeväisille• Suomen markkinoilla ei ole vegaaniruokavalioon sopivaa tavanomaiseen
käyttöön tarkoitettua äidinmaidonkorviketta Silloin kun ei imetetä, vegaaniruokavalion noudattaminen alle 1 vuoden
iässä on ravitsemuksellinen riski!
• Yli 1-vuotiaille ruokajuomaksi pikkulapsille tarkoitettua soija-, kaura-, kvinoa- tai muuta viljajuomaa, jotka täydennetty kalsiumilla ja D-vitamiinilla
• Riittävästi kypsennettyjä kasvis- ja viljaruokia
• B12-vitamiini- ja jodilisät kaikille, kalsiumin, B2-vitamiinin, raudan ja sinkin tarve arvioidaan yksilöllisesti
• Tarvitaan ravitsemusterapeutin ohjausta
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Johtopäätökset• Varhaisella ravitsemuksella pysyviä vaikutuksia koko elämänkaaren varrelle• Äidinmaidonkorviketta synnytyssairaalassa vain lääketieteellisin perustein• Yksilöllinen imetyksen tukeminen turhan korvikkeen välttämiseksi • Lisäruokinta aloitetaan usein tarpeettoman aikaisin jo ennen 4 kk ikää• Allergioiden ehkäisyn kannalta monipuolinen altistuminen kiinteille ruuille
maisteluannoksina 4-6 kk iässä tärkeää• Kun koko perhe syö monipuolisesti ja säännöllisesti, imeväisen on helppo
tulla mukaan perheen yhteiseen ruokailuun
22.1.2016
Makumieltymykset opitaan varhain Lapset syövät mistä pitävät
Pitävät siitä mikä on tuttua
Tutuksi tulee se mitä tarjotaan useinRef.Susanna Anglé22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen22.1.2016
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Suositusten julkaiseminen• VRN:n sivuilla www.vrn.fi sekä THL:n Kasvun kumppanit
sivuilla www.thl.fi - sähköinen julkaisu pdf - painotuotteena • Elintarvikkeitten turvallisen käytön ohjeistukset
– raskauden ja imetyksen aikana– imeväisiässä, leikki-iässä ja lapsilla päivitys ja ylläpito Evirawww.evira.fi
• Perheille: Meille tulee vauva -kirjanen päivitetty
22.1.2016
Ruoka-aine Jodia* µg/100g
Ruoka-aineen käyttösuositus
Jodin saanti suositeltavasta käyttömäärästä
µg/vrkHuomautukset
Maito/piimä
15 (14-18)
5-6 dl/vrk 75 - 90 Tai vastaavasti muita maitovalmisteita kuten jogurttia/viiliä/rahkaa/jäätelöä
Juusto 20 20-30 g/vrk (= 2-3 ohutta viipaletta)
4 - 6 Kiinteät juustot. Tuotteiden jodipitoisuudet vaihtelevat
Kala 30 2-3 kala-ateriaa/ viikko
10 - 15 Kala-annos 100 g/ateria, kalalajia vaihdellen. Eri kalalajien jodipitoisuudet vaihtelevat.
Muna 40 2-3 munaa/viikko 9 - 14 Valkuaisessa jodia 4 µg/100gja keltuaisessa 110 µg/100g
Jodia em annoksista yhteensä/vrk: + Jodioitu suola ½ tl (2,5 g/vrk = + 62 µg/vrk )
98 – 125160 - 187
Väestötason suositus > 150µg/vrk
Jodin luontaiset lähteet ja jodin saanti ruokasuosituksen mukaisessa ruokavaliossa
VERTAA: Saannin keskiluku aikuisilla 109 - 117 µg/vrk laskentatavan mukaan (Finravinto 2012, THL)
*Analyysit Evira 2013-2015
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Erityisruokavalioiden esiintyvyys (%)
Erityisruokavalio 1-v.(n=567)
3-v.(n=471)
6-v.(n=713)
Maitoallergia 7 4 2
Vilja-allergia 5 2 1
Kananmuna-allergia 6 2 1
Kala-allergia 5 1 1
Jokin ruoka-aineallergia 14 9 6
Jokin erityisruokavalio 15 14 12
DIPP: Kyttälä ym. KTL julkaisuja B32/2008
Raportoitujen erityisruokavalioiden esiintyvyys (%)
22.1.2016Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Serum ferritin in quartiles by intervention group (complem-entary feeding from 4 mo) vs. exclusive breastfeeding (up to 6 mo) group.
Jonsdottir et al. Pediatrics 201222.1.2016Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen 22.1.2016