Suomenkarjan ruokintasuositukset

Suomenlehmä-päiväJokioinen 14.2.2014

Marketta Rinne ja Annu PalmioMTT Kotieläintuotannon tutkimus

Ruokinnan merkitys suuri• Ruokintakustannukset muodostavat suurimman osan maidontuotannon

muuttuvista kustannuksistaR ki t ik tt• Ruokinta vaikuttaa:

• Tuotettuun maitomäärään ja maidon koostumukseen• Eläinten hyvinvointiiny• Energiataseen kehitykseen ja kuntoluokkaan vaikuttavat tuotokseen,

terveyteen ja hedelmällisyyteen• Rehun hyväksikäyttöönRehun hyväksikäyttöön• Maidontuotannon ympäristökuormitukseen• Maidontuotannon taloudellisuuteen

• Kansallisessa eläingeeninvaraohjelmassa todetaan, että alkuperäisrotuisia eläimiä tulisi suojella taloudellisesti kestävällä tavalla

Kuva: ©MTT/Arja Seppälä

Suomenkarjan tuotokset valtarotuja matalammat

Ilmeisesti viimeisin suomen-k j ll t ht ki t k

Koe tehtiin Koivikon navetassa Muhoksella. LSK-lehmät olivat poikineet 70 pv ennen kokeen

• Rinne, M., Jaakkola, S., Järvi, M. & Huhtanen, P. 1997. Effects of gradual

karjalla tehty ruokintakoe: poikineet 70 pv ennen kokeen alkua ja painoivat 468 kg.

replacement of rapeseed cake with linseed cake in the grass silage-based diet of dairy cows. Agric.Food Sci.Finl. 6: 161-172.

• Tuotannon tehokkuutta kuvaavat tulokset samalla tasolla kuin tyypillisesti tutkimusjulkaisuissa, vaikka tuotostaso matalampi:• Kuiva-aineen (ka) syönti (kg/pv) 14,2 17,9• Maidontuotanto (kg/pv) 17,8 25,4• Energiakorj. maito (kg/pv) 20,2 26,1

Vertailuarvot 998 ruokintaryhmän

meta analyysistäEnergiakorj. maito (kg/pv) 20,2 26,1• Maidon valkuaispit. (%) 3,32 3,21• Maidon rasvapit. (%) 4,55 4,28

meta-analyysistä(Huhtanen, P., Nousiainen, J.I.,

Rinne, M. Kytölä, K. & Khalili, H. 2008. Utilization and partition of

dietary nitrogen in dairy cows fed•• EKM / kg ka:n syönti 1,43 1,46• Valkuaisen hyväksikäyttö (%) 24 28

dietary nitrogen in dairy cows fed grass silage-based diets. Journal of Dairy Science 91: 3589-3599.

Ruokinta tarkasteluunRuokinta tarkasteluun

• Työ oli osa hanketta: • Finncattle-brändi: itä-, länsi ja pohjoissuomenkarjan erityisominaisuudet

hyötykäyttöön (rahoitus Suomen kulttuurirahastolta v. 2009-2011)y y y ( )

• Annu Palmion maisterintutkielma valmistui vuonna 2013• Suomenkarjalehmien rehujen syönti, ravintoaineiden saanti, maitotuotos

ja rehujen hyväksikäyttö• Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitos• Ohjaajat Marketta Rinne (MTT) ja Aila Vanhatalo (HY)j j ( ) j ( )

• Aineistot:• Geenipankkikarjojen tuotosseurantatiedot

• Lämpimät kiitokset geenipankkikarjoille yhteistyöstä!• MTT:n Minkiön tutkimusnavetan kyyttölehmät

ISK- ja PSK-lehmien rehun hyväksikäytöt huonojaTila 1 Tila 2 Tila 3

LSK ISK ISK PSK

Ekm, kg/pv 23,6 14,2 11,8 15,4

Syönti, kg/ka pv 18,0 14,4 13,4 14,9

Ekm / kg ka 1 31 0 99 0 88 1 03Ekm / kg ka 1,31 0,99 0,88 1,03Rehun hyväksikäyttö, MJ ME/ekm 7,70 11,2 12,6 10,7

T t t kä t ttä i ä lTuotantoon käytettävissä olevan rehun hyväksikäyttö,MJ ME/ekm kg

5,46 7,08 7,95 7,11~ 1,45

yleisesti

• Rehunkulutusseurantaan kuuluvien karjojen tuotantoon käytettävissä olevan rehun hyväksikäyttö 5,53 MJ ME/kg y y y gekm (ProAgria 2010)

• Geenipankkikarjojen huonoa rehunhyväksikäyttöäGeenipankkikarjojen huonoa rehunhyväksikäyttöäselittävät geeniperimältään arvokkaat mutta vain vähän lypsävät lehmät Kuva: ©MTT/Marketta Rinne

• Säilörehuun perustuvassa ruokinnassa väkirehun

Yliruokinta heikentää rehun hyväksikäyttöä

• Säilörehuun perustuvassa ruokinnassa väkirehun määrän lisääminen ja säilörehun sulavuuden paraneminen huonontavat yleensä sekä p ymuuntokelpoisen energian että typen hyväksikäyttöä

• Geenipankkikarjojen väkirehumäärät pieniä ja säilörehun l k ki ää äi tä t l isulavuus keskimääräistä matalampi

• Ruokinnan yleinen energiapitoisuus oli liian suuri lehmien maidontuotantopotentiaaliin nähdenlehmien maidontuotantopotentiaaliin nähden

LihominenHuono rehun hyväksikäyttöHuono rehun hyväksikäyttö

• MTT julkaisee kansallisten rehuarvojenMTT julkaisee kansallisten rehuarvojen laskentaperusteet MMM:n toimeksiannosta

• Rehuarvojen laskentaperusteet Rehuarvot kuvaavat rehujen suhteellistaj p• Energia- ja valkuaisarvojen kaavat• Käytettävät vakiot, sulavuuskertoimet ja märehtijöillä

h j lk i d t (h t)

rehujen suhteellista tuotantovaikutusta mahdollisimman

oikeinhajoavan valkuaisen osuudet (hvo-arvot)

• Järjestelmän piirissä:• Märehtijät

oikein

Märehtijät• Siat• Siipikarja• Turkiseläimet• Hevoset

8

Energian saanti on tärkein maitotuotokseen vaikuttava tekijä Ohitusvalku-

aisen saannin lisääntyminenlisääntyminen

lisää myös maitotuotosta

Vain vähän viitteitä ruokinnan ja eläinaineksen merkittävistä yhdysvaikutuksista

• Yleensä geneettiseltä maidontuotantopotentiaaliltaan paremmat lehmät ovat ”parempia” ruokinnasta riippumattariippumatta• Runsaasti tuottavilla lehmillä kuntoluokan muutokset tyypillisesti

suurempia ja hedelmällisyys heikompi kuin vähemmän tuottavilla l h illä ( ki t ii tt )lehmillä (ruokinnasta riippumatta)

• Esim. Vance et al. 2013. Comparison of the performance of Holstein-Friesian and Jersey x Holstein-Friesian crossbred dairy cows within three contrasting grassland based systems of milk production Livest Sci 151: 66 79grassland-based systems of milk production. Livest. Sci. 151: 66-79.

• Jalostusvalinta maidontuotannon määrän perusteella on johtanut myös lehmien koon kasvuunj y• Voi olla merkitystä mm. navettarakenteiden ja lantalan mitoituksen

osalta• Alpeilla ja Irlannissa arvostetaan pienempiä lehmiä laiduntajina• Alpeilla ja Irlannissa arvostetaan pienempiä lehmiä laiduntajina

– vähemmän tallausvaurioita

Yleiset perusruokintasuositukset pätevät myös suomenkarjalehmiin

• Perusteita energian ja valkuaisen tarpeen eriyttämiselle eri rotujen välillä ei löydetty

• Rehustuksen laatu ja määrä on parantunut selkeästi aikaisempiin vuosikymmeniin (ja –satoihin) verrattuna

• Vapaalla ruokinnalla varsinkin tuotantopotentiaaliltaan huonot lehmät pystyvät syömään hyvin sulavia rehuja liikliikaa

energian- ja OIV:n saanti ei ole ruokintasuositusten mukaistaruokintasuositusten mukaista

Lihomisen välttäminen tärkeää• Korkeaan kuntoluokkaa liittyy

• Vähentynyt kuiva aineen syönti

Lihomisen välttäminen tärkeää

• Vähentynyt kuiva-aineen syönti• Pienempi maitotuotos• Lisääntynyt aineenvaihduntasairauksien riski

• Yliruokinta ei taloudellisestijärkevää

Kuva: ©MTT/Arja Seppälä

Kuntoluokat korkeita

• Aineiston lehmien painot vaihtelivat huomattavasti

Kuntoluokat korkeita

• Geenipankkikarjoissa kuntoluokan keskiarvo kasvoi lypsykauden edetessä

• Tutkimusnavetoissa kuntoluokat eivät kehittyneet johdonmukaisesti ruokinnan rajoittamisesta johtuen

Geenipankkikarjat Tutkimusnavetat

Rotu LSK PSK ISK ISKRotu LSK PSK ISK ISK

Kuntoluokka 3,36 3,53 3,58 4,06

0 100 pv poik 3 17 3 01 3 46 3 910-100 pv poik. 3,17 3,01 3,46 3,91

101-200 pv poik. 3,33 3,46 3,59 3,86

201 pv poik 3 48 4 02 3 70 4 31201- pv poik. 3,48 4,02 3,70 4,31

Geenipankkikarjojen lehmien kuntoluokat

5Kuntoluokka

4

4.5

3.5

4

2.5

3

LSKPSKISK

2

2.5 PSKPSKISK

1

1.5

1‐30 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 330 360 390

Päivää poikimisesta

Viivojen väliin jää kuntoluokan tavoitealue

Tutkimusnavetoiden ISK‐lehmien kuntoluokat Tutkimusnavetoiden Ay‐lehmien kuntoluokat

4.5

5.0

Kuntoluokka

Tutkimusnavetoiden ISK‐lehmien kuntoluokat

4.5

5.0

Kuntoluokka

Tutkimusnavetoiden Ay lehmien kuntoluokat

3.0

3.5

4.0

3.0

3.5

4.0

1.5

2.0

2.5

1.5

2.0

2.5

1.0‐30 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 330 360 390

Päivää poikimisesta

1.0‐30 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 330 360 390

Päivää poikimisesta

Viivojen väliin jää kuntoluokan tavoitealue

Karjasilmää voi kehittää kuntoluokituksella

htt // d /Oth Ahttp://www.uaex.edu/Other_Areas/publications/PDF/FSA-4008.pdfPhotos by Craig Johnson

Kuntoluokitus avuksi ruokinnan seurantaan

• Lähde: • Nauta- ja sikatilan terveydenhuolto.

ruokinnan seurantaan

Nauta ja sikatilan terveydenhuolto. Tieto tuottamaan 103 (2003).

• Löytyy myös Maatalouskalenterista

Kuva: ©MTT/Marketta Rinne

Ruokinnan suunnittelussa h i it läi i• Jalostettujen lypsyrotujen tuotantopotenttiaali niin suuri

huomioitava eläinainesJalostettujen lypsyrotujen tuotantopotenttiaali niin suuri, että ruokinnansuunnittelulla voi pyrkiä maksimoimaan kuiva-ainesyönnin

• Suomenkarjan pienempi geneettinen maidontuotantopotenttiaali rajoittaa niiden kykyä muuntaa rehun ravintoaineita maidoksi

R ki itt l ll itäi i kiä älttä ää li ki t• Ruokinnannan suunnittelulla pitäisi pyrkiä välttämään yliruokintaa kaikissa tuotantokauden vaiheissa

• Perusteita ruokintasuositusyhtälöiden muuttamiseen (energian ja valkuaisen käyttö tietyssä tuotoksessa) ei liene

Suosituksia ruokinnan toteutukseen• Ruokinnan suunnittelussa huomioitava lehmien

kuntoluokka ja tarvittaessa:• Ruokinnan rajoittaminen• Lehmien ryhmittely tuotoksen perusteella• Vähäenergisten karkearehuvaihtoehtojen käyttö (kokoviljasäilörehu, g j y ( j ,

säilörehun korjuuajan myöhästyttäminen, oljet, luonnonlaitumet

Poikimisen rytmittäminen• Poikimisen rytmittäminen

E il i t läi t i t• Erilaiset eläimet sopivaterilaisiin tarkoituksiin • Matkailu terapia• Matkailu, terapia…

Kuva: Annu PalmioKuva: ©MTT/Marketta Rinne

Kyytöt laiduntavat Loimijoen rantoja MTT:n Elonkierto-puistossa Jokioisilla. Kuva: ©MTT / Annu Palmio © MTT