SUOMEN JOOGALIITTO ry...Kriya-käsite tulee esiin Patanjalin joogasutran toisen kirjan, Sadhana...
Transcript of SUOMEN JOOGALIITTO ry...Kriya-käsite tulee esiin Patanjalin joogasutran toisen kirjan, Sadhana...
SUOMEN JOOGALIITTO ry
OHJAAJAKIRJE 1/2020
kriyajooga – toiminnan laatu
Ohjaajakirje 1/2020 2
SISÄLLYS
Hyvät lukijat! Sinikka Tala 3
Kriya – joogatoiminnan suunta Märta Heikinheimo 4
Kriyajooga Marja Kuismin 7
Kriyajooga – tietoinen toiminta kutsuu muutokseen Antti Mäkipää 9
JOOGAHARJOITUS:
Joogamudra Anna Solin 11
JOOGAFILOSOFIA MATKASAUVANA
Samadhi Patanjalin Yoga-sutrassa Måns Broo 14
Jooganopettajiksi SJL® valmistuneet Koulutustoimikunta 18
Jooganopettajan kurssimuistio Koulutustoimikunta 19
Ohjaajakirjeen kirjoitukset ovat kunkin kirjoittajan oma näkemys asiasta, ei välttämättä sama
kuin Joogaliiton kanta.
OHJAAJAKIRJERYHMÄ:
Berit Pystynen, Espoo, [email protected], puh. 050 3508 943
Sinikka Tala, Seinäjoki, [email protected], puh. 040 0903 849
Marja Virmajoki-Tyrväinen, Joensuu, [email protected], puh. 050 3417 689
Ohjaajakirje 2/2020, teemana asanaharjoitus, ilmestyy joulukuussa.
Siihen tarkoitettu aineisto lähetetään ohjaajakirjeryhmälle 15.10.2020 mennessä.
Ohjaajakirje finns också på svenska.
Du hittar Ledarbladet på joogaliitto.fi > Intra (tunnus: ohjaajat, salasana: joogaliitto).
3 Ohjaajakirje 1/2020
Hyvät lukijat!
Kriyajooga on tämän kirjeen teema. Kirjoittajilla on ollut aikaa kypsytellä aihetta rauhassa,
näkemykset heijastavat pitkäaikaisen joogakokemuksen ja monitasoisen pohdinnan
ulottuvuuksia.
Kriya-käsite tulee esiin Patanjalin joogasutran toisen kirjan, Sadhana pada, alussa. Kirjassa
kuvataan toimintaa, joka asteittain johtaa kohti samadhia, syvenevää tietoisuutta, ykseyttä,
olemisen tilaa. On monia sanoja, joilla sutran käsitteitä tulkitaan. Joogan harjoittajalle
ymmärrys avautuu vähä vähältä viitoittamalla käsitteitä erilaisin sanoin.
Kriyajooga merkitsee toiminnan joogaa. Siihen liitetään kolme osatekijää, joita eri
tulkinnoissa määritetään kuvaamaan toiminnan laatua tai asennetta, tai ne voidaan nähdä
harjoituksina sinänsä. Kriya-käsitettä käytetään kuvaamaan myös joogassa olevia
puhdistusmenetelmiä, jotka modernissa joogassa jäävät vähemmälle huomiolle.
Joogasutran tekstit on koottu noin pari tuhatta vuotta sitten kertyneestä perinteestä. Tekstejä
on tulkittu eri aikakausina peilaten niitä kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin. Joogaa pidetään
menetelmänä, jonka tavoite on auttaa ihmistä elämään tietoisempana, täydemmin ja
syvemmin toteuttamaan omia mahdollisuuksiaan, elämään sovussa itsensä ja ympäröivän
maailman kanssa. Jooga on elämää varten.
Miten kriyajoogan teema palvelee meitä tänä päivänä, olosuhteissa, jotka haastavat jälleen
tarkistamaan ja arvioimaan toimintaamme ja elämämme suuntaa? Tämä kirje tarjoaa kolme
erilaista näkökulmaa. Jokainen omalta osaltaan rikastuttaa tutkimustamme, omaa
ajatteluamme.
Joogatekstien opetus ja harjoitus liittyvät yhteen, ne avaavat toisiaan. Tässä kirjeessä
harjoituksen tavoitteena on joogamudra, jota valmistellaan edeten asteittain kohti asanan
tilaa, kunnioittaen harjoituksen rakennetta.
”Joogafilosofia matkasauvana” avaa meille samadhi-käsitettä, yhtä sisäisen tien kolmesta
osatekijästä, sen ilmenemistä Patanjalin joogasutrassa. Måns Broo on kirjoittanut tekstin
äidinkielellään ruotsiksi. Alkuperäinen teksti on nähtävissä Ledarbladetissa (kts. s. 2), jonka
käännöksistä vastaa suuren kiitoksen ansaitseva kääntäjäryhmä!
Lämmin kiitos kaikille ohjaajakirjeen kirjoittajille ja toimijoille sekä teille lukijoille!
Sinikka
Ohjaajakirje 1/2020 4
Märta Heikinheimo
KRIYA – joogatoiminnan suunta
Joogan tarkoitus on Joogasutran mukaan levottoman mielen hiljentäminen. Tähän jokaisella
yksilöllä on oma valmiutensa. Joillekin harvoille riittää, että istuvat alas ja sulkevat silmänsä.
Meille muille antaa mm. Joogasutra erilaisia ohjeita sovellettaviksi kehityksemme eri
vaiheissa. Jooga opettaa kehittämään tietoisuutta, jotta voi elää kokonaisvaltaisemmin.
Kriyan tausta
Kriyasta puhutaan Joogasutran toisen luvun alussa, jossa annetaan kokonaisuus, perusta
ja työskentelyalue koko joogatoiminnalle. Yksityiskohtaisemman kuvan mielen hiljentämisen
monitahoisuudesta saadaan saman luvun lopussa ja kolmannen luvun alussa, missä
avataan ihmisenä olemisen kokonaisuutta valaiseva kahdeksanosainen tie.
Kriyajooga suomennetaan toiminnan joogaksi ja antaa mielestäni eräänlaisen johtolangan
koko elämälle. Tapani hahmottaa kriya tänään perustuu vuosien varrella luettuihin
joogateksteihin, kursseilla tarttuneisiin ajatuksiin ja omaan kokemukseeni. Jotta löytäisit
riittävän laajan kuvan aiheesta itsellesi, kehotan sinua tutustumaan siihen monipuolisesti.
Anna vähitellen kriyalle tilaa arkielämässäsi.
Miellän kriyan kokonaisuudeksi, johon liittyy kaikki mitä teemme tietoisuuden kehittämiseksi
oman joogamme parissa. Harjoituksen lisäksi tähän kuuluu opiskelu, jolla vähitellen pyritään
laajentamaan omaa käsitystä joogasta ja näkemään se olennaisena osana elämää. Tähän
liittyy kyky suhtautua elämän haasteisiin ja valmius tulla toimeen sekä kanssaihmisten että
itsensä kanssa. Koen joogan liittämisen arkeen peruskalliona ja uskon, että kaikki
joogatekstit on tarkoitettu asteittain omaksuttavaksi ja sovellettavaksi arkielämään. Kriya
opastaa antautumaan tekemiseensä kokonaisvaltaisesti ja olemaan läsnä siinä, missä
kulloinkin liikkuu, eli kehittämään tietoisuuttaan kaikkialla.
Kriyan sisältö
Tarkempi tutustuminen kriyaan alkaa sanskritinkielisten sanojen hahmottamisesta ja
liittämisestä omaan elämään. Kolme alaotsikkoa Tapas, Svadhyaya ja Ishvara-pranidhana
5 Ohjaajakirje 1/2020
muodostavat kokonaisuuden. Oudot sanat voivat sekä inspiroida että vieraannuttaa. Ne
säilyvät työkaluina, kunnes niiden takana oleva merkitys alkaa liittyä omaan elämään.
Jokainen kriyan kolmesta alaotsikosta on sinällään itsetutkistelutehtävä. Tapas tarkoittaa
mm. motivaatiota, innostuneisuutta, eteenpäin vievää voimaa sekä paloa, joka saa
toimimaan. Svadhyaya ilmentää kykyä havainnoida ja tutkistella omaa käyttäytymistään eri
tilanteissa. Itsetutkistelu auttaa poistamaan tarpeetonta, tukeutumaan pysyvään ja
näkemään mahdollisuuksia muutokseen. Ishvara-pranidhana tarkoittaa kykyä suhtautua
tapahtuneeseen, hyväksyä oman keskeneräisyytensä, olemaan rehellisenä nykyhetkessä
ja ottamaan vastaan mitä elämä antaa odottamatta tiettyä tulosta. Se on ”kaiken jättämistä
Herran jalkojen juureen”. Etsi itsellesi lisää synonyymeja ja vivahteita sanskritinkielisten
sanojen takaa ja löydä vähitellen keino syventää omaa joogaasi sekä matolla että arjessa.
Kriya arkielämässä
Kriyan toimintaohje pätee kaikenlaisissa tilanteissa, tapahtumissa ja haasteissa.
Pintapuolisten tietojen ja taitojen kalastamisen sijaan se opastaa etenemään syvyys-
suunnassa sekä omalla joogamatolla että arjessa. Elämä antaa joka päivä tehtäviä ja
johdattaa monenlaisiin tilanteisiin työssä, perheen, suvun ja harrastusten parissa. Näihin
astumiseen jokaisella on ikiomat valmiutensa. Tehtävään tarttuminen on paljolti kiinni siitä,
millä intensiteetillä (tapas) kykenee juuri sillä hetkellä asennoitumaan asiaan ja kuinka
tietoisesti ottaa omat resurssinsa käyttöön (svadhyaya). Tapahtumaketjun lopputulos
(ishvara-pranidhana) ilmenee seurauksena omasta toiminnasta. Joskus toimintaansa voi
olla tyytyväinen ja toisinaan tuntee epäonnistuneensa. Kriya opettaa havaitsemaan, miten
suhtautuu kunkin tapahtumaketjun lopputulokseen tällä kertaa ja miten jatkaa tästä.
Joogaharjoitus etenee yleensä niin, että oma asenne alussa muovaa rytmin, sisällön ja
keskittymiskyvyn. Sitä mukaa kun itsetutkistelu syvenee, muuttuu myös harjoituksen laatu.
Oppii vähitellen ymmärtämään mikä vaikuttaa mihinkin ja näkee ketjun, eli toiminnan
suunnan. Voi kerätä kunkin tapahtumaketjun opetuksen talteen, lisätä se edellisiin,
hyväksyä itseään sellaisena, kun tässä vaiheessa on omalla matollaan ja kulkea tämän
kokemuksen rikastuttamana tietoisempana eteenpäin.
Ohjaajakirje 1/2020 6
Yhteenveto
Alla olen yrittänyt tiivistää kriyan monisanaiset ja -vivahteiset selitykset ja asettanut ne
loogisesti etenevää prosessia kuvaavaan kaavioon. Tunnustan lainaavani Arvo Tavin
käyttämää mallia vuosien takaa. Se kolahti silloin ja toimii edelleen.
Tapas kuvaa asennetta elämän antamiin haasteisiin. Svadhyaya ilmentää varsinaista
toimintaa ja kykyä sen aikana turvautua itsetutkisteluun, joka auttaa ymmärtämään, että
jokainen eteen tuleva tehtävä on mahdollisuus ja että on hyvä harkita ennen kuin liian
innokkaasti ryhtyy toimimaan. Tietoisuus auttaa jokaisen vastaantulevan tapauksen tai
ihmisen kohdalla ajattelemaan ensisijaisesti kokonaisuutta takertumatta pikkuasioihin.
Ishvara-pranidhana, suhtautuminen omaan toimintaan kuvaa vaihetta, jossa voi pysähtyä
kysymään: Mitä opin tästä? Tietoisuuden laajetessa tulee toiminnan onnistuessa
mahdolliseksi ylpeyden sijasta tuntea nöyryyttä ja kun asiat eivät mene oikein hyvin voi olla
kiitollinen tästä opetuksesta. Oppii olemaan kiitollinen elämälle.
Oma kokemus on joogan opiskelussa tärkein opettaja. Kriyan toimintaohje kuvaa kehitys-
prosessia ja rohkaisee jokaista vastaanottamaan elämänsä haasteita omana itsenään,
matkimatta ketään toista. Kokemus muuttuu elämän varrella ja vähitellen tulee helpommaksi
astua haasteisiin uutena, jättää vertailu ja olla avoimempi, rehellisempi, tietoisempi.
Lisääntynyt tietoisuus kiteyttää kriyan ohjeen ja antaa suunnan koko joogatoiminnalle.
Tapas
asenne
Svadhyaya
toiminta
Ishvara-pranidhana
suhtautuminen
toimintaan
7 Ohjaajakirje 1/2020
Marja Kuismin
KRIYAJOOGA
Minulle esitettiin kysymys, voisinko kirjoittaa kriyajoogasta ohjaajakirjeeseen. Enpä
aavistanut seurauksia vastatessani myöntävästi. Olisi pitänyt. Koitti se päivä, kun tehtävän
aloittamista ei voinut enää siirtää. Korona-virus oli järjestänyt kohdallani niin, etten
kehdannut itsellenikään valittaa ajanpuutetta. Ego tuli ”avuksi” sillä seurauksella, että hetken
pyörittelin ajatuksia, kuten: ”eikö maailmassa ole jo sanottu ja kirjoitettu kaikki tarpeellinen
ja paljon tarpeetonta, minulla ei voi olla siihen kaikkeen mitään tarpeellista lisättävää…”
Tarina päättyy sikäli onnellisesti, että oivalsin tämän kirjoitustehtävän olevan elämän
tarjoilema kriyajoogaharjoitus itselleni.
Olen aina ollut vaikuttunut kirjoittajan, luennoitsijan tai opettajan kyvystä olla ilmaisussaan
yksinkertainen ja ymmärrettävä. Miten paljon syvällistä tutkimustyötä ja asioiden oma-
kohtaista läpikäymistä edeltääkään taito nostaa esiin olennaiset asiat! Vastaanottamani
kirjoitustehtävä on kiusallisen kirkkaana peilinä paljastanut, miten alussa olenkaan jooga-
polullani. Samalla se on nostanut esiin suuren ilon kokiessani syvästi, että tämä polku, jolla
ensiaskeleitani otan, on oikea.
Olen joskus kuullut suosituksen, että Patanjalin joogasutraa tulisi tutkia pitäytyen yhden
tulkitsijan versioon kerrallaan. En ole tätä ohjetta noudattanut. Kiinnostustani on toistaiseksi
ruokkinut mahdollisuus vertailla eri tulkintoja, joiden koen täydentävän toisiaan näennäisistä
eroista huolimatta.
Gérard Blitz on sanonut joogasutrista: Sutrat on pelkistetty muutamaan avainsanaan. Ne
auttavat meitä kasvamaan. Sutriin voi mennä sisälle vapaasti ja niitä voi käydä läpi luke-
mattomia kertoja. Sutra on työväline. Voisi sanoa, että se on kuin purulelu lapsille. Me
olemme kuin lapsia, joilla hampaat puhkeavat ja mitä enemmän pureskelemme, sitä enem-
män kutittaa. Sutra auttaa meitä etenemään – se ikään kuin auttaa hampaiden puhkeamista.
Patanjalin joogasutran toisen kirjan 1. sutrassa määritellään kriyajooga: ”Tapah-svādhyāya-
īśvarapraṇidhānāni kriyāyogaḥ”. Yhdessä tapas, svadhyaya ja ishvara-pranidhana
tunnetaan nimellä kriyajooga, toiminnan jooga. Se on joogan käytännöllinen puoli. Keinot,
joiden avulla voimme edetä kohti joogan päämäärää, ehdollistumisista vapaata tilaa.
Kriya tulee juurisanasta kr, tehdä. Kyse ei kuitenkaan ole mistä tahansa tekemisestä. Tämä
sutra kertoo erityisesti toiminnan laadulliset ehdot.
Ohjaajakirje 1/2020 8
Tapas tulee juurisanasta tap, kuumentaa, puhdistaa. Periaate on sama kuin kullan kuumen-
taminen sen puhdistamiseksi. Tapas on meitä ravitsevan sisäisen tulen voimakkuus,
motivaatio, meissä oleva etsinnän palo. Myös itsekuri on usein mainittu tulkinta tapaksesta.
Svadhyaya on pyhien kirjoitusten tutkimista, sisäistä kysymysten asettelua, etenemistä kohti
syvempää tietoisuutta itsestä.
Ishvara-pranidhana käännetään usein Jumalalle omistautumiseksi, mutta se tarkoittaa myös
toiminnan laatua. Toimintaa etsimättä toiminnan hedelmiä. Syvää hellittämistä. Asenteen
muuttamista ottamisesta luopumiseen eli päinvastaiseksi tavanomaiselle tavallemme
toimia.
I.K.Taimni on sanonut, että kriyajooga on valmistavaa. Se aloitetaan joogan harjoittamisen
alkuvaiheessa. Se asettaa sadhakan pyrkimykset ja vakavuuden käytännölliseen
kokeeseen.
Toisen kirjan 2. sutrassa kerrotaan, miksi kriyajoogaa harjoitetaan: ”klesojen heikentä-
miseksi ja samadhin saavuttamiseksi.”
Toisen kirjan 3. sutrassa kerrotaan, mitä klesat ovat: avidya, tietämättömyys, tietoisuuden
puute, harha, ei-ikuisen pitäminen ikuisena; asmita, minätunne, ego; raga, kiintymys;
pitäminen; dvesa, vastenmielisyys; olla pitämättä jostakin; abhinivesa, takertuminen
elämään, kuolemanpelko. Nämä ovat kärsimyksen, kaikkien elämän vaikeuksien juurisyitä.
Jos todella ymmärrämme, miksi elämässä on ongelmia, tiedämme myös, miten voimme
päästä niistä eroon. Meissä on kaksi havainnoimisen tasoa. Toinen on avidyan peittämä,
avidyan vääristämä. Toinen on syvällä sisällämme ja vapaa avidyasta. Kriyajoogaa
harjoittamalla voimme tulla tietoisemmiksi avidyan vaikutuksista omassa elämässämme ja
heikentää niitä. Emme voi muuttaa sitä, mistä emme ole tietoisia!
Kriyajooga poistaa esteitä selkeämmän havaitsemisen tieltä. Se on puhdistamista fyysisellä,
psyykkisellä ja mentaalisella tasolla. Kaikilla tasoilla. Mitä puhdistetaan? Sitä, mikä on
ylimääräistä, mitä ei enää tarvita, mikä ei ole todellista itseämme. Joogan ehdotus on ottaa
vastaan elämä hetki hetkeltä, sellaisena kuin se on. Ilman ennakkoluuloja ja odotuksia,
pelkoja ja takertumisia.
Tärkeimmät lähteet: Gérard Blitzin luento v.1986, T.K.V. Desikachar: RELIGIOUSNESS IN YOGA Lectures on Theory and Practice, I.K. Taimni: Joogan tiede
9 Ohjaajakirje 1/2020
Antti Mäkipää
KRIYAJOOGA – TIETOINEN TOIMINTA KUTSUU MUUTOKSEEN
Tee jotain – tietoisesti! Siinä lausahdus, joka nousi avaimeksi ymmärtää kriyajoogan eli
toiminnan joogan sisältöä ja sen tulkintaa ryhmämme SJL-opettajaopintojen viimeisessä
etätehtävässä.
Kun oppaaksi kutsuu Patanjalin joogasutrat, kriyajooga viittaa kahdeksanosaisen tien
niyaman (noudattaminen, suhde itseen) kolmeen viimeiseen osaan. Ne ovat tapas
(motivaatio, polte), svadhyaya (pyhä lukeminen, itsetutkiskelu) ja ishvara-pranidhana
(korkeimmalle antautuminen, syvä hellittäminen). Nämä kolme toiminnan laatua ovat tämän
näkökulman raamina. Kriyajoogan ulottuvuudet ilmentävät myös sitä, kuinka pitkällä kukin
harjoittaja on tiellään. Kriyajooga -käsite esiintyy muissakin merkityksissä (mm. puhdistau-
tuminen, harjoitussarjat, tantra).
Kriyajooga on joogan harjoittajan syvenevää etenemistä tiellään. Siihen sisältyy ehkä
ratkaisevat vaiheet siitä, tuleeko joogasta pysyvä tekijä harjoittajan elämässä (Taimni).
Kriyajoogassa yhdistyvät harjoittamisen ulottuvuudet ja portaat kokonaisvaltaiseksi ja
käytännölliseksi elämää muuttavaksi prosessiksi.
Lähtökohtana motivaatio (tapas)
Minulle ymmärrettävin merkitys käsitteelle tapas on syvä motivaatio toimia. Se sisältää syyn,
joka kutsuu meitä joogan harjoittamiseen. Yksityiskohtien tasolla se voi ilmetä myös
vaikkapa asanan ja muun harjoituksen sinnikkäänä ja kärsivällisenä hienovaraistamisena.
Joogassa toiminta tapahtuu paljolti itsesäätelyn kautta elämän eri tasoilla. Käsitteeseen
tapas viitataan myös ankaruutena ja itsekurina.
Haluaisin kokea tapaksen omasta ytimestä kumpuvana kipinänä ja uppoutumisena toteuttaa
sitä, mitä jooga tarjoaa olemassaolon päämäärien saavuttamiseksi. Jooganopettajalle
ymmärrys motivaation ulottuvuuksista on erityisen tärkeää, koska hänen toimintansa voi
heijastua harjoituksiin osallistujien motivaatioon.
Motivaation kokeminen korostetusti ankaruutena ja itsekurina (kuten joogan historian
juurilla) voi myös altistaa itselle hyvän ja sopivan toiminnan tunnistamisen hämärtymiselle.
Tämän ymmärtämiseen tarvitaan valppautta. Onhan ristiriitaista kuulla joogan harjoittajan
kärsivän ”joogaburnoutista” tai saaneen fyysisiä vaurioita sopimattomista harjoituksista.
Tutkivassa joogakirjallisuudessa riittää esimerkkejä tästä (mm. Remski; Singleton).
Ohjaajakirje 1/2020 10
Svadhyaya – tekstien ja itsetukiskelun kautta kohti tietoisuuta
Svadhyaya kutsuu syventämään tietoisuutta teksteistä omaksuttuna (huom. Patanjalin
aikana mm. ulkoa opettelemalla) sekä itsetutkiskelun (myöhemmin korostunut merkitys)
oivalluksina ja tuloksena (mm. Taimni; Broo; Tavi). Juuri tietoisuuden kasvattamisen kautta
jooganharjoittaja voi löytää luontevimman toimintatapansa. Mielestäni on tärkeää ymmärtää
joogatekstit ja muu rikastuttava sisältö niiden kulttuurisessa kontekstissa ja rinnalla yrittää
ymmärtää niiden universaaleja ulottuvuuksia myös tekstien omilla ehdoilla. Koen, että
syvien tai ”pyhien” tekstien lukeminen on jo mentaalinen tila, joka kutsuu. Mantrat, resitointi
tai rukouksenomaisuus johdattavat lähemmäksi kolmatta elementtiä ishvara-pranidhanaa.
Ishvara-pranidhana – antautuminen ja mysteeri
Ishvara-pranidhana johtaa suurten kysymysten äärelle: minkä huomaan hellitän, mille
antaudun ja mihin minä uskon, hyväksynkö toimintani tulokset sellaisenaan? Yksinkertaisin
ja neutraalein tulkinta ishvara-pranidhanalle on syvän hellittämisen ja irtipäästämisen
kokemus. Joogakäsitykseni jättää absoluutin, universaaliuden tai jumaluuden kokemisen ja
nimeämisen hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi. Siinä on tilaa mysteereille, asioille, joilla on
lupa olla verhon takana. Ishvara-pranidhanaa haluan lähestyä kasvattamalla herkkyyttä
ymmärtää sen signaaleja ja ilmentymiä.
Toimiessa tapahtuu
Kriyajoogaan sisältyy näkemys tietoisen toiminnan elämää muuttavasta prosessista. Sitä
kuvataan usein niin, että asiat tavoittelemisen sijasta tulevat joogan harjoittajaa kohti.
Joogayhteisöjen sisällä kuvauksissa korostuvat ihanteelliset muutokset. Tutkivia julkaisuja
lukiessa ilmenee hyvin, että vastaan voi tulla myös ”joogailmiöitä”, joihin on oikeus pettyä
(myyttejä, joogahistorian ristiriitaisuus, vahingollisia auktoriteettisuhteita ja harjoituksia,
ylikaupallistumista). Oman sisimpämme kautta toimien turvaamme sitä, että vastaan-
otettaviksi valikoituvat harjoittajan matkaa suotuisasti kantavat asiat harjoitusta syventäen
ja joogan esteitä poistaen. Monikerroksisena ja monen asian sulautumana jooga kutsuu
toimimaan ja löytämään sen olennaisen: viisautta, terveyttä, luovuutta ja kirkastumista,
jossa on hyvä matkata ja ehkä lopulta löytää perille.
Lähteinä on käytetty SJL-opettajakoulutuksen syventävien opintojen kurssisisältöjen ja kommenttien lisäksi
lähdetekstejä mm. seuraavilta tekijöiltä: IK Taimni, Måns Broo, Arvo Tavi, Mathew Remski, Mark Singleton ja
Matti Rautaniemi.
Kirjoittajan s-posti: [email protected]
11 Ohjaajakirje 1/2020
Anna Solin
JOOGAHARJOITUS, Joogamudra
1. Harjoitus alkaa selinmakuulla tarkkaillen. Jalkapohjat alustaan keskelle vierekkäin,
kämmenet vatsan päälle. Kuunnellaan hengitystä. S: vasen käsi yläkautta pään taakse U:
oikea polvi painaa oikealle hengityksen loppuun saakka. S: polvi palaa keskelle U: polvi
vatsan päälle, tartutaan kämmenillä polvesta. S: oikea jalkapohja alustaan, välihengitys S:
vasen käsi pään taakse U: toista oikealla polvi sivulle ja vatsan päälle kuten edellä. Sama
toisella puolella ja lopuksi jää selinmakuulle jalkapohjat alustalla vierekkäin.
2. S: käsivarret yläkautta pään taakse lattialle. U: vie polvet sivulle jalkapohjat vastakkain,
viivy. S: polvet palaavat keskelle U: polvet vatsan päälle, kämmenet polvien päälle. S:
isovarpaat yhdessä, avaa polvet sivulle ja loitonna niitä kunnes käsivarret ojentuvat
kokonaan, lopuksi vie polvet yhteen. U: vedä polvia kohti rintaa, vatsa vetäytyy. Jatketaan
liikettä, vapautetaan lantion jännityksiä. Lopuksi tuo jalkapohjat alustalle ja kädet vartalon
viereen. Ojenna hyvin selkäranka lantiosta kaularankaan.
3. Konttausasennossa avaa polvia ja anna isovarpaiden koskettaa toisiaan. Tee asteittaista
kissaliikettä. Jatka kissaa polvet avattuna niin, että kyynärpäät ovat nyt kämmenien kohdalla
ja kyynärvarret maassa eteenpäin. Ojenna jälleen käsivarret ja tuo kämmenet lähemmäksi
lantiota. Samalla vie pakarat kohti jalkateriä. Etsi sellainen käsien asento, että rinta avautuu
hyvin. Havainnoi, kuinka asento syntyy vähitellen. Tarkkaile, ettet kaarra lannerankaa,
mennään kohti ojennusta. Pää löytää paikan selkärangan jatkeena. On vain kevyt
hengityksen liike.
Kyykkyasentoon, vatsa reisien päällä, pää painaa, käsivarret rennot. Nosta lantio ylös. Jalat
pehmeästi koukussa ylävartalo, käsivarret rentona. Ojenna jalkoja useamman U:n avulla. S:
selkä pyöreänä seisomaan. Kuuntelu. Hengitys asettuu.
4. Avaa jalat hieman olkapäitä leveämpään haara-asentoon. Vie käsivarret selän taakse
pakaroiden päälle ja laita sormet ristiin kämmenpohjat alaspäin. S: kierry oikealle, oikea
jalkaterä kääntyy oikealle, vasen mukailee. U: oikea polvi koukistuu, S: ojenna selkärankaa
ja anna kierron täydellistyä, rinta kohti polven ja varpaiden linjaa. U: selkä suorana vatsa ja
rinta oikean reiden päälle, jalka pysyy koukussa, käsivarret selän takana nousevat ylöspäin.
S: palaa ylös ja keskelle, myös jalkaterät kääntyvät eteenpäin. Tee vuorotellen oikealle ja
vasemmalle 3 kertaa. Lopuksi jalkaterät lantion leveydelle kävellen päkiöillä ja kantapäillä.
Ojennus. Käännä jalkaterät sisäänpäin isot varpaat yhteen ja anna polvien lähestyä toisiaan.
Ohjaajakirje 1/2020 12
Käsivarret tiiviisti vartalossa kiinni. U: hidas kallistus eteenpäin selkäranka ojennuksessa,
säätele kallistusta rauhassa. Sitten kevyt päänliike S ylös ja U alas liikettä pienentäen, pää
asettuu hyvin, katse alaviistoon S: anna käsivarsien irrota vartalosta taaksepäin, käännä
kämmenpohjat taaksepäin, harota sormia — linnunsiivet. Pidä olkapäät alhaalla, rinta
avoimena. Aisti hengityksen liike ja ilmavirta siipien alla.
Paluu seisoma-asentoon. Kuuntelu ojennuksessa ja kompensaatio kissa seisten.
5. Selinmakuu, lepo. Koukista polvet ja aseta jalkaterät vierekkäin lähelle pakaroita. Oikea
reisi tiukasti vasemman reiden päälle, korjaa vasen jalkapohja aivan keskelle. Käsivarret
vartalon vieressä, kämmenpohjat alaspäin. U: auta selkäranka ojennukseen jalkapohjan
työnnöllä, lopuksi niska pitenee, vatsa vetäytyy hyvin sisään. S: lantion nosto U: viipyminen
2S: nosta asteittain 2U: tarkkailu. S: selkä palaa nikama nikamalta, maassa ojennus. Pidä
jalkojen asento, avaa hieman käsivarsia. U: polvet painuvat pehmeästi oikealle, kasvot
kiertyvät vasemmalle, viivy 3 hengitystä. Lopuksi U:n jälkeen pidä vatsa sisään vedettynä ja
tuo polvet ja pää keskelle. S: selkäranka ojentuu. Pidä edelleen jalkojen asento. U: tuo
polvet vatsan päälle ja tartu kämmenillä polvien takaa. Viivytään 3 hengitystä. Laske vasen
jalkapohja maahan ja sen jälkeen oikea sen viereen. Tehdään toiselle puolelle ja viivytään
hetki jalkapohjat matolla vierekkäin lähellä pakaroita.
6. U: polvet sivuille jalkapohjat vastakkain, rentouta hyvin. S: polvet keskelle, jalkapohjat
lantion leveydelle. Siirry istumaan jalat eteenpäin. Oikea nilkka vasemman nilkan yli. Kävele
pakaroilla taaksepäin, etsi istuinkyhmyt ja ojenna hyvin selkäranka. Kämmenet vastakkain
rinnan eteen. S: ojennus keskellä U: kierry oikealle S: palaa keskelle, ojennus U: kierry
vasemmalle. Toistetaan kerran. U: pyöristy eteenpäin, kädet jalkojen päälle, viipyminen ja
paluu. Vasen nilkka oikean yli, tehdään kierrot kuten edellä, ensin vasemmalle ja
pyöristytään lopuksi keskelle.
7. Selkä ojennettuna tuo jalkapohjat vastakkain mahdollisimman lähelle itseä. Vasen nilkka
oikean yli, asetu risti-istuntaan. Käsivarret selän takana, oikea käsi tarttuu vasemmasta
ranteesta peukalolla ja keskisormella. Vasemman käden peukalo ja etusormi yhdessä.
Kaikki muut sormet ojennettuna. S: pidennä rankaa U: kallistu ojentuneena eteenpäin S:
kevyt venytys U: jatka kallistusta S: ojennus U: anna selän pyöristyä kohti maata. Keskity
käsimudraan. Viivy asennossa, aistit vetäytyvät, suuri hiljaisuus. Hidas paluu S: nouse
puoleen väliin U: ojenna selkäranka S: nouse pystysuoraksi U: ojennus ja välihengitys.
Käsien avulla siirrä oikea nilkka vasemman yli. Käsivarret uudelleen selän taakse ja taas
oikea käsi tarttuu vasemmasta. Tee toinen joogamudra kuten edellä.
13 Ohjaajakirje 1/2020
Paluun jälkeen annetaan aikaa kuuntelulle, ensin risti-istunnassa, sitten jalat ojennettuna ja
avattuna. Kompensaationa enkeliliike.
8. Lopuksi viedään selkä alustaan tukien käsillä pään takaa, tietoisesti. Savasana. Istuma-
asento. Vastaanotto. Joogan tila.
Ohjaajakirje 1/2020 14
JOOGAFILOSOFIA MATKASAUVANA
Måns Broo
Samādhi Patañjalin Yoga-sūtrassa
Samādhi on Patañjalin Yoga-sūtran ehdottomasti keskeisimpiä käsitteitä. Kirjoituksessani
tuon esiin, kuinka tämä käsite ymmärretään ja kuinka sitä käytetään tekstissä, sen alusta
loppuun, niin sūtrissa kuin siinä kommentaarissa, jonka perinteisesti sanotaan olevan
Vyāsan kirjoittama. Tämä kommentaari on kaikkien myöhäisempien klassisten
kommentaarien perusta ja useimpien nykyisten tutkijoiden mukaan sen katsotaan olevan
autokommentaari, toisin sanoen Patañjalin kommentaari omaan teokseensa. Vaikka tämä
ei pitäisikään paikkaansa, sillä on suuri merkitys Patañjalin filosofian oikein ymmärtämiseksi.
Mitä samādhi siis on? Sūtran 1.1 kommentaarissaan Vyāsa määrittelee joogan samādhiksi.
Kielitieteilijä Pāṇinin (n. 300 eKr) mukaan sana yoga voidaan johtaa kahdesta verbijuuresta
yuj-a (Dhātupāṭha 4.68) tai yuj-i (7.7), jotka tarkoittavat ”syventyä” ja ”iestää, yhdistää”.
Monessa muussa joogaperinteessä sanaa tulkitaan jälkimmäisen juuren mukaan ja näin
saatetaan esimerkiksi sanoa, että ”jooga on yksilöllisen ja korkeimman itsen yhdistämistä”
(Gautamīya-Tantra 32.9). On tärkeä huomata, että tämä ei ole Patañjalin käsitys joogasta.
Patañjalin mukaan samādhi ja jooga ovat synonyymejä, molemmat tarkoittavat
syventymistä.
Vyāsa sanoo myös, että samādhi voi tapahtua kaikissa mielentiloissa. Mieli voi olla levoton
(kṣipta), turtunut (mūḍha), häiriintynyt (vikṣipta), keskittynyt (ekāgra) tai pysähtynyt
(niruddha). Levoton mieli kuuluu intohimon laadun (rajo-guṇa) alaisuuteen ja liikkuu
kohteesta toiseen. Turtunut mieli on sakeuden laadun (tamo-guṇa) alainen ja kiinnostunut
lähinnä nukkumisesta. Vaikka syventymistä tai samādhia voi esiintyä kaikissa näissä
viidessä mielentilassa, vain kahden viimeisen mielentilan syventymistä voidaan sanoa
joogiseksi syventymiseksi, koska muissa mielentilat sekoittuvat syventymiseen eivätkä
johda ymmärrykseen ja vapautumiseen. Keskittyneen mielen syventymistä sanotaan
kohteelliseksi syventymiseksi (saṃprajñāta-samādhi) ja pysähtyneen mielen syventymistä
kohteettomaksi syventymiseksi (asaṃprajñāta-samādhi).
15 Ohjaajakirje 1/2020
Sūtrassa 1.17 Patañjali mainitsee neljä erilaista kohteellista syventymistä helpoimmasta
vaikeimpaan. Näille kaikille on yhteistä se, että mieli tiedostaa jonkin kohteen.
Ensimmäisellä, tarkastelevalla (vitarka) tasolla keskittynyt (ekāgra) mieli on niin syventynyt
tarkastelemaan jotain fyysistä kohdetta, kuten kuvaa tai ääntä, että se unohtaa oman
itsensä. Seuraava on pohtiva (vicāra) taso, jossa mieli syventyy hienojakoisiin kohteisiin,
kuten ajatuksiin tai käsitteisiin. Kolmannella tasolla mieli syventyy autuuteen (ānanda) tai
tyyneen iloon, joka kumpuaa kirkkauden laadun (sattva-guṇa) läpäisemästä kehosta ja
mielestä. Neljännellä ja viimeisellä tasolla mieli syventyy puhtaaseen itsetuntoon (asmitā)
vailla muita kohteita tai tunteita. Itsetunto ei ole puruṣa itse, vaan häiriö (2.3), mutta se on
puruṣan lähin vastine prakṛtin maailmassa. Vyāsan mukaan ensimmäinen taso sisältää
kolme seuraavaa, toinen taso kaksi seuraavaa ja kolmas neljännen. Vain neljäs taso on
täysin itsenäinen.
Hieman myöhemmin (1.41–46) Patañjali kutsuu tätä syventymistä myös
”uppoutuneisuudeksi” (samāpatti), ehkäpä viitaten johonkin toiseen sen aikaiseen
joogaperinteeseen, jossa käytettiin tätä ilmaisua, sekä myös ”siemenelliseksi
syventymiseksi” (sabīja-samādhi) korostaakseen, että mieli kaikissa näissä syventymisen
muodoissa nojaa jokseenkin konkreettiseen ”siemeneen” tai kohteeseen.
Seuraavassa sūtrassa (1.18) Patañjali kuvaa kohteetonta syventymistä. Kun joogan
harjoittaja on päässyt itsetunnon kohteellisen syventymisen tasolle, hän on tietoinen vain
itsetunnosta, ”minä olen”. Erottelukyvyn avulla hän ymmärtää puruṣan olevan erillinen myös
siitä ja hän harjoittaa takertumattomuutta ja mielen täydellistä pysäyttämistä. Tästä seuraa
kohteeton syventyminen (asaṃprajñāta-samādhi). Siinä mieli ei ole tietoinen mistään, ja
puruṣa itse nousee esille. Tässä syventymisessä, toisin kuin aiemmissa, ei ole mitään
ulkoista kohdetta, joten sitä sanotaan myös siemenettömäksi syventymiseksi (nirbīja-
samādhi, 1.51). Aiempien tekojen ja kokemusten takia mielestä kuitenkin vielä löytyy
painautumia (saṃskāra), eli tämä tila ei ole pysyvä, vaan painautumat käynnistävät pian
mielen toiminnot uudestaan.
Patañjali palaa samādhiin heti toisen luvun alussa, kun hän kirjoittaa, että toiminnan jooga
(kriyā-yoga) johtaa samādhiin (2.2). Samaa sanotaan Jumalalle omistautumisesta (īśvara-
praṇidhāna) myöhemmin samassa luvussa (2.45); yhteistä näille tietenkin on, että Jumalalle
omistautuminen sisältyy molempiin. Samādhi toisin sanoen ei ole jotain, jota meillä
Ohjaajakirje 1/2020 16
sattumoisin on tai ei ole: se on kaikenlaisen joogan harjoituksen välitavoite. On kuitenkin
tärkeä ymmärtää, että samādhi ei Patañjalille ole perimmäisin tavoite. Tästä syystä
kohtaamme samādhin seuraavan kerran kuuluisan kahdeksanosaisen joogan polun
yhteydessä myöhemmin toisessa luvussa (2.29); tässä samādhi on viimeisin sisäinen
harjoitus, mutta siitä huolimatta harjoitus (anuṣṭhāna).
Kolmannen luvun alussa (3.3) Patañjali vihdoin antaa meille samādhin suoran määritelmän:
”Ja kun siinä vain kohde loistaa esille, kuten omaa olemusta ei olisi, on syventymistä”. (tad
evārtha-mātra-nirbhāsaṃ svarūpa-śūnyam iva samādhiḥ). ”Siinä” viittaa mieleen,
kahdeksanosaisen joogan kolmen viimeisen osan näyttämöön. Syventyminen tai samādhi
on toisin sanoen mietiskelyä, joka on niin syvää, että mietiskelijä kokonaan unohtaa kaiken
muun, jopa oman itsensä, ja on tietoinen ainoastaan mietiskelynsä kohteesta – joko ulkoinen
kohde tai todellinen itse (puruṣa). Ulkoiset kohteet ovat kuitenkin kolmannen luvun keskeisiä
aiheita. Tämä luku tarjoaa lukijalle todellisen kirjon ihmeellistä tietoa ja voimaa, jota erilaisiin
kohteisiin syventynyt mieli lahjoittaa harjoittajalle.
Patañjali aloittaa neljännen ja viimeisen luvun (4.1) muistuttamalla, että joogan mystisiä
täydellistymiä (siddhi) voi saavuttaa eri menetelmin, joista syventyminen on vain yksi, mutta
vain syventymisestä syntyneet täydellistymät ovat vapaita tekojen vaikutuksista
(karmāśaya, 4.6).
Viimeisen luvun lopussa Patañjali esittelee vielä yhden syventymisen tason, hyveiden pilven
syventymisen (dharma-megha-samādhi) joka, kuten hän kirjoittaa, ”tulee sille, jolla on
täydellinen erottelukyky eikä edes mielenkiintoa ylevyyteen”. ”Ylevyys” viittaa tässä
erottelusta (viveka, 3.54) syntyvään, kaikenkattavaan tietoon. Sekin sisältää kuitenkin idean
siitä, että ”minä tiedän”. Kun harjoittaja luopuu kiinnostuksesta jopa tähän, hän saavuttaa
täydellisen erottelukyvyn. Nyt hänen mielensä on täysin liikkumaton. Tätä kohteettoman
syventymisen (asaṃprajñāta-samādhi) tilaa kutsutaan tässä teknisellä termillä hyveiden
pilven syventymiseksi (dharma-megha-samādhi). 1900-luvun kommentaattorin
Hariharānanda Ᾱraṇyan mukaan nimi tulee siitä, että tästä syventymisestä korkein hyve eli
lopullinen erillisyys sataa itsestään alas harjoittajan päälle. Mahāyāna-buddhalaisuudessa,
johon Patañjali oli ilmeisen hyvin perehtynyt, hyveiden pilvi on kymmenes ja viimeinen taso
(bhūmi) matkalla kohti buddhatilaa. Sen nimi tulee siitä, että tuleva buddha tässä tilassa
17 Ohjaajakirje 1/2020
avokätisesti ja erottelematta levittää hyveitä ympärilleen, kuten sadepilvi antaa sateen
ryöpytä sekä pelloille että kivikoille.
Onnea tuottavan hyveiden pilven myötä jätämme tällä kertaa Patañjalille jäähyväiset. Tämä
matka hänen kirjaansa on osoittanut, että toisin kuin tietyissä myöhemmissä
joogaperinteissä samādhi ei Patañjalin määritelmän mukaan ole joogan lopullinen
päämäärä (joka hänelle on kaivalya, puruṣan erillisyys prakṛtista, sen lopullinen
vapautuminen), vaan moniulotteinen sisäinen, syvästi meditatiivinen harjoitus – harjoitus,
joka korkeimmissa tai hienojakoisimmissa muodoissaan eittämättä on vaikea hallita, mutta
joka siitä huolimatta on meille kaikille avoin.
Tekstin on ruotsin kielestä kääntänyt Annika Törn-Raiskila, Måns Broon suomen- ja ruotsinkielisen joogasutran tulkintojen mukaan.
Lue lisää: Broo, Måns: Joogan filosofia, Patanjalin Yoga-sutra. Gaudeamus 2019
Broo, Måns: Patanjalis Yoga-sutra. Bokförlaget Nya Doxa 2019
Ohjaajakirje 1/2020 18
JOOGANOPETTAJIKSI SJL® VALMISTUNEET Jooganopettajien syventävät opinnot S XXIII
Kouluttajat: Ritva Kuure, Sinikka Tala ja Tuija Aaltonen
Autio, Sirpa Kiihtelysvaara
Francke, Päivi Lempäälä
Heikkinen, Sirpa Kajaani
Ikäheimo, Sari Kajaani
Junttila, Timo Helsinki
Knuth-Lehtola, Sisko Espoo
Kozelj, Marja Leena Hämeenlinna
Kuuskoski, Katri Helsinki
Manninen, Tuula Onttola
Mattila, Miia Kokkola
Mikkilä, Mari Palokka
Mäenpää, Kaija-Leena Lapua
Mäkipää, Antti Helsinki
Nikula, Kirsti Lahti
Piitulainen, Sari Espoo
Riihitupa-Andersson, Marianne Ruotsi
Salminen, Seppo Rautila
Seppälä, Astrida Jaala
Suominen, Eva Turku
Tella, Paula Helsinki
Tyllinen, Elma Askola
Virtakangas, Merja Kauhava
Vähämäki, Terttu Nurmo
19 Ohjaajakirje 1/2020
JOOGANOPETTAJAN KURSSIMUISTIO
(tilanne 12.05.2020)
Perusopinnot:
7.–14.8.2020 Jooganopettajien perusopinnot (P3)
Tarja Haapala, Ritva Kuure ja Ulla-Maija Rönkä
11.–17.9.2020 Jooganopettajien perusopinnot (P2)
Merja Lindström, Seija Rimola
5.–11.10.2020 Jooganopettajien perusopinnot (P1)
Ritva Kuure, Jenny Söderström ja Hanna Pohjola
30.11.–7.12.2020 Jooganopettajien perusopinnot (P4)
Tarja Haapala, Pirkko Talja ja Annika Törn-Raiskila
Syventävät opinnot:
20.–26.7.2020 Jooganopettajien syventävät opinnot (S XXVI/3)
Minna Lahdenperä, Sinikka Tala ja Pauli Talvitie
13.–19.11.2020 Jooganopettajien syventävät opinnot (S XXV/4)
Sirpa Immonen, Terttu Komulainen ja Karin Sillander
14.–20.12.2020 Jooganopettajien syventävät opinnot (S XXIV/4)
Antti Sipinen, Iia Lappalainen ja Ulla-Maija Rönkä
SXXIX/1 on siirretty pidettäväksi ensi vuonna 10.–16.5.2021
3-vuotinen täydennyskoulutus:
30.7.–2.8.2020 Jooga ja Zazen (T XVII/3)
Eeva Koistinen, Erkki Koistinen ja Hilla Saarinen
26.–29.11.2020 Ihmeellinen ihminen (T XIX/2)
Kerttu Kelomaa-Sulonen ja Merja Lindström
Lyhyet täydennyskoulutuskurssit:
9.–13.12.2020 Yinjooganopettajakoulutus (TXX/2)
Sina Varhee, Sirpa Immonen ja Päivi Romo
Kurssikalenteri kokonaisuudessaan löytyy Joogalehdestä ja verkossa joogaliitto.fi
Euroopan Joogaunioni: europeanyoga.org
Ohjaajakirje 1/2020 20