Suomen autonomia ja Suomen autonomia ja VenäjäVenäjä

Kevät 2010, kappale I ( 10 – 36)Kevät 2010, kappale I ( 10 – 36)

Suomen historian aikajana ennen Suomen historian aikajana ennen itsenäistymistä itsenäistymistä

Ruotsi – Suomi (1152 – 1809)Ruotsi – Suomi (1152 – 1809)

Suomen suuriruhtinaskunta 1809 - 1917

kristinusko

Säädyt; erotIsot

sodat

verot

Keskeinen kysymys;Keskeinen kysymys;Miten Suomi muuttuiMiten Suomi muuttuikehittyi Venäjän alai-kehittyi Venäjän alai-

suudessasuudessa

ruotsalaisuus

Suomen rajat ennen Suomen rajat ennen autonomiaaautonomiaa

Miten Suomi muuttui 1800-luvulla?Miten Suomi muuttui 1800-luvulla?

Taloudellisesti köyhäTaloudellisesti köyhä kehitysmaakehitysmaa ; 90 % väestöstä ; 90 % väestöstä sai niukan toimeentulonsa sai niukan toimeentulonsa maanviljelystämaanviljelystä

VäkilukuVäkiluku kasvoi voimakkaasti kasvoi voimakkaasti 1 1 miljoonasta 3 miljoonaanmiljoonasta 3 miljoonaan

TakapajuisuusTakapajuisuus näkyi ; tiestö, näkyi ; tiestö, keskiaikaiset säädyt, keskiaikaiset säädyt, koululaitos koululaitos alkeellinenalkeellinen

SotarasituksetSotarasitukset vähenivät vähenivät olennaisesti( ei yleistä olennaisesti( ei yleistä asevelvollisuusarmeijaa)asevelvollisuusarmeijaa)

RistiriidatRistiriidat suomenkielisen ja suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön ruotsinkielisen väestön välillä( rahvas – herrat) välillä( rahvas – herrat)

Hämeenlinna 1900-l alussa

Suomen väestö 1800 – 2000 Suomen väestö 1800 – 2000

1. Mitä päätelmiäpäätelmiä Suomen väestönkasvusta voit tehdä?2. Milloin kaupunkilaisia kaupunkilaisia on enemmän kuin maaseudulla eläviä?

Suomalaiset ja elinkeinotSuomalaiset ja elinkeinot

1. Mitkä elinkeinot (ammatit) yleistyneet Suomessa II MS :njälkeen?

2. Mikä oli maatalouden osuusmaatalouden osuus vuonna 1900 ja mikä se oli Sata vuotta myöhemmin?

Miten Suomi liitettiin osaksi Miten Suomi liitettiin osaksi Venäjää 1808 – 1809 ? Venäjää 1808 – 1809 ?

Taustalla Taustalla NapoleoninNapoleonin yritys kukistaa Englanti yritys kukistaa Englanti

a) merisaartoa) merisaarto

b) mannermaasulkemus b) mannermaasulkemus 18071807

Ruotsi ei suostunut Ruotsi ei suostunut merisaartoonmerisaartoon

= > Venäjän tehtävänä = > Venäjän tehtävänä painostaa Ruotsi painostaa Ruotsi tarvittaessa sodalla tarvittaessa sodalla

Tsaari Aleksanteri I ( 1802- 1825)

Miten Suomen sota eteni 1808 – Miten Suomen sota eteni 1808 – 1809? 1809?

Venäjä hyökkäsi ilman Venäjä hyökkäsi ilman sodanjulistustasodanjulistusta

Joukot tasavahvat ( n. 25 000 Joukot tasavahvat ( n. 25 000 miestä)miestä)

Suomalaisilla Suomalaisilla vetäytymistaktiikkavetäytymistaktiikka

Suomenlinnan Suomenlinnan antautuminen( 5/1808) antautuminen( 5/1808) ratkaisevaratkaiseva

Sissisota Savossa Sissisota Savossa jaja PohjanmaallaPohjanmaalla

Haminan rauhaHaminan rauha ; Tornionjoki ; Tornionjoki rajajoeksirajajoeksi

Suomen sodan kevät 1808

Oppikirjatehtävä : Vänriikki Ståhlin Oppikirjatehtävä : Vänriikki Ståhlin tarinattarinat

1.1. Mihin Mihin historialliseen tapahtumaanhistorialliseen tapahtumaan VS VS tarinat liittyvät?tarinat liittyvät?

2.2. Mikä yhdisti Mikä yhdisti Döbelniä ja Sandelsia?Döbelniä ja Sandelsia?

3.3. Millaisen kuva teos antaa Millaisen kuva teos antaa suomalaisesta suomalaisesta sotilaasta?sotilaasta? Arvio sitä, millainen kuva Arvio sitä, millainen kuva suomalaisesta sotilaasta on tällä hetkellä suomalaisesta sotilaasta on tällä hetkellä ja mihin tämä kuva perustuu ? ja mihin tämä kuva perustuu ?

Mitä Porvoossa 1809 tapahtui? Mitä Porvoossa 1809 tapahtui? A I ; hallitsijavakuutusA I ; hallitsijavakuutus- Luterilainen uskonto, sääty-Luterilainen uskonto, sääty-

yhteiskuntaa ei muutettu yhteiskuntaa ei muutettu - Suomen suuriruhtinas; Suomen suuriruhtinas;

autonomiaautonomia

Säädyt uskollisuudenvalaSäädyt uskollisuudenvala- Suomalaiset uuden hallitsijan - Suomalaiset uuden hallitsijan

alamaisia alamaisia Porvoon merkitysPorvoon merkitys- Suomi erillinen osa VenäjääSuomi erillinen osa Venäjää- ”Puoleksi itsenäinen”- ”Puoleksi itsenäinen”

ME ALEXANDER I.,ME ALEXANDER I., Jumalan Armosta,Jumalan Armosta, Kejsari ja Itsevaldias yli koko RyssänmaanKejsari ja Itsevaldias yli koko Ryssänmaan etc. etc. etc.etc. etc. etc. Suuri Ruhtinas Suomen maasaSuuri Ruhtinas Suomen maasa etc. etc.etc. etc. Teemme tiettäväxi: Että sitte kuin ME Sen Korkeim-Teemme tiettäväxi: Että sitte kuin ME Sen Korkeim-

man edeskatsomisesta olemma ottaneet Suuren Ruhtinanman edeskatsomisesta olemma ottaneet Suuren Ruhtinanmaan Suomen hallituxemme ala, olemma ME tämän kauttamaan Suomen hallituxemme ala, olemma ME tämän kauttatahtoneet vahvistaa ja kiinittää Maasa olevan Christillisentahtoneet vahvistaa ja kiinittää Maasa olevan ChristillisenOpin ja perustuslait niin myös niitä vapauxia ja oikeuxia,Opin ja perustuslait niin myös niitä vapauxia ja oikeuxia,kuin kukin Sääty nimitetysä Suuresa Ruhtinan maasakuin kukin Sääty nimitetysä Suuresa Ruhtinan maasaerinomattain, ja kaikki sen Asuvaiset yhteisesti, niin yl-erinomattain, ja kaikki sen Asuvaiset yhteisesti, niin yl-häiset kuin alhaiset tähän saakka Constitutionin eli säättä-häiset kuin alhaiset tähän saakka Constitutionin eli säättä-misen jälkeen ovat nautinneet; Lupaamme myös pitäämisen jälkeen ovat nautinneet; Lupaamme myös pitääkaikkia niitä etuja ja asetuxia vahvana ja järkähtämättä-kaikkia niitä etuja ja asetuxia vahvana ja järkähtämättä-mänä heidän täydellisesti voimasansa. Suuremmaxi vis-mänä heidän täydellisesti voimasansa. Suuremmaxi vis-seydexi olemma ME tämän Vakutus-Kirjan MEIDÄN omallaseydexi olemma ME tämän Vakutus-Kirjan MEIDÄN omallakädellämme ala kirjoittaneet. Annettu kädellämme ala kirjoittaneet. Annettu BorgåsaBorgåsa sinä 15/27* päi- sinä 15/27* päi-vänä Maalis-Kuusa 1809.vänä Maalis-Kuusa 1809.

Pääkirja on korkiammasti omalla kädellä allekirjoitetuPääkirja on korkiammasti omalla kädellä allekirjoitetu

Millainen Suomen Millainen Suomen suuriruhtinaskunta oli ? S. 23 – 27 suuriruhtinaskunta oli ? S. 23 – 27

hallintohallinto

taloustalous Muita seikkoja Muita seikkoja

kulttuurielämäkulttuurielämä

AUTONOMIAAUTONOMIAAUTONOMIAAUTONOMIA

Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty.

UUSI Luku Arki jatkuu keisarikunnassa, s. 22–30 Vanha 24 – 36

Autonomian ajan alun arkiAutonomian ajan alun arki

Miten sääty-yhteiskunta näkyi? Miten sääty-yhteiskunta näkyi?

Suomi sääty-yhteiskuntaSuomi sääty-yhteiskunta

Säätyjärjestelmää Säätyjärjestelmää ylläpitivät: laki, kirkko ja ylläpitivät: laki, kirkko ja ajan tieteelliset käsityksetajan tieteelliset käsitykset

säädyllä oikeudet ja säädyllä oikeudet ja velvollisuudet (privilegiot)velvollisuudet (privilegiot)

tärkein privilegioit: lakien tärkein privilegioit: lakien säätäminen valtiopäivilläsäätäminen valtiopäivillä

AATELISTO• upseereina, virkamiehenä• verovapaus, yksinoikeus korkeimpiin

virkoihin

PAPISTO• rukoilu esivallan puolesta, opetus ja

hallinnolliset tehtävät• verovapaus, verotusoikeus

PORVARISTO• yksinoikeus kauppaan ja käsityöhön• raadit ja ammattikunnat

TALONPOJAT• maataloustyö ja verojen maksaminen• paikallishallinnon tehtävät (esim.

käräjät)• omistusoikeus maahan

Miten eriarvoisuus näkyi Miten eriarvoisuus näkyi Suomessa?Suomessa?

Katkelmia Lutherin Katkelmia Lutherin ”Huoneentaulusta”Huoneentaulusta”:”:

ALAMAISTEN VELVOLLISUUDET ALAMAISTEN VELVOLLISUUDET ESIVALTAA KOHTAANESIVALTAA KOHTAAN

””Jokainen olkoon Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta – muutoin kuin Jumalalta – – Sen tähden te verojakin – Sen tähden te verojakin maksatte – – .”maksatte – – .”

alamaisajattelualamaisajattelu: siveellisyys, : siveellisyys, nöyryysnöyryys

ylempisäätyiset: ylempisäätyiset: pukeutuminen ja pukeutuminen ja käyttyämiseen puuttuminenkäyttyämiseen puuttuminen

kirkossa istuttiin kirkossa istuttiin arvojärjestyksessäarvojärjestyksessä

Pitäjän nimismies, Pitäjän nimismies, kirkkoherra ja seurakunnan kirkkoherra ja seurakunnan sexmannitsexmannit valvoivat oikeaa valvoivat oikeaa käytöstäkäytöstä

AviovaimoilleAviovaimoille

””Te vaimot, olkaa alamaisia miehillenne; Te vaimot, olkaa alamaisia miehillenne; niin oli Saara kuuliainen Aabrahamille, niin oli Saara kuuliainen Aabrahamille, kutsuen häntä herraksi – –”kutsuen häntä herraksi – –”

Nainen miehen holhouksessaNainen miehen holhouksessaKATKELMIA 1800-LUVUN ALUN OIKEUSTIETEEN LUENNOSTA:KATKELMIA 1800-LUVUN ALUN OIKEUSTIETEEN LUENNOSTA:

Holhottavina laki määrää olemaan yleensä kaikki, jotka henkisen heikkouden Holhottavina laki määrää olemaan yleensä kaikki, jotka henkisen heikkouden takia eivät kykene hallitsemaan itseään ja omaisuuttaan. Sellaisiksi takia eivät kykene hallitsemaan itseään ja omaisuuttaan. Sellaisiksi edellyttävät valtionlait alaikäiset miespuoliset henkilöt eli ne, jotka eivät ole edellyttävät valtionlait alaikäiset miespuoliset henkilöt eli ne, jotka eivät ole täyttäneet 21 vuotta. Lisäksi naimattomat naiset, joihin nähden siis ei täyttäneet 21 vuotta. Lisäksi naimattomat naiset, joihin nähden siis ei myöskään kiinnitetä huomiota ikään. Sillä se on hauras sukupuoli. Nainen myöskään kiinnitetä huomiota ikään. Sillä se on hauras sukupuoli. Nainen on oikullinen ja epävakainen. Helposti hän antaa pettää itsensä, jos yö, on oikullinen ja epävakainen. Helposti hän antaa pettää itsensä, jos yö, rakkaus ja viini päästävät hänen halunsa valloilleen.rakkaus ja viini päästävät hänen halunsa valloilleen.

Mies on perheen pää. Sen vuoksi hänelle kuuluu oikeus ohjata kaikkien Mies on perheen pää. Sen vuoksi hänelle kuuluu oikeus ohjata kaikkien perheeseen kuuluvien toimia avioliiton tarkoituksen saavuttamiseksi. perheeseen kuuluvien toimia avioliiton tarkoituksen saavuttamiseksi. Myöskin naissukupuolen heikkous ja naisille ominainen arvostelukyvyn Myöskin naissukupuolen heikkous ja naisille ominainen arvostelukyvyn horjuvaisuus ja tietämättömyys oikeudellisista kysymyksistä näyttävät horjuvaisuus ja tietämättömyys oikeudellisista kysymyksistä näyttävät vaativan, että he ovat edusmiehisyyden (edustaa vaimoa oikeudessa ja vaativan, että he ovat edusmiehisyyden (edustaa vaimoa oikeudessa ja hallita vaimon omaisuutta) alaisia… Ja vaikka miehen velvollisuus on hallita vaimon omaisuutta) alaisia… Ja vaikka miehen velvollisuus on kohdella vaimoaan säädyllisesti ja antaa anteeksi lievät rikkomukset, ei kohdella vaimoaan säädyllisesti ja antaa anteeksi lievät rikkomukset, ei häneltä ole kuritus kokonaan kielletty. Tämän johdosta ei voida nostaa häneltä ole kuritus kokonaan kielletty. Tämän johdosta ei voida nostaa syytettä paitsi haavoista ja mustelmista, jotka on aiheutettu vanhasta syytettä paitsi haavoista ja mustelmista, jotka on aiheutettu vanhasta vihasta, juovuksissa tai toisen naisen vuoksi. vihasta, juovuksissa tai toisen naisen vuoksi. (Kansakunnan historia 4, s. 514–515)(Kansakunnan historia 4, s. 514–515)

Miten lainsäädäntö ja arvot ovat muuttuneet

nykypäivään mennessä?

Miten lainsäädäntö ja arvot ovat muuttuneet

nykypäivään mennessä?

Miten lapsia kasvatettiin?Miten lapsia kasvatettiin?

Lue sivun 27 teemateksti ja vertaa sääty-

yhteiskunnan ja nykypäivän

nuorten elämää.

Lue sivun 27 teemateksti ja vertaa sääty-

yhteiskunnan ja nykypäivän

nuorten elämää.

””Lapset, olkaa Lapset, olkaa vanhemmillenne vanhemmillenne kuuliaiset kuuliaiset Herrassa, sillä se Herrassa, sillä se on oikein – –.” on oikein – –.”

Perheenisät vastuussa vastuussa lastensa käytöksestä lastensa käytöksestä

Lasten piti lainkin mukaan Lasten piti lainkin mukaan noudattaa vanhempiensa noudattaa vanhempiensa tahtoa ja kohdella heitä tahtoa ja kohdella heitä kunnioittavastikunnioittavasti

Vanhemmilla kuritusoikeus

Lapsia ei kuitenkaan Lapsia ei kuitenkaan saanut pakottaa saanut pakottaa avioliittoon, vaan avioliittoon, vaan suostumuksen piti olla aito

Miten Miten väkivalta näkyi 1800-luvunväkivalta näkyi 1800-luvun lopun Suomessa?lopun Suomessa?

1. Mitä häjyt olivat?1. Mitä häjyt olivat? 2. Miten puukko 2. Miten puukko

junkkarit toimivat?junkkarit toimivat? 3. Ketkä kuuluisia 3. Ketkä kuuluisia

puukkojunkkareita?puukkojunkkareita? 4. Ketä Isotalo ja 4. Ketä Isotalo ja

Rannanjärvi olivat ?Rannanjärvi olivat ?

Millaista valtaa isännällä oli?Millaista valtaa isännällä oli?

””Palvelijat, olkaa Palvelijat, olkaa kuuliaiset maallisille kuuliaiset maallisille isännillenne, pelossa ja isännillenne, pelossa ja vavistuksessa; vavistuksessa; sydämenne sydämenne yksinkertaisuudessa, yksinkertaisuudessa, niin kuin Kristukselle – niin kuin Kristukselle – –.”–.”

Isännän odotettiin Isännän odotettiin lukevan talouden lukevan talouden jäsenille Lutherin jäsenille Lutherin katekismuksen katekismuksen ”Huoneentaulun” joka ”Huoneentaulun” joka sunnuntaisunnuntai

Palvelijoiden fyysinen Palvelijoiden fyysinen kurittaminen sallittua, kurittaminen sallittua, kunhan siitä ei kunhan siitä ei aiheutunut pysyviä aiheutunut pysyviä vammojavammoja

Säädytöntä käytöstä Säädytöntä käytöstä ” ” Vaatteilla ja ajokaluilla semminkin öyhätään. Vaatteilla ja ajokaluilla semminkin öyhätään. Vaimoihmisillä on silkki silkin päällä, kultasormuksia ja Vaimoihmisillä on silkki silkin päällä, kultasormuksia ja muita hempuja, miten kullakin on voimaa ja varallisuuttamuita hempuja, miten kullakin on voimaa ja varallisuutta.”.”Katkelma Katkelma SuomettarenSuomettaren 1851 julkaisemasta senaattori Yrjö Koskisen 1851 julkaisemasta senaattori Yrjö Koskisen Hämeenkyrön talonpoikia koskevasta kirjeestäHämeenkyrön talonpoikia koskevasta kirjeestä

””Reppurilta ostamillaan rääpäleillä uljaasti vaatetettuina Reppurilta ostamillaan rääpäleillä uljaasti vaatetettuina tytöt eivät enää huoli muista sulhasista, paitsi niistä, jotka tytöt eivät enää huoli muista sulhasista, paitsi niistä, jotka kantavat vapriikkiverkaakantavat vapriikkiverkaa (tehdastekoista villakangasta (tehdastekoista villakangasta) ja ) ja joilla pitää oleman hyvä hevonen, muhkeat kääsitjoilla pitää oleman hyvä hevonen, muhkeat kääsit (kaksipyöräiset vaunut), (kaksipyöräiset vaunut), kultakello taskussa, kultakello taskussa, hopeapislainen syöskumipiippuhopeapislainen syöskumipiippu (hopealla koristeltu (hopealla koristeltu meripihkapiippu) meripihkapiippu) hampaissa, vähintäänkin 100 ruplaa hampaissa, vähintäänkin 100 ruplaa maksavat kihlat; miehestä ei sitten ole enää lukua, on mikä maksavat kihlat; miehestä ei sitten ole enää lukua, on mikä hyvänsä.” hyvänsä.” Suomettaressa Suomettaressa julkaistu kirje vuodelta 1857julkaistu kirje vuodelta 1857

””Miksi ei saisi, jos varansa sitä kannattaa, käydä siisteissä Miksi ei saisi, jos varansa sitä kannattaa, käydä siisteissä vaatteissa, ajaa kieseissä ja asua hyvästi rakennetuissa vaatteissa, ajaa kieseissä ja asua hyvästi rakennetuissa huoneissa.” huoneissa.” Katkelma Vihtiläisen isännän vastauksesta vihtiläisiä talonpoikia koskeviin Katkelma Vihtiläisen isännän vastauksesta vihtiläisiä talonpoikia koskeviin lehtikirjoituksiinlehtikirjoituksiin

Mitä oheiset dokumentit

kertovat 1800-luvun sääty-

yhteiskunnasta?

Mitä oheiset dokumentit

kertovat 1800-luvun sääty-

yhteiskunnasta?

Ketkä eivät kuuluneet sääty-Ketkä eivät kuuluneet sääty-yhteiskuntaan? yhteiskuntaan?

Muu säätyläistö kaupungeissaMuu säätyläistö kaupungeissa

virkamiehiä, lääkäreitä, lakimiehiä ja yrittäjiä..

taloudellinen toimeentulo vakaata, taloudellinen toimeentulo vakaata, mutta heillä ei ollut mutta heillä ei ollut laillista laillista poliittista asemaa.poliittista asemaa.

Maaton köyhälistöMaaton köyhälistö talonpoikien lapsista maattomia köyhiätalonpoikien lapsista maattomia köyhiä Tilattomien joukkoon kuului palvelijoita Tilattomien joukkoon kuului palvelijoita

((rengit, piiat), aputyövoimaa (muonarengit, aputyövoimaa (muonarengit, mäkitupalaiset, loiset) sekä irtolaisia.mäkitupalaiset, loiset) sekä irtolaisia.

TorpparitTorpparit olivat vuokraviljelijöitä, joiden olivat vuokraviljelijöitä, joiden oikeudellinen asema oli heikkooikeudellinen asema oli heikko

Helsinki vuonna 1820.

Miten Venäjään suhtauduttiin? Miten Venäjään suhtauduttiin? Venäjän hallitus ja suomalaiset Venäjän hallitus ja suomalaiset

virkamiehet suosivat suomen kielen ja virkamiehet suosivat suomen kielen ja kulttuurin tutkimusta vastapainoksi kulttuurin tutkimusta vastapainoksi ruotsalaiselle vaikutukselleruotsalaiselle vaikutukselle

Yliopistopiirit innostuivat ajan Yliopistopiirit innostuivat ajan kansallisromanttisista ihanteista (Turun kansallisromanttisista ihanteista (Turun romantiikka).romantiikka).

Kalevala, Vänrikki Stoolin tarinatKalevala, Vänrikki Stoolin tarinat

Lauantai-seura, Suomalaisen kirjallisuuden Lauantai-seura, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Flora et Fauna Fennica -seuraseura, Flora et Fauna Fennica -seura

Turun Wiikko-Sanomat, Saima, Åbo Turun Wiikko-Sanomat, Saima, Åbo MorgonbladMorgonblad

Viranomaiset vahtivat tarkoin, ettei toiminta Viranomaiset vahtivat tarkoin, ettei toiminta muuttunut poliittisesti vaaralliseksi muuttunut poliittisesti vaaralliseksi nationalismiksi.nationalismiksi.

Elias Lönnrot ja Flora et Fauna Fennica -seuran julkaisu.

Empire eli keisarityyliEmpire eli keisarityyli

Uusklassiset antiikin tyyli-Uusklassiset antiikin tyyli-ihanteet kulkeutuivat Suomeen ihanteet kulkeutuivat Suomeen jo Ruotsin vallan aikana ns. jo Ruotsin vallan aikana ns. kustavilaisena tyylinä.kustavilaisena tyylinä.

Empire-tyylillä tarkoitetaan Empire-tyylillä tarkoitetaan Napoleonin aikana muotiin Napoleonin aikana muotiin tullutta uusklassismia, joka tullutta uusklassismia, joka kukoisti Euroopassa 1800-kukoisti Euroopassa 1800-luvun puoliväliin saakka.luvun puoliväliin saakka.

Suomi sai vaikutteita Suomi sai vaikutteita Pietarista, mikä näkyy Pietarista, mikä näkyy esimerkiksi Helsingin esimerkiksi Helsingin Senaatintorin arkkitehtuurissa.Senaatintorin arkkitehtuurissa.

BiedermaierBiedermaier

Biedermeier-tyyli oli Biedermeier-tyyli oli empiren muunnos, empiren muunnos, jossa pyrittiin jossa pyrittiin käytännöllisyyteen ja käytännöllisyyteen ja edullisuuteen.edullisuuteen.

Yksinkertaisemmat ja Yksinkertaisemmat ja halvemmat ratkaisut halvemmat ratkaisut vetosivat porvariston vetosivat porvariston makuun.makuun.

Tyyli levisi Suomeen Tyyli levisi Suomeen Saksasta. Saksasta.

Näyttelykatalogista Biedermeier. Die Erfindung der Einfachheit.

TalonpoikaiskulttuuriTalonpoikaiskulttuuri

Talonpojat omaksuivat Talonpojat omaksuivat vaikutteita kansainvälisistä vaikutteita kansainvälisistä tyylisuunnista ja sovelsivat tyylisuunnista ja sovelsivat niitä arkisiin esineisiin.niitä arkisiin esineisiin.

Omaksuttuja malleja Omaksuttuja malleja sovellettiin hyvin pitkään sovellettiin hyvin pitkään riippumatta muodin oikuista. riippumatta muodin oikuista.

Oheinen kaappi edustaa Oheinen kaappi edustaa tyyliltään barokkia. tyyliltään barokkia.

Kaappi sijaitsee Lebellin kauppiaantalossa Kristiinankaupungissa.

Kuparisen kahvipannun Kuparisen kahvipannun malli juontaa barokin malli juontaa barokin ajalta.ajalta.

YhteenvetoYhteenveto

Lue yhteenveto sivulta 31 Lue yhteenveto sivulta 31 ja palauta mieleesi ja palauta mieleesi luvussa oppimasi asiat.luvussa oppimasi asiat.

Perustele niiden avulla Perustele niiden avulla oheinen aikakauden oheinen aikakauden merkitystä koskeva lista.merkitystä koskeva lista.

Suomi 1850 – 1900Suomi 1850 – 1900

Nälänhätä,talous,koulutus ja Nälänhätä,talous,koulutus ja luokkayhteiskuntaluokkayhteiskunta

Kappale II ( s. 40 – 64, Kappale II ( s. 40 – 64, 36 - 6336 - 63

Miten seuraavat tapahtumat liittyvät Miten seuraavat tapahtumat liittyvät Suomen Suomen asemaan osana Venäjää?asemaan osana Venäjää?Lue oppikirjan s. 40 – 41 tai 38 -39Lue oppikirjan s. 40 – 41 tai 38 -39

18481848•

1856•

1853 – 1855

18631863•

18631863•

Miksi Miksi 1860-luku 1860-luku merkittävä merkittävä vuosikymmen Suomen vuosikymmen Suomen

autonomialle? autonomialle? valtioyövaltioyö= tsaari ei kutsunut valtiopäiviä koolle = tsaari ei kutsunut valtiopäiviä koolle

vuoden 1809 jälkeenvuoden 1809 jälkeen- lait vanhentuneita, yhteiskunnan - lait vanhentuneita, yhteiskunnan

muuttaminen jäi virkamiesten muuttaminen jäi virkamiesten tehtäväksi ( => byrokratia) tehtäväksi ( => byrokratia)

levottomuudet muissa osissa levottomuudet muissa osissa VenäjääVenäjää

- Puolan kapina 1863, verinen Puolan kapina 1863, verinen kukistaminenkukistaminen

- suomalaiset lojaaleja A II:llesuomalaiset lojaaleja A II:lle

liberaali tsaari, suuriruhtinas liberaali tsaari, suuriruhtinas

Aleksanteri IIAleksanteri II- suomalaisten rakastama tsaari- suomalaisten rakastama tsaari

Aleksanteri II patsas SenaatintorillaAleksanteri II patsas Senaatintorilla

Miten Suomea uudistettiin?Miten Suomea uudistettiin? Suomesta virkakieli Suomesta virkakieli 18631863-- Kieliasetus HML 1863Kieliasetus HML 1863• kielellinen tasa-arvo, mm. kielellinen tasa-arvo, mm.

oikeudenkäynnit suomeksi : oikeudenkäynnit suomeksi : siirtymäaika 20 vuottasiirtymäaika 20 vuotta

• suomenkielinen sivistyneistö syntyisuomenkielinen sivistyneistö syntyi

Säännölliset valtiopäivät 1863

• 10 % suomalaisista äänioikeus

• Säätyjen enemmistön tuli kannattaa lakiehdotusta

• tsaari/suuriruhtinas hyväksyi lait( vrt,

nykytilanne)

Kunnallislait 1865, 1873

• Kaikki veroa maksavat kuntalaiset

(eivät naiset, köyhät) äänioikeutettuja

• Äänimäärä sidottu varallisuuteen

• Alkoholi, kielikiistat

Oppikirja Oppikirja kielikysymys s. 41 – 43

valtiopäivät 39 – 40Kunta 44 – 45 Koulu 48 – 49

Kirkkolaki 1865

• Koulut pois kirkon holhouksesta.

• Kirkot keskittyivät hengelliseen toimintaan.

Kansakoulut 1870

• pakolliseksi kaupungeissa

• Pikakurssit : lukeminen ja kirjoittaminen

• Suomenkieliset oppikoulut

• Koulut avoinna myös tytöille

• Kansankynttilät

Irtolaislakien lieventäminen

• Maaseudun köyhälistö sai muuttaa kaupunkeihin ja ulkomaille.

• Teollisuus sai työvoimaa.

Elinkeinovapaus 1881• Yrittämisen vapaus.• Elinkeinovapaus houkutteli

ulkomaista pääomaa ja tietotaitoa.

Ammattikuntien lakkauttaminen• Porvariston yksinoikeus kauppaan ja

käsityöhön lakkasi.• Kilpailu lisääntyi.

Höyrysahojen salliminen• Puutavaratuotanto kasvoi.

Osakeyhtiölaki ja pankkilaitoksen synty• Yritykset saivat helpommin pääomaa.• Yrittämiseen liittyvät riskit vähenivät.

Maakaupan salliminen• Kauppoja sai perustaa maaseudulle.• Rahatalous levisi myös maaseudulle.

Oma raha eli Suomen markka 1860• Vakiinnutti taloudelliset olot• Suomi saattoi harjoittaa omaa

rahapolitiikkaa

Muutoksen ristiriitojaMuutoksen ristiriitoja

YHTEISKUNNALLISET KYSYMYKSETYHTEISKUNNALLISET KYSYMYKSET• työväenkysymystyöväenkysymys• torpparikysymystorpparikysymys• naiskysymysnaiskysymys• raittiuskysymysraittiuskysymys

• HERRASVÄKI EHDOTTI HERRASVÄKI EHDOTTI RATKAISUKSI:RATKAISUKSI:

• valistustavalistusta• hyväntekeväisyyttähyväntekeväisyyttä• sosiaalilainsäädäntöä.sosiaalilainsäädäntöä.

• TYÖVÄENLIIKE VAATI:TYÖVÄENLIIKE VAATI:• maan jakamista torppareille ja tilattomillemaan jakamista torppareille ja tilattomille• parempia työehtoja työläisilleparempia työehtoja työläisille• tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Miten Miten Suomen talous kehittyi kehittyi 1800-luvun loppuun mennessä?1800-luvun loppuun mennessä?

Muutokset Muutokset talouslainsäädännössätalouslainsäädännössä

- Oma raha ; markka 1860 – Oma raha ; markka 1860 – 20012001

- elinkeinovapaus 1879elinkeinovapaus 1879- muuttovapaus 1880muuttovapaus 1880 saha- ja paperiteollisuus saha- ja paperiteollisuus

syntyi 1860-l ->syntyi 1860-l ->- Kotka, Pori, OuluKotka, Pori, Oulu- mm. Rosenlew ja Gutzeitin - mm. Rosenlew ja Gutzeitin

yritykset syntyivätyritykset syntyivät

Gutzietin saha 1874 ->

Suomalaisia seteleitä ja kolikkoja Suomalaisia seteleitä ja kolikkoja 1860-luvulta lähtien 1860-luvulta lähtien

Elinkeinorakenne 1880 :tulkitseElinkeinorakenne 1880 :tulkitsetilastoa tilastoa

Miksi kaupungit houkuttelivat?Miksi kaupungit houkuttelivat?

• rahapalkka ja maaseutua parempi elintaso (kuluttaminen)

• säännöllinen työ- ja vapaa-aika• mahdollisuus yhteiskunnalliseen

nousuun• palvelut• kunnallistekniikka (viemärit,

vesijohdot)• työmahdollisuuksia myös sinkuille:

avioliittoa ei tarvinnut solmia taloudellista syistä

Vertaa maaseutua ja kaupunkia

asuinympäristönä 1800-luvun Suomessa.

Tehtävä 4 s. 60

Vertaa maaseutua ja kaupunkia

asuinympäristönä 1800-luvun Suomessa.

Tehtävä 4 s. 60

Mitkä teollistumisen edellytykset?Mitkä teollistumisen edellytykset?

Millainen rooli valtiolla oli?Millainen rooli valtiolla oli?1. Lainsäädäntö

• Elinkeinovapaus 1879

• osakeyhtiölaki

• liikepankkilaki

• koulutuksen kehittäminen

• irtolaislakien lieventäminen

2. Liikenneyhteyksien kohentaminen

• Saimaan kanava 1856

• Rautatieverkosto Ouluun asti 1800-luvun loppuun mennessä

• satamat

• Jäänmurtajat ; ensimmäinen 1890

3. pääomia ulkomailta

Mikä ruokki talouden nousua 1800-luvun lopulla?

1. Kotimainen kysyntä

• Karjatalous ja metsien myynti toivat rahaa maaseudulle

• Kaupungistuminen

2. Ulkomainen kysyntä

• Teollistuminen Euroopassa (esim. puu, paperi).

• halpa työvoima Suomessa

• Kuljetuskustannukset laskivat

Miten suomalaisen yhteiskunnan Miten suomalaisen yhteiskunnan kehitys eteni vuoden 1863 jälkeen?kehitys eteni vuoden 1863 jälkeen?

kansakouluaate 1870->kansakouluaate 1870->- kaupungeissakaupungeissa pakolliseksi 1870- pakolliseksi 1870-

luvullaluvulla- kiertokoulut maaseudullakiertokoulut maaseudulla- kouluvastaisuus yleistäkouluvastaisuus yleistä- Jyväskylän seminaari ; opettajat Jyväskylän seminaari ; opettajat

mallikansalaisia mallikansalaisia

järjestötoiminta alkoijärjestötoiminta alkoiSuomessaSuomessa- raittiusliike raittiusliike - urheiluseuraturheiluseurat- naisasialiikenaisasialiike- vapaapalokunnat vapaapalokunnat

1. Milloin suomenkielisiä oppilaita enemmänkuin ruotsinkielisiä?

2. Ketkä ylläpitivät kouluja ?

Parityötehtävä koululaitoksesta; Parityötehtävä koululaitoksesta; Lukekaa oheinen dokumentti ja Lukekaa oheinen dokumentti ja

vastaa kysymyksiinvastaa kysymyksiin

Millainen oli 1800-luvun Millainen oli 1800-luvun suomalainen nainen ja suomalainen nainen ja

suomalainen mies? suomalainen mies?

Millainen asema suomen kielellä Millainen asema suomen kielellä 1800-luvun lopun Suomessa? 1800-luvun lopun Suomessa?

virastojen ja hallinnon virastojen ja hallinnon kieli ruotsikieli ruotsi

koululaitos koululaitos ruotsinkielinen, ruotsinkielinen, muutos parempaan muutos parempaan 1800-luvun lopulla1800-luvun lopulla

suomalaisen suomalaisen yhteiskunnan ja yhteiskunnan ja talouselämän talouselämän eliitti eliitti ruotsinkielistäruotsinkielistä

Kuka runon mukaan sortaaKuka runon mukaan sortaasuomalaisia? suomalaisia?

Kuka runon mukaan sortaaKuka runon mukaan sortaasuomalaisia? suomalaisia?

Uusia 1800-luvun sanoja suomen Uusia 1800-luvun sanoja suomen kielessä kielessä

Miten uudet sanatuudet sanat heijastavat yhteiskunnanmuuttumista 1800-luvulla?

Miksi nälkä 1866 – 1868 vaivasi ja Miksi nälkä 1866 – 1868 vaivasi ja mitä nälästä seurasi? mitä nälästä seurasi?

oppikirjatehtävä oppikirjatehtävä 57 – 59, 50-5157 – 59, 50-51Syyt

• voimakasvoimakasväestönkasvuväestönkasvu• sadot 1/2sadot 1/2• senaatinsenaatinviivyttelyviivyttely

• tehotontehotonmaanviljelymaanviljely

• pienetpienetvarastotvarastot

Mitä tapahtui?• 8 % kuoli8 % kuoli

• taudit tappoivattaudit tappoivat; sopuli-ilmiö; sopuli-ilmiö

• Häme + I-SHäme + I-S• hätäaputyöthätäaputyöt• 1866 – 18681866 – 1868

• talvi kesäkuuntalvi kesäkuunlopullalopulla

Seuraukset• karjatalouskarjatalous

• väestö-väestö-räjähdysräjähdys

( 1900 3 milj.)( 1900 3 milj.)• kerjäläiset,kerjäläiset,

orvotorvot

Mitkä tekijät (syyt) johtivat Mitkä tekijät (syyt) johtivat nälänhätään 1866 – 1868 ? nälänhätään 1866 – 1868 ?

Mitä oheisen kartan avulla voi päätellä kuolleisuudesta

1868?1. Missä osissa Suomea

kuolleisuus korkein2. Missä matalin

3. Miten mahdollisesti selitettävissä?

Mitä oheisen kartan avulla voi päätellä kuolleisuudesta

1868?1. Missä osissa Suomea

kuolleisuus korkein2. Missä matalin

3. Miten mahdollisesti selitettävissä?

Tilastotehtävän tulkintaTilastotehtävän tulkinta 1. Lue tilaston otsikko

2. Mistä historiallisesta tilanteesta,Vuosiluku tärkeä!!

3. Millainen tilastoMillainen tilasto : pylväs, kartta jne

Milloin kuolleisuus suurinta? Milloin kuolleisuus suurinta?

Pettuleivän valmistaminenPettuleivän valmistaminen Pula-ajan pettuleipäPula-ajan pettuleipä Perimätieto pula-aikoina käytetystä pettuleivästä on katoamassa, Perimätieto pula-aikoina käytetystä pettuleivästä on katoamassa,

mutta Kiilin kotiseutumuseo yrittää säilyttää pettuleivän mutta Kiilin kotiseutumuseo yrittää säilyttää pettuleivän valmistukseen liittyvät tiedot ja taidot. valmistukseen liittyvät tiedot ja taidot. KatovuosinaKatovuosina oli pakko jatkaa oli pakko jatkaa jauhoja jollakin tavalla, joko puintijätteillä, jopa oljilla tai petulla, jotta jauhoja jollakin tavalla, joko puintijätteillä, jopa oljilla tai petulla, jotta olisi pysytty hengissä. Männyn kaarnan ja puun välissä oleva vaalea olisi pysytty hengissä. Männyn kaarnan ja puun välissä oleva vaalea nilakerros kuorittiin keväällä, kun se vielä irtosi helposti rungosta ja nilakerros kuorittiin keväällä, kun se vielä irtosi helposti rungosta ja kuivattiin ja jauhettiin. Sitä sitten sekoitettiin jauhojen joukkoon sitä kuivattiin ja jauhettiin. Sitä sitten sekoitettiin jauhojen joukkoon sitä enemmän mitä huonompi aika. Pettujauho sisältää joitakin tärkeitä enemmän mitä huonompi aika. Pettujauho sisältää joitakin tärkeitä ravintoaineita, kuten sinkkiä, magnesiumia, kaliumia ja rautaa, jopa ravintoaineita, kuten sinkkiä, magnesiumia, kaliumia ja rautaa, jopa enemmän kuin ruis ja vehnä. Vitamiinipitoisuus on myös korkea, enemmän kuin ruis ja vehnä. Vitamiinipitoisuus on myös korkea, mutta energiasisältö sen sijaan matala. Pettuleivän kuitupitoisuus on mutta energiasisältö sen sijaan matala. Pettuleivän kuitupitoisuus on myös erittäin korkea ja siinä mielessä sen pitäisi olla varsin myös erittäin korkea ja siinä mielessä sen pitäisi olla varsin terveellistä suoliston hyvinvoinnille. Keliakiapotilaille pettuleipä terveellistä suoliston hyvinvoinnille. Keliakiapotilaille pettuleipä saattaisi olla hyvä kuitujen lähde.saattaisi olla hyvä kuitujen lähde.

Nälkävuodet murroskohtanaNälkävuodet murroskohtana”Kuten moni muukin sai minunkin isäni silloin suurina nälkävuosina lähteä liikkeelle, valjastaa hevosen reen eteen, panna eukon ja lapset rekeen ja lähteä kerjuulle. Kun hevonen kuoli matkalla, oli ruvettava kelkkaa vetämään. Isäni läksi silloin talvella Riihimäen–Pietarin rautatien rakennustöihin, mutta kuoli jo maaliskuussa Lahden luona. Äiti haki ruumiin kotiin Hauholle, jonne me jäimme kesään saakka kerjuulla eläen. Kesän äiti oli Hämeenlinnassa töissä, mutta hänkin kuoli marraskuussa.

Nyt ei auttanut muu, kuin että meidän molempien poikien, jotka silloin olimme toinen seitsemän, toinen kymmenen vuoden vanhoja, oli heitettävä pussi selkään ja lähdettävä suurkiitoksille talosta taloon. Vaikka oli luvatonta kulkea toisen pitäjän alueella, niin kyllä sitä vain kuljettiin, kun nälkä vatsassa ajoi liikkeelle. Mekin jouduimme Tuuloksen puolelle, josta meidät vallesmannin (nimismiehen) kyydillä tuotiin kotipitäjään, jossa minä jouduin huutokauppaan. Näin sitä monet näinä raskaina katovuosina tottuivat liikkumaan oman kotikylän ulkopuolella ja näkemään elämää ja oloja muuallakin.”

>>

”Isän isällä oli talo Hollolan pitäjän Untilan kylässä – – Mutta suurena nälkävuotena 1867 – – talo meni kokonaan – – . Sitten kun minä olin 14 vuotta vanha, minäkin tulin isän mukana Helsinkiin ja pääsin oitis rakennuksille töihin. Tänne ne toisetkin lapset tuli – – ja äitikin oli monet kesät täällä Helsinkissä töissä, mutta huushollin päälle se rupes vasta sitten, kun meittiä oli jo kaksi poikaa kaupunkissa tienaamassa. Ja meitin kortteeri oli aina Lankeenin vanhassa villassa Siltasaarella.”

”Mutta suurena nälkävuonna sekä isä että äiti kuolivat ja meiltä jäi seitsemän lasta orvoiksi. Minä olin nuorin. Minut otettiin kasvatiksi yhteen isoon taloon, jossa sain pienestä pitäen tehdä kaikkea työtä, mihin vain suinkin pystyin – – . Kun minä tulin isommaksi jouduin palvelukseen moniin eri taloihin. Mutta silloin oli Asikkalasta mennyt jo monia tyttöjä Helsinkiin ja ne kirjoitti, että kaupungissa oli hyvät olot ja paljon parempi kuin maalla, kun ei tarvinnut rähjätä ulkona lehmien kanssa. Ja niin minäkin sitten läksin tänne Helsinkiin.”Lähde: Heikki Waris, Työläisyhteiskunnan synty Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle.

Pohdi dokumenttien Pohdi dokumenttien avulla, millä eri tavoin avulla, millä eri tavoin

nälkävuodet vaikuttivat nälkävuodet vaikuttivat suomalaisten elämään. suomalaisten elämään.

Pohdi dokumenttien Pohdi dokumenttien avulla, millä eri tavoin avulla, millä eri tavoin

nälkävuodet vaikuttivat nälkävuodet vaikuttivat suomalaisten elämään. suomalaisten elämään.

Miten Miten puoluelaitospuoluelaitos syntyi syntyi Suomeen 1800-luvun lopulla ?Suomeen 1800-luvun lopulla ?

kielikysymys ja kiista kielikysymys ja kiista suomen kielensuomen kielen asemasta asemasta synnytti varhaiset puolueet synnytti varhaiset puolueet 1860- >

oppikirjatehtävä s. 44 – 46 oppikirjatehtävä s. 44 – 46 tai tai 41 - 4341 - 43

1.1. Mitkä säädyt kannattivat Mitkä säädyt kannattivat fennomaaneja?fennomaaneja?

2.2. Ketkä olivat tunnettuja Ketkä olivat tunnettuja fennomaaneja?fennomaaneja?

3.3. Millainen kanta Millainen kanta svekomaaneilla ja svekomaaneilla ja liberaaleillaliberaaleilla oli oli kielikysymykseen? kielikysymykseen?

oppikirjatehtävä s. 44 – 46 oppikirjatehtävä s. 44 – 46 tai tai 41 - 4341 - 43

1.1. Mitkä säädyt kannattivat Mitkä säädyt kannattivat fennomaaneja?fennomaaneja?

2.2. Ketkä olivat tunnettuja Ketkä olivat tunnettuja fennomaaneja?fennomaaneja?

3.3. Millainen kanta Millainen kanta svekomaaneilla ja svekomaaneilla ja liberaaleillaliberaaleilla oli oli kielikysymykseen? kielikysymykseen?

Fennomaanit• tp+papisto• Snellman

• suomen kielitasa-arvoiseksi

Svekomaanit•Aatelisto+

Porvarit• ruotsin kielisivistyskieli

Liberaalit• yksi kansa= kaksi

kieltä

Miten Miten poliittiset puolueetpoliittiset puolueet 1800- 1800-luvun lopulla tulivat Suomeen ? luvun lopulla tulivat Suomeen ?

Taustalla teollistuminen ja Taustalla teollistuminen ja sen aiheuttamat ongelmatsen aiheuttamat ongelmat

Pelko Pelko sosialisminsosialismin ja ja poliittisten levottomuuksien poliittisten levottomuuksien leviämisestäleviämisestä

Oppikirjatehtävä s. Oppikirjatehtävä s. 53, 53, 4747

1.1. Miksi tehdastyöläiset tekstin Miksi tehdastyöläiset tekstin mukaan mukaan kannattivat kannattivat lapsityövoimanlapsityövoiman käyttöä käyttöä

2.2. Miksi tekstiiliteollisuus Miksi tekstiiliteollisuus palkkasi alle 15-vuotiaita palkkasi alle 15-vuotiaita töihin?töihin?

3.3. Miksi Miksi vuosi 1889vuosi 1889 on on merkittävä vuosi merkittävä vuosi lapsityövoiman käytön lapsityövoiman käytön

rajoittamisessarajoittamisessa? ?

Oppikirjatehtävä s. Oppikirjatehtävä s. 53, 53, 4747

1.1. Miksi tehdastyöläiset tekstin Miksi tehdastyöläiset tekstin mukaan mukaan kannattivat kannattivat lapsityövoimanlapsityövoiman käyttöä käyttöä

2.2. Miksi tekstiiliteollisuus Miksi tekstiiliteollisuus palkkasi alle 15-vuotiaita palkkasi alle 15-vuotiaita töihin?töihin?

3.3. Miksi Miksi vuosi 1889vuosi 1889 on on merkittävä vuosi merkittävä vuosi lapsityövoiman käytön lapsityövoiman käytön

rajoittamisessarajoittamisessa? ? WrigtiläinenWrigtiläinen

Suomen Suomen Työväen Työväen

Puolue 1899;Puolue 1899;1903 sdp1903 sdp

Sdp:n Forssan ohjelma 1903Sdp:n Forssan ohjelma 1903

Mitkä ko. ohjelmankohdat toteutuneetnyky-Suomessa?

1800-luvun lopun keskusteluaiheita1800-luvun lopun keskusteluaiheita

Miten pilakuvan mukaan miehet suhtautuivat koulutettuun naiseen 1900-luvun alussa ?

Alkoholivalistusta 1800-luvun lopun Alkoholivalistusta 1800-luvun lopun SuomestaSuomesta

1.1. Millaista 1800-Millaista 1800-luvun lopun raittius-luvun lopun raittius-

propaganda oli?propaganda oli?

Juopon tie !!!Juopon tie !!!

Mikä selittää Suomen Mikä selittää Suomen talouskasvun 1800-luvun loppuun talouskasvun 1800-luvun loppuun

mennessä? mennessä? Vapaa pääsy Venäjän Vapaa pääsy Venäjän

markkinoillemarkkinoille- Tulliton kauppa V:lle, Tulliton kauppa V:lle,

muttei toisinpäinmuttei toisinpäin- Pietari tärkein aluePietari tärkein alue Uudet liikenneyhteydetUudet liikenneyhteydet- Saimaan kanava 1856Saimaan kanava 1856- RautatieverkostoRautatieverkosto Ouluun Ouluun

asti 1900-luvun alkuun asti asti 1900-luvun alkuun asti Teollistumisen Teollistumisen

pahimmilta ongelmilta pahimmilta ongelmilta vältyttiinvältyttiin

Suomessa vuosina 1875 – 1927 välmistettuSuomessa vuosina 1875 – 1927 välmistettuA5 höyryveturi A5 höyryveturi

Suomi lähtee liikkeelleSuomi lähtee liikkeelle

Kartta ja oppikirjatehtäväKartta ja oppikirjatehtävä1. Mitkä keskeisiä teollisuuskaupunkeja 1800-

lopulla?2. Tutki oheista kartta rautatieverkostosta

- Mihin rautatiet on rakennettu?- Mitä perusteluita linjauksien puolesta tai

- vastaan voit esittää?

Keisareiden HelsinkiKeisareiden Helsinki

1.1. Miten Sakari Topelius luonnehti suomalaisia Miten Sakari Topelius luonnehti suomalaisia 1860-luvun alussa1860-luvun alussa

2.2. Millaiset ihmiset liikkuivat Esplanaadilla?Millaiset ihmiset liikkuivat Esplanaadilla?3.3. Miten 1800-luvun lopulla kaupunki oli valaistu?Miten 1800-luvun lopulla kaupunki oli valaistu?4.4. Mitä Kaivopuistossa tapahtui 1878?Mitä Kaivopuistossa tapahtui 1878?5.5. Millä nimellä puhelinta kutsuttiin 1800-luvun Millä nimellä puhelinta kutsuttiin 1800-luvun

lopulla?lopulla?6.6. Miten valittiin hevosvetoisten raitiovaunujen Miten valittiin hevosvetoisten raitiovaunujen

kuljettajat?kuljettajat?

Mitkä suomalaisen yhteiskunnan Mitkä suomalaisen yhteiskunnan pahimmat ongelmatpahimmat ongelmat 1800-luvun 1800-luvun

lopulla? lopulla?

NälänhätäNälänhätä 1866 –1868

NälänhätäNälänhätä 1866 –1868

Torpparikysymys, köyhyys

Maaseudulla

Torpparikysymys, köyhyys

Maaseudulla

Voimakas väestönkasvu

Voimakas väestönkasvu

Miten Miten maaseudulla eriarvoisuusmaaseudulla eriarvoisuus kärjistyi 1800-luvun lopulla? kärjistyi 1800-luvun lopulla?

TorppariTorppari = vuokratilallinen, = vuokratilallinen, maat omisti mm. maat omisti mm. seurakunnat, kartanotseurakunnat, kartanot

Vuokra Vuokra taksvärkkeinätaksvärkkeinä 1800-luvun lopulla 1800-luvun lopulla

metsänomistajat metsänomistajat haluttomia uusimaan haluttomia uusimaan sopimuksia, usein sopimuksia, usein määräaikaisiamääräaikaisia

Tuloerot kasvoivat Tuloerot kasvoivat maaseudullamaaseudulla

Radikalisoi torpparit, Radikalisoi torpparit, kannattivat sdpkannattivat sdp

Koskelan torppa Urjalasta

RATKAISUJA VOISIVAT OLLA ESIMERKIKSI:

Julkisen vallan panostukset• koulutukseen• terveydenhuoltoon• infrastruktuuriin.

Vapaa markkinatalous:• pääoma• tietotaito.

Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus:• koulutus• tulonjako• naisten asema.

Pohdi tekstin ja dokumenttien avulla,

miten nykypäivän miten nykypäivän kehitysmaat kuten kehitysmaat kuten

Bangladesh Bangladesh pääsisivätpääsisivät eteenpäin

kehityksen tiellä.

Pohdi tekstin ja dokumenttien avulla,

miten nykypäivän miten nykypäivän kehitysmaat kuten kehitysmaat kuten

Bangladesh Bangladesh pääsisivätpääsisivät eteenpäin

kehityksen tiellä. Vihje:

Hyödynnä jo tekemiäsi havaintoja 1800-luvun Suomesta!

Vihje: Hyödynnä jo

tekemiäsi havaintoja 1800-luvun Suomesta!

YhteenvetoYhteenveto

• Lue yhteenveto sivulta 61 ja palauta mieleesi luvun keskeiset asiat.

• Perustele niiden avulla oheinen aikakauden merkitystä koskeva lista.

Sortokaudet 1899 – 1917

II 1899- 1905 1899- 1905 IIII 1908 - 1908 - 19171917

Kappale IIIKappale III ( s. 66 – 76)( s. 66 – 76)

Mikä yhtenäistämispolitiikan kv.Mikä yhtenäistämispolitiikan kv.poliittinen tausta?poliittinen tausta?

• Saksa sanoi irti yhteistyönsä Venäjän kanssa 1890-luvun alussa, ja maiden välit kiristyivät

• Venäjä alkoi pelätä, että sen reuna-alueet, erityisesti Puola, Baltia ja Suomi saattaisivat kääntyä Saksan puoleen tavoitellessaan itsenäisyyttä

• Venäjä alkoi lujittaa valtakuntaa yhtenäistämällä lainsäädäntöä ja hallintoa.

• Suomen erityisasema joutui tulilinjalle

Miksi Suomea Miksi Suomea haluttiin haluttiin venäläistäävenäläistää 1800-luvun lopulla ? 1800-luvun lopulla ?

Venäjän sisäpoliittiset syytVenäjän sisäpoliittiset syyt- Panslavismin nousuPanslavismin nousu- Nikolai II tsaariksi( 1894 – 1917)Nikolai II tsaariksi( 1894 – 1917) Euroopan turvallisuuspoliittiset Euroopan turvallisuuspoliittiset

muutoksetmuutokset- Suurvaltojen liittolaissopimuksetSuurvaltojen liittolaissopimukset- Saksan ja Venäjän kiristyneet välitSaksan ja Venäjän kiristyneet välit- Pelko Pietarin asemasta Pelko Pietarin asemasta

Bobrikoff Suomen Bobrikoff Suomen kenraalikuvernööriksikenraalikuvernööriksi

- ”Suomen syöjä” - ”Suomen syöjä” Suomalaisen identiteetin Suomalaisen identiteetin

syntyminensyntyminen- KulttuurinationalismiKulttuurinationalismi- Kansallinen herääminen; Kansallinen herääminen;

suomalaisuus syntyi suomalaisuus syntyi

Nikolai Bobrikov, kenraalikuvernööri(1899 – 1904)

Millaisia näkemyserojaMillaisia näkemyserojavuosien 1899 -1917 tapahtumista?vuosien 1899 -1917 tapahtumista?

Suomen virallisesta vaakunasta voi lukea suomalaisten aseman: oma kokonaisuus, mutta Venäjän kotkan sylissä.

Suomalaiset nimittivät aikaa• sortovuosiksi• routavuosiksi • hallavuosiksi• venäläistämiskaudeksi.

Venäläiset puhuivat• yhtenäistämispolitiikasta tai• yleisvaltakunnallistamis-

politiikasta.

Dokumentteja vuodelta 1899; Dokumentteja vuodelta 1899; kumpi kumpi venäläisen kumpivenäläisen kumpi

suomalaisen kirjoitussuomalaisen kirjoitus

Miten Bobrikov koki asemansa Miten Bobrikov koki asemansa Suomessa oheisten kirjeiden Suomessa oheisten kirjeiden

perusteella? perusteella?

Miten Miten ensimmäinen sortokausi ensimmäinen sortokausi näkyi Helsingin katukuvassa? näkyi Helsingin katukuvassa?

Miten Suomea yritettiin venäläistää?Miten Suomea yritettiin venäläistää?Lue oppikirjan sivut 72 – 75 tai 68 - 70.Lue oppikirjan sivut 72 – 75 tai 68 - 70. Selvitä, mitä ko. tapahtuma Selvitä, mitä ko. tapahtuma

tarkoitti. Yhdistä vuosiluku ja tapahtuma ?tarkoitti. Yhdistä vuosiluku ja tapahtuma ?

kielimanifesti

asevelvollisuus-laki

helmikuunmanifesti

diktatuuriasetus

1901

1903

1900

1899

Venäjä alkaa kaventaa Venäjä alkaa kaventaa Suomen autonomiaaSuomen autonomiaa

Miten suomalaiset Miten suomalaiset vastustivatvastustivat sortotoimia? sortotoimia?

kansalaisadressitkansalaisadressit- suuri adressi (1899)suuri adressi (1899)- kulttuuriadressi(1899) kulttuuriadressi(1899) kagaalikagaali- organisoi kutsuntalakkoja - organisoi kutsuntalakkoja poliittinen vastarintapoliittinen vastarinta

muut tavat muut tavat - suruasutsuruasut- naukujaisetnaukujaiset

- seppeleenlasku A II:n patsaalle seppeleenlasku A II:n patsaalle

passiivinen

.

myöntyväisyys

aktiivinen-

Eugen Schauman ampui Bobrikovin16.6.1904

Minkä poliittisten ryhmien näkemyksiä nämä sitaatit voisivat

olla?

Minkä poliittisten ryhmien näkemyksiä nämä sitaatit voisivat

olla?

Äärimmäistäkin vastarinnan keinoa käytettiin: vihattu Nikolai Bobrikov ammuttiin vuonna 1904. Ampuja Eugen Schauman sanoi tekoansa isänmaan puolustukseksi.

Suomalaisten reaktiot Schaumanin surmatyöhön vaihtelivat:

”Ja me, jotka uskomme Schaumanin olleen kappale oikeuden kaitselmuksen kädessä, kiitämme häntä siitä, mitä hän on tehnyt”, kirjoitti Maassa Vapaita Lehtisiä.

”Rikos on aina rikos, mitkään tarkoitukset eivät voi sitä muuksi muuttaa”, todettiin Uudessa Suomettaressa.

Venäjän yhtenäistämispolitiikkaa vastustavat suomalaiset joutuivat helposti hankaluuksiin virkavallan kanssa. Kun perustuslaillisten Vapaita Lehtisiä ei saanut julkaista Suomessa, sitä ruvettiin toimittamaan ja painamaan Ruotsissa. Lehdet piti salakuljettaa maahan ja jakaa viranomaisten huomaamatta.

Katkelmia kulttuuriadressista:Katkelmia kulttuuriadressista:

We, the undersigned, venture respectfully to approach Your Majesty as We, the undersigned, venture respectfully to approach Your Majesty as profound sympathisers with the noble and enlightened sentiments. – –profound sympathisers with the noble and enlightened sentiments. – –

Having read, and being moved by, the Petition of the 5.3. (21.2.) 1899, of over Having read, and being moved by, the Petition of the 5.3. (21.2.) 1899, of over half a million Finnish men and women, in which they made a solemn appeal to half a million Finnish men and women, in which they made a solemn appeal to Your majesty in support of the maintenance of their full rights and privileges. – Your majesty in support of the maintenance of their full rights and privileges. – ––

We venture to express our hope that Your Imperial Majesty will take into due We venture to express our hope that Your Imperial Majesty will take into due consideration the prayer of the Petition to Your Majesty's Finnish Subjectsconsideration the prayer of the Petition to Your Majesty's Finnish Subjects..

1. Millä keinoilla adressissa pyritään vaikuttamaan Venäjän tsaariin?

2. Miten suomalaisiin ja heidän toimiinsa suhtaudutaan?

1. Millä keinoilla adressissa pyritään vaikuttamaan Venäjän tsaariin?

2. Miten suomalaisiin ja heidän toimiinsa suhtaudutaan?

Oppikirjatehtävä s. 72 - 73Oppikirjatehtävä s. 72 - 73

1.1. Miksi Eetun Iston maalauksesta tuli Miksi Eetun Iston maalauksesta tuli sortovuosien symboli?sortovuosien symboli?

2.2. Mitä kansallisromantiikka tarkoitta ja Mitä kansallisromantiikka tarkoitta ja milloin taiteessa on ollut ko. aikakausi?milloin taiteessa on ollut ko. aikakausi?

3.3. Mikä merkitys vuoden 1900 Pariisin Mikä merkitys vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyllä oli sortovuosien maailmannäyttelyllä oli sortovuosien aikana?aikana?

• Suomi haluttiin tehdä maailmalla tunnetuksi Suomena, ei osana Venäjää.

• Englannissa julkaistu kuvateos esittelee Suomea eri näkökulmista.

A) Turun tuomiokirkko ja toriveneitä

B) Olavinlinna

C) Näkymä Aulangon puistosta

D) Viipuri

Kuvat julkaistu Paul Wainemanin kirjassa A Summer Tour in Finland (1908).

Taide ja sortovuodet Taide ja sortovuodet

Miksi ensimmäinen sortokausi Miksi ensimmäinen sortokausi päättyi päättyi vuonna 1905?

Venäjän heikko Venäjän heikko menestysmenestys Japania Japania vastaan käydyssä vastaan käydyssä sodassasodassa

tyytymättömyys´N II: ta tyytymättömyys´N II: ta kohtaankohtaan

- verisunnuntaiverisunnuntai- lokakuun yleislakko - lokakuun yleislakko

V:llä ; vaatimus V:llä ; vaatimus kansanedustuslaitoksesta kansanedustuslaitoksesta duumastaduumasta

Suomen suurlakkoSuomen suurlakko- lakon tavoite ; kumota I lakon tavoite ; kumota I

sortokausisortokausi- koko Suomi lakossa, Hki koko Suomi lakossa, Hki

lakon keskuslakon keskus- marraskuun manifesti marraskuun manifesti

1905;1905; kumosi I kumosi I sortokauden sortokauden

- sdp: punainen julistussdp: punainen julistus

eduskunta-uudistus

Viimeisten säätyvaltiopäivien Viimeisten säätyvaltiopäivien kokoonpano 1905 kokoonpano 1905

Kuinka demokraattinen Suomi oli vuonna 1905 ??

PUNAINEN JULISTUS 1905 PUNAINEN JULISTUS 1905

1.1. Mitä Mitä muutoksia muutoksia punaisessa punaisessa julituksessa julituksessa vaadittiin?vaadittiin?

2.2. Miksi punainen Miksi punainen julistus ei toteutunut julistus ei toteutunut käytännössä? käytännössä?

3.3. Arvio julistuksessa Arvio julistuksessa käytettyä kieltäkäytettyä kieltä

Vuoden 1907 vaalimainoksissa Vuoden 1907 vaalimainoksissa käytettiin tuttuja keinoja käytettiin tuttuja keinoja • Nuorsuomalaisten mainos Nuorsuomalaisten mainos

moittii suomettarelaisia. moittii suomettarelaisia. • Mistä heitä syytetään eli mitä Mistä heitä syytetään eli mitä

oli ”suomettarelaisten soppa oli ”suomettarelaisten soppa sortovuosina”?sortovuosina”?

Liiasta Liiasta myöntyväisyydestä venäläisten myöntyväisyydestä venäläisten vaatimuksiin.vaatimuksiin.

Velikulta 22/1907

• Mistä tämä Mistä tämä suomettarelaisia eli suomettarelaisia eli vanhasuomalaisia vanhasuomalaisia vastaan suunnattu vastaan suunnattu pilakuva syyttää pilakuva syyttää heitä?heitä?

• Naisten Naisten äänioikeudeäänioikeuden ja n ja vaalikelpoisvaalikelpoisuuden uuden vaikutuksia vaikutuksia arvailtiin arvailtiin innokkaasti.innokkaasti.

• Mitä naisten osallistuminen politiikkaan näyttää piirtäjän mielestä tarkoittavan?

• Ruotsinkielinen pilalehti Fyren lähti 1906 vaalitaisteluun pistämälläsamaan kuvaan kaksi vastustajaansa, työväenliikkeen ja vanhasuomalaiset.

• Työmies- ja Suometar- lehtien jäljessä kasvavat luokkaviha, ruotsalaisuusviha,sivistyksen, kulttuurin ja lakien halveksunta.

Ensimmäinen punaisen viivan veto Ensimmäinen punaisen viivan veto eli vaalit 1907eli vaalit 1907

• Vaalilippu ensimmäisissä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vaaleissa 1907.

• Äänestäjä on vetänyt punaisen viivansa kannattamansa vaaliliitto A:n ehdokas ykköselle.

• Listoilla on omat tunnuksensa: Oikeutta kaikille, Vapaus ja maahenki, Rautatie Vetelin jokilaaksoon, Suomalaisuus ja kieltolaki…

Eduskuntavaalien 1907 tulosEduskuntavaalien 1907 tulos

• Miten Miten aatelistoa ja aatelistoa ja papistoa papistoa symboloivien symboloivien herrojen herrojen ennustus ennustus kävi toteen kävi toteen vuoden 1907 vuoden 1907 vaaleissa?vaaleissa?

Millainen eduskuntauudistus 1907 Millainen eduskuntauudistus 1907 oli ? Tutki s. 79 – 80 tai oli ? Tutki s. 79 – 80 tai 74- 7674- 76

rakennerakennevuoden1907 vaalit

vuoden1907 vaalit

puolueetpuolueet

edus-kunta

edus-kunta

sdp Porvaril

puolueet

1907;1907;sdp:lle 80 KEsdp:lle 80 KE

naistenäänioik.

24 –vuotiaat

200 KE

suurivaliokunta

yksikamarinen

ml=Keskusta

nuorsuomalaiset

rkp

LISTAVAALIT

Millaisia puolueita Suomessa Millaisia puolueita Suomessa 1907?1907?

Tulkitse pilakuvaa vuodelta 1906. Tulkitse pilakuvaa vuodelta 1906. Mitä puolueita henkilöt esittävät? Mitä puolueita henkilöt esittävät?

Eduskunta 100 vuotta Eduskunta 100 vuotta verkkomateriaaliaverkkomateriaalia

http://www.eduskunta.fi/fakta/historia/fin/indehttp://www.eduskunta.fi/fakta/historia/fin/index_3.htmx_3.htm

; tästä Moodlessa kotitehtävä ; tästä Moodlessa kotitehtävä

http://www.yle.fi/vaalit/2007/id49686.htmlhttp://www.yle.fi/vaalit/2007/id49686.html; ;

Mitä tapahtui Mitä tapahtui toisen sortokaudentoisen sortokauden aikana 1908 – 1917?aikana 1908 – 1917?

Toinen sortokausi 1908 – 1917

1908• II skalkoi

1915• jääkäriliike

1914• I MS,

venäläistämisohjelma jäihin

1912• yhden

vertaisuuslaki

1910• yleisvaltakunnallinen

lainsäädäntö=HM

1916• sdp:lle

103 KEsotatilalaki

Miten toinen Miten toinen venäläistämiskausi näkyi?venäläistämiskausi näkyi?

• Yleisvaltakunnalliset lait käsiteltiin Venäjän duumassa 1910 alkaen

• Suomalaisia virkamiehiä korvattiin venäläisillä.

• Venäläiset saivat Suomen kansalaisoikeudet

• Eduskunta hajotettiin useita kertoja

• Vuoden 1914 uuden venäläistämisohjelman oli tarkoitus liittää Suomi kokonaan Venäjää

Toisen sortokauden aikaisia Toisen sortokauden aikaisia pilakuvia; Miten pilakuvissa pilakuvia; Miten pilakuvissa kuvattiin sortoa, venäläisiä kuvattiin sortoa, venäläisiä

”sortojia”? ”sortojia”?

Jääkäriliike (1915 – 1918) Jääkäriliike (1915 – 1918) ; ; itsenäisen tiedonhakutehtävän itsenäisen tiedonhakutehtävän

taustatehtävättaustatehtävät

Millainen jääkäriliike oli( 1915 – Millainen jääkäriliike oli( 1915 – 1918)1918)

syntysynty•Aseellinen itsenäisyys

jääkärit• 2000

• yo, suomenruotsal.

Venäjä ja jääkärit• maanpetos

Kalterijääkärit• kiinnijäänneet

Jääkärit 78

Saksa Saksa kouluttajanakouluttajana

• SA VE:n vihollinen

Jääkärit ja sisällisotaEnemmistövalkoisten

puolelle

Suomi 1917 – 1918Suomi 1917 – 1918ItsenäistyminenItsenäistyminen(1917(1917) ja ) ja

sisällissota sisällissota (1918)(1918)

HI4, kevät 2010HI4, kevät 2010

Vuoden 1917 kronologiaVuoden 1917 kronologia

Vuosi 1917Vuosi 1917

VE

SU

Miten I MS vaikutti SuomenMiten I MS vaikutti Suomenasemaan?asemaan?

• esti venäläistämisohjelman toteuttamisen.

• SotatilaSotatila, sensuuria virkamiesten karkottamiset

• liikkumisvapauttaiikkumisvapautta rajoitettiin

• Taloudelle korkeasuhdanteen aikaa, mutta elintarvikepula

• 1916 eduskuntavaalit: SDP:lle 103SDP:lle 103 paikkaa eli ehdottoman enemmistön Ylioppilas Nordberg sai matkakirjan

Tampereen poliisista ja oli velvollinen esittämään sen vaadittaessa

poliisivirkamiehelle.

Miten itsenäisyysajatus syntyi?Miten itsenäisyysajatus syntyi?

• Suomen itsenäisyys ei ollutei ollut 1900-luvun alussa suurimmalle osalle suomalaisista selkeäsuurimmalle osalle suomalaisista selkeä ja kirkas päämäärä

• Suomen itsenäistyminen on nähty liian suoraviivaisena, johdonmukaisena ja pitkänä kehityskulkuna

• Vuoden 1917 tapahtumat Venäjällä selittävät

itsenäistymisen

• Ei yhdenkään puolueen ohjelmassa !!Ei yhdenkään puolueen ohjelmassa !!Postikortti muistutti vuodesta 1905 ja julisti: ”Kansan tahto on korkein laki”.

Mitkä keskeiset tapahtumat 1917 Mitkä keskeiset tapahtumat 1917 – 1918 – 1918 ? Paritehtävä? Paritehtävä; toinen ; toinen

selvittää vuoden 1917selvittää vuoden 1917(84-90(84-90) ja ) ja toinen vuoden 1918(90-96)toinen vuoden 1918(90-96)

1917 ( 6.12.1917) 1918

Maalisk.manifesti

valtalakiEk-

vaalit

Itsenäisyyssenaatti

Maalisk.vallank.

NII

Va.hallitus

LokakuunVallank.

27.1

28.1

2/18

2/1812.4;

16.5

3-4/18

Itsen.Tunnistam.

6.12.17

Bolsevikit

Pako

VeVenänäjäjä

SUOMI

Dokumentti maaliskuun Dokumentti maaliskuun vallankumouksesta 1917 vallankumouksesta 1917

Millä Nikolai perustelee eronsa tsaarin tehtävistä vuonna 1917

SUOMISUOMI VENÄJÄVENÄJÄ

Miten Venäjän ja Suomen 1917 tapahtumat Miten Venäjän ja Suomen 1917 tapahtumat liittyvät toisiinsa? liittyvät toisiinsa?

Suomen valtiolliseen asemaan ei muutoksia, mutta autonomia palautetaan

Maaliskuun vallankumous:Maaliskuun vallankumous: keisari syöstään vallasta, tilalle väliaikainen

hallitus.

Valtalaki:Valtalaki: väliaikainenhallitus hajottaa Suomeneduskunnan.

maaliskuu

heinäkuu

lokakuu

marraskuuYleislakkoYleislakko

Eduskunta julistautuu korkeimman Eduskunta julistautuu korkeimman vallan haltijaksivallan haltijaksi.

Uudet eduskuntavaalitUudet eduskuntavaalit

Eduskunnan Itsenäisyysjulistus 6.12.

Lokakuun bolsevikkivallankumousLokakuun bolsevikkivallankumous

Bolsevikit tunnustavat Suomen Bolsevikit tunnustavat Suomen itsenäisyyden.itsenäisyyden.

joulukuu

Lue s. 78 – 80

Suomen itsenäisyysjulistus Suomen itsenäisyysjulistus 4.12.19174.12.1917

• Mikä on tämän itsenäisyysjulistuksena tunnetun Mikä on tämän itsenäisyysjulistuksena tunnetun asiakirjan ensimmäisen kappaleen ydinajatus?asiakirjan ensimmäisen kappaleen ydinajatus?

””Suomen kansalle.Suomen kansalle. Suomen Eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen Suomen Eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen

Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnalle Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnalle käsiteltäväksi m. m. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi käsiteltäväksi m. m. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Antaessaan tämän esityksen Eduskunnalle on Suomelle. Antaessaan tämän esityksen Eduskunnalle on Senaatin puheenjohtaja Senaatin puolesta lausunut:Senaatin puheenjohtaja Senaatin puolesta lausunut:

Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman maan Hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltiaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, valtiovallan haltiaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtävänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen tehtävänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.” kansakuntana.”

• Kansanedustaja Alkion ja neljän muun kansanedustajan allekirjoittama esitys riippumattomasta tasavallasta tasavallasta ja itsenäisyydestä 6.12.1917.

• Ehdotuksessa senaatin toimenpiteet hyväksyttiin yksipuolisena tahdonilmauksena ja jätettiin toimeenpanovalta senaatille.

• Esityksen mukaan tavoitteeksi tuli tasavaltainen hallitusmuoto.

• Eduskunta hyväksyi esityksen.

• Suuria juhlallisuuksia ei järjestetty.

Dokumentin taustamateriaalia

”– – ”– – Sen johdosta, että hallitus on tehnyt Sen johdosta, että hallitus on tehnyt Eduskunnalle esityksen uudeksi Eduskunnalle esityksen uudeksi Hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille Hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta, pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta, Eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana Eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hyväksyä tämän päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen ja hyväksyy myös, että Hallitus, periaatteen ja hyväksyy myös, että Hallitus, saattaakseen Suomen valtiollisen saattaakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustetuksi, ryhtyy niihin itsenäisyyden tunnustetuksi, ryhtyy niihin toimenpiteisiin, jotka Hallitus on sitä varten toimenpiteisiin, jotka Hallitus on sitä varten tarpeellisiksi ilmoittanut.”tarpeellisiksi ilmoittanut.”

Tee lista Suomen itsenäisyyden tunnustaneista valtioista

aikajärjestyksessä. Selvitä, miksi kukin niistä tunnusti Suomen

riippumattomuuden Venäjästä.

Tehtävä 4 s. 81

Tee lista Suomen itsenäisyyden tunnustaneista valtioista

aikajärjestyksessä. Selvitä, miksi kukin niistä tunnusti Suomen

riippumattomuuden Venäjästä.

Tehtävä 4 s. 81

videotehtävä : Vuosi 1917 videotehtävä : Vuosi 1917

1.1. Mitä Mitä maaliskuussa 1917maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtui ? Venäjällä tapahtui ?

2.2. Millaisia Millaisia näkemyseroja näkemyseroja korkeimmasta vallasta korkeimmasta vallasta porvarillisten puolueiden ja sosialistien( sdp) porvarillisten puolueiden ja sosialistien( sdp) välillä oli?välillä oli?

3.3. Miten Miten poliittinen levottomuuspoliittinen levottomuus näkyi näkyi Suomessa syksyllä 1917?Suomessa syksyllä 1917?

4.4. Miten ohjelmassa selitetään se, että Miten ohjelmassa selitetään se, että Venäjä Venäjä

tunnusti Suomen itsenäistymisen? tunnusti Suomen itsenäistymisen?

1.1. Mitä Mitä maaliskuussa 1917maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtui ? Venäjällä tapahtui ?

2.2. Millaisia Millaisia näkemyseroja näkemyseroja korkeimmasta vallasta korkeimmasta vallasta porvarillisten puolueiden ja sosialistien( sdp) porvarillisten puolueiden ja sosialistien( sdp) välillä oli?välillä oli?

3.3. Miten Miten poliittinen levottomuuspoliittinen levottomuus näkyi näkyi Suomessa syksyllä 1917?Suomessa syksyllä 1917?

4.4. Miten ohjelmassa selitetään se, että Miten ohjelmassa selitetään se, että Venäjä Venäjä

tunnusti Suomen itsenäistymisen? tunnusti Suomen itsenäistymisen?

Miten poliittinen tilanne kiristyi Miten poliittinen tilanne kiristyi Venäjällä ja Suomessa 1917? Venäjällä ja Suomessa 1917?

maaliskuun maaliskuun vallankumous 1917 vallankumous 1917 V:lläV:llä

- Venäjän heikko menestys Venäjän heikko menestys I MS:ssaI MS:ssa

- ruokapula ruokapula - N II syöstiin vallasta =>N II syöstiin vallasta =>- väliaikainen hallitus väliaikainen hallitus Suomeen uusi senaatti ;Suomeen uusi senaatti ;

mukana kaikki puolueet, mukana kaikki puolueet, pj sdp Tokoi pj sdp Tokoi

keskeinen kysymys;keskeinen kysymys;Kenelle tsaarille kuulunut valta ?Kenelle tsaarille kuulunut valta ?

Miten tapahtumat etenivät kesästä Miten tapahtumat etenivät kesästä 1917 itsenäisyysjulistukseen? 1917 itsenäisyysjulistukseen?

sdpsdp kannatti valtalakia ; valta kannatti valtalakia ; valta EK:lleEK:lle

va. hallitus hajotti eduskunnan=> va. hallitus hajotti eduskunnan=> uudet uudet vaalitvaalit, voitto porvareille, voitto porvareille

lokakuun vallankumouslokakuun vallankumous VenäjälläVenäjällä

- bolsevikit valtaan, sdp yhteistyön - bolsevikit valtaan, sdp yhteistyön kannallakannalla

itsenäisyyssenaatti (Svinhuvud)itsenäisyyssenaatti (Svinhuvud)- uusi hallitusmuoto ja sen uusi hallitusmuoto ja sen

laatiminenlaatiminen- tasavalta tasavalta

eduskunta äänestieduskunta äänesti - 100 - 100 - 88( sdp vastusti) - 88( sdp vastusti)

Suomen itsenäisyysjulistus 6.12.1917

Mitkä keskeiset näkemyserot Mitkä keskeiset näkemyserot porvarillisten puolueiden ja porvarillisten puolueiden ja sdp sdp

välillä ?välillä ? kiista maattomien kiista maattomien

asemasta asemasta

- lakkoaalto, pula - lakkoaalto, pula elintarvikkeistaelintarvikkeista

korkeimman vallan korkeimman vallan ongelma ; valtalaki ongelma ; valtalaki 18.718.7

sdp+osa oikeistoa

eduskunta

oikeisto

va.hallitus Minkä poliittisen puolueen aluetta HML?

Millaista oli vuoden 1917 Millaista oli vuoden 1917 vaalikampanjassa käytetty kieli? vaalikampanjassa käytetty kieli?

Mitä nimityksiä porvareista Mitä nimityksiä porvareista käytettiin? käytettiin?

Miksi Suomen itsenäisyyden Miksi Suomen itsenäisyyden tunnustaminen tärkeää? tunnustaminen tärkeää?

Venäjän ja bolsevikkienVenäjän ja bolsevikkien suostumus tärkeääsuostumus tärkeää

- länsivaltojen vaatimuslänsivaltojen vaatimus- V:llä meneillään oma V:llä meneillään oma

sisällissota sisällissota - olettamus, että suomalaiset olettamus, että suomalaiset

liittyvät takaisin Neuvosto-liittyvät takaisin Neuvosto-VenäjäänVenäjään

bolsevikkien tunnustaminen bolsevikkien tunnustaminen 31.12.191731.12.1917

=> Ruotsi, Ranska ja Saksan => Ruotsi, Ranska ja Saksan tunnustustunnustus

Bolsevikkien itsenäisyyden tunnustamisasiakirja

Valokuva punavangeista keväältä Valokuva punavangeista keväältä 1918 Tampereelta.1918 Tampereelta.

Mitä valokuva kertoo Mitä valokuva kertoo sisällissodasta? sisällissodasta?

Videotehtävä; AstikainenVideotehtävä; Astikainen

1.1. Miten Miten kolmenlinjan sotilaskivääri kulkeutui Suomen kulkeutui Suomen sisällissotaan?sisällissotaan?

2.2. Mikä oli Mikä oli Mauser?Mauser?

3.3. Kuka oli Kuka oli Verna Eriksson?4.4. Mistä Mistä punakaartipunakaarti sai aseensa? sai aseensa?5.5. Miten Miten ei-jaa liittyi sisällissodan alkuvaiheeseen? liittyi sisällissodan alkuvaiheeseen?6.6. Milloin Mannerheim valittiin ylipäälliköksi?Milloin Mannerheim valittiin ylipäälliköksi?7.7. Kuka oli Kuka oli Gustav Malmberg?8.8. Miksi Miksi Etelä-Pohjanmaa valittiin valkoisten valittiin valkoisten

tukialueeksi?tukialueeksi?

Mitkä sisällissodan keskeiset syyt?Mitkä sisällissodan keskeiset syyt?

sdp radikalisoituminensdp radikalisoituminen- epäluottamus eduskuntaan kasvoi- epäluottamus eduskuntaan kasvoi torppariongelma,torppariongelma,

paikallisdemokratiaa ei ollut, paikallisdemokratiaa ei ollut, työaikakiistattyöaikakiistat

aseellistenaseellisten ryhmittyminen ryhmittyminen syntyminensyntyminen

punakaartit vs. suojeluskunnat punakaartit vs. suojeluskunnat akuutit 1917akuutit 1917 ongelmat ongelmat- elintarvikepula kaupungeissa, - elintarvikepula kaupungeissa,

työttömyystyöttömyys venäläisten sotilaiden venäläisten sotilaiden

väkivaltaistuminen vuonna 1917 väkivaltaistuminen vuonna 1917 - mm. Alfred Kordelinin murha - mm. Alfred Kordelinin murha

Ketä punaisetKetä punaiset olivat ja millainen oli olivat ja millainen oli punainen Suomi ? punainen Suomi ?

punaisetpunaiset- äänestivät äänestivät sdp:täsdp:tä- kaupunkien tehdas-kaupunkien tehdas-

työläiset, maaseuduntyöläiset, maaseudun

maattomat( torpparit),=>maattomat( torpparit),=>

köyhät suomalaisetköyhät suomalaiset

punainen Suomi punainen Suomi keväällä 1918keväällä 1918

- - eteläinen Suomi Viipuri eteläinen Suomi Viipuri – Tre- Pori – Tre- Pori

- punaiset - punaiset hihanauhat,hihanauhat, myös naisia mukana myös naisia mukana taisteluissataisteluissa

- kansanvaltuuskunta- kansanvaltuuskunta = = punaisten hallituspunaisten hallitus

- HKIHKI punaisten punaisten pääkaupunkipääkaupunki

- oma raha,oma oma raha,oma perustuslakiluonnos perustuslakiluonnos

Ketä valkoiset olivat ja millainen oli Ketä valkoiset olivat ja millainen oli valkoinen Suomi? valkoinen Suomi?

valkoisetvalkoiset

- porvarillisten - porvarillisten puolueidenpuolueiden

kannattajiakannattajia- maaseudun talolliset, maaseudun talolliset,

kaupunkien koulutettu kaupunkien koulutettu väestö, erilaiset väestö, erilaiset yrittäjätyrittäjät

valkoinen Suomivalkoinen Suomi

- suojeluskunnista- suojeluskunnista hallituksen joukothallituksen joukot

- Vaasa pääkaupunki- Vaasa pääkaupunki

- - MannerheimMannerheim valkoisten kiistaton valkoisten kiistaton johtohahmojohtohahmo

Punaisten ja valkoisten Punaisten ja valkoisten kaatuneiden sosiaaliset kaatuneiden sosiaaliset

taustat( ammatti – ja taustat( ammatti – ja koulutustaustat) koulutustaustat)

Mitä sisällissodassa tapahtui? Mitä sisällissodassa tapahtui?

voimasuhteet voimasuhteet keskeiset keskeiset sotatapahtumatsotatapahtumat

Punaiset• 70 000+ 4 000venäl.

valkoiset • 70 000+ 10 000saksal,

+

Jääkärit 25.2• valkoisten puolella

Tampereen taistelut,Saksalaisten apuretkikunta

Punaisten antautuminenLahdessa 1.5

lue oppikirjan sivut 93 - 94

Rintamalinja helmikuussa 1918Rintamalinja helmikuussa 1918

Rintamalinja ja ensimmäiset Rintamalinja ja ensimmäiset hyökkäykset helmikuussa. hyökkäykset helmikuussa.

Rintamat vakiintuivat Pori–Rintamat vakiintuivat Pori–Tampere–Lahti–Viipuri–linjalle. Tampere–Lahti–Viipuri–linjalle. Sen pohjoispuoli oli valkoisten Sen pohjoispuoli oli valkoisten hallussa, eteläpuoli punaisten.hallussa, eteläpuoli punaisten.

Jääkärien tulo Vaasan kautta Jääkärien tulo Vaasan kautta vahvisti valkoista armeijaa.vahvisti valkoista armeijaa.

Kuva: Chabacano. Creative Commons Attribution ShareAlike 2.5

Maaliskuussa valkoiset aloittivat mittavan aloittivat mittavan hyökkäyksen, joka eteni kautta hyökkäyksen, joka eteni kautta rintamalinjan etelään päin.rintamalinjan etelään päin.

Valkoiset saartoivat Valkoiset saartoivat Tampereen usealta suunnalta usealta suunnalta ja valtasivat sen huhtikuun ja valtasivat sen huhtikuun alussa. alussa.

Taisteluihin osallistui noin Taisteluihin osallistui noin 30 000 sotilasta, joista yli 2 000 kaatui..

Tampereen valtauksen jälkeen Tampereen valtauksen jälkeen punakaartit alkoivat vetäytyä punakaartit alkoivat vetäytyä Länsi-Suomesta. Valkoisten Länsi-Suomesta. Valkoisten hyökkäyksen painopiste hyökkäyksen painopiste siirrettiin Viipuriin, joka vallattiin siirrettiin Viipuriin, joka vallattiin 29.4.29.4.

Kuva: Chabacano. Creative Commons Attribution ShareAlike 2.5

Mitä nimityksiä sisällissodalla on Mitä nimityksiä sisällissodalla on ollut ? Milloin ko. nimityksiä ollut ? Milloin ko. nimityksiä

käytetty ja millä niitä perusteltu? käytetty ja millä niitä perusteltu?

Punakapina• sekä että

• punaiset aloittivat

Punakapina• sekä että

• punaiset aloittivat

kansalais-Sota/veljessota

• ”veli veljeä vastaan”• 60- ja 70-luku

kansalais-Sota/veljessota

• ”veli veljeä vastaan”• 60- ja 70-luku

Vapaussota• valkoiset

• irtautui Venäjästä• 20- ja 30-luku

Vapaussota• valkoiset

• irtautui Venäjästä• 20- ja 30-luku

LuokkasotaLuokkasota• punaisetpunaiset

• työläiset vs. porvarittyöläiset vs. porvarit

LuokkasotaLuokkasota• punaisetpunaiset

• työläiset vs. porvarittyöläiset vs. porvarit

SisällissotaSisällissota• neutraalineutraali• 90-luvulta90-luvulta

SisällissotaSisällissota• neutraalineutraali• 90-luvulta90-luvulta

Suomalaisten valinnat 1918 sodan Suomalaisten valinnat 1918 sodan nimistänimistä

• Kyselyssä neutraalit nimitykset sisällissota ja kansalaissota saivat eniten kannatusta. Niiden suosio oli suurinta kaikkein nuorimmassa ikäluokassa eli alle 24-vuotiaiden ryhmässä.

• Ammatilla, tulotasolla tai asuinpaikkakunnalla puolestaan ei näyttänyt olevan vaikutusta nimen valintaan.

Lähde: Aamulehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn tulokset 30.3.2008

• 2000-luvulla on tuotettu lisää elokuvia, 2000-luvulla on tuotettu lisää elokuvia, teatteria ja sarjakuvia sisällissodasta.teatteria ja sarjakuvia sisällissodasta.

Korkeajännitys-sarjassa on kerrottu sisällissodasta sekä punaisten että valkoisten näkökulmasta. Savonlinnan teatterin Täällä Pohjantähden alla (2007).

Mítä oli Mítä oli punainen terroripunainen terrori ja mitä oli ja mitä oli valkoinenvalkoinen terrori ? terrori ?

Punainen terroriPunainen terrori• 1 4001 400

•Valkoinen terrori• 12000 vankileireillä

• 7 400 teloitettiin • 1700 kadonnutta

Yhteensä 36 000 kuollutta

sodassa

• 9500

videotehtävä : Uhritvideotehtävä : Uhrit

1.1. Millaiset ohjeet valkoisille annettiin Millaiset ohjeet valkoisille annettiin punaisten vankien kohtelussa?punaisten vankien kohtelussa?

2.2. Mitä tapahtui Tampereella huhtikuussa Mitä tapahtui Tampereella huhtikuussa 1918?1918?

3.3. Mitä kuvamateriaali todistaa Tampereen Mitä kuvamateriaali todistaa Tampereen taisteluiden rajuudesta?taisteluiden rajuudesta?

4.4. Arvioi dokumenttia, sen näkökulmaa, Arvioi dokumenttia, sen näkökulmaa, kuvaustapaa, asiasisältäjäkuvaustapaa, asiasisältäjä

Mitä sisällissodasta Mitä sisällissodasta seurasi ?seurasi ?

Suomi voittajien SuomiSuomi voittajien Suomi= valkoinen Suomi 20 ja 30-luvulla= valkoinen Suomi 20 ja 30-luvulla- pelko uudesta vallankumouksesta, - pelko uudesta vallankumouksesta,

ryssäfobiaryssäfobia kansakunta jakautui kahtiakansakunta jakautui kahtia- omat urheiluseurat, kaupat, muut omat urheiluseurat, kaupat, muut

järjestöt, kanssakäyminen vain jokojärjestöt, kanssakäyminen vain joko valkoisten tai punaisten kanssavalkoisten tai punaisten kanssa

eheytymineeheytyminenn vasta talvisodan aikana vasta talvisodan aikana- myös punaiset taistelivat myös punaiset taistelivat lopullinen totuuslopullinen totuus sodan uhreista sodan uhreista

vasta 2004vasta 2004- sotasurmaprojekti; 30 000 -> sotasurmaprojekti; 30 000 -> 36 00036 000- Sisällissodasta 90 vuotta ; Sisällissodasta 90 vuotta ;

anteeksipyyntö, sovittelu, valtion anteeksipyyntö, sovittelu, valtion rooli?rooli? http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/

sotasurmaetusivu/stat2;aiheesta lisää

HS : Puolet HS-raadista pitää HS : Puolet HS-raadista pitää valtiota syyllisenä vuoden 1918 valtiota syyllisenä vuoden 1918

sotarikoksiinsotarikoksiin( 1.2.2008)( 1.2.2008)

1.1. Miten Miten uutisessa haastellutuutisessa haastellut ihmiset ihmiset suhtautuvat vuoden 1918 tapahtumiin?suhtautuvat vuoden 1918 tapahtumiin?

2.2. Kenen näkemys sinusta Kenen näkemys sinusta on osuvinon osuvin ja ja miksi?miksi?

Verkkotehtävä : Suomi 80( 1998)Verkkotehtävä : Suomi 80( 1998)

TEHTÄVÄ : Lue oheisesta verkkosivuista seuraavaat artikkelit:Punakaarti, suojeluskunta, Tampere, vankileirit. LAADI MUISTIINPANOT

http://www.uta.fi/suomi80/tausjk13.htmhttp://www.uta.fi/suomi80/tausjk13.htm

Kotitehtävä: Valtiomuototaistelu Kotitehtävä: Valtiomuototaistelu 1918 1918 90 - 9590 - 95

1.1. Miksi Miksi kesällä 1918kesällä 1918 Suomen valtiomuodoksi haluttiin kuningaskunta? Suomen valtiomuodoksi haluttiin kuningaskunta?2.2. Mitkä Mitkä poliittiset ryhmät kannattivat/vastustivatpoliittiset ryhmät kannattivat/vastustivat hanketta? hanketta?3.3. Miten Miten tynkäeduskuntatynkäeduskunta liittyi valtiomuototaisteluun? liittyi valtiomuototaisteluun?4.4. MinkämaalainenMinkämaalainen kuningas Suomeen oli tulossa ja kuka hän oli? kuningas Suomeen oli tulossa ja kuka hän oli?5.5. Millaisia valmisteluja ehdittiin tehdä kuningaskunnan perustamiseksi?Millaisia valmisteluja ehdittiin tehdä kuningaskunnan perustamiseksi?

6.6. Miksi Miksi hanke kariutuihanke kariutui??7.7. Mitä Mitä seurauksia kuningaskuntahankkeellaseurauksia kuningaskuntahankkeella oli tasavaltaisen Suomen oli tasavaltaisen Suomen

valtiomuotoon ja poliittiselle vallanjaolle?valtiomuotoon ja poliittiselle vallanjaolle?8.8. Millainen Suomi olisi, jos olisimme kuningaskuntaMillainen Suomi olisi, jos olisimme kuningaskunta

LISÄTIETO AIHEESTA: LISÄTIETO AIHEESTA: http://www2.hs.fi/extrat/kuukausiliite/arkisto/2002/08/http://www2.hs.fi/extrat/kuukausiliite/arkisto/2002/08/

Vastaa omaan vihkoosi!!!!

Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty.

Luku Hallitusmuotokysymys, s. 90–95

HALLITUSMUOTOKYSYMYSHALLITUSMUOTOKYSYMYS

Monarkia vai tasavalta?Monarkia vai tasavalta?

Monarkiaa halusi ns. tynkäeduskunta.

Eduskunnassa oli sisällissodan jälkeen jäljellä vain 84 edustajaa 200:sta, pääosa heistä oikeistoa edustavia kuningasvallan kannattajia.

Miksi tasavallaksi joulukuussa 1917 julistautuneessa Suomessa ryhdyttiin

keväällä 1918 puuhaamaan maalle kuningasta?

Miksi tasavallaksi joulukuussa 1917 julistautuneessa Suomessa ryhdyttiin

keväällä 1918 puuhaamaan maalle kuningasta?

vastustivat

Monarkiaa

• suurin osa maanviljelijöistä ja työväestöstä

• puolueista Maalaisliitto ja osa nuorsuomalaisista

• sosiaalidemokraatit, joita tynkäeduskunnassa oli vain yksi.

kannattivat

• pääosa yläluokasta, virkamiehistä, sivistyneistöstä ja ruotsinkielisistä

• puolueista vanhasuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue ja osa nuorsuomalaisista.

Kuningasvallan paremmuutta Kuningasvallan paremmuutta perusteltiin monin syin:perusteltiin monin syin:• Punaisten vallankumousyritys järkytti Punaisten vallankumousyritys järkytti

sisällissodan voittaneita valkoisia pahasti.sisällissodan voittaneita valkoisia pahasti.• Kapinoiden ehkäisemiseksi he halusivat tehdä Kapinoiden ehkäisemiseksi he halusivat tehdä

hallitusvallasta lujan.hallitusvallasta lujan.• Puoluepolitiikan ulkopuolella olevan kuninkaan Puoluepolitiikan ulkopuolella olevan kuninkaan

ajateltiin turvaavan yhteiskuntarauhan.ajateltiin turvaavan yhteiskuntarauhan.• Saksaa pidettiin Suomessa läheisimpänä Saksaa pidettiin Suomessa läheisimpänä

suurvaltana ja maailmansodan voittajana.suurvaltana ja maailmansodan voittajana.• Saksasta tuleva kuningas vahvistaisi Suomen Saksasta tuleva kuningas vahvistaisi Suomen

asemaa.asemaa.

• Senaattori J. K. Paasikivi perusteli Senaattori J. K. Paasikivi perusteli monarkian tarvetta sosiaalidemokraatti monarkian tarvetta sosiaalidemokraatti Väinö Tannerille :Väinö Tannerille :

• Parinkymmenen vuoden kuluttua Paasikivi itse päätyi Suomen tasavallan presidentiksi.

”Tässä pienessä maassa me kaikki tunnemme toisemme, olemme haukkuneet toisemme pataluhaksi, ryypännet yhdessä. Kuinka sinä luulet, että joku meistä voisi saavuttaa niin paljon arvonantoa, että presidenttinä voisi hoitaa maan asioita ihmisten tyydytykseksi?”

Svinhufvud edusti nuorsuomalaista puoluetta, joka hajosi kahtia juuri kuningaskysymyksessä.

Monarkiaa kannattavat perustivat Kansallisen Kokoomuksen ja tasavallan kannattajat Kansallisen Edistyspuolueen.

Monarkian kannattajien ja vastustajien välillä käytiin myös sana- ja kuvasotaa.

Pilalehti Fyren esitti Pehr-Evind Svinhufvudin muuttumisen kansanmies Pekka Svinhufvudista monarkisti Petrus I:seksi (1918).

Tynkäeduskunta päätyi väittämään, että Suomi oli vuoden 1772 hallitusmuodon mukaan edelleen kuningaskunta – itsenäisyysjulistus ei ollut siltä osin pätevä.

Monarkistit alkoivat hakea kuningasta Saksasta, tosin muutamaa ruotsalaistakin prinssiä harkittiin.

Ulkopoliittiset syyt suuntasivat valinnan kuitenkin suurvalta Saksaan.

Kun Saksan keisari ei luovuttanut omaa poikaansa, kuninkaaksi päätettiin valita keisarin lanko, Hessenin prinssi Friedrich Karl.

”Piti Saksasta saataman parhaita, noita Vilhelmin poikia armaita, mutta Ville meitä kaupoissa jutkautti ja vaivaisen prinssin meille sutkautti”, riimitteli lauluntekijä Tatu Pekkarinen Friedrich Karlin valinnan jälkeen. Valinta oli osalle suomalaisista pettymys.

””Teidän majesteettinne! Teidän majesteettinne! Olen onnellinen saadessani Olen onnellinen saadessani jättää holhokkini teidän jättää holhokkini teidän majesteettinne hoiviin. majesteettinne hoiviin. Pikku-piski haluaa kyllä Pikku-piski haluaa kyllä vähän vikuroida, kuten vähän vikuroida, kuten nuorten on tapana, mutta nuorten on tapana, mutta uskon senkin viisastuvan uskon senkin viisastuvan teidän korkean teidän korkean huolenpitonne alaisena.”huolenpitonne alaisena.”

Mitä tässä Suomen Kuvalehdenpiirroksessa

tarjotaan? Kuka tarjoaa ja kenelle?

Mitä tässä Suomen Kuvalehdenpiirroksessa

tarjotaan? Kuka tarjoaa ja kenelle?

Kuninkaan juhlalliseksi arvonimeksi oli suunniteltu Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä.

Suomessa alettiin valmistella kruunajaisia: taiteilija Eric Ehrström laati ehdotukset kruunusta ja hovin univormuista, myös hoviniiausta opeteltiin.

Lisäksi aateliskirjoja alettiin valmistella kuninkaan allekirjoitettavaksi – moni toivoi komeaa arvonimeä.

Myös suunnitelma kuninkaan saapumisseremonioista Helsinkiin oli tehty. Se laadittiin tiukkaa protokollaa noudattaen.

Prinssi Friedrich Karl ja prinsessa Margarete, Suomen tuleva kuningaspari.

””Klo 6 a.p. Yhden tunnin kellonsoitto kaikissa Klo 6 a.p. Yhden tunnin kellonsoitto kaikissa kirkoissa.kirkoissa.Klo 8 a.p. Sotilasvirsi (Choral) Senaatintorilla.Klo 8 a.p. Sotilasvirsi (Choral) Senaatintorilla.Klo 10 a.p. Hänen Majesteettinsa Klo 10 a.p. Hänen Majesteettinsa maihinnousu. Valtionhoitaja menee maihinnousu. Valtionhoitaja menee kuningasta vastaan laivalle ja seuraa häntä kuningasta vastaan laivalle ja seuraa häntä sitten telttaan, jossa hän puheessaan antaa sitten telttaan, jossa hän puheessaan antaa hänelle hallitusvallan. Puhe päättyy eläköön-hänelle hallitusvallan. Puhe päättyy eläköön-huutoon. Sotilassoittokunta puhaltaa huutoon. Sotilassoittokunta puhaltaa kansallislaulun. Valtionhoitaja esittää läsnä kansallislaulun. Valtionhoitaja esittää läsnä olevat senaattorit kuninkaalle. Senaattorit ovat olevat senaattorit kuninkaalle. Senaattorit ovat asettuneet riviin teltan oikealle puolelle, sitten asettuneet riviin teltan oikealle puolelle, sitten seuraa eduskunnan puheenjohtaja ja seuraa eduskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, prokuraattori, varapuheenjohtajat, prokuraattori, sotajoukkojen ja laivaston ylimmät edustajat sotajoukkojen ja laivaston ylimmät edustajat ym. Teltan oikealla puolella ovat Helsingissä ym. Teltan oikealla puolella ovat Helsingissä olevien lähetystöjen päälliköt.olevien lähetystöjen päälliköt.Näiden juhlamenojen jälkeen nousee Näiden juhlamenojen jälkeen nousee kuningas kuuden hevosen vetämiin kuningas kuuden hevosen vetämiin juhlavaunuihin. Sitten seuraavat senaattorit, juhlavaunuihin. Sitten seuraavat senaattorit, hoviseurue ym. Kuninkaan vaunujen edellä hoviseurue ym. Kuninkaan vaunujen edellä ratsastaa yksi eskadroona ratsuväkeä.”ratsastaa yksi eskadroona ratsuväkeä.”

Mihin arvojärjestykseen eri henkilöt on kuninkaan vastaanottoseremoniassa asetettu?

Mikä rooli on • kirkolla • musiikilla • armeijalla?

Mihin arvojärjestykseen eri henkilöt on kuninkaan vastaanottoseremoniassa asetettu?

Mikä rooli on • kirkolla • musiikilla • armeijalla?

Friedrich Karl ja hänen perheensä tutustutettiin Suomen yhteiskuntaelämään, historiaan, hallintoon ja politiikkaan sekä kieleen.

"Tänään luimme 1,5 tuntia suomea... lukuharjoituksia ja taivutuskaavoja. Hänellä ei ole pahoja ääntämistapoja, mutta kieli on 50-vuotiaalla kankea!", kirjoitti kuninkaan opettajana toiminut arkistonhoitaja Holma.

”Suomi odottaa Kuningasta” otsikoi Hovnarren-lehti 15.10.1918.

Kuninkuus kaatuuKuninkuus kaatuu

Saksan häviö Saksan häviö ensimmäisessä ensimmäisessä maailmansodassa maailmansodassa sinetöityi syksyllä 1918, ja sinetöityi syksyllä 1918, ja koko keisarikunta kaatui koko keisarikunta kaatui pian sen jälkeen.pian sen jälkeen.

Suomella oli käsissään Suomella oli käsissään todella huono kortti – todella huono kortti – hävinneen keisarikunnan hävinneen keisarikunnan edustaja kuninkaana.edustaja kuninkaana.

Friedrich Karl kuitenkin Friedrich Karl kuitenkin pelasti tilanteen pelasti tilanteen luopumalla itse kruunusta luopumalla itse kruunusta joulukuussa 1918.joulukuussa 1918.

Luopumiskirje päättyi Luopumiskirje päättyi sanoihin:sanoihin:

"Minä lähetän maalle ja "Minä lähetän maalle ja sen vakavakatseiselle sen vakavakatseiselle kansalle oman ja omaisteni kansalle oman ja omaisteni tervehdyksen ja kiitoksen tervehdyksen ja kiitoksen monesta monesta myötätuntoisuuden myötätuntoisuuden osoituksesta. Tulkoon osoituksesta. Tulkoon onnelliseksi tämä minulle onnelliseksi tämä minulle rakas kansa, sen miehet ja rakas kansa, sen miehet ja naiset ja sen ihana nuoriso, naiset ja sen ihana nuoriso, johon tulevaisuuden toivo johon tulevaisuuden toivo perustuu.”perustuu.”

1919 poliittinen tilanne muuttui1919 poliittinen tilanne muuttui Vuoden 1919 Vuoden 1919

eduskuntavaaleissa eduskuntavaaleissa tasavaltaa kannattavat tasavaltaa kannattavat ryhmät eli Maalaisliitto, ryhmät eli Maalaisliitto, sosiaalidemokraatit ja sosiaalidemokraatit ja edistyspuolue voittivat.edistyspuolue voittivat.

Ne saivat 153 edustajaa, Ne saivat 153 edustajaa, ja monarkiaan sitoutunut ja monarkiaan sitoutunut oikeisto jäi näin oikeisto jäi näin vähemmistöksi.vähemmistöksi.

Suomesta tehtiin Suomesta tehtiin uudelleen tasavalta, uudelleen tasavalta, jonka johtoon tuli jonka johtoon tuli presidentti.presidentti.

Jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta, kuninkaanamme olisi tällä hetkellä 1970 syntynyt Phillipp von Hessen.

Luja hallitusvalta haluttiin varmistaa, ja presidentille Luja hallitusvalta haluttiin varmistaa, ja presidentille annettiin monarkistien vaatimuksesta laajat annettiin monarkistien vaatimuksesta laajat valtaoikeudet:valtaoikeudet:

• vetó-oikeus lakien säätämisessä

• eduskunnan hajotusoikeus

• hallituksen nimitysoikeus

• ulkopolitiikan johto

• armeijan ylipäällikkyys

• armahdusoikeus

• korkeimpien virkamiesten nimitysoikeus

• Vastakkain olivat K. J. Ståhlberg ja C. G. Mannerheim.

• Mannerheim sai 50 ääntä, Ståhlberg 143.

Minkälainen oli Suomen ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlbergin poliittinen

linja?Tehtävä 5, s. 94

Minkälainen oli Suomen ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlbergin poliittinen

linja?Tehtävä 5, s. 94

Ensimmäinen presidentinvaali Ensimmäinen presidentinvaali toimitettiin eduskunnassa 1919toimitettiin eduskunnassa 1919

• Pian sisällissodan jälkeen Pian sisällissodan jälkeen Suomessa aloitettiin sodan Suomessa aloitettiin sodan kahtia jakaman kansan kahtia jakaman kansan eheyttäminen. 1919 eheyttäminen. 1919 presidentiksi valittu presidentiksi valittu Ståhlberg toteutti aktiivisesti Ståhlberg toteutti aktiivisesti tätä politiikkaa. tätä politiikkaa.

• Ståhlberg sanoi, että Ståhlberg sanoi, että yhteiskunnallisia reformeja yhteiskunnallisia reformeja jatketaan, ei jatketaan, ei vallankumouksen takia, vaan vallankumouksen takia, vaan siitä huolimatta.siitä huolimatta.

Mitä pilapiirtäjä on kuvallaan halunnut kertoa

tehtävän luonteesta?

Mitä pilapiirtäjä on kuvallaan halunnut kertoa

tehtävän luonteesta?

YhteenvetoYhteenveto

• Lue yhteenveto sivulta 95 ja palauta mieleesi luvussa oppimasi asiat.

• Perustele niiden avulla oheinen aikakauden merkitystä koskeva lista.

Valkoinen Suomi 20 – ja Valkoinen Suomi 20 – ja 30-luvulla30-luvulla

HI 4, kevät 2010HI 4, kevät 2010

Kansakunnan Kansakunnan eheyttämineneheyttäminen

Työaikalaki, köyhäinhoitolait Työaikalaki, köyhäinhoitolait ja työsuojelulaitja työsuojelulait vastasivat vastasivat työväenliikkeen vaatimuksiin työväenliikkeen vaatimuksiin työväestön olojen työväestön olojen parantamisesta eli lievensivät parantamisesta eli lievensivät työväenliikkeen työväenliikkeen tyytymättömyyttä ja tyytymättömyyttä ja kapinahenkeä.kapinahenkeä.

Pohdi, millä tavoin kukin uudistus

vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920-

ja 30-luvuilla.

Pohdi, millä tavoin kukin uudistus

vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920-

ja 30-luvuilla.

Kansakunnan Kansakunnan eheyttämineneheyttäminen

Pohdi, millä tavoin kukin uudistus

vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920-

ja 30-luvuilla.

Pohdi, millä tavoin kukin uudistus

vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920-

ja 30-luvuilla.

• Torpparilait ja Lex Kallio helpottivat maaseudulla syntynyttä jännitettä tilattomien ja maanomistajien välillä. Tilattomien määrä väheni radikaalisti.

Kansakunnan Kansakunnan eheyttämineneheyttäminen

Pohdi, millä tavoin kukin uudistus

vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920-

ja 30-luvuilla.

Pohdi, millä tavoin kukin uudistus

vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920-

ja 30-luvuilla.

• Punavankien armahduslait olivat kädenojennus sodan hävinneelle osapuolelle ja vähensivät sen tyytymättömyyttä.

Punavankeja Tampereella.

Kansakunnan Kansakunnan eheyttämineneheyttäminen

Pohdi, millä tavoin kukin uudistus

vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920-

ja 30-luvuilla.

Pohdi, millä tavoin kukin uudistus

vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920-

ja 30-luvuilla.

• Yleinen asevelvollisuus ja oppivelvollisuus tulivat koskemaan koko ikäluokkaa. Oppivelvollisuus mahdollisti koulutuksen sosiaaliluokkaan katsomatta, ja yleinen asevelvollisuus toi armeijaan myös työväenliikkeen kannattajat, ei vain suojeluskuntalaisia. Pelkkä valkoisista koostuva armeija ei olisi luonut yhteistä maanpuolustushenkeä.

Kansakunnan Kansakunnan eheyttämineneheyttäminen

Pohdi, millä tavoin kukin uudistus

vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920-

ja 30-luvuilla.

Pohdi, millä tavoin kukin uudistus

vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920-

ja 30-luvuilla.

• Kunnallislait toivat demokratian myös paikalliselle tasolle, jossa alkoi toteutua yhteiskuntaluokkien voimasuhteiden mukainen vallanjako.

Kansakunnan Kansakunnan eheyttämineneheyttäminen

Pohdi, millä tavoin kukin uudistus

vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920-

ja 30-luvuilla.

Pohdi, millä tavoin kukin uudistus

vaikutti kansakunnan eheytymiseen 1920-

ja 30-luvuilla.

• Progressiivinen verotus lisäsi valtion tuloja, tasasi tuloeroja ja loi pohjaa tasa-arvoisemmalle yhteiskunnalle.

Millainen Millainen arvomaailmaarvomaailma tyypillinen tyypillinenaikakaudelle? aikakaudelle?

Lainsäädännön Lainsäädännön muutokset 20-muutokset 20-luvullaluvulla

- oppivelvollisuus; 4 vuotta oppivelvollisuus; 4 vuotta kansakoulukansakoulu

- Torpparilaki ; torppareista Torpparilaki ; torppareista itsenäisiä talonpoikiaitsenäisiä talonpoikia

- Progressiivinen verotus- Progressiivinen verotus

Vasemmiston jakautuminen Vasemmiston jakautuminen kahtiakahtia

- SKP (1919)SKP (1919)- Sdp; maltillinen, vallankumous Sdp; maltillinen, vallankumous

virhevirhe Moraalinen tiukkuusMoraalinen tiukkuus

- Kieltolaki 1919 – 1932; - Kieltolaki 1919 – 1932; trokareiden kulta-aika, kova trokareiden kulta-aika, kova teetee

Moodlessa tehtävä s. 100 – 106 /VALTIOMUOTOTAISTELU 1918Moodlessa tehtävä s. 100 – 106 /VALTIOMUOTOTAISTELU 1918

Miten kahtiajakautuminen näkyi Miten kahtiajakautuminen näkyi 20 ja – 30 luvulla. Paritehtävä 20 ja – 30 luvulla. Paritehtävä

VASEMMISTOVASEMMISTO

112 112 – 113– 113 , 105 -106 laadi , 105 -106 laadi muistiinpanotmuistiinpanot

1.1. Mihin kahteen erilaiseen puolueeseen Mihin kahteen erilaiseen puolueeseen työväenliike jakaantui 1918?työväenliike jakaantui 1918?

2.2. Miten ko.puoleet erosivat toisistaan?Miten ko.puoleet erosivat toisistaan?

3.3. Miksi vuosi 1926 on merkittävä vuosi Miksi vuosi 1926 on merkittävä vuosi kansakunnan eheytymisessä?kansakunnan eheytymisessä?

4.4. Miten SKP toimi 20- ja 30-luvun Miten SKP toimi 20- ja 30-luvun Suomessa?Suomessa?

OIKEISTO

106 – 108 109 - 110106 – 108 109 - 1101.1. Millaisin ryhmittymiin oikeisto oli Millaisin ryhmittymiin oikeisto oli

jakaantunut?jakaantunut?

2.2. Millaisia 20-luvun hallitukset olivat?Millaisia 20-luvun hallitukset olivat?

3.3. Mitä heimoaate tarkoitti ja mihin Mitä heimoaate tarkoitti ja mihin konkreettisiin toimiin heimoaate johti?konkreettisiin toimiin heimoaate johti?

4.4. Millainen rooli suojeluskunnilla oli 20- ja Millainen rooli suojeluskunnilla oli 20- ja 30-luvun Suomessa?30-luvun Suomessa?

Valkoisen Suomen Valkoisen Suomen yhteiskunnallisiayhteiskunnallisia

ristiriitojaristiriitoja

Millainen ääriliike lapuanliike oli Millainen ääriliike lapuanliike oli 1929 – 1932? 1929 – 1932?

Yleiseurooppalainen ilmiöYleiseurooppalainen ilmiö- fasistinen Italia, Baltian maatfasistinen Italia, Baltian maat Pelko uudesta Pelko uudesta

vallankumouksestavallankumouksesta- SKP toiminta 20-luvulla- SKP toiminta 20-luvulla Työelämän levottomuudet 20-Työelämän levottomuudet 20-

luvun lopullaluvun lopulla - yli vuoden mittainen satamalakko- yli vuoden mittainen satamalakko TalouslamaTalouslama- konkurssit, pakkohuutokaupat- konkurssit, pakkohuutokaupat Muut oikeistolaiset liikkeetMuut oikeistolaiset liikkeet- Arvomaailma ja kannattajat Arvomaailma ja kannattajat

samoja henkilöitäsamoja henkilöitä- esim. suojeluskunnat, AKSesim. suojeluskunnat, AKS

Poliittinen kenttä Poliittinen kenttä Suomessa 1920–30-Suomessa 1920–30-

luvuillaluvuilla

Mikä tyypillistä lapuanliikkeelle? Mikä tyypillistä lapuanliikkeelle?

Koti, uskonto,isänmaaKoti, uskonto,isänmaa Pohjanmaa Pohjanmaa

ydinaluettaydinaluetta Vasemmiston, Vasemmiston,

vasemmistopuolueidevasemmistopuolueiden kieltäminen lailla n kieltäminen lailla keskeinen tavoitekeskeinen tavoite

Laittomuudet, terrori ; Laittomuudet, terrori ; Lapuan lakiLapuan laki

Mistä lapuanliikkeen ulkomaisistavaikutteista oheinen teksti kertoo?

Miten lapuanliike toimi 1929 – 1932? Lue Miten lapuanliike toimi 1929 – 1932? Lue oppikirjan sivut 108 – 109 tai oppikirjan sivut 108 – 109 tai 110 – 112 110 – 112

SelvitäSelvitäniiden sisältö.niiden sisältö.

Lapuanliike 1929 - 1932

MäntsäläKirjapainojenrikkomiset

Talonpoikaismarssi Pr-vaalit

kommunisti.-lait

Punapaitojen repimiset

muilutukset

Miksi lapuanliike epäonnistui eikä Miksi lapuanliike epäonnistui eikä Suomesta totalitaarista valtiota?Suomesta totalitaarista valtiota?

Lapuanliike Lapuanliike paikallinen paikallinen ilmiöilmiö

Maltillinen oikeistoMaltillinen oikeisto esti lapuanliikkeen esti lapuanliikkeen nousun valtaannousun valtaan

Laman vaikutusLaman vaikutus ei ei niin dramaattinen kuin niin dramaattinen kuin esim. Saksassaesim. Saksassa

PunamultayhteistyöPunamultayhteistyö = sdp + maalaisliitto= sdp + maalaisliitto

P.E.Svinhufvud

Suomi toisessa maailmansodassa 1939 –

1945talvisota 30.11.39- 13.3.1940talvisota 30.11.39- 13.3.1940jatkosota 25.6.41- 19.9.1944jatkosota 25.6.41- 19.9.1944

Lapin sota 1.10.44 – huhtikuun loppuLapin sota 1.10.44 – huhtikuun loppu

19451945

HI4, kevät 2010HI4, kevät 2010

128128- 154 +- 154 +116 - 134116 - 134

Millaisia turvallisuuspoliittisia Millaisia turvallisuuspoliittisia vaihtoehtojavaihtoehtoja Suomella 20 – ja 30 – Suomella 20 – ja 30 –

luvulla?luvulla?

NL uhka• Tarton rauha

1920

NL uhka• Tarton rauha

1920

KansainliittoKansainliitto

Yhteistyö Ruotsin kanssa

Yhteistyö Ruotsin kanssa

Reuna- valtiot

Reuna- valtiot

TURVALLISUUS-POLITIIKKA;

=maanpuolustus,ulkopolitiikka

TURVALLISUUS-POLITIIKKA;

=maanpuolustus,ulkopolitiikka

Milloin ko. Milloin ko. suuntaussuuntausja miksi ja miksi

epäonnistui? epäonnistui?

Milloin ko. Milloin ko. suuntaussuuntausja miksi ja miksi

epäonnistui? epäonnistui? 116 – 118

Miksi Suomen ja NL suhteet Miksi Suomen ja NL suhteet huonot sotien välisenä aikana? huonot sotien välisenä aikana?

Sisällissodan vaikutusSisällissodan vaikutus- SKP:n maanalainen SKP:n maanalainen

toimintatoiminta EpäluuloinenEpäluuloinen

suhtautuminen NL:oon ja suhtautuminen NL:oon ja Staliniin; Staliniin;

Kanssakäyminen NL:nKanssakäyminen NL:n ja Suomen välillä vähäistäja Suomen välillä vähäistä

- Tarton rauha 1920 - Tarton rauha 1920 - 1932 hyökkäämättömyys-- 1932 hyökkäämättömyys- sopimussopimus- v. 1937 ensimmäinen - v. 1937 ensimmäinen

ulkoministeri NL:oon ulkoministeri NL:oon

Sisällissodan vaikutusSisällissodan vaikutus- SKP:n maanalainen SKP:n maanalainen

toimintatoiminta EpäluuloinenEpäluuloinen

suhtautuminen NL:oon ja suhtautuminen NL:oon ja Staliniin; Staliniin;

Kanssakäyminen NL:nKanssakäyminen NL:n ja Suomen välillä vähäistäja Suomen välillä vähäistä

- Tarton rauha 1920 - Tarton rauha 1920 - 1932 hyökkäämättömyys-- 1932 hyökkäämättömyys- sopimussopimus- v. 1937 ensimmäinen - v. 1937 ensimmäinen

ulkoministeri NL:oon ulkoministeri NL:oon

Videotehtävä: Ryssävihaa Videotehtävä: Ryssävihaa Suomessa 20- ja 30-luvullaSuomessa 20- ja 30-luvulla

1.1. Miksi Miksi NL koettiinNL koettiin uhkaksi? uhkaksi?

2.2. Mikä lietsoi Mikä lietsoi ryssävihaaryssävihaa 30-luvun 30-luvun Suomessa?Suomessa?

3.3. Mistä Mistä oletettiin vihollisenoletettiin vihollisen tulevan 20- ja tulevan 20- ja 30-luvulla?30-luvulla?

4.4. Ketkä suhtautuivat positiivisestiKetkä suhtautuivat positiivisesti Saksaan 1930-luvulla? Saksaan 1930-luvulla?

1.1. Miksi Miksi NL koettiinNL koettiin uhkaksi? uhkaksi?

2.2. Mikä lietsoi Mikä lietsoi ryssävihaaryssävihaa 30-luvun 30-luvun Suomessa?Suomessa?

3.3. Mistä Mistä oletettiin vihollisenoletettiin vihollisen tulevan 20- ja tulevan 20- ja 30-luvulla?30-luvulla?

4.4. Ketkä suhtautuivat positiivisestiKetkä suhtautuivat positiivisesti Saksaan 1930-luvulla? Saksaan 1930-luvulla?

1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945

Suomi toisessa Suomi toisessa maailmansodassamaailmansodassa

Talvisota11/1939–3/1940

Välirauhan aika 3/1940–6/1941

Jatkosota6/1941–9/1944

Lapin sota10/1944 – 4/1945

Miten kansainvälisen tilanteen Miten kansainvälisen tilanteen kiristyminen kiristyminen 30-luvun lopulla30-luvun lopulla

heijastui Suomen ja NL:n suhteisiin heijastui Suomen ja NL:n suhteisiin ? ? Stalin : Saksa uhka Stalin : Saksa uhka

NL:lleNL:lle Jartsev-neuvottelut 1938Jartsev-neuvottelut 1938

- sotilaallinen yhteistyö - sotilaallinen yhteistyö NL:n kanssaNL:n kanssa

- suomalaiset torjuivat - suomalaiset torjuivat ehdotuksen ehdotuksen

Molotov- Ribbentrop-Molotov- Ribbentrop-sopimus 23.8.1939sopimus 23.8.1939

- etupiirisopimus, Suomi etupiirisopimus, Suomi NL etupiiriin NL etupiiriin

• Molotov–Ribbentrop-Molotov–Ribbentrop-sopimukseen kuului sopimukseen kuului salainensalainen lisäpöytäkirja, jossa , jossa osapuolet sopivat etupiiriensä osapuolet sopivat etupiiriensä rajoista.rajoista.

• Suomi joutui Neuvostoliiton Suomi joutui Neuvostoliiton etupiiriin Baltian maiden ja etupiiriin Baltian maiden ja Puolan itäosien kanssa.Puolan itäosien kanssa.

• Neuvostoliitto sai vapaat Neuvostoliitto sai vapaat kädet Suomen suhteen.kädet Suomen suhteen.

Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus 23.8.1939

Miten syksyllä 1939 NL uhka Miten syksyllä 1939 NL uhka kasvoi? kasvoi?

MR-sopimuksen vaikutusMR-sopimuksen vaikutus- laivastotukikohdat Baltiasta laivastotukikohdat Baltiasta

(10/1939)(10/1939)- Suomelle neuvottelukutsu Suomelle neuvottelukutsu

MoskovaanMoskovaan NL:n vaatimuksetNL:n vaatimukset- rajan siirto Karjalassa, rajan siirto Karjalassa,

laivastotukikohta Hangostalaivastotukikohta Hangosta

Suomen reaktiotSuomen reaktiot- Paasikivi Suomen edustajaPaasikivi Suomen edustaja- armeijan liikekannallepano, koulut armeijan liikekannallepano, koulut

suljettiin suljettiin - yleinen mielipide vastusti, yleinen mielipide vastusti,

Paasikivi ei Paasikivi ei

NL vaatimat alueet syksyllä 1939

videotehtävä : videotehtävä : tilanteen kiristyminen tilanteen kiristyminen syksyllä 1939syksyllä 1939

1.1. Mistä dokumentin kuvamateriaalin ja Mistä dokumentin kuvamateriaalin ja muiden seikkojen perusteella voi päätellä muiden seikkojen perusteella voi päätellä Suomen varautuvan pahimpaan?Suomen varautuvan pahimpaan?

2.2. Miten Miten Helsinki varautuiHelsinki varautui mahdolliseen mahdolliseen sotaan?sotaan?

3.3. Millaisia 30-luvun poliitikot näkemyksesi Millaisia 30-luvun poliitikot näkemyksesi mukaan olivat ? mukaan olivat ?

Miten talvisota alkoi ? Miten talvisota alkoi ?

Mainilan laukaukset Mainilan laukaukset 26.1126.11

- Stalinin lavastamat: NL Stalinin lavastamat: NL ei voinut olla hyökkääjäei voinut olla hyökkääjä

- v. 1932 sopimus v. 1932 sopimus sanottiin irti, sanottiin irti, suurlähettiläs kotiin suurlähettiläs kotiin

HKI:n HKI:n Turun ja Turun ja Viipurin Viipurin

pommittamisetpommittamiset (30.11) (30.11)

Puna-armeija ja talvisodan alkuPuna-armeija ja talvisodan alku

Mitkä talvisodan lähtökohdat? Mitkä talvisodan lähtökohdat?

1. Millä perusteella talvisodassa oli kyse Daavid ja Goljatin välisestäkonfilktista?

2. Mikä oli miesmäärien välinen suhdeluku ? 3. Tee muita päätelmiä tilaston avulla

Mitkä sodan keskeiset Mitkä sodan keskeiset tapahtumat/vaiheet ? Lue tapahtumat/vaiheet ? Lue

oppikirjan s.oppikirjan s.132- 135 tai 132- 135 tai 118 -120118 -120

joulukuu 39, tammikuu 40, helmikuu 40, maalisk 13.3

torjunta-voitto

Terijoenhallitus

Suomus-salmi

rauhan-ehdot

Propaganda talvisodassa !!Propaganda talvisodassa !!

Millaista Millaista propagandaapropagandaa NL NL levitti talvisodan levitti talvisodan aikana Suomeen? aikana Suomeen? Keihin vedottiin, mitä Keihin vedottiin, mitä luvattiin jne.luvattiin jne.

Tehosiko propaganda Tehosiko propaganda ja millä perustelet ja millä perustelet omaa näkemystäsiomaa näkemystäsi

Mikä selittää suomalaiset Mikä selittää suomalaiset vastarinnan? vastarinnan?

Stalinin ylimielisyysStalinin ylimielisyys- Suomi miehitetään 2 Suomi miehitetään 2

vk:ssavk:ssa- sodankäynnin sodankäynnin

kaavamaisuus, tappiolla ei kaavamaisuus, tappiolla ei merkitystämerkitystä

suomalsuomal. sodankäynti. sodankäynti- motit( 7) mm. Raate; motit( 7) mm. Raate;

aseita, puna-armeijalle aseita, puna-armeijalle valtavat tappiotvaltavat tappiot

- kekseliäisyys: Molotovin kekseliäisyys: Molotovin coctail coctail

ankara talviankara talvi- puna-armeija ei varautunut - puna-armeija ei varautunut

Bensiini, sprii, terva, sytytysriepu ja tulitikut

Raatten tien motti ja kuvia Raatten tien motti ja kuvia motista motista

Mitkä seikat vaikuttivat Mitkä seikat vaikuttivat rauhansolmimiseen? rauhansolmimiseen?

KansainliittoKansainliitto- NL syyllinen ( 4.12.1939)- NL syyllinen ( 4.12.1939)

myönteinen julkisuusmyönteinen julkisuus ympäri maailmaaympäri maailmaa

- 300 sotakirjeenvaihtajaa300 sotakirjeenvaihtajaa- yli 11 000 vapaaehtoistayli 11 000 vapaaehtoista länsivaltojen lupauksetlänsivaltojen lupaukset avustaavusta- ei toteutunut, vaikutti ei toteutunut, vaikutti

Stalinin ratkaisuihin, Stalinin ratkaisuihin, nopeutti sodan nopeutti sodan päättymistä päättymistä

Tulkitse kuvaa ja tekstiä

Dokumenttitehtävä : Ruotsin Dokumenttitehtävä : Ruotsin apuapu

Mitkä tekijät selittävät talvisodan Mitkä tekijät selittävät talvisodan ihmeen?ihmeen?

Puna-armeijan heikkoudetPuna-armeijan heikkoudet sota lyhyt, talvivarusteita ei ollut sota lyhyt, talvivarusteita ei ollut

sotaansotaan Huolto ei toiminutHuolto ei toiminut NL ei uskonut Suomen NL ei uskonut Suomen

vastarintaanvastarintaan Stalinin puhdistuksissa upseerien Stalinin puhdistuksissa upseerien

vainot 1937–38vainot 1937–38

Puna-armeijan lippu

Mitkä tekijät selittävät talvisodan Mitkä tekijät selittävät talvisodan ihmeen?ihmeen?

Suomen armeijan Suomen armeijan vahvuudet vahvuudet

maaston tuntemus sekä taito maaston tuntemus sekä taito liikkua, majoittua ja taistella liikkua, majoittua ja taistella kovassa pakkasessakovassa pakkasessa

vahva puolustushenki ja vahva puolustushenki ja kansallinen yhtenäisyyskansallinen yhtenäisyys

toimiva radiotiedustelutoimiva radiotiedustelu ””salaisina aseina” sukset, salaisina aseina” sukset,

ahkio, teltta ja kamiina.ahkio, teltta ja kamiina.

Molotovin cocktail oli bensiinin, petrolin, spriin, tervan ja tulitikun tai sytytysrievun yhdistelmä.

Paloherkkää asetta käytettiin neuvostopanssareita vastaan.

Mitkä ”välirauhan”/Moskovan Mitkä ”välirauhan”/Moskovan rauhanehdot ? rauhanehdot ?

alue-menetyk-

set

alue-menetyk-

set

mielialat mielialat Hanko-niemi

Hanko-niemi

miestap-piot

miestap-piot

evakotevakot

rauhan-ehdot

rauhan-ehdot

Mikä talvisodan merkitysMikä talvisodan merkitys???? toinen itsenäisyystaistelutoinen itsenäisyystaistelu

Sota yhdisti poliittisesti Sota yhdisti poliittisesti kahtiajakautunutta kansaa: kahtiajakautunutta kansaa: talvisodan henki.talvisodan henki.

myytti talvisodan ihmeestä.myytti talvisodan ihmeestä. 25 000 kaatui ja 43 600 haavoittui.25 000 kaatui ja 43 600 haavoittui. Luovutetuilta alueilta lähti Luovutetuilta alueilta lähti

evakkoon evakkoon (siirtolaisiksi) (siirtolaisiksi) 430 000 ihmistä430 000 ihmistä

Millainen ajanjakso välirauhan aika Millainen ajanjakso välirauhan aika oli? oli?

Suomessa jatkui osittain Suomessa jatkui osittain sotatilanne sotatilanne

Mannerheim jatkoi armeijan Mannerheim jatkoi armeijan ylipäällikkönäylipäällikkönä

Uusi itäraja linnoitettiin Uusi itäraja linnoitettiin (salpalinja)(salpalinja)

Armeijan vahvuus säilytettiin Armeijan vahvuus säilytettiin n.100 000 sotilaana (nyk. n.100 000 sotilaana (nyk. rauhanajan vahvuus 16 500) rauhanajan vahvuus 16 500) ja asevelvollisuus pidennettiin ja asevelvollisuus pidennettiin kaksivuotiseksikaksivuotiseksi

Valtion budjetista 45% Valtion budjetista 45% varattiin puolustusmenoihin.varattiin puolustusmenoihin.

Suomen uudelle itärajalle rakennettiin Suomen uudelle itärajalle rakennettiin puolustuslinjaksi ns. puolustuslinjaksi ns. salpalinja. Rakenteissa Rakenteissa kiinnitettiin erityistä huomiota puolustautumiseen kiinnitettiin erityistä huomiota puolustautumiseen tykki- ja konekivääritulta sekä panssarivaunuja tykki- ja konekivääritulta sekä panssarivaunuja vastaan. Luumäen salpa-asema. Kuva: Aatu vastaan. Luumäen salpa-asema. Kuva: Aatu Heiskanen.Heiskanen.

Kuuntele Väinö Tannerin puhe 13.3.1940 (Ylen elävä arkisto:

http://yle.fi/elavaarkisto).

Kuuntele Väinö Tannerin puhe 13.3.1940 (Ylen elävä arkisto:

http://yle.fi/elavaarkisto).

Mitkä tekijät johtivat jatkosotaan?Mitkä tekijät johtivat jatkosotaan?( 1941- 1944)( 1941- 1944)

Saksa kiinnostui SuomestaSaksa kiinnostui Suomesta

1.1. Talvisodan maine; rotuoppi Talvisodan maine; rotuoppi ei este yhteistyölleei este yhteistyölle

2.2. Osa Barbarossa-Osa Barbarossa-suunnitelmaasuunnitelmaa

3.3. Petsamon nikkeliPetsamon nikkeli4.4. Elok. 40 Suomelle aseita => Elok. 40 Suomelle aseita =>

kauttakulkulupa Norjaankauttakulkulupa Norjaan

Suomi kiinnostui SaksastaSuomi kiinnostui Saksasta1.1. Kiinnostus Kiinnostus

turvallisuuspoliittista;turvallisuuspoliittista; pelko pelko NL:n uudesta hyökkäyksestä, NL:n uudesta hyökkäyksestä, menetettyjen alueiden menetettyjen alueiden takaisinvaltaamisestatakaisinvaltaamisesta

2.2. Myönteinen suhtautuminenMyönteinen suhtautuminen natsi-Saksaan; vapaaehtoiset natsi-Saksaan; vapaaehtoiset

SS-joukot SS-joukot (SSV(SSV) ( 1940 – ) ( 1940 – 1943)1943)

3. Ylikangas : aseveljeys jo 3. Ylikangas : aseveljeys jo talvisodan lopullatalvisodan lopulla

Keskeinen kysymys: Miksi Suomi liittoutuinatsi-Saksan kanssa?

Keskeinen kysymys: Miksi Suomi liittoutuinatsi-Saksan kanssa?

Hitler puhui radiossa 22.6.1941:

”Liitossa suomalaisten tovereidensa kanssa seisovat Narvikin voittajat Pohjoisen Jäämeren äärellä. Saksalaiset divisioonat samoin kuin suomalaiset vapaussodan sankarit oman marsalkkansa johdossa suojelevat Suomen aluetta.”

Presidentti Ryti puhui radiossa 26.6.1941 Suomen kansalle:

”Suomi on joutunut hyökkäyksen kohteeksi Neuvostoliiton puolelta, joka on aloittanut sotatoimet Suomea vastaan. Tämän johdosta Suomi on ryhtynyt puolustautumaan kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin keinoin.”

Arvioi Hitlerin ja Rytin

esittämiä näkemyksiä sodan

syttymisestä.

Arvioi Hitlerin ja Rytin

esittämiä näkemyksiä sodan

syttymisestä.

Vinkki! Rytin puheen voi

kuunnella Ylen elävässä arkistossa

http://yle.fi/elavaarkisto).

Vinkki! Rytin puheen voi

kuunnella Ylen elävässä arkistossa

http://yle.fi/elavaarkisto).

””Kun Suomi liittyi kesäkuussa Kun Suomi liittyi kesäkuussa 1941 sotaan Saksan voittoon 1941 sotaan Saksan voittoon uskoen, hallitus selitti, että Suomi uskoen, hallitus selitti, että Suomi ei ollut Saksan liittolainen vaan ei ollut Saksan liittolainen vaan ”aseveli” ja ”kanssasotija”. Se ”aseveli” ja ”kanssasotija”. Se kävi omaa, Saksan kävi omaa, Saksan sodanpäämääristä riippumatonta sodanpäämääristä riippumatonta erillissotaansa. Vähimmäistavoitteena oli Vähimmäistavoitteena oli talvisodan rauhassa menetettyjen talvisodan rauhassa menetettyjen alueiden takaisin valtaaminen. alueiden takaisin valtaaminen. Sota koettiin sen vuoksi yleisesti Sota koettiin sen vuoksi yleisesti hyvityssodaksi ja talvisodan ja talvisodan jatkoksi – siitä nimitys jatkosota. jatkoksi – siitä nimitys jatkosota. ””

Määrittele tekstin avulla termierillissota.

Määrittele tekstin avulla termierillissota.

Ns. ajopuuteoria Ns. ajopuuteoria Korhosen mielestä Suomi Korhosen mielestä Suomi

vedettiin mukaan sotaan, vedettiin mukaan sotaan, valtiollinen johto oli valtiollinen johto oli voimaton suurvaltapolitiikan edessä..

Suomen päättäjien ei katsottu Suomen päättäjien ei katsottu tienneen etukäteen tulevasta tienneen etukäteen tulevasta operaatio Barbarossasta.operaatio Barbarossasta.

Suomi Suomi ei ollut valmistautunut valmistautunut hyökkäyssotaan.hyökkäyssotaan.

Tämä tulkinta jatkosodasta Tämä tulkinta jatkosodasta hallitsi hallitsi 1960-luvulle asti.

Tulkinnalla puolustauduttiin Tulkinnalla puolustauduttiin syytteiltä, joiden mukaan Suomi syytteiltä, joiden mukaan Suomi olisi sotinut sodassa natsi-olisi sotinut sodassa natsi-Saksan rinnalla.Saksan rinnalla.

Ns. koskiveneteoria

Jokipii kumoaa ajopuuteorian.Jokipii kumoaa ajopuuteorian.

Tutkimus osoittaa lähteiden avulla, Tutkimus osoittaa lähteiden avulla, että että Suomi oli tietoinen tulevasta tulevasta operaatio Barbarossasta.operaatio Barbarossasta.

Suomella ja Saksalla oli kiinteää Suomella ja Saksalla oli kiinteää sotilaallista yhteistyötä ennen sotilaallista yhteistyötä ennen sodan alkua.sodan alkua.

Saksan puolelle liittyminen Saksan puolelle liittyminen tunnustettiin tunnustettiin 1970-luvulla, jolloin , jolloin nostettiin esiin Suomen vaikea nostettiin esiin Suomen vaikea valintatilanne Saksan ja valintatilanne Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Neuvostoliiton välillä.

Silvennoisen mukaan Silvennoisen mukaan Suomella oli jatkosodan Suomella oli jatkosodan etenemisvaiheessa samat etenemisvaiheessa samat sodan päämäärät kuin sodan päämäärät kuin Saksalla, joten Suomi ei Saksalla, joten Suomi ei käynyt erillissotaa.käynyt erillissotaa.

Suomen tavoitteena oli Neuvostoliiton hävittäminen tai sen pysyvä heikentäminen

Uusimmassa tutkimuksessa Uusimmassa tutkimuksessa on lähdetty kumoamaan on lähdetty kumoamaan erillissota-teesiä. erillissota-teesiä.

Millaisia erilaisia päämääriä Millaisia erilaisia päämääriä jatkosodalla? ”jatkosodalla? ”Lyhyet rajat – pitkä rauha”Lyhyet rajat – pitkä rauha”

Ns. kolmen kannaksen rajaNs. kolmen kannaksen raja Suur-Suomi tavoitteetSuur-Suomi tavoitteet heräsivät henkiin. heräsivät henkiin.

- Sai kannatusta poliittisessa Sai kannatusta poliittisessa oikeistossa (IKL, oikeistossa (IKL, kokoomus, Maalaisliitto). kokoomus, Maalaisliitto).

Ryti pyysi Mannerheimilta Ryti pyysi Mannerheimilta sotilaallisesti perusteltuja sotilaallisesti perusteltuja ehdotuksia Suomen itärajastaehdotuksia Suomen itärajasta

Pääesikunnassa Pääesikunnassa suunniteltiin rajavaihtoehtoja.

Miten sota eteni ? Miten sota eteni ?

1941• sodan päämääräsodan päämäärä; vuoden 39 rajat; vuoden 39 rajat• hyökkäysvaihe:hyökkäysvaihe:

Viipuri 8/41, SyväriViipuri 8/41, Syväri10/4110/41

• I-B julisti S:lleI-B julisti S:llesodansodan

• Hitler: ”rintaHitler: ”rintarinnan”rinnan”

• erillissotaerillissotateoriateoria

19421942• elintarvikepula,elintarvikepula,

säännöstelysäännöstely• asemasotavaiheasemasotavaihe

1943-Stalingrad=>Stalingrad=>

rauhanneuvottelutrauhanneuvottelut

19441944•NL suurhyökkäysNL suurhyökkäys

kesäk.kesäk.•Viipuri menetettiin,Viipuri menetettiin,

torjuntavoitot mm. Tali-torjuntavoitot mm. Tali-IhantalaIhantala

• Saksan aseapu, RydinSaksan aseapu, Rydinhenk.koht. lupaushenk.koht. lupaus• 8/44 Mannerheim8/44 Mannerheim

• rauha 19.9.44rauha 19.9.44• Lapin sota 10/44-Lapin sota 10/44-

4/454/45

Miten jatkosota eteni ?Miten jatkosota eteni ?

Kartta- ja Kartta- ja oppikirjatehtäväoppikirjatehtävä

1.1. Miten jatkosodan Miten jatkosodan lähtöasetelma eroaa lähtöasetelma eroaa talvisodasta?talvisodasta?

2.2. Mitä tarkoitti saksalaisten ja Mitä tarkoitti saksalaisten ja suomalaisten suomalaisten rintamavastuu?rintamavastuu?

3.3. Selvitä Selvitä kesän 1944 keskeisten sotatapahtumien keskeisten sotatapahtumien aikajärjestysaikajärjestys

Millainen oli Millainen oli jatkosodan alku ( 1941)? jatkosodan alku ( 1941)?

Suomen tavoitteetSuomen tavoitteet- vuoden 1939 rajatvuoden 1939 rajat- erillissotaerillissota = Suomen = Suomen

sodankäynti ei liittynytsodankäynti ei liittynyt natsi-Saksan natsi-Saksan

sodankäyntiinsodankäyntiin- muita näkemymyksiä: - muita näkemymyksiä:

aseveli, koskivene aseveli, koskivene Saksan tavoitteet Saksan tavoitteet - Hitlerin puhe ; Hitlerin puhe ;

suomalaiset taistelevat suomalaiset taistelevat ”rinta rinnan””rinta rinnan”

- lentokoneet Suomen lentokoneet Suomen ilmatilan kautta NL:oon ilmatilan kautta NL:oon

Suomen tavoitteetSuomen tavoitteet- vuoden 1939 rajatvuoden 1939 rajat- erillissotaerillissota = Suomen = Suomen

sodankäynti ei liittynytsodankäynti ei liittynyt natsi-Saksan natsi-Saksan

sodankäyntiinsodankäyntiin- muita näkemymyksiä: - muita näkemymyksiä:

aseveli, koskivene aseveli, koskivene Saksan tavoitteet Saksan tavoitteet - Hitlerin puhe ; Hitlerin puhe ;

suomalaiset taistelevat suomalaiset taistelevat ”rinta rinnan””rinta rinnan”

- lentokoneet Suomen lentokoneet Suomen ilmatilan kautta NL:oon ilmatilan kautta NL:oon

Ota kantaa kartan avulla: OlikoSuomen sota erillistä vai aseveljeyttä?

Ota kantaa kartan avulla: OlikoSuomen sota erillistä vai aseveljeyttä?

Neuvostoliitto patisti Suomea rauhaan pommittamalla Neuvostoliitto patisti Suomea rauhaan pommittamalla Helsinkiä helmikuussa 1944Helsinkiä helmikuussa 1944

Suomalaiset hämäsivät pommittajia ”siirtämällä” Helsinkiä itään. Vuosaareen rakennettiin pölkyistä ja paperirullista valekaupunki, johon pommikoneet ohjattiin. Lisäksi ilmatorjunnan leimahdustehoa lisättiin käyttämällä kranaateissa magnesiumia ja alumiinia. Pommikoneet luulivat ilmatorjuntaa voimakkaammaksi ja kiirehtivät pommiensa pudottamisessa. Suurin osa pommeista ohjautui kaupungin ulkopuolelle. NL:n sodanjohto sai viestejä pommitusten onnistumisista: Ruotsin lehdistö lähti Suomen juoneen mukaan ja kertoi laajasti Helsingin tuhoutumisesta pommituksissa. Samoin kiinnijäänyt venäläinen agentti pakotettiin lähettämään Moskovaan suomalaisten rustaamia viestejä, joissa todettiin hävityksen olleen ankara ja kuolleita olleen paljon.

Lähde: Suomen Kuvalehti 6/2004

Miten kesä 1944 ratkaisi Miten kesä 1944 ratkaisi jatkosodan lopputuloksen ?lue s. jatkosodan lopputuloksen ?lue s.

143 – 145 ja tee tarvittavat 143 – 145 ja tee tarvittavat lisäyksetlisäykset

taustalla liittoutuneiden vahvistuminen, taustalla liittoutuneiden vahvistuminen, Normandian Normandian maihinnousumaihinnousu

Stalin; Suomi kukistettava, toisaalta kilpajuoksu BerliiniinStalin; Suomi kukistettava, toisaalta kilpajuoksu Berliiniin aselepo 4.9, välirauha 19.9aselepo 4.9, välirauha 19.9

taustalla liittoutuneiden vahvistuminen, taustalla liittoutuneiden vahvistuminen, Normandian Normandian maihinnousumaihinnousu

Stalin; Suomi kukistettava, toisaalta kilpajuoksu BerliiniinStalin; Suomi kukistettava, toisaalta kilpajuoksu Berliiniin aselepo 4.9, välirauha 19.9aselepo 4.9, välirauha 19.9

9.6 – 19.9. 1944

NL:nsuurhyökkäys

ViipuriNL:lle

Saksanaseapu

Ryti;ei erillisrauha

Tali-Ihantala 7/44

Miten sodan aikana yritettiin solmia Miten sodan aikana yritettiin solmia rauha ? rauha ?

länsivallatlänsivallat- Suomi aseveliSuomi aseveli- mm. I-B julisti sodan mm. I-B julisti sodan

( 6.12.41)( 6.12.41)- myönteistä julkisuutta myönteistä julkisuutta

vähänvähän NLNL- Suomen tehtävä aloiteSuomen tehtävä aloite- ehdottoman antautumisen ehdottoman antautumisen

vaatimus 43 ->vaatimus 43 ->- sotilaallinen voitto tärkeätäsotilaallinen voitto tärkeätä

länsivallatlänsivallat- Suomi aseveliSuomi aseveli- mm. I-B julisti sodan mm. I-B julisti sodan

( 6.12.41)( 6.12.41)- myönteistä julkisuutta myönteistä julkisuutta

vähänvähän NLNL- Suomen tehtävä aloiteSuomen tehtävä aloite- ehdottoman antautumisen ehdottoman antautumisen

vaatimus 43 ->vaatimus 43 ->- sotilaallinen voitto tärkeätäsotilaallinen voitto tärkeätä

SuomiSuomi- usko Saksan ja Suomen usko Saksan ja Suomen

voitoon vahva 41 – 42voitoon vahva 41 – 42- v. 1943 käänne ; v. 1943 käänne ;

StalingradStalingrad

””Saanen tässä yhteydessä vakuuttaa Saanen tässä yhteydessä vakuuttaa Teille, että Suomi on päättänyt käydä Teille, että Suomi on päättänyt käydä sotaa Saksan rinnalla Neuvosto-Venäjää sotaa Saksan rinnalla Neuvosto-Venäjää vastaan, kunnes Neuvosto-Venäjän vastaan, kunnes Neuvosto-Venäjän Suomelle aiheuttama uhka on saatu Suomelle aiheuttama uhka on saatu torjutuksi. Ottaen huomioon asetoverin torjutuksi. Ottaen huomioon asetoverin avun, jota Saksa on toimittanut Suomelle avun, jota Saksa on toimittanut Suomelle sen nykyisessä vaikeassa tilanteessa, sen nykyisessä vaikeassa tilanteessa, julistan Suomen valtion presidenttinä, että julistan Suomen valtion presidenttinä, että tulen solmimaan rauhan Neuvostoliiton tulen solmimaan rauhan Neuvostoliiton kanssa ainoastaan yhteisymmärryksessä kanssa ainoastaan yhteisymmärryksessä Saksan valtakunnan hallituksen kanssa ja Saksan valtakunnan hallituksen kanssa ja etten tule sallimaan, että minun etten tule sallimaan, että minun nimittämäni Suomen hallitukset tai muut nimittämäni Suomen hallitukset tai muut henkilöt käyvät aselepo- tai henkilöt käyvät aselepo- tai rauhanneuvotteluita tai tätä tarkoitusta rauhanneuvotteluita tai tätä tarkoitusta palvelevia keskusteluja ilman Saksan palvelevia keskusteluja ilman Saksan valtakunnan hallituksen suostumusta.”valtakunnan hallituksen suostumusta.”

Presidentti Risto Rytin kirje Hitlerille 26.6.1944.Presidentti Risto Rytin kirje Hitlerille 26.6.1944.

””Edessä olevien ratkaisujen hetkellä Edessä olevien ratkaisujen hetkellä tunnen tarvetta ilmoittaa Teille, että olen tunnen tarvetta ilmoittaa Teille, että olen tullut siihen vakaumukseen, että kansani tullut siihen vakaumukseen, että kansani pelastus velvoittaa minut löytämään pelastus velvoittaa minut löytämään nopean poispääsyn sodasta. Yleisen nopean poispääsyn sodasta. Yleisen sotilaallisen tilanteen epäsuotuisa kehitys sotilaallisen tilanteen epäsuotuisa kehitys supistaa yhä selvemmin Saksan supistaa yhä selvemmin Saksan mahdollisuuksia antaa meille varmastikin mahdollisuuksia antaa meille varmastikin vielä koittavina suuren hädän hetkinä vielä koittavina suuren hädän hetkinä ajoissa ja riittävää apua, jota me ajoissa ja riittävää apua, jota me välttämättä tarvitsemme – – Minun ei ole välttämättä tarvitsemme – – Minun ei ole mahdollista – vaikka olisinkin toista mahdollista – vaikka olisinkin toista mieltä – hallitusmuotomme sallimissa mieltä – hallitusmuotomme sallimissa rajoissa olla kauemmin ottamatta rajoissa olla kauemmin ottamatta huomioon kansan enemmistön selvästi huomioon kansan enemmistön selvästi ilmaistua tahtoa – – Velvollisuuteni on ilmaistua tahtoa – – Velvollisuuteni on johtaa kansani pois sodasta.”johtaa kansani pois sodasta.”

Presidentti C. G. E. Mannerheimin kirje Hitlerille Presidentti C. G. E. Mannerheimin kirje Hitlerille 2.9.1944.2.9.1944.

Alla on lainaukset kahdesta Suomesta vuonna 1944 Saksan valtakunnanjohtaja

Hitlerille lähetetystä kirjeestä.a) Vertaa Rytin ja Mannerheimin kirjeiden viestiä ja heidän käyttämiään perusteluja.

3. Tehtävä, s. 135

Mitkä olivat jatkosodan Mitkä olivat jatkosodan rauhanehdot ? rauhanehdot ?

aluemenetykset

-

aluemenetykset

-

Lapin sotaLapin sota

sotakorvauk-sotakorvauk-setset

sotakorvauk-sotakorvauk-setset

valvonta-komissio

valvonta-komissio

evakotevakot

sotasyylli-sotasyylli-syysoikeudensyysoikeuden

käyntikäynti

sotasyylli-sotasyylli-syysoikeudensyysoikeuden

käyntikäynti

poliittisetpoliittisetmuutokset

poliittisetpoliittisetmuutokset

välirauha 1944;välirauha 1944;vahvistusvahvistusPariisissa Pariisissa

1947 1947

välirauha 1944;välirauha 1944;vahvistusvahvistusPariisissa Pariisissa

1947 1947

Aselepo astui voimaan 4.9. 1944. Ehtona Aselepo astui voimaan 4.9. 1944. Ehtona oli suhteiden katkaiseminen Saksaanoli suhteiden katkaiseminen Saksaan

talvisodassa menetetyt alueet + Petsamo.talvisodassa menetetyt alueet + Petsamo. Porkkala vuokrattava tukikohdaksi 50 Porkkala vuokrattava tukikohdaksi 50

vuodeksivuodeksi Saksalaiset karkotettava maasta, armeija Saksalaiset karkotettava maasta, armeija

supistettava rauhanajan vahvuuteen.supistettava rauhanajan vahvuuteen. Sotakorvauksia Sotakorvauksia NL:lle 300 miljoonaa

dollaria kuudessa vuodessa.dollaria kuudessa vuodessa. NL:lle vihamieliset ja fasistiset järjestöt NL:lle vihamieliset ja fasistiset järjestöt

lakkautettava( Lotat, Suojeluskunnat jne)lakkautettava( Lotat, Suojeluskunnat jne) Sotaan syylliset tuomittavaSotaan syylliset tuomittava

Mitkä Moskovan välirauha 19.9.1944ehdot?

Sotakorvaukset ( 1944 – 1952) Sotakorvaukset ( 1944 – 1952)

Miksi sotakorvausten Miksi sotakorvausten tuotevalikoima oli tuotevalikoima oli ongelma Suomelle ?ongelma Suomelle ?

Miten Suomi toisaalta Miten Suomi toisaalta hyötyi hyötyi sotakorvauksista?sotakorvauksista?

Miksi sotakorvausten Miksi sotakorvausten tuotevalikoima oli tuotevalikoima oli ongelma Suomelle ?ongelma Suomelle ?

Miten Suomi toisaalta Miten Suomi toisaalta hyötyi hyötyi sotakorvauksista?sotakorvauksista?

Mistä osisista Suomen lapset lähetettiin Ruotsiin ? Pystytköselittämään asiaa?

Ryhmätyö 4 oppilaalle: Lue Ryhmätyö 4 oppilaalle: Lue artikkelisi, kirjoita pääkohdat artikkelisi, kirjoita pääkohdat vihkoosi=> suullisesti muille vihkoosi=> suullisesti muille

http://www.hs.fi/tulosta/1076154394160http://www.hs.fi/tulosta/1076154394160; ; SotalapsetSotalapset

http://www.hs.fi/artikkeli/Karjalaisten+asuttaminehttp://www.hs.fi/artikkeli/Karjalaisten+asuttaminen+oli+suuri+ihme/1101977912431n+oli+suuri+ihme/1101977912431: Karjalaisten asuttaminen oli suuri ihme: Karjalaisten asuttaminen oli suuri ihme

http://www.hs.fi/artikkeli/Nuorten+miesten+sota+jhttp://www.hs.fi/artikkeli/Nuorten+miesten+sota+jatkui+Lapissa/1076154105077atkui+Lapissa/1076154105077: Nuorten miesten sota jatkui Lapissa: Nuorten miesten sota jatkui Lapissa

http://www.hs.fi/artikkeli/Talin%E2%80%93Ihanthttp://www.hs.fi/artikkeli/Talin%E2%80%93Ihantalan+suurtaistelussa+Suomen+kohtalo+oli+veitsalan+suurtaistelussa+Suomen+kohtalo+oli+veitsenter%C3%A4ll%C3%A4/1076153145231enter%C3%A4ll%C3%A4/1076153145231: Tali-Ihantilan suurtaisteluissa ...: Tali-Ihantilan suurtaisteluissa ...

Suomi toisen Suomi toisen maailmansodan jälkeen, maailmansodan jälkeen,

kylmä sotakylmä sota ja Suomi ja Suomi

HI 4, kevät 2010HI 4, kevät 2010

154 - 181154 - 181

Palauta mieleesi Palauta mieleesi Kansainväliset suhteet Kansainväliset suhteet --kurssista kylmän sodan kurssista kylmän sodan syntytekijät syntytekijät 1945 - 1950

Miten kylmän sodan syntyminen Miten kylmän sodan syntyminen heijastui Suomen asemaan?heijastui Suomen asemaan?

1946–48 1946–48 kommunistidiktatuurit Itä-kommunistidiktatuurit Itä-Euroopassa Euroopassa

pelko Neuvostoliiton miehityksestä

Kommunistien toiminta Kommunistien toiminta laillistettiin syksyllä 1944laillistettiin syksyllä 1944

SKP:nSKP:n rinnalle uusi rinnalle uusi kommunistinen puolue kommunistinen puolue SKDLSKDL. .

Kommunistien tavoitteena oli Kommunistien tavoitteena oli tehdä tehdä Suomesta Suomesta kansandemokratiakansandemokratia

VAARAN VUODET VAARAN VUODET 1944–481944–48

Mitä Mitä vaaran vuodetvaaran vuodet tarkoittivat? tarkoittivat?

= pelko NL:n = pelko NL:n miehityksestä, miehityksestä, vallankaappauksestavallankaappauksesta

Taustalla itäblokin Taustalla itäblokin valtioiden syntyminenvaltioiden syntyminen

Kommunistien toiminnan Kommunistien toiminnan salliminen sodan jälkeensalliminen sodan jälkeen

Vuolijoki-radio, punainen Vuolijoki-radio, punainen Valpo, työelämän Valpo, työelämän levottomuudetlevottomuudet

Minkä vuoden uutisotsikoita?

Miten rauhanehdot näkyivät?Miten rauhanehdot näkyivät?

(Neuvostoliiton) (Neuvostoliiton) valvontakomissio(170)valvontakomissio(170)

Neuvostoliiton sotilashallinnon Neuvostoliiton sotilashallinnon alaisena ja alaisena ja Suomen Suomen hallituksen yläpuolella.hallituksen yläpuolella.

johti kenraali johti kenraali Andrei ŽdanovAndrei Ždanov

Neuvostoliiton valvontakomission jäsenet saapuivat Neuvostoliiton valvontakomission jäsenet saapuivat Malmin lentokentälle 5.10.1944. Komissio puuttui Malmin lentokentälle 5.10.1944. Komissio puuttui päätehtäviensä lisäksi poliittisten vankien päätehtäviensä lisäksi poliittisten vankien vapauttamiseen, sotavankien hautoihin, vapauttamiseen, sotavankien hautoihin, vakoilutoimintaan, armeijan koulutukseen, vakoilutoimintaan, armeijan koulutukseen, rannikkopuolustukseen, taisteluvälineiden varastointiin rannikkopuolustukseen, taisteluvälineiden varastointiin ja jopa kirjastojen kirjoihin. ja jopa kirjastojen kirjoihin.

saksalaisten sotilaiden karkottaminen saksalaisten sotilaiden karkottaminen Lapin sota.Lapin sota.

Porkkalan tukikohtaPorkkalan tukikohta

-Neuvostoliitolle oli turvattava -Neuvostoliitolle oli turvattava esteetön kulku vesi-, ilma-, rauta- esteetön kulku vesi-, ilma-, rauta- ja maanteitse. ja maanteitse.

Noin 400 yhteisöä ja järjestöä Noin 400 yhteisöä ja järjestöä lakkautettiinlakkautettiin..

- Esim. suojeluskunnat, Lotta Esim. suojeluskunnat, Lotta Svärd, AKS ja IKL.Svärd, AKS ja IKL.

siirtoväen asuttaminensiirtoväen asuttaminen Maanhankintalain (pika-Maanhankintalain (pika-

asutuslaki) : n. 150 000 uutta tilaa.asutuslaki) : n. 150 000 uutta tilaa. Maat valtiolta (40%), Maat valtiolta (40%),

seurakunnilta, rappiotiloilta, seurakunnilta, rappiotiloilta, yhtiöiltä, keinottelijoilta ja yhtiöiltä, keinottelijoilta ja maanviljelijöiltä.maanviljelijöiltä.

Sotakorvaukset Sotakorvaukset - metalliteollisuuden tuotteet - metalliteollisuuden tuotteet

Viimeinen sotakorvausjuna lähdössä Neuvostoliittoon.

Miten Miten kylmä sodan syttyminen(40-kylmä sodan syttyminen(40-luvun loppu)luvun loppu) näkyi näkyi

Suomen sisä- ja ulkopolitiikassa?Suomen sisä- ja ulkopolitiikassa?

asekätkentä44-45

•sissisota• 35 000

• ”armeijanhanke”

asekätkentä44-45

•sissisota• 35 000

• ”armeijanhanke”

Yya-sopimusYya-sopimus19481948

Yya-sopimusYya-sopimus19481948

ValvontaValvontakomissiokomissio

ValvontaValvontakomissiokomissio

45 Eduskunta

vaalit

45 Eduskunta

vaalit

Paasikivi46 -56i

Paasikivi46 -56i

SKDLSKDLSKDLSKDL

Vaaran Vaaran VuodetVuodet

1944 - 1948

Vaaran Vaaran VuodetVuodet

1944 - 1948

Marshall-apu

Zdanov

VasemmistonYhteistyöj.

Uudetkasvot

kommunistit

Ml+skdl+ sdp

1 ARTIKLA

Paasikivenrooli

SKDL 50 SKDL 50 keke

Miten sotasyyllisyysoikeudenkäynnit Miten sotasyyllisyysoikeudenkäynnit järjestettiin 1946?järjestettiin 1946?

Hallitus asetti marraskuussa 1945 syytteeseen kahdeksan poliitikkoa. He olivat sodanaikainen presidentti Risto Ryti, entiset pääministerit J. W. Rangell ja Edwin Linkomies, ministerit Henrik Ramsay, Väinö Tanner, Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka sekä Suomen Saksan-lähettiläs T. M. Kivimäki.

• Taannehtiva lainkäyttö• Kaikki syytetyt

tuomittiin(8)-

Rydin tuomio pisin : 10 v

• Mannerheimia ei syytetty, mutta hän luopui presidenttiydestä 1946

Mitä kuva kertoosuomalaisten näkemyksestäsotasyyllisyyskysymykseen?

Mitä kuva kertoosuomalaisten näkemyksestäsotasyyllisyyskysymykseen?

Miten vaaran vuodet näkyivät?Miten vaaran vuodet näkyivät? Kommunistien vahva Kommunistien vahva

kannatus ja toimintakannatus ja toiminta -- Saivat 1945 vaaleissa peräti 49 Saivat 1945 vaaleissa peräti 49

eduskuntapaikkaa :hallitukseen eduskuntapaikkaa :hallitukseen kansanrintamahallitus kansanrintamahallitus (ML+SKDL+SDP).(ML+SKDL+SDP).

-- Valpo, sisäministeriö ja Yle Valpo, sisäministeriö ja Yle joutuivatjoutuivat kommunistien kommunistien hallintaan (yhteiskunnan hallintaan (yhteiskunnan avainpaikat).avainpaikat).

- Kommunistien Kommunistien vallankaappauksen uhka/ vallankaappauksen uhka/ mahdollisuus ilmassa keväällä mahdollisuus ilmassa keväällä 1948??1948??

Suomessa pidettiin eduskuntavaalit keväällä 1945, kun sota vielä jatkui muualla Euroopassa. Vaalit olivat todiste demokratian vakaudesta kriisitilanteissa, mutta Neuvostoliitto ja presidentti Paasikivi puuttuivat ehdokasasetteluun. Tavoite oli saada uusia kasvoja sota-ajan päättäjien tilalle. Myös äänestäjät kaipasivat muutosta, sillä kommunistien perustama SKDL nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Mitä vaaliteemoja SKDL:n vaalijuliste käsittelee?

Kylmän sodan syttyessä Kylmän sodan syttyessä Suomi Suomi jäi Neuvostoliiton etupiiriin.jäi Neuvostoliiton etupiiriin.

Pariisin rauhassa 1947 Suomi Pariisin rauhassa 1947 Suomi ei saanut myönnytyksiä vaan ei saanut myönnytyksiä vaan asevoimia rajoitettiin entistä asevoimia rajoitettiin entistä enemmänenemmän

Suomi joutui kieltäytymään Suomi joutui kieltäytymään Marshallin avustaMarshallin avusta

YYA-sopimus Neuvostoliiton YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa solmittiin 1948 kanssa solmittiin 1948

Miksi Suomesta ei tullut Miksi Suomesta ei tullut kansandemokratia?kansandemokratia? Neuvostoliitto Neuvostoliitto ei miehittänytei miehittänyt Suomea kesällä 1944 (Suomen Suomea kesällä 1944 (Suomen

torjuntavoitto)torjuntavoitto) sdp torjui yhteistyön SKDL:n kanssasdp torjui yhteistyön SKDL:n kanssa ay-liikeessa valta pysyi sosiaalidemokraattien käsissäay-liikeessa valta pysyi sosiaalidemokraattien käsissä Neuvostoliitto ei tukenut kommunistejaNeuvostoliitto ei tukenut kommunisteja sotilaallisilla sotilaallisilla

interventioillainterventioilla Nopea demokratiakehitys:Nopea demokratiakehitys: vapaat eduskuntavaalit 1945, kun vapaat eduskuntavaalit 1945, kun

muualla Euroopassa vielä sodittiinmuualla Euroopassa vielä sodittiin

Tehtävä 8s. 146

Tehtävä 8s. 146

Kommunistien tappion vuoden 1948 vaaleissa.Kommunistien tappion vuoden 1948 vaaleissa. Menettivät asemansa yhteiskunnan avainpaikoilta:Menettivät asemansa yhteiskunnan avainpaikoilta:

esim. Valpo korvattiin Suojelupoliisilla.esim. Valpo korvattiin Suojelupoliisilla.- Kommunistien lakkoliikehdintä 1949 tukahdutettiin Kommunistien lakkoliikehdintä 1949 tukahdutettiin

poliisivoimin.poliisivoimin. hallitukseen vasta vuonna 1966 ashallitukseen vasta vuonna 1966 as

Valvontakomissio poistui maasta 1947Valvontakomissio poistui maasta 1947 Talouden nopea elpyminenTalouden nopea elpyminen

Sotakorvausteollisuus käynnistyi.Sotakorvausteollisuus käynnistyi. Yhdysvaltojen dollarilainoja saatiin Suomeen 1945 vaalien Yhdysvaltojen dollarilainoja saatiin Suomeen 1945 vaalien

jälkeen, mikä lisäsi uskoa Suomen demokratiaan.jälkeen, mikä lisäsi uskoa Suomen demokratiaan.

YYA-sopimusYYA-sopimus: erilainen sisältö kuin kansandemokratioilla.: erilainen sisältö kuin kansandemokratioilla. Suomen luottokelpoisuus läntisillä markkinoilla lisääntyi.Suomen luottokelpoisuus läntisillä markkinoilla lisääntyi. Suomi jäi itäblokin ulkopuolelle.Suomi jäi itäblokin ulkopuolelle.

Sosiaalidemokraatit aloittivat Sosiaalidemokraatit aloittivat ammattiyhdistysvaaleissa 1947 ammattiyhdistysvaaleissa 1947 Jo riittää -kampanjan Jo riittää -kampanjan kommunisteja vastaan. kommunisteja vastaan. Sama teema jatkui vuoden 1948 eduskuntavaaleissa.

””Jo riittää hinnankorotukset, Jo riittää hinnankorotukset, valhelupaukset, mielipideterrori ja valhelupaukset, mielipideterrori ja pakkodemokratia, vain järjestys pakkodemokratia, vain järjestys turvaa tulevaisuuden”turvaa tulevaisuuden”, vakuuttivat , vakuuttivat puolueen elokuvateattereiden puolueen elokuvateattereiden mainokset, julisteet ja tarrat.mainokset, julisteet ja tarrat.

Millainen oli kylmän sodan alun Millainen oli kylmän sodan alun ulkopolitiikka?ulkopolitiikka?

Paasikivi : pitkä kokemus Paasikivi : pitkä kokemus Neuvostoliiton/Venäjän politiikastaNeuvostoliiton/Venäjän politiikasta

Suomen edustajana talvisodan Suomen edustajana talvisodan alla Moskovassa, välirauhan alla Moskovassa, välirauhan aikana Moskovan lähettiläänä ja aikana Moskovan lähettiläänä ja jatkosodan aikana jatkosodan aikana Tukholman Tukholman lähettiläänä,lähettiläänä, jolloin hän hoiti jolloin hän hoiti rauhanneuvotteluja Aleksandra rauhanneuvotteluja Aleksandra Kollontain kanssa. Kollontain kanssa.

Paasikivi puhui sujuvaa venäjääPaasikivi puhui sujuvaa venäjää

Hän oli harvoja neuvottelijoita, Hän oli harvoja neuvottelijoita, jotka pääsivät neuvottelemaan jotka pääsivät neuvottelemaan itse Stalinin kanssaitse Stalinin kanssa

myöntyväisyyspolitiikan kannattaja myöntyväisyyspolitiikan kannattaja sortovuosinasortovuosina

Otti SKDL:n mukaan halitukseen ja Otti SKDL:n mukaan halitukseen ja sitoi kommunistit siten sitoi kommunistit siten parlamentaariseen yhteistyöhön parlamentaariseen yhteistyöhön sekä sai heidän luottamuksensasekä sai heidän luottamuksensa

Uusi politiikka henkilöityi pääministeri ja presidenttiPaasikiveen. Millä tekijöillä

on selitettävissä Paasikiven nauttimaluottamus?

Tehtävä 8 s. 146

Uusi politiikka henkilöityi pääministeri ja presidenttiPaasikiveen. Millä tekijöillä

on selitettävissä Paasikiven nauttimaluottamus?

Tehtävä 8 s. 146

Miksi Suomesta ei tullut Miksi Suomesta ei tullut kansandemokratiaa?( s. 160)kansandemokratiaa?( s. 160)

YYA-sopimus riitti YYA-sopimus riitti NL:lleNL:lle

Paasikiven rooli Paasikiven rooli keskeinen: luottamuskeskeinen: luottamus

Talvisodan maineTalvisodan maine Yhteiskunnan Yhteiskunnan

yhtenäisyysyhtenäisyys SKP:n heikentyminen SKP:n heikentyminen

1948 vaaleissa1948 vaaleissa

Miten Miten kylmä sota heijastuikylmä sota heijastui Suomeen? Suomeen?

Kekkosen kauden SuomiKekkosen kauden Suomi SuomettuminenSuomettuminen - 1960-luvun alussa luotu 1960-luvun alussa luotu

käsitekäsite- = = Suomen kaltaiseksi Suomen kaltaiseksi

tulemista suhteessa NLtulemista suhteessa NL- negatiivinen tulkintanegatiivinen tulkinta;; NL saneli ja vaikutti NL saneli ja vaikutti

Suomen ulko- ja Suomen ulko- ja sisäpolitiikkaansisäpolitiikkaan

- - posit. tulkinta;posit. tulkinta; taloudellinen ja poliittinen taloudellinen ja poliittinen menestys( Kekkosen menestys( Kekkosen näkemys)näkemys)

Kekkosesta sanottua !!!Kekkosesta sanottua !!!

KGB:nKGB:nagenttiagentti

yksinval

tias

hajoita ja

hallitse johtamis

tyyli

Suomenpelastaja

kylmän sodan

aikakaudella

perässäperässähiihtäjiähiihtäjiäpaljonpaljon

Puolueettomuuspolitiikka

taloudellinen japoliittinen menestys

Kekkonenelää!!(vitsi)

Millainen Kekkosen Millainen Kekkosen presidenttikausi oli ( 1956 – 1981) presidenttikausi oli ( 1956 – 1981)

Tutki s. 164 - 171Tutki s. 164 - 171

Kekkonen 1956 - 1981Kekkonen 1956 - 1981

Yöpakkaset1958

Nootti-Kriisi1961

EEC1973 ETYKETYK

19751975

• NLNL: L-Saksan liittyminenL-Saksan liittyminenLännen leiriinLännen leiriin

•58-vaalit;58-vaalit; SKDL ei hallitukseen

• NL. Suurlähettiläs kotiin,kauppa jumissa

• ratkaisu:ratkaisu: Kekkosen jaHrutsevin tapaaminen

• NLNL: L-Saksan liittyminenL-Saksan liittyminenLännen leiriinLännen leiriin

•58-vaalit;58-vaalit; SKDL ei hallitukseen

• NL. Suurlähettiläs kotiin,kauppa jumissa

• ratkaisu:ratkaisu: Kekkosen jaHrutsevin tapaaminen

Euroopan talousyhteisösopimus tuli tärkeäksi ->

neuvottelut NL:n kanssa 72-NL vastusti liittymistä,samoin kommunistit ja

jotkut SDP:stä-vaikea Saksa-kysymys

NeuvostoliitoltaNeuvostoliitoltaSuomelle nootti(YYA)-Suomelle nootti(YYA)->neuvotteluja yhteisestä

puolustautumisesta Saksaa vastaan.

-NL ;i Saksan uhkan kasvu ->Berliinin muuri

laukesi neuvotteluissa;Kekkosen ansio?-selitykset nootille:selitykset nootille:

a)NL sis. syytb) Suomen pr-vaalit

1962; varmisti Kekkosenvalinnan

NeuvostoliitoltaNeuvostoliitoltaSuomelle nootti(YYA)-Suomelle nootti(YYA)->neuvotteluja yhteisestä

puolustautumisesta Saksaa vastaan.

-NL ;i Saksan uhkan kasvu ->Berliinin muuri

laukesi neuvotteluissa;Kekkosen ansio?-selitykset nootille:selitykset nootille:

a)NL sis. syytb) Suomen pr-vaalit

1962; varmisti Kekkosenvalinnan