Suomen Digimenestyjat 2013

MAGENTA ADVI SORYN JULK AI SU

11 / 2013

SUOMENDIGIMENESTYJÄT2013

MAGENTAADVISORY

magentaadvisory.com

SUO

MEN

DIG

IMEN

EST

YJÄ

T 2

013

— M

AG

EN

TA

AD

VISO

RY

N JU

LK

AIS

U11/2

013

KUMPPANISI SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN MUUTOKSESSA

Magenta Advisory luo asiakkailleen kilpailuetua sähköisessä maailmassa. Ainutlaatuinen toimintamallimme yhdistää perinteisen liikkeenjohdon konsultoinnin analyyttisen ongelmanratkaisun vahvaan sähköisen liiketoiminnan ymmärrykseen. Autamme niin Suomen johtavia yrityksiä kuin maailman suurimpia kansainvälisiä toimijoita kasvamaan sähköisiksi markkinajohtajiksi.

pä äk ir jo itus Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus03

suomalaisia digikuluttajia ja -infrastruktuuria pidetään kansainvälisissä vertailuissa edistyneinä, mutta suomalaisyritykset eivät tunnu pysyneen kuluttajien vauhdissa. Tämä on houkutellut lukui-sia ulkomaisia pelureita Suomen markkinoille, jois-ta viimeaikaisia esimerkkejä ovat mm. tilausvideo-palvelu Netflix ja muodin verkkokauppa Zalando.

Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, kuinka hyvin suomalaiset yritykset pystyvät vastaamaan kilpailuun verkossa ja kuinka digimenestyneitä suomalaisyritykset itse asiassa ovat. Toteutimme tämän tutkimuksen löytääksemme vastauksia näihin kysymyksiin ja pystyäksemme tukemaan suomalaisia yrityksiä heidän matkallaan kohti digi-menestystä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Uskomme vahvasti, että suomalaisyritysten pitkän tähtäimen kestävä kilpailuetu täytyy rakentua digi-taalisen osaamisen ja innovaatioiden varaan - mutta kuten tässä tutkimuksessa käy ilmi, matkaa on vielä jäljellä pitkästi.

Tutkimuksemme varmisti pelkomme siitä, että suomalaisyritykset eivät ole pysyneet digimurrok-sen aallonharjalla. Kouluarvosanoilla mitattuna edistyneimmätkin suomalaiset yritykset pääsivät tutkimuksessamme vain keskinkertaiseen arvosa-naan 8. Kuluttajayritykset saivat keskimäärin kou-luarvosanan 6½ ja yrityksille myyvät yritykset puo-lestaan kouluarvosanan 5½.

Ulkomaisten yritysten hyökkäys verkon avulla Suomeen on saanut mediahuomiota vasta aivan viime aikoina, vaikka trendi on ollut vahva jo useita vuosia. Vertailukohdaksi ottamamme kansainväli-nen digimenestyjä Zalando arvioitiin kiitettävän arvosanan 9- mukaiseksi – ja vähintäänkin samalla tasolla odotamme kansainvälisen kilpailun jat-kossakin olevan toimialasta riippumatta. Verkossa maiden väliset rajat ovat häilyviä ja asiakkaiden on vaikea nähdä eroa Zalandon suomenkielisen verkkokaupan ja Stockmannin verkkokaupan välillä. Esimerkiksi verkkokaupassa heidän onkin vaikea

perustella itselleen, miksi valitsisi suomalaisen yri-tyksen, jos ulkomaiset kilpailijat tarjoavat samoja tuotteita tai palveluita helpommin löydettävinä, paremmin esiteltyinä, halvemmalla ja kätevämmin verkosta.

Suomalaisten yritysten olisi nyt viimein herättä-vä uuteen digitaaliseen aamunkoittoon ja panostet-tava tosissaan digitalisoitumiseensa. Suomen mark-kinoita ollaan jo vauhdilla jakamassa ulkomaisten pelureiden kesken, eikä Suomesta harvoja poikke-uksia lukuun ottamatta ole noussut kansainvälisiä digiliiketoiminnan menestystarinoita.

Kokonaisvaltainen digitaalinen murros on yri-tyksen ylimmän johdon ohjaama koko yrityksen kattava muutoshanke. Murroksen hallitsevat yri-tykset ovat niitä, jotka menestyvät tulevaisuuden koventuvassa digitaalisessa kilpailussa ja jotka luo-vat Suomelle pitkällä tähtäimellä kestävää kilpailu-etua globalisoituvassa maailmassa.

Toivomme tämän tutkimuksen auttavan osaltaan suomalaisia yrityksiä löytämään oikean suunnan pitkällä digitaalisella matkallaan.

OTTO SÖDERLUND

Osakas

Suomen tulevaisuudenkilpailuetu voi olla digitaalisuudessa

– mutta tekemistä riit tää



tutk imu k sen tavoite ja otos Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus04

suomen Digimenestyjät 2013 -tutkimus keskittyi suurimpien suomalaisten yritysten digitaalisen kilpailukyvyn

ja menestyksen määrittelyyn, erityisesti suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihinsa.

TUTKIMUKSEN OTOS tutkimuksessa oli mukana 11 toimialaa ja 3 B2B-toimialaa tutkimukseen valittiin 35 suomalaisen yrityksen 44 brändiä.

TUTKIMUKSEN TAVOITE JA OTOS

tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää, kuinka digitaalisesti edistyneitä suomalaiset yritykset eri toimialoilta ovat, sekä pureutua tarkemmin digitali-soitumisen aiheuttamiin mahdollisuuksiin ja uusiin uhkiin. Tutkimus kattoi 14 niin kuluttajille kuin yrityksille myyvää toimialaa ja näiden toimialojen sisältä 35 suomalaista suuryritystä sekä niiden 44 eri brändiä. Tutkimus pureutui erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

• Kuinka menestyneitä suomalaiset yritykset ovat kansainvälisiin kilpailijoihinsa verrattuna?

• Mitkä toimialat ovat ottaneet digitaalisen transformaation tosissaan ja seuranneet asiakkaitaan verkkoon?

• Ketkä ovat suomen suurista yrityksistä digimenestyneimpiä?

• Millä alueilla suomalaisten yritysten olisi ryhdistyttävä ottaakseen kansainvälisiä kilpailijoitaan kiinni?

• Miksi suomalaiset yritykset häviävät liiketoimintaa ulkomaisille kilpailijoilleen?

MERKITTÄVÄ LIIKEVAIHTO

PÄÄTÖKSENTEKO pääosin Suomessa

ENINTÄÄN KOLME SUURTA

YRITYSTÄtoimialaa kohden

ENINTÄÄN KOLME BRÄNDIÄ samalta toimialalta

yritystä kohden

V A L I N N A N P E R U S T E E T 2 8 B 2 C - Y R I T Y S T Ä 1 1 T O I M I A L A L T A

7 B 2 B - Y R I T Y S T Ä 3 T O I M I A L A L T A

tutk imu k sen tavoite ja otos Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus05

ARVIOINTI

ULOTTUVUUDET

ARVOSTELUN ASTEIKKO

arviointi tehtiin objektiivisesti pyrkien minimoimaan subjektiivinen arviointi aina kuin mahdollista. arviointikriteereistä tehtiin mahdollisimman hyvin toimialojen yli soveltuvia, jotta

arviointia voitiin tehdä yli toimialarajojen. tarvittaessa käytettiin kuitenkin toimialoille tai yritystyypeille räätälöityjä kriteerejä: esimerkiksi verkkokaupan alueella käytettiin tuote- ja

palveluyrityksille sekä B2C- ja B2B-yrityksille erilaisia niille soveltuvia arviointikriteereitä. ne kriteerit, jotka eivät soveltuneet tietyille toimialoille tai yrityksille, jätettiin huomioimatta

arvioinneissa niin, ettei tästä koitunut haittaa näiden yritysten arvioinnille. arviointi on tehty kesän 2013 aikana keskittyen suomalaisiin sivustoihin, jolloin arviointiin ovat vaikuttaneet

arvioitavien yritysten tutkimuksen aikana käynnissä olleet aktiviteetit ja kampanjat sekä sen hetkiset digitaaliset palvelut.

DIGITAALINEN MARKKINOINTI

Arvioi yritysten kykyä tavoittaa poten-tiaalisia asiakkaita ja johdattaa heitä yri-tyksen digitaalisiin palveluihin erityises-ti näyttö- ja hakukonemainonnan sekä omien medioiden käytön avulla. Osa-alueet:NäyttömainontaHakukonemarkkinointiKumppanuusmarkkinointiOma media

VERKKOKAUPPA

Arvioi yrityksen kykyä myydä sähköi-sissä kanavissa erityisesti tuotteiden esittelyn, ostoprosessin toimivuuden sekä myynnin tuen näkökulmista.

Osa-alueet:Tuotteiden esittelyOstoprosessiMyynnin tuki

DIGITAALINEN TUOTEKOKEMUS

Arvioi yrityksen verkkosivuston toiminnallisuutta, designia ja sisältöä erityisesti tuote- ja brändikokemuksen näkökulmasta.

Osa-alueet:ToimivuusDesignSisältö

ASIAKKUUS

Asiakkuus arvioi yrityksen tehokkuutta ylläpitää ja laajentaa asiakkuuksia sähköi-sissä kanavissa erityisesti asiakaspalvelun, ristiinmyynnin, osallistamisen ja perso-noinnin suhteen. Osa-alueet:AsiakaspalveluAsiakkuudenhallinta ja ristiinmyyntiOsallistaminenPersonointi

MOBIILI

Arvioi yrityksen kykyä hyödyntää mobiileja kanavia liiketoimintansa tukena erityisesti mobiilisivujen ja sovellusten käytöllä.

Osa-alueet:MobiilisivutSovellukset

SOSIAALINEN MEDIA

Arvioi yrityksen aktiivisuutta ja toimin-nan strategisuutta relevanteissa sosiaa-lisissa medioissa sekä yrityksen omilla sivustoilla.

Osa-alueet:FacebookTwitterYouTubeMuut sosiaaliset mediat

15%

20%

15%

20%

10%

20%

10E R I N O M A I N E N

9K I I T E T T Ä V Ä

8H Y V Ä

7T Y Y DY T T Ä V Ä

6KO H TA L A I N E N

5V Ä LT T Ä V Ä

4H Y L Ä T T Y

tutkimukseen valittujen yritysten digimenestystä arvioitiin suhteessa alan parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin. arviointi tapahtui 144:n puolueettoman arviointikriteerin avulla. arviointikriteereitä määri-teltiin kuuden digitaalisuuden ulottuvuuden alueelle, joille jokaiselle

annettiin painoarvo perustuen sen tärkeyteen yrityksen kokonais-valtaisessa digitaalisessa menestyksessä. jokaisessa ulottuvuudessa yritykset arvioitiin kouluarvosanoin siten, että täyden kympin sai täyttämällä parhaat kansainväliset käytännöt.

tutk imu k sen t i iv i stelmä Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus06

TUTKIMUKSEN TIIVISTELMÄ

01 TOP 3 B2C YRITYKSET

03 TOIMIALOJEN ARVOSANAT

02 TOP 3 B2B YRITYKSET

Tele

oper

aatt

ori

t

Mat

kai

lu

Vedonly

önti

Vähit

täis

kau

ppa

Kulu

ttaj

atuot

teet

Med

ia

Vaku

utu

s

Pan

kki

Ruok

a

Polt

toai

nek

auppa

Ener

gia

Met

säte

olli

suus

Rak

ennus

Konep

aja

7+ 7+

5+

7 7

6-

6+6 6

keskimäärin suomalaiset yritykset ovat vielä kaukana kansainvälisistä parhaista käytännöistä parhaiden suomalaisten

yritysten yltäessä kansainväliseen keskitasoon.

2 23 31 1

7- 7- 7-B2C keskiarvo 6½

B2B keskiarvo 5½

5½5½

tutk imu k sen t i iv i stelmä Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus07

04 MARKKINOINTI

07 MAKSUTAVAT

10 SÄHKÖINEN SUORAMARKKINOINTI

09 ASIAKASPALVELUKANAVAT

09 MOBIILIKANAVAT


06 VERKKOKAUPPA

05 TUOTTEIDEN ESITTELY

SUOMESSA OLLAAN MONELLA ALUEELLA VIELÄ VUOSIA JÄLJESSÄ

KANSAINVÄLISIÄ EDELLÄKÄVIJÖITÄ

Sähköposti olemassa oleville asiakkaille

SMS olemassa oleville asiakkaille

83%

52%

vain 24% tutkituista yrityksistä esittelee tuotteitaan videon avulla.

ainoastaan 21% tutkituista yrityksistä mahdollistaa luotto-korttimaksamisen

94%tutkimuksen yrityksistä

toimii ilman verkkokaupan takaisinsoittopalvelua

2/3 tutkituista yrityksistä käyttää sosiaalista mediaa asiakaspalveluun, mutta

vain yksi myy tuotteitaan sosiaalisessa mediassa

B2C-yrityksistä vain 18%:lla on myyntichat. tutkituista B2B-yrityksistä kellään ei ollut vastaavaa palvelua.

69% tutkituista yrityksistä on mobiiliopti- moinut sivustonsa

21%

0%18%

69%

21%

24%21 % kohdentaa ostettua mainon-taansa käyttäjille jotka ovat aiemmin vierail-leet heidän sivustoillaan.

löyDök se t Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus08

B2C

Kuluttajille myyvät toimialat menestyivät yrityksille myyviä toimialoja paremmin erityisesti teleoperaattoreiden ja matkai-lualan yritysten johdolla.

SUOMEN PARAS

Kuluttajille tavaroita ja palveluita myy-vät toimialat menestyivät tutkimuksessa paremmin kuin b2b-toimialat saaden keskimäärin kouluarvosanan 6½. b2c-toimialoista parhaiten menestyivät sel-laiset toimialat, joilla kuluttajien käyt-täytyminen on muuttunut nopeimmin tai joihin kansainvälinen kilpailu on kohdistunut voimakkaimmin. Samoin digitaalisesti menestyneitä toimialoja yhdistää pyrkimys ajaa myynti verkkoon: verkkokaupassa mukana olevat yritykset ovat keskimäärin myös muuten digitaa-lisesti hyviä.

Teleoperaattorit loistivat digitaalisen markkinoinnin ja tuotekokemuksen alu-eilla, kun taas kuluttajatuotebrändit oli-vat erityisen vahvoja sosiaalisessa medi-assa. Vuosisadan vaihteessa ensimmäisen digitaalisen transformaation aallon läpi-käyneet pankit ovat viime vuosina jää-neet jälkeen erityisesti verkkokaupan sekä uusien kanavien hyväksikäytön alu-eilla. Yksittäisistä b2c-brändeistä Hel-singin Sanomat nousi koko tutkimuksen kärkeen monipuolisella ja ammattimai-sella diginäkyvyydellä.

B2B

Metsäalan yritykset edelläkävijöitä B2B-puolella erityisesti digimarkkinoinnin avulla.

SUOMEN PARAS B2B-YRITYS

Yrityksille tavaroita ja palveluita myyvät b2b-toimialat menestyvät digitaalisessa maailmassa selvästi b2c-toimialoja hei-kommin keskimääräisellä kouluarvosa-nalla 5½. Vaikka tappio b2c-toimijoille oli odotettavissa, koimme tämän petty-mykseksi Suomessa, jonka taloudellisen hyvinvoinnin perusta rakentuu teollisten b2b-yritysten varaan.

Metsäalan yritykset Stora Enson joh-dolla menestyvät verkossa selvästi mui-ta b2b-toimialoja paremmin erityisesti vahvan digimarkkinoinnin ja asiakkuuk-sien hallinnan avulla. Osittaisena tausta-na Stora Enson tulokselle voi olla myös metsäteollisuuden asiakkaiden (media-yhtiöiden) läpikäymä digitaalinen toi-mialamurros, josta myös metsäteollisuu-dessa halutaan oppia tekemisen kautta.


Paljon verkkomyyntiä ja taktista mark-kinointia tekevät yritykset menestyivät digitaalisessa markkinoinnissa.

SUOMEN PARAS DIGIMARKKINOIJA

Digitaalisessa markkinoinnissa kehitty-neimpiä olivat toimialat, joilla merkittä-vä osa myynnistä tulee yritysten omista sähköisistä myyntikanavista. Digitaali-nen markkinointi ja sen avulla ostavan kävijäliikenteen luominen omiin digi-taalisiin kanaviin on keskeisessä ase-massa sähköisten ja perinteisten myyn-tikanavien tukemisessa. Erityisesti ne kuluttajayritykset, joille yksittäisen kau-pan arvo on suuri, käyttivät paljon ostet-tua mediaa kävijäliikenteen luomisessa. Menestyneimmät yritykset olivat hyvin aktiivisia niin näyttö-, hakukone- kuin kumppanimarkkinoinnissakin. Paras digimarkkinoija oli If, joka oli hyvin aktiivinen näyttö- ja hakukonemainos-taja tutkimuksen aikana.

LÖYDÖKSET

erityisesti yritykset, joiden ydinliiketoiminta on voimakkaan muutoksen alla, menestyivät tutkimuksessa parhaiten.


SÄHKÖINEN TUOTEKOKEMUS

Suomalaiset pärjäsivät tuotekokemukses-sa kohtalaisesti kansainvälisessä vertailus-sa vahvojen brändien yritysten johdolla.

SUOMEN PARAS SÄHK. TUOTEKOKEMUS

Parhaista verkkosivuista käytiin tiukka kilpailu, jossa teleoperaattorit ja kulut-tajatuotevalmistajat selviytyivät voitta-jiksi. Vahvojen brändien aloilla kilpailu kuluttajien huomiosta verkossa on kovaa, ja erottautuakseen yrityksillä täytyy olla kiinnostava ja innostava läsnäolo verkossa.

Kuluttajien päätöksenteko tapahtuu nykyään yhä enenevissä määrin ver-kossa, jossa vaihtoehtoja tutkitaan ja vertaillaan ja usein päätös kaupan teke-misestä tapahtuukin jo kauan ennen verkko- tai perinteiseen kauppaan saapumista. Tämä luo suuria mahdol-lisuuksia niille kuluttajayrityksille, jot-ka pystyvät erottautumaan verkossa ja vakuuttamaan asiakkaan jo ennen, kuin hän ehtii tutkia tarkemmin kilpailijoi-den vaihtoehtoja. Suomalaiset yritykset ovat selvästi ymmärtäneet tämän, koska tuotekokemukseen oltiin panostettu ja se olikin kaikista tutkituista ulottuvuuk-sista lähimpänä kansainvälisiä parhaita käytäntöjä. Nokian tuote- ja brändiko-kemus oli omaa luokkaansa ja loisti toi-mivuudella, hyvällä designilla ja inspiroi-valla sisällöllä.

VERKKOKAUPPA

Vähittäiskauppiaat menestyvät myös verkkokaupassa – ruoka-alalla ja pankeilla paljon petrattavaa.

SUOMEN PARAS VERKKOKAUPPA

Vedonlyönti ja rahapelit, vakuutusala ja vähittäiskauppa menestyivät verkkokau-passa erityisesti asiakkaan ostoprosessia hyvin tukevien selkeiden ostopolkujen sekä myyntipäätöstä tukevien työkalu-jen kuten myyntichatin avulla. Parhaat yritykset esittelivät ostomahdollisuuksia selkeästi, tarjosivat paljon erilaisia mah-dollisuuksia ostaa, johdattelivat aktiivi-sesti eteenpäin ostospolullaan ja vakuut-tivat asiakkaalle tarjoamillaan palveluilla. b2b-puolella erityisesti konepajat olivat onnistuneet tuomaan verkkoon paljon asiakkaittensa monimutkaisia ostopro-sesseja tukevia työkaluja ja palveluita erottuen edukseen verkossa. Prisman verkkokauppa vei voiton täpärästi eri-tyisesti hyvin toimivan myynnin tuen ansiosta.

ASIAKKUUS

Vedonlyönti- ja rahapeliyrityksillä sekä operaattoreilla on eniten asiakasvuorovai-kutusta digitaalisissa kanavissa.

SUOMEN PARAS ASIAKKUUS

Vedonlyönti- ja rahapeliyritykset sekä teleoperaattorit ovat selvästi huoman-neet digitaalisen asiakkuuden hallinnan tärkeyden ja panostaneet siihen. Toimi-aloilla, joissa asiakasarvon kehitys, asia-kaspito ja kustannustehokas asiakas-palvelu erottavat häviäjät voittajista, on ensiarvoisen tärkeää löytää tehokkaita digitaalisia ratkaisuita asiakkaiden pal-velemiseen ja asiakasviestintään. Par-haat yritykset tarjosivat erittäin kattavat sähköiset itseasiointipalvelut, ylläpitivät jatkuvaa kaksisuuntaista vuoropuhelua, ristiinmyivät aktiivisesti asiakkailleen ja personoivat digitaaliset asiakaskohtaa-misensa. Veikkaus näytti esimerkkiä eri-tyisesti loistavan asiakaspalvelunsa sekä laajan personointinsa avulla.

TUTKIMUKSEN PARHAAN ARVOSANAN SAANUT HELSINGIN SANOMAT OLI TASAISEN HYVÄ KAIKILLA DIGITAALISUUDEN ALUEILLA

SEKÄ EROTTUI MUISTA ERITYISESTI DIGITAALISESSA TUOTEKOKEMUKSESSA JA MOBIILISSA.


MOBIILI

Monet yritykset ovat panostaneet mobiili-läsnäoloon, mutta mobiilikauppaan ei vielä olla herätty.

SUOMEN PARAS MOBIILISSA

Monilta suomalaisilta erityisesti kulut-tajapuolen yrityksiltä löytyi jo mobiili-optimoidut responsiiviset sivustot sekä iOS- ja Android-applikaatiot. Erityises-ti vedonlyönti- ja rahapeliyritykset sekä mediatalot menestyivät mobiilissa hyvin. Menestyneimmät suomalaiset yritykset olivat hyvin lähellä kansainvälisiä par-haita käytäntöjä, joka kertoo Suomen pysyneen suhteellisen hyvin mukana mobiilissa kehityksessä. Hieman yllät-täen joillain yrityksillä ei ollut minkään-laista mobiilia läsnäoloa, vaan he luotti-vat perinteisiin verkkosivuihinsa mobii-lien asiakkaiden tavoittamisessa.

Mobiilikaupat olivat Suomessa vie-lä harvinaisia ja vain pieni osa verkko-kauppaa tekevistä yrityksistä mahdollisti myös helpon mobiilin ostamisen. Paras mobiilibrändi oli Helsingin Sanomat, jonka mobiilisivusto voisi yksinkertai-suudessaan toimia ”mobiili ensin” -suun-nittelun esimerkkinä ja joka tarjoaa laa-jat mobiiliostamisen mahdollisuudet.

SOSIAALINEN MEDIA

Kuluttajatuotevalmistajat Nokian johdolla edistyneimpiä sosiaalisessa mediassa – teleoperaattorit ja ruoka-alan yritykset seuraavat lähellä.

SUOMEN PARAS SOSIAALISESSA MEDIASSA

Kuluttajatuotevalmistajat, operaattorit ja hieman yllättäen ruoka-alan yritykset ovat ottaneet sosiaalisen median omak-seen. Sosiaalinen media tarjoaa vahvojen brändien yrityksille loistavan kanavan vahvistaa brändiä ja vuorovaikuttaa asi-akkaittensa kanssa. Erityisesti yrityksil-le, joiden liiketoimintamalli perustuu jakelukanavien käyttöön, luo sosiaalinen media loistavan mahdollisuuden saa-da suoran yhteyden loppuasiakkaisiin. Erityisesti Nokia näytti kansainvälisen tason esimerkkiä siitä, miten sosiaalista mediaa hyödynnetään tehokkaasti mark-kinoinnin lisäksi tukemaan laajemmin-kin yrityksen eri liiketoimintatarpeita.


DIGITAALISUUDEN

ULOTTUVUUDET

tarkastelimme valitsemiamme yrityksiä kuuden eri ulottuvuuden kautta. seuraavaksi käymme läpi

käytettyjä ulottuvuuksia tarkemmin sekä esittelemme, mitkä yritykset menestyivät niillä parhaimmin

Dig ita al i su u Den ulot tuvu uDe t Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus12

erityisen hyvin digitaalisessa markkinoinnissa menestyivät ne b2c-toimialat, jotka myös myyvät verkossa. Uskomme tämän pohjautuvan pitkälti siihen, että näiden yritysten on selkeästi helpompi osoittaa digimarkkinointipanostustensa tuloksellisuus verrattuna muihin toimijoihin.

Yksittäisistä toimialoista vahvimmaksi nousivat teleoperaattorit. He olivat paitsi vahvoja näyttömainostajia myös aktiivisia omien kumppanuusmarkkinointiohjelmiensa kanssa. Myös matkailuala ja verkkokauppiaat nousivat korkealle arvioinnissa. Yksittäisistä yrityksistä vakuutusyhtiö If oli digitaalisessa markkinoinnissa selkeä voittaja harjoittamalla markkinointia ahkerasti kaikissa tarkastelluissa kanavissa. Erityisesti näyttö- ja hakukonemainon-nassa If erottui selkeästi edukseen.

Perinteisissä medioissa paljon mainostavista yrityksistä esimer-kiksi kuluttajatuoteyritykset ja ruokateollisuus eivät löytyneet kärkisijoilta digitaalisessa markkinoinnissa.

b2b-yritykset olivat odotetusti b2c-yrityksiä heikompia digitaali-sessa markkinoinnissa. Digitaalinen markkinointi ei tyypillisesti sovellukaan heidän suuriin yksittäisiin kauppoihin perustuvaan liiketoimintalogiikkaansa yhtä hyvin kuin b2c-yrityksille. Poik-keuksen joukossa muodosti b2b-yrityksistä digitaalisesti edisty-nein Stora Enso. Hieman yllättäen energia-alan yritykset olivat toimialoista heikoimpia digitaalisessa markkinoinnissa, vaikka heillä pitäisi olla vahvat perusteet siirtää markkinointiaan digi-taalisiin kanaviin, missä heidän asiakkaansa tänä päivänä ovat.


teleoperaattorit olivat paras toimiala digitaalisessa markkinoinnissa olemalla erittäin aktiivisia kaikissa

digitaalisen markkinoinnin kanavissa. kaikista yrityksistä parhaaksi ylsi if, joka erottui edukseen erityisesti näyttö- ja

hakukonemainonnassa.

Digitaalinen markkinointi keskittyi arvioimaan yritysten kykyä tavoittaa potentiaalisia asiakkaita ja johdattaa heitä yrityksen digitaalisiin palveluihin erityisesti näyttö- ja hakukonemainonnan sekä omien medioiden käytön avulla.

Osa-alueet:

• näyttömainonta• Hakukonemarkkinointi• kumppanuusmarkkinointi• oma media


IF

Digitaalisen markkinoinnin parhaaksi arvioitu if loisti etenkin hakukonemarkkinoinnissa. vakuutusyhtiö on sekä maksanut että optimoinut sille tärkeät hakusanat parhaille paikoille. lisäksi if mainostaa hakutuloksissa kampanjoitaan aktiivisesti eikä vain maksa sanoista, joissa se orgaanisestikin menestyisi. if:n hakuko-nemainoksien linkit myös johtavat suoraan aiheeseen liittyville alasivuille parantaen asiakkaiden ostokonversiota.

NORDEA

Nordea käyttää toimivasti koko etusivun kaappaavaa näyttömai-nosta, joka herättää tehokkaasti kävijän huomion. mainos on laa-dukkaan näköinen ja linjassa nordean oman yritysilmeen kanssa. mainos kehottaa lukijaa myös toimimaan lyhyellä ja ytimekkäällä viestillään.

DIGITAALINEN MARKKINOINTItop 10 yritykset

1 If 9

2 TeliaSonera 8½

3 DNA 8

4 Finnair 8

5 Prisma 8

6 Elisa 7½

7 Anttila 7½

8 Stora Enso 7½

9 Sokos 7+

10 ray 7+

DIGITAALINEN MARKKINOINTItoimialat

87½

77

6½

6+6+

6+

6-6-

5½5+

5+

5-4½

Teleoperaattorit

Matkailu

Vakuutus

Vedonlyönti

Vähittäiskauppa

Pankki

Metsäteollisuus

Media

Ruoka

Kuluttajatuotteet

Polttoainekauppa

Rakennus

Konepaja

Energia

B2C keskiarvo

B2B keskiarvo

ONNISTUJIA

6½


digitaalisen tuotekokemuksen osa-alue oli kaikista arvioiduista osa-alueista tasaisin. Moni kokonaisuutena heikostikin pärjännyt toimiala ja yritys sai digitaalisesta tuotekokemuksesta hyvän arvo-sanan lähinnä hyvien verkkosivujen ansiosta. Verkkosivut ovatkin olleet monelle yritykselle digitalisoitumisen ensimmäinen askel, joihin on keskimäärin käytetty enemmän resursseja kuin esimer-kiksi mobiiliin tai sosiaaliseen mediaan.

Parhaista verkkosivuista käytiin tiukka kilpailu, jossa teleoperaat-torit ja kuluttajatuotevalmistajat selviytyivät voittajiksi. Parhaita yrityksiä yhdistivät sivujen selkeys ja tyylikkyys sekä laadukas sisältö. Parhailla sivuilla tuotteiden selaaminen ja vertailu on tehty helpoksi, jonka lisäksi yritykset osaavat luoda mielikuvia tuottei-den ympärille.

b2c-yritysten menestys oli arvioinnissa odotettua, sillä verkkosi-vut ovat nousseet kuluttajayrityksille yhdeksi tärkeimmistä mark-kinointikeinoista erityisesti tuotteiden valintavaiheessa. Kone-pajayritysten heikko menestys oli puolestaan osittainen yllätys. Osittain tämä selittyy sillä, etteivät toimialan yritysten tuotteet aina sovellu esiteltäväksi verkkosivuilla esimerkiksi korkean kusto-mointiasteen vuoksi, mutta samalla heiltä olisi odottanut vahvem-paa sisältömarkkinoinnillista otetta verkkosivuillaan.

Nokian verkkosivut olivat vertailun yrityksistä selkeästi parhaim-mat. Sivusto on erittäin selkeä ja tuotteet on kuvattu hienosti ja yksityiskohtaisesti. Sivuilla on lisäksi paljon mielenkiintoista sisäl-töä ja tuotteita on helppo vertailla, mikä auttaa löytämään itselle parhaiten sopivan tuotteen.

DIGITAALINEN TUOTEKOKEMUS

teleoperaattoreilla ja kuluttajatuotevalmistajilla oli paras digitaalinen tuotekokemus. kaikista yrityksistä parhaaksi nousi

nokia, jonka digitaalinen tuotekokemus oli ver taansa vailla erityisesti laadukkaan sisällön ja hyvän designin ansiosta.

Digitaalinen tuotekokemus keskittyi arvioimaan yrityksen verkkosivuston toiminnallisuutta, designia ja sisältöä erityisesti tuote- ja brändikokemuksen näkökulmasta.

Osa-alueet:

• toimivuus• sisältö• Design


DIGITAALINEN TUOTEKOKEMUStop 10 yritykset

1 Nokia 9+

2 Helsingin Sanomat 9

3 Elisa 9-

4 St1 8½

5 Danske Bank 8½

6 Fiskars 8½

7 Nordea 8½

8 Etuovi.com 8½

9 Sokos 8+

10 Finnair 8+

DIGITAALINEN TUOTEKOKEMUStoimialat

8+

8-4½

Teleoperaattorit

Kuluttajatuotteet

Media

Pankki

Rakennus

Ruoka

Vähittäiskauppa

Matkailu

Polttoainekauppa

Vakuutus

Metsäteollisuus

Energia

Vedonlyönti

Konepaja

B2C Keskiarvo

B2B Keskiarvo

NOKIA

Nokia tarjoaa monipuolista ja innostavaa informaatiota tuot-teistaan hyvin suunnitelluilla verkkosivuillaan. vertailutyökalun avulla asiakkaat pystyvät helposti valitsemaan itselleen sopivim-man tuotteen. sivuilla saa tuotteiden ominaisuuksista hyvin tark-kaa informaatiota ja tuotteista on esillä myös tarkkoja kuvia eri kuvakulmista.

ABC

ABC:llä on sivuillaan esimerkillinen kar ttahaku, joka näyttää automaattisesti lähimmän huoltoaseman ja etäisyyden sinne. suurimmalla osalla yrityksistä karttahaku ei hae automaattisesti käyttäjän sijaintia, vaan se on valittava tai kirjoitettava itse. työkalu on hyvä esimerkki siitä, miten teknologialla voidaan parantaa asi-akkaan käyttökokemusta.

ONNISTUJIA

8+8+8+8+8

8-8-8-

7½7+7+7+

7

6+


varsinkin vähittäiskaupan sekä vedonlyönti ja rahapelit toimialo-jen yritykset ovat ulkomaisen kilpailun kirittäminä kehittäneet viime vuosina aktiivisesti verkkokauppojaan. Nälkä kehittää ei kuitenkaan voi olla tyydytetty vielä: vaikka vähittäiskauppa pärjä-sikin suomalaisessa toimialavertailussa hyvin, on sillä vielä paljon kirittävää suuriin ulkomaisiin verkkokauppiaihin kuten Amazo-niin tai Zalandoon nähden. Vakuutusyhtiöistä erityisesti If oli sel-västi panostanut hyvin toimivaan verkkokauppaan.

Kokonaisuudessa hyvin menestyneillä teleoperaattoreilla on parantamisen varaa erityisesti verkkokaupassa. Esimerkiksi ope-raattoreista ainoastaan Elisalla on toimiva ostoskori, joka seuraa kävijää sivuilla, vaikka ostoprosessi välillä katkeaisikin.

Vähittäiskaupan toimijoista päivittäistavarakaupan toimijat olivat selkeästi käyttötavaraa heikompia. Ruoan verkkokaupat hävisivät käyttötavaran verkkokaupoille ja ruokateollisuuden toimijat kulu-tustavaravalmistajille. Logistisesti käyttötavaraa haastavampi päi-vittäistavara onkin selvästi vasta lähtökuopissaan verkkokaupassa.

b2b puolella erityisesti palveluliiketoimintaansa kasvattaneet konepaja yritykset ovat alkaneet aktivoitua verkkokaupassa ja valjastaneet verkkosivustonsa tukemaan asiakkaittensa monimut-kaisia ostoprosesseja sekä luomaan liidejä. Esimerkiksi Kone tar-josi asiakkailleen sivuillaan monipuolisia suunnittelutyökaluja ja -oppaita.

VERKKOKAUPPA

toimialoista vedonlyönti, vakuutus ja vähittäiskauppa olivat parhaita verkkokaupassa. parhaita verkkokauppoja yhdisti

selkeät asiakkaita toimimaan ajavat viestit ja helppokäyttöisyys. kaikista yrityksistä parhaimman arvosanan sai prisma uuden

verkkokauppansa ansiosta.

Verkkokauppa keskittyi arvioimaan yrityksen kykyä myydä sähköisissä kanavissa erityisesti tuotteiden esittelyn, ostoprosessin toimivuuden sekä myynnin tuen näkökulmista.

Osa-alueet:

• tuotteiden esittely• ostoprosessi• myynnin tuki


VERKKOKAUPPAtop 10 yritykset

1 Prisma 8½

2 Verkkokauppa.com 8½

3 Sokos 8½

4 If 8+

5 Alepa 8

6 Veikkaus 8

7 St1 8

8 Elisa 8-

9 Kone 8-

10 Anttila 7½

VERKKOKAUPPAtoimialat

8-8-

7-7

6+6+

6+6

6-

6-6-

5½5+

5-

44

Vakuutus

Vähittäiskauppa

Matkailu

Vedonlyönti

Teleoperaattorit

Konepaja

Kuluttajatuotteet

Media

Metsäteollisuus

Rakennus

Polttoainekauppa

Energia

Pankki

Ruoka

B2C keskiarvo

B2B keskiarvo

PRISMA

S-ryhmän Sokoksella ja Prismalla on verkkokaupoissaan erit-täin hyvin toimiva asiakaspalveluchat, jonka avulla asiakkaat voi-vat kysyä apua ostamiseen ja tuotteiden valintaan. asiakaspalvelu ottaa myös itse yhteyttä asiakkaisiin perustuen heidän katsele-miin tuotteisiinsa.

VERKKOKAUPPA.COM

Verkkokauppa.com esittelee tuotteet selkeästi ja tarjoaa paljon ostopäätöksen syntymistä helpottavaa tietoa tuotteista aina tek-nisistä tiedoista arvosteluihin ja tukitietoihin. tuotteen ja toimi-tuksen hinta esitetään selkeästi aikaisessa vaiheessa ja asiakkaalle tarjotaan reaaliaikainen varastosaldo sekä keskusvarastolta että eri myymälöistä. sen lisäksi verkkokauppa.com tarjoaa erittäin kattavat maksu- ja toimitusvaihtoehdot.

ONNISTUJIA


veikkauksen, Helsingin Sanomien ja teleoperaattoreiden verkkop-rofiileissa asiakkaat pystyvät hoitamaan erittäin laajasti asiakaspal-veluun kuuluvia asioita nopeasti. Pankit puolestaan olivat vahvoja asiakashallinnassa verkkopankkiensa myötä, mutta kokonaisver-tailussa ne eivät pärjänneet, sillä pankeista ainoastaan Nordea lähetti kohdistettuja uutiskirjeitä potentiaalisille asiakkailleen. Vakuutusyhtiöiden huono menestys asiakashallinnassa oli yllät-tävää, sillä yhtiöt saavat valtavan määrän asiakaspalvelukontak-teja ihmisten soittaessa vahinkoilmoituksia. Jokainen tällainen kontakti olisi hyvä mahdollisuus yllättää asiakas positiivisesti tai ristiinmyydä muita vakuutustuotteita. Vahinkoilmoitusten käsit-tely voisi myös olla verkon välityksellä kustannustehokkaampaa ja asiakkaalle helpompaa.

Monilta tutkimukseen osallistuneilta yrityksiltä puuttui uutiskir-jepalvelu, tai se oli piilotettu sivuille niin hyvin, ettei sitä löytänyt helposti. Osa yrityksistä, kuten esimerkiksi Nokian Renkaat, eivät lähettäneet yhtään uutiskirjettä tai mainosta koko tarkasteluaika-na, vaikka kotisivuilla kehotettiin tilaamaan uutiskirje.

Monilla toimialoilla, kuten esimerkiksi energia- ja vakuutusyhti-öillä, on vielä paljon mahdollisuuksia sähköisessä asiakkuuksien hallinnassa. Esimerkiksi uutiskirjeiden lähettäminen sähköpos-tilla on erittäin kustannustehokas tapa markkinoida kohdistetus-ti, joten onkin erikoista, etteivät suomalaiset yritykset käytä tätä mahdollisuutta laajemmin hyväksi.

ASIAKKUUS

vedonlyönti ja teleoperaattorit olivat myös asiakashallinnassa erittäin vahvoja. kaikki asiakashallinnassa hyvin menestyneet yritykset ohjasivat asiakkaitaan hoitamaan asiakaspalveluun

liittyviä asioita kustannustehokkaasti verkon välityksellä esimerkiksi usein kysytyillä kysymyksillä ja sähköpostipalveluilla.

parhaiten asiakkuuksia hoitavia yrityksiä yhdisti toimivat asiakasprofiilit, joista omia tilauksia

ja tietoja pystyy hallitsemaan.

Asiakkuus arvioi yrityksen tehokkuutta ylläpitää ja laajentaa asiakkuuksia sähköisissä kanavissa erityisesti asiakaspalvelun, ristiinmyynnin, osallistamisen ja personoinnin suhteen.

Osa-alueet:

• asiakaspalvelu• asiakkuuden hallinta

ja ristiinmyynti• osallistuminen• personointi


ASIAKKUUStop 10 yritykset

1 Veikkaus 8-

2 RAY 8-

3 Helsingin Sanomat 8-

4 Valio 7½

5 DNA 7½

6 Nokia 7+

7 Fiskars 7+

8 TeliaSonera 7+

9 Anttila 7

10 Finnair 7

ASIAKKUUStoimialat

8-

7-7

6½6½6½

6+6+

5+

5½

5½5½

5

6

5-4½

Vedonlyönti

Teleoperaattorit

Kuluttajatuotteet

Ruoka

Vähittäiskauppa

Matkailu

Metsäteollisuus

Pankki

Media

Energia

Vakuutus

Polttoainekauppa

Rakennus

Konepaja

B2C keskiarvo

B2B keskiarvo

HELSINGIN SANOMAT

Helsingin Sanomilla on esimerkillinen asiakaspalvelu, joka mah-dollistaa tärkeimpien toimenpiteiden tekemisen hyvin näppärästi verkossa. kirjautumiseen ei tarvita monimutkaista verkkopankki-kirjautumista tai erillistä tunnusta ja salasanaa. asiakaspalvelusi-vustoa myös käytetään aktiivisesti ylös- ja ristiinmyyntiin.

VEIKKAUS

Veikkaus kerää asiakkaistaan relevanttia tietoa ja personoi asiakaskokemusta sekä viestintää sen perusteella aktiivisesti. asiakkaille tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet valita, millaista viestintää he haluavat, antaen veikkaukselle hyvän syyn ylläpitää jatkuvaa dialogia heidän kanssaan. asiakkaita myös houkutellaan käymään veikkauksen palveluissa säännöllisesti viikottaisten kan-ta-asiakasetujen avulla.

ONNISTUJIA


yritykset, joilla oli mobiilisivut tai -sovellus, olivat usein tehneet ne hyvin ja saivat hyvän arvosanan arvioinnista: kategoriassa oli-kin enemmän kiitettäviä arvosanoja kuin missään muussa. Samaan aikaan kuitenkin suurin osa tutkimuksessa olleista yrityksistä oli vielä lasten kengissä mobiilipresenssin suhteen.

Mediayritykset olivat odotetusti vahvoja mobiilissa. Kaikilla tut-kimuksessa mukana olleilla lehdillä on sekä hyvin toimivat mobii-lioptimoidut sivut että hyviä mobiilisovelluksia. Myös kaikilla tutkimuksen pankeilla on hyvin toimivat mobiilisovellukset, jotka ovat ladattavissa kaikille suurimmille mobiilialustoille. Toimiala-na pankit kuitenkin jäävät kärjestä, sillä ainoastaan Nordealla on mobiilioptimoidut verkkosivut.

Huomattavaa oli, että monilla muuten digitaalisesti vahvoilla yri-tyksillä ei ollut lainkaan mobiilioptimoituja sivuja tai sivut toimi-vat huonosti. Esimerkiksi mobiilioperaattorit Elisa ja dna eivät olleet optimoineet sivujaan mobiiliin millään tavalla ja Finnairin mobiilisivut olivat hyvin vajavaiset.

Mobiilikehitys on kuitenkin vielä varsin alkutekijöissään Suomes-sa. Esimerkiksi mobiiliverkkokauppoja oli vain harvalla tutkimuk-sen yrityksistä, eikä esimerkiksi suomalaisen verkkokaupan pio-neerilla Verkkokauppa.comilla ole mobiiliverkkokauppaa. Tulokset vahvistavat kuvaa suomalaisyritysten varovaisuudesta digitaalisten kanavien hyödyntämisessä. Mobiilissa erityisesti suomalaisia yri-tyksiä tuntuu vieläkin vaivaavan ”WAP-krapula” – aivan turhaan.

MOBIILI

vedonlyönti, matkailu ja media saivat parhaat arvosanat mobiilissa. menestyjiä yhdisti mobiilioptimoidut verkkosivut tai oma mobiilisovellus. tutkimuksessa yllätti, kuinka monelta isolta suomalaisyritykseltä puuttuu vielä mobiilisivut, vaikka

mobiili internet-käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti.

Mobiili arvioi yrityksen kykyä hyödyntää mobiileja kanavia liiketoimintansa tukena erityisesti mobiilisivujen ja applikaatioiden käyttöä.

Osa-alueet:

• mobiilisivut• mobiilisovellukset


MOBIILItop 10 yritykset

1 Helsingin Sanomat 9+

2 Nokia 9

3 Nordea 9

4 Kauppalehti 9-

5 TeliaSonera 9-

6 Veikkaus 9-

7 VR 9-

8 Ilta-Sanomat 8+

9 Yle 8+

10 Iltalehti 8

MOBIILItoimialat

88

7+7

7-6½

66-6-

5-5½

6+

444

4+

Media

Matkailu

Pankki

Teleoperaattorit

Vedonlyönti

Kuluttajatuotteet

Polttoainekauppa

Vähittäiskauppa

Vakuutus

Ruoka

Konepaja

Rakennus

Energia

Metsäteollisuus

B2C keskiarvo

B2B keskiarvo

VR

VR:n mobiiliverkkokauppa on erittäin yksinkertainen ja helppo-käyttöinen. se on hyvä esimerkki siitä, että pienen tilan vuoksi mobiilissa kaiken pitää olla pelkistettyä ja helppoa. vaikka vr on saanut sähköisistä palveluistaan kyseenalaista julkisuutta, ovat he tehneet monia edistyksellisiä asioita mobiilissa.

SONERA

Soneran mobiilisivut ovat pelkistetyt ja selkeät. sivustolta löytyy kätevästi karttahaku, jolla on erittäin helppo löytää lähin sone-ran liike omaan sijaintiin perustuen. karttahaku on mobiilisivuilla keskeinen toiminto, sillä ihmiset etsivät kännykällä usein liikkeellä ollessaan yritysten yhteystietoja. kuten soneran esimerkki osoit-taa, mobiilikokemusta voidaan parantaa käyttämällä hyväksi asi-akkaan sijaintitietoja.

ONNISTUJIA


sosiaalinen media on kasvanut hypestä oikeaksi liiketoimintaa tukevaksi kanavaksi. Nokian saama lähes täysi kymppi sosiaalisesta mediasta on tutkimuksen paras yksittäinen arvosana yhdellekään yritykselle läpi kategorioiden.

Osa-alueen vahvimmat yritykset käyttivät sosiaalista mediaa laa-jasti eri tarkoituksiin kuten asiakaspalveluun, markkinointiin ja eri sidosryhmille tiedottamiseen. Nokialla oli odotetusti suomalaisis-ta yrityksistä ylivoimaisesti eniten seuraajia sekä Facebookissa että Twitterissä. Lisäksi sen videoita oli YouTubessa katsottu selvästi muita vertailussa mukana olleita yrityksiä enemmän.

Etenkin vahvat kuluttajabrändiyritykset ottavat sosiaalisesta mediasta hyödyn irti hyvin. Näiden yritysten on mielenkiintoisten tuotteiden vuoksi huomattavasti helpompaa saada huomiota kuin esimerkiksi perushyödykkeitä tarjoavien sähköyhtiöiden. Toisaal-ta esimerkiksi teleoperaattorit ovat saaneet sosiaalisessa mediassa erittäin paljon seuraajia huolimatta siitä, että heidän tuotteensa ovat luonteeltaan yleishyödykkeitä.

Moni tutkimukseen osallistunut yritys käytti sosiaalista mediaa esimerkillisesti asiakaspalvelukanavana. Edistyneimmät yrityk-set asiakaspalvelussa sosiaalisessa mediassa olivat Finnair, Sonera, dna ja Nokia, jotka jopa ohjasivat kävijöitä asiakaspalvelusivuiltaan sosiaaliseen mediaan. Tämä tuottaa yrityksille kustannussäästöjä, koska useiden käyttäjien ongelma voidaan ratkaista sosiaalisessa mediassa kerralla.

b2b-yritykset eivät vielä ole valjastaneet sosiaalisia medioita liike-toimintansa tueksi, vaikka heidänkin asiakkaansa niitä käyttävät.

SOSIAALINEN MEDIA

kuluttajatuoteyritykset olivat tutkimuksen parhaita sosiaalisessa mediassa etenkin nokian ja Fiskarsin myötä. nokia ja Fiskars olivat ainoita yrityksiä, jotka olivat läsnä jokaisessa tutkimuksessa mukana olleessa sosiaalisessa

mediassa (Facebook,twitter,youtube, google+, pinterest ja tumblr) ja bloggasivat aktiivisesti. nokia sai sosiaalisesta

mediasta harvinaisen kiitettävän arvosanan.

Sosiaalinen media keskittyi arvioimaan yrityksen aktiivisuutta ja toiminnan strategisuutta relevanteissa sosiaalisissa medioissa sekä yrityksen omilla sivustoilla.

Osa-alueet:

• Facebook• twitter• youtube• muut sosiaaliset mediat


SOSIAALINEN MEDIAtop 10 yritykset

1 Nokia 10-

2 Yle 9

3 Fiskars 9-

4 Fazer 8½

5 Valio 8+

6 TeliaSonera 8

7 Finnair 8

8 Helsingin Sanomat 8-

9 DNA 7½

10 Veikkaus 7½

SOSIAALINEN MEDIAtoimialat

8+7½7½

7+7+

6+6+

6+

5½

66

6-5+5+

6½4½

Kuluttajatuotteet

Teleoperaattorit

Ruoka

Matkailu

Media

Energia

Vähittäiskauppa

Pankki

Vedonlyönti

Metsäteollisuus

Konepaja

Vakuutus

Polttoainekauppa

Rakennus

B2C keskiarvo

B2B keskiarvo

NOKIA

Pelkän mainostamisen lisäksi nokia käyttää Facebook sivus-toaan laajalti mm. antaakseen seuraajilleen hyödyllisiä vinkkejä. näiden vinkkien avulla asiakkaat saavat tuotteistaan enemmän irti ja kokevat Facebook-sivun seuraamisen hyödylliseksi. kaikkia eniten tykkäyksiä saaneita Facebook-sivuja yhdisti käyttäjälle mie-lenkiintoinen ja hyödyllinen sisältö.

FINNAIR

Finnair ohjaa asiakaspalveluaan twitteriin. sosiaalinen media on oiva asiakaspalvelun työväline, sillä asiakaspalveluhenkilöiden vastatessa kysymyksiin avoimelle seinälle pystyvät myös muut asiakkaat mahdollisesti selvittämään ongelmansa jo annettujen vastausten avulla. twitter on myös todettu tehokkaaksi kriisivies-tinnän kanavaksi matkailualalla mm. euroopan matkustajaliiken-teen sekoittaneen vuoden 2010 tulivuorenpurkauksen aikana.

ONNISTUJIA


01 OSTETUN MEDIAN KÄYTTÖ

03 MAKSUTAVAT

07 SÄHKÖPOSTI JA SMS-MARKKINOINTI

05 B2B VERKKOKAUPPA


09 MOBIILIOPTIMOIDUT SIVUT

08 SOSIAALISEN MEDIAN KANAVAT

04 B2C VERKKOKAUPPA

02 TUOTTEIDEN ESITTELY

Tuotevertailu

360-asteen kuvatuotteesta

Tuotevideot

Tuotearvostelut

Verkkopankki

Lasku

Luottokortti

Postiennakko

Sähköposti olemassa oleville asiakkaille

SMS olemassa oleville asiakkaille

Sähköposti potentiaalisille asiakkaille

Kehoitus ostaa (CALL-TO-ACTION)

Soittopyyntölomake

Suunnittelutyökalut

Reaaliaikainen chat

Osto rekisteröi- tymättä

Ristiinmyynti

Varastosaldon näyttäminen

Reaaliaikainen myyntiä tukeva chat

73% 57%

60% 26%

57%

42%

20%

18%

21% 24%

19% 20%

73%

83%

60%

52%

21%

52%

19%

86% 83%

69%100%

71% 77%

63%83%

43% 75%

60%

79%

25%

0% 6%

46%6%

33%

Puhelinnumero näkyy verkossa

Sähköpostiosoite näkyy verkossa

Usein kysytyt kysymykset

Takaisinsoittopalvelu

Relevantti haku- konemainonta

Näyttömainonta päämedioissa

Uudelleenmark- kinointi

Kumppanuus- markkinointi

AVAINLÖYDÖKSIÄ

valtaosa tutkituista yrityksistä on saanut digikanavien perusasiat kohtuulliseen kuntoon. edistyneemmät

parhaat käytännöt kansainvälisiltä toimijoilta ovat käytössä kuitenkin vain harvoilla.

prosenttiosuudet kertovat kuinka suuri osa tutkituista yrityksistä täyttää parhaan käytännön. prosenttiosuudet on laskettu niistä yrityksistä, joille aihe on relevantti.

Mobiilioptimoidut sivut

iOS sovellus

Android-sovellus

Windows Phone -sovellus


TOIMIALAT

B2Cseuraavaksi tarkastelemme

digimenestystä toimialoittain

B2C toim ial at Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus26

B2C TOIMIALAT JÄRJESTYKSESSÄ

B2C-toimialojen menestys tutkimuksessa b2b-toimialoihin verrattuna oli odotettua: b2c-yritykset ovat ymmärtäneet digi-taalisten kanavien merkityksen omalle liiketoiminnalleen b2b-yrityksiä nopeammin.

b2c-toimialoista parhaiten menestyivät sellaiset toimialat, joil-la kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut nopeimmin tai joihin kansainvälinen kilpailu on kohdistunut voimakkaimmin. Samoin digitaalisesti menestyneitä toimialoja yhdistää pyrki-mys ajaa myynti verkkoon: verkkokaupassa mukana olevat yri-tykset ovat keskimäärin myös muuten digitaalisesti hyviä.

Kuluttajien odotus matkailuyritysten sähköisistä palveluista muodostuu kansainvälisten lentoyhtiöiden ja palveluntarjo-ajien palveluista, johon suomalaiset ovat vastanneet hyvin. Teknologisesti edistyneet teleoperaattorit loistivat digitaalisen markkinoinnin ja tuotekokemuksen alueilla, kun taas kansain-välisesti kilpailevat kuluttajatuotebrändit olivat vahvoja sosi-aalisen median hyödyntämisessä. Samoin median digitaalinen murros näkyy yritysten suhteellisena edistyneisyytenä.

Sähköisen asioinnin edelläkävijöinä historiallisesti pidetyt pankit ovat myös tippuneet kehityksestä 2000-luvun alun jäl-keen: kehityksen käsijarru olisikin jo aika poistaa.

b2c-toimialojen hännille jäivät energiayhtiöt, polttoainekaup-piaat ja ruokateollisuus. Niitä kaikkia yhdistää alhainen verk-kokaupan kehitys toimialalla.

B2C-YRITYKSETtop 5


2 TeliaSonera 8-

3 Finnair 8-

4 Veikkaus 7½

5 Elisa 7½

B2C - YHTEENVETO

B2C-toimialat menestyivät B2B-toimialoja paremmin erityisesti teleoperaattoreiden ja matkailualan yritysten

johdolla. parhaimmatkin toimialat saivat tosin tyytyä tyydyttävään kouluarvosanaan 7+ kokonaisarviossa. keskiarvo B2C-toimialojen keskuudessa jäi kohtalaiseen arvosanaan 6½

ja tehtävää digitaalisten kanavien kehityksessä riittää.

7+

77

7-7-7-

6+6

6-

6-5½

Teleoperaattorit

Matkailu

Vedonlyönti

Vähittäiskauppa

Kuluttajatuotteet

Media

Vakuutus

Pankit

Ruokateollisuus

Polttoainekauppa

Energia

B2C Keskiarvo

7+

6½

27 B2C voit ta ja Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus

HS:N ARVIO ERI OSA-ALUEILLA

Helsingin sanomat sai tutkimuksessamme kaikista suomalaisyrityksistä parhaan arvosa-nan. Hyvästä kouluarvosanasta 8 on toki yhä kehitettävää kohti kiitettäviä numeroita.

Helsingin sanomat pärjäsi jokaisella osa-alueella suhteellisen hyvin, mutta loisti etenkin mobiilissa ja digitaalisessa tuotekokemuksessa. lisäksi se oli suomalaisittain vahva sähköisissä asiakkuuksissa.

Sanoma-konserni on kuluneet vuodet investoinut määrätietoisesti sähköisiin medioihin ja Helsingin sanomat on konsernin lippulaiva suomessa. tätä kautta Helsingin sanomien menestys tutkimuk-sessa oli myös odotettavissa: digitaaliset mediat kuten verkkolehti, verkkoportaali ja mobiililehti ovat printtilehden ohella nykyisin sen päätuotteita.

Helsingin sanomien liikevaihto digitaalisissa kanavissa muodostuu mainostilan myynnistä sekä digilehden tilauksista. Hs oli yksi ensim-mäisistä suomalaisista uutissisältönsä maksulliseksi muuttaneista uutissivustoista. lukijat voivat lukea hs.fi sivuilla viisi uutista ilmaiseksi viikossa, jonka jälkeen tulee vastaan maksumuuri.

B2C – VOITTAJA

Digitaalinen markkinointi

Digitaalinen tuotekokemus

Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

7

7+

8-

8-

9

9+

8


digitaalisessa markkinoinnissa ja tuotekokemuksessa teleope-raattorit saivat kaikista toimialoista parhaat pisteet. Telia-Sonera oli teleoperaattoreista paras voittaen niukasti Elisan vahvemman markkinoinnin ja mobiilipalveluiden ansiosta. Elisalla puolestaan oli toimialan paras verkkokauppa. dna oli teleoperaattoreiden vertailussa viimeinen erityisesti suurem-pia kilpailijoitaan selvästi heikomman verkkokaupan vuoksi. dna:n verkkokaupan käyttökokemus ei yltänyt kilpailijoiden tasolle, eikä ostaminen sieltä vastaa nykykuluttajien odotuk-sia. Teleoperaattoreiden toiminnasta näkee, että ne panostavat digitaalisiin kanaviin. Tämä nousee esiin hyvässä menestykses-sä toimialojen välisessä vertailussa.

Teleoperaattoreita vertaillaan usein asiakaspalvelun laadun ja nopeuden perusteella. Niille tärkeän ja kalliin asiakaspal-velun vuoksi toimialan yritysten on ollut luonnollista siirtää palveluitaan verkkoon, jossa asiakkaita pystytään palvelemaan huomattavasti perinteisiä kanavia kustannustehokkaammin. Teleoperaattoreiden asiakaspalvelu myös sopii hyvin verkkoon, sillä liittymien viat ja ongelmat ovat usein teknisiä vikoja, joi-ta pystytään korjaamaan etänä pelkän ilmoituksen perusteel-la. Laadukkaalla verkkoasiakaspalvelulla operaattorit voivat lyhentää perinteisten asiakaspalvelukanavien jonoja, parantaa asiakastyytyväisyyttä ja sitä kautta hankkia kilpailuetua kilpai-lijoihin nähden.

Tutkittujen näkökulmien lisäksi teleoperaattorit ovat yhtenä harvoista toimialoista myös pyrkineet kasvamaan ydinliiketoi-mintansa ulkopuolelle digitaalisesti. Esimerkiksi erilaiset säh-köiset viihde- ja hyötypalvelut ovat olleet kehityksen keskiössä.

TELEOPERAATTORIT

1 TeliaSonera 8-

2 Elisa 7½

3 DNA 7-

TELEOPERAATTORIT

teleoperaattorit menestyivät erittäin hyvin ver tailussa. toimialan parhaat, teliasonera ja elisa, olivat lähellä kärkeä myös kaikkien yritysten välisessä ver tailussa. operaattorit

olivat verkkokauppaa ja – hieman yllättäen – mobiilia lukuun ottamatta jokaisessa dimensiossa

parhaiden toimialojen joukossa.

TOIMIALAN ARVIO ERI OSA-ALUEILLA



Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

8

6+

7

7½

8+

7

7+


matkailualan yritykset olivat tasaisesti vahvoja jokaisella tut-kimuksen osa-alueella. Markkinoinnissa ja sosiaalisen median eri kanavissa matkailualan yritykset olivat erittäin aktiivisia ja molemmilla arvioiduilla toimialan yrityksillä mobiilipalvelut olivat hyviä. Esimerkiksi paljon negatiivista julkisuutta verkko-palveluistaan saaneen vr:n mobiiliverkkokauppa koettiin tutki-muksessa erittäin hyvin toimivaksi. Finnair oli vr:ää tasaisesti hieman parempi jokaisella osa-alueella paitsi mobiilissa, jossa vr oli verkkokauppansa ansiosta Finnairia parempi.

Molemmat tutkimuksessa mukana olleista matkailualan yri-tyksistä ovat ymmärtäneet hyvin digitaalisen kanavan tärke-yden. Sekä Finnair että vr ohjaavat myyntiään voimakkaasti verkkoon, mikä näkyy myös kokonaisuudessaan hyvänä verk-kopresenssinä. Matkalippujen myyminen sopiikin verkkoon erittäin hyvin, sillä varsinaista fyysistä tuotetta ei tarvitse toi-mittaa asiakkaille.

Sen lisäksi, että lippujen ostaminen verkosta on asiakkaille hel-pompaa, on se myös yrityksille edullisempaa. Esimerkiksi Fin-nair ei sivuillaan kerro fyysisistä toimipisteistä, joista sen lip-puja voisi ostaa, ohjatakseen asiakkaat ostamaan liput verkosta. Panostus digitaalisuuteen näkyy myös siinä, että vr ja Finnair olivat tutkituista yrityksistä niitä harvoja, jotka kertoivat vuo-sikertomuksissaan erikseen verkkokanaviensa myyntimääristä.

MATKAILU

1 Finnair 8-

2 VR 7

MATKAILU

matkailu ja erityisesti matkatoimistot ajautuivat verkon vetämään toimialamurrokseen jo 2000-luvun vaihteessa. matkailu oli vedonlyönnin ja rahapelien jälkeen vahvin

toimiala kokonaisarvosanalla mitattuna. matkailualan yritysten vahvuudet ovat erityisesti digitaalisessa markkinoinnissa,

sosiaalisessa mediassa ja mobiilissa.




Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

7½

6½

7

7+

8-

8

7+


vedonlyönti- ja rahapeliyritykset rahapeliyritykset Veikka-uksen johdolla ovat panostaneet voimakkaasti digikanaviin ja verkkomyyntiin. Tämä näkyy tasaisen vahvana osaamisena useimmilla eri tutkimuksen osa-alueilla.

Vedonlyönti- ja rahapeliyritykset loistivat erityisesti asiak-kuuksien hallinnassa saavuttaen tutkimuksen kärkipaikan. Yri-tykset tarjosivat muun muassa monipuolista ja nopeaa sähköis-tä asiakaspalvelua sekä lähestyivät asiakkaita monikanavaisesti.

Vaikka Veikkaus ja ray ovatkin Suomessa vahvoja tekijöitä vedonlyönnin ja rahapelien toimialalla, kohtaavat ne ulkomais-ten vedonlyönti- ja nettipeliyritysten myötä tiukkaa kilpailua verkossa. Tähän kilpailuun Veikkaus ja ray ovat vastanneet kehittämällä omia verkkopalveluitaan. Digitaalinen kanava onkin yksi molempien tärkeimmistä osa-alueista koko yrityk-sen strategiassa. Tämä näkyy mm. siinä, että Veikkaus ja ray raportoivat digitaalisesta toiminnastaan laajalti vuosikerto-muksessaan. Erityisesti Veikkauksen panostukset ovatkin tuot-taneet tulosta, sillä verkkopelikauppansa myötä se on noussut Suomen suurimmaksi verkkokauppiaaksi myynnillä mitattuna.

Vedonlyönti ja rahapelit toimialana jäi tutkimuksen häntäpää-hän sosiaalisen median käytössä, joten Veikkaukselle ja ray:lle jää vielä petrattavaa etenkin tällä saralla.

VEDONLYÖNTI JA RAHAPELIT

vedonlyönti ja rahapelit pärjäsivät tasaisen hyvin useilla eri osa-alueilla lukuun ottamatta sosiaalista mediaa. toimiala sai muita paremmat arvosanat erityisesti asiakkuuksien hallinnasta, jossa se oli tutkimuksen toimialoista paras.

VEDONLYÖNTI JA RAHAPELIT

1 Veikkaus 7½

2 RAY 6+




Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

7-

7-

6

8-

7+

7

7


suomalaista vähittäiskauppaa arvostellaan usein vähäisis-tä panostuksista digitaaliseen liiketoimintaan. Verkkokauppa.comin, Prisman ja Sokoksen hyvin toimivat verkkokaupat ovat kuitenkin hyviä esimerkkejä siitä, että myös suomalaiset toi-mijat ovat heränneet digiaikaan. Tämä herätys on kuitenkin ensisijaisesti keskittynyt vielä kulutustavaraan, jossa ulko-maisen kilpailun uhka on jo toteutunut – suomalaisiin käsiin pääosin keskittyneessä päivittäistavarassa kehitys on vielä alkutekijöissään.

Parhaimmillakin kulutustavaran verkkokaupoilla on vielä pal-jon kirittävää tutkimuksen parhaisiin nähden – ulkomaisista parhaista esimerkeistä puhumattakaan. Esimerkiksi verkko-kaupan osalta erittäin vahvalla Verkkokauppa.comilla ei ole toistaiseksi minkäänlaista mobiilipresenssiä ja heidän mark-kinointinsa pohjautuu lähes täysin perinteisiin medioihin. Sosiaalisen median hyödyntämisessä kauppa on myös jäljessä esimerkiksi kuluttajatuoteyrityksiä, eikä asiakkuuksien hoitoa ole vielä digitalisoitu erityisen vahvasti.

Päivittäistavarakauppojen heikot tulokset laskivat koko vähit-täiskaupan toimialan keskiarvoa. Yhtäällä ruoan verkkokauppa harvaan asutussa Suomessa on selkeästi kulutustavaraa vaike-ampaa ja toisaalta ruokakaupassa ei ole vielä koettu ulkomais-ten toimijoiden kilpailua samalla tavoin kuin kulutustavarassa. Pitkälti näiden syiden pohjalta päivittäistavarakauppa ei ole vielä investoinut käyttötavaran tavoin sähköisiin kanaviin.

VÄHITTÄISKAUPPA

vähittäiskauppa on 2000-luvulla käynyt läpi voimakasta digitaalista murrosta kärjistyen erityisesti ulkomaisten kulutustavaran verkkokauppiaiden läpimurtoon. tästä

seuranneiden kotimaisen kaupan panostusten johdosta vähittäiskauppa pärjäsi tutkimuksessa hyvin erityisesti verkkokaupan ja digitaalisen tuotekokemuksen osalta.

toimialan sisäisen ver tailun voitti prisma.

VÄHITTÄISKAUPPA

1 Prisma 7+

2 Sokos 7+

3 Anttila 7

4 Citymarket 7-

5 Verkkokauppa.com 7-

6 Alepa 6+

7 K-Market 6




Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

6½

6½

6+

6-

8-

8-

7


tavaroiden verkkokauppa on kehittynyt pitkälti kulutusta-varan vetämänä päivittäistavaran jäädessä selkeästi margi-naalisempaan rooliin. Kansainvälisesti tämä on tarkoittanut kuluttajatuoteyritysten – brändien omistajien – lisääntynyttä panostusta verkkoon niin markkinoinnin kuin myynnin näkö-kulmasta. Tutkimuksessamme suomalaisten kuluttajatuoteyri-tysten menestys jäi kuitenkin keskinkertaiseksi muodostaen pienoisen yllätyksen.

Verrattuna muihin toimialoihin kuluttajatuoteyrityksillä oli keskimäärin hyvät brändi- ja tuotesivustot sekä vahva läsnäolo sosiaalisissa medioissa. Nämä soveltuvatkin hyvin kuluttaja-tuoteyritysten brändinrakennukseen ja tuotepreferenssin vah-vistamiseen. Taktisemman ja myynnillisemmän markkinoin-nin osalta pisteet jäivät kuitenkin selvästi heikommiksi.

Suomalaiset kuluttajayritykset hyödyntävät vielä rajallisesti suoran kuluttajaverkkokaupan mahdollisuuksia. Tämä siitäkin huolimatta, että kansainvälisenä megatrendinä kuluttajatuote-yritysten parissa on osittain ohittaa nykyiset jakelijat ja kaup-piaat myymällä suoraan kuluttajille.

Kuluttajatuotteiden toimialan voittajaksi nousi Fiskars erityi-sesti verkkokaupan vetämänä. Oman verkkokauppansa sulke-nut Nokia taas loisti koko tutkimuksen parhailla brändisivuil-la sekä parhaalla sosiaalisen median käytöllä. Verkkokaupan kanssa Nokia olisi taistellut koko tutkimuksen kärkisijasta.

KULUTTAJATUOTTEET

suomalaiset kuluttajatuoteyritykset eivät vielä ole ottaneet digitaalisia kanavia osaksi ydintoimintaansa. Fiskars oli

arvioiduista toimialan yrityksistä paras yltäen myös kaikkien yritysten ver tailussa kymmenen parhaan joukkoon.

7-

KULUTTAJATUOTTEET

1 Fiskars 7+

2 Nokia 7

3 Nokian Renkaat 6+




Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

6+

8+

8+

6½

7-

6-


mediayritykset ovat olleet erittäin voimakkaan ja nopean mur-roksen kourissa jo useita vuosia. Korvatakseen perinteisissä kanavissa menetettyä liiketoimintaa mediayritysten on pitänyt löytää uusia tulonlähteitä digitaalisista kanavista. Tämä näkyy esimerkiksi mediatalojen suurena digipalveluiden määränä. Vaikka Sanoma ja Alma Media eivät ryhminä vertailuissa pääs-seet kärkisijoille, voi molempia pitää kokonaisuutena erittäin vahvoina digiosaajina. Molemmilla yrityksistä on portfolios-saan laaja kirjo erilaisia digitaalisia palveluita, jotka yhdessä muodostavat jo kymmeniä prosentteja yritysten liikevaihdosta.

Mediayritykset menestyivät osa-alueista erityisesti mobiilis-sa ja digitaalisessa tuotekokemuksessa. Mediayritysten verk-kosivut olivat läpi linjan selkeitä ja hyvin suunniteltuja, mikä näkyi hyvinä pisteinä digitaalisessa tuotekokemuksessa. Myös mobiilissa mediayritykset olivat vahvoja, sillä kaikki yritykset ovat vieneet sisältönsä vahvasti myös mobiililaitteisiin, joiden käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana. Suhteellisesti heikoiten mediayhtiöt menestyivät verkkokau-pan ja sähköisten asiakkuuksien alueilla. Maksulliset kuluttaja-sisällöt ovat vielä kehitysvaiheessa verrattuna esimerkiksi mat-kailualan palvelumyyntiin. Asiakkuuksien sähköisessä hoidossa medialla on myös myös opittavaa esimerkiksi vedonlyönnistä ja rahapeleistä.

Toimialan voittaja Helsingin Sanomat sai kaikista tutkimuk-seen osallistuneista yrityksistä korkeimmat pisteet olemalla jokaisella osa-alueella erittäin vahva. Sanoma sai kokonaisuu-tena Alma Mediaa hieman paremmat pisteet, mikä selittyy pääasiassa Sanoman paremmilla tuloksilla digitaalisessa mark-kinoinnissa.

MEDIA

kuluneen vuoden aikana mediayhtiöt ovat olleet otsikoissa, kun perinteisistä medioista, kuten printistä, on jouduttu

leikkaamaan vahvasti liiketoiminnan siir tyessä entistä vahvemmin verkkoon. mediayritykset pärjäsivät tutkimuksessa

hyvin erityisesti digitaalisen tuotekokemuksen ja mobiilin vetämänä. toimialan parhaan arvosanan sai Helsingin sanomat,

joka oli samalla myös koko tutkimuksen paras yritys.

7-

MEDIA


2 Kauppalehti 7-

3 YLE 7-

4 Ilta-Sanomat 6½

5 Iltalehti 6½

6 Nelonen 6+

7 Etuovi.com 6+




Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

6+

6

8

5½

7+

8+


arvioiduilla vakuutusyhtiöillä on keskimäärin erittäin hyvin toimivat verkkokaupat, joista asiakkaat voivat ostaa lähes kaik-kia tarjottuja vakuutustuotteita. Eri vakuutusten vertailu ja ostaminen on hyvien ostoskorien myötä tehty helpoksi. Verk-kokaupat olivat myös vahvoja ajamaan asiakkaita ostosproses-sin läpi kohti ostopäätöstä.

Sähköinen asiakkuuksien hallinta oli yllättäen vakuutusyhti-öillä heikossa tilassa. Paremmin digitalisoidulla asiakkuuksien hoitamisella vakuutusyhtiöt voisivat paitsi säästää asiakaspalve-lukustannuksissaan myös kasvattaa myyntiään ristiin- ja ylös-myymällä nykyasiakkailleen entistä tehokkaammin. Vakuu-tusyhtiöillä olisi myös opittavaa muilta toimialoilta sosiaalisen median ja mobiilin suhteen.

Suomen suurimpien vakuutusyhtiöiden digiosaamisessa oli tutkimuksemme mukaan suuria eroja. If oli tutkimuksessa selkeästi Pohjolaa vahvempi voittaen Pohjolan kaikissa muissa arviointikategorioissa paitsi sosiaalisessa mediassa. Vahvimmin ero tuli esiin markkinoinnissa.

VAKUUTUS

suomalaiset vakuutusyhtiöt jäivät toimialaver tailussa keskikastiin. toimialan voittajaksi nousi selkeästi if hyvän

verkkokauppansa ja digitaalisen markkinointinsa ansiosta sijoittuen myös korkealle kaikkien ver tailtujen yritysten

joukossa.

VAKUUTUS

1 If 7+

2 Pohjola 6




Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

8-

5½

5½

5½

7½

7

7-


pankkien tuloksia on syytä vertailla tutkimuksen muihin toi-mialoihin nähden erittäin varovasti. Huonoista kokonaispis-teistä huolimatta pankit ovat ymmärtäneet digitaalisen kehi-tyksen tärkeyden jo pitkään. Kaikissa tutkimuksen pankeissa fyysisiä toimipisteitä on karsittu ja palvelua siirretty verkkoon, mikä on keventänyt pankkien kustannusrakennetta tuntuvas-ti. Asiakkaiden ohjaamisessa verkkoon pankit ovat kuitenkin menettäneet tärkeän mahdollisuuden ylös- ja ristiinmyydä tuotteitaan. Siinä missä pankit perinteisesti ovat käyttäneet konttoreiden asiakaskäyntejä esimerkiksi sijoitus- ja vakuutus-tuotteiden myyntiin, ei sama ajatusmalli ole siirtynyt verkkoon, vaikka se olisi teknisesti mahdollista. Eri pankkien strategiois-sa on myös eroja. Siinä missä op:n strategia painottaa kattavaa konttoriverkostoa, Nordea ja Danske Bank pyrkivät lakkautta-maan konttoreitaan ja siirtämään palveluita verkkoon. Pan-keista jokainen kuitenkin korostaa strategiassaan digitaalisen kanavan tärkeyttä.

Toimialan voittajaksi selviytyi Nordea, joka oli tasaisen hyvä tutkimuksen jokaisella dimensiolla. Nordea olisi sijoittunut tutkimuksen kaikista yrityksistä kuudenneksi mikäli verkko-kauppa olisi jätetty huomioimatta. Myös op ja Danske Bank olivat tasaisen vahvoja heti Nordean perässä. Kaikki tutkimuk-sen kolme pankkia saivat mobiiliverkkopankkien myötä muita toimialoja paremman arvosanan mobiilissa. Pankit ovat vahvo-ja myös digitaalisessa tuotekokemuksessa ja asiakkuudenhal-linnassa. Esimerkiksi Danske Bankin usein kysytyt kysymyk-set –osio auttaa kuluttajia löytämään vastauksen ongelmiinsa suoraan verkkosivuilta.

PANKIT

pankkeja on totuttu pitämään digitalisoitumisen mallioppilaina, mutta erityisesti uusasiakashankinnan ja ristiin- ja lisämyynnin alueilla kehitys on jäänyt polkemaan paikallaan. verkkokauppaa

lukuun ottamatta pankit ovat kuitenkin digitaalisesti kehittyneitä ja toimiala menestyikin melko hyvin tutkimuksen

muilla dimensioilla

PANKIT

1 Nordea 7-

2 Danske Bank 6

3 OP 6




Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

6+

4

7+

6+

8+

6½

6+


ruokateollisuus on herännyt digitaalisiin kanaviin brändi- ja tuoteviestintä edellä niin omilla sivustoillaan kuin sosiaalisissa medioissa. Näillä osa-alueilla ruokateollisuus on lähes samassa kehitysasteessa kuin kuluttajatuoteyritykset. Jokaisella tutki-tuista yrityksistä oli vahvat ja hyvin toimivat verkko- ja mobii-lisivustot, jotka vahvistivat brändi- ja tuotekuvaa.

Päivittäistavarakaupan jääminen jälkeen verkkokaupan kehi-tyksessä heijastuu myös ruokateollisuuden toimijoihin. Verk-kokauppaan tyypillisesti liittyvät digitaalinen markkinointi – ja erityisesti taktinen digitaalinen markkinointi – sekä säh-köinen asiakkuuksien hallinta ovat vielä suhteellisen heikoissa kantimissa ruokateollisuuden toimijoilla. Kuluttajatuoteyrityk-sistä tuttua suoraa verkkokauppaa kuluttajille ruokateollisuu-den toimijat eivät Fazeria lukuunottamatta tee lainkaan.

Toimialan voittaja Valio erottautui sisältömarkkinointiin poh-jautuvalla vahvalla asiakkaiden sitouttamisella ja osallistami-sella omien verkkosivustojensa sekä sosiaalisen median kautta. Omilla vahvuusalueillaan Valio sijoittui korkealle myös kaik-kien yritysten välisessä vertailussa ollen muun muassa sosiaali-sessa mediassa viiden parhaan yrityksen joukossa.

RUOKATEOLLISUUS

ruokateollisuus jäi toimialana arvioinnissa verrattain heikoksi kaksijakoisuutensa vuoksi: brändi- ja tuoteviestinnässä

oltiin vahvoja, mutta taktisessa markkinoinnissa ja kaupassa heikoilla. Heikkouksia selittää pitkälti suomen keskittynyt päivittäistavarakauppa ja sen hidas siir tyminen verkkoon.

RUOKATEOLLISUUS

1 Valio 6½

2 Fazer 6+

3 HKScan 5+




Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

4

6½

7½

5½

8

6-

6


polttoainekaupassa digitaalisten palveluiden mahdollisuudet on koettu rajallisiksi, sillä asiakkaiden on käytävä fyysisissä toi-mipisteissä tankkaamassa. Tämä itsessään on hieman rajoittu-nutta, sillä verkkokauppa on vain yksi alue, jossa liiketoimintaa voidaan kehittää sähköisten kanavien avulla.

Tämä ajattelu näkyy huoltoasemayritysten verkkopresenssissä, joka oli muihin toimialoihin verrattuna heikko. Vaikka verkko ei olekaan huoltoasemayrityksille tärkein kanava, on yrityksillä paljon käyttämättä jätettyjä mahdollisuuksia verkossa. Esimer-kiksi digitaalista markkinointia, sosiaalista mediaa ja mobiilia voisi hyödyntää polttoainekaupassa huomattavasti nykyistä paremmin. Löytyykö toista toimialaa, jolle aina mukana oleva kännykkä soveltuisi luontevammin?

Toimialan yritykset pärjäsivät erityisen heikosti sosiaalisessa mediassa, sillä kaikilla yrityksillä oli vain passiivinen Facebook-sivu, eikä muilla kuin Neste Oililla ollut muita sosiaalisen median sivuja ollenkaan. Myöskään digitaalista markkinointia toimialan yritykset eivät hyödyntäneet, vaikka se olisi toimi-alalle täysin relevanttia.

Toimialan kärkiyritykseksi noussut St1 tarjoaa hyvän esimer-kin siitä, miten polttoainekauppias voi hyödyntää digitaalisia kanavia. St1 käyttää verkkosivujaan hienosti hyödyksi brändi-mielikuvan rakentamisessa sekä hyödyntää verkkosivujaan esi-merkillisesti informoimalla asiakkaitaan erinomaisesti asemien sijainnista ja palveluista. St1:llä on myös verkkokauppaa: heiltä on mahdollista tilata lämmitysöljyä verkosta.

POLTTOAINEKAUPPA

polttoainekauppa toimialana on kehittänyt hitaasti sähköisiä kanaviaan. toimiala menestyi ver tailussa keskimäärin heikosti ja polttoainekauppa pärjäsi muille toimialoille vain digitaalisen

tuotekokemuksen osalta.

POLTTOAINEKAUPPA

1 St1 6½

2 Neste Oil 6-

3 ABC 5+




Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

5

6

5½

5+

5+

8-

6-


energiayhtiöt jäivät tutkimuksen hännille hyödyntäen hei-kosti digitaalisten kanavien heille tarjoamia mahdollisuuksia. Verkko esimerkiksi tarjoaisi energiayhtiöille oivan kanavan asi-akkuuksien hallintaan ja kehitykseen teleoperaattorien tavoin.

Sähköyhtiöiden myymät palvelut ovat luonteeltaan perushyö-dykkeitä, joissa brändi ei ole kuluttajille keskeisessä asemassa. Tämän takia brändinäkyvyydellä internetissä ei ole yrityksille suurta merkitystä. Molemmilla yrityksistä on kuitenkin valta-va määrä kuluttaja- ja yritysasiakkaita, joita ne voisivat hallita kustannustehokkaasti verkon välityksellä.

Molemmat tutkituista energia-alan yrityksistä myy sähköä kotisivuillaan, mutta kummallakin yrityksellä sähkön verkko-kauppa on jäänyt kehityksestä jälkeen johtaen heikkoon käyt-tökokemukseen.

Molemmat tutkimuksessa mukana olleet sähköyhtiöt ovat yri-tyksinä menestyviä ja kannattavia. Kummallakin yrityksellä on vahva asema omalla päämarkkina-alueellaan. Historiallinen menestys saattaa olla syy siihen, miksi kumpikaan ei ole inves-toinut merkittävästi digitaalisuudella erottautumiseen.

Fortum sai tutkimuksessa heikot pisteet, mutta voitti silti sel-västi toisen vertailussa mukana olleen yhtiön, Helsingin Ener-gian. Fortum oli Helsingin Energiaa selvästi parempi varsinkin mobiilissa ja asiakashallinnassa.

ENERGIA

energiayhtiöt jäivät ver tailussa B2C-toimialoista heikoimmaksi jäämällä muista huomattavasti jälkeen tutkimuksen jokaisella

dimensiolla. For tum voitti Helsingin energian, mutta molempien yritysten pisteet jäivät heikoiksi.

ENERGIA

1 Fortum 6-

2 Helsingin Energia 5




Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

5½

5-

6+

7+

4½

4

5+


TOIMIALAT

B2Bseuraavaksi tarkastelemme

digimenestystä B2B-toimialoilla

B2B to im ial at Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus40

Suomalaiset b2b-yritykset eivät ole aktivoituneet sähköisissä kanavissa b2c-yrityksiä tai anglosaksisia kilpailijoitaan vas-taavalla voimalla. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten b2b-yritysten digimarkkinointibudjetit ovat suurempia kuin sikäläisten mat-kailuyritysten kertoen vahvasta panostuksesta verkkoon.

b2b-yritykset usein puolustavat vähäisiä digiaktiviteettejaan myytävien tuotteiden luonteella: niitä ei siirretä verkkoon myytäväksi samalla tavoin kuin esimerkiksi matkoja. Vaikka digitaaliset kanavat ovat suoran asiakashankinnan kannalta b2b-yrityksille vähemmän tärkeitä, pystyisivät yritykset hyö-dyntämään kanavia muissa asioissa. Verkko sopii esimerkiksi erittäin hyvin b2b-yritysten asiakkuuksien hoitamiseen ja tila-uksien hallintaan. Lisäksi verkkopresenssillä yritykset pystyvät rakentamaan työnantajamielikuvaa, joka näille suurille työn-antajille on erittäin tärkeää alati digitalisoituvassa maailmassa.

Parhaina b2b-yrityksinä nousivat esiin Stora Enso, Kone, upm ja yit, jotka kaikki saivat kohtalaisen kouluarvosanan. b2c-yrityksiin verrattuna arviot ovat kuitenkin kehnoja.

Toimialana metsäteollisuus voitti rakennus- ja konepajateol-lisuuden kapeahkolla marginaalilla. Metsäteollisuus erottui muita parempana lähinnä paremman sähköisen asiakashallin-nan ja digitaalisen markkinoinnin avulla. Osittaisena taustana tälle voi olla myös metsäteollisuuden asiakkaiden läpikäymä digitaalinen toimiala-murros, josta myös metsäteollisuudessa halutaan oppia tekemisen kautta.

B2B - YHTEENVETO

B2B-yritykset olivat ver tailussa selvästi B2C-yrityksiä jäljessä digitaalisessa osaamisessa ja yritysten arvioiden keskiarvo

jäi välttävään kouluarvosanaan 5½. B2B-toimialoista metsäteollisuus erottui muita parempana lähinnä hyvän sähköisen asiakashallinnan ja digitaalisen

markkinoinnin ansiosta.

B2B-TOIMIALAT JÄRJESTYKSESSÄ

B2B-YRITYKSETtop 5

1 Stora Enso 6+

2 Kone 6-

3 UPM 6-

4 YIT 6-

5 Wärtsilä 6-

6Metsäteollisuus

Rakennusteoll.

Konepajat

B2B keskiarvo

5½5½5½

5½

41

stora enso oli B2B-yrityksistä tutkimuksemme paras. paperijätti pärjäsi varsinkin digitaalinen markkinointi, sosiaalinen media ja asiakkuus -dimensioilla hyvin muihin B2B-yrityksiin verrattuna.

markkinoinnissa yritys pärjäsi hyvin muita aktiivisemman markki-noinnin, sekä tyylikkäiden mikrosivustojen ansiosta. lisäksi stora enso harjoitti paljon seuraavaa mainontaa. metsäpalveluiden mai-nokset seurasivat sivuilla käynnin jälkeen tiiviisti muiden palveluiden mainospalstoilla.

stora enso on selvästi panostanut digitaalisiin kanaviin, mikä näkyy palveluiden laadussa. eri palveluiden välillä on kuitenkin suuria eroja. esimerkiksi storaenso.com -aloitussivu on hieman epäselvä ja sivus-tolla navigoiminen on vaikeaa. myös mobiilista saadut arvosanat oli-sivat jättäneet stora enson koulussa luokalleen.

parhaimpia stora enson digitaalisia palveluita ovat mikrosivustot, esimerkiksi Ensocoat, joilla se esittele tyylikkäästi pakkaustuotteitaan sekä mobiilisovellus, josta pystyy katsomaan mistä tehtaalta pystyy tilaamaan mitäkin paperilaatua.

STORA ENSON ARVIO ERI OSA-ALUEILLA



Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

7

6

7½

6-

6-

4½

B2B - VOITTAJA

6+

B2B voit ta ja Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus


B2B-toimialat jäivät keskimäärin selkeästi jälkeen b2c-toimi-aloista. Median digitalisoitumisen ravistelema metsäteollisuus oli kuitenkin b2b-toimialojen joukossa edelläkävijä.

Metsäteollisuus oli b2b-toimialoista vahvin kolmella osa-alueella: digitaalinen markkinointi, asiakkuudet ja sosiaalinen media. Selkeimmin metsäteollisuus loisti muihin nähden digi-taalisessa markkinoinnissa. Mobiilissa metsäteollisuudella on eniten kehitettävää, sillä kummallakaan arvioiduista yrityksistä ei ollut edes mobiilioptimoitua verkkosivua. Stora Enso oli vertailluista yrityksistä vahvempi digitaalisessa markkinoinnissa ja mobiilissa. Muilla dimensioilla Stora Enso ja upm olivat tasavahvoja. Molemmilla yrityksillä oli suuri määrä verkkosivuja ja niiden laadussa ja ulkoasussa oli paljon eroja. Positiivisena asiana oli eri tuoteryhmien omat mikro-sivut, joita molemmat yritykset käyttivät tehokkaasti. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että metsäyritykset ymmär-tävät internetin luomat mahdollisuudet kohtalaisen hyvin. Osoituksena tästä on kummaltakin yhtiöltä löytyvät verkko-palvelut metsäasiakkaille. Kehityskohteita metsäyrityksille tulevaisuudessa on verkkosivujen käytettävyyden parantami-nen ja selkeyttäminen, jolloin myös sivujen hallinnointi olisi kustannustehokkaampaa.

METSÄTEOLLISUUS

metsäteollisuus oli tutkituista B2B-toimialoista vahvin digitaalisesti. toimiala erottui edukseen kahden melko vahvan

digiosaajan (stora enso ja upm) ansiosta. stora enso oli kahdesta arvioidusta yrityksestä vahvempi digiosaaja

ja voitti upm:n paremman digitaalisen markkinoinnin ja mobiilin myötä.

METSÄTEOLLISUUS

1 Stora Enso 6+

2 UPM 6-




Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili 4

6-

7+

6+

6

6+

6


asuntoilmoittelu on siirtynyt Internet-aikana lähes kokonai-suudessaan verkkoon ja verkosta on muodostunut asunnonvä-littäjien selkeästi tärkein markkinointikanava. Rakennusyhtiöt ovat kuitenkin seuranneet heikosti perässä.

Molemmilla tutkimuksessa mukana olleilla rakennusyrityksil-lä yit:llä ja Lemminkäisellä oli tyylikkäät ja toimivat kotisivut, joiden myötä toimiala saikin b2b-yrityksistä selkeästi parhaat pisteet digitaalinen tuotekokemus -mittarilla. Muilla osa-alu-eilla rakennusyritysten tulos oli kuitenkin heikko.

Varsinkin sosiaalisen median hyödyntäminen oli lähes olema-tonta. Yritykset olivat esimerkiksi Facebook-sivujen tykkäys-ten määrissä kaikkien yritysten listalla häntäpäässä. Toisiinsa nähden yit ja Lemminkäinen olivat vertailussa melko lähellä toisiaan, mutta yit voitti paremman digitaalisen markkinoin-nin ansiosta. Vaikka asuntoja ja toimistotiloja sinällään on vaikea myydä verkossa, on rakennusyrityksillä olemassa silti paljon mahdolli-suuksia, miten verkkoa voisi hyödyntää ennen varsinaista osto-päätöstä. Kuluttajatuoteyhtiöistä ja ruokateollisuudesta tuttu sisältövetoinen markkinointi uusista kohteista, kaupunginosis-ta tai toimistorakennuksista tukisi hyvin brändi- ja tuotekuvan rakentamista ennen ostopäätöksen tekoa. Asiakkuuksia ja asia-kassuhteiden kehittämistä voisi myös tehostaa huomattavasti sähköisten palveluiden avulla.

RAKENNUS

rakennustoimiala oli B2B-toimialojen keskikastia. sekä yit että lemminkäinen loistivat digitaalisessa tuotekokemuksessa,

mutta muilla mittareilla yritysten tulos oli heikko.

RAKENNUS

1 YIT 6-

2 Lemminkäinen 5+




Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili 4

4½

5½

5+

5-

8+

5½


konepaja jäi b2b-toimialoista heikoimmaksi, vaikka olikin sosiaalisessa mediassa ja mobiilissa b2b:n vahvin. Digitaalises-sa markkinoinnissa ja tuotekokemuksessa konepaja oli selvästi b2b-toimialoista heikoin. Yksikään tutkituista yrityksistä ei esimerkiksi ostanut relevantteja hakusanoja Googlen hauis-sa sem-mainonnan muodossa, vaikka useat tutkimukset ovat osoittaneet yli 90 % b2b-ostajista hakevan tietoa verkosta osto-päätöksensä tueksi. Konepajat myyvät tyypillisesti arvokkaita kokonaisuuksia, joi-den myyminen edellyttää pitkiä neuvotteluita. Tästä johtuen tuotteiden myyminen suoraan verkon kautta on haastavaa, mutta merkitykseltään jatkuvasti kasvavien palvelujen ja vara-osien myynti puolestaan soveltuisi verkkoon hyvin.

Tulevaisuudessa konepajayritysten tulisi kehittää myös digi-taalisia palveluitaan, jotta kilpailijoista voidaan erottautua esi-merkiksi loistavien tuotekokemusten ja suunnittelutyökalujen avulla. Myös asiakkuuksien hallinnasta löytyy konepajayrityk-sille merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti pienten asiakas-suhteiden kustannustehokkaaseen hoitamiseen.

Toimialan yrityksistä Kone nousi voittoon selvästi muita parempien verkkosivujen ja verkkokaupan myötä. Kone esit-telee tuotteitaan yksityiskohtaisesti ja hyvin verkkosivuillaan. Koko toimialan keskiarvoa puolestaan laskee Metson saama heikko arvio. Metso olikin kaikista tutkimukseen osallistu-neista yrityksistä heikoin vanhentuneiden ja heikosti toimivien verkkosivujen myötä.

KONEPAJA

konepajat jäivät B2B toimialoista heikoimmaksi heikon digitaalisen tuotekokemuksen ja olemattoman digitaalisen markkinoinnin vuoksi. toimialan voittajaksi selviytyi kone,

jonka verkkosivut ja verkkokauppa erottuivat selvästi edukseen.

KONEPAJA

1 Kone 6-

2 Wärtsilä 6-

3 Metso 5-




Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

4½

6+

6+

6-

5-

5-

5½


YHTEENVETO

lopuksi käydään läpi, mitä tutkimusten tuloksista voidaan oppia, sekä

tarkastellaan kansainvälisen menestyjän tapoja toimia sähköisessä maailmassa.

yHteenve to Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus46

digimurros ja sen tuoma kansainvälinen kilpailu ovat Suomes-sa vaikuttaneet erittäin voimakkaasti toimialoille kuten matkai-lu, vedonlyönti ja rahapelit, vähittäiskauppa, kuluttajatuotteet ja media, ja näillä toimialoilla ollaankin jouduttu reagoimaan muu-tosvoimiin nopealla ja joskus kivuliaallakin transformaatiolla. b2b-yrityksissä taas ei vielä ole kunnolla herätty asiakasorgani-saatioiden ja niiden päätöksentekijöiden digitalisoitumiseen. Vain muutama b2b-yritys tuntui ottavan digin tosissaan.

Yleisesti näyttääkin siltä, että suomalaiset yritykset ovat puolus-tuskannalla yrittäen taistella pysäyttämätöntä digitsunamia vas-taan sen sijaan, että surffaisivat sen luoman aallon harjalla. Mitä pidempään tätä valtavaa voimaa yritetään vastustella, sen pidem-mälle kilpailevat yritykset sekä muut maat pääsevät digimurrok-sessaan. Vaikka suomalaiset yritykset jäivätkin selvästi jälkeen kansainvälisistä parhaista käytännöistä, on suomalaisilla yrityksillä joitain valtteja ulkomaisen kilpailun torjumiseksi. Toivoa herättää esimerkiksi Prisman ja Zalandon verkkokaupan vertailu, jossa jopa hieman yllättäen voitto tulee kotimaahan erityisesti monipuolis-ten ostoa tukevien palveluiden avulla. Kokonaistulos jäi Zalandol-la toki Prismaa selkeästi vahvemmaksi laajamittaisen digiosaami-sen pohjalta. Suomalaisten yritysten täytyisikin päättää mihin he haluavat keskittyä ja miten erottua kansainvälisistä kilpailijoistaan ja panostaa siihen täysillä.

Suomen digitaalinen tulevaisuus lepää suomalaisen yritysjohdon ja päättäjien harteilla. Jos Suomesta halutaan tehdä digitalisoi-tuvassa globaalissa maailmassa menestyvä maa ja suomalaisista yrityksistä kansainvälisiä huippuja, on asenteissa ja toiminnassa tapahduttava merkittävä muutos. Digitaalisen murroksen ajami-nen ei ole vain yksittäisten digitaalisten ammattilaisten tehtävä, vaan yritys- ja valtiojohdon on otettava se tosissaan ja uskallettava varata siihen vaaditut investoinnit.

MENESTYÄKSEEN DIGISSÄ SUOMALAISTEN YRITYSTEN OLISI HYVÄ MUISTAA SEURAAVAT NEUVOT:

• Panostakaa digiin ennen, kuin se on liian myöhäistä

• Johtakaa digimurrosta kokonaisvaltaisesti ylimmän johdon tuella

• Valitkaa omille asiakkaillenne sopivimmat sähköiset konseptit

• Asettakaa tavotteita digitaalisuudellenne ja seuratkaa niitä

• Verratkaa itseänne kansainvälisiin esimerkkeihin ja kehittäkää jatkuvasti

MITÄ SUOMALAISTEN YRITYSTEN PITÄISI OPPIA KANSAINVÄLISILTÄ

EDELLÄKÄVIJÖILTÄ?

tutkimuksessa käy selvästi ilmi, että suomalaiset yritykset ovat heränneet digimaailman realiteetteihin ja aloittaneet

muutoksen, mutta muutoksessa ollaan selvästi kansainvälisten edelläkävijöiden esimerkkiä jäljessä.

47 k ansa inväl inen eDell äk äv i jä Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus

verrataksemme suomalaisia menestyjiä kansainväliseen kilpailuun, otimme myös arvioitavaksi kansainvälisenä edelläkävijänä Zalandon. Zalandon arvosana kipusi kiitettävään voittaen suomalaiset kauppiaat erityisesti digitaalisessa markkinoinnissa & tuotekokemuksessa, mobiilissa ja sosiaalisessa mediassa.

Zalando on noussut edellisten neljän vuoden aikana eurooppalaisen verkkokaupan kirkkaaksi tähdeksi. Zalando asettaakin hyvän vertai-lukohdan suomalaisille vähittäiskauppiaille, ja näin ollen se on otettu tutkimukseen mukaan ulkopuolisena otoksena.

Zalando panostaa voimakkaasti erinomaiseen asiakaskokemukseen, joka näkyy suurissa panostuksissa digitaaliseen markkinointiin ja tuo-tekokemukseen. suomalaisista vähittäiskaupan kilpailijoista poike-ten Zalando viestii tehokkaasti hyvin kohdennetun ja personoidun markkinointiviestinnän avulla. Hieman yllättäen verkkokaupassa tut-kimuksen paras vähittäiskauppias Prisma päihitti Zalandon aktiivisen ristiinmyynnin ja laajan myynnin tuen ansiosta.

erinomainen asiakaskokemus on viety mobiiliin asti, jossa Zalando voitti erinomaisten mobiilisivujensa ja sovelluksensa ansiosta suoma-laiset kilpailijansa. Zalando erottuu suomalaisten joukosta myös sen aktiivisen ja laajan sosiaalisen median käyttönsä ansiosta.

KANSAINVÄLINEN EDELLÄKÄVIJÄ

ZALANDO ARVIO ERI OSA-ALUEILLA



Sosiaalinen media

Verkkokauppa

Asiakkuus

Mobiili

9-

9+

9

10

8-

7½

9-

k a ik k i arvosanat Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus48

KAIKKI ARVOSANAT

seuraavaan osaan olemme keränneet kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden yritysten kokonaisarvosanat

sekä arvosanat eri ulottuvuuksilla.

Helsingin Sanomat media 8

TeliaSonera teleoperaattorit 8-

Finnair matkailu 8-

Veikkaus vedonlyönti ja rahapelit 7½

Elisa teleoperaattorit 7½

Prisma vähittäiskauppa 7+

If vakuutus 7+

Fiskars kuluttajatuotteet 7+

Sokos vähittäiskauppa 7+

VR matkailu 7

Nokia kuluttajatuotteet 7

Anttila vähittäiskauppa 7

Nordea pankki 7-

DNA teleoperaattorit 7-

Citymarket vähittäiskauppa 7-

Kauppalehti media 7-

Yle media 7-

Verkkokauppa.com vähittäiskauppa 7-

Valio ruoka 6½

St1 polttoainekauppa 6½

Ilta-Sanomat media 6½

Iltalehti media 6½

RAY vedonlyönti ja rahapelit 6+

Fazer ruoka 6+

Nokian Renkaat kuluttajatuotteet 6+

Nelonen media 6+

Etuovi.com media 6+

Stora Enso metsäteollisuus 6+

Alepa vähittäiskauppa 6+

Pohjola vakuutus 6

Danske Bank pankki 6

OP pankki 6

K-Market vähittäiskauppa 6

Kone konepaja 6-

UPM metsäteollisuus 6-

YIT rakennus 6-

Neste Oil polttoainekauppa 6-

Fortum energia 6-

Wärtsilä konepaja 6-

Lemminkäinen rakennus 5+

ABC polttoainekauppa 5+

HKScan ruoka 5+

Helsingin Energia energia 5

Metso konepaja 5-

ARVOSANAT - YRITYKSET

YHTEISPISTEET



If vakuutus 9

TeliaSonera teleoperaattorit 8½

DNA teleoperaattorit 8

Finnair matkailu 8

Prisma vähittäiskauppa 8


Anttila vähittäiskauppa 7½

Stora Enso metsäteollisuus 7½




Verkkokauppa.com vähittäiskauppa 7

Nelonen media 7

VR matkailu 7

Valio ruoka 7

Fiskars kuluttajatuotteet 7-

Etuovi.com media 7-

OP pankki 6½


Nordea pankki 6½

YIT rakennus 6+

Citymarket vähittäiskauppa 6+


Fazer ruoka 6

Neste Oil polttoainekauppa 6-

ABC polttoainekauppa 5½

Nokia kuluttajatuotteet 5½

Ilta-Sanomat media 5½

St1 polttoainekauppa 5+

Yle media 5+

Nokian Renkaat kuluttajatuotteet 5

UPM metsäteollisuus 5

Alepa vähittäiskauppa 5

Wärtsilä konepaja 5

Metso konepaja 5

Pohjola vakuutus 5

Kauppalehti media 5

Iltalehti media 5

Fortum energia 5-

HKScan ruoka 4½

K-Market vähittäiskauppa 4½

Helsingin Energia energia 4½


Kone konepaja 4


Nokia kuluttajatuotteet 9+


Elisa teleoperaattorit 9-

St1 polttoainekauppa 8½

Danske Bank pankki 8½

Fiskars kuluttajatuotteet 8½

Nordea pankki 8½

Etuovi.com media 8½


Finnair matkailu 8+

TeliaSonera teleoperaattorit 8+

If vakuutus 8+

Ilta-Sanomat media 8+

Nelonen media 8+


YIT rakennus 8

Citymarket vähittäiskauppa 8

HKScan ruoka 8

ABC polttoainekauppa 8

Kauppalehti media 8

Fazer ruoka 8

Iltalehti media 8

Valio ruoka 8

Verkkokauppa.com vähittäiskauppa 8-

DNA teleoperaattorit 8-

Prisma vähittäiskauppa 8-

Anttila vähittäiskauppa 8-

Alepa vähittäiskauppa 8-

UPM metsäteollisuus 7½

OP pankki 7½

Yle media 7½

VR matkailu 7+


Helsingin Energia energia 7+


K-Market vähittäiskauppa 7

Fortum energia 7

Kone konepaja 7

Veikkaus vedonlyönti ja rahapelit 7

Stora Enso metsäteollisuus 7

Pohjola vakuutus 7-

Neste Oil polttoainekauppa 6½

Wärtsilä konepaja 6½

Metso konepaja 6-



VERKKOKAUPPA

Prisma vähittäiskauppa 8½

Verkkokauppa.com vähittäiskauppa 8½

Sokos vähittäiskauppa 8½

If vakuutus 8+


Veikkaus vedonlyönti ja rahapelit 8

St1 polttoainekauppa 8

Elisa teleoperaattorit 8-

Kone konepaja 8-

Anttila vähittäiskauppa 7½

Fiskars kuluttajatuotteet 7½

Nokian Renkaat kuluttajatuotteet 7½

Pohjola vakuutus 7½

Helsingin Sanomat media 7+

Citymarket vähittäiskauppa 7

Finnair matkailu 7

VR matkailu 7


Kauppalehti media 6½

Yle media 6+

K-Market vähittäiskauppa 6+


YIT rakennus 6


Stora Enso metsäteollisuus 6-

Nelonen media 5½

RAY vedonlyönti ja rahapelit 5½

Fazer ruoka 5½

Iltalehti media 5+


Ilta-Sanomat media 5

Lemminkäinen rakennus 5

DNA teleoperaattorit 5

Neste Oil polttoainekauppa 5

Fortum energia 5-

Etuovi.com media 4½

OP pankki 4+

Metso konepaja 4+

Nordea pankki 4


Nokia kuluttajatuotteet 4

HKScan ruoka 4

ABC polttoainekauppa 4

Valio ruoka 4

ASIAKKUUS

Veikkaus vedonlyönti ja rahapelit 8-

RAY vedonlyönti ja rahapelit 8-

Helsingin Sanomat media 8-

Valio ruoka 7½

DNA teleoperaattorit 7½

Nokia kuluttajatuotteet 7+

Fiskars kuluttajatuotteet 7+


Anttila vähittäiskauppa 7

Finnair matkailu 7

Nordea pankki 7


Sokos vähittäiskauppa 7-



Prisma vähittäiskauppa 6½

Fortum energia 6+

HKScan ruoka 6+

Verkkokauppa.com vähittäiskauppa 6+

If vakuutus 6+

Alepa vähittäiskauppa 6+


Kauppalehti media 6

Iltalehti media 6

Stora Enso metsäteollisuus 6


VR matkailu 6-

Fazer ruoka 6-

K-Market vähittäiskauppa 6-

OP pankki 5½

Yle media 5½

ABC polttoainekauppa 5+

Neste Oil polttoainekauppa 5+


Nelonen media 5

Etuovi.com media 5

Kone konepaja 5

Lemminkäinen rakennus 5-

Pohjola vakuutus 5-

Helsingin Energia energia 5-

YIT rakennus 5-

St1 polttoainekauppa 5-

Metso konepaja 4½

Wärtsilä konepaja 4½



MOBIILI

Helsingin Sanomat 9+

Nokia 9

Nordea 9

Kauppalehti 9-

TeliaSonera 9-

Veikkaus 9-

VR 9-

Ilta-Sanomat 8+

Yle 8+

Iltalehti 8

Valio 7+

Finnair 7+

K-Market 7+

Etuovi.com 7

Elisa 7

St1 7-

OP 6½

Pohjola 6½

Danske Bank 6½

Prisma 6

Nokian Renkaat 6-

Neste Oil 6-

Kone 6-

Citymarket 5½

Sokos 5½

Lemminkäinen 5+

DNA 5

Fortum 5

Anttila 5

ABC 5

If 5

Fazer 5

RAY 5

Fiskars 5-

Nelonen 4½

Alepa 4½

Wärtsilä 4½

Stora Enso 4½

HKScan 4½

Metso 4

Verkkokauppa.com 4

UPM 4

Helsingin Energia 4

YIT 4

SOSIAALINEN MEDIA

Nokia kuluttajatuotteet 10-

Yle media 9

Fiskars kuluttajatuotteet 9-

Fazer ruoka 8½

Valio ruoka 8+

TeliaSonera teleoperaattorit 8

Finnair matkailu 8

Helsingin Sanomat media 8-

DNA teleoperaattorit 7½



Verkkokauppa.com vähittäiskauppa 7+

Iltalehti media 7+

Elisa teleoperaattorit 7

Kauppalehti media 7

Nordea pankki 7-



VR matkailu 6½

Fortum energia 6½

Nelonen media 6½

UPM metsäteollisuus 6+

OP pankki 6

Pohjola vakuutus 6

Neste Oil polttoainekauppa 6



Prisma vähittäiskauppa 6

Anttila vähittäiskauppa 6-

Sokos vähittäiskauppa 6-

Stora Enso metsäteollisuus 6-

HKScan ruoka 6-

Danske Bank pankki 5½

Metso konepaja 5½

Kone konepaja 5+

K-Market vähittäiskauppa 5+

YIT rakennus 5

Etuovi.com media 5

ABC polttoainekauppa 5-

St1 polttoainekauppa 5-

If vakuutus 4½

RAY vedonlyönti ja rahapelit 4½


Lemminkäinen rakennus 4



YHTEISPISTEET

Teleoperaattorit 7+

Matkailu 7+

Vedonlyönti ja rahapelit 7

Vähittäiskauppa 7

Kuluttajatuotteet 7-

Media 7-

Vakuutus 7-

B2C keskiarvo 6½

Pankki 6+

Ruoka 6

Metsäteollisuus 6

Polttoainekauppa 6-

B2B keskiarvo 5½

Rakennus 5½

Konepaja 5½

Energia 5+


Teleoperaattorit 8

Matkailu 7½

Vakuutus 7


Vähittäiskauppa 6½

Pankki 6½

Metsäteollisuus 6+

Media 6+

B2C keskiarvo 6+

Ruoka 6-


Polttoainekauppa 5½

B2B keskiarvo 5+

Rakennus 5+

Konepaja 5-

Energia 4½


Teleoperaattorit 8+

Kuluttajatuotteet 8+

Media 8+

Pankki 8+

Rakennus 8+

Ruoka 8

Vähittäiskauppa 8-

Matkailu 8-

Polttoainekauppa 8-

B2C keskiarvo 8-

Vakuutus 7½

Metsäteollisuus 7+

Energia 7+

Vedonlyönti ja rahapelit 7+

B2B keskiarvo 7

Konepaja 6+

VERKKOKAUPPA

Vakuutus 8-


Matkailu 7

Vedonlyönti ja rahapelit 7-

Teleoperaattorit 6+

Konepaja 6+


Media 6

B2C keskiarvo 6-

B2B keskiarvo 6-

Metsäteollisuus 6-

Rakennus 5½

Polttoainekauppa 5+

Energia 5-

Pankki 4

Ruoka 4

ASIAKKUUS


Teleoperaattorit 7


Ruoka 6½

Vähittäiskauppa 6½

Matkailu 6½

Metsäteollisuus 6+

Pankki 6+

B2C keskiarvo 6

Media 5½

Energia 5½

Vakuutus 5½

B2B keskiarvo 5+

Polttoainekauppa 5

Rakennus 5-

Konepaja 4½

MOBIILI

Media 8

Matkailu 8

Pankki 7+

Teleoperaattorit 7


Kuluttajatuotteet 6½

B2C keskiarvo 6+

Polttoainekauppa 6


Vakuutus 6-

Ruoka 5½

Konepaja 5-

B2B keskiarvo 4+

Rakennus 4

Energia 4

Metsäteollisuus 4

ARVOSANAT - TOIMIALAT

SOSIAALINEN MEDIA


Teleoperaattorit 7½

Ruoka 7½

Matkailu 7+

Media 7+

B2C keskiarvo 6½

Energia 6+

Vähittäiskauppa 6+

Pankki 6+


Metsäteollisuus 6

Konepaja 6-

B2B keskiarvo 5½

Vakuutus 5+

Polttoainekauppa 5+

Rakennus 4½

53 ku ink a magenta aDv i sory voi aut ta a organisa at iotas i ? Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus

Magenta Advisory on Suomen johtava teknologiariip-pumaton sähköisen liiketoiminnan johdon neuvonantaja. autamme asiakkaitamme luomaan kestävää kilpailuetua hyödyntämällä digitaalisuutta. tuemme asiakkaittemme digitaalista transformaatiota laajasti sen eri vaiheissa aina strategian ja konseptien määrittelystä kyvykkyyksien rakentamiseen ja tehokkuuden kasvattamiseen.

sitoudumme kehittämään asiakkaittemme kilpailukykyä pitkällä jänteellä ja kiihdyttämään digitaalista transfor-maatiota yhdessä. autamme asiakkaittemme ylintä johtoa valitsemaan oikean suunnan ja prioriteetit sekä digitaalisia asiantuntijoita saamaan enemmän liiketoimin-tahyötyjä irti digitaalisista kanavista.

asiakkaamme valitsevat meidät yhä uudelleen, koska:

• olemme johtavia asiantuntijoita digitaalisessa ja monikanavaisessa liiketoiminnassa

• ymmärrämme, että digitaalisia kanavia pitää johtaa liiketoimintaperusteisesti

• olemme saavuttaneet erinomaisia tuloksia asiakkaittemme auttamisessa menestykseen

• ymmärrämme sekä paikallisten että monikansallisten brändien toimintaa

• toimitamme mitattavia konkreettisia tuloksia

D I G I T A A L I N E N T R A N S F O R M A A T I O

STRATEGIA KONSEPTI KYVYKKYYDET TEHOKKUUS

KUINKA MAGENTA ADVISORY VOI AUTTAA ORGANISAATIOTASI?

54 k ir jo it ta j i sta Suomen Digimenestyjät 2013 | Magenta Advisoryn tutkimus

YHTEYSTIEDOT

Magenta [email protected] 6 a 1200120 Helsinki

OTTO SÖDERLUNDOsakas

otto on johtava sähköisten strategioiden ja niiden jalkauttamisen asiantuntija. otolla on laaja kansain-välinen kokemus isojen globaalien brändien säh-köisen liiketoiminnan kehityksestä eri toimialoilta.

[email protected]+358 40 524 1350

EEMELI METSÄNTÄHTISeniorikonsultti

eemeli on sähköisen liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija erityis-osaamisalueinaan sähköisen liike-toiminnan muutoshankkeet sekä numerolähtöinen johtaminen sekä analytiikka.

ANNI TUPAMÄKIKonsultti

anni on sähköisen liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija painottuen erityisesti sähköisen markkinoinnin ja myynnin liiketoimintalähtöiseen kehittämiseen.

JUHO ULLAKONOJAKonsultti

juho on sähköisen liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija keskittyen erityisesti uusien digitaalisen myynnin ja markkinoinnin konseptien kehittämiseen.

MIKA SIHVOLAAnalyytikko

mika on sähköisen liiketoiminnan eri alueiden tiedon keruuseen ja analy-sointiin keskittynyt analyytikko.

KIRJOITTAJISTA



MAGENTA ADVI SORYN JULK AI SU

11 / 2013

SUOMENDIGIMENESTYJÄT2013

MAGENTAADVISORY

magentaadvisory.com

SUO

MEN

DIG

IMEN

EST

YJÄ

T 2

013

— M

AG

EN

TA

AD

VISO

RY

N JU

LK

AIS

U11/2

013

Suomen Digimenestyjat 2013

Business

Transcript of Suomen Digimenestyjat 2013