SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITON JÄSENLEHTI • TAMMIKUU 1 | 2015

NYT KURSSEJA ERITYISESTI NUORILLE! sivu 19 20

TAMMIKUU OLISÄHKÖKATKOJEN

AIKAA sivut 6–7

YT:T ALKOIVATOLKILUODOSSA sivut 4–5

MUUTOKSIATYÖTTÖMYYSTURVAAN JAMUIHIN ETUUKSIIN sivut 16–17

SULO 100 VUOTTASÄHKÖLIITTO ONNITTELEE VANHINTA JÄSENTÄÄN SIVUT 12-13

60vuotta

SÄHKÖLIITTO

JÄSENTENASIALLA

VA S AM A 1 / 2 0 1 5 • 3

VASAMA 1•2015Kannen kuvassa Sulo Rajala

sähköjohtomaRtti alaKoSKiSähköliiton puheenjohtaja

Julkaisija:Sähköalojen ammattiliitto ryElbranschernasfackförbund rf.Postiosoite: Pl 74733101 tamperePuhelin: 03 252 0111Faksi: 03 252 0210Sähköpostiosoite:vasamalehti@sahkoliitto.fietunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi

Päätoimittaja: martti alakoskiVastaava toimittaja: Riitta Kalliotoimittaja: Jonna HeiniluomaUlkoasu ja taitto:Jari mattila

Palkansaajalehdet –löntagartidningarPalE ry:n jäsen

Painopaikka: Sanomala, Vantaa

ilmoitushinnat tekstisivulla:mustavalko2,25 €/pmmNeliväri-ilmoitukset3,00 €/pmmtyöpaikkailmoitukset jaammattiosastot -50 %mainostoimistoalennus -15 %

ilmoitusmyynti:Ekamedia/tmi Emmi KallioKalevanpuistotie 21 B 5633500 tamperePuhelin: 044 344 4414emmi.kallio@ekamedia.net

lehden tilaushinta:30 €/vsk kotimaa40 €/vsk ulkomaat

Sähköalojen ammattiliiton jäsenlehti.

Perustettu 1957

Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.

Seuraava Vasama ilmestyy 26.2.2015

Aineistot 16.2. mennessä.

Juhlavuosi alkoi vaihtelevasti4

5

6–7

8

9

10

11

12–13

14

15

16–17

18

19

20–21

22

tVo hakee säästöjä

Uutta energiaa

sähkökatkot kuriin

Nuoret liittoon

Luottamusmiehille

Lukijan ääni

kuukauden kuva & kärkimies

sulon 100 vuotta

…ja Uffen 50

jäsenpalvelut

Muutoksia etuuksiin

Erilaiset oppijat

kurssit

osastot toimivat

Elledningen & Resumé

TAmmikuun PAkkASTen pauk-kuessa ulkona ja tykkylumien kat-koessa sähköjä eri puolilla Suo-mea muistan, että nyt on alkanutliiton 60 toimintavuosi. Se hui-pentuu marraskuun juhla-edus-tajistoon ja joulukuun juhla-Va-samaan. Elokuussa vietetäänoulussa perinteisiä Volttipäiviä jajoka Vasamassa esitellään jotainliiton historiaan liittyvää. tässänumerossa liiton tiettävästi van-hin elossa oleva jäsen, 100 vuot-ta täyttävä Sulo Rajala kertooelämästään ja työstään puhelin-laitoksella.

! ! !

Joulu- ja loppiaisvapaiden jälkeenoli hyvä palata töihin. toivottavas-ti kaikin saimme viettää vuoden-vaihteen rauhassa ja irtautua työ-kiireistä. mukavasti joulumieltänostatti myös sopimuskumppa-nimme Stta peruuttamalla säh-köistysalalle tarkoitetun kuukau-den mittaisen työsulun.Joulurauhan jälkeen tammi-

kuun loppupuolella jatkoimmesähköistysalan työehtosopimus-neuvotteluja hyvässä hengessä.myös sopimusalajohtokunta ko-koontui pohtimaan muuttunuttatyömarkkinatilannetta. merkittä-vä rooli tulee olemaan alan suu-rimmilla toimijoilla, jäävätkö hei-dän jättämänsä eroanomuksetvoimaan, ja jos jäävät, mistä jär-jestöstä nämä yritykset tulevatmahdollista jäsenyyttä hakemaan.Kysymys on yksinkertaisesti so-

pimusalan työehtosopimuksenyleissitovuudesta.

! ! !

Uusi vuosi ja uudet kujeet; YtK-kassa avasi vuoden massiivisellamainoskampanjalla. Vaikka mitenhaluaisin olla puolueellinen, niintäytynee todeta mainosten ja isku-lauseiden sisällön puhuttelevan,varsinkin kun toistoja tuli riittäväs-ti. toki varsinainen sanoma osit-tain jäi hiukan auki, koska ei pys-tytty ilmaisemaan asiaa suoraanniin kuin se on.myös palkansaajakeskusjärjes-

töt käynnistivät yhteisen jäsen-hankintakampanjan, johon eriliittojen pitäisi yhtyä omine juttui-neen. En vielä tähän mennessäole sattunut tv:stä tällaista mai-nosta näkemään. Sähköliittokinosallistuu omine toimenpiteineentähän kampanjaan. toivottavas-ti sillä on vaikutusta ja sähköalo-jen uudetkin ammattilaiset tulevatmukaan tähän porukkaan, joka pi-an 60 vuotta on koonnut yhteenalan osaajat ja valvonut yhteisiäetujamme!

! ! !

Öljyn alhainen maailmanmarkki-nahinta ja pohjoismaiset hyvätvesivarannot ovat aiheuttaneetsähköpörssissä myydyn sähkö-energian hinnan merkittävän ale-nemisen. Yksittäiset kotitalou-det eivät kuitenkaan ole sähkönhinnanlaskusta päässeet nautti-

maan. Finngridin toimitusjohtajatotesi tv-haastattelussa, että Ve-näjältä saadaan nyt niin edullis-ta sähköä, joten tässä vaiheessaei kenenkään kannata investoidaSuomessa sähköntuotantoon.oliko myös tVo:n ilmoittama 15

miljoonan euron säästötavoite ja110 henkilötyövuoden vähennys-tarve ajoitettu näihin uutisointei-hin sähköenergian halvasta mark-kinahinnasta? Yt-neuvottelujenaloitusuutinen toki mykisti meikä-läisen ja pisti miettimään, raken-netaanko olkiluoto nelosta. Enkyllä usko, että kovin mittavia työ-määriä laitoksilla tehtäisiin jatkos-sakaan ulkopuolisten toimesta,pois lukien vuotuiset reviisiotyöt.

! ! !

alkanut vuosi on YK:n nimeämäkansainvälinen valon ja valoon pe-rustuvan teknologian vuosi. Säh-köliiton jäsenet aivan käytännös-sä pitävät Suomen valoisana jatuvat sulana. toivotan kaikille jä-senillemme lämmintä ja turvallis-ta sydäntalvea!

Harriet Finne-Soveri paljastaa pitkän iän salaisuuden sivulla 13.

4 • VA S AM A 1 / 2 0 1 5

Ydinvoimayhtiö TeollisuudenVoima (TVO) aloitti loppiai-sen jälkeen lähes koko hen-

kilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Nevoivat johtaa 110 henkilötyövuodenvähennykseen. Vain hetkeä aikaisem-min yhtiö tiedotti tuotantoennätyk-sestä.

– Osa työntekijöistä ei ymmär-rä ollenkaan tällaista menettelyä jaosa on peloissaan työpaikkansa ta-kia. Korvaavia töitä täälläpäin ei juu-ri ole tarjolla, Olkiluodon sähköliitto-laisten pääluottamusmies Jani Mali-la tiivistää tunnelmat.

Olkiluodon työntekijät yllättyivät ikävästi

TVO aloitti yt-neuvottelut

– Vaikka sähkön hinta on alhainen, Olkiluoto ei suinkaan ole tehnyt tappiota.

Siksi työntekijät ovat ihmeissään näin rankoista säästötavoitteista, työntekijöiden

pääluottamusmies Jani Malila sanoo.

– Vuoden 2014Suomen Elspot-keskihinnan(36.02 €/megawatti) mukaanyhtiö teki Olkiluodossailmoittamillaantuotantomäärillä(14.76 terawattia )531 miljoonan euronsähköt, joten hyötyomistajille lienee vielämerkittävä.

Teksti: RIITTA KALLIO " Kuva: EMMI KALLIO Hän arvioi, että yhtiön ilmoittama15 miljoonan euron vuosittainen sääs-tötavoite tarkoittaa väkisinkin vähen-nyksiä henkilöstön määrään, jokatyöntekijöiden mukaan on jo nyt aivanriittävän vähäinen.

– Tiukat ajat ovat jo nytkin heijas-tuneet esimerkiksi rekrytointeihin.Eläkkeelle jääneiden tilalle ei juuri-kaan ole palkattu uusia työntekijöitä,vaan yhtiö on pyrkinyt jakamaan työtmuille työntekijöille tai teettämääntyöt alihankkijoilla.

Malila kertoo, että alihankkijoi-ta työskentelee myös paljon samoissatöissä TVO:n työntekijöiden rinnalla.

– Suhtautumista yhdessä työsken-telyyn alihankkijoiden kanssa jou-dumme ehkä miettimään tulevaisuu-dessa, jos omia työntekijöitä vähenne-tään. Käynnissä olevat yt-neuvottelutsaattavat myös jatkossa vaikuttaa tu-levaisuuden rekrytointeihin.

MARKKINASÄHKÖN HINTAALHAALLAOlkiluodon tuottaman sähkön kilpai-lukyky on heikentynyt, vaikka TVOtuottaa sähköä omistajilleen niin sa-notulla Mankala-periaatteella eliomakustannushintaan. Toimitusjoh-taja Jarmo Tanhua perustelee tä-mänhetkistä säästötarvetta muunmu-assa sillä, että pohjoismaisen markki-

nasähkön hinta on nyt laskenut niinpaljon, ettei hintakisassa pärjäämi-nen ole itsestään selvää.

Myös OL3 -projektin viivästymi-nen aiheuttaa TVO:lle lisäkustannuk-sia. Niitä kertyy, vaikka laitoksen toi-mituksesta on ranskalaisen Arevankanssa kiinteähintainen avaimet kä-teen -sopimus.

Olkiluodon kolmosreaktorin pi-ti alun perin käynnistyä jo vuonna2009, mutta rakennustyöt ovat tois-tuvasti viivästyneet. Viime syksynäAreva arvioi, että voimala saadaankaupalliseen käyttöön vasta loppu-vuodesta 2018.

TYÖNTEKIJÄTTOIVOVATAITOJAYT-NEUVOTTELUJAAiemmin kaivosteollisuudessa ja öl-jynjalostuksessa työskennellyt pää-luottamusmies, pohjakoulutuksel-taan tietotekniikan mekaanikko Ja-ni Malila kertoo itse tulleensa taloonvuonna 2011.

– Tarkoitus oli, että harjoittelenensin ykkös- ja kakkoslaitoksella jasiirryn sitten kolmosen testausajoi-hin. Nyt OL1:n ja OL2:n järjestelmiinsyventyminen on pitänyt kiireisenä.

Monitaitoisen Malilan tämänhet-kisiin tehtäviin kuuluu poltto-aineen käsittelyä ja robotinohjelmointia. Luottamus-

miestehtäviään hän voi hoitaa tar-vittaessa, periaatteessa yhdeksäntuntia viikossa.

– Tähän asti luottamustehtäviinkäytettävästä ajasta ei ole tarvin-nut keskustella, toivottavasti ei vas-taisuudessakaan, hymähtää Malila,joka yt-neuvotteluissa edustaa 140työntekijää.

Hän toivoo, että neuvotteluissahenkilöstöä edustavat kolme luotta-musmiestä oikeasti pääsisivät vai-kuttamaan asioihin.

VÄHENNYKSET ENSINTUKIPALVELUISTATVO:lla on nyt yhteensä noin 840työntekijää, joista Olkiluodossatyöskentelee 726. Yhtiössä ei kos-kaan aiemmin ole käyty yt-neuvot-teluja, joissa olisi ollut kyse henki-löstön vähentämisestä. Jani Mali-la työtovereineen aprikoi, mahde-taanko joitain toimintoja ulkoistaa.Työnantajan ilmoituksen mukaan vä-hennykset kohdistuvat ensimmäi-seksi liiketoiminnan tukipalveluihin.Ydinvoimalaitoksen käyttövuorojenhenkilöstö, voimalaitospäivystäjätja Säteilyturvakeskuksen määrittele-

mät asemavaltuute-tut jäävät yt-neu-

vottelujen ulko-puolelle.!

TVO ILMOITTI 8. tammikuuta aloittavansa yhteis-toimintaneuvottelut, joissa henkilöstön vähennys-tarpeeksi on ilmoitettu 110 henkilötyövuotta. Syynäneuvottelujen aloittamiselle yhtiö ilmoitti sähkön kil-pailukyvyn heikentymisen johtuen sähkön markkina-hinnan laskusta sekä Olkiluoto kolmosen viivästymi-sestä aiheutuneista lisäkustannuksista.Näistä huonoista uutisista huolimatta Gasum-yh-

tiön toimitusjohtaja ilmoitti 12. tammikuuta yhtiönjatkavan kireästä kilpailutilanteesta huolimatta omi-en LNG hankkeiden eteenpäinviemistä. Tämä onselkeä viesti, että teollisuus tarvitsee kilpailukykyis-tä energiaa myös tulevaisuudessa. Laman jälkeenon aina tullut nousukausi. Tästä saatiin myös 12.tammikuuta signaaleja, kun DB Schenkerin maakul-jetusjohtajan Erik Söderholmin mukaan vientikul-jetuksiin ei riitä rekkoja viennin lähtiessä paremminvetämään. Söderholmin mukaan vientikuljetuksissaoli selvä käänne parempaan syksyllä 2014.

! ! !

Energiasta ja sähköstä riittää puhetta niin kahvipöy-dissä kuin Eduskunnassakin. Sähköä saa toki pisto-rasiasta, mutta sähkön tuotantoa tavallinen kulut-taja tulee harvemmin miettineeksi. Mitä tapahtuujohdon toisessa päässä, josta sähkö lähtee matkal-leen?Kuluttajalle tuskin on tärkeintä, mikä hinnassa on

itse sähkön tai sähkön siirron hinta. Merkitystä onkokonaishinnalla. Sähkön hinnan vertailusta tekeekuitenkin vaikeaa sähkön hinnan ja siirtomaksuneriyttäminen. Tavoitteena onkin oltava, ettei kan-salaisia tai yrityksiä aseteta eriarvoiseen asemaanenergian saatavuuden ja hinnan perusteella.Sähkön hinnan ja saatavuuden tulisi olla ennus-

tettavaa sekä kuluttajille että teollisuudelle, mut-ta asiaa hämmentävät monenlaiset intohimot ja ta-voitteet. Energiakeskusteluun tuovat lisämaustettailmastopoliittiset tavoitteet, uusien ydinvoimaloidenrakennusluvat sekä Olkiluodon kolmannen reakto-rin valmistumisen ongelmat. Entä miten eduskun-nassa käy OL4:n ja Fennovoiman ydinvoimalalu-ville? Fortumin alustava ilmoitus osallistumisestaFennovoiman hankkeeseen täyttää kirkkaasti val-tioneuvoston edellyttämän 60 prosentin kotimai-suusasteen ja käytännössä nostaa Fennovoimankotimaisuusasteen alun perin tavoiteltuun 66 pro-senttiin. Eduskunnalla ei pitäisi olla esteitä hyväk-syä lupaa.

! ! !

Energia- ja ilmastopolitiikka ovat sidoksissa toisiin-sa. Kasvihuonepäästöistä 80 prosenttia on peräisinenergian tuotannosta ja kulutuksesta. Ilmastonmuu-toksen torjuminen on energiapolitiikan polttavim-pia ongelmia. Kaikki merkit viittaavat siihen, etteivätmaailman valtioiden nykyiset päästölupaukset rii-tä vielä torjumaan kielteistä kehitystä. Päästötöntäenergiaa tarvitaan lisää.Energiatehokkuus parantuu jatkuvasti, mutta riit-

tävätkö bioenergia, tuuli ja aurinko uusien ratkai-sujen avaimiksi? Uusiutuvan ja kotimaisen energi-an tuotanto luo myös työtä maakuntiin, mutta siihenliittyy vaikeita kysymyksiä: Luokitellaanko ydinvoi-

ma kotimaiseksi tai turve uusiutuvaksi? Veromuu-tokset turpeen ja metsähakkeen kohdalla tarjoa-vat yhtä kaikki työtä ja toimeentuloa. Ongelmistaanhuolimatta kotimainen turve on ulkomaista hiiltä pa-rempi.Energia- ja ilmastopolitiikan tulee paitsi torjua il-

mastonmuutosta, myös tukea kotimaista työllisyyt-tä, teollisuutta ja alihankintaa. Siinä 70-luvun ja ny-kyiset ydinvoimalatyömaat poikkeavat radikaalistitoisistaan. 70-luvulla voimalat rakennettiin pääasi-assa kotimaisin voimin, nyt töitä valuu ulkomaisilletyöntekijöille ja alihankkijoille. Tulevissa ydinvoima-hankkeiden sopimuksissa on pyrittävä suosimaankotimaista, ja valvottava ettei työtä teetetä polku-hintaan.Puhdas energiantuotanto on meille mahdollisuus.

Suomen tulee olla aktiivinen toimija uuden ympä-ristökuormitusta vähentävän ja kustannushyöty-jä tuovan teknologian tutkimuksessa, kehitykses-sä ja käyttöönotossa. Kaikki mahdollisuudet siihenovat olemassa jo peruskoulusta alkaen. Lapset saa-vat meillä maailman parasta koulutusta, Suomi onluokiteltu maailman neljänneksi innovatiivisimmaksimaaksi ja tutkimus- ja tuotekehitystä tuetaan Suo-messa OECD-maista kolmanneksi eniten.

! ! !

Sähköä tuotettiin Satakunnassa vuonna 2013 Suo-men maakunnista eniten. Ratkaiseva oli Olkiluodonreaktorien sähköntuotanto. Se oli lähes kaksinker-tainen Loviisan voimaloihin verrattuna. Tuuli- ja au-rinkosähkön osuus Satakunnassakin tulee lisäänty-mään lähivuosien aikana. Uutta tuulivoimapuistoasuunnitellaan Porin edustan merialueelle. Nakkilas-sa on suunnitteilla aurinkosähkövoimalan rakenta-minen; 20 hehtaarin suuruisen alueen kattaminenaurinkopaneeleilla.Energiapolitiikassa täytyy nyt vaikuttaa ensisijai-

sesti siihen, että sähkön tuotanto kotimaassa turva-taan. Samalla pitäisi edistää myös sitä, että sähkönsiirtoyhteyksiä Suomen ja Ruotsin välillä paranne-taan. Näin sähkön toimitusvarmuus paranee ja Suo-messa maksettava hinta pysyisi kohtuullisena niinteollisuudelle kuin kotitalouksillekin. Puhtaaseenkotimaiseen energiaan satsaaminen on paitsi ilmas-toteko, myös järkevää työllisyyspolitiikkaa.

TOMMI RAUNELA

Pääluottamusmies, JHLPori

Kuva:STT-Lehtikuva

VA S AM A 1 / 2 0 1 5 • 5

AMMATTILIITOT KÄYNNISTIVÄT hankkeen uuden keskusjärjestön pe-rustamiseksi Suomeen. Hankkeen valmistelukokous järjestettiin Helsin-gissä ja kokoukseen osallistui yhteensä 73 palkansaajaliiton edustajaakaikista kolmesta keskusjärjestöstä (SAK, STTK ja Akava).Uuden keskusjärjestön perustamisen valmisteluun osallistuvat ammat-

tiliitot ilmoittavat mukanaolostaan 10. helmikuuta mennessä. Sen jäl-keen alkaa käytännön työ uuden järjestön perustamiseksi. Tavoite on, et-tä uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden 2016 aikana.Hankkeeseen voivat liittyä kaikki ammatilliset edunvalvontajärjestöt ja

myös ne, jotka tällä hetkellä eivät ole nykyisten keskusjärjestöjen jäseniä.Uuden keskusjärjestön tavoite on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäji-en taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista ta-sa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.Järjestö on poliittisesti sitoutumaton ja se ottaa vastuulleen lakkautet-

tavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät. Keskusjär-jestön toiminta pohjautuu demokraattiseen edustukseen, joka huomioikaikkien jäsenryhmien tarpeet. Uusi keskusjärjestö ei heikennä ammatti-liittojen itsenäistä asemaa työehtosopimusosapuolena.Valmistelukokouksessa professori Harri Melin alusti työmarkkinajär-

jestelmän tulevaisuudesta. Jatkokeskustelussa arvioitiin uuden keskus-järjestöhankkeen vahvuuksia, mahdollisuuksia ja haasteita. Kokouksenpuheenjohtajina toimivat Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton puheenjoh-taja Jarkko Eloranta (SAK), Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa

Halme (STTK) ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari (Akava).!

Keskus-järjestö-hankekäyntiin

Sähköä Suomesta

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ikuisti historiallisen

hetken tunnelmat kännykkäkamerallaan.

6 • VA S AM A 1 / 2 0 1 5

Alajärven sähkölinjoilla pahin talvi 40 vuoteen

Tykkylumi toi töitä

Heikki Rintala, Heino Käpyalho ja

Ilkka Koskela paiskivat pari viikkoa

töitä miltei tauotta, kun sähkökatkot

pimensivät ajoittain lähes puolet

Alajärven Sähkön alueesta. Linjojen

raivauksessa avuksi hankittiihn myös

järeitä erikoistyökoneita.

VA S AM A 1 / 2 0 1 5 • 7

-Ollaan oltu Alajärven Säh-kön hommissa liki 40vuotta, eikä näin hanka-

laa tilannetta ole ollut koskaan aikai-semmin, sanovat pitkän linjan ver-kostoasentajat Ilkka Koskela ja Hei-no Käpyaho kömpiessään taas ker-ran pitkän päivän jälkeen maastos-ta yhtiön varikolle, jonka taukotilattäyttyvät kuivuvista työvaatteista.

Järviseudulla ei ole totuttu taval-lisemmin metsäistä ja paksulumistaItä-Suomea vaivanneisiin pahoihinsähkökatkoihin. Tilanne muuttui ker-taheitolla 3. tammikuuta. Alajärvel-lä tykkylumen aiheuttamat katkok-set eri alueilla jatkuivat lähes yhtä-jaksoisesti peräti pari viikkoa.

Liian kapeat Linjat?Suurin oSA sähkökatkoista johtuu puiden taipumisesta tai kaatumisesta sähköjohtojen pääl-le. ongelmaa voi ehkäistä kaivamalla sähköjohdot maan alle, mikä on todella kallista ja han-kalaa puuhaa.Tuoreen sähkömarkkinalain tavoitteena on, että joka toisen suomalaisen olisi oltava sää-

varman verkon piirissä vuoteen 2020 mennessä. Lisääntyneistä investoinneista huolimatta il-majohdoista luopuminen jatkunee pitkälle 2030-luvulle. Lain mukaan myrskyn ja lumen aihe-uttamat sähkökatkot eivät saisi tulevaisuudessa kestää haja-asutusalueillakaan yli36 tuntia.Taajamissa raja on kuusi tuntia. Vaatimusten täyttämiseen sähköyhtiöt saavat 15 vuoden siir-tymäajan.Eräiden arvioiden mukaan haja-asutusalueiden sähkökatkot vain pahenevat ja pitenevät.

Sähköyhtiöt nimittäin pääsevät lain vaatimaan tilanteeseen joutuisimmin, kun ne laittavatmaan alle ensin taajamien läheisyydessä olevat sähköjohdot.!

– Uuden vuoden jälkeisenä lauan-taina kello 2.03 se alkoi, tietää Alajär-ven Sähkön energiavastaava HeikkiRintala, joka vietti rytäkän alkaessasähköyhtiön valvomossa liki 36 tun-tia putkeen.

Rintala kertoo, että pahimmillaansähköyhtiön 5200 asiakkaasta lähes2500 oli vailla sähköä. Kaikki yhtiönkahdeksan asentajaa saatiin nopeas-ti töihin ja lisäavuksi kutsuttiin myösulkopuolisia metsureita sekä kone-urakoitsijoita. Osalle sähköt saatiinpalautettua nopeasti, mutta yhtä no-peasti ilmaantui uusia vikoja.

TyKKylumI TaIvuTTIpuuT säHKölInjoIlleVuodenvaihteen jälkeen alkanut säi-den lauhtuminen aiheutti lukuisia

sähkökatkoja laajalla alueella Poh-janmaalta Savoon ja Pohjois-Karja-laan. Sähköttömiä asiakkaita oli pa-himmillaan kymmeniä tuhansia erisähköyhtiöiden toimialueilla, muunmuassa Elenian, Alajärven Sähkön,Savon Voiman ja Enerken alueilla.Verkostoasentajat saivat paiskia töi-tä yli kaksi viikkoa tilanteen selvittä-miseksi.

Sähkökatkot johtuivat pitkältitykkylumesta. Märkä ja painava lumitaivutti puita ja niiden oksia sähkö-linjoille. Pakkasen takia märkä lumiei pudonnut edes tuulenvireen myötäpuiden oksilta.

Alajärven Sähköllä on sähköverk-koa yhteensä 923 kilometriä.Määräs-tä 20 kV verkkoa on 382 kilometriä.Tähän mennessä alueen sähköver-kosta vain 23 kilometriä on maakaa-peloitu.

Toimitusjohtaja erkki ammes-mäki vakuuttaa, että sähkölinjoja onraivattu ennakkoonkin pitkin vuot-ta, mutta silti tykkylumien taivutta-mia puita jouduttiin vuoden parin al-kuviikon aikana kaatamaan arvioltayli 2000.

Ammesmäki arvioi, että tammi-kuun sähkökatkojen hoito tuli mak-samaan yhtiölle parisataa tuhattaeuroa. Vahingonkorvauksia yksittäi-sille asiakkaille maksetaan sähkö-markkinalain mukaisesti.

RanKKa ja mäRKä uRaKKa– Erityisen rankaksi maastourakanteki puihin takertunut märkä paksulumi, joka putosi sakeana puunkaa-tajien niskaan. Vaikka meillä on hy-vät varusteet, kyllä vaatteet kastui-vat välillä pahasti, Heikki Rintalakertoo ja on kuitenkin tyytyväinen,että myräköistä selvittiin ehjin na-hoin.

Rintala on kiitollinen myös säh-köyhtiön asiakkaisiin, jotka ymmär-sivät, että luonnonvoimien kanssatäytyy joskus tyytyä hieman odotta-maan.

– Asiakkaat suhtautuivat hienos-ti; jotkut olisivat jopa tulleet mukaanraivaustalkoisiin. Paikallinen kaup-pias olisi ollut valmis avaamaankaupan sulkemisaikana, kun halu-si varmistaa, että linjamiehet saavatruokaa rankan rupeamansa aikana.

Rintala esittelee muutamaa lu-mista sähkölinjaa Alajärven keskus-tan tuntumassa. Sähköyhtiöllä on lu-pa raivata puut viiden metrin etäi-syydeltä johdoista. Sankan lumenpeittämässä metsässä näkee maal-likkokin, että suojaetäisyys ei näilläkeleillä ole riittävä. Varsinkin nuoretkoivut kallistuvat uhkaavasti kohtisähköjohtoja.!

– Asiakkaat suhtautuivathienosti; jotkut olisivatjopa tulleet mukaanraivaustalkoisiin.

Teksti ja kuvat: RIITTa KallIo

!! Kosteus tekitykkilumesta tavallistaraskaampaa.Varsinkinnuoret koivut painuivat

lumen painosta sähkölinjoille.

Metsänhoitoyhdistyksen""apuvoimat tulivat AlajärvenSähkölle tositarpeeseen

tammikuun alkupuoliskolla.

Pahimman myräkän ##aikaan Heikki Rintala sai

päivystää 36 tuntiaputkeen.

8 • VA S AM A 1 / 2 0 1 5

Kyseessä on palkansaajien eliSAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinenkampanja, joka herättelee ihmisiämiettimään, mikä on tämän hetkenmalli työelämässä ja kannattaisi-ko asioille tehdä jotain. Kampanjantarkoitus on saada ihmiset oivalta-maan ammattiliittoon kuulumisenhyviä puolia.Ay-liike näkyy julkisessa keskus-

telussa lähinnä erilaisten työmark-kinaneuvotteluiden tai lakkojen ai-kana. Muulloin tapahtuva jatkuvatyöelämän kehittäminen ja muu yh-teiskunnallinen vaikuttaminen jää-vät näkymättömiin. Sen sijaan, että

Sähköliiton oma Mikä fiilis!? -kampanja keskittyy järjestäytymättömien työpaikko-jen järjestämiseen. Tarkoituksena on saada perustettua työhuonekunta ja valit-tua luottamusmies sellaisille työpaikoille, joissa niitä ei vielä ole.Ratkaisevassa asemassa Sähköliiton Mikä fiilis!? -kampanjoinnissa ovat am-

mattiosastot. Ne kantavat vastuun siitä, että niiden edustamilla työpaikoilla onluottamusmies. Osastojen on oltava yhteyksissä sähköalan ammattilaisiin työpai-koilla sekä kannustettava ja tuettava jäseniä luottamusmiehen valinnassa.

KAMPANJA NETISSÄ:www.sahkoliitto.fi/jarjesta-tyopaikkasi

tuijotettaisiin menneisiin saavutuk-siin, Mikä fiilis!? haluaa kuitenkinnyt kertoa 2020-luvun ay-liikkeestäja kutsua kaikki mukaan sen kehit-tämiseen.Kampanjan teemat on valittu yh-

teisten tavoitteiden pohjalta: SAK:ta,STTK:ta ja Akavaa yhdistävät esimer-kiksi tasa-arvoon, työhyvinvointiin,säällisiin työaikoihin ja -tapoihin se-kä työn ja yksityiselämän hyvään yh-teensovittamiseen liittyvät tavoitteet.

PALLO AKTIIVEILLE

Erityisesti nuorille on hyvä kertoamahdollisimman konkreettisesti,

mistä järjestäytymisessä ja ay-liik-keessä on kyse. Tutkimusten mu-kaan yksi keskeinen syy siihen, etteinuori vielä kuulu ammattiliittoon, ontiedon puute: Ei tiedetä, mitä liitottekevät ja miten ne vaikuttavat.Siispä nyt tarvitaan keskustelun

avaajia ja kokeneita kommentoijia.Järjestäytymisessä kun on kyse pal-jon muustakin kuin ansiosidonnai-sesta työttömyysturvasta tai juristi-palveluista. Pelkät työttömyyskassateivät tarjoa mahdollisuutta kehittäätyön ja arjen yhdistämistä niin kuinjäsenyys ammattiliitossa.Ole mukana viemässä eteenpäin

hyvää sanomaa: Ammattiliiton jäse-nenä jokainen voi olla mukana päät-tämässä, mihin suuntaan työelämäkulkee ja millaista töissä on. Ammat-tiliiton jäsen voi vaikuttaa siihen, mil-laisilla ehdoilla työtä tehdään nyt jatulevaisuudessa.!

OSALLISTU!#mikäfiiliswww.facebook.com/mikafiilistwitter.com/mikafiilis

ammattiliittolaiset

Ammattiliiton jäsen päättää mikäfiilis työelämässä on tulevaisuudessaOnko silmiisi jo osunutMikä fiilis!? -logollavarustettuja mainoksia?Sellaisen olet voinutnähdä esimerkiksiisoimpien asustuskeskit-tymien bussipysäkeillä,lehdessä tai televisi-ossa, mutta etenkinsosiaalisessa mediassa.Sähköliitonkin face-book-, twitter- ja insta-gram-tileillä fiiliksiä onkyselty ja jaettu.

Laitetaan yhdessä työpaikat järjestykseen!Jokaisella on oikeus kuulua ammatti-liittoon, mutta yllättävän monelle jär-jestäytyminen ei ole tullut edes mieleen– vielä. Kampanjan tavoite on innostaakeskustelemaan, mikä on tänä päivänäfiilis työelämässä ja pohtimaan,kannattaisiko asioille tehdä jotain.

Järjestätyöpaikkasi:

Liityjäseneksi:

VA S AM A 1 / 2 0 1 5 • 9

Osallistujille korvataan seminaa-rin ajalta majoitus kahden hen-gen huoneissa, ohjelmaan merki-tyt ruokailut, kaikki seminaarissajaettavat materiaalit, matkaku-lut julkisten liikennetaksojen mu-kaan, tai omaa autoa käytet-

täessä 0,23 €/kkuljettajalle.Mikäli majoitut yhden hengen

huoneessa, on sinun maksetta-va huonehintojen erotus 31 € itsehotelliin. Jos tarvitset majoitustajo torstaista 23.4. lähtien, ota itse

puistoon, puh. 03 386 2000. Tä-män majoituksen maksat itse taivoit pyytää avustusta ammatti-osastoltasi. Kahden hengen huo-ne maksaa 88 € ja yhden hengenhuone 75 €.

osallistuvien luot-tamushenkilöiden tulee käyttääperjantain osalta ensisijaises-ti työehtosopimuksen tarkoitta-maa luottamushenkilöaikaa, jol-loin työnantaja maksaa palkan.Jos ongelmia vapaan saamisessa

ilmenee, ota yhteyttä liittoon.Seminaari on kaksipäiväinen

ja pääsääntöisesti edellytämmeosallistumista molempiin päiviin.Sitovat ilmoittautumiset

13.3.2015 mennessä.

SINÄ luottamusmies, työsuojeluvaltutyösuojeluasiamies tai nuorisosihteer

OSALLISTU luottamushenkilöseminaa

AIKA: 24.–25.4.2015 alkaen perjantaja päättyen lauantaina noin kello 14.0

PAIKKA: Kongressikeskus Puistotorni,

MAJOITUS: Cumulus Hämeenpuisto, H

TEEMAT:• Nuoret, Sähköliiton tulevaisuus• Jäsenhankinta• Luottamushenkilöiden oikeudet ja velv• Vuoden luottamushenkilön valinta• Sopimusalakohtaiset tapaamiset• Viimeaikaista oikeuskäytäntöä

m vain auton yhteys hotelli Cumulus Hämeen-puist

Seminaariin osallistuvien luot il

utettu,ri

ariin

aina kello 10.0000

Hämeenpuisto 28, Tampere

ämeenpuisto 47, Tampere

vollisuudet

ILMOITTAUDU:www.sahkoliitto.fi

LUOTTAMUSHENKILÖSEMINAARI24.–25.4.2015

Ammattiliiton jäsenyys parantaaerityisesti miesten mahdollisuuk-sia avioitumiseen. Syinä ovat lii-ton jäsenyyden tuoma parempipalkka, työpaikan varmuus sekäjärjestäytymisen muut edut.*

*Marrying Ain’t Hard When You Got AUnion Card? Labor Union Membershipand First Marriage; julkaistu tieteellisessäSocial Problems -lehdessä.

TUTKITTUA TIETOASinä työpaikkasi tai ammattiosastosi

LUOTTAMUSHENKILÖ.Kaipaatko lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tukeeliikunnallista hengähdystaukoasi. Osallistu kurssille!

Tutustu ohjelmiin, kurkkaalisätietoja ja ilmoittaudu:www.sal-lomat.fi

YYTERIN KYLPYLÄ11.–15.5. 4 vrk5.–9.10. 4 vrk

Hinta sisältää majoituksen,täysihoidon ja mukaansatempaavan ohjelman.

HINTAVAIN 100€/4 vrkLIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI21.–25.9. 4 vrk22.–24.5. ja 11.–13.9. 2+2 vrk

KUORTANEEN URHEILUOPISTO8.–12.6. 4 vrk17.–19.4. ja 16.–18.10. 2+2 vrk

URHEILUOPISTO KISAKESKUS9.–13.11. 4 vrk8.–10.5. ja 13.–15.11. 2+2 vrk

LUOTTAMUSMIESTENHYVINVOINTIKURSSIT

10 • VA S AM A 1 / 2 0 1 5

TyönanTajani järjesTi vuonna 2014 ensimmäisenMini-Aslak-kuntoutuksen yhteistyössä työterveyshuollonkanssa. Mini-Aslakissa pyritään kuntouttamaan ja en-naltaehkäisemään työstä johtuvia tuki- ja liikuntaelinoi-reita. Minuakin pyydettiin mukaan, mutta koin itseni sil-loin niin hyväkuntoiseksi etten osallistunut.Syksyllä 2014, kun työnantaja ilmoitti järjestävänsä

taas Mini-Aslakin, ilmoittauduin mukaan. Syksyllä täytin58 vuotta ja kun eläkkeelle pääsykin siirtyi kauemmak-si, ajattelin kartoittaa oman kuntoni.Kotona täytin toimintakykylomakkeen, jossa piti arvi-

oida oma fyysinen kunto asteikolla 1–5. Arvioin kuntoniolevan kohtalainen 3.Tammikuussa 2015 sain kutsun työfysioterapeutin

luokse. Hän järjesti minulle 1,5 tunnin fyysisen kunto-kartoituksen. Aluksi mitattiin verenpaineet ja mittanau-halla katsottiin, paljonko läskiä on kertynyt vyötärölletalvea varten. Minulla sitä oli 60 mm.Kerroin työfysioterapeutille lopettaneeni syksyllä kai-

ken kuntoilun ja syöneeni jouluna rankasti, jotta olisimitä kuntouttaa. Häntä nauratti selittelyni ja hän laittoiminut työntämään mittaa käsillä pitkin lattiaa, kävele-mään takaperin viivaa pitkin, seisomaan yhdellä jalalla,polkemaan pyörää 18 minuuttia ja nostamaan 10 kilonpunnuksia. Myös selkää testattiin, puristusvoimaa koe-teltiin ja liikeratoja kartoitettiin.Nyt tehtyjen testien perusteella kuntoni oli luokkaa 3,

kuten itsekin arvioin. Paljon pitää tehdä kunnon paran-tamiseksi, oli testien sanoma.Myöhemmin kotona tajusin, että fyysisen kunnon

kartoituksen pitäisi kuulua määräaikaistarkastuksiin.Sähköasentajat tekevät fyysisesti raskasta työtä – osa

pakkotahtista urakkatyötä – missä pitää olla loistokun-nossa pärjätäkseen tulostavoitteissa. Suurin osa säh-köasentajista harrastaa liikuntaa ja muistaa venytel-lä iltaisin. Osalle työn vaativuus tai laiskuus aiheuttavatvälinpitämättömyyttä omaa kuntoa kohtaan.Toivottavasti ammattikouluopetukseen kuuluu ny-

kyään lihashuollon ja venytysten harjoittelu. 70-luvul-la ammattikoulussa pelattiin sählyä, koripalloa ja muitaseurapelejä. Enemmän olisi pitänyt kertoa ja opastaa,millaisia sähköasentajan työliikkeet ovat.Toivottavasti saan lisää virtaa aloittaa säännöllisen

venyttely- ja liikuntarytmin. Miten muuten jaksan työelä-mässä yli eläkeiän?Jos kaikki menee hyvin, tulen kertomaan Vasamassa,

kuinka Tapsalle kävi Mini-Aslakissa. Toivottavasti kerto-mus omista kokemuksistani kannustaa muitakin säh-köasentajia osallistumaan ennaltaehkäisevään kuntou-tustoimintaan.

Tapani ryyppöAmplit Oy:n sähköasentajientyösuojeluvaltuutettuAmmattiosasto 049hallituksen jäsenSähköalojen ammattiliitto ry:nedustajiston jäsen

Suomen kattavin kalustesarja, IMPRESSIVO®, sisältää käytännölliset lista-asennustuotteet ja kulmaanasennettavan pintakotelon. Pintatuotteiden valikoimasta löytyy kaikki keskeisimmät pintaan asennettavatkytkimet ja pistorasiat sekä asennuskotelot, myös listaan ja nurkkaan. Impressivo-kalusteet soveltuvat erin-omaisesti sekä uudis- että korjausrakentamiseen. www.abb.fi/asennustuotteet

IMPRESSIVO®. Parastaasennettavuutta pintaan.

ABB OyPL 16, 06101 PorvooPuh. 010 22 11

Mikä on kuntosi?U LUKIJAN ÄÄNI

Ristikon ratkaisu

Vasaman jouluristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotun

yllätyspalkinnon voitti Esko Horsma-aho Koskenpäästä.

Onnittelut voittajalle!

VA S AM A 1 / 2 0 1 5 • 11

Aurinkoenergia sopii erinomai-sesti osaksi Suomen ener-giapalettia. Lappeenrannassa jaFrankfurtissa aurinkoenergiaa voituottaa yhtä paljon, joten Suomi onpohjoisesta sijainnistaan huolimat-ta hyvä aurinkoenergiamaa. Saan-to tietenkin painottuu valoisal-le kaudelle, mutta tulevaisuudenpuhtaassa energiajärjestelmässävuositasolla aurinkoenergiaa täy-dentävät luontevasti tuulivoima,bioenergia, vesivoima, lämpöpum-put ja energianvarastointi. Aurin-koenergiaratkaisuista tulee yhtäluonnollinen osa rakennuksia kuinilmanvaihtojärjestelmistä.

•••Energiateollisuuden kuluttajatut-kimuksen mukaan 90 prosenttiasuomalaisista haluaa lisätä aurin-koenergiaa. Aalto-yliopiston kaup-pakorkeakoulussa on käynnistynytyli 50 yhteistyökumppanin kans-sa Suomen aurinkoenergialiiketoi-minnan vauhdittamiseen tähtää-vä FinSolar-hanke. Tavoitteena onedistää aurinkoenergiainvestoin-teja kotimarkkinoilla ja alan vien-tiä. Hankkeessa on mukana kun-tia, oppilaitoksia, taloyhtiöitä sekä

suuri joukko isoja ja pieniä yri-tyksiä. Laaja kumppaniverkostoosoittaa, että aurinkoenergia kiin-nostaa sekä kysyntä- että tarjon-tapuolella.

•••Aurinkoenergian hinta on laskenutmerkittävästi viime vuosina. Kun-tien uudisrakennuksissa takaisin-maksuaika sähkön nykyhinnoillalaskettuna on nyt tasoa 8-13 vuot-ta, kun aurinkopaneelit toimivat ai-nakin 30 vuotta. Takaisinmaksuai-ka ei ole kuitenkaan oikea mittariinvestoinnin kannattavuuden ar-vioimiseen sähkönhinnan vaih-telun takia. Kannattavuutta tuli-si ennemmin tarkastella sijoitetunpääoman tuoton tai kiinteistön ar-von perusteella, koska aurinko-energia kohentaa yleensä raken-nuksen ympäristöluokitusta jaenergiaomavaraisuutta.Elinkaarensa aikana aurinkovoi-

mala tuottaa useissa kohteissa jonykyisellä sähkön hinnalla muu-taman prosentin vuotuisen tuo-ton, jolloin voimalan rakentaminenon kannattavaa lainarahalla. Mi-käli kiinteistön omistajan sähkös-tä maksama kokonaishinta nou-

see, paranee tuotto vastaavasti.Tuoreita hintatasoja ja kohde-esi-merkkejä kootaan parhaillaan pro-jektissa, joten lisää tietoa aiheestaon luvassa.Rakennuksiin integroitava au-

rinkoenergia kannattaa kuitenkinmieltää energiatehokkuustoimen-piteeksi, koska aurinkoenergianavulla voidaan vähentää kiinteis-tön ostoenergian tarvetta sekä si-ten pienentää energialaskua. Kun-nissa aurinkoenergiainvestointejatoteutetaan osana energiatehok-kuussopimuksia. Esimerkiksi au-rinkosähkö vähentää ostosähkönmäärää juuri silloin, kun toimitila-rakennukset kuluttavat sähköä il-mastointiin eniten.Aurinkokeräimillä voidaan uu-

dis- ja korjauskohteissa korvatamyös julkisivu- ja vesikateraken-teita. Talotekniikan osaajat ovataurinkoenergian laadukkaassasuunnittelussa ja toteuttamisessakeskeisessä roolissa, joten osaa-miseen kannattaa panostaa. Oikeasuunnittelu osana muuta talotek-niikkaa luo lisäarvoa ja mahdollis-taa aurinkoenergian toteuttamisenkannattavasti.

•••Tuontienergiaan menee rahaaSuomesta 8 miljardia euroa vuo-sittain - suurin osa Venäjälle fos-siilisiin polttoaineisiin. Rahojakannattaisi ennemmin käyttää ko-timaiseen puhtaaseen energiaan.Aurinkoenergian kotimaisuusas-te on korkea. Mikkelissä valmis-tetaan aurinkolämpökeräimiä ja–paneeleita sekä Saloon on suun-nitteilla uusi aurinkopaneeliteh-das. Suurin työllisyysvaikutus syn-tyy järjestelmien asennuksesta.Aurinkoenergian lisäämisestä syn-tyy siis positiivisia vaikutuksia Suo-men kauppataseelle, työllisyydelleja cleantech-alan kasvulle.Ilmastonmuutoksen näkökul-

masta puhdasta energiaa tulisi li-sätä pikavaihteella joka puolellamaailmaa, myös Suomessa. Ilmas-tovastuu tarkoittaisi esimerkiksi si-tä, että Suomessa siirrettäisiin fos-

siilisten polttoaineiden tuonnistajoka vuosi noin 0,5 miljardia eu-roa puhtaan energian ja älykkäänenergiankäytön investointeihin.FinSolar –hankkeessa keskity-

tään pitkälti ratkomaan haasteita,jotka jarruttavat parhaillaan aurin-koenergiainvestointien toteutta-mista Suomessa. Kunnille ja talo-yhtiöille kehitetään hankkeessauusia toiminta- ja rahoitusmalle-ja. Samalla tunnistetaan lainsää-dännöllis-hallinnollisia esteitä sekälaaditaan niihin ratkaisuehdotuk-sia. Kotimarkkinat ovat vienninkannalta tärkeä alusta uusien lii-ketoimintakonseptien, teknologioi-den ja osaamisen kehittämiseksi.FinSolar -hanketta rahoittaa

Tekes ja se kestää vuoden 2015loppuun. Hankkeen tuotoksia voiseurata verkkosivuilla osoittees-sa laica.fi/finsolar-hanke.

Vasama julkaisee jokaisessa numerossaan lukijoi-densa lähettämiä kuvia. Sähköliiton täyttäessä tänävuonna 60 vuotta, toivomme erityisesti, että lähetättemeille kuvia liiton jäsenistä sähköalan töissä tai tem-pauksissa vuosien varrella, esimerkiksi työhuonekun-tien tai osastojen tapahtumista. Mitä vauhdikkaam-pi kuva, sitä parempi! Aktiivisuus palkitaan yllätys-palkinnoilla, joten lähetä meille kuvasi sähköpostillaosoitteeseen: vasamalehti@sahkoliitto.fi

Forssan Kauppalan Poikain Valmistava Ammattikoulu(myöhemmin Forssan Ammattikoulu) aloitti toimintan-

sa vuonna 1947. Kaksi vuotta myöhemmin aloittanut sähkö-osasto on pitänyt pintansa ainakin oppilaiden arvostuksissakoulun ykköslinjana. Aluksi kaksivuotinen sähköasentajalinjamuuttui kolmevuotiseksi vuonna 1961.Tällä luokalla oli17 oppilasta vuosina 1961-1964.

Historian havinaa oli ilmassa, kun Ilpo Jokinen sai yh-teyden luokkaamme 50 vuoden jälkeen.Viime keväänä Fors-saan ammattikoululle kokoontuivat vuonna 1964 valmistu-

neet sähköasentajalinjan oppilaat. 13:sta silloisesta sähkö-asentajanalusta lähes kaikki ovat nykyisin jo eläkeläisiä.Vainyksi joukostamme oli siirtynyt rajan taakse ja kolme ei ennät-tänyt tapaamiseen.

Pojat kuvassa: eturivissä vasemmalta Tenho Halonen, Ur-jala, Markku Ukkonen, Urjala,Heikki Nieminen, Urjala, IlpoJokinen, Forssa, Reijo Saari, Forssa,Matti Fjellström, Forssa.Takarivissä: Veijo Simola, Forssa, Ilari Hyytiäinen, Humppi-la,Markku Mäkelä, Urjala, Eero Leino, Forssa,Heikki Tuomo-la, Forssa, Olavi Siniketo, Forssa ja Keijo Kuronen, Koijärvi.

Aurinkoenergia tulee – oletko valmis?

KÄRKIMIESKAROLIINA AUVINENDI, Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeenprojektipäällikkö

kuukauden

KuvaKuva

12 • VA S AM A 1 / 2 0 1 5

7.helmikuuta Alajärven Myl-lykankaalla vietetään sata-vuotisjuhlia, jonka sankari-

na on teräsvaari Sulo Rajala. Ikäi-sekseen kovakuntoinen ja erittäinhyvämuistinen sotaveteraani, enti-nen puhelinasentaja ja maanviljelijäon tiettävästi Sähköliiton vanhin jä-sen. Hän liittyi ammattiosastoonsa063:een, Järviseudun Sähköalantyön-tekijöihin vappuna vuonna 1971 jajäi eläkkeelle vajaa kymmenen vuottamyöhemmin täytettyään 65.

– Liittoon liittyminen kannatti.Vasta liitto sai meidän palkat ja työ-ehdot kohdalleen. Sitä ennen olimmeaina alipalkattuina, Rajala tunnus-taa.

Hän muistelee, että liitosta kävimies, joka tarkisti myös työturvalli-suusasioita.

– Sen jälkeen saatiin esimerkik-si kunnolliset pylväskengät, joilla us-kalsi kiivetä turvallisesti pylväisiineikä tarvinnut pelätä katkovansa jal-kojaan.

Rajala seurasi aikanaan myös ak-

Sähköliiton vanhin täyttää

tiivisesti Vasama-lehteä, josta saitietoa esimerkiksi palkkanormeista.Edelleen hänelle tulee sanomaleh-ti, jota hän seuraa päivittäin. Myösteksti-tv on ahkerassa käytössä jatelevisio välittää maailman myrs-kyt rauhalliseen tupaan, jossa ”Pap-pa” edelleen itsellisesti asuu muu-taman pienen tukipalvelun turvin.Myöskään lääkedosetissa ei ole lii-koja pillereitä, vaikka vuosi sittensairastettu keuhkokuume hiemanhidasti tahtia.

PUHELINALANPIONEEREJASulo Rajala aloitti puhelinasentaja-na Alajärven puhelinosuuskunnassa50-luvulla. Sitä ennen hän oli ennät-tänyt käydä kansa- ja maamieskou-lun, kokea talvi- ja jatkosodan, tehdämaa- ja metsätöitä ensin kotitilalla jasodan jälkeen muun muassa savotal-la Ruotsissa asti.

Munuaisvaivan takia nuoren Su-lon ei olisi tarvinnut mennä armei-jaan lainkaan, mutta nuorukainen

päätyi talvisotaan vapaaehtoisena.Erittäin lyhyen koulutuksen jälkeenhän siirtyi sotilaspoliisikomppani-aan Värtsilään vartioimaan vangik-si jääneitä venäläisiä lentäjiä. Ase-velvollisuutensa Sulo suoritti väli-rauhan aikana viestijoukoissa Ke-mijärvellä, jossa hän sai ensituntu-maa puhelintekniikkaan.

Oikeastaan jatkosota koulut-ti Sulo Rajalasta puhelinasentajan,sillä käsistään kätevä ja tekniikas-ta kiinnostunut mies toimi puhe-linmiehenä ja vikapartion johtaja-na sodan ajan. Ja ilmeisesti hyvällämenestyksellä, sillä hänet ylennet-tiin alikersantiksi. Nykyisellä ker-santilla on sotamuistona tallessanelikiloinen ”kännykkä”, Ericksso-nin kenttäpuhelin, joka palveli luo-tettavasti koko sodan ajan.

– Tämä oli hyvä laite, joka toimitaskulampun paristolla. Puhelimensaattoi kytkeä linjaan missä vaan jaaina kuului. Ne ranskalaiset eivätolleet ollenkaan samaa tasoa, Raja-la arvioi.

Teksti: RIITTA KALLIO " Kuvat: RIITTA KALLIO ja RAJALAN PERHEALBUMI

– Liittoon liittyminenkannatti.Vasta liittosai meidän palkat jatyöehdot kohdalleen.Sitä ennen olimmeaina alipalkattuina.

Sulo Rajalan kiikkustuoli siirre-

tään hetkeksi pois vakiopaikaltaan,

kun miehen satavuotisjuhlia vie-

tetään Kanavan Kevarissa 7. helmi-

kuuta. Omassa keinutuolissaan is-

tuen Pappa saa ottaa vastaan liki

sata vierasta, ”enimmäkseen nuo-

rempaa väkeä”.

Jatkosodan puhelinmiehen luotet-

tavin kumppani, Ericssonin kent-

täpuhelin, palveli Suloa rintamal-

la. Pappa arvelee, että se edelleen

kuuluisi paremmin kuin nykyajan

kännykät, joiden ääni ei tahdo kan-

taa kuulolaitteen läpi korvaan.

S Ä H K Ö L I I T T O 6 0 V U O T TA

VA S AM A 1 / 2 0 1 5 • 13

GEENITJA KOLMEHYVÄÄ TAPAAViime vuoden marraskuussa Suo-messa oli satavuotiaita tai sitä van-hempia ihmisiä yhteensä 745. Heistä106 oli miehiä.Alajärvi kuuluu Etelä-Pohjanmaan

maakuntaan, missä näin vanhak-si eläneitä miehiä oli kymmenen. Seon toiseksi eniten verrattuna kaik-kiin Suomen maakuntiin. Vain väki-rikkaassa Uudenmaan maakunnas-sa eleli enemmän vanhoja miehiä.Kainuun maakunnassa ei yksikäänmies ollut marraskuussa satavuotiastai vanhempi.Geenit luovat pohjan sille, kuinka

vanhaksi ihminen elää. On pitkäikäi-siä ja lyhytikäisiä sukuja. Elämänta-vat kuitenkin vaikuttavat siihen, tule-vatko hyvät geenit mahdollisimmantäysimääräisesti käyttöön.Ylilääkäri Harriet Finne-Soveri

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksel-ta kertoo kolme tapaa antaa hyvillegeeneille tilaisuus.– Liiku, liiku, liiku.Hän kehottaa myöskin pysymään

kohtuudessa kaikessa tekemises-sä ja ehdottomasti olemaan tupa-koimatta.Lihasvoima on Finne-Soverin mu-

kaan edellytys mukavaan ja omatoi-miseen vanhuuteen.– Säännöllinen arkiliikunta, esi-

merkiksi kävelylenkki kolme kertaaviikossa riittää. Hyvällä lihasvoimallapääsee sängystä vessaan ja keittiön-pöydän ääreen. Myös kauppakassienkantaminen kaupasta käy.

SEIJA PENTTILÄ

PIRSSERIN PUHELINTOI TÖITÄSodan jälkeen Sulo Rajalan aika vie-rähti maa- ja metsätöissä. Naimisiinhän meni vuonna 1952, rakensi rinta-mamiestalon ja navetan. Eräänä päi-vänä naapurin taksimies halusi pu-helinliittymän. Siihen aikaan kyläl-lä moisia ylellisyyskapistuksia olivain muutama. Naapuriapuna alka-nut puhelimen asennus pantiin mer-kille myös Alajärven puhelinosuus-kunnassa.

– Se pirsserin puhelinlinjan asen-nus varmaan oli kimmokkeena, kunminut myöhemmin pyydettiin töihinpuhelinosuuskuntaan, Rajala arvelee.

Niin alkoi Sulo Rajalan ura pu-helinasentajana, jolla oli myös omamaatila hoidettavana. Koti ja karjajäivät työpäivinä, aluksi myös lauan-taisin, vaimon hoitoon, kun perheen-isä polki pyörällä kymmenkunta ki-lometriä työpaikalleen kirkonkylänkeskustaan. Sieltä matka saattoi jat-kua vielä toisen mokoman eteenpäin,jos tilanne vaati.

Työkiireitä helpottamaan Rajala

hankki aikanaan moottoripyörän. Ifaja Mz palvelivat siihen saakka, kunperheeseen vuonna 1968 saatiin omaauto, Fiat 600. Sen kattotelineellä kul-kivat myös monet työvarusteet, silläpuhelinyhtiö hankki auton asentajienkäyttöön vasta 70-luvun taitteessa.

KOVATYÖTOI KOVAN KUNNONOman tupansa keinutuolissa kiikut-televalla Sulo Rajalalla on selityskorkeaan ikäänsä ja hyväkuntoisuu-teensa.

– Kovan työn ansiota se on. En-kä ole koskaan tupakoinut enkä juu-ri viinaa juonut. Nykyään saatan ot-taa ryypyn lääkkeeksi, jos vaikka vat-sa on kipeä.

Kova työ on tarkoittanut esimer-kiksi sitä, että puhelinosuuskunnanpylväitä pystytettiin pitkään lapiope-lillä. Aluksi puhelinyhtiöllä oli vainkaksi asentajaa ja miehillä riitti töitälaidasta laitaan pitkin pitäjää.

Myös maanviljely oli varsinkinalkuaikoina ruumiillisesti raskas-ta työtä, kun koneita ei juurikaan ol-

lut. Sulo Rajala unelmoi joskus ame-rikkalaisesta puimurista, jonka hänoli nähnyt Pellervo-lehden kuvassa.Haaveesta tulikin paljon myöhemmintotta, kun Rajala osti osuuden kylällehankitusta suomalaisesta Sampo-pui-murista.

Kova työ merkitsi myös sitä, ettäSulo-isän ajasta ei paljoa liiennyt lap-sille. Nyt Sulo-papalle mikään ei oletärkeämpää kuin lastenlapset ja las-tenlastenlapset.

Kun lapset tulevat kylään, Pappakeittää riisipuuroa punaiseen mai-toon. Hän myös poimii sangoittain vii-nimarjoja ja keittää lapsille mehua.

Sulon 60-vuotta täyttävä Heikki-poika kertoo joskus yrittäneensä saa-da isäänsä juomaan terveellisempää,vähärasvaisempaa maitoa.

– Älä poika tänne mitään kurriakanna, oli ollut tyly kommentti.

Sulon terveysruokavalioon kuuluukaurapuuro joka aamu, paitsi sunnun-taisin pizza, joka lämpiää mikroaalto-uunilla.

– Hyvä peli muuten.!

Rajalan nuori perhe

poseerasi uuden talonsa

edustalla vuonna 1956. Pian

Sulo Rajala myös aloitti

uransa nopeasti kasvavassa

Alajärven puhelinyhtiössä

sen toisena asentajana.

Metsänhoito on ollut Sulo Rajalan eläkepäivien harrastus, johon

hän on houkutellut mukaan myös poikansa ja pojanpoikansa.

Omatekemät halot lämmittävät mukavammin kuin sähköpatterit.

Lastenlapset ja

lastenlastenlapset

ovat Papan vanhuuden

valopilkkuja.

S Ä H K Ö L I I T T O 6 0 V U O T TA

14 • VA S AM A 1 / 2 0 1 5

K uka olet?– Olen rakennusautomaa-tioon siirtynyt sähköasen-

taja Ulf-Peter Nyman. Olen töissäSchneider Electricillä. Osasto 166:ntoiminnassa olen ollut mukana 90-lu-vun puolestavälistä.

Mistä tulet?– Olen Vaasan keskustassa vart-

tunut ”rantaruotsalainen”. Myöhem-min ostin vanhan hökkelin Västervi-kin kylästä, läheltä sitä tv:stä tuttuaStrömsötä. Kuitenkaan ei näköjääntarpeeksi läheltä, meillä nimittäin eiaina menee ihan niin kuin Strömsös-sä... Hökkeli on nyt remontoitu nätik-si tuvaksi, missä minä ja perhe asum-me, enkä halua enää muuttaa mihin-kään muualle.

Mistä sinut tunnetaan?– Paikallisten jäsenten piirissä

olen se äijä osastolla, joka vaihtele-valla menestyksellä yrittää kään-tää ja tulkita liiton pykälät ja viestitruotsiksi.

50 vuottasi pähkinänkuoressa?– Pääsin jo ammattikoulun aika-

na kesäduuniin paikalliseen mieli-sairaalaan sähkö- ja yleishuoltomie-heksi. Oli muuten hyvä paikka nuo-relle miehelle, koska siellä sai oppiapaljon ihmisestä ja elämästä. Siellämyös jatkoin koulun jälkeen, kunnesarmeija tuli väliin. Sen jälkeen siir-ryin Vaasan keskussairaalaan laitos-sähkäriksi. Sitten poikkesin parik-si vuodeksi eri aloille, kuten maan-siirtoalalle ja sieltä veneveistämöön.Kun veneveistämön hallia jatkettiin,

satuin kysymään sähköurakoitsijal-ta löytyisikö sähkötöitä. Kyllä löytyija kolmentoista vuoden ura urakka-ja keikkasähkömiehenä alkoi. Sittenyhtenä sateisena päivänä kysyttiinhaluaisinko tulla automaatioasenta-jaksi pieneen rakennusautomaatiofir-maan.V-käyrä sattui olemaan kohdil-laan juuri sinä päivänä, joten sanoinvälittömästi itseni irti ja vaihdoin jäl-leen työpaikkaa. Nyt on kolmastoistavuosi menossa ja edelleen tuntuu, et-tä on kiva mennä töihin (melkein) jo-ka aamu. Samassa työsuhteessa onnyt kolmas firmanimi menossa. Mei-tä myydään ja ostetaan. Saapa näh-dä montako kertaa meikäläinen vielämyydään, ennen kuin eläkepäivät tu-levat vastaan.

Mistä saat virtaa?– Kesämökiltä ja kun saa keikut-

taa veneellä saaristossa, jossa saakatsella kaukaiseen horisonttiin. Tal-visin viihdyn verstaallani, missä kor-jaan ja entisöin veteraaniveneitä sekäoikaisen ne potkurit, jotka Vaasan ki-vinen saaristo on kesän aikana vään-tänyt. Jos ei huvita mennä verstaalle,luen kirjoja ja joskus kirjoitan blogii-ni jotain. Tytär kyllä sanoo, että hä-nen t-paidallaan on enemmän lukijoi-ta kun blogillani.

Mikä tekee sinut iloiseksi/on-nelliseksi?

– Kun saa viettää leppoisaa aikaaperheen ja ystävien kanssa.

Mikä ottaa päähän?– Kun on monta palloa ilmassa ei-

kä voi mitään, kun joku niistä pääsee

tippumaan maahaan asti.Ehkä pitäisi käydä joku''sano ei'' -kurssi. Onkoniitä siellä Kiljavalla?

Miten juhlitmerkkipäivääsi?

– Kakkukahvit onluvassa työpaikalla. Su-vun ja ystävien kanssajuhlitaan paikallisella nuori-soseuralla.

Mitä on suunnitelmissasi juh-lan jälkeen?

– Odotan innolla, mitä viiden-kympin villitys tuo mukanaan. Ken-ties vanha pakettiauto vaihtuu kak-sipaikkaiseen urheiluautoon? Noehkä ei. Olen toki unelmoinut säh-kökäyttöisestä veneestä, joka toimiipelkällä auringonvoimalla. Jotainpiirustuksia on jo jemmassa…

Terveisesi Vasaman lukijoille?– Ehkä huomio pitäisi kääntyä

enemmän niihin jäseniin, joka ovattöissä pienissä firmoissa. Heillä ontällä hetkellä kaikista huonoin ti-lanne ja he tarvitsevat tukea, ehkäjopa uusilla fiksuilla keinoilla. Säh-köliiton ja ay-liikkeen ylipäätänsäpitäisi pikaisesti kansainvälistyä.Ainakin pitäisi olla paljon enem-män edes naapurimaiden liittojenkanssa yhteistyössä. Suuri osa mei-dän työnantajistamme on tänä päi-vänä suuria kansainvälisiä yrityk-siä. Politiikka on tänä päivänä kan-sainvälistä. Tuntuu, että työnanta-jaorganisaatiot ovat meitä paljonedellä näissä asioissa. Pelkään, et-

tä jäämme kohta todel-la ison jyrän alle, josistutaan vaan omiapikkunurkkia vah-timassa.

Miten äidin-kielesi on vaikut-

tanut opiskeluihisi,työhösi sekä luotta-

mustehtäviisi?– Vaasalaisena olen saanut

opiskella koko kouluikäni äidin-kielelläni. Täysin ruotsinkielises-sä ympäristössä kasvaneena se olitietenkin välttämätöntä. Toivoisinkuitenkin, että Suomen kielenope-tus olisi ollut jotenkin käytännön-läheisempää eikä niin teoreettista.Työelämässä kesti muutaman vuo-den ennen kuin tunsi olevansa it-sevarma suomenkielellä. Täällä-päin on tietenkin hyvää asiakaspal-velua, kun voi palvella luontevastimolemmilla kielillä. Osastossammejäseniä on molemmista kieliryhmis-tä; hyvässä sovussa kyllä mennään.Käännellään ja tulkitaan tarpeentullessa. Päätavoitteet ovat kaikillasamat, äidinkielestä huolimatta.

Pitäisikö Vasamassa mielestä-si olla enemmän ruotsinkielisiäjuttuja?

– On hienoa, että Vasamassa onruotsinkielinen yhteenveto. Tiedänmyös, että liitosta saa ruotsinkielis-tä apua, kun vaan ymmärtää kysyä.Olisi tietenkin hieno ele, jos Vasa-massa olisi enemmän ruotsinkieli-siä juttuja tärkeistä uutisista."

Vesillä viihtyvä Sähköliiton

edustajiston kolmas

”rantaruotsalainen”

Ulf-Peter Nyman seilasi miehen

ikään 10. tammikuuta.

Uffe StrömsönkrannistaUffe Strömsönkrannista

10.1.2015ULF-PETERNYMAN50 v.

VA S AM A 1 / 2 0 1 5 • 15

JÄSENMAKSUVAPAIDEN ILMOITTAMINEN

Sääntöjen mukaan jäsenmaksu maksetaan päätoimen veronalaisesta palkasta jatyöttömyyskassan maksamista etuuksista. Jäsenmaksuista vapautumisajat onjäsenen itse selvitettävä Sähköliiton jäsenrekisteriin.

Jos et ole vielä selvittänyt vuoden aikana olleita jäsenmaksusta vapautumisaikoja janiiden syitä, voit tehdä sen tällä lomakkeella. Hoida jatkossakin jäsenmaksuvapaidenilmoitukset säännöllisesti 2-4 kertaa vuodessa.

Lähetä ilmoituksesi Sähköliittoon alareunassa olevalla osoitteella.

Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus

Puhelin Matkapuhelin Sähköposti

JÄSENMAKSUVAPAIDEN SYY JA VAPAUTUMISAIKA

Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä

Työttömyysturvan peruspäiväraha/työmarkkinatuki 500 kassapäivänjälkeen tai ennen liiton työttömyyskassan päivärahaoikeutta

Kelan/vakuutusyhtiön sairauspäiväraha

Vakuutusyhtiön tapaturmapäiväraha

Kelan/vakuutusyhtiön kuntoutusraha

Äitiys-/isyyspäiväraha

Vanhempainraha

Hoitovapaa/kotihoidontuki

Omaishoitaja

Palkaton virkavapaa/oma loma

Asevelvollisuus

Opiskelu

Toimita erikseen oppilaitoksen todistus opiskeluajasta, selvitä myöspalkaton loma-aika ja muista hoitaa jäsenmaksu loma-ajan palkkatulosta(oppilasjäseniltä emme tarvitse erillistä selvitystä)

Kuntoutustuki/määräaikainen eläkeMerkitse aika ja toimita kopio eläkepäätöksestä

Toistaiseksi maksettava pysyvä eläkeToimita kopio päätöksestä, niin siirrämme sinut eläkeläisjäseneksi

Muu syy, mikä

PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUSPäiväys Allekirjoitus

OsoitePL 747 (Aleksanterinkatu 15)33101 Tampere

Puhelin03 252 0111

Faksi03 252 0210

www.sahkoliitto.fi

FI53 5731 7920 0237 36 OKOYFIHH

Lomakenumero SL/02.06

&

&

Pidäjäsentietosiajan tasalla# Voit päivittää tietosi Sähköliitonverkkopalvelussa: www.sahkoliitto.fi> Verkkopalvelut# Voit laittaa viestiä osoitteeseenjasenrekisteri@sahkoliitto.fi.# Soita puhelinpäivystykseen 03252 0303 arkisin kello 9–11 ja14–15.# Tai täytä sähköinen lomake:

Oletko Kelan työttömyyspäivära-halla, sairauspäivärahalla, vakuu-tusyhtiön maksamalla päivära-halla, opiskelemassa tai saanutpysyvän eläkepäätöksen?

Täytä lomake ja lähetä se jäsenre-kisteriin, jottei jäsenyyteesi tule kat-koksia.

Viron loma-osakkeidenhakuaikaalkoi!SähKöliittO omistaa seitsemänlomaosaketta Villa Andropoffissa130 kilometrin päässä Tallinnastaja 8 kilometrin päässä Pärnun kyl-pyläkaupungista. Hyvin varustellut2–6 hengen lomaosakkeet sijaitse-vat siellä meren rannan rivitalois-sa. Osakkeisiin kuuluu kaksi WhiteBeach Golfin viikkopeliosaketta.Osakkeet ovat vuokrattavissa vii-

koilla 26, 27, 29, 30, 31, 32 ja 33.Vaihtopäivä jokaisella viikolla onlauantai.Osakkeet arvotaan ensisijassa

niiden jäsenten kesken, jotka eivätole niitä aiemmin käyttäneet. Henki-löille, jotka arvonnassa voittavat lä-hetetään lasku 650 €/viikko. Las-kun maksamalla jäsen vahvistaavarauksen. Mikäli joku ei viikkoa otavastaan, tehdään kyseiselle viikolleuusi arvonta.Lomaviikkoja voivat varata yli

vuoden Sähköliiton jäsenenä olleethenkilöt. Lomat on ensisijaisesti tar-koitettu työikäisille jäsenille. Oppi-lasjäsenillä varausoikeutta ei ole.Eläkeläisjäsenet saavat vuokrausoi-keuden arvonnassa varaamatta jää-neisiin viikkoihin.

lisätietoa: www.andropoff.eepuh. 0500 867 209, Leivonenjohanna@andropoff.ee.

JÄSENPALVELUT Jäsenrekisterin puhelinpäivystys 03 252 0303, arkisin kello 9.00–11.00 ja 14.00–15.00

Postitusosoite: Sähköliitto, jäsenrekisteri, Pl 747, 33101 tAMPERE

lisätietoa: www.sahkoliitto.fi ja jasenrekisteri@sahkoliitto.fiKoonnut: Jonna Heiniluoma

!

Varaa lomasi laittamalla sähköpostia osoittee-seen johanna@andropoff.ee. Kirjoita viestiin ni-mesi, jäsennumerosi, osoitteesi, sähköposti-osoitteesi, puhelinnumerosi sekä viikkotoiveesiviikoista 26, 27 ja 29–33. Lisää viestiin tieto,haluatko käyttää golf-osakkeita.

hakuaika päättyy 11.2.2015.

Villa Andropoff

16 • VA S AM A 1 / 2 0 1 5

vuodEn 2015 alussa tuli voimaanuseita sosiaaliturvaan, työelämänlainsäädäntöön ja verotukseen liit-tyviä muutoksia. Esimerkiksi asu-mistuen laskentaa yksinkertaistet-tiin. Suurimmalla osalla asumistuensaajista tuki säilyy ennallaan taikasvaa, mutta noin neljänneksellätuen määrä pienenee.lisätietoa: Kelan uutinen*

Työntekijän ryhmähenkivakuutuk-sen korvaussummia nostettiin vuo-den alussa 0,4 prosentilla. Sensijaan sairausvakuutuksen kor--vauksiin tuli leikkauksia. Esimerkik-si matkakustannusten omavastuunousi 16 euroon ja hammashoidonkorvauksia pienennettiin.lisätietoa: Sosiaali- ja terveysminis-teriön tiedote*

Sosiaalihuoltolain portaittainen uu-distus alkoi vuoden alussa, kun ko-tipalvelua koskevat pykälät tulivatvoimaan. Uudistuksen tavoitteenaon siirtää painopistettä erityispalve-luista yleispalveluihin, vahvistaa asi-

akkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivis-tää viranomaisten yhteistyötä.lisätietoa: Sosiaali- ja terveysminis-teriön tiedote*

lapsilisä piEnEni, äitiys-,isyys- ja vanhEmpainrahaKasvoivatLapsilisää leikattiin vuoden alustalukien reilut kahdeksan prosenttialasta kohden. Leikkaus ei koske lap-silisän yksinhuoltajakorotusta. Osalapsilisän leikkauksista kompensoi-daan verotukseen tulleella uudellalapsivähennyksellä.lisätietoa: Kelan esite*

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahanvähimmäismäärä nousi 0,4 prosen-tilla. Isälle voidaan vuoden alustaalkaen maksaa vanhempainrahaamyös työ- ja opiskeluajalta. Lisäksiäidin tai isän pitämän vanhempain-rahajakson vähimmäispituus pois-tui. Myös kotihoidon ja yksityisenhoidon tukeen sekä osittaiseen jajoustavaan hoitorahaan tuli 0,4 pro-sentin korotus.

Erityishoitorahaa voidaan mak-saa vanhemmalle, jonka lapsi kokei-lee mukautetusti kouluun tai päivä-hoitoon paluuta. Kokeilu edellyttäävanhemman varallaoloa kotona jakoskee tilanteita, joissa lapsi ei vai-kean sairauden hoidon vuoksi voitäysipainoisesti palata päivähoitoontai kouluun.

sosiaalivaKuutusmaKsuihinpiEniä muutoKsiaPalkansaajan sairaanhoitomaksupysyi ennallaan eli 1,32 prosentis-sa. Vuoden 2015 alussa voimaanastuneen lakimuutoksen myötä päi-värahamaksu puolestaan laski 0,78prosenttiin.Alle 53-vuotiaan työntekijän elä-

kemaksu on nyt 5,7 prosenttia, kunse viime vuonna oli 5,55 prosent-tia. 53 vuotta täyttäneen työnteki-jän eläkemaksu on nyt 7,2 prosent-tia, kun se viime vuonna oli 7,05prosenttia.Palkansaajan työttömyysvakuu-

tusmaksu nousi 0,15 prosenttiyksi-köllä 0,65 prosenttiin.

ulKomailla ansaittu työtulovoi olla päivärahan pErustESairaus- ja vanhempainpäivärahanperusteena voi jatkossa olla toises-sa EU-maassa hankittu työtulo. Edel-lytyksenä on, että hakija on ennen ul-komailla työskentelyä ollut Suomensairausvakuutuksen piirissä ja pa-laa siihen takaisin. Lisäksi hänellä eisaa olla lainkaan Suomessa ansait-tua työtuloa.lisätietoa: Muutoksia Kelan etuuk-siin vuonna 2015*

työEläKElaitostEn jaKElan hylKäävät päätöKsEtpErustEltava tarKEmminTyöeläkelaitosten ja Kelan on nyt pe-rusteltava tarkemmin, miksi haettuetuus on hylätty. Lisäksi työeläkelai-tosten on oma-aloitteisesti selvitettä-vä työkyvyttömyyseläkettä hakevanoikeus ammatilliseen kuntoutukseen.Muutoksella pyritään nopeuttamaankuntoutukseen pääsyä.lisätietoa: Eläketurvakeskuksen uu-tinen*

alimpiin tulovEroastEiKKoihininflaatiotarKistusTuloveroasteikon kolmeen alimpaantulorajaan tehtiin vuoden 2015 ansio-tuloverotuksessa inflaatiota vastaa-va tarkistus. Lisäksi tuloveroasteik-koon määräaikaisesti lisätyn ylimmäntuloluokan euromääräistä rajaa alen-nettiin.Työtulovähennyksen enimmäis-

määrää sekä kertymä- ja poistu-maprosentteja korotettiin. Kunnal-lisverotuksen perusvähennyksenenimmäismäärää korotettiin ja vä-hennyksen poistumaprosenttia alen-nettiin.

muutoKsia matKaKulujEnvähEnnysoiKEutEEnAsunnon ja työpaikan välisten matka-kustannusten vähennysoikeutta pie-nennettiin korottamalla omavastuu600 eurosta 750 euroon.Osan verovuotta työttömänä ollei-

den kohdalla jokainen täysi työttö-myyskorvauskuukausi (21,5 päivää)pienentää kuitenkin vuonna 2015vuotuista omavastuuta 70 euroa, kunvuonna 2014 työttömyyskor-vauskuukausi pienensi vuotuistaomavastuuta vain 55 euroa.Omavastuuosuuden korotuksen

seurauksena myös työsuhdematkali-pun verotus muuttui.

lapsipErhEillE vErovähEnnysLapsiperheille suunnattu verovähen-nys otettiin käyttöön vuosille 2015–2017. Vähennys on 50 euroa huol-

sosiaaliturvaan ja verotukseentuli monia muutoksia

lettavasta alaikäisestä lapsesta,kuitenkin enintään neljästä lapsesta.Yksinhuoltaja saa vähennyksen kak-sinkertaisena.Vähennys kohdistuu pieni- ja keski-

tuloisiin: sen suuruus pienenee, kunpuhdas ansio- ja pääomatulon yhteis-määrä ylittää 36 000 euroa.

asuntolainojEnKorKovähEnnys piEnEniAsuntolainan koroista on nyt vähen-nyskelpoista 65 prosenttia. Vähennys-oikeutta alennetaan vähitellen niin, et-tä vuonna 2018 enää 50 prosenttiaasuntovelan koroista on vähennyskel-poista verotuksessa.Välillisen verotuksen osalta koro-

tuksia tehdään muun muassa poltto-aineiden, sähkön ja tupakan veroihin.Lisäksi autoverolakiin ja ajoneuvovero-tukseen on tulossa muutoksia.lisätietoa: Vuodenvaihteen muu-

toksia VM:n hallinnonalalla* ja Kunti-en tulo- ja kiinteistöveroprosentit*

lounasKorttiEn ja asunto-Edun vErotus muuttuuTyönantajan tarjoaman ravintoedunyläraja nousi 10,10 euroon. Verohal-linto on lisäksi muuttanut ravintoedunsähköisiä maksuvälineitä, esimerkik-si lounaskortteja, koskevaa ohjeistus-ta. Maksuvälineeseen vuoden 2014lopussa mahdollisesti jäänyt käyttämä-tön loppusaldo ei vaikuta työntekijänennakkoperintään, jos Verohallinnonpäätöksen edellytykset täyttyvät.Asuntoedun verotusta muutettiin

niin, että asuntojen ikäjaottelusta luo-vuttiin ja siirryttiin tarkempaan alueel-liseen jaotteluun. Uuden laskentamal-lin mukaiset verotusarvot ovat selvästilähempänä todellisia vuokria kuin ai-emmin.lisätietoa: Verohallinnon päätös vuo-delta 2015 toimitettavassa verotuk-sessa noudatettavista luontoisetujenlaskentaperusteista*

Kotimaan KoKopäiväraha40 EuroaVerovapaan kotimaan kokopäivärahanenimmäismäärä on nyt 40 euroa, osa-päivärahan 18 euroa ja ateriakorvauk-sen 10 euroa.Verovapaa kilometrikorvaus on enin-

tään 44 senttiä kilometriltä.lisätietoa: Verohallinnon päätös vero-vapaista matkakustannusten korvauk-sista vuonna 2015*

* Linkit dokumentteihin, joissa asiaon avattu tarkemmin, löytyvät sivullawww.sahkoliitto.fi julkaistusta uutises-ta ”Muutoksia työttömyysturvaan ja ve-rotukseen”!

ammattiliittolaiset

Yhä useampi allekirjoittaa nollatyö-sopimuksen* eli menee töihin kutsuttaessa.Mikä fiilis, haittaako?

Älä jäädy – jaa fiiliksesi työelämästä:#mikäfiilis mikäfiilis.fi

KUTSUMUSTYÖTÄ

0–50 h/vko

ammattiliittolaiset

*Työ-jaelinkeinom

inisteriö

VA S AM A 1 / 2 0 1 5 • 17

1.1.2015 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä ansiopäiväraha laski yli3116 euroa ansaitsevien ja korotettua ansiopäivärahaa saavien kohdalla.Muutos vaikuttaa niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joiden työssäoloeh-to täyttyi 1.1.2015 tai sen jälkeen ja joiden ansiopäiväraha lasketaan tämänvuoksi ensimmäistä kertaa tai uudelleen.

Esimerkkejä muutoksen vaikutuksesta:Työttömyyttä Päiväraha Päiväraha Vaikutusedeltänyt vanhan lain vuonna 2015palkka mukaan2 000 €/kk 1 249 €/kk 1 249 €/kk -3 000 €/kk 1 680 €/kk 1 680 €/kk -4 000 €/kk 2 014 €/kk 1 932 €/kk -82 €/kk5 000 €/kk 2 205 €/kk 2 123 €/kk -82 €/kk

Ansiopäiväraha lasketaan vähintään 26 viikon palkan perusteella. Palkka-tulosta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset. Näiden erien lisäksi teh-dään vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutus-maksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Vähennys on 4,28prosenttia vuonna 2015 täyttyvissä työssäoloehdoissa.

KorotEtun ansiopäivärahan KorvausprosEntti lasKiAnsiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna, jos henkilöllä on riittävä työ-historia tai hän osallistuu TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistä-vään palveluun.

Esimerkkejä muutoksen vaikutuksesta:Työttömyyttä Korotettu Korotettu Vaikutusedeltänyt päiväraha päivärahapalkka vanhan lain vuonna 2015

mukaan2 000 €/kk 1 491 €/kk 1 400 €/kk - 91 €/kk3 000 €/kk 2 113 €/kk 1 950 €/kk -163 €/kk4 000 €/kk 2 629 €/kk 2 340 €/kk -289 €/kk5 000 €/kk 2 988 €/kk 2 675 €/kk -313 €/kk

Taulukossa on huomioitu myös taitekohdan muutos.

TYÖTTÖMYYSKASSAKoonnut: Jonna Heiniluoma

Puhelinpäivystys arkisin klo 9.00-11.00, puh. 03 252 0300. Toimisto avoinna arkisin klo 9.00–15.00

Hakemusten postitusosoite: Sähköalojen työttömyyskassa, PL 774, 33101 TAMPERE

Lisätietoa: www.sahkoliitto.fi/tyottomyyskassa ja ttkassa@sahkoliitto.fi

" Jos sinulla on maa- tai metsätaloutta tai olet sivutoiminen yrittäjä,lähetä kassalle kopio vuoden 2013 verotuspäätöksestäsi.Lähetä verotuspäätös erittelyosineenviimeistään tammikuun hakemuksesi liitteenä.

! Jos olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä, toimita työttömyyskassallekopio vuodelle 2015 annetusta eläkepäätöksestäsi.

Nämämuuttuivat työttömyysturvassa 1.1.2015Työnhakijan on otettava vastaanmyös työssäkäyntialueen ulkopuo-lelta tarjottua työtä, jos edestakai-nen työmatka ei ylitä kokoaikatyös-sä kolmea tuntia tai osa-aikatyössäkahta tuntia. Työtön voi kieltäytyävastaanottamasta työtä, jos työstämaksettava palkka ja mahdollinentyöttömyysetuus jäävät työmatka-kustannusten ja muiden työn vas-taanottamisen aiheuttamien kus-tannusten vähentämisen jälkeenpienemmiksi kuin työttömälle muu-toin maksettava työttömyysetuus.lisätietoa: Hallituksen esitys lain

muuttamisesta*

palKKatuKi työttömyydEnKEston muKaanTyönantajalle maksettavan palk-katuen suuruus ja enimmäiskestomääräytyvät jatkossa työttömyydenkeston perusteella. Tuen määrä onsitä korkeampi ja kesto sitä pidem-pi, mitä pidempään palkattava hen-kilö on ollut työttömänä ennen palk-katuen myöntämistä.Oppisopimuskoulutusta varten

palkkatukea voidaan maksaa työn-

antajalle koko koulutuksen ajalta.Nuorten Sanssi-kortilla työllistyvänpalkkaukseen palkkatukea myönne-tään enintään 10 kuukauden ajaksi.Palkkatukea maksetaan sellai-

sen työttömän palkkaamisesta, jollaon vaikeuksia saada työtä esimer-kiksi puuttuvan osaamisen tai vam-man vuoksi.lisätietoa: TE-palvelujen uuti-

nen*

pitKäaiKaistyöttömiEntyöllistämisEEn väliaiKainEnlaKimuutosVuoden alussa tuli voimaan kak-si vuotta kestävä väliaikainenlainmuutos, joka antaa kunnal-le mahdollisuuden palkata työtöntyönhakija työllistämisvelvoitteenperusteella, vaikka kunnalla olisityösopimuslain mukainen velvolli-suus tarjota työtä ensin osa-aikaisil-le, lomautetuille tai takaisinottovel-vollisuuden piirissä oleville entisilletyöntekijöilleen.Muutos ei koske sellaista tehtä-

vää, josta kunta on samaan aikaanlomauttanut työntekijänsä tai an-

tanut työntekijälle lomautusilmoi-tuksen. Poikkeus työntarjoamisvel-vollisuudesta koskee myös tiukastirajatuin ehdoin sellaista yhdistystätai säätiötä, joka palkkaa vähintäänkaksi vuotta työttömänä olleen työt-tömän työnhakijan tehtäviin, joita eikatsota elinkeinotoiminnaksi.Lisäksi poikkeusta sovelletaan

tietyin ehdoin työpajaan tai vas-taavaan valmennusyksikköön työ-kokeiluun tai palkkatuettuun työ-suhteeseen otettavaan henkilöön.Tehtävän pitää olla sellainen, jotatyö- tai virkasuhteessa oleva henki-löstö ei muutoin tee.lisätietoa: Hallituksen esitys

eduskunnalle*

* katso: www.sahkoliitto.fi > Muu-toksia työttömyysturvaan ja vero-tukseen

Ansiopäivärahan laskentasääntömuuttui vuoden 2015 alussa

Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi täyt-tämällä sähköinen ilmoittautumislomakeosoitteessa www.te-palvelut.fi viimeistäänensimmäisenä työttömyyspäivänä. Oikeus työt-tömyysetuuksiin alkaa aikaisintaan ilmoittau-tumispäivästä lukien.Noudata TE-toimiston antamia ohjeita, kos-

ka päivärahan maksaminen saattaa muutenkatketa. TE-toimiston antamat lausunnot si-tovat kassaa, eikä kassa voi maksaa päivära-haa, ellei työnhakusi ole voimassa.

näin haEt ansiopäivärahaaTulosta päivärahahakemus Työttömyyskasso-jen yhteisjärjestön www.tyj.fi-sivulta kohdastaLomakkeet. Sieltä löydät samalla työttömyys-kassan tarvitseman palkkatodistuslomakkeen.

Täytä ensimmäinen työttömyyspäivärahaha-kemus vähintään kahdelta täydeltä kalenteri-viikolta.Jotta työttömyyskassa voi alkaa maksaa si-

nulle päivärahaa, se tarvitsee paljon tietoa.Liitä hakemuksesi mukaan seuraavat doku-mentit:

Jäljennös irtisanomisilmoituksesta tailomautusilmoituksesta.Jos olet sivutoiminen yrittäjä tai esimer-kiksi omistat maata tai metsää, lähe-tä kassalle kopio viimeksi vahvistetustaverotuksestasi, eli tällä hetkellä vuo-den 2013 verotuspäätöksestä erittely-osineen.Kopio eläkepäätöksestä, jos saat osa-ai-ka- tai osatyökyvyttömyyseläkettä.

Muutosverokortti etuutta varten, jos olethakenut verottajalta uuden verokortinsosiaalietuutta varten.Palkkatodistus vähintään työttömyyttäedeltäneeltä 26 työssäoloviikolta. Todis-tuksessa pitää näkyä ennakonpidätyk-sen alainen tulo sekä siihen sisältyvätlomaraha ja lomakorvaus eriteltyinä. Lo-marahaa ja lomakorvausta ei pidä il-moittaa yhteissummana.

tarKasta haKEmuKsEsija sEn liittEEtJotta hakemusten käsittely olisi mahdollisim-man nopeaa, laadi hakemuksesi huolellisesti.Tarkasta se ja sen liitteet.Kun kyse on työsuhteen päättymisestä, tar-

kasta että palkkatodistukseen on merkitty eri-teltynä myös muut mahdolliset ylimääräisetpalkkiot tai rahaerät, jotka on maksettu työ-suhteen päättyessä.Muista tarkastaa palkkatodistuksesta, et-

tä siihen on merkitty mahdolliset palkattomatajanjaksot, kuten lomautus, vanhempainloma,palkaton virkavapaa tai palkaton sairasloma.Tarkasta myös, että palkkatodistuksessa

on palkanlaskijan yhteystiedot. Suhteellisenhelppo tapa toimittaa työttömyyskassalle ker-ralla kaikki ansiopäivärahan suuruuden las-kemisessa tarvitsemamme tiedot on pyytääpalkanlaskijaa käyttämään Työttömyyskasso-jen yhteisjärjestön www.tyj.fi:stä löytyvää palk-katodistuslomaketta, jossa kaikki tarpeellinenon valmiiksi koottuna.

JoS JouduT TyöTTöMäkSi TAi LoMAuTETukSi

X

X

X

X

X

älä lähetä työttömyyskassaan alkuperäistä palkkaverokorttiasi.kassa saa sen tiedot suoraan verottajalta.Jos haet verottajalta muutosverokortin, sen pitää olla muutos-verokortti etuutta varten. Lähetä se kassaan.

Työttömyyspäiväraha-hakemusten käsittelyaikaon tällä hetkellä noinkolme viikkoa.

18 • VA S AM A 1 / 2 0 1 5

SFS6002 -koulutus

primaonline@primatest.fi

Sähkötyöturvallisuuskoulutus nyt kätevästija kustannustehokkaasti

VERKKOKURSSINA!Tutustu ja tilaa verkosta: sfs6002-koulutus.fi

Suomalaisista 6-10 prosentillaon jonkintasoinen lukivaikeus.Se näkyy lukemisen ja kirjoit-

tamisen hitautena sekä jossain mää-rin työmuistin rajoitteina.

Lukivaikeus on kapea-alainen op-pimisvaikeus, jolla ei ole tekemistäälykkyyden, ajattelun tai ammattitai-don kanssa.

Työelämässä lukivaikeudesta eitiedetä tarpeeksi, joten esimerkik-si rekrytointivaiheessa työnhakija eiuseinkaan uskalla mainita siitä.

– On täysin arpapeliä, ymmärtää-kö vastapuoli, mistä lukivaikeudes-sa on kysymys, neuropsykologian eri-koispsykologi Johanna Nukari Kun-toutussäätiöstä toteaa.

Ahkeruus korvAApieNet puutteetLukivaikeudet kuuluvat oppimisvai-keuksien joukkoon. Muita oppimis-häiriöitä ovat esimerkiksi vaikeudetmatematiikassa tai lukivaikeutta laa-jemmat kielelliset vaikeudet.

– Lukivaikeus vaatii sisua ja sin-nikkyyttä. Siksi lukivaikeuksiset elierilaiset oppijat ovat usein hyvin ah-keria. Pulmia voi aina korvata muul-

la osaamisella ja apuvälineillä, Nuka-ri sanoo.

Erilaiset oppijat eivät helposti ha-keudu alalle, jossa joutuisivat pon-nistelemaan yli omien voimien.

– Lukivaikeus ei ole kuitenkaaneste hakeutua ammattiin tai työnte-olle, Nukari muistuttaa.

työNANtAJAltA ApuväliNeitäTyön uudelleen järjestämisestä onNukarin mukaan saatu hyviä tulok-sia. Työläästi kirjoittavan on turhatoimia kokouksen sihteerinä. Hitaas-ti lukevalle laajat kirjalliset aineistotvoidaan lyhentää.

Apuvälineitäkin on. Tabletille saapuheentunnistusohjelman, joka kir-joittaa puheesta. Skannaava sanakir-jakynä kääntää ja lukee ääneen teks-tistä korostetun sanan. Vaalean vih-reä tai vaalean keltainen värikalvoauttaa, jos musta teksti valkoisellapohjalla vaikeuttaa rivillä pysymistä.

kAikki Aistit käyttööNMoniaistikanavainen eli useiden ais-tien avulla oppiminen auttaa hah-mottamaan ja muistamaan parem-min.

– Esimies voi puhua ohjeistuksetääneen kirjoitettujen ohjeiden lisäk-si. Hän voi myös näyttää käytännössätyövaiheet, Nukari ehdottaa.

Toimistotyössä lukivaikeuksinenkeskittyy paremmin omassa työhuo-neessa kuin hälyisässä avokontto-rissa. Keskittymistä voidaan paran-taa esimerkiksi järjestämällä selkeätvuorot puhelinpalvelulle ja vaikkapakirjallisen aineiston käsittelyyn.

– Työntekijä voi itse vaikuttaa työ-hönsä tekemällä vaativat kirjallisettyöt virkeänä. Lisäksi hän voi opetel-la aktiivisesti apuvälineiden käytön.

lyhyt kuNtoutus AuttAAAikuisille lukivaikeuksisille on jonkinverran julkisen puolen kuntoutusta.Kolmannella sektorilla palveluja tar-joavat lukiyhdistykset.

Nukari toivoo, että työterveys-huoltoon saataisiin lisää asiantun-temusta ja että siellä opittaisiin tun-nistamaan oppimisvaikeuksia.

– Työntekijä saattaa työterveys-hoitajalle tullessaan valittaa esimer-kiksi niskasärkyä ja väsymystä.Taus-talla voi olla lukivaikeus, joka aiheut-taa väsymystä ja fyysisiä oireita. Tä-

mä pitäisi oppia tunnistamaan, Nuka-ri selventää.

Nukarin mukaan kapea-alaisiin lu-kivaikeuksiin ei välttämättä tarvitapitkäaikaista kuntoutusta.

tuNNistAmAtoN lukivAikeusVuosina 2006-2010 Kuntoutussäätiön’Opi oppimaan’ -hankkeeseen hakeu-tui yli 100 suomalaista, jotka epäilivätitsellään oppimisvaikeuksia. Heidänkeski-ikänsä oli 37 vuotta.

Osa hankkeeseen osallistuneis-ta sai kuulla ensimmäistä kertaa op-pimisvaikeudestaan. Lukivaikeus oliryhmän oppimisvaikeuksista yleisin.

– Yhä paremmin lukivaikeudet tu-levat esiin jo kouluaikana, mutta useinvaikeus jää tunnistamatta, Nukari to-teaa.

Monille lukivaikeuden toteaminenon vapauttavaa. Kouluaikaiset vaike-udet ja ongelmat työtehtävissä voivatsaada selityksen.

– Tärkeää on, että lukivaikeus tun-nistetaan ja että ihminen hyväksyysen osaksi itseään. Jos lukivaikeuttaei tarvitsisi salailla ja saisi ympäris-töltä tukea, silloin asiat olisivat aikahyvin.!

Aikuisten lukivaikeutta ei aina tunnisteta. Se saattaajohtaa kehon kipuihin ja työuupumukseen. JohannaNukari Kuntoutussäätiöstä kehottaa lukivaikeutta itsel-lään epäilevää ottamaan asian puheeksi työpaikalla, silläapua on saatavissa.

Lukivaikeus yhätuntematontyöpaikoilla

Joka kymmenennellä lukemis- ja kirjoitusvaikeuksia

Tekst: up/tiiNAteNkANeN ! Piirros: kAtri lANkilA

VA S AM A 1 / 2 0 1 5 • 19

kurssin tavoiteSelvittää työsuojeluun liittyvät perustiedot ja niiden merkitys sekä työsuojelutoimin-nan organisaatiot ja opettaa näihin liittyviä tietoja ja taitoja työsuojelutoiminnassa.

Avainsisältöjä ovat mm." työsuojelun peruskäsitteet, toiminta-alueet ja merkitys ihmiselle" työsuojelutehtävissä toimivien ihmisten tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet

organisaatiossa, työsuojelun ennakko- ja jälkivalvonta" työsuojelua säätelevän lainsäädännön pääperiaatteet" toimialakohtaiset työsuojelusopimukset" työn ja työympäristön kuormitustekijät" työsuojelutoiminnan kehittäminen" luentojen lisäksi käytetään yksilö- ja parityöskentelyä, erilaisia

ryhmätyöskentelyn muotoja ja harjoituksia.

Työnantaja maksaa kurssilaiselle palkan kurssin ajalta sekä ateriakorvauksen(24,80 €/päivä) opistolle. Liitto maksaa kurssimaksun, johon sisältyy majoitus kahdenhengen huoneissa, opetuksen ja jaettavan materiaalin sekä matkakulut, mikäli niitäsyntyy julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan tai omaa autoa käytettäessä autonkuljettajalle 0,23 €/km.

Mikäli tarvitset majoitusta jo sunnuntaista ilmoita siitä etukäteen Kiljavan opistolle.Sähköliitto maksaa majoituksesi.

Lähetä kurssihakemuslomake osoitteella:

Sähköliitto, Koulutusyksikkö, PL 747, 33101 Tampere

työsuojelun PeRusKuRssI9.–13.3.2015 Kiljavan opisto, Nurmijärvi

Kutsumme mukaan kaikkien ammattiosastojen kaikki toimihenkilöt sekä muutjärjestötoiminnan kehittämisestä kiinnostuneet.

Tämän kurssin aikana perehdytään järjestö- ja yhdistystoiminnan toteuttamiseen.

" Käydään läpi ammattiosaston eri tehtäviä." Pohditaan luottamusmiesten ja ammattiosaston yhteistyötä." Mietimme mitä erilaisia rooleja ammattiosaston hallituksessa on." Käydään läpi eri roolien tuomat vastuut, velvollisuudet ja etiikka." Pohditaan mitä on vapaaehtoisen toiminnan johtaminen ja johdettavan oleminen" Hyvät kokouskäytännöt ja -tekniikka tulevat myös tutuiksi kurssin aikana.

Kouluttaja on riitta sinimäki-mikola, TSL

Sähköliitto korvaa osanottajille kurssin kustannukset (majoituksen, ruokailut,opetuksen, jaettavan materiaalin sekä matkakulut julkisten kulkuneuvojen taksojenmukaan tai omalla autolla 0,23 euroa/km). Käytä siis tätäkin jäsenetuasi ja osallistukoulutukseen.

Ilmoittaudu mukaan 20.2.2015 mennessä tiina.makkyla@sahkoliitto.fi tai 050 409 8469Tutustu myös muuhun Sähköliiton koulutustarjontaan www.sahkoliitto.fi

jäRjestötoImInnan KuRssI7.–8.3.2015 Sähköliiton koulutustilat, Tampere

Nämä kurssit on tarkoitettu kaikille sähköistys- ja talotekniikka-alan sähköasennus-toimialan jäsenille. Henkilökohtainen tieto työehtosopimusmääräyksistä antaa parhaatedellytykset hyvän edunvalvonnan hoitamiseen.

Tarkoituksena on käydä ensin tes-tutuksi -kurssi sen jälkeen urakkamääräykset -kurssija viimeisenä urakkatöiden laskeminen -kurssi.

työehtosopimus tutuksi-kurssi painottuutyöehtosopimustekstienperusteelliseen käsittelyyn

31.1.–1.2.2015Sokos Hotel Vaakuna,VaasaHakuaika päättyy 16.1.2015

28.2.–1.3.2015Cumulus Koskikatu,TampereHakuaika päättyy 13.2.2015

26.–27.9.2015Hotel Scandic LahtiHakuaika päättyy 11.9.2015

urakkamääräykset-kurssi painottuuurakkatyömääräystenselvittämiseenja kärkimiehenvelvollisuuksien hallintaan

14.–15.2.2015Rantasipi Tropiclandia,VaasaHakuaika päättyy 30.1.2015

14.–15.3.2015Cumulus Koskikatu,TampereHakuaika päättyy 27.2.2015

3.–4.10.2015Hotel Scandic LahtiHakuaika päättyy 18.9.2015

urakkatöiden laskeminen-kurssi painottuutyöehtosopimustenmukaisten urakkatöidenlaskemiseen

14.–15.3.2015Sokos Hotel Vaakuna,VaasaHakuaika päättyy 27.2.2015

28.–39.3.2015Cumulus Koskikatu,TampereHakuaika päättyy 13.3.2015

7.–8.11.2015Sokos Hotel Alexandra,JyväskyläHakuaika päättyy 23.10.2015

säHKöIstys- ja taloteKnIIKKa-alan tes-KuRssIt 2015

Ilmoittaudu mukaan kurssille sähköpostilla tiina.makkyla@sahkoliitto.fitai 050 409 8469.

Liitto korvaa osanottajille kurssin aikana majoituksen kahden hengen huoneissa,ruokailut sekä matkakulut, mikäli niitä syntyy, kotipaikkaa lähinnä olevallekurssipaikalle julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan tai omaa autoa käytettäessäauton kuljettajalle 0,23 €/km.

KURSSIT www.sahkoliitto.fi > Sähköliiton kurssit

20 • VA S AM A 1 / 2 0 1 5

011 Tampereen SeudunSähköalanTyönTekijäT ry / eläkeläiSeTVeteraanijaosto kokoontuu maanantaina16.2.2015 klo 14.00 osaston toimistolla, Näsi-linnankatu 33 b A.

029 kouvolan SähköTyönTekijäin oSaS-To ryOsaston perinteinen laivaristeily järjestetään10. - 11.4.2015 Tallinnaan. Mukaan mahtuu40 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittau-tumiset tehtävä viimeistään 10.3.2014 men-nessä sähköpostiin kouvolansahkotyontekijat@gmail.com tai p. 040 809 7029. Risteilyllä onpieni omavastuuosuus.

036 kuopionSähköalanTyönTekijäT ryPilkkikilpailut osaston jäsenille perheineen14.3.2015 klo 9.00 - 13.00 Julkulassa. Par-haat palkitaan kilpailun jälkeen Ullan krouvissaruokailun kera. Kerätkäähän esim. työporuk-ka kasaan ja tulkaa viettämään aikaa avannonääreen hyvässä kilpailuhengessä!Kevään virkistysmatka Puolan Krakovaan

23. - 26.4.2015 lentäen Kuo-Hki-Kra-Hki, pa-luu yöbussilla (su-ma). Lisätiedot ja sitovat il-moittautumiset alkavat heti p. 044 553 9871/ Ilpo.

043 porvoonSähköTyönTekijäT ryOsaston seuraava kokous on 12.2.2015 klo

18.00 alkaen Raksan toimistolla, Sibeliusbu-levardi 36.

049 helSingin SähköalanTyönTekijäT ry/ eläkeläiSeTKevätkokous 16.2.2015 klo 13.00 osaston toi-mistolla Paasivuorenkatu 2 C, 4. kerros. Terve-tuloa keskustelemaan jaoston toiminnasta jatapaamaan kavereita. Myös uudet eläkeläisjä-senet tervetuloa! Kokouksessa kahvitarjoilu.

055 riihimäen SähköalojenammaTTioSaSTo ryOsaston sääntömääräinen kevätkokous pi-detään Riihimäellä Ravintola Asemassa10.2.2015 kello 18.00 alkaen. Kokouksessaesillä mm. sääntömääräiset jäsenasiat ja ta-loudenhoitajan valinta. Osasto tarjoaa iltapa-lan. - Hallitus

059 lahdenSähköalanTyönTekijäT ryPilkkikilpailut 21.2.2015 klo 9.00 alkaen JHL:nKotiniemi-maja, Alasenjärvi, Kotiniemenkuja31, 15230 Lahti. Tervetuloa kaikki osaston jä-senet perheineen mukaan!- Vapaa-ajan toimikunta

074 kuuSankoSkenSähkömieheT ry / eläkeläiSeTKuusankosken Sähkömiehet os. 74 eläke-jaoston helmikuun kokous on keskiviikkona4.2.2015 klo 13.00 Kettumäen Palvelukeskuk-

OSASTOT TOIMIVAT

Kurssin kohderyhmä:Kurssin on tarkoitettu luottamusmiehille ja varaluottamusmiehille sekäammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssi soveltuu peruskoulutukseksi kaikille,joita kiinnostaa työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminnan parantaminentyöntekijöitten oikeuksia kehittämällä.

Kurssin tavoite:on aloittaa luottamusmiehen perustaitojen oppiminen.Tavoitteena on myös, ettätehtäväkokonaisuuden ymmärtäminen ja oikeuksien tiedostaminen auttavatselviytymistä työpaikalla.

Avainsisältöjä ovat:! luottamusmieheksi kehittyminen! luottamusmiehen tehtävät ja yhteistyökumppanit! luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet! työoikeuden perusteet, mm. työsopimuslaki, yhteistoimintalaki! työehtosopimuksen tulkinta ja liiton apu! paikallinen sopiminen ja yhteistoimintamenettely! vaikuttaminen ja neuvottelutoiminta! luottamusmiehen ja jäsenistön luottamus

Työnantaja maksaa kurssilaiselle palkan kurssin ajalta sekä ateriakorvauksen (24,80€/päivä) opistolle. Liitto maksaa kurssimaksun, johon sisältyy majoitus kahdenhengen huoneissa, opetuksen ja jaettavan materiaalin sekä matkakulut, mikäli niitäsyntyy, julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan tai omaa autoa käytettäessä vainauton kuljettajalle 0,23 €/km.

Mikäli tarvitset majoitusta jo sunnuntaista ilmoita siitä etukäteen Kiljavan opistolle.Sähköliitto maksaa majoituksesi.

Lähetä kurssihakemuslomake osoitteella:Sähköliitto, PL 747, 33101 Tampere tai tiina.makkyla@sahkoliitto.fi.

KURSSIT

LUOTTAMUSMIESTEN PERUSkURSSI9.–13.3.2015 kiljavan opisto, nurmijärvi

VA S AM A 1 / 2 0 1 5 • 21

©2013 Fluke Corporation.

S n

öv

Suunniteltu

löytämäänviat

SSSS nnn

ööyyvvvv aaa

Suunniteltu

löytämäänviat

SSSSSSSSSSuuuuuuuuuuuuuuuuunnnnnnnnnnnnnnnnniiiiiiittttttteeeeeeellllllltttttttuuuuuuu

lllllllööööööööööyyyyyyyyyytttttttääääääämmmmmmmäääääääääääääännnnnnnvvvvvvviiiiiiiaaaaaaattttttt

fluke.fi/heatmap

Osin infrapunalämpömittari.Osin lämpökamera. täyttä Fluke-laatua.Joskus perinteinen infrapunalämpömittari ei riitä, muttet kuitenkaan tarvitsetäysiveristä lämpökameraa. Haluat nähdä kuumat ja kylmät kohdat nopeastiilman erillisiä mittauksia. Fluke on kehittänyt täydellisesti tarpeisiisi jabudjettiisi sopivan ratkaisun.

Jokaisessa Fluken visuaalisessa infrapunalämpömittarissa on kiinteädigikamera ja lämpökartta, joiden avulla ongelman tarkka sijainti selviäähetkessä. Katso, miten Fluken visuaaliset infrapunalämpömittaritauttavat sinua havaitsemaan ongelmat välittömästi.

25%lämpökartta

50 %lämpökartta

75 %lämpökartta

lämpökartan yhdistelmäkuva

yleiskuva digikuvan avullaNäet selvästi, että katkaisin20 on ylikuormittunut, ja voitraportoida havaitun ongelman.

Keskipisteenlämpötila (°C/°F)

lämpökartanlä ök t

Fluken visuaalinenvt04-infrapunalämpömittari

Fluken visuaalinenvt02-infrapunalämpömittari

sessa. Aiheena vuosikokousasiat. Kahvitarjoi-lu. Tervetuloa!

100 järvenpäänSähköalanTyönTekijäT ryPilkkikisat Kaarniemessä lauantaina28.2.2015 klo 10 - 14. Majoitus 27.2. - 1.3.härkäparit ja sinkut mökeissä, perheet ja su-siparit huoneissa. Mukaan vuodevaatteet /makuupussi. Osasto tarjoaa muonituksen lau-antaina, muuten omat eväät ja piristeet. Ilm.20.2. mennessä sihteerille p. 044 425 2552.Kevätkokous 15.4.2015 klo 18.00, Scan-

dic hotelli, Asema-aukio, Järvenpää. Käsitel-lään sääntöjen määräämät asiat. Ruokailukokouksen jälkeen. Info sihteeri p. 044 4252552.

101 ylivieSkan Sähköalan oSaSTo ryOsaston sääntömääräinen kevätkokous pide-tään perjantaina 27.2.2015 Ylivieskassa kah-vila Häggmannissa osoitteessa Rautatienkatu8, klo 18.30 alkaen. Osallistujille kahvitarjoi-lu. Tervetuloa!Osaston perinteinen kevätreissu järjeste-

tään 13. - 17.5.2015 Viroon, pääkohteenaPärnu, josta teemme päiväretken Tarttoon.Mukaan mahtuu 40 henkeä ilmoittautumis-järjestyksessä. Matkan hinta osaston jäse-neltä 160 € ja ulkopuoliset 310 €. Tarkem-mat tiedot ja ilmoittautumiset sähköpostitseari-pekka.visuri@kotinet.com tai puhelimitse040 641 7136.

26.2.2015 ilmestyvään vasamaan tulevat osastojen ilmoitukset pyydämme toimittamaan

maanantaihin 16.2.2015 kello 15.00 mennessä. Toimita osastosi ilmoitus sähköisesti lomakkeella:

www.sahkoliitto.fi/jasenpalvelut/osastot-toimivat/ilmoita-tapahtumasta

184 järvi-SavonSähköalojenTyönTekijäT ryKevätkokous 27.3.2015 Pietari Kylliäinen, Sa-vonlinna. Aloitamme klo 18.00 ruokailulla. Ter-vetuloa! - HallitusJärvi-Savon Sähköalojen työntekijät ry osas-

to 184 järjestää logokilpailun. Kilpailussa tuleesuunnitella osasto 184:lle logo. Logolla hae-taan näkyvyyttä osastolle. Valittu logo luovute-taan osaston käyttöön täysillä oikeuksilla. Kil-pailuun voivat osallistua kaikki osasto 184:njäsenet perheineen. Voittaja valitaan kevätko-kouksessa. Voittajalle on n. 200 €:n omava-lintainen elektroniikkapalkinto. Lisätietoja jakilpailutöiden vastaanotto sähköisesti kari.ha-linen@sssoy.fiPilkkikilpailut Rantasalmen Kuushukkalassa

28.3.2015 klo 9.00 alkaen aamukahvilla. Jä-senet perheineen tervetuloa! ilmoittautuminenosaston sihteerille: kari.halinen@sssoy.fiAktivoidakseen nuoria jäseniään osasto 184

tarjoaa kevätkokoukseen osallistuville nuoril-le ja nuorenmielisille jäsenilleen lipun valinnai-sesti: Juva rokkaa tai Jurassic Rock 2015 -ta-pahtumaan. - Osaston hallitus

Sähköliiton osastot alueittainlöydät osoitteesta:www.sahkoliitto.fi/sahkoliitto/organisaatio/osastot_alueittain

www.relacom.fi

Relacom Finland Oy on valtakunnallisesti toimiva palveluyritys, jokaauttaa asiakkaitaan saamaan enemmän etua verkko- ja järjestelmä-investoinneistaan. Olemme yksi Suomen ja Pohjoismaiden johtavistakumppaneista verkkojen ja järjestelmien rakentamisessa, asentamisessaja ylläpitämisessä.

Monipuolinen osaamisemme kattaa tietoliikenneverkot, energiaverkot jalaitejärjestelmät. Meidät tunnetaan Suomen johtavana kentällä tehtävienverkkopalveluiden toimittajana. Olemme osa kansainvälistä Relacom-konsernia, jolla on toimintaa kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa Relacominpalveluksessa työskentelee 700 ammattilaista.

Tutustu tehtäväkuvauksiin jalähetä hakemuksesi osoitteessawww.relacom.fi/rekrytointi

Toimintamme laajentuessaetsimme uusia osaajia seuraaviintehtäviin:

TyöpäällikköSähköverkkosuunnittelijaSähköverkkoasentaja

22 • VA S AM A 1 / 2 0 1 5

elledningen

Medan januarikölden smälleri knutarna och snömassorna or-sakar elavbrott på olika håll i lan-det minns jag att förbundets 60:everksamhetsår nu börjat. Jubile-et kulminerar i jubileumsrepresen-tantskapets möte i november ochjubileumsnumret av Vasama i de-cember. I augusti firas de traditio-nella Voltdagarna i Uleåborg och ivarje nummer av Vasama presen-terar vi något med anknytning tillförbundets historia. I detta num-mer berättar förbundets veterli-gen äldsta nu levande medlemSulo Rajala, som fyller 100 år i år,om sitt liv och sitt arbete på tele-fonverket.

! ! !

Det kändes bra att återgå till job-bet efter jul- och trettondagsledig-heterna. Vi hoppas att ni alla fickfira nyåret i frid och koppla av or-

dentligt från arbetet. Julstämning-en steg dessutom flera grader närvår avtalspartner STTA inställdeden planerade månadslånga lock-outen i elektrifieringsbranschen.Julfriden bryts snart när vi fort-

sätter kollektivavtalsförhandling-arna för elektrifieringsbranschen islutet av januari. Innan dess sam-manträder avtalsbranschens di-rektion för att diskutera det för-ändrade arbetsmarknadsläget.Branschens största aktörer kom-mer också att spela en viktig roll.Förblir deras avskedsansökning-ar i kraft, och i så fall, vilken or-ganisation kommer dessa företagatt vända sig till för att ansöka omett eventuellt medlemskap? Frå-gan gäller helt enkelt avtalsbrans-chens kollektivavtals allmänt bin-dande verkan.

! ! !

Ett nytt år och nya svängar; YTK-kassan inledde året med en mas-siv reklamkampanj. Även om jagväldigt gärna skulle vara partiskmåste jag ändå medge att inne-hållet i reklamen och slagordenvar mycket tilltalande, i synnerhetefter tillräckligt många upprep-ningar. Visserligen blev det egent-liga budskapet delvis något oklarteftersom man inte kunde sägarakt ut hur det är.Också löntagarnas centralorga-

nisationer startade en gemensammedlemsvärvningskampanj somde olika förbunden borde utnytt-ja med egna inslag. Jag har ännuinte råkat får syn på någon sådanTV-reklam. Elektrikerförbundetdeltar också med egna inslag ikampanjen. Vi hoppas att det gereffekt och att också nya proffs i el-branscherna ansluter sig till vårtgäng som i snart 60 år samlatsakkunniga på området och beva-

kat våra gemensamma intressen!

! ! !

Det låga världsmarknadsprisetpå olja och de nordiska länder-nas goda vattenreserver har letttill att priset på elenergi som såltspå elbörsen har sjunkit betydligt.De enskilda privathushållen haremellertid inte kommit i åtnjutan-de av det sänkta priset på el. I enTV-intervju konstaterade verkstäl-lande direktören för Finngrid attman nu får så förmånlig el frånRyssland att det inte lönar sig förnågon att investera i elproduktioni Finland för närvarande.Hade man prickat in TVO:s

meddelande om ett sparmål på15 miljoner euro och behovet attminska 110 årsverken samtidigtmed dessa nyheter om elener-gins låga marknadspris? Nyhetenom samarbetsförhandlingsstar-

ten förstummade mig och fick migatt fundera om man faktiskt tän-ker bygga Olkiluotos fyra. Visser-ligen tror jag att man inte hellerframöver avser att låta utföra om-fattande arbetsmängder på kraft-verken externt, förutom de årligarevisionsarbetena.

! ! !

Detta år har av FN utsetts till detinternationella året för ljus ochljusbaserad teknologi. Elektriker-förbundets medlemmar håller Fin-land ljust och stugorna torra helti praktiken. Jag önskar alla vå-ra medlemmar en varm och tryggmidvinter!

Martti alakoskiElektrikerförbundets ordförande

Varierande inledning på jubileumsåret

Har du redan råkat se reklammed loggan Mikä fiilis – Hur är lä-get!? Du kan ha sett den till ex-empel på busskurer i tätbebyggel-ser, i tidningen eller på teve, menframför allt i sociala medier. Ock-så på Elektrikerförbundets face-book-, twitter- och instragram-konton har loggan begärts ochdelats ut.Det är frågan om löntagarnas,

dvs. FFC:s, STTK:s och Akavas ge-mensamma kampanj som skaväcka folk att tänka efter hur lä-get är i arbetslivet i dag och omdet är skäl att göra något åt sa-ken. Avsikten med kampanjen äratt få folk att inse de goda sidornamed att höra till ett fackförbund.Fackföreningsrörelsen är synlig

i offentligheten främst under oli-ka arbetsmarknadsförhandling-ar eller strejker. Det kontinuerligaarbetet för att utveckla arbetsli-vet och påverka samhället förblirosynligt. I stället för att stirra sig

blind på tidigare prestationer villkampanjen Mikä fiilis - Hur är lä-get!? nu berätta om 2020-taletsfackföreningsrörelse och önska al-la med för att utveckla den.Kampanjens teman har valts

utgående från gemensamma mål:FFC, STTK och Akava förenas avtill exempel strävan efter jämlik-het, arbetshälsa, regelbundna ar-betstider och -metoder samt enharmonisk förening av arbete ochprivatliv.

Bollen Hos de aktivaI synnerhet för de unga är det skälatt förklara betydelsen av organi-sering och fackföreningsrörelsenpå ett så konkret sätt som möjligt.Enligt forskningar är bristen på in-formation en av de främsta orsa-kerna till att ungdomarna ännu in-te anslutit sig till ett fackförbund:de vet inte vad förbunden gör ochhur de påverkar.Därför behöver vi nu perso-

ner som öppnar diskussionen ocherfarna kommentatorer. Efter-som organisering betyder mycketmer än inkomstrelaterad arbets-löshetsersättning eller juridiskatjänster. Enbart arbetslöshetskas-sorna kan inte förbättra möjlig-heterna att bättre kunna förenaarbete och vardag liksom med-lemskapet i ett fackförbund gör.Kom med och för budskapet vi-

dare: Som fackansluten kan varoch en bidra till beslutet om rikt-ningen för arbetslivet och lägetpå arbetsplatsen. Fackförbundetsmedlem kan påverka arbetsvillko-ren nu och i framtiden.

Delta!#mikäfiiliswww.facebook.com/mikafiilistwitter.com/mikafiilis

ReSUMÉ

Fackets medlemmar avgör atmosfärenpå arbetsplatsen i framtiden

i noveMBer i fjol fanns det to-talt 745 hundraåringar eller äldrei Finland. 106 av dem var män.Alajärvi hör till landskapet Söd-

ra Österbotten där det fanns tiomän som blivit så gamla. Land-skapet kommer på tredje platsjämfört med alla Finlands land-skap. Bara i folkrika Nyland ochEgentliga Finland levde fler gamlamän. I Kajanaland fanns det inteen enda man över hundra år.Generna utgör basen för hur

gammal en människa blir. Detfinns långlivade och kortlivadesläkter. Levnadsvanorna inverkaremellertid på om de goda gener-na utnyttjas maximalt.Överläkare Harriet Finne-so-

veri på Institutet för hälsa och väl-färd beskriver tre sätt att ge degoda generna en chans.– Rör på dig, rör på dig, rör

på dig.Därtill uppmanar hon alla att

hålla sig inom rimliga gränser

med allt vad man gör, och absolutatt vara rökfri.Finne-Soveri säger att mus-

kelstyrka är en förutsättning fören angenäm och självständig ål-derdom.Regelbunden vardagsmo-

tion, till exempel en promenadtre gånger i veckan är tillräckligt.Med bra muskelstyrka kan manockså som gammal ta sig frånsängen till toaletten och till köks-bordet. Man kan också bära hembutikskassen.

Generna och tregoda sätt

VA S AM A 1 / 2 0 1 5 • 23

24 • VA S AM A 1 / 2 0 1 5

SIEVIVIPERUUTUUS!

Sta

tiiv

i

AMMATTILAISEN TUNNISTAA VARUSTEISTAAN – LAATU RATKAISEE

Uusi dynaaminen Sievi Viper on vastaus tinkimättömään tarpeeseen tur-vallisuudesta ja designista. Askel nousee keveästi koko työpäivän ajan!

• LÄHES SAUMATON RAKENNE • PÄÄLLISMATERIAALI ON HENGITTÄVÄÄ MIKRO-KUITUA • HENGITTÄVÄ 3D-DRY-VUORI • KEVYT KOMPOSIITTIVARVASSUOJA• KAKSIKERROKSINEN TERMOPLASTINEN POLYURETAANIPOHJA • JOUSTO-URAT – JALKINE TAIPUU OPTIMAALISESTI • POHJASSA ON ISKUNVAIMENNUK-SEN TAKAAVA FLEXSTEP®-MATERIAALI

UUSI KUVASTO 2015 ON ILMESTYNYT.TUTUSTU SIEVI.COM

Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistajaSievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As.Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com

Sievi Viper 1+ S143-52124-112-92M35-38 EN ISO 20345: S1 SRC43-52124-113-92M39-47 EN ISO 20345: S1 SRC

CTC