j

STaapinenHallintotieteiden ainejärjestö Staabi ry:n (tosiasiallisesti) virallinen julkaisu 5/2013

Mitä tapahtuikaan!?

Timo Geellä uusi kinkku? Katso kuvat!

Intersukupuoli X:n rajut seikkailut!!

Twitterin

kohupanimo:

Sori Brewing:in

tarina!

Kuohuvien siiderien arvoitus !

Katso faktat!

Staabi rehtorin

puhuttelussa!?

Muotinurkkaus:

VK-style!

yö toimistolla

pukki rivoili staabin pikkujouluissa!

2

SISÄLTÖ

LEHDEN TIEDOT

Päätoimittaja, toimitusvastaava:

Aino Siiroinen

Toimituskunta:Kirsi Aalto

Emma LuomaMinna ManninenMikael ManninenMiira Kokkonen

Jaakko Haaparanta

(SBBmOFO�TVVOOJUUFMV �UBJUUP�Aino Siiroinen

Julkaisija:Staabi ry

Painopaikka ja painos:Juvenes print

30 kpl

Jakelu:Ainejärjestöt, yhteistyökumppanit,

postituslista, nettisivut ja sos. media

Yhteydenotot:UPJNJUVT!TUBBCJ�m

Kiitokset Joonas Strengille ja Jaakko Salmelalle.

PääkirjoitusPuheenjohtajan palstaPinnallaKolumni: Pahoillekin parta kasvaaSori Brewing – nuoret olutalan ammattilaisetVaihdossa: MontrealTeema: Mitä tapahtuikaan?Vujusitsit ja kuohuvien siiderien arvoitusStaapisen muotinurkkaus: VK-styleStaabin invat – mitä tapahtui?Yö toimistollaIntersukupuoli X:n edesottamukset StaabissaHallituksen vuosi

34567

1013141620222732

www.staabi.fi

Ps. Staapinen toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta (joulu mainittu).

3

Näin toimitusvastaavan roolissa olen saanut mahdollisuuden käyttää valtaa. Viime hetkillä päätin ottaa sen käsiini tosiasiallisesti ja lähteä tiimini kanssa kokoamaan vuoden mieleenpainuvinta lehteä. Tätä lehteä kootessa on pyritty selvittämään viime vuosien ja lähiaikojen Staabin syvintä ydintä, johon liittyy esi-merkiksi pitkään salassa pysynyt Tamyn seremoniasauvan kohtalo. Asioita, joista puhutaan, mutta kuitenkin vaietaan.

Aamulehden (Pääkirjoitus 7.12.) mukaan edesmennyt Nelson Mandela ajatteli, että vallan monopolisointi millekään tietylle henkilölle tai ryhmälle ei ole hyvä asia. Val-ta pitää osata ottaa ja kuitenkin pitää myös osata luopua siitä, kun aika koittaa. Tämän lehden myötä minä, koko H13 ja pitkään toimineet Staapisen toimittajat, Miira Kok-konen ja Jaakko Haaparanta, jäävät eläk-keelle. Tämä lehti on haikea jäähyväis-näytös. On aika antaa valta seuraavalle. On luopumisen aika.

Staabin historian parhaat kertomukset ovat sumun peitossa, joten tämä lehti ker-too muutamista. Jäljellä on vain hämäriä muistijälkiä. Kuten Silver Gyninen it-senäisyysjuhlien haastattelussa toteaa Suomen sodista: ”Öö. Mä ajattelen et sil-lee niinku et mä en niinku osaa niinku sa-noo niist mitää koska ne on historiaa. Et se on niinku sillee, tavallaan, se on sama ku… Emmä osaa oikeen kommen… tai sillee sanoo, koska se on niinku niitten ai-kaa.”

Vaikka Staabin historiasta löytyy karujakin tarinoita, ei järjestössämme silti ole ylletty itsenäisyyspäivän kiakkovierasjuhlien mit-toihin. Seremoniasauvaan saattoi tulla pari lommoa, mutta sillä ei selvityksen mukaan ainakaan rikottu paikkoja. Ainakaan pal-joa. Savupommeja ei ole heitelty, ja mitään ei ole tuhottu tahallaan. Tekevälle sattuu. Staabin syvimmän olemuksen ytimessä onkin rentous ja hauskuus. Tiukat sään-nöt on hyvä joskus jättää taka-alalle, kun on toiminnan aika. Sääntöjä ei rikota, vaan niitä noudatetaan joustavasti ja ennen kaikkea tehdään se, mitä pitää. Muistakaa kuitenkin ne yhdys_sanat.

Staabissa asioiden tai humalatilan ei ole usein tarkoitus herättää keskuste-lua, kuten kiakkomiesten humalapäisen örveltämisen. Vakavimpia tarinoita ei ker-rota, vaan ne pysyvät salassa. Viimeisenä toiveenani onkin, että näiden tarinoiden julkaiseminen ei nostaisi sen suurempaa keskustelua tai vastarintaa, vaan lähinnä hymyn huulille. Jos tekee mielenne kuiten-kin keskustella, käyttäkää yhdyssanoja.

Sukupolvi vaihtuu ja me tehtiin mitä piti.

TEHTIIN MITÄ PITI

R.I.P.Pääkirjoitus

4

On aika kirjoittaa Staapisen pj-palstalle viimeistä kertaa. Hallitusvuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika antaa tilaa nuorem-mille ja virkeämmille. En voi vieläkään käsittää, kuinka nopeasti hallitusvuosi tuli ja meni. Vastahan minut valittiin. Tunne-tustihan aika kuluu nopeasti, kun on mu-kavaa, joten toisaalta ei asiassa ole mitään ihmettelemistä. Puheenjohtajavuoteni antoi minulle itselleni valtavasti oppia ja kokemusta, jollaista ei missään koulussa opeteta suoraan.

Staabi oli vuonna 2013 taas aavistuksen parempi, suurempi ja jäsenystävällisempi kuin ennen. Vuoden 2013 hallitus on-nistuikin työssään erinomaisesti ja jatkoi edellisten hallitusten hyvää työtä. Onnis-tuin mielestäni siinä sivussa itsekin. Toki vuoteen mahtuu aina hetkiä, jotka olisi voinut hoitaa paljon paremminkin, mutta kokonaisuutena koen selvinneeni vuo-desta vähintään kohtuullisesti. Elämä on oppimista ja jatkan maallista taivallustani taas hiukan kokeneempana ja rasva-maksaisempana.

Vuosi 2013 oli elämäni tähänastisista pa-ras ja ainakin ylivoimaisesti tapatumarik-kain. Ensi vuodesta tuleekin omalta koh-

daltani varsin erilainen. Moni asia muuttuu elämässäni hallitustoiminnan loppumisen ja useiden läheisten ihmisten vaihtoon-lähdön myötä. Jatkossa ajattelinkin keskit-tyä Staabin soittolistoja laadukkaampaan musiikkiin, boolia paremman makuisiin juomiin ja kaikkeen mitä mieleen sat-tuukaan juolahtamaan. Tulenpa varmasti jatkamaan myös aktiivijäsenenä aine-järjestömme toiminnassa. Jospa siinä sivussa saisin muutaman opintopisteen-kin hommattua. Nyt on uusien haasteiden aika.

Syyskokous oli taas jännittävä kuten aina ja kiinnostusta hallitustoimintaa kohtaan oli jälleen kerran ilahduttavan paljon. Vuo-den 2014 Staabin hallitus vaikuttaa ko-valta poppoolta, ja odotankin teiltä suuria tekoja järjestömme eteen. Yritän parhaani mukaan olla puuttumatta työhönne, vaik-ka se alkuun tulee olemaankin melkoisen hankalaa. Tehkää rohkeasti omaa juttu-anne, mutta älkää kuitenkaan unohtako Staabin rajuhkoja perinteitä. Vuoden 2013 hallituksen työ on muutamaa tapahtumaa vaille ohi ja sen jälkeen on enää jäljellä tie-totaitomme siirtäminen seuraajillemme. Tulkoon vuodesta 2014 Staabin paras vuosi.

TERVEHDYS VIELÄ KERRAN!

Puheenjohtajalla on asiaa

5

PinnallaPinnalla

Staabin hallitus vuodelle 2014 on valittu ja valituksi jännittävien äänestysten kautta

tulivat:

Puheenjohtaja: Venla MonterVarapuheenjohtaja: Anni Suikkanen

Sihteeri: Marika LampinenTaloudenhoitaja: Annukka Puutonen

Muut hallituksen jäsenet:

Tuomas HassinenMaiju HuhtaVille Laitila

Mikael MalkamäkiKarolina MarisaEero MiettinenLauri Räsänen

Kristiina SiegfriedHeikki Viitanen

Staapinen onnittelee! Pestijaot ja esittelyt julkaistaan ensivuoden ensimmäisessä

Staapisessa.

Staabin H14

Staabi kiittää ja kumartaa kuluneesta vuodesta! Kiitos

kaikille tiimeille ja jokaiselle yksittäiselle toimarille, jotka ovat tänä vuonna

tehneet Staabin!

Tenttiarkisto: vielä ehtii!Vielä ehtii palauttaa viimeisillä voimilla tehtyjä tenttejä Staabin tenttiarkistoon ja auttaa kanssaopiskelijoita! Vinkki: vanhoissa paperisissa tenteissä voit

hyödyntää suttupaperia ja laittaa suju-vasti kysymykset ylös. Palautus tapahtuu 4UBBCJO�OFUUJTJWVJMMB��XXX�TUBBCJ�m�����

tenttiarkisto. Kiitos panoksestasi!

Ensi vuodelle etsitään taas pian uusia toimituskuntalaisia ja muitakin

toimareita, joten pysykää kuulolla!

6

Movember tuli ja meni. Sen varjolla saakin hyvän syyn tarkastella parran kas-vun historiaa ja merkityksiä. Parran pituu-desta ja parrattomuudesta on aikojen saatossa oltu montaa mieltä. Toisinaan parrattomuutta on pidetty syntinä ja jouta-vuutena, toisinaan taas partaa on pahek-suttu. Parta on symbolisoinut esimerkiksi viisautta, seksuaalista viriiliyttä, korkeaa ikää ja asemaa. Parran ajamista saatet-tiin pitää rangaistuksena, joka suoritetaan esimerkiksi vangeille. Yhteiskunnassa jossa taas parrattomuus on normatiivista, parralla saatetaan korostaa riippumat-tomuutta ja kapinaa vallitsevaa kulttuuria kohtaan. Parrankasvua on myös vero-tettu eri puolilla maailmaa. Parran ajamat-tomuutta saatetaan pitää epäsiisteyden ja epäkäytännöllisyyden merkkinä esi-merkiksi sotaväessä, liike-elämässä ja työhön rekrytoinnissa.

Kristinuskon suhtautuminen partaan on vaihdellut, vaikka Kolmannessa Moosek-sen kirjassa selkeästi kielletään parran leikkaaminen. Monet Raamatun keskei-set henkilöt kuten Mooses, Jeesus ja toisinaan itse Jumalakin on kuvattu par-rakkaiksi hahmoiksi. Osa juutalaisista ja etenkin rastafarit noudattavat tuota käskyä tarkasti. Viikset ovat oma lukunsa. Kaksi viiksekästä herraa kylvi laajaa tuhoa viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla. Myös fasismiin ja kommunismiin liitetyt

mMPTPmU� PWBU� LVVMVJTJB� OBBNBLBSWPJTUBBO��Nietzschen tavaramerkkinä olivat tuuheat, mursumaiset viikset. Marx taas esiintyi kokoparrassa, jonka tarkoituksena oli il-meisesti järkyttää porvaristoa.

Vaikka jonkinasteisia valtakulttuurille omi-naisia trendejä voidaan yhä määritellä, on suhtautuminen ulkonäköön muuttunut moniarvoisemmaksi vapaissa yhteiskun-nissa. Individualismin hengessä ul-konäkö on vapaasti muokattavissa, eikä yhtenäisyyteen pyritä ainakaan pak-kokeinoin. Pitkän parran pitäminen ei automaattisesti johda olettamaan jäse-nyyttä moottoripyöräjengissä tai rasta-fari-yhteisössä. Haudanvakava ja neu-rootti-nen suhtautuminen karvoitukseen kertonee loppujen lopuksi ihmisen turha-maisuudesta ja tunteeseen perustuvista käsityksistä. Huomattavasti ulkonäköä tärkeämpi osa ihmiselämää ovat teot ja järkeen perustuva asenne suhteessa todellisuuteen. On ilo huomata että Mo-vemberin kohdalla tuo loppujen lopuksi varsin yhdentekevä, kreatiinisäikeistä koostuva asia on saatu symboloimaan toi-mintaa hyvän asian puolesta.

Kirjoittaja: Mikael Manninen

Kolumni

Pahoillekin parta kasvaa

7

2011, Hämeenpuisto

Pyry Hurula ja Heikki Uotila ovat kotiutu-massa jälleen yhdestä Bosan olutillasta. Hiljattain miehet ovat yhteistyössä nos-taneet Boomareiden olutseuran – tutta-vallisemmin Bosan – toiminnan takaisin jaloilleen. Akateeminen, kaikille avoin olutseura sekä -kulttuuri kiehtoo opiskeli-joita Teknillistä yliopistoa myöten. Lumisen rännän keskellä tallustellessaan Uotila nojautuu kohti Hurulaa. ”Meidän pitäisi perustaa oma panimo!” mies ehdottaa toiselle. ”Bosa voisi aivan hyvin perustaa oman panimon.” Silloin miehet eivät vielä tienneet, että olutseuran kirvoittamasta huurteisesta innovaatiosta tulisi vielä jo-nakin päivänä totta.

2013, Tuulensuu, Hämeenpuisto

Idea oman panimon perustamisesta roik-kui ilmassa parin vuoden ajan. Viimein viime keväänä Uotila ja Hurula ryhtyivät konkreettisiin toimiin ja tekivät tarvittavat laskelmat idean varalle. ”Esimerkiksi Jen-keissä on runsaasti artesaanipanimoita, mutta Suomessa vain pienpanimoita. Miksi on näin?” Hurula pohtii. Arvot oman panimon perustamisen taustalla ovat melko yksinkertaiset. Oman panimonsa herroina miehet voivat itse kontrolloida työtänsä samalla siitä nauttien, tarkkailla laatua eri tavalla ja toiminnasta syntyy molemminpuolinen hyöty; oluenpanijoilla on hauskaa mallasjuomaa valmistaessa ja muilla sitä nauttiessa. ”Toki pidämme myös mielessä Bosan mentaliteetin”, Uo-tila naurahtaa.

Nuorten olutalan ammattilaisten elinehtona hulluttelu ja unelmointi

”Yksinkertaisena unelmana on päästä panemaan päivittäin”

Info

Nimi: Sori Brewing Finland Oy

Osakeanti: alkaa joulukuussa

1. vuoden tuotantotavoite: 200 000 L

Markkinat: Pohjoismaat + verkkokauppa

Arvot: innovaatio, laatu ja hauskuus

Trivia: Suomen toiseksi suurin panimo

Twitterissä

Lisätietoa www.soribrewing.com.

8

Marraskuun puolivälissä oma panimo, Sori Brewing, on virallisesti perustettu. Hu-rula ja Uotila olisivat ryhtyneet hommaan kaksinkin, mutta kolmanneksi mukaan yritykseen löytyi sattuman kautta Twit-teristä mikrobiologi Samu Hei-no. Miehet tiesivät Heinon kovaksi oluentekijäksi ja tavattuaan huomasivat hänen olevan juuri se, jota he olivat et-sineet. ”Ajatellaan sitä vaikka niin, että Samu on meidän Walter White. Me tarvitsisimme hänet mukaan bisnekseen”, Hurula vertaa varsin onnistuneesti. Tällä het-kellä Sori Brewing keskit-tyy osakeannin aloittamis-een. Potentiaalisina sijoittajina he pitävät opiskelijoita, piensijoittajia sekä olutkulttuurin ammattilaisia. ”Sori Brew-ingin tarkoituksena on antaa vastapalve-lukseksi toki hyvä tuotto ja sijoitus, mutta myös elämys”, Uotila korostaa.

Miksi jo uraputken huokoista pintaa kos-kettaneet kauppatieteilijänuorukaiset ha-lusivat työelämään integroitumisen sijasta ottaa riskin ja ryhtyä yrittäjäksi? Taustalla on perinteinen ajatus tekemisen koko-naisvaltaisuudesta. ”Vaikkemme olekaan tehneet palkkatyötä kauan, se syö mi-estä. Haluamme jotakin erilaista – jotain sellaista, jossa ei voi suoraan tehdä rajaa vapaa-ajan ja työn välille”, Hurula perus-telee. ”Olemme hedonisteja ja vihaamme

tylsyyttä”. Alansa töihin miehillä tuskin olisi vaikeuksia kiinnittyä. Oman panimon perustaminen on siis todellinen toteutu-nut unelma. ”Jos tehdään unelmajuttuja, otetaan järkeviä riskejä”, Uotila linjaa. ”Meillä on vahva intuitio siitä, että kun te-kee täysillä mitä voi tehdä, ei voi hävitä.”

Kansallisesti Sori Brewingin brändäämin-en osuu mielenkiintoiseen markkinara-koon. Käsitys suomalaisesta olutkulttuu-rista on murroksessa. Toivottava muutos juomisen, oluen panemisen sekä tuot-

teiden suhteen on jo nähtävissä. ”Eräänlaista laadunparannusta

on tapahtunut ja esimerkik-si täysmallasolutta suosi-

taan aiempaa enem-män”, miehet sanovat. Absurdia kyllä, ke-säisestä manifes-tista keskikaljan poistamiseksi päivit-täistavarakauppojen hyllyiltä tuntui olleen

hyötyä Sori Brewingin maineelle. Heinäkuus-

sa sosiaalisessa medi-assa levisi laajasti miesten

blogikirjoitus ”Kommentti suomalaisen juomakulttuurin puo-

lesta”. ”Haluamme ehdottomasti keskus-tella asioista julkisesti ja ottaa kantaa”, Hurula sanoo. ”Suomessa alkoholikult-tuuri on vinksallaan kännijuomiskulttuurin ja viranomaisten alkoholiin suhtautumisen takia. Nyt tarvitaan tekoja suomalaisen olutkulttuurin kehittämiseksi.” Blogikir-

”Haluamme jotakin erilaista – jotain sellaista, jossa ei voi suoraan tehdä

rajaa vapaa-ajan ja työn välille”

”Meillä on vahva intuitio siitä, että kun tekee täysillä mitä voi tehdä, ei

voi hävitä”

9

joituksen ansiosta panimoperustajien työn huomasivat muun muassa Twitter-aktiivit Hartwall ja Tuomas Enbuske. Hartwall tituulerasi miehiä nuoriksi olutalan ammat-tilaisiksi Enbusken suitsuttaessa heidän tuotteitaan.

Sori Brewingin tuotteet eivät tule olemaan peruslageria. Oluen jako “kolmoseen ja neloseen” eivät liity millään tavalla olueen, vaan ovat osa historiallista verolakia. ”Me teemme kymmeniä erilaisia oluttyylejä, niitä eivät pelkkä tumma, vaalea ja veh-nä riitä kuvaamaan”, Uotila perustelee. Panimo tähtää ennen kaikkea kansain-välisille markkinoille. Naapurivalta Ruotsi on tärkeä kohde, mutta miesten haaveena olisi myös olla huulilla Amerikassa. ”Jen-keissä ovat olutalan mielipidevaikuttajat ja asiantuntijat. Siellä luodaan trendejä”, Hu-rula toteaa. ”Paino on nimenomaan tren-dien luomisella, ei seuraamisella.”

Miehet Sori Brewingin takana kritisoivat Suomea kalseasta mentaliteetista pysyä pieninä, vaikkei sille olisi tarvetta. Tätä he vertaavat amerikkalaiseen unelmakult-tuuriin, jossa nauttiminen ja hulluttelu on elinehto. ”Pikavoitot eivät ole tavoite

yrityksen perustamisessa”, Uotila päät-tää. “Jahtaamme unelmatyötämme, joka on maailmanluokan oluiden tekemistä ja brändäämistä. Aiomme myös onnistua siinä, jolloin osakkeenomistajat voivat olla tyytyväisiä.”

Koska toiminnassa on kyse ennen kaikkea panemisesta, haluaa myös Sori Brewing levittää tätä ilosanomaa. ”Yksinkertaisena unelmana on päästä panemaan päivittäin: tummaa ja vaaleaa, osakkeenomistajia ja ryhmässä”, miehet toteavat bosamaiseen tapaan hymyillen. Vuoden viimeinen olut-ilta on juuri saavuttanut päätöksensä, ja pyörittelen voimakkaan Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock -savuoluen viimeisiä kiehkuroita lasini pohjalla. Utopia maail-masta, jossa olisi vain laadultaan edel-lisen kaltaisia oluita, tuntuu olevan aavis-tuksen lähempänä.

Kirjoittaja: Miira KokkonenKuvat: www.soribrewing.com

”Me teemme kymmeniä erilaisia olut-tyylejä, niitä eivät pelkkä tumma, vaalea ja vehnä riitä kuvaamaan”

10

Tulin Montrealiin vaihtoon englanninkieli-seen Concordian yliopistoon Qrepuq-ohjelman kautta, joka tarjosi yliopisto-vaihtoehtoja ympäri Quebéciä. Päädyin Montrealiin kaupungin kaksikielisyyden vuoksi, sillä halusin harjoittaa sekä eng-lantia että ranskaa vaihtovuoteni aikana. Haastava yhtälö, ainakin tähänastisen kokemukseni perusteella. Vaikka väestö on enemmistöltään ranskankielinen, kaikki puhuvat täydellistä englantia. Se madal-taa rimaa englanninkielen puhumiseen, etenkin kun ranska on omalta osaltani hiukan kangertelevaa. Haaste itselleni ensi kevääksi, tai talvilukukaudeksi niin kuin täällä sanotaan, onkin ryhdistäytyä ja pakottaa itseni pidättäytymään rans-kassa menemättä aina sieltä, missä aita on matalin. Tämä on hyvä asenne muuten-

kin vaihtoa ajatellen ja hyvä ohje vaihtoa harkitseville.

Hakuprosessi oli pitkä ja välillä hyvinkin turhauttava prosessin etenemisen hi-tauden ja tiedotuksen puutteen vuoksi (hain vaihtopaikkaa lokakuussa ja varman vahvistuksen paikasta sain vasta kesä-kuun alussa!). Haku edellytti kalliin IELTS -kielikokeen, jonka jouduin suorittamaan ennen varmistusta vaihtoonlähdöstä. Eh-dinkin jo hakea Erasmus-vaihtopaikkaa, sillä alkoi jo vaikuttaa siltä, ettei Montreal kutsuisi tulevana syksynä. Olisihan se Pra-ha ollut ihan mukava vaihtoehto, mutta kun hyväksymiskirje vihdoinkin saapui Kana-dasta (pienen TTY:llä käyneen mutkan kautta) en epäillyt hetkeäkään vaihtopai-kan vahvistamista.

Vaihdossa

GREETINGS FROM MONTREAL

11

Saavuin Montrealiin 30.8., noin viikkoa en-nen opintojen alkua. Jälkikäteen harmit-telen sitä, etten saapunut jo aikasemmin, sillä Montrealin kesä tarjoaa kiitettävän kattauksen festivaaleja ja muita menoja. Ensimmäiset yöt vietin ystäväni Karinen luona, jonka olin onnekseni ta-vannut Tampereella toimies-sani kansainvälisenä tutorina (yksi hyvä syy toimia tutorina!). Tu-tun luona asuminen hostelliyön sijaan tarjosi pehmeän laskun tulevaan ko-tikaupunkiini. Osa-sin tietenkin kiittää emäntääni minttukos-sulla ja Fazerin sinisellä.

Montreal on väkimäärältään Kanadan toiseksi suurin kaupunki (n. 1,5 miljoonaa asukasta) ja itse pidän kaupungin ”pienen ison kaupungin” -olemuksesta. Vaikka kyse on miljoo-nakaupungista, ei ilmapiiri ole yhtä hek-tinen, kuten suurkaupungeissa Lontoo tai New York (jonne muuten on vain kuuden tunnin ajomatka!). Montrealia kuvaillaan maan ”eurooppalaisimmaksi” kaupungik-si, mikä osittain johtuu ranskan kielen ja kulttuurin vaikutuksesta. Palatakseni pien-suuren kaupungin kuvaukseeni, elementit, kuten metro ja pilvenpiirtäjien muodos-tama siluetti, pistävät kaupungin suurkau-punkien listalle. Downtown tai Centre-Ville eivät kuitenkaan ole hurjan suuria ja korkeat talot madaltuvatkin nopeasti kak-

si- ja kolmekerroksisiksi taloiksi säilyttäen lyhyen etäisyyden keskustaan. Kaupunki on täynnä puistoja, joista suurin on Mont Royal, jonka vuoren nyppylä sijaitsee kes-kellä kaupunkia. Montreal on kulttuurien kirjossaan mahtava. Kanadan monikult-tuurisuus tiivistyy Montrealissa ja tavattu-ani ihmisiä ympäri maailmaa ihmettelinkin aluksi, missä kaikki kanadalaiset olivat.

Montreal ei omalta osaltaan ole tarjonnut suurta kulttuurishokkia. Pienten arjen puuhia helpottavien asioiden, kuten as-tiankuivauskaapin sekä yhdistetyn kylmän ja kuuman veden hanan puuttuminen oli-

vat itselle aluksi outouksia. Ihmettelin, miten tällaiset itsestään selvät

asiat voivat puuttua kanada-laisten kodeista. Sama

koskee myös juus-tohöylää! Mikä alkuun vaati eniten totuttelua, oli erilainen opiskelu- ja luentotyyli. Luen-not perustuvat pitkälti keskuste-

luun sekä ”chairing”-menetelmään, jossa

jokainen toimii vuorotel-len keskustelun ohjaajina.

Välillä kaipasin massaluentoja, joissa pääsee ”helpommalla” toi-

sin kuin pienryhmissä, jotka vaativat valp-pautta ja perehtyneisyyttä luentojen artik-keleihin. Jälleen kerran minulle osoittautui, ettei helpoimman kautta ole aina parasta mennä, sillä paikallinen keskustelutyyli on osoittautunut paljon mielenkiintoisemmak-si ja opettavaisemmaksi.

Mitä ilmastoon tulee, eivät marraskuun -11 celsiuksen aamupakkaset ole herät-täneet hämmennystä kylmään ilmastoon tottuneelle, toisin kuin monelle muulle etelämmästä tänne saapuville. Parhaita kommentteja olen saanut espanjalaiselta kämppikseltäni, joka ihaili ensimmäistä lumisadetta kuvaillen sitä sanoilla: ”slow

Monelle kaverille mieleen onkin jäänyt hyvin tarpeellinen suomalainen

dialogi: ”-Kokoo koko kokko. -Koko kokkoko? -Koko kokko.”

12

motion rain”. Olisi hienoa olla itsekin yhtä innoissaan lumen näkemisestä! Pimeys ja kylmyys on myös hämmästyttänyt monia niihin tottumattomia, mutta itselle tämä ei ole uutta, sillä kuten vaihtarikaverit ovat todenneet: ”you are from Finland, you could just jump in an icy lake if you want-ed to!” Hauska on ollut huomata, kuinka innoissaan ihmiset ovat olleet Suomesta ja suomen kielestä. Kaamoksen, revon-tulien sekä yöttömien kesäöiden maa, unohtamatta saunaa, on ollut monien keskustelujen puheenaihe. Suomen it-senäisyyspäiväsitsitkin ovat suunnittelun alla. Mitä suomen kieleen tulee, se kuulos-taa joidenkin korvaan japanilta ja herättää huvittuneisuutta. Monelle kaverille mieleen onkin jäänyt hyvin tarpeellinen suoma-lainen dialogi: ”-Kokoo koko kokko. -Koko kokkoko? -Koko kokko.” (Toimii ainakin kerran vuodessa juhannuksen aikaan!)

Tätä tarinaa kirjoittaessa olen asunut Montrealissa vähän päälle kolme kuu-kautta, mikä orientaatioviikoilla vaihto-oppilaille esiettyjen kaavojen mukaan olisi aika, jolloin ”honey moon” -kausi uudessa ympäristössä olisi ohi ja jolloin havah-tuminen koti-ikävään iskisi. Vaikka kaipuu kotimaahan joskus iskeekin, on Montrea-lista hiljalleen muodostunut tuttu ympäristö ystäväpiireineen ja arjen rutiineineen. Koti-ikävää on helpottanut yhteisten matkojen sekä joulunvieton suunnittelut. Vielä pari

viikkoa kovaa työskentelyä (viimeisten töiden palautus jo 6.12!) ja sitten joulu-lomalle. Tämä joulu tulee poikkeamaan edellisistä vuosista, sillä vietän sen täällä läheiseksi muodostuneen vaihtariporukan ja siskoni kanssa. Ja uuden vuoden vietän New Yorkissa! Yhdeksän kuukauden vaih-dosta on kulunut jo lähes puolet ja aika lentää siivillä. Mutta vielä on paljon koet-tavaa ja nähtävää.

Kirjoittaja: Lilli Siikasmaa

Kanava kuntakenttään!

www.kuntalehti.fi

13

Mitä

tapahtuikaan?

Samaan aikaan Staabissa...

Käännä sivua!

Kukas helvetti tuo on? No se on tietysti tuleva lakimies pohjoisesta, paljon puhuttu ja toivottu: Juujärven Janne!

“Asko on sellainen, että sen voisi

pistää pulloon ja laittaa kir-

jahyllyyn. Sitten voisi ottaa sen

aina esille, kun tekee mieli höpsö-

tellä ja halia.” - Eräs naishenkilö

Asko Uodista

14

Staabin kuninkaallisilla vujusitseillä sii-derit eivät käyttäytyneet tilaisuuden arvok-kuuden vaatimalla tavalla. Prinsessat ja kreivittäret yrittivät avata siidereitään toinen toistaan varovaisemmin, mutta mikään ai auttanut. Joka ikinen siideri kuo-hui yli ja kasteli laukkuja ja lauluvihkoja sekä sai kuninkaallisen väen ryystämään kuohua paheksuttavalla tavalla.

Vujusitsien pääjärjestäjä, kuningaskunnan ylin hovineito Annukka Puutonen, mikä siidereissä oli vikana? Oliko niitä kenties ravisteltu ennen tarjolle laittamista?

- Olimme henkilökunnan kanssa aivan yhtä hämmästyneitä kuohuvista juomista kuin vieraatkin. Varmaa tietoa minulla ei ole, mutta uskaltaisin väittää, että juh-lien maskotilla, kuninkaallisella Lissu-lohikäärmeellä, saattaa olla osaa asiaan. Ehkä Lissu ajatteli tilaisuuden juhlavuuden lisääntyvän ja tunnelman kohoavan, kun juomat kuohuisivat kuin shampanjapullot konsanaan.

No niinpä tietysti. Liian usein kaiken il-meisin vaihtoehto jää huomaamatta koke-neemmaltakin tarkkailijalta. Kuningaskun-ta voi nyt huokaista syvästä helpotuksesta: mysteeri on ratkennut.

Kuohuvista siidereistä huolimatta suurin osa juhlakansasta selviytyi jatkoille Scree-niin. Staabin hovitoimittaja oli paikan päällä tarkkailemassa tilannetta ja raportoimassa tapahtumista. Virallisten lähteiden mu-kaan kuninkaallinen väki vietti loppuillan sivistyneesti keskustellen maailmanpolitii-kasta ja käytöstavoista. Nuoret neidot käyttäytyivät säädylleen sopivan siveel-lisesti ja herrasmiehet aukoivat kilpaa ovia näille nuorille kaunottarille.

Staapisen onnistui kuitenkin saada (rehell-isin keinoin tietysti) erittäin salainen, viiden kassakaapin takana säilytettävä, sinetillä suljettu muistio, jonka mukaan havaittavis-sa oli lisäksi:

- yllättäviä pariutumisia

- epäonnisia pariutumisen yrityksiä

- hyvin epäyksityinen sylitanssi (pisteet sille jätkälle, joka ei pitkästä lämmittelystä huolimatta lämmennyt, siinä vasta on ritariainesta!)

Virallinen hovitoimittaja: Kirsi Aalto

Vujusitsit

Paramore

vieraili Staabin

vujuilla! Bändin

jäsenillä uusi look!

ja kuohuvien siiderien arvoitus

Myös muilla hallituslaisilla on havaittu jotakin sutinaa:Tiiti: “Ja olen siihen äärimmäisen kiintynyt jo nyt. Sen nimi on ehkä Mauno.”

Verkkosukkahousuille tyrmäys:

Tiiti: “No hyi luutonta lihaa. x( Eihän se oo vielä kääritty sellaseen verkkojuttuun?”

15

Lissu-lohikäärmeestä tuli vujujen jälkeen suosittu. Hänet on myös opetettu asianmukaisesti talon tavoille. Kunikaallisuus on enää muisto vain.

No, eihän siitä hyvää seuraa. Nimittäin kaljan-juonnista ja pullapäivistä.Lissu taistelee nykyään jat-kuvasti ylipaino-ongelmien kanssa.

ja kuohuvien siiderien arvoitus Lissun kaljakierre!!

Timo Geen

UUSI KINKKU!!

Timo on vihdoin muutamien kuljettujen harhapolkujen

kautta löytänyt itselleen uuden kinkun. Onni paistaa nuoren

parin koko olemuksesta.

Huom! Fasisminsininen

paita bongattu.

ii

16

Päässä kruunuVanhat staabilaiset tuntevat itsensä kuninkaiksi. Gradun palautuksen jälkeen on hyvä laittaa kruunu päähän, jotta kans-saopiskelijatkin tietävät, missä mennään.

Kruunu soveltuu myös esimerkiksi tölkin avaamiseen, haavojen saamiseen ja aiheuttamiseen sekä materiaalipulassa kierrätysmetalliksi.

PaitaParas paita on löydetty paita ja tahrat kertovat elämästä. Jokaisen staabilaisen vaatevarastoon kuuluu ainakin yksi sukupuolisuuden hävittävä vaatekappale. Paita on vaatekappale, joka puetaan, kun halutaan olla yksin.

RintapanssariRintapanssari pitää kurissa isommatkin tissit ja se sopii sekä miehille että naisille. Olutta juovat, älkää siis huoliko. Rinta-panssari on ratkaisu tukevammankin mahan piilottamiseen.

MiekkaAsbestista valettu miekka on käyttäjälleen ja hänen ympäristölleen erittäin vaaral-linen. Se ei sovellu hengitettäväksi, mutta

toimii erittäin hyvin annosteltuna oikein. Voidaan käyttää esimerkiksi tarpeettoman lemmikin surmaamiseen.

TurkkiVanhuus ei tule yksin. Kun pelkäät sydämesi puolesta tai halvauksen jälkeen tunnet kylmää vain toisella puolella ke-hoa, on klassinen toispuoleisturkki (toim.huom. omakeksimä) omiaan.

Stunt-nahkarannekeJos koiranpuremat ovat pelkosi tai sinulla on lemmikkinä kotka, on vanhan kansan mukaan hankittava juuri tällainen ran-neke. Nahkaranneke on oivallinen myös rään pyyhkimiseen niille, jotka sitä eivät syö.

NahkasäärystimetEnnen kuin jalkapallo oli keksitty, oli ylhäistöllä tapana potkia köyhiä. Jotta köyhistä ei olisi tarttunut turparähmää yl-häistön popoille, oli hyvä suojautua näitä eritteitä vastaan nahkasäärystimin.

ViittaJokaiselle asiantuntevalle ninjalle on oma viittansa. On ihan okei pitää viittaa.

Staapisen muotinurkkausMitä tänään pukisin? Tältä palstalta vinkit hillittyyn tyylikkyyteen! Muotinurkkaus tu-tustuttaa lukijakuntamme staabilais-muodin syvimpään olemukseen. Staabissa esiintyy jos jonkinlaista muotia ja tyylejä, joten on syytä pysähtyä hetkeksi niiden äärelle.

Tällä kertaa muotinurkkauksessa esittelyssä vanhemman staabilaisen arvokas pukeu-tuminen. Jos olet siis edennyt opinnoissasi jo pitkälle n-vuosiin asti, kannattaa kiinnit-tää erityistä huomiota. Tämä on nyt in vanhojen kurppien (lue: kyrpien) keskuudessa.

Olennaiset elementit:

VK-style

i

17

Kruunu

Viitta

Stunt -nahkaranneke

Miekka

Nahka-

säärystimet

Rintapanssari

Turkki

Hevonen

Miekkoja sekä tyyliteltyjä ala- ja rintapanssareita:XXX�NJFLLBJMVUBSWJLF�m

Hyviä viittoja ja kaapuja mm.Black Clothing Hiidenwww.bchiiden.com

Sopivia asusteita ja vinkkejä tyyliin:XXX�QVOBOBBNJP�m

Vinkki! Hyviä

polttopulloja saa

SuperAlkosta.

j

18

Moottoritie on

kuuma?

Staabi jumittui moottoritien varteen, sillä Sirpan bussimatkat. Bussi levisi muu-taman tunnin ajaksi. Juotavaa ei ollut mukana. Kuolemia tai loukkaantumisia ei sattunut, mutta takaisin Tampereelle saapuminen viivästyi.

Hetkonen! Tivolissa tapahtuu kum-mia! Keitä ovat kuvan henkilöt? Se jää myös

toimitukselle arvoitukseksi...

Vuodenaika

vaihtuu ja

tilanteet

toistuu!

Mitä täällä tapah-tuu? Staabissa vuodenajat ja ihmiset vaihtuvat, mutta muuttuuko mikään oikeasti? Staabin poikarak-kaus näyttäisi ole-van vuodenajasta riippumatonta ja ikuista. IIIIIIK!?

j

19

Kastajaisista rehtorin puhutteluun

Legendan mukaan syksyn 2010 Staabin Fuksikastajaisten jälkijäristyksiä selvitettiin vielä itse Tampereen yliopiston rehtorin puhuttelussa. Staapinen kaivoi tiedon tapah-tumien todellisesta kulusta esiin asianosaisilta.

”Meno oli Kastajaisten temppuratarastilla yltynyt liian kovaksi. Paikkana oli hervanta-lainen leikkipuisto, eikä siviilien silmäpareilta vältytty. Lapsiperheen tekemän valituksen johdosta tekijöitä etsittiin ensin TTY:ltä ja sitten Boomista oikeiden syyllisten löydyttyä lopulta Staabista. Rehtori oli mutkien kautta saanut selville, että opiskelijat olivatkin yliopistolta ja kaivanut tiedon, että kyseessä olivat Staabin Kastajaiset. Krapulaisina Staabin hallituksen puheenjohtaja ja kv- ja yrityssuhdevastaava lampsivat nöyrinä rehtorin puhutteluun. Juttutuokion jälkeen sovimme yhteisymmärryksessä, että ei koskaan enää”.

Lähes kaikki toimiston sohvilla takapuol-taan lämmittäneet ovat varmasti huoman-neet ilmoitustaulun kieltomerkin. Mutta mikä on tarina aggressiivisen viestin takana?

Omg! Staabi rehtorin puhuttelussa!

NO BOYS ON THE FIRST FLOOR?Lokakuussa 2012 Staabi teki ul-komaanekskursion Brysseliin. Vaikka matka loisti kosteudellaan, onnistui hostellivalinta olemaan kaikessa FQÊNÊÊSÊJTZZEFTTÊJO�nPQQJ��)PTUFM�Skandinaviaksi kutsuttu välkehtelevin värivaloin koristeltu rakennus sijaitsi yhdella Brysselin pahamaineisimmista alueista, maahanmuuttajien ghet-topesässä.

Hostellin vastaanottohenkilökunnalla oli tarkat säännöt ohjelmastamme. Yövyimme jaoteltuna kahteen, vierekkäi-sistä 12 sängystä koostuvaan huonee-seen joihin molempiin sai vain yhden avaimen. Lisäksi avain tuli aina tuoda respaan käytön jälkeen, eikä sisälle hostelliin päässyt klo 01.00-06.00 välillä. Ilmeet mykisti viimeistään tieto siitä, että ensimmäiseen kerrokseen, jossa pojat yöpyivät, ei naissukupuolen edustajilla ollut mitään asiaa.

IIIIIIK!?

g

Reportterina (tämä sivu): Miira Kokkonen

20

Miira“Kuuleman mukaan tipahdin tuolilta ‘Ken ompi fuksi’ -sitsilaulun kajahtaessa korkeimmillaan. Äärimmäisen vaarallinen laululeikki se sellainen; vaadin virallista poistamista sitsilaulukirjasta. Epikriisin mukaan liukastuin ”salaojaan” koulumat-kallani klo 09.00. Oman luuloni mukaan liukastuin Hatanpään rannassa surullisen kuuluisaan salaojaan.”

Staabin invat -

mitä tapahtui?!1

Eräänä hetkenä kuluneen vuoden aikana Staabin toimistolla saattoi törmätä kol-meen kätensä rikkoneeseen ihmiseen yhtäaikaa. Toimitus selvitti rikkinäisten käsien ja ranteiden tarinat. Mitä tapahtui?

Toim. huom. kuva ei liity.

21

Mika“Kävin parisuhdekeskustelua kauniimman puoliskoni kanssa. Kommunikaatio oli kovin kiivasta ja ei niin asiallista. Itse pyrin – ainakin omasta mielestäni – mahdollisimman rauhalliseen ja rakentavaan lähestymistapaan, kunnes vastapuoli tästä hetken kuluttua huomautti ja totesi, että enhän minä osaa edes riidellä. Tämäkös minua ihan oikeasti alkoi kovasti vituttamaan ja päätin sitten hieman kiukutella. Kiukustumisen ohessa il-meisesti pointtini vahvistamiseksi tuumasin, että (betoni-)seinään melko kovaa (koko kropalla) lyöminen (kolme kertaa) on tosi hyvä ajatus. Tämän ja noin 10 sekunnin huu-tamiskiukkuamisen jälkeen huomasin, että oikea kätöseni tärisee tavattoman paljon, ulommaiset kaksi rystystä ovat hieman kollegoitaan alempana ja kämmenselkään alkoi kasvaa turvotuspatti. Nainen huomasi tämän myös, jonka jälkeen rakkaus voitti ja kiu-kuttelu loppui. Sitten mentiinkin sairaalaan, todettiin muutama murtuma, tassulle tehtiin aikanaan pieni kirurginen operaatio ja loppu onkin tuttua.

Nimim. Rakkauden puolesta

PS tarinan opetus on, kun kiukuttaa, älä lyö kantavaa betoniseinää vaan valitse vaik-kapa jokin mukavampi pehmoisa väliseinä. Seinän korjaamisessa kestänee vähemmän aikaa kuin luiden luutumisessa. PPS rakkaus on kivaa. PPPS rakkaus myös vaatii asioita. PPPPS rakkaudesta on tehty lauluja: kuuntele niitä.”

Tuomas“Hallitusvuosi pyörähti kauniisti käyntiin pienen tapaturman seurauksena. Koetin vain näyttää tammikuussa Leinosen ja Puttosen pojalle, kuinka sitä kiekkoa läiskitään. Sää oli mitä mahtava, meitsi oli elämänsä kunnossa ja katsomo seurasi kuinka lähdin luistelemaan kohti yksin odottavaa maalia. Ensimmäinen veto päätyi kuitenkin, kuinka ollakaan, talven ensimmäiseen kaatumiseen. Kolahdus tuntui, sillä romahdin kyynerpää edellä jäähän.

Kenttäkirurgi Leinonen saapui paikalle todeten, että eihän se murtunut ole. Ajattelin näin itsekkin ja suuntasin jälleen kohti verkkoa. Kahden rannarin jälkeen, jotka osuivat suoraan ylämummoon, aloin pohtia, miksei käsi vieläkään jäykistynyt. Nostaessani hi-haa huomasin kuinka kyynerpäästä törötti jotain ulos. Koetin rohkeasti painaa sitä pai-koilleen, muttei se onnistunut. Epämääräinen uloke ei siirtynyt paikoilleen edes kotona suihkussa suoritetun leffatyylisen toimenpiteen jälkeen. Iskin nimittäin kyynerpään voi-malla seinään.

Jouduin nielemään ylpeyteni ja lähtemään Tays:iin, jossa minulle ilmoitettiin, että käsi vaatisi leikkausta. Olin aina elänyt siinä uskossa, että olisin särkymätön. Näin ei ollut. Sentään voin todeta, että vammani ei tullut yltäkylläisen humalatilan seurauksena.”

22

Yö toimistollaPrologiPerjantaina 15.11. päivällä tunnelma toi-mistolla oli huipussaan, kun legendar-raisemmaksikin kutsutulta Ruotsin exculta palaavat epätoivoisimmat raahautuivat suoraan toimistolle ei kovin hyvissä voimis-saan noin klo 14. Pyysin Tiinaa toimistolla käyneenä kommentoimaan iltapäiväistä tunnelmaa. ”Säikähdin Villeä, kun sillä oli ihan punaiset silmät ja sit otsa auki”. Toi-mistolle raahautuneet päättivätkin erään nimeltämainitsemattoman henkilön (toim.huom. Joonas) kannustuksesta jäädä hie-man pidempään viettämään perjantaista iltaa oi-niin-ihanille sohville Lissu-lohikäär-meen huomaan.

Neljän aikaan sain puhelun. ”Me ollaan nyt täällä toimistolla ja ja nyt voitais varmaan toteuttaa se yö toimistolla, että jos voisit tulla dokumentoimaan tätä alkua tässä. Joo ja tuo olutta… 12 pulloa. Ei venaa, 24 joo 24, tuo korillinen.” Toimitus ryntäsi tietysti innoissaan tapahtumapaikalle. En ollut aikaisemmin elämässäni ostanut kaupasta olutta. Hyllyjen luona yritin epä-toivoisesti nostaa kahta 12-packia syliini ja kun se ei onnistunut, totesin vierestä seuraavalle alkoholin hajuiselle herrasmie-helle: ”Sä varmaan tiedät, miten näitä kan-netaan”. Kaupantäti katsoi hassusti, kun nostin pakkaukset kassalle. Eikö muka ole normaalia, että siveyden sipulilta näyttävä tyttö ostaa perjantai-illan ratoksi 24 pulloa olutta? No ei oikeastaan.

Saavuin toimistolle ja valkopaitainen hie-man krapulalta haiskahtava mieshenkilö tuli avaamaan ovea. Toimistolta löytyi viisi kappaletta lievästi pahoinvoivia herras-

miehiä suoraan risteilyltä saapuneina. En-simmäinen kommenttini oli: ”Mitä sulla on tossa silmässä?” Otin muutaman kuvan ja keskustelimme henkeviä eräiden koristes-sa sohvan nurkassa peiton alla, kaljatonk-ka kainalossaan. Toimistolla pyörähti muu-tama staabilainen lenkkivarusteissaan ihmettelemässä tapahtumaa.

Sitten tuli merkki. ”Sä voit joko lähteä tai jäädä tänne juomaan meidän kanssa.” Jostain syystä päätin lähteä. Joonas alkoi vaikuttaa siltä, että pian hänen on saatava olla alasti ja tehdä epämääräisyyksiä il-man selväpäisiä kamerallisia ihmisiä. Näin suljin toimiston oven perässäni ja jätin pojat oman onnensa nojaan. Mutta eikö toimistolla yöpyminen ole kiellettyä? Tämä oli koe sen selvittämiseksi ja myös näiden viiden henkilön kestävyyden testaamisek-si.

Toimitusvastaava ja perjantaikaljat.

Ihmiskoe oli alkanut.

23

Yö toimistolla

Mitä tapahtuikaan sisällä?

Käännä sivu!

24

IHMISKOERYHMÄ X

Illan eväät: terveysruokaa- ja juomaa

Toimisto(siistimpänä kuin koskaan)

25

IHMISKOERYHMÄ X

Klo 1.40Yö toimistolla on tullut siihen pisteeseen, että kaikkien naamat ottavat kaikkia päähän. Tavoite on saavutettu, kai-killa on paha olla. Voimme todeta, että psykologinen testimme on tullut päätök-seensä. Me olemme olleet täällä 12 tuntia ja jokainen tuntee itsensä pienemmäksi kuin koskaan. Staabin puheenjohtajalle soitettiin noin kaksi tuntia sitten, mutta ihmiset ovat jo unohtaneet sen. Ihmiset vaativat minua suoriutumaan. Varastan Staabilta uuden Vergin, vaikka vanhaa on vielä jäljellä.

Vartijahan tuli paikalle jo klo 23.30 ja kysyi kaikilta paperit. Itselläni oli paperit ja tarkastuksen jälkeen ojensin omani Sota-Anttonille, joka oli jättänyt omansa kotiin. Kaikkien paprut katsottiin läpi, mutta minä ja Sota-Antton vedettiin homma samoilla papereilla läpi.

Siltikin. Vittu.

Päätin tehdä tästä mielenkiintoista ja pyy-sin kaikkia riisuutumaan alasti. Kukaan muu ei riisuutunut kuin allekirjoittanut. Olen pukeutunut vain rannekelloon. Miksi kukaan muu ei suostunut?

Klo 2.30Koetettiin ovien turvajärjestelmiä. Mentiin tupakalle ja saman tien napsahti vartija paikalle. Jäljelle jäi toimistoon Jaakko ja Antton, puskassa kykki Joonas ja Lauri. Ulkona olijat esittivät puita, ulkona olijat olivat omia kommandojaan, munat turpeessa ja sitä rataa. Nyt klo on 3.00 ja taas täällä. Ilta jatkuu, ehdotan toista boolisankoa.

26

Epilogi“Herättiin klo 10.22 Anttonin kanssa ja Joonas oli poistunut aikaisemmin aamulla”, kommentoi Jaakko. Ihmisko-keesta oltiin siis selvitty ainakin hengissä, jos ei muuta. Vankeusrangaistuksia tai sakkoja ei saatu. Toimistoa ei taka-varikoitu, mutta sotkuinen se oli. Ainoat seuraamukset olivat henkisiä ja toivot-tavaksi jää, että tulevaisuudessa nämä henkiset arvet eivät nouse pintaan. Aika kultaa muistot. Vai mitä, Joonas?

Klo 3.47Lauri meni pois rikottuaan käännähtäneen astian. Tilanne on taas kansankielellä kriit-tinen. Ainoita hengissä selviäviä vituttaa. Kaikki tämä alkaa olla ihmiskokeelle liikaa.

Kapteenin lokikirja 3.50: Jaakko ottaa lisää boolia, koska ei ole vieläkään toipunut Rob-ben tapaamisesta.

Klo 4.46Joonaksesta tuntuu, että hänen tyttöystävän-sä on vihainen. Mutta Joonas haluaa tähdentää, että vihaisena hän vasta onkin seksikäs ja että Joonas haluaa vain taputtaa tyttöystävänsä pyllyä, koska Joonas on kiva. t: Joonas

Klo 4.57Sotasankari Antton heräsi yhdeltä kyljeltään vain noustakseen unissaan pystyyn ja vaipuakseen toiselle kyljelleen.

Klo 5.04Sovimme, että kauiten hereillä olevat ihmiset saavat nukkua. Olen yksin ja minun tulee olla hereillä yksin ainakin neljä tuntia.

Klo 5.28Internet ei oikeasti toimi. Onneksi on älypuhelin ja onneksi Staabin mulkut ovat varanneet tuohon viereen ikilaturin. Ja silti, olen yksin ilman musiikkia tai ilman virikkeitä ainakin viisi tuntia. CIRUTTUHJOIJQLWKj Vedän nyt edesvastuuttomat kännit. Sellaiset vitun kännit, että humala on pienin minun ongelmistani. Jälkipolvet, olen pahoillani.

Lkjlkjlkj

Klo 6.00Itkettää. Olen yksin.

Kirjoittaja: Joonas Streng

27

Juomana ohran ruskea neste, yleinen kärhämä, vilinässä palava päre ja vilkas tuli. Niin vain paloi Impivaara Seitsemässä veljeksessä. Se oli aikansa skandaali.

143 vuotta myöhemmin Staabissa. Oi-keastaan mikään ei ole muuttunut noista ajoista. Kalja on nykyään kirkasta ja kel-taista, mutta siitäkin tulee humalaan. Alasti ollaan yhä kuin Jukolan veljekset, ja sitten painitaan. Kännissä on liikaa energiaa. Ja mikä helvetti siinä on, että tulella on taas pakko leikkiä?

Staapisen skandaalinhuuruisessa erikoisnumerossa paneudutaan aine-järjestöämme vavisuttaneisiin tapauksiin vuosien varrelta. Monia kertomuksia yh-distää yksi henkilö: aina se sama staabi-lainen, ja nytkin hän heiluu tuolla rovanie-meläisessä pubissa vain Staabi-lakki metrikikkelin suojana. Tarinat ovat lennel-leet suusta suuhun toimistolla, mutta epäi-lyksen siemen on alkanut itää varsinkin nuorempien staabistien sisäkorvan sim-pukassa. Nyt on aika kertoa totuus tari-noiden takaa!

Hänen henkilöllisyyttään tai sukupuoltaan emme voi paljastaa. Siitä tiedosta ei ole mitään hyötyä, ei edes Pirkanmaan syyt-täjänvirastolle. Jos sukupuolesta ei ole

selvyyttä, se voidaan jättää määrittelemät-tä. Tarinankerronnan helpottamiseksi hänestä käytetään tämän jutun yhtey-dessä nimeä Intersukupuoli X.

Staabin kastajaiset. Häpeällisin asia, jon-ka fuksi voi tehdä kastajaispäivänään, on myöhästyä kokonaan fuksikasteesta. Intersukupuoli X muodostaa tästä poik-keuksen. Hänen toimintaansa emme voi paheksua, vaikka kaste jäikin väliin. Omissa kastajaisissaan Intersukupuoli X tarjoutui kännissä muuttoavuksi eräälle hervantalaiselle mummolle. Muutto ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan. In-tersukupuoli X onnistui paskomaan mum-mon sohvan nostaessaan sitä hämärään venäläiseen pakettiautoon. Joukkoistui-men uusi omistaja, epäilyttävä itänaapurin kansalainen tuskin oli mielissään tästä.

Poronkusema Rovaniemellä. Staabi teki joskus näitä pohjoisen reissuja, joissa oli mahdollista nähdä poroja kännissä. Ta-pahtuman suorittamiseen kuului erään-lainen leikkimielinen rastikilpailu joukku-eittain. Intersukupuoli X:n joukkue päätti suorittaa kaikki rastit alasti. Eräällä rastilla mäenlasku päättyi tötterölleen. Intersuku-puoli X jäi makaamaan kikkelilleen han-keen melkein viiden minuutin ajaksi. Asiaa ei parantanut ollenkaan se, että pakkasta

Intersukupuoli X:n edesottamukset Staabissa– hypotermiassa Rovaniemellä, verisenä laivan infossa, bristolilaisena tarkka-ampujana Tukholmassa

ggggg

Hänen henkilöllisyyttään tai sukupuoltaan emme voi paljastaa.

28

oli yli 20 astetta. Hänelle kehittyi hypoter-mian esiaste, jota konsultoitiin sairaanhoi-don kanssa. Paikalla olleen sairaanhoita-jan avustuksella Intersukupuoli X saatiin illan mittaan hoidettua ja sulatettua. Hänen joukkueensa olisi voittanut koko kilpailun, mutta he olivat antaneet joka rastilla jouk-kueelleen eri nimen.

Ruotsin excu. Kokolattiamatto ja liian monta opiskelijaa, sillä on laiva lastattu. Ruotsin excuille mahtuu monenlaisia muistoja Intersukupuoli X:n toiminnasta. Viimeisimpänä kuuluisa pieru, joka tuli In-tersukupuoli X:n perseestä. Sen voimaa pelästyksissään väistänyt lempääläläinen staabisti löi päänsä hytin punkan kouk-kuun ja otsaan tuli ammottava reikä. Hillo valui punaisena purona hänen otsastaan, ja Intersukupuoli X:n täytyi taluttaa verinen staabisti laivan ensiapuun liimattavaksi.

Intersukupuoli X on toki itsekin esiintynyt verisenä bokserit päällä laivan infossa. Veri oli teemana myös silloin, kun Intersuku-QVPMJ�9� MFJLLJ�EFMmJOJÊ� MBJWBO�LZMQZMÊPTBT-tolla hyppien porealtaasta toiseen. Koska vauhtia oli enemmän kuin Särkänniemen EFMmOBBSJPTTB �OÊZUÚT�QÊÊUUZJ� MPQVMUB�LBM-lon pohjakosketukseen. Intersukupuoli X:n pää aukesi törmäyksestä värjäten veden punertavaksi. Merenkulkijoiden keskuu-EFTTBIBO�EFMmJOJFO�PO�LBUTPUUV� UVPUUBWBO�laivalle hyvää onnea.

Intersukupuoli X on kokeillut myös, mitä pitää tehdä, että lentää laivan buf-fetista ulos: pitää repiä vaatteet pois päältä. Oman hytin kokolattiamatolle virt-saaminenkin onnistui, mutta hauskuus loppui hänen huomatessaan, että hytti ei ollutkaan oma. Tukholmassa hän on hu-malapäissään juossut ruotsalaisen lenk-keilijän kiinni ja lenkkeilijän pysähdyttyä törmännyt tähän. ”Vad i helvete?” Hän on körötellyt Tukholman taksissa 700 kruunun edestä esiintyen jugoslavialaissyntyiselle taksikuskille bristolilaisena tarkka-ampuja-na. ”Olen tappanut enemmän ihmisiä kuin sinulla on ollut asiakkaita.”

Staabin vaellus. Metsän rauha, reipasta liikuntaa ja lempeä liekki leirinuotiossa. Ei Staabissa. Intersukupuoli X on herätellyt vaelluksella fuksipoikia makaamalla alasti heidän päällään. Hän on yrittänyt sulattaa vaellusmökin irtaimistoa nuotiossa. Ker-ran hän jopa järjesti ennätysyrityksen siitä, kuinka monta staabilaista mahtuu samaan aikaan maakellariin. Tulos: 18 staabilaista.

Akateemisen kyykän MM-kilpailut. In-tersukupuoli X on osallistunut myös tähän hervantalaiseen opiskelijajuhlaan. Kyykkäänhän kuuluu olennaisena osana tuomarin lahjominen, joka yleensä tapah-tuu päihteitä tarjoamalla. Intersukupuoli X oli saanut päähänsä, että hän haluaa heittää naisten viivalta. Asia oli melko yksinkertaisesti ratkaistavissa: hän näytti tuomarille ”pillua”, ja heitto mahdollistui. Kaksi tuntia kyykän alkamisen jälkeen hän sammui hankeen.

Staabin 45-vuotisvuosijuhlat. Intersuku-puoli X sai kunnian toimia vuosijuhlien isäntänä ainejärjestömme arvokkaassa, kerran viiteen vuoteen järjestettävässä

Intersukupuoli X on kokeillut myös, mitä pitää tehdä, että lentää laivan

buffetista ulos: pitää repiä vaatteet pois päältä.

”Vad i helvete?”

29

juhlassa. Staabi oli lainannut Tamylta hänen käyttöönsä paksun messinkisen seremoniasauvan, jota ylioppilaskun-tamme käyttää omissa vuosijuhlissaan ja jonka se on aikoinaan saanut lahjaksi sisarylioppilaskunnaltamme TTYY:ltä. Jatkojen jälkeisessä tohinassa sauva rik-koontui: siihen tuli lommoja ja se vääntyi. Edes Aviisi ei onnistunut aikoinaan selvit-tämään sauvan todellista kohtaloa: ”Et ole siis itse rikkonut sauvaa? En. Olin vuosi-juhlien isäntänä ja sauva oli minun vastuullani. Se oli vuosijuhlien jälkeen hetken väärässä paikassa, ei siis ole meikäläisen tekosia.”

Kaikkien näiden vuosien jälkeen Staap-inen paljastaa yksinoikeudella sauvan oikean kohtalon. Tätä salaisuutta on vaa-littu aina tämän lehden ilmestymiseen asti. Annetaan siis Intersukupuoli X:n itse kertoa: ”Lähdettiin pois Staabin jatkoilta Messukylästä keskustaan ja otin sauvan mukaan taksiin. Sillä ’sammutettiin’ on-nistuneesti katuvaloja pimeäksi kahden kuokkavieraan kanssa. Sen jälkeen ha-lusin kokeilla sauvan ääriominaisuuksia. Halusin tietää, kuinka kova ääni sauvasta lähtee, kun se heitetään kohtisuoraan ylös niin korkealle kuin mahdollista. Sen kaunissointinen kumahdus kuului Mes-sukylän raitilla moneen otteeseen sinä juhlayönä. Jälkeenpäin sauvaa korjattiin ammattimiesten voimin 60 euron tuntipal-kalla viisi tuntia.”

Teksti: Jaakko Haaparanta

Kirjoittaja on toimittanut Staapista viitenä luku-vuotena ja eläköityy tämän jutun myötä toimi-tuskunnasta. Hän esittää vielä nöyrimmät kiitok-set nykyiselle ja menneille toimitusvastaaville Ainolle, Miiralle, Suskalle ja Joonakselle tästä yhteisestä helvetistä vuosien varrella. Eihän näitä lehtiä edes kukaan lue.

Kaikkien näiden vuosien jälkeen Staapinen paljastaa

yksinoikeudella sauvan oikean kohtalon.

30

Surullistenkuuluisten vappusitsien jälkeen jäljelle jäi vain kohtalokas ja katkennut pöytä. Mitä tapahtui?

Staabin uskottu mies, Jaakko Haaparanta, mitä pöydälle tapahtui?

“Kyse oli Staabin taseesta. Koska pöytä oli korjauskelvottomassa kunnossa, jäljelle jäi vain kaksi vaihtoehtoa: joku huomaa sen tai kukaan ei huomaa mitään. Päädyimme jälkimmäiseen ratkaisuun. Pöytä oli pakko heittää laiturin päästä Pyhäjärveen, ettei kukaan huomaa mitään. Elimme pitkään siinä toivossa, ettei lasku seuraa perässä. Kolminumeroinen lasku sieltä sitten kuitenkin tuli.”

Arvoisa herra puheenjohtaja, kuinka näin pääsi käymään?

“Noh, mitä minä muistan, niin tilanne meni näin. Sitsien loputtua porukka innostu totu-tusti tanssimaan ja siitä sitten porukka jossain vaiheessa kiipesi myös pöydille. Jossain mielenhäiriössä erehdyin liittymään joukkoon. Viereisellä pöydällä tanssi viisi ihmistä ja syystä tai toisesta se toinen ei kestäny mua yksinään.”

Pöytä halkesi kahtia

Hatanpäällä!?

gvappu: Boolikulhon kohtalo

Boolikulho jouduttiin vapun jälkeen vaihtamaan uuteen. Sitä oltiin kuljettamassa railak-kaasti eräästä tapahtumasta pois, kunnes Nesteellä sitä ei suostuttu ottamaan sisälle sinnikkäistä neuvotteluista huolimatta. “Sitten taksikuskikaan ei suostunu ottamaan sitä kyytiin, niin se jäi sitte siihen Nesteen pihaan. Vapun jälkeen käytiin kattelemassa niin se oli vieläkin siinä bensapumpun vieressä. Se oli ihan saman värinen kun se pumppu ja vieläkin puolillaan boolia. Siitä se sitten otettiin messiin. Boolia ei enää maistettu”. Ja hyvä niin. “Ihmiset on ihan varmaan luullu, että se kuuluu sinne huoltoasemalle. Se oli ihan täsmälleen saman värinen kun ne pumput.” Toivottavasti kukaan ei ole erehtynyt pesemään autonsa ikkunoita boolilla.

Tivolissa jatkoilla!

...Ja pukilla

nousee!

Kuusikin lähes tuhoutuinostellessa.

Tätä on odotettu! Sormet nousivat pikkujoulutunnelmissa. Tipa tap, tip tap.

Staabin hakaristi-

torttuja?!??!

31

2ƉǏMƕǎQƕǐWƔƛJoulupukki vieraili itsenäisyyspäivän merkeissä Tampereella ja pistäytyi myös Staabin pikkujouluissa. Pukki oli itsekin juhlatunnelmissa ja käyttäytyi jokseenkin epäsoveli-aasti. Housutkin olivat repeytyneet.

Pukki nousee...

Pukki jakoi myös jokseen-kin epäsoveliaita lahjoja. Hammasharja oli peniksen muotoinen.

+ǟǛCƎǘ�[ƏǙ�ŗ

32

Hallituksen vuosiKetään ei kiinnosta, mutta kerrotaan silti!

Hallituksen vuosi on koostunut onnistumisista ja myös virheistä. Toimitus koetti selvittää LZTFMZO�BWVMMB �NJULÊ�PWBU�mJMJLTFU�WVPUUB�BKBUFMMFO��"TJBB�PMJ�QBMKPO�KB�UJMBB�KVUVJMMF�SJJUUJ �joten toimitus pahoittelee mahdollisesti pitkästyttävää tarinointia. Tämän jutun tiimoilta hallitus poistuu, kiittää ja kumartaa ja muistelee yhdessä kulunutta vuotta.

Vuoden onnistuminen?Hallituksen jäsenet kokivat suurin osa onnistuneensa Staabin hyvän tason ylläpitämisessä ja onnistuneena pidettiin muun muassa vappuviikkoa. Muutama oli lisäksi suoriutunut koulunkäynnistään kunnialla kaiken tohinan ohella.

Timppa: Syyskuun Kolmioissa uusi kävijäennätysAnni: En oo kai onnistunu missään kun ei nyt tuu mitään mieleen. Tiiti: Yhteisöllisyysvastaavan kivettyneessä sielussa liikahti jotain, kun hän saapui pitämään sopo-iltaa, ja toimiston oven eteen oli muodostunut pieni jono. Jokainen sateinen metri Lidlistä toimistolle oli sen arvoista.Sakke: Vuosi meni erittäin nopeasti ja sujuvasti, mutta paljon jäi paskaa niskaan – ja syystä! Unohdin olla parempi ystävä, hallituslainen ja absolutisti! Vuosi ei nyt ole vaan tarpeeksi, mutta ei voi mitään. Jos saisin päättää, niin heittäisin tämän vuoden samaan roskiin, minne Aino heitti minun liukuväri-ideani!

Paras muisto?Monessa vastauksista korostuu alkoholin käyttö. Muutama kommentoi, että parhaat muistot olisivat niitä, joista ei ole enää muistoja. Vappuviikko ja jäynät nousevat taas esille ja yhdessä tekeminen on koettu kliseisesti onnistuneeksi.

Aake: Jotenkin mieleen tulee silti lentävä sipuli.Tiiti: Varmaan Boomilaakson kyltin päivittäminen yhdessä hallituskavereiden kanssa. Siinä oli jännitystä ja tiimipeliä, varjoja ja viekkautta! Messuihin liittyy vuosi toisensa jälkeen jollain kierolla tavalla hyviä-kivoja muistoja.Sakke: Ajoin kolkytviistuntia tekemäni PhpJavascriptjQuery -funkkarin ja debugger ei löytänyt yhtään virhettä ja nettisivut käynnisty ilman kaatumista! Tämän lisäksi se kun muokkas style.css:ää ja oikeesti tapahtu jotain, kelatkaa, jotain tapahtu iha oikeesti!!! Tämän koodaripaskaläpän jälkeen on hyvä sanoa, että parhaat muistot löytyy oikeesti kolmioiden tanssilattialta!Tuomas: Painokelvoton.

33

Ketään ei kiinnosta, mutta kerrotaan silti!

Paras tapahtuma?Vuosijuhlasitsit nousevat kyselyssä voittaja-asemaan (äänestys 7/13). Esille nou-see myös MM-kyykkä, Staabin fuksiviikot kokonaisuutena, TV2:n studioilla vierailu, edelleen vappuviikot sekä tammikuun kolmioetkot. Myös hallituksen matka Vaasaan sitsamaan muistui mieleen. Ruotsin excu sai kannatusta. Anni: Uudista ja uudistu 2013, ei vaan... no joku muu varmaan. Vujusitsit.

Huippuhetki?Muutama näkee koko vuoden olevan yhtä huippuhetkeä. Lisäksi huippua on ollut Staabin kehityksen huomaaminen ja uusien fuksien aktiivisuus ja iloisuus.Muutamia yksittäisiä asioita nousee myös esille: Mikki: MM-kyykkäaamu ja 34 vastaamatonta puhelua.Timppa: Agenttipileissä Pokeriturnauksen voitto Leon kans.Marjo: Helmikuun Kolmiot ;) Saa kysyä miksi.Sakke: Heitin Sonjan talvella lumihankee. Tästä tuli seriously superior -olo!Venla: ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ en tiiä. Niitä on miljoona.Tuomas: Arkistohetket.Aino: Red Bull -auton katolla.

Vuoden virheet?Virheiksi moni koki liikojen hommien ottamisen hallituspestin lisäksi. Kohtuuton alkoholinkäyttö nousee esille ja Staapisen sivumäärän säästely.

Mikki: 34 vastaamatonta puhelua.Timppa: Pokeriturnauksen voiton jakaminen Leon kans.Sakke: Vitun funkkari ei tehnyt mitään, mitä sen piti tehdä ja koko vitun paska vain kaatoi selaimen, kun sen ajoi sitten siellä intterwebissä. Tässä vaiheessa ei voinu kysyä muuta kuin, että onko ok vai lopetanko?Venla: Suurin virhe oli olla vappusitseillä selvinpäin. Never again!Tuomas: Nimeltämainitsemattomaan bussiyhtiöön luottaminen. Jatkoilla ei olis myös tarvinnu litkiä kuin nestehukkainen arabi.

Asioita, joihin et olisi halunnut tutustua?Mikki: Kullia vai pallia.Timppa: Aito punssi, jonka Aake sai vuosikokouksessa.Aake: Sanotaanko nyt niin, että Ruotsin exculla tuli tutustuttua erittäinkin epämiellyt-täviin paikkoihin.Anni: kaikki tyypit Stadion Hostellissa.Tiina: Vuosien takaiset Hallat vs. Staabi -asetelmat. Kuka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään… Vai miten se meni?Tiiti: Superkrapulaan herääminen kämpässä jonka vessa on tukossa.Marjo: Tähän voisi sanoa oksennusten siivoaminen. Siis toisten oksennusten.Sakke: Koko vitun wordpress.Aino: Vergi ja sen kantaminen.

34

Vuoden pahin känni ja kuinka monta aake-mittaa se oli?Mikki: Kyseisessä kategoriassa löytyy muutama varteenotettava ehdokas: a. MM-kyykkä b. Vaasan excu c. Vero-oikeuden opiskelijoiden vuosijuhlat. Jokaisessa tapahtumassa on ainekset voittotitteliin, mutta ehkä kuitenkin on valittava vaihtoehto c. Aake-asteikolla 1,1. (Aake-asteikko lasketaan 10 pääpäivän suorituksen keskiarvona.) Timppa: Varmaan Ruotsin-excun toinen ilta, 0,5 Aake-mitan verran kypärä silmillä.Tiiti: Staabin vuosijuhlasitsit. Hyvänen aika. Yli yhdeksäntuhatta.Sakke: Olen absolutisti…äh, shit…Ehkä otin, ehkä en!Aino: En ole koskaan ollut kännissä. Vaikka olisinkin, ei se yltäisi Aake -mittoihin asti.

Kenellä hallituksesta oli vuoden huonoin viinapää?Äänestys 8/13: Mikki (tämä lehden kannessa).

Onko/Oliko Sakke absolutisti?Timppa: Luulin että oli, kunnes me ei oltu enää me.Aake: Ei ainakaan alkoholin suhteen.Anni: No ei se minusta ole ollut.Johanna: Ei todella.Tiina: Uskoiko joku oikeesti tän?Marjo: Tätä oon miettiny itsekin!Sakke: Nyt riittää tämän paskan jauhaminen! Haluan nähdä sen yhden henkilön joka on nähnyt minut juovan alkoholia, kun on ollut itse selvinpäin. Tai vastaavasti sen hen-kilön jolla on kuva-/videomateriaalia ko. tapahtumasta!

Mahdolliset sähköpostiin saapuneiden mahdollisten

esityslistojen saateviestit vuoden alusta:

Kevätlukukausi

8.1. Hellurei! Liitteenä huomisen kokouksen esityslista14.1. Tervehdys! Liitteenä esityslista, kokous siis tiistaina 15.1.2013 toimistolla kello 18.0023.1. Listaa pukkaa31.1. Ja taas mennään7.2. Terve! Esitylista on täten löydettävissänne liitteestä14.2. ja taas mennään20.2. Esityslistaa pukkaa25.2. yhdistyksen varat5.3. Maailman lyhin esityslista on saapunut11.3. Huh huh18.3. –25.3. Vielä jaksaa8.4. –15.4. –22.4. – 13.5. –

Me ei olla enää me.

Kokouspoissaolot

121086420

Mar

joFr

ans

Anni

Aino

Tuom

asSa

kari

Joha

nna

Mik

kiVe

nla

Tim

ppa

Tiiti

Tiin

aA

ake

35

Viimeiset sanat?Mikki: Kiitos ja anteeksi!Frans: Kuuluisina viimeisinä sanoina voin todeta että kiitos hallituskollegoille, fukseille, opiskelijatovereille. On ollut ilo järjestää teille tapahtumia, olkoon staabin booli yhtä vahvaa jatkossakin!Timppa: Kiitos kaikille! On ollut suuri kunnia kuulua tähän ainejärjestöön, josta riittää kerrottavaa lapsenlapsille ja Leolle.Aake: Te tiedätte.Anni: Uudestaan!Johanna: Staabille: “We’ve been through a lot together and most of it was your fault.”Tiina: Vuoden aikana oppi tykkäämään, rakastamaan, vihaamaan ja arvostamaan Staabia. Kiitos kaikesta! ps. H16:lle terkkuja, että H13 pitää sit kutsua Staabin vi-iskymppisille! <3Tiiti: Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi Staabi, olisin vain kumiseva vanha jäärä tai helisevä fuksi.Marjo: Staabi on hieno ainejärjestö, pidetään se sellaisena jatkossakin!Sakke: Paskaa kaikki! Saatte pitää, pitäkää paskanne!Venla: Ei pysty sanomaan viimeisiä sanoja, sillä vuosi pitäis vielä painaa. Katotaan WVPEFO�QÊÊTUÊ�JSUPBBLP�TJU�KPUBJO�mLTVB�TBOPUUBWBB�Tuomas: Eläkäämme kaaoksen reunalla. Staabin tulee toimia jatkossakin toisaalta tulevan virkamiehen jämäkkyydellä, mutta toisaalta elämästään nauttivan opiskelijan intohimolla.Aino: Tehtiin mitä piti. Sori.

Syyslukulausi

2.9. Hei kaikki! On taas aika kokoontua yhdessä päättämään yhdistyksemmeasioista, jotta yhdistyksemme jäsenent saisivat jäsenyydestäänmahdollisimman paljon irti!9.9. Terve ystävät! Kuriiri on jo matkalla kera oluiden ja kohta aloitamme kokouksen.16.9. Juu juu28.10. Juu juu11.11. Punk ipa18.11. ddfddsdgsrg26.11. Viimesiä viedään2.12. Toiseks viimeinen

Eikö kokoukset muka

olekaan parasta?!

Me ei olla enää me.