Sotilaan Kasik 2011

Sotilaan käsikirja 2011

Sotilaan käsikirja Sotilaan käsikirja jaetaan jokaiselle varusmiehelle peruskoulutuksen alussa. Kirja jää jokaiselle henkilölle omaksi, joten sitä voi käyttää itseopiskelu- ja kertauskirjana koko varusmiespalveluksen ajan sekä myöhemmin valmistauduttaessa kertausharjoituksiin.

Sotilaan käsikirja sisältää sellaisia peruskoulutuskaudella opiskeltavia asioita, joita jokaisen varusmiehen on hallittava ja tiedettävä sotilaan peruskoulutuksen ja sotilaan perustutkinnon jälkeen.

Kirjan sisällöllinen painopiste on varusmiespalveluksen neljässä koulutusalassa.

Ne ovat:1. Yleinen sotilaskoulutus2. Ase- ja ampumakoulutus3. Taistelu- ja marssikoulutus4. Liikuntakoulutus

Käsikirjassa esitettyjen menettelytapojen ja esimerkkien tarkoituksena on antaa perusteet sotilaan toiminnalle. Sotilaan perustaitojen hallitseminen luo perustan taistelijan taidoille kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa.

Maavoimien Esikunta Henkilöstöosasto 2011

ISBN 978–951–25–2113–2ISBN PDF 978–951–25–2112–5 SAP 10319593

Sotilaan käsikirja

1

Sotilaan käsikirja2011

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t

SuunnitteluMaavoimien Esikunnan Henkilöstöosasto

Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus / Tuotanto-osastoKannen suunnittelu / Toni Nylund

Taitto / Tiina Kokkonen

Edita Prima Oy, Helsinki 2011

Sotilaan käsikirja 20111 LUKIJALLE JA KOULUTTAJALLE .....................................................................................

2 VARUSMIESKOULUTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT............................................................. 2.1 Varusmieskoulutuksen perusteet, tarkoitus ja päämäärä ..................................... 2.2 Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu .............................. 2.3 Sotilasvala ja -vakuutus ......................................................................................... 2.4 Peruskoulutuskausi ................................................................................................ 2.5 Sotilaan perustutkinto ........................................................................................... 2.6 Erikoiskoulutuskausi .............................................................................................. 2.7 Johtajakoulutus ...................................................................................................... 2.8 Joukkokoulutuskausi ..............................................................................................

3. YLEINEN SOTILASKOULUTUS ...................................................................................... 3.1 Sotilashenkilöstönjako............................................................................................ 3.2 Sotilaallinen kuri ja järjestys .................................................................................. Sotilaan käyttäytyminen ja hyvät tavat ........................................................................ Käskyvaltasuhteet...................................................................................................... Puhuttelu ................................................................................................................. Tervehtiminen ........................................................................................................... Kunnianosoitus......................................................................................................... Ilmoittautuminen ...................................................................................................... Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo varusmiespalveluksessa…................................................ Kiusaamisen ja simputuksen ehkäiseminen ................................................................. 3.3 Sotilaan oikeuksia ja velvollisuuksia ..................................................................... 3.4 Perusyksikön päivystys........................................................................................... 3.5 Sulkeisjärjestys ....................................................................................................... 3.6 Sotilasoikeudenhoito ............................................................................................. Sotilasrikokset .......................................................................................................... Seuraamusjärjestelmä ja seuraamusten määräämiseen vaikuttava tekijät ....................... Sotilaskurinpitomenettely .......................................................................................... Sotilasoikeudenkäyntimenettely ................................................................................. Oikeusturvatekijöistä sotilasoikeudenhoidossa ............................................................ 3.7 Vahingonkorvausasiat ............................................................................................ 3.8 Palvelusturvallisuus …............................................................................................

4. ASE- JA AMPUMAKOULUTUS ....................................................................................... 4.1 Ammunnan yleiset varomääräykset........................................................................ 4.2 Asekoulutus............................................................................................................. 7,62 Rynnäkkökivääri ................................................................................................ 4.3 Ammunnan perusteet............................................................................................. Luodin lentorata ....................................................................................................... Hajonta ja iskemäkeskeispiste .................................................................................... Laukaisu................................................................................................................... Tähtääminen ............................................................................................................ Ampuminen liikkuvaan maaliin................................................................................... 4.4 Ampuma-asennot ................................................................................................... Perusteita ................................................................................................................. Makuuasento............................................................................................................ Polviasento .............................................................................................................. Pystyasento .............................................................................................................. 4.5 Kouluammunnat ..................................................................................................... Kouluammunnat rynnäkkökiväärillä............................................................................ Toiminta tauluilla ...................................................................................................... 4.6 Taisteluammunnat .................................................................................................

5. TAISTELU- JA MARSSIKOULUTUS ................................................................................ 5.1 Taistelukenttä toimintaympäristönä ...................................................................... 5.2 Sotilaan perustaistelutaidot ................................................................................... Taistelu- ja kenttävarustus ........................................................................................... Etenemis- ja aseenkantotavat ..................................................................................... Rynnäkkökiväärin käyttö taistelussa ............................................................................. Vahvistetut käsi- ja valomerkit ..................................................................................... Suojautuminen taistelukentällä.....................................................................................

8

121315171819232327

34353637383940414141424344454546474748484950

52545959656567697172757575777980808686

8891929297100104108

5.3 Sotilaan toiminta taistelussa .............................................................................. Tilannetietoisuus ja toimintamallit taistelussa .......................................................... Taisteluvalmius ...................................................................................................... Valmistautuminen taisteluun ja taisteluvalmiuden ylläpitäminen ............................... Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen taisteluolosuhteissa ......................................... Hygienia maasto-olosuhteissa ................................................................................ Taistelijaparin yhteistoiminta .................................................................................. Taistelijaparin vuorovaikutus taistelussa .................................................................. 5.4 Jääkäriryhmä ...................................................................................................... Kokoonpano ja aseistus ......................................................................................... Sotilas ryhmänsä jäsenenä sotakokemusten perusteella............................................. Etenemismuodot ja tähystyssuunnat ....................................................................... 5.5 Ryhmän puolustus............................................................................................... Joukkueen tukikohdan ja ryhmän pesäkkeen rakenne .............................................. Tuliaseman valinta ................................................................................................. Tuliasema ............................................................................................................. Pesäkkeen vartiomiehen toiminta ja vartiopaikka .................................................... Toiminta lähettinä ................................................................................................. Ryhmän puolustustaistelu ...................................................................................... Sotilaan tavoitteet ja toiminnot puolustustaistelussa ................................................ Sotilaan toiminta ja taistelijaparin yhteistoiminta puolustustaistelussa ....................... 5.6 Ryhmän hyökkäys ............................................................................................... Hyökkäyksen käsitteitä .......................................................................................... Sotilaan tavoitteet ja toiminnot hyökkäyksessä ........................................................ Havaintojen tekeminen ja taistelijaparin yhteistoiminta hyökkäyksessä ...................... Syöksy .................................................................................................................. Rynnäkkö ............................................................................................................. Hyökkäys pimeällä ................................................................................................ 5.7 Marssikoulutus ................................................................................................... Marssiin liittyviä toimintoja .................................................................................... Toiminta liikenteen ohjaajana ................................................................................. Liikenneturvallisuus osana marssikoulutusta............................................................. 5.8 Majoittuminen .................................................................................................... 5.9 Jääkäriryhmän ryhmäkohtainen varustus sekä sen käyttö ja kunnossapito ...... 5.10 Ryhmäkohtaiset aseet, miinat, käsikranaatit ja muut heitteet .......................... 5.11 Sotilaan toiminnassa tarvittavat solmut ja niiden käyttö .................................. 5.12 Viestikoulutus ..................................................................................................... Elektroninen sodankäynti ....................................................................................... Viestivälineet ........................................................................................................ Aakkosnimien käyttö ............................................................................................. Viestittäminen puheradiolla ................................................................................... VHF-radioaseman paikan vaatimukset ..................................................................... Kenttäkaapeliyhteyden rakentaminen ja ylläpito ...................................................... 5.13 Pioneeri- ja suojelukoulutus ............................................................................... Ryhmän pesäkkeen linnoittaminen ......................................................................... Tuliaseman linnoittaminen ja suojavahvuudet .......................................................... Teltan ja ajoneuvon naamiointi .............................................................................. Suojanaamarin pääosat ja käyttökunnon tarkastus .................................................. Suojanaamarin huolto ja säilytys ............................................................................ Suojavarusteiden ominaisuuksia ............................................................................ Kemialliset taisteluaineet ...................................................................................... Suojautuminen ..................................................................................................... Henkilökohtainen esipuhdistus .............................................................................. 5.14 Ilmasuojelu ja omakohtainen ilmatorjunta ....................................................... Ennakkovaroitus ilmavihollisesta ............................................................................ Toiminta ilmavaroituksen ja -hälytyksen aikana ....................................................... Ilmavalvontaseloste .............................................................................................. Omasuojailmatorjunta .......................................................................................... Ilma-ammunta käsiasein ........................................................................................

114115120121122125126128130130131131135135137138139141141143146148148153153153155156157157164165168171172190191191193201202202203205205206208210211212212212213214215215216218219

6 FYYSINEN KOULUTUS JA LIIKUNTAKASVATUS .......................................................... 6.1 Kenttäkelpoisuus ja fyysinen toimintakyky ....................................................... 6.2 Liikuntakasvatuksen päämäärä ja tavoite .......................................................... 6.3 Fyysisen toimintakyvyn mittaus ......................................................................... 6.4 Kartanluku ja kompassin käyttö ......................................................................... 6.5 Juoksu ja hiihto................................................................................................... 6.6 Liikuntasuositukset, palautuminen ja turvallisuus ............................................ 6.7 Lihashuolto ja venyttelyliikkeitä ........................................................................ 6.8 Puolustusvoimien urheilumerkit ........................................................................ 6.9 Varusmiesten liikuntakerho ............................................................................... 6.10 Muonitus ja ravinto ..........................................................................................

7 HUOLTOKOULUTUS .................................................................................................. 7.1 Huollon toimialajako ......................................................................................... 7.2 Huoltokoulutus peruskoulutuskaudella ............................................................. 7.3 Erityisohjeita ......................................................................................................

8 KANSALAISKASVATUS.............................................................................................. 8.1 Turvallisuuspolitiikka.......................................................................................... 8.2 Sodankäynti ja sitä koskevat oikeussäännöt ..................................................... Perusteet .............................................................................................................. Suomalaista sotilasta velvoittavat sotilaan säännöt .................................................. 8.3 Kirkollinen työ ................................................................................................... 8.4 Sosiaaliasiat ....................................................................................................... 8.5 Ympäristöterveyden- ja ympäristönsuojelu ...................................................... Henkilö- ja joukkokohtainen hygienia ..................................................................... Vesihygienia ......................................................................................................... Elintarvikehygienia ................................................................................................. Majoitushygienia .................................................................................................... Ympäristönsuojelu................................................................................................. 8.6 Yleinen liikenneturvallisuus ................................................................................

9 SODAN AJAN JOUKKOJEN VAPAAEHTOISTOIMINTA JA MAANPUOLUSTUS- KOULUTUSYHDISTYKSEN TOTEUTTAMA KOULUTUS .............................................

10 PUOLUSTUSVOIMAT TYÖPAIKKANA .......................................................................

KIRJALLISUUTTA ..................................................................................................... LIITE1. KOHDISTUSKORTTI ......................................................................................

LIITE 2. ARVOMERKIT ..............................................................................................

220223224225228237240240244245245

248249250251

256258267267267269272275275275275275276277

280

284

292

293

294

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t8

1Lukijalle jakouluttajalle

LUKIJALLE

Sotilaan käsikirja antaa yleiset perusteet sotilaan taitojen oppimiselle kaikissa puolustushaaroissa.

Kirja on tarkoitettu peruskoulutuskauden ja erikoiskoulu-tuskauden oppikirjaksi. Siinä annettuja tietoja voi tarvit-taessa syventää muilla kirjoilla kuten esimerkiksi Yleisellä palvelusohjesäännöllä tai vaikka Merisotilaan käsikirjalla. Koulutushaaran mukaiset taistelijan toiminnan perusteet on esitetty aselaji- ja toimialakohtaisissa oppaissa ja käsi-kirjoissa, joita käytetään erikoiskoulutuskauden oppikir-joina. Johtajakoulutuksessa käytetään lisäksi muita oppi-kirjoja ja ohjesääntöjä.

Sotilaan käsikirjan sisällöllinen painopiste on varusmies-palveluksen neljässä koulutusalassa.

Ne ovat:1. yleinen sotilaskoulutus2. ase- ja ampumakoulutus3. taistelu- ja marssikoulutus4. liikuntakoulutus.

Parhaan yleiskuvan kirjasta saa sisällysluettelosta. Selaa kirja silmäillen läpi. Kunkin kappaleen alussa on kyseisen koulutusalan yleiskuvaus ja koulutustavoitteet. Keskeiset käsitteet ja tärkeät asiat on korostettu tekstissä lihavoin-nilla sekä erillisillä info-ikkunoilla. Kirjan kuvat ja taulukot täydentävät käsiteltävää asiaa. Lukujen lopussa on esitetty kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita pohdittavak-si ja keskustelun herättämiseksi. Lisätietoa käsiteltävistä asioista löydät lähde- ja kirjallisuusluettelossa esitetyistä oppaista ja opetusmateriaalista.

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t9

Yksityiskohtaiset viikko- ja päiväohjelmat ovat yksikön ilmoitustaululla. Niistä näet tulevat har-joitukset ja oppitunnit. Viikko-ohjelmiin voidaan merkitä oppitunneille ja harjoituksiin perehdyt-täväksi tarkoitetut sivut ohjesäännöistä tai Soti-laan käsikirjasta.

Koulutusaiheisiin kannattaa perehtyä ennakolta. Pienikin valmistautuminen auttaa. Sillä tavalla vä-hennät omaa stressiäsi ja voit osallistua keskuste-luun sekä tukea muiden oppimista. Muista, että ainoa tyhmä kysymys on se, joka jää tekemättä!

Sotilaan taidot opitaan käytännön koulutuksessa ja niihin harjaannutaan tekemällä asia niin usein, että saavutetaan rutiinitaso. Väärin ei kannata harjoitella. Et opi kunnolla, ellet ymmärrä, miksi jotain tehdään.

Sotilaan käsikirjassa on annettu koulutusta ja muuta palvelusta koskevia ohjeita ja suosituksia.

Koulutusta, palvelusturvallisuutta ja muuta palve-lusta koskevat oikeudellisesti sitovat yksityiskoh-taiset määräykset on käsketty puolustusvoimien normikokoelmassa.

Säilytä kirja muistona varusmiespalveluksestasi. Voit kerrata keskeiset asiat Sotilaan käsikirjasta valmistautuessasi tuleviin kertausharjoituksiin.

KOULUTTAJALLE

Sotilaan käsikirja jaetaan omaksi jokaiselle va-rusmiehelle ja vapaaehtoista asepalvelusta suo-rittavalle naiselle peruskoulutuskauden ensim-mäisellä viikolla. Kirja seuraa varusmiestä koko varusmiespalveluksen ajan ja mukaan reserviin. Kirjan uusin painos tulee olla myös kaikilla oppi-lailla, ryhmänjohtajilla, kokelailla ja kouluttajilla.

Kirjan tarkoituksena on tukea oppimista ja pe-ruskoulutuskauden opetusta. Lisäksi pyritäänoppisisällön yhdenmukaistamiseen eri puolus-tushaaroissa, aselajeissa ja joukko-osastoissa.Sotilaan käsikirja päivitetään 1–2 vuoden vä-lein siten, että siinä olevat tiedot pysyvät ajan tasalla.

Kirjaa ei ole tarkoitettu rajoittamaan kouluttajan pedagogisen ajattelun soveltamismahdollisuuk-sia. Sillä ei pidä korvata erikoiskoulutuskauden ja johtajakoulutuksen perusteita tai syvempään käsittelyyn pyrkivää oppimateriaalia. Koulutuk-sessa on otettava huomioon palvelusturvallisuus- ja varomääräykset sekä liikenneturvallisuusoh-jeet. Koulutuksessa on tuotava esille rauhan ja sodan ajan toimintatapojen oleelliset erot.

Kirjan teemakokonaisuuksia ovat varusmiespal-veluksen koulutuskokonaisuudet. Lukujen alus-

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t10

sa ovat ennakkojäsentelyt, jotka johdattavat lukijan kyseisen koulutuskokonaisuuden ta-voitteisiin.

Tekstiosissa tarkastellaan aiheen keskeiset kä-sitteet ja toiminta sotilaan näkökulmasta.Kuvat on integroitu tekstiin kuvaviittauksin. Pääosa kuvamateriaalista on lainattu muusta opetusmateriaalista. Tarkoituksena on kirjan asioiden liittäminen oppitunneilla käytettävään opetusmateriaaliin ja opetukseen.

Hyödynnä opetuksessa sitä varten erikseen valmistettua opetusmateriaalia, jota saat yk-siköstäsi.

Varusmiesten oppimista tulee ohjata itseopis-kelu- ja ennakkotehtävillä sekä merkitsemällä viikko- ja päiväohjelmiin opetustapahtumaan liittyvät kirjan sivut. Kouluttajan on pyrittävä herättämään varusmiesten mielenkiinto aihee-seen ja liitettävä käsiteltävä asia aikaisemmin opittuun ja koettuun. Parhaiten se käy valmen-tamalla varusmiehet ennakolta tuleviin aihei-siin ja liittämällä käsiteltävät asiat aikaisempiin kokonaisuuksiin.

Selvitä koulutettaville asioiden tausta, keskity ydinsisältöön, pyri problematisoimaan, herä-tä keskustelua ja perustele. Kannusta varus-

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t

miehiä kysymään, koska se helpottaa työtäsi ja parantaa oppimistuloksia. Lukujen lopussa on niihin liittyviä kysymyksiä ja mahdollisia ongel-matilanteita. Tehtäviä ei ole tarkoitettu kirjassa esitettyjen asioidentoistavaan kertaamiseen vaan herättämään kes-kustelua.

Kirjaan liittyvä kysymyssarja on puolustusvoimi-en asianhallintajärjestelmässä. Kysymyssarjaa voidaan täydentää omilla kysymyksillä. Kysymys-sarjaa ei ole tarkoitettu monistettavaksi varus-miehille eikä ulkoa opiskeltavaksi. Kysymyksiin vastataan tiedonkeruulomakkeella. Vastaukset luetaan optisella lukulaitteella ja analysoidaan Jotos-ohjelmalla. Sillä tavalla kokeen tulokset ja palaute voidaan antaa varusmiehille noin ½ tuntia kokeen jälkeen. Palautetilaisuus on tärkeä oppimistapahtuma. Tulokset antavat koulutetta-ville ja kouluttajalle palautteen oppimisesta se-kä ohjaavat osaltaan kertaamista ja koulutusta.

Kouluttajan taito kehittyy arvioimalla omaa kou-lutusta ja esittämällä käytännössä toimivaksi to-detut koulutus- ja taistelutekniset ratkaisut mui-den arvioitavaksi ja käytettäväksi.

11

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t12

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t

2 Varusmies-koulutuksenyleisjärjestelyt Tämä luku antaa yleiskuvan varusmieskoulutuksesta ja sen to-teutuksesta. Painopiste on peruskoulutuskaudessa ja sotilaan perustutkinnossa. Lisäksi luvussa kuvataan erikoiskoulutus -ja joukkokoulutuskauden koulutuksen sisältöä sekä reservialiup-seerin ja reserviupseerin koulutusta.

Mitkä ovat Sinun tavoitteesi varusmieskoulutuksessa?

2.1 Varusmieskoulutuksen perusteet, tarkoitus ja päämäärä

Varusmieskoulutus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Va-rusmieskoulutus ja reserviläiskoulutus nivelletään toisiinsa niin, että niistä muodostuu johdonmukainen kokonaisuus.

Varusmieskoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa ja harjaan-nuttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten luoda edellytykset sodan ajan varalle. Tämä edellyttää, että jokainen asevelvollinen kykyjensä ja taipumustensa mukai-sesti koulutetaan suunniteltuihin sodan ajan tehtäviin. Sijoituk-sissa otetaan huomioon jo saatu koulutus sekä mahdollisuuksien mukaan myös tuleva ammatti.

Aseeton palvelus. Asevelvollinen, jota vakaumukseen perus-tuvat omantunnonsyyt estävät suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka hakee aseettomaan palveluk-seen, vapautetaan aseellisesta palveluksesta ja määrätään aseet-tomaan palvelukseen (AsevL 67§). Hakemuslomakkeita on saata-vissa aluetoimistoista, joukko-osastosta ja internetistä osoitteesta www.mil.fi.

13

Hakemus täytetään ohjetekstin mukaisesti ja sii-nä on oltava hakijan allekirjoitus. Hakemus toi-mitetaan aluetoimistolle tai sen joukko-osaston komentajalle, jossa palvelee.

Aseettoman varusmiespalvelusaika on 270 päivää, ellei häntä määrätä koulutukseen, joka edellyttää 362 päivän palvelusaikaa (AsevL 69 §).

Siviilipalvelus. Asevelvollinen, jonka vakaumuk-seen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapau-tetaan sen suorittamisesta ja määrätään suoritta-maan siviilipalvelusta niin kuin siitä siviilipalvelus-laissa säädetään (SivpL 1§).

Siviilipalvelusaika on 362 päivää (SivpL 4§). Hake-muslomaketta on saatavissa työ- ja elinkeinomi-nisteriöstä, siviilipalveluskeskuksesta ja aluetoi-mistoista, sekä internetistä www.suomi.fi.

Asevelvollinen voi hakea siviilipalvelukseen ennen varusmiespalvelusta, sen aikana tai sen jälkeen. Hakemusta ei saa tehdä ennen kutsuntoja. Työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalle lomakkeelle tehty siviilipalvelushakemus on toimitettava kut-sunnassa kutsuntalautakunnalle ja sen jälkeen si-viilipalveluskeskukselle tai aluetoimistolle. Asevel-vollisen ollessa varusmiespalveluksessa hakemus jätetään joukko-osaston komentajalle (SivpL 12§).

Asevelvollisen hakiessa siviilipalvelukseen kutsun-talautakunnan tai aluetoimiston on hyväksyttä-vä hakemus, mikäli se on tehty virallisella työ- ja elinkeinoministeriön lomakkeella ja hakemukses-sa on vakuutus lain edellyttämistä vakaumukseen perustuvista syistä. Hakemus on allekirjoitettava (SivpL 12§).

Siviilipalveluksen alkamisen jälkeen ei voi hakea varusmiespalvelukseen.

Varusmieskoulutuksen päämääränä on tuottaa reserviin suorituskykyisiä jouk-koja ja erikoishenkilöstöä sekä varmistaa yksilön ja joukon tarvitsema osaaminensekä toimintakyky poikkeusoloissa.

Varusmiesten taidollinen ja fyysinen toimintakyky on saatava sellaiselle tasolle, että he kykenevät joukkonsa mukana reserviin siirrettäessä täyttä-mään menestyksellisesti omat puolustushaaran, aselajin ja koulutushaaran mukaiset taisteluteh-tävänsä vähintään kahden viikon ajan jatku-vassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3–4 vuo-rokautta kestävään vaativaan ratkaisutais-teluun.

MITÄ HYÖTYÄ VARUSMIES- PALVELUKSESTA ON SINULLE SOTILASKOULUTUKSEN LISÄKSI?

Varusmieskoulutuksesta on käytännön hyöty-jä työelämässä, opiskelussa ja harrastusten parissa varusmiespalveluksen jälkeen. Varus-miespalvelus tarjoaa tietoja, taitoja ja kokemuk-sia. Se kehittää sekä henkisesti että fyysisesti.

Sotilaskoulutus kasvattaa vastuuseen itsestä ja palvelustovereista. Se opettaa yhteistoimintaa, täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Varusmies-palvelus antaa onnistumisen elämyksiä ja tarjoaa haasteita sekä mahdollisuuden suorituskyvyn ra-jojen löytämiseen. Varusmiesten johtajakoulutus aloittaa koko elämän kestävän systemaattisen kehittymisenihmisten johtajana.

Sotilaskoulutus kasvattaa vastuuseenitsestä ja palvelustovereista. Se opet-taa yhteistoimintaa, täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä!

Koulutus opettaa tavoitteelliseen toimintaan ja voimavarojen keskittämiseen tavoitteen saavut-tamiseksi. Koulutus kehittää kaikkien yhteistyö-kykyä ja ryhmätyötaitoja.

Varusmieskoulutus opettaa liikuntataitoja ja parantaa fyysistä suorituskykyä. Lisäksi se ke-hittää terveitä elämäntapoja ja terveellisiä ruo-kailutottumuksia. Varusmieskoulutus opettaa liikkumaan ja selviytymään luonnossa. Koulu-tuksessa saat lisäksi hyödyllistä ensiapukoulu-tusta.

Johtaja- ja kouluttajakoulutuksessa pereh-dyt syväjohtamiseen ja koulutustaitoon. Kou-lutus antaa hyvät perusteet johtaja- ja koulut-tajatehtäviin sekä mahdollisuuden harjaantua johtajana. Varusmiesjohtajana olet vastuussa alaisistasi ja käyttöösi annetusta materiaalis-ta. Toimit todellisessa johtajatehtävässä, joka ei olisi mahdollista pelkästään teoreettisissa opinnoissa.

Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päät-teeksi palvelustodistuksen ja henkilöarvi-oinnin. Se sisältää tiedot asevelvollisen va-rusmiesaikana saaman koulutuksen sisällöstä, työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuk-sista. Asiakirjoja käytetään dokumentteina ha-keuduttaessa oppilaitoksiin ja työelämään se-kä arvioitaessa varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyödyntämistä muussa koulutukses-sa. Osa koulutuksesta voi tuottaa suoraan pä-tevyyskirjan, kuten ajokortin.

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t14

Kukin oppilaitos, korkeakoulu ja yliopistoissa tie-dekunta määrittää itse varusmiespalveluksen ai-kaisen koulutuksen, harjoittelun ja työkokemuk-sen lukemisen hyväksi oppilaitokseen pyrittäessä ja/tai itse opinnoissa. Tiedot varusmiespalveluk-sen aikaisten opintojen hyväksilukemisesta saat kyseisistä oppilaitoksista.

Sotilaspoliisikoulutuksesta on hyötyä muun mu-assa hakeuduttaessa poliisi- ja vartiointialan teh-täviin. Varusmiespalvelus antaa mahdollisuuden rauhanturvatehtäviin sekä tarjoaa peruskoulu-tuksen ja tien sotilasammatteihin. Koulutus kan-sainvälisissä valmiusjoukoissa antaa etuoikeuden päästä kriisinhallintatehtäviin.

VARUSMIESKOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN

Varusmieskoulutus rakentuu yhteiskunnan aiem-min antaman koulutuksen pohjalle ja ottaa huo-mioon varusmiesten jo saaman ja tulevan sivii-likoulutuksen sodan ajan tarpeiden mukaisesti. Eteneminen varusmieskoulutuksessa tapahtuu kunkin omien kykyjen ja ominaisuuksien sekä näyttöjen perusteella.

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t

Koulutus on suunniteltu ja toteutetaan siten, että se saa varusmiehet tuntemaan alusta alkaen kuu-luvansa tärkeänä osana puolustusvoimiin. Jokai-selle on löydettävissä hänelle parhaiten soveltuva kriisiajan tehtävä. Onnistunut koulutus lisää va-rusmiesten ja heidän kouluttajiensa yhteenkuu-luvuutta. Sotilaskoulutus herättää luottamusta kykyymme puolustaa maatamme ja lujittaa siten kansalaisten puolustustahtoa. Koulutus suunni-tellaan tavoitteelliseksi, haasteelliseksi, motivoi-vaksi ja palkitsevaksi. Koulutettavien oma-aloit-teellisuutta, aktiivisuutta ja itsenäisyyttä tuetaan sekä heidän palvelustaan arvostetaan.

Koulutuksessa harjoitetaan pienryhmän sisäistä yhteistoimintaa. Koulutus on asiallista ja vaativaa, sekä siihen kuuluu rehti sotilaallinen kuri. Palve-luksen ja vapaa-ajan tarkoituksenmukaisilla jär-jestelyillä pidetään yllä koulutettavien vireyttä ja säädellään palveluksen kuormittavuutta. Varus-miespalveluksen fyysinen kuormittavuus suunni-tellaan viikko- ja päiväohjelmissa kuntoa nousu-johteisesti kehittäväksi. Tähän liittyy rasituksen ja levon tarkoituksenmukainen vaihtelu. Rauhan ajan koulutuksessa painotetaan palvelus- ja lii-kenneturvallisuutta. Rasittavien harjoitusten lo-pettamista lomamatka-vuorokautena vältetään. Lomakuljetuksilla vähennetään tarvetta ajaa vä-syneenä omalla autolla.

KUTSUNNAT

VARUSMIES-PALVELUS

18 19–2 0 30 50 60

270 pv

180 pv

362 pv

IK Ä

Kertausharjoituksia max. 40 pv tai 75 pv

VARARESERVI

18 19–2 0 30 50 60IK Ä

MIEHISTÖ RESERVISSÄ

UPSEERIT JA ALIUPSEERIT RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 100 pv

VARARESERVI

VARA-RESERVI

ASEVELVOLLISUUSAIKA (43 vuotta)

15

2.2 Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu

180 pv

Tammi– Helmi Maalis–Huhti Touko-Kesä Heinä–E lo Syys-Loka Marras-Joulu

180 pv

Per

usk

ou

lutu

skau

si 8

vko

a

Aliu

pse

erik

urs

si

I7

vko

a

Aliupseerikurssi II9 vkoa

Taistelijoidenerikois-

koulutuskausi9 vkoa

Joukko-koulutuskausi

9 vkoa

31–34 vkoa 35–38 vkoa

270 pv

362 pv

Reserviupseerikurssi14 vkoa

Reservi upseerien jaaliupseerien johtajakausi

23–28 vkoa


9 vkoa

SAA

PU

MIS

ER

Ä

I/xx

xx

Per

usk

ou

lutu

skau

si 8

vko

a

Aliu

pse

erik

urs

si

I7

vko

a

Aliupseerikurssi II9 vkoa

Taistelijoidenerikois-

koulutuskausi9 vkoa


9 vkoa

31–34 vkoa 35–38 vkoa

Reserviupseerikurssi14 vkoa

Reserviupseerien jaaliupseerien johtajakausi

23–28 vkoa

SAA

PU

MIS

ER

Ä I

I/xx

xx

Erikoismiesten erikoiskoulutuskausi

Erikoismiesten erikoiskoulutuskausi 270 pv

SODANAJAN JOUKKO


9 vkoa

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t

PALVELUSAJAN YLEINEN JAKSOTELU

16

2.3 Sotilasvala ja -vakuutus

Minä N N lupaan ja vakuutan

Valassa: kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä,Vakuutuksessa: kunniani ja omantuntoni kautta, olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mu-kaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.

Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani kos-kemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen ku-moamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.

Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin mi-nussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.

Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani.

Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huol-ta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.

Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää.(Kursivoidut kohdat toistetaan valan esilukijan mukaisesti).

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t17

2.4 Peruskoulutuskausi

Peruskoulutuskauden yleisenä tavoitteena on, että varusmiehet oppivat sotilaan perustaidot.

Sen lisäksi alokkaat oppivat yhteistoiminnan pe-rusteet asumalla ja toimimalla yhdessä. He oppi-vat työskentelemään sotilasorganisaatiossa, ym-märtämään käskyvaltasuhteiden ja sotilaallisen järjestyksen merkityksen joukolle sekä velvoit-teet, jotka saatu tehtävä yksittäiselle sotilaalle asettaa.

Peruskoulutuskausi on pääosalla varusmiehistä 8 viikon pituinen. Varusmiehet totutetaan ensim-mäisten viikkojen aikana perusyksikön ja jouk-ko-osaston jokapäiväiseen palvelusrytmiin. Perus-koulutuskauden aikana he oppivat sotilaallisen toiminnan yleiset perusteet ja sotilaan perustai-dot. Peruskoulutus antaa kaikissa puolustushaa-roissa varusmiehille auttavan valmiuden toimia jääkäriryhmän miehistötehtävissä.

Koulutuksen sisältö on yhdenmukainen kaikis-sa aselajeissa. Peruskoulutuskaudella ei anneta aselaji- eikä koulutushaarakoulutusta eräiden eri-koismiesten kursseja lukuun ottamatta.

Peruskoulutuskauden aikana suoritetaan soti-laan perustutkinto, jossa mitataan henkilö-kohtaisia taitoja ase- ja ampumakoulutuksessa, taistelu- ja marssikoulutuksessa sekä liikuntakou-lutuksessa. Tutkintoon kuuluu muiden muassa aseiden käsittelykoe, taistelukoulutuksen koe, taistelijaparin aseenkäsittely- ja taisteluammun-nat sekä koulutukseen osallistuminen.

Peruskoulutuskaudella tehdään varusmiesten jatkokoulutusvalinnat tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Koulutettavat määrätään eri koulutus-haaroihin ja -ryhmiin sekä johtajakoulutukseen tai erikoiskoulutuskursseille. Peruskoulutuksen jälkeen varusmies voidaan valita myös koulutet-tavaksi yksittäiseen erityistehtävään.

Taistelijat ovat miehistökoulutuksen saaneita va-rusmiehiä, jotka sijoitetaan sodan ajan joukoissa taistelutehtäviin. Taistelijan koulutukseen valitaan fyysisiltä sekä henkisiltä ominaisuuksiltaan voi-makkaita ja kestäviä varusmiehiä.

Erikoismiehet ovat varusmiehiä, jotka koulute-taan sodan ajan vaativimpiin sekä rauhan ajan erikoiskoulutusta edellyttäviin miehistötehtäviin. Tällaisia ovat eräät huolto-, logistiikka- ja valvon-tatehtävät. Erikoismiesten koulutukseen valitaan siviilikoulutukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan soveliaita varusmiehiä.

Johtajakoulutukseen valitaan johtamis- ja op-pimisedellytyksiltään testatut sekä niiden pe-rusteella saapumiserästä sopivimmiksi arvioidut varusmiehet. Valinnoissa otetaan huomioon puo-lustusvoimien sodan ajan johtajatarve.

Peruskoulutuskauden koulutussuunnitelma

1. Ase- ja ampumakoulutus 85 tuntia 27%– ammunnan perusteet rynnäkkökiväärillä– aseenkäsittely– ammunnat

2. Taistelu ja marssikoulutus 58 tuntia 18%– taistelukoulutus– marssikoulutus– suojelukoulutus– huoltokoulutus

3. Liikuntakoulutus 51 tuntia 16%– teoria, lihaskunto, lihashuolto– sauvakävely/hiihto– kartanluku ja suunnistuskoulutus– esteratatekniikoiden opettelu– palloilu– uinti- ja hengenpelastuskoulutus– itsepuolustus- ja kamppailukoulutus– testit

4. Yleinen sotilaskoulutus 41 tuntia 13%– yleiset palvelusasiat– sulkeisjärjestys– oikeudenhoito– valmiuskoulutus

5. Kansalaiskasvatus 19 tuntia 6%– turvallisuuspolitiikka– kirkollinen opetus– turvallisuuskasvatus

6. Järjestelyt 24 tuntia 8%

7. Yksikön päällikön käskemä rästi ja kertauskoulutus 37 tuntia 12%

Yhteensä 315 tuntia 100%

Yksityiskohtaiset koulutussuunnitelmat on laadit-tu kussakin joukko-osastossa joukkotuotantoteh-tävät ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t18

2.5 Sotilaan perustutkinto

Tutkinnon tarkoitus

Varusmiesaikana suoritetaan peruskoulutus-kaudella sotilaan perustutkinto ja erikoiskou-lutuskaudella taistelijan koulutushaaratut-kinto. Sotilaan perustutkinto on tarkoitettu kaikille varusmiehille puolustusvoimissa. Se mittaa peruskoulutuksen keskeisimpien asi-oiden osaamista ja osallistumista. Tutkinto varmistaa, että koulutettavat ovat saavutta-neet oppimistavoitteet ja antaa oppimiselle tavoitteellisuutta ja motivaatiopohjaa. Lisäksi tulokset ovat palaute sekä kouluttajille että sotilaille peruskoulutuskauden tietojen ja tai-tojen hallitsemisesta. Sotilaan perustutkinto ei ole kilpailu. Tutkinto kannustaa koulutettavia olemaan aktiivisesti mukana koulutustapah-tumissa. Sotilaan perustutkintoon vaadittavat testit ja koulutustapahtumat on esitetty alla olevassa luettelossa:

Sotilaan perustutkinto

1. Ase- ja ampumakoulutus

VALMISTAVA AMPUMAKOULUTUS

Osallistuminen valmistavaan ampumakoulu-tukseen. Optisilla aseilla ja ilmakivääreillä teh-ty vapaaehtoinen harjoittelu lasketaan mukaan (valvottuna 1 h).

Ammunnan harjoittelu 1 (ammunta 1)Ammunnan harjoittelu 2 (ammunta 2)Ammunnan harjoittelu 3(harjoitus 3)Ammunnan harjoittelu 4 (ammunta 3)Ammunnan harjoittelu 5 (ammunta 4)Ammunnan harjoittelu 6 (ammunta 7)Ammunnan harjoittelu 7(vapaaehtoinen harjoittelu)Ammunnan harjoittelu 8(vapaaehtoinen harjoittelu)Ammunnan harjoittelu 9 (vapaaehtoinen harjoittelu)Ammunnan harjoittelu 10(vapaaehtoinen harjoittelu)

Harjoituksia:10 kertaa 7 pistettä8 – 9 kertaa 5 pistettä6 – 7 kertaa 4 pistettä4 – 5 kertaa 3 pistettä1 – 3 kertaa 1 pistettäEi harjoituksia 0 pistettä

RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTA (ATT)

Ohjelmiston mukaisista ammunnoista pisteytetään ATT (1 pist/osuma)– minimi 0 pistettä ja maksimi 12 pistettä

ASEKÄSITTELYRATA

Koulutustaso arvioidaan 6 rastia käsittävällä ra-dalla.

Asekäsittelyrata 1Asekäsittelyrata 2Asekäsittelyrata 3Asekäsittelyrata 4Asekäsittelyrata 5Asekäsittelyrata 6Rastien pisteytys:Ei suoritettu (ES) 0 pistettä (suoritus puuttuu)Suoritettu (SU) 1 pistettäSuoritettu kiitettävästi (SK) 2 pistettä– minimi 0 pistettä ja maksimi 12 pistettä

2. Taistelu- ja marssikoulutus

TAISTELUKOULUTUS

Osallistuminen taistelukoulutusharjoituksiin (mi-nimikesto 3 tuntia).

Taistelukoulutus perusharjoitus 1Taistelukoulutus perusharjoitus 2Taistelukoulutus perusharjoitus 3Taistelukoulutus perusharjoitus 4Taistelukoulutus perusharjoitus 5Taistelukoulutus perusharjoitus 6Taistelukoulutus perusharjoitus 7Taistelukoulutus perusharjoitus 8Taistelukoulutus yön yli harjoitus

Perusharjoituksia:6 kertaa tai yli 5 pistettä4 – 5 kertaa 32 – 3 kertaa 21 kerta 1Ei harjoituksia 0Osallistuminen yön yli harjoitukseen 3 pistettä.– minimi 0 pistettä ja maksimi 8 pistettä

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t19

TST-KOULUTUSRATA

Koulutustaso arvioidaan 6 rastia käsittävällä ra-dalla.

Tst-koulutusrata 1Tst-koulutusrata 2Tst-koulutusrata 3Tst-koulutusrata 4Tst-koulutusrata 5Tst-koulutusrata 6Rastien pisteytys:Ei suoritettu (ES) 0 pistettä (suoritus puuttuu)Suoritettu (SU) 1 pistettäSuoritettu kiitettävästi (SK) 2 pistettä– minimi 0 pistettä ja maksimi 12 pistettä

MARSSIKOULUTUS

Osallistuminen marsseille tuottaa seuraavat pis-teet:

Jalka / hiihtomarssi 1 2 pistettäJalka / hiihtomarssi 2 4 pistettäJalka- / hiihto- / polkupyörämarssi 3 4 pistettä– minimi 0 pistettä ja maksimi 10 pistettä

3. Liikuntakoulutus

Osallistuminen liikuntakoulutukseen.

Suunnistusharjoitus 1Suunnistusharjoitus 2Liikuntaharjoitus 1Liikuntaharjoitus 2Liikuntaharjoitus 3Liikuntaharjoitus 4Liikuntaharjoitus 5Liikuntaharjoitus 6Liikuntaharjoitus 7Liikuntaharjoitus 8Harjoituksia: 10 kertaa 7 pistettä (vähintään 2 suunnistusharjoitusta)8 – 9 kertaa 56 – 7 kertaa 44 – 5 kertaa 31 – 3 kertaa 1Ei harjoituksia 0

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t

Sotilaan perustutkinnon tehtävät ovat etukäteen tiedossasi omatoimistakin harjoittelua varten. Parasta valmentau-tumista tutkintoon on kuitenkin sään-nöllinen ja aktiivinen osallistuminenpäivittäisiin peruskoulutuskauden kolutustapahtumiin

HENKILÖKOHTAINEN KUNTOINDEKSI

Pisteytetään henkilökohtaisen kuntoindeksin HKI suoritustason mukaisesti:

HKI onyli 4,50 7 pistettä3,50-4,49 5 pistettä2,50-3,49 4 pistettä1,50-2,49 3 pistettä1,00-1,49 2 pistettäalle 1,00 1 pistettä

4. Sotilaan perustutkinnon pisteytys ja palkitseminen

SOTILAAN PERUSTUTKINNON MAKSIMIPISTEET OVAT 75 PISTETTÄ

Ei hyväksytty – 24Suoritettu 25 – 34Suoritettu hyvin 35 – 49Suoritettu kiitettävästi 50 –

Käytännön kokeen (kokeiden) yksityiskohtai-set järjestelyt suunnitellaan joukko-osastoissa koulutuksen päämäärien edellyttämällä taval-la ja sovittaen yksityiskohdat paikallisiin olo-suhteisiin. Asekäsittely- ja taistelutaitojen koe voidaan tarvittaessa yhdistää.

20

ESIMERKKI SOTILAAN PERUSTUTKINTOON SISÄLTYVÄSTÄTAISTELUKOULUTUSRADASTA

(yhdistetty asekäsittely- ja taistelutaitojen koe)

1. Taisteluvarustuksen ja sen naamioinnin tar-kastus

2. Suullisen viestin ymmärtäminen3. Valmistautuminen toimintaan taistelukaasujen

vaikutuspiirissä4. Rk:n laatiminen ja varmistaminen5. Tehtävän ymmärtäminen ja tunnussanan ja

taistelutunnuksen osaaminen6. Oikea aseen kantotapa7. Eteneminen vihollisuhan alaisena8. Oikean kulkureitin, etenemistavan ja maaston

valinta9. Eteneminen suora-ammunta tulessa10. Tulen ja liikkeen hyväksikäyttö

1

2

3

4

5

6

7

8

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t

11. Eteneminen ja tointa epäsuoran tulen vaiku-tuspiirissä

12. Tuliaseman valinta13. Tulittamien eri etäisyyksille14. Perustaistelu- ja taistelutähtäimen käyttö15. Käsikranatin käyttö16. Telamiinan asentamien 17. Kevyen kertasingon käsittely18. Toiminta taistelukaasun vaikutuspiirissä19. Suullisen viestin perille toimittaminen20. Ensiavun antaminen21. Viestivälineen käyttökuntoon laitto22. Kevyen konekiväärin käsittely23. Vartiomiehen toiminta

21

Varusmiehen koulutusvalintalomake

Peruskoulutuskauden päätteeksi jokaisesta varusmiehestä tehdään arviointi, joka kirjataan koulu-tusvalintalomakkeelle. Arvioinnin tekevät joukkueen kouluttajat, jotka esittelevät arvioinnit perus-teluineen perusyksikön päällikölle. Arvioinnin perusteina ovat peruskokeet, koulutuksessa osoitetut kyvyt ja sotilaan tutkinnon tulokset sekä kuntoindeksi. Sopivuutta johtajakoulutukseen arvioidaan vertaisarvioinnin, varusmiesesimiesten ja henkilökunnan arvioinnin tulosten perusteella. Johtajakou-lutukseen valinnassa otetaan huomioon myös henkilön oma halukkuus. Arvioinnin perusteella teh-dään kaikki koulutusvalinnat. Arviointia täydennetään ja se tehdään toisen kerran aliupseerikurssin I-vaiheen jälkeen valittaessa oppilaita reserviupseerikurssille.

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t

Puolustusvoimat ��

��

Leima

Perusyksikkö Saapumiserä Suku- ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan)

Koulutettavan kuittausmerkinnät (pvm ja nimi)� Henkilötunnus

�� (1-3 = 0, 4 = 1, 5-6 = 2, 7-8 = 3, 9 = 4)

au

�� (0-1 = 0, 2 = 1, 3 = 2, 4-5 = 3, 6 = 4)

au

�� VARTTI: (13 tai alle = 0, 13 - 14.99 = 1, 15 - 16.99 = 2, 17-20.99 = 3, 21 tai yli = 4) SAP: ( HKI � 0,99 = 0, HKI 1,00 - 1,49 = 1, HKI 1,50 - 2,49 = 2, HKI 2,50 - 3,49 = 3, HKI � 3,50 = 4) �� (marssit, ammunnat, taistelijan tutkinto) ei hyväksyttyä suoritusta = 0, välttävä/tyydyttävä = 1, hyvä = 2, kiitettävä/erinomainen = 3)

au

�� (sopimaton = 0, heikosti sopiva = 1, sopiva = 2, hyvin sopiva = 3, erittäin sopiva = 4)

au

!�� (sopimaton = 0, sopiva = 1, hyvin sopiva = 2) "�� (1-2.99 = 0, 3-4.99 = 1, 5-6.99 = 2, 7-9 = 3) #��$�� (jonon pisteytys 10% = 0, 20% = 1, 40% = 2, 20% = 3, 10% = 4) %��&��'�� Koulutettava haluaa oppia ja suoriutua palveluksesta (ei lainkaan= 0, heikosti = 1, tyydyttävästi = 2, hyvin = 3, erinomaisesti = 4)

au

��(�� (ei halukas = 0, ei vastusta = 1, halukas varusmiesjohtajakoulutukseen = 2, erittäin halukas varusmiesjohtajakoulutukseen = 3, erittäin halukas varusmiesjohtajakoulutukseen sekä halukas sotilasuralle = 4)

Vaadittavat erityisominaisuudet, tiedot tai taidot�(esim. stereonäkökyky, ajokortti tms)

�� = au-kurssin minimivaatimus �� )*+��,��-�� Kurssi/koulutushaara kyllä sijaluku Linja/koulutushaara/tehtävä - AU-kurssi - Miehistökoulutushaara X+ Johtajavalinnan päätyessä tasapisteisiin valintajärjestyksen määrittää kriteerien 5, 6, 7 ja 8 yhteenlaskettu pistemäärä. .�� Paikka ja aika �

�Tehtävä, arvo ja nimi

22

2.6 Erikoiskoulutuskausi

Erikoiskoulutuskauden yleinen päämäärä on, että sodan ajan miehistötehtäviin sijoitettavat180, 270 ja 362 päivää palvelevat varusmiehet osaavat oman puolustushaaransa,aselajinsa se-kä koulutushaaransa mukaiset sotilaan perus-tiedot ja taidot.

Taistelijoiden erikoiskoulutuskauden pituus on 9 viikkoa. Koulutuksessa keskitytään oman koulutushaaran tärkeimpien sodan ajan taito-jen oppimiseen. Koulutuksen painopiste on so-dan ajan tehtävien edellyttämissä kursseissa se-kä puolustushaarojen ja aselajien taistelijoiden erikoiskoulutuksessa.

Taistelijat koulutetaan siten, että he osaavat si-joituksensa mukaiset tehtävät sodan ajanjou-kossaan.

Taistelijat ampuvat erikoiskoulutuskaudella ryhmänsä tai ryhmäaseensa edellyttämät tais-teluammunnat. Sen lisäksi he ampuvat oman aselajinsa ja koulutushaaransa määrittämät tais-teluammunnat.

Erikoiskoulutuskauden aikana suoritetaan kou-lutushaaran mukainen taistelijan koulutushaa-ratutkinto.

Erikoismiehet koulutetaan 8 viikon peruskou-lutuksen jälkeen eri alojen erikoiskursseilla. Eri-koiskurssit voivat alkaa jo peruskoulutuskaudel-la, mikäli paikalliset olosuhteet ja koulutuksen järjestelyt sitä ehdottomasti edellyttävät. Kurs-sien päättymisen takarajana on yleensä edelli-sen saapumiserän 270 vuorokautta palvelevien varusmiesten siirtyminen reserviin.

Erikoismiehet oppivat näillä kursseilla käytännön tiedot ja taidot, joita käyttäen he osaavat toimia sodan ajan miehistötehtävissään sekä varuskun-tien rauhan aikaisissa, erikoiskoulutusta edellyt-tävissä huolto-, logistiikka ja valvontatehtävissä. Kursseihin liittyy tutkinto ja koulutukseen sisäl-tyy harjoittelu vaativassa tehtävässä.

Erikoismiesten on erityisalastaan riippumatta osattava taistelijan taitoja siten, että he kykene-vät taistelemaan jalkaväen tapaan puolustetta-essa koulutushaaransa mukaisen joukon ryhmi-tys- tai vastuualuetta sekä vastaiskuja tehtäessä. Erikois- ja joukkokoulutuskaudella järjestetään noin 3 viikon mittainen kertauskausi peruskou-lutuskauden asioista, mikäli erikoiskurssi on al-kanut jo peruskoulutuskaudella.

Miehistön 270 päivää palvelevien erikois- ja joukkokoulutuskauden koulutus suunnitellaan

ottaen huomioon varuskunnalliset velvoitteet, SA -tehtävän vaatimukset sekä taistelu- ja ampuma-harjoitukset.

Erikoismiesten varusmiesjohtajat vaihtuvat erikois-koulutuskauden puolivälissä. Erikoismiehet sijoi-tetaan sodan ajan joukkoon ensisijaisesti oman saapumiseränsä mukana, vaikka heitä ei siirretä-kään reserviin yhtä aikaa sen taistelijoiden kanssa.

Muiden kotiuduttua erikoismiehet syventävät osaamistaan, suorittavat pätevyyskirjojaan ja tu-kevat seuraavan saapumiserän koulutusta.

Sellainen miehistöön kuuluva varusmies, joka on erikoiskoulutuskaudella osoittanut erityistä ky-vykkyyttä ja sopivuutta, voi poikkeustapauksessa suorittaa aliupseerikurssin tai reserviupseerikurs-sin seuraavan saapumiserän mukana.

Osa erikoismiehistä palvelee 362 päivää. Tällaisia ovat esimerkiksi pääosa kuljettajista, joiden pä-tevyyskirjan saaminen edellyttää pitkää harjoitte-lua. Pitkän palvelusajan erikoismiehet osallistuvat oman ja seuraavan saapumiserän harjoituksiin se-kä ampumaleireille.

2.7 Johtajakoulutus

Tarkoitus, päämäärä ja tavoite

Johtajakoulutus aloittaa koko asevelvollisuusajan kattavan kehittymisen ja kasvamisen ihmisten joh-tajaksi. Varusmiespalveluksen aikana varusmies-johtajille luodaan perusta ja myönteinen asenne jatkaa johtajana kehittymistä myös reservissä. Joh-taja- ja kouluttajakoulutusohjelman päämääränä on, että johtajat pystyvät aloittamaan omatoimi-sesti kertausharjoituksissa sekä poikkeusoloissa oman joukkonsa kouluttamisen ja johtamisen.

Johtajakoulutuksen tavoitteena on, että joh-taja hallitsee joukkonsa johtamisen sekä itsensä kehittämisen periaatteet syväjohtamisen mallin mukaisesti.

Kouluttajakoulutuksen tavoitteena on, että joh-taja osaa kehittää joukkonsa toiminta- ja suori-tuskyvyn joukon tehtävän edellyttämälle tasolle.

Johtajakoulutus puolustusvoimissa ennustaa ta-loudellista menestymistä työelämässä. Vuosina 1955, 1960 ja 1965 syntyneistä yli sadastatuhan-nesta miehestä tehdyn tutkimuksen mukaan 70 % reserviupseereista ja 34% reservialiupseereista si-

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t23

joittui aikuiselämässään ylimpään tuloneljännek-seen. Miehistökoulutuksen saaneista ylimpään tuloneljännekseen ylsi 15 %.

Johtajakoulutuksen kokonaisuus on kuvattu kir-jassa Puolustusvoimien johtajakoulutus (2000). Koulutustaidon perusteet ja toimintakäytännöt on kuvattu Kouluttajan oppaassa (2007). Näitä lähteitä käytetään kaikkien sotilasjohtajien pe-rus- ja jatkokoulutuksessa sekä täydennettäes-sä opintoja.

Johtajakoulutusohjelma

Varusmiesten johtajakoulutus toteutetaan 30 opintopisteen laajuisena kokonaisuutena, josta käytetään nimitystä johtaja- ja kouluttajakoulu-tusohjelma. Ohjelma liittää varusmiesten johta-ja- ja kouluttajakoulutuksen osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää.

Johtajakoulutusohjelma rakentuu neljästä perus-elementistä. Ensimmäinen elementti on ohjelman uskottavuuden ja luotettavuuden takaava tieteel-linen tutkimus. Toinen elementti on ohjelman si-sältötieto eli syväjohtamisen malli ja sitä tuke-vat viitekehykset. Kolmas elementti on ohjelman menetelmätieto eli ne koulutuskäytännöt, joilla kriittistä konstruktivistista oppimiskäsitystä sovel-letaan johtajakoulutukseen. Neljäs elementti on oppiminen ja harjaantuminen johtajatehtävässä. Sen ydin on palautetiedon systemaattinen käyttö.

Ohjelman 30 opintopisteen runko on nähtävis-sä johtajan palvelustodistuksessa. Opetussuun-nitelman toteutumista seurataan yksilöllisesti koulutuksen aikana. Seuranta toteutetaan se-kä tietojärjestelmässä että koulutettavan oman opintokirjan ja johtajakansion avulla.

Johtajakansio

Johtajakansio on koulutettavan varusmiesjohta-jan henkilökohtainen taltio, jonne kootaan joh-tajakoulutukseen liittyvä aineisto ja palautteet. Sitä käytetään varmentamaan opintojen suoritus. Tätä tarkoitusta varten johtajakansiossa on joh-tajan opintokirja. Johtajakansion perusmateriaali jaetaan koulutettaville aliupseerikurssin ensim-mäisellä viikolla ja se tarkastetaan säännöllises-ti, vähintään kerran kuukaudessa. Koulutettavanomaan johtajakansioonsa tuottama ja sinne ke-rätty tieto tukee palvelustodistuksen antamista. Varusmiespalveluksen jälkeen saatu johtajakou-lutus todennetaan johtajan palvelustodistuksesta ja voidaan yksilöidä johtajakansion avulla.

Palaute

Johtajakoulutuksen tavoitteena oleva itseohjau-tuvuus ja vastuun ottaminen omasta kehittymi-sestä edellyttävät koulutettavalta aloitteellisuut-ta ja systemaattisuutta opintojen seurannassa ja palautetiedon kokoamisessa. Sodan ajan ja var-sinkin taistelun asettamat ankarat olot vaativat johtajilta itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta.

Palautejärjestelmän tavoitteena on tukea näiden ominaisuuksien kehittymistä. Palautteen tehokas käyttö kaikessa koulutuksessa vahvistaa tavoitel-lun oppimistuloksen. Puolustusvoimilla on johta-jien kouluttajana mahdollista toteuttaa harjoit-telu oikeassa ja vastuullisessa johtajatehtävässä. Omasta toimintaympäristöstä tuleva uskottava, oikeaan osuva ja kannustava palaute on välttä-mätön edellytys johtajana kehittymiselle.

Yksittäisten harjoituksen ja koulutustapahtumien päätteeksi annetaan välitön palaute. Se toteute-taan niin, että koulutettava pystyy itse analysoi-maan ja erittelemään suorituksensa. Välitön pa-laute on dokumentoitava riittävässä laajuudessa johtajakansioon käyttäen vakioituja lomakkeita, jotka koulutettava itse esitäyttää.

Johtajat saavat palautetta omasta johtajakäyttäy-tymisestä ja johtamisen vaikutuksesta syväjohta-misen kysymyssarjan avulla. Arviointiin osallis-tuvat varusmiesesimiesten alaiset, perusyksikön muut varusmiesesimiehet sekä yksikön kantahen-kilökunta. Syväjohtamisen kysymyssarja tuottaa koulutettavalle johtaja-/vuorovaikutusprofiilin. Johtajakauden päätteeksi tuotettu johtaja- tai vuorovaikutusprofiili siirretään tietojärjestelmässäjohtajan palvelustodistukseen.

Aliupseeri- ja reserviupseerikurssien aikana joh-tajana kehittymistä tuetaan vertaisarviointien, itsearviointien ja kouluttaja-arviointien rinnalla. Johtajakaudella käydään kausipalautekeskusteluvähintään kaksi kertaa varusmiesesimiehen ja häntä ohjaavan kouluttajan kesken. Keskuste-lulla pyritään löytämään johtamiskäyttäytymisen vahvuudet ja heikkoudet, vertaamaan tuloksia aikaisempiin havaintoihin ja määrittelemään ke-hittymistarpeita pitkällä aikavälillä. Keskustelun jälkeen varusmiesjohtaja tekee itselleen johta-jakansioon taltioitavan kehittymissuunnitelman.

Tiimityöskentely johtajakoulutuksessa

Varusmiesesimiehistä koostuvat tiimit muodos-tetaan koulutuskokoonpanon, joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston mukaisesti. Tiimit

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t24

arvioivat saavutettuja koulutustuloksia ja johta-miseen liittyviä havaintoja 1–2 kertaa kuukau-dessa. Tiimityöskentely tapahtuu alkuvaiheessa yksikön päällikön tai muun kokeneen koulutta-jan johdolla. Työskentelyssä noudatetaan nor-maalia kokoustekniikkaa.

Tiimityöskentelyn tuloksia ja varusmiesesimies-ten tekemiä esityksiä käsitellään päällikön pitä-mien viikkopuhuttelujen yhteydessä. Mahdol-lisuus vaikuttaa omalta osaltaan perusyksikön rutiineihin lisää varusmiesjohtajien sitoutumis-ta tehtäviinsä. Tiimityöskentely lisää myös joh-tajien keskinäistä kiinteyttä perusyksikössä ja opettaa sekä koulutettavia että kouluttajia ar-vioimaan toiminnan tuloksellisuutta ja tavoit-teellisuutta. Johtajana kehittymisen kannalta on tärkeää, että varusmiesesimiehet oppivat jaka-maan omat johtamiskokemuksensa vertaisten-sa kanssa.

Milloin sotilasjohtaja on onnistunut?

Saavutetut tulokset ovat johtajan onnistumi-sen tärkein arviointiväline. Tulokset on osattavamäärittää oikein ja riittävän kokonaisvaltaisesti. Koulutustuloksia johtajakoulutuksen näkökul-masta arvioidaan erityisesti seuraavien vaikut-tavuuskriteerien avulla:– johtajakäyttäytyminen synnyttää luottamuksen johtajan ja joukon välille sekä lujittaa sitä– johtamiskäyttäytyminen edesauttaa ryhmä kiinteyden syntymistä– johtamiskäyttäytyminen lujittaa joukon uskoa mahdollisuuksiinsa ja omien asejärjestelmien te-hokkuuteen taistelussa sekä– sisäistyvät arvot ja asenteet tukevat käsitystä isänmaan puolustamisen oikeutuksesta.

Näin arvioiden saavutettavat konkreettiset tu-lokset sisältyvät organisaation kehittyvään suo-rituskykyyn ja elinkelpoisuuteen. Vain kiinteä ja johtajiinsa luottava joukko kykenee kriisiajan äärimmäisiin ponnistuksiin.

Mitä hyötyä johtajakoulutuksesta on?

Työnantajat ja oppilaitokset kiinnittävät puo-lustusvoimissa saatuun johtajakoulutukseen li-sääntyvää huomiota. Voit varautua siihen, että tarvitset johtajatodistustasi ja johtajakansiotasi monissa yhteyksissä siviilielämässä. Useat oppi-laitokset lukevat hyväksi opintopisteitä saamas-tasi johtajakoulutuksesta. Hyväksiluettavuuden päättää kuitenkin oppilaitos tapauskohtaisesti.

Opintojen hyväksilukemisesta parhaiten tietoa saa suoraan oppilaitoksista. Työnantajat tarvit-sevat saamaasi todistusta, erityisesti siinä olevaa johtajaprofiilia. Johtajaprofiili kertoo osaltaan, kuinka olet johtajana menestynyt, mutta ennen kaikkea se kertoo vahvuus- ja kehittämisalueesi johtajana ja osoittaa sinun tuntevan tilanteesi ja kehittävän systemaattisesti itseäsi.

Suurin hyötyjä olet kuitenkin sinä itse. Kasvami-nen ihmisenä, kehittyminen johtajana ja oppimi-nen oppimaan on itsellesi suuri voimavara koko loppuelämäsi. Tärkeintä on itsesi ja työnantaja-sikin kannalta, että tiedät, missä olet ja mihin johtajana pyrit.

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t

Aliupseerikoulutus

Aliupseereiksi koulutetaan noin 20 prosenttia varusmiehistä. Koulutettavat valitaan peruskou-lutuskauden aikana pidettyjen johtajatestien ja osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteel-la. Koulutuspaikkojen määrä riippuu puolustus-haarasta ja aselajista. Kyvykkäille ja halukkaille pyritään kuitenkin koulutusmahdollisuus järjes-tämään.

Aliupseerikoulutuksen tavoitteena on, et-tä koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen ryhmän suuruisen osaston johtami-sen taistelussa tai erikoistehtävänsä sekä osaa-vat kouluttaa johtamaansa joukkoa.

Aliupseereiksi koulutettavat valitaan perus-koulutuskaudella pidettyjen johtajatestien se-kä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden pe-

25

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t

rusteella. Eräillä erikoisaloilla valinta tapahtuu vapaaehtoisille ennen palvelukseen astumista järjestettävissä valintakokeissa.

Aliupseerikoulutus käsittää aliupseerikurssin ja aliupseerin johtajakauden erikoistutkintoineen. Aliupseerikurssin pituus on 16 viikkoa. Kurssi käsittää kaksi jaksoa, joiden pituudet ovat pää-sääntöisesti 7 ja 9 viikkoa. Aliupseerikurssin en-simmäisen jakson tavoitteena on, että oppilaat tuntevat sotilasjohtamisen ja kouluttamisen pe-rusteet, osaavat yleiset ryhmänjohtajan perus-tiedot ja taidot sekä osaavat käsitellä oman joukkonsa ryhmän kalustoa ja toimia ryhmän taistelijan tehtävissä.

Aliupseerikurssin toisen jakson tavoitteena on, että koulutettavat osaavat koulutushaaransa mu-kaisen toiminnan tehtävässään, ryhmän suurui-sen osaston johtamisen taistelussa tai erikois-tehtävässä sekä osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa.

Erikoistehtäviin koulutettavat aliupseerit suorit-tavat oman aselajinsa aliupseerikurssin I jakson ja käyvät II jakson erikoisaliupseerikurssilla.

Aliupseerien johtajakauden pituus on 28 viikkoa. Tällä kaudella aliupseerit harjaantuvat ryhmänsä tai sen suuruisen osaston johtajiksi, kouluttajik-si tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko- ja täydennyskoulutusta. Tähän opintovaiheeseen sisältyy johtamis- ja koulutustaidon jatkokurssit sekä 18 opintopisteen mittainen ohjattu johta-mis- ja kouluttamistaidon harjoittelu.

Ohjattu johtamis- ja kouluttamistaidon harjoitte-lu tapahtuu siten, että aliupseerit toimivat seu-raavan saapumiserän miehistön vastuullisina ryhmänjohtajina ja kouluttajina sekä oman saa-pumiseränsä erikoisalan aliupseerin tehtävissä. Harjoittelua ohjataan ja valvotaan. Ryhmänjoh-tajat saavat palautetta johtajakäyttäytymisestään kouluttajilta ja alaisiltaan. Aliupseerien koulutus jatkuu reservin kertausharjoituksissa. Korkeakou-lukelpoiset aliupseerit voivat johtajakoulutuksen-sa jälkeen pyrkiä myös Maanpuolustuskorkea-kouluun.

Aliupseerikurssin käynyt varusmies, joka tode-taan sopivaksi koulutettavaksi reservin upseeriksi, voidaan siirtää reserviupseerikurssille seuraavan saapumiserän mukana. Maanpuolustuskorkea-kouluun hyväksytyt koulutetaan reserviupsee-reiksi ennen sotatieteiden opintojen aloittamista.

Reserviupseerikoulutus

Reserviupseereiksi koulutetaan noin 10 prosenttia varusmiehistä. Koulutettavat valitaan aliupseeri-kurssin I-jakson aikana pidettyjen johtajatestien sekä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perus-teella. Reserviupseerikoulutuksen tavoitteena on, että koulutettavat hallitsevat koulutushaa-ransa mukaisen joukkueen/vast. suuruisen osas-ton toiminnan ja johtamisen taistelussa tai eri-koistehtävänsä, osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa sekä tuntevat reservinupseereilta vaadit-tavat yleiset perustiedot. Reserviupseerikoulutus käsittää reserviupseerikurssin ja johtajakauden erikoiskursseineen.

Reserviupseerikurssin tavoitteena on, että kou-lutettavat osaavat koulutushaaransa mukaisen joukkueen/vast. suuruisen osaston toiminnan ja johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä, osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoaan sekä tuntevat reservinupseereilta vaadittavat yleiset perustiedot.

Reserviupseerikurssin pituus on 14 viikkoa. Kurs-silla upseerioppilaat oppivat perusteet sodan ajan joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston johta-jatehtävään.Reserviupseerien johtajakauden pi-tuus 23 viikkoa. Tällä kaudella upseerikokelaat harjaantuvat joukkueensa tai sen suuruisen osas-ton johtajiksi, kouluttajiksi tai erikoisalansa teh-täviin sekä saavat jatko- ja täydennyskoulutus-ta. Tähän opintovaiheeseen sisältyy johtamis- ja koulutustaidon jatkokurssit sekä 18 opintopis-

26

teen mittainen ohjattu johtamis- ja koulutta-mistaidon harjoittelu.

Ohjattu johtamis- ja kouluttamisharjoittelu ta-pahtuu siten, että upseerikokelaat toimivat seu-raavan saapumiserän miehistöstä muodostet-tujen joukkueen suuruisten osastojen johtajina ja kouluttajina tai erikoisalan upseerikokelaan tehtävissä. Harjoittelua ohjataan ja valvotaan. Upseerikokelaat saavat palautetta johtajakäyt-täytymisestään kouluttajilta ja alaisiltaan.

Sodan ajan reserviupseerien koulutus jatkuu kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoi-tuksissa. Harjoitukset ja siviilitehtävien tuoma johtamistaidollinen koulutus, kokemus ja har-jaantuminen muovaavat suomalaisen reserviup-seerin.

2.8 Joukkokoulutuskausi

Joukkokoulutuskauden tavoitteena on, että koulutettavat hallitsevat sijoituksensa mukai-set tehtävät ja kykenevät täyttämään määrite-tyt suoritusvaatimukset.

Joukkokoulutuskauden pituus on noin 9 viik-koa. Se ajoittuu kunkin saapumiserän 180 ja 362 päivää palvelevien varusmiesten palvelus-ajan lopulle. Tämä kausi on varusmiespalveluk-sen toiminnallinen ja taidollinen huipentuma, johon kuuluvat tärkeimmät sota- ja ampuma-harjoitukset.

Varusmiehet kootaan ja sijoitetaan viimeistään joukkokoulutuskauden alussa tuotettavaan so-dan ajan joukkoon. Joukot koulutetaan sodan ajan kokoonpanossa, johon sisältyy joukkoon kuuluva varalisä. Joukon kiinteyden lisäämiseksi se majoitetaan sodan ajan kokoonpanossa sa-moihin tiloihin.

Tärkeimmät sota- ja ampumaharjoitukset järjes-tetään yleensä joukkokoulutuskaudella puolus-tushaaran käskemällä tavalla. Joukkokoulutus-kaudella järjestetään aselajien yhteistoimintaa sisältäviä harjoituksia.

Joukkokoulutuskauden lopulla koulutettavien tulee hallita hyvin sijoitustensa mukaiset teh-tävät. Koulutettavien on kyettävä toimimaan sodan ajan joukkona taistelussa. Tämä kyky mi-tataan puolustushaaroittain.

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t

Palvelustodistus ja henkilöarviointi

Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päät-teeksi palvelustodistuksen ja siinä olevan henki-löarvioinnin. Palvelustodistus sisältää tiedot va-rusmieskoulutuksen sisällöstä, työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuksista. Asiakirjoja voidaan käyttää dokumenttina hakeuduttaes-sa oppilaitoksiin ja työpaikkoihin sekä arvioita-essa koulutuksen lukemista hyväksi opinnoissa. Koulutus joissain koulutushaaroissa tuottaa li-säksi erityisiä pätevyyskirjoja kuten ajokortteja tai tutkintotodistuksia, joita voi suoraan hyö-dyntää siviilissä.

Varusmiespalveluksen suorittaminen luetaan työkokemukseksi ja varusmiespalveluksen aikai-sista opintosuorituksista voi saada lisäpisteitä oppilaitoksiin pyrittäessä tai luettua opinnot tai osan niistä hyväksi jatko-opinnoissa.

Miehistö- tai johtajakoulutuksen saaneiden pal-velustodistus ja henkilöarviointi annetaan erilai-silla lomakkeilla. Ne ovat asiakirjoja, jotka kan-nattaa säilyttää myöhempää tarvetta niin kuin muitakin koulu- ja työtodistuksia. Voit vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi ja edistää omaa ammat-tiuraasi varusmiespalvelukseen liittyvillä valin-noillasi ja palveluksen suorittamisella.

Pohdittavaa

Mieti, mitkä ovat tavoitteesi varusmiespalveluk-sessa yleensä ja peruskoulutuskaudella.

Haluatko taistelijan koulutukseen, miehistön eri-koiskoulutukseen vai aliupseerin tai reserviup-seerin koulutukseen? Mitä annettavaa ja eri-tyistaitoja sinulla on puolustusvoimille ja mitä puolustusvoimat voi antaa sinulle? Mitä asetta-masi tavoitteen saavuttaminen edellyttää sinulta peruskoulutuskauden aikana?

27

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t28

Puolustusvoimat Miehistön palvelustodistus ja henkilöarviointi �� Försvarsmakten Tjänstgöringsintyg och personbedömning för manskap

��

��

2. Tehtävä, johon koulutettu / Uppgift, utbildning och avlagda kurser

Suoritetut kurssit / Avlagda kurser

Kurssin nimi/Namn på kursenYleisarvosana/Vitsord ov/sv

�

!

"

#

Muu koulutus / Övrig utbildning

Koulutetut aiheet/Utbildningsämnen

ov/sv

1. Taustatiedot / Bakgrundsinformation$��%&$��'��(��'� ��'��)��'�

��'��$%��'� *�� +��,��

-

.

� �$�� /�� 0�� /�,��+��%�� 0��/�� ,��+�� '� ��1

� �

� �

� !

� "

� #

� -

� .

�

2�� //�� 2��3� � �� //%��+��'� ��

.##43""535.��66��666�! �4��

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t29

)��7��'�� +��#�8�$��'��9'��0�"�8�6��7��'��0�!�8�*��0��8��:��0��8�;��(��

3. Henkilöarviointi / Personbedömning

Itsenäisyys / Självständighet !8��'�� /��'�� !8�)��/<��'<��,�� //�%��

Käytös / Uppförande !8�� '� /�� '��' ��'�!8�� //%��+��'�� '�� +��

Aloitekyky / Initiativförmåga !8�$ �� ' �� !8�(��' �� %��<��'<� �� '� �� //

Yhteistyökyky / Samarnetsförmåga !8�� '�� !8�:<��'<�� '��+��'��

Ongelmanratkaisukyky / Förmåga att lösa problem !8�� '�� !8�(�� /��+��'� ��

Vastuuntunto ja luotettavuus / Ansvarskänsla och pålitlighet !8�=��'��'�� !8�>��%��,�� '�� '��

Kestävyys / Uthållighet !8�� '� ��%�� / �� /�� !8�7��<�� +�� ,��//�%��%� ��,��/ ��

Tiedot ja taidot / Kunskaper och färdigheter !8�=�� !8�*��<��+�� '<� ��

5. Fyysinen toimintakyky/ Fysisk prestationsförmåga(�� *6?��6�� 1��0��0��0��0��0��'��(� ��6�� &1�� 0�%�� 0��%�� 0��0�+��'��0��'��

@�� @6?��0��0��0��0��0��'�� &�� 0�%�� 0��%�� 0��0�+��'��0��'��

7. Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift��=��,��'

6. Lisätietoja / Tilläggsuppgifter

�� 0��'��?��%��0��,��'�@�'��'/��

4. Yleisarviointi, (muodostuu henkilöarvioinnin keskiarvosta) Allmän bedömning enligt medeltalet i personbedömningen

��3'�� '��0��0��0��0��0��0��'��'�� /� ��'��0� ��0�%�� 0��%�� 0��0�+��'��0��'��

Puolustusvoimat Miehistön palvelustodistus ja henkilöarviointi �� Försvarsmakten

� � �Tjänstgöringsintyg och personbedömning för manskap

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t30

$��'��(��'��

*�� +��,��

��

��/��0� �� 1�2��3�4�0��5��3��6��3��

$��'�� -�� '��1��7��6��5��3��4 ��83��0�� 3��4��5��3��

� ��2��' ��' ��/�� /3��,��+�� %��'<��

� ��2��' ��/�� /�

� !��6�� /�� +�� %��'<��

� "��2��' 3�� /��,��+�� %��'<��

� #��6�� (�� +�� %��'<��

� -��6�� )��7��(�� +�� %��'<��)��7�

� .��6�� !��(�� +�� %��'<��!��

� 5��6�� +�� %��'<��

�/� /��

� A��'�� '��+��

� �4�2��' �� (�� /�

� ��2��' ��' ��'��9��,��+��

��!4��

�0#��"4��

�0#��!-��

��#-��

��-��

��-��

��-��

A��"4��

�0#��"4��

�0#��"4��

A��"4��

� ��

��'��)��'��

��'��$%��'��

$��%&�

�� )��

6�� 6�� '��

��

��0��9//�%� �'�+��%<��+��1�

9�� 1�:��3��5��3��

2��3�� '��9+�� /��'�%��,��+��

�� 6�� '��:�'��/<��

6�� '��:�'��/<��

9�� )��-�+�1�.��5��3�)��3+ �/� /�

�� 2�� //�� 2��3� � �� //%��+��'� ��

'�&�

��!��

.##43""535.#.��66��666�! �4��

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t31

��$��'��1�;� ��3��3�� 2��3��/�� ' 3�� ' �� 2��' 3�� ' �� '� ��//�/�� /�� 6�� /�� /�� //�� 7��'�� /��+� �� /<�� <��+��,��&�� '��//�<�� 9��+��,��&�� 5��3�64��4�8�� 8��2�38�3�� 4 ��3��5��3��3 ��5��6�� 3��0��6��3 ��3��

$��4��' �� '� �� /� ��7��4��9��%�<�� '�� /��/��

)�� "�3�4��7��'�� "�3�4 )��

+��'��

��;��+��+��'��

B� �� $�� '��

" ��)''��B�� ,��

" ��@��'� ��@��'�� '��9//+��%��

" !��?�� ?� /��/��'��$�� '��?� /�� '��

" "��=//'��>�� '��@��?�� '��

" #��)�� ?�' �� '��)��7�'��

$�� )< � �� '��+�1�7��*�)<�� '��+

" -�6��'��0�� 6�� /0��+��&��

" .�� '��0�/� � �� /0�/� ��&��

" 5�� $%%��

" A�� %��

" �4�B��' ��;��%��

/��1�� 6�4��3��!8�=�� *��<��+�� '<� ��

)��7��'�� +��#�8�$��'��9'��0�"�8�6��7��'��0�!�8�*��0��8��:��0��8�;��(��

��*��'�� +��'��+��

=��--��1��3��!8��'�� /��'�� )��/<��'<��,�� //�%��

.�� - -�1�=��4 ��83��!8�$ �� ' �� (��' �� %��<��'<� �� '� �� //

>��- - -�1��5��4 ��83��!8�� '�� :<��'<�� '��+��'��

&�3�� - -�1�? ��83�� 5��!8�� '�� (�� /��+��'� ��

��1�.�� 6��8��3��!8�=��'��'�� >��%��,�� '�� '��

��--��1�2�8��3��!8�� '� ��%�� / �� /�� 7��<�� +�� ,��//�%��%� ��,��/ ��

��-� ��1�2��4 ��!8�� '� /�� '��' ��'�� //%��+��'�� '�� +��

��!�

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t32

@�'��'/��

�� 0��'��?��%��0��,��'�

!��?--�� - -�1�?-�� 4 ��83

(�� *6?��6�� 1��0��0��0��0��0��'��(� �� &1�� 0�%�� 0��%�� 0��0�+��'��0��'��

@�� @6?��0��0��0��0��0��'�� &�� &1�� 0�%�� 0��%�� 0��0�+��'��0��'��

��3'�� '��0��0��0��0��0��0��'��'�� /� ��'��0� ��0�%�� 0��%�� 0��0�+��'��0��'��

"��7��1�/��33��3�4��

#��-�� 1�@��6�� 4�

��,��'

��>��)(� �� 0��'�� +�1�.��5� ��3�)��5� ��30��3�� 6�5� ��3+�

" ��) �� )��'��+��'��

" ��6��'�� '� ��9��,��+�� ,��% /��

" �!��'��/�� (��<�� /��

" �"�� //'��?��'<�� /��

" �#�2��'�� //�� +��

" �-�2�� )��,�� ''��<��'��//��

" �.�2�� ''� � �� 9// ��/�� %��'<�� //��%�� //��

)��7��'�� +��#�8�$��'��9'��0�"�8�6��7��'��0�!�8�*��0��8��:��0��8�;��(�� 1�;� ��3�3��5��

�� )��+�1�;� ��3��8�5��5��3��)2�5��5� ��+

��

��1�� 64��6�� 3��

!��!�

2 V

arus

mie

skou

lutu

ksen

yle

isjä

rjes

tely

t33

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s34

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

3 YleinensotilaskoulutusTässä luvussa esitetään sotilaan käyttäytymisen perusteet. Käyttäy-tymiseen kuuluvat muun muassa yleiset hyvät tavat, puhuttelu, ter-vehtiminen, kunnianosoitus ja ilmoittautuminen. Luvussa esitetään myös varusmiehen oikeudet ja velvollisuudet. Nämä asiat on täsmäl-lisesti käsketty Yleisessä palvelusohjesäännössä. Luvussa käsitellään lisäksi sotilasoikeuden hoidon perusteet.

Yleisen sotilaskoulutuksen tavoitteena on, että sotilas

1. osaa käyttäytymisen sotilaana,2. tuntee sotilaan oikeudet ja velvollisuudet sekä tehtävän täyttämisen tärkeyden3. osaa sulkeisjärjestyksen tärkeimmät suoritukset jalan ja ymmärtää sulkeisjärjestyksen merkityksen,4. tuntee syväjohtamisen mallin ja puolustusvoimien johtaja- ja kouluttajakoulutuksen perusteet sekä tuntee palautteen antamisen keskeiset periaatteet ja5. osaa toimia päivystäjän apulaisena.

3.1 Sotilashenkilöstön jako

Yleisen palvelusohjesäännön mukaan sotilashenkilöstö jaetaan pääl-lystöön, alipäällystöön ja miehistöön. Edellä mainittujen lisäksi puo-lustusvoimissa työskentelee runsaasti siviilihenkilöstöä. Heillä on krii-siajan tehtävänsä ja asevelvollisilla myös reservin sotilasarvo.

Varusmiehestä käytetään varusmiespalvelusaikansa alussa nimitystä alokas. Joukko-osaston komentaja nimittää alokkaat sotamiehiksi tai matruuseiksi peruskoulutuskaudella.

35

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

Sotamiehestä voidaan käyttää esimerkiksi seu-raavia puolustushaara- tai aselajikohtaista soti-lasarvoja

jääkäri jalkaväessä ja rannikkojoukoissa,tykkimies tykistössä ja rannikkojoukoissa,pioneeri pioneerijoukoissa ja rannikkojou-koissa,viestimies viestijoukoissa ja rannikkojou-koissa,autosotamies autojoukoissa jalentosotamies ilmavoimissa.

Edellä lueteltujen arvojen asemasta voidaan käyt-tää esimerkiksi seuraavia joukkokohtaisia sotilas-arvoja: kaartinjääkäri, panssarijääkäri, panssari-mies, rakuuna tai rannikkojääkäri.

ArvomerkitSotilaspuvussa olevilla arvomerkeillä osoitetaan henkilön sotilas- tai palvelusarvo sotilasorgani-saatiossa. Arvomerkit on esitetty puolustushaa-roittain kirjan liitteessä 2.

3.2 Sotilaallinen kuri ja järjestys

Sotilaallisella kurilla ymmärretään annettujen käskyjen ja määräysten täsmällistä noudattamis-ta. Parhaimmillaan kuri on silloin, kun joukon toi-minta ja tavoitteiden saavuttaminen perustuvat yhteiseen tahtoon toteuttaa annetut tehtävät. Tämän taustalla ovat jokaisen yksilön itsekuri ja halu oma-aloitteisesti tehdä parhaansa omassa tehtävässään sekä asettua varauksetta esimies-tensä johdettavaksi heihin luottaen.

Yhteiskunta on osoittanut sotilaille tehtävän aseellisen voiman käyttäjinä. Tästä syystä kaikil-ta sotilailta vaaditaan erityistä kurinalaisuutta. Sotilaallisen järjestyksen toteutumista tukevat osaltaan rikoslain sotilaita koskevat rangaistus-säännökset.

Sodassa kaikki voimat yhdistetään tavoitteen saa-vuttamiseksi. Sotilaan on voitava luottaa siihen, että jokainen suomalainen sotilas ymmärtää mer-kityksensä ja tekojensa vaikutuksen kokonaisuu-teen. Sodassa laiminlyönti tai epäonnistuminen yhtäällä saatetaan maksaa ihmishenkinä jossain muualla. Sen vuoksi tehtävä tulee täyttää täysi-painoisesti, vaikka oma henki ei olisikaan kysees-sä – jonkun toisen henki voi olla.

Taistelussa kuri ilmenee siten, että jo-kainen sotilas täyttää tehtävänsä niin kauan, kun hänessä voimia on, eikä jätä joukkoaan missään tilanteessa.

ERÄITÄ HYVÄN PERUSYKSIKÖN TUNTOMERKKEJÄ

Mieti miten Sinä omalta osaltasi voit luoda sekä pitää yllä hyvää henkeä ryhmäsi ja joukkueesi päivittäisessä palveluksessa. Miten puolustus-voimien arvomaailma näkyy käytännössä?

1. Ymmärretään sääntöjen ja määräysten tarkoitus ja niitä noudatetaanToiminnassa noudatetaan Yleisen palvelusohje-säännön määräyksiä sekä palvelusturvallisuus- ja varomääräyksiä. Käyttäytymiselle on selkeät pelisäännöt. Sääntöjen noudattamatta jättämi-seen puututaan rohkeasti ja välittömästi. Toisiin voi luottaa.

2. Tunnetaan vastuu itsestä, omista varus-teista ja omasta toiminnastaJokainen vastaa omasta toiminnastaan sekä kantaa vastuun teoistaan ja tekemättä jättämi-sistään. Kaikki pitävät huolta omasta siisteydes-tään ja varusteistaan sekä vastuulleen annetus-ta materiaalista. Varusteita ei häviä. Varusteet huolletaan käytön päättyessä ja niiden kuntoa seurataan tarkastuksilla.

3. Noudatetaan yleistä siisteyttä ja järjes-tystäYleisestä siisteydestä pidetään huolta yhdes-sä. Tupien, luokkien ja muiden yhteisten tilojenhyvällä hoidolla edistetään kaikkien viihtyvyyt-tä. Omat varusteet ja koulutusmateriaali ovat käytössä tai pakattuna. Materiaali säilytetään järjestyksessä ja kuljetuslaatikoissa, kuormat-tuna ajoneuvoon tai varastossa. On kunnia-asia pitää yhteisistä varusteista yhtä hyvää huolta kuin omista tavaroista. Siisteyden ja järjestyk-sen ylläpito niin maastossa kuin kasarmilla on palvelusturvallisuuden perusedellytys.

4. Ollaan täsmällisiä ja noudatetaan hyviä käytöstapojaJoukko järjestyy täsmällisesti käskettynä aikana. Liikkuminen ja esiintyminen on reipasta. Ope-tustapahtumat alkavat ja päättyvät täsmällisesti. Käyttäytyminen on sotilaallista ja hyvien tapojen mukaista. Kielenkäyttö on asiallista ja kohteli-asta ja sillä ei loukata ketään.

Jos myöhästyt minuutin komppani-an 120 ihmisen odottaessa, kuluu hukkaan kaksi ihmistyötuntia yhteis-tä aikaa.

5. Tuetaan palveluskavereita ja rakenne-taan yhteishenkeäPerusyksikön jäsenyys tuntuu turvalliselta. Kaik-ki kuuluvat samaan joukkoon. Jokainen tekee yksilönä parhaansa joukon tehtävän täyttämi-

36

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

seksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Joukon etu asetetaan oman edun edelle. Palveluska-vereilta saa tukea ja vastaavasti heitä tuetaan ja autetaan pyytämättäkin.

6. Johtamisessa noudatetaan syväjohtami-sen periaatteitaJohtamisen perustana on kasvuhakuisuutta korostava ihmiskuva. Hyvä sotilasjohtaminen rakentuu neljän kulmakiven varaan. Ne ovat luottamuksen rakentaminen johtajan ja joh-dettavien välillä (luottamus), johtajien inspiroi-va tapa motivoida (innostus), alaisten älyllinen stimulointi (oppiminen) sekä ihmisen yksilölli-nen kohtaaminen (arvostus).

Esimiehen on oltava alaisiaan kohtaan oikeudenmukainen ja kohdeltava hei-tä yhdenvertaisesti. Hänen tulee huo-lehtia heidän hyvinvoinnistaan, hank-kia tietoja heidän toiveistaan, ohjata ja neuvoa heitä sekä pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esi-merkkinä tai lyhyemmin; Hänen tulee olla heille hyvänä ja kannustavana esi-merkkinä.

7. Toiminta on tavoitteellistaKoulutuksen perusteina ovat sodan ajan olo-suhteet ja tehtävät sekä niiden asettamat vaa-timukset. Koulutettavat tietävät miksi heitä koulutetaan ja minkä joukon jäseniksi heidät sijoitetaan. Haluttu lopputulos on jokaisen tie-dossa.

8. Keskitytään sodan ajan tietojen ja taito-jen oppimisen kannalta oleellisiin asioihinKaikessa koulutuksessa ja toiminnassa keskity-tään koulutustavoitteiden sekä sotilaan suori-tuskykyvaatimusten kannalta oleellisiin asioihin.Kaikki ymmärtävät, minkä vuoksi asiat tehdään sovitulla tavalla ja mikä kulloinkin on tärkeintä.

9. Oppimisilmapiiri on myönteinenOppimistapahtumiin valmistaudutaan etukä-teen perehtymällä aiheeseen viikko- ja päivä-ohjelmasta sekä tekemällä valmistautumisteh-tävät. Opetukseen osallistutaan aktiivisesti ja oppiminen on vuorovaikutteista.

Koulutuksesta annetaan rakentavaa palautet-ta ja palautetta otetaan vastaan. Raskaankinkoulutuksen merkitys ymmärretään ja siihen liittyvät toiminnot ja tehtävät suoritetaan tun-nollisesti ja hyvin. Opitut tiedot ja taidot ym-märretään hyödyksi elämässä myös varusmies-palvelun jälkeen.

10. Organisaatio oppii itsekinToiminnan perusteena käytetään uusinta tietoa ja kokemusta. Toiminnassa kannustetaan yrittämään. Virheiden tekeminen harjoittelun aikana on sallit-tua ja niistä opitaan. Omaa toimintaa arvioidaan ja kehitetään saadun palautteen perusteella. Toi-minnan parantamiseksi tehdään aloitteita ja esi-tyksiä. Toimintaa kehitetään saatujen kokemusten perusteella.

Kysy, ellet ole varma. Kerro, jos sinulla on parempi ajatus. Vain tekemättä jäänyt ky-symys on tyhmä.

Sotilaan käyttäytyminen ja hyvät tavat

Sotilaan on noudatettava hyviä kohteliai-suus- ja käyttäytymistapoja sekä käyttäy-dyttävä asemansa mukaisesti esimiehiä, vertaisia ja alaisia kohtaan. Kaikenlainen kiusaaminen ja simputus ovat kiellettyjä!

Lähtökohtana on muiden ihmisten huomioon otta-minen omassa toiminnassa. Yksittäinen sotilas an-taa käyttäytymisellään kuvan itsestään, yksiköstään ja joukko-osastostaan sekä yleensä koko puolustus-voimista. Hyvä käytös on kohteliasta sekä hyödyk-si työelämässä ja harrastusten parissa. Hyvät tavat korostuvat sotilasorganisaatiossa, jossa toimitaan yhteistyössä ja ryhmän jäsenenä.

Alla on esitetty keskeiset sotilaan hyvän käyttäy-tymisen ohjeet.

Tervehtiminen

Tervehdi ystäviäsi ja tuttaviasi. Vastaa aina terveh-timiseen. Tervehdi kaikkia yhteisesti liittyessäsi jo-honkin ryhmään. On kohteliasta tervehtiä kaikkia sotilaita ja puolustusvoimien palveluksessa olevia henkilöitä myös varuskunta-alueen ulkopuolella.

Puhuttelu

Aloita vieraan henkilön puhuttelu aina teitittelyl-lä. Aloitteen sinuttelusta tekee vanhempi henkilö.

Kättely

Kättele ensi kertaa tapaamaasi henkilöä, katso hen-kilöä silmiin, tervehdi ja esittele itsesi. Ota kätel-lessä hansikas pois kädestäsi.

37

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

Esittäytyminen

Esittele itsesi ensi kertaa tapaamillesi henkilöille. Esittele itsesi puhelimessa. Esittele itsesi sanomal-la etuja sukunimesi selvällä äänellä.

Esittely

Esittele vieraat ihmiset toisilleen. Esittele nuorem-pi vanhemmalle ja mies naiselle.

Keskustelu

Kuuntele sinulle puhuvaa henkilöä ja katso pu-hujaa silmiin. Katso silmiin henkilöä, jolle puhut. Älä keskeytä puhujaa kesken lauseen. Osallistu ja tuo esille omat mielipiteesi ja kysy muiden mieli-piteitä. Jos sinulla on erityistä asiaa, mieti valmiik-si mitä sanot. Käytä kuuluvaa ääntä ja kirjakieltä niin tulet parhaiten ymmärretyksi. Älä kuitenkaan keskustele julkisissa paikoissa niin äänekkäästi, että häiritset muita.

Täsmällisyys

Saavu tilaisuuteen sovittuna aikana. Ilmoita, jos myöhästyt tai et pääse tapaamiseen. Pyydä koh-teliaasti anteeksi, jos myöhästyt.

Kiitos – ole hyvä – anteeksi

Kiitä, kun sinulle annetaan tai saat jotakin. Kii-tä ruuasta ruokailun jälkeen. Näin osoitat arvos-tavasi sitä, mitä saat. Vastaa kiitokseen. Pyydä anteeksi, jos olet käyttäytynyt sopimattomasti.

Ole huomaavainen ja kohtelias

Käytä kadulla, portaissa ja ahtaissa paikoissa oi-keaa puolta. Väistä vastaantulijaa oikealle. Päästä ahtaista tiloista tulijat ulos ja mene vasta sitten sisälle. Avaa ovi vanhemmille ja naisille. Tarjoa istumapaikka vanhukselle julkisissa kulkuväli-neissä.

Kännykän käyttö

Sulje kännykkä tilaisuuksissa, joissa et voi puhua. Kuuntele sinulle jätetty sanoma tauolla tai tilai-suuden jälkeen. Puhu julkisissa paikoissa ja kulku-välineissä niin, että et häiritse muita. Puhu lyhy-esti, niin et kuluta muiden aikaa tarpeettomasti.

Älä roskaa

Laita roskat roska-astiaan. Älä heitä mitään ros-

kia kadulle tai luontoon. Lajittele roskat, kun se on mahdollista.

Pukeutuminen ja vaatteiden käyttö

Pukeutuminen vaikuttaa voimakkaasti siihen, mi-tä muut ihmiset sinusta ajattelevat ja miten he sinua arvostavat. Pukeudu tilaisuuden edellyttä-mällä tavalla. Pidä asusi puhtaana ja siistinä. Ul-kona liikuttaessa on käytettävä päähinettä. Ilman päähinettä voidaan sotilaspuvussa esiintyä ulko-na vain hetkellisesti, kun jokin erityinen tilan-ne tai tehtävä sitä erityisesti vaatii. Ota päähine päästäsi ja riisu päällysvaatteesi sisälle tullessasi. Sotilasasujen kanssa ei ole sallittua käyttää nä-kyviä siviiliasuja eikä näkyviä tai palvelusta vaa-rantavia koruja ja lävistyksiä. Älä ruokaile pää-hine päässä.

Älä esiinny juopuneena sotilasasussa. Huumei-den käyttö on jyrkästi kielletty.

Seuraavilla toimenpiteillä edistät suuren joukon sujuvaa toimintaa ja vähennät kaikkien turhaa odotteluaikaa:

Järjestyminen oppitunnille tai muuhun tilaisuuteen

Täytä istumapaikat edestä alkaen, säilytä paik-kasi jonossa, älä etuile. Älä häiritse muita. Älä valmistele poislähtöä ennen kuin oppitunti tai ti-laisuus on päättynyt. Valmistaudu asiaasi ennalta ja toimi ripeästi, kun olet ensimmäinen jonossa.

Liikkuminen

Käytä käytävillä ja portaissa oikeaa reunaa. Pääs-tä ulos tuleva ulos ennen kuin itse menet sisään.

Ruokailu

Pese kätesi ennen ruokailua, jos se on mahdollis-ta. Ota ruokaa vain sen verran kuin syöt ja niin, että sitä riittää kaikille. Riisu päähineesi. Aloita ruokailu yhtä aikaa muiden pöydässä aterioivien kanssa. Älä ahmi tai maiskuta, vaan syö rauhalli-sesti. Pidä kyynärpäät pois pöydältä. Korjaa jälke-si pöydästä ja vie likaiset astiasi keräilytelineisiin.

Käskyvaltasuhteet

Käskyvalta luo perustan joukon tehokkaalle ja nopealle toiminnalle taistelussa. Se selkeyttää vastuusuhteet.

38

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

Käskyvallaksi sanotaan oikeutta antaa tois-ta henkilöä velvoittavia käskyjä ja määräyksiä.Käskyvalta on pysyvä tai tilapäinen.

Esimerkiksiperusyksikön päälliköllä on pysyvä käs-kyvalta kaikkiin alaisiinsaperusyksikön päivystäjällä on tilapäinen käskyvalta kaikkiin perusyksikön varus-miehiin.

Esimies on jokainen, jolla on käskyvalta toi-seen puolustusvoimien palveluksessa olevaan henkilöön. Henkilö, joka kuuluu toisen käsky-valtaan, on tämän käskynalainen.

Kunkin sotilaan suoranaisella esimiehellä tarkoitetaan puolustusvoimien vahvistetun johtamis- ja hallintorakenteen mukaisessa linjaorganisaatiossa suoraan kyseisen sotilaan yläpuolella olevia sotilaita.

Käskyvaltasuhde on voimassa palveluksessa ja palvelusasioissa myös palveluksen ulkopuolella sinä aikana, jolloin asianomaiset ovat palvelus-suhteessa puolustusvoimiin. Ryhmänjohtajalla on sotilasarvoon katsomatta pysyvä käskyvalta ryhmänsä sotilaisiin.

Miehistöön kuuluva sotilas, jolle esimiehen käskyllä tai määräyksellä on annettu tilapäi-nen käskyvalta, on käskyvaltaansa annetun miehistön esimies ainoastaan palvelusasioissa.

Käskyvaltasuhteet ovat voimassa myös silloin, kun asianomaiset eivät ole sotilaspuvussa. Si-viilipukuinen esimies esittää tarvittaessa hen-kilötodistuksensa.

Käskynalaisen on toteutettava täsmällisesti esimiehen hänelle antamat lailliset käskyt. Esi-mies on tällöin yksin vastuussa käskyn täytän-töönpanon seurauksista. Jos esimiehen anta-ma käsky on kuitenkin sellainen, että alainen joutuisi sitä täyttäessään selvästi rikkomaan lakia tai palvelusvelvollisuuttaan vastaan, hä-nen on ilmoitettava siitä käskyn antajalle. Jos esimies toistaa tästä huolimatta käskyn, on siitä kieltäydyttävä ja ilmoitettava viipymättä asiasta suoranaiselle esimiehelle.

Sekä esimiehen että alaisen on varmistuttava siitä, että käsky on ymmärretty oikein. Tarvit-taessa käskyn voi pyytää kirjallisena. Useim-miten esimies määrittää, mitä pitää tehdä ja mikä on lopputulos. Käskyyn voi liittyä toimin-taohjeita. Alainen päättää, miten hän käskyn toteuttaa.

Komento on sotilaskielessä lyhyt käsky tai merkki, jolla tehdään ennalta sovittu teko. Älä sotke käsitteitä käsky ja komento toisiinsa.

Alaisen on vaadittaessa toistettava esimiehen an-tama tehtävä tai käsky. Alaisen tulee kysyä, jos jokin seikka on epäselvä. Käskyn takana on aina tarkoitus ja päämäärä, johon käskyn täyttämisen tulee johtaa. Selvitä itsellesi, mikä on käskyn tar-koitus. Niin osaat toimia oikein silloinkin, kun olo-suhteet yllättäen muuttuvat.

Tehtävän suorittamisesta on ilmoitettava erikseen käskettäessä ja aina välittömästi, jos tehtävä on jäänyt täyttämättä tai on nähtävissä, että sitä ei pystytä toteuttamaan annetussa määräajassa. Täl-lä tavalla esimiehelle jää aikaa reagoida tapahtu-maan ja korjata syntyvä vahinko.

Puhuttelu

Puhuttelu on kohteliasta ja kuuluu hyviin tapoi-hin. Puhuessaan esimiehen kanssa tai esimiehen puhutellessa alainen seisoo asennossa, ellei esi-mies häntä siitä vapauta. Esimiestä katsotaan sil-miin.

Sotilaita puhutellaan heidän arvojensa mukaises-ti. Kenraaliluutnanttia, kenraalimajuria ja prikaa-tikenraalia puhutellaan kuitenkin kenraaliksi ja vara-amiraalia, kontra-amiraalia ja lippueamiraalia amiraaliksi. Kadetteja puhutellaan palvelusarvois-ta riippumatta kadeteiksi. Jos on ilmeistä, ettei esimies tunne puhuttelijaa, tämän on sanottavanimensä.

Esimerkiksi: Herra kapteeni, alokas Teräväinen, ... puhuttelun ja esittäytymisen jälkeen esitetään asia.

Alainen käyttää ilmoittautuessaan, ilmoittaessaan joukkoa ja aloittaessaan keskustelua esimiehen kanssa puhuttelusanoina ’herra’-sanaa ja sen jäl-jessä sotilasarvoaan. Naisia puhuteltaessa käyte-tään ’rouva’-sanaa. Puhuttelusanoja ei toisteta keskustelun jatkuessa. Esimies voi puhutella alais-taan käyttämällä sotilasarvoa, sotilasarvoa ja su-kunimeä tai pelkästään sukunimeä.

Oppitunnilla vastattaessa ja kysyttäes-sä noustaan seisomaan ja puhutellaan oppitunnin pitäjää, ellei oppitunnin pi-täjä muuta käske. Tilaisuudet, oppitun-nit ja harjoitukset avataan ilmoittamalla osallistujat tilaisuuden johtajalle tai pi-täjälle.

Mikäli esimies ei tunne alaista, alaisen on esit-täydyttävä.

39

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

Esimerkiksi: Esimies kysyy oppitunnilla:

Milloin Suomi itsenäistyi?Kun esimies tuntee vastaajan, sanotaan:Herra luutnantti, joulukuun 6. päivänä vuonna 1917.

Kun esimies ei tunne vastaajaa nimeltä, sano-taan:Herra luutnantti, alokas Teräväinen,joulukuun 6. päivänä vuonna 1917.

Tervehtiminen

Tervehtiminen on kohteliasta ja osoittaa, että so-tilaat kuuluvat samaan joukkoon. Tervehtiminen opettaa sotilaan myös tekemään havaintoja ym-päristöstään.

Sotilas tervehtii kasarmi- ja majoitusalueilla kaik-kia häntä vanhempia sotilaita kersantista ja tämän sotilasarvon tasolla olevista alkaen sekä oman pe-rusyksikkönsä ryhmänjohtajia. Sotilas vastaa ter-vehdykseen. Kasarmialueen ulkopuolella terveh-timisessä noudatetaan yleisiä hyviä käytöstapoja.

Sotilas tervehtii vanhempaa sotilasta aina, kun tämä tulee puhuttelemaan häntä tai hän menee tämän puheille. Tervehdykseen on vastattava. Ter-vehdittäessä ei käytetä sanallista ilmaisua (esim. ”hyvää huomenta”), ellei esimies sitä tee.

Tervehtiminen ja siihen vastaaminen tehdään sekä paikalla että liikkeellä oltaessa. Juostessa ei kui-tenkaan tervehditä. Yleensä yli 50 metriä kauem-pana olevaa ei myöskään tervehditä.

Jos useita sotilaita kulkee tai on yhdessä ja heis-tä joku tervehtii tai vastaa tervehtimiseen, myös muut toimivat samalla tavalla. Vain sulkeisjär-jestyksessä olevan osaston johtaja tervehtii ja vastaa tervehdykseen. Tervehtiminen lopetetaan vasta sen jälkeen, kun esimies on lopettanut ter-vehtimiseen vastaamisen, esimerkiksi laskenut käden alas.

Miten menettelet käydessäsi asioimas-sa yksikön päällikön huoneessa?

1. Mieti asiasi valmiiksi. Koputa ovelle tai pai-na summeria. Luvan saatuasi astu reippaasti sisälle huoneeseen.

2. Tervehdi päällikköä ovelta. Astu hänen eteensä noin kolmen askeleen päähän ja esi-tä asiasi seisoen koko ajan asennossa. Pys-tyt kyllä puhumaan asennossa seisoenkin. Esimies voi vapauttaa sinut asennosta ko-mentamalla: lepo tai kehottamalla istumaan.

3. Kun asia on hoidettu, tervehdi päällikköä siltä paikalta seisten, josta olet toimittanut asiasi.

4. Poistu reippaasti huoneesta.

Miten menettelet käydessäsi asioimas-sa yksikön kouluttajien huoneeseen?

1. Koputa ovelle tai paina summeria. Luvan saatuasi astu reippaasti sisälle huoneeseen.

2. Tervehdi huoneessa olevia3. Siirry sen henkilön luokse, jolle sinulla on

asiaa. Jos paikalla on arvojärjestyksessä van-hempia sotilaita, pyydetään ensin vanhim-malta lupa toimittaa asia. Esitä asiasi sei-soen koko ajan asennossa ellei esimies siitä vapauta.

4. Kun asia on hoidettu, tervehdi esimiestä ja poistu reippaasti huoneesta.

Kahden sotilaan kulkiessa rinnan nuorempi kulkee vasemmalla puolella.

Ilman lupaa ei saa kulkea sulkeismuodossa olevan osaston lävitse, ei johtajan ja hänen osastonsa välistä eikä toistensa kanssa keskustelevien hen-kilöiden välitse. Kun keskustelet toisten kanssa, asetu niin, että liikkumiseen jää tilaa.

Kolmesta sotilaasta vanhin ja neljästä kak-si vanhinta kulkee keskellä ja nuorin heidän va-semmalla puolellaan.

Jos alainen haluaa puhutella esimiestä, joka kes-kustelee ylemmän esimiehen kanssa, alaisen on kohteliasta pyytää lupa puhuttelemiseen viimek-si mainitulta:Herra vänrikki, alokas Teräväinen, asiaa ylikersantti Heinoselle.

Yksittäinen sotilas ei ole velvollinen terveh-timään

taisteluvalmiuden aikanavartiopaikalla vartiotehtävässä, ellei asiasta ole muuta käskettyohjatessaan liikennettäviestittäessäänkuuluessaan suljettuun osastoontyöskennellessään ruokasalissa, keittiössä, konepajassa tai vastaavassa paikassa ja kan-taessaan raskaita taakkojakirkossa ja kappelissa tai muualla pidettä-vässä hartaustilaisuudessa ja hautajaisissakilpailun tai harjoittelun aikana kilpailu- taik-ka harjoittelupaikalla toimihenkilönä olles-saan tai .kilpaillessaan taikka harjoitellessaanoppitunti-, marssi tai harjoitustauollaikkunan takaaruokaillessaanpesuhuoneessa, käymälässä, saunassa tai ui-marannalla

40

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

potilaana sairaalassa eikä muuallakaan-vuodepotilaana ollessaanelokuva-, teatteri- tai ravintolasalissa tai juhlahuoneistossa eikä sotilaskodin sisä-tiloissa

Tervehtiminen on silloinkin tietysti sallittua, jos se tuntuu tilanteeseen sopivan.

Kun liikutaan jalan, suksilla tai ajoneuvolla, ei tervehditä silloin, jos tervehtiminen on häirit-sevää tai lisää tapaturmavaaraa liikenteen, vä-entungoksen tai muun syyn vuoksi.

Osastona liikuttaessa osasto tervehtii oman perusyksikön päällikköä, tätä ylempiä suoranai-sia esimiehiä ja kaikkia kenraaleja/amiraaleja.

Kunnianosoitus

Yksittäisen sotilaan kunnianosoitus tehdään

oman ja vieraan valtion lipulle sen juh-lallisen noston ja laskun yhteydessä sekä silloin, kun se on saattueen tai kulkueen edessäsota-aluksen lipulle saavuttaessa alukseen ja lähdettäessä siitäjoukko-osastolipulle ja joukkoyksikköli-pullehautaussaatossa olevalle vainajalleoman ja vieraan maan kansallislaulullepuolustusvoimien kunniamarssille oman jouk-ko- osaston kunniamarssille tai perinne-mars-sille

Yksityinen sotilashenkilö pysähtyy kunnianosoi-tusta varten. Hän kääntyy kunnianosoituksen kohteeseen päin tai sen ollessa liikkeessä koh-tisuoraan sen kulkusuuntaa vastaan. Sen jäl-keen hän menettelee kuten paikallaan olevan sotilaan tervehtimisestä määrätään seisomal-la asennossa, vieden käden tervehtimisasen-toon ja seuraamalla katseella kunnianosoituk-sen kohdetta.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tukee ja nopeuttaa sotilasor-ganisaation toimintaa. Lisäksi se on osa sotilaan oikeusturvaa ja palvelusturvallisuutta. Esimer-kiksi lomalta ilmoittautuminen varmistaa, että olet palannut lomalta turvallisesti ja määräai-kaan mennessä.

Alainen on velvollinen pitämään lähimmän esi-miehensä tietoisena lomasta, komennuksesta, sairaudesta tai muusta poissaolosta. Myöhästy-

misestä on viipymättä ilmoitettava omaan jouk-ko-osastoon tai, ellei tämä ole mahdollista, lä-himpään puolustusvoimien toimipisteeseen.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo varusmiespalveluksessa

Mitä on yhdenvertaisuus ja tasa-arvo?

Puolustusvoimissa palvelee taustoiltaan ja henki-lökohtaisilta ominaisuuksiltaan erilaisia varusmie-hiä: joukossa on naisia ja miehiä sekä etniseltä taustaltaan, uskonnoltaan tai vakaumukseltaan erilaisia henkilöitä. Taustoiltaan erilaisten varus-miesten yhdenvertaisuudessa ja tasa-arvossa on kysymys ennen kaikkea siitä, että jokaiselle tur-vataan yhtäläiset mahdollisuudet tehdä valintoja, kehittyä palveluksessaan ja tulla palkituksi siinä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi eri ryhmiin kuuluvien oikeudenmukaisia mahdollisuuksia uralla etene-misessä ja erikoiskoulutukseen pääsyssä.

Yhdenvertaisuuden kääntöpuoli on eriarvoisuus ja syrjintä. Tämä voi olla välitöntä ja avointa, jol-loin yhtä ihmistä tai ihmisryhmää kohdellaan ilma hyväksyttävää perustetta eri tavoin kuin toisia sa-massa asemassa olevia. Palveluspaikkojen keskei-sin tasa-arvon haaste ei useinkaan ole tällainen tietoinen syrjintä, vaan ns. eriarvoistavat käytän-nöt. Tämä saattaa ilmetä esimerkiksi siten, että vakiintuneet toimintatavat tai erilaiset odotuksetja ennakkoluulot asettavat eri ryhmiin kuuluvat eriarvoiseen ase maan eikä tätä usein tiedoste-ta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tiettyihin ryhmiin kuuluvien saattaa olla vaikeampi ”saa-da jotain” tai ”päästä johonkin”. Tämä saattaa tarkoittaa esimerkiksi erikoiskoulutusta tai joi-takin etuuksia.

Kaikenlainen syrjintä kielletään tasa-arvolaissa ja yhdenvertaisuuslaissa.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen joukko-osaston toimin-nassa

Yhdenvertaisuuden edistämisen kannalta on tär-keää, että joukko-osastoissa kiinnitetään huo-miota yhdenvertaisuutta kunnioittavaan toi-mintakulttuuriin. Minkäänlaista perusteetonta eriarvoiseen asemaan asettamista ei voi hyväk-syä, oli sitten kyse päivittäisestä koulutuksesta tai tehtäviin ja erikoiskoulutukseen valinnasta. Myöskään muunlaista henkilön tai ihmisryhmän arvon tarkoituksellista tai tosiallista loukkaamista tai vihamielisen ja loukkaavan ilmapiirin luomis-ta ei suvaita. Epäasiallinen ja halventava kielen-käyttö on eräs tällaisen käyttäytymisen muoto. Puolustusvoimissa kiinnitetään erityistä huomi-

41

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

ota siihen, että erilaista ryhmistä tai henkilöistä ei käytetä ilmaisuja, joita voi pitää näihin ryh-miin kuulu via loukkaavina. Tämä koskee miehiä ja naisia, etnistä taustaa ja uskontoa. Myös kai-kenlainen kiusaaminen, häirintä ja simputus onkiellettyä.

Jokainen puolustusvoimissa työskentelevä tai ase-velvollisuutta suorittava vastaa omalta osaltaan siitä, ettei käyttäydy tai yllytä muita käyttäyty-mään syrjivästi tai halventavasti. Esimiehillä on kuitenkin erityinen vastuu oman yksikkönsä toi-mintatavoista ja ilmapiiristä. Mikäli esimiehen tie-toon tulee yksikössä tapahtuvaa syrjivää tai hal-ventavaa käyttäytymistä, hänen velvollisuutensa on puuttua siihen. Syrjinnän kielto ei koske ai-noastaan tilanteita, jossa paikalla on syrjinnälle alttiin ryhmän jäsen. On hyvä muistaa, ettei ky-seiseen ryhmään kuuluminen ole välttämättä pal-velustovereiden tiedossa.

Kiusaamisen ja simputuksen ehkäiseminen

Varusmieskoulutus tähtää suunnitelmallisesti hy-vähenkisen ja suorituskykyisen sodan ajan joukon luomiseen. Hyvähenkisessä joukossa, joka tietää yhteiset tavoitteet ja on sitoutunut niihin, kiusaa-mista tai simputusta ei esiinny. Johtajina toimivat ovat tärkeässä asemassa hyvähenkistä joukkoa luotaessa, mutta alaisten on myös muistettava omat velvollisuutensa ja toimittava Yleisen pal-velusohjesäännön määräysten mukaisesti.

Puolustusvoimien lähtökohtana kiusaamisen ja simputuksen tunnistamiselle ja ehkäisemiselle on ns. nollatoleranssiperiaate eli puolustusvoimis-sa ei hyväksytä kiusaamista eikä simputusta missään muodossa. Simputus ja kiusaaminen ovat rangaistavia tekoja. Epäillyt tapaukset tutki-taan ja käsitellään oikeudenhoidollisesti. Ilmoitta-malla tapauksista ne tulevat esimiestesi tietoon, jonka jälkeen niihin voidaan perusyksikössäsi ja joukko-osastossasi välittömästi puuttua. Kiusaa-miseen ja simputukseen puuttuminen on kaikkien oikeus ja velvollisuus.

Mitä on kiusaaminen?

Kiusaamisella ymmärretään henkilön tai henki-löiden toiseen henkilöön kohdistuvia toistuvia toi-menpiteitä, joiden tarkoitus on pahan olon tuot-taminen tai pyrkimys tahallisesti vahingoittaa tai loukata toista henkilöä.

Muista, että tahaton ja leikinomainen kiusaami-nenkin saattavat loukata kiusaamisen kohteeksi joutunutta samalla tavalla kuin tahallinen kiusaa-minen. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi sanallis-

ta, sanatonta tai fyysistä ja toisen henkilön kos-kemattomuuden loukkaamista.

Sanallinen kiusaaminen voi olla nimittelyä (et-nisen taustan, uskonnon, sukupuolen tai ulko-näön perusteella), pilkantekoa, pilailua kohde-henkilön kustannuksella, panettelua, juorujen levittämistä, ahdistelua, pilkkaamista, matkimis-ta, uhkailua, kohdehenkilön sanomisten ja teke-misten jatkuvaa kommentoimista.

Sanaton kiusaaminen voi olla ilmeilyä, huokai-lua, vaikenemista, selän kääntämistä, toisen pu-huttelun väistämistä eli toimintoja, joilla pyritään esimerkiksi kyseenalaistamaan henkilön asema tai eristämään, rajoittamaan henkilön sosiaalis-ta kanssakäymistä.

Fyysinen kiusaaminen ja toisen henkilön kos-kemattomuuden loukkaaminen ilmenee esimer-kiksi tönimisenä.

Yleinen kielenkäyttö saattaa joskus olla hyvin-kin värikästä, mutta kaikki ei suinkaan ole sal-littua. Kielenkäytön pitää olla asiallista. Kiroilu tai loukkaava kielenkäyttö ei kuulu sotilaalliseen koulutukseen eikä sotilaan käyttäytymiseen.

Kahden henkisesti ja fyysisesti tasavahvan henkilön riitelytilanteessa ei yleensä ole ky-symys kiusaamisesta.

Kiusaaminen voi täyttää yhden tai useamman sotilasrikoksen tunnusmerkistön.

Mitä on simputus?

Simputuksella tarkoitetaan sellaista esi-miesaseman väärinkäytön tunnusmer-kistön täyttävää menettelyä, jossa alai-selle pyritään tietoisesti tai harkiten tuottamaan sellaista henkistä tai ruu-miillista kärsimystä, joka ei luonteel-taan liity tilanteen vaatimaan palve-lukseen. Simputus on tarkoituksellista alaisen ihmisarvon ja lakisääteisten oi-keuksien loukkaamista esimiesaseman mukanaan tuoman sotilaallisen käsky-vallan avulla.

Esimiesaseman väärinkäyttämisen tunnusmer-kistö on rikoslain 45 luvun 16 §:ssä (559/2000) määritelty seuraavasti:

Esimiesaseman väärinkäyttämiseen syyllistyy esi-mies, joka käskyvaltaa väärinkäyttäen aiheuttaa käskynalaiselle sellaista kärsimystä tai sellaista

42

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

vaaraa hänen terveydelleen, joka ei ole palve-luksen kannalta tarpeellista, taikka kohtelee häntä nöyryyttävällä tavalla, tai kurinpitoesi-miehenä määrää kurinpitorangaistuksen tai -ojennuksen henkilölle, jonka tietää syyttömäksi. Esimiesaseman väärinkäyttä-misestä tuomitaan myös esimies, joka teettää käskynalaisella palvelukseen tai koulutukseen kuulumatonta työtä.

Vasta suoritetun esitutkinnan ja lopullisen ku-rinpitopäätöksen tai lainvoimaisen tuomiois-tuimen ratkaisun jälkeen tiedetään, onko ollut kysymys esimiesaseman väärinkäyttämisestä. Sitä ennen tulee muistaa, että kysymys on vas-ta epäillystä simputuksesta.

Simputusta ei kuitenkaan ole yksilön toimintakyvyn ja joukon suoritusky-vyn suunnitelmalliseen kehittämiseen liittyvä vaativa tai fyysisesti rasittava sotilaskoulutus.

Kiusaamis- ja simputustapauksista ilmoittaminen

Jos tunnet joutuneesi kiusaamisen tai simpu-tuksen kohteeksi tai havaitset yksikössäsi, jouk-kueessasi (vast.) tai tuvassasi kiusaamista tai simputusta, sinun pitää välittömästi ilmoittaa asiasta jollekin seuraavista tahoista:

– perusyksikkösi päällikölle tai koulutta- ...jalle– joukkoyksikön komentajalle– sosiaalikuraattorille– sotilaspapille– oikeusupseerille– varuskunnan terveysaseman sotilas- lääkärille– varusmiestoimikunnan henkilöille tai oman perusyksikkösi varusmiestoimikunnan yksikköedustajalle.

Ilmoitusmenettely on käsketty joukko-osasto-kohtaisesti. Lisätietoa asiasta löytyy yksikkösiilmoitustauluilta ja tupakansiosta.

Jokaisella sotilaalla on velvollisuus puuttua ha-vaitessaan kiusaamista tai simputtamista. Vaik-ka ei itse joutuisikaan kyseisten tapausten koh-teeksi, on olennaista tuoda esille kaikki havaitut kiusaamis- ja simputusepäilyt. Kyseessä voi ol-la tilanne, jossa kohteeksi joutunut henkilö ei esimerkiksi uskalla kertoa asiasta. Tällöin pal-velustovereilla on keskeinen asema ongelman esilletuonnissa ja asian ratkaisemisessa.

3.3 Sotilaan oikeuksia ja velvollisuuksia

Asevelvollisuuslain mukaisesti olet asevelvollinen isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puo-lustukseksi. Siksi sinulta odotetaan määrättyjen velvollisuuksien täyttämistä. Jotta voisit täyttää nämä velvollisuudet tunnollisesti, sinulla on myös oikeuksia.

Asevelvollisuuslain nojalla palvelustaan suorit-tavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, ter-veydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon samoin kuin taloudellisiin ja sosiaalisiin etuuksiin siten kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään.

Palvelukseensa liittyvissä sosiaaliturvaa koskevis-sa asioissa asevelvollisella on oikeus tarvittaessa saada asiantuntevaa apua.

Palvelukseen on mukauduttava

Rauhan aikaisen palveluksen tarkoituksena on kouluttaa sotilas kykeneväksi täyttämään tehtä-vänsä kaikissa olosuhteissa niin rauhan kuin so-dankin aikana. Sotilaan on pyrittävä parhaansa mukaan omaksumaan ne tiedot ja taidot, jotka hänelle opetetaan. Sotilas on velvollinen nou-dattamaan ehdotonta kuuliaisuutta esimiestään kohtaan ja täyttämään täsmällisesti esimiehen antamat lailliset käskyt ja määräykset.

Sotilas on velvollinen noudattamaan sodan oikeussääntöjä ja voimankäyttö-sääntöjä sekä näistä erikseen annettu-ja ohjeita.

Sotilaan on mukauduttava palvelukseen, sotilaal-liseen järjestykseen ja yhteistoimintaan toisten so-tilaiden kanssa. Hänen on oltava oma-aloitteinen sekä asetuttava varauksetta esimiestensä johdet-tavaksi ja luotettava heihin.

Sotilas on velvollinen hoitamaan ja käyttämään huolellisesti sekä annettujen käskyjen ja määrä-ysten mukaisesti hänen käyttöönsä annettua val-tion omaisuutta. Tämä koskee henkilökohtaiseen käyttöön luovutettua asetta, muuta varustusta ja joukon yhteisessä käytössä olevaa omaisuutta.

Sotilas esiintyy hyvien tapojen mukaisesti käyttäy-tyen reippaasti, ryhdikkäästi ja asiallisesti sekä ti-lanteeseen sopivalla tavalla. Hän on toiminnassaan tunnollinen sekä huolellinen pukeutumisessaan ja siisteydessään. Sotilaan käytöksen perusteella ar-vioidaan hänen ammattitaitoaan sekä puolustus-voimia ja joukkoa, johon hän kuuluu.

43

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

Asevelvollisuuslain nojalla huumausaineen käyttöä koskevaan tutkimukseen voidaan suostumuksensa nojalla määrätä asevelvollinen, jonka on tarkoitus toimia sellaisessa tehtävässä, joka edellyttää tark-kuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa tehtävän suorittami-nen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeis-ta riippuvaisena voi vaarantaa henkeä, terveyttä tai palvelusturvallisuutta, liikenneturvallisuutta tai palvelustehtävissä saatujen tietojen suojaa. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että asevelvollinen on huumausaineen vaikutuksen alaisena palvelukses-sa tai että hän on riippuvainen huumeista, tutki-mukseen voidaan määrätä edellä mainituista edel-lytyksistä riippumatta.

”Kaveria ei jätetä”

Sotilaan on elettävä sovussa palvelustovereiden-sa kanssa. Sotiemme veteraanien jalo periaate ”kaveria ei jätetä” on yhä ja vast’edeskin arvos-saan: apua tarvitsevaa autetaan pyytämättäkin. Sotilas ansaitsee muiden arvonannon ottamalla nämä toimissaan huomioon, edistämällä yhteistä tavoitetta ja olemalla kohtelias. Lisääntyvä kan-sainvälistyminen korostaa avoimuuden ja suvait-sevaisuuden merkitystä.

Sotilaan on oltava tukena nuoremmil-le, kokemattomille palvelustovereille ja vaikutettava heihin omalla esimerkilli-sellä käytöksellään. Vaikeuksissa on us-kallettava kääntyä esimiesten puoleen.

Sotilas palvelee poliittisesta tai ideologisesta kan-nastaan riippumatta isänmaataan ja kansaansa. Sotilas ei saa antaa lahjonnan tai muun syyn houkutella itseään rikkomaan, laiminlyömään tai kiertämään velvollisuuksiaan.

Esimiehenä sotilaan tulee olla alaisiaan kohtaan oikeudenmukainen ja kohdella heitä yhdenver-taisesti sekä huolehtia heidän hyvinvoinnistaan. Esimiehen tulee määrätietoisesti pitää yllä ku-ria ja sotilaallista järjestystä. Kunnostautuneita tulee kiittää ja muutenkin palkita. Rikkomuksiin ja rikoksiin syyllistyneitä on ojennettava tai ran-gaistava. Kurinpitovaltaa voi käyttää ainoastaan puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluva laissa määrätty kurinpitoesimies.

Rikoslaki suojaa sotilasta esimiesten käskyval-lan väärinkäytöltä, epäoikeudenmukaisuudelta ja loukkauksilta sekä aiheettomilta syytöksiltä. Sotilaalla on oikeus säännösten ja hyvien tapo-jen mukaiseen, asialliseen, oikeudenmukaiseen ja ihmisarvoiseen kohteluun.

3.4 Perusyksikön päivystysPäivystys on osa perusyksikön yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Päivystys varmistaa toimintojen jatkumisen normaalin työajan ulkopuolella. Päi-vystyksellä turvataan osaltaan myös nopea valmi-uden kohottaminen. Järjestetty päivystys varmis-taa muun muassa rauhallisen yöunen, herätyksen sekä järkevän toimenpiteiden käynnistämisen esi-merkiksi tulipalon tai hälytyksen sattuessa. Päi-vystäjän apulaisen tehtävä on myös harjoitteluavartiomiehen ja varsinaisen päivystäjän työhön. Perusyksikön päällikkö tai yksikön vääpeli määrää yksikölle päivystäjän ja päivystäjän apulaiset.Yksikön päivystäjällä on päivystystehtäviin kuulu-vissa asioissa käskyvalta jokaiseen yksikössä ole-vaan varusmieheen tai reserviläiseen. Päivystäjän ja päivystäjän apulaisen tehtävät ovat kunkin pe-rusyksikön päivystysohjeissa.

Päivystäjän ohjeista selviävät muun mu-assa päivystäjän varustus, käskynalai-suus ja ilmoittautumisvelvollisuus, vel-vollisuudet ja oikeudet, mahdollinen osallistuminen muuhun palvelukseen ja voimankäyttöohjeet.

LUE OHJEET ENNEN PÄIVYSTYSTEHTÄVÄN ALOITTAMISTA. VARMISTA PÄIVYSTÄJÄLTÄ TAI ESIMIEHELTÄSI, JOS ET OLE YMMÄRTÄ-NYT JOTAKIN OHJEEN KOHTAA.

Perusyksikön päivystäjän tehtävänä on muun muassa:

valvoa hyvän järjestyksen noudattamista yksikössäherättää yksikkö ja valvoa aamutoimetkoota ja toimittaa yksikön vääpelille yksikön vahvuusilmoituksetmerkitä sairaiksi ilmoittautuneet yksikön sai-raskirjaan sekä lähettää heidät johdettuina osastoina lääkärin vastaanotollevastata yksikön järjestämisestä palvelukseenjärjestää yksikkö ruokailuun ja valvoa, että ruo-kailu tapahtuu hyviä ruokailutapoja noudat-taen, sekä huolehtia ruoan tuomisesta vuo-delepoon määrätyillevalvoa ulkopalveluksesta vapautettuja ja vuodelepoon määrättyjäilmoittaa yksikössä sattuneista erikoi-sista tapauksista yksikön päällikölle ja yksikön vääpelilleilmoittaa kiireisiä toimenpiteitä vaati-vista tapahtumista, kuten onnettomuuk-sista, tulipaloista, järjestyshäiriöistä joukko-osaston päivystäjälle, ellei päällikkö, yksikön vääpeli tai joku muu yksikön palkatusta hen-

44

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

kilöstöstä ole paikalla ja ryhtyy asian vaa-timiin toimenpiteisiinvalvoa yksikön hallussa olevan valtion omaisuuden, erityisesti asetelineissä ole-vien aseiden, säilyttämistä muun muassa tarkastamalla aseiden lukumäärä ja ase-telineiden lukitusvalvoa, ettei yksikön alueella luvatta oleskele sivullisiapitää erikseen käskettyä luetteloa, kortis-toa tai taulukkoa, josta selviää yksikön pai-kalla oleva vahvuusjakaa ja vastaanottaa lomatodistukset ja varusmies- tai reserviläiskortittarkastaa, että vapaa-aikanaan yksiköstä poistuvien varusmiesten asu ja siisteys ovat annettujen määräysten mukaisetvalvoa iltatoimethuolehtia perusyksikön ovien lukitsemi-sesta öiseen aikaan, tarkastaa varastojen, toimistojen ja ikkunoiden kiinniolo ja lu-kitus sekä sammuttaa tarpeettomat valotpitää päivystyskirjaa.

Oman yksikön erityisohjeet ovat yksi-kön päivystysohjeissa. Perehdy niihin hyvissä ajoin ennen vuorosi alkua!

Päivystäjä komentaa valmistautumisen ja järjes-tymisen riittävän ajoissa. Tavoitteena on, että kaikki on valmista kun palvelus alkaa. Myöhäs-tyä ei saa, mutta ylimääräistä odottelua pitää myös välttää. Hyvä nyrkkisääntö on käskeä VAL-MISTAUTUMINEN 10 minuuttia ennen oppitun-nin alkua ja 20 minuuttia ennen ulkopalveluk-sen alkua sekä JÄRJESTYMINEN 5 minuuttia ennen oppitunnin alkua ja 10 minuuttia ennen ulkopalveluksen alkua.

Palvelukseen valmistauduttaessa annetaan pal-veluksen laadun, sään ja varustuksen edellyt-tämät määräykset sekä ohjeet yhtenäisestä pu-keutumisesta. Päivystäjä saa tähän perusteet harjoituksen pitäjältä tai käyttää omaa harkin-taansa.

Pohdittavaa?

Miten toimit seuraavissa tilanteissa:1.Yksikössä syttyy tulipalo.2.Yksikössä sattuu tapaturma.3.Yksikössä on järjestyshäiriö, jota et saa rauhoittumaan.4.Yksikköön pyrkii yöllä siviiliasussa oleva henkilö, jota et tunnista.

3.5 SulkeisjärjestysSulkeisjärjestykseksi kutsutaan joukon toimintaa ja ryhmitystä, jossa sotilaiden ja ryhmien paikat ovat tarkoin toistensa suhteen määrätyt. Toiminta on täsmällistä ja samanaikaista ja sitä johdetaan määrättyjen komentojen avulla. Sulkeisjärjestys juontaa juurensa ajalta jolloin taisteltiin keihäin ja miekoin. Oikein käytettynä sulkeisjärjestys on no-pein ja tehokkain liikkua järjestyneenä joukkona.

Sulkeisjärjestyksen tarkoituksena on:– kohottaa fyysistä ja henkistä kuntoa kehittämällä keskittymiskykyä, mielen ja kehon hallintaa sekä lihaskoordinaatiota– mahdollistaa suurtenkin joukkojen täs-mällinen johtaminen ja luoda perusta toiminnalle taistelukentällä– opettaa koulutettaville kyky vaistomai-seen reagointiin ja täsmällisyyteen– olla tärkeä osa joukon kiinteyden ja hengen luomisessa.

Sulkeisjärjestyksessä joukon johtaja rytmittää ko-mennoillaan joukon toiminnan. Komennoissa on yleensä valmistava osa ja suoritusosa kuten Käännös oikeaan ….Päin!Opettele kuuntelemaan komennot oikein ja tar-vittaessa komentamaan oikein.

Komennon valmistavalla osalla kerrotaan, mitä seuraavaksi tehdään. Sen jälkeen pidetään pieni tauko. Tauon aikana jokainen ehtii ajatella toimin-nan valmiiksi. Aloitteleva johtaja pitää helposti liian lyhyen tauon.

Aloitteleva joukko puolestaan liikkuu vaikka suo-ritusta ei ole vielä käsketty. Tauon jälkeen käs-ketään suoritusosa paino ensimmäisellä tavulla. Tällöin kaikki toimivat oikein ja yhdenaikaisesti. Sulkeisjärjestyksen menettelytapoja voidaan käyt-tää kaikessa koulutuksessa, missä tavoitteena on täsmällisten suoritusten vaistonvarainen hallinta.

Sulkeisjärjestyksen harjoittelu parantaa reaktiokykyäsi, mielen, kehon ja aseen hallintaa sekä fyysistä kuntoasi!

3.6 Sotilasoikeudenhoito

Sotilasoikeudenhoidolla tarkoitetaan lähinnä so-tilasrikosten käsittelemistä sotilaskurinpito- tai tuomioistuinmenettelyssä. Sotilasoikeudenhoidon tavoitteena on sotilaallisen kurin ja järjestyksen

45

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

SIVIILIRIKOS

Esitutkinta(poliisi)

Asian oikeuskäsittely

(tuomioistuin)

Seuraamus

Vankeus Sakko

SOTILASRIKOS

Esitutkinta(sotilasviranomaiset ja poliisi)

Sotilasoikeudenkäynti(tuomioistuin)

Kurinpitomenettely(kurinpitoesimies)

Seuraamus- Vankeus- Sakko-Kurinpitorangaistus

Seuraamus- Kurinpitorangaistus- Kurinpito-ojennus

säilyttäminen yksittäisen sotilaan oikeusturvan takaamiseksi ja tätä kautta sotaväen toiminta-kyvyn turvaaminen.

Sotilasoikeudenhoitoa koskevia tärkeimpiä sään-nöksiä ovat:

Rikoslaki, erityisesti sen sotilasrikoksia kos-keva 45 luku.Sotilaskurinpitolaki ja -asetus, joissa on säännöksiä muun muassa kurinpito-esimiehistä ja heidän toimivallastaan, esi-tutkinnasta, kurinpitoasiain käsittelystä, seuraamusten täytäntöönpanosta sekä ku-rinpitovalitus- ja kantelumenettelystä.Sotilasoikeudenkäyntilaki, jossa ovat säännökset sotilasrikosten käsittelystä tuo-mioistuimissa.

Sotilas on sotilasrangaistussäännösten alainen sii-tä alkaen, kun hän on astunut tai ollut velvollinen astumaan palvelukseen, siihen saakka, kun hänet on palveluksen päättymisen tai keskeyttämisen takia kotiutettu.

Sotilasrikokset

Sotilasrikokset ovat tekoja, jotka on säädetty rangaistaviksi rikoslain 45 luvussa. Sotilasrikok-sia ovat muun muassa

– poissaolorikokset, kuten* luvaton poissaolo, esimerkiksi luvaton pois-tuminen kasarmialueelta tai loman, iltavapaan

tai viikonloppuvapaan ylittäminen taikka ennen-aikainen lähteminen lomalle* karkaaminen, luvaton poissaolo, jota asevel-vollinen on jatkanut vähintään viisi vuorokautta siten, että poissaolosta on aiheutunut tai voinut aiheutua olennainen keskeytys sotilaan koulutuk-sessa tai muuten olennaista haittaa palvelukselle– kuuliaisuusrikokset, kuten* niskoittelu, esimerkiksi kieltäytyminen täyt-tämästä esimiehen antamaa käskyä taikka käs-kyn täyttämättä jättäminen tai sen täyttämisen viivyttäminen* esimiehen väkivaltainen vastustaminen* haitanteko esimiehelle

Erikseen ja ankarammin rangaistaan, jos sotilaat syyllistyvät kuuliaisuusrikoksiin yhteistoimin.

– palvelusrikos on kyseessä, kun sotilas rikkoo tai jättää täyttämättä palvelukseen kuuluvan vel-vollisuuden taikka palvelusta tai sotilaallista jär-jestystä koskevan ohjesäännöllä tai muulla tavoin annetun määräyksen.

Tärkein palvelusta ja sotilaallista järjestystä kos-keva ohjesääntö on Yleinen Palvelusohjesääntö.Muita keskeisiä asiakirjoja ovat esimerkiksi varo-määräykset. Palvelukseen kuuluva velvollisuus ja sitä koskevat määräykset opetetaan sotilaille, niin että niitä voi noudattaa. Jos jokin asia kuitenkin tuntuu epäselvältä, sitä on kysyttävä esimiehiltä.Sotilas syyllistyy palvelusrikokseen, jos on pal-velustehtävässä siinä määrin alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alainen, että hä-nen kykynsä suorittaa palvelusta on alentunut, tai

Sotilaan tekemän rikoksen käsittelyjärjestys.

46

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

joka hankkiakseen itselleen vapautuksen, loman tai muun helpotuksen palveluksesta vioittaa it-seään, vahingoittaa terveyttään tai sitä yrittää taikka sanotussa tarkoituksessa esittää valheel-lisen tiedon.– vartiorikos on kyseessä, kun vartio- tai päi-vystystehtävää suorittava sotilas poistuu luvat-tomasti vartiopaikalta tai päivystystehtävästä, tai ei määräaikana saavu sanottuun palvelus-tehtävään taikka muuten jättää täyttämättä tai rikkoo vartio- tai päivystyspalvelusta annettuja määräyksiä– muut rikokset* sotilaan sopimaton käyttäytyminen on kyseessä mm. silloin kun sotilas, joka muulloin kuin palvelustehtävässä ollessaan puolustus-voimien käytössä olevalla kasarmi- tai muulla alueella, julkisella paikalla tai julkisessa tilai-suudessa esiintyy ilmeisen päihtyneenä taikka meluamalla tai muulla käyttäytymisellään aihe-uttaa häiriötä tai pahennusta

Sotilasoikeudenkäyntiasiana kurinpitomenet-telyssä tai tuomioistuimessa käsitellään soti-lasrikosten tapaan myös mm. sotilaan tekemät pahoinpitely-, varkaus-, väärennys- tai vahin-gontekorikokset. Edellytyksenä on, että teko on kohdistunut puolustusvoimiin tai toiseen sotilaaseen. Esimerkiksi varusesineiden tahalli-nen tai huolimattomuudesta johtunut hukkaa-minen tai vahingoittaminen on rangaistavaa ja siitä seuraa useimmiten korvausvastuu.

Seuraamusjärjestelmä ja seuraa-musten määräämiseen vaikutta-vat tekijät

Sotilasrikoksista määrättäviä seuraamuksia ovat:– kurinpito-ojennukset: muistutus, ylimääräi-

nen palvelus (enintään viisi kertaa) ja poistumis-kielto (enintään kymmenen vuorokautta).– kurinpitorangaistukset: varoitus, poistumis-rangaistus (11–15 vrk), kurinpitosakko (1–30 päi-vältä) ja aresti (tuomioistuin 1–30 vrk)– sakkorangaistus– vankeusrangaistus

Seuraamusta määrättäessä otetaan huomioon

– rangaistusta korottavina perusteina muun muassa

* rikoksia on useita* asianomaisen aiempi palvelus ja muu käyttäy-tyminen, muun muassa välinpitämättömyys ja lai-minlyönnit palveluksessa (esimerkiksi asianomais-ta on aiemmin rangaistu taikka ojennettu)* teko on tehty koolla olevien sotilaiden läsnä ol-lessa niin, että teolla voi olla kuria ja järjestystä vaarantava vaikutus* asianomainen on käyttänyt rikosta tehdessään väärin esimiesasemaansa

– rangaistusta lieventävinä perusteina muun muassa

* asianomaisen aiempi palvelus ja muu käyttäyty-minen (esimerkiksi erinomainen palvelus).

Sotilaskurinpitomenettely

Kurinpitoesimies voi lain mukaan jättää esitutkin-nan toimittamatta tai esitutkinnan jälkeen seu-raamuksen määräämättä, jos teko on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annetta-vasta huomaamattomuudesta, ajattelematto-muudesta tai tietämättömyydestä taikka tekoa muutoin on pidettävä kurin ja järjestyksen yllä-pitämisen kannalta vähäisenä.

SEURAAMUS

KURINPITO-OJENNUKSET

Muistutus kyllä kyllä kyllä kylläYlimääräinen palvelus 1-3 krt 1-5 krt 1-5 krt 1-5 krtPoistumiskielto ei 1-10 vrk 1-10 vrk 1-10 vrk

KURINPITORANGAISTUKSET

Varoitus ei kyllä kyllä kylläPoistumisrangaistus ei ei 11-15 vrk 11-15 vrkKurinpitosakko ei ei ei 1-30 pv

YKSUPS YKSPÄÄLL J-YKS KOM J-OS KOM

KURINPITOESIMIES

47

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

SotilasoikeudenkäyntimenettelyVakavimmat sotilasrikokset käsitellään tuomiois-tuimessa. Alimpana oikeusasteena sotilasrikosa-sioissa ovat käräjäoikeudet.

Asian käsittely tapahtuu erityisessä sotilasko-koonpanossa, mutta muuten samoin kuin sivii-lirikosjuttujen käsittely. Syyttäjänä toimii alaan perehtynyt, erikseen sotilassyyttäjäksi määrätty kihlakunnansyyttäjä. Syytetyllä on oikeus käyttää avustajaa. Mikäli syytetty ei itse pysty valvomaan oikeuttaan, tuomioistuin voi määrätä hänelle avustajan. Avustajalle voidaan tietyin edellytyk-sin maksaa palkkio valtion varoista. Alioikeuden päätökseen voi hakea valittamalla muutosta Hel-singin hovioikeudesta. Ylimpänä tuomioistuimena sotilasrikosasioissa on korkein oikeus.

Oikeusturvatekijöistä sotilasoikeudenhoidossa

Selvät toimivalta- ja menettelytapasäännökset sekä ylempien viranomaisten valvontatoiminta luovat perustan oikeusturvalle sotilasoikeuden-hoidossa. Puolustusvoimien toiminnan lainmu-kaisuutta ja sotilasoikeudenhoitoa ohjaa ja val-voo puolustusvoimien asessori. Joukko-osaston komentaja tarkastaa joukko-osaston rangaistus- ja ojennuskortit neljä kertaa vuodessa. Puolustus-haaran komentaja tarkastaa kyseiset kortit sotilas-lakimiehen esittelystä kerran vuodessa. Sotilaalla

on Yleisen palvelusohjesäännön mukaan oikeus ottaa vääränä pitämänsä menettely esille ylem-män esimiehen tai eduskunnan oikeusasiamie-hen kanssa. Muita yksittäisen sotilaan käytettä-vissä olevia oikeusturvakeinoja ovat:

Kantelu ylemmälle esimiehelle perustuu so-tilaskurinpitoasetukseen

* tehdään joukko-osaston komentajalle tämän alaisen toimenpiteestä ja komentajan toimenpi-teestä häntä lähinnä ylemmälle esimiehelle* voidaan tehdä silloin, kun joku katsoo oikeuk-siaan tai etujaan loukatun taikka esimiehen me-netelleen lain tai virka- tai palvelusvelvollisuu-tensa vastaisesti* ei saa tehdä yhdessä toisen kanssa

Hallintokantelu sen kohteena olevan henkilön esimiehelle tai valvovalle hallintoviranomaiselle

* on ilmoitus epäillystä lainvastaisesta menette-lystä tai hallinnollisesta epäkohdasta* voi tehdä kuka tahansa* ei ole määrämuotoon sidottu, mutta suositel-laan tehtäväksi kirjallisena

Kurinpitovalitus kurinpitomenettelyssä määrä-tystä rangaistuksesta. Kurinpitovalitus on teh-tävä kirjallisesti kolmen vuorokauden kuluessa kurinpitopäätöksen tiedoksisaannista. Kurinpito-valituksen käsittelee se tuomioistuin, joka hoitaa

Upseerijäsen Puheenjohtaja:Laamanni tai

Käräjätuomari

Opistoupseerijäsen

Syyttäjä Asianomistaja Syytetty

Sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittävä yleinen alioikeus

KORKEIN OIKEUS

HELSINGIN HOVIOIKEUS

48

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

joukko-osaston sotilasrikosasioita. Kurinpito-valitus voidaan jättää esimerkiksi rangaistuk-sen määränneelle kurinpitoesimiehelle taikka perusyksikön päällikölle, yksikköupseerille tai joukko- osaston päivystäjälle. Valitus käsitel-lään oikeuden istunnossa, jossa valittajalla on oikeus olla läsnä. Hän saa käyttää käsittelyssä oikeusavustajaa

Muutoksenhaku tuomioistuinmenettelyssä

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle, jonka tehtävänä on valvoa muun muassa so-tilasviranomaisten toiminnan lainmukaisuutta. Kantelu oikeusasiamiehelle ei ole sidottu soti-laskurinpitolain ja -asetuksen säätämiin mää-rämuotoihin

3.7 Vahingonkorvausasiat

Kun varusmies aiheuttaa vahinkoa puolustus-voimille, asian käsittelee yleensä sotilasviran-omainen.

Mikäli vahingon aiheuttajan vastuu on epäselvä tai hän kieltäytyy korvaamasta vahinkoa, asia saatetaan tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Puolustusvoimien omaisuudelle aiheutunut vahinko

Jos varusmies aiheuttaa palvelustehtävää suo-rittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään va-hinkoa valtiolle ja hän on aiheuttanut vahin-gon tahallaan taikka huolimattomuudellaan tai varomattomuudellaan, hän joutuu korvaa-maan vahingon. Vahingonkorvauksen määrää voidaan sovitella ottaen huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan ase-ma ja muut olosuhteet. Jos vahingonaiheutta-jan viaksi jää vain lievä tuottamus, vahinko jää valtion vahingoksi.

Jos vahinko on aiheutettu palvelustehtävän ul-kopuolella, varusmies joutuu korvaamaan va-hingon, vaikka hänen viakseen jäisi vain lie-vä tuottamus. Poikkeustapauksissa korvausta voidaan sovitella, jos täysi korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi.

49

Tällöin otetaan huomioon vahingon aiheuttajan varallisuus sekä muut olosuhteet.

Varusmiehen omaisuudelle aiheutunut vahinko

Varusmiehelle voidaan maksaa valtion varoista korvausta palveluksen yhteydessä, palvelusolo-suhteista johtuen, tapaturmaisesti kadonnees-ta tai vahingoittuneesta yksityisestä omaisuu-desta, jonka mukana pitäminen palveluksessa on ollut välttämätöntä tai tarpeellista. Vahin-gon määrä on kuitenkin pystyttävä luotettavas-ti selvittämään.

Jos varusmiehen omaisuudelle on aiheutunut va-hinkoa puolustusvoimien tai sen palveluksessa olevan henkilön toiminnasta, vahinko korvataan valtion varoista, mikäli vahingon syntyminen liit-tyy puolustusvoimien toimintaan.

Mikäli varusmiehen omaisuudelle aiheutuu va-hinkoa jonkun puolustusvoimien palveluksessa olevan henkilön tai ulkopuolisen aiheuttamana, eikä vahingon syntyminen liity puolustusvoimi-en toimintaan, vahingon kärsineellä on oikeus saada korvaus vahingon aiheuttajalta.

Henkilövahingot

Henkilövahingoista voi hakea korvausta vahin-gon aiheuttajalta tai valtion varoista samoin pe-rustein kuin omaisuusvahingoista.

Puolustusvoimat vastaa varusmiehen terveyden-huollosta koko varusmiespalveluksen ajan. Soti-lastapaturmalaki turvaa sotilastapaturmasta ja palvelussairaudesta vahingoittuneen tai sairas-tuneen toimeentulon palveluksen päättymisen jälkeen. Mahdollisista kuluista huolehtii valtio-konttori.

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

3.8 Palvelusturvallisuus

Koulutusta johtavat esimiehet ovat vastuussa sen turvallisuudesta. Myös koulutettavien varusmies-ten on tehtävä oma osuutensa turvallisuuden var-mistamiseksi. Heidän tulee kyetä toimimaan jou-kon osana siten, että eivät omalla toiminnallaan vaaranna joukon muiden sotilaiden turvallisuutta. Lisäksi sotilaan tulee pystyä huomioimaan jouk-konsa toiminnasta häneen itseensä kohdistuvia vaaroja. Sotilaskoulutuksessa käytetään aseita, räjähdysaineita ja muita välineitä, joiden turvalli-nen käyttö edellyttää niiden tuntemista ja käytön hallintaa kaikissa olosuhteissa. Lisäksi tulee tietää tarvittavat turvallisuusmääräykset.

Myös sodan aikana on tärkeää arvioida edessä ole-vien taistelutehtävien aikaansaamia riskejä joukon turvallisuudelle ja pienentää näin joukon omasta toiminnasta aiheutuvia tappioita.

Tässä luvussa on kuvattu palvelusturvallisuuden yleiset järjestelyt. Tarkempia palvelusturvallisuus-järjestelyjä on kuvattu eri toimintaa käsittelevis-sä kohdissa.

Mitä palvelusturvallisuustoiminta on?

Työturvallisuuslakia ei sovelleta puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstölle annettavas-sa sotilaskoulutuksessa. Vaatimukset toiminnan turvallisuuden järjestämiseksi on annettu puo-lustusvoimien käskyinä ja määräyksinä. Tällaisia ovat muun muassa varomääräykset, ohjesäännöt, oppaat, käsikirjat sekä muut velvoittavat normit.

Paras keino parantaa turvallisuutta on huolehtia henkilöstön osaamisesta. Yksi keskeinen tavoi-

Palvelusturvallisuuden vastuuhenkilöitä ovat sekä kouluttajat että koulutettavat.

50

3 Y

lein

en s

otila

skou

lutu

s

te kaikissa koulutuksen eri vaiheissa on aluk-si oppia tekemään uudet suoritukset turvalli-sesti ja vasta sen jälkeen tavoitella toiminnan nopeutta.

Koulutettavien valmiudet toimia turvallisesti arvioidaan ennen siirtymistä koulutuksen seu-raavaan vaativampaan vaiheeseen. Kouluttaji-en tekemän arvioinnin lisäksi on tärkeää, että myös koulutettavat itse arvioivat osaamisensa riittävyyden.

Hyvin järjestetyssä harjoituksessa koulutettavat kokevat, että onnettomuus- ja tapaturmariskit ovat pieniä. Koulutus on turvallista, kun soti-lasjoukko osaa käyttää aseitaan ja välineitään oikealla tavalla sekä kykenee huomioimaan toi-mintaympäristön aiheuttamat riskit.

Varusmiehen vastuut ja tehtävät

Jokaisen on:– osattava käyttää hänelle annet-tuja aseita ja välineitä sekä ottaa toiminnassaan huomioon niiden aikaansaamat riskit itselleen ja omalle joukolle– tiedettävä mitä joukko on teke-mässä ja mikä oma rooli on jou-kon osana– noudatettava omaan tehtävään liittyviä palvelusturvallisuusmää-räyksiä

Sotilas ei saa käyttää sellaisia aseita ja ampumatarvikkeita, joi-den käyttötaitoja hän ei koe riit-täväksi. Tällaisesta tilanteesta on heti ilmoitettava esimiehelle.

Varusmiesjohtajien tulee ymmär-tää vastuunsa johtamansa joukon turvallisuudesta. Heidän tulee kyetä arvioimaan saamansa teh-tävän palvelusturvallisuusriskejä sekä ottaa riskit huomioon jouk-konsa johtamisessa.

Jos sotilasjoukon jäsen havaitsee vaaratilanteen tai kokee edessä olevan toiminnan vaarallisek-si, hänen tulee ilmoittaa asias-ta esimiehelle. Myös havaituista ”läheltä piti”-tapahtumista, eli tilanteista joissa onnettomuu-den tai tapaturman sattuminen on ollut lähellä, tulee aina ilmoit-taa esimiehelle.

!

51

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

52

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

53

4 Ase- ja ampuma-koulutus Ampumataito on sotilaan tärkein taito. Aluksi on opittava hallit-semaan ammunnan perusteet. Kyky osua maaliin ampumaratati-lanteessa on lähtökohta taitojen harjoittamiseen taisteluampu-makoulutuksessa, taisteluammunnoissa ja taistelussa. Aseen ja ampumatarvikkeiden käsittelyssä on noudatettava aina varomää-räyksiä. Asekoulutuksella luodaan varma ja turvallinen aseen kä-sittelytaito.

Sotilaskoulutusta vailla olevat saattavat mieltää ampumisen väki-valtaviihteestä tutuksi sarjatulen räiskimiseksi. Sotilaan ampuessa kuitenkin vain osumat ratkaisevat. Paljosta äänestä, suuliekeistä ja kimmokkeista on vain haittaa. Unohda siis elokuvat. Sotilaalle ase on ammattimiehen työkalu eikä egon jatke.

Tässä luvussa esitetään ammunnan yleiset varomääräykset, perus-koulutuskaudella koulutettavat ammunnan perusteet ja ampuma-asennot sekä ampuminen rynnäkkökiväärillä.

Ase- ja ampumakoulutuksen tavoitteena on peruskoulutuskaudel-la, että sotilas

1. tuntee rynnäkkökiväärin toimintaperiaatteen.2. hallitsee rynnäkkökiväärin turvallisen käsittelyn.3. osaa hyvän laukauksen perustekijät ja ampumaharjoittelun periaatteet.4. osaa ampua rynnäkkökiväärillä vähintään tyydyttävästi (hyväksytty tulos, III – lka).5. osaa käsitellä rynnäkkökivääriä yksinkertaisissa taistelutilanteissa6. hallitsee rynnäkkökiväärin käyttäjähuollon (puhdistus ja käsittely suoja-ainein)7. osaa kouluammuntaa koskevat turvallisuusmääräykset.

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

54

4.1 Ammunnan yleiset varomääräykset

Jokaisen sotilaan on tiedettävä näiden varomääräysten keskeinen sisältö ja osattava toimia niiden edellyttämällä tavalla. Varomääräyksiä noudatetaan sekä rauhan ajan ammunnoissa että soveltuvin osin myös sodan aikana.

Aseiden ja ampuma-

tarvikkeiden käsittely ja

hallussa pitäminen

1. Kukaan ei saa oma-aloitteisesti ryhtyä käsittelemään aseita, ampu-matarvikkeita tai räjähdysaineita, joiden käsittelyä hän ei tunne.2. Jos esimies käskee sotilashenkilöä ampumaan aseella, käsittelemään räjähdysaineita tai näitä sisältäviä välineitä, joita käskyn saaja ei tun-ne tai joiden käsittelyssä hän tietäämiitsensä epävarmaksi, hänen on il-moitettava tästä käskynantajalle en-nen ampumaan tai käsittelemään ryhtymistä.3. Ampumatarvikkeiden, räjähdysai-neiden ja ampuma-aseiden luvaton hallussapito on kielletty.4. Kaikissa harjoituksissa, joissa kä-sitellään aseita, ampumatarvikkeita tai räjähdysaineita, on jokainen yk-sittäinen sotilashenkilö velvollinen keskeyttämään harjoituksen huuta-malla SEIS, jos hän huomaa jotain sellaista olevan tapahtumaisillaan, josta on vaaraa harjoitusosastolle, sivullisille tai omaisuudelle.5. Asetta ei saa milloinkaan suunna-ta henkilöitä eikä vaurioille alttiita esineitä kohti.6. Tunnista maali ennen kuin ammut. Varmista tähystämällä, että tulilin-jalla ja maalin takana ei ole ketään.7. Siirrä sormi liipaisimelle vasta, kun aiot ampua.

Aseen tarkistaminen ja

varmistaminen

8. Ampuma-asetta on aina käsiteltä-vä niin kuin se olisi ladattu. Kun otat aseen käteesi, tarkista aina ensim-mäiseksi, että patruunapesä ja lip-paat ovat tyhjät ja varmista ase.9. Asetta ei saa ilman käskyä ladata eikä käsitellä ladattuna. Ase on aina varmistettava ja pidettävä varmistet-tuna, kun sitä ei käytetä tai käsitellä.10. Älä koskaan anna toiselle ladat-tua asetta varoittamatta, että se on ladattu.11. Kun asetta ryhdytään käsitte-lemään on aina varmistuttava kat-somalla ja tarvittaessa sormella kokeilemalla, ettei patruuna ole aseenkäsittelijän tietämättä patruu-napesässä, lippaassa tai muussa sel-laisessa paikassa, josta se asetta käsi-teltäessä voi joutua piippuun.

! !

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

55

Ampumaharjoitukset

12. Ampumaharjoitukseen valmis-tauduttaessa on jokaisen ampujan tarkistettava, että aseessa ei ole patruunoita ja se on oikein koot-tu, kunnossa ja hyvin puhdistettu.Lisäksi ampujan on suojattava kuu-lonsa.13. Jokaisen ampujan on ampu-maharjoituksen aikana käsiteltävä asettaan ja hallussaan olevia am-pumatarvikkeita siten, ettei niihin pääse hiekkaa, roskia, muita epä-puhtauksia tai vettä.14. Yksityisen ampujan on ampu-essaan jatkuvasti tarkkailtava, et-tei ketään ole aseen ampumasuun-nassa eikä välittömästi piipun suun vieressä. Aseen suupaineen vaiku-tuspiirissä oleva voi saada kuulo-vaurion.

Aseen säilyttäminen

15. Asetelineissä ei saa säilyttää ladattuja aseita, eikä patruunape-sässä tai lippaissa saa olla patruu-noita. Aseen on oltava varmistettu. Lippaat on pidettävä aseista irro-tettuina, eikä täytettyjä lippaita saa säilyttää muualla kuin lukitus-sa varastossa.

16. Ampumatarvikkeiden jaon yh-teydessä on jokaisen ampujan tar-kistettava, että hänelle jaetut am-pumatarvikkeet ovat oikeaa lajia ja puhtaat, eikä niissä ole vikoja. Jokaisen sotilaan on osattava erot-taa kova-, paukku- ja latausharjoi-tuspatruuna toisistaan.17. Jokainen on ampumaharjoi-tuksen jälkeen velvollinen luovut-tamaan jäljelle jääneet ampuma-tarvikkeet ampumaharjoituksen johtajalle tai hänen määräämäl-leen henkilölle, vaikkei olisi tästä erityistä käskyä saanutkaan.18. Harjoituksen jälkeen jokainen sotilashenkilö on velvollinen luo-vuttamaan jäljelle jääneet har-joitus- ja ampumatarvikkeet sekä räjähdysaineet lähimmälle esimie-helleen viimeistään kasarmille saa-vuttuaan, vaikkei hän olisi tästä erityistä käskyä saanutkaan.19. Kovia ampumatarvikkeita ja harjoitusampumatarvikkeita ei saa koskaan sekoittaa keskenään.

Ampumatarvikkeiden

käsittely

!

! !

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

56

Harjoitusampuma-

tarvikkeiden käsittely

20. Paukkupatruunoita on käsiteltävä yhtä varovaisesti ja huolellisesti kuin kovia patruunoita. Erityisesti on kiinni-tettävä huomiota kuulon suojaamiseen. Kuulon suojaamiseen tulee käyttää kor-vatulppia tai kuulosuojaimia.21. Ilman sysäyksenvahvistajaa oleval-la aseella ei saa ampua paukkupatruu-noita.Sotilaille, joiden aseessa ei ole sysäyk-senvahvistajaa, ei saa edes antaa pauk-kupatruunoita niitä käyttöön jaettaes-sa, eikä tällaisen aseen haltija saa ottaa paukkupatruunoita vastaan, vaikka nii-tä hänelle tarjottaisiin.22. Ennen taisteluharjoitusta tai -kou-lutustilaisuutta, jossa käytetään pauk-kupatruunoita, on jokaisen yksittäisen miehen aina tarkastettava:– että rynnäkkökiväärissä ja konekivää-rissä on sysäyksenvahvistaja paikoillaan sekä kunnossa ja että se on kierretty loppuun asti paikoilleen– ettei hänen hallussaan oleviin aseisiin, patruunalippaisiin eikä lipaslaukkuihin, ole jäänyt kovia patruunoita ja– ettei hänelle luovutettujen paukku-patruunoiden joukkoon ole joutunut kovia patruunoita.23. Paukkupatruunoilla ei saa ampua toista henkilöä kohti 50 metriä lähem-pää. Mikäli johtajan käskyn mukaan poikkeustapauksessa ammutaan 50 met-riä lyhyemmiltä etäisyyksiltä, on aseen piippu suunnattava ylös.24. Taisteluharjoituksen tai -koulutus-tilaisuuden jälkeen on jokaisen yksit-täisen miehen ilman eri käskyäkin tar-kastettava katsomalla ja tarvittaessa sormella kokeilemalla, että aseen pat-ruunapesään ja lippaisiin ei jää pauk-kupatruunoita. Kaikki jäljellejääneet paukkupatruunat on luovutettava lä-himmälle suoranaiselle esimiehelle vii-meistään kasarmille saavuttaessa.25. Kaikissa ammunnoissa on käytettä-vä kuulosuojaimia.

Vahingonlaukausten

estäminen

26. Yleisimmät vahingonlauka-ukset ovat tapahtuneet harjoi-tuksen jälkeen aseen tarkastuk-sen yhteydessä, kuljetuksessa auton lavalla tai aseen puhdis-tuksen yhteydessä. Älä osoita koskaan aseellasi muuta koh-detta kuin maalia – tarkista aina ammunnan jälkeen, että aseen patruunapesä on tyhjä – tee tyhjälaukaus vain tähtää-mällä maaliin tai ilmaan.Huolla ja säilytä aseesi aina li-pas irrotettuna.

Vaaratilanteista

ilmoittaminen

27. Mahdolliset ”läheltä piti” -tilanteet tulee aina ilmoittaa esimiehelle vaaramahdollisuuk-sien tunnistamiseksi. Puolustus-voimat kokoaa niistä rekiste-riä, jota käytetään toiminnan ja koulutuksen kehittämiseen.

! !

!

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

57

Kuulon suojaaminen

Kuulosi on sinulle korvaamaton.Käytä kuppi- ja/tai tulppakuulosuo-jaimia. Aseta tulppasuojaimet huolelli-sesti korvakäytävääsi. Sotilas huolehtii itse kuulonsa suojaamisesta annettujen ohjeiden mukaisesti. Ellei kuuloa ole suo-jattu, voi yksikin laukaus aiheuttaa py-syvän kuulovaurion.

Vuonna 2006 tapahtui varusmiehille 147 ilmoi-tettua meluvammaa, joista suurin osa oli äkil-lisesti syntyneitä. Yleisin meluvammoja aiheut-tanut ase oli rynnäkkökivääri. Paukkupatruunat olivat yleisin meluvamman aiheuttanut patruu-natyyppi.

Noin 90%:lla tapauksista ei ollut kuulonsuoja-usta meluvamman syntyessä. Suojaimia tulee käyttää ja ne on asetettava huolellisesti pai-kalleen.

Meluvamma aiheutui yleensä aseen käsittelyn tai puhdistuksen yhteydessä tapahtuneesta va-hingonlaukauksesta. Yleisin yksittäinen syy kuu-lonsuojauksen puuttumiseen oli siten yllättävä tilanne, jossa kuulonsuojauksen ei tiedetty ole-van tarpeen. Paukkupatruunoita tulee käsitellä samalla huolellisuudella kuin kovia patruunoi-ta. Ammunnan jälkeen sekä aloitettaessa aseen käsittely on aina varmistettava, ettei siihen ole jäänyt patruunoita.

Meluvamma voi johtaa kuuroutumiseen, joi-denkin sävelkorkeuksien jäämiseen kokonaankuulematta tai korvien jatkuvaan soimiseen. No-peasti järjestetyllä hoidolla pystytään estämään ja lievittämään vaurioita. Meluvamman oireita ovat korvien lukkoisuus ja humina, korvien vin-kuminen, korvasärky, verenvuoto korvasta, kuu-lon aleneminen tai muu korvaoire.

Jos sinulla on yksi tai useampi oireista äkilli-sen melualtistumisen jälkeen, kerro asiasta heti kouluttajalle, jolloin sinut ohjataan viipymättä hoitoon ja lääkärin tutkimuksiin. Lievän melu-vamman hoitona on lisämelulle altistumisen välttäminen, kuulonmittaus ja oireiden seuranta sekä tupakointi- ja ampumakielto. Tarvittaessa tehdään uusi kuulonmittaus.

Vakavissa meluvammoissa hoitona on ylipaine-happihoito. Kaikista vammoista tehdään tapa-turmailmoitus hoitolinjoista riippumatta. Myös korvan voimakasta soimista ilman kuulonlaskua voidaan hoitaa ylipainehapella.

Tulppakuulosuojaimen asentaminen

Asenna tulppasuojaimet näin:

1. Valitse oikean kokoinen tulppasuojain.2. Huolehdi siitä, että kätesi ovat puhtaat.

Pyöritä sormilla tulppa kapeaksi.3. Vedä korvanlehteä takaviistoon toisella kä-

delläsi ja asenna puristettu tulppasuojainen4. nopeasti korvakäytävääsi. Paina tulppaa niin

kauan, että tulppa on laajentunut (noin 20 sekuntia).

5. Jos tulppa pyrkii laajenemaan ulos korva-käytävästä, tulppa ei ole asettunut oikein.

Toista asennus ja varmista, että tulppa on riittä-vän syvällä korvakäytävässäsi.

1.

2.

3.

4.

20 sekuntia

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

58

VALMISTAUTUMINEN AMPUMAHARJOITUKSIIN JA TOIMINTA AMPUMA-ALUEELLA

Toiminnasta ampuma-alueilla on käs-ketty kunkin ampuma-alueen johto-säännössä.Ampuma-aluetta koskevat tarkem-mat määräykset kerrotaan ennen ampumaharjoitusta pidettävällä va-romääräysoppitunnilla.

Seuraavassa on esitetty yleisiä ohjeita, joita sinun on palvelusturvallisuuden ja yleisenviihtyvyyden takia syytä muistaa toimiessasi am-pumaharjoituksissa.

1. ASEEN KÄSITTELYkäsittele asetta aina siten kuin se olisi ladattuälä koskaan osoita aseella muuta kuin maa-lia kohtivarmistu, että saamasi ampumatarvikkeet ovat käskettyä lajiaammunnan johtaja tai kouluttaja käskee lip-paan kiinnittämisen ja aseen lataamisenase varmistetaan aina ennen liikkeellelähtöä.

2. RÄJÄHDYSAINEIDEN JA AMPUMA-TARVIKKEIDEN KÄSITTELY– älä ota vastaan ampumatarvikkeita, joita et tun-ne ja jonka käsittelyyn et ole saanutkoulutusta,– käsittele saamiasi ampumatarvikkeita tarkasti siitä annettujen ohjeiden mukaan, oikea käsittely ehkäisee vaaratilanteiden syntymistä,

Räjähtämättä, ”suutareiksi” jääneet ampuma-tarvikkeet voivat olla virittyneitä.Ne saattavat räjähtää pienestäkin kosketuk-sesta tai, kun niitä liikutellaan.

!

Maastosta löytyviin räjähtämättömiin ampumatarvikkeisiin, niiden osiin tai muihin tuntemattomiin esineisiin ei missään nimessä saa koskea!

räjähtämättömät ampumatarvikkeet on mer-kittävä maastoon kolmiokeolla,jos löydät räjähtämättömän ampumatar-vikkeen, ilmoita siitä kouluttajallesi, jotta se voidaan merkitä ja myöhemmin raivata. Raivauksen tekee siihen erikseen koulutet-tu henkilö.

3. LIIKKUMINENrajoitusten tarkoituksena on estää henkilöi-den joutuminen vaara-alueelle ja hengen-vaaraan,älä koskaan poistu joukosta ilman koulut-tajan lupaa, liiku vain niitä reittejä pitkin jotka on käsket-ty, jos olet epävarma reitistä, kysy,muista ilmoittaa perille pääsystä koulutta-jalle,muista katsoa mihin astut - ampuma-alu-eilla on räjähtämättömiä ampumatarvikkei-ta, noudata vartiomiesten antamia käskyjä ja ohjeita.

4. TOIMINTA MAALIALUEELLAmaalialueelle meno on ammuntojen yhte-ydessä sallittu vain ammunnan johtajan tai erikseen valtuutetun henkilön käskystä tai luvalla,maalialueella liikuttaessa on pyrittävä käyt-tämään avomuotoja tai vaarattomiksi todet-tuja kulku-uria.

5. KUULON SUOJAAMINENsuojaa kuulosi aina ennen ammuntaa,kouluttaja käskee, käytetäänkö korvatulppia, kuppikuulonsuojaimia vai molempia,vastaat itse siitä, että toimit annettujen oh-jeiden mukaan,jos epäilet kuulovauriota, ilmoita asiasta he-ti kouluttajalle,mahdollisimman pian aloitettu hoito pienen-tää vaurioita.

6. LUONNONSUOJELUälä jätä mitään roskia luontoon,joka roskaa, myös siivoaa,toimita roskat jätesäkkeihin tai käskettyihin paikkoihin,älä piilota roskiasi maahan; eläimet löytävät ne ruokaa etsiessään maan altakin ja levit-tävät maastoon,muista että harjoitus- ja ampuma-alueita käytetään ympärivuotisestimyös sinun käyntisi jälkeen,avotulen teko on sallittu vain kouluttajan lu-valla erikseen käsketyille paikoille - alueella saattaa olla räjähdysvaara.

7. HYGIENIApese kätesi mahdollisuuksien mukaan en-nen ruokailua,pese ruokailuvälineesi aina ruokailun jälkeen,jos käytät pakkipussia, toimita se ruokailun jälkeen jätesäkkiin,tee tarpeesi vain kenttäkäymälään. Jos se on mahdotonta, kaiva jätöksesi maahan,pese kätesi aina tarpeilla käynnin jälkeen.

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

59

4.2 Asekoulutus

7,62 Rynnäkkökivääri

Taistelijan on hallittava aseen käsittely ja käyt-tö siten, että hän saavuttaa 150 metrin ampu-maetäisyydellä valoisalla 80 % ja pimeällä 70 % osumatodennäköisyyden halkaisijaltaan 20 cm maaliin. Lisäksi taistelijan on pystyttävä pur-kamaan rynnäkkökivääri 5 sekunnissa ja koko-amaan se 15 sekunnissa sekä täyttämään 30 patruunaa lippaaseen 35 sekunnissa. Yleisim-min käytössä olevat rynnäkkökiväärit ovat malli -62 ja malli -95.

Rynnäkkökiväärin ominaisuudet:

käytännön tehokas ampumaetäisyys on 300 mrynnäkkökivääri toimii automaattisesti (la-taa, laukaisee ja poistaa hylsyn)aseella voidaan ampua sekä kerta- että sarjatultaaseessa on reikätähtäimet (diopteritähtäi-met) päiväkäyttöön ja tritiumampulleilla varustetut avotähtäimet hämäräkäyttöä

varten aseeseen voidaan kiinnittää yötäh-täimeksi valonvahvistin 2000lippaaseen mahtuu 30 patruunaa, täyden lippaan paino 0,8 kgtuliannoksen suuruus on kolme täyttä lipas-ta eli yhteensä 90 patruunaasotilaan taisteluvarustukseen kuuluu kuu-si lipastatulinopeus on kertatulella 20–30 laukaus-ta minuutissa (kertatuli on tehokkaampaa kuin sarjatuli)sarjatulinopeus on lippaan vaihto huomioon ottaen 120–180 laukausta minuutissa ja teo-reettinen sarjatulinopeus on 700 laukausta minuutissaRK 95:ssa on mahdollisuus käyttää kivää-rikranaattia, yötähtäintä sekä äänenvaimen-ninta ja etutukeaaseen paino ilman pistintä ja lipasta on 3,5 kgluoti on vaarallinen aina noin 4 km:n etäi-syydelle

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

60

Ryn

näk

köki

väär

i 7,

62 R

K 6

2 ko

ott

un

a:

Perä

Taka

täht

äin

Vaih

din

Lata

us-

ja s

ulku

kone

isto

Käd

ensu

ojus

Etut

ähtä

in Piip

pu

Liek

insa

mm

utin

Kaa

suka

mm

io

Kan

tohi

hnaLauk

aisu

kone

isto

Käd

ensi

ja

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

61

Laat

ikon

kans

i

Män

näno

hjai

n / k

aasu

män

nän

suoj

aput

kiLu

isti

ja k

aasu

män

tä

Lukk

o

Pala

utin

Pala

utin

jous

i

Laat

ikko

osi

neen

Piip

pu o

sine

en

Lipa

s

Taitt

oper

ä

Ryn

näk

köki

väär

i 7,

62 R

K 9

5 TP

pu

rett

un

a:

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

62

Ruudin laatuja erä

JVA = Jalkaväenampuma-tarvike

Ampumatarvikenumero Patruunamäärä

SISÄLTÖ

7.62 RK = Rynnäkkökiväärin patruunaS309 = Kokovaippaluoti tyyppiä S numero 309 pakkaus ilmatiivis vj 313 = Valojuova luoti nro 313 vj S pv th = Valojuova S-luoti Pakkaus venäläinenals lkp = Alumiinisydän, lyhyen kantaman patruunapl pap = Puuluoti, paukkupatruuna

Patruunalaatikon tiedot.

Varusteet:

Puhdistusvälineet Öljypullo Ruuviavain

Hylsypussi Pistin ja tuppi

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

63

Rynnäkkökiväärin huoltaminen

Tarkasta aina ennen huoltotoimenpiteitä katsomalla ja tarvittaessa sormella ko-keilemalla, ettei aseen patruunapesässä ole patruunaa ja että lippaat ovat tyhjät ! Pidä huoltotoimenpiteiden aikana lipas irti aseesta ja käsittele asettasi niin, että se ei osoita toiseen henkilöön.

Rynnäkkökivääri puretaan huoltoa varten ir-rottamalla aseesta ensin lipas ja tarkastamal-la, ettei ase ole ladattu. Seuraavaksi irrotetaan laatikon kansi, sitten luisti ja lukko sekä pa-lautinjousi ja kaasumännän ohjain. Lipas pure-taan huoltoa varten irrottamalla lippaan jousi.

Aseen purkaminen tulee suorittaa oikeassa jär-jestyksessä. Osia on käsiteltävä huolellisesti ja varovaisesti. Erityisesti on varottava kolhimasta laatikon kantta, jossa on takatähtäin. (RK 62)

Huoltotoimenpiteet tehdään aseen omilla puh-distusvälineillä. Tarkasta ennen puhdistusta, et-tä puhdistuspuikko on suora ja oikein koottu.

Piippu puhdistetaan suun kautta, patruunapesä takakautta ja kaasukammiosta poistetaan kars-ta. ÄLÄ ”JYNSSÄÄ” PIIPUN SUUOSAA PILALLE. Tue puhdistuspuikkoa toisella kädellä siten, ettei se hankaa suukartiota piipun suuosaan.

Laatikko ja muut osat puhdistetaan rätillä. Aset-ta puhdistettaessa tulee tarkastaa, että

kaasukammiossa ja kaasumännän päässä ei olekarstaaiskuri liikkuu vapaasti lukossapuhdistusvälinetila ja kädensijan ontelo ovat puhtaatliekinsammutin ei heilutähtäimet ovat kunnossa eikä takatähtäin heilulaatikon kansi ei ole löystynytlippaat ovat kunnossa.

Mikäli aseessa todetaan vika, siitä on ilmoitet-tava välittömästi esimiehelle. Puhdistuksen jäl-keen aseen osat öljytään ja ase kootaan.

Kastunut ase on ensin huolellisesti kuivattava ja sitten öljyttävä.

Veteen sekoittunut öljy ei ole voitelu- eikä suoja-aine!

Ase huolletaan ammunnan jälkeen siten, ettäpiippu öljytään jäähtymisen jälkeen2–3 tunnin kuluttua ase puhdistetaan ja-öljytään2–3 vuorokauden kuluttua ase puhdistetaan ja öljytään uudelleen.

Sotaharjoituksissa ja maasto-oloissa ase vaatii päivittäistä huoltoa. talvella ase säilytetään ulkona tai teltan takaosassa, koska muuten lämmönvaihtelu voi aihe-uttaa jäätymisen.

Paukkupatruunoita ammuttaessa on käytettävä sysäyksenvahvistajaa. Se kiinnitetään rynnäkkö-kiväärin piippuun seuraavalla sivulla olevien ku-vien mukaisesti.

Asetta ei saa kolhia, väännellä, käyttää vipuna tai istuimena eikä jättää paikkaan, jossa se voi jäädä ajoneuvon pyörän tai telan alle. Ase on tarkkuustyökalu, taiste-luväline, joka vaurioituu väärästä käsitte-lystä. Vaurioituneella aseella ei osu!

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

64

Rynnäkkökiväärin sysäyksenvahvistajan kiinnittäminen:

7,62 RK 62

7,62 RK 95

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

65

4.3 Ammunnan perusteet

Luodin lentorata

PIIPUN KESKILINJA

150 m

n 24 cm

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - LUODIN LENTORATA

Perusteita

Luoti lentää piipusta lähdettyään jatkuvasti nopeuttaan menettäen. Samalla se alkaa painovoiman vaikutuksesta pudota maata kohti kiihtyvällä nopeudella. Luodin lentorata on siis aina hieman kaareva. Hitaalla lähtönopeudella lähtenyt luoti putoaa enemmän kuin nopealla lähtönopeudella lähtenyt luoti vastaavalla matkalla.

Hitaasti lentävän luodin lentorata on kaarevampi kuin nopeasti lentävän. Luodin lentoradan loppu-pää on aina alkupäätä kaarevampi, koska luodin nopeus hidastuu koko ajan ilmanvastuksen vuoksi.

Rynnäkkökiväärin luodin lentorata ja putoama, kun aseen piippu on suunnattu suoraan maalia kohti.

Jotta luoti saataisiin osumaan tähdättävään maaliin, on tähtäysviivan eli tähtäimien läpi maaliin kulkevan suoran viivan leikattava luodin kaareva lentorata maalin kohdalla. Maaliin tähdättäessä aseen piippu osoittaa siis tähtäyspisteen yläpuolelle.

Aseen tähtäysviiva on yleensä aseen piipun suun kohdalla luodin lentorataa ylempänä (tähtäimet ovat piipun päällä). Tästä johtuen luodin lentorata leikkaa tähtäyslinjan alkulennon aikana nous-ten sen yläpuolelle ja palaa tähtäyslinjan alapuolelle loppulennon alkaessa.

Tällä seikalla on kaksi seurausta. Ensinnäkin ase joudutaan kohdistamaan kulloinkin ammuttavalle matkalle. Rynnäkkökiväärin tähtäimien asetuksia voidaan helposti ja nopeasti muuttaa eri ampu-maetäisyyksiä vastaaviin asentoihin. Toiseksi esteen takaa ammuttaessa on muistettava, että al-kulennolla luoti lentää tähtäysviivan alapuolella. Sen vuoksi on tähdättävä riittävän paljon esteen yli. Rynnäkkökiväärillä ero on 5,5 cm piipun suun kohdalla.

piipun keskilinja

tähtäysviiva

luodin lentorata

tähtäysviiva5,5cm12cm

4cm

0 50 100 150 200

24cm

03

24cm

Luodin lentorata piipun keskilinjan ja tähtäysviivan suhteen.

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

66

Pyyhkäisyalaksi kutsutaan sitä osaa luodin lentoradasta, jolla luoti ei kohoa tähdätyn maalin yläpuolelle eikä laske sen alapuolelle. Pyyhkäisyala on sitä pitempi, mitä suorempi on luodin lentorata. Pyyhkäi-syala on myös riippuvainen maalin korkeudesta. Mitä korkeampi maali on, sitä pitempi on pyyhkäisy-ala. Pyyhkäisyalan merkitys on ymmärrettävä, jotta osaa käyttää asetta tehokkaasti taistelukentällä.

150m n 220m

Pyyhkäisyala ampumatauluun 03, kun ammutaan 150 metrin tähtäimellä.

Perustaistelutähtäimeksi kutsutaan rynnäkkökiväärin kohdistettua tähtäinasetusta 150 metrin matkal-le. Perustaistelutähtäin asetetaan aina, kun muuhun ei ole syytä. Perustaistelutähtäimellä voi pyyhkäi-syalan puolesta ampua 0 – 200 m matkalle. Huomaa, että perustaistelutähtäin (150 m) on takatäh-täimen asettimen takimmainen asento. Kun työnnät asetinta eteenpäin, on ensin 100 metrin asento ja vasta sen jälkeen etäisyysluku alkaa kasvaa.

Taistelutähtäimeksi kutsutaan rynnäkkökiväärin tähtäinasetusta 300 metrin matkalle.Taistelutähtäin asetetaan, kun maali on kauempana kuin 200 metriä. Taistelutähtäimellä voi pyyhkäisyalan puolesta ampua 200 – 400 metrin etäisyyksille. Rynnäkkökiväärin tähtäinasetukset sallivat ampumisen kau-emmaskin. Tulen teho alkaa kuitenkin jo heiketä hajonnan kasvaessa, minkä vuoksi kaukana olevia maaleja ammutaan mieluummin konekivääreillä ja tarkkuuskivääreillä.

Rynnäkkökiväärin luodin pyyhkäisyalat ammuttaessa 150 ja 300 metrin tähtäimillä.

Jos maali on tälläalueella, luoti lentää

maalin ylitse Jos maali on tälläalueella, luoti osuu

maalin alle50 100 150 200 250 300m

150

300

Luodin lentorata

Luodin lentorata

100m

150m

200m

250m

300m350m

Perustaistelutähtäimen käyttö (0-200m) Taistelutähtäimen käyttö (200-400m)

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

67

Luodin lentorataan vaikuttavat tekijät

Luodille annetaan aseen piipussa rihlojen avulla nopea pyörimisliike pituusakselinsa ympäri, jot-ta se lentäisi kärki edellä maalia kohti. Näin luoti voittaa parhaiten ilmanvastuksen ja säilyttää par-haan tunkeutumiskykynsä maaliin. Pyörimisliik-keellä saadaan vähennettyä luodin epäsäännölli-syyksien lentorataan aiheuttamia virheitä, jolloin hajonta pienenee ratkaisevasti.

Luodin lentorataan vaikuttavat lisäksi tuuli, il-manpaine, ilman lämpötila ja ilman kosteus. Näiden eri ilmiöiden aiheuttamat iskemäkes-keispisteen poikkeamat korjaantuvat, kun ase kohdistetaan. Rynnäkkökivääriin kiinnitetty pis-tin nostaa lentorataa hivenen.

Tuuli on säätekijä, joka aiheuttaa suurimman muutoksen luodin lentorataan. Vasta- ja myö-tätuuli vaikuttavat alle 300 metrin ampumaetäi-syydellä luodin lentorataan niin vähän, että niitä ei tarvitse käytännössä ottaa huomioon. Sen si-jaan sivutuuli vaikuttaa jo lyhyelläkin ampumae-täisyydellä huomattavasti, varsinkin jos tuulee suoraan sivulta.

Heikko tuuli (1 m/s) on sellainen, että puiden lehdet ja heikoimmat oksat liikkuvat ja savu nou-see viistoon ylös.

Kohtalainen tuuli (n 5 m/s) on sellainen, että puiden oksat liikkuvat, ruohikko taipuu ja irto-lumi alkaa lentää.

Voimakas tuuli (n 10 m/s) on sellainen, että isotkin puut huojuvat, pöly ja hieno hiekka len-tävät ja irtolumi tupruaa voimakkaasti.

HEIKKO KOHTALAINEN KOVA

Ampumasuunta

Am

pu

mae

täis

yys

TUULI

Tuulen vaikutus luodin lentorataan.

Hajonta ja iskemäkeskeispiste

HAJONTA

Kun ammutaan useita laukauksia samoissa olosuh-teissa, samalla aseella, samasta paikasta sekä samaa tähtäimen asentoa ja tähtäyspistettä käyttäen, is-kemät poikkeavat toisistaan. Poikkeamat johtuvat satunnaisista virheistä. Ilmiötä kutsutaan hajonnak-si. Hajonta johtuu ampujasta sekä osittain säästä, patruunoista ja aseesta.

Iskemät levittäytyvät hajonnan vaikutuksesta iske-mäkeskeispisteen ympärille tietylle alueelle sekä si-vu- että korkeussuunnassa. Iskemien poikkeamista iskemäkeskeispisteestä sivusuunnassa kutsutaan si-vuhajonnaksi ja korkeussuunnassa korkeushajon-naksi.

Ilmanpaine-erojen aiheuttamat muutokset luodin lentorataan voidaan käytännössä jättääottamatta huomioon.

Ilman lämpötilaerot vaikuttavat lähinnä ruudin lämpötilaan. Pakkanen laskee ruudin lämpötilaa ja pienentää luodin lähtönopeutta, jolloin iske-mät jäävät hieman alas. Ruudin lämpötilan ko-hoaminen nostaa vastaavasti iskemiä maalissa.

Ilman kosteuserot voidaan käytännössä jättää ottamatta huomioon. Sen sijaan sateella on vä-häinen vaikutus luodin lentorataan, sillä pitkil-lä ampumaetäisyyksillä kova sade painaa luotia muutaman senttimetrin alaspäin.

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

68

Ampuja aiheuttaa suurimman osan hajonnas-ta tähtäys- ja laukaisuvirheillään. Tavallinen ampuja tekee virheitä enemmän laukaistes-saan aseen kuin tähdätessään sillä. Tähtäys-virheistä johtuva hajonta saadaan koulutuksella ja harjoittelulla melko pian pieneksi. Laukaisuvirheis-tä johtuvan hajonnan pienentäminen vaatii lisää harjoittelua.

Aseet ja patruunat valmistetaan sellaisiksi, et-tä niiden aiheuttama hajonta on mahdollisimman pieni. Eri patruunatyypit saattavat tästä huolimatta käyttäytyä eri lailla. Esimerkiksi valojuovapatruu-nan luoti menettää lennon aikana massaansa eikä sen vuoksi käyttäydy täysin samalla tavalla kuin normaali luoti.

Luotien halkaisijassa, massassa, muodossa ja upo-tussyvyydessä on pieniä eroja. Patruunoiden ruu-timäärän vaihtelu aiheuttaa vähäisiä eroja luodin lähtönopeuteen. Nämä aiheuttavat yhdessä pat-ruunasta johtuvan hajonnan.

Uusissakin aseissa on pieniä eroja, jotka vaikuttavat hajontaan. Piiput ja patruunapesät kuluvat käytös-sä, niiden väljyys kasvaa ja piippuun saattaa syntyä syöpymiä sekä väärän puhdistustavan aiheuttama suukartio. Nämä muodostavat yhdessä aseesta johtuvan hajonnan. Mahdolliset väljäliikkeet täh-täimissä lisäävät hajontaa.

Muuttuva sää ja aseen piipun kuumeneminen vai-kuttavat hajontaan ammunnan kuluessa.

Aseesta ja patruunasta johtuva hajonta on yleensä pieni, enintään kolmasosa siitä hajonnasta, jonka erinomainen ampuja itse aiheuttaa.

Uuden rynnäkkökiväärin 10 laukauksen hajonta-kuvio on 150 metrin matkalla halkaisijaltaan aina alle 15 senttimetriä ja käytännössä alle 10 sentti-metriä. Aseeseesi voit luottaa; opettele ampumaan.

Hyvän ja tavallisen ampujan tähtäys- ja laukaisuvirhei-den vaikutus hajontaan.

HYVÄ AMPUJA TAVALLINEN AMPUJA

TÄHTÄYSHAJONTA

LAUKAISUHAJONTA

ISKEMÄKESKEISPISTE

Iskemäkeskeispiste on hajontakuvion keskellä. Sen lähellä on iskemiä tiheässä. Iskemäkeskeispis-teen kautta kulkevan pystyakselin ja vaaka-akselin molemmille puolille tulee useilla laukauksilla yhtä monta iskemää.

Iskemäkeskeispiste määritetään jakamalla iskemät ensin pystysuoralla viivalla kahtia siten, että viivan molemmille puolille jää yhtä monta iskemää. Tä-män jälkeen kuvio jaetaan samoin vaakasuoralla viivalla. Viivojen leikkauspiste on iskemäkeskeis-piste. Iskemä, joka poikkeaa selvästi syntyneestä hajontakuviosta eli kasasta, jätetään yleensä otta-matta huomioon. Poikkeaman syynä on tavallisim-min ampujan tekemä satunnainen laukaisuvirhe.

Pienestä kasasta on helppo määrittää tarkka iske-mäkeskeispiste. Sivussa oleva kasa saadaan kes-kelle taulua siirtämällä tähtäimiä.

Iskemäkeskeispiste saadaan yhtymään tähtäyspis-teeseen kohdistamalla ase. Rynnäkkökivääri koh-distetaan 150 metrin matkalle (perustaistelutäh-täin, 0–200 m). Ase kohdistetaan siirtämällä sen tähtäimiä sivu- ja korkeussuunnassa. Eri aseilla on erilainen kohdistustapa. Opettele käyttämäsi aseen kohdistaminen.

Rynnäkkökivääri 7.62 RK 62 kohdistetaan 150 metrin matkalla

sivusuunnassa siten, ettäjyvää siirretään iskemien suuntaan; siirto-ruuvia löysätään iskemien puolelta ja kiris-tetään vastakkaiselta puolelta; vasta ruuvin kiristäminen siirtää jyvääsiirtoruuvin yksi kierros vastaa 25 sentti-metriä taulussasiirtoruuvin yksi napsaus vastaa 2 sentti-metriä taulussa.

Korkeussuunnassa ase kohdistetaan siten, ettätarkistetaan reikätähtäimen asento kohdis-tusviivoista ennen kiinnitysruuvin avaamistaavataan tähtäinavaimella reikätähtäimen kiinnitysruuvi jaiskemien ollessa alhaalla nostetaan reikä-tähtäintä taiiskemien ollessa ylhäällä lasketaan reikä-tähtäintäreikätähtäimen piirtoväli (1 millimetri) vas-taa noin 32 senttimetriä taulussa.tarkistetaan reikätähtäimen asento kohdis-tusviivoista siirtämisen jälkeen ja merkitään asetus muistiin sekälaitetaan asetin 150 metrin kohdalle.

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

69

Iskemäkeskipisteen määrittäminen.

Rynnäkkökivääri 7.62 RK 95 kohdistetaan 150 metrin tai 300 metrin matkalla

kääntäen tähtäinlevy kohdistusmatkaa vastaavaan asentoon. Kannen kiinnitysruuvin tulee olla kiris-tettynä.

Korkeus ja sivukohdistus tehdään etutäh-täimestä sivusuunnassa siten, että

jyväjalkaa siirretään iskemien suuntaan ku-ten RK 62:ssa150 m matkalla yksi siirtoruuvin kierros vas-taa 24 cm siirtymää taululla korkeussuunnas-sa siten, ettäjyvää kierretään jyvänsiirtoavaimella iskemän suuntaan (myötäpäivään, jos iskemä on al-haalla)150 m matkalla yksi jyvän kierros vastaa 24 cm siirtymää taululla

Kirjaa kohdistamisen jälkeen tähtäinten asennot muistiin. Tämä helpottaa aseenuutta kohdistamista, jos asetukset jos-tain syystä muuttuvat.

Yötähtäimet kohdistetaan sivusuunnassa kuten päivätähtäimet. Korkeussuunnassa RK 62 kohdis-tetaan avaamalla yötähtäimen säätöruuvin luki-tusruuvi ja sen jälkeen avaamalla (iskemä alhaal-la) tai kääntämällä kiinni (iskemä ylhäällä) hahlon säätöruuvia. Yksi täysi kierros vastaa 150 metrin matkalla noin 120 cm taulussa. KorkeussuunnassaRK 95 kohdistetaan kiertämällä yöjyvä tähtäina-vaimella päiväjyvän korkeuteen niin, että toinen valoaukoista jää kohti ampujaa.

Laukaisu

Laukaisun tarkoituksena on saada ase toimimaan ja luoti liikkeelle juuri sillä hetkellä, kun tähtäys maa-lissa on tarkimmillaan ja ase on rauhoittunut pai-kalleen. Tällainen hetki, ”hyvä pito”, kestää vain muutaman sekunnin. Jos ase ei laukea pidon aika-na, laukaisutapahtuma on aloitettava alusta. Pakon-omainen liipaisu nykäisee asetta, jolloin luoti ei osu vaan syntyy laukaisuvirheestä johtuvaa hajontaa.

Hyvä ampuma-asento luo perustan onnis-tuneelle laukaisulle.

Vartalo ei saa olla siten jännittynyt, että lihasten mik-roliike liikuttaa asetta. Asennon on oltava tukeva ja aseen on oltava kuin lukittuna vartaloon. Liipaisin-sormen on saatava toimia vapaasti,jolloin sen saama käsky tulee suoritetuksi ajallaan, eikä se vedä muita ruumiinosia mukaansa liipaisun suoritukseen. Kokeile pystytkö liikuttamaan liipai-sinsormeasi niin, että mikään muu osa sinussa ei liiku tai jännity.

Rynnäkkökiväärin laukaisukoneisto on rakennettu niin, että liipaisimessa ei ole varsinaista etuvetoa. Aseella ammutaan puristavia laukauksia, joille on tyypillistä, että ampuja tietää olevansa laukaisemas-sa asetta, mutta ei tiedä sekunnin murto-osien tark-kuudella milloin laukaus lähtee. Laukaisuaan voi pa-rantaa jatkamalla tähtäämistä maaliin, vaikka ase on lauennut. Tällöin puhutaan ”jälkipidosta”.

Huono laukaisu on tärkein hajontaa aiheuttava te-kijä. Voit todeta asian harjoittelemalla esimerkiksi NOPTEL -laitteilla. Opit puristavan laukaisun ja pi-an laukaisusuorituksesi on niin automaattinen, että pystyt osumaan myös nopeissa tilanteissa.

Liipaisu tehdään teknisesti seuraavasti:

Aseen kahvasta tartutaan tiukalla otteella. Käsi ase-tetaan kahvalle siten, että liipaisusormi painaa lii-paisinta kuvan mukaisesti ja on samalla irti aseesta.

Vasemmalla kädellä pidetään kiinni kädensuojuk-sesta ja vedetään asetta olkapäätä vasten. Useille on paras pitää kiinni kädensuojuksen etureunasta peu-kalolla ja etusormella. Muut sormet puristavat sivus-ta. Hauislihas on pyrittävä pitämään rentona. Lip-paan väljäliike on poistettava aina samalta puolelta.

Liipaisinta aletaan puristaa samalla hetkellä, jolloin tarkka tähtäys alkaa. Voit kuvitella puristavasi appel-siinia koko kädelläsi, mutta vain etusormesi liikkuu, koska muut sormet ovat aseen kahvalla. Varo, ett-et samalla jännitä käsivartesi tai olkapääsi lihaksia. Opettele puristamaan hitaasti, jolloin ase laukeaa, kun tarkka pito alkaa.

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

70

Ote rynnäkkökiväärin kahvasta ja etusormen asento liipaisimella.

OIKEA OTE ASEEN KAHVASTA

Et opi laukaisemaan asetta oikein muuten kuin harjoittelemalla, etkä saa hyviä ampumatuloksia muuten, kuin oppimalla oikean laukaisutekniikan.

ETUSORMEN ASENTO LIIPAISIMELLA

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

71

Tähtääminen

PERUSTEITA

Tähtäämisen tarkoituksena on suunnata ase tähtäimien avulla mahdollisimman tarkasti maa-liin ja pitää ase maaliin suunnattuna laukaisun ajan.

Tähtääminen tapahtuu yleensä paremmin näke-vällä eli hallitsevalla silmällä. Useimmilla ihmisillä se on oikea silmä. Silmien keskinäinen parem-muus voidaan todeta kiinnittämällä katse johon-kin pisteeseen, pitämällä käsi suorana ja nos-tamalla pystyssä oleva peukalo valitun pisteen kohdalle. Tämän jälkeen suljetaan silmät vuoron perään peukaloa liikuttamatta. Paremmalla sil-mällä katsottuna peukalo peittää valitun pisteen. Huonommalla silmällä katsottaessa peukalo taas näyttää siirtyvän valitusta pisteestä sivuun.

Tähtäämiseen sisältyvät: alkutähtäys, kuvan tar-kentaminen ja jälkitähtäys.

Alkutähtäyksessä maali etsitään tähtäimiin ja suunnataan tähtäimet keskelle maalia. Samalla voidaan todeta, että ampuma-asento on suo-rassa. Niin on, jos tähtäimet liikkuvat maaliin nähden pystysuunnassa hengitysrytmin mukaan.

Kuvan tarkentamisen aikana katse keskitetään jyvään, jolloin jyvä näkyy terävänä ja taulu epä-tarkkana. Kuvan tarkentuessa ase rauhoittuu ja syntyy hyvä pito, jonka aikana ase laukaistaan. Yritä pitää ase vakaana (jälkipito) laukaisun jäl-keen.

Jälkitähtäyksen tarkoituksena on etsiä maa-li uudelleen tähtäimiin ja näin vahvistaa opittua oikeaa tähtäyskuvaa.

Pää on pidettävä pystyssä, jotta silmän asen-to on luonnollinen. Tällöin silmän lihakset ovat rentoina, silmän linssi on oikean muotoinen ja näkösäde tulee verkkokalvolle oikein. Silmänur-kan kautta tähdättäessä silmälihakset vetävät sil-mämunan soikeaksi, jolloin tähtäyskuva ei muo-dostu terävänä verkkokalvolle, vaan sen etu- tai takapuolelle.

Tähtäävän silmän on pystyttävä toimimaan es-teettä. Pään pitäminen suorassa ja tähtääminen molemmat silmät auki edistävät sitä. Pään vir-heellinen asento hämärtää tähtäyskuvaa ja vai-keuttaa myös tasapainoelimen toimintaa.

Vapaan silmän sulkeminen vaatii ponnistelua, mistä muodostuu jatkuvaa rasitusta. Toisen sil-

män sulkeminen aiheuttaa painetta silmään. Sa-malla silmän pupilli suurenee ja aiheuttaa myös tähtäävän silmän pupillin suurentumisen. Tästä syystä kannattaa opetella tähtäämään molem-mat silmät auki.

Tähtääminen molemmat silmät auki on aluksi vaikeaa. Sitä voidaan helpottaa asettamalla esi-merkiksi vaalea pahvinpala vapaan silmän eteen. Joillekin on helpompi ampua toinen silmä edes osittain suljettuna. Älä kuitenkaan purista sil-määsi voimakkaasti kiinni, koska kaikki jännitys-tilat haittaavat ampumista.

Etenkin silmälaseja käyttävän ampujan on kiinnitettävä huomiota siihen, että hän kat-soo tähtäimiä aina silmälasien keskikohdan läpi. Tähtääminen silmälasien linssin reunan lä-heltä saattaa aiheuttaa ylimääräistä taittumista ja tähtäysvirheitä.

Silmä ei kestä pitkäaikaista yhtämittaista tarkkaa tähtäämistä, vaan väsyy nopeasti. Silloin sen an-tama kuva alkaa hämärtyä. Silmän antama ku-va on terävimmillään 2–5 sekunnin kuluttua tarkan tähtäyksen alkamisesta ja alkaa hä-märtyä noin 10 sekunnin kuluttua.

Laukaisun on siis tapahduttava viimeistään 6–8 sekunnin kuluttua aseen suuntaamisesta maaliin. Jos aikaa kuluu enemmän, silmä ei enää havaitse epätarkkuuksia tähtäyskuvassa ja hyväksyy niin sanotun valetäplän.

Silmää on lepuutettava, jos laukaus ei lähde alle kymmenessä sekunnissa tähtäyksen alkami-sesta. Silmää lepuutetaan katsomalla kaukaisuu-teen.

Silmä ei näe eri etäisyyksillä olevia kohteita yhtä aikaa terävinä. Katse kannattaa tästä syystä tar-kentaa jyvään, jolloin takareikä ja taulu näkyvät huomattavasti jyvää epäselvempinä. Katsetta ei saa siirrellä takatähtäimen, etutähtäimen ja tau-lun välillä, sillä silmä ei ehdi mukautua jatkuvasti eri etäisyyksille.

Harjoittele tähtäämistä runsaasti ennen ensim-mäistä ammuntaa. Toista tähtäys- ja laukaisuhar-joituksia eri ampuma-asennoissa ja aseen käyt-tötilanteissa. Oppimasi ampumatekniikka antaa sinulle hyvät lähtökohdat myös ampumaharras-tukseen tai vaikkapa metsästykseen.

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

72

RYNNÄKKÖKIVÄÄRIN REIKÄTÄHTÄIMEN KÄYTTÖ

Rynnäkkökiväärillä tähdätään siten, että jyvän kärki näkyy maalin keskellä ja etutunneli pidetään kes-kellä takatähtäimen reikää. Katse kohdistetaan jy-vään, jolloin jyvä näkyy taulua ja reikää tarkem-pana.

Tähtäyspiste valitaan vaistomaisesti maalin keskeltä eli siitä kohdasta, johon halutaan osua. Sotilaan on opittava alusta alkaen tähtäämään keskelle maalia. Tähdättäessä on tärkeintä se, että jyvän ja maalin asema toisiinsa nähden on aina oikea. Lisäksi on tarkkailtava, että etutähtäin näkyy takatähtäimen reiän keskellä.

Jos etuja takatähtäimen asema muuttuu toisiin-sa nähden, osuman paikka siirtyy taulussa virheen suuntaan. Aseen on oltava tähdättäessä suorassa. Jos ase on kallellaan, iskemä poikkeaa maalissa kal-listuman suuntaan sekä hieman alaspäin.

VALAISTUKSEN VAIKUTUS

Valaistuksella on oleellinen vaikutus tähtäämiseen. Hämärässä ja huonossa valaistuksessatähdätään helposti karkealla jyvällä ja ammutaan yli.

Edestä jyvään paistava aurinko saa jyvän kärjen kiiltämään, jolloin tähdätään hienolla jyvällä ja is-kemät tulevat alas. Tähtäimiin sivulta paistava au-rinko saa jyvän kiiltämään. Silloin se puoli jyvästä, johon aurinko paistaa, näyttää suuremmalta. Täl-löin ampuja tähtää liiaksi varjon puolelle.

Aurinko voi paistaa myös suoraan silmiin tai taka-tähtäimeen, jolloin tähtääminen vaikeutuu, koska maalia on vaikea erottaa tarkasti.

Auringon kirkkaasti valaisema taulu voi aiheuttaa tähtäysvirheitä, mikäli ei tähdätä taulun keskelle. Taulun valkoinen täplä näyttää auringonpaisteessa tavallista suuremmalta, jolloin täplän alle tähtää-minen aiheuttaa iskemäkeskeispisteen siirtymisen taulun keskikohdan alapuolelle. Pimeänä päivänä täplä näyttää vastaavasti tavallista pienemmältä, jonka seurauksena ammutaan helposti liian ylös.

Ampuminen liikkuvaan maaliin

Taistelun aikana maalit ovat yleensä liikkeessä ja vain vähän aikaa näkyvissä. Jokaisen taistelijan on osattava ampua liikkuvaan maaliin ja tiedettävä ennakon määrittämisen periaatteet sekä opittava seuraamalla ja odottamalla ampumisen ero.

Liikkuvaan maaliin ammutaan puolustus- ja hyök-käystaistelussa, ylläkössä ja ilma-ammunnassa. Liikkuvaan maaliin ammuttaessa tähdätään maa-lin eteen ennakon verran. Ennakko on se matka, jonka maali liikkuu luodin lennon aikana. Ennakon määrittämiseen vaikuttavat maalin nopeus, luodin nopeus sekä ampumaetäisyys. Ennakko voidaan laskea kaavasta.

Tähtääminen rynnäkkökiväärillä

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

73

KARKEAJYVÄ

HIENOJYVÄ

SIVULLA OLEVA JYVÄ

KALLELLAANOLEVA ASE

HEIKKO VALAISTUS

AURINGONPAISTEOIKEALTA

AURINGONPAISTESUORAAN EDESTÄ

Tähtäysvirheen vaikutus osumaan

Valaistuksen vaikutus

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

74

Ennakko pienenee, jos maalin liike tapahtuu vinot-tain ampujaan nähden. Ennakko 45 asteen kulmas-sa liikkuvaan maaliin on kaksi kolmasosaa kaavan osoittamasta arvosta.

Valojuovaluotien käyttö ja niistä tehdyt havainnot helpottavat liikkuvaan maaliin osumista.

Ampuminen liikkuvaan maaliin opetetaan ase- ja ampumakoulutuksessa. Ennakko opetetaan otta-maan sekä seuraamalla että odottamalla.

Aseen tasainen liike molempiin suuntiin on saata-va aikaan pääasiassa vartalon liikkeen avulla. Lii-paisun on tapahduttava tasaisesti siitä huolimatta, että laukaisuun on vain vähän aikaa.

Seuraaminen tarkoittaa sitä, että ampuja seuraa liikkuvan maalin ennakkopisteen liikettä aseellaan

Ennakon ottaminen liikkuvaan maaliin.

a m p u m a e t ä i s y y s (m)

luodin nopeus (m/s)

ennakko (m)x maalin nopeus (m/s)

ennakko (m)150 m

700 m/sx 4 m/s = 0,857 ~ 0,86 m

Esimerkki Juoksevan miehen nopeus on n 4 m/sRynnäkkökiväärin luodin nopeus on n 700 m/sEtäisyys maaliin on 150 m

ja laukaisee aseen valitsemallaan hetkellä. Ase on siis koko ajan liikkeessä. Joissain tilanteissa aseel-la seurataan maalia ja vasta juuri ennen laukaisua ase siirretään nopeasti ennakkopisteeseen maalin liikesuunnassa. Näin on meneteltävä kun ennakko on hyvin suuri, kuten nopeassa ilma-ammunnassa tai jos tähtäimet piilottavat maalin näkyvistä.

Odottaminen tarkoittaa sitä, että ampuja valit-see tähtäyspisteen maalin edestä sen liikeradalta ja laukaisee aseen silloin, kun maali on ennakon päässä tähtäyspisteestä (kyttäysmenetelmä). Mene-telmän etuna on se, että ase pysyy paikallaan lau-kaisuhetkellä ja ampuja voi varmistua ettei luodin tai ammuksen lentoradalla ole esteitä. Odottamis-menetelmää käytetään muun muassa sinkoaseilla ammuttaessa ja ilma-ammunnassa, kun maali on pitkään näkyvissä.

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

75

Paina ennakot mieleesi ”nyrkkisään-nöiksi” maalin mittoina.

Tehtävä: Mieti mitä kuvassa olevat ennakot ovat maalin mittoina. Jos 150 metrin päässä oleva moottoripyörä ajaa nopeudella 90 km/h, kuin-ka monta maalin mittaa pitää ottaa ennakkoa? (vrt. kuva)

4.4 Ampuma-asennot

Perusteita

Hyvän ampuma-asennon ensisijaisena tarkoitukse-na on muodostaa aseelle mahdollisimman vakaa ja liikkumaton tuki. Asennon on tästä syystä olta-va sellainen, että tuki muodostuu vartalon luus-tosta. Pelkästään lihasten avulla asetta ei pysty pitämään liikkumattomana, koska väsyvät lihak-set alkavat mikroliikkeen.

Ampuma-asennon on säilyttävä samanlaisena lau-kauksesta toiseen. Tämä on mahdollista rentou-tumalla hyvin ja hakeutumalla mahdollisimman luonnolliseen asentoon.

Ampuma-asennon voi tarkistaa tähtäämällä maa-liin ja sulkemalla silmät hetkeksi; hyvässä am-puma-asennossa tähtäyspiste pysyy paikallaan, vaikka silmät suljetaankin. Aseen asennon voi tarkastaa tähtäämällä maaliin ja hengittämällä rauhallisesti. Hyvässä ampuma-asennossa pys-tyssä oleva ase liikkuu pystysuorassa maalin yli eikä kampea sivuille.

Vartalon rakenteellisten erojen johdosta kaikille ampujille ei sovellu täsmälleen samanlainen am-puma-asento. Eroja on lähinnä vartalon ja aseen välisessä kulmassa sekä vasemman käden paikas-sa. Opettele itsellesi ominainen, rentoutunut ja luonnollinen asento. Aloita sen hakeminen kokei-lemalla tässä kuvattuja, yleensä parhaita asentoja.

Hyvä ampuma-asento on sellainen, jossa lihak-set eivät ole jännittyneinä ja verenkierto sekä hengitys tapahtuvat mahdollisimman häiriöt-tömästi. Asennon on oltava tasapainoinen, jotta sen koossapitämiseen tarvitaan mahdolli-simman vähän lihasjännitystä. Silmän on saatava tähdätä esteettä.

Peruskoulutuskauden ampumakoulutuksessa ope-tetaan ampuma-asennot makuulta, polvelta ja pystystä. Taistelijan on näitä soveltaen kyettävä valitsemaan taistelukentällä muutamassa sekun-nissa kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopiva am-puma-asento ja aseen tuki.

Makuuasento

Makuuasento on ampuma-asennoista kaikkein vakain, koska vartalo tukeutuu ampuma-alus-taa vasten ja molemmat kyynärpäät saavat liik-kumattoman tuen alustasta.

Makuuasento on hyvä, kun:ase pysyy vakaana mahdollisimman pie-nellä lihasjännitykselläampujan vartalo pysyy samassa asennossa koko ammunnan ajan jaampujan pää on sellaisessa asennossa, että silmä näkee tähdätessä maalin vai-keuksitta.Maaliin tähdätty ase ei siirry paikaltaan vaikka silmät sulkisi muutamaksi sekun-niksi.

Ampumakoulutuksessa ampuma-asento otetaan komennolla AMPUMA - ASENTO - MAATEN.

Makuuasennossa rynnäkkökivääri tuetaan lip-paasta alustaan aina samalla tavalla, jolloinlippaan väljäliike poistuu. Lippaan liikkumatto-muus varmistetaan painamalla sitä ranteella.

Vartalolle etsitään paras mahdollinen kulma ampumasuuntaan nähden, yleensä 10–25 as-tetta. Osalle ampujista sopii myös asento, jos-sa vartalo on suorana aseen takana. Kullekin ampujalle on löydettävä luonnollisin asento. Asennon on oltava sellainen, johon pää-see lihaksia jännittämättä ja jossa on hy-vä olla.

Hengitystä helpotetaan oikeaa jalkaa koukis-tamalla. Tällöin pallea nousee irti alustasta,sallii vapaan hengityksen ja pienentää pulssin haitallista vaikutusta.

Makuuasennossa oikea jalka on yleensä pol-vesta nilkkaan samalla suoralla aseen kanssa.Vasen jalka pidetään suorana jalkaterä pys-tyssä ja kantapää ylhäällä. Vasemman jalan kantapäätä ei saa väkisin yrittää painaa alus-taan. Vasen jalka, vasen kylki ja vasen käsi pidetään samalla suoralla. Vaikka ampujien asennot poikkeavat toisistaan yksilöllisten erojen takia, ei selkäranka saa olla sivusuun-nassa mutkalla.

Liian suuri kulma aseen ja ampujan vartalon välillä aiheuttaa jännitystä lihaksiin ja vaikeut-taa aseen tukemista olkapäähän.

Kyynärpäät painetaan niin leveälle, että pää pysyy mahdollisimman suorassa tähtäimi-en läpi katsottaessa. Mitä leveämmälle kyynär-

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

76

päät saadaan, sitä vakaammaksi asento muodos-tuu. Asento on sopivan korkuinen, kun aseen perä asettuu kokonaan olkapäätä vasten.

Makuuasento tarkastetaan nostamalla ase täh-täysasentoon silmät suljettuina, avaamalla silmät ja tarkistamalla, osuvatko tähtäimet luonnollisesti kohdalleen. Mikäli tähtäimet osuvat kohdalleen, mutta ovat taulun sivussa, korjataan asentovir-he kääntämällä koko vartaloa. Korkeussuunta korjataan siirtämällä vartaloa eteen tai taakse-päin. Asento on hyvä, kun tähtäimet osuvat koh-dalleen ja osoittavat itsestään tauluun eikä täh-

täyspiste muutu vaikka ampuja sulkee silmänsä.

Kokemattoman ampujan yleinen virhe on lii-an korkea ampuma-asento. Tällöin aseen perä ei asetu kunnolla olkapäätä vasten, vaan jää liian alas. Tämän seurauksena aseen asento muuttuu jokaisen laukauksen jälkeen ja aiheuttaa hajon-nan kasvua. Liian korkean asennon seurauksena myös pää on painettava vinoon, jotta voidaan tähdätä kunnolla. Asentovirhe korjataan levit-tämällä kyynärpäitä, kunnes aseen perä asettuu kokonaan olkapäätä vasten ja pää suoraan täh-täinten taakse.

Makuuasento

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

77

45-60 o

60-70 o

Polviasento

Polviasennossa ampuja tukeutuu kolmeen tukipisteeseen. Ne ovat vasen jalkaterä, oikea polvi ja oikea jalkaterä. Noin 70 % painosta kohdistuu alustaan oikean jalkaterän kautta. Vasemmalle jalalle painosta kohdistuu vain 25 % ja loput 5 % kohdistuu oikealle polvelle. Asennon vakavuus on riippuvainen tuki-pisteiden keskinäisestä asemasta.

Ampumakoulutuksessa ampuma-asento otetaan komennolla AMPUMA-ASENTO-POLVELTA.

Tukipisteiden keskinäinen sijainti polviasennossa

Polviasennossa istutaan oikean jalan kantapäälle. Jalkaterä on pystysuorassa varpaat taipuneena eteen-päin. Oikea kantapää nojaa oikeaan pakaraan tai pakaroiden väliin, jolloin selkäranka saa mahdollisim-man hyvän tuen. Kun käytetään nilkkatyynyä, nilkka on ojentuneena ja nojaa tyynyyn kengän kärjen tukiessa alustaan.

Polviasennossa voidaan istua myös oikean jalan sisäsyrjän päälle. Tällöin vasemman jalan sääri ei enää ole pystyasennossa, vaan jalkaterää siirretään eteenpäin.

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

78

Vasen käsi tuetaan polvilumpi-on yläosaan ja aseesta pidetään kiinni kädensuojuksen etuosas-ta. Kyynärpään on oltava aseen alla. Aseen lipas tuetaan käsi-varteen, jolloin aseen heilunta pienenee. Vasenta kättä ei saa yrittää kiertää siten, että kyynär-pää tulee ampumalinjan oikealle puolelle, vaikka tämä toimenpi-de lisäisikin lippaan tukeutumis-ta vasempaan käteen. Käden kierto aiheuttaa olkalihaksen jännittymisen, josta ovat seu-rauksena aseen terävät sivuhei-lahdukset.

Vartalo on pidettävä mahdolli-simman pystysuorassa. Ampujan ylävartaloa ei pidä kiertää vaan asento korjataan siirtämällä oi-keaa polvea lähemmäksi vasen-ta jalkaa.

Aseen perä sijoitetaan olkapää-tä vasten solisluun ja olkalihak-sen väliin siten, ettäse saa samalla tukea rintalihak-sesta. Oikea olkapää ja kyynär-varsi on pidettävä rentoina.

Oikea käsivarsi saa laskeu-tua luonnolliseen asentoonsa. Ase on nostettava niin ylös, et-tä päätä ei tarvitse painaa alas kohti takatähtäintä. Pään paina-minen heikentää asennon vaka-vuutta.

Pää on pidettävä pystyssä ja kas-vot käännettyinä kohti taulua, jotta saadaan mahdollisimman hyvä tasapaino ja silmiin pienin mahdollinen jännitys.

Vartalon suunta maaliin nähden on tarkastettava ennen ammun-nan aloittamista.

Ampuma-asento tarkastetaan sulkemalla silmät ja nostamal-la ase tähtäysasentoon. Jos ase osoittaa maalin sivulle, asentoa on käännettävä esimerkiksi siir-tämällä molempien jalkaterien paikkaa oikean polven pysyes-sä paikallaan. Mikäli asentoa käännetään pelkästään vasem-man jalan kulmaa muuttamalla, ampuma-asennosta tulee epä-vakaa.

Poliviasento

alas aina-vaka-

kas-ulua, manenin

hden mun-

taanmal-s asa entoa i siir-erien syes-ntoasem-

malla,epä-

Poliviasento

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

79

Pystyasento

Pystyasennossa vartalon ja aseen yhtei-nen painopiste sijaitsee korkealla jalka-pohjien muodostaman tukipinnan ylä-puolella. Painon on jakauduttava tasan molemmille jaloille.

Ampumakoulutuksessa ampuma-asen-to otetaan komennolla AMPUMA-ASENTO – PYSTYSTÄ.

Pystyasennossa otetaan vasemmalla ja-lalla askel eteen ja käännytään oikealle siten, että vasen kylki osoittaa 35o– 45o ampumasuunnasta vasempaan. Jalat pidetään suorina, eikä polvia saa pai-naa taakse. Jalkaterät ovat hartioiden leveydellä. Liian leveä jalkojen asento aiheuttaa haitallista jännitystä jalkoihin.

Rynnäkkökiväärillä ammuttaessa va-semmalla kädellä pidetään kiinni aseen kädensuojuksen etuosasta kyynärpään ollessa irti vartalosta. Tällöin nopeiden laukausten ampuminen on helpointa.

Oikealla kädellä pidetään kiinni lujal-la otteella aseen kahvasta. Tällöin ol-kavarsi muodostaa vartalon kanssa 35o– 45o asteen kulman. Oikeaa kyy-närpäätä nostamalla voidaan tukevoit-taa aseen perän asettumista olkapäätä vasten, mutta tällöin käsivarteen saat-taa syntyä laukaisua vaikeuttavaa lihas-jännitystä. Ase vedetään kummallakin kädellä tiiviisti olkapäätä vasten.

Pää on pidettävä suorassa, sillä pään pystyssä pitäminen helpottaa tasapai-noelimen toimintaa.

Asennon oikea suunta tarkastetaan nostamalla ase silmät suljettuina täh-täysasentoon ja tarkastamalla, että se osoittaa maaliin. Ampuma-asentoa käännetään siirtämällä kumpaakin jal-kaa. Jalkaterien välinen kulma ei saa muuttua. Asentoa ei saa kääntää ylävar-taloa kiertämällä, sillä se aiheuttaa am-muntaa haittaavaa lihasten jännitystä.

35-45 o

Jalkojen asento pystyasennossa Pystyasento Ase

- ja

ampu

mak

oulu

tus

tyasento

Ampumasuunta

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

80

4.5 Kouluammunnat

Kouluammunnat rynnäkkökiväärillä

Ammuntoja edeltää aina muodollinen harjoittelu tähtäys- ja laukaisuvirheidenpoistamiseksi!

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

81

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

82

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

83

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

84

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

85

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

86

Toiminta tauluilla

Ampumaradalla siirrytään tauluille vasta, kun patruunat on poistettu ja aseet on tarkastettu. Aseet joko otetaan mukaan tai jätetään odotta-maan ampumapaikalle. Tauluille mennään va-kioreittejä pitkin. Valleille on portaat, joita käy-tetään, etteivät suojavallit kulu.

Ampujat menevät kukin oman taulunsa kohdal-le. Ampumaratakäyttäytymiseen kuuluu, ettei ampuja koske tauluunsa ennen tulosten tarkis-tamista.

Tulosten tarkastamista odottaessa ampuja mää-rittää omatoimisesti iskemäkeskeispisteen. Mieti oliko joku laukauksistasi selvästi laukaisuvirhees-tä johtuva ja sulje se pois määrittäessäsi iskemä-keskeispistettä. Valmistaudu kertomaan koulut-tajallesi, miten aiot siirtää tähtäimiä vai riittääkö, että korjaat asento- tai laukaisuvirheen.

Ampuja ilmoittaa oman taulunsa kouluttajalle, kun tämä tulee sen kohdalle. Ilmoitus kuuluu esi-merkiksi. ”Herra yliluutnantti, alokas Matti Mäki-sen taulu”. Kouluttaja merkitsee iskemät ja antaa ampujalle palautteen. Saat ohjeita suorituksesi parantamiseksi ja kouluttaja yleensä myös ky-syy käsityksesi tähtäinten siirtotarpeesta ja siitä mitä ampumisen osa-aluetta aiot parantaa seu-raavalla sarjalla. Kirjuri kirjaa osumat ampuma-pöytäkirjaan.

Kun tulokset on kirjattu, voit paikata taulusi. Kouluttaja on merkinnyt osumasi, niin, että sitä ei tule kirjattua enää uutena osumana. Paikkaat taulun tarkoitukseen varatuilla liimapaikoilla. Käytä mustia paikkalappuja mustalla ja valkoi-sia valkoisella pohjalla.

Keskity ampumaradalla vain omaan suoritukseesi ja jätä leikkimielinen kilpailu pois. Taistelussa am-pumataitosi voi pelastaa taistelijaparisi hengen.

4.6 Taisteluammunnat

AMMUNTOJEN TARKOITUS

Ase- ja ampumakoulutuksesta edetään eri ase-lajien taisteluammuntoihin perus-, erikois- ja joukkokoulutuskaudella. Ampumakoulutus hui-pentuu joukkokoulutuskaudella joukkueen ja komppanian (vast.) taisteluammuntoihin, joissa eri aselajit toimivat yhdessä.

Taisteluammuntojen päämääränä on liittää ampu-makoulutus taistelukoulutukseen niin, että opittua aseenkäsittely- ja ampumataitoa osataan käyttää hyväksi taistelutilanteen mukaisissa olosuhteissa. Joukkueen ja komppanian ammunnoissa harjoitel-laan taistelukoulutuksen lisäksi johtajien yhteistoi-mintaa sekä taistelun tukemista suora-ammunta-aseilla ja epäsuoralla tulella.

AMMUNTOJEN TAVOITTEET

Taisteluammuntojen tavoitteena on, että– taistelija hallitsee aseensa käytön taistelukentällä

4 A

se- j

a am

pum

akou

lutu

s

87

partion, ryhmän, joukkueen ja komppanian osa-na sekä luottaa omien aseiden tehoon,– joukko hallitsee taistelutilanteen mukaisen tu-lenkäytön puolustus- ja hyökkäystaistelussa va-loisalla ja pimeällä sekä– johtajaksi koulutettava hallitsee yhteistoi-minnan muiden aselajien johtajien kanssa sekä joukkonsa tulenkäytön valmistelut ja johtami-sen taistelun aikana mukaan lukien suora-am-munta-aseiden tulituen ja epäsuoran tulenkäy-tön järjestelyt.

POHDITTAVAA

1. Mitkä ovat sotilaan kannalta keskeiset ammun-noissa noudatettavat varomääräykset?

2. Miten ehkäiset ennalta kuulovaurion ja vahin-gonlaukauksen?

3. Mitä eroa on perustaistelutähtäimellä ja tais-telutähtäimellä?

4. Miksi sotilaan on pystyttävä määrittämään aseen iskemäkeskeispiste ja mikä on

5. aseen kohdistamisen ja tähtäinten asennon muistiin kirjaamisen tarkoitus?

6. Miten rakennat hyvän ampuma-asennon ja mistä osista muodostuu hyvä laukaus?

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

88

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

89

Tässä luvussa kuvataan taistelukenttää ja taistelua sotilaan näkökulmas-ta. Tavoitteena on, että tiedät sotilaalta edellytettävät taistelutaidot ja perusteet toiminnasta taistelussa.

Sotilaan toimintaa käsitellään perusteellisemmin kuin muita kysymyksiä. Saatat sotilaana kohdata vakavia asioita, joihin on henkisesti valmistau-duttava käyttöohjeita ja asialuetteloita syvällisemmin.

Perustaistelutaitoja ovat taisteluvarustuksen pakkaaminen, vahvistetut käsimerkit, etenemistavat, suojautuminen tähystykseltä ja tulelta, hy-vän tuliaseman valinta sekä puolustuksessa että hyökkäyksessä ja ryn-näkkökiväärin käyttö.

Tehokas toiminta taistelussa edellyttää taistelun yleisten periaatteiden ja toimintamallien tuntemista ja taitoa soveltaa niitä käytäntöön tilanteen mukaisesti. Suurin osa sodasta on siirtymistä, ryhmittymistä ja valmis-tautumista. Ratkaisevat taistelukosketukset saattavat olla ajallisesti hyvin lyhyitä, mutta kiivaita. Sotilaan on osattava pitää yllä taisteluvalmiutensa ja taistelukelpoisuutensa sekä fyysinen toimintakykynsä.

Taistelu ei yleensä suju suunnitellulla tavalla. Silloin joukon kyky sovel-taa opittua nousee arvoonsa. Taistelussa on hallittava perusasiat ja ky-ettävä älykkääseen sekä luovaan toimintaan. Virheiden hinta on korkea.

Luvussa esitetään myös perusteet sotilaan toiminnasta puolustuksessa ja hyökkäyksessä.

Taistelukoulutuksen päämääränä on, että taistelijat ja johtajat oppi-vat liikkumaan sodan ajan joukolleen tarkoitetussa toimintaympäristössä ja olosuhteissa, käyttämään olosuhteiden tarjoamaa suojaa hyväkseen sekä täyttämään käsketyt tehtävät.

5 Taistelu- jamarssikoulutus

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

90

Peruskoulutuskauden taistelukoulutuksen tavoitteena on, että sotilas:

1. osaa taistelijan tulitoiminnan valoisalla ml. ilma-ammunnan.

2. osaa käyttää hyväksi maaston tarjoamaa suo-jaa taistelussa.

3. osaa taistelijaparin tuliaseman valinnan ja tuntee taistelijaparin poteron linnoittami-sen suojatasoon 4, painopisteenä suoja laa-katulelta.

4. tuntee yksittäisen sotilaan merkityksen jouk-konsa toimintaympäristön havainnoijana tais-telussa ja osaa toimia tunnustelijana

5. osaa toimia vartiomiehenä6. osaa majoittua maastossa7. osaa asentaa ja poistaa telamiinan8. osaa käyttää käsikranaattia9. osaa käyttää kevyttä kertasinkoa10. osaa kunnossapitää, säilyttää ja huolehtia

henkilökohtaisesta varustuksesta, 11. osaa ympäristönsuojeluun liittyvät toimenpi-

teet harjoituksissa12. tuntee CBRN- ja polttotaisteluaineiden vaiku-

tukset ja henkilökohtaisten suojavälineiden antaman suojan

13. osaa toimia oikein suojeluvaroituksen ja -hä-lytyksen aikana

14. osaa henkilökohtaisten suojavälineiden käy-tön, tarkastuksen ja huoltotoimenpiteet

15. osaa puhdistaa henkilökohtaisilla puhdistus-välineillään paljaat ihon kohdat, aseen, va-rusteet ja välittömän toimintaympäristönsä saasteesta.

Peruskoulutuskauden marssikoulutuksen ta-voitteena on, että sotilas:

1. osaa marssille valmistautumiseen, marssimi-seen ja marssin jälkeiseen huoltoon liittyvät yksityiskohtaiset tiedot sekä taidot

2. osaa pitää yllä omaa fyysistä suorituskykyään pitkäkestoisella yli neljä tuntia kestävällä jal-ka- tai hiihtomarssilla/vaelluksella taisteluva-rustuksessa sekä selviytyy taistelukuntoisena sen aiheuttamasta rasituksesta

3. osaa toimia jalka-, hiihto- ja polkupyörämars-seilla ryhmän jäsenenä

Taistelijan perusvaatimuksiin kuuluvat taistelutahto, oman tehtävän ja koulu-tushaaran mukainen osaaminen, taiste-lutaito, vastuuntunto sekä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky!

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

91

Taistelija joutuu taistelukentällä tilanteisiin, joissa vihollinen pyrkii murtamaan joukon taistelutah-don ja tuhoamaan vastustajansa. Taistelutahto py-ritään lamauttamaan psykologisilla operaatioilla jo ennakolta. Taistelujen nopeus ja häikäilemät-tömyys perustuvat mekanisoitujen ja ilmakuljet-teisten joukkojen käyttöön ja vaihteleviin taistelu-tapoihin. Monipuolinen pimeätoimintavälineistö antaa mahdollisuuden taisteluun myös pimeällä.

Taistelumaaston valinnalla on pakotettava meka-nisoitu vihollinen taistelemaan sille epäedulli-sissa olosuhteissa. Oikein valittu taistelutekniikka ja –taktiikka hyödyntää omien joukkojemme vah-vuuksia ja vihollisen heikkouksia. Päättäväisesti toi-mivalle joukolle tämä antaa edellytykset vihollisen torjumiseen tai lyömiseen.

Taistelija kokee taistelukentällä voimakasta psyyk-kistä painetta. Paineen aiheuttaa vihollisen lähei-syys ja sen taisteluvälineiden, erityisesti ilma-aseen ja panssarivaunujen näkeminen; taistelukentän ää-nien, kranaattien räjähdysten ja sirpaleiden ujel-lusten kuuleminen; pelko omasta turvallisuudesta; tuleva taistelutehtävä ja huoli sen onnistumisesta; vihollisen propaganda sekä taistelukentällä vallit-seva epätietoisuus ja siitä syntyneet huhut.

Voimakas psyykkinen paine ilmenee taistelijassa muun muassa pelkona ja ahdistuksena. Pelko on taistelukentällä luonnollista. Jokainen sotilas pel-kää erityisesti taistelujen alkuvaiheessa. Pelkoa op-pii kuitenkin hallitsemaan. Hyvän taistelijan erää-nä tärkeänä piirteenä on pelon hallitseminen ja taistelutehtävien suorittaminen psyykkisestä ja fyysisestä paineesta huolimatta.

Sotilaan toimintakyky taistelukentällä riippuu pal-jon henkilön kyvystä ymmärtää, mitä on tapahtu-massa. Taito tulkita taistelukentän ilmiöitä auttaa ymmärtämään, mikä on vaarallista ja mikä ei sitä ole. Rohkeus antaa mahdollisuuden toimia aktiivi-sesti ja tehokkaasti.

Taistelun johtamisessa pyritään ennakoivaan johta-miseen. Ennakoivan johtamisen tavoitteena on vihollisen toimintasuunnitelman rikkominen ja aloit-teen tempaaminen. Tämä pakottaa vastustajan toi-minnan reagoivaksi, jolloin se aloitteen katoamisen myötä menettää mahdollisuuden menestykseen.

Joukon tehokkuus edellyttää, että yksilöt osaavat kaikilla tasoilla ajatella itsenäisesti, ovat aloiteky-kyisiä ja luottavat omiin taitoihinsa ja taistelutove-reihinsa. Yksittäisten taistelijoiden on ymmär-rettävä johtajansa taisteluajatus ja pystyttävä automaattiseen, vaistomaiseen toimintaan se-kä arvioimaan itsenäisesti taisteluun vaikutta-via tekijöitä.

Taistelun ja taistelukoulutuksen keskeisiä elementtejä ovat– tiedustelu– kosketuksen ylläpito viholliseen– yllätykseen pääseminen– oman henkilökohtaisen ja ryhmäaseen sekä teknisen välineistön automaatiotasoinen käyttö– voiman keskitetty käyttö– oman toiminnan salaaminen ja harhauttaminen– menestyksen hyväksikäyttö– varautuminen yllättäviin tilanteisiin sekä– tiedon kulku ja– tilanteenmukainen johtamistoiminta.

5.1 Taistelukenttä toimintaympäristönä

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

92

5.2 Sotilaan perustaistelutaidot

Alla on esitetty taitoja, jotka jokaisen soti-laan on hallittava pystyäkseen toimimaan menestyksellisesti taistelussa ja täyttämään hänelle annetut tehtävät.

1. Aseen, käsikranaatin, kertasingon, miinojen ja räjähdepanosten sekä työvälineen hyvä käyttötaito.

2. Taito käyttää maaston tarjoamaa suoja. Kyky suojautua vihollisen tulelta ja tähystykseltä sekä kyky edetä taistelijaparina tulta ja liikettä käyttäen toisiaan tukien.

3. Taito valita tuliasema hyökkäyksessä ja puolus-tuksessa sekä kenttälinnoittaa tuliasemansa (suo-jataso 4).

4. Kyky toimia taistelijaparina ja hallita taistelijapa-rin välinen yhteistoiminta.

5. Suunnistustaito ja taito liikkua jalan, suksilla ja polkupyörällä kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa sää sekä valaistusolosuhteissa.

6. Taito toimia vartiomiehenä, tunnustelijana, lähet-tinä, oppaana sekä konekivääri- ja sinkoampujana.

7. Taito hoitaa ja pitää kunnossa aseet ja varusteet sekä säilyttää toimintakyky jatkuvassa taistelukos-ketuksessa. Henkilökohtaisten työ- ja suojavälinei-den käyttötaito.

8. Vahvistettujen käsi- ja valomerkkien sekä so-vittujen merkkien käyttötaito. Taito pitää yhteyttä omaan taistelijapariin, ryhmänjohtajaan sekä mui-hin taistelijapareihin. Taito pitää yllä tilannetietoi-suus ja välittää havainnot taistelijaparille ja ryh-mänjohtajalle.

9. Tavallisimpien viestivälineiden käyttötaito:– käyttökuntoon laittaminen– radioaseman paikan valinta– sanomien lähettäminen ja vastaanottaminen– viestivälineiden toimintakunnon ylläpitäminen– elektronisen suojautumisen toimenpiteiden sodankäynnin tunteminen

10. Taito antaa haavoittuneelle ensiapua:– tilanteenarviointi onnettomuuspaikalla ja taistelussa– hätäensiapu– ensisiteen käyttö– haavoittuneen kuljettaminen

11. Sodankäyntiä koskevien kansainvälisten sopi-musten tunteminen, vangin käsittely ja kohtelu se-kä toiminta vangiksi joutuneena.

Taistelu- ja kenttävarustus

Taisteluvarustukseen kuuluvat ne välineet ja tar-vikkeet, jotka taistelija välttämättä tarvitsee pys-tyäkseen tulemaan toimeen taistelukentällä ja taistelemaan tehokkaasti. Ryhmänjohtaja käskee varustukseen muutoksia tehtävän, vuodenajan, sään tai muiden syiden vuoksi. Taisteluvarustuk-sen yhdenmukainen pakkaaminen helpottaa muun muassa lippaiden ja erikoisvälineiden sekä ensi-apuvälineiden nopeaa käyttöönottoa varustuksen vaihtuessa tai toimintakyvyttömäksi tulleen taiste-lijan varustuksesta.

Sotilaan on osattava kaikkien taisteluvarustukseen-sa kuuluvien varusteiden tehokas käyttö. Sotilas osaa sovittaa, pakata ja naamioida taisteluvarus-tuksensa. Sotilas hallitsee aseen, pistimen, kent-tälapion, puukon ja kirveen sekä suojavälineiden käytön. Sotilaan on osattava myös vaatetuksen oi-kea käyttö toimintakyvyn turvaamiseksi eri sää-olosuhteissa. Lisäksi sotilaan on osattava huoltaa taisteluvarustuksensa. Sotilaan on pystyttävä tais-telemaan mukanaan olevilla ampumatarvikkeilla ja muulla varustuksellaan vähintään yksi vuorokausi tai taisteluvaihe.

Sotilaan on pystyttävä kantamaan taistelu- ja kent-tävarustuksensa lisäksi noin 15–25 kilon kuorma. Tilapäisesti sotilaan on pystyttävä kantamaan tä-

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

93

män lisäksi 5–10 kg. Tämä tarkoittaa esimerkik-si patruunoita, käsikranaatteja ja savuheitteitä. Varustukseen voi kuulua myös valaisuraketteja, räjähdepanoksia, kertasinkoja, telamiina tai ra-dio sekä taistelumuonaa. Varustuksen paino voi olla korkeintaan 1/3 sotilaan painosta.

Pakkaa varusteet reppuun muovipussissa/pus-seissa kastumisen estämiseksi. Pakkaa repun si-vutaskuihin välineet, jotka tulee saada käyttöön nopeasti kuten patruunat.

Sovita taisteluvarustus ja reppu siten, että ne eivät hankaa selkääsi ja että ne eivät aiheu-ta ääntä. Sijoita erikoisvälineet kuten telamii-na selkään taisteluvyön alle ja savuheitteet tas-kuihin. Sijoita työväline ja pistin siten, että ne ovat helposti käyttöön saatavissa.

Taistelu- ja kenttävarustus pidetään maastossa aina pakattuina ja niistä otetaan vain ne välineet, joita kul-loinkin tarvitaan. Näin säilytetään taistelu- ja lähtövalmius eikä varus-teita häviä!

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

94

Esimerkki sotilaan varustuksesta

Taisteluvarustus

AseKypärä ja kypärän suoja/huppuTaisteluvyö– olkalenkki– nepparilenkki– kantokoukkuLipaslaukku– 3 lipasta– käsikranaattiYleislaukku– 2 lipasta– kenttäpullo, jossa vettä– ensiside– erikoisvälineistöVarustepussi– pakkastakki– väliasuPistinKenttälapioTakalaukku– suojanaamari, oik– suojaviitta / sadeasu, vas– pakki, kesk– vuorokauden kuivamuonaMaastopuvun taskuissa– lusikkahaarukka– tunnuskortti– muistiinpanovälineet– kompassi– tulitikut, tulppakuulosuojaimetKaulassa– tunnuslevy

Taisteluvarustuksen naamiointi

– kiinnitä kypärään kypärän suoja – peitetään sileä, kiiltävä pinta– kiinnitä kypärään naamioverkon suikaleita tai kasvillisuutta – rikotaan muoto– kierrä aseen ympärille naamioverkon suikaleita – peitetään kiiltävät pinnat– kiinnitä taisteluvyöhön naamioverkon suikaleita – rikotaan muoto– kiinnitä reppuun naamioverkon suikaleita – rikotaan muoto– laita lahkeet kenkien varsien päälle – peitetään heijastinnauhat– värjää paljaat ihonkohdat naamiovärillä tai noella – rikotaan muoto

Kenttävarustus(taisteluvarustuksen lisäksi)

– varanestepullo (1 litra)– vara-alusasu, alusvaatekerta– sukat– väliasu, kaulaliina– nahka- ja neulekintaat– maastolakki, turkislakki, pipo– varajalkineet (kumisaappaat)– makuupussi ja makuualusta– peseytymis- ja parranajovälineet; saippua, hammasharja- ja tahna, pyyheliina ja WC-paperia

Talvella lisäksi– huopakumisaappaat– lumipuku– termospullo– sukset, sauvat, siteet ja suksivoiteet– repun suojahuppu

Taisteluvarustukseen voi kuulua tehtävän mukainen lisävarustus kuten

– retkikeitin, polttoneste, purkinavaaja– taistelumuona– ensiapupakkaus– kartta kartansuojuksella– taskulamppu– hyönteissuoja-aine– aurinkolasit– partionaru– heijastin

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

95

M/91M/05

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

96

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

97

Kasvojen ja paljaiden ihonkohtien naamiointi

1. Tummenna kasvot, kämmenselät, kaula .ja nis-ka kevyesti naamiovärillä tai noella.

2. Riko kasvojen muoto tummilla vinoilla pysty-raidoilla, jotka peittävät silmät, nenän ja suun.

3. Viimeistele naamiointi toisella värillä. Pyyhi lo-puksi kosteilla käsillä kasvoja kevyesti siten, että värit tasoittuvat. Pikanaamioinnin voi teh-dä vetämällä sormilla hiiltä tai multaa pysty-viivoiksi kasvojen yli.

Lopuksi taistelijapari tarkistaa toistensa taisteluva-rustuksen naamioinnin ja täydentää sitä.

Taisteluvarustuksen huoltaminen

– poista naamiointi ja puhdista päällysvaatteet irtoroskista,– pese kengät, tyhjennä ja puhdista reppu ja taisteluvyö– puhdista ase,– puhdista ja kuivaa märät varusteet kuivaus- huoneessa tai teltassa,– puhdista suojavarusteet– pese ja kuivaa pakki, lusikkahaarukka, kenttäpullo ja termospullo– huolla kuivuneet jalkineet– vaihda rikkoutuneet varusteet ehjiin sekä– pakkaa huollettu taisteluvarustus seuraavaa tehtävää varten tai sijoita se kaappiin.

Etenemis- ja aseenkantotavat

Sotilaan on valittava omalta kannalta edullisin – suojainen ja nopea – sekä tilanteeseen ja valittuun etenemisreittiin parhaiten sopiva etenemistapa.

Asetta kannetaan pääsääntöisesti ryhmänjohtajan esimerkin mukaisesti. Asetta kannetaan aina si-ten, että piippu ei osoita taistelijapariin eikä ryhmän muihin sotilaisiin.

Aseen kantotavan on tilanteesta riip-pumatta mahdollistettava nopea tulen-avaus!

Asetta kannetaan yleensä kaksin käsin aseen pe-rä olkapäätä vasten– piippu alaviistoon sivulla vartiossa, marssilla ja edettäessä avojonossa,– piippu tähystyssuuntaan, kun edetään avojonossa ja tilanne edellyttää kohotettua taisteluvalmiutta tai– piippu etenemissuuntaan, kun edetään avorivissä– sormi pois aseen liipaisimelta.

Aseen hihna voidaan pitää niskan takana aseen kantamisen helpottamiseksi. Hihna on säädet-tävä niin pitkäksi, että tähdättyjen laukausten ampuminen on mahdollista.

Aseen käyttövalmiutta kohotetaan tilanteen edellyttämällä tavalla vaiheittain siten, että

1. peukalo siirretään vaihtimelle

2. vaihdin asetetaan kertatulelle ja liipaisinsormea pidetään suorana aseen runkoa vasten

3. aseella tähdätään maaliin tai tähystyssuuntaan liipaisinsormi liipaisimella aseen perä olkapäätä vas-ten tai äkillisissä tilanteissa aseen perä tuettuna kainaloon.

Kun ase on varmistamaton, se voi laueta esimerkiksi aseen kantajan kompastuessa tai liipaisimen osues-sa puun oksaan. Kun sormi on liipaisimella, ase voi laueta esimerkiksi aseen kantajan säikähtäessä. Täs-tä syystä varmistuksen saa poistaa vasta, kun am-pumatilanne on todennäköinen ja sormen siirtää liipaisimelle vasta, kun ampumapäätös on tehty.

Asetta kannetaan selässä, piippu ylöspäin, kun toi-minta sitä edellyttää, esimerkiksi ajettaessa polku-pyörällä. Hiihtohinauksessa ase pidetään selässä piippu ylöspäin ja aseen perä hiihtohinausköydes-tä poispäin.

Asetta voidaan kantaa hiihdettäessä rinnalla piippu ylöspäin ja hihna olkapäällä. Asetta voidaan kantaa hihna olalla, piippu alaspäin, marssittaessa avojo-nossa, kun vihollisen kohtaaminen ei ole toden-näköistä.

Pidä ase aina käsissäsi tai ulottuvillasi.Kanna asetta siten, että piippu ei osoita taistelijapariin eikä ryhmän muihinsotilaisiin. Pidä ase varmistettuna. Poista varmistus vasta ennen aseen käyttöä.Kanna asetta siten, että voit aloittaa tulen nopeasti.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

98

Esimerkkejä sotilaan etenemis- ja aseenkantotavoista

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

99

KONTTAAMINEN SUKSIEN KANSSA RYÖMIMINEN SUKSIEN KANSSA

SYÖKSYMINEN SUKSIEN KANSSA HIIHTOMARSSILLA

Sotilaan etenemis- ja aseenkantotapoja talvella

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

100

Vihollisen tähystyksen ja tulituksen huomioon ottaminen edettäessä

Suunnittele etenemisreittisi etukäteen. Valitse väli-tavoitteita tuliasemasta tai suojasta toiseen. Käytä suojan saamiseksi painanteita, räjähdyskuoppia, ojia, takarinnettä ja varjoisia paikkoja. Suojaudu pysähdyttäessä ja tue taistelijaparisi etenemistä.

Etene syöksyen vihollisen tulittaessa. Pyri pitämään syöksyt lyhyinä, esimerkiksi kolmen askeleen mit-taisina. Syöksyn tulee aina päättyä mahdolli-simman hyvään tuliasemaan. Jos joudut syök-symään pitkän matkan, etene parasta mahdollista vauhtia. Älä syöksy ollessasi katveessa, esimerkiksi alarinteessä, vaan käytä maaston sallimaa nopein-ta etenemistapaa.

Rynnäkkökiväärin käyttötaistelussa

Valitse tilanteen mukaan paras ampuma-asento

Taistelussa ampuma-asennon valitsemiseen ja tulen aloittamiseen on usein hyvin vähän aikaa. Taistelijan on tässä lyhyessä ajassa havainnoitava taistelukenttää ja– päätettävä suojautuuko vai ampuuko heti– valittava maali– valittava ampuma-asento ja mahdollisen tilapäisen tuen käyttö

– paikannettava maali, poistettava aseen varmistus, tähdättävä ja laukaistava– havaitun osuman jälkeen varmistuttava, että vastustaja on menettänyt taistelukykynsä– jatkettava tulittamista maalin tuhoamiseksi tai valittava uusi maali tai suojauduttava ja jatkettava tehtävänsä täyttämistä.

On otettava huomioon, että taistelija on yleensä itse samaan aikaan tulituksen kohteena.

Nopea tulenavaus perustuu muun muassa ti-lanteenmukaiseen aseenkantotapaan, aseen kä-sittelyn varmaan hallitsemiseen (vaihtimen käyttö ja taistelutähtäinten käyttö) sekä tulenavaukseen valmistautumiseen (valmius siirtyä nopeasti am-puma-asentoon).

Tukeva ampuma-asento on maaliin osumisen pe-rusedellytys. Taistelutilanteessa on aina pyrittävä ampumaan tukea käyttäen kaikissa ampuma-asen-noissa. Tukena voidaan käyttää poteron reunaan asennettua tukea tai reppua, mättäitä, kantoja se-kä kaatuneita tai kasvavia puita.

Tukeva käsi on pyrittävä pitämään aseen ja tu-en välissä. Kämmenen pito aseen ja tuen välissä vähentää aseen liikkumista ammunnan aikana ja helpottaa näin tähtäimien pitämistä maalissa no-peitten peräkkäisten laukausten aikana sekä no-peuttaa maalin vaihtoa.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

101

Käytä ampuma-asentoa maaten aina, kun se vain on mahdollista, koska– se on tukevin ampuma-asento ja osumatoden-näköisyys maaliin on suuri jo ensimmäisellä lau-kauksella– ampujan oma maalipinta-ala on pieni ja ampuja voi hyödyntää helposti maaston tarjoamaa suojaa– ampuja voi melkein aina käyttää lipastukea sekä usein myös tilapäistä lisätukea aseelle.

Ampuma-asentoa maaten käytetään yleensä pika-tilanteissa tulenavauksen jälkeen, kun ei ole val-misteltua tuliasemaa.

Käytä ampuma-asentoa polvelta, kun– ampuma-asentoa maaten ei ole mahdollista käyttää aluskasvillisuuden, lumen tai muun tä-hystysesteen vuoksi– tulitus on jouduttu aloittamaan pystyasennosta. Sen jälkeen ampuja siirtyy tukevampaan ampuma-asentoon pienentäen samalla omaa maalipinta-alaansa ja lisää suojaansa.

Tilapäisenä tukena käytetään esimerkiksi puuta. Polviasennosta siirrytään mahdollisimman nope-asti parempaan tuliasemaan ja jatketaan tulitta-mista makuuasennosta.Käytä ampuma-asentoa pystystä, kun– tulitus on aloitettava nopeasti tai joudutaan tu-littamaan liikkeessä– muut ampuma-asennot eivät ole mahdollisia esimerkiksi aluskasvillisuuden, lumen tai muun tähystysesteen vuoksi.

Pystyasennossa voidaan tilapäisenä tukena käyt-tää esimerkiksi puuta tai rakennetta. Pystyasen-nosta siirrytään mahdollisimman nopeasti tu-

kevaan ja paremman suojan antavaan polvi- tai makuuasentoon.

Käytä ampuma-asentoa kainalosta vain pikati-lanteessa, kun vihollista joudutaan yllättäen tulit-tamaan lähietäisyydeltä. Tulittamista on tällöin jat-kettava mahdollisimman nopeasti nostamalla aseen perä olkapäälle.

Varauduttaessa pikatilanteisiin aseen perä on kor-kealla, kirjaimellisesti kainalossa ja vaihdin sarjatu-lella. Molemmat kyynärpäät ovat kiinni vartalos-sa, oikea olkavarsi painaa aseen perää kylkiluita vasten ja vasemman käden kyynärpää on lukittu suoraksi. Ampujalla on hyökkäävä etunoja. Kat-se on suunnattu maaliin. Aseen piippu osoittaa sinne, mihin ampujan silmätkin katsovat. Asetta ei suunnata käsin vaan tulta siirretään sivusuun-nassa kääntämällä vartaloa. Pystyt hallitsemaan aseen rekyylin, kun kädet lukitsevat aseen var-taloon. Korkeussuuntaa korjataan notkistamalla jalkoja ja sivusuuntaa kääntämällä vartaloa. Heti tilanteen salliessa siirrytään ampumaan tähdättyjä laukauksia kertatulella.

Poterosta ammuttaessa tukeva käsi tulee ol-la aseen tuen ja kädensuojuksen välissä. Mo-lemmat kyynärpäät on pystyttävä tukemaan ase-pöydälle. Ylävartalon on nojattava aseen perään, jolloin ase painautuu tiukasti tukea vasten.

40 cm

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

102

Rynnäkkökiväärin käsittely ja tulittaminen

Suojaa piippu siten, että siihen ei mene hiekkaa tai lunta. Tarkista taistelun aikana, että tähtäimet ovat puhtaat ja takatähtäin on oikeassa asennossa.

Käytä kertatulta tai nopeita kaksoislaukauksia. Sar-jatulta käytetään vain lyhyinä sarjoina ja poikkeus-tilanteissa kuten ilma-ammunnassa ja lähitaistelun pikatilanteissa, esimerkiksi vyörytettäessä taistelu-hautaa. Muista, että rynnäkkökiväärin täysi lipas tyhjenee sarjatulta ammuttaessa alle kolmessa se-kunnissa.

Muista että voit rynnäkkökiväärillä ampua maalia myös esteen läpi. Laho kanto, ohut puu tai muu näköeste ei pysäytä luotia. Kun valitset tai linnoitat itsellesi tuliasemaa, muista eri materiaalien suoja-vahvuudet ja noudata niitä.

Seuraa patruunoiden kulutusta. Lippaan patruuna-määrä näkyy lippaan kuperan sivun rei’istä. Täydes-sä lippaassa patruunat näkyvät sekä ylemmistä että alemmista rei’istä. Lippaassa, jossa on vähintään kymmenen patruuna, patruunan kannat näkyvät vain ylemmistä rei’istä.

Vaihda lipas suojassa. Linnoitetussa tuliasemassa vaihda lipas mahdollisimman nopeasti ja jatka vihol-lisen tulittamista. Jos, taistelutilanne mahdollistaa vaihda täysi lipas ja täytä osittain tyhjentynyt lipas täyteen. Laita täydet lippaat taisteluvyön taskuihin suuaukko ylöspäin ja patruunat eteenpäin sekä tyh-jät suuaukko alaspäin. Seuraa tulen osuvuutta ja tarvittaessa kohdista ase taistelutaukojen aikana.

Harjoittele tulitoiminta rynnäkkökiväärillä myös suojavarustuksessa.

Pimeätaistelu

Kohdista yötähtäimet ryhmänjohtajan johdolla. Tar-kista tuliasemassasi aseen tuki ja rajoittimet. Ak-tivoi yötähtäimet valaisemalla ne suoja-asemassa. Käännä yötähtäimet esille jo ennen hämärän tuloa.

Jos ryhmän käytössä on pimeätähtäimiä (valonvah-vistin), niiden käytöstä käsketään erikseen suurim-man hyödyn saavuttamiseksi. Valojuovaluoteja käy-tetään tulen ohjaamiseen pimeällä.

Valojuovapatruunat täytetään lippaaseen esimer-kiksi joka kolmanneksi patruunaksi. Täytä erikois-patruunat omiin lippaisiinsa ja merkitse lippaat esi-merkiksi kiinnittämällä lippaan ympärille irtohihna. Näin tunnistat lippaat nopeasti myös pimeällä.

Talvitaistelu

Puhdista ase huolellisesti ja poista öljy lukosta ja luistista. Säilytä ase lämpimän suoja-aseman ul-kopuolella tai teltan viileällä seinustalla kosteu-den tiivistymisen ja aseen jäätymisen estämiseksi. Majoitustilan sisällä on oltava kuitenkin ainakin yksi ase.

Pistimen käyttö

Pistin kiinnitetään rynnäkkökivääriin, kun lähitais-telu vihollista vastaan on todennäköistä. Pistintä ei pidetä aseessa kiinni muutoin, koska se nostaa iskemiä ja hankaloittaa aseen käsittelyä. Luoti on aina pistintä nopeampi, joten on parempi ampua kuin käyttää pistintä.

Lyönnit rynnäkkökiväärillä

Rynnäkkökivääriä voidaan käyttää tehokkaana aseena lähitaistelussa. Alkuasento mahdollistaa torjunnat, pistot ja lyönnit. Pistoja ovat lyhyt pisto ja pitkä pisto. Pisto tehdään yhtenäisenä liikkeenä survaisemalla pistin kohteeseen, kiertämällä sitä vasemmalle tai oikealle ja vetäisemällä ase takai-sin alkuasentoon. Peruslyöntejä ovat iskut aseen perällä ja piippuiskut. Piippuiskuun voidaan liit-tää myös viilto pistimellä ja sitä seuraava pisto vastustajaan.

ALKUASENTO

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

103

LYHYT PISTO PITKÄ PISTO

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

104

Vahvistetut käsi- ja valomerkit

Joukkueen johtaja ja ryhmänjohtaja johtavat joukkoaan taistelussa tilanteen mukaan esimerkillään, kä-si- ja valomerkeillä ja lyhyillä käskyillä. Käskyt välitetään ryhmän ja joukkueen sisällä. Jokainen taistelija toistaa annetun käskyn tai merkin.

JOUKON JA AJONEUVON JOHTAMISESSA KÄYTETTÄVÄT KÄSI- JA VALOMERKIT

HUOMIOVALMISYMMÄRRETTY

MARSNOPEAMMIN

SEIS

ASEMAAN

ILMAVAARA

ILMASUOJAAN

VIHOLLISTA ON

KOKOON

MERKITYS KÄSIMERKKI VALOMERKKI

ALIJOHTAJATKOKOON

VAPAAVIHOLLISESTA

VIHREÄ JATKUVA VALO

VIHREÄ VALO PYSTYTASOSSA EDESTAKAISIN

PUNAINEN VALO PUOLIKAARESSA EDESTAKAISIN

PUNAINEN VALOPYSTYTASOSSA EDESTAKAISIN

VALKOINEN VALO PYSTYTASOSSA EDESTAKAISIN

VALKOINEN VALO PUOLIKAARESSA EDESTAKAISIN

VILKKUVA VALKOINEN VALO

VALKOINEN VALO ISOSSA YMPYRÄSSÄ

Yleismerkit

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

105

AJONEUVOON/ AJONEUVOSTA NOUSE

MOOTTORI KÄYNNISTÄ

SEIS

ASEMAAN

MOOTTORI SAMMUTA

ETEENPÄIN, SEURATKAA, TAAKSEPÄIN

HITAAMMIN

KÄÄNNYTÄÄNOIKEALLE

ETEENPÄIN JA VASEMMALLE

AJONEUVO LIIKUN-TAKYVYTÖN

VILKKUVA VIHREÄ VALO

VILKKUVA PUNAINEN VALO

VIHREÄ VALO PIENESSÄ YMPYRÄSSÄ

PUNAINEN VALOISOSSA YMPYRÄSSÄ

TAAKSEPÄIN JA OIKEALLE

KÄÄNNYTÄÄNVASEMMALLE

VIHREÄ VALO VAAKATASOSSA EDESTAKAISIN

MERKITYS KÄSIMERKKI VALOMERKKI

PUNAINEN VALO PUOLIKAARESSA EDESTAKAISIN

PUNAINEN VALOPYSTYTASOSSA EDESTAKAISIN

Ajattamismerkit

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

106

SUUNTA AVOJONOON

AVORIVIIN

RYHMÄ-PARIJONOON

RYHMÄRIVIIN

AVORIVIINOIKEALLE

AVORIVIINVASEMPAAN

Etenemismuodossa käytettävät käsimerkit

Toista aina merkit ja välitä ne seuraaville taistelijoille varmistuen, että he välittävät merkit edelleen.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

107

Taistelijaparin yhteydenpidossa ja ryhmän johtamisessa käytettävät käsimerkit

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

108

Suojautuminen taistelukentällä

Vihollinen pyrkii aiheuttamaan tappioita joukoil-lemme lentokoneilla, helikoptereilla, epäsuoralla tulella, suora-ammuntatulella, panssarivaunuilla, miinoilla sekä taisteluaineilla. Vihollinen kykenee kohdistamaan asevaikutuksen joukkoihimme kai-kissa valaistus- ja sääolosuhteissa. Peitteinen maas-to, lumi, pimeys ja huonot sääolosuhteet vaikeut-tavat kuitenkin vihollisen toimintaa merkittävästi.

Elektronisen sodankäynnin merkitys taisteluken-tällä on korostunut. Vihollinen tiedustelee toimin-taamme seuraamalla sähkömagneettista säteilyä lähettäviä järjestelmiä ja välineitä kuten tutkia ja radioita. Näkyvän valon lisäksi tiedustellaan myös ihmissilmälle näkymätöntä säteilyä, kuten läm-pösäteilyä.

Taistelun aikana vastustaja pyrkii löytämään omat sähkömagneettista säteilyä käyttävät järjestelmät ja välineet. Niiden käyttöä pyritään häiritsemään ja estämään häirinnällä tai tuhoamalla ne suuntaa-malla niihin asevaikutusta kuten epäsuoraa tulta. Sotilaan on suojauduttava vihollisen tähystykseltä ja tiedustelulta sekä asevaikutukselta. Toimintata-pojen on oltava taistelukentän tilannetta vastaa-via. Sotilaan on kyettävä estämään ennakolta ja varautumaan myös oman toiminnan aiheuttamiin vaaratilanteisiin.

Suojavarusteiden tarkoituksena on heikentää tai estää sotilaaseen kohdistuvia asevaikutuksia. Suo-javarusteiden oikealla käytöllä voidaan vähentää sirpaleiden ja luotien aiheuttamia tappioita.

Sotilaan suojavarustukseen kuuluvat joukon ko-koonpanon ja tehtävän mukaisesti muun muassa kypärä, visiiri, suojalasit, kuulosuojaimet sekä sir-pale- tai luotisuojaliivi. Suojeluvarustukseen kuu-luvat suojanaamari ja suojaviitta tai sadeasu sekä vastalääkkeen-antolaite. Lisäksi sotilaan varustuk-seen kuuluu ensiside.

Aktiivisella suojautumisella estetään tai vai-keutetaan hyökkääjän toimintaa. Aktiivisia keino-ja ovat vihollisen tiedustelu- ja valvontavälineiden sekä viestivälineiden tuhoaminen, aseiden ja am-pumatarvikkeiden tuhoaminen, miinojen raivaami-nen tai tuhoaminen, ilma-ammunta sekä vihollisen elävän voiman kuluttaminen, lamauttaminen taituhoaminen.

Passiivisella suojautumisella estetään oman toi-minnan havaitseminen, vaikeutetaan tarkan maali-pisteen määrittämistä ja lisätään kohteen kestävyyt-tä asevaikutusta vastaan. Keinoja ovat naamiointi, hajauttaminen, harhauttaminen, maastouttaminen, liikkuvuus ja maaston käyttö sekä linnoittaminen.

Sotilaan naamiointiin kuuluvat maastopuku ja pal-jaiden ihonkohtien sekä taistelu- ja kenttävarus-tuksen naamiointi. Nykyaikaisen maastopuvun materiaali vähentää lämpösäteilyä ja vaikeuttaa taistelijan havaitsemista. Maastouttamiseen kuulu-vat tuliaseman, teltan, ajoneuvon ja ryhmän varus-tuksen maastouttaminen ja naamiointi. Tuliaseman linnoittaminen on sotilaan tehokkain suojautumis-keino. Maaston oikealla käytöllä saavutetaan suo-jaa. Etenemisreitin ja tuliaseman valinnalla voidaan suojautua vihollisen tähystykseltä ja suora-ammun-tatulelta.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

109

Elektronisella suojautumisella pyritään mahdollis-tamaan omien viesti- ja asejärjestelmien tehokas toiminta huolimatta vihollisen elektronisesta tie-dustelusta, häirinnästä ja harhauttamisesta sekä niihin liittyvästä tulenkäytöstä.

ELEKTRONISEN SUOJAUTUMISEN KEINOJA

– Käytä maaston tarjoamaa suojaa aina kun mahdollista (maasto este vihollisen suuntaan)– Valmistele viestisi, minimoi kokonaisviesti- ...tysaika, jaa viesti tarvittaessa useampaan osaan– Viestiliikennekurin noudattaminen– Käytä suunta-antennia aina kun mahdollista– Käytä pienintä toimivaa lähetystehoa– Käytä vain ehjiä laitteita

Suojautuminen tähystykseltä ja vihollisen havaitseminen

Mieti, miten suojaudut sekä estät itsesi ja ryh-mäsi havaitsemisen kuvissa esitetyissä tilanteissa ja esimerkeissä.

Mieti, miten vastaavasti havaitset vihollisen ku-vissa esitetyissä tilanteissa.

Liike paljastaa– erityisesti tähystyssuuntaan sivuttainen liike– liikkuminen valaisun aikana– taistelija– ryhmä– ajoneuvo– tuulessa heiluva naamioverkko– kasvillisuuden paikallinen heilunta

Suojaudu pysähtymällä tai maahan heittäytymällä

Tausta paljastaa– liikkumisreitti– tuliaseman valinta– vartiopaikan valinta– taisteluvarustuksen naamiointi

Valitse suojainen etenemisreitti ja tuliasema

Varmistu, ettet tuliasemassasi erotu ympäröivän maaston luonnollisesta muodosta

Heijastavat pinnat ja säännölliset muodot paljastavat– kasvot, kädet– ase, työväline– kiikarit– ruoka-astiat– ajoneuvon lasit

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

110

Naamioi paljaat ihonkohdat ja taisteluvarustuksesi

Jäljet paljastavat– etenemisreitin valinta– roskat– tulialueen raivaus– linnoittamisjäljet

Älä jätä jälkiä äläkä roskia

Tuli ja valot sekä lämpö, savu ja hajut paljastavat– valojuovaluodit– aseiden suuliekit– taskulampun väärä käyttö– ajovalojen väärä käyttö– kamiinan savu ja haju– tupakan savu ja haju, pakokaasu– nuotio– esteetön (näkö)yhteys lämpimiin pintoihin

Vältä valojen käyttöä. Valojen käyttö tuliasemassa on sallittu vainsuojapoterossa suojaviitan alla.

Aseta naamiointimateriaali niin etääl-le naamioitavasta kohteesta, että se ei itse lämpene

Ääni paljastaa– huudetut komennot– väärin pakatusta tai käsitellystä taisteluvarustuksesta lähtevä ääni– vihollisen aseille ominainen ääni esim. tulinopeus– kovaääninen keskustelu – puiden huolimaton lisääminen kamiinaan– ajoneuvojen äänet– paukku- ja valoilmaisimet– lähtölaukaukset– varomaton liikkeestä syntyvä ääni

Toimi äänettömästi, käytä merkkejä

Säännöllinen muoto paljastaa– linnoitteet– suojakumpareet– tulialueen raivaus

Riko säännöllinen muoto maastoutta-malla ja naamioimalla

Varjo paljastaa– taistelija– ajoneuvo– teltta– ryhmäaseet

ca 100m 400m 800m 1200m

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

111

Käytä varjoisaa paikkaa hyödyksi

Väri paljastaa– naamioimattomat kasvot ja kädet– naamioimaton teltta ja ajoneuvo– kuivunut naamiointikerros– roskat

Naamioi taisteluvarustuksesi ja ryhmän materiaali

Huonosti valittu etenemisreitti paljastaa– tunnustelija– lähetti– tiedustelija

Valitse suojainen etenemisreitti ja käytä maaston tarjoamaa suojaa.

Pimeä ei suojaa toimintaa– valonvahvistin– valaisuraketit– liikeilmaisimet– maavalvontatutka

Suojaudu kuten valoisallakin

Taskulampun käyttö on sallittu vain suoja-asemassa, taisteluaseman suo-jakolossa ja suojaviitan alla.

i

aa

a

Suojautuminen epäsuoralta tulelta

Maahan heittäytyminen on nopein tapa suojautua epäsuoralta tulelta.

Peitä aseen piippu kädellä suojautuessasi. Suojau-du painanteeseen tai ojaan ja vedä ase vartalon alle. Suojaa niska toisella kädellä ja vedä jalat yh-teen. Valmistaudu siirtymään parempaan suojaan, jos tulituksessa tulee taukoja. Seuraa ryhmänjoh-tajan merkkejä ja esimerkkiä.

Aloita tuliaseman linnoittaminen kun tulialue on raivattu ja tuliasema viitoitettu. Linnoita tuliase-ma käskettyyn suojatasoon. Naamioi tuliasema. Suojaudu epäsuoran tulen vaikutukselta poteron suojakoloon. Katettu potero tarjoaa hyvän suo-jan epäsuoran tulen sirpalevaikutukselta.

Suojautuminen suora-ammuntatulelta

Suojaudu tähystykseltä. Älä valitse tuliasemaa huomiota herättävästä maastonkohdasta. Val-mista riittävän suojan antavat suojakumpareet tuliasemaasi. Yleisperiaatteena on, että sinua ei voida ampua tulialueesi ulkopuolelta. Suojakum-

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

112

pareet eivät saa erottua maastosta ja paljastaa tu-liasemaa. Naamioi tuliasema. Muista suojavahvuu-det, erityisesti myös aseen tuen etupuolella tulee olla riittävä suojavahvuus.

Valitse suojainen etenemisreitti. Käytä maastoa siten, että oma maalipinta-alasi on mahdollisim-man pieni. Suojaudu yllättävältä suora-ammunta-tulelta maahan heittäytymällä ja siirry sitten mah-dollisimman hyvään tuliasemaan.

Suojautuminen tarkka-ampujilta

Vihollisen tarkka-ampujien tehtävänä on tuho-ta elävää voimaa ja luoda sotilaille jatkuva uhka maaliksi joutumisesta. Tarkka-ampujien maaleja ovat erityisesti johtajat, tulenjohtajat, tähystäjät, vartiomiehet, konekivääriampujat sekä sinko- ja ohjusampujat.

Tarkka-ampuja kykenee tuhoamaan maalit valoi-salla yli 1000 metrin etäisyydeltä ja pimeällä alle 500 metrin etäisyydeltä. Tarkka-ampuja on hy-vin maastoutunut ja ampuu samasta tuliasemas-ta vain muutaman laukauksen paljastumisen es-tämiseksi.

Sotilas voi suojautua tarkka-ampujien tulelta naa-mioimalla paljaat ihonkohdat, aseen, kypärän ja taisteluvarustuksensa. Vartiopaikka, tähystyspaik-ka ja tuliasema on myös aina naamioitava.

Tähystä valvottava alue matalana ja naamioverkon takaa tai käytä periskooppia. Älä paljasta vartio-paikkaa, tähystyspaikkaa tai tuliasemaa tähystys-välineiden linssien heijastuksella, tupakoimalla, taskulampun valolla tai radion antennilla. Siirrytuliasemaan taisteluhautaa pitkin.

Suojautuminen panssarivaunuilta

Puolustuksessa rakennetaan varamiinoitteita, miinanauhoja, murrosteita ja muita sulutteita sekä hävitteitä estämään ja suuntaamaan pans-sarivaunujen liikettä. Panssarivaunut pyrkivät tuhoamaan puolustajan sinkojen kantaman ul-kopuolelta. Panssarivaunukanuunat ja konety-kit pystyvät tarkkaan tulitukseen yli 2 kilometrin päähän. Omaa puolustusryhmitystä ja tuliasemia ei tule suunnitella sellaiseen maastoon, jossa vi-hollisen vaunut kykenevät tulittamaan puolusta-jan ryhmitystä sinkoaseiden kantaman ulkopuo-lelta. Esimerkiksi suoraan aukean laitaan ei tule ryhmittyä, vaan oma ryhmitys on edullista viedä riittävästi metsän sisään.

Hyökkäyksessä panssarivaunut tuhotaan ryh-män kertasingoilla. Vaunuja tuhottaessa kerta-sinkotaistelijoiden toiminta on suojattava muun ryhmän toimesta. Kertasinkotaistelijoiden on käytettävä hyväksi maaston tarjoamaa suojaa edetessään sivustatuliasemaan, hyödynnettävä luonnollisia ampumasektoreita, valittava sovel-tuva ampuma-asento ja valmistauduttava vaih-tamaan joustavasti tuliasemaa. Hyökkäyksen aikana, erityisesti tavoitteessa, rakennetaan va-ramiinoitteita panssarivaunujen oletetuille ete-nemisreiteille. Ryhmän sinkojen tuli keskitetään varamiinoitteeseen.

Panssarivaunuilla on erittäin hyvät tähystysväli-neet pääaseensa suuntaan ja yleensä etusekto-riin. Vaunun johtajalla on vaunun päällä pyörivä kupu, jolla hän voi tähystää myös muualle. Vau-nun lähialueen hän näkee usein parhaiten nou-semalla ylös luukustaan. Aivan vaunun lähellä on katveita, jonne vaunumiehistö ei näe. Yleensä takasektorissa ovat suurimmat katveet. Katveis-ta johtuen vaunujen mukana etenee jalkaväkeä suojamiehistönä, lisäksi takana oleva vaunu val-voo edessä olevan lähialuetta. Vaunun ympärillä olevat katveet vaihtelevat vaunutyypistä ja –mal-lista riippuen. Vaunut varaudutaan sokaisemaan savuilla. Nopein ja yllättävin savuverho saadaan aikaan fosforikäsikranaatilla. Vaunu voi myös it-se käyttää savuheitteitään ja savutuslaitteitaan, jos huomaa joutuneensa sinkojen tuhoamisalu-eelle. Miinoitteisiin pysähtyneet vaunut tuhotaan singoilla.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

113

Sirotemiinat

Säilytä etenemismuodoissa välit ja etäisyydet.

Sirotemiinaan tai sen laukaisulankoihin ei saa koskea. Ne raivataan yleensä ampumalla tai rä-jäyttämällä löytöpaikallaan.

Toiminta sirotemiinoitteessa

Pysähdy.Varoita miinoista muita, huutamalla:VAROKAA, MIINOJA!Palaa tulojälkiä taaksepäin.Estä muilta pääsy miinoitteeseen.Ilmoita ryhmänjohtajalle.Ryhmänjohtaja käskee haavoittuneiden evaku-oinnin, miinoitteen merkitseminen,opastuksen järjestämisen ja kiertotien tiedus-telun.

Sirotemiinat

SIRPALEMIINA- R-aine 100-2000g- laukaisulangat- käsittelynesto- ja itsetuholaite- jalkaväki ja ajoneuvot

PANSSARIMIINA- R-aine 2-5kg- paine ja tärinä- käsittelynesto- ja itsetuholaite- ajoneuvot, panssarivaunut

PAINEMIINA- R-aine 30-100g- 2-10kg kuormitus- itsetuholaite- jalkaväki

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

114

Taistelun yleiset periaatteet sotilaan toiminnassa

Taistelussa menestyminen edellyttää sotilaalta seuraavien taistelun yleisten periaatteiden tun-temista ja taitoa soveltaa niitä käytäntöön tilan-teen mukaisesti:

1. Säilytä taistelutahto. Tavoitteena on voittoTaistelussa pyritään murtamaan vastustajan tais-telutahto. Sotilaan taistelu on vastustajan voit-tamista taistelukentällä. Sotilaan voitto on oman tehtävän täyttäminen mahdollisimman pienin tappioin. Vihollisen taistelutahto murtuu henki-sen tai fyysisen toimintakyvyn loppumiseen, te-kemällä vihollinen toimintakyvyttömäksi ja riisu-malla vihollinen aseista tai tuhoamalla vihollinen.

2. Hallitse perustaistelutaidot hyvinTaistelussa sotilaalta edellytetään automaattis-ta, vaistomaista toimintaa sekä kokonaisuuden hahmottamista että itsenäistä tilanteenarviointia ja päätöksen tekoa. Vain sotilaan perustaitojen varma hallitseminen mahdollistaa järkiperäisen toiminnan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Perus-taitojen varma hallitseminen on edellytys niiden nopealle soveltamiselle tilanteen mukaisesti.

3. Säilytä taisteluvalmiusSotilaan aseen tulee olla aina toimintakunnos-sa ja käyttövalmiina. Sotilaan on tehtävä havain-toja toimintaympäristöstään ja pidettävä yllä ti-lanteen edellyttämä ja ryhmänjohtajan käskemä taisteluvalmius.

4. Toimi nopeasti. Ole aktiivinenSotilaan kannalta taistelu on usein lähitaistelua vihollisen sotilaita vastaan. Lähitaistelussa voit-taa se, joka osuu varmimmin maaliin ja avaa tu-len nopeimmin. Vihollisen toiminta pakottaa sotilaan suojautumaan tähystykseltä ja tulelta. Nopea suojautuminen on edellytys sotilaan hen-gissä säilymiselle. Sotilaan ripeys vaikuttaa ryh-män ja joukkueen toimintaan. Yksittäisen soti-laan hidas toiminta hidastaa koko ryhmän ja sitenjoukkueen toimintaa. Sotilaan tulee pyrkiä aina harjoiteltuun ja nopeaan toimintaan. Ryhmän-johtaja käskee lähtövalmiuden ja sen kohotta-misen. Nopealla toiminnalla kyetään usein tem-paamaan aloite ja pakottamaan siten vihollinen reagoimaan tapahtuvaan. Näin kyetään pitämään tilanne itselle edullisena tai muuttamaan tilanne itselle edulliseksi. Nopean toiminnan edellytys on

oikea tilannetietoisuus ja aktiivisuus sekä viholli-sen ja oman toiminnan ennakointi.

5. Pyri aina yllätykseenTaistelussa tulee pyrkiä aina yllätykseen. Yllätyk-sen avulla voidaan lyödä ylivoimainenkin viholli-nen. Yllätykseen voidaan päästä ajan, paikan, toi-mintatavan ja käytettävän voiman suhteen. Sotilas voi yllättää vihollisen nopealla tulen aloituksella, toiminnan äänettömyydellä ja nopeudella, käyt-tämällä hyväksi maastoa ja olosuhteita, vihollisen kaavamaista toimintaa ja hämäämällä sekä poik-keamalla vakiotoiminnasta. Viholliseen pyritään vaikuttamaan sen heikoimpaan kohtaan, sivulta, takaa tai suojaamattomaan kohteeseen. Yllätyk-sen onnistuessa ensin tuhotaan vihollisen vahvin kohta. Yllätykseen pääseminen edellyttää viholli-sen toiminnan tuntemista sekä oman toiminnan tiedustelua ja valmistelua. Tehtävä on toteutetta-va määrätietoisesti ja joustavasti kaikkia mahdol-lisuuksia hyödyntäen. Älä anna vihollisen yllättää itseäsi – myös vihollinen pyrkii yllätykseen.

6. Käytä tulta, liikettä ja suojaaTaistelun peruselementit ovat tuli, liike ja suoja. Tulella tuhotaan vihollinen ja sen laitteita tai es-tetään vihollista tulittamasta. Sotilaan tulta ovat tulittaminen rynnäkkökiväärillä ja käsikranaattien käyttö sekä taistelijaparin tulituki. Vaunut tuho-taan singoilla. Hyökkäyksessä on tulitettava ja edettävä ryhmän mukana siten, että vihollinen on jatkuvasti tulen alla ja saadaan tuhottua. So-tilas syöksyy tuliasemasta tuliasemaan, joista vi-hollisen tuhoaminen on mahdollista. Eteneminen suojataan maaston käytöllä sekä hyökkäysreitin ja tuliaseman valinnalla. Tulelta suojaisissa katveissa edetään nopeinta tapaa käyttämällä. Sotilaansuoja muodostuu taistelu- ja suojavarustuksesta, naami-oinnista, oikeasta maaston käytöstä etenemisrei-tin ja tuliaseman valinnassa, linnoittamisesta sekä taistelijaparin ja muun ryhmän tuesta. Toiminta voidaan suojata myös savuilla.

7. Toimi yhdessä taistelijaparin kanssa ja ryhmän osanaSotilas toimii lähes kaikissa taistelutehtävissä yh-dessä taistelijaparinsa kanssa. Yhteistoiminta edellyttää toiminnan sopimista ennen suoritusta, kommunikointia taistelutehtävän aikana sekä tais-telijaparin tukemista.

Taistelijapari toimii aina ryhmän osana. Tämä edel-lyttää ryhmänjohtajan esimerkin, merkkien ja käs-kyjen seuraamista sekä omien havaintojen välit-tämistä ryhmänjohtajalle. Sotilaan on miellettävä oma tehtävänsä ja paikkansa osana ryhmän ko-konaistoimintaa.

5.3 Sotilaan toiminta taistelussa

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

115

Sotilas ei täytä taistelutehtäväänsä, ellei hän tie-dä, mitä taistelukentällä tapahtuu. Tehtävä ei myöskään täyty, ellei sotilas tiedä miten hänen tulisi toimia, tai hän ei osaa, kykene taikka ha-lua toimia. Tehtävän täyttämiseksi sotilaalla tulee siten olla havaintokykyä, tietoa, taitoa ja tahtoa sekä toimintakykyä. Sotilaan on myös kyettävä kestämään ja hallitsemaan taistelukentän fyysi-set ja psyykkiset rasitukset vuorokausia kestä-vissä taistelussa. Tämä edellyttää hyvää fyysistä suorituskykyä.

Sotilaan päätöksenteko taistelutilanteessa on kokemusperäisen tiedon ja toimintamalliensoveltamista tilanteen ratkaisemiseksi usein vä-littömässä hengen vaarassa. Mahdolliseentilanteen arviointiin on aikaa vähän, pisimmil-läänkin ehkä muutamia minuutteja.

Tilannetietoisuudella tarkoitetaan sotilaan kä-sitystä toimintaan ja ratkaisuihin vaikuttavistatekijöistä tietyssä tilanteessa. Tilannetietoisuus on sotilaan käsitys tehtävästä, vihollisesta ja sen toiminnasta, omista joukoista ja toimintaympä-ristöstä sekä omasta aseistuksestaan ja varus-tuksesta.

Tilannetietoisuus edellyttää, että sotilas tekee aina havaintoja ympäristöstään, analysoi nä-kemäänsä, kuulemaansa ja haistamaansa sekä tekee ratkaisuja toiminnastaan. Havainnoinnin kohteena ovat kaikki toimintaan ja ratkaisuihin vaikuttavat tekijät. Havainto voi olla esimerkiksi nähty vihollinen, aseen suuliekki tai kuultu kra-naatin räjähdysääni tai muu seikka.

Sotilaan on kyettävä poimimaan suuresta ha-vaintoja informaatiomäärästä olennaisin toi-mintansa pohjaksi. Sotilaan on kyettävä ha-vaitsemaan ympäristöstään kriittiset tekijät, ymmärtämään niiden merkitys ja suhteuttamaan ne omaan toimintaansa. Lisäksi on pystyttävä ennakoimaan vihollisen toiminta ja omat toi-menpiteet.

Taistelutilanteissa kokemus auttaa. Kokeneen sotilaan nopeus ja tehokkuus perustuu tiedon nopeaan jäsentelyyn ja muuttamiseen välittö-mäksi toiminnaksi. Kokenut sotilas voi käyttää hyväkseen sellaisia, kyseistä tilannetta muistut-tavia malleja, joita hän on koulutuksessa tai ai-kaisemmassa taistelutoiminnassaan saanut.

Sotilaan toimintaa voidaan tarkastella kolmen pelkistetyn toimintamallin avulla. Ensimmäinen on ennakoiva ja lähes automaattinen reagointi vihollisen toimintaan tai muuhun ulkoiseen är-sykkeeseen. Toinen on välitön toiminta ryhmän-johtajan esimerkin, merkin tai käskyn mukaisesti.

Kolmas on taistelutehtävän itsenäinen toteutta-minen yhdessä taistelijaparin kanssa.

1. Ennakoiva vaistomainen toiminta2. Välitön toiminta ryhmänjohtajan esi-merkin, merkin tai käskyn mukaisesti3. Taistelutehtävän itsenäinen toteutta-minen yhdessä taistelijaparin kanssa

Sotilas joutuu taistelun aikana käyttämään kaik-kia näitä toimintamalleja ja soveltamaan niitä teh-tävänsä täyttämiseksi. Toimintamallit täydentävät toisiaan.

Ensimmäisessä, ennakoivassa toimintamallissa, sotilas toimii havaintojensa ja koulutuksensa pe-rusteella lähes vaistomaisesti. Hän esimerkiksi suo-jautuu, avaa tulen tai tukee taistelijapariaan. Teho-kas toiminta edellyttää tällöin jatkuvaa havaintojen tekemistä, toimintavalmiutta, reagointikykyä ja pe-rustaitojen varmaa hallintaa. Jos sotilas ei havaitse vihollisen toimintaa tai reagoi siihen liian hitaasti tai virheellisesti, hän haavoittuu tai kuolee.

Toisessa, välittömässä toimintamallissa, ryh-mänjohtaja käskee taistelijapareille ja taistelijoil-le tehtävät merkeillä tai lyhyillä käskyillä. Sotilaan tulee myös kyetä toimimaan pelkästään ryhmän-johtajansa esimerkin mukaisesti.

Ryhmänjohtajan käskyt ovat lyhyitä ja sisältävät usein myös tehtävän suoritustavan. Käskyjen pe-rusteena ovat vihollisen toiminta, sotilaskoulutuk-sessa opetetut toimintamallit ja automaatiotasolle harjoitellut suoritukset. Sotilaalta edellytetään ai-na ryhmänjohtajan esimerkin, merkkien ja käsky-jen seuraamista sekä nopeaa käsityskykyä. Lisäksi hänen on miellettävä paikkansa osana ryhmää ja sen taistelua.

Kolmannessa toimintamallissa, sotilas täyttää taistelutehtävänsä itsenäisesti yleensä tais-telijaparinsa kanssa. Esimerkkejä ovat muun mu-assa vartiomiehen, sotilaspoliisin, tunnustelijan, ryhmäaseen ampujan, partionjohtajan ja ryhmän varajohtajan tehtävät.

Ryhmänjohtaja ei näissä tilanteissa ole välittömäs-sä läheisyydessä eikä välittömästi johtamassa toi-mintaa. Sotilaan on itse tehtävä päätökset saa-mansa tehtävän toteuttamiseksi ja täyttämiseksi.

Tilanne voi poiketa aikaisemmista kokemuksista, jonka takia on kyettävä nopeaan tilanteenarvioin-tiin ja päätöksen tekoon. Lisäksi hänen on kyettä-vä soveltamaan tietojaan ja taitojaan kulloisenkin tilanteen mukaisesti.

Tilannetietoisuus ja toimintamallit taistelussa

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

116

Sotilaan automaattinen vaistomainen toiminta

Seuraa ympäristöäsi, tunnista kriittiset tekijät.Tuhoa itseäsi uhkaava vihollinen tai suojaudu.Estä vaaratilanne varoittamalla jahälyttämällä.Tue taistelijapariasi ja pelasta hänet mahdollisesta vaaratilanteesta.Ilmoita ryhmänjohtajalle.Jatka tehtäväsi täyttämistä. Säilytä taisteluvalmiutesi ja toimintakykysi.

Välittömän toiminnan tarkoituksena on tuhota kohdattu vihollinen ennen kuin tämä ehtii ensin. Toinen vaihtoehto on suojautua siten, että vihol-linen ei voi tuhota sotilasta.

Toimintavaihtoehtoina tulevat kyseeseen nopea tulen aloittaminen tai suojautuminen tai näiden yhdistelmä. Nopea tulenavaus on tehokas toimin-tamalli, kun sotilas näkee vihollisen ja kykenee tulittamaan omalla aseellaan.

Muissa tapauksissa tehokkain toiminta on suo-jautuminen esimerkiksi maahan heittäytymällä ja siirtyminen sellaiseen tuliasemaan, josta vihollisen voi tuhota. Muutamassa sekunnissa tehty virheel-linen ratkaisu saattaa johtaa sotilaan kuolemaan.Välitön toiminta edellyttää jatkuvaa ja valpasta havaintojen tekemistä ryhmän toimintakykyä uh-kaavista tekijöistä. Sellaisia ovat muun muassa taisteluaineiden käyttö, miinat, panssarivaunut, tulialueelle tuleva vihollinen tai vartiopaikkaa lä-hestyvä henkilö.

Sotilaan tulee pelkän havainnon saamisen lisäk-si myös varoittaa ja hälyttää taistelijaparinsasekä ryhmä suullisesti, merkillä tai hälyttimel-lä. Tämä edellyttää ennalta harjoiteltuja toimin-tatapoja.

Nopean tulenavauksen tai suojautumisen jälkeen sotilaan ensisijainen tehtävä on tukea taistelija-pariaan ja pelastaa hänet mahdollisesta vaara-tilanteesta. Lisäksi hänen tulee ilmoittaa vihol-lishavainnot muulle ryhmälle.

Kun sotilas osaa toimia näin, hän lisää koko ryh-män taistelutehoa ja turvallisuutta. Lisäksihän varmistaa, että myös häntä tuetaan ja aute-taan vastaavassa tilanteessa.

Kun sotilas ei ole enää vihollisen välittömän tu-livaikutuksen kohteena, hän ilmoittaa ryhmän-

johtajalle havaintonsa vihollisesta ja oman toimintansa tuloksista. Näin hän taas tukee ryh-mänjohtajan johtamista ja tehostaa siten koko ryhmän taistelua. Välittömien toimenpiteiden jäl-keen on jatkettava oma-aloitteisesti ryhmän-johtajan käskyn tai tehtävän täyttämisestä.

Ryhmänjohtajan käskyn mukainen välitön toiminta

Aloita käskyn toteuttaminen heti.Toimi nopeasti ja harjoitellulla tavalla.Jatka käskyn toteuttamista, kunnestehtävä on täytetty tai ryhmänjohtajakäskee uuden tehtävän.Ilmoita tehtävän täyttäminen ja sen tulos ryhmänjohtajalle.

Suurenkin joukon toiminta alkaa usein vasta, kun viimeinenkin sotilas on valmis tai ryhmitty-nyt omalle paikalleen. Joukkue lähtee liikkeelle vasta, kun viimeinenkin sotilas on ajoneuvossa tai ryhmittynyt etenemismuotoon. Yksilön no-pea ja luotettava toiminta edistää näin ryhmän ja joukkueen toimintaa sekä vapauttaa johtajat johtamaan taistelua. Sotilaan on luotettava tais-telijaparinsa ja ryhmän muiden sotilaiden toimin-taan. Se edellyttää harjoittelua, joka onnistues-saan rakentaa tarvittavan pienryhmäkiinteyden jaluo keskinäisen luottamuksen. Luottamus ja pienryhmäkiinteys korostuvat olosuhteissa, jois-sa ryhmän sotilaat eivät näe tai kuule toisiaan; esimerkiksi asutuskeskustaistelussa tai hajaute-tussa sissitoiminnassa.

Sotilaan on jatkettava käskyn toteuttamista, kun-nes tehtävä on täytetty tai ryhmänjohtaja käs-kee hänelle uuden tehtävän. Käskyn täyttämisen jälkeen on ilmoitettava ryhmänjohtajalle käskyn täyttämisestä sekä toiminnan tulos. Jos on ilmeis-tä, että käskyn täyttäminen viivästyy tai jää puoli-naiseksi, asiasta on ilmoitettava heti sen tultua il-meiseksi. Näin sotilas taas tukee ryhmänjohtajan johtamista ja parantaa koko ryhmän toimintaa.

Tilanteen muuttuessa sotilas saattaa joutua miet-timään, mikä hänen tehtävänsä tarkoitus oli ja toimimaan parhaan ymmärryksensä mukaan al-kuperäisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Sellai-sista tapahtumista, jotka saattavat ryhmän teh-tävän tai ryhmän jäsenet vaaraan, on ensi tilassa ilmoitettava ryhmänjohtajalle.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

117

Itsenäisen taistelutehtävän toteuttaminen

Itsenäisessä taistelutehtävässä sotilaan on ratkaistava miten ja missä järjes-tyksessä hän toimii tietyssä tilanteessa parhaimmalla tavalla tehtävänsä täyt-tämiseksi.

Itsenäisiä taistelutehtäviä voivat esimerkiksi ol-la tulialueella olevien vihollisten tuhoaminen,panssarivaunun tuhoaminen tai huoneen val-

taaminen. Muita itsenäisiä taistelutehtäviä voivat olla hyökkäys käskettyyn tavoitteeseen, asepe-säkkeen tuhoaminen, ryhmän irtautumisen suo-jaaminen tai takaa-ajavan vihollisen tuhoaminen.

Tällaisen itsenäisen taistelutehtävän täyttäminen kestää yleensä muutamista kymmenistäminuuteista joihinkin tunteihin.

Toiminnan perusteena ovat ryhmän tai partion tehtävä, tilanne, käskyt ja havainnot toimintaym-päristöstä, erityisesti vihollisen toiminnasta sekä omat kokemukset taistelusta.

Tilanteenarvioinnin osatekijät ovat: 1) Tehtävä, 2) Vihollinen, 3) Toimintaympäristö,4) Taistelijapari ja ryhmä sekä 5) Aseistus ja varustus.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

118

Tilanteenarviointi ja päätöksenteko

Perusteena ovat ryhmänjohtajan käskyt, havainnot toimintaympäristöstä jataistelukokemus. Arvioidaan tehtävän toteuttamiseen vaikuttavat keskeisettekijät. Päätös on paras ratkaisu tehtä-vän toteuttamisesta: mitä, miten jamissä järjestyksessä?

Kuvassa on esitetty esimerkki sotilaan nopean ti-lanteenarvioinnin ja päätöksenteon mallista. Si-tä on mahdollista käyttää itsenäisessä taistelu-tehtävässä.

Mallia voidaan käyttää myös mielikuvaharjoitte-lun apuna silloin, kun valmistaudutaan taisteluun. Mielikuvaharjoittelu valmentaa tulevaan suorituk-seen, varmistaa oikean suoritustavan ja nopeuttaa varsinaista suoritusta. Mielikuvaharjoittelu käsit-tää tilanteenarvioinnin sekä taisteluvaiheiden ja omien toimenpiteiden läpikäynnin mielessä ennen taistelua tai suoritusta.

Samaa mallia voidaan käyttää taistelun jälkeen arvioitaessa omaa toimintaa ja sen parantamista.

Päätöksen pohjana oleva tilanteenarviointi perus-tuu ryhmänjohtajan käskyihin, toimintaympäris-töstä tehtäviin havaintoihin sekä aiemmista har-joituksista ja taisteluista saatuihin kokemuksiin.

Tilanteenarviointi aloitetaan aina tehtävästä. Ryhmänjohtajan käsky sisältää yleensä koulutuk-sen ja harjoittelun mukaisen vakiotehtävän, soti-laan tehtävän ja toimintaympäristön ja tilanteen edellyttämät osat sekä tarvittaessa toimintaoh-jeet. Ryhmänjohtajan käskyn vakiotehtävä voi olla esimerkiksi “toimitte vartiomiehenä / tunnus-telijana / kk-ampujana, suojaajana / oppaa-na / lähettinä. Ryhmänjohtaja käskee sotilaalle yksiselitteisen tehtävän. Tehtävä voi olla esimer-kiksi suojaaminen, etenemissuunta tai tavoi-te, vihollisen tuhoaminen, viestin vieminen, opastaminen. Toimintaympäristöön liittyen käsky sisältää esimerkiksi tuliaseman, maaston nimeämi-sen, tulialueen rajat ja tulenaloitustasan. Ryhmän-johtaja käskee tehtävän yleensä toimintapaikalla tai maastoon sidottuna siten, että toimintapaik-ka on näkyvissä. Ryhmänjohtaja varmistaa käskyn ymmärtämisen tarvittaessa käskemällä tehtävän toistamisen tai tarkistuskysymyksellä. Käsky päät-tyy ryhmänjohtaja kysymykseen “Kysyttävää?”, jolloin sotilaan tulee kysyä mahdollisesti epäsel-väksi jääneet asiat. Käskyn jälkeen ryhmänjohta-ja voi antaa tarvittaessa toimintaohjeita tehtävän toteuttamisesta.

Ryhmänjohtajan yhteiskäsky sisältää seuraavat asiat: vihollinen, omat joukot, ryhmän tehtävä,

taistelijaparien/taistelijoiden tehtävät, tukeminen, johtaminen ja toimintaohjeet. Johtaminen käsit-tää käytettävät käskyt ja merkit, tunnussanan, taistelutunnuksen, ryhmänjohtajan oman paikan ja aikatekijät.

Vihollisesta selvitetään tai arvioidaan ensiksi si-jainti, lukumäärä ja aseistus. Toiseksi selvitetään vihollisen toiminta ja arvioidaan sen tavoite. Joh-topäätöksinä ovat vastaukset seuraaviin kysymyk-siin: Miltä tasalta vihollinen voi havaita sotilaan? Miten ja milloin vihollinen voi vaikuttaa taisteli-jaan ja miten sotilas voi vaikuttaa viholliseen? Mi-ten vihollinen voi reagoida sotilaan toimintaan? Mikä on toiminnan kannalta vaarallisin viholli-nen? Mikä on vihollisten tuhoamisjärjestys?

Sotilaan tulee pyrkiä löytämään aina mahdollisuudet ja keinot vihollisen yl-lättämiseen.

Toimintaympäristöstä selvitetään suojapaikat, esteet, katveet, etenemisreitit ja tuliasemat. Joh-topäätöksenä ovat vihollisen ja omaa toimintaa rajoittavat tekijät sekä omaan tehtävään sopivat etenemisreitit ja tuliasemat.

Ryhmästä ja taistelijaparista selvitetään sijain-ti, tehtävä, tavoite, sen hetkinen ja suunniteltutoiminta sekä ryhmäaseen käyttö. Johtopäätök-senä ovat vastaukset kysymyksiin, miten ryhmä ja taistelijapari tukevat toimintaa, miten sotilas voi tukea ryhmän ja taistelijaparin toimintaa se-kä miten sotilas sopii yhteistoiminnan taistelija-parinsa kanssa?

Aseesta ja varustuksesta tarkastetaan lippaas-sa oleva patruunamäärä, joka näkyy lippaan ku-perassa reunassa olevista reistä, sekä täysien lip-paiden määrä. Lisäksi arvioidaan aseen ja muun varustuksen käyttömahdollisuudet ja rajoitukset. Johtopäätöksinä ovat aseen, ampumatarvikkeen, tähtäimen ja tulitustavan valinta sekä patruunoi-den riittävyys.

Tilanteenarvioinnin tuloksena ja johtopäätökse-nä ovat: toimintaa edistävät ja haittaavat tekijät, mahdolliset uhat tai riskit, toiminnan kannalta oleelliset tekijät sekä toimintavaihtoehdot.

Ennen lopullista päätöstä on hyödyllistä ajatella, miten vihollinen voi missäkin vaiheessa reagoi-da ja mitä se aiheuttaa taistelijaparin toiminnal-le. Samalla syntyy varasuunnitelma, joka voidaan nopeasti ottaa käyttöön tilanteen muuttuessa.

Tilanteenarviointi on siis järjestelmällistä teh-tävän toteuttamiseen vaikuttavien tekijöiden

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

119

selvittämistä ja arvioimista. Taistelijapari arvioi tilanteen yleensä yhdessä keskenään puhuen.Tilanteenarvioinnin jälkeen taistelijapari ja soti-las päättävät, miten he tehtävänsä toteuttavatsekä mitä toimenpiteitä se edellyttää.

Tällainen tilanteenarviointi on mahdollista teh-dä silloin, kun täytetään itsenäistä taistelutehtä-vää. Tilanteessa, jossa on toimittava välittömästi ryhmänjohtajan käskyn perusteella tai reagoi-tava uhkaan, on toimittava heti ja epäröimättä vain sotilaskoulutuksen ja taistelukokemuksen perusteella.

Tilanteenarvioinnin perusteella tehdään päätös. Päätös on ratkaisu siitä, miten tehtävä parhai-ten toteutetaan sekä sen edellyttämistä toimen-piteistä. Toimenpiteet ryhmitellään suoritusjär-jestyksessä välittömiin toimenpiteisiin, tehtävän valmisteluun ja toteuttamiseen sekä jatkotoi-menpiteisiin.

Sotilaan on kyettävä keksimään kulloiseenkin tilanteeseen soveltuva perustoimintatapa hyvin nopeasti. Toimintaympäristön havainnoinnin, ti-lanteenarvioinnin ja päätöksenteon on sen takia oltava jatkuvaa niin taisteluun valmistaudutta-essakin kuin sen aikana.

Tehtävän täyttäminen

Välittömät toimenpiteet - mitä teen heti?Tehtävän valmistelu ja toteuttaminen -miten toteutan tehtävä?Jatkotoimenpiteet- mitä teen seuraavaksi?

Toiminnan alkaessa ensimmäisiä välittömiä toi-menpiteitä ovat käskyt ja merkit, suojautuminen ja eteneminen sekä aseen käyttö. Sotilas voi vä-littää tai antaa käskyjä ja merkkejä taistelijapa-rilleen tai ryhmänsä johtajalle.

Sotilas voi suojautua tai edetä seuraavaan tu-liasemaan. Aseen käyttöön liittyy tulitustavanja kulloinkin tuhottavan vihollisen valinta sekä tuhoaminen. Nämä toimenpiteet on tehtävä heti tai muutamassa sekunnissa.

Tehtävän täyttämisen valmisteluun voivat kuulua muun muassa vihollisen toiminnan seu-raaminen tähystämällä ja oman toiminnan edel-lyttämä tiedustelu. Valmisteluun voivat lisäksi kuulua tuhottavan vihollisen osoittaminen tais-telijaparille, etenemisreitin ja seuraavan tuli-aseman valinta, aseen, ampumatarvikkeen tai

erikoisvälineiden valinta ja käyttökuntoon laitta-minen, maalin ja tulitustavan valinta sekä yhteis-toiminnan sopiminen taistelijaparin kanssa.

Taistelijapari voi keskenään sopia esimerkiksi ete-nemisjärjestyksestä, vihollisen tuhoamisesta, liik-keellelähdöstä sekä merkeistä. Tehtävän valmis-teluun on yleensä vain vähän aikaa. Valmistelut tulee tehdä harkitusti, järjestelmällisesti ja nope-asti.

Eräät seikat edistävät ja nopeuttavat tehtä-vän toteuttamista. Sellaisia ovat perustaitojen ja -toimintatapojen varma hallinta, valmistautu-minen ja toiminnan valmistelu, tilanteen edellyttä-mä toimintavalmius, yhteistoiminta taistelijaparin kanssa, tavoitteellisuus, keskittyminen tehtävän toteuttamisen kannalta oleellisiin asioihin, enna-koiva toiminta aloitteen tempaamiseksi vihollisel-ta, yksinkertainen toiminta, joka johtaa varmaan tulokseen, aloitteellisuus, aktiivisuus, rohkeus se-kä sitkeys ja peräänantamattomuus.

Vihollisen hämääminen ja yllättäminen ovat usein taistelun lopputuloksen ratkaisevia tekijöitä. Nii-hin voidaan päästä ennakoivalla toiminnalla, poik-keamalla vakiotoiminnasta ja käyttämällä hyväksi vastustajan kaavamaista menettelyä.

Tehtävän toteuttamista haittaavat ja hidasta-vat yleensä: puutteellinen perustaitojen ja -toi-mintatapojen hallinta, valmistautumattomuus ja valmistelujen laiminlyöminen, oman taisteluval-miuden ja –kelpoisuuden laiminlyöminen, puut-teellinen yhteistoiminta taistelijaparin kanssa, päämäärätön toiminta ilman selkeitä tavoitteita, keskittyminen tehtävän toteuttamisen kannalta epäoleellisiin asioihin, reagoiva toiminta vihollisenaloitteen mukaisesti, monimutkaiset menettelyta-vat, odottelu ja päättämättömyys, uhkarohkeus sekä periksi antaminen ja luovuttaminen. Sotilas voi varautua uhkiin ja pienentää riskejä ennakoi-malla vihollisen vastatoimenpiteet ja suunnittele-malla omat vaihtoehtoiset toimenpiteensä.

Jatkotoimenpiteitä ovat esimerkiksi suojautumi-nen tai siirtyminen uuteen tuliasemaan, lippaan vaihtaminen ja aseen lataaminen, tähystäminen, ensiavun antaminen taistelijaparille sekä ilmoituk-set ryhmänjohtajalle vihollisesta ja oman toimin-nan tuloksista. Tehokas toiminta edellyttää kaikis-sa vaiheissa, että toimenpiteet tehdään oikeassajärjestyksessä.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

120

Taisteluvalmius

Mitä sotilaan taisteluvalmius edellyttää?

1. Oikeaa tilannetietoisuuttaTilannetietoisuuden perustan luovat joukku-een johtajan ja ryhmänjohtajan käskyt. Sotilaanon tiedettävä aina oma tehtävänsä. Lisäksi hä-nen on tiedettävä tilanne ja ryhmän tehtävä. Tilanne käsittää tiedot siitä, missä vihollinen on ja mikä on joukkueen tehtävä.

Omasta tehtävästä on tiedettävä muun muassa tulialue ja tulenaloitustasa ja tähystyssuunta. Sotilaan on tiedettävä aina joukon tunnussana ja taistelutunnus. Ellet tiedä edellä mainittuja asioita, kysy ne ryhmänjohtajaltasi.

Sotilaan on tiedettävä, missä hänen taistelija-parinsa on ja mikä on hänen taisteluvalmiuten-sa. Sotilaan on tiedettävä myös ryhmänjohta-jan, joukkueen lääkintämiehen ja patruunoiden jakopaikan sijainti.

2. Aseen ja varustuksen toimintakuntoisuutta ja käyttövalmiuttaSotilaalla on oltava aina ase mukana ja sen tulee olla toimintakunnossa. Aseen on oltava huollettu ja kohdistettu. Aseen hihnan on oltava säädetty oikean pituiseksi. Taisteluvarustukseen kuuluvi-en kaikkien kuuden lippaan on oltava täytetty-nä. Kypärän on oltava päässä, hihna oikein kiin-nitettynä.

Taisteluvyössä on oltava ensiside, suojavälineet ja vuorokauden kuivamuona. Kenttäpullossa on oltava vettä. Taisteluvyön on oltava naamioitu. Kenttävarustus on oltava pakattuna suoja-ase-massa tai ajoneuvossa. Talvella suksien on oltava voideltu ja siteiden sovitettuina oikean pituisiksi.

3. Omaan tehtävään valmistautumista ja teh-tävän valmisteluaSotilaalla on oltava tehtävän edellyttämä erikois-varustus kuten käsikranaatit, kertasinko, valais-uraketit, valojuovapatruunat tai savut. Pimeä-toiminnan valmistelut on tehtävä jo valoisalla.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

121

Taistelijaparin on sovittava etukäteen tehtävän toteuttaminen ja yhteistoiminta. Sotilaan on val-mistauduttava tehtäväänsä tilanteenarvioinnilla ja mielikuvaharjoittelulla. Tehtävä toteuttaminen on aina mahdollisuuksien mukaan harjoiteltava etukäteen.

4. Toimintakyvyn ylläpitämistäTaisteluvalmius edellyttää, että seuraat valppaas-ti toimintaympäristöäsi, teet siitä havaintoja ja tunnistat kriittiset tekijät ajoissa. Toimintakyky tarkoittaa sitä, että pystyt aloittamaan tehtävän toteuttamisen heti ryhmänjohtajan esimerkillä, merkillä tai käskyllä tai esimerkiksi havaitessa-si vihollisen.

Toimintakyky edellyttää, että ylläpidät energia-varastosi nauttimalla ravintoa 2–4 tunnin välein ja nestetasapainosi nauttimalla nestettä kovassa rasituksessa noin litran tunnissa eli noin 2–2,5 dl 10–15 minuutin välein. Huolehdi myös sääolo-suhteiden mukaisesta pukeutumisesta.

Ryhmänjohtaja käskee ryhmän levon tilanteen mukaisesti. Huolehdi mahdollisuuksien mukaan omasta riittävästä levosta. Unen tarve on yksilöl-linen. Ihmisistä 90% jaksaa työskennellä 9 vuo-rokautta 3–5 tunnin yöunilla. Täydellisen nukku-mattomuuden seurauksena kaikkien suorituskyky romahtaa viimeistään neljännen peräkkäin valvo-tun vuorokauden jälkeen.

Valmistautuminen taisteluunja taisteluvalmiuden ylläpitäminen

Yleinen käskyrunko

Käskyjen antamista ja niiden ymmärtämistä hel-pottaa vakioitu asioiden käsittelyjärjestys. Sitä kutsutaan yleiseksi käskyrungoksi. Suomessa käy-tetty yleinen käskyrunko on seuraava:

1) Yleistilanne - mitä tapahtuu2) Vihollistiedot - tarkat tiedot vihollisesta3) Ylemmän johtoportaan ja naapureiden toiminta - mitä muut omat joukot tekevät, toiminnan päämäärä4) Oma tehtävä - mitä oma joukko tekee, toiminnan tavoite5) TEHTÄVÄ KÄSKYN SAAJALLE - mitä itse on tehtävä6) Tiedustelu- miten toteutetaan, miten tiedot ilmoitetaan7) Tulen käyttö - panssarintorjunta - epäsuora tuli - ilmatorjunta

- pioneeritoiminta ja taisteluainesuojelu8) Ajoneuvojen käyttö - minne sijoitetaan, miten osallistuvat taisteluun9) Huolto - täydennykset - kunnossapito - lääkintähuolto - kuljetukset - huoltopalvelut10) Salaaminen - viestisalaaminen - naamiointi ja jälkien peittäminen - valot ja tulet11) Johtaminen - viestitoiminta - johtajien paikat - taistelutunnus ja tunnussana - kellon vertailu - kysymykset

Yleensä käskyt ovat lyhyitä eikä niis-sä ole muuta kuin kulloinkin tarpeelliset osat. Käsky voidaan myös antaa useas-sa osassa. Valmistautumistehtävällä nos-tetaan toimintavalmiutta. Esikäskyllä toteutetaan nopeuttavia toimenpiteitä ja varsinaisella käskyllä aloitetaan tehtä-vän toteuttaminen.

Miten valmistaudut taisteluun?

1. Ylläpidä tilannetietoisuutesi. Välitä havain-tosi taistelijaparille ja ryhmänjohtajallePaina mieleesi ryhmänjohtajan käskyistä tilanne, tiedot vihollisesta, ryhmän tehtävä, oma tehtävä-si, tunnussana ja taistelutunnus. Pysy selvillä tilan-teesta sekä taistelijaparin sijainnista ja toiminnas-ta. Seuraa toimintaympäristöäsi. 2. Pidä aseesi ja varustuksesi toimintakunnos-sa ja käyttövalmiinaPuhdista aseesi ja tarkista aika ajoin aseen tähtäi-met sekä aseen ja lippaiden toiminta. Täytä vajaat lippaat aina taistelutauon aikana. Pidä kenttäva-rustuksesi pakattuna suoja-asemassa tai ajoneu-vossa.

3. Valmistaudu toteuttamaan tehtäväsiPidä erikoisvarustus kuten käsikranaatit, kertasin-ko, valaisuraketit, sekä savut käyttökunnossa. Tee pimeätoimintavalmistelut. Kertaa ryhmän johta-jan käskyt ja ohjeet ja tämän jälkeen sovi taisteli-japarisi kanssa tehtävän toteuttaminen ja yhteis-toiminta. Valmistaudu tehtäväsi toteuttamiseen arvioimalla tilannetta. Mieti, mikä on sinun ja tais-telijaparisi osuus ryhmän taistelussa. Mieti, miten toimit, kun ryhmä kohtaa vihollisen tai saa tais-telukosketuksen. Ennakoi, miten vihollinen tulee toimimaan.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

122

4. Ylläpidä taisteluvalmiutesi ja toimintaky-kysiSeuraa toimintaympäristöäsi ja tunnista kriittiset tekijät toiminnan aloittamiseksi. Pidä yllä neste-tasapainoasi nauttimalla nestettä ja energiava-rastoasi nauttimalla ravintoa.

Miten kohotat taisteluvalmiuttasi?

1. Päivitä tietosi. Välitä havaintosi taistelija-parille ja ryhmänjohtajalleRyhmänjohtaja käskee ryhmän taisteluvalmiuden ja sen kohottamisen. Ryhmänjohtaja voi käskeä esimerkiksi parivartion, lepäämisen taisteluvarus-tus päällä, taisteluasemien miehittämisen sekä ilma- ja suojeluvaroituksen. Ennakoi, miten vi-hollinen toimi ja varaudu siihen. Ilmoita taistelija-parillesi ja ryhmänjohtajalle toimintaympäristöstä havaitsemasi kriittiset tekijät. Ilmoita ryhmänjoh-tajan käskyt ja ilmoitukset taistelijaparillesi ja vä-litä ne eteenpäin.

2. Lisää aseen ja varustuksen käyttövalmiuttaVaraa välineet saataville. Ota hyvä ampuma-asen-to. Valitse maali, käytettävä ase ja oikea tähtäin. Tähtää todennäköistä maalia ja poista aseen var-mistus. Tee suojeluvaroituksen edellyttämät toi-menpiteet ryhmänjohtajan käskyllä.

3. Valmistaudu tehtävän toteuttamiseen ja va-raudu vihollisen toimintaanValmistaudu erikoisvälineistön, kuten käsikranaa-tin, kertasingon, valaisuraketin tai savuheitteen käyttämiseen, tilanteen, vihollisen toiminnan ja tehtäväsi mukaisesti. Sovi havaintojen perusteella tehtävän toteuttaminen ja yhteistoiminta taiste-lijaparin kanssa. Ole valmiina aloittamaan taiste-lu. Mieti, mitä vihollinen seuraavaksi voi tehdä ja seuraa sen toimintaa.

Miten valmistaudut pimeätoimintaan?

Pimeätoiminnan valmistelut tehdään valoisalla:– taisteluvarustuksen naamioinnin ja äänettö-myyden tarkastaminen taistelijaparin kanssa,– rynnäkkökiväärin yötähtäinten kääntäminen esiin ja valkoisen suuntajuovan kiinnittäminen tai maalaaminen aseeseen,– valojuovapatruunoiden täyttäminen lippaisiin,– valkoisten pilkkojen ja/tai johtajavalojen kiin-nittäminen taisteluvyön selkäosaan,– aseen rajoittimien tekeminen ja tarkistaminen sekä– tulialueen rajojen ja tulituskorkeuden merkit-seminen etumaastoon– taistelusuunnitelman harjoittelu ryhmänjohta-jan johdolla.Paljaat ihonkohdat naamioidaan ja tarkastetaan. Kiiltäviä varusteita ei aa olla näkyvillä. Tarkas-ta, että varustus ei pidä ääntä. Ase, työväline sekä lusikkahaarukka ja pakki aiheuttavat hel-

posti ylimääräistä kolinaa. Saappaiden heijasti-met voidaan peittää laittamalla lahkeet saappai-den päälle.

Taistelijan on kiinnitettävä huomiota pimeä-näkökyvyn säilyttämiseen. Vältä katsomasta kirkkaisiin valoihin. Jos on tarvetta valaista, käy-tä punaista valoa. Riittävä lepo ja oikea ravinto, eritoten A-vitamiini ja sokeri, ehkäisevät pimeä-näkökyvyn heikkenemistä.Alkoholin ja tupakan käyttöä on vältettävä.Yötähtäimet kohdistetaan aseen kohdistamisen yhteydessä. Pimeätaistelussa käytetään yötähtäi-miä sekä valojuovapatruunoita. Valkoinen, piipun-suuntainen suuntajuova aseessa helpottaa aseen suuntaamista.

Pimeätähtäimillä varustettuja aseita käytetään val-vontaan ja taistelun johtamiseen sekä yllättävään tulen aloitukseen.

Edettäessä voidaan laittaa valkoinen vaate sel-kään näköyhteyden säilyttämiseksi. Sotilaatvoidaan merkitä myös pilkoilla esimerkiksi siten, että taistelijalla on yksi, ryhmänjohtajalla kaksi ja joukkueen johtajalla kolme pilkkaa. Johtajilla voi olla myös himmeä, taaksepäin näyttävä valo. Taistelumaasto on painettava mieleen jo valoisal-la. Taistelijapareittain valmistellaan tuliasemassa rajoittimet tulialueelle sekä kolot aseen tukeen maaston nimien mukaan.

Pimeys ei tarjoa näkösuojaa. Sotilaan on suo-jattava itsensä, tuliasemansa ja toimintansa läm-pötähystystä vastaan. Tähän voidaan käyttää esi-merkiksi oksia ja muuta luonnonmateriaalia sekä solumuovia (telttapatja) yhdistettynä luonnonma-teriaaleihin.

Sotilaan toimintakyvyn turvaa-minen taisteluolosuhteissa

Taisteluolosuhteissa sotilaaseen kohdistuu fyy-sinen kuormitus, psyykkinen paine, levon, eri-tyisesti unen puute, epäedulliset sääolot sekä tilapäinen ravinnon ja nesteen puute. Seuraa-villa toimenpiteillä voit ylläpitää omaa toimin-takykyäsi.

Miten estät omat tappiot taistelussa?

Noudata yleisiä varomääräyksiä. Paina mieleesi tunnussana, taistelutunnus ja lähestymis-merkit. Pysy selvillä taistelijaparisi sijainnista ja sovi yhteistoiminta taistelussa.

Käytä taistelutunnusta osoittaaksesi omille si-jaintisi ja lähestymisesi esim. lähestyessäsi var-tiomiestä takaapäin. Noudata vartiomiehen käs-kyjä.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

123

Opettele tunnistamaan vihollinen maastopu-vusta, taisteluvarustuksesta ja aseista sekä ken-gän pohjakuviosta ja ajoneuvojen jäljistä ja ää-nestä.

Ilmoita aina vartiomiehelle menosi ryhmän tu-lialueelle. Lähesty vartiopaikkaa ja yhteydenot-topaikkaa käsketystä suunnasta ja anna sovittu lähestymismerkki.

Paina mieleesi ryhmän taisteluun liittyvät räjäh-depanokset ja niiden laukaisu/vetolangat siten, että et laukaise niitä vahingossa. Poista käsikra-naatista varmistussokka vasta juuri ennen heit-tämistä. Poista räjähdepanoksista varmistussokka vasta asentamisen päätteeksi. Käsittele asettasi ja muita varusteitasi siten, että et laukaise asen-tamaasi miinaa vahingossa.

Tarkista takavaara-alue aina ennen singolla am-pumista.

Jätä vähintään 100 piirun varmuusväli sekä si-vu- että korkeussuunnassa, omien taistelijoiden ja tulittamasi maalin väliin. Sata piirua vastaa kolmea sormen leveyttä. Joukkueen johtaja käs-kee muutokset rauhan ajan aseenkäyttöohjei-siin ennen taistelua. Välitä ryhmänjohtajan käs-kyt muille taistelijoille.

Miten kehität paineensietokykyäsi ja hallitset stressin?

Kehitä taistelutaitoasi, se lisää paineensieto-kykyäsi. Ryhmänjohtaja ylläpitää ryhmän taiste-lutaitoa kouluttamalla ja harjoituttamalla ryhmän taistelusuunnitelman.Kehitä fyysistä kuntoasi, se kohottaa paineen-sietokykyäsi. Huolehdi erityisesti palautumisesta fyysisesti raskaan suorituksen jälkeen.

Pysy selvillä tilanteesta, älä levitä huhuja. Yl-läpidä omalta osaltasi ryhmän yhteishenkeä ja motivaatiota. Keskustele paineoireista taistelija-parisi ja ryhmänjohtajan kanssa.

Huolehdi riittävästä nesteestä, ravinnosta ja levosta. Sotilas pystyy säilyttämään toimintaky-kynsä muutaman tunnin ilman nestettä, vuoro-kauden ilman ravintoa ja noin 70 tuntia ilman unta. Lepää lyhyitäkin jaksoja aina, kun se on mahdollista. Pitkäaikaisessa toiminnassa unen tulisi olla vähintään 4–6 tuntia vuorokaudessa. Johtajien, ajoneuvon kuljettajien ja tarkkuustyö-tä tekevien riittävä uni on tärkeää koko joukon kannalta.

Valmistaudu taisteluun mielikuvaharjoitte-lulla. Se käsittää tilanteenarvioinnin sekä taiste-luvaiheiden ja omien toimenpiteiden läpikäynnin mielessä ennen taistelua tai suoritusta. Mielikuva-harjoittelun pohjana ovat ryhmänjohtajan käskyt

ja ryhmän harjoittelema taistelusuunnitelma sekä taistelijaparin sopima yhteistoiminta ja työnjako.

Huolehdi rasituksen ja taistelun jälkeisestä palautumisesta. Nauti nestettä, se nopeuttaapalautumista. Nopeuta lihaksiston palautumista venyttelyllä ja rentouttamalla. Keskustele taiste-lukokemuksista taistelijaparisi kanssa. Ruokaile ja lepää.

Miten säilytän lämpötasapainon?

Kylmyys ja toisaalta liika lämpö aiheuttavat läm-pötasapainon horjumista.

Kylmyyden aiheuttamia seurauksia ovat:– paleltumat– alilämpö, eli hypotermia

Paleltumat oireilevat valkoisena laikkuna ihol-la ja pistelevänä kipuna. Paleltumissa iho ja pin-nan alaiset kerrokset jäätyvät ja kudos tuhoutuu.

Pahimmissa paleltumatapauksissa on jouduttu poistamaan paleltunut kohta leikkauksella.

Alilämmössä eli hypotermiassa koko ruumiin lämpötila laskee. Ydinlämmön laskiessa alle +30 asteen seuraa tajuttomuus ja alle +28 asteessa sy-dänpysähdys ja kuolema. Hypotermian oireita ovat lihasten kangistuminen, vilunväristykset, väsymys, välinpitämättömyys ja tajunnan hämärtyminen.

Paleltuminen ja kylmettyminen voi tapahtua pie-nelläkin pakkasella, koska kehoon vaikuttava te-hollinen lämpötila on riippuvainen myös suoja-vaatteista ja tuulen vaikutuksesta. Kylmä vesi kangistaa erityisen nopeasti.

Miten ehkäiset paleltumat?

1. Pukeudu lämpimästi ja tilanteen mukaan oi-kein. Vaatetus useina ohuina kerroksina on pa-rempi kuin yksi paksu vaatekerta. Suojaudu vii-malta.

2. Käytä riittävän tilavia jalkineita. Saappaiden tulee olla vähintään kaksi numeroa tavanomaista suuremmat. Käytä jalkineessa pohjallisia.

3. Käytä puhtaita sukkia. Ne eivät saa olla nai-lonia.

4. Pidä jalkasi puhtaana. Hoida jalkahikesi, sillä sekin lisää paleltumisalttiutta.

5. Myös tilapäisvälinein voit lisätä lämpimyyttä esimerkiksi sanomalehtipaperin avulla.

6. Vältä hiestymistä, mutta pysy liikkeellä. Vä-hennä vaatetusta ennen kovaa rasitusta. Lisää

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

124

vaatetusta rasituksen jälkeen ja taukojen ajaksi. Vaihda heti tilaisuuden tullen kuivaa yllesi. Käy-tä kaikki tilaisuudet varusteiden kuivaamiseksi.

7. Pidä kasvojen verenkiertoa yllä liikuttamalla kasvojen lihaksia. Liikuta varpaitasi ja jalkate-riäsi kenkien sisällä. Puristele sormiasi nyrkkiin.

8. Vältä saippuapesun ja deodoranttien käyttöä sekä vesipitoisia kasvovoiteita kovalla pakkasella.

9. Sovi taistelijaparisi kanssa toistenne kasvo-jen tarkkailusta. Tarkkaile myös ryhmän muita sotilaita.

10. Syö ja juo lämmintä ruokaa ja juomaa. Sijoita mukanasi oleva juoma ja kuivamuonammlähelle kehoasi.

11. Älä tupakoi; nikotiini supistaa verisuonia ja lisää kovalla pakkasella huomattavastipaleltumisen riskiä.

12. Jos joudut käsittelemään metallia paljain kä-sin, kuivaa se, ennen kuin kosket siihen. Kui-vaa kätesi.

13. Turtumisen tunne on merkki verenkierron häiriintymisestä. Irrota varustuksesi ja suorita te-hokkaita lihasliikkeitä.

14. Valkoinen alue ihollasi on merkki kylmävau-riosta. Lämmitä sitä paljaalla lämpimällä kädellä. Älä hiero. Älä koskaan hiero lumella kuolio- ja tu-lehdusvaaran takia. Muista, että tunnottomuus ra-joittuneellakin alueella sekä sormien ja varpaiden jäykkyys voivat olla paleltuman ensimmäinen oire ja voivat edellyttää viivytyksetöntä asiantuntevaa ensi-apua vamman pahentumisen välttämiseksi.

Vielä kerran! Huolehdi erityisesti jaloistasi– pidä ne kuivina– pyri vaihtamaan sukkasi päivittäin– riisu jalkineesi levon ajaksi ja kuivaa sukkasi– pukeudu lämpimästi sillä lämmin yleisvaatetus estää osaltaan myösraajojen paleltumisen.

Jos vain epäiletkin paleltumaa esimerkiksi jaloissasi, ilmoita asiasta heti lähimmälle esimiehellesi.

PALELTUMAT

Tuulen nopeus (m/s)

Miten menettelen helteellä?

Lämpösairauksia ovat:– auringonpistos– lämpöpyörtyminen– lämpökouristukset– lämpöuupuminen– lämpöhalvaus

Auringonpistos on seurausta päähän kohdistu-neesta suorasta lämpösäteilystä. Se oireilee pään-särkynä, huimauksena ja huonona olona. Ensi-apuna on lepo viileässä paikassa.

Lämpöpyörtyminen johtuu verenkierron ohjau-tumisesta iholle ja alaraajoihin, jolloin aivojen ve-renkierto heikkenee hetkeksi ja seuraa hetkel-linen tajunnan menetys. Ensiapuna on jalkojen nostaminen koholle, siirto viileään ja juominen.

Lämpökouristukset ovat 1–3 minuuttia kestäviä kouristuksia ja liittyvät pitkäkestoiseen lihasten kuormittamiseen helteellä. Ensiapuna annetaan litra vettä tai mehua, johon sekoitetaan noin ¼ teelusikallista suolaa.

Lämpöuupumus liittyy runsaaseen nestevajauk-seen. Se oireilee heikotuksena, väsymyksenä, voi-mistuneena hengityksenä ja sekavuutena. Poti-laan kuume alkaa kohota. Ensiapuna on suolaton vesi, lepo viileässä, vaatteiden vähentäminen ja potilaan siirtäminen hoitoon.

Lämpöhalvauksessa koko ruumiin lämpötila nousee hengenvaarallisen korkeaksi. Oireinaovat kohonnut sydämen syke, kuume, kouristuk-set, poikkeava käytös ja tahaton virtsaaminen tai ulostaminen.

Lämpösairauksia edistävät liiallinen vaa-tetus, nestevajaus ja fyysinen ponnis-telu.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

125

Auringonpistoksessa pään alue on jäänyt il-man varjostavaa suojaa. Jo 2–3% nestevajaus laskee ihmisen suorituskykyä selvästi. Tällainen noin kahden litran nestemenetys voi syntyä jo tunnin mittaisessa kovassa rasituksessa. Kovas-sa rasituksessa ihminen juo yleensä liian vähän, jos hän juo janonsa mukaisesti.

Nestettä tulisi helteellä kovassa rasi-tuksessa juoda n 2 dl 20 minuutin välein.

Miten ehkäiset lämpösairaudet?

1. Tee nestetankkaus ennen pitkäkestoista ja ra-sittavaa suoritusta nauttimalla lasillinenvettä puoli tuntia ja toinen 15 minuuttia ennen suorituksen alkua.

2. Vaatetus ei saa olla liian tiivis eikä tiukka ja sen on läpäistävä haihtuminen. Pukeudu helteel-lä riittävän kevyesti.

3. Nauti viileää tai kylmää nestettä 1–2 desilitran erissä noin 10–20 minuutin välein.

4. Mene pysähtymisen ja taukojen aikana var-joon. Pidä riittävästi taukoja varjossa ja juo usein.

5. Juo runsaasti myös rasituksen jälkeen; usein ja vähän kerrallaan. Se nopeuttaa palautumista ja auttaa suoriutumaan seuraavasta rasituksesta.

6. Peseydy tai ui riittävän usein ja huolellisesti hikirauhasten toiminnan turvaamiseksi.

Miten valmistaudut pitkäkestoiseen rasitukseen ja ylläpidät toimintakyvyn rasituksen aikana?

1. Fyysisen kunnon harjoittaminen ennaltaHarjoittele säännöllisesti 3–5 kertaa viikossa vä-hintään 30 minuutin ajan.

2. Neste- ja ravintotankkausAloita neste- ja ravintotankkaus 1–2 vuorokaut-ta ennen suoritusta.

3. Henkilökohtaisen puhtauden hoito ja peseytyminenKäytä puhtaita sukkia ja vaateita, jotka ehkäi-sevät hiertymisiä. Vaihda mahdollisimman usein puhtaat alusvaatteet. Vältä kasvojen pesua läm-pimällä vedellä ja saippualla ennen kovaan pak-kaseen lähtöä.

4. Olosuhteiden sekä sään mukaisten vaat-teiden ja jalkineiden valintaKehon optimaalinen lämmönsäätely tehdään vaatteita vähentämällä tai lisäämällä sekä huo-lehtimalla kehon nestetasapainon ylläpitämisestä. Vähennä vaatetusta rasituksen ajaksi ja lisää vaa-tetusta suorituksen päätteeksi. Paras pukeutumis-tulos saavutetaan käyttämällä useita päällekkäisiä vaatekerroksia ja yhdistelemällä erilaisia vaatema-teriaaleja. Käytä tilanteeseen sopivia jalkineita.

5. Varusteiden ja materiaalin oikea pakkaa-minen sekä jakaminenPakkaa selkäreppu siten, että sen painopiste on mahdollisimman korkealla. Raskaan ryhmäkohtai-sen kaluston kantamisessa on vuoroteltava. So-tilaat, joiden paino on alle 60kg tai jotka ovat huonokuntoisia kykenevät vain rajoitetusti pit-käaikaiseen toimintaan raskaan taakan kanssa.

6. Kuormituksen ja rasituksen sääteleminen, jaksottaminen sekä tauottaminenHyvä työn jaksottelu on esimerkiksi 50 minuut-tia työtä ja 10 minuuttia taukoa. Ylläpidä tasaista vauhtia ja kuormitusta.

7. Kehon neste- ja lämpötasapainon ylläpi-täminenNauti riittävästi nesteitä. Juo rasituksen aikana noin 1 litra tunnissa (vesi, laimea mehu). Juo usein pieniä eriä kerrallaan, että neste ehtii imeytyä.

8. Energian saannin turvaaminen nauttimal-la säännöllisesti monipuolista ravintoaTaistelijan tärkein energialähde on hiilihydraatit. Syö pienissä annoksissa useita kertoja (4–6) vuo-rokaudessa. Vältä sokereita, syö näkkileipää. Ak-tiivinen toiminta kovassa pakkasessa voi jopa kak-sinkertaistaa energiankulutuksen.

9. Henkisten painereaktioiden ehkäisyPysy liikkeessä. Tee rentoutus- ja mielikuvaharjoi-tuksia. Pidä yllä hyvää yhteishenkeä ja ilmapiiriä. Valmistaudu ja harjoittele vaikeisiin tilanteisiin.Tarvitset harjoituksen alusta lähtien vähintään 4–6 tuntia unta vuorokaudessa. Tutkimusten mukaan 3–5 tunnin yöunilla jaksaa työskennellä tehok-kaasti keskimäärin 9 vuorokautta. Toimintakykyä voidaan lisätä 20–80 minuutin päiväunilla.

Hygienia maasto-olosuhteissa

Pese hampaasi aina ruokailun jälkeen. Ellei tähän ole mahdollisuutta, pureskele ksylitolipurukumia tai -pastilleja.

Tee tarpeesi kenttäkäymälään – älä maastoon. Jos se ei ole mahdollista, peitä jätöksesi. Pese ja/tai desinfioi kätesi aina tarpeilla käynnin jälkeen.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

126

Peseydy tai ui kovan rasituksen ja hikoilun jäl-keen. Kuivaa märät varusteesi ja vaihda kastuneet varusteet kuiviin. Vaihda likaiset ja rikkoutuneet varusteet mahdollisuuksien mukaan.

Käytä vain puhtaaksi todettua vettä. Laske vesi juomapulloosi vesiastiasta – älä ota vettä astias-ta omalla juomapullollasi. Jos joudut käyttämään pintavettä, käytä juoksevaa vettä ja puhdista se keittämällä, puhdistustabletilla tai suodattamal-la. Pidä juoma-astiasi ja juomapullosi puhtaina pesemällä ne.

Pidä elintarvikkeet ja ruoka-astiat kuljetuksen ai-kana erillään ampumatarvikkeista, polttoaineista ja roskista. Suojaa ruoka-astiat sateelta ja suoralta auringonvalolta. Käytä ruuan jakamiseen ja otta-miseen jakokauhaa - älä omaa lusikkahaarukkaa-si. Sulje ruokaastioiden kannet aina ruuan jaka-misen tai ottamisen jälkeen.

Pese kätesi aina ennen ruuan valmistusta ja ruo-kailua sekä ruokailun jälkeen. Älä syö ruokaa, joka on ollut lämpöastiassa yli kaksi tuntia. Älä syö pilaantuneeksi epäilemääsi ruokaa. Kuumen-na lämmitettävä ruoka kiehuvaksi. Keitä tai paista ruoka kypsäksi, kun valmistat ruokasi itse.

Pese pakki ja lusikkahaarukka aina ruokailun jäl-keen kuumalla vedellä ja pesuaineella. Ellei läm-mintä vettä ole saatavilla kuumenna vesi pakissa kamiinan päällä. Ellei pesuainetta ole saatavissa, käytä pesuun kuusen tai männyn havuja. Tyh-jennä roskat ja ruuantähteet roska-astiaan – älä koskaan maastoon. Roskat laitetaan roskasäkkiin, palavat roskat voidaan polttaa kamiinassa.

Taistelijaparin yhteistoiminta

Yhteistoiminnan tarkoitus ja perusteet

Ryhmä muodostuu ryhmänjohtajasta ja kolmesta taistelijaparista. Perusyksikkö tekee erikoiskoulu-tusvalinnat, joka vaikuttaa siihen, ketkä mihinkin tehtävään koulutetaan. Ryhmät muodostetaan mahdollisimman hyvin yhteistyöhön kykenevis-tä henkilöistä.

Voit vaikuttaa itse siihen, kenen kanssa muodos-tat taistelijaparin. Lopullinen sijoitus tehdään niin, että syntyvä kokonaisuus on paras mahdollinen. Ryhmänjohtaja käskee taistelijaparit ja heidän tehtävänsä. Kahden sotilaan muodostama tais-telijapari on ryhmän perusosa. Taistelijapari on aina tehokkaampi kuin kaksi yksittäistä so-tilasta.

Taistelijaparin yhteistoiminta antaa mahdollisuu-den taistelussa tarvittavan tulen ja liikkeen

yhdistämiseen sekä suojaamiseen ja tukemi-seen. Taistelijaparit tukevat toisiaan rynnäkköki-väärin tulella ja etenevät toistensa suojaamana tuliasemasta toiseen. Jatkuvassa taistelussa tais-telijapari vuorottelee tähystämisessä, lippaiden täyttämisessä, ruuan noutamisessa tai valmista-misessa ja ruokailussa sekä levossa. Taistelijapari antaa välittömän ensiavun haavoittuneelle tais-telijaparilleen.

Taistelijaparin tehokas yhteistoiminta edellyttää, että molemmat tuntevat toisensa. Vanhempi tais-telija perehdyttää parinsa tehtäviin, toimintaan ja toimintaympäristöön sekä tu-tustuttaa hänet muuhun ryh-mään. Taistelijaparin on har-joiteltava yhteistoiminta ja heillä tulisi olla yhteistä tais-telukokemusta. Näin he oppi-vat tuntemaan toistensa vah-vuudet ja heikkoudet.

Taistelijapari tarkistaa toisten-sa varusteiden pakkauksen ja naamioinnin. Pitkäaikaises-sa rasituksessa ja väsyneenä taistelijaparin on seurattava ja tarkkailtava toistensa nesteen nauttimista, ruokailua ja va-rusteiden mukaan ottamista. Talvella taistelijapari tarkkailee toistensa liikkumista ja kasvo-ja paleltumien ehkäisemisek-si ja oireiden tunnistamiseksi.

Taistelijaparin on tiedet-tävä aina toistensa sijainti sekä taisteluvalmius ja toi-mintakyky.Taistelijaparin on osattava taistelussa tarvittava nopea, lyhyt ja selkeä viestintä mer-keillä sekä suullisesti.

Taistelijapari taistelee aina ryhmänsä osana. Siksi tais-telijaparin on seurattava ryh-mänjohtajan merkkejä ja käs-kyjä ja välitettävä ne muille taistelijapareille. Ryhmänjoh-taja käskee taistelijapareille tehtävät siten, että taistelija-parit tukevat tulellaan ja ete-nemisellään toinen toisiaan. Taistelijaparin on miellettävä sijaintinsa ja tehtävänsä osana ryhmän kokonaistoimintaa.

Ryhmän liikkuessa etenemis-muodoissa taistelijaparin teh-tävänä on edetä ja säilyttää paikkansa ryhmityksessä ja tä-hystää käskettyyn suuntaan.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

127

Puolustuksessa taistelijaparin tehtävänä on tu-lialueella olevan vihollisen tuhoaminen ryhmän-johtajan käskemästä tuliasemasta. Hyökkäykses-sä taistelijaparin tehtävänä on edetä käskettyyn suuntaan tai tavoitteeseen ja tuhota kohtaa-mansa vihollinen. Taistelijapari toimii yhdessä muun muassa tunnustelijana, kertasinkoampu-jina, konekivääritaistelijaparina ja parivartiossa sekä lähes kaikissa muissakin taistelutehtävissä.

Taistelijaparin yhteistoiminta taisteluun valmis-tauduttaessa ja taistelussa on esitetty tarkem-min jäljempänä.

Pohdittavaa

1. Miten toimit, jos taistelijaparisi ei kykene toimimaan taistelussa?2. Miten toimit, jos taistelijaparisi haavoittuu taistelijaparin poterossa?3. Miten toimit, jos ryhmäaseen (kvkk, ksko) käyttäjä tulee taistelukyvyttömäksi?

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

128

Miksi taistelussa välitetään tietoa?

Ryhmän tehokkaan viestinnän edellytys on, että ryhmän jäsenet ymmärtävät vuorovaikutuksen tar-peen ja velvollisuutensa havaintojen, merkkien ja käskyjen välittämisessä kaikkiin suuntiin.

Taistelijaparin tehokas vuorovaikutus taistelussa on mahdollista vain siirtämällä tietoa. Jos viestin-tä on puutteellista, tarpeellinen tieto ei välity ja taistelu voi epäonnistua.

Mitä tiedon välitys taistelussa on ja mitä se edellyttää?

Vuorovaikutus on keskustelua, lyhyitä ilmoituksia ja käskyjä sekä viestintää vahvistettujen ja sovit-tujen merkkien avulla.

Tiedon välittäminen edellyttää yhteistä käsitteis-töä, vahvistettujen käsi- ja valomerkkien tunte-mista sekä etukäteen sovittuja merkkejä ja toi-mintatapoja. Viestintää ja yhteistoimintaa pitää harjoitella.

Milloin tietoa siirretään?

Taisteluun valmistauduttaessa taistelijaparin vuo-rovaikutuksen tarkoituksena on tilanteen arvioi-minen ja yhteistoiminnan sopiminen tehtävän to-teuttamiseksi.

Taistelussa vuorovaikutuksen tarkoituksena on vi-hollista ja toimintaympäristöä sekä omaa toimin-taa ja joukkoja koskevien havaintojen ja tulkin-tojen välittäminen taistelijaparille, muille ryhmän jäsenille ja ryhmänjohtajalle. Lisäksi tarkoituksena on tukea ryhmän taistelusuunnitelman toteutta-mista sekä pitää yhteyttä ryhmän muihin jäseniin.

Taistelijaparille ilmoitetaan havainnot vihollisesta ja varoitetaan vihollisen toiminnasta sekä osoite-taan maaleja. Taistelijapari voi keskenään sopia ennen suoritusta tehtävänjaon sekä maalien va-linnan ja tuhoamisjärjestyksen. Suorituksen aika-na taistelijaparille ilmoitetaan omat aikomukset, sovitaan taistelijaparin tukeminen ja oma etene-minen sekä kannustetaan taistelijaparia. Ryhmän-johtajan käskyt ja merkit välitetään taistelijaparilleja muille taistelijoille.

Taistelun jälkeisen vuorovaikutuksen tarkoituk-sena on taistelukokemusten vaihtaminen ja ar-viointi toiminnan parantamiseksi sekä taistelija-parin tukeminen.

Miten viestit?

Viestiminen käsittää taistelijaparin huomion kiinnittämisen, viestin lähettämisen sekä vies-tin perillemenon ja sen ymmärtämisen varmis-tamisen.

Sotilaan tulee kiinnittää taistelijaparin huomio viestin havaitsemiseksi huomio -merkillä ja tar-vittaessa esimerkiksi vihellyksellä tai taistelija-parin nimellä. Merkit tulee näyttää selkeästi. Viestin perillemeno tulee varmistaa esimerkik-si tarkastamalla toistaako vastaanottaja merkin tai toimiiko hän viestin edellyttämällä tavalla. Taistelija osoittaa viestin ymmärtämisen toista-malla merkin tai toistamalla suullisen viestin.

Varmistat tiedon perillemenon ja ymmärtämisen käyttämällä vahvistettujen käsi- ja valomerkke-jä, etukäteen sovittuja merkkejä ja toimintata-poja. Käytä kirjakieltä. Puhu selvästi ja kuulu-valla äänellä. Puhu lyhyesti.

Mitä viesti voi sisältää?

Viestin peruskaava on seuraava (KMMMTTT):

KUKA (Omien ja vihollisen määrä ja laatu),MITÄ (toiminta),MISSÄ (suunta ja etäisyys),MILLOIN (tapahtuma-aika),TOIMENPITEET,TULOKSET sekäTOIMINTAOHJEET (Kysy ohjeita tarvittaessa – ryhmänjohtaja käskee ja antaa toimintaohjeet)

KUKA ja MITÄ?

Vihollisesta ilmoitetaan määrä, laatu, sijainti ja toiminta esimerkiksi seuraavasti:

kaksi sotilasta, etenee vartiopaikkaa koh-ti taikonekivääritaistelijapari, tuliasemassajalkaväkiryhmä maalissa SUSI 1, etenee tu-len aloitustasallerynnäkköpanssarivaunu, pysähtyi varamii-noitteen eteen, savuttaa ja peruuttaa taak-sepäinvaunun johtaja, vaunun etuluukussa.

MISSÄ? Vihollisen suunta ja etäisyys tai sijainti

Taistelijaparin vuorovaikutus taistelussa

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

129

Vihollinen osoitetaan taistelijaparille suuntana ja etäisyytenä. Pikatilanteessa vihollinen osoi-tetaan lisäksi omalla esimerkillä tulittamalla vi-hollista.

Edettäessä vihollinen voidaan osoittaa etene-missuunnan suhteen esimerkiksi vihollinen va-semmalla / oikealla / edessä / takana, 40 metriä tai kellon aikana esimerkiksi vihollinen kello 3 / 6 / 9 / 12, 100 metriä.Taisteluasemassa vihollinen voidaan osoittaa suuntana (vasemmalla / edessä / oikealla, 50metriä) kellon aikana (kello 2, 100 metriä) tai nimettyjen maastonkohtien avulla (METSÄ, TIE, AUKEA, 150 metriä).

Vihollisen sijainti voidaan ilmoittaa kiintopisteen avulla esimerkiksi vihollinen kiven oikealla puo-lella. Tarkemmin maali voidaan osoittaa ilmoitta-malla maalin sijainti kiintopisteen suhteen piirui-na, esimerkiksi vihollinen 100 piirua ison puun vasemmalla puolella.

MILLOIN? Tapahtuma-aika

Tapahtuma-aika ilmoitetaan kellonaikana esi-merkiksi 10.15 tai 21.10.

Tapahtunut toiminta voidaan ilmoittaa esimer-kiksi noin 5 minuuttia sitten.

Tuleva toiminta sovitaan kellon aikana ja/tai merkkinä tai toimintaohjeena esimerkiksiKello 10.15, kun ryhmänjohtaja ampuu vihreän valopistoolinpatruunan ja konekivääri aloittaa tulittamisen.

TOIMENPITEET

Varoitus taistelijaparia uhkaavasta vaarasta.

Taistelijaparia voidaan varoittaa uhkaavasta vaa-rasta komennoilla VARO VIHOLLINEN EDESSÄ, VARO KÄSIKRANAATTI ja SEIS! MIINA, SEIS! LAU-KAISULANKA sekä välittömästä vaarasta komen-nolla SUOJAAN!

Ilmoitus omasta toiminnasta ja yhteistoimin-nan sopiminen.

Taistelijaparille voidaan ilmoittaa tulevasta toi-minnasta esimerkiksi seuraavasti:

edessä este, kierrän oikealta, tuesyöksyn ojaan, tuemutka vasempaan, heitä käsikranaatti, mi-nä vyörytänammu vasemmalta alkaen, minä aloitan oi-kealta, tulenavaus minun esimerkillänisuojaan savulla, kierretään oikealtasuojaa käytävä oikealle, minä jatkan vasem-paanavaan oven, heitä käsikranaatti ja ammu va-semmalleei vihollista, jatketaan seuraavan huonee-seen

Piirukolmiota voidaan käyttää mm. etäisyyksien ja kulmien määrittämiseen. Haluttu suure

peitetään, jolloin jäljelle jääneet osoittavat laskutavan. Etäisyydet (km) ilmoitetaan yhden

desimaalin tarkkuudella.

metri (m)

piiru (�) x kilometri (km)

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

130

TULOKSET

Ilmoitus oman toiminnan tuloksista

Taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle ilmoitetaan oman toiminnan tulos esimerkiksi:– pellolla ei vihollista,– vihollinen tuhottu, kaksi kaatunutta, pesäke tuhottu– olemme tavoitteessa, jäljellä kolme lipasta ja kaksi käsikranaattia

TOIMINTAOHJEET

Toimintaohjeiden antaminen taistelijaparil-le ja tarvittavan tiedon pyytäminen ryhmän-johtajalta.

Taistelijaparin on pyydettävä toisiltaan tarvitse-maansa tietoa vihollisen sijainnista, etenemis-suunnasta, tavoitteesta, ryhmänjohtajan mer-keistä ja käskyistä, erikoisvälineiden määrästä ja taistelijaparin toimintakyvystä.

Tehtäviä. Valmistele seuraavat ilmoitukset sovel-taen edellä esitettyjä ohjeita.

1. Vartiomiehen ilmoitus ryhmänjohtajalle vihol-lishavainnoista.

2. Tunnustelijan ilmoitus ryhmänjohtajalle edessä olevasta vihollisesta.

3. Taistelijaparin yhteistoiminnan sopiminen en-nen tulenavausta.

4. Kertaa taistelijaparin yhteydenpidossa käytet-tävät käsimerkit.

5.4 Jääkäriryhmä Kokoonpano ja aseistus

Ryhmän tehokkaan ja nopean toiminnan perus-teina ovat selkeä ja käsketty tehtäväjako ja sijaisuusjärjestelmä. Taistelijoiden vakioteh-tävillä nopeutetaan ryhmän taisteluvalmistelu-ja, taistelua ja huoltotoimenpiteitä.

Ryhmänjohtaja johtaa ryhmän taistelua ja käs-kee tehtävät taistelijapareille. Ryhmänjohtaja vastaa tehtävän toteuttamisesta, ryhmän taiste-luvalmiudesta ja koulutuksesta. Ryhmänjohtaja johtaa ensimmäistä puoliryhmää ryhmän toimi-essa jakautuneena.

Ensimmäinen taistelijapari (konekivääritaiste-lijapari) tukee koko ryhmän taistelua. Konekivää-riampujan sijaisena on hänen taistelijaparinsa.

Toinen taistelijapari (kertasinkotaistelijapari) tuhoaa vihollisen vaunut yhteistoiminnassa ja muun ryhmän tukemana. Sinkoampujan sijaise-na on hänen taistelijaparinsa.

Kolmas taistelijapari (ryhmän varajohtajataiste-lijapari). Ryhmän varajohtaja on ryhmänjoh-tajan ensimmäinen sijainen. Ryhmän varajohta-ja vastaa ryhmän materiaalista ja sen huollosta. Ryhmän varajohtaja järjestää ryhmän ampuma-tarviketäydennyksen sekä ruuan noudon ja jaka-misen. Ryhmän varajohtaja johtaa toista puoli-ryhmää ryhmän toimessa jakautuneena. Ryhmän varajohtajan sijainen on hänen taistelijaparinsa.

Taisteluajoneuvon tai ajoneuvon kuljettaja vastaa ajoneuvosta ja sen kunnosta. Ajoneuvonkuljetta-ja kuuluu kolmanteen taistelijapariin.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

131

Ryhmän taistelua tukevat muut ryhmät. Jouk-kueen taistelua tuetaan seuraavilla aseilla,joiden ampumaetäisyydet ovat seuraavat:– tarkkuuskiväärit 600 m– ilmatorjuntakonekiväärit 1500 m– raskaat kertasingot 350 m– kevyt- ja raskas viuhkaräjähdepanos 50 ja 150 m– kevyt kranaatinheitin 5 km ja raskas kranaa-tinheitin 6,8 km – tykistö 14–26 km – sulutteet (varamiinoitteet, miinaryhmät, mii-naesteet, miinanauhat, murrosteet ja hävitteet sekä valemiinoitteet)

Sotilas ryhmänsä jäsenenä sotakokemusten perusteella

Suomen Reserviupseeriliito teki vuonna 1998 tutkimuksen ihmisten johtamisesta sodassa. Kyselyn kohdejoukkona olivat viime sotiem-me veteraanit. Heidän sotakokemustensa pe-rusteella hyvällä ryhmällä oli taistelussa tiettyjä ominaisuuksia. Samat ominaisuudet kuvaavat hyvää ryhmää nykyisinkin.

Tehtävän täyttäminen “homman hoitami-nen” on koko ryhmän tavoite ja se tuot-taa kaikille tyydytystä. Ryhmän kiinteys antaa sen jäsenille turvallisuutta ja voimaa sekä aut-taa pitämään ryhmän koossa. Ryhmän jäsenet haluavat kuulua ryhmäänsä. Ryhmä on ylpeä omasta joukostaan ja siihen kuulumisesta.

Ryhmän kiinteys lisää ryhmän käyttäytymi-sen ennakoitavuutta. Ryhmän jäsenet tuntevat toisensa ja toistensa suorituskyvyn sekä heikot ja vahvat ominaisuudet. “Kaveria ei jätetä” on tärkeä ryhmää yhdistävä ja koossa pitävä periaate. Kaveria autetaan, jotta itseäkin tar-vittaessa autettaisiin. Ryhmän yhteinen etu asetetaan oman henkilökohtaisen mukavuu-den tai muun edun edelle. Ryhmään kuulumi-nen lisää sen jäsenten turvallisuutta. Ryhmän jäsenet eivät uhkarohkeudellaan tai hölmöillä tempauksilla vaaranna muiden turvallisuutta. Ryhmän jäsenet rohkaisevat, auttavat ja tuke-vat toinen toisiaan.

Ryhmä odottaa sen jäseniltä oman tehtävänsä hoitamista parhaan kykynsä mukaan niin, ett-eivät ne “kaadu” muiden hoidettavaksi. Soti-laalta edellytetään itsensä ja oman pelkonsavoittamista.

Ryhmä edellyttää jäseniltään yhdenmukaista käyttäytymistä muun muassa turvallisuuteen,suoritustasoon ja yhteistyöhön liittyen.

Ryhmän turvallisuuteen liittyvät sotilaan toiminta taistelussa, vartiointi, ryhmäaseen käyttö ja kun-nossapito sekä haavoittuneista huolehtiminen. Sotilaalta edellytetään yhtäläistä suoritusta-soa taistelussa ja parhaansa yrittämisessä. Sotilaalta edellytetään osallistumista yhteisiin töihin ja kaikkien mukavuuteen vaikuttaviin te-kijöihin kuten siivoukseen, lämmitykseen ja ruu-an jakoon.

Sotakokemusten perusteella hyvän sotilaan omi-naisuuksia ovat rohkeus, pelottomuus, rau-hallisuus, ammattitaito ja luotettavuus. Vas-taavasti huonon sotilaan ominaisuuksia ovat pelkuruus ja uhkarohkeus.

Etenemismuodot ja tähystyssuunnat

Kun joukko siirtyy maastossa jalan tai hiihtäen, käytetään harvaa ryhmitystä, jossa miesten etäi-syydet ja välit ovat useita metrejä. Tällaista ryh-mitystä kutsutaan etenemismuodoksi.

Etenemismuotojen tarkoituksena on helpottaa liikkumista, lisätä taisteluvalmiutta ja joukon suojaa sekä antaa mahdollisuus joukon nope-aan, ulottuvaan ja tehokkaaseen tulitoimintaan.

Liikkuessa taistelijoiden etäisyys toisistaan on vä-hintään viisi metriä. Tällöin ei tarjota viholliselle mahdollisuutta tuhota useita henkilöitä kerralla. Levittäytymällä pystytään näkemään maasto useis-ta suunnista ja kattamaan tulella suurempi alue kuin olemalla lähekkäin. Etäisyydet eivät saa kui-tenkaan olla niin pitkiä, että kadotettaisiin näkö- ja kuuloyhteys naapuriin.

Ryhmän perusetenemismuodot ovat avojono ja avorivi. Etenemismuotoon ryhmitytään joko ko-mennolla tai vahvistetulla käsimerkillä.

Ryhmityttäessä etenemismuotoon:– toista merkki– lataa ja varmista aseesi (ellet ole tehnyt jo aikaisemmin)– tarkasta tähtäinasetukset– pane ase rinnalle tai ota se käteen ryhmän- johtajan esimerkin mukaisesti– suojaudu, jos joudut odottamaan liikkeelle- lähtöä– ryhmänjohtaja käskee tarvittaessa tunnustelijat eteen– tähystys on joko vakiojärjestelmän mukainen ...tai ryhmänjohtaja käskee tähystyksen erikseen– valmistaudu välittämään merkkejä ja käskyjä.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

132

Alla on kuvattu ryhmän tähystysvastuun jako, kun ryhmä liikkuu avojonossa ilman tunnustelijoita.

VASEMPAAN

ETEEN

1.TST-PARI

ILMAAN

2.TST-PARI

3.TST-PARI

TAAKSE

OIKEALLE

OIKEALLETunnustelijoiden ollessa edessä1.taistelijaparista ensimmäinen tähystää vasemmalle ja toinen oikealle

Avojono on etenemisryhmitys, jota käytetään ensisijaisesti marssilla, edettäessä talvella ja pi-meällä, sekä hyökkäyksessä nopeutta vaativissa tilanteissa (esimerkiksi eteneminen taistelukoske-tukseen tulivalmistelun turvin, koukkaus viholli-sen sivustaan).

Avorivi on taisteluryhmitys, jota käytetään en-sisijaisesti edettäessä taistelukosketukseen ja valmistauduttaessa tulenavaukseen, liikuttaes-sa vihollisen tulessa sekä tulitaistelua käytäessä. Avoriviä käytetään silloin, kun vaaditaan suurta taistelu- ja tulenantovalmiutta.

Avojonosta ryhmitytään avoriviin yleensä suoraan etenemissuuntaan. Ryhmittyminen voidaan to-teuttaa suoraan liikkeestä tai paikallaan ensin ryhmän liike pysäyttäen.

Harjoitelkaa myös kääntymään avojonosta kukin kohdaltaan avoriviin suoraan sivulle.

Havaintojen tekeminen etenemisen aikana ja toiminta jouduttaessa tulituksen kohteeksi

Avojonossa edettäessä

Seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä ja käsimerkke-jä; toista ne ja varmista, että myös takanasi ete-nevä sotilas näkee ja toistaa merkit. Säilytä oma paikkasi etenemismuodossa sekä vähintään vii-den metrin etäisyys edellä kulkevaan sotilaaseen.

Ole hiljaa niin, että voit kuulostella, tarkkailla maastoa ja kuulla ryhmänjohtajan kuiskaamalla antamat käskyt. Älä aiheuta etenemiselläsi ääntä, joka voi paljastaa ryhmäsi viholliselle.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

133

Tarkkaile maastoa omaan tähystyssuuntaasi niin, että voit tarvittaessa suojautua ja ilmoittaa vihollishavaintosi taistelijaparillesi sekä ryhmäsi johtajalle. Kanna asettasi siten, että voit tarvit-taessa aloittaa tulen tähystyssuuntaasi ennen vihollista. Valmistaudu ryhmittymään avoriviin ryhmänjohtajasi merkkien mukaan.

Pysähdyttäessä suojaudu etenemällä muutama metri tähystyssuuntaasi, tähystä – ole valmiina lähtemään liikkeelle ryhmänjohtajasi merkillä.

Avorivissä edettäessä

Säilytä paikkasi ryhmänjohtajan tasalla. Valit-se etenemisreittisi. Seuraa ryhmänjohtajan esi-merkkiä ja käsimerkkejä suunnan tarkistamises-ta tai pysähtymisestä.

Pidä aseesi aina katseesi suunnassa suoraan eteenpäin niin, että voit tarvittaessa avata tu-len ryhmänjohtajan esimerkin mukaan tai ha-vaitessasi vihollisen. Tarkkaile maastoa etene-missuuntaan niin, että voit aloittaa tulen ennen vihollista.

Pysähdyttäessä suojaudu ja ota ampuma-asen-to niin, että voit tulittaa tarvittaessa suoraan eteenpäin – valmistaudu lähtemään liikkeelle ryhmänjohtajan esimerkin tai merkin mukaan.

Jos olet ryhmän laitimmainen taistelija, muista tähystää etenemissuunnan lisäksi myös puoleis-tasi sivustaa ilman erillistä käskyä.

Toiminta jouduttaessa tulituksen kohteeksi

Suojaudu heittäytymällä painanteeseen tai avaa tuli vihollisen suuntaan ryhmänjohtajasi esimer-kin tai käskyn mukaan ja hänen ampumiensa valojuovaluotien suuntaan.

Syöksy tai siirry parempaan suojaan. Paikanna vihollinen äänen ja suuliekkien perusteella ja il-moita havaintosi taistelijaparillesi ja ryhmänjoh-tajallesi kiintopisteen tai kellotaulun mukaan. Siirry hyvään tuliasemaan, josta voit tuhota vi-hollisen ja valmistaudu etenemään ryhmänjoh-tajan käskyjen mukaan.

Ryhmän perustaistelumenetelmät nopeuttavat taistelun aloittamista ja edesauttavat taistelun järjestelmällistä jatkamista. Ryhmä levittäytyy viimeistään taistelukosketuksen jälkeen avori-viin, levittäytymistä tuetaan ryhmän omalla tu-lella (vaihtoehtoina ja yhdistelminä tuli ja liike

sekä tukeminen: tunnustelijat tukevat, koneki-vääritaistelijapari tukee, puoliryhmät tukevat, taistelijaparit tukevat toisiaan).

Toimi ryhmänjohtajasi esimerkin ja käskyjen mu-kaisesti. Ryhmänjohtaja käskee vihollisen tuho-amisen käsikranaateilla tai sokaisemisen savuilla.

Ryhmänjohtaja käskee ryhmän taisteluval-miuden.

Tunnustelijoiden toiminta

Tunnustelijoilla suojataan pääjoukko, kun vi-hollisen kohtaaminen on mahdollista.Tunnustelijoita käytetään siirryttäessä toiminta-alueelle ja hyökkäyksessä.Tunnustelijat etenevät joukon edessä siten, että he havaitsevat vihollisen ennen kuin vihollinen havaitsee pääjoukon. Tunnustelijoiden etenemi-nen ei paljastu yhtä helposti kuin pääjoukon liike. Tunnustelijat etenevät taisteluvalmiina suojasta toiseen tähystäen etumaastoa. Etenemismuoto-na voidaan käyttää L -muotoa, jossa nuorempi liikkuu etummaisena vastaten tähystyksestä ja tulenavauksesta ja vanhempi takaoikealla vasta-ten suunnistuksesta ja yhteydenpidosta pääjouk-koon. Kun vihollisen kohtaaminen on todennä-köistä, voidaan nostaa taisteluvalmiutta ja edetä telaketjumenetelmällä.

Joukkueen johtaja tai ryhmänjohtaja käskee tun-nustelijoille tehtävän. Tunnustelijoiden tehtävä-nä on edetä taisteluvalmiina käskettyyn suuntaan tai tavoitteeseen ja ilmoittaa havainnot vihollises-ta ryhmän tai joukkueen johtajalle sekä aloittaa taistelu, jos heitä vastaan avataan tuli. Tunnus-telijoiden varustukseen kuuluu yleensä kertasin-koja ja savuheitteitä.

Tunnustelijat etenevät käskettyyn suuntaan tai tavoitteeseen näköyhteyden päässä ryhmän tai joukkueen johtajasta. Tunnustelijoita johde-taan käsimerkeillä. Joukkueen johtaja käskee etenemissuunnan muutokset näyttämällä kä-dellä uuden etenemissuunnan, pysähtymisen seis -merkillä ja käskee vanhemman tunnusteli-jan luokseen kokoon -merkillä. Etenemisen no-peuttaminen käsketään mars – mars -merkillä ja hidastaminen hitaammin -merkillä. Joukku-een johtaja tai ryhmänjohtaja käskee tunnuste-lijoiden vaihdon.

Tunnustelijoiden on naamioitava taisteluvarus-tuksensa huolellisesti, käytettävä etenemisessä maaston tarjoamaa suojaa ja katveita sekä edet-täessä taisteluvalmiina toistensa suojaten. Tun-nustelijoiden on edettävä etumaastoa tarkkaillen, äänettömästi ja ase koko ajan ampumavalmiina.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

134

Vanhempi tunnustelija pitää yhteyttä ryhmän-johtajaan. Kuulohavaintojen teon mahdollista-miseksi tunnustelijat eivät käytä lumi- tai maas-topuvun huppua päässään.

Hyökkäyksessä on edullista käyttää ryhmän va-kioitua tunnustelijataistelijaparia, joka voi olla esimerkiksi kevytkertasinkotaistelijapari. Vaki-oitua tunnustelijataistelijaparia voidaan käyt-tää tiedustelupartiossa joukkueen tiedustelu- ja valmisteluosastossa selvittämään maaston laa-tu, mahdolliset sulutteet sekä vihollisen etureu-na lähtöaseman ja murtokohdan välillä ennen pääjoukon saapumista hyökkäysalueelle. Tällöin suuntaryhmän johtajalle ja tunnustelijataisteli-japarille maasto on etukäteen tuttua, mikä no-peuttaa huomattavasti pääjoukon liikettä edet-täessä taistelukosketukseen ja pienentää myös eksymisriskiä.

Etenemisreitin turvallisuus osoitetaan vapaa vihollisesta -merkillä. Edessä olevat esteet tai miinoitteet ilmoitetaan johtajille seis –merkillä ja tämän jälkeen vanhempi tunnustelija siirtyy ryhmän tai joukkueen johtaja luokse ja ilmoittaa tarkemmat havaintonsa suullisesti.

Kun tunnustelijat havaitsevat vihollisen, he suojautuvat, tähystävät vihollista ja ovat valmii-na aloittamaan tulen. Vanhempi tunnustelijoista ilmoittaa ryhmän tai joukkueen johtajalle vihol-lishavainnon vihollista on -merkillä ja osoittaa vihollisen suunnan aseellaan. Tarkemmat tiedot vihollisesta ja sen toiminnasta ilmoitetaan suul-lisesti ryhmän tai joukkueen johtajalle siirtymäl-lä heidän luokseen tai kun johtaja on tullut tun-nustelijan luokse.

Jos tunnustelijoita vastaan avataan tuli, tun-nustelijat vastaavat tuleen, suojautuvat ja siirty-vät hyvään tuliasemaan. Tulituksen tarkoituksena on suojata pääjoukko, sitoa vihollisen huomio ja mahdollistaa muun joukon ryhmittyminen. Vi-hollisen vaunut tuhotaan singoilla tai sokaistaan savuilla. Tunnustelijat tukevat muun joukon ete-nemisen tunnustelijoiden tasalle tai sivulle. Tun-nustelijat joko liittyvät ryhmän hyökkäykseen tai jäävät tulitukeen.

Oman toiminnan suojaaminen

Ryhmänjohtaja käskee vakiojärjestelyn mukaises-ti vartiomiehet uhanalaisimpaan suuntaan pysäh-tymisen tai tauon ajaksi. Ryhmänjohtaja käskee vartiomiehelle paikan tai suunnan ja etäisyyden ryhmästä. Vartiomiehen tehtävänä on suojata joukko käsketystä suunnasta avaamalla tulen lähestyvään viholliseen. Kun oma toiminta on suojattu, muu joukko voi olla koossa lyhenne-tyillä etäisyyksillä.

Vartiomies valitsee käsketystä paikasta tuliase-man, josta kykenee valvomaan käsketyn suun-nan. Ryhmänjohtaja noutaa vartiomiehen tai vartiomies liittyy ryhmän mukaan ryhmäjohta-jan käskemällä merkillä.

Tehtävä. Valmistele esimerkki tunnustelijan il-moituksesta ryhmänjohtajalle edessä olevastavihollisesta.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

135

5.5 Ryhmän puolustus

VAIHTO-ASEMAT

SUOJA-ASEMA

VARSINAINEN TULIALUE

TILAPÄINEN TULIALUE

1. RYHMÄN VARSINAINENTULIASEMA

50m

200m

Ryhmänjohtaja käskee taistelijaparien/taistelijoiden tulialueen rajat siten, että koko ryhmän tulialue katetaan tulella, taistelijaparit kykenevät tukemaan tulella toisiaan ja vihollista ei tu-liteta suoraan sen arvioitua etenemissuuntaa kohti.

Joukkueen tukikohdan ja ryhmän pesäkkeen rakenne

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

136

Mikäli organisaatioon kuuluu kuljetuspanssarivaunu tai taisteluajoneuvo, se tukee ryhmän taistelua tulittamalla tulialueen takaosassa olevia maaleja esim. vihollisen kuljetuspanssarivaunuja, tulitukiasei-ta ja helikoptereita.

Ryhmän pesäkkeen linnoittaminen on käsitelty luvussa 5.13.

SUOJA-ASEMA

VAIHTOASEMA

VARA-ASEMA

TULIASEMA50m

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

137

Tuliaseman valinta

Hyvän tuliaseman perusvaatimukset ovat:

– Laaja ampuma-ala (tuliaseman paikan valinta, raivaukset)– Hyvä tuki aseelle (riittävän laaja asepöytä ja tar-peeksi paksu tukipuu sopivalla etäisyydellä) – Suoja tulelta ja tähystykseltä (tulialueen vasem-masta ja oikeasta rajasta alkavat maastoutetut ja riittävän suojavahvuuden omaavat suojakum-pareet)– Suojainen siirtymisreitti (ryömintähauta / tais-teluhauta)

Tuliasema on pyrittävä valitsemaan myös hyök-käyksessä siten, että hyvän tuliaseman vaatimuk-set täyttyvät.

Tuliasema linnoitetaan siten, että vihollinen ei voi ampua sinua tulialueesi ulkopuolelta (suojakum-pareet). Kevyen konekiväärin tuliasema valitaan siten, että siitä voi ampua koko ryhmän tulialu-eelle ja kaukana oleviin maaleihin. Konekivääri

1. Hyvä ampuma-ala 2. Hyvä tuki aseelle

3. Suoja tähystykseltä ja tulelta 4. Suojainen siirtymistie taisteluasemaan

voi olla porrastettuna muihin nähden esimerkiksi muita ylempänä olevassa asemassa.

Nopeassa tuliaseman valmistamisessa tarkista täh-täinten läpi tähtäämällä, että pystyt ampumaan tulialueelle. Käytä maaston tai rakenteiden tar-joamaa suojaa ja aluksi tilapäistä tukea aseellesi. Muista, ettei aseen tuki tarjoa tulisuojaa, ellei se ole suojavahvuuksien mukainen.

Ole valmiina aloittamaan tuli ja tuhoamaan tuli-alueellesi tuleva vihollinen. Paranna tuliasemaasi heti, kun voit. Poista edestäsi tulittamista haittaa-va aluskasvillisuus tai lumi.

Kun tilanne sallii, raivaa tulialue ja paikanna kat-veet, joihin et pysty ampumaan. Tarkista tuli-aseman suoja ja naamiointi vihollisen suunnas-ta tähystämällä. Varmistu, ettet näy tuliasemasta suoraan vihollisen tulosuuntaan. Aloita linnoitta-minen, kun ampuma-ala on raivattu ja tuliasema viitoitettu.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

138

Sotilas toteuttaa puolustuksessa taistelutehtä-vänsä tuliasemassaan yhdessä taistelijaparinsa kanssa ja muun ryhmän tukemana.

Sotilaan on tiedettävä varsinaisessa, vara- ja vaihtoasemassaan– tehtävänsä– maastokohtien nimet ja etäisyydet– maastossa oleva 200 metrin tasa, jota kauempana olevia maaleja tulitetaan taistelu tähtäintä käyttäen– tulialueen rajat maastossa– tulenaloitustasa maastossa– tulen aloittaminen (kun pesäke on ehditty miehittää, yhdenaikainen tulenaloitus saavu-tetaan parhaiten ryhmänjohtajan esimerkistä) – tulen keskittäminen ja jakaminen

– epäsuoran tulen maalien nimet ja sijainti maastossa

Sinkoampujan on lisäksi tiedettävä– tulenaloitus singoilla– tuhoamisalue – varamiinoitteen paikka– mitatut etäisyydet tuhoamisalueille – vaunujen arvioitu nopeus eri kohdissa tuhoamisaluetta – vaunuille edulliset urat ja tuliasemat tuhoamisalueella – vara- ja vaihtoasemat

Tehtävä. Valmistele esimerkki tehtäväsi ilmoit-tamisesta tuliasemassa joukkueenjohtajalle

NIMEÄN MAASTOONVASEN LATO-100KESKI MÄKI-300OIKEA TALO-150

12

3

Tuliasema

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

139

Ryhmänjohtaja käskee vartiomiehen ja hä-nen tehtävänsä. Ryhmänjohtaja asettaa vartio-miehen ryhmän pesäkkeen eteen puolustukseen ryhmityttäessä. Ryhmittymisen jälkeen ryhmän-johtaja tiedustelee ja käskee lopullisen vartio-paikan ryhmän pesäkkeen eteen tai ryhmän pe-säkkeeseen.

Ryhmän pesäkkeen vartiomiehen tehtävänä on valvoa käsketty alue kuulostuksella ja tä-hystämällä sekä ilmoittaa havaintonsa ryhmän-johtajalle. Vartiomies suojaa ja hälyttää ryhmän sekä aloittaa yllättävässä tilanteessa ryhmän taistelun. Lisäksi vartiomies ottaa kiinni epäi-lyttävät henkilöt, lamauttaa tai tuhoaa häntä tai ryhmää uhkaavat henkilöt.

Vartiomies ilmoittaa ryhmänjohtajalle vi-hollishavainnot. Vihollisesta ilmoitetaan mää-rä, laatu, toiminta, sijainti ja suuntautuminen. Esimerkiksi: vihollisen jalkaväkiryhmä, kuusi so-tilasta, alueella SUSI 1, etenee ryhmän pesäket-tä kohti, suunta 15–00, etäisyys 500 metriä.

Vartiomies tähystää käskettyä aluetta ja on jatkuvasti toimintavalmiina siten, että vihol-linen ei pääse yllättämään vartiomiestä eikä ryh-mää. Taskulampun käyttö ja tupakointi vartio-paikalla on ehdottomasti kielletty.

Vartiomies tunnistaa vartiopaikkaa lähes-tyvät henkilöt tunnussanalla. Vartiomiehen tulee poistaa aseesta varmistus äänettömästi ja tähdätä epäilyttävää tulijaa aseellaan. Tulija pysäytetään komennolla SEIS, TUNNUSSANA. Tulija vastaa sanomalla tunnussanan alkuosan esimerkiksi SURMA. Mikäli alkuosa on oikein vartiomies vastaa tunnussanan loppuosalla esi-merkiksi SUPPA. (Tunnussana on SURMA-SUP-PA).

Jos tulija ei tiedä tunnussanaa, tulijalle komen-netaan esimerkiksi OLETTE KIINNIOTETTU, MAA-HAN. Tämän jälkeen vartiomies tekee hälytyk-sen, tähtää tulijaa ja varmistuu tähystyksellä siitä, että tulija tai mahdollisesti hänen taka-naan tai tasalla olevat eivät yllätä vartiomiestä.

Parivartiossa suojamies, toinen vartiomiehis-tä, suojaa toiminnan tähtäämällä tulijaa ja on valmiina tuhoamaan tulijan tai hänen takanaan tai muusta suunnasta tulevat henkilöt. Ajoneu-vot valmistaudutaan tuhoamaan kertasingoilla. Vartiomiesten tulee säilyttää toimintavapauten-sa siten, että he eivät päästä tulijaa liian lähel-le eivätkä ole itse kohteen ja toisen vartiomie-hen välissä.

Vartiomies hälyttää ryhmän ensisijaisesti hälyt-timellä ja vihollisen yllättäessä ampumalla. Kun ryhmä on hälytetty hälyttimellä, vartiomies il-moittaa ryhmänjohtajalle tilanteen ja vihollisha-vaintonsa vartiopaikalla. Parivartiossa suojamies hälyttää ryhmän ja ilmoittaa ryhmänjohtajalle vi-hollistiedot.

Vartiomies aloittaa ryhmän taistelun vihollisen yllättäessä tai sen päästessä tulenaloitustasalle. Taistelu aloitetaan tuhoamalla vaarallisimmat vi-holliset kertasingoilla ja viuhkaräjähdepanoksel-la, taistelua jatketaan rynnäkkökiväärillä ja kä-sikranaatilla.

Vartiomiehellä on taistelun alkaessa ryhmän pa-ras kuva tilanteesta ja vihollisen sijainnista. Hä-nellä voi olla myös pimeänäkölaite, jolla hän todentaa kuulostamalla saadut havainnot. Var-tiomies osoittaa vaarallisimman vihollisen muulle ryhmälle tulittamalla vihollista valojuovaluodeilla. Vartiomiehen on osoitettava viholliset suullisesti taistelijaparilleen.

Vartiomies vaihdetaan ryhmänjohtajan käskemän vuoroluettelon mukaisesti. Parivartio vaihdetaan yksi vartiomies kerrallaan. Vartion vaihdossa käy-tetään tunnussanaa, jotta varmistutaan uuden vartiomiehen tietävän voimassa olevan tunnuk-sen. Uusi vartiomies tulee vartiopaikalle käsket-tynä aikana ja käsketystä suunnasta. Tulija ilmoit-taa sovitun lähestymismerkin ja vartiomies vastaa siihen sovitulla merkillä. Vartiomies ilmoittaa uu-delle vartiomiehelle vartiovuoronsa aikaiset ta-pahtumat ja mahdolliset havaintonsa vihollisesta sekä tiedot etumaastossa olevista omista, kuten tiedustelupartioista tai suluttajista.

Tehtävä. Valmistele komennot ja käsimerkit, joilla käsket ja ohjaat epäilyttävän henkilön toi-minnan.

Pesäkkeen vartiomiehen toiminta ja vartiopaikka

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

140

Esimerkki vartiopaikasta ja sen välineistä

1. Valaisuraketti2. Käsikranaatti3. Kiikari ja pimeänäkölaite 4. Hälytyslanka suoja-asemaan 5. Räjähdepanoksen laukaisunaru – putki- tai viuhkaräjähdepanokset asennettuna 50–100 m etäisyydelle6. Maalikortti

Vartiopaikan on täytettävä hyvän tuliaseman vaatimukset.

Lähivartiomiehen tehtävät:

1. Vartioi suoja-asemaa majoitustilan ulkopuolella2. Välittää hälytyksen ryhmänjohtajalle ja ryhmälle3. Suojaa joukkoa tai kohdetta vihollisen toimen-piteiltä4. Hälyttää5. Ottaa kiinni epäilyttävän henkilön6. Lamauttaa tai tuhoaa vartiomiestä ja ryhmää uhkaavan henkilön

7. Aloittaa ryhmän taistelun tarvittaessa8. Herättää vartioon lähtijät vuoroluettelon mu-kaan9. Pitää majoitustilan lämpimänä ja hoitaa va-laisinta10. Tarkastaa ajoittain, etteivät miehet tai varus-teet joudu liian lähelle kamiinaa11. Päivystää mahdollista viestivälinettä

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

141

Toiminta lähettinä

Lähetin tehtävänä on välittää käsketty suullinen tai kirjallinen viesti käsketylle henkilölle. Lähetti ilmoittaa aina viestin perille toimittamisesta teh-tävän antajalle. Lisäksi hän välittää viestin vas-taanottajan vastauksen tai ilmoituksen viestin lähettäjälle sekä kertoomuut havaintonsa teh-tävän ajalta. Lähetti ei levitä huhuja.

Lähetin on tunnettava joukkueen ja komppanian (vast.) ryhmitys sekä peitenumerot ja joukkuei-den kirjaintunnukset. Hänen on osattava suun-nistaa maastossa valoisalla ja pimeällä. Siirtymis-reitit tiedustellaan joukon ryhmittymisen jälkeen. Lähetti voidaan joissain tilanteissa käskeä majoit-tumaan ylemmän johtoportaan komentopaikalle.

Ryhmänjohtaja tai joukkueen johtaja käskee lä-hetille ainakin viestin vastaanottajan, viestin si-sällön suullisesti tai kirjallisena, vastaanottajan sijainnin maastossa ja kartalla sekä tunnussanan. Viestin vastaanottaja käsketään tehtävänä ja ni-menä tai vain henkilön peitenimenä. Lisäksi lähe-tille voidaan käskeä etenemisreitti, mahdolliset sulutteet, joukon tunnusnumero sekä toiminta lähettitehtävän jälkeen.

Viesti voi olla esimerkiksi suullinen ilmoitus jou-kon ryhmittymisestä tai ilmoitus vihollisesta, käs-ky taisteluvalmiuden tai liikkeellelähtövalmiuden kohottamisesta tai kirjallinen tulisuunnitelma tai tilanneilmoitus.

Lähetti liikkuu jalan, polkupyörällä, suksin, moot-toripyörällä tai moottorikelkalla. Viesti toimite-taan vastaanottajalle mahdollisimman nopeasti. Lähetti tekee havaintoja liikkuessaan tehtävässä ja sitoutuu taisteluun vain pakottavassa tilan-teessa. Kirjallinen viesti valmistaudutaan tuho-amaan esimerkiksi käsikranaatilla, jotta viestin sisältö ei paljastu viholliselle.

Viesti ilmoitetaan vastaanottajalle suullisesti tai antamalla kirjallinen viesti käsketylle henkilölle. Lähetti tunnistaa viestin vastaanottajan tehtäväs-tä, nimestä tai peitenimestä. Lähetti ottaa käs-kettäessä kuittauksen viestin vastaanottamisesta.

Tehtävä. Valmistele lähetin ilmoitus joukkueen-johtajalle ryhmän tilanteesta puolustuksessa.

Ryhmän puolustustaistelu

Ryhmä taistelee joukkueen osana. Ryhmän taistelua tuetaan muiden ryhmien, tarkka-ampu-jien, ilmatorjuntakonekiväärien sekä mahdollisen organisaatioon kuuluvan kuljetuspanssarivaunun tai taisteluajoneuvon tulella. Lisäksi taistelua tu-etaan panssarintorjunta-aseilla ja epäsuoralla tu-lella. Vihollisen etenemistä hidastavat sulutteet, miinoitteet ja esteet. Et taistele yksin!

Ryhmän on kyettävä torjumaan noin joukkueen vahvuisen vihollisen hyökkäys. Taistelijaparin on kyettävä torjumaan siten noin ryhmän vahvuisen vihollisen hyökkäys ryhmänsä osana.

Ryhmänjohtaja kouluttaa ja harjoituttaa ryh-män taistelusuunnitelman suullisilla käskyillä ja merkeillä. Ryhmän taistelu toteutetaan harjoi-tellun taistelusuunnitelman, vihollisen toiminnan ja taistelijaparien tehtävien sekä ryhmänjohtajan esimerkin ja merkkien perusteella.

Ryhmän taisteluvalmiutta voidaan kohottaa pa-rivartiolla, lepäämällä suoja-asemassa taisteluva-rustus päällä sekä miehittämällä puoliryhmällä tai koko ryhmällä taisteluasemat. Taisteluvalmius pi-detään yllä koulutuksella ja harjoittelulla. Joukon on kuitenkin annettava levätä niin, että voimava-roja on jäljellä taistelun alkaessa.

Ryhmä miehittää taisteluasemat taisteluvalmiutta kohotettaessa, ryhmänjohtajan komennolla ASE-MAAN sekä vartiomiehen hälyttäessä hälyttimellä tai ampumalla.

Ryhmän taistelu pyritään aina aloittamaan yhdenaikaisella tulenavauksella. Näin vihol-liselle saadaan suuret tappiot heti taistelun al-kuvaiheessa ennen kuin tulialueella oleva vihol-linen ehtii suojautua. Yhdenaikainen tulenavaus on mahdollista ryhmänjohtajan esimerkistä, käs-kystä tai kun vihollinen ylittää tulenaloitustasan. Ryhmän taistelijoiden on oltava valmiina tulenava-ukseen (maali on valittu ja tähtäimessä, eli kaik-ki onnistuneen laukaisutapahtuman edellyttämät valmistavat toimenpiteet on tehty) ja ryhmän on noudatettava tulikuria. Ryhmänjohtaja käsky voi olla esimerkiksi SUSI 1 – TULTA.

Valitse ensimmäiseksi maaliksi vaarallisin vi-hollinen. Sovi maalin valinta taistelijaparisi kans-sa, esimerkiksi ”aloitetaan laidoilta ja tavataan keskellä”. Tuhoa tulialueellasi oleva vihollinen ja tue taistelijapariasi esimerkiksi lippaan vaihdon aikana. Suojaudu painautumalla poteroosi lip-paan vaihdon ajaksi. Täytä patruunoita lippaisiin taistelutauon aikana tai vuorotellen taistelijapa-risi kanssa.

Muista tulittaessasi taistelutähtäimen ja perustais-telutähtäimen käyttö. Seuraa tulialueesi tapahtu-mia niin, että havaitset sinne tulevat maalit.

Tuli keskitetään vaarallisimpaan viholliseen tai ryhmänjohtajan ampumien valojuovaluotien suuntaan tai ryhmänjohtajan käskemälle maali-alueelle. Ryhmänjohtaja käskee maalialueet etu-käteen nimettyjen maastonkohtien mukaan tai pikatilanteessa esimerkiksi komennoilla VASEN, KESKI, OIKEA – AMPUKAA.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

142

Ryhmänjohtaja voi jakaa ryhmätulen komenta-malla esimerkiksi konekivääri VASEN, muut KES-KI, AMPUKAA.

Tulitus keskeytetään ryhmänjohtajan komen-nolla TULI SEIS.

Taistelijaparin on valmistauduttava tuhoamaan myös oman tulialueensa ulkopuolella oleva vihol-linen. Lähietäisyydelle päässyt ja katveessa ole-va vihollinen tuhotaan käsikranaateilla. Ryhmän pesäkkeeseen päässyt vihollinen tuhotaan lähi-taistelussa rynnäkkökiväärillä ja käsikranaateilla.

Taistelijapari siirtyy vaihtoasemaan ryhmänjohta-jan merkillä tai käskyllä, esimerkiksi ENSIMMÄI-NEN TAISTELIJAPARI – VAIHTOASEMAAN.

Taistelijapari suojautuu poteron suojakoloon vi-hollisen kohdistaessa suora-ammunta- aseiden tai epäsuoran tulen ryhmän pesäkkeeseen tai ryhmänjohtajan komennolla SUOJAAN.

Taistelija siirtyy suoja-asemaan ryhmänjohtajan komennolla SUOJA – ASEMAAN. Ryhmänjohta-ja voi käskeä taistelijaparille tai taistelijalle myös muita taistelutehtäviä. Tehtäviä voivat olla esi-merkiksi:

– tulialueen valaisu valaisuraketilla esimerkiksi käskyllä VALAISE – METSÄ,– vihollisen sokaiseminen savuilla esimerkiksi käskyllä SAVU – TIE,– varamiinoitteen rakentamistehtävän esimerkiksi ..käskyllä VARA 1 RAKENNA tai– panssarivaunun tuhoamistehtävän muun ryhmän tukiessa– ryhmittymisen naapuripesäkkeen vahventamista ..tai joukkueen sisäistä vastaiskua varten käskyllä ..VASTA 2, RYHMITY.

Toiminta pimeällä

Taisteluun pimeällä valmistaudutaan jo valoisal-la. Tuliasemiin rakennetaan rajoittimet. Niiden avulla estetään omien ampuminen ja helpote-taan aseen suuntaamista tulialueelle. Maastoon rakennetaan hälytinlaitteet. Valaisuvälineet ja pi-meänäkölaitteet jaetaan ja niiden käyttö sekä taistelusuunnitelma harjoitellaan. Aseiden yö-tähtäimet otetaankäyttöön.

Pimeällä taistelijaparin yhteistoiminnan mer-kitys kasvaa. Taistelijaparin on ilmoitettava pi-meällä kaikki havaintonsa taistelijaparilleen. Valaisun aikana taistelijat tähystävät omaa tu-lialuettaan ja ilmoittavat havaintonsa toisilleen. Liikkuessa on muistettava, että vihollinen tähys-tää maastoa myös pimeänäkölaitteilla.

Taistelu aloitetaan harjoitellun taistelusuunnitel-man mukaisesti. Tuli aloitetaan ryhmänjohtajan esimerkillä tai käskyllä valaisuun liittyen. Mikäli aseissa on pimeätähtäimet, tuli voidaan aloittaa ilman valaisua ryhmänjohtajan esimerkistä. Pää-sääntöisesti ammutaan vain valaisun aikana tai pimeätähtäimiä käyttäen.

Käytettäessä pelkästään rynnäkkökiväärin yötäh-täintä tähdätään hieman alas, koska ampujilla on pimeällä taipumus karkeaan jyvään. Pime-ätähtäimellä ammuttaessa tätä ilmiötä ei ole.. Tulta tähystetään taistelijapareittain valojuovien avulla. Havainnot tulen osuvuudesta ilmoitetaan taistelijaparille.

Taistelija seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä,

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

143

merkkejä ja käskyjä. Pimeällä ryhmänjohtaja joh-taa ryhmän taistelua ampumalla valojuovapat-ruunoita ja valopistoolin valaisupatruunoita sekä muilla merkeillä. Valaisuammusta tai -rakettia ei saa katsoa suoraan kohti.

Mikäli valaisua ei ole, ammutaan tulialueella nä-kyvien ampumaetäisyydellä olevien suuliekkien suuntaan. Omaa tuliasemaa ei saa paljastaa tur-halla tulituksella.

Vihollisen valaistessa tähystetään ja valmis-taudutaan tulittamaan, oma liike pysäyte-tään vihollisen valaisun aikana. Epäselvissä lähitaistelutilanteissa käytetään taistelutunnusta. Jos käytetään tilapäisiä valaisuvälineitä, on varot-tava, ettei valaista omaa ryhmitystä.

Sotilaan tavoitteet ja toiminnot puolustustaistelussa

Sotilaan taistelutoimintaa voidaan tarkastella ja arvioida tehtäväanalyysillä. Kuvassa on esitetty sotilaan tehtävään liittyvät tavoitteet ja toiminnot puolustuksessa. Tehtäväanalyysi helpottaa ym-märtämään, mihin osatavoitteisiin sotilaan puo-lustustaistelussa eri toiminnoilla pyritään. Lisäksi se auttaa ymmärtämään eri osatavoitteiden mer-kityksen puolustuksen onnistumiselle.

Mieti, mitä ryhmän puolustustaistelun onnistu-minen edellyttää sinulta. Miten tuet taistelijapa-riasi ja ryhmääsi?

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

144

Sotilaan tehtäväanalyysi ryhmän puolustustaistelussa

SOTILAAN TEHTÄVÄANALYYSI PUOLUSTUKSESSA

VIHOLLISEN HYÖKKÄYKSEN TORJUMINENJA RYHMÄN PESÄKKEEN PITÄMINEN

TOIMINNANKOKONAISTAVOITE

TOIMINNANOSATAVOITTEET

TILANTEEN-ARVIOINTI

PÄÄTÖKSENTEKO

TOIMINTA

LOPPUTULOS

1 2 3 4

1 2 3 4

RYHMÄ PUOLUSTUK-

SEN EDISTÄMINEN JA

TAISTELIJAPARIN

TUKEMINEN

TAISTELUASEMAN

PITÄMINEN

TAISTELUVALMIUDEN

YLLÄPITÄMINEN JA

HENGISSÄ

SÄILYMINEN

VIHOLLISENTUHOAMINEN

RYHMÄN PUOLLUSTUS

ONNISTUU

RYHMÄ PITÄÄ

PESÄKKEENSÄ

SOTILAS KYKENEE

TOIMIMAAN JA

SÄILYY HENGISSÄ

VIHOLLINEN EI

TUHOA RYHMÄÄ

Ryhmän tehtäväTaistelijaparin tehtävä- tuliasema, tulialue- tulenavaustasa- tulen keskittäminen- vaihtoasematRj:n esimerkki, merkitja käskytVihollisen toiminta Ryhmän tulenkäyttö ja toiminta

Omalla tulialueellaoleva vihollinenTaistelijaparintulialueella olevavihollinenRyhmän tulialueellaoleva vihollinen

Ryhmänjohtahankäskemä taisteluvalmiusIlmavaroitus / -hälytysSuojeluvaroitus / -hälytysPimeätoiminta-valmistelutTaisteluhälytysTuliasemienmiehittäminenVaihtoasemienmiehittäminenSuojautuminen

Vihollisen sijainti,lukumäärä, aseistusja toimintaOma aseistus jaampumatarvikkeetTulenaloitustasaTulen keskittäminen

Sovi yhteistoimintataistelijaparin kanssaTähystäToista ja välitä rj:nmerkit, käskytja ilmoituksetVälitä havainnottaistelijaparille,muille taistelijoilleja ryhmänjohtahalle

Linnoita ja naamioituliasemaTuhoa omalla tulialueellaoleva vihollinenTue taistelijapariasiTue muuta ryhmääTaistele tarvittaessajoka suuntaanTuhoa pesäkkeeseentunkeutunut vihollinenKunnosta tuliasema

Säilytä oikeatilannetietoisuusPidä ase ja varustustoiminta-kunnossaValmistaudu tehtäväntoteuttamiseenOle valmiina avaamaantuli vihollisen ylittäessätulenavaustasan tairj:n esimerkilläÄlä anna vihollisenyllättää itseäsiSuojaudu tarvittaessasuojakoloonAnna ensiapu tst-parille

Tunnista vihollinenTuhoa vaarallisinvihollinenTuhoa vihollinen RK:llä,käsikranaatillaja pistimelläTuhoa vaunut singoilla

TEHTÄVÄN TOTEUTTAMISEEN VAIKUTTAVIENTEKIJÖIDEN AKTIIVISTA SELVITTÄMISTÄ JA NIIDEN ARVIOIMISTA

VAISTOMAISESTI TAI TILANTEENARVIOINNIN PERUSTEELLATEHTY RATKAISU TILANTEEN EDELLYTTÄMÄSTÄ PARHAASTA TOIMINNASTA

ENNAKOIVA VAISTOMAINEN TOIMINTA / VÄLITÖN TOIMINTARYHMÄNJOHTAJAN ESIMERKKI, MERKIN TAI KÄSKYN PERUSTEELLA /

ITSENÄINEN TAISTELUTEHTÄVÄN TOTEUTTAMINEN

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

145

VIHOLLISEN HYÖKKÄYKSEN TORJUMINENJA RYHMÄN PESÄKKEEN PITÄMINEN



TILANTEEN-ARVIOINTI

PÄÄTÖKSENTEKO

TOIMINTA

LOPPUTULOS


5 6 7 8

5 6 7 8




TAISTELUTAHDONSÄILYTTÄMINEN

TOIMINTAKYVYNSÄILYTTÄMINEN

ASEESTA JATAISTELUVÄLINEISTÄHUOLEHTIMINEN

OIKEA TILANNE-TIETOISUUS

SOTILAS HALUAA

TÄYTTÄÄ

TEHTÄVÄNSÄ

TOIMINTAKYKY

SÄILYY

TAISTELUVÄLINEET

SÄILYVÄT

KÄYTTÖKUNNOSSA

TILANNETIETOISUUS

SÄILYY

Toiminnan tarkoitusRyhmän tehäväOma tehtäväMuiden tukemine jakannustaminen

Toiminnan tarkoitusRyhmän tehäväOma tehtäväMuiden tukemineja kannustaminen

Rynnäkkökiväärin- patruunakulutus- toiminta- tulen osuvuus- huollon tarveErikoisvälineidenriittävyys

Ryhmäjohtajan käskytHavainnot toiminta-ympäristöstäVihollisen toimintaTaistelijaparin ilmoituksetKoulutusu ja kokemusVihollisen toiminta-mahdollisuudet

Kertaa tehtävä mielessäsiKeskusteletaistelijaparisi kanssaPidän yhteyttä muihinKannusta muita

Nauti nestettäSyöMuuta vaatetustaLiikuLepääLaske suoritustehoaNuku

Seuraa patruunan-kulutustaLipasta vajaat lippaatIlmoita ampumatarvike-tilanne rj:lleTäydennä a-tarvikkeetHuolla ase ja lippaat Kohdista ase

Kuuntele ja painamieleesi rj:n käskytTee havaintojatoimintaympäristöstäsiVälitä havainnottaistelijaparille,muille taistelijoilleja ryhmän johtajalleArvioi vihollisen toiminta

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

146

TAISTELUUN VALMISTAUDUTTAESSA

1. Arvioi vihollisen toimintaArvioi, milloin, mistä saakka ja miten vihollinen havaitaan. Miten vihollinen toimii meitä vastaan valoisalla ja pimeällä? Miten vihollinen pyrkii yl-lättämään ja miten se voidaan estää?

2. Havainnoi maastoaSelvitä, mistä ampuma-alaa tulee raivata. Min-ne jää katvealueita, jonne vihollinen voi päästä suojaan? Ovatko taisteluaseman suojakumpareet oikeaan suuntaan ja tarpeeksi leveät? Onko tu-liasemasi naamioitu hyvin vai paljastavatko tuli-alueen raivaus tai linnoittamisjäljet sen?

3. Mieti, miten toteutat tehtävän varsinai-sesta ja vaihtoasemastaSelvitä tulialueen rajat ja tulenaloitustasa maas-tossa sekä epäsuoran tulen maalit ja nimetyt maastonkohdat maastossa. Sotilaan on tiedettä-vä etäisyydet tulialueella oleviin maastonkohtiin.Selvitä tulitusmahdollisuus taistelijaparin tuli-alueen katvealueelle. Mieti ja sovi tulitehtävän toteuttaminen pimeällä. Ryhmänjohtaja käskee siirtymisen vaihtoasemaan ja suoja-asemaan. So-vi yhteistoiminta taistelijaparin kanssa; maalin osoittaminen, katveiden tulittaminen ja taisteli-japarin tukeminen.

TAISTELUN AIKANA

1. Havaitse, paikanna, tunnista ja tuhoa vi-hollinenVihollisen toiminnan paljastavat äänet, liike, tausta, heijastavat pinnat, valot, varjot, väri, ete-nemisreitti, aseiden suuliekit. Tunnista vihollinen varustuksesta, aseista ja ajoneuvoista.

Vihollisen tuhoamisjärjestys on seuraava:1. itselle vaarallisin vihollinen,2. vihollinen, jota taistelijaparisi ei pysty tuho-amaan,3. suojaan pääsevä vihollinen,4. johtajat; joukkueenjohtaja, tulenjohtaja, ryh-mänjohtaja, vaununjohtaja,5. erikoistaistelijat; radiomies, konekiväärimies, etäisyydenmittaaja, sinkoampuja,tarkka-ampuja jne.6. kaikki omalla tulialueella olevat viholliset al-kaen helpoimmasta maalista.Tähtää keskelle maalia, jatka maalin tulittamista kunnes havaitset osuman tai maali tuleetaistelukyvyttömäksi.

2. Taistele yhteistoiminnassa taistelijapa-rin kanssaTaistelijaparin yhteistoiminta on kommunikointia

ja vuorovaikutusta. Osoita maalit nimetyn maas-ton, kiintopisteen tai kellotaulun mukaan. Sovi maalien tuhoaminen. Tarkkaile tulen osuvuutta ja ilmoita tarvittaessa korjauskomennot taisteli-japarille.

Täytä lippaita patruunoita taistelijaparin tukiessa. Tasatkaa patruunat tarvittaessa.

Tuhoa taistelijaparin tulialueelle päässyt viholli-nen. Tue taistelijaparia hänen toteuttaessa erityis-tehtävää (esim. savutus, valaisu). Anna taistelija-parille ensiapu. Ota käyttöön taistelukyvyttömäksi tulleen taistelijaparin lippaat ja erikoisvälineistö.

3. Seuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä, merk-kejä ja käskyjäSeuraa ryhmänjohtajan esimerkkiä tulen aloitta-misessa, keskittämisessä ja jakamisessa sekä am-

Sotilaan toiminta ja taistelijaparin yhteistoiminta

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

147

pumisen lopettamisessa. Ryhmänjohtaja käs-kee merkeillä ja käskyillä valaisun, savutuksen, panssarivaunujen tuhoamisen, vaihtoaseman miehittämisen. Tarvittaessa ryhmänjohtaja käskee suojeluvaroituksen ja -hälytyksen se-kä suojautumisen epäsuoralta tulelta.

4. Ilmoita ryhmänjohtajalle havainnot vi-hollisestaIlmoita ryhmänjohtajalle havainnot vihollises-ta: määrä, laatu, sijainti ja toiminta. Ilmoita havainnot vihollisesta vaihtoasemien suunnas-sa, havainnot vihollisen taisteluaineiden käyt-tövalmisteluista (mm. suojanaamarin käyttö) sekä omantaistelijaparisi haavoittuminen tai kaatuminen.Ilmoita, kun patruunoista on käytetty puolet ja ilmoita erikoisvälineiden määrä ennen nii-den loppumista.

TORJUTUN HYÖKKÄYKSEN JÄLKEEN

Säilytä tähystyskosketus viholliseen. Täytä lippaat ja tasaa patruunat taistelijaparisi kanssa siten, että voitte molemmat jatkaa taistelua patruuna-täydennyksen tuloon asti. Anna ensiapu itselle-si ja taistelijaparillesi. Kunnosta taisteluasema-si. Ilmoita ryhmänjohtajalle taisteluvalmiutesi ja havainnot vihollisesta sekä pidä yllä taisteluval-miutesi ja toimintakykysi. Arvioi taistelijaparisi kanssa tilanne ja oma toimintanne.

Kosketusta viholliseen ei saa kadottaa, ettei tu-le yllätetyksi. Tarvittaessa joukkueesi lähettää tiedustelupartion etumaastoon. Tieto etumaas-toon menevistä omista taistelijoista on välitet-tävä kaikille.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

148

5.6 Ryhmän hyökkäys

Hyökkäyksen käsitteitä

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

149

Hyökkäysvalmistelut lähtöalueella

Hyökkäysvalmistelut tehdään lähtöalueella si-ten, että siirtyminen hyökkäykseen voi tapah-tua hidastelematta ja yllättävästi. Sotilaan hyökkäysvalmisteluihin kuuluvat muun muas-sa rynnäkkökiväärin puhdistaminen, lippaiden täyttäminen, käsikranaattien ja savuheitteiden käyttökuntoon laittaminen sekä nesteen ja ra-vinnon nauttiminen.

Naamioi paljaat ihonkohdat ja taisteluvarustus. Kuormaa kenttävarustus ja sukset sekä ryhmän kalusto ajoneuvoon. Lastaa niin, että saat mu-kaan tulevat tavarat helposti purettua.

Nouse ryhmänjohtajan käskyllä ajoneuvoon omalle paikallesi ja tähystä käskettyyn tähys-tyssuuntaan. Varmista, että tiedät oman ja ryh-män tehtävän sekä tilanteen.

Toiminta jalkautumisalueella ja eteneminen lähtöasemaan

Jalkautumisalueella ryhmä jalkautuu ajoneuvos-taan, naamioi ajoneuvon ja ryhmittyy etenemis-ryhmitykseen. Jalkaudu ajoneuvosta ryhmän-johtajan esimerkin mukaan, naamioi ajoneuvo vakiotehtäväsi mukaisesti ja ryhmity omalle pai-kallesi käskettyyn etenemismuotoon. Talvella kiinnitä sukset ryhmittymisen jälkeen. Ota mu-kaan ryhmänjohtajan käskemät erikoisvälineet kuten käsikranaatit, kertasingot, savuheitteet, telamiinat.

Etene ryhmänjohtajan esimerkin mukaan avo-jonossa jalan tai suksin siten, että ryhmä säilyy koossa ja yhteys säilyy naapuriryhmään. Välitä ryhmänjohtajan merkit ja käskyt sekä tee ha-vaintoja ympäristöstä. Välitä havaintosi taisteli-japarille ja ilmoita ne ryhmänjohtajalle. Älä pi-dä kovaa ääntä.

Vihollisen tiedustelulennokeilta ja helikoptereil-ta suojaudutaan etenemällä suojaista reittiä ja menemällä tarvittaessa ilmasuojaan. Omaa toi-mintaa ei paljasteta ilma-ammunnalla ennen taistelukosketusta.

Toiminta lähtöasemassa

Lähtöasemassa ryhmitytään hyökkäysryhmityk-seen ja tehdään muun muassa hyökkäyksen epä-suoran tulen käyttövalmistelut viimeisten tie-dustelutietojen perusteella. Ryhmä ryhmittyy hyökkäysryhmitykseen lähtöasemassa. Ryh-mänjohtaja käskee taistelijaparin suojaamaan lähtöaseman.

Ryhmänjohtajan käskyn perusteella sotilaan on tiedettävä missä vihollinen on, mikä on joukku-

een ja ryhmän tehtävä sekä oma tehtävänsä. Li-säksi hänen tulee tietää missä on murtokohta ja ryhmän hyökkäyssuunta, ja tavoite sekä hyökkä-yksen jatkosuunta. Lähde liikkeelle ryhmänjohta-jan esimerkillä tai merkillä.

Eteneminen murtokohtaan

Murtokohtaan edetään epäsuoran tulen tukema-na, oma liike tahditetaan tulivalmistelun mukaan. Hyökkää käskettyyn suuntaan ryhmänjohtajan esi-merkin ja merkkien mukaan, säilytä paikkasi ryh-mityksessä. Välitä ryhmänjohtajan merkit ja käskyt. Suojaudu pysähdyttäessä. Aloita tuli ryhmänjohta-jan esimerkillä tai havaitessasi vihollisen. Hyökkää taistelijaparia tukien. Käytä maastoa ja tilanteen-mukaisia etenemistapoja. Ole aktiivinen ja ripeä.

Isku vihollisen ryhmitykseen

Isku pyritään suuntaamaan viholliseen sivustasta. Tuhoa kohtaamasi vihollinen ja seuraa patruunoi-den kulutusta siten, että niitä on tavoitteessa riit-tävästi. Taistelijapari hyökkää toinen toistaan tu-kien. Ryhmänjohtajan käskemä taistelijapari tekee tarvittaessa aukon vihollisen piikkilankaesteeseen. Ryhmänjohtaja käskee ryhmän toiminnan suojaa-misen savuilla ja käskee hyökkäyksen suuntaami-sen vihollisen sivustaan tai selustaan. Vihollisen rynnäkköpanssarivaunut tuhotaan kertasingolla.

Taistelu vihollisasemassa

Tuhoa vihollisen asepesäkkeet käsikranaateilla tais-telijaparin kanssa. Tunnista omat taistelijat taiste-lutunnuksella. Ryhmänjohtaja käskee taisteluhau-dan vyöryttämisen. Taistelija toimii vyörytettäessä joko kärkimiehenä, käsikranaatin heittäjänä tai tukee vyörytystä. Vihollinen tuhotaan lähitaiste-lussa rynnäkkökiväärin tulella, ja käsikranaateilla.

Toiminta tavoitteessa

Vihollinen tekee todennäköisesti vastahyökkäyk-sen menetettyään maastoa. Valmistaudu torju-maan hyökkäys. Valitse hyvä tuliasema, josta voi tulittaa ryhmän tulialueelle. Tasaa patruunat tais-telijaparisi kanssa siten, että molemmat pystytte jatkamaan taistelua. Kaivaudu ja tähystä tulialu-ettasi. Välitä havainnot taistelijaparille ja ryhmän-johtajalle. Ryhmänjohtaja käskee varamiinoitteen rakentamisen, vartioinnin ja tiedustelun.

Sotilaan on osattava vankien käsittely; aseista rii-suminen, tutkiminen, sitominen ja kuljettaminen. Anna tarvittaessa ensiapua itsellesi, taistelijaparille ja vangeille. Elimistön palautumisen nopeuttami-seksi on juotava nestettä ja syötävä kuivamuonaa.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

150

Sotilaan tehtäväanalyysi ryhmän hyökkäyksessä

SOTILAAN TEHTÄVÄANALYYSI HYÖKKÄYKSESSÄ

RYHMÄN HYÖKKÄYSSUUNNASSA JA TAVOITTEESSA OLEVAN VIHOLLISENLYÖMINEN JA TAVOITTEESEEN PÄÄSEMINEN



TILANTEEN-ARVIOINTI

PÄÄTÖKSENTEKO

TOIMINTA

LOPPUTULOS

1 2 3 4

1 2 3 4

RYHMÄNHYÖKKÄYKSENEDISTÄMINEN JATAISTELIJAPARINTUKEMINEN

ETENEMINEN KOHTITAVOITETTA

HENGISSÄSÄILYMINEN

VIHOLLISENTUHOAMINEN

RYHMÄN HYÖKKÄYS

ONNISTUU

RYHMÄ ETENEE

KOHTI TAVOITETTA

SOTILAS KYKENEE

TOIMIMAAN JA

SÄILYY HENGISSÄ

VIHOLLINEN EI TUHOA

RYHMÄÄ EIKÄ ESTÄ

TAVOITTEESEEN

PÄÄSYÄ

Ryhmän tehtävä- tavoite hyökkäyssuuntaTaistelijaparin tehtävä- paikka ryhmityksessä tavoite, erityistehtävätRJ:n esimerkkimerkit ja käskytRyhmän tulenkäyttö ja toiminta

Suunta tavoitteeseenKiintopiste tavoitteeseenVihollisen tulitus-mahdollisuusMaastontarjoama suojaEsteetTaistelijaparineteneminen

Vihollisen tähystysVihollisentulitusmahdollisuusMiinatMaastontarjoama suoja

Vihollisen sijainti.lukumäärä,aseistus ja toimintaOma aseistus jaampumatarvikkeet

Sovi yhteistoimintataistelijaparin kanssaTähystäToista ja välitäryhmänjohtajanmerkit, käskyt jailmoitukset.Välitä havainnottaistelija parille,muille taistelijoille jaryhmänjohtajalleSeuraa ryhmän liikettä

Määritä kiintopisteValitse etenemisreittiValitse etenemistapaTue taistelijapariaKäytä maaston suojaaTuhoa etenemis-suunnassa olevavihollinen

Säilytä oikeatilannetietoisuusPidä ase ja varustustoiminta kunnossaSäilytä tulen-avausvalmiusSuojaudupysähdyttäessäEtene tuliasemastatuliasemaanTue taistelijapariaÄlä anna vihollisenyllättää itseäsiKäytä taistelutunnustaAnna ensiapuatst-parille

Tunnista vihollinenTuhoa vaarallisinvihollinenTuhoa vihollinenrynnäkkökiväärintulella, pistimelläTuhoa asepesäkkeetja majoituspesäkkeetkäsikranaatillaTuhoa vaunut singolla





5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

151

RYHMÄN HYÖKKÄYSSUUNNASSA JA TAVOITTEESSA OLEVAN VIHOLLISENLYÖMINEN JA TAVOITTEESEEN PÄÄSEMINEN



TILANTEEN-ARVIOINTI

PÄÄTÖKSENTEKO

TOIMINTA

LOPPUTULOS


5 6 7 8

5 6 7 8




TAISTELUTAHDONSÄILYTTÄMINEN

TOIMINTAKYVYNSÄILYTTÄMINEN

ASEESTA JATAISTELUVÄLINEISTÄHUOLEHTIMINEN

OIKEA TILANNE-TIETOISUUS

SOTILAS HALUAA

TÄYTTÄÄ

TEHTÄVÄNSÄ

TOIMINTAKYKY

SÄILYY

TAISTELUVÄLINEET

SÄILYVÄT

KÄYTTÖKUNNOSSA

TILANNETIETOISUUS

SÄILYY

Toiminnan tarkoitusRyhmän tehtäväOma tehtäväMuiden lukeminenja kannustaminen

Nesteen tarveRavinnon tarvelämmön säätelyn tarveOma suorituskyky

Rynnäkkökiväärin- patruunakulutus- toiminta- tulen osuvuus- huollon tarveErikoisvälineidenriittävyys

Ryhmänjohtajan käskytHavainnottoimintaympäristöstäVihollisen toimintaTaistelijaparin ilmoituksetKoulutus ja kokemusVihollisen toiminta

Kertaa tehtävämielessäsiKeskusteletaistelijaparisi kanssaPidä yhteyttä muihinKannusta muita

Nauti hiilihydraatti-pitoista ravintoaTee nestetankkausVähennä vaatetustaNauti nestettä

Suojaa RK:n piippuVaihda lipas suojassaSeuraa patruunan-kulutustaTasaa patruunattavoitteessaIlmoita a-tarvike-tilanne rj:lleTäydennä a-tarvikkeet

Kuuntele ja painamieleesi rj:n käskytTee havaintojatoimintaympäristöstäsiVälitä havainnottaistelijaparille, muilletaistelijoille jaryhmän johtajalleSeuraa vihollisentoimintaa

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

152

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

153

Sotilaan tavoitteet jatoiminnot hyökkäyksessä

Sotilaan hyökkäystaistelua voidaan kuvata teh-täväanalyysillä samoin kuin puolustustaistelus-sakin. Kuvassa on esitetty sotilaan tehtävään liittyvät tavoitteet ja toiminnot hyökkäyksessä. Tehtäväanalyysi helpottaa ymmärtämään, mihin osatavoitteisiin sotilaan hyökkäystaistelussa eri toiminnoilla pyritään.

Lisäksi se auttaa ymmärtämään eri osatavoittei-den merkityksen hyökkäyksen onnistumiselle.

Miten tuet taistelijapariasi ja ryhmää? Mieti mi-tä ryhmän hyökkäyksen onnistuminen edellyt-tää sinulta?

Havaintojen tekeminen ja taistelijaparin yhteistoiminta hyökkäyksessä

Tee havaintoja vihollisesta, maastosta, taistelija-parista, ryhmänjohtajasta ja ryhmän toiminnasta.

Seuraa ryhmänjohtajan merkkejä ja käskyjä – vä-litä ne taistelijaparille ja muulle ryhmälle. Säilytä paikkasi ryhmityksessä ja seuraa ryhmän toimin-taa. Suojaudu pysähdyttäessä ja ota ampuma-asento siten, että voit tulittaa tarvittaessa etene-missuuntaan. Valmistaudu lähtemään liikkeelle ryhmänjohtajan esimerkillä tai merkillä.

Tarkkaile tähystyssuuntaasi ja etsi merkkejä vi-hollisryhmityksestä. Tällaisia merkkejä ovat rai-vatut tulialueet, sulutteet, kaivujäljet, tuliasemat ja ajoneuvot. Liike paljastaa vihollisen helposti. Pidä aseesi katseesi suuntaan niin, että voit avata tulen ennen vihollista. Ilmoita vihollishavaintosi taistelijaparille ja ryhmänjohtajalle. Etsi etenemis-suunnasta suojaiset tuliasemat ja etenemisreitit.

Taistelijaparin yhteistoiminta hyökkäyksessä

Mieti, miten toteutat tehtävänArvioi tilannetta yhdessä taistelijaparisi kanssa. Sovi etukäteen tavoite ja etenemisreitti, tukemi-nen ja merkit. Välitä taistelijaparille havainnot vi-hollisesta sekä ryhmänjohtajan merkit ja käskyt. Kannusta taistelijapariasi.

Etene tavoitteeseenSovi etenemisreitti taistelijaparin kanssa ja tue taistelijaparisi etenemistä. Lähde itse liikkeelle, kun taistelijaparisi on valmiina tukemaan sinua. Tue taistelijaparin etenemistä ja syöksymistä tu-littamalla ja tarvittaessa savuheitteillä. Pysy sel-villä taistelijaparin sijainnista.

Tuhoa vihollinenOsoita vihollinen taistelijaparille. Tuhoa viholli-nen, joka estää taistelijaparisi etenemisen ja jota taistelijapari ei pysty tuhoamaan. Tarkkaile tais-telijaparin tulen osuvuutta ja ilmoita tarvittaessa korjaukset hänelle. Tasaa tarvittaessa patruunoita tai erikoismateriaalia.

Tue taistelijapariasiTue taistelijapariasi tulella hänen vaihtaessaan lipasta tai poistaessa asehäiriötä. Varoita vihol-lisesta ja vaarasta. Vedä tarvittaessa haavoittu-nut taistelijaparisi suojaan. Anna taistelijaparil-le ensiapu hänen omalla ensisiteellään. Ilmoita vakavasti haavoittuneesta taistelijaparistasi ryh-mänjohtajalle. Ota käyttöösi taistelukyvyttömäk-si tulleen taistelijaparisi tärkein erikoismateriaali kuten konekivääri, valonvahvistin, kertasinko, ki-väärikranaatit, kasapanos tai käsikranaatit sekä täydet lippaat. Auta tarvittaessa lääkintämiestä taistelijaparisi ensiavun antamisessa.

Tehtävä. Valmistelkaa esimerkkejä taistelijaparin yhteistoiminnan sopimisesta hyökkäyksessä.

Syöksy

Syöksy on eräs etenemistapa hyökkäyksessä ja ta-vallisin vihollisen tulessa, jolloin on nopeasti siir-ryttävä tuliasemasta toiseen. Syöksyyn valmistau-dutaan hyvässä tuliasemassa ja se päättyy hyvään tuliasemaan.

Toimenpiteet ennen syöksyä– tarkista, että ase on ladattu– tarkista varusteiden kiinnitys– valitse syöksyreitti – varmista, että taistelijaparisi tukee sinua– ota tukeva lähtöasento ja purista aseen perä kainaloon – valitse sopiva lähtöhetki

Toimenpiteet syöksyn aikana ja sen jälkeen– tulita eteen, jos näet vihollisen– lähde liikkeelle nopeasti (liikkeelle lähdettäessä esimerkiksi kohottautuminen vasemmalla kädellä ja ponnistaminen oikealla jalalla)– syöksy matalana juosten (ponnistus - askel - askel - maahan)– syöksyn aikana keskity nopeuteen, älä kiinnitä huomiota ympäristöön– pidä aseesi puristettuna tukevasti kainaloon oikealla kädellä kahvasta kiinni pitäen – tulen alla kanna asetta helpoimmalla tavalla– heittäydy valitsemaasi hyvään tuliasemaan – siirry tarvittaessa parempaan tuliasemaan – ota ampuma-asento, tähystä ja tulita vihollista– tue taistelijaparisi syöksyä– valmistaudu uuteen syöksyyn, valitse syöksyreitti ja seuraava hyvä tuliasema– tee toimenpiteet ennen syöksyä jne.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

154

Syöksyn pituuden ratkaisevat vihollisen tulen laa-tu, voima, katveet ja edessä olevat suojapaikat. Syöksy päättyy aina mahdollisimman hyvään tuli-asemaan. Yleensä syöksyn pituus on alle 10 met-riä tai 3 sekuntia niin, ettei vihollinen ehdi ampua tarkkaa tulta.

Jos liikkeen voi tehdä kokonaan katveessa, ei vä-lillä saa pysähdellä.

Taistelijaparin sisällä käytetään komentoja SYÖK-SYN valmistauduttaessa syöksymään ja TUEN olta-essa valmiina tukemaan taistelijaparia (myös syök-syn jälkeen kun ampuma-asento on rakennettu uudessa tuliasemassa). Lippaan vaihtamisesta il-moitetaan komennolla LIPAS ja asehäiriöstä ko-mennolla HÄIRIÖ, jotka taistelijapari kuittaa ko-mennolla TUEN. Syöksyyn lähdetään, kun huomaat taistelijaparisi olevan valmis tukemaan sinua tulel-laan ja olet itse valmis.

TALVITAISTELU KUVA

Ryhmänjohtaja tahdittaa ryhmän tulta ja liikettä esi-merkiksi seuraavilla tavoilla:

1) SYÖKSYEN ETEENPÄIN (ryhmänjohtaja ja van-hemmat taistelijaparit syöksyvät ja nuoremmat tu-kevat, vanhemmat tukevat ja nuoremmat syöksyvät tasalle jne.)

2) KK TUKEE, SYÖKSYEN ETEENPÄIN (konekivääri-taistelijapari tukee, muu ryhmä syöksyy em. tavalla taistelijapareittain, ryhmänjohtaja käskee konekivää-rin tasalle muun ryhmän tukiessa) ja

3) PUOLIRYHMITTÄIN SYÖKSYEN ETEENPÄIN (toinen puoliryhmä tukee ja toinen syöksyy jne.) ryhmänjoh-taja tahdittaa liikettä yksinkertaisilla komennoilla, esimerkiksi ETEENPÄIN, TASALLE ja ASEMAAN. Puo-liryhmät on edullista nimetä johtajiensa sukunimillä, jotta joukkueen johtamisessa ei tule sekaannuksia.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

155

Rynnäkkö

Rynnäkkö on eräs etenemistapa tunkeuduttaessa vihollisen ryhmitykseen. Rynnäkössä koko ryhmä liikkuu yhtä aikaa eikä pysähdy ennen kuin on halutulla tasalla tai päässyt lähitaisteluun vihollisryhmityksessä. Sitä voidaan käyttää:– kun vihollisen ryhmitys on murtumassa ja toiminta on lamaantunut– saarroksissa ulos murtauduttaessa ja– maastonkohdan nopeaan miehittämiseen taisteluvalmiina.

Hyökkäys sellaista vihollista vastaan, joka on ryhmittynyt puolustukseen ja valmistellut tulenkäyttönsä, val-mistellaan huolellisesti. Siinä pyritään yllätykseen ja käytetään iskuosastomaista taistelutapaa. Tällöin ryn-näkkö sovelletaan tilanteeseen ja tehdään senvaatimusten mukaisesti.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

156

Hyökkäys pimeällä

Sotilaan hyökkäyksen pimeätoimintavalmiste-luihin kuuluvat: taisteluvarustuksen naamioin-nin ja äänettömyyden tarkastaminen taistelijaparin kanssa, rynnäkkökiväärin yötähtäinten kääntämi-nen esiin ja valkoisen suuntajuovan kiinnittämi-nen tai maalaaminen aseeseen, valojuovapatruu-noiden täyttäminen lippaisiin, valkoisten pilkkojen ja/tai valkoisen vaatteen kiinnittäminen taistelu-vyön selkäosaan.

Ryhmänjohtaja käskee muut pimeätoiminnan val-mistelut ja antaa tarvittavat toimintaohjeet.

Hyökkäyksen aikana on seurattava tarkasti, missä naapuritaistelijat ja ryhmänjohtaja etenevät. Pilkat ja muut merkit helpottavat tähystystä ja yhteyden-pitoa. Johtajilla saattaa olla taakse suuntautuva punainen valo. Selvitä mitkä tunnukset johtajilla-si on käytössä.

Taistelijan on pidettävä oma paikkansa ryhmityk-sessä. Hänen on toistettava ja välitettävä merkit erityisen tarkasti varmistuen siitä, että seuraava taistelija on saanut merkin.

Eteneminen tapahtuu valoisaan verrattuna lyhen-netyin 2–3 metrin välein käyttäen hyväksi selkei-tä ja helposti erottuvia maastonkohtia. Liikuttaes-sa ollaan hiljaa ja edetään äänettömästi. Valoja ja tupakkaa ei etenemisen aikana käytetä. Ryhmitys-muutokset on tehtävä rauhallisesti, varminta on toteuttaa ryhmitysmuutokset paikallaan ja jatkaa

liikettä kun etenemismuoto on kunnossa. Edet-täessä on pyrittävä liikkumaan suoraviivaisesti.

Taistelun alettua on seurattava erityisen tarkas-ti komentoja, merkkejä sekä ryhmänjohtajan ja muiden taistelijoiden toimintaa. Oman valaisun aikana pysytään hyvässä tuliasemassa ja tulite-taan. Vihollisen valaistessa on suojauduttava, sillä liike paljastaa erityisesti valaisun aikana.

Ryhmän tulen ja liikkeen tahdittaminen tapahtuu kuten valoisallakin, erityistä huomiota on kiinni-tettävä hyökkäysmuodon säilymiseen. Joukkueen johtaja voi tahdittaa ryhmien liikettä esimerkiksi vihellyspillillä annettavilla komennoilla (yksi vi-hellys tarkoittaa 1. ryhmä syöksyy, jolloin muut tukevat jne.). Valaisu on edullista toteuttaa jouk-kueen johtajan johdolla, esimerkiksi valaisukier-roksena. Tällöin pillikomentoja käytettäessä jouk-kueen johtajan on helppo varmistua, että mikään omista ryhmistä ei liiku valaisua ammuttaessa.

Asetta on pyrittävä käyttämään pääsääntöisesti vain valaisun aikana, ellei käytössä ole pimeätäh-täintä. Ammuttaessa käytetään nopeita tähdät-tyjä kertalaukauksia tai kaksoislaukauksia. Ellei valaisua ole, ammutaan suuliekkien suuntaan.

Epäselvissä lähitaistelutilanteissa käytetään tais-telutunnusta. Lähitaistelussa voidaan valaista myös fosforikäsikranaattien ja tilapäisvalaisuvä-lineiden avulla.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

157

5.7 Marssikoulutus Marssikoulutus ja fyysinen toimintakyky

Hyvä fyysinen toimintakyky on onnistuneen so-tilaskoulutuksen perusedellytys rauhan aikana. Kuljetusvälineiden lisääntyminen ja kehittyminen ei ole vähentänyt sotilaan fyysisen toimintakyvyn vaatimuksia myöskään sodan aikana.

Marssikoulutuksessa opetetaan marssitaitoja ja kehitetään sotilaan kestävyyttä. Hyvälle kestä-vyydelle voidaan sitten rakentaa varusmiehen fyysinen toimintakyky ja monipuolinen soti-laskunto.

Marssikoulutuksen päämäärä

Taistelijan tulee kyetä siirtymään paikasta toi-seen menettämättä taistelukykyään. Ajoneuvo-ja ei voida aina käyttää, vaan siirtyminen jalan, pyörillä tai hiihtäen on tarkoituksenmukaisem-paa. Marssitaidon, samoin kuin yleensäkin pe-ruskunnon, kehittäminen tapahtuu nousujohtei-sesti koko varusmiespalveluksen ajan.

Marssikoulutuksen tavoitteet

Peruskoulutuskauden marssikoulutuksen tavoit-teena on se, että koulutettava osaa toimia jalka- ja hiihtomarsseilla joukkonsa jäsenenä. Hänen on selviydyttävä taistelukuntonsa säilyttäen tais-teluvarustuksessa kahdeksassa tunnissa noin 15 kilometrin jalkamarssista maastossa.

Taistelukunnon säilyttäminen tarkoittaa, että joukko kykenee marssin jälkeen ryhmittymään puolustukseen ja huoltamaan itsensä sekä jatka-maan marssia tai aloittamaan taistelun. Marssi-harjoitukset sisältävät myös mies- ja joukkokoh-taista taistelukoulutusta. Peruskoulutuskaudella on lisäksi opittava mies- ja ryhmäkohtaiset toi-minnat moottorimarssilla.

Marssivarustus

Marssivarustuksena käytetään– taisteluvyötä m/85 (11,4 kg)– taisteluvarustusta m/85 (14,4 kg)– kenttävarustusta m/85 (23 kg)

Marssiin liittyviä toimintoja

Valmistautuminen jalka-, pyörä- ja hiihtomarssille

TerveydenhoitoPeseydy hyvin edellisenä iltana. Pese huolellisesti erityisesti jalat, nivustaipeet ja takapuoli.Tarvittaessa käytä talkkia hiertymisten estämisek-si. Leikkaa varpaiden kynnet.

Taisteluvarustuksen pakkaaminenPakkaa käsketty varustus. Sovita taisteluvyö ja reppu siten, että painopiste on mahdollisimman ylhäällä ja lähellä selkää eikä kantamus heilu.

Suksien ja pyörän kunnostusTarkasta, että suksien ruuvit ovat kunnolla kiin-ni ja siteet ehjät. Voitele sukset sään mukaisesti.

Tarkasta polkupyörän kunto. Pumppaa renkaat täyteen ilmaa. Voitele tarvittaessa ketjut.

Vaatetus ja varusteetPakkaa puhtaat alusvaatteet. Tarkista, että jalki-neet sopivat ja ehjät. Käytä jalkineissa pohjallisia. Rasvaa varsikengät. Käytä marssin aikana kaksia puhtaita sukkia päällekkäin hiertymisten estämi-seksi. Pukeudu sään vaatimalla tavalla. Pakkaa reppuun varapohjalliset ja useita puhtaita vara-sukkia. Voitele sukset ja säädä siteet sopivan pi-tuisiksi.

Ruoka ja juomaSyö kunnolla edellisenä päivänä hiilihydraattipi-toista ruokaa. Syö aamupala. Varaa näkkileipää taskuun, nestettä kenttäpulloon ja varapulloon. Sijoita kenttäpullo talvella päällysvaatteiden alle jottei neste jäädy.

Varustuksen naamiointiTarkista, että varusteet on pakattu siten, että ne eivät aiheuta liikuttaessa ääntä. Naamioi paljaat ihonkohdat ja varusteesi ryhmänjohtajan käskyn mukaisesti.

Toiminta marssin aikana

EteneminenSäilytä marssin aikana taisteluvalmiutesi seuraa-malla ryhmänjohtajan esimerkkiä ja merkkejä sekä tähystämällä käskettyyn tähystyssuuntaan. Pidä edellä marssivaan sotilaaseen vähintään 5 metrin etäisyys. Pimeällä etäisyyksiä voidaan lyhentää. Välitä merkit ja käskyt.

Nestetasapaino ja ravintoNesteen riittävä nauttiminen (2–2,5 dl 10–15 mi-nuutin välein = noin 1 litra/tunti)

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

158

turvaa lämpötasapainon, ylläpitää yllä suoritus-kykyä ja torjuu väsymystä. Nestettä tulisi naut-tia siten, että marssin aikana ei ehdi tulla jano.

Toimenpiteet marssitauolla

Ryhmänjohtaja pysäyttää ryhmän SEIS-merkillä ja käskee vartioinnin sekä ilmoittaa tauon pituu-det. Mene heti ilmasuojaan. Pidä ase käden ulot-tuvilla.

Ota taisteluvyö pois päältä ja korjaa siinä havai-tut epäkohdat.

Jäähdytä kehoasi avaamalla kiristävät vaatteet tauon ajaksi. Lisää vaatetusta jäähdyttelyn jäl-keen, jotta kehosi ei kylmety liikaa. Pitkän tau-on aikana lisää taukotakki päällesi ja ota se pois ennen liikkeellelähtöä. Ylipukeutuminen altistaa lämpöuupumukselle.

Pyörämarssilla kannattaa helpottaa jalkojen ve-renkiertoa nostamalla ne hetkeksi ylös.

Tarkista jalkojen kunto, hoida hiertymät. Vaihda tarvittaessa puhtaat kuivat sukat. Pese mahdol-lisuuksien mukaan jalat pitkillä tauoilla. Ilmoita ryhmänjohtajalle hiertymistä, joita et pysty itse hoitamaan.

Juo tauon aikana vettä tai laimeaa mehua vähin-tään 2,5 dl. Täytä kenttäpullo ja varapullo lisä-nesteellä. Nauti kuivamuonaa (esim. leipää, he-delmiä) hiilihydraattivarastojen ylläpitämiseksi.

Valmistaudu jatkamaan marssia ryhmänjohtajan VALMISTAUTUKAA - komennolla tai HUOMIO -merkillä. Välitä merkki eteenpäin, ota ase ja va-rusteet mukaan sekä lähde liikkeelle äänettömästi ryhmänjohtajan MARS -komennolla tai merkillä.

Pyörämarssiin liittyviä toimintoja

Pyörän säädöt

Polkupyörän säätäminen mittojesi mukaan hel-pottaa marssia. Säädä satulan korkeus niin, että jalkasi suoristuu polkimen ollessa ala-asennossa ja jalkaterän kulman ollessa luonnollinen. Varo säätämästä satulaa niin korkealle, että joudut liikuttamaan takapuoltasi satulassa, kun pol-jet. Tarvittaessa voit myös siirtää satulaa hiukan eteen tai taakse ja muuttaa ohjaustangon kul-maa itsellesi sopivaksi.

Reppu ja tarvittaessa muukin varustus kiinnite-tään marssilla polkupyörään. Ase kannetaan kui-tenkin aina joko selässä tai tunnustelijana ollessa rinnalla. Pyörän renkaissa tulee olla niin paljon ilmaa, että et jaksa sormilla painaa niihin kuop-paa. Se keventää myös polkemista. Muista että

pyörän päällä on oman painosi lisäksi varustei-desi paino.

Liikenneturvallisuuteen liittyviä toimintaohjeita

Ennen pyörämarssia pidetään tietoisku liikenne-turvallisuudesta.

Polkupyörämarssia suoritettaessa on huomioitava ainakin seuraavat seikat:

Polkupyörämarssi suoritetaan jonomuodossa ajaen tien oikeassa reunassa, tai tien pienta-reella tai pyörätiellä.Jokaisessa osastossa (esim komppania patal-joonan osana, erillinen joukkue) on oltava jälkipään johtaja. Jälkipään johtaja vastaa siitä, että marssikäskyssä jälkipään johtajalle annettuja määräyksiä noudatetaan.Tauon ajaksi marssiosaston tulee siirtyä pois ajoradalta. Jos osasto joutuu kääntymään vasempaan, on kaistanvaihto ja ryhmittyminen suoritet-tava keskiviivan oikealle puolelle ryhmittäin ryhmän johtajan antamalla ja muiden ryh-män jäsenten toistamalla käsimerkillä.

Noudata ajaessasi varovaisuutta, älä poukkoile jo-nosta tai aja rinnakkain, äläkä missään tapaukses-sa leiki pyörällä. Varaudu siihen, että ohi ajavien suurten autojen ilmavirta voi heilauttaa pyörää. Pidä kädet ohjaustangolla ja rukkaset kädessäsi.

Toiminta marssin aikana

Välitä annetut merkit marssijonossa. Merkeistä huolimatta seuraa itse liikennettä ympärilläsi. Varmista risteyksissä, että takana tulevat näke-vät minne käännyttiin.

Vältä marssirivistössä syntyvää haitariliikettä, koska se kuluttaa nopeasti voimat. Haitariliik-keen välttämiseksi etäisyyksiä voi lyhentää ylä-mäkeen tultaessa ja antaa niiden palautua en-nalleen lähdettäessä alamäkeen. Älä kiihdytä äkkiä tai jarruta tarpeettomasti, vaan tee tar-vittavat muutokset rauhallisesti.

Sääntö on, että sotilas taluttaa pyörää ylämä-keen, jos joutuisi polkemaan seisaaltaan. Ryh-män talutettua pyörää ryhmän ensimmäinen al-kaa polkea vasta, kun kaikki voivat sen tehdä yhtä aikaa.

Jos pyöräsi rikkoontuu marssin aikana, toimi an-nettujen ohjeiden mukaisesti. Normaalisti mars-sirivistön perässä on huoltoajoneuvo, jossa on varapyöriä. Siirry pientareelle odottamaan sitä, ota varapyörä ja jatka ajamista rivistön jälkipääs-sä. Liity omaan ryhmääsi seuraavalla tauolla.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

159

PAINOPISTE mahdollisimman alas ja ahkion takaosaan

AHKION KÄYTTÖ; pakkaaminen ja vetäminen

Toiminta pyörämarssin taukojen aikana

Normaali marssirytmi on 50 minuuttia ajoa ja 10 minuuttia taukoa. Tauolla ryhmien välit ly-hennetään. Ryhmä siirtyy kukin kohdaltaan tien sivuun ja pyörät tuodaan ilmasuojaan metsään tai pois tieltä ja käännetään takaisin tielle päin. Tauolla kannattaa lepuuttaa jalkoja, verrytellä muita jäseniä ja nauttia nestettä.

Tauon päättyessä ryhmä taluttaa pyörät tielle kukin kohdaltaan ja lähtee polkemaan vasta, kun kaikki voivat sen aloittaa.

Toiminta marssin jälkeen

Marssin jälkeen irrotetaan varustus pyörästä ja puhdistetaan pyörä. Varaa sitä varten mukaasi kankaan pala. Ennen pyörän viemistä varastoon öljyä se ja kiinnitä mahdolliset löystyneet osat

ja korjaa pikkuviat. Tarkista, että renkaissa on ilmaa. Toimita rikkinäinen pyörä korjattavaksi.

Tämän jälkeen huolletaan ryhmäkohtainen va-rustus ja huolletaan oma ase sekä varusteet. Lo-puksi peseydytään, tehdään lihashuolto ja ruo-kaillaan.

Hiihtomarssiin liittyviä toimintoja

Ahkion pakkaaminen

Ahkion painopiste on saatava alas ja keskipis-teen takapuolelle. Kuormaa ei saa olla laitojen ulkopuolella. Kuorma peitetään kuormapeitteel-lä ja sidotaan kiinnitysköydellä. Ahkioissa kulje-tetaan ryhmäkohtaista varustusta, ampumatar-vikkeita sekä mahdollisia evakuoitavia.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

160

Sukset valitaan käyttäjän pituuden ja painon perusteella.

Säädä siteet sopivan pituisiksi.

Paina mieleesi suksiennumero.

Suksiin ei saa tehdä mitään muita merkintöjä.

Siteet säilytetään moottori-marssin aikana taisteluvyös-sä ei suksissa.

Puhdista suksien pohjattauolla ja marssin päätteeksi jäätymisen estämiseksi.

Suksien kunnostus ja voitelu on esitetty luvussa 6.5.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

161

Ahkion vetäminen ja ahkioladun hiihtäminen

Toiminta marssin jälkeen

Marssin jälkeen huolletaan ensimmäiseksi ryhmäkohtainen varustus. Tämän jälkeen huolletaan oma ase ja varusteet. Lopuksi peseydytään, tehdään lihashuolto ja ruokaillaan.

Arvioi marssin jälkeen omaa toimintakykyäsi. Kykenetkö marssin jälkeen toteuttamaan seuraavan taistelutehtävän?

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

162

Esimerkkejä tähystyksen järjestelyistä taisteluajoneuvoissa moottorimarssilla

Tähystäjän tehtävänä on välittää merkit edessä ja takana oleville ajoneuvoille sekä ilmoittaa merkit ja havainnot ajoneuvon johtajalle. Marssiosaston johtaja käskee joukolle vahvistetuilla merkeillä il-masuojaan ajon, ajoneuvoon nousemisen, moot-torin käynnistämisen ja liikkeelle lähdön.

Vasempaan

Taakse

Ilmaan oikealle

eteen

Telakuorma-auton tyypistäriippuen ilmatähystys joko etu- tai takavaunun luukusta

Tähystäjä välittää merkit komentona ajoneuvon johtajalle sekä ilmoittaa havainnot oppaista ja opaskilvistä sekä vihollisen lentokoneista.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

163

Ilmaan eteen

1. oikealle

2. vasempaan ilmaan - taakse

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

164

Liikenteen ohjaajina voivat puolustusvoimien harjoitusten aikana toimia sotilaspoliisit tai tä-hän tehtävään määrätyt sotilashenkilöt Liiken-teen ohjaajat on aina koulutettava tehtäviinsä ja liikenteen ohjaus on toteutettava säännösten mukaisesti.

Liikenteenohjaajan varustuksen on oltava liiken-neturvallisuusmääräyksen mukainen. Hänellä on oltava;

selvästi erottuva vaatetus (esim. hyväksyttyä mallia oleva heijastinliivi),pienoisli ikennemerkki "ajoneuvolla ajo kielletty" japimeän aikana lisäksi riittävän tehokas punaista valoa näyttävä käsivalaisin.

Sotilaskoulutukseen liittyvistä liikennejärjestelyistä on tarvittaessa sovittava toimivaltaisen poliisi- ja tienpitoviranomaisen kanssa.

Liikenteen ohjaajan tehtävänä on opastaa käs-ketyt joukot ja ajoneuvot käskettyyn suuntaan tai alueelle.

Liikenteen ohjaajan on tiedettävä opastettavien joukkojen tunnusnumerot ja tunnussana se-kä osattava ajoneuvon johtamisessa käytettävät käsi- ja valomerkit. Samalla alueella voi liikkua myös muita joukkoja, joita ei saa opastaa harhaan niiden marssireitiltä.

Ryhmänjohtaja tai joukkueenjohtaja käskee lii-kenteen ohjaajalle opastettavat joukot ja mihin ne opastetaan, joukkojen ajoneuvojen tunnus-

numerot ja -kirjaimet, ajoneuvojen lukumäärän sekä tunnussanan sekä jatkotehtävän opastuk-sen jälkeen.

Liikenteen ohjaajan tehtävänä voi olla myös opas-kylttien asettaminen ja poistaminen. Tehtävän an-taja noutaa liikenteen ohjaajan opastuspaikalta. Marssin jälkipään johtaja voi käskettäessä ottaa liikenteen ohjaajan ajoneuvoonsa. Liikenteen oh-jaaja ilmoittaa aina tehtävän antajalle opastetut joukot ja opastettujen ajoneuvojen lukumäärän.

Pidä asetta hihnassa rinnalla siten, että merkki-en näyttäminen ja tarvittaessa nopea tulenavaus on mahdollista.

Valitse suojapaikka siten, että olet ilmasuojassa toimintavalmiina. Opastettavan ajoneuvon lähes-tyessä risteystä liikenteen ohjaaja siirtyy opas-tuspaikalle.

Opastettavat joukot tunnistetaan ajoneuvojen keulassa ja kyljissä olevista tunnusnumeroista ja kirjaimista. Joukkoyksikön ja perusyksikön osoit-taa ajoneuvon keulassa oleva nelinumeroinen tunnusnumero. Joukkueen osoittaa ajoneuvon kyljessä oleva kirjain.

Pimeällä saapuvan ajoneuvon johtajan ja kuljet-tajan huomio kiinnitetään näyttämällä huomio -merkki tai näyttämällä pimeällä vihreää valoa. Tunnistettuaan joukon liikenteen ohjaaja ohjaa ajoneuvon käskettyyn suuntaan kädellä osoitta-malla. Tarvittaessa ajoneuvo pysäytetään ja tun-nistetaan.

= liikennevartio

= marssiosaston tunnuskilpi

2460

2460

2460

SELITE:

JOKO

TAI

100 -

200 m

Toiminta liikenteen ohjaajana

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

165

!

Jokaisen sotilaan on tiedettävä nämä liikenneturvallisuusohjeet, sekä osattava niiden edellyttävä toiminta.

Henkilöstölle selvitettävät asiat

Ennen marssille lähtöä on henkilöstölle sel-vitettävä muun muassa;

käyttäytyminen ajoneuvossahenkilökohtaisten turvavälineiden käyttötoiminta taukopaikoilla ja kävelytettä-essä osastoa.toiminta silloin, kun ajoneuvo vian tai vaurion takia pysähtyy ajoradalle (Tie-liikennelaki 267/1981 61§)toiminta liikennevahinkopaikalla

Jokaiseen henkilökuljetuksia suorittavaan ajoneuvoon on määrättävä ajoneuvon joh-taja, joka valvoo marssikäskyssä annettujen ohjeiden noudattamista.

Marssin suoritusAjoneuvojen väliset etäisyydet on määrät-tävä tiestön laadun ja liikenteen vilkkauden mukaan siten, että ohittavat ajoneuvot voi-vat aina vaaratta ajaa rivistössä ajavien vä-liin. Valtateillä etäisyyksien on oltava vähin-tään 200 m.

Maastovalojen (sotavalot ja infrapunava-lot, valonvahvistimet) käyttö on sallittu vain tien ulkopuolella erikseen käsketyllä alueel-la erityistä varovaisuutta noudattaen. Alu-een on oltava muulta liikenteeltä suljettu tai alueelle on järjestettävä liikenteen ohjaus, joka varoittaa maastovaloja käyttävistä ajo-neuvoista. Marssitauot ja osastojen kävelyttäminen moottori-marssin aikana

Moottorimarssilla taukopaikat on tiedustel-tava etukäteen ensisijaisesti sivuteiden varsil-ta tai pysäköintialueilta. Mikäli ajoneuvoja ei saada pois ajoradalta, on järjestettävä muun liikenteen varoittaminen.

Taukoa varten kuljetettavien on siirryttävä tien oikealle puolelle. Ajoneuvoon tai ajo-neuvosta nouseminen tapahtuu joko pien-tareen puoleiselta sivulta tai takaa.

Moottorimarssi

Valmistelut

Moottorimarssin valmisteluissa on otettava huomioon muun muassa seuraavaa:

a) siirtymäaikataulu laaditaan siten, että ajo-neuvo- ja tiekohtaisia nopeusrajoituksia voi-daan noudattaa sekä aikataulun laadinnassa otetaan huomioon tien, kelin ja sään vaiku-tus ajonopeuteenb) määritettyjä ajo- ja lepoaikoja on nouda-tettavac) suurehkojen taajamien läpiajoa on vältet-täväd) kuljetusvälinehuoltojärjestelyt suunnitel-laan niin, että rikkoutuneet ajoneuvot siir-retään viivytyksettä poise) ennen marssille lähtöä henkilöstölle anne-taan marssikäsky Osaston merkitseminen

Marssirivistön ensimmäisen ajoneuvon eteen ja viimeisen ajoneuvon taakse on kiinnitettä-vä muuta liikennettä varoittavat, keltaisella heijastavalla liikennemerkkikalvolla ja mustin tekstein varustetut varoitustaulut.Varoitustaulun koko on vähintään 0,30 x 0,80 metriä jossa teksti noin 8 cm:n korkein kirjaimin MARSSIRIVISTÖ____AJONEUVOAMilloin ajoneuvon rakenne ei mahdollista yl-lämainitun kokoisen varoitustaulun kiinnittä-mistä, taulu voi olla pienempi.Varoituskilvellä merkitään viiden ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän (pl moottoripyörät ja mopot) ja sitä suuremmat osastot.

Liikenneturvallisuus osana marssikoulutusta

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

166

Mikäli kuljetettavia ei voida talvella kävelyttää tien ulkopuolella, on meneteltävä seuraavasti:

a) valoisana aikana ajoneuvot pysäytetään ajoetäisyyksien päähän toisistaan. Ajoneu-voista poistutaan tien oikean puoleiselle pien-tareelle sekä tämän jälkeen järjestytään pa-rijonoon ajoneuvon etupuolelle. Lämmittely suoritetaan ripeänä marssina ajoneuvojen etupuolella

b) pimeässä on lisäksi kaikkien käytettävä hei-jastinta sekä marssivan osaston alkupäässä on oltava valkoinen valo

c) ajoneuvon on seurattava osaston välittö-mässä tuntumassa, tarvittavan turvallisuusvä-lin edellyttämällä etäisyydellä.

PolkupyörämarssiSotilaspolkupyörän ja polku-pyöräosaston pyöräilijänvarusteet

Työturvallisuuslain 6§ mukaiseen sotilaskoulu-tukseen liittyvässä pyöräilyssä voidaan polku-pyöräilijän suojakypärän sijasta käyttää sotilas-kypärää. Muissa palvelustehtävissä yksittäisten henkilöiden on käytettävä pyöräillessään pol-kupyöräilijän suojakypärää.

Marssirivistössä ajettaessa on ryhmän viimei-sen pyöräilijän käytettävä hyväksyttyä mallia olevaa heijastinliiviä.

Ajettaessa polkupyörällä pimeän tai hämärän aikana tai näkyvyyden ollessa huonontunut, on polkupyörässä oltava edessä valkoista valoa antava riittävän tehokas valaisin. Polkupyörän kuljettajilla on kaikilla oltava vasempaan hi-haan kiinnitetty heijastin.

Ajettaessa marssirivistössä on oltava edel-lä mainittu valaisin ryhmän ensimmäisessä ja viimeisessä polkupyörässä sekä niiden välis-sä siten, että kahden valaisimella varustetun polkupyörän välissä saa olla enintään kolme polkupyörää ilman valaisinta.

Polkupyörämarssin valmistelut ja polkupyörien tarkastus

Koulutussuunnitelmien mukaiset marssit on järjestettävä vähäliikenteisille teille ruuhka-aikoja välttäen.Ennen polkupyörämarssin aloittamista on tar-kastettava polkupyörien:

- renkaiden kunto- heijastimet- valot - kuormaus.

Polkupyörämarssin suoritusPolkupyörämarssia suoritettaessa on huomioi-tava ainakin seuraavat seikat:

a) polkupyörämarssi suoritetaan jonomuodos-sa ajaen tien oikeassa reunassa, tai tien pien-tareella tai pyörätiellä

b) jokaisessa osastossa (esim komppania pa-taljoonan osana, erillinen joukkue) on olta-va jälkipään johtaja. Jälkipään johtaja vastaa siitä, että marssikäskyssä jälkipään johtajalle annettuja määräyksiä noudatetaan. c) tauon ajaksi marssiosaston tulee siirtyä pois ajoradalta

d) jos osasto joutuu kääntymään vasempaan, on kaistanvaihto ja ryhmittyminen suoritettava keskiviivan oikealle puolelle ryhmittäin ryhmän johtajan antamalla ja muiden ryhmän jäsenten toistamalla käsimerkillä

Jalka- ja hiihtomarssi sekä hiihtohinaus JalkamarssiJalkamarssin suunnittelussa, valmisteluissa ja suorittamisessa on otettava huomioon, että:a) marssit tulee suorittaa yleensä maastossa tai kevyen liikenteen väyliä, jalkakäytäviä tai syrjäisiä ja vähäliikenteisiä teitä käyttäen. Mi-käli käytetään tietä, jossa ei ole jalkakäytävää, on käytettävä tien piennarta

b) liikuttaessa yleisillä teillä marssiosaston on käytettävä piennarta tai kulkusuunnassa ajo-radan oikeaa reunaa. Marssimuoto on jono tai parijono (jalkakäytävällä jonossa). Tämä ei kuitenkaan koske paraateja eikä käytettäessä liikenteeltä suljettuja teitä tai kasarmialueita

c) jouduttaessa ylittämään tie, on se tehtävä ryhmittäin kohtisuoraan paikassa, missä on näkyvyyttä riittävästi molempiin suuntiin.

d) marssittaessa yleisesti liikennöidyillä teillä pimeän tai hämärän aikana tai näkyvyyden ol-lessa huonontunut, tulee jokaisella marssiosas-tolla olla edessä valkoista valoa näyttävä ja taka-na punaista valoa näyttävä valaisin. Kaikilla tulee olla lisäksi selvästi näkyvä heijastin vasempaan hihaan kiinnitettynä.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

167

Hiihtomarssi ja hiihtohinaus

a) yleisellä tiellä liikuttaessa on osaston liikuttava tien oikeaa reunaa ja yksittäisen hiihtäjän tien vasenta reunaa. Tien ylitys on aina suoritetta-va kohtisuoraan b) hiihto-osaston ylittäessä tietä on toimittava siten, että näköetäisyydelle kumpaankin suun-taan riittävän etäälle ylityskohdasta sekä ylitys-kohtaan sijoitetaan vartiomies. Vartiomiesten tehtävänä on pysäyttää hiihto-osasto ajoneu-vojen kulun ajaksic) milloin olosuhteet edellyttävät liikenteen pysäyttämistä tai varoittamista, tulee sen ta-pahtua liikenteen ohjaajien toimesta ja siitä annettujen ohjeiden mukaisesti d) hiihtohinaus on sallittua tiellä vain, kun se on suljettu muulta liikenteeltä ja siinä on hie-koittamaton lumipinta. Hiihtohinausta suorit-tavassa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa (pl.

moottorireki) on oltava hälyttäjä, joka jatku-vasti seuraa hinattavia ja tarvittaessa ilmoittaa kuljettajalle, jos ajoneuvo pitää pysäyttää

e) hinaavan ajoneuvon suurin sallittu ajono-peus saa olla enintään 20 km/h. Hinattavien henkilöiden määrä ajoneuvoa kohti saa olla enintään 20 henkilöä. Hinausnopeutta ja hi-nattavien henkilöiden määrää on tarvittaessa rajoitettava keli- ja sääolosuhteiden sekä maas-ton mukaan hinauksessa käytettävä väline ei saa olla sidottu hinattavaan henkilöön.

Pimeällä ja näkyvyyden ollessa huono tai rajoit-tunut, on liikkumista, valojen ja heijastimien käyttöä ohjeistettu liikenneturvallisuutta kos-kevissa ohjeissa ja määräyksissä yksityiskohtai-semmin.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

168

5.8 Majoittuminen

Ryhmä majoittuu maastossa aluksi poteroi-hin tai huonolla säällä ja tilanteen salliessa telttaan. Pesäkkeen linnoittamisen edistyes-sä majoitutaan majoituspoteroon, korsuun tai rakennukseen.

Majoituttaessa taistelupoterossa tai taisteli-japarin poterossa asetetaan poteron tai sen suojakolon pohjalle esimerkiksi havuja ja ma-kuualusta. Poteron aukko voidaan peittää suojaviitalla.

Poteroon majoittuminen on aina tilapäistä, koska ryhmän hälyttäminen on hidasta ja toi-mintakyvyn ylläpitäminen on vaikeaa.

Ryhmänjohtaja käskee majoitusteltan paikan. Teltta sijoitetaan ilmasuojaiseen paikkaan painanteeseen ja suojaan vihollisen suora-ammuntatulelta ja epäsuoralta tulelta. Telt-ta on sijoitettava vähintään 50 metrin päähän joukkueen ajoneuvoista ja muista teltoista. Tel-tan suuaukko sijoitetaan poispäin vihollisen to-dennäköisestä tulosuunnasta.

Teltan antamaa suojaa voidaan parantaa sijoitta-malla se telttapoteroon. Teltan pohjalla voidaan käyttää telttakangasta tai vakiintuneissa olois-sa pohjalevyjä. Teltan naamiomateriaali pyritään paljastavan lämpösäteilyn vähentämiseksi pitä-mään selvästi irti telttakankaasta.

Teltan paikka kannattaa valita siten, että teltan reunat ovat ylempänä kuin keskikohta ja oviauk-ko alempana kuin päätyseinä. Silloin sisällä oli-joiden ei tarvitse nukkua pää alaspäin ja lämpö leviää parhaiten.

Majoitusteltta pystytetään esimerkiksi seuraa-vasti:

toinen taistelijapari raivaa teltan pohjan puista ja oksista sekä talvella lumesta ja polttaa kamiinasta säilytysöljyt.kolmas taistelijapari kokoaa tulialueen rai-vauksesta saadut havut ja sekä levittää ne teltan pohjalle,ryhmän varajohtajataistelijapari noutaa ajo-neuvosta teltan varusteineen ja naamiover-kon,toinen ja kolmas taistelijapari pujottavat ku-kin yhden kulmakepin teltan joka toiseen kulmaa ja levittävät teltan neliöksi teltan pohjalle,

ryhmän varajohtajan taisteli japari lyö maakiilat maahan sekä toinen ja kolmas taistelijapari asettavat kukin oman kul-makeppinsä pystysuoraan ja kiinnittävät telttanarunsa maakiilaan,toinen ja kolmas taistelijapari siirtyvät myö-täpäivään ja pujottavat kulmakepin teltan seuraavaan kulmaan. Tämän jälkeen ku-kin asettaa kulmakepin pystysuoraan, telt-ta kiristetään ensin neliöksi ja sitten kah-deksankulmioksi ja telttanarut kiinnitetään telttasolmulla ryhmän varajohtajan taiste-lijaparin lyömiin maakiiloihin,ryhmän varajohtaja vie keskisalon paikal-leen, ja telttanarujen kiinnittäjät tiivistävät teltan helmat maata vasten.ensimmäinen taistelijapari vie telttaan lyh-dyn ja asettaa kamiinan paikalleen,toinen taistelijapari naamioi teltan naamio-verkolla, naamiopaperilla ja luonnon ma-teriaalilla sekäkolmas taistelijapari asettaa kamiinan kiinnitysriu‘ut ja varusteiden kuivausriu‘ut sekälevittää telttakankaan teltan pohjalle.

Teltan pystyttämisen jälkeen ryhmänjohtaja har-joituttaa taisteluasemien miehittämisensekä käskee hälyttimen ja polttopuiden teke-misen ja sammutusveden varaamisen telttaan.Polttopuut pilkotaan sitä pienemmiksi mitä kylmempi on, koska silloin palavaa pintaa on enemmän ja puut luovuttavat lämpöenergian-sa nopeammin. Sammutusvesivarataan erilliseen astiaan.

Ryhmänjohtaja käskee suksien sijoittamisen esi-merkiksi taisteluasemaan vievän uran varteen naamioituna. Suksille valmistellaan suksipote-ro. Sukset puhdistetaan lumesta ja jäästä. Sau-vat asetetaan suksien väliin. Sukset asetetaan keppien päälle suksipoteroon pohjat alaspäin. Siteet jätetään kiinni suksiin.

Ase on aina sotilaan mukana. Teltassa sitä pi-detään pään takana seinustalla niin, ettei se kuumene. Taisteluvyöt ja reput sijoitetaan telt-taan tai naamioidaan esimerkiksi taisteluase-maan vievän uran varteen.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

169

Kuvassa on esimerkki telttajärjestyksestä

Varusteet sijoitetaan telttaan seuraavasti:ase sijoitetaan pään taakse siten, että se on nopeasti käsiin saatavissa,halot pinotaan oviaukon viereen vasem-malle,vesiastia sijoitetaan oviaukon viereen oi-kealle,lyhty sijoitetaan kamiinan vastakkaiselle puolelle kuivausriukuunkamiina nostetaan koholle maasta, koska silloin lämpö säteilee parhaiten koko telt-taan.

Tarvittava ryhmän kalusto sijoitetaan teltan ulko-puolelle oviaukon sivuille naamioverkon alle. Ka-lusto, jota ei tarvita sijoitetaan kuljetuslaatikoihin joukkueen ajoneuvoon. Kalusto tarkastetaan va-loisassa ennen pimeän tuloa.

Ryhmänjohtaja laatii vartiovuoroluettelon jakäskee vartiovuorot.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

170

Telttamajoituksessa on huomattava, ettäteltasta poistuttaessa ase otetaan mukaan,asetta käsitellään teltassa siten, että ei ai-heuteta vahingonlaukausta,reppu pidetään pakattuna ja siitä otetaan vain ne välineet joita tarvitaan,polttopuut tehdään koko yön tarvetta var-ten, jolloin hakkuuäänet eivät yöllä paljasta joukkoa,kamiinaan lisätään puita tasaisesti lämmön ylläpitämiseksi. Halot on lisättävä kamiinaan äänettömästi, pieniksi pilkotut kuivat koivut antavat eniten lämpöä,märät varusteet kuivataan kuivausriu‘uilla,kengät sijoitetaan kuivumaan varren suut ylöspäin, märät kengät ripustetaan ylös,mitään varusteita ei sijoiteta niin lähelle ka-miinaa, että ne palavat,lähivartiomies varaa vartiosta palaavalle soti-laalle juotavaa ja kuivamuonaa, hyviin tapoi-hin kuuluu, että lähivartiomiehellä on aina kuumaa vettä valmiinaroskat poltetaan kamiinassa ja palamattomat roskat laitetaan roska-astiaantarvittaessa teltasta poistutaan nopeasti ku-kin kohdaltaan teltan liepeen alta,tarpeet tehdään kenttäkäymälään, joka on vähintään 50 metrin päässä teltasta,valojen käytöllä ja äänillä ei paljasteta jouk-koa.

Teltta ja majoitusjärjestelyt puretaan pystyttämisen työnjakoa noudattaen. Majoituskalusto tarkiste-taan ja kuormataan ajoneuvoon. Kamiinan torvet nuohotaan esimerkiksi vetämällä kuusen oksa nii-den läpi. Erityisesti kuusipuu nokeaa palaessaan kamiinan niin, että lämmitysteho laskee jo yhdessä vuorokaudessa. Pesäkkeeseen ja majoitusalueelle ei jätetä mitään roskia. Kenttäkäymälä peitetään. Halot kuormataan ajoneuvoon seuraavaa majoit-tumista varten tai pinotaan esimerkiksi puun juu-relle. Talvella teltan paikka peitetään lumella ma-joituspaikan paljastumisen vaikeuttamiseksi.

Kasarmille palattaessa majoituskalusto huolletaan. Teltat ja naamioverkot kuivataan ja pakataan hy-vin. Lyhdyt puhdistetaan ja kunnostetaan sekä polttoaineet ja varaosat täydennetään. Kamiinat puhdistetaan ja öljytään. Työkalut teroitetaan ja öljytään. Rikkinäiset tavarat vaihdetaan ehjiin en-nen seuraavaa harjoitusta.

Tehtävä

1. Mieti esimerkkejä toimenpiteistä, jolla estät vahingonlaukauksen majoittumisen aikana.

2. Kertaa teltan naamiointi sivulta.

Pohdittavaa

1. Mitkä ovat sotilaan perustaistelutaidot?2. Miten suojaudut vihollisen tulelta ja tähys-

tykseltä?3. Miten varmistat nopean tulenavauksen ryn-

näkkökiväärillä?4. Miten ylläpidät omaa ja ryhmän tilannetie-

toisuutta?5. Mitä osatekijöitä kuuluu taistelijaparin yh-

teistoimintaan?6. Mitkä ovat hyvän tuliaseman vaatimukset

ja miten ne täytetään?7. Miten valmistaudut pitkään, useita tunteja

kestävään siirtymiseen jalkaisin?8. Miten valmistaudut taisteluun pimeällä?9. Miten ehkäiset ennalta fyysistä väsymystä

ja lämpöuupumusta?10. Mikä on viestin peruskaava?11. Mitkä ovat toimenpiteesi marssitauolla?12. Miksi tuliasemassa ja vartiopaikalla ei saa

käyttää valoja?

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

171

5.9 Jääkäriryhmän ryhmä-kohtainen varustus sekä sen käyttö ja kunnossapito

kaarisaha 1yleiskirves 1soralapio 3lumilapio 1rautakanki 1hakku 2naamioverkko 1piikkilankasakset 1miinojen merkitsemisvälineet 1tutkain 1teltta M/60 1kamiina M/60 1lyhty 1vesiastia 1ahkio 1suksien voitelusarjatarvikepussi: ompeluvälineet, saapasrasva-harja ja -rasva, lankkia, vaateharja,

Sotilaan on osattava käyttää ja pitää toiminta-kunnossa ryhmän materiaali.

Sotilaan on osattava:

käyttää kaarisahaa puiden kaatamiseen ja polttopuiden sahaamiseenvaihtaa kaarisahan terä ja käyttää terän suo-justa (esim. halkaistu kumiletku)käyttää kirvestä oksien karsimiseen, veistä-miseen ja halkojen halkaisuun ja käyttää te-rän suojustavaihtaa rikkoutuneen kirveen ja hakun varsikäyttää rautakankea reiän tekemiseen rou-taiseen maahan ja vipuvartenakäyttää puukkoa vuolemiseen ja kiehisten tekoon tulta sytyttäessäpystyttää, purkaa ja pakata ryhmän telttanaamioida naamioverkolla teltta ja ajoneuvotäydentää naamiointia kesä- ja talvinaamio-paperillakoota, sytyttää ja lämmittää kamiina sekä purkaa ja puhdistaa setäyttää lyhty, puhdistaa lyhty ja vaihtaa lyh-tyyn sydänlanka sekä lasipakata ahkio ja moottorikelkan rekitehdä teltan pystyttämisessä ja ahkion pak-kaamisessa tarvittavat solmutkorjata kärjestä katkennut suksi varakärjelläsytyttää nuotio

Ryhmäkohtaisen varustuksen käyttö

Ryhmänjohtaja laatii ryhmän materiaalista materi-aaliluettelon. Sotilaalla voi olla vastuullaanjokin väline ryhmän varustuksesta. Tällöin vastaat sen säilytyksestä, mukaan ottamisesta ja huollosta. Materiaali pakataan kuljetus-laatikoihin käsittelyn helpottamiseksi sekä materiaalin suojaamiseksi lial-ta, pölyltä, vedeltä ja lumelta. Kuljetuslaatikot nu-meroidaan ja sisäkanteen voidaan tehdä luettelo laatikossa kuljetettavasta materiaalista.

Ryhmän materiaali tarkistetaan aina ennen pime-än tuloa, kohotettaessa lähtövalmiutta tai ennen liikkeelle lähtöä. Materiaali huolletaan tehtävän ja harjoituksen jälkeen.

Ryhmän materiaali huolletaan seuraavasti:

materiaali tarkistetaan kalustoluettelon mu-kaisestiampumatarvikkeet kerätään ja luovutetaan ryhmänjohtajallesaha, yleiskirves, soralapio, rautakanki, hakku ja piikkilankasakset kuivataan rätillä jaöljytään kevyestiteltta ja naamioverkot puhdistetaan roskista, mahdollisesti katkenneet kiinnitysnarutuusitaan ja mahdolliset umpisolmut aukais-taan. Kuivuneet teltta ja naamioverkotkääritään rullalle ja sidotaan.lyhty ja lyhtylaatikko puhdistetaan ja kuiva-taan sekä valopetroliastia täytetäänkamiina ja kamiinan torvet puhdistetaanvesiastia huuhdellaan ja kuivataanahkion puhdistetaan ja rikkinäiset vetoliinat korjataan ja mahdolliset umpisolmut aukais-taankuljetuslaatikot puhdistetaan ja kuivataanmateriaalipuutteet ja rikkoutunut materiaali kirjataan ylös ja ilmoitetaan joukkueenjohtajalleroskat kerätään jätesäkkiin ja viedään roska-astiaanmateriaali kuormataan ajoneuvoon tai sijoite-taan suoja-asemaan tai varastoon seuraavaa tehtävää tai harjoitusta varten.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

172

Kevyt kertasinko 66 KES 88

Taistelijan on hallittava kertasingon käsit-

tely ja käyttö siten, että hän osaa arvioida

maalin

nopeuden ja ampumaetäisyyden, saavuttaa

tehokkaalle ampumaetäisyydelle paikalla

olevaan maaliin valoisalla 90 % ja pimeällä

75 % osumatodennäköisyyden ja liikku-

vaan

maaliin valoisalla 75 % ja pimeällä 65 %

osumatodennäköisyyden. Taistelijan on

kyettävä laittamaan kertasinko ampuma-

kuntoon 5 sekunnissa ja kuljetuskuntoon

15

sekunnissa.

KeKeKeKeKeKKKKKeKeKeKeKKKeKeKeKeKeKeKeKKeKKKKeKKeKKeKKKKeKKeKKKeKKKKKKeKKKKKKKKKKKKeKeKKKKKKKKeeKKKKKKKKKKKKKeKeKeKKKKeKKeKeKeeKeKKKeKeKeKeKeKKKeKKeeKKeKKeKeeeeKKeeeeeeKeeeeeKeeKKeeKeeeeeKeKeeKKKeeeeeeeeeKKKeeeeeeeeKKKeKeKKKeKeKKeKeeeeKeeKKKeKeKeeeeeeeeKKeeeKKKeeeeeeeeeKeKeeeeeKKeKeKeeeKeKeKeeeKeeKKeeeeeeeeKevyvyvyvyvyvyvyvyvyvyvyvvyvyyyvyvyvyvyvyyvyvyvyvyvvvyvyvyvvyvyvyvyyvyvyvyvyvyvyvyvyvyyvyvyvyvyvyvyvyvyvyyvyvyvyvyvyyvyvvvyvyvyvyvyvyvvvvvvyvvvvyvvyvvvvvyvvvvvyvvvyvvvyvyvyvyvyyyvyvvyvyvyvyvyvyvyyvyvvvyyvyvyyyvyvyyvyvvvvvyyvyyvyvyvyvvvvvvvyvyyyvyyvyvvvvyvvvvvvvyyvyyyyvvvvvvvvvvvvyvyyvyvyyvyyyvyyyvvyvvyvyvvvvyyyyyyyvyvvvvyvvvvvvyvyyvyyvvvvvvvyyvvyvvvvvvvvvyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyttt tttttttttttttttttt ttttttttttttttttt tttttttttttttt tttttttt ttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttt kekekkekkkekkkkkkkkekekekkkekekkkekkkekekkekekkekkekkkkkkkkekkkkkkkkeeerrrrtrttttrtttrrttrrttrttttttrrttttrttttrttttrrrtttttttrtrttasaasassssassassaassaasinininnnninininiinnnninnnnnkokokokokkkokokokkokokkokkokoookokokokokokokokookokookokokokookokokokokokokokokokokooookokkoookoookokookokoookokoook 6 6 666666 6 66 6 66666 666666666666666666666666 66666666666666666 666666666666666 666666 6666666 6666 6 66 6666 6666666666666666666666666666 6 6 KEKEKEKEKEKEKEEEEEEEEKEKEKEKEKEKEEEKEKEEEKEKKEKEKEEKEKEKEEEEKKEEEKEKEEEEEEEKEKEKEEEEKEKEKEEEKEEEKEEEKEEKEKEKEEKKKEEEKEEEEEKEEEKEEKEKEEKEEKEEEEEK SSSSSSSSSSSSSSSSSSS SSSSSSSSSSSSSS SSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSS 888888888888888888888888888888888888888888888888888888

TaTaTaTaTaTaTaTaTaTaaaaTaTaTaTTaaaTaTTaTTaTaaTaTaTaTaTTTaTaTaTTTTaTaaTTaTTaTaTaTTaTaTaTaTaTTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaaaTaTaaisisisisisisisisisisisisisissisisiisi teteteteteteteteteteteteteteteteetettteteeet lillillililiilililiililililililiil jajajajajajajajajaaaaaaaaaajajaaajajaaaaaaajaaaajajaaaaajaaajaaaaaaaaaaaaajaaaaaaaajaaaaaaaj nnnn nnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnn on hhhhhhhhh hhallittava kertasingon nnnnnnnnnnnnnn n nnnn nnnnnnnn käkäkäkäkkäkäkäkäkäkäkäkäkäkäkäkäkäkäkäkäkäkäkkäkkäkäkäkäkäkäkkäkääkäkäkkäkääääääääkäkkäkäääkkäkääkäkäkäkääkäkäääkääässssssissssissssssssssssssisssssssssssssssssssssssssssssssssss t-

tetetetetetteteteteeeeeeeeeeeetteteteeeeeetetetteeeeeeeeteteeeeetteteeeeetteeeeteeeeetteetteeeteetetteteetttttttt lylylylylylylylylylylylylylylylylylylylylyllylyllllylylyy j j j jjj j jj j jjjj j j j j jj jjjjjjjjjja a aaa aa aaaa a aaaa aaa a käkkäkäkäkäkäkäkäkäkkäkäääkääkäkääääääkäkääkkkkääkääääääkääääkäkääääääkääääääkäkäääääääkäääääkääääääkääääääääääääääääääyyytyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy tö siten, että hän osaa arvioida

mmmmmmmmamamamamamamammmmmamamamammmmmammmmmmmmmamamammmmmamamamammmmammmmmmmmammmmmammmmmmammmmammmmmmmmmmm alalallalalalalalalalalallalalalaalalallallaaaaaaaaaaaaaaaaaa ininininininnninninninnininiiniiiinnnnniin

nnnnnnnnnnnnnnnnononoonononooononnnnnnnnnnonnnnnnooonnnnnnnnnnonoonnnonoonnnonnnnnnnnnonnonnnnnopepepepeppepepepepeepepepepeppepepeeepepeeeeeeepeeeppep udududududududududududddddudududdddudduddduddddddudududdddududdudddddduddddddddddddduddddddddddddeeeeeeeeeeneeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee ja ampumaetäisyyden, saavuttaa

teteteteteteteetetetetetetteteteteteteeteehohohohohohohoohohohohohohohohohhohhhohoohhohoh kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaalllllllleeee aampumaetäisyydelle paikalla

olololololoolllololoololololollololollololoooloooloolooolevevevevevevevevevevevevevvevevevevevevevvvveevvevvvvvvevevvvevvvvvevevevevvvvvvvvvvvvvvvvvevvvvvvvvvvvevvvvvvvvvvevvvvevveeevevvvvvvvvvveveevvvaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa n maaliin valoisalla 90 % ja pimeällä

7775777575757777577575757575757577777575755757575777777777577777577757577777577777777 % osumatoodedddennäköisyyden ja liikku-

vavavavaaana

maaliin valoisalla 75 % ja pimeällä 65 %

osumatodennäköisyyden. Taistelijan on

kyettävä laittamaan kertasinko ampuma-

kuntoon 5 sekunnissa ja kuljetuskuntoon

15

sekunnissa.

5.10 Ryhmäkohtaiset aseet, miinat, käsikranaatit ja muut heitteet

Kevyt konekivääri

Konekivääri on ryhmän tulivoimaisin ase. Kone-kivääri on vakaana sarjatuliaseena tehokas kau-emmaksi kuin rynnäkkökivääri. Ryhmänjohtaja käskee konekivääriampujalle tehtävät ryhmän taistelun tukemiseksi. Konekivääriä käytetään ryhmän koko tulialueelle, kaukana olevia maa-leja vastaan ja tulitukiaseena. Konekiväärimiehen on hallittava konekiväärin kohdistaminen, käyttö ja käsittely kaikissa taistelulajeissa sekä toimintatulitukiosastossa. Ampujan taistelijapari avustaa vyölippaiden kantamisessa. Taistelijapari tähystää ja ilmoittaa maalit ja havainnot tulen osuvuudes-ta ampujalle.

Käytössä on kaksi konekiväärityyppiä: suomalais-valmisteinen 7,62 Konekivääri 62 ja venäläisval-misteinen 7,62 Konekivääri PKM. Aseiden tärkein ero on PKM konekiväärin käyttämä pitkä patruu-na. Sen ansiosta aseen tehokas ampumaetäisyys 600 metriä ja pisin ampumaetäisyys 1000 metriä. PKM konekiväärin tulinopeus on toisaalta pie-nempi kuin 7,62 Kk 62:lla.

7,62 Konekiväärin 62 ominaisuudet:ase toimii automaattisesti (lataa, laukaisee ja poistaa hylsyn)voidaan ampua ainoastaan sarjatulta, tehok-kain tulitustapa on lyhyet sarjatase on vyösyöttöinen. Vyölaukkuun mah-tuu 100 patruunaa, täyden vyölippaan pai-no on 2.4 kgtuliannoksen suuruus on 6 täyttä vyölaukkua eli yhteensä 600 patruunaapatruuna on 7,62 lyhyt patruuna; sama kuin rynnäkkökiväärissäteoreettinen tulinopeus n 1 000 laukausta minuutissa ja vyön vaihtaminen mukaanluettuna 400–500 laukausta.paino ilman vyölaukkua on 8,5 kg

Pääosat1. Piippu, 2. Lukonkehys, 3. Lataus- ja sulkukoneisto, 4. Viritys- ja laukaisukoneisto, 5. Laatikko, 6. Perä, 7. Tähtäimet, 8. Etutuki, 9. Varusteet: Patruunavyöt, vyölaukut, kantohihnat, puhdistusvä-lineet sekä jyvänsiirtoavain.

2.

3.4.

5.6.

7.

9.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

173

7,62 Konekiväärin PKM ominaisuudet:

ase toimii automaattisesti (lataa, laukaisee ja poistaa hylsyn)ase on vyösyöttöinen. Aseessa on 100 ja 200 patruunan vyölaatikotpatruuna on 7,62 x 53R pitkä patruuna; sama kuin kiväärissäteoreettinen tulinopeus 700 laukausta minuutissa ja vyön vaihtaminen mukaanluettuna noin 250 laukausta minuutissapaino ilman vyölaatikkoa on 7,8 kg

1.

7.

8.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

174

Kertasinkoampujan tuliasema on valittava sivus-tatuliasemaksi. Etäisyydet tulenaloitustasalle ja tuhoamisalueille on mitattava puolustusvalmiutta kehitettäessä. Tuliasemat valitaan yleensä siten, että tärkeimmälle tuhoamisalueelle on etäisyyttä alle puolet tehokkaasta ampumaetäisyydestä, jo-ka on 200m. Vaunut tulee pysäyttää tuhoamisalu-eelle sulutteilla, jolloin osuminen on helpompaa.

Kertasinkoampujat toimivat taistelijaparina. Toi-nen taistelija ampuu kertasingolla/-singoilla ja toinen tähystää laukauksen. Ampujalla on 2–3 kertasinkoa.

Kevyt kertasinko 66 KES 88

Taistelijan on hallittava kertasingon käsittely ja käyttö siten, että hän osaa arvioida maalin nopeu-den ja ampumaetäisyyden, saavuttaa tehokkaalle ampumaetäisyydelle paikalla olevaan maaliin va-loisalla 90 % ja pimeällä 75 % osumatodennäköi-syyden ja liikkuvaan maaliin valoisalla 75 % ja pi-meällä 65 % osumatodennäköisyyden. Taistelijan on kyettävä laittamaan kertasinko ampumakun-toon 5 sekunnissa ja kuljetuskuntoon 15sekunnissa.

Kevyellä kertasingolla tuhotaan rynnäkkö- ja kul-jetuspanssarivaunuja. Taistelupanssarivaunut tu-hotaan pääsääntöisesti raskailla kertasingoilla, raskailla singoilla ja panssarintorjuntaohjuksilla. Kevyen kertasingon tuhoamistodennäköisyys tais-telupanssarivaunuun on 8 %, kun etäisyys on tie-dossa.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

175

ESIMERKKI SINKOTAISTELIJAPARIN AMMUNNASTA

Vanhempi Nuorempi Käskee: ”ASEMAAN” (osoittaa tarvittaessa tuliaseman nuoremmalle) Siirtyy tuliasemaan.

Toistaa: ”ASEMAAN” Siirtyy tuliasemaan.

Käskee: ”AMPUMAKUNTOON, 150” (etäisyys jolla aiotaan ampua). Laittaa sinkonsa ampumakuntoon, asettaa etäisyydeksi 150m.

Toistaa: ”AMPUMAKUNTOON” Laittaa sinkonsa ampumakuntoon, asettaa etäisyydeksi 150m.

Heti kuultuaan nuoremman ilmoituksen ampuu. Ilmoittaa nuoremmalle, jos teki laukaisu - tms. virheen joka johti ohilaukaukseen (”Oma virhe!” tms.).

Ilmoittaa: ”150!”. Tähystää vanhemman ampuman laukauksen, korjaa etäisyydenasetuksen jos laukaus menee yli/ jää alle.

Tähystää nuoremman ampuman laukauksen. Ampuu.

Kertasingon pääosat ja ominaisuudet

ASEEN KALIIPERI 66 mmPAINO 3,27 kg PITUUS KULJETUSKUNNOSSA 771 mmPITUUS AMPUMAKUNNOSSA 981 mmTEHOKAS/ SUURIN AMPUMAETÄISYYS 200 m/350 mONTELOKRANAATIN LÄHTÖNOPEUS 198 m/sPANSSARITERÄKSEN LÄPÄISY (90 asteen iskukulma) n. 300 mmLENTOAIKA (250 m:iin) 1,4 s

Takatähtäin

Ohjauskisko

TakakansiKuljetusvarmistin

Varusteet

Koroke

Etutähtäin

Laukaisukoneisto

Putki

KEVYT KERTASINKO 66 KES 88

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

176

ENNEN AMPUMISTA

Poista takakannen kuljetusvarmistin.

Vedä rivakasti sisäputki ulos pidennettyyn asentoon niin, että se lukkiintuu.(Harjoituskäyttöön valmistellut, sisäpiipulla varustetut kertasingot viritetään avaamalla ensin noin 15 cm ja sen jälkeen vetämällä rivakasti. Tällöin mekanismi kestää pidempään.)

Käännä alas takakansi, joka on samalla olkatuki. Samalla irtoavat kantohihna ja etukansi. Säilytä kantohihna.

Aseta takatähtäin tuhoamisalueen tärkeimmän kohdan mukaiselle ampumaetäisyydelle.

Varmistu, että kertasingon etutähtäimen jyvä pääsee liikkumaan lämpötilan mukaan säätyvän säätävän jousen mukana (uusi malli) tai varmistu, että takatähtäimen lämpötila- asetin on oikein säädetty (vanha malli).

Varaudu suojaamaan kuulosi.

Sinkoaseilla on hyvin kaareva lentorata, jonka vuoksi etäisyyden maaliin on oltava oikea. Etäi-syydet tuhoamisalueen eri osiin mitataan aina, kun siihen on mahdollisuus ja niistä piirretään tuliasemakortti. Etäisyydet voi mitata askelparei-na tai mittavaijerilla. Tulenjohtoryhmä voi avus-taa etäisyyden mittaamisessa laseretäisyysmit-tarilla.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

177

TÄHTÄÄMINEN

Valitse maali ja suojaa kuulosi.

Arvioi maalin etäisyys laukaisuhetkellä aseta vastaava etäisyys takatähtäimeen.

Tähtää takatähtäimen reiän läpi.

Aseta etutähtäimen tolpan yläpää reiän keskelle.

ETUTÄHTÄIN

TÄHTÄIMET

TAKATÄHTÄIN

Päivä-/hämärätähtäin

Ampumaetäisyydensäätökierrin

TÄHTÄÄMINEN

ETUTÄHTÄIN

TAKATÄHTÄIN

Tähtäyslinja

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

178

Aseta keskitolppa maalin keskelle aina seuraavassa kahdessa tilanteessa.

Etäisyys 100 m Etäisyys 200 m

Sivuttain paikallaan oleva maali. Päin tuleva tai loittoneva maali (< 30o).

Ohittava tai vinosti (> 30o) lähestyvä maali 200 metrin ampumaetäisyydellä:

Oikealta vasemmalle nopeudella 10 km/h. Vasemmalta oikealle nopeudella 20 km/h.

Voit 150 metrin ampumaetäisyydelle asti tähdätä keskitolpalla vaunun etukolmanneksen alueelle.

AMPUMINEN

1. Varmistu että kuulosi on suojattu (tulppasuojaimilla ja aktiivikuulosuojaimilla)2. Nosta ase olkapäälle pitäen kiinni putkesta ja korokkeesta3. Tarkista, että takavaara-alueella ei ole henkilöstöä 4. Poista liipaisinvarmistin5. Tähtää takatähtäimen kautta maaliin6. Aseta laukaiseva käsi siten, että peukalo on putken alapuolella ja muut sormet liipaisi-

mella. Aseta tukeva käsi siten, että tuelta ammuttaessa sormet ovat korokkeen päällä ja painavat asetta tukea vasten. Asetta tukevassa kädessä on oltava nahkakäsine tai -rukkanen. Polvelta ammuttaessa ampuma-asento on kuten rynnäkkökiväärillä, tukeva käsi on kokonaan putken alla ja putki lepää kämmentä vasten.

7. Laukaise sinko puristamalla liipaisin alas.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

179

Pienikätiset henkilöt voivat pitää laukaisukättä siten, että peukalo on liipaisinkorokkeen takana.

Liikkuvaa maalia on yleensä paras ampua tähtäämällä määrättyyn paikkaan ja odottamalla (kyttäysmene-telmä). Tällöin laukaus on vakaa ja on helppo välttää ampumalinjalla olevat puunrungot ja muut esteet.

KULJETUSKUNTOON LAITTO

1. Työnnä liipaisinvarmistin VARMISTETTU -asentoon.

2. Paina pidätinlevyä jotta lukitus avautuu ja työnnä sisäputki puoliksi sisään.

3. Käännä molemmat tähtäimet alas ja työnnä putket kokonaan sisäkkäin.Tähtäimet peittyvät samalla suojuksiinsa.

4. Aseta etukansi paikoilleen ja kiinnitä kanto-hihnan koukku takakannen pidikkeeseen kuvien osoittamalla tavalla

5. Sulje takakansi.Aseta kuljetusvarmistin paikoilleen.

PohdittavaaMiksi kertasingolla ammuttaessa maaliksi on edullisempaa valita paikallaan oleva vaunu?

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

180

Käsikranaatit ja muut heitteet

Käsikranaatit on tarkoitettu lähitaisteluun sellaisia maaleja vastaan, joita ei voida tilanteesta johtuen tuhota suora-ammunta aseilla. Suomessa on käytössä sirpalekäsikranaatteja ja painekäsikranaatteja.

Savuheitteitä käytetään suojasavun muodostamiseen ja merkinantoon.

Taistelijan on kyettävä heittämään käsikranaatti vähintään 30 metrin etäisyydelle pystyasennosta. Taistelijan on osuttava 20 metrin etäisyydeltä maalin, jonka halkaisija on 2 metriä.

Sirpalekäsikranaatti vaikuttaa teräskuo-rensa sirpaleilla. Sen tehokas vaikutusetäi-syys on noin 15 m räjähdyspisteestä. Sa-tunnaiset isot sirpaleet voivat haavoittaa

Kahvasytytin m/95Runko m/43

Vetorengas

Varmistussokka

Kahva

Räjäytin

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

181

KÄSIKRANAATIN TOIMINTA:

Kun varmistussokka on vedetty irti ja käsikranaatti on heitetty maalia kohti:1. Kahva aukeaa käsikranaatin irrottua kädestä2. Iskuri lyö nalliin3. Räjäyttimen aikapanos syttyy, sytyttimen paloaika on 2,5 sekuntia4. Räjähdysaine räjähtää5. Uritettu runko sirpaloituu

ERILAISIA KÄSIKRANAATTEJA JA HEITTEITÄ

PAINEKÄSIKRANAATTI (vihreä)Painekäsikranaattia käytetään painevaikutuksen vuoksi asepesäkkeiden tuhoamiseen esim. tais-teluhaudan vyörytyksessä ja suljetuissa tiloissa, kuten korsuissa sekä rakennuksissa. Siitä lähtee vain vähän sirpaleita, koska se on pääosin räjäh-dysainetta.

SAVUHEITE(harmaa)Savuheitettä käytetään vihollisen sokaisuun ja oman toiminnan suojaamiseen. Savuheitteellä voidaan sokaista myös vaunuja.

MERKKISAVUHEITE(punainen, violetti, keltainen, vihreä)

Merkkisavuheitteittä käytetään merkinantoon ja johtamiseen esim. joukon ryhmityksen etureunan osoittamiseen tulitukiaseelle ja -osastolle.

HARJOITUSKÄSIKRANAATTI(keltainen ja sininen)

Harjoituskranaattia käytetään koulutuksessa.

TÄ

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

182

HEITTOKUNTOON LAITTO

Kahvasytyttimen ja rungon liittäminenKahva nojaa kämmenpohjaanRunko-osa on peukalon ja sormien välissä (kuva1).

Käsikranaatin runko kierretään sytyttimeen. Pyöri-tä runkoa, älä sytytintä. Rungon ja sytyttimen liit-täminen tehdään vartalon edessä. Tarkkaile että kierre lähtee vetämään oikealle (kuva 2).Kahvaosa on heittävässä kädessä, toisella kädellä kierretään runko-osa kiinni kahvaosaan.

Varmistussokan vetorengas irrotetaan kuljetusvar-mistuksesta painamalla peukalolla ja nostamalla etuja keskisormella vetorengas vapaaksi (kuva4).-vasenkätinen heittäjä kääntää heittokättä oike-alle, kunnes kahvasytyttimen runko osoittaa oi-kealle, ja vetorenkaan nostaminen vapaaksi tun-tuu luontevalta.

-heittäjä pujottaa vapaana olevan käden etusor-men vetorenkaaseen (kuva7).

-varmistussokka vedetään suoralla vedolla irti sytyttimestä, jolloin käsikranaatti on heitto- valmis (kuva 8).

-vetorengas jää vapaana olevan käden etusormeen (kuva 9).

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

183

Heitto-oteHeittäjät ottavat käsikranaatin heittokäteen.Kahva on kämmenpohjaa vasten sormet kier-tyneenä kranaatin ympärille tukevasti, ei liian tiukasti (kuva3)

VIRHEELLINEN OTEKahva ei saa olla sormia päin. Käsi ei saa olla liian ylhäällä, koska varmistus sokan irrotus vaikeutuu, ja käsikranaatti voi sen seurauksena luiskahtaa kädestä irti.

-vetorengasta kierretään vastapäivään kun-nes ylemmän haaran taivutus hyppää pois so-kan alemman haaran alta (kuva 6).

-vetorengasta pitää kiertää takaisin päin ennen varmistussokan irti vetämistä (kuva 7).

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

184

! Älä koskaan kiinnitä räjäytintä harjoituskranaatin tai savuheitteen sytyttimeen

HEITTOASENTO JA HEITTÄMINEN

Heittoasento on valittava tilanteen mukaan. Heitossa on tärkeintä tarkkuus. Käsikranaat-tia heitetään kuten esimerkiksi pesäpalloa.

Heittolinjan tähystys niin, että vihollinen ei voi tuhota sinua heiton aikana. Tukeva heitto-asento. Varma ote käsikranaa-tista. Poista sokka vasta juuri ennen heittoa.

Harkittu heitto. Jatkotoimet tilanteen mukaan: suojautuminen, tulittaminen ja tehtävän jatkaminen.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

185

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

186

Telamiina 65 77 (TM 65 77)

Taistelijan on osattava asentaa telamiina maan pinnalle yhdessä minuutissa sekä kaivaa ja asentaa miina miinasijaan ke-sällä 5 minuutissa ja talvella 10 minuutis-sa. Taistelijan on osattava varamiinoitteen rakentaminen.

Ominaisuudetharjoitustelamiina on keltainen. Tais-telumiina on vihreä tai harmaa.telamiina on ensisijaisesti panssari vaunuja vastaan tarkoitettu, räjäh-dys- japainevaikutteinen miinatelamiinan panososa on valettu rä-jähdysaineesta (TNT) ja lujitettukllasikuitukankaallatelamiina katkaisee panssarivaunun telan ja vaurioittaa telapyörästöätelamiina tuhoaa pyöräajoneuvonmiinan laukaisimeen on sijoitettu rä-jäytin, joka välittää ja vahvistaa sy-tyttimenräjähdyksen panososaansytyttimenä käytetään painosytytin-tä 77ansoittamaton telamiina toimii, kun laukaisimeen kohdistuu 150 kilon kuormitus. Tällöin laukaisin murtues-saan virittää ja laukaisee sytyttimenmiinan paino on 10 kiloa, josta TNT:n osuus on 9,5 kiloa

Telamiina 65 77:n pääosat

Kierretulppa tiivisterenkaineen

Painosytytin 77 (PS 77)

Räjäytin (60 g heksotolia)

Laukaisin

Panososa

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

187

Telamiinan (65 77) asentaminen ja poistaminen

Telamiina (65 77) voidaan asentaa maastoon, tielle, rantaveteen tai lumeen.

Miinoitteissa telamiinojen välin on oltava vähintään 5 metriä. Varamiinoitteen raken-taminen suojataan kertasingoilla varustetulla taistelijaparilla.

Asentaminen

1. Valitse miinasija vaunun kulku-uralta. Pidä aseesi esim. pohkeen päällä.

2. Tee miinasija. Poista maa sijasta siten, että se jää loivareunaiseksi.

3. Aseta miina sijaansa. Laita kantolenkki mii-nan alle. Asenna miina siten, että laukaisimenpinta on yli 1 cm maanpinnan yläpuolella ja pa-nososa maanpinnan alapuolella

4. Naamioi miina käsin, ei lapiolla.

5. Asenna sytytin. Aukaise kierretulppa, aseta sytytin tilaansa, tarkista että tiivisterengas on paikallaan ja kierrä tulppa kiinni.

6. Tee hienonaamiointi käsin.

7. Miinaa ei saa asentaa, jos siitä puuttuu osia, laukaisukansi tai kierretulppa on vioittunut tai sytytin ei sovi sytytintilaan. Sytytintä ei saa lait-taa väkisin sytytintilaan.

Poistaminen

1. Poista naamiointi2. Avaa kierretulppa ja poista sytytin3. Nosta miina pois sijastaan4. Kierrä kierretulppa kiinni

Jos sytytin ei irtoa helposti sytytintilasta, miina on räjäytettävä sijassaan erillisellä panoksella.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

188

Asentaminen lumeen

Lunta yli 30 cm Lunta alle 30 cm

Vaunun tela painuu lumeen ja löysään maahan yhtä paljon kuin sotilas varusteineen.Miinaa ei saa asentaa sellaiseen maastonkohtaan, syvennykseen, kiven, kannon tms viereen, missä telaketjun tai ajoneuvon pyörän paino ei voi kohdistua miinaan.

VÄÄRIN OIKEIN

Varamiinoite

Joukkueen telamiinoista rakennettuja varamiinoitteita käytetään sulkemaan panssariuria, kunnes varsinaiset sulutteet saadaan rakennettua.

Varamiinoitteen tarkoitus on suojata joukkueen toimintaa. Tarvittaessa voidaan valmistella useita paikkoja varamiinoitteelle. Varamiinoitteeseen käytetään 10–30 telamiinaa.

Varamiinoite rakennetaan paikkaan, johon voidaan ampua kertasingoilla. Varamiinoite sijoitetaan vaunujen etenemisreitille sellaiseen kohtaan, jota ei voi helposti kiertää.

Varamiinoite puretaan ja miinat otetaan mukaan, kun joukkue siirtyy uudelle alueelle. Varamiinoite tulee valvoa. Omien ajoneuvojen ajaminen varamiinoitteeseen on estettävä vartioinnilla ja puomeilla.

Varamiinoitteen rakentaminen tiedustelemattomaan ja valmistelemattomaan paikkaan

Miinojan jako

Sytyttimien asennus ja miinojen naamiointi

Rakentava ryhmä siirtyy rakentamispaikalle avojon-ossa ja ryhmittyy riviin n5-10m:n välein

Sytyttimiä jakaessa ryhmän-johtaja on miinoittajien takana keskellä

Vartiointi omalle puolelle

jokaisella 2-4 miinaaryhmänjohtajalla savuja, joilla voidaan tarvittaessa suojata rakentamistamiinojen etäisyydet ja välit 5-10mmiehet numeroidaan 1 ja 2miinat lasketaan rjoht:n komennolla“YKKÖSET MIINA!, KAKKOSET MIINA”asentaminen aloitetaan rjoht:n komennolla “ASENNA!”(kasvot ja asennettujen miinojen suuntaan)miinat naamioidaanase pidetään selässä

V

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

189

Tilapäisvälineet

Ryhmän panssarintorjunta-aseistusta voidaan täydentää tilapäisvälineillä. Taistelijan on osattava val-mistaa tilapäisvälineet ja tuhota niillä vaunuja lähietäisyydeltä. Lisäksi taistelijaparin on osattava tu-hota tilapäisvälineillä asepesäke muun ryhmän tukemana. Tilapäisvälineitä käytettäessä omaa toi-mintaa voidaan suojata savutuksella.

KASAPANOS

Rakenne Sijoitus

POLTTOPULLO

VETOMIINA

TELAMIINAMATTO

MIINALAUTA

KASAPANOS

Rakenne Sijoitus

POLTTOPULLO

VETOMIINA

TELAMIINAMATTO

MIINALAUTA

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

190

5.11 Sotilaan toiminnassa tarvittavat solmut ja niiden käyttö

UlkosorkkaKöyden kiinnittäminen lenkkiin tai renkaaseen.Solmu on pitävä ja hankausrasitus jakautuu köy-dessä pitkälle osalle.

Telttasolmu (löysä ulkosorkka) Teltan kiristysna-rujen kiinnittäminen siten, että solmu on nopeas-ti irrotettavissa eikä jäädy kiinni. Solmu tehdään kuin ulkosorkka, mutta sitä ei kiristetä. Telttana-run ympäri tehdään 4 –5 yksinkertaista lenkkiä noin 20 cm välein.

SiansorkkaKöyden kiinnittäminen paaluun tilapäisesti. Solmu on nopea tehdä ja helppo aukaista. Kiinnitettä-essä tilapäinen vetoköysi siansorkalla esimerkiksi auton vetokoukkuun solmu tulee tehdä vetosol-muksi aukaisemisen helpottamiseksi.

JalussolmuKahden köyden liittäminen toisiinsa. Solmu on pi-tävämpi kuin merimiessolmu. Solmusta saadaan pitävämpi tekemällä se kerratuksi jalussolmuksi. Solmua käytetään erityisesti kun ohuempi köysi liitetään paksumpaan.

MerimiessolmuKahden köyden liittäminen toisiinsa. Solmu ei ole kestävä mutta se on helppo aukaista.

KaksoissiansorkkaKöyden kiinnittäminen toiseen köyteen tai kaa-peliin. Solmu ei luista köydessä tai kaapelissa.

Paalusolmu (pelastussolmu)Luistamattoman lenkin tekeminen köyteen. Lenk-kiä voidaan käyttää esimerkiksi avannosta pelas-tettavalle heitettävän köyden päässä. Opettele solmun tekeminen vartalosi ympäri kiertämääsi köyteen yhdellä kädellä.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

191

5.12 Viestikoulutus

Elektroninen sodankäynti

Elektroninen sodankäynti (ELSO) on sähkömag-neettista säteilyä käyttävien tai lähettävien järjes-telmien tiedustelua ja valvontaa ja niihin vaikut-tamista sekä suojautumista näiden järjestelmien vai kutuksilta. Elektroninen sodankäynti jakautuu elektroniseen tukeen, elektroniseen vaikuttami-seen ja elektroniseen suojautumiseen.

Elektronisen sodankäynnin tavoitteena on

kerätä passiivisin menetelmin sähkömag-neettisen spektrin kautta tietoa vihollisen joukoista ja järjestelmistä tilannekuvan muodostamiseksi, maalien paikantamisek-si sekä uhkavaroi tuksen antamiseksi omille joukoille välittömästi uhkaavista vaaroista,

lamauttaa ja hidastaa vihollisen tiedus-telua, valvontaa, johtamis-toimintaa sekä ase- ja omasuojajärjestelmien käyttöä häi-ritsemällä tai estämällä sähkömagneettisen spektrin käyt töä, harhauttamalla sensorei-ta sekä lamauttamalla elektronisia järjestel-miä ja

suojata omat joukot ja niiden järjestelmät estämällä tai harhauttamalla vihollista saa-masta tie toa niiden määrästä, sijainnista, liiketilasta, käyttötavasta ja -aikeista sekä teknisistä ja toiminnallisista ominaisuuksis-ta sekä valvomalla omaa sähkömagneetti-sen spektrin käyttöä.

Elektroninen tuki ja elektronien vaikuttaminen ovat elektronisen sodankäynnin joukkojen suo-rittamaa ja elektroninen suojautuminen kaikkien radion käyttäjien suorittamaa.

Elektroninen uhka

Elektronisen tiedustelun järjestelmät sisäl-tävät signaalien hakuun, niiden tunnistamiseen, suuntimiseen ja paikantamiseen sekä viestiliiken-teen seuraamiseen tarkoitettuja erikoisvastaan-ottimia ja tiedonkäsittelylaitteita. Elektroninen tiedustelu on tiedusteltavalle kohteelle huomaa-matonta. Maahan sijoitetut elektronisen tiedus-telun vastaanotinasemat sijaitsevat yleensä lähel-lä taistelulinjaa. Etäisyys näistä kärki joukkoihin on 2-10 km. Elektronisen tiedustelun helikopte-rit lentävät 10-15 km etäisyydellä vihollisen se-lustassa. Elso-lentokoneet lentävät yli 20 km:n päässä omista joukoistamme muutaman kilomet-rin korkeudessa. HF-alueella (1 - 30 MHz) tiedus-

teluasemia on edellisten lisäksi ryhmitetty kauas (kymmeniä - sa toja km) taistelualueesta. Häirin-täasemat on sijoitettu samalle etäisyydelle kuin tiedusteluasematkin.

Häirintä voidaan lisäksi toteuttaa lähihäirin-tänä, jolloin pienitehoinen ja yleensä laajalla taajuusalu eella toimiva häirintälähetin toimite-taan häirittävän vastaanottimen läheisyyteen. Lä-hihäirintälähetin voidaan toimittaa kohteeseen ampumalla tykistöllä häirintäkranaatti, asetta-malla lähetin käsin kohteen lähelle tai pudot-tamalla lähettimet ilma-aluksesta. Lähihäirin-tälähettimiä toimitetaan häirittävälle alueelle yleensä useita tarvittavan häirintävaikutuksen aikaan saamiseksi. Maasta tehtävän elektroni-sen tiedustelun ulottuvuus on muutamia kym-meniä kilometrejä. Ulot tuvuus kasvaa, jos tiedus-teltavien lähettimien teho on suuri, ne sijaitsevat korkeissa maastonkohdissa tai niiden antennit ovat vihollista kohti. Ulottuvuus kasvaa myös, jos kuunteluasemat ovat korkeissa maastonkohdissa tai jos ne sijaitsevat lentokoneessa tai helikopte-rissa. Ilmasta tiedustelun ulottuvuus riippuu len-tokorkeudesta ja se voi olla satoja kilometrejä.

Lähettimen paikannustarkkuus on noin 3 - 5 %:a suuntimisetäisyydestä. Häirinnän ulottuvuus riip-puu hyöty-yhteyden yhteysetäisyydestä ja sekä hyöty- että häirintälähettimen lähetystehosta. Edellisten lisäksi häirinnän ulottuvuuteen vai-kuttaa käytettävät antennit, antennien korkeus sekä hyöty-yhteyden ja häirintäyhteyden maas-toesteet. Häirinnän ulottuvuus kasvaa, jos häirin-tälähetin on korkealla ja hyöty-yhteydellä käyte-tään pientä tehoa tai ympärisäteileviä anten neja. Häirinnästä on huomioitava, että se käynnistyy lähetteestä mutta vaikuttaa vastaanottoon. Täs-tä syystä häirinnän kohde ei välttämättä huo-maa häneen kohdistuvaa häirintää. Epäedulli-sissa tapauksissa häirintäetäisyys voi olla sata kertaa hyöty-yhteyttä suurempi ja edullisissa ta-pauksissa noin hyöty-yhteyden pituutta vastaava.

Elektroninen suojautuminen

Viestittäjä voi suojautua elektronista tiedustelua vastaan monia eri keinoja käyttäen. Näistä tär-keimpiä ovat

Asiakirjaturvallisuuspidä huolta viestiperusteista, älä kuljeta vies-tiperusteista mukanasi ja jaa edelleen aino-astaan välttämättömät perusteet.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

192

Kaapeliyhteydet, lähetti ja tapaaminenrakenna kaapeliyhteyksiä ja käytä niitäkäytä lähettiä tai tapaa itse vastaanottaja mi-käli aika sallii.

Paikan ja vasta-aseman valintaValitse radioaseman paikka siten, että saat maasto-, puusto- tai rakennusesteen oman radion ja tiedusteluvastaanottimen väliin (ra-dion etäisyys esteestä korkeintaan esteen korkeus)lanka-antennia käytettäessä käytä tieduste-luvastaanottimeen nähden poikittaisia yhte-yksiä aina kun se on mahdollista.

Antenni ja antennin suuntakäytä lanka-antennia aina kun se on mah-dollistamikäli lanka-antennia ei voi käyttää käytä mieluummin marssiantennia kuin normaa-liantennia.

LähetystehoKäytä mahdollisimman pientä lähetystehoa, arvio tehon käyttö etukäteen

Tarkasta omat laitteet jotta ne eivät aiheu-ta häiriöitä

Kytkennät, vedonpoistot, teippaukset ja sää-suojauksetAsetukset, taajuudet ja vasta-asemien tun-nukset yms.

Viestiliikennekurinoudata käskettyjä lähetyskieltojaälä lähetä yhteyskokeilujamikäli et saa yhteyttä vasta-asemaan: tarkas-ta omat laitteet, siirrä radio toiseen paikkaan tai vaihda tukiasemaasanomalaiteliikenteessä: muotoile sanomalai-tesanoma mahdollisimman lyhyeksipuheliikenteessä: valmistele viesti etukäteen ja käytä mahdollisimman lyhyttä viestitystäkäytä puhepeitteistöjä tai muuta peitettyä puhetapaa aina kun se on mahdollistaongelmatilanteessa älä korjaa viallista yhteyt-tä radion välityksellä.

Häirinnän kohdistuessa yhteydelle on toi-mittava seuraavasti:

Älä paljasta radiotiellä, että radiotasi häi-ritään

kuuntele kohinassa tapahtuvia muutoksia jatka liikennöintiä lyhentämällä liikennettä ja käyttämällä hyväksi häirintätaukoja�� jos havaitset häirintää lähetä lyhyesti heti kun häirintä loppuuälä ilmaise häirintä-asemalle häirinnän toi-mivuutta, jos häirintä ei estä liikennöintiä niin jatka ”normaaliin tapaan”.

Vaihda piiska-antennin lanka-antenniin.

Tarkasta lanka-antennin rakenne ja suuntaa se tarvittaessa tarkasti vasta-aseman suun-taan.

Nosta lähetysteho maksimiin.

Vaihda käytettävää sanomalaiteverkon tuki-asemaa � pyri poikittaisiin yhteyksiin (lan-ka-antenni).

Siirry varataajuudelle (puhe) �älä käske sel-väkielisenä ja jätä vanhalle taajuudelle lii-kennettä (jos mahdollista).

Pyydä muita johtopaikkoja välittämään sa-nomia �lyhentää yhteysetäisyyksiä, toimin-tatapa pitää harjoitella.

Vaihda asemapaikkaa �pyri saamaan maas-toeste häirintälähettimen suuntaan.

Ilmoita esimiehille häirinnästä ja täytä häi-rintäilmoitus.

Tilanteesta riippuu, mitä keinoja käytetään ja missä järjestyksessä häirinnän väistötoimet teh-dään.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

193

Viestivälineet

Viestivälineitä käytetään joukon ja taistelun johtamiseen. Niillä viestitetään käskyjä, tiedustelutieto-ja, varoituksia, ilmoituksia ja hälytyksiä sekä välitetään epäsuoran tulen johtamisen vaatimia tietoja.

Toimiva viestiväline lisää joukon turvallisuutta. Suojaa viestivälineet kolhuilta ja kosteudelta. Säilytä virtalähteet talvella lämpimässä esimerkiksi päällysvaatteiden tai makuupussin sisällä. Sijoita viesti-välineet tuliasemassa suojaan sateelta, suora-ammuntatulelta ja sirpaleilta.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

194

Kenttäpuhelin P 78

Käyttötarkoitus:

P 78 on LV- ja CM-kenttäpuhelin. Se on tarkoi-tettu liitettäväksi kenttäviestiverkkoihin ja tuki-kohtien (vast.) sisäliikenteeseen, sekä tarvittaes-sa myös AT-tilaajaksi. Puhelinta voidaan käyttää myös radion kauko-ohjaukseen. Toimintatapa va-litaan valintakytkimestä; LB = paikallisparistojär-jestelmä, CB = keskusparistojärjestelmä ja R = radion kaukoohjaus.

Tekniset ominaisuudet:

Käyttöjännite 4,5–6,0 VVirtalähteet 3 kpl 1,5 V R20 paristoja tai ulkoinen virtalähde 4,5–6 VPaino 2,3 kg

Puhelimen kunnon tarkistaminen(pikakokeilu)

tarkista puhelimen mekaaninen kunto tote-amalla, että kotelo, punokset, luuri, kanto-hihna ja kampi (vain induktoripuhelin) ovat tallellaravista puhelinta ja kuuntele, onko irron-neita osiatee puhalluskoe; paina luurin painiketta, pu-halla mikrofoniin ja kuuntele puhalluksen ääntä kuulokkeestatee soittokoe; kytke johdinruuvit oikosul-kuun, paina soittopainiketta ja kuuntele generaattorin ääntä kuulokkeesta

Valodiodin värien merkitys:normaali: ei vikaa, vasta-asema on kytkettypimeä: katkos tai vasta-asema on kytke-mättäylikirkas: oikosulku

1. Audioliitin, 2. Ulkoinen paristoliitin, 3. Toimintatavan valintakytkin, 4. Soittopainike, 5. Erotus-kytkin, 6. Linjaliittimet, 7. Valintalevyn kiinnityslevy, 8.Tyyppikilpi, 9.Kuulopuhelimen painike, 10. Äänihälytin, 11.Valodiodi, 12.Kuulopuhelin

1.

2.

3.4.

5. 6. 7.

8.

9.

10.11.

12.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

195

Kenttäpuhelin P 90

1. Kuulopuhelin, 2. Kuulopuhelimen painike, 3. Näppäimistö, 4. Ulkoisen virtalähteen liitäntä, 5. Dataliitäntä, 6. Linjaruuvit, 7. Soittopainike, 8. Hälytyksen valintakytkin, 9. Merkkivalot, 10. Toi-mintatavan valintakytkin, 11. Kuulopuhelimen kannatinkosketin, 12. Singnalointitavan valintakyt-kin paristokotelon pohjassa

Käyttötarkoitus:

Puhelin P-90 on seinä- ja pöytäpuhelimeksi tar-koitettu puhelin, jota voidaan käyttää LB- ja AT- sekä radion kaukokäyttöön. Puhelin voi-daan kytkeä joko pulssi- tai äänitaajuusjärjes-telmään. Puhelimen soiton vastaanotto toimii vain luuri alhaalla.

Puhelimeen vastataan joukon peitetunnuksella. Puhelinyhteyttä on mahdollista kuunnella. Tar-vittaessa käytetään peitettyä puhetapaa tai peit-teistöä. Kenttäpuhelimella soitetaan painamalla soittopainiketta, joka hälyttää vasta-aseman tai keskuksen. Puhuttaessa painetaan puhepainiket-ta. Toimiessasi puhelinpäivystäjänä kirjaa viestit ylös ja ilmoita ne ryhmänjohtajalle.

1.


Käyttöjännite sisäinen 6 V tai ulkoinen 11–32 VVirtalähde 4 kpl 1,5 V paristo R14 tai ulkoinen virtalähde 11–32 VPaino 1,5 kg

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.10.11.

12.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

196

LV 217

Käyttötarkoitus:

LV 217 on vesitiiviiseen metallikoteloon sijoitettu, kannettava monikanavainen analoginen kenttä-radio. Radiota voidaan käyttää myös kaukokäyt-töisenä.

Tekniset ominaisuudet:Taajuusalue 30 MHz–76 MHzVirtalähteet akkulipas 12 V, litiumparisto 14,4 V tai verkkokojeVirtalähteidenkesto 3:1 vastaanotto-lähetyssuhteella akkulippaalla noin 12 tuntia ja litiumparistolla noin 15 tuntiaOhjekantama

marssiantennilla 6–8 kmnormaaliantennilla 12–14 kmpitkälanka-antennilla 15–30 km

Lähetysteho 1–4 WPaino 10,5 kg

Radion eri antenneilla saadaan erilainen säteily-kuvio. Marssi- ja normaaliantenni ovat ympärisä-teileviä. Pitkälanka-antennilla saadaan suuntaa-va vaikutus, jolloin radion kuuluvuutta vihollisen suuntaan voidaan heikentää ja oman vasta-ase-man suuntaan vahvistaa. Pitkälanka-antennia käy-tetään aina, kun siihen on mahdollisuus.

1. Ulkoisen virtalähteen ja kaukokäyttölaitteen kiinnitys, 2. Koaksiaalisyöttöisen antennin kiinnitys, 3. Kanava asetus (painetaan, kun asetetaan kanavia 1 .. 9), 4. Megahertsisäädin (ylös-/alaspäin), 5. Taajuusikkuna, 6. Kilohertsisäädin (ylös-/alaspäin), 7. Audioliittimet kuulopuhelinta ja sanomalai-tetta varten, 8. Vastaanottimen voimakkuuden säätö, 9. Käyttökytkin, 10. Kanavakytkin, 11. Virta-/tehokytkin, 12. Sauva-antennien kiinnitysistukka

1. 2.

3.

4. 5. 6. 7. 10.

9.

8.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

197

LV 217 M

Käyttötarkoitus:

LV 217 M on VHF-alueen lähetinvastaanotin. Radiolla voidaan muodostaa taajuuspareja, jol-loin lähetys ja vastaanotto ovat eri taajuudel-le (kahden taajuuden simplex yhteys). LV 217 M:n kanssa voidaan käyttää kaikkia LV 217:n lisälaitteita.

1. Ulkoisen virtalähteen ja kaukokäyttölaitteen kiinnitys, 2. Koaksiaalisyöttöisen antennin kiinnitys, 3. Kanava asetus (painetaan, kun asetetaan kanavia 1 .. 9), 4. Megahertsisäädin (ylös-/alaspäin), 5. Taajuusikkuna, 6. Kilohertsisäädin (ylös-/alaspäin), 7. Audioliittimet kuulopuhelinta ja sanoma-laitetta varten, 8. Vastaanottimen voimakkuuden säätö, 9. Käyttökytkin, 10. Kanavakytkin, 11. Vir-ta- /tehokytkin, 12. Sauva-antennien kiinnitysistukka

Tärkeimmät erot LV 217:ään verrattuina ovat:laajempi taajuusaluepienempi kanavaväli, 25 kHzkaksitaajuinen puoliduplex mahdollisuuskolme lähetystehoa10 esivalittavaa taajuuttakaksi kohinasalpatoimintoavirtalähteen tyhjenemisen varoitussignaali


Taajuusalue 30–88 MHzVirtalähteet akkulipas 12 V, litiumparisto 14,4 V tai verkkokojeLähetystehot LO = 0,3 W, MED = 2 W, HI = 5 WKohinasalvat TONE avautuu 150 Hz signaalilla ja SQUELCH avautuu 0,35 V signaalillaMuistipaikat 1 + 9 kplPaino 9,4 kg

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

8.

9.

10.11.

12.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

198


Virtalähde 4 kpl NiCd-kennoa, 4 kpl R20 paristoa tai litiumparistoVirtalähteenkesto 8–24 hLähetysmuistit 8 muistipaikkaa á korkeintaan . 2000 merkkiäVastaanottomuistit 9 muistipaikkaa yhteensä 12 000 merkkiäSanomatyyppi vapaamuotoinen ja vakio- muotoinenPaino 3 kg

Käyttötarkoitus:

Sanomalaite M/90 on digitaalinen, mikroproses-soriperusteinen laite, jolla voidaan lähettää ja vas taanottaa vapaa- ja määrämuotoisia sanomia sekä käsitellä niitä paikalliskäytössä. Sanomalait-teen siirtotienä voidaan käyttää puhelin- ja ra-dioyhteyksiä. Sanomalaite M83/90 on modifioitu sanoma laitteesta M/83 toiminnaltaan lähes sa-manlaiseksi kuin M/90. Sanomalaitteiden ohjel-misto on päivitetty vuonna 2011 koordinaatti- ja ruudustoperusteiseen (UTMzn/MGRS) sijainnin il-moittamisen menettelyyn E-N-H (i-p-k).

Sanomalaite M 90

1. Radio, 2. Kirjoitin, 3. Laskin, 4. Teholähde, 5. Salpa, 6. Virtalähdekotelo, 7. Näppäimistö

1. 2. 3. 4. 5.

6.

7.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

199

LV141

Käyttötarkoitus:

LV 141 on pienikokoinen VHF-lähiradio puheen ja datan siirtoa varten. Radiossa on kolme eri toimintatapaa; salaamaton, salattu ja taajuus-hypintä. Radio on yhteensopiva LV 241:n kans-sa.


Teholähde ladattava Li-ion akku 14 VTaajuusalue 30,000…87,975 MHzKanavat 2 320 kpl, 25 kHz:n väleinTaajuudenvalinta käsin tai muistipaikoistaEsivalittuja kanavia 10 kplLähetysteho LO = 0,25 W tai HI = 2 WSalaustilat CLR = salaamaton, SEC = salattu, AJ = taajuushypintäKohinasalpa 150 Hz tai kohinan tasoPuheensiirto analoginen puhe (Clear), digitaalinen puhe (CVSD)Datansiirto Synkroninen ja asynkroninen 50, 75, 100, 150, 300, 600, 1200, 2400, 4800 bps virheen korjauksella 16 kbps (synkroninen) ilman virheenkorjaustaPaino 760 gMitat 180 x 75 x 55 mm

1. Antenni liitin, 2. Kanavakytkin, 3. Audioliitin, 4. AJ LED oranssi, SEC LED vihreä, CLR LED pun, 5. Dataliitin, 6. Kaiutin, 7. Näyttö, 8. Tangentti, 9. Kohinasalpa 0N/OFF, 10. Mikrofoni, 11. Äänen-voimakkuus ja ON/OFF kytkin

1.

1.3.

4.

5.10.

6.

7.

11.

8.

9.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

200

LV241,341,342

Käyttötarkoitus:

LV 241/341/342 ovat digitaalisia kenttäradioita. LV 241 on kannettava ja LV341/342 ovat ajoneu-voon asennettavia. Kaikki perustuvat samaan lä-hetinvastaanottimeen. LV 341 eroaa LV 342:sta siinä, että LV 342:ssä on kaksi radiota samassa asennuksessa.

1. Antenni liitin, 2. Näyttö, 3. CLR, SEC, AJ merkkivalot, 4. Kanavakytkin, 5. RMT/Data liitin,6. Audioliittimet, 7. Sanomalaite tai LS-108M, 8. Kuulopuhelin, 9. Äänenvoimakkuus säädin, 10. Kuiskausasento, 11. Valintakytkin

1. 2. 4.3. 5.

6.

7.

8.

9.10.11.


Teholähde

Taajuusalue Kanavat Esivalittujakanavia Lähetysteho

Salaustilat

Puheen siirto

Datansiirto

Paino

Mitat

LV 241 ladattava NiCd akku, LV 341/342 24 VDC ajoneuvosta 30…107,975 MHz3 120 kpl, 25 kHz:n välein

100 kplLV 241 LO = 0,25 W; MD = 5 W tai HI = 5 W, LV 341/342 LO = 0,25 W ; MD = 5 W tai HI = 50 WCLR = salaamaton, SEC = salat-tu, AJ = taajuushypintäanaloginen puhe (clear), digitaali-nen puhe (CVSD tai vokooderi)Synkroninen 50, 75, 100, 150, 300, 600, 1200, 2400, 4800, 9600, 16000 ja 32000 bps Asynk-roninen 50, 75, 100, 150, 300, 600, 1200, 2400, 4800, 9600 ja 19200 bps burst max. 200 ennal-ta syötettyä tekstiviestiäLV 241 3,0 kg (ilman akkua), LV 341 14,4 kgLV 241 225 x 185 x 85 mm (il-man akkua), LV 341 242 x 315 x 176 mm (ilman kaapeleita)

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

201

Aakkosnimien käyttö

Puheviestiliikenteen väärinkäsitysten välttämiseksi tulee sanat, lyhenteet ja tunnisteet lausua aak-kosnimin. Tällöin käytetään kansainvälisessä toiminnassa vahvistettuja englanninkielisiä aakkosnimiä myös kansallisessa toiminnassa. Ä- ja Ö-kirjaimia vastaavia aakkosnimiä käytetään vain kansallisessa toiminnassa. Jos niitä on tarvetta käyttää kansainvälisessä toiminnassa esimerkiksi nimien tai paik-kojen yhteydessä korvataan ne taulukossa esitetyllä tavalla.

Aakkoset

� � � � �OokeÅkeÅ

� � � �ÄitiÄitiÄ

� � � �ÖljyÖljyÖ

� � � �JenkiiYankeeY

� � � �ZuluZuluZ

�TangoTangoT

� � �JuniformUniformU

� � � �Vikto(r)VictorV

� � �WiskiWhiskeyW

� � � �EksreiX-rayX

� � �Oska(r)OscarO, Ö, Å

� � � �PapaPapaP

� � � �KebekQuebecQ

� � �RoomioRomeoR

� � �SierraSierraS

Kansallisessa toiminnassa

� �NovemberNovemberN

� � � �BraavoBravoB

� � � �TshaaliCharlieC

� � �DeltaDeltaD

�EkoEchoE

� � � �FokstrotFoxtrotF

� � �GolfGolfG

� � � �HotelHotelH

� �IndiaIndiaI

� � � �TsulietJulietJ

� � �KiloKiloK

� � � �LimaLimaL

� �MaikMikeM

� �AlfaAlfaA, Ä

MorsemerkkiLausutaanAakkosnimiKirjain

� � � � �OokeÅkeÅ

� � � �ÄitiÄitiÄ

� � � �ÖljyÖljyÖ

� � � �JenkiiYankeeY

� � � �ZuluZuluZ

�TangoTangoT

� � �JuniformUniformU

� � � �Vikto(r)VictorV

� � �WiskiWhiskeyW

� � � �EksreiX-rayX

� � �Oska(r)OscarO, Ö, Å

� � � �PapaPapaP

� � � �KebekQuebecQ

� � �RoomioRomeoR

� � �SierraSierraS

Kansallisessa toiminnassa

� �NovemberNovemberN

� � � �BraavoBravoB

� � � �TshaaliCharlieC

� � �DeltaDeltaD

�EkoEchoE

� � � �FokstrotFoxtrotF

� � �GolfGolfG

� � � �HotelHotelH

� �IndiaIndiaI

� � � �TsulietJulietJ

� � �KiloKiloK

� � � �LimaLimaL

� �MaikMikeM

� �AlfaAlfaA, Ä

MorsemerkkiLausutaanAakkosnimiKirjain

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

202

Saneluohjeet

Viestityksen nopeuttamiseksi ja selventämiseksi on eräille usein toistuville käsitteille määrätty täs-mälliset sanonnat, joita on käytettävä sekä puhe-lu- että sanomaviestityksessä.

Numeroiden ja kirjainryhmien lausumisessa nou-datetaan seuraavia ohjeita:

23 = kaksikolme823 = kahdeksankaksikolme4823 = neljäkahdeksankaksikolme54823 = viisineljä kahdeksankaksikolme654823 = kuusiviisineljä kahdeksankaksi-kolme7654823 = seitsemänkuusiviisi neljäkahdek-sankaksikolmedy = deltayankeendy = novemberdeltayankeeandy = alfanovemberdeltayankeerandy = romeoalfa novemberdeltayankee

Kun numeroryhmillä tai muilla käsitteillä on nii-den merkityksestä johtuva yleisesti käytössä ole-va vakiintunut ilmaisutapa, sanellaan seuraavasti:

Kellonaika 13.35 = kolmetoista kolmekym-mentäviisiPäivämäärä 8.1.1971 = kahdeksas ensim-mäistä seitsemänkymmentäyksiSuunta 18 -56 = kahdeksantoistaviisikuusiKoordinaatit 1348 = yksikolmeneljäkahdek-sanEtäisyys 10 250 m = kymmenentuhatta kak-sisataaviisikymmentäAsteet ja minuutit 7 08 = seitsemänastetta nollakahdeksanminuuttia

Viestittäminen puheradiolla

Viestittämisessä käytetään aina ensisijaisesti sa-nomalaitetta tai puheensalaamislaitetta. Mikäli kumpaakaan ei ole käytettävissä viestitetään ly-hyesti ja käytetään puhepeitteistöä.

Puheradioliikenteen on oltava lyhyttä ja valmistel-tua. Viestittäminen valmistellaan siten, että

tarkistetaan radion tekninen toimintakunto ja laitetaan radio käyttökuntoontarkistetaan radioliikennetaulukosta viestilii-kenneperusteet; taajuus, aika, asematunnus ja tietosuoja-avainvalmistellaan viestin sisältö yksiselitteiseksi ja lyhyeksi (viestin peruskaava)

viestin sisältö peitetään tarvittaessa peitteis-töllä tai käyttämällä annettuja peitenimiä ja joukkojen peitenumeroita sekäkuunnellaan taajuutta hetki ennen avaus-kutsua, jotta ei keskeytetä käynnissä olevaa radioliikennettä.

Puhuttaessa painetaan kuulopuhelimen käyttö-kytkintä. Käyttökytkin vapautetaan viestitysjak-sojen välillä. Yksi viestitysjakso saa kestää vain 3–5 sekuntia. Automaattiset häirintälähettimet ehtivät pidemmän lähetysjakson aikana lukkiu-tua taajuudelle ja aloittaa häirinnän. Havaittua häirintää ei ilmoiteta radiossa. Viestivälineessä käytetään joukon tai johtajan peitetunnusta. Viestivälineessä ei käytetä sotilasarvoja tai nimiä.

Viestiliikenteessä käytetään seuraavia termejä viestityksen lyhentämiseksi ja viestin ymmärtä-misen varmentamiseksi:

VALMIS Olen valmis vastaanottamaan viestinODOTA Odota, esimerkiksi kysytty henkilö hae-taan viestivälineeseenSAIN Sain viestin ja olen valmis vastaanottamaan viestin seuraavan osanTOISTA En kuullut – toistaLOPPU Viestitys on loppuAvauskutsu viestitetään seuraavasti:Asema 1 (BE) KILO LIMA, BRAVO ECHOAsema 2 (KL) KILO LIMAEsimerkki viestistä: (Yksi antovuoro saa kestää noin kolme sekuntia)Asema 1 TOTEUTTAKAA SIERA, LOPPUAsema 2 SAIN, LOPPU

VHF-radioaseman paikan vaatimukset

VHF-radiota käytetään joko sanomalaitteilla va-rustettuna sanomaliikenteeseen tai puhelulii-kenteeseen joukkojen välittömään johtamiseen. VHF-radiot sijoitetaan johtamispaikan alueella hyville asemapaikoille. Niiden käyttöä varten ra-kennetaan kauko-ohjausjohdot.

Puheradioasemat sijoitetaan viestikeskuksissa 50–200 metrin etäisyydelle toisistaan.

Paikallaan pysyvää puheradioasemaa rakennet-taessa on otettava huomioon, että

asemapaikalla on oltava masto tai puut an-tennin rakentamista vartenantennien edessä ei yhteyssuunnassa saa ol-la esteitä kuten tiheää puustoa, rauta- taibetonirakenteita tai suurjännitejohtoja

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

203

vihollisen suuntaan on hyvä olla nouseva rinne tai muita esteitäkostea maaperä lisää antennin tehoaon valittava ympäröivää maastoa korkeam-pi kohtaasema on pyrittävä sijoittamaan viholliseen nähden mäen vastakkaiselle rinteelle japienikin radion paikan muutos saattaa pa-rantaa yhteyttä.

Tehtäviä:

Valmistele seuraavat lyhyet suulliset puhelin/ra-dioviestit:

vartiomiehen ilmoitus tulialueella olevasta vihollisestatulikomento torjuntamaalin lähellä olevan vihollisen lamauttamiseksiilmoitus kärkiajoneuvon miinaan ajosta

Pohdittavaa:

1. Miksi viestittämisellä käytetään ensisijaisesti sanomalaitetta tai puheensalaamislaitetta?

2. Kertaa viestin peruskaava.3. Miksi viestivälineessä puhuttaessa ei käyte-

tä sotilasarvoja?4. Miksi yksi viestiyhteysjakso saa kestää vain

3—5 sekuntia?

Kenttäkaapeliyhteyden rakentaminen ja ylläpito

Kenttäkaapeliyhteyksiä rakentavan ryh-män tai partion kokoonpano määräytyy aina tilanteen mukaisesti. Tyypillisesti ra-kentavaan ryhmään kuuluu ryhmänjoh-taja, kaksi kelamiestä, kaksi kiinnittäjää, liittäjä, joka toimii samalla ryhmän vara-johtajana.

Parikaapelilinjaa (vast.) rakentavan ryh-män henkilöstön tehtävät voidaan jakaa esimerkiksi seuraa vasti:

Ryhmänjohtajajohtaa ryhmän toimintaa, suunnistaa ja tiedustelee rakentamisreitit.

Kelamieskulkee käsketyssä suunnassa ja huo-lehtii, että kaapeli purkautuu kelalta tasaisesti.

Kiinnittäjähuolehtii, että kaapeli tulee riittävän löysälle ja laskeutuu maahan sekä te-kee kiinnitykset.

Liittäjähuolehtii kelatäydennyksistä ja tekee kenttäliitoksetvalvoo työn laatua ja tekee korjauk-set sekä koesoitot.

RYHMÄNJOHTAJA KELAMIES KIINNITTÄJÄ LIITTÄJÄ RYHMÄN VARAJOHTAJA

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

204

Rakentamisohjeet

Rakennettava kaapeli testataan joko yleismitta-rilla, puhelimella tai koesoitolla kaapelin läpi en-nen rakentamisen aloittamista.

Kenttäkaapeli rakennetaan yleensä maahan. Se kannattaa rakentaa ylös vain poikituksissa ja sil-loin, kun rakennetaan sellaiselle vilkasliikentei-selle alueelle, missä kaapelin vaurioitumisvaara on suuri, eikä sitä saa muulla tavoin suojattua. Kaapelia tarvitaan noin 20% enemmän kuin kar-talta mitattu matka osoittaa. Tiet voidaan alittaa rummun tai sillan kautta. Sorapäällysteinen tie voidaan alittaa kaivamalla siihen noin 20 cm syvä ura. Ylityskohta tulee merkitä esimerkiksi havun-oksalla. Ylitystä tehdessä tulee molempiin suun-tii laittaa liikenteen varoittajat noin 100 metrin päähän. Kaapelin minimikorkeus maastossa on kolme (3) metriä, tietä tai muuta ajoneuvouraa ylitettäessä viisi (5) metriä.

Kenttäkaapeliyhteyden purkaminen

Kenttäkaapeliyhteyden purkaminen suoritetaan yleensä samalla kokoonpanolla kuin rakentami-nen. Purkaminen aloitetaan ilmoittamalla yhtey-den katkaisemisesta tilaajille ja keskukselle.

Parikaapelilinjaa (vast) purkavan ryhmän henki-löstön tehtävät voidaan jakaa esimerkiksi seuraa-vasti:

Ryhmänjohtajajohtaa ja valvoo ryhmän toimintaa

Kiinnittäjäkulkee edellä ja irrottaa liitokset, laskee kaapelin alas kannatuskohdista tai irrottaa maassa olevan kaapelin alus kasvillisuudesta sekä siirtää sen tarvittaessa kulku-uralle

Kelamieskelaa kaapelin

Liittäjäottaa kelamieheltä täysinäisen kelan ja pal-jastaa kaapelinloppupäät sekä sitoo kaapelin siten, ettei se pääse purkautumaanottaa täyden kelan ja vie sen mahdollisesti mukana olevaan ajoneuvoon ja antaa kuljet-tajalle ohjeet siirtymisestä seuraavaan paik-kaan.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

205

rs

siko

ulut

us20

5

5.13 Pioneeri- ja suojelukoulutus

Ryhmän pesäkkeen linnoittaminen

Kenttälinnoittaminen (suojataso 4) antaa suojan aluevaikutteisilta aseilta ja sirpaleilta.

Linnoitteet rakennetaan siten, että suojaa ke-hitetään alkaen suojasta suora-ammuntatu-lelta (taistelijan potero). Majoituslinnoitteet rakennetaan kestämään kranaattien pintarä-jähdykset.

Kenttälinnoittamiseen tarvittava aikapesäke 3–5 vrktukikohta 3–7 vrkpuolustuskeskus 1–2 vko

Muut linnoittamisen suojatasot ovat:kevytosalinnoittaminen (suojataso 3)raskasosalinnoittaminen (suojataso 2)kantalinnoittaminen (suojataso 1)

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

206

Tuliaseman linnoittaminen ja suojavahvuudet käsiaseiden tulta vastaan

Taistelijan on kyettävä kaivamaan avopotero kesällä neljässä tunnissa ja talvella kuudessa tunnissa. Taistelijaparin on kyettävä kenttälinnoittamaan taistelijaparin potero 12 tunnissa.

1 AVOPOTEROT

2. POTEROITA LAAJENNETAAN

3. VALMIS KUOPPA

TAISTELUHAUTA

4. VALMIS POTERO

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

207

Tuliaseman suojakolon kattaminen

Teräs

Betoni

Kivinen maa

Hiekkaa säkeissä

Tuore puu

Tavallinen tiivis maa

Tiiviiksi poltettu lumi

Koskematon lumi

Valmista suojakumpareet ottaen huomioon tulialueesi ja suojavahvuudet.

Naamioi tuliasemasi huolellisesti, aloita linnoittaminen poistamalla pintamaa riittävän laajalta alu-eelta. Poistettua pintamaata käytetään tuliaseman naamiointiin ympäröivän maaston mukaiseksi.

Suojavahvuudet käsiaseiden tulta vastaan

Suojavahvuudet riittävät pysäyttämään käsiaseiden luodit ja sirpaleet. Älä tuudittaudu näkösuojan antamaan turvallisuuden tunteeseen. Käytä omaa asettasi vihollista vastaan myös näkösuojan, esi-merkiksi puun rungon läpi.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

208

Teltan ja ajoneuvon naamiointi

Telttojen välinen etäisyys on oltava vähintään 50 metriä.

Teltta on sijoitettava painanteeseen tai kaivettava maahan (kunnes majoituslinnoitteet valmistuvat), lisäksi teltasta on oltava suojainen siirtymisreitti tuliasemiin. Lämpösäteilyn vähentämiseksi naamio-verkko nostetaan kepeillä irti teltasta.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

209

Naamioverkolla rikotaan kohteen muoto. Naamioverkkojen lisäksi tulee käyttää tila-päismateriaalia. Teltan ja ajoneuvon lisäksi tulee naamioida esim. reput, sukset, ahkiot,halot, polttopuiden tekopaikka (hakkuu-jätteet) ruoka-astiat ja moottorikelkka sekämuut välineet.

Ryhmitysalueella tulee noudattaa hyvää jär-jestystä siten, että tavaroilla on määrätyt-paikkansa. Silloin ne myös löydetään tar-vittaessa.

Talvella ryhmänjohtaja käskee käytettävät kulku-urat siten, että vältetään turhia jälkiä ja majoituspaikka ei paljastu ilmasta viholli-selle. Ajoneuvon kuljettaja naamioi ajoneu-von yhdessä ryhmän taistelijoiden kanssa.

Ajoneuvot sijoitetaan 50 m etäisyydelle toi-sista ajoneuvoista ja teltoista.

Talvella on vältettävä turhien jälkien tekoa.

Suojautuminen taistelukentällä on käsitel-ty luvussa 5.2.

1. Verkon kiristäminen-ei varjoja verkossa

2. Loiva alastulokulma varjon puolella-estetään varjon muodostuminen

3. Verkon liepeet tulevasti kiinni- ei paljastavaa liikettä eikä varjoja

4. Verkon tukeminen sisältäpäin

5. Ajoneuvon kiiltävät osat kuten peilit ja ikkunat peitetään

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

210

Suojelukoulutus

Sotilaan on osattava käyttää henkilökohtaisia suojavarusteitaan ja pitää ne käyttökunnossa.Sotilaan on osattava toimenpiteet suojeluvaroituksessa ja suojeluhälytyksessä. Suojeluhälytyksen edel-lyttämät toimenpiteet on pystyttävä tekemään alle 10 sekunnissa.

Suojavarusteesi antavat hyvin huollettuina ja oikein käytettyinä suojankemiallisilta taisteluaineiltaradioaktiiviselta laskeumapölyltäbiologisilta taisteluaineilta sekähetkellisesti palokohteissa kuumuudelta, roiskeilta ja kipinöiltä.

Suojanaamarin pääosat ja käyttökunnon tarkastus

Suojanaamarin koko valitaan ja naamari säädetään kunkin kasvonpiirteiden mukaisesti. Pitkä parta hei-kentää naamarin tiiviyttä. Tästä syystä sotilaan tulee ajaa partansa.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

211

Suojanaamarin huolto ja säilytys

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

212

Suojavarusteiden ominaisuuksiaSyövyttäviä kaasuja vastaan suojanaamarin kumi antaa ainakin 24 tunnin, sadeviitta alle 30 minuu-tin ja tavalliset kumisaappaat 4-6 tunnin suojan. Suodatin kestää ilmakaasuja ainakin 24 tunnin ajan. Suojanaamarissa 95 on nesteen nauttimismahdollisuus ja näön korjaimet. Suojanaamaria voidaan tarvittaessa pitää kasvoilla 24 tuntia.

Tilanteen vaatiessa taistelijoille jaetaan taisteluvarustuksen ja suojanaamarin lisäksi myös muita hen-kilökohtaisia suojavälineitä. Komppanioiden suojeluryhmillä on erikoisvarustus suojelutiedustelua ja välittömiä toimenpiteitä varten.

Kemialliset taisteluaineetJaetaan pysyvyyden mukaan ilmakaasuihin ja maastokaasuihin. Ilmakaasut levitetään aerosolina tai kaasuna kulkemaan ilmavirran mukana kohdealueelle. Maastokaasut levitetään nestepisaroina maas-toon, josta kaasu vaikuttaa höyrystymällä ja kosketuksen kautta.

Jaetaan myrkyllisyyden mukaanärsyttäviin kaasuihin, jotka vaikuttavat hengityselimien kauttatukehduttaviin, jotka vaikuttavat hengityselimien kauttasyövyttäviin kaasuihin, jotka vaikuttavat pisaroina varusteiden ja ihon läpi sekähöyryinä silmien limakalvojen ja hengityselimienyleismyrkyllisiin kaasuihin, jotka vaikuttavat hengityselimien kauttahermokaasuihin, jotka vaikuttavat hengitysilman, ihon tai elintarvikkeiden kauttapsykokemiallisiin aineisiin, jotka vaikuttavat ilman tai juomaveden välityksellä

Kemiallisiin taisteluaineisiin kuuluvat myös kasvintuhoaineet.

Kemialliset taisteluaineet voivat olla kiinteänä, nesteenä, aerosolina tai kaasuna.

SuojautuminenAnnettaessa SUOJELUVAROITUS(Säteily-/ydin-, bio-, kaasu- tai polttovaroitus)

Välitä varoitus muille.

Laita suojanaamari käyttövalmiiksi. Laita suojanaamari suojanaamarilaukkuun. Kiinnitä laukku ylä-osassa olevalla lenkillä kantolaitteen olkahihnan nepparilenkkiin ja alalenkillä olkahihnaan. Tarkista, että kenttäpullossa on puhdasta vettä. Pue suoja-asu päällesi. Pue puuvillakäsineet ja suojakäsineet niiden päälle. Peitä paljaat ihonkohdat. Ota sadeviitta esille.

Valmistaudu peittämään poterosi katteella. Valmistaudu suojautumaan.

Jatka tehtäväsi toteuttamista

Säteilyvaroituksen aikana lisäksi

Varaa havun oksia esipuhdistusta varten. Raivaa poteron ympäriltä tulenarka materiaali pois. Varau-du olemaan suojautuneena useita tunteja.

Polttovaroituksen aikana lisäksi

Lisää vaatetusta ja peitä paljaat ihonkohdat. Poista helposti syttyvä materiaali poteron läheisyydestä. Varaa alkusammutusvälineitä.

Annettaessa SUOJELUHÄLYTYS(Säteily-/ydin-, bio-, kaasu- tai polttohälytys)

Välitä hälytys muille.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

213

Pidätä hengitystä. Pue suojanaamari päähäsi. Suojaa vartalosi suoja-asulla tai sadeviitalla. Suojau-du poteroon ja peitä se katteella. Pysy suojassa, kunnes toisin käsketään. Älä riisu suojanaamaria ilman käskyä.

Jatka tehtävän toteuttamista ryhmänjohtajan käskyjen mukaisesti.

Säteily/ydinhälytyksessä

Heittäydy poteron pohjalle.

Pysy paikallasi painevaikutuksen ajan. Pidä suojanaamari päässäsi.

Poista poteron suojakate ja puhdista se. Ravistele ja harjaa säteilevä pöly aika-ajoin varusteistasi. Poista saastunut maa poteron ympäriltä metrin säteellä.

Auta taistelijapariasi. Pysy poteron suojassa ja jatka tehtäväsi toteuttamista kunnes joukkosi saa oh-jeet jatkotoimista. Paniikki pahentaa tilannetta.

Polttohyökkäyksen jälkeen

Sammuta tuli tukahduttamalla se märällä kankaalla, maalla, hiekalla tms. Peitä palovammatpuhtaalla siteellä. Kaavi palava fosfori pois iholta ja peitä palovamma kostealla siteellä.

Auta taistelijapariasi. Jatka tehtäväsi toteuttamista. Ryhmänjohtaja käskee jatkotoimenpiteet.

Henkilökohtainen esipuhdistus

Esipuhdistus

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

214

5.14 Ilmasuojelu ja omakohtainen ilmatorjunta

Ilmasuojelutoimenpiteillä ymmärretään joukon sellaisia toimia, jolla pyritään vai-keuttamaan ilmavihollisen tiedustelua sekä toimintaa joukko vastaan. Tärkeimmät yksittäisen sotilaan ilmasuojelun keinot ovat maastouttaminen, naamiointi, linnoit-taminen, valojen käytön rajoittaminen, ilmatilanteen seuraaminen, ilmahälytyksen oikea-aikaisuus sekä oikea toiminta hälytyksen aikana. Yksittäinen sotilas voi toi-minnallaan tai määräysten noudattamatta jättämisellä aiheuttaa joukon paljastu-misen ja tappioita joukoille.

TELTTA AJONEUVO TYKKIASEMA

LIIKKUVAIHMINEN

1500m

500m

LIIKKUVA PARTIO LIIKKUVA AJONEUVO

RYHMITYS-ALUE

SAVU VALOT

LIIKE

Alle 500 metrin etäisyydellä havaitaan:

Alle 1500 metrin etäisyydellä havaitaan:

Joukon paljastavat erittäin helposti

JÄLJET JA POIKKEAMINEN MAASTON MUODOISTA

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

215

Ennakkovaroitus ilmavihollisesta

Joukko voi saada ennakkovaroituksen ilmavihollisesta ilmavalvontaselosteesta, sanomalaiteesta tai tuliasemapäätteestä (TASP 06). Valtaosalla joukkoja ei ole käytössään TASP 06, joka mahdollistaa valtakunnallisen tilannekuvan saamisen. Tämän takia ilmavalvontaselosteen kuunteleminen kaikil-la johtamispaikoilla on erittäin tärkeää ennakkovaroituksen saamiseksi ilmavihollisen toiminnasta.

Ilmavalvontaselostetta jaetaan ULA-taajuudella ja sitä pystytään kuuntelemaan normaalilla radiol-la. Ilmavalvontaselosteen seuraaminen vaatii joukolta ilmavalvontatason tekemisen, mikä tulee olla muovitettu.

Ennakkovaroitus välitetään joukolle joko ILMAVAROITUS- / ILMAHÄLYTYS- komennoilla, sireenillä, ajoneuvon äänimerkillä, muualla merkinantovälineellä tai viestivälineellä. Jokainen joka havaitsee lähestyvän ilma-aluksen, tekee tarvittaessa ilmahälytyksen.

Toiminta ilmavaroituksen ja -hälytyksen aikana

ILMAVAROITUS annetaan joukolle silloin, kun epäillään ilmavihollisen aloittavan toiminnan lähiai-koina (10 - 60 min). Ilmavaroituksen saatuaan, joukko toteuttaa viipymättä tarvittavat joukon ilma-suojelutoimenpiteet:

ILMAVAROITUS välitetään kaikille,näkyvissä oleva materiaali ja ajoneuvot siirretään ilmasuojaisaan sekä mahdollisuuksien mukaan linnoitettuun suoja-asemaan,naamiointia parannetaan tarpeen mukaan,henkilöstö ja materiaali hajautetaan,ilmatähystystä tehostetaan, sekä henkilöstö valmistautuu suorittamaan omasuojailmatorjuntaa.

ILMAHÄLYTYS annetaan joukolle silloin, kun ilmavihollisen saapumiseen alueelle on todennäköistä ja aikaa on vähän ( 0 sek-10 min). Ilmahälytyksen saatuaan, joukko:

välitetään ILMAHÄLYTYS kaikille,suojautuu toiminnan sen mahdollistaessa,ilmatähystystä tehostetaan, sekä henkilöstö valmistautuu suorittamaan omasuojailmatorjuntaa.

Keskeytynyttä toimintaa jatketaan komennolla “VAARA OHI”.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

216

Ilmavalvontaseloste

MGRS koordinaattiruudusto

Ilmavalvontaselosteessa maalin paikkatieto annetaan 10 x 10 km tarkkuudella ilmoittamalla ensin 100km:n tasoruututunnus ja sen jälkeen 10 kilometrin tarkkuutta osoittava koordinaattitunnus.

Esimerkiksi ”MIKE-HOTEL 45”, joka tarkoittaa:maali on ruudussa MH40 km ruudun vasemmasta reunasta itään50 km alareunasta pohjoiseen.

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

217

ILMAVALVONTASELOSTE

Sisältö Seloste

avausääni ”.”

uusi maali ” UUSI MAALI”

maalin tunnus ” 3456”

sijainti ”MH 45”

lentosuunta 10 asteen tarkkuudella ”SUUNTA 350”

Nopeus 50 km/h tarkkuudella ”NOPEUS 900”

Korkeus joko hehtometreinä ” KORKEUS 3”(100m=1 hm)Tai sanallisestiPINNASSA <300m ”PINNASSA”MATALALLA 300-300mKORKEALLA > 3000M

lukumäärä ”3”

laatu ”RYNNÄKKÖKONEITA”

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

218

Omasuojailmatorjunta

Ilmatorjuntaan käytetään ohjuksia sekä ilmatorjuntatykkejä ja ilmatorjuntakonekivääreitä.Eräät helikopteri- ja lentokonetyypit on panssaroitu käsiaseiden luoteja vastaan. Silti käsiaseilla ammuttava omasuojailmatorjunta vaikeuttaa aina ilma-alusten toimintaa. Useimmat helikopterit ja lentokoneet ovat hyvin haavoittuvia käsiaseiden tulelle.

Omasuojailmatorjunta paljastaa kuitenkin myös ampuvan joukon.

Joukko voi suojata itseään ilma-ammunnalla käsiasein, kun tarkoituksena on:

estää kuljetushelikoptereiden maahanlaskuvaikeuttaa tai estää taistelu- tai tiedusteluhelikoptereiden tulitoimintapakottaa matalalla lentävä helikopteri tai lentokone nousemaan alakatveesta oman ilmatorjun-nan ulottuville (ammunta 600 m etäisyydelle asti)aiheuttaa tappioita matalalla lentäville helikoptereille ja lentokoneille. (ammunta400 m etäisyydelle asti)

Omasuojailmatorjuntaa käsiaseilla ei käytetä, kun:

joukko ei saa paljastuamaali on käytännön kantaman ulkopuolella (yli 600 m)alueella lentää omia koneita.ilma-ammunta käsiaseilla on erikseen kielletty

Ampuma-asennot ilma-ammunnassa

5 T

aist

elu-

ja m

arss

ikou

lutu

s

219

Ilma-ammunta käsiasein

1. Kun johtaja osoittaa maaliin (esimerkiksi HELIKOPTERI EDESSÄ), ampuja siirtäävaihtimen aseen sarja-tulelle, tähtää maalia ja seuraa sitä aseella.

2. Kun johtaja käskee ennakon (esimerkiksi ENNAKKO 50), ampuja arvioi ennakkopisteenpaikan maalin reitin jatkeelta. Aseella seurataan koko ajan maalia.

3. Kun johtaja käskee tulenaloittamisen (HUOMIO – TULTA), ampuja suuntaanopeasti aseensa TULTA-komennolla arvioimaansa ennakkopisteeseen maalin lentoradanjatkeella ja ampuu siihen kaksi lyhyttä sarjaa (2–3 las/sarja).

Ampujan toimenpiteet ilma-ammunnassa

5 koneen mittaa

Ennakko 50m

300m

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

220

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

221

Perusteita

Fyysisen koulutuksen päämääränä on kehittää soti-laiden fyysistä suorituskykyä sekä liikuntataitoja taiste-lu-, marssi-, liikunta- ja muulla fyysisesti kuormittavalla koulutuksella siten, että he ovat peruskoulutuskauden jälkeen valmiit erikois- ja joukkokoulutuskauden vaati-vaan sotilaskoulutukseen.

Liikuntakoulutuksen päämääränä on pysyvän liikunta-kipinän herättäminen reserviin siirtyville asevelvollisil-le. Liikuntakoulutuksen, etenkin pallo- ja joukkuepelien avulla edistetään koulutettavien sopeutumista varus-miespalveluksen sosiaaliseen toimintaympäristöön. Va-paa-ajan liikuntakerhotoiminta tukee ja täydentää pal-velusliikuntaa.

6 Fyysinen koulutus ja liikunta-kasvatus

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

222

Fyysisen koulutuksen tavoitteena on, että sotilas:

1. saavuttaa vähintään tyydyttävän kestävyys ja lihaskunnon2. tuntee fyysisen harjoittelun fysiologiset perusteet.3. tuntee liikunnan terveysvaikutukset4. tuntee fyysiseen koulutukseen liittyvien riskien ennaltaehkäisyn ja turvamääräykset 5. tuntee kunto- ja terveysliikunnan yleiset periaatteet6. osaa suunnistamisen perusteet7. osaa lihashuollon periaatteet ja perussuoritukset.8. tuntee kestävyyttä ja lihasvoimaa lisäävän harjoittelun perussuoritukset.9. osaa uida10. osaa liikkua monipuolisesti (pallopelit, kamppailulajit).

Varusmieskoulutusaika rakennetaan kuuden - kahdentoista kuukauden pituiseksi fyysiseksi harjoi-tusohjelmaksi. Siinä vuorottelevat kehittävät ja palauttavat jaksot systemaattisesti.

Voit viikko-ohjelmasta seurata kunkin jakson rasitustasoa. Huolehdi itse siitä, että syöt oikein ja hoi-dat lihaksiasi niin, että ne hyötyvät optimaalisesti tekemistäsi harjoitteista.

Sotilaan fyysistä toiminta määritettäessä ovat peruslähtökohtina kriisin ja sodan ajan taistelukentän vaatimukset sekä alokkaiden kuntotaso. Varusmiesten fyysinen toimintakyky on saatava sellaiselle tasolle, että he kykenevät joukkonsa mukana reserviin siirrettäessä täyttämään menestyksellisesti omat puolustushaaran, aselajin ja koulutushaaran mukaiset taistelutehtävänsä vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3-4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun. Hyvä fyysinen toimintakyky on sotilaskoulutuk-sen perusedellytys myös rauhan aikana.

Fyysinen koulutus toteutetaan nousujohteisesti siten, että varusmiesten fyysinen toimintakyky on korkeimmillaan palvelusajan lopussa.

Palveluksen alussa kuntoa kohotetaan etupäässä liikuntakoulutuksen keinoin. Taistelukoulutuksessa keskeisintä on taistelijan taitojen oppiminen. Taistelukoulutukseen kuuluvassa marssikoulutuksessa ja liikuntakoulutukseen kuuluvassa esteratakoulutuksessa opetetaan etupäässä taitoja ja tekniikoita sekä kehitetään osaltaan kestävyyspohjaa.

Palveluksen loppupuolella taistelukoulutuksen ja marssikoulutuksen osuus myös kunnon kohotta-misessa kasvaa ja liikuntakoulutus jää aikaisempaa enemmän lihaksistoa palauttavaan ja virkistä-vään rooliin.

Fyysisen koulutuksen onnistumiseksi on pidettävä huolta myös palautumisesta ja palauttavista harjoitteista sekä ravintokysymyksistä ja riittävästä levosta.

Lisätietoja saat internet-osoitteestawww.puolustusvoimat.fi toimialat/liikunta

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

223

6.1 Kenttäkelpoisuus ja fyysinen toimintakyky

Kenttäkelpoisuus tarkoittaa yksilön fyysistä kuntoa ja ampumataitoa sekä taitoa liikkua tehtävän mukaisesti varustettuna kaikissa taistelukentän oloissa. Hyvä kenttäkelpoisuus edellyttää henkistä kuntoa, joka ilmenee sitkeytenä, peräänantamattomuutena, rohkeutena ja voitontahtona. Kenttä-kelpoisella sotilaalla on taito ja tahto selviytyä taistelukentällä, korkea fyysinen kapasiteetti sekä kyky toimia voimavarojen äärirajoilla eri vuodenaikoina kaikissa sää- ja kelioloissa.

Fyysinen toimintakyky on suorituskyvyn yksi osa-alue. Se on kykyä tehdä kuntoa ja taitoa vaati-vaa lihastyötä. Fyysinen toimintakyky muodostuu fyysisestä kunnosta ja motorisista taidoista. Se on yhteydessä psyykkiseen toimintakykyyn ja motivaatioon.

Fyysinen kunto koostuu eri osa-alueista kuten kestävyys, voima ja nopeus. Myös lihashallinta ja liikkuvuus sisältyvät fyysisen kunnon käsitteeseen.

Kestävyydellä ymmärretään kykyä vastustaa väsymystä, joka riippuu työtä tekevien lihasten ener-gian saannista ja sen riittävyydestä. Kestävyys jaetaan energia-aineenvaihdunnan perusteella aero-biseen ja anaerobiseen kestävyyteen.

Voima on fyysisen kunnon osatekijä, jota tarvitaan muodossa tai toisessa kaikessa työssä ja eri tehtä-vissä taistelukentällä. Voiman tuotto perustuu lihasten tahdonalaiseen supistumiskäskyyn, joka lähtee aivoista siirtyen hermoratoja pitkin selkäytimeen ja edelleen motorisia liikehermoja pitkin lihakseen. Voima voidaan jakaa lihaksen supistumistapojen mukaan isometriseen ja dynaamiseen voimantuottoon. Energian tuoton vaatimusten perusteella voima jaetaan yleisesti maksimi-, nopeus- ja kestovoimaan.

Nopeus on fyysisen kunnon osatekijä, joka on paljolti periytyvä. Siihen voidaan vaikuttaa erityisesti voimaominaisuuksia kehittämällä. Nopeus jaetaan yleisesti perus-, reaktio, räjähtävään- ja liikeno-peuteen sekä nopeustaitavuuteen.

Henkinen kunto Taistelijan taidot

Yleismotoriset taidot

Fyysinen kunto- kestävyys- voima- nopeus- liikkuvuus- lihashallinta

Terveydentila, elintavat, ympäristö

Biologiset tekijät

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

224

6.2 Liikuntakasvatuksen päämäärä ja tavoite

Päämäärä ja tavoitteet

Liikuntakasvatuksen päämääränä on edistää pysyvää liikuntaharrastusta reservin fyysisen kunnon ja suorituskyvyn ylläpitämiseksi ja kohottamiseksi.

Koulutuksen tavoitteena on oppia eri liikkumis- ja liikuntataitoja, osaltaan kehittää fyysistä kuntoa sekä tuottaa virkistystä palveluksen lomaan.

OMINAISUUS/TAITO PERUSKOULUTUSKAUSI E-KAUSI, AUK, RUK JOUKKOKOULUTUSKAUSI

Kestävyys Peruskestävyyden kohottaminen koulutettavan lähtötaso huomioon ottaen

12 min juoksutesti väh 2400–2600 metriä aselajista ja lähtötasosta riippuen

12 min juoksutesti väh 2600–2800 metriä aselajista ja lähtötasosta riippuen

Lihaskunto Lihaskunnon kohottaminen koulutettavan lähtötaso huomioon ottaen

Lihaskuntokuntoluokka väh 9 pist (hyvä)

Lihaskuntoluokka väh 12 pist (hyvä)

Lihashuolto Koulutettavat osaavat lihashuollon periaatteet ja perussuoritukset

Koulutettavat osaavat palautumista edistävät omakohtaiset lihashuoltotoimenpiteet

Koulutettavat hallitsevat palautumista edistävät omakohtaiset lihashuoltotoimenpiteet

Uimataito Koulutettavat pystyvät uimaan 25 m jollakin uimatavalla

Koulutettavat pystyvät uimaan pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaisen 200 m testiuinnin ja tuntevat vedestä pelastamisen perusteet

Koulutettavat osaavat käyttää uima- ja hengenpelastustaitojaan erilaisissa tilanteissa

Hiihto/juoksu Koulutettavat osaavat lajien suoritustekniikat

Koulutettavat pystyvät soveltamaan taitoja eri maasto-olosuhteissa

Koulutettavat pystyvät soveltamaan taitoja eri taistelukentän tilanteissa

Palloilu Koulutettavat tuntevat eri palloilulajien sääntöjä, tekniikoita ja pelitapoja niin, että johdettu pelinomainen harjoittelu on mahdollista

Koulutettavat harjaantuvat pelinomaisissa harjoituksissa niin, että heidän taitonsa kehittyvät

Koulutettavat osaavat eri palloilulajeja niin, että omaehtoinen pelinomainen harjoittelu on mahdollista.

Itsepuolustus- ja kamppailutaito

Koulutettavat osaavat itsepuolustuksen perustaidot

Koulutettavat hallitsevat itsepuolustuksen perustaidot

Koulutettavat pystyvät soveltamaan taitoja eri taistelukentän tilanteissa

Teoriakoulutus Koulutettavat tuntevat fyysisen harjoittelun fysiologiset perusteet sekä tuntevat fyysiseen koulutukseen liittyvien riskien ennaltaehkäisyn ja turvamääräykset. Koulutettavat tuntevat kunto- ja terveysliikunnan yleiset periaatteet.

Koulutettavat osaavat fyysiseen koulutukseen liittyvien riskien ennaltaehkäisyn ja turvamääräykset. Koulutettavat osaavat kunto- ja terveysliikunnan yleiset periaatteet.

Koulutettavat hallitsevat fyysiseen koulutukseen liittyvien riskien ennaltaehkäisyn ja turvamääräykset. Koulutettavat hallitsevat kunto- ja terveysliikunnan yleiset periaatteet.

Koulutettavat selviytyvät sodan ajan tehtävänsä mukaisista suunnistustehtävistä

Riittävä fyysinen suorituskyky 3-4 vrk:n vaativaan ratkaisutaisteluun sodan ajan tehtävässään

Koulutettavat osaavat suunnistuksen perusteet niin, he että selviytyvät 5 km:n helpohkosta radasta

Fyysinen suorituskyky Perus- ja lihaskunnon kohottaminen koulutettavan lähtötaso huomioon ottaen

Fyysisen suorituskyvyn parantaminen p-kaudella saavutetusta tasosta. Varmistetaan koulutettavien valmius

Suunnistustaito Koulutettavat osaavat suunnistaa niin, että he selviytyvät helpohkosta 5 km:n radasta valoisalla 75 minuutissa ja pimeällä 105 minuutissa

Yksilökohtaiset tavoitteet

Tavoitteet on määritetty fyysiselle suorituskyvylle, kestävyydelle, lihaskunnolle, suunnistustaidolle, ui-mataidolle, hiihdolle/juoksulle, palloilulle sekä itsepuolustus- ja kamppailutaidoille. Nämä koskevat palveluskelpoisuusluokassa A palvelevia varusmiehiä ja ne ovat minimitavoitteita.

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

225

6.3 Fyysisen toimintakyvyn mittaus

Perusteet

Fyysisen toimintakyvyn mittaamisen ja seurannan päämääränä on selvittää varusmiesten sekä va-paaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten fyysisen toimintakyvyn taso palveluksen alussa (lähtö-taso) sekä seurata heidän fyysisen suorituskykynsä kehittymistä palveluksen aikana. Toimintakyvyn seuraamisessa käytetään kuntotestejä sekä taitotestejä.

Peruskoulutuskaudella ja joissain erikoiskoulutuskauden harjoituksissa koulutettavat voidaan jakaa lähtötason mukaisiin kuntoryhmiin. Myöhemmässä koulutuksessa tasoero voidaan ottaa huomioon esimerkiksi materiaalin kuljetusvastuun jakamisella. Heikkokuntoista ei pidä rasittaa yli hänen fyysis-ten rajojensa, koska sellainen ei enää kehitä kuntoa, vaan päinvastoin heikentää sitä.

Viralliset kuntotestit järjestetään palvelusajasta riippumatta kaksi kertaa. Ensimmäinen koe pidetään lääkärintarkastuksen jälkeen kahden viikon kuluessa palvelukseen astumisesta. Toinen kun-totesti pidetään joukkokoulutuskaudella kahden ensimmäisen viikon aikana.

Testitulokset merkitään varusmiestietojärjestelmään. Fyysiseen toimintakykyyn liittyvällä seurannalla ja raportoinnilla on tärkeä maanpuolustuksellinen ja kansanterveydellinen merkitys.

Joukkokoulutuskauden alussa suoritettavat kuntotestit pyritään tekemään sodan ajan kokoonpanois-sa, jolloin johtajat ja miehistö osallistuu yhtä aikaa testeihin. Testiosioilla voi seurata oman kunnon ke-hittymistä milloin vain koulutuksen aikana. Kirjaa lähtötasosi muistiin, niin voit seurata edistymistäsi.

Mittausmenetelmät

Fyysistä suorituskykyä mitataan kestävyyden osalta 12 minuutin juoksutestillä ja lihaskun-toa kolmi-osaisella lihaskuntotestistöllä. Kehon koostumuksen arvioimiseksi lihaskuntotestien yhteydessä mitataan paino, pituus ja vyötärön ympärys. Fyysinen kunto ilmaistaan indeksillä, joka saadaan kestävyys- ja lihaskuntotuloksen yhteistuloksesta. Indeksin perusteella määräytyy varus-miehen tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan naisen fyysinen kuntoluokka. Kuntokoe ei ole kilpailu, vaan sen tarkoituksena on verrata yksittäisen varusmiehen toimintakykyä hänen aikaisem-piin tuloksiinsa. Ensimmäinen kuntokoe on ns. lähtötasotesti, jonka avulla määritetään kullekin koulutettavalle fyysisen kunnon mukainen koulutusryhmä.

Turvallisuusohjeet

Kuntotesteihin ei saa osallistua sairaana tai toipilaana. Kuntotestejä edeltävänä vuorokaute-na on vältettävä kovaa fyysistä rasitusta ja valvomista. Testisuoritusta ei saa edeltää kahden vuo-rokauden sisällä tapahtunut rokotus tai verenluovutus.

Kuntotestit suoritetaan ennen ruokailua aamu- tai iltapäiväpalveluksen lopulla. Testisuoritus ja muu harjoitus, joka on fyysisesti maksimaalisesti rasittava, voidaan aloittaa aikaisintaan kaksi tun-tia ruokailun päättymisestä. Tällöinkin suoritusta edeltävän aterian tulisi olla kevyttä ja helposti sulavaa hiilihydraattipitoista ravintoa.

Juoksutesti ja lihaskuntotestit on suoritettava eri päivinä.

KUNTOLUOKAT

12 minuutin juoksukoe ja lihaskuntotestit. Merkitse taulukkoon tavoitesuorituksesi.

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

226

Etunojapunnerrus Istumaannousu Vauhditon pituus 12 min juoksu5 40 46 2,60 3200

4,75 39 45 2,55 31504,5 38 44 2,50 3100

4,25 37 43 2,45 30504 36 42 2,40 3000

3,75 35 41 2,35 29503,5 34 40 2,30 2900

3,25 33 39 2,25 28503 32 38 2,20 2800

2,75 31 37 2,15 27502,5 30 36 2,10 2700

2,25 29 35 2,05 26502 28 34 2,00 2600

1,75 27 33 1,95 25501,5 26 32 1,90 2500

1,25 23 27 1,85 22251 20 22 1,80 1950

0,75 17 17 1,75 16750,5 14 12 1,70 1400

0,25 11 7 1,65 1350

Etunojapunnerrus Istumaannousu Vauhditon pituus 12 min juoksu5 32 40 2,10 2900

4,75 31 39 2,05 28504,5 30 38 2,00 2800

4,25 29 37 1,95 27504 28 36 1,90 2700

3,75 27 35 1,85 26503,5 26 34 1,80 2600

3,25 25 33 1,75 25503 24 32 1,70 2500

2,75 23 31 1,65 24502,5 22 30 1,60 2400

2,25 21 29 1,55 23502 20 28 1,50 2300

1,75 19 27 1,45 22501,5 18 26 1,40 2200

1,25 15 21 1,35 19501 12 16 1,30 1700

0,75 9 12 1,25 14500,5 6 8 1,20 1200

0,25 3 4 1,15 1150

Tyydyttävä

Välttävä

Heikko

Varusmiehet (miehet)

Erinomainen

Kiitettävä

Hyvä

Tyydyttävä

Välttävä

Heikko

Varusmiehet (naiset)

Erinomainen

Kiitettävä

Hyvä

Osasuoritusten kuntoluokat

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

227

Painoindeksin (Body Mass Index) määrittäminen

Kehon koostumus voidaan laskea seuraavalla tavalla:– jos henkilön paino on 80 kg ja pituus 175 cm, lasketaan painoindeksi seuraavasti:

80 kg_______________ = 26,1 1,75 m x 1,75 m

Vyötärön ympärys

Lihavuuden (rasvakudoksen) aiheuttama terveysvaara riippuu rasvan anatomisesta sijainnista. Suu-rin sairastumisvaara on yhteydessä keskikehon sisäosiin kertyvään rasvaan. Tätä arvioidaan epäsuo-rasti vyötärön ympärysmitalla.

Vyötärön ympärysmitan viitearvoluokat ja selitteet WHO:n mukaisesti ovat miehille ja naisille seuraavat:

Vyötärönympärysmitta SeliteMiehet alle 94 cmNaiset alle 80 cm Ei terveysriskiä. Miehet 94–102 cmNaiset 80–88 cm Lievästi suurentunut terveysriski. Miehet yli 102 cmNaiset yli 88 cm Huomattavasti suurentunut terveysriski.

Painoindeksiluokat ovat seuraavat:

– alipaino alle 20– normaalipaino 20–25– lievä ylipaino 25–29– merkittävä ylipaino 29–32– vaikea ylipaino 32–35– sairaalloinen ylipaino 35– >

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

228

6.4 Kartanluku ja kompassin käyttö

Suunnistuskoulutuksen tavoitteena on, että jo-kainen asevelvollinen selviytyy itsenäisesti sodan ajan tehtävänsä mukaisista suunnistustehtävistä.

Suunnistus on liikkumista kohteesta toiseen par-haaksi arvioitua reittiä pitkin karttaa ja kompassia hyväksi käyttäen. Kohteita nimitetään rasteiksi.

Suunnistus on tärkeä sotilastaito sekä haastava liikunta- ja taitolaji. Se kehittää tehokkaasti myös fyysistä kestävyyttä, motoriikkaa ja taitoa liikkua maastossa. Suunnistaminen edellyttää sekä fyy-sisiä että älyllisiä ominaisuuksia.

Suunnistuksen tärkein apuväline on kartta. Maastossa eteneminen perustuu kartanlukuunja -tulkintaan sekä kartan vertaamiseen maas-toon. Kompassia tarvitaan lähinnä suunnan var-mistamiseen; maastossa edetään harvoin pelkän kompassisuunnan avulla, koska Suomessa käytet-tävät kartat ovat tarkkoja ja korkealaatuisia se-kä maasto pienipiirteistä. Suunnistustaito muo-dostuu useasta eri osataidosta. Suunnistajalla on oltava ainakin seuraavat perustiedot ja -taidot

osattava lukea karttaa ja maastoa eli on tie-dettävä, miten erilaiset maastokohdaton merkitty karttaan,osattava kulkea maastossa suunnassa,osattava mitata ja arvioida matkaa sekä etäi-syyksiä,osattava määrittää oman paikan sekä eri kohteiden koordinaatit.Suunnistusharjoituksissa annetaan perusteet selviytyä palvelusajan suunnistustehtävistäsekä valmiudet suunnistuksen harrastami-selle reservissä.

Kartan värien merkitys

Eräitä suunnistusvinkkejä:

Käytä aikaa oikeinajattele ensin ja tee päätökset vasta sittenole huolellinen,juokse, kun olet varma reitistä

Suunnittele reitti, jota aiot käyttääjos olet epävarma, kulje pitkin maastossa selvästi näkyviä kohtia kuten polkuja ojia ja linjojapolkua pitkin voit juosta pidemmän matkan samassa ajassa kuin rämpimällä ryteikössäkuntosi ratkaisee onko nopeampaa kiivetä mäen yli vai kiertää sejuokse selkeät osuudet, hidasta, kun kartan lukeminen käy vaikeaksi

Mieti valmiiksi, mikä varoittaa reitiltä eksy-misestä

etene välitavoitteesta seuraavaanlue karttaa ennakoiden niin, että tiedät mi-tä on tulossa ja peilaa reittiäsi sivuilla oleviin kohteisiinmittaa matkaavalitse reitillesi pysäyttäjä: “jos menen puron yli, olen liian pitkällä”

Toimi järjestelmällisestirastilippuja ei piiloteta, niillä merkitään paik-koja, etsi siis paikkaajos olet oikealla alueella, haravoi alue sys-temaattisestijos et ole varma alueesta, palaa edelliseen varmaan maastonkohtaan ja yritä uudestaanälä hermostu, vaan ajattele

Suunnista itsetoisen perässä juoksemalla eksyy totaalisestivain itse tekemällä oppii

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

229

Taktinen kartta 1:50 000

© 28/MYY/07

Sotilaskäytössä maastossa liikkumisen pääkartta on taktinen kartta 1:50 000. Kartta säilytetään aina muovisessa karttataskussa tai muovipussissa kastumisen estämiseksi. Karttaan tehdään merkintöjä vain lyijykynällä tai tussilla karttamuoville. Karttaan ei saa tehdä merkintöjä, jotka paljastavat joukon toiminnan. Karttaa luettaessa kartta suunnataan siten, että yläosa osoittaa pohjoiseen.

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

230

Karttamerkit

5.35.3

109109

12341234

33

1 1

Liikenneverkot ja johtoyhteydet Trafiknät och ledningsförbindelserTraffic networks and mains

I a luokan moottoritie, tienumero I a klassens motorväg, vägnummerI a class motorway, road numberI b luokan yksi- tai kaksiajoratainen autotie, tunneliI b klassens bilväg med enkel eller dubbel körbana, tunnelI b class road, single- or dual-carriage, tunnelII a, b luokan kaksikaistainen autotie, siltaII a, b klassens bilväg med två körfält, broII a, b class road, double-lane, bridge

III a, b luokan yksikaistainen autotie III a, b klassens bilväg med ett körfältIII a, b class road, single-lane

autoliikennealue biltrafikområde motor traffic area

ajotie, ajopolku körväg, körstig drive, drive path

polku, pitkospuut stig, spång path, causeway

pyörätie, talvitie cykelväg, vinterväg bicycle path, winter roadrautatie: sähköistetty ja sähköistämätön järnväg: elektrifierad och ej elektrifieradrailway: electrified and not electrified

lautta tai lossi färja eller linfärja ferry or cable ferrylaivaväylä, nimelliskulkusuunta, kulkusyvyys farled, huvudriktning, leddjupgåendeship channel, general direction, draught venereitti båtled boat route

viittoja prickar spar buoys

poijuja bojar buoys

reunamerkkejä randmärken edge marksmajakka, kummeli, linjamerkki fyr, kummel, ensmärkelighthouse, cairn, leading beaconkaasujohto gasledning gas pipesähkölinja, pylväs elledning, stolpe electricity line, pole

lentokenttä flygfält airport

Rakennukset Byggnader Buildings

taajama, varastoalue tätort, lagerområde built-up area, storage area

kirkko, hautausmaa kyrka, begravningsplats church, cemetery

asuin-, loma-, liike- ja yleisiä rakennuksiabostads- och fritidshus, affärer samt allmänna byggnaderresidential, holiday, commercial and public buildingstehdas-, talous- ja varastorakennuksiafabriks- och ekonomibyggnader samt lagerfactory buildings, agricultural buildings and warehousesvesitorni, savupiippu, radiomasto vattentorn, skorsten, radiomastwater tower, chimney, radio toweraita, portti, puurivi, hiihtohissi stängsel, port, trädrad, skidliftfence, gate, row of trees, ski lifttuulivoimala, näkötorni, muistomerkki, tulentekopaikkavindkraftverk, utsiktstorn, minnesmärke, lägereldsplatswind power plant, observation tower, monument, place for camp fire

© 28/MYY/11

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

231

6060

3610

13.5

3610

13.5

30.530.5

Merkkienselite Teckenförklaring Legend

Maasto Terräng Terrain

pelto, puutarha, niitty, metsäinen alue (valkea)åker, trädgård, äng, skogbevuxet område (vitt)arable land, garden, meadow, forested area (white)vaikeakulkuinen suo: puuton, metsäinensvårframkomlig myr: kal, skogbevuxenmarsh, difficult to traverse: treeless, forestedhelppokulkuinen suo: puuton, metsäinenlättframkomlig myr: kal, skogbevuxenmarsh, easy to traverse: treeless, forestedsoistuma försumpad mark paludified areaavokallio, louhikko, kivikko, hietikkokalt berg, blockfält, stenfält, sandfältexposed bedrock, boulder field, rock field, bare sandlouhos, sorakuoppa, turvetuotantoaluestenbrott, grustag, torvtäktquarry, gravel pit, peat production areakaatopaikka, täytemaa, urheilu- ja virkistysalue, puistosoptipp, fylljord, idrotts- och rekreationsområde, parklandfill, earth fill, sports and recreation area, parkavoin vesijättöalue, avoin metsämaa, varvikko (Lapissa)öppet tillandningsområde, kalhygge, rismark (i Lappland)open reliction area, open forest, brush (in Lappland)rantaviiva, vesialue, vedenpinnan korkeusluku, laituristrandlinje, vattenområde, vattenytans höjd över havet, bryggashoreline, water area, altitude of water surface, dockmaatuva vesialue, epämääräinen rantaviiva, tulva-alue, kaivoupplandning, obestämd strandlinje, översvämningsområde, brunnreliction, indefinite shoreline, flood area, wellkiviä, vesikuoppa, allas stenar, vattengrop, bassäng stones, water hole, basinjoki, leveys yli 5 m, pato älv, bredd över 5 m, damm river, width over 5 m, dampuro, leveys 5 - 2 m, lähdebäck, bredd 5 - 2 m, källabrook, width 5 - 2 m, springpuro tai oja, leveys alle 2 mbäck eller dike, bredd under 2 mbrook or ditch, width under 2 mluonnonmuistomerkki, muinaisjäännös naturminnesmärke, fornlämningnatural monument, ancient relic

Korkeus-ja syvyystiedot Höjd- och djupdata Heights and depths

johtokäyrä (20, 40, 60 m) ledkurva index contourpääkäyrä (5, 10, 15 m) huvudkurva regular contourjyrkänne, luiska brant, sluttning steep, slopesyvyyskäyriä (1.5, 3, 6, 10, 15, 20, 25 m), syvyyspistedjupkurvor (1.5, 3, 6, 10, 15, 20, 25 m), djuppunktdepth curves (1.5, 3, 6, 10, 15, 20, 25 m), depth point

Rajat Gränser Borders

valtakunnan raja riksgräns international boundaryrajavyöhykkeen takaraja yttre gräns för gränszonrear boundary of boundary zonealuevesiraja territorialvattengräns limit of territorial watersmaakunnan- tai lääninraja landskaps- eller länsgräns regional or provincial boundarykunnanraja kommungräns municipal boundaryluonnonsuojelu-, erityisalueen raja gräns för naturskyddsområde, specialområdeconservation area, special area boundary

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

232

Papinsaar iHanhiniemiHögbergetKarhukangasIsosuoP a l j a k k a

Lumipuro

VuentokoskiTenoH ö g b e n s j ö nSaarijärviP ä i j ä n n e

Björkdal

Halosenkylä

LauttasaariHuuhkajaKRISTINESTADKEMIJÄRVIHELSINKI

LuonnonsuojelualueNaturskyddsområde

Ampuma-alueSkjutområde

Papinsaar i

Hanhiniemi

Högberget

Karhukangas

Isosuo

P a l j a k k a

Lumipuro

Vuentokoski

TenoH ö g b e n s j ö n

SaarijärviP ä i j ä n n e

Björkdal

Halosenkylä

LauttasaariHuuhkajaKRISTINESTADKEMIJÄRVIHELSINKI

LuonnonsuojelualueNaturskyddsområde

Ampuma-alueSkjutområde

Paikannimistö Ortnamn Place names

Asutusnimet Ortnamn Settlement names

Maastonimet Terrängnamn Terrain names

Vesistönimet Namn på vattendrag Watercourse names

Selitteet Förklaring Specification

Terveyskeskus UrheilupuistoHälsocentral Idrottspark

Kartan tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan. Maastotietokannan tietoja päivitetään5 - 10 vuoden välein, ja karttalehden alueella voi olla eri ajankohdilta olevaa tietoa. Tiestön tiedotovat painovuotta edeltävältä vuodelta. Kartassa olevista puutteista ja virheistä voi antaa palautetta Kansalaisen Karttapaikalla osoitteessa <www.karttapaikka.fi>. Vesialueiden syvyystiedot pohjautuvat aineistoihin, joiden tekijänoikeudet omistaa Suomen ympäristökeskus tai Liikennevirasto. Merenkulkuun liittyvät tiedot perustuvat merikarttaan. NAVIGOINNISSA ON KÄYTETTÄVÄ MERIKARTTOJA.

Kartuppgifterna bygger på Lantmäteriverkets terrängdatabas. Uppgifterna i terrängdatabasen uppdateras med5 - 10 års mellanrum och på ett kartblad kan finnas uppgifter från olika tidpunkter. Väginformationen är från året före tryckåret. Vid eventuella fel eller brister i kartan kan respons ges på Kartplatsen för alla på adressen <www.kartplatsen.fi>. Uppgifterna om vattendjupet grundar sig på material som Finlands miljöcentral ellerTrafikverket har upphovsrätten till. Den nautiska informationen bygger på sjökort. FÖR NAVIGATION SKALL SJÖKORT ANVÄNDAS.

The map data are based on the topographic database of the National Land Survey of Finland. The data inthe topographic database are updated every 5 to 10 years, and the information on a map sheet can derive from different years. The road data are from the year preceding the year of printing. Feedback on any errors or flaws that the map may contain can be given at the Citizen's Mapsite at <www.karttapaikka.fi>. Data on water depths in water areas are based on material owned by copyright by the Finnish Environment Institute or the Finnish TransportAgency. The nautical data are based on a nautical chart. FOR NAVIGATION NAUTICAL CHARTS MUST BE USED.

© 28/MYY/11

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

233

Teknisiä tietoja Tekniska data Technical dataKoordinaatisto Koordinatsystem Coordinate reference system: ETRS89 (WGS84)Ellipsoidi Ellipsoid Ellipsoid: GRS 80Karttaprojektio Kartprojektion Map projection: ETRS-TM35FINKeskimeridiaani Medelmeridian Central meridian: 27°E / 500 000 mKorkeusjärjestelmä Höjdsystem Vertical reference system: N60

Magneettisia häiriöitä Magnetiska störningar Magnetic disturbance

Nak35: +2°59' +2°36' +2°13'

Nak34: - 2°13' - 2°36' - 2°58'

KP35 Karttapohjoinen Kartnorr Grid North 27°E

KP34 Kaistapohjoinen Zonnorr Zone North 21°E

NeP Neulapohjoinen Kompassnorr Magnetic North NeP

Nek Neulaluvun korjaus2007.0 Nåltalskorrektion

Magnetic Correction

+6°26' +107± +114 mils

KP35

Nak35 Napaluvun korjausPoltalskorrektionTrue North Correction

+2°36' +43± +46 milsNak34 Poltalskorrektion - 2°36' - 43± - 46 mils

True North Correction

KP34

Kok35 KokonaiskorjausTotalkorrektionTotal Correction

+9°03' +150± +160 milsKok34 Totalkorrektion +3°50' +64± +68 mils

Total Correction

Napapohjoinen Polnorr True North

Vuotuinen muutosÅrlig förändringAnnual variation

+0°10' +2.8± +3.0 mils

Ennen kartasta otetun suunnan käyttämistä kulkusuuntana maastossa on senkompassisuunnasta vähennettävä yllä laskettu kokonaiskorjaus (Kok).

Innan den på kartan mätta riktningen används i terrängen skall ovan angivnatotalkorrektion (Kok) subtraheras från kompasskursen.

Before the measured grid azimuth is used in the terrain the above-indicatedtotal correction (Kok) must be subtracted from the bearing.

Kartalla on kuvattu kaistan TM35 mukaisten mustien koordinaattiristien lisäksipunaisella värillä kaistojen TM34 ja TM35 mukaiset koordinaattiruudukot.

Förutom svarta koordinatkors i zonen TM35 har på kartan avbildatskoordinatrutorna i zonerna TM34 och TM35 i rött.

On the map the grid intersections in zone TM35 are shown in blackand the grids in zones TM34 and TM35 in red.

K4221 K4223

K4222 K4224

A C

A C

A C

A C

B D

B D

B D

B D

E G

E G

E G

E G

F H

F H

F H

F H

© 28/MYY/11

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

234

Kompassin suunnastaminen

1. Aseta kompassin pitkä sivu kartalle siten, että se kulkee tunturin huipulta autiotuvalle kulku-suuntanuolen osoittaessa menosuuntaan.

2. Käännä neularasiaa siten, että pohjoishaa-rukka osoittaa kartan pohjoissuuntaan.

3. Pidä kompassia kädessäsi vaakasuorassa ja käänny rauhallisesti niin, että pohjoisneulan pu-nainen kärki asettuu pohjoishaarukkaan. Kom-passin kulkusuuntanuoli osoittaa sinulle suun-nan autiotuvalle.

Kompassin neula on magneetti, joten se on al-tis metalliesineiden aiheuttamille häiriöille. Älä siis käytä kompassia ajoneuvojen tai voimak-kaiden sähkölinjojen läheisyydessä. Pienetkin metalliesineet aiheuttavat häiriöitä, jos ne ovat liian lähellä kompassia.

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

235

Koordinaattien mittaaminen kartalta

Taktisella kartalla maantieteellinen koordinaa-tisto (WGS84) on esitetty sinisellä yhtenäiselläviivoituksella (esimerkiksi 24°00’). Reunaan on merkitty lisäksi paikallisaikakorjaukset (esimer-kiksi -24m00s).

Peruskoordinaatistot on esitetty suorakulmaise-na kilometriruudustona (punainen). MGRS – kir-jaintunnukset ja koordinaattilukemat on merkitty kartan reunaan siten, että täydet sadat ja tuhan-net kilometrit on esitetty pienemmällä tekstikool-la (ks. Kuva1). Numero ja siihen liitetty kirjain (esimerkiksi 34V) osoittaa MGRS – vyöhykkeen (= kaista 34, lohko V) ja kirjainpari FM (kaistal-la 34) osoittaa 100 km ruudun. Pituuspiirin 24° itäpuolella vyöhyke on 35V. MGRS – merkintöjä käytetään ruudustoperusteisessasijainnin ilmoittamisessa.

Koordinaatit mitataan kartalta yleensä kym-menen metrin tarkkuudella. Itä- (E, easting) ja pohjoiskoordinaatit (N, northing) ilmaistaan täl-löin neljän numeron sarjoina (viimeinen nume-ro osoittaa kymmeniä metrejä). Koordinaatteja käytetään sekä koordinaattiettä ruudustoperus-teisessa sijainnin ilmoittamisessa.

K-koordinaatti puolestaan ilmaistaan metreinä lähimpään kymmeneen metriin pyöristettynä.Koordinaattien määrittäminen taktiselta kartalta (1:50 000) tapahtuu seuraavasti:

1. - Asetetaan koordinaattimittari paikan-nettavaan pisteeseen (huomattava kivi) ku-van esittämällä tavalla (ks. Kuva2).

2. - E – koordinaatin kaksi ensimmäistä nu-meroa saadaan kartan reunaan merkitystä lukemasta – punaiselta koordinaattiviivalta,

joka on paikannettava pisteen länsipuolella. Koordinaateista luetaan vain isolla merkityt numerot, esimerkiksi 66.

3. - E – koordinaatin kaksi jälkimmäistä nu-meroa luetaan koordinaattimittarin vaaka-asteikolta, jolloin E – koordinaatti on 6619.

4. - N – koordinaatin kaksi ensimmäistä nu-meroa saadaan kartan reunaan merkitystä lukemasta – punaiselta koordinaattiviivalta, joka on paikannettava pisteen eteläpuolella. Koordinaateista luetaan vain isolla merkityt numerot, esimerkiksi 56.

5. - N – koordinaatin kaksi jälkimmäistä nu-meroa luetaan koordinaattimittarin pysty as-teikolta, jolloin N – koordinaatti on 5646.

Sijainnin ilmoittaminen voidaan tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla.

Koordinaattiperusteisessa sijainnin ilmoittamises-sa koordinaatteihin lisätään eteen kaistatunnus,joka luetaan kartan reunasta (34) ja siihen lisä-tään N – kirjain osoittamaan pohjoista pallon-puoliskoa. Edellä määritetyn kohteen (kivi) koor-dinaattiperusteinen sijainti on 34N 6619 5646.

Ruudustoperusteinen sijainti (MGRS) ilmoitetaan lisäämällä eteen vyöhyketunnus ja ruututunnus. Koordinaattiarvot pyöristetään aina alaspäin. Pai-kannetun kohteen (kivi) ruudustosijainti on si-ten 34VFM 6619 5646. Ruutupaikka on yksikä-sitteinen.

Kaistan rajalla toimittaessa sijaintiruutu täyden-netään piirtämällä, jotta saadaan koordinaattimit-tarille kohdistuspiste. Kuvassa (ks. kuva3) kaistan UTM35 alueella paikannetun kohteen (rakennus) MGRS – sijainti on 35VLG 3287 5678

Kuva 1

© 28/MYY/07

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

237

6.5 Juoksu ja hiihto

Juoksu

Juoksu on kuntoharjoittelun perusliikuntamuoto. Se on yksinkertainen ja tehokas keino kehittää fyysistä peruskuntoa sekä kestävyyttä. Juoksu-harjoitukset voivat olla tasavauhtia (TV) tai jak-sottaisia, esimerkiksi vauhtileikittelyharjoituksia (VL). Monipuoliset juoksuharjoitteet kehittävät paremmin fyysistä kuntoa, kuin tasapaksut ja yksipuoliset harjoitteet.

Juoksutekniikassa vaaditaan hermoston ja li-hasten yhteistyötä, jotta juoksusta tulee mah-dollisimman tehokasta ja taloudellista. Pitkillä, yli viiden 5 kilometrin matkoilla, juoksun talou-dellisuus nousee tärkeäksi ja kuluttava, esimer-kiksi pomppiva, juoksutyyli kostautuu. Oikealla juoksutekniikalla ehkäistään myös vammoja. Kun jalka osuu maahan oikeassa asennossa, jalkate-

rät, nilkka, polvi, lantionseutu ja alaselkä säilyvät rasitusvammoilta.

On vaikea antaa yleispätevää ohjetta siitä, min-kälainen on kullekin yksilölle paras mahdollinen juoksutyyli, jokaisen tuleekin pyrkiä löytämään itselleen luontevin ja nautittavin tapa juosta. Tyy-liin sekä juoksutekniikkaan vaikuttavat toisaalta juoksijan ominaisuudet esimerkiksi kehon raken-ne, fyysinen kunto ja perimä sekä toisaalta taas ulkoiset olosuhteet esimerkiksi juoksualusta, il-masto ja jalkineet.

Suuntaa juoksureittisi pehmeäpohjaisille alustoil-le, kuten kuntoilureiteille, metsäpoluille ja kan-gasmaastoihin. Runsas kovilla alustoilla, kuten asfaltilla juokseminen lisää rasitusvammariskiä.

Monipuolisen juoksuharjoittelun esimerkkejä:

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

238

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

239

Hiihto

Suomalaisilla sotilailla on vaalittavinaan talviso-dan lentävien hiihtopartioiden perinteet. Hiihto-taito on edelleen yksi tärkeimmistä talvisodan-käynnin perustaidoista.

Puolustusvoimien hiihtokoulutuksen tavoit-teena on opettaa koulutettaville hiihdon perus-tiedot ja -taidot, jotka auttavat taloudelliseen etenemiseen suksilla taistelukentän eri olosuh-teissa.

Hiihtokoulutuksen tavoitteena on, että sotilaat suoriutuvat täydessä taisteluvarustuksessa ja tais-telukuntoisena kahdessa tunnissa 10 kilometrin hiihtomarssista ja noin 30 kilometrin mittaisesta yön yli kestävästä moottori- sekä hiihtomarssista.

Hiihtokoulutuksen tehtävänä on kehittää myös varusmiesten fyysistä kuntoa ja lihaskestävyyttä.

Varusmiesten johtajille opetetaan hiihtoharjoi-tusten johtamisen ja kouluttamisen perusteetsekä joukon suorituskyvyn ja koulutuskelpoisuu-den ylläpitäminen hiihtomarsseilla.

Varusmiesjohtajat toimivat joukkonsa esitaiste-lijoina ja esiliikkujina.

Hiihtokoulutuksen tavoitteena on myös edistää pysyvän hiihtoharrastuksen syntymistä reservis-sä. Hiihtotaitojen perusopetus annetaan ennen ensimmäistä hiihtomarssia 3 x 3 tunnin hiih-toharjoitusten aikana.

Hyvä hiihtotekniikka merkitsee taitoa hiihtää sujuvasti halliten tilanteet erilaisissa maastoissa ja olosuhteissa. Hyvän tekniikan avulla hiihtäjä voi nauttia suksilla liikkumisesta.

Oikean automaation vahvistamiseksi on opittava oikeat suoritukset ja harjoitettava niitä ohjatus-ti. Hyvä tekniikka opitaan hiihtämällä erilaisissa maastoissa ja vaihtelevilla radoilla.

Hiihdossa tarvittavia liikkeitä toistamalla suori-tukset hioutuvat ja vaativat vähemmän energiaa kuin aiemmin. Hyvä tekniikka on sujuvaa, vauh-dikasta ja helpon näköistä. Sen toteuttamisessa on myös yksilöllisiä tyylejä.

Taloudellisen hiihtämisen perusteet

– hyvä tasapaino,– liikkeiden sujuvuus ja jatkuvuus,– pitkät ja kiihtyvät liikeradat,– ylävartalon tehokas hyväksikäyttö työnnössä,– oikea-aikainen painonsiirto liukusukselle,– oikea vauhdinjako ja kiihdytysten ajoitus,– rytmisyys ja rentoutuminen.

Voitelu on yksinkertaista

Sukset saadaan luistamaan ja pitämään parem-min, kun ne voidellaan ennen hiihtoharjoitusta. Tällöin hiihtotekniikoiden oppiminen on helpom-paa ja hiihtäminen tuntuu miellyttävältä. Sään-nöllisellä voitelulla huolehditaan samalla suksi-en kunnosta.

Suksien kunnostukseen tarvitaan luistovoidetta, pitovoidetta, silitysrauta, sikli, korkki, voiteenpois-toainetta ja hiekkapaperia (karkeus 150). Suksien kunnostaminen voidaan tehdään pareittain. Voite-leminen aloitetaan puhdistamalla sukset voiteen-poistoaineella tai metallisiklillä. Anna voiteenpois-toaineen haihtua suksista muutaman minuutinajan.

Sulata tai hankaa yleisluistovoidetta suksien luis-topinnoille. Tämän jälkeen sulata luistovoide ta-saiseksi suksen pinnalle. Liikuta silitysrautaa ko-ko ajan, jotta suksen pohja ei palaisi silitysraudan lämmöstä. Silitysraudan lämpötilasäädin on koh-dalla villa tai kaksi pistettä.

Anna voiteen jäähtyä noin 5–10 minuuttia. Sik-laa pois ylimääräinen luistovoide ensin olakses-ta, sitten suksen kanteista sekä lopuksi luisto-pinnoilta. Ylimääräinen luistovoide kerää suksen pinnalle likaa ja näin huonontaa suksen luisto-ominaisuuksia.

Suksen pito-ominaisuuksia parannetaan pito-voiteen avulla. Aluksi suksien pitoalue karhenne-taan hiekkapaperilla välillä 20 cm siteen takapuo-lelta - 30 cm siteen etupuolelle. Karhentamisella parannetaan pitovoiteen pysyvyyttä suksessa.

Tämän jälkeen pitoalueelle laitetaan 2–4 ohutta kerrosta kelialueen mukaista pitovoidetta. Ensim-mäinen kerros sulatetaan silitysraudalla. Tälläkin toimenpiteellä parannetaan pitovoiteen pysyvyyt-tä suksessa. Muut kerrokset tasoitetaan kämme-nen pohjalla tai korkilla. Pitovoiteen kelialue il-moitetaan aina voidepurkissa.

Pitopohjasuksien kunnostukseen tarvitaan luis-tovoidetta, silitysrauta, sikli, voiteenpoistoainetta ja hiekkapaperia (karkeus 150). Pitopohjasuksis-sa ei käytetä pitovoiteita. Sen pito-ominaisuuksia parannetaan karhentamalla pitoalue hiekkapa-perilla. Suojakelillä pitoalueelle lisätään 3– 4 sili-konikerrosta. Kerrosten välillä annetaan suksien kuivua 5–10 minuuttia. Luistovoide laitetaan pi-topohjasukseen samoin kuin tavalliseen sukseen.

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

240

6.6 Liikuntasuositukset, palautuminen ja turvallisuus

1. Liikuntasuositukset

Aloita liikunnan harrastaminen varovasti ja ke-hoasi kuunnellen. Muista, että jokaiseen liikun-taharjoitukseen kuuluu alkuverryttely, loppuver-ryttely ja lihashuolto. Liikunnan lisääminen nostaa kuntosi hyvälle tasolle jo 3–6 kuukaudessa, jo-ten varusmiespalveluksen aikana sinulla on hyvä mahdollisuus aloittaa koko elämänkaaren kestä-vä liikuntaharrastus. Mikäli lopetat harjoittelun palveluksen jälkeen, kuntosi laskee nopeammin kuin se nousee. Hyvä fyysinen kunto edellyttää säännöllistä liikkumista.

Mikäli haluat jatkaa liikkumista varusmiespalve-luksen jälkeen toimi seuraavasti:

harrasta liikuntaa vähintään kaksi, mutta mielellään 3–5 kertaa viikossayhden harjoituskerran pituus tulisi olla vä-hintään 20–60 minuuttialiiku niin reippaasti, että hengästyt ja ihosi alkaa hikoillaharjoittelun tehon tulisi olla 60–90 prosent-tia maksimisykkeestämikäli et tiedä omaa maksimisykettäsi, vä-hennä oma ikäsi luvusta 22020-vuotiaan tulisi siis harjoitella vähintään sykkeellä yli 120 lyöntiä minuutissa, jotta ve-renkierto- ja hengityselimistö saisi riittävän harjoitusvaikutuksenmuista harjoitella monipuolisesti kestävyyt-tä, lihaskuntoa, nopeutta, lihasten hallintaa (taitoja) ja liikkuvuuttamonipuolinen taitojen hallinta lisää liikkumi-sen nautittavuuttakovatehoisen palloiluharjoittelun ohessa on hyvä tehdä vähintään kerran viikossa pitkäh-kön yli tunnin kestävän peruskestävyysharjoi-tuksen (esim. kävely, sauvakävely, juoksu tai hiihto), jotta hengitys- ja verenkiertoelimistö kehittyisivät optimaalisestilihaskuntoa; lihasvoimaa ja lihaskestävyyt-tä tulisi ylläpitää säännöllisellä viikoittaisel-la harjoittelulla (20–60 minuuttia, 2–3 ker-taa viikossa)hyvä lihaskunto on toimivan tuki- ja liikunta-elimistön sekä hyvän työkyvyn perusedellytys

Ole ennakkoluuloton ja kokeile eri liikuntalajeja. Älä tyydy vain yhteen lajiin, liikumonipuolisesti.

2. Palautuminen

Palautumisella tarkoitetaan niiden muutosten korjaamista, jotka fyysinen rasitus on aiheutta-nut elimistölle ja aineenvaihdunnalle. Elimistön kehittyminen ei tapahdu rasituksen vaan ra-

situksen jälkeisen palautumisen aikana. Jat-kuva, tasapaksu harjoittelu ilman lepojaksoja on tehoton tapa parantaa kuntoa.

Palautumista edistävät ainakin seuraavat tekijät:liikuntasuoritukseen liittyy aina alku- ja lop-puverryttely (10–15 min)säännöllinen lihashuolto (15–30 min/kerta)nestetasapainon ylläpitäminenyli tunnin harjoituksessa tulisi aina olla mu-kana nestettämonipuolinen ravintorunsaasti hiilihydraatteja ja vähän rasvaavähintään kaksi lämmintä ateriaa vuorokau-dessakevyt ja palauttava liikunta kovien harjoitus-ten jälkeenriittävä lepo/uni, vähintään 7– 8 tuntia vuo-rokaudessa palauttavan jakson aikana rasi-tuksen ja levon vuorottelumonipuolinen ja virikkeellinen elämä

Tupakointi ja alkoholin yms. nautintoaineiden käyttö hidastaa palautumista.

3. Turvallisuus

1. Kuuntele kehoasi ja reagoi sen mukaanaloita liikkuminen varovasti ja nousujohtei-sestiliiku oman kehosi ja kuntosi ehdoillakeskeytä suoritus, jos olosi ei ole normaali

2. Älä urheile sairaana/toipilaana3. Vältä liikkumista ruokailun jälkeen vähintään kahden tunnin ajan4. Vältä alkoholia ja tupakointia ennen liikkumis-ta ja sen aikana5. Huomioi ympäristö ja olosuhteet

kova pakkanenkorkea lämpötilapukeutuminen ja rasitus olosuhteiden mu-kaanoikeat jalkineet

6. Vältä liikkumista veren luovutuksen tai roko-tusten jälkeen (vuorokausi)7. Aktiivinen lihashuolto ennalta ehkäisee rasi-tusvammoja.

6.7 Lihashuolto ja venyttelyliikkeitä

Lihashuolto

Lihashuollolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimen-piteitä ja toimintoja, joilla on tavoitteena palaut-

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

241

PALAU-TUMINEN

Rasituskerroin ilmaisee kyseisen harjoituksen tai rasituksen kovuuden: 1 kevyt 5 erittäin kova. Laskemalla yhteen viikottaisten harjoitusten rasituskertoimet pystyt seuraamaan palvelusviikon kokonaiskuormitusta.

taa lihakset, hermo-lihasjärjestelmä ja psyyke eri-asteisesta rasituksesta. Toimenpiteet voivat olla joko omakohtaisia tai sellaisia, jotka toinen hen-kilö tekee.

Venyttely

Venyttely on tärkein omakohtainen lihas-huoltomenetelmä. Sen tarkoituksena on val-mistaa lihakset ja keho tulevaan rasitukseen sekä palauttaa rasittuneet lihakset oikein kohdistetuil-la ja rauhallisilla venytysliikkeillä lepopituuteen. Venyttely voidaan jakaa aktiivisiin venytyksiin ja passiivisiin venytyksiin (taistelijaparivenyttely).

Säännöllisen venyttelyn merkitys on rasitusvam-mojen ja tapaturmien ennaltaehkäisijänä kiista-ton. On aivan selvää, että jännittyneet, kireät ja tukkoiset lihakset ovat moninkertaisesti alttiim-pia erilaisille vammoille sekä jänne- ja jännetu-pentulehduksille kuin hyvin venytetyt ja palau-tuneet lihakset.

Venyttelyn suoritus ja kesto riippuu siitä, mihin sillä pyritään. Jakona voidaan käyttää seuraavia periaatteita:

1. Ennen fyysistä rasitusta suoritettava ve-nyttelyVenyttelyn tavoitteena on aukaista rasitukseen joutuvat suorittajalihakset. Venytysliikkeet ovat kestoltaan melko lyhyitä 5–10 sekunnin pitui-sia. Lihaksia on vältettävä väsyttämästä liikaa.

2. Fyysisen rasituksen jälkeen suoritettava palauttava venyttelyVenyttelyn tavoitteena on palautumisprosessin käynnistäminen ja lihasten saattaminen takaisin lepopituuteen. Venytysliikkeet voivat kestää 15–30 sekuntia; venytyksessä tuntuvaa kipurajaa ei saa missään tapauksessa ylittää. Palauttavaa ve-nyttelyä voidaan jatkaa myöhemmin 1–3 tunnin kuluttua rasituksen päättymisestä.

3. Erillinen joustavuutta ja liikkuvuutta li-säävä venyttelyharjoitusVenyttelyn tavoitteena on lihasten joustavuuden ja nivelten liikkuvuuden lisääminen. Venytys on-nistuu parhaiten pitkäkestoisilla jopa kahden minuutin pituisilla ja toistuvilla, ääriasennoissa suoritettavilla venytysliikkeillä. Samaa lihasryh-mää voidaan venyttää useampaan kertaan siten, että välillä venytellään jotain toista lihasryhmää ja sen jälkeen palataan takaisin kireimpiin lihas-ryhmiin.

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

242

Lihashuollon ja venyttelyn 10 käskyä

1. Venyttele säännöllisesti ja monipuolisesti2. Varaa riittävästi aikaa3. Muista pieni alkulämmittely4. Ota oikea ja oikein kohdistettu venytysasento sekä venytä lihasta rauhallisesti,5. ei nykien, venytyksen kesto määräytyy tarkoituksen mukaan6. Muista oikea hengitystekniikka: hitaasti ja syvään, älä pidätä hengitystä7. Muista rentous ja rentoutus8. Nauti venytystunteesta, sulje tarvittaessa silmät9. Älä vertaa itseäsi muihin venytellessäsi10. Älä venytä yli kipurajan11. Älä laiminlyö epämiellyttäviltä tuntuvia liikkeitä

Olkanivelen takaosan lihakset

Olkanivelen takaosan lihakset, ojentajalihas

Vinot vatsalihakset,kyljen venytys

Reiden etuosan lihakset

Reiden lähentäjät Reiden sisäsivun lihaksetReiden takaosan lihakset

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

243

Venyttelyliikkeitä

Pakaralihakset Niskalihakset

Pitkät selkälihakset

Reiden takaosan lihakset

Kyynärvarren lihakset

Lonkan koukistajat

Akillesjänne Pohjelihas Rintalihakset ja käsivarren lihakset

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

244

Liikuntavammojen hoito 3-k:n hoitomenetelmällä

Äkillisesti syntyvissä liikuntavammoissa käytetään, niin kutsuttua 3-K:n hoitoa. Kyseinen hoitome-netelmä on jokaisen kouluttajan ja koulutettavan hallittava. Nopeasti aloitetulla ja huolellisesti suoritetulla 3-K:n hoidolla helpotetaan vamman diagnostisointia, hoitotarpeen määritystä sekä no-peutetaan ratkaisevasti vamman paranemista.

Toimenpiteet äkillisessä liikuntavammassa1. Aloitetaan nopeasti 3-K:n hoito

kylmä, esimerkiksi lumi, jää- tai pakastepussikohoasento, vammakohta sydämen yläpuolellepuristus/kompressio, esimerkiksi side, pyyheliina, paita

Ensiapu on aloitettava heti ensimmäisen 30 sekunnin aikana loukkaantumisesta, jonka jälkeen

2. Potilas viedään lääkärintarkastukseenvamman diagnoosi jahoitotarpeen määritys

3. Tämän jälkeen aloitetaan jatkohoitotoimenpi teet

URHEILUMERKKI III II I M SM

6.8 Puolustusvoimien urheilumerkit

Palvelusaikanaan varusmies voi suorittaa urheilumerkkejä ammunnassa, hiihdossa, kuntoilussa (juok-su), suunnistuksessa, uinnissa (ml. hengenpelastusuinti) ja yleisurheilussa. Kysy kouluttajilta, missä liikuntaharjoituksissa voi saavuttaa oikeuden urheilumerkkiin.

Merkkeihin oikeuttavat yksityiskohtaiset tulosrajavaatimukset on esitetty hallinnollisessanormissa: PUOLUSTUSVOIMIEN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA MÄÄRÄYS PVHSMK PE-HENKOS, joka on yksikköupseerin toimistossa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty muutamia esimerkkejä yleisimmin saavutetuista tulosrajoista.

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

245

Suomen Sotilasurheiluliitto SotUL on valtakunnal-linen itsenäinen liikuntajärjestö. Liiton tehtävänä on vastata varusmiesten, puolustusvoimien hen-kilöstön ja heidän perheenjäsentensä vapaa-ajan liikuntaharrastuksen järjestämisestä ja kehittämi-sestä varuskunnissa.

SotUL tukee Varusmiesten Liikuntakerhoa (VLK) luomalla toimintaedellytyksiä ja kouluttamalla VLK-henkilöstöä, sekä tuottamalla aiheeseen liit-tyvää materiaalia.

VLK-toiminta on Suomen Sotilasurheiluliiton ja va-ruskuntien VLK-organisaatioiden yhdessä toteut-tamaa liikuntakerhotoimintaa, joka vastaa varus-miesten liikuntaharrastustoiveita.

On tarkoitettu kaikille kiinnostuneille taito-tasosta riippumattaAntaa mahdollisuuden tutustua uusiin liikun-nallisiin harrastuksiinTukee ja täydentää palvelusliikuntaaLisää motivaatiota ja edistää palveluksen ra-situksista palautumistaMonipuolistaa liikunnan harrastamistaTarjoaa virkistystä ja vaihteluaKehittää yhteistyökykyäEdistää liikuntamyönteisyyttä ja vaikuttaa py-syvän liikuntaharrastuksen syntymiseen

Varusmiesten liikuntakerhon edustaja

Tehtäviä:1. Määritä– painoindeksisi– painoluokkasi– kuntoindeksisi2. Mikä on alkuverryttelyn ja loppuverryttelyn tar-koitus?3. Merkitse fyysisen koulutuksen testituloksesi koulutuksen seurantataulukkoon.

6.10 Muonitus ja ravinto

Siirtyminen koulun penkiltä varusmieheksi mer-kitsee fyysisen kuormituksen lisääntymistä. Usein moninkertaistuva fyysinen aktiviteetti edellyttää muutosta myös ruokailutottumuksiin. Sotilaan suorituskyvyn ja koulutuskelpoisuuden säilymi-sessä sekä kehittämisessä ravinnolla on tärkeä merkitys. Oikeilla ruokatottumuksilla jaksat enemmän ja palaudut nopeammin palveluk-sen rasituksista. Oikeat ruokatottumukset ovat pidemmällä aikavälillä myös takuu omalle terve-ydellesi ja elimistön hyvinvoinnille.

Varusmiehille tarjotaan päivittäin aamiainen, lou-nas, päivällinen sekä vähintään neljä kertaa viikossa iltapala. Kovan rasituksen aikana ihmi-

sen tuleekin nauttia vuorokaudessa 4–6 ateriaa/välipalaa, jotka sisältävät runsaasti hiilihydraatte-ja ja riittävästi valkuaisaineita. Elimistön toimin-nan kannalta on edullista, jos ravintoa nautitaan pieninä annoksina useita kertoja vuorokaudessa. Tällä periaatteella pidetään tasaisesti yllä elimis-tön energiavarastoja. Ruokailun ja liikuntasuori-tuksen välin tulee olla 1–2 tuntia. Yli 6 tunnin väli on liian pitkä: energiavarastot ehtyvät, etkä jaksa.

Ihmisen energiatarve on riippuvainen päivän aikana suoritetun fyysisen rasituksen tehosta ja kestosta. Yli tarpeen nautittu energia muuttuu elimistössä rasvaksi ja näin lisää kehon painoa. Ly-hytkestoisessa ja kevyessä rasituksessa elimistön energian tarve on noin 2000–2500 kcal (8,4–10,5 MJ) vuorokaudessa, kun taas pitkäkestoisessa ja kovassa rasituksessa elimistö voi kuluttaa energiaa yli 4000 kcal (16,8 MJ) vuorokaudessa. Sinunkin palveluspäiväsi rasitus vaihtelee, joten tarkkaile myös omaa päivittäistä ravintotarvettasi.

Varusmiehille tarjottavan päivittäisen ravin-non energiamäärä on 3000–3400 kcal (12,6–14,3 MJ). Ravinnon energianmäärä on kenttä-muonituksessa 20 prosenttia suurempi eli noin 4000 kcal (16,8 MJ) vuorokaudessa. Nauttiessasi puolustusvoimissa tarjottavat päivittäiset ateriat saat ravinnosta riittävästi energiaa, hivenaineita ja vitamiineja.

Varusmiehen ruokavalio on ruokaympyrän mukai-sesti kasvispainotteinen sekaruokavalio, jossa vil-javalmisteiden, kasvisten, hedelmien ja marjojen merkitys korostuu. Nämä ruoka-aineet ovat tär-keimmät hiilihydraattien ja kuidun lähteet. Hii-lihydraatit ovat liikkuvan varusmiehen tär-kein energian lähde. Runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ravinto nopeuttaa elimistön palautumista päivittäisestä rasituksesta. Kasvisvoittoinen seka-ruoka sisältää runsaasti myös elimistölle tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita.

Maitotaloustuotteet sekä liha, kala ja siipikarjan liha ovat tärkeimmät valkuaisaineiden lähteet, joi-ta tulee saada riittävästi päivittäisestä ravinnosta. Valkuaisaineet ovat elimistön tärkeimmät ra-kennusaineet.

Fyysinen rasitus ei lisää rasvan tarvetta, joten päi-vittäisen ruokavalion koostamisessa tuleekin va-lita vähärasvaisia tai rasvattomia elintarvikkeita, erityisesti liha ja maitovalmisteista. Runsaasti ras-vaa ja/tai puhdasta sokeria sisältäviä tuotteita, ku-ten makeisia, suklaata, leivonnaisia, viinereitä ja munkkeja syödään vain vähän ja harvoin. Kyseiset tuotteet sisältävät runsaasti energiaa, mutta vain vähän suojaravintoaineita. Leivän päällä ja ruuan valmistuksessa on hyvä käyttää kasvimargariineja ja -öljyjä. Ne sisältävät runsaasti tyydyttymättö-miä rasvahappoja ja vain vähän veren kolestero-

6.9 Varusmiesten liikuntakerho

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

246

lipitoisuutta lisääviä tyydyttyneitä rasvahappoja.

Terveellinen ja monipuolinen ravinto sisältää(E%= prosenttia kokonaisenergiasta)

55–60 E% hiilihydraatteja25–30 E% rasvoja10–15 E% valkuaisaineita.

Seuraavan nyrkkisäännön avulla voit varmistaa, että ravintosi sisältää riittävästi palautumisen kan-nalta tärkeitä energiaravintoaineita ja lisäksi run-saasti vitamiineja ja kivennäisaineita:

1. SYÖ JOKA ATERIALLAviljavalmisteita; leipää, puuroa tai mysliäkasviksia, hedelmiä tai marjoja

2. SYÖ PÄIVITTÄINperunaa ja juureksiamaitovalmisteita; maitoa, piimää, jogurttia, viiliä tai juustoalihaa, kalaa, kanaa tai kananmunaa

3. SYÖ HARKITENvoita, margariinia, kevytlevitteitä ja öljyjäsokeria, makeisia, leivonnaisia ja virvoitus-juomiapaistettuja ruokiapikaruokaa; hampurilaiset, pizzat jne.perunalastuja ja muita vastaavia välipalojasuolaa (korkeintaan 5 g vuorokaudessa, huo-mio myös piilosuolan määrä)

Seuraa painosi kehittymistä. Varusmiespalveluk-sen aikana lihaksistosi kasvaa, joten pieni painon lisäys on luonnollista. Jos kuitenkin alat lihoa, et-si syyllistä ylimääräisestä ravinnosta – kuten kar-keista, munkeista ja tilauspizzoista – johon olet ehkä sortunut. Syömisen ja kulutuksen tulisi olla tasapainossa.

Noudata näitä terveellisiä ravinto-ohjeita myös vapaa-aikana, viikonloppuina ja palveluksen jäl-keen reservissä.

MUISTA JUODA RIITTÄVÄSTI

Aikuisessa miehessä on 60 % ja naisessa 55 % vettä. Vedellä on tärkeä merkitys elimistön energi-an tuotannossa, ruuansulatuksessa, ravintoainei-den imeytymisessä ja niiden kuljetuksessa kehon eri osiin. Erityisen keskeinen on veden tehtävä elimistömme lämmön säätelijänä ja kuona-ainei-den poistajana.

Veden vaihtuvuus kehossa on vilkasta. Normaali-oloissa vuorokautinen nesteenmenetys virtsana, keuhkoissa hengityksen mukana haihtumalla ja ihon tai ulosteen kautta erittämällä on 1,5–2 lit-

raa vuorokaudessa. Kuumalla ilmalla kovassa ra-situksessa voi veden menetys nousta normaalista jopa yli kuuden litran. Pitkäkestoisessa rasituk-sessa kuten hiihto/jalkamarssilla voi nesteen menetys olla 4–5 litraa.

Nestevajeen torjunta voidaan aloittaa jo ennen fyysisen rasituksen alkua nestetankkauksella. Yleensä yli tunnin kestävä liikuntasuoritus/tais-teluharjoitus edellyttää nesteiden nauttimista. Nestettä tulee nauttia rasituksen aikana 10–15 minuutin välein 1–2 desilitraa. Tällöin tunnin ai-kana nautittu nestemäärä on noin litra, mikä jää vain hieman jälkeen hikoilun nestemenetyksestä. Pelkän veden, miedon mehun tai laimean urhei-lujuoman (2,5–5 % liuos) nauttiminen on tehok-kain tapa pitää yllä kehon neste- ja elektrolyyt-titasapainoa.

6 F

yysi

nen

koul

utus

ja li

ikun

taka

svat

us

247

Ravinnon monipuolinen koostumus

7 H

uolt

okou

lutu

s

248

7 H

uolt

okou

lutu

s

2

49

7 Huoltokoulutus

7.1 Huollon toimialajako

Huollon tehtävä on joukkojen taistelukelpoisuuden ja toimin-takyvyn ylläpito ja kehittäminen. Huolto on henkilöstön hoitoa ja sotavarustuksen kunnossapitoa sekä täydennystä.

Huolto jakautuu toimialoihin, joita ovat– täydennykset– kunnossapito– lääkintähuolto– kuljetukset– huoltopalvelut.

Täydennykset

Täydennysten tavoitteena on pitää joukot materiaalin osalta käsketyssä vahvuudessa jataistelukelpoisina siten, että käyttäjä saa oikeaa ja hyvälaa-tuista materiaalia oikeaan aikaan.

Täydennyksiin kuuluvat– ase- ja ampumatarvikemateriaalin,– poltto- ja voiteluaineiden,– elintarvikkeiden ja kenttämuonituskaluston,– vaatetus-,– elektroniikka-,– pioneeri- ja suojelumateriaalin,– toimistovälineiden ja atk-tarvikkeiden sekä– kartoitus- ja kuvausalan materiaalin hankinta, varastointi, jakelu huoltolaitoksiin jajoukoille, evakuointi sekä materiaalin seuranta.

7 H

uolt

okou

lutu

s

250

Kunnossapito

Kunnossapidon tavoitteena on pitää joukkojen käytössä oleva ja varastoitu materiaali toiminta-kuntoisena asetettujen vaatimusten mukaises-ti. Varaosien täydennys kuuluu kunnossapitoon.

Kunnossapito on materiaalin, yksittäisen laitteen, laitteiston tai järjestelmän tekniseen kuntoon kohdistuvaa, koko elinjakson kestävää suunni-telmallista huolto- ja korjaustoimintaa.

Puolustusvoimien materiaalin kunnossapito to-teutetaan kaksitasoisena (Kunnossapidon taso 1 ja taso 2). Taso 1 käsittää Puolustusvoimien joukko-osastoissa olevan (joukko-osastojen or-gaanisen) kunnossapitojärjestelmän. Taso 2 käsit-tää pääasiassa kunnossapidon strategisten kump-panien sekä elinkeinoelämään kuuluvan muun teollisuuden kunnossapitojärjestelmän. Tason 2 kunnossapitotöitä suorittaa esimerkiksi Millog Oy.

Kunnossapito edellyttää kaikilla huoltotasoilla tehtävään koulutettua henkilöstöä, huoltoväli-neitä, huoltotiloja sekä varaosia.

Kunnossapidossa korostuu kaluston kunnon seuranta, säännölliset tarkastukset ja ennakoiva huolto, joista kaluston käyttäjät ovat ensisijai-sessa vastuussa. Kaluston käyttäjän suorittamaa huoltoa ja tarkastuksia kutsutaan käyttöhuolloksi.

Lääkintähuolto

Lääkintähuollon tehtävänä on antaa hoitoa haa-voittuneille ja sairaille, evakuoida heidäthoitopaikkaan, ylläpitää terveyttä ja ehkäistä sai-rauksia sekä jakaa ja täydentää lääkintämateri-aalia.Lääkintähuoltoon kuuluu myös ympäristönvalvon-ta joukkojen toimintakykyäylläpitävänä tekijänä.Lääkintähuolto jakaantuu– sairaanhoitoon– terveydenhoitoon– lääkintämateriaalin täydennyksiin ja kunnos-sapitoon– ympäristönterveydenhuoltoon.

KuljetuksetKuljetusten tavoitteena on pitää joukot toimin-takykyisinä siirtämällä niille täydennysoikeuksien mukainen tai tilattu materiaali oikeaan paikkaan, hyvässä kunnossa ja oikeaan aikaan sekä evaku-oida käyttökelpoinen rikkoutunut materiaali, jota ei voida korjata kyseisellä tasolla. Kuljetusten pe-rusperiaatteena on välttää välikuormauksia, jois-sa kuljetettava materiaali joudutaan purkamaan ajoneuvosta tai vaihtokorista ja lastaamaan se lyhyen ajan kuluessa uudelleen kuljetettavaksi.

Huoltopalvelut

Huoltopalvelun tavoitteena on ylläpitää osaltaan yksilön ja joukon henkinen ja fyysinentaistelukelpoisuus.

Huoltopalveluihin kuuluvat- muonitus- vesihuolto- kenttähygienia- vaatetusmateriaalin jako ja vaihto- sotilaskoti- ja kanttiinitoiminta- kaatuneiden huolto- kenttäposti- maksuliike- materiaalikirjanpito - tilahallinta

7.2 Huoltokoulutus peruskou-lutuskaudellaHuoltokoulutus on peruskoulutuskaudella sisälly-tetty muuhun koulutukseen. Huoltokoulutukses-sa keskitytään niihin huoltotoimenpiteisiin, joilla sotilas säilyttää taistelukykynsä taistelukentällä ja pitää kunnossa käyttöönsä annetun valtion omaisuuden.

Sotilaan on peruskoulutuskauden jälkeen:– osattava ensiaputaidon perusteet– osattava hoitaa omaa terveyttään ja henkilö-kohtaista hygieniaa– tunnettava ympäristönsuojelun sekä kenttähy-gienian perusteet– tiedettävä perusyksikön ja joukko-osaston huollon järjestelyt siinä laajuudessa, ettäymmärtää oman osuutensa huollon kokonaisuu-dessa sekä– tunnettava vastuunsa hallussaan olevasta ma-teriaalista, toimenpiteet varusesineen kadotessa tai vaurioituessa sekä tiedettävä niiden mahdol-liset seuraamukset.

Henkilökohtainen taisteluväline- materiaali

Koulutusta varten sotilaalle jaetaan aseen ja sen varusteiden lisäksi sysäyksenvahvistin, hylsypus-si, kuppikuulosuojaimet sekä erikseen tarvitta-essa pistin.

Sotilas vastaa hallussaan olevan taisteluväline-materiaalin huolellisesta käsittelystä, säilymi-sestä, taistelukunnosta ja huollosta. Sotilas on korvausvelvollinen, jos hänen vastuullaan oleva materiaali katoaa tai sen taistelukunto alenee palvelustehtävää suorittaessa huolimattoman tai varomattoman käsittelyn ja hoidon takia. Taiste-luvälinemateriaali tulee huoltaa käytön ja käsit-

7 H

uolt

okou

lutu

s

2

51

telyn jälkeen, ammunnan jälkeen ja säännölli-sesti viikoittain.

Terveyden- ja sairaanhoito sekä ensiapu

Terveyden- ja sairaanhoidon osalta sotilaan on osattava:

toimenpiteet sairastuttaessa palveluksessa ja lomallakuulon suojaaminenpaleltumien ja lämpösairauksien ehkäisy

Ensiavun osalta sotilaan on osattava:haavoittuneen verenvuodon tyrehdyttämi-nen, hengitysteiden turvaaminen ja oikea kuljetusasento

puhallus- ja paineluelvytys

7.3 Erityisohjeita

Lääkintähuolto

Hätäensiapu eli henkeä pelastava ensiapu

Kun henkilö menettää äkillisesti tajuntansa, sel-vitä heti tarvitseeko hän painelu-puhalluselvy-tystä.

Puhuttele ja ravistele henkilöä.

Jos henkilö ei reagoi käsittelyyn, voi kyseessä ol-la sydämenpysähdys.

Hälytä lisäapua huutamalla ja soita hätäkeskuk-sen numeroon 112 ja noudata sieltä saamiasi oh-jeita. Puhelua et saa katkaista ennen kuin hätä-keskuspäivystäjä antaa siihen luvan.

HENGITYKSEN TARKISTAMINEN JAAVAAMINEN

Avaa hengitystiet: paina toisella kädellä henki-lön otsaa ja kohota toisella kädellä tämän leuan kärkeä ylöspäin.

Tarkista henkilön hengitys asettamalla korva tai kämmenselkä henkilön suun eteen: Tuntuuko henkilön hengitys omaa ihoa vasten?

Kuuluuko henkilön hengitys?

Näkyykö rintakehän edestakainen liike?

7 H

uolt

okou

lutu

s

7 H

uolt

okou

lutu

s

252

Jos autettava hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityk-sen turvaamiseksi. Seuraa autettavan tilaa ja valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka.

PAINELUELVYTYS

Jos henkilö ei edelleenkään hengitä, aloita pai-neluelvytys.

Polvistu elvytettävän viereen hartioiden tasalle, aseta kämmen elvytettävän rintalastan keskelle ja toinen käsi kämmenselän päälle tueksi.

Paina rintalastaa kohtisuoraan alaspäin käsivarret suorina oman vartalon painoa hyväksi käyttäen.

Painelu tapahtuu taajuudella 100 kertaa minuu-tissa. Paineluelvytyksessä aikuisen rintalastan on painuttava selvästi (4–5 cm) suoraan kohti sel-kärankaa.

Painele 30 kertaa.

PUHALLUSELVYTYS

Avaa uudestaan elvytettävän hengitystiet tai-vuttamalla tämän päätä taaksepäin. Paina toisella kädellä henkilön otsaa ja kohota toisella kädellä tämän leuan kärkeä ylöspäin.

Jos henkilö ei edelleenkään hengitä, aloita pu-halluselvytys.

Purista elvytettävän sieraimet kiinni, aseta huu-lesi tiiviisti elvytettävän suulle ja puhalla ilmaa tämän keuhkoihin.

Aloita elvytys kahdella puhalluksella. Seuraa puhaltamisen aikana rintakehän nousemista. Jos ilma ei yrityksistä huolimatta mene helposti pe-rille, tarkista elvytettävän pään ja leuan asento. Puhdista suu nopeasti oksennuksesta, verestä ja limasta sormella. Poista vieraat esineet ja irrallaan olevat tekohampaat suusta ja nielusta.

7 H

uolt

okou

lutu

s

2

53

Tarkkaile jatkuvasti, että elvytettävän rintakehä nousee ja laskee

Elvytysrytmi on 30:2 (30 painallusta ja 2 puhal-lusta) riippumatta siitä, onko auttajiayksi vai useampia.

Elvytystä on jatkettava, kunnes:henkilön elintoiminnot palautuvatammattiapu saapuu paikalleelvyttäjän omat voimat ehtyvät

7 H

uolt

okou

lutu

s

254

VERENVUODON TYREHDYTTÄMINEN

Suuri ulkoinen verenvuoto on tyrehdytettävä mahdollisimman nopeasti kaikin käytettävissä olevin järkevin keinoin.

Aseta loukkaantunut henkilö välittömästi makuul-le. Estä vuoto painamalla sormin tai kämmenel-lä suoraan vuotokohtaan. Jos vuoto on raajassa, kohota sitä niin, että vuotokohta on sydämen tason yläpuolella.

Aseta vuotokohdan päälle paineside. Puhtaan si-detaitoksen päälle asetetaan painoksi jokin sopiva esine, esimerkiksi siderulla, tulitikkurasia tai kivi. Sidetaitos ja paino kiinnitetään haavan päälle tu-kevalla, mutta ei liian kiristävällä siteellä tai vaa-tekappaleella. Tarkkaile, että vuoto tyrehtyy eikä paineside ole liian tiukka. Liian kireä side aiheut-taa raajassa puutumista tai kipua.

Mikäli verenvuoto on raajassa ja verenvuoto jat-kuu painesiteestä huolimatta, esimerkiksi raajan amputoituessa irti, tulee pakkotilanteessa käyt-tää kiristyssidettä verenvuodon tyrehdyttämiseksi. Kiristyssiteeksi käy esimerkiksi vyö, sidos tai kan-gas. Kiristysside asetetaan suoraan vuotokohdan yläpuolelle ja kiristetään niin tiukalle, että runsas verenvuoto lakkaa. Runsaasti verta vuotanut louk-kaantunut on kuljetettava makuuasennossa no-peasti sairaalahoitoon ja vahingoittunut raaja onparas tukea lastalla tai tukisiteellä kuljetuksen ajaksi.

Muista ensimmäiseksi käyttää haavoittuneen omaa ensisidettä! Käyttöohje on pakkauksessa.

SOKIN EHKÄISY JA ENSIAPU

Aseta loukkaantunut makuulle ja kohota jalat esim. reppua, kiveä tai tuolia apuna käyttäen.

Tyrehdytä runsas ulkoinen verenvuoto niin pian kuin mahdollista.

Peittele henkilö lämpimillä vaatteilla tai huoval-la ja suojaa hänet kosteutta vastaan esimerkiksisadeviitalla tai muovisella suojakelmulla sekä eristä potilas kylmästä makuualustasta esimer-kiksi pahvilla, sanomalehdillä tai nostamalla hä-net paareille.

Paineside

alat n.

pian

val-iksiekä

mer-hä-

7 H

uolt

okou

lutu

s

2

55

Vältä ensiapua antaessasi tarpeetonta kivun tuottamista. Rauhoita potilasta, hälytä tarvitta-essa lisäapua, estä lisävammojen syntyminen ja toimita hänet nopeasti hoitoon.

Pohdittavaa

1. Miten toimit seuraavassa tilanteessa? Taisteli-japarisi haavoittuu taistelussa rynnäkkökiväärinluodista vasempaan reiteen. Reidestä pulppuaa runsaasti verta. Hän ei vastaa puhutteluun ja makaa selällään. Mitä tekijöitä otat huomioon tilanteenarvioinnissa? Mitkä ovat ensimmäiset tärkeimmät toimenpiteesi, mitä teet ensimmäis-ten toimenpiteiden jälkeen?

2. Tulet liikenneonnettomuuspaikalle. Mieti, mi-ten toimit seuraavien avainsanojenperusteella:1. Tilannearvio2. Hälytä lisäapua3. Pelasta4. Estä lisäonnettomuudet5. Anna hätäensiapu6. Tarkkaile loukkaantuneiden tilaa ja järjestä opastus lisäavulle

Huoltopalvelut

VAATETUS

Varusmiehelle jaettavasta varustuksesta muo-dostetaan eri sääoloihin ja tehtäviin soveltuvatkenttä-, palvelus-, loma- ja paraatipuvut.

Varusmies vastaa itse hänen käyttöönsä luovu-tetun varustuksen säilyttämisestä, kunnos-sapidosta sekä vaihtamisesta ehjään ja puh-taaseen.

Maastopukua ei saa koskaan pestä itse kotona, koska pesu tavallisilla pesuaineilla heikentää pu-vun suojaustasoa pimeätähystystä vastaan. Vaih-da siis likaantunut pukusi puhtaaseen!

Pukeutumisesi antaa Sinusta itsestäsi ja joukko-osastostasi ensimmäisen mieli-kuvan, kun liikut sotilaspuvussa. Sinus-ta riippuu, millaiseksi se muodostuu!

Kasarmialueen ulkopuolella siviilipuvun käyttö on sallittu lomalla ja vapaa-aikana. Sotilaspuvun kanssa saa käyttää sellaisia omia vaatteita, jotka eivät näy ulospäin. Jokainen pitää siviilivaatteensa käyttökelpoisina omalla kustannuksellaan. Soti-laspukineiden yhdisteleminen siviilipukineisiin on kielletty aina, kun niiden käyttäminen voi aiheut-taa sekaannusta tai halventaa sotilaspuvun arvoa.

Omien urheiluvarusteiden, -pukujen ja -jalkinei-den käyttöön voidaan antaa lupa erilaisissa lii-kuntatilaisuuksissa. Niiden käytöstä ei voi saada korvausta.

Sotilaspukineiden käyttö on kielletty puoluepoliit-tisissa tilaisuuksissa, mielenosoituksissa, naamiai-sissa ja niihin verrattavissa tilaisuuksissa.

Kun havaitset varusesineen puuttuvan tai kadonneen, ilmoita siitä välittömästi ryhmänjohtajalle.

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

256

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

257

8 Kansalais-kasvatus

Kansalaiskasvatuksen tavoitteena on, että sotilas:

1. tuntee turvallisuuspolitiikkamme keskeisimmät perusteet, ymmärtää sotilaallisen maanpuolustuksen merkityksen yh-teiskunnalle ja tuntee sodan keskeisimmät oikeussäännöt.

2. hallitsee palvelusturvallisuuden keskeiset määräykset ja tun-tee liikenneturvallisuuteen liittyvät määräykset.

3. tuntee yksittäisen sotilaan turvallisen toiminnan ja oman vastuun palvelusturvallisuuden varmistamisessa

4. osaa henkeä pelastavan ensiavun antamisen välittömän hen-genvaaran torjumiseksi sekä antaa muuta ensiapua

5. tuntee kirkollisen työn perussisällön ja saa perusteita arvo-jensa ja eettisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi

6. osaa alkusammutustoimenpiteet7. tuntee huumausaineiden käytön riskit ja uhat8. osaa kenttähygieniaan kuuluvat käytännön mieskohtaiset

toimenpiteet.

Tässä luvussa käsitellään Suomen turvallisuuspolitiikkaa, sodan-käyntiä koskevia oikeussääntöjä, kirkollista työtä puolustusvoi-missa sekä sosiaalialaan liittyviä asioita. Lisäksi esitetään sotilaan kannalta terveyden- ja ympäristön suojeluun liittyviä asioita sekä yleisiä liikenneturvallisuusohjeita. Palvelusturvallisuusmääräykset on esitetty luvussa 5.8 sekä harjoituksissa ja marsseilla nouda-tettavat liikenneturvallisuusmääräykset on esitetty luvussa 7.7. Henkeä pelastava ensiapu on esitetty luvussa 7.15.

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

258

8.1 Turvallisuuspolitiikka

Turvallisuuspolitiikan opetuksen tavoitteet peruskoulutuskaudellaVarusmiesten turvallisuuspolitiikan opetuksen yleisinä tavoitteina on:

antaa kaikille varusmiehille tietoa maamme turvallisuuspolitiikasta aikaisempaa kouluopetusta täydentäen. Opetuksen painopiste on maanpuolustuksen ja erityisesti sotilaallisen maanpuolus-tuksen selvittämisessä osana Suomen turvallisuuspolitiikkaaopettaa jokaiselle sotilaalle kansainväliset sodan oikeussäännöt (v 1977 Geneven 1. lisäpöytä-kirjan 83. artiklan mukaisesti)selvittää maailman, Euroopan ja erityisesti Pohjois-Euroopan ja Suomen turvallisuustilanneselvittää varusmiehille yleisen asevelvollisuuden merkitys.

Turvallisuuspolitiikan opetusmateriaali on luettavissa osoitteessa www.kadettikunta.fi/turvallisuus

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

259

Puolustusvoimien tehtävänä on

1. Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu:

a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskematto-muuden turvaaminen;b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtionjohdon toimintavapau-den turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksenohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen;

2. muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluu:

a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikostenestämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi;b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaantarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja;f ) osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnet-tomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta; sekä

3. osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan.

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

260

EU:n jäsen

NATO:n jäsen

Molempien jäsen

Ei kummankaan jäsen

EU:n jäsen

NATO:n jäsen

Molempien jäsen

Ei kummankaan jäsen

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

261

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

262

VEKARANJÄ RVI

VAASA

UTTI

UPINNIEMI

TUUSULA

TURKU

TIKKAKOSKI

TAMPERE

TAMMISAARI

SÄKYLÄ

SODANKYLÄ

RO VANIEMI

RIIHIMÄKI

OULU

NIINISALO

MIKKELI

LAPPEENRAN TA

LAHTI

KUOREVESI

KUOPIO

KOUVOLA

KONTIOLAHTI

KEURUU

KAUH AVA

KAJAANI

JYVÄSKYLÄ

HÄMEENLINNAHATTULA

HAMINA

HELSINKI

Pää esikunta

Aluetoimisto

Sotilasläänin Esikunta

Ilmavoimien Esikunta

Lennosto

Merivoimien Esikunta

Meripuolustusalueen Esikunta

Joukko-osasto

Maavoimien Esikunta

Länsi-Suomen Sotilaslääni

Itä-Suomen Sotilaslääni

Pohjois-Suomen Sotilaslääni

Etelä-Suomen Sotilaslääni

Sotilasläänin raja

Paikkakunta

Aluevesiraja

Merkkien selitykset

Aluevesirajaa 1 250 km

Yhteinen rajaRuotsin kanssa: 596 km

Yhteinen rajaNorjan kanssa: 722 km

Yhteinen rajaVenäjän kanssa: 1324 km

SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN ALUEJAKO

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

263

PUOLUSTUSVOIMIEN HALLINTORAKENNE

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

264

MAAVOIMAT

Karjalan Prikaati

Utin Jääkärirykmentti

Maasotakoulu

Porin Prikaati

Jääkäriprikaati

Lapin Ilmatorjuntarykmentti

SODANKYLÄ

ROVANIEMI

OULU

KAJAANI

KONTIOLAHTI

MIKKELI

LAHTI VEKARANJÄRVI

UTTI

KOUVOLA

LAPPEENRANTA

HAMINA

NIINISALO

HÄMEENLINNAHATTULA

RIIHIMÄKI

SÄKYLÄ

HELSINKI

KEURUU

Tykistöprikaati

Hämeen Rykmentti

Reserviupseerikoulu

Pohjois-KarjalanPrikaati

Pioneerirykmentti

Kainuun Prikaati

Panssariprikaati

Kaartin Jääkärirykmentti

Maavoimien Esikunta

Sotilasläänin Esikunta

Viestirykmentti

Maavoimien Esikunta

Länsi-Suomen SotilaslääniItä-Suomen SotilaslääniPohjois-Suomen Sotilaslääni

Etelä-Suomen Sotilaslääni

Sotilasläänin rajaJoukko-osasto

Merkkien selitykset

Pohjois-SuomenSotilaslääni

Itä-SuomenSotilaslääniLänsi-Suomen

Sotilaslääni

Etelä-SuomenSotilaslääni

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

265

MERIVOIMAT

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

266

ILMAVOIMAT

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

267

8.2 Sodankäynti ja sitä koskevat oikeussäännötPerusteetSodan oikeussäännöt muodostuvat useista kansainvälisistä sopimuksista, jotka on yleen-sä nimetty neuvottelupaikkakunnan mukaises-ti. Sopimukset ovat sopimusosapuolia sitovaa kansainvälistä oikeutta. Tärkeimpiä sopimuksia ovat Haagin sopimukset vuodelta 1907, Gene-ven sopimukset vuodelta 1949 ja niiden I ja II lisäpöytäkirja vuodelta 1977 ja III lisäpöytäkirja vuodelta 2005, Haagin kulttuuriomaisuuden-suojelusopimus vuodelta 1954 sekä YK:n ase-sopimus vuodelta 1980 I - V pöytäkirjoineen. Asesopimuksen V pöytäkirjan mukaan osapuol-ten on raivattava sodan räjähtämättömät jään-teet. Sopimusten vastainen toiminta tai niissä asetettujen velvoitteiden lainlyönti rangaistaan Suomen rikoslain mukaisesti. Rikoslain 11 luku sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttävastaan on uusittu vuonna 2008 etenkin Kan-sainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön voimaantulon johdosta. Suomi on osapuolena kaikissa edellä mainituissa sopimuksissa.

Sotilaita, eli laillisia taistelijoita, ovat varsinai-siin sotavoimiin kuuluvien lisäksi ne, jotka ovat vastuunalaisen päällystön alaisia, käyttävät so-tilaspukua tai selvästi erottuvaa merkkiä, kanta-vat aseitaan avoimesti sekä noudattavat sodan oikeussääntöjä ja tapoja. Sotilas on vihollisen valtaan joutuneena oikeutettu sotavangille kuu-luvaan kohteluun. Palkkasoturi ei ole laillinen taistelija.

Sotilaat noudattavat sodan oikeussääntöjä. Si-ten esimerkiksi sotilaskohteita sotilaana tulit-tavasta kiikarikivääriampujasta käytetään nimi-tystä tarkka-ampuja, mutta siviileitä väijyksistä ampuvasta ihmisestä puolestaan nimitystä sala-ampuja. Tällainen henkilö on rikollinen.

Velvollisuus suojella ja hoitaa sairaita se-kä haavoittuneita ei erittele heitä omiksi tai vihollisiksi, eikä suojelu- ja hoitovelvollisuuteen saa vaikuttaa rotu, uskonto taikka poliittinen kanta. Suojeltuja ovat siviiliväestön keskitykset, lääkintälaitokset, kulttuurikohteet sekä ympäris-tölle vaaralliset laitokset. Suojeluun oikeutetut lääkintähuollon henkilöt ja kohteet on merkit-ty Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun tun-nuksella; väestönsuojelun kohteet ja suojeltavat kulttuurikohteet on puolestaan merkitty niiden omilla tunnuksilla. Suojeltuja kohteita ei saa käyttää vihollista vahingoittavaan toimintaan. Jos niin menetellään, suojelu lakkaa.

Sotavanki on velvollinen ilmoittamaan vain nimensä, arvonsa, syntymäaikansa ja tuntole-vynsä numeron. Muihin kysymyksiin vastataan:

“En voi vastata kysymykseen”. Sotavangilta ei saa ottaa pois suojavälineitä, henkilökohtaisia esinei-tä eikä tuntolevyä.

Väkivallan käyttö sotavankia kohtaan on kiellet-ty. Sotavankien hyvinvointi leireillä on taattava. Heidän yhteydenpitonsa omaisiin ja mahdollisuus harjoittaa uskontoa on järjestettävä.

Sotatoimet on kohdistettava siviiliväestön ja siviiliomaisuuden suojelemiseksi vain sotilaskoh-teisiin umpimähkäisen toiminnan sijasta; sodan oikeussäännöissä on nimetty kohteita, joita vas-taan ei saa hyökätä. Miehitetyllä alueella miehit-täjän on varmistettava alueelle jääneen siviiliväes-tön normaalin elämän jatkuminen ja toimeentulo.

Suomalaista sotilasta velvoittavat sotilaan säännöt

1. Ole kurinalainen sotilas. Sodan oikeussääntö-jen rikkominen tahraa isänmaasi, joukko-osasto-si ja oman maineesi sekä aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Julmuus ei heikennä vihollisen tais-telutahtoa, vaan lisää sitä.

2. Taistele ainoastaan vihollisen sotilaita ja so-tilaallisia kohteita vastaan. Älä tuhoa enempää kuin tehtäväsi vaatii.

3. Älä surmaa, haavoita tai vahingoita taistelu-kyvyttömiä tai antautuvia vihollisia. Riisu heidät aseista ja luovuta esimiehellesi. Kokoa haavoit-tuneet ja sairaat sekä huolehdi heistä, olivatpa he ystäviä tai vihollisia.

4. Kohtele asiallisesti ja inhimillisesti kaikkia val-lassasi olevia vihollisia ja siviilejä.

5. Sotavankia ei saa pakottaa antamaan muita tietoja kuin omat henkilötietonsa. Sotavankien ruumiillinen ja henkinen kidutus on kielletty.

6. Panttivankien ottaminen on kielletty.

7. Pidättäydy kaikista kostotoimista.

8. Älä vahingoita punaisen ristin tai punaisen puolikuun ja väestönsuojelun tunnuksella varus-tettuja henkilöitä ja kohteita. Kunnioita valkoista neuvottelulippua sekä kulttuurikohteen ja vaaral-lisen kohteen suojatunnusta.

9. Kunnioita toisen omaisuutta. Ryöstäminen on kielletty.

10. Pyri estämään näiden sääntöjen rikkominen. Ilmoita havaitsemasi sääntöjen rikkominen esi-miehellesi. Sodan oikeussääntöjen rikkomisesta rangaistaan Suomen rikos lain mukaisesti.

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

268

Kansainväliset suojamerkit

Pohdittavaa

1. Minkä vuoksi sisällis- ja sissisodissa siviiliväestön tappiot ovat suuremmat kuin tavanomaisessa sodassa?

2. Mikä erottaa suomalaisen sissitoiminnan sissisodasta?3. Mitä olet velvollinen ilmoittamaan sotavankina kuulustelijoille?4. Miten toimit, jos taistelijaparisi toimii sotilaan sääntöjen vastaisesti?

Vaarallisen kohteen tunnus

Valkoinen lippuPunainen risti Punainen puolikuu Punainen kristalli

Väestönsuojelun tunnus Kulttuurikohde

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

269

8.3 Kirkollinen työ

Kirkon työtä puolustusvoimissa

Puolustusvoimien kirkollinen työ pyrkii tukemaan kaikkia puolustusvoimissa palvelevia hengellisis-sä, eettisissä ja elämänkatsomuksellisissa asioissa. Puolustusvoimien kirkollista työtä tekevät soti-laspapit, jotka ovat evankelisluterilaisen ja orto-doksisen kirkon virkaan vihittyjä pappeja. Heidän työnsä jakaantuu kolmeen pääalueeseen: julistus, opetus ja sielunhoito. Näihin liittyen työhön kuu-luvat myös kirkolliset toimitukset, toiminta so-ta-, ampuma- ja kertausharjoituksissa, yhteyden-pito eri tahoille ja esikuntatyö sekä kaatuneiden huolto. Sotilaspappi on “seurakuntansa” sielun hoitaja. Hän on vaitiolovelvollinen ja valmis kes-kustelemaan kanssasi elämäsi tärkeistä ja kipeis-täkin asioista.

Puolustusvoimien kirkollinen työ on – sisällöltään – kirkkojen työtä

puolustusvoimissa

Ekumeenista ja uskonnonvapauslain mukaista toimintaa

Evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuulumattomilla varusmiehellä on oikeus osal-listua jumalanpalveluksiin ja hartaustilaisuuk-siin. Kirkkoon kuulumaton varusmies voi pyytää myös vapautusta kirkollisen työn tilaisuuksista ja opetuksesta. Eri uskontokuntiin kuuluville pyri-tään puolustusvoimissa järjestämään mahdolli-suus oman uskontonsa harjoittamiseen (YLPAL-VO 2009).

Palvelusta ja yhteistyötä

Muun toiminnan tavoin kirkolliseen työhön liittyvät tilaisuudet ovat palvelusta kirkkoon kuuluvalle va-rusmiehelle. Jumalanpalvelus ja hartaus ovat soti-lasyhteisön tulemista Jumalan eteen seurakuntana. Samalla tarjoutuu tilaisuus juhlan ja yhdessäolon kokemukselle sekä sotilasyhteisön ja sen yksittäi-sen jäsenen elämän eheytymiselle.

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

270

Kirkollisen alan henkilöstö

Puolustusvoimien kirkollisesta työstä huolehtivat sotilaspapit.

Heitä ovat kenttäpiispa, kenttärovastit ja sotilas-pastorit. Arvomerkit on esitetty kirjanliitteessä 1.

Kertausharjoituksissa myös reservin sotilaspapit ja diakonit tekevät kirkollista työtä. Kansainvä-lisissä tehtävissä toimii sotilaspappeja ja sotilas-diakoneja.

OMAN JOUKKO-OSASTONI PAPPI ON

______________ __________________________

VARUSMIESPAPPI/ -DIAKONI ON

________________________________________

PUHELINNUMEROT

________________________________________

Lisätietoja saat internet-osoitteesta www.puolustusvoimat.fi toimialat/kir-kollinen työ

Kirkollinen työ

tuo tarjolle Jumalan sanan ja sakramentit us-kon saamista varten,tarjoaa yhdessäolon, juhlan, hiljentymisen ja pyhyyden kokemuksia,antaa elämänkatsomuksellisia ja -taidollisia ai neksia,antaa aineksia maanpuolustuksen eettisiksi pe rusteiksi,tukee vaikeuksissa olevia sotilasyhteisön jä-seniäpitää esillä lähimmäisenrakkauden ja toisen ihmisen arvostamisen periaatteita.

Riidassa on sodan siemen

Ihmiskunta ei ole oppinut omasta historiastaan. Sotia käydään yhä kaikkialla.

Miksi sotia käydään?

Sotia aiheuttavat mm taloudelliset, ideologiset ja kansalliset ristiriidat:

väkivaltaiset ja epäoikeudenmukaiset val-tarakenteetrikkaiden ja köyhien maiden välinen ero, ta-loudellisen hyvinvoinnin epätasainenjakautuminenluonnonrikkauksien (esimerkiksi öljyn) vä-heneminen ja niistä kilpaileminentaistelu elintilasta, väestönkasvurotujen, heimojen tai eri kieliryhmien väli-set ristiriidatkansallinen ja kansainvälinen politiikkasuurvaltapolitiikkauskonnon käyttäminen poliittisten päämää-rien välikappaleena.

Sodan juuret ovat aina ihmisessä, hänen ky-vyttömyydessään sovitella asioita ja tulla vastaan toista ihmistä. Sota on ihmisen itsekkyyttä. Ihmi-nen ei kykene tai halua asettua toisen asemaan.

Pienimmässäkin riidassa on jo sodan siemen. Sodassa on kysymys monella tasolla ilmeneväs-tä väkivallasta. Aineelliset vahingot ovat vain osa sodan aiheuttamista kärsimyksistä. Sodan siemen voi itää myös yhteiskunnan rakenteissa. Väkivallan kynnys madaltuu, kun ihminen kokee jatkuvaa epäoikeudenmukaisuutta.

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

271

Esivalta ja sen osana armeija pyrkivät pitämään yllä järjestystä ja oikeudenmukaisuutta. Sota on joskus pienempi paha ja välttämätön keino oikeudenmu-kaisuuden toteuttamiseksi.

Osa ihmisistä on päätynyt pasifismiin eli aseiden ja voimakeinojen käytöstä kieltäytymiseen. Pasi-fistisessa ratkaisussa lähimmäisen ja yhteiskunnan etu voi jäädä toisarvoiseksi.

Pääosa kristillisistä kirkoista, Suomen evanke-lisluterilainen kirkko mukaan lukien, on päätynyt näkemykseen oikeutetusta puolustautumisesta. Sen mukaan laillisella hallituksella on oikeus pi-tää asevoimia ja puolustautua tarvittaessa myös asein. Kansakunnan puolustautuminen on lähim-mäisrakkauden yhteiskunnallinen sovellutus.

Aseellisen voimankäytön tulee täyttää seuraavat ehdot:1. Se on viimeinen keino2. Se on pienempi paha3. Sitä tulee käydä laillisen esivallan johdolla4. Sillä tulee pyrkiä palauttamaan rauha ja es-

tämään vääryys5. Sillä tulee välttää tarpeeton hävitys ja kär-

simys

Rauha on toisen ihmisen rakastamista

Rauhantyön juuret ovat lähimmäisenrakkaudes-sa. Jeesus antoi omassa elämässään siitä esimer-kin. Hän opetti: “Rakasta Herraa, Jumalaasi...” ja “Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” (Mt. 22:37–39). Kristillinen evankeliumi on ilosanomaa, sanomaa rakkauden mahdollisuuksista.

Voimme puhua rauhasta silloin, kun oikeudenmu-kaisuus ja rakkaus toteutuvat ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Yhteiskunnan jäsenten ei tar-vitse silloin tuntea pelkoa eikä epävarmuutta elä-mänsä tai tulevaisuutensa suhteen.

Kristinusko on toimintaa rauhan puolesta. Uskon väärinkäyttöä on, jos kristinuskolla pyritään perus-telemaan sodan oikeutusta ja jos se valjastetaan militarismin palvelukseen.

Pohdittavaa

– Asetutko sivustakatsojaksi, kun toista ihmistä lyödään? Jos Sinulle läheinen ja merkittävä ihmi-nen on vaarassa, oletko valmis toimimaan häntä puolustaen silläkin ehdolla, että vaarannat toimin-nallasi jonkun toisen tai itsesi?– Mitä voit yksityisenä ihmisenä tehdä rauhan hy-väksi?– Millaisia poliittisia päätöksiä tarvitaan rauhan

turvaamiseksi ja edistämiseksi?– Onko maailmanlaajuinen rauha mahdollinen?

Elämän vaiheet ja haasteet

Varusmiespalveluksen aloittaminen on useimmille alokkaille “kulttuurishokki”. Yksityisyyden sijaan yhteinen tupa jaetaan kymmenen erilaisen palve-lustoverin kesken. Aikaisemman vapauden tilalla on täsmällinen viikko- ja päiväohjelma.

Vaikka elämänmuutos on tilapäinen, edessä ole-vat 6–12 kuukautta tuntuvat pitkältä ajalta. Jos-kus voi myös kokea olevansa vaikeuksissa itsen-sä kanssa.

Siihen, miten kohtaamme erilaiset elämäntilan-teet ja vastoinkäymiset, vaikuttavat monet asiat:1. Jokainen kantaa mukanaan “omaa histori-

aansa”.2. Lapsuuden ja nuoruuden ihmissuhteiden

kautta kehittyy vähitellen malli siitä, miten vaikeudet kohdataan ja miten ne pyritään voittamaan.

3. Siviilitausta, koti, perhe ja ystävät ovat mer-kittävä voimavara. Entiset ja nykyiset ihmis-suhteet antavat henkistä tukea, jota tarvitaan palvelusaikana.

Varusmiespalvelus ei ole välttämättä ensimmäinen eikä viimeinen elämänkokemus, joka asettaa ihmi-sen kasvotusten itsensä ja elämän todellisuuden kanssa. Tällaiset tilanteet ovat väistämättömiä, mutta myös hyödyllisiä, koska ne voivat auttaa uuteen kasvuun. Pysähtymällä hetkeksi voi pohtia itselle tärkeitä asioita sekä oppia uutta itsestään ja kehittyä suomalaisena miehenä tai naisena.

Serusteletko?Elätkö avioliitossa?Onko palvelusaika muuttanut tätä merkittävää ihmissuhdetta?Ihastun – vihastun – rakastan

1. Ihastumiseen, rakastumiseen ja yhteisen taipa-leen aloittamiseen liittyy syvä onnen tunne sekä toivo valoisasta tulevaisuudesta. Koko elämän si-sältö ja mielekkyys rakentuu silloin yhteisille het-kille ja suunnitelmille. Tuntuu, ettei toisessa ole mitään puutteita.

2. Ennemmin tai myöhemmin suhteen luonne muuttuu. Kaksi erilaista ihmistä erilaisine taustoi-neen huomaavat, ettei kaikissa asioissa ollakaan samaa mieltä. Erimielisyydet etäännyttävät heitä toisistaan. Parisuhteen kriisivaihe saattaa ajoit-tua varusmiespalvelusaikaan. Yhteisiä hetkiä on vähän, eivätkä ne vastaa aina odotuksia. Kysy, mitä tyttö-/ poikaystäväsi, morsiamesi/sulhasesi tai vaimosi/miehesi odottaa yhdessä vietettäväl-

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

272

tä viikonloppuvapaalta! Ehkä huomaatte, että on koettu puolin ja toisin myös pettymyksiä.

3. Pyrkimyksenä tulee olla se, että kaksi ihmistä kulkisi elämäntaivalta toisiinsa sitoutuneina, mut-ta samalla toinen toistaan kunnioittaen ja kuun-nellen. Kumpikaan ei ole itseoikeutettu “kapteeni aluksella”, vaan suunnasta ja elämän tärkeistä va-linnoista ja ratkaisuista päätetään yhdessä.

Opettele puhumaan tunteistasi ja kuuntelemaan myös kumppanisi tunteita. Opettele sanomaan hä-nelle myönteisiä asioita ja ilmaisemaan kiintymyk-sesi. Ihmissuhde, joka merkitsee paljon, on vaivan-näön arvoinen. Oikeastaan vain sitä kautta oppii paremmin tuntemaan itseään ja toista. Keskinäi-nen kiintymys syvenee ja lujittuu.

Hae ajoissa apua!

Älä anna vaikeuksien kasaantua, äläkä toimi har-kitsemattomasti. Esimerkiksi luvatta poistuminen tai lomalta palaamatta jääminen johtavat vain vai-keuksien lisääntymiseen.

Älä haudo vaikeuksiasi yksin äläkä epäröi tarvit-taessa kääntyä luotettavan henkilön puoleen. Esi-miesten ja yksikön päällikön lisäksi käytettävissä on taistelijaparisi, sotilaspappi, sosiaalikuraattori ja terveydenhuoltohenkilöstö (lääkäri tai sairaan-hoitaja). Yhdessä voitte löytää ne myönteiset voi-mavarat ja mahdollisuudet, joita Sinulla on käy-tettävissäsi. Monen elämässä merkittävä oivallus on ollut huomata, miten hyödyllistä ja vapauttavaaon puhua kipeistäkin asioista turvallisen kuunte-lijan kanssa.

Tunne vastuusi myös palvelustoveristasi. Jos huo-maat toisen varusmiehen olevan vaikeuksissa, älä epäröi puhua hänen kanssaan, auttaa häntä tai hakea apua muilta auttajilta.

8.4 Sosiaaliasiat

Neuvonta- ja tukipalvelut

Varusmiehillä, reserviläisillä ja palkatulla henkilös-töllä on oikeus saada asiantuntevaa apua palve-lukseensa liittyvissä sosiaaliturvaa koskevissa asi-oissa. Sosiaalialan palvelut ovat saatavilla kaikissa puolustusvoimien esikunnissa, laitoksissa ja jouk-ko-osastoissa. Pääesikuntaan ja puolustushaara-esikuntiin sijoitetut sosiaalipäälliköt johtavat, suunnittelevat ja koordinoivat puolustusvoimien sosiaalialaa. Joukko-osastoissa sosiaalikuraattorit vastaavat sosiaalialan toteutuksesta ja neuvon-nasta. Sosiaalikuraattori tukee tarvittaessa sosi-aalityön keinoin elämänmuutos- ja kriisitilanteissa varusmiehiä ja henkilökuntaa. Sosiaalikuraattori auttaa varusmiehiä erityisesti sosiaaliturvaneuvon-taan, opintoja työasioihin, ihmissuhteisiin, pal-velusmotivaatioon ja muihin siviilielämään liitty-vissä ongelmatilanteissa. Varusmiestoimikunnat toimivat yhteistyössä joukko-osastonsa sosiaali-kuraattorin kanssa sosiaalialaan liittyvissä asiois-sa. Jokaisessa varusmiehiä kouluttavassa jouk-ko-osastossa toimii joukko-osaston komentajan alaisena varusmiesten muodostama varusmies-toimikunta (VMTK).

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

273

Varusmiestoimikunnan tehtävänä on selvittää ja seurata joukko-osaston varusmiesten asemaan, sosiaalisiin oloihin, palvelusolosuhteisiin sekä oikeudellisiin ja taloudellisiin kysymyksiin liitty-viä tarpeita ja tehdä niitä koskevia parannusesi-tyksiä. VMTK ylläpitää ja edistää varusmiesten viihtyvyyttä ja vapaa-ajan harrastustoimintaa. Joukko-osastossa on myös kriisitukiryhmä, joka antaa kuolemantapauksessa tai vakavassa onnet-tomuustilanteessa psykososiaalista tukea ja neu-vontapalveluja.

Varusmiesten etuudet ja sosiaaliturva

Varusmiehestä huolehditaan

Asevelvollisuuslain mukaan varusmies saa puo-lustusvoimilta maksuttoman majoituksen, muo-nituksen, vaatetuksen, terveydenhuollon ja muun ylläpidon. Oikeutta maksuttomaan majoitukseen ja muonitukseen ei kuitenkaan ole loma-ajalta, jonka asevelvollinen viettää palveluspaikan ulko-puolella.

Päivärahat, lomat ja lomamatkat

Varusmiehen päiväraha määräytyy palvelusajan mukaan. Päivärahan lisäksi vapaaehtoista asepal-velusta suorittaville naisille maksetaan varusra-haa henkilökohtaisen varustuksen hankkimiseen. Päiväraha maksetaan pääsääntöisesti pankkitilille kaksi kertaa kuukaudessa. Lisäksi varusmiehel-le voidaan maksaa erilliskorvauksia ja lisiä kuten hyppy-, sukellus- ja lentolisät, lisäpäiväraha ul-komailla palveleville sekä ruoka- ja majoitusraha. Reservin kertausharjoituksissa maksetaan reservi-läispalkkaa ja reserviläispäivärahaa. Päivärahojen,erilliskorvausten ja muiden varusmiesten talou-dellisten etujen määrät voi tarkistaa mm. perus-yksikön vääpeliltä, Varusmies -kirjasta tai www.puolustusvoimat.fi/varusmiehille-sivuilta.

Kotihoidon ruokarahaa maksetaan normaalin päi-värahan lisäksi, jos varusmies on sairauden tai vamman vuoksi vapautettu palvelustehtävistä ja hänet on toipumista varten lähetetty kotihoitoon.

Jokaisella varusmiehellä on oikeus palvelusaikaan sidottuun henkilökohtaiseen lomaan (HL): 6 päi-vää (6 kk), 12 päivää (9 kk) tai 18 päivää (12 kk). Palvelusaikana erityisesti kunnostautuneel-le varusmiehelle voidaan myöntää kuntoisuus-lomaa (KL) enintään 20 päivää. Varusmiehelle voidaan myös pakottavasta henkilökohtaisesta syystä myöntää henkilökohtaista syylomaa (HSL) enintään 180 vuorokautta. HSL- loma pidentää palvelusaikaa loma-aikaa vastaavalla ajalla. Hen-kilökohtaisia syitä voivat olla esim. opinto-, talou-delliset- ja perhekohtaiset asiat, urheilukilpailut, luottamustehtävät tai muut perustellut henkilö-kohtaiset syyt. Poikkeustapauksissa on mahdol-

lista myös keskeyttää palvelus kokonaan ja jatkaa sitä myöhemmin.

Varusmies saa maksuttomia lomamatkoja jouk-koliikenteessä varuskunnan ja koti- tai asuin-paikkakunnan välisiin matkoihin. Maksuttomien lomamatkojen määrä on sidottu palvelusajan pi-tuuteen (ml. ulkomailta palvelukseen astuvat).

Puolustusvoimat kannustaa turvallisuussyistä käyttämään joukkoliikennettä lomamatkoilla.

Kansaneläkelaitos (KELA) maksaa sotilasavustusta varusmiehelle ja hänen omaisilleen palvelusajalta. Asepalveluksella tarkoitetaan myös reservin ker-tausharjoitusaikaa. Asevelvolliselle itselleen voi-daan maksaa asumisavustusta ja palvelusaikana erääntyvät opintolainojen korot. Asevelvollisen omaisille voidaan maksaa sotilasavustuksena pe-rusavustusta, asumisavustusta ja erityisavustusta. Lapselle voidaan maksaa palvelusajalta asevelvol-liselle määrätyt elatusapumaksut. Avustukseen oikeutettuja omaisia ovat asevelvollisen aviopuo-liso sekä sellainen avopuoliso, jonka kanssa ase-velvollisella on yhteinen lapsi, asevelvollisen huol-lettavana oleva oma lapsi tai aviopuolison lapsi. Sotilasavustuksen määrään vaikuttavat asevelvol-lisen ja sotilasavustukseen oikeutettujen omais-ten nettotulot. Asevelvollisen opintolainojen kor-komenoja korvattaessa otetaan huomioon vain hänen omat tulonsa.

Isyysvapaata voidaan myöntää 12 päivää avio-liitossa tai pysyvässä avosuhteessa olevalle varus-miehelle lapsen syntymän yhteydessä. Isyysvapaa ei vaikuta palvelusajan pituuteen. Kansaneläkelai-tos maksaa isyysrahaa varusmiehelle isyysvapaan ajalta, ja lapsen hoitoon liittyen myös varusmie-hen pitämiltä muilta lomapäiviltä (HL, HSL).

Muu sosiaaliturva

Varusmiehellä ja varusmiehen omaisilla on oi-keus lakisääteisiin ja tarpeenmukaisiin sosiaali-turvaetuuksiin kuten esim. toimeentulotukeen tai yleiseen asumistukeen tarvittaessa ja muihin sosiaalipalveluihin (kotihoito, päivähoito, sosi-aalineuvonta). Sosiaalikuraattori neuvoo asevel-vollisia sosiaaliturvaan ja -palveluihin liittyvissä asioissa.

Työ ja työttömyysturva

Lain mukaan työnantaja ei saa katkaista virka- tai työsuhdetta varusmiespalveluksen takia. Työn-antajalle on ilmoitettava varusmiespalveluksen alkamisesta viimeistään kaksi kuukautta ennen palvelukseen astumista ja sovittava alustavasti paluusta samaan työhön. Työntekijän on ilmoi-tettava työhön palaamisesta kaksi viikkoa ennen aiottua työhön palaamista.

Maatalousyrittäjä, joka täyttää sijaisavun yleiset edellytykset, voi saada maksullista sijaisapuaasevelvollisuuden suorittamisen ajaksi.

Työttömän on ilmoitettava työvoimatoimistoon ja työttömyyskassalle varusmiespalveluksen alkami-sesta sekä huolehdittava palvelukseen astumiseen saakka ilmoittautumisvelvollisuudesta.Varusmiespalveluksen aikana työmarkkinatukeen ja työttömyyskorvauksiin liittyvä karenssiaika ei vähene.

Hyötyä työelämään ja opintoihin

Sotilaskoulutukseen liittyy sellaista opiskelua ja harjoittelua, josta voi olla hyötyä siviiliammatissa. Varusmiehenä saatu sotilaskoulutus rinnastetaan eräiltä osin ammatteihin tarvittavaan harjoitteluai-kaan ja varusmiesaika voidaan lukea työkokemuk-seksi. Moniin siviilitehtäviin pääsyä edistää, että on menestyksellisesti suorittanut varusmiespal-veluksen. Varusmiespalveluksesta avautuu väylä myös rauhanturvaajaksi tai sotilasalalle.

Varusmiehen saama koulutus dokumentoidaan palvelustodistukseen siten, että hyväksytysti suo-ritettujen varusmiespalvelukseen liittyvien opin-tojen lukeminen hyväksi siviilissä erilaisiin kou-lutusohjelmiin on perusteltua ja yhteismitallista.

Opiskelun alkuvaiheessa neuvottele va-rusmiespalveluksen hyväksilukemisesta opinnoista vastaavan opettajan kanssa. Palvelustodistus on hyvä liittää osaksi työhakemusta.

Sotilastapaturma ja palvelussairaus

Valtiokonttori korvaa varusmiespalveluksessa ja reservin kertausharjoituksissa sekä palveluun liit-tyvissä olosuhteissa sattuneet tapaturmat ja pal-velussairaudet sotilastapaturmalain perusteella. Sotilastapaturmalaki turvaa sotilastapaturmasta ja palvelussairaudesta vahingoittuneen tai sairas-tuneen toimeentulon palveluksen päättymisen jälkeen Turva vastaa lakisääteistä työtapaturma-vakuutusta. Palvelussairautena pidetään ammatti-tautilain mukaisen ammattitaudin lisäksi sairauk-sia, jotka palvelus on todennäköisesti aiheuttanut tai joita palvelus on olennaisesti pahentanut.

Asevelvollisuuttaan suorittaneen henkilön kuo-lemantapauksissa voidaan edunsaajille maksaa ryhmähenkivakuutusta vastaavaa taloudellis-ta tukea. Kuolemantapauksissa voidaan lisäksi myöntää puolustusvoimien kirkollisen työn hau-tausavustusta.

Eläke-etuus

Asevelvolliselle ei kerry eläkettä palvelusajalta. Eläke-etuus kertyy työ- ja virkasuhteessa puo-lustusvoimiin.

Taustavoimat ovat tärkeitä

Mikäli siviiliasiasi ovat kunnossa, pystyt suoritta-maan varusmiespalveluksen täysipainoisesti ko-tiasioita liikaa murehtimatta. Jos kuitenkin jokin sinulle tärkeä asia on epäselvä tai tulee yllättävä, epämieluisa muutos, niin se vaikuttaa mielialaa-si. Älä anna asian monimutkaistua vain siksi, että jätät sen hoitamatta.

Vaikeista asioista tai ongelmista on hyvä puhua jonkun kanssa. Usein olo helpottuu, kun on saa-nut puhua omasta asiastaan. Samalla ongelmaan voi löytyä myös ratkaisu.

Joukko-osaston sosiaalikuraattorin, lähimmän esimiehen ja perusyksikön päällikön puoleen voi aina kääntyä henkilökohtaisten asioiden selvittämi-seksi.

Monissa kunnissa on käytössä Aikalisä Time Out! -toimintamalli. Toimintamallin avulla edistetään nuorten miesten hyvinvointia ja elämäntilantee-seen liittyvien ongelmien ratkaisemista. Joukko-osaston sosiaalikuraattori kertoo tästä tukipalve-lusta lisää ja ohjaa tarvittaessa sen piiriin.

Joukko-osaston sosiaalikuraattori

_______________________________________

Varusmiestoimikunta (VMTK)

VMTK järjestää monipuolista toimintaa varus-miehille ja on jokaisen varusmiehen palvelupis-te. VMTK:n puoleen voi kääntyä kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa.

VMTK-toimiston puhelin

________________________________________

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

274

VMTK:n sähköposti

_________________________________________

VMTK-yksikköjäsen

_________________________________________

VMTK-puheenjohtaja

_________________________________________

Palvelusturvallisuusasiamies

_________________________________________

8.5 Ympäristöterveyden- ja ympäristönsuojelu

Henkilö- ja joukkokohtainenhygienia

Jokainen sotilas on vastuussa omasta ja varustei-densa puhtaudesta ja vaikuttaa siten myös tar-tuntatautien, biotaisteluaineiden sekä syöpäläis-ten leviämisen estämiseen. Joukon johtaja vastaa joukkonsa toimintakunnosta ja siitä, että hänen sotilaillaan on mahdollisuus pitää yllä henkilökoh-taista hygieniaa.

Peseydy kovan rasituksen ja hikoilun jälkeen. Vaih-da kastuneet varusteesi kuiviin ja kuivata märät varusteesi. Vaihda likaiset ja rikkoontuneet va-rusteet mahdollisuuksien mukaan. Pese hampaasi aina ruokailun jälkeen tai pureskele ksylitolipuru-kumia tai -pastilleja.

Käsienpesu on tärkein ja helpoin henki-lökohtaisen hygienian toteuttamistapa!

Yhteisasuminen kasarmiolosuhteissa lisää tartun-tatautien leviämisriskiä. Sen vuoksi majoitustilojenpölyttömyys ja puhtaus ovat tärkeitä. Jos olet sairastunut tarttuvaan tautiin, on velvollisuute-si hakeutua hoitoon ja toimia niin, että et tartu-ta muita.

VesihygieniaVesihygienian tavoitteena on estää vedestä ai-heutuvat tai veden välityksellä leviävät välittömätterveysriskit. Vaarallisimmat ja yleisimmät veden

laatua heikentävät tekijät ovat eläinten ja ihmis-ten ulosteet.

Puhdistamatonta ja käsittelemätöntä pintavet-tä ei saa juoda tai käyttää ruuanvalmistuksessa.Hyvään vesikuriin kuuluu myös vesistöjen ja ve-silähteiden suojeleminen tahalliselta tai tahatto-malta saastumiselta ja likaantumiselta.

Jos joudut turvautumaan pintaveteen, puhdista se aina keittämällä, puhdistustabletilla tai suodat-tamalla. Pidä juoma-astiasi ja juomapullosi puh-taina pesemällä ne.

Käytä aina vain puhtaaksi todettua vettä!

ElintarvikehygieniaElintarvikehygienian tavoitteena on estää elintar-vikkeiden pilaantuminen ja sairauksien leviäminen elintarvikkeiden tai niiden valmistus- ja tarjoilu-astioiden välityksellä. Pese kätesi tai käytä käsien desinfiointiliuosta aina ennen ruoan valmistus-ta ja ruokailua. Kuumenna lämpimänä tarjottava ruoka kiehuvaksi ja keitä tai paista ruoka täysinkypsäksi. Pidä elintarvikkeet ja ruoka-astiat kulje-tuksen aikana erillään ampumatarvikkeista, polt-toaineista ja jätteistä sekä suojaa ne pölyltä, sa-teelta ja auringonvalolta. Käytä ruoan jakamiseen ja ottamiseen jakokauhaa, ottimia tai kertakäyt-tökäsineitä – älä omaa lusikkahaarukkaasi. Sulje ruoka-astioiden kannet aina ruoan jakamisen tai ottamisen jälkeen. Älä jätä elintarvikkeita tai ruo-ka-astioita valvomatta. Käytettävien pakkipussien tulee olla kuumuutta kestävää elintarvikemuovia. Niitä ei saa jättää maastoon, vaan käytetyt pus-sit kerätään ja hävitetään lajiteltuna muiden jät-teiden mukana.

Pidä ruokailuvälineesi puhtaina! Älä syö pilaantuneeksi epäilemääsi ruokaa!

Majoitushygienia

Majoitushygienialla tarkoitetaan niitä toimia ja majoitustilojen rakennevaatimuksia, joilla pyri-tään ehkäisemään ennalta majoittumiseen liit-tyvät terveysriskit. Rakennevaatimukset liittyvät majoitustilojen riittävään kokoon, rakennus-materiaaleihin, lämpötilaan, kosteuteen, il-manvaihtoon, äänieristykseen, valaistukseen, peseytymismahdollisuuksiin, käymälä- ja jäte-huoltojärjestelyihin sekä tilojen siisteyteen ja puh-taanapitomahdollisuuksiin. Yhteismajoituksessa jokainen on velvollinen noudattamaan siisteyttä ja ottamaan huomioon palvelustovereiden asu-mismukavuuden. Säästä palvelustovereitasi tur-halta melulta! 8

Kans

alai

skas

vatu

s

27

5

Ympäristönsuojelu

Ympäristönsuojelulla tarkoitetaan niitä toimen-piteitä, joilla ennaltaehkäistään ympäristön (mm. vesistöt, maaperä, ilma, kasvillisuus, rakennettu ympäristö) vahingoittumista. Ympäristönsuojelua toteutetaan osana kaikkea toimintaa ja se onkin osa sotilaan perustaitoja.

Puolustusvoimien varusmiehille suunnatun ympä-ristönsuojelukoulutuksen päämääränä on estää harjoitusmaastojen ja koulutuksessa käytettävien yksityisalueiden kuluminen, vahingoittuminen ja roskaantuminen. Tavoitteena on vaikuttaa myön-teisesti asevelvollisten ympäristönsuojeluasentei-siin myös yleisellä tasolla.

Toiminta maastossa ei saa aiheuttaa vaaraa ih-misten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle. Harjoitusalueilla saattaa olla suojeltuja kohteita, kuten erityisiä eläinten tai kasvien elinympäris-töjä tai vedenhankinnan kannalta tärkeitä poh-javesialueita, joiden läheisyydessä on toimittava erityisellä varovaisuudella tai niille menemistä on kokonaan vältettävä. Noudata harjoituskäskyjä ja karttoihin tai maastoon merkittyjä rajoituksia.

Vältä jätteen syntyä esimerkiksi ottamalla vain sen verran ruokaa kuin tiedät syöväsi. Mikäli alu-eella on jätteen lajittelu, noudata annettuja oh-jeita äläkä tarpeettomasti sekoita eri jätejakei-ta toisiinsa.

Kemikaalien, polttoaineiden, jätteiden sekä jä-tevesien keräämisessä, kuljettamisessa, käsitte-lyssä ja sijoittamisessa on toimittava erityisellä huolellisuudella. Käsittele kemikaaleja tai polt-toaineita vain tarkoitukseen osoitetulla alueella kouluttajan antamien ohjeiden mukaisesti. Maas-totankkauksissa käytä aina annettuja suojaväli-neitä, kuten imeytysmattoja. Sijoita säiliöitä tai kanistereita vain niille erityisesti tarkoitetuille paikoille, kuten tukeviin telineisiin. Älä kaada polttoaineita kanisterista toiseen tai tee muita vastaavia toimenpiteitä, jotka voivat aiheuttaa aineiden pääsemisen maahan.

Polta kamiinassa tai luvallisesti tehdyssä avotu-lessa mahdollisimman kuivaa puuta. Polttopuuksi saa kerätä vain maassa olevaa kuollutta puuta, mikäli maanomistajalta ei ole saatu erillistä lupaa muuhun. Noudata asiassa annettuja ohjeita. Älä heitä tuleen materiaalia, joka ei sovi polttamalla hävitettäväksi.

Sotilas voi vaikuttaa myös energiankulutukseen. Älä käytä mitään energiaa kuluttavia laitteita tar-peettomasti. Huolehdi siitä, että lämmitetyissä tiloissa ovia tai ikkunoita ei jätetä auki. Sammu-ta valo poistuessasi tilasta yli kymmeneksi mi-nuutiksi. Vältä veden turhaa juoksuttamista ja käytä vettä muutenkin säästeliäästi. Pidä hyvää

huolta varusteistasi, näin varmistat niiden pitkän käyttöiän, mikä on myös ympäristön parhaaksi. Lomakuljetuksissa suosi yhteiskuljetuksia tai jul-kista liikennettä.

Sotilaan ympäristönsuojelutoimenpiteet:älä jätä mitään roskia luontoon vaan vie ne niille osoitettuun paikkaan ja noudata mah-dollisia lajitteluohjeitakäytä energiaa ja luonnonvaroja säästeliäästivältä melua ja lähialueiden asukkaiden ja eläinten tarpeeton häiritsemistäestä polttoaineiden, jäteöljyjen ja kaikkien haitallisten aineiden valuminen maahan ja edelleen pohjavesiin ilmoita mahdollisista ympäristövahingoista ja läheltä piti -tilanteista välittömästi.noudata suojaetäisyyksiä ja ympäristönsuo-jelun ohjeistusta.

Jokamiehenoikeudet maastossa

Jokamiehen oikeuksia ja velvol-lisuuksia maaston käytössä

Jokaisella suomalaisella on oikeus:

liikkua luonnossa jalkaisin, hiih-täen ja pyöräillen

telttailla tiläpäisesti siellä missä liikkuminen on sallittua

poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia

kulkea pitkin vesistöjä ja uida järvissä

Meillä ei ole oikeutta:

tehdä avotulta maastoon ilman maanomistajan lupaa

vahingoittaa tai kaataa kasva-via puita

käyttää moottoriajoneuvoa maastossa ilman lupaa

kalastaa tai metsästää ilman lu-paa

levittää saasteita luontoon8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

276

8.6 Yleinen liikenneturvallisuus

Harjoituksiin ja marsseihin liittyvät varo-oppitun-tien liikenneturvallisuusohjeet on esitetty luvus-sa 7.7.

Liikenne ei ole leikkiä eikä kilparata!

Varusmiehet ovat riskiryhmässä. Eniten henkilö-vahinkoja liikenteessä tapahtuu 15 - 24 vuotiail-le. Riski kuolla liikenteessä on riskiryhmällä yli kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna.

Varusmiehille tapahtui yhteensä 35 kuolemaan johtanutta liikenne-tapaturmaa kymmenen vuo-den aikana vuosina 1991–2000. Tapaturmista sat-tui palveluksessa 4 tapaturmaa ja lomalla, va-paalla ollessa tai lomamatkojen aikana yhteensä 31 tapaturmaa. Loma-ajat ovat siten varusmies-ten liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisin-ta aikaa.

Tehtävä: Mieti, mikä tekee varusmiesten loma-ajoista vaarallisia.

Turvavyö

Turvavyön käyttäminen olisi pelastanut puolet niistä, jotka viimeksi kuluneen kymmenen vuo-den aikana joutuivat kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen. Loukkaantuneista jopa kolme neljästä olisi selvinnyt lievemmillä vammoilla tai kokonaan ilman vammoja.

Äkkipysäyksessä sinuun kohdistuvat voimat ovat suuria jo taajamanopeuksilla. Esimerkiksi 70 kiloa painavan henkilön törmäyspaino 50 kilometrin tuntinopeudella on noin 3 000 kiloa. Siksi ilman turvavyötä takapenkillä istuva ruhjoo alleen etu-penkillä istuvan. Toisaalta, kun nopeutesi ylittää 7 kilometriä tunnissa, et enää pysty käsilläsi pi-tämään itseäsi paikallaan.

Turvavyön käyttö on pakollista kaikille autossa matkustaville, myös taksin takaistuimella mat-kustaville.

Ilmatyyny ei korvaa turvavyötä. Pelkkä törmäys-tyyny ilman turvavyötä antaa noin 20 %:n suo-jan, kun pelkkä turvavyö estää noin 50 % kuole-mista. Törmäystyyny ja turvavyö yhdessä antavat parhaan mahdollisen suojan.

Ajonopeus

Ajonopeuksilla on ratkaiseva merkitys sekä sinun että erityisesti jalankulkijoiden turvallisuuteen. Kun nopeutesi kasvaa 40 km/h:sta 50 km/ h:iin,

jalankulkijan kuoleman todennäköisyys törmäyk-sessä kasvaa yli kaksinkertaiseksi Kun nopeute-si kasvaa 30km/h: sta 60 km/h:iin, jalankulkijan kuoleman todennäköisyys kasvaa yli kymmen-kertaiseksi.

Toisaalta nopeuden vähentäminen lisää matka-aikaa vähemmän kuin yleensä luullaan. Esimer-kiksi taajamanopeuden laskeminen 50 km/h:sta 30 km/h:iin lisää matka-aikaa vain noin 20 %.

Väsymys

Useissa varusmiesten liikenneonnettomuuksissa on ollut syynä kuljettajan nukahtaminen. Väsy-neenä ajaminen on aina vaarallista, joten torju väsyneenä ajamista riittävällä levolla ennen ajoon lähtöä, lepäämällä matkan aikana pysäköintipai-kalla, virkistymällä kävellen, virkistymällä kahvi-ossa ja pitämällä kanssamatkustajat hereillä sekä vaihtamalla kuljettavaa tai vuorottelemalla kul-jettaa tarvittaessa ja joka tapauksessa noin 45 minuutin välein.

Matkustajien on pidettävä kuljettaja tarkkaa-vaisena ja hereillä keskustelemalla kuljettajan kanssa.

Vaikka tunnet matkan alkaessa itsesi virkeäksi, voit väsähtää liikenteessä, ellet ole ajomatkan päättymisestä arvioitujen 24 edeltävän tunnin aikana nukkunut vähintään kuutta tuntia yhtä-jaksoisesti.

Alkoholi

Yhden tunnin aikana maksa hajottaa yhden gramman puhdasta alkoholia kymmentä paino-kiloa kohden. Siten esimerkiksi 80 kg painavan henkilön maksa polttaa alkoholia noin 8 g tun-nissa.

Alkoholin palaminen 80 kg painavalla henkilöllä

Alkoholimääräpullo keskiolutta 1 tunti 30 minpullo A-olutta 2 tuntiapullo punaviiniä 9 tuntiapullo viinaa 22 tuntia.

Veren alkoholipitoisuuteen vaikuttavat alkoho-lin määrän lisäksi myös monet yksilölliset teki-jät. Karkea nyrkkisääntö on, että kaksi pulloa keskiolutta nostaa 70 kg painavan henkilön ve-ren alkoholipitoisuuden 0,3 promilleen. Vaikka rattijuopumusraja 0,5 promillea ei ylittyisikään,

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

277

poliisilla on aina oikeus keskeyttää matkante-ko, mikäli hän katsoo kuljettajan suorituskyvyn heikentyneen.

Päihtyneenä ajaminen on rikos, jonka kustannuk-sia vakuutus ei korvaa. Myös matkustaja joutuu onnettomuustilanteessa maksajaksi, joten päih-tyneen kuljettajan tarjoamasta kyydistä kannat-taa kieltäytyä. Se, joka luovuttaa autonsa päih-tyneelle, toimii rikollisesti.

Lääkkeet

Suorituskykyä tai tarkkuutta heikentävien lääk-keiden pakkauksiin on painettu punainen varoi-tuskolmio. Se ei välttämättä tarkoita, että lääke aina ja kaikilla heikentäisi liikenteessä vaaditta-via taitoja. Sen vuoksi autolla ajoa ei ole kielletty lääkettä käyttävältä, vaan kyseessä on varoitus.

Lääkepakkauksen varoituskolmion puuttuminen ei takaa sitä, että lääke olisi aina täysin turvalli-nen liikenteessä. Tarkkaile sen vuoksi omia reak-tioitasi lääkkeeseen. Pysy poissa ajoneuvon ohjai-mista, jos olosi tuntuu normaalista poikkeavalta.

Varusmiesten liikenneonnettomuudetjohtuvat:– vääristä liikenneasenteista– liian suuresta tilannenopeudesta– vähäisestä ajokokemuksesta– rattiin nukahtamisesta– vanhasta ajoneuvokalustosta.

Liian suuri tilannenopeus voi aiheuttaa yllät-täviä vaaratilanteita. Pidä aina ajaessasiturvavyö kiinni ja muista, että– tuttukin tie voi olla yllättävä– tiellä liikkuu muitakin– ajoon on varattava riittävästi aikaa– tiellä voi olla “mustaa jäätä”, jota ei näe tuu-lilasin sisäpuolelta.

Muista levätä riittävästi myös lomalla ol-lessasi

Liikennekuri ja asenteet ovat höltyneet. Kohen-na sinä niitä– noudattamalla liikennesääntöjä, varsinkin no-peusrajoituksia,– pysymällä raittiina ratissa,– ottamalla huomioon sääolot,– ottamalla huomioon liikennetiheys.

Älä anna kaverin vaikuttaa ajotapaasi. Vain sinä itse tunnet kelin ja ajoneuvosi.Älä koskaan yllytä ketään ajamaan yli tai-tojensa.

Muista aina:– pitää riittävän suurta turvaetäisyys– ennakoida tuleva tilanne kaikissa ajo-oloissa– suhteuttaa nopeus keliin, kalustoon ja ajo-kokemukseen.

Pidä huoli autosi kunnosta ja sen ajoturvalli-suudesta

Käytä heijastinta liikkuessasi jalan. Käytä hyväksesi saamiasi ilmaisia loma-matkoja. Käytä lomakuljetuksia ja julkis-ta liikennettä.

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

278

8 Ka

nsal

aisk

asva

tus

279

9 So

dan

ajan

jouk

koje

n va

paae

htoi

stoi

min

ta ja

Maa

npuo

lust

usko

ulut

usyh

dist

ykse

n to

teut

tam

a ko

ulut

us 2

80

9 Sodan ajan joukkojen vapaaehtoistoimintaja Maanpuolustus-koulutusyhdistyksen toteuttama koulutusSodan ajan joukko tai sen osa muodostetaan peruskoulutuskauden koulutusvalintojen yhteydessä ja kootaan yhteen viimeistään joukkokoulutuskauden alussa. Sen jälkeen koulutus tapahtuu sodan ajan kokoonpanossa. Harjoituksissa joukkoon voivat liittyä siihen kuuluvat reserviläiset ja henki-lökunta. Samaan joukkoon kuuluvat kokevat näin samat rasitukset ja onnistumiset sekä oppivat tuntemaan toisensa niin esimiehet kuin alaiset. Tämä lisää joukon kiinteyttä, mikä on kokemusten perusteella tärkeä tekijä joukon sodan ajan henkiselle kestävyydelle ja suorituskyvylle.

Kun varusmiespalvelus päättyy, siirretään koulutetut joukot reserviin sodan ajan kokoonpanossaan. Näin syntyviä kokonaisuuksia harjoitetaan reservin koulutustapahtumissa. Kokoonpanot säilyvät noin 5–10 vuotta, jonka jälkeen muodostetaan ja koulutetaan uusi joukko uudesta saapumiseräs-tä. Vanha joukko ja sen kokoonpano eivät kokonaan katoa, sillä se pyritään pitämään mahdolli-simman koossa uudessa tehtävässä.

9 So

dan

ajan

jouk

koje

n va

paae

htoi

stoi

min

ta ja

Maa

npuo

lust

usko

ulut

usyh

dist

ykse

n to

teut

tam

a ko

ulut

us 2

81

tapahtua puolustusvoimien vapaaehtoisissa har-joituksissa tai Maanpuolustuskoulutusyhdistyk-sen kursseilla.

Sodan ajan joukkojen vapaaehtoistoimin-ta on puolustusvoimien tukemaa ja reserviläis-ten vapaaehtoisuuteen perustuvaa koulutusta. Varusmiesaikana samaan sodan ajan joukkoon sijoitetut reserviläiset pitävät yhteyttä ja har-joittelevat sotilastaitojaan reservissä puolustus-voimien ohjauksessa. Harjoitukset toteutetaan puolustusvoimien vapaaehtoisina harjoituksina.

Sodan ajan yksiköt harjoittelevat tarvittavia so-tilastaitoja omien johtajiensa johdolla oikeassa kokoonpanossa ennalta tehdyn suunnitelman pohjalta. Tämä ei korvaa tai poista varsinaisia kertausharjoituksia, mutta täydentää hyvin niis-

Varusmiehenä saatua koulutustasoa on pidettä-vä yllä ja kehitettävä myös reservissä. Reservin kertausharjoituksia on noin 3–7 vuoden välein. Sotilaallisia taitoja on mahdollistaylläpitää ja kehittää puolustusvoimien vapaaeh-toisissa harjoituksissa (PVVEH) ja Maanpuolus-tuskoulutusyhdistyksen (MPK) toteuttamilla kurs-seilla tai harjoituksissa.

Vapaaehtoisessa toiminnassa annetaan oman so-dan ajan tehtävän kannalta tärkeää koulutusta. Harjoittelu pitää tietosi ajan tasalla. Harjoituksia, kursseja ja perehdyttämistilaisuuksia järjestetään sekä omaan tehtävääsi että yleisemmin aselajii-si liittyen. Näin olet paremmin valmistautunut kertausharjoituksiin, joissa puolestaan voidaan keskittyä sellaisiin asioihin, joita ei voida oma-ehtoisessa harjoittelussa toteuttaa. Koulutus voi 9

Soda

n aj

an jo

ukko

jen

vapa

aeht

oist

oim

inta

ja M

aanp

uolu

stus

koul

utus

yhdi

styk

sen

tote

utta

ma

koul

utus

282

sä annettavaa koulutusta. Joukkojen vapaaehtoi-nen yhteydenpito ja toiminta on osa sodan ajan joukkojen harjaantumista.

Kokoontuminen sodan ajan joukossasi antaa si-nulle hyvän mahdollisuuden tutustua lähimpiin taistelijapareihisi, joiden kanssa joutuisit poik-keusoloissakin toimimaan. Kiinteässä joukossa sinä tunnet kaverit ja he tuntevat sinut. Tunte-misen kautta luottamus oman joukkosi toimin-takykyyn lisääntyy.

Oletpa sitten varusmiespalveluksesi päättävä tai jo pidempää reservissä ollut, niin ole mukana myös joukkosi vapaaehtoisessa toiminnassa. Se ei vie paljon ajastasi.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valta-kunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskou-lutuksen yhteistyöjärjestönä. Yhdistyksen tar-koituksena on maanpuolustuksen edistäminen koulutuksen, tiedotuksen ja valistuksen keinoin. Toiminnan päämääränä on kansalaisten ja ko-ko yhteiskunnan mahdollisimman hyvä valmius selvitä arjen vaaratilanteista, normaaliajan häi-riötilanteista ja poikkeusoloista.

Koulutus toteutetaan MPK:n maanpuolustus-piireissä sekä niiden koulutus- ja tukiyksiköissä.

MPK:n sotilaallinen koulutus jakautuu puolus-tusvoimien tilaamaan koulutukseen ja reservinmuihin koulutustarpeisiin perustuvaan sotilaal-lisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen. Toi-minta on monipuolista ja tarjoaa lukuisia vaih-toehtoja osallistujan mielenkiinnon mukaan. Puolustusvoimat johtaa MPK:n koulutuksen silloin, kun se tapahtuu sotilasaseilla ja asejär-jestelmillä.

Puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset ja MPK:n koulutustapahtumat sekä muukin puo-lustusvalmiutta palveleva vapaaehtoistoiminta otetaan huomioon reservin ylennyksissä.

Sodan ajan joukkojen vapaaehtoistoimin-nasta ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyk-sen kurssi- ja paikallisosastotoiminnasta saat lisätietoja varusmiesaikanasi esimie-hiltäsi.

Reservissä saat tietoa muun muassa internet -sivuilta osoitteistawww.puolustusvoimat.fiwww.mpkk.fiwww.mpky.fi

Vapaaehtoinen maanpuolustus tukee valmiutta!

9 So

dan

ajan

jouk

koje

n va

paae

htoi

stoi

min

ta ja

Maa

npuo

lust

usko

ulut

usyh

dist

ykse

n to

teut

tam

a ko

ulut

us 2

83

10 P

uolu

stus

voim

at ty

öpai

kkan

a

284

10 Puolustusvoimattyöpaikkana Varusmiespalvelus peruskoulutuksena sotilastehtäviin

Varusmiespalvelus on pääsyvaatimuksena ja samalla pohjakoulu-tuksena sotilastehtäviin. Sotilastehtäviin kuuluvat upseerien, eri-koisupseerien, sotilaspapiston sekä sopimussotilaiden ja aliupsee-reiden tehtävät, jotka kaikki ovat avoinna sekä miehille että naisille.

Upseerien, sotilaspapiston tehtävät ja osa erikoisupseerien tehtä-vistä edellyttää korkeakoulututkintoa.

Erikoisupseerin tehtäviin voi hakeutua myös ammattikorkeakou-lututkinnon kautta. Aliupseerien tehtävät edellyttävät suoritettua aliupseeri- tai reserviupseerikurssia ja toisen asteen tutkintoa. So-pimussotilaiden tehtäviin edellytetään varusmiespalveluksen ja pe-ruskoulun käymistä.

Varusmiespalveluksen aikana näet osan puolustusvoimien tarjoamista työtehtävistä ja voit testata omaa soveltuvuuttasi sotilasalalle. Puo-lustusvoimissa on tarjolla paljon myös siviilitehtäviä, joihin voit ha-keutua siviilissä hankkimasi koulutuksen perusteella. Ilmoita jouk-kueesi johtajalle ja yksikkösi päällikölle haastattelun yhteydessä, jos olet kiinnostunut sotilasammateista. Jos harkitset sotilasalaa, suorita peruskoulutuskauden palvelus hyvin ja pyri aliupseeri- tai reserviupseerikouluun.

10 P

uolu

stus

voim

at ty

öpai

kkan

a

285

Varusmiespalveluksen jälkeen sinulla on mahdolli-suus hakea sopimussotilaaksi. Maanpuolustuskor-keakouluun halukkaat johtajakoulutuksen saaneet työskentelevät tällöin yleensä kouluttajan tehtä-vissä. Miehistökoulutuksen saaneet sopimussoti-laat työskentelevät puolestaan erikoistehtävissä esimerkiksi kuljettajina. Voit hakea myös avoinna olevia aliupseeriston virkoja.

Hakuaika Maanpuolustuskorkeakouluun on vuosittain maalis-huhtikuussa. Pääsykokeet jär-jestetään toukokuussa ja kadettikurssit alkavat syyskuussa. Hakeutuminen ohjeistetaan Maan-puolustuskorkeakoulun vuosittain julkaisemassa valintaoppaassa ja lisäksi puolustusvoimien inter-net-sivuilla.

Lisätietoja sotilasammateista saat perusyksikkösi kouluttajilta ja tietoja opiskelusta voit kysyä työ-harjoittelussa olevilta kadeteilta. Sotilasammatit on esitetty myös korkeakoulujen ja oppilaitosten valintaoppaissa.

Johtajakoulutus avaa mahdollisuuksia sotilasalalle!

Puolustusvoimat työnantajana ja sotilasammatit

Puolustusvoimat on nopeasti kehittyvä, arvostettu ja turvallinen työnantaja, joka tarjoaa monipuo-lisia tehtäviä ja palveluspaikkoja eri puolilla Suo-mea niin sotilas- kuin siviilitehtävissä. Puolustus-voimissa palvelee noin 15 000 palkattua henkilöä.

Puolustusvoimien toimintaa kuvaavat tavoitteelli-suus, tuloksellisuus, joustavuus ja yhteistyö.

Henkilöstöltä edellytetään alansa koulutusta ja työkokemusta. Sotilasviroissa edellytetään varus-miespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepal-veluksen suorittamista. Siviiliviroissa edellytetään tehtävään sopivaa siviilikoulutusta. Kaikissa tehtä-vissä on eduksi hyvä kenttäkelpoisuus ja fyysinen suorituskyky sekä kielitaito.

Työnantajana puolustusvoimilla on useita hyviä puolia. Työtehtävät ovat itsenäisiä ja haastavia, kouluttautumista ja kehittymistä arvostetaan ja työilmapiiri on tutkitusti hyvä. Henkilöstön hyvin-voinnista pidetään huolta, ja puolustusvoimissa on erinomaiset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet. Puolustusvoimien työsuhteet ovat turvallisia ja yh-teiskunnassa arvostettuja. Kiinnostuneilla työnte-kijöillä on myös hyvät mahdollisuudet kansainvä-lisiin tehtäviin.

Puolustusvoimat tarjoaa haasteellisen ja mielenkiintoisen työn; työn, jolla on tar-koitus.

Mikä seuraavista puolustusvoimien amma-teista ja tehtävistä sopisi sinulle?

Sotatieteellinen koulutus ja upseerin ammatti

Sotilasalan perustutkintoja ovat sotatieteiden kandidaatin (SK) ja sotatieteiden maisterin (SM) tutkinnot. Jatkotutkintoja ovat yleisesikuntaup-seerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin (ST) tut-kinto. Opinnot suoritetaan Maanpuolustuskorke-akoulussa Helsingissä. Osa opinnoista toteutetaan Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaamana puolus-tushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa sekä Raja- ja merivartiokoulussa.

Sotatieteellisten tutkintojen pää- ja si-vuainevaihtoehtoja ovat– sotataito (operaatiotaito ja taktiikka, sotahistoria sekä strategia)– sotilaspedagogiikka– johtaminen– sotatekniikka.

Sotatieteiden kandidaatin (SK) ja maisterin (SM) tutkinnot

Maanpuolustuskorkeakouluun sotatieteellistä pe-rustutkintoa opiskelemaan hyväksytyt saavat so-tatieteiden maisterin tutkinnon opinto-oikeuden. He opiskelevat Maanpuolustuskorkeakoulun Ka-dettikoulussa vuosittain alkavilla kadettikursseilla. Opinnot suoritetaan kahdessa vaiheessa. Alempi korkeakoulututkinto, sotatieteiden kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä), suoritetaan kolmes-sa vuodessa ja ylempi korkeakoulututkinto, sota-tieteiden maisterin tutkinto (120 opintopistettä), suoritetaan pääsääntöisesti kahdessa vuodessa.

Pelkkä sotatieteellisen tutkinnon suorittaminen ei tuota kelpoisuutta upseeriksi, vaan lisäksi edelly-tetään erikseen määritettyjen sotilasammatillisten opintojen suorittamista.10

Puo

lust

usvo

imat

työp

aikk

ana

2

86

Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon ja sotilas-ammatillisten opintojen jälkeen opiskelija nimi-tetään määräaikaiseen virkasuhteeseen ja hän syventää saamaansa opetusta pääsääntöisesti neljän vuoden ajan palvelemalla upseerina va-litsemassaan joukko-osastossa. Vähintään neljän vuoden työelämäjakson jälkeen upseerit voivat palata Maanpuolustuskorkeakouluun suoritta-maan maisterin tutkinnon. Maisterin tutkinnon ja sotilasammatilliset opinnot suorittanut upseeri nimitetään vakituiseen virkasuhteeseen.

Sotatieteiden kandidaattitutkintoa suorittavat opiskelijat palvelevat kadetin palvelusarvossa. Maisterivaiheessa opiskelijat opiskelevat omissa sotilasarvoissaan. Maanpuolustuskorkeakoulun opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen se-kä alan parhaisiin käytäntöihin. Sotilasammatil-liset opinnot nivoutuvat kiinteästi sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen opintoihin.

Sotatieteiden kandidaatin tutkinnossa tavoitteena on:

1. tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen,

2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteel-lisiin työskentelytapoihin,

3. edellytykset ylempään korkeakoulututkin-

toon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen,

4. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa ja osaamista työelämässä,

5. riittävän viestintä- ja kielitaidon.

Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon ja tutkin-non rinnalla suoritettavien sotilasammatillistenopintojen tavoitteena on tuottaa:

valmiudet toimia puolustusvoimien ja raja-vartiolaitoksen rauhan ajan keskijohto- ja asiantuntijatehtävissä sekä perusteet toi-mia perusyksikköpäällystön kansainvälisis-sä tehtävissä;valmiudet toimia puolustusvoimien ja raja-vartiolaitoksen sodan ajan joukkojen perus-yksikön päällikkötehtävissä.

Sotatieteiden maisterin tutkintoon johtavien opintojen tavoitteena on:

1. pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonai-suuden hyvä tuntemus ja sivuaineidenperusteiden tuntemus,2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen,3. valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä,4. valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen,5. hyvän viestintä- ja kielitaidon.Sotatieteiden maisterin tutkinnon ja sen rinnal-

10 P

uolu

stus

voim

at ty

öpai

kkan

a

287

la suoritettavien sotilasammatillistenopintojen tavoitteena on:– valmiudet toimia rauhan ajan perusyksikön päällikkötehtävissä ja perusyksikköpäällystönkansainvälisissä tehtävissä sekä– valmiudet toimia puolustusvoimien ja rajavar-tiolaitoksen sodan ajan joukkojen joukkoyksik-köpäällystötehtävissä.

Upseerin koulutusohjelma on kuvattu alla olevassa kuvassa.

Valmistumisen jälkeen sotatieteiden kandi-daatin tutkinnon ja sotilasammatilliset opinnot suorittaneet upseerit palvelevat määräaikaisessa nuoremman upseerin virassa luutnantin arvossa pääasiassa joukkueen (vast) kouluttajina.

Sotatieteiden maisterin tutkinnon ja sotilasamma-tilliset opinnot suorittanut upseeri palvelee aluksi yliluutnantin arvossa nuoremman upseerin teh-tävissä saapumiserän johtajana tai perusyksikön varapäällikkönä. Myöhempiä tehtäviä ovat esi-merkiksi perusyksikön päällikkö, sotilasopetus-laitoksen opettaja tai esikuntaupseeri.

Esiupseerikurssi toteutetaan Maanpuolustus-korkeakoululla. Kurssilla opiskelevat kaikki viras-sa olevat puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerit noin 10 vuotta valmistumisensa jälkeen. Kurssi laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Kurssi on itsenäisenä kokonaisuutena esiupsee-rin tehtävätasokohtaista täydennyskoulutusta ei-kä se johda tutkintoon.

Yleisesikuntaupseerikurssille valitaan noin kolmannes esiupseerikurssin opiskelijoista. Opiskelijat saavuttavat ylimpiin upseerin tehtä-viin vaadittavat tiedot ja taidot. Opiskelu kattaa kaikki puolustusvoimien toimintaympäristöt rau-han ajasta sodan ajan kriisiin.

Painopiste on selkeästi kansallisessa puolustukses-sa, jota tukee monikansallisiin kriisinhallintatehtä-viin valmentava opetus. Esiupseeri- ja yleisesikun-taupseerikurssien hyväksytty suorittaminen johtaa 140 opintopisteen laajuiseen yleisesikuntaupsee-rin tutkintoon.

Sotatieteen tohtorin (ST) tutkinto suoritetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa ja opinnot järjeste-tään korkeakoulun tieteellisessä jatkokoulutusoh-jelmassa. Tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulu-tutkinnon. Tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, osoitettava tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laadittava väitöskirja ja puolustet-tava sitä julkisesti.

Upseerin uralle hakeutuvalta edellytetään

Yleistä korkeakoulukelpoisuutta sekä reserviupsee-rin tai reservialiupseerin koulutusta. Reservialiup-seerit suorittavat joukkueen johtajakurssin Reser-viupseerikoulussa kadettikurssin alkuun liittyen. Hakijan tulee olla henkisen ja fyysisen kunnon puo-lesta upseerin ammattiin sopiva. Hänen tulee ol-la enintään 26-vuotias, pois lukien ilmavoimien lentäjäksi pyrittäessä ikäraja on 23-vuotta. Haki-jan on suoritettava hyväksytysti soveltuvuustes-tit ja -kokeet sekä juostava 12 minuutin testissä vähintään 2600 metriä. Lisäksi hakijan tulee olla suorittanut varusmiespalvelus tai naisten vapaa-ehtoinen varusmiespalvelus kokonaan ennen ka-dettikurssin alkamista.

Lisätietoja saa internetsivuilta:Maanpuolustuskorkeakoulu: www.mpkk.fi ja www.upseeriksi.fiUpseeriksi Merivoimiin: www.mil.fi/merivoimatIlmavoimat työnantajana: www.ilmavoimat.fi.

Sotatieteiden kandidaatin tutkinto180 opintopistettä

Sotatieteiden maisterin tutkinto120 opintopistettä

10 P

uolu

stus

voim

at ty

öpai

kkan

a

288

Upseerikoulutuksen ja ammatin etuja

Sotatieteiden kandidaatiksi opiskeleva saa kade-tin päivärahaa koko opiskeluajalta. Majoitus ja it-se opiskelu materiaaleineen ovat niin ikään ilmai-sia. Työelämäjakson aikana sekä opiskellessaan sotatieteiden maisteriksi upseeri saa nuoremman upseerin palkkaa. Jokaiselle valmistuneelle turva-taan varma työpaikka ja nousujohteinen urakehi-tys. Työtehtävät ja niissä harjaantuminen valmen-tavat ylempiin tehtäviin.

Upseerikoulutuksen ja ammatin eri-tyispiirteitä

Hakijoilta edellytetään reserviupseerin tai aliup-seerin koulutusta ja varusmiespalveluksen suo-rittamista. Lisäksi heillä tulee olla valmiudet, ky-ky ja motivaatio vaativaan yliopisto- opiskeluun. Opinnot ovat tiiviitä ja kurssimuotoisia sisäoppi-laitosolosuhteissa.

Opiskelijaksi hyväksyminen edellyttää osoitettuja johtajaominaisuuksia, hyvää fyysistä kuntoa ja soveltuvuutta upseerin ammattiin.

Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin opinnot edellyttävät palvelussitoumuksen tekemistä. Pal-velussitoumus tehdään opintojen alkaessa ja se on voimassa valmistumisesta alkaen. Palvelussi-toumuksen kesto vastaa suoritettujen opintojen pituutta. Sodan ja rauhan ajan johtajatehtävät edellyttävät johtamistaitoa, paineensietokykyä, hyvää fyysistä kuntoa ja ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä. Upseeri on siirtovelvollinen, vaikkasiirtoja vastoin asianomaisen omaa tahtoa ei kui-tenkaan tapahdu kovin usein. Upseerin ammatis-sa kehittyminen edellyttää kuitenkin kokemusta erilaisista tehtävistä ja eri paikkakunnilla. Siir-tojen yhteydessä syntyvät muuttokustannukset korvataan. Ylimmät tehtävät edellyttävät laajaa kokemusta ja eräät tehtävät palvelusta kansain-välisissä tehtävissä.

Erikoisupseerien tehtävät ja koulutus

Puolustusvoimissa palvelee noin 900 erikoisup-seeria. He toimivat muun muassa ase- ja muiden teknisten järjestelmien sekä lääkintähuollon tai kirkollisen alan johto-, suunnittelu- ja asiantun-tijatehtävissä.

Puolustusvoimien palvelukseen tuleva erikoisup-seeri hankkii oman alansa koulutuksen puolus-tusvoimien ulkopuolella. Puolustusvoimien erikoisupseereille ja sotilaspapeille antama kou-lutus pääasiassa täydennyskoulutusta.

Erikoisupseerien täydennyskoulutukseen kuulu-vat muun muassa maanpuolustuksen opintoko-

konaisuudet ja PD-opinnot (laajat ammatillisesti pätevöittävät opinnot) Maanpuolustuskorkeakou-lussa sekä puolustushaaraopintokokonaisuudet uolustushaarakouluissa. Osa erikoisupseereista opiskelee esiupseerikurssilla, toimialapäällikkö-kurssilla, ylemmän päällystön kurssilla, ylimmän johdon kurssilla sekä alueellisilla ja valtakunnal-lisilla maanpuolustuskursseilla.

Avoimista tehtävistä ilmoitetaan www.puolustus-voimat.fi –sivuilla ja lehdissä.Lisätietoja saat siitä laitoksesta tai esikunnasta, jossa avoimia tehtäviä on.

Erikoisupseeri on oman alansa erikois-asiantuntija.

Siviilihenkilöstön tehtävät ja koulutus

Puolustusvoimissa palvelee yli 6000 siviiliä erilai-sissa hallinnon, huollon ja erikoisalojen tehtävissä kaikissa puolustusvoimien joukko-osastoissa, lai-toksissa ja esikunnissa. Tehtäviä on sekä ammatil-lisesti että akateemisesti koulutetuille.

Siviilihenkilöstö otetaan palvelukseen tehtävään sopivan koulutustaustan perusteella. Puolustus-voimat järjestää siviilihenkilöstölle työpaikkakoh-taisen perehdyttämiskoulutuksen sekä täyden-nyskoulutusta.

Yliopisto- ja korkeakoulutuksen saaneiden teh-täviä puolustusvoimissa ovat esimerkiksi lääkä-rin, tutkijan, sotilaslakimiehen, insinöörin, psy-kologin, taloussuunnittelijan, kieliasiantuntijan, ja tietohallintopäällikön tehtävät. Akateemisen koulutuksen saaneet voivat suorittaa opintoja Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulu-tus- ja Kehittämiskeskuksessa.

Avoimista tehtävistä ilmoitetaan www.puolus-tusvoimat.fi ja www.valtiolle.fi -sivuilla ja leh-dissä. Lisätietoja saat siitä laitoksesta tai esikun-nasta, jossa avoimia tehtäviä on.

Siviilihenkilöt ovat oman alansa erikois-osaajia ja asiantuntijoita.

Aliupseerin ammatti ja aliupseeriston täydennyskoulutus

Aliupseeriston rekrytointi ja valinta tehdään va-rusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aikana osoitetun osaamisen ja siviilissä hankitun ammattitaidon perusteella. Poiketen sotatieteellisistä tutkinnoista aliupsee-

10 P

uolu

stus

voim

at ty

öpai

kkan

a

289

rin virkaan ei varsinaisesti kouluttauduta puolus-tusvoimissa, vaan hakeuduttaessa aliupseeriksi on hakijalla oltava toisen asteen tutkinto eli am-matillinen perustutkinto tai lukio suoritettuna. Asepalveluksessa suoritettu aliupseeri- tai reser-viupseerikurssi tai muu tehtävään soveltuva eri-koiskoulutus katsotaan yleisesti rekrytointiin liit-tyen hakijalle eduksi.

Aliupseeri valitaan suoraan virkatehtäväänsä. Hänen osaamistaan kuitenkin kehitetään työssä oppimisen ja koulutuksen keinoin viranhoidon ohessa. Aliupseeriston osaamisen kehittämisen perusajatuksena on, että joukko-osastot vastaavat aliupseerin tehtävissä tarvittavan osaamisen ke-hittämisestä koko tarjolla olevaa keinovalikoimaa hyödyntäen. Osaamisen kehittämisen painopiste on työpisteessä tapahtuvassa työssä oppimisessa, jonka tuloksen todennetaan näytöin.

Aliupseeriston tehtävärakenne jakautuu perusta-son, yleistason ja mestaritason tehtäviin. Koke-muksen ja osaamisen karttuessa aliupseerin on mahdollista edetä urallaan kohti mestaritasoa.

Aliupseerien tehtävätasot on kuvattu alla olevas-sa kuvassa.

Puolustusvoimat järjestävät aliupseereille sotilas-ammatillisia opintoja. Sotilasammatilliseen osaa-misen kehittämiseen kuuluvat sotilasammatilliset opintokokonaisuudet 1 ja 2 sekä sotilasammatil-liset mestariopinnot. Opinnot suoritetaan puo-lustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa. Lisäksi aliupseerien osaamisen kehittämisessä voidaan hyödyntää puolustusvoimien muuta opintotar-jontaa. Aliupseeriston osaamisen kehittämisessä työssä oppimisella on keskeinen rooli. Aliupsee-riston osaamista kehitetään omassa työpistees-sä nimetyn kokeneen asiantuntijan tai vertaisen ohjauksessa.

Aliupseerin ammatin erityispiirteitä

Sodan ja rauhan ajan johtajatehtävät edellyttävät johtamistaitoa, paineensietokykyä, hyvää fyysistä kuntoa ja ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä. Ylimmät tehtävät edellyttävät pitkää kokemusta, syvällistä ammattitaitoa ja eräät tehtävät palve-lusta kansainvälisissä tehtävissä.

Aliupseerin ammatin etuja

Työssä oppimiseen ja koulutukseen osallistutaan normaalein palkkaeduin. Myös majoitus ja itse opiskelu ovat ilmaisia. Opintokokonaisuudet ovat pääsääntöisesti monimuotoisia eli sisältävät lyhyi-tä lähijaksoja ja pidempiä etäjaksoja, joiden jäl-keen osaaminen varmennetaan näytöin. Opinto-kokonaisuuksien suorittamisen jälkeen aliupseerit palaavat tehtäviinsä joukko-osastoihinsa. Työteh-tävissä harjaantuminen ja opintokokonaisuuksiensuorittaminen valmentavat ylempiin tehtäviin.

Kelpoisuusvaatimukset aliupseerin virkaan

Aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää yleiset kelpoisuusvaatimuk-sen valtion virkaan. Puolustusvoimien sotilasvir-kaan nimitettävältä vaaditaan myös, että hän on suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai raja-vartiolaitoksessa joko asevelvollisuuden aseel-lisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen.

Aliupseerilla tulee olla tehtävien edellyttämä luo-tettavuus sekä hänen on oltava terveydeltään ja fyysiseltä kunnoltaan virkaan sopiva. Joukko-

10 P

uolu

stus

voim

at ty

öpai

kkan

a

290

osasto, johon aliupseeri on hakeutumassa, jär-jestää hakijalle 12 minuutin juoksutestin, jossa on saavutettava vähintään 2600 metrin tulos.

Virkaa hakevan eduksi katsotaan kuhunkin ali-upseerin tehtävään sopiva koulutus tai kokemus sekä suoritettu aliupseeri- tai reserviupseerikurs-si tai muu tehtävään soveltuva erikoiskoulutus.

Aliupseerien tehtävät edellyttävät pääsääntöi-sesti aliupseerikurssin suorittamista.

Sopimussotilaaksi puolustusvoimiin; kouluttaja ja erikoistehtävät

Oletko kiinnostunut upseerin tai aliupseerin am-matista? Hae joukko-osastoon erikoistehtäviin tai kouluttajaksi sopimussotilaana. Saat työtä ja kokemusta ammatista. Hakijalla on oltava reser-viupseerin tai reservialiupseerin koulutus.

Sopimussotilaat toimivat muun muassa seuraa-vissa tehtävissä:

kohdekouluttajavalmiusjoukon apukouluttajakansainvälisen valmiusjoukon erikoiskoulut-taja rauhanturvakokemusta (vast.) edellyttä-vissä tehtävissä,apukouluttaja taistelu-, johto- ja tukialuksilla (tväl, kone, viesti)ase- ja johtamisjärjestelmien käyttäjäkäyttöhuoltaja joukkojen koulutukseen liit-tyenapumekaanikko lennostoissa, laivuepalve-luksessa apumekaanikkotehtävissä

Erikoistehtävissä palvelevien sopimussotilaiden tehtäviä ovat ensisijaisesti erikoiskoulutetun mie-histön tehtävät, joihin olet saanut koulutuksen ja johon sinut on sijoitettu sodan ajan sijoituk-sesi mukaisesti.

Sopimussotilaiden palvelusarvo on reservin pal-velusarvo. Lisätietoja saat perusyksikön koulutta-jilta. Hakuasiakirjat saat perusyksikön vääpeliltä.

10 P

uolu

stus

voim

at ty

öpai

kkan

a

291

Kirjallisuutta

Yleinen sotilaskoulutusSotilasoikeudenhoitoa koskevia säännöksiäSotilaspedagogiikkaSulkeisjärjestysopasVarusmiehen sosiaaliopasYleinen palvelusohjesääntö

Ase- ampuma- ja taisteluampumakoulutusKevyiden aseiden käsittely- ja ampumakoulutus-opasAmpumakoulutusopasRynnäkkökiväärin käsikirjaYleinen ase- ja asejärjestelmäoppiLähitaisteluopasPanssarintorjuntaopasSinkoampujan käsikirja

TaistelukoulutusTalvikoulutusopasPimeäkoulutusopasTaistelijan opasRyhmän johtajan opasJääkäriryhmän hyökkäystaistelun perusselvitys. Tutkimusraportti.Maanpuolustusopisto. Huhtikuu 1999.Joukkueen opas 1999Reserviläisjohtajan opasLinnoittamisopasTaisteluasukokonaisuusMaastouttamisopasJalkaväen kalustokuvastoKenttäpuhelinopasKenttätykistön viestivälineopasSotilasmerkistö ja lyhenteetSuomen sotavarustus. Pekka Majuri, Ruotuväki, Kuopio 1997ViestiliikenneopasSuojeluopasSuojelun ABCSuojelumiesSuojelujoukkojen koulutusopasSuojelun käsikirja

Fyysinen koulutus ja liikuntakoulutusLiikuntakoulutuksen käsikirja

Yleinen huoltokoulutusEnsiapuopasVarusmiehen terveysopasKenttähygieniaohjeKenttälääkintä, ensihoidon perusteetTerveys ja toimintakykyMielenterveysopasSotilaan ympäristöopasVarusmiehen muonaopas

KansalaiskasvatusTaskutietoa Maanpuolustuksesta 2009Varusmies 2011Sodan oikeussäännöt. Kansainvälisiä ihmisoike-usasiakirjoja IISodan lait. Käsikirja. Gunnar Rosén. Suomen Punainen Risti. Painotalo Miktor. Helsinki 1988Valonen Helena. Hyvä käytös huomataan. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä 1997

Internet

Puolustusvoimat www.puolustusvoimat.fiMaanpuolustuskorkeakoulu www.mpkk.fiTyöministeriön koulutus- ja ammattitietopalvelun tietojärjestelmä www.mol.fi

Liite 1 - Kohdistuskortti

Liite 2 - Arvomerkit

Sotilaan käsikirja 2011

Sotilaan käsikirja Sotilaan käsikirja jaetaan jokaiselle varusmiehelle peruskoulutuksen alussa. Kirja jää jokaiselle henkilölle omaksi, joten sitä voi käyttää itseopiskelu- ja kertauskirjana koko varusmiespalveluksen ajan sekä myöhemmin valmistauduttaessa kertausharjoituksiin.

Sotilaan käsikirja sisältää sellaisia peruskoulutuskaudella opiskeltavia asioita, joita jokaisen varusmiehen on hallittava ja tiedettävä sotilaan peruskoulutuksen ja sotilaan perustutkinnon jälkeen.

Kirjan sisällöllinen painopiste on varusmiespalveluksen neljässä koulutusalassa.

Ne ovat:1. Yleinen sotilaskoulutus2. Ase- ja ampumakoulutus3. Taistelu- ja marssikoulutus4. Liikuntakoulutus

Käsikirjassa esitettyjen menettelytapojen ja esimerkkien tarkoituksena on antaa perusteet sotilaan toiminnalle. Sotilaan perustaitojen hallitseminen luo perustan taistelijan taidoille kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa.

Maavoimien Esikunta Henkilöstöosasto 2011

ISBN 978–951–25–2113–2ISBN PDF 978–951–25–2112–5 SAP 10319593

Sotilaan käsikirja

Sotilaan Kasik 2011

Documents

Transcript of Sotilaan Kasik 2011