SOTE-koordinaatioryhmän linjausSDP:n puoluetoimisto 8.5.2013

SOTE-koordinaatioryhmän työ päätöksessä

• 20.4.2013 asetetun kunta- ja sote-koordinaatioryhmän puheenjohtajana on toiminut Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo ja varapuheenjohtajana SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman.

• Ryhmän tarkoitus oli saada loppuun SOTE-uudistuksen linjaukset, jotta varsinaiseen valmistelutyöhön päästäisiin.

• Koordinaatioryhmä päätti tänään 8.5. työnsä yksimielisesti linjaukseen. Siinä vedetään päälinjat sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamiseen kuntakentän muuttuessa.

Uudistuksen pääpiirteet

Lähde: Valtioneuvoston kanslia www.vnk.fi

Miksi uudistukset tehdään?• Väestö ikääntyy, työikäisiä on suhteessa eläkeläisiin ja lapsiin

koko ajan vähemmän • Elinkeinorakenne muuttuu ja maan sisäinen muuttoliike jatkuu • Kuntien taloustilanne on vaikea, verot nousevat, velkaa kertyy,

kuntien väliset erot kasvavat• Nykyisellä rakenteella palveluiden rahoitus, toimivuus sekä

alueellinen tasa-arvoisuus ovat vaarassa • Palveluihin kohdistuu tyytymättömyyttä ja kustannukset

ovat karkaamassa päättäjien käsistä

Uudistus pähkinänkuoressa• Sote-palveluita voivat järjestää kunnat ja sote-alueet• Yhdistetään sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason

palvelut• Hoitoketjut kuntoon, hyvä johtaminen, henkilökunnan jaksaminen• Hallinto järjestetään vastuukuntamallilla• malli on läpinäkyvä, demokraattinen ja tehokas• Palveluiden käyttäjien ääni kuuluu palveluista päätettäessä• Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla• Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita• Sote-erva, eli erityisvatuualue koordinoi toiminnan järjestämistä• Yliopistollisten sairaaloiden toiminta varmistetaan• Kannustetaan muodostamaan vahvempia kuntia, jotka kykenevät

hoitamaan palvelut. Näiden sote-nuottien jälkeen kunnilla on aikaa miettiä, miten ne haluavat järjestäytyä.

Kuntien järjestämisvastuut• Alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole oikeutta järjestää itse sosiaali- ja

terveydenhuollon palveluja. Ne tukeutuvat lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden yli 20 000 asukkaan keskuskuntaan.

• Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia perustason alueen vastuukuntana. Se voi saada oikeuden järjestää joitakin jo nykyisinkin järjestämiään peruserikoissairaanhoidon palveluja.

• 20 000-50 000 asukkaan kunnalla on oikeus pääsääntöisesti järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut.

• Maakunnan keskuskaupungin on toimittava sote-alueen vastuukuntana. • Vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat voivat

toimia sote-alueen vastuukuntana, jos niillä on riittävä kantokyky.• Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan

on kuuluttava sote-alueeseen.

Aikataulu

• Perustason alueet ja sote-alueet määritellään valtioneuvoston asetuksella.

• Alueiden muodostamisen kriteereistä kuullaan kuntia jo marraskuussa 2013 kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä.

• Varsinainen asetus annetaan vuoden 2015 aikana. Kuntien ehdotukset sote-alueiksi pyydetään siten, että ne ovat valtioneuvoston käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä.

• Sote-alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017.

Lähde: Valtioneuvoston kanslia www.vnk.fi

SDP:lle tärkeää linjauksessa

• Kuntien ääni kuuluu vahvasti • Opposition ääni kantautui päätökseen Kuntaliiton yksimielisen

kannan kautta. Se on työryhmän linjauksen kanssa.• Tarkoitus on kuulla jatkossakin kuntia, kuntapäättäjiä,

kuntalaisia ja työntekijöitä uudesta palvelurakenteesta jatkotyössä.

• Pakkoliitoksia ei tule. Uudistus kuitenkin kannustaa joka puolella suomea tiivistämään kuntarakennetta sekä tukee hallituksen kuntarakennelain läpiviemistä.

• Uudistus mahdollistaa myös nykyisten sote-yhteistyörakenteiden jatkamisen

Ei sanelupolitiikkaa

Palveluille paremmat edellytykset

• Palveluiden järjestämisessä otetaan huomioon ihmisten luontainen asiointi ja työssäkäyntialue. Tämä turvaa myös lähipalvelut.

• Perustason sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö pääsee nyt toden teolla liikkeelle.

• Vaativa erikoissairaanhoito, sosiaalipalvelut sekä 24/7 päivystys turvataan jatkossa. Sotealueet kantavat tästä vastuun.

Palvelut leveämmille harteille

• Kunnat tai sote-alueet pystyisivät laajasti ja pääosin itse vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta

• Tavoitteena on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä hallita markkinoita ja vastata vaatimuksiin kuntalaisten valinnanvapauden lisäämisestä.

• Uudistuksessa pienet organisaatiot vaihtuvat suuremmiksi, jolloin työntekijöiden kannalta koulutusmahdollisuudet, työkierrot sekä sijaisuusjärjestelyt paranevat.

• laajojen perustasojen alueilla erikoistason osaaminen ja konsultaatio on myös perustason osaajien saatavilla.

Metropolialueen asema• Linjaukset eivät koske metropolialuetta eikä HUS:n asemaa• alueella toteutettavista sote-palveluista päätetään erikseen.• Metropolialueella lähtökohtana on sote-alueen

muodostaminen siten, että vastuukuntana on vähintään noin 50 000 asukkaan kunta.

• aikaisempien linjausten mukaisesti metropolialueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että metropolihallintoa

• parhaillaan on vielä käynnissä kuntien lausuntokierros metropoliratkaisuun liittyvästä esiselvityksestä

• Sote-alueiden muodostamisessa otetaan huomioon myös metropolialueen ulkopuoliset nykyisen HUS:n jäsenkunnat.

• Hallituksen metropoliratkaisun pääpiirteistä päätetään kesäkuun alussa 2013

Lisätietoja• SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, koordinaatioryhmän

varapuheenjohtaja Jouni Backmanin tiedote:http://www.sdp.fi/fi/uutiset/6387-backman-sote-ratkaisu-huomioi-kuntien-tahtotilan

• Valtioneuvoston tiedote ja materiaalit:http://valtioneuvosto.fi/etusivu/kunta-sote-08052013/fi.jsp

Kiitos!