Sosiaalinen investointi
description
Transcript of Sosiaalinen investointi
7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014 1
Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ennaltaehkäisy ja hoito –seminaari 7.11.2014
Sosiaalinen investointi
Budjettineuvos Jouko Narikka
7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014
Sosiaalisen investoinnin käsite Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ongelmia
ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja palveluiden ensisijaisuus siten, että voidaan välttää myöhempiä vakavampia ongelmia ja niiden hoitamiseksi tarvittavia kalliimpia palveluja ja raskaampia toimenpiteitä
Keskeisiä piirteitä/tavoitteita: Ongelmien varhainen tunnistaminen Avohoidon ja –palvelujen korostaminen suhteessa laitoshoitoon Pitkäaikaisen syrjäytymisen ehkäisy, erityisesti lasten ja nuorten näkökulma
korostuu; toisaalta myös esim. työikäisten kuntoutus ja työllistäminen (social return on investment)
Yleensä sosiaalisen pääoman (verkostot, luottamus, vuorovaikutussuhteet) ylläpito ja vahvistaminen
Yksilön näkökulmasta inhimillisempien ja laadultaan paremmiksi koettujen palvelujen tarjoaminen sekä elämänlaadun parantaminen
2
7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014
Sosiaalisen investoinnin käsite Käsite ei ole oikeudellisesti tai julkistalouden hallinnon
näkökulmasta vakiintunut/selkeästi määritelty Esim. hallituksen esitysten perustelujen yhteydessä säädösmuutosten
(taloudellisten) vaikutusten arviointi on kirjavaa ja usein eri syistä puutteellista
Myös ajatuksellisesti vaikeasti hallittavissa > Ollaanko esim. ”minimitason” ylittävästä palvelujen laadusta tai toimenpiteistä valmiita maksamaan (vrt. yksilön sijoitus omaan hyvinvointiinsa)?
Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja palvelujen näkökulma ja tärkeys tiedostetaan kuitenkin yleisesti
Hallitusohjelman kirjaukset, näkökulma on ollut viime vuosina esillä useissa STM:n hallinnonalan uudistuksissa
Myös esim. VM:n julkaisu 11/2013: Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? Perheitä ja lapsia tukevien palvelujen tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus.
3
7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja rahoitus
Pääministeri Kataisen/Stubbin hallitusohjelman mukaiset (pääosin) STM:n toimenpiteet vuoteen 2015 mennessä (yht. 126 milj. €/v.)
Vanhuspalvelulaki 82 milj. €/v. Omaishoidon tukipalvelujen kehittäminen 10 milj. €/v. Opiskelija- ja oppilashuolto 13,1 milj. €/v. Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen 1,5 milj. €/v. Lastensuojelulain uudistaminen 10 milj. €/v. Uusi sosiaalihuoltolaki + lastensuojelu 9,4 milj. €/v.
Myös muiden hallinnonalojen toimenpiteitä Nuorisotakuu Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen
4
7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja rahoitus
Toisaalta mm. kuntien valtionosuusjärjestelmän rahoituksen leikkaukset ovat moninkertaisia verrattuna lisärahoitukseen (yli 1,3 mrd. €/v.)
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä on yleiskatteinen eikä rahoitus ole korvamerkittyä > käytännössä kuntatasolla joudutaan päättämään ennaltaehkäisevien toimenpiteiden/palvelujen kehittämisestä, valtakunnallisesti yhtenäinen ohjaus ja palvelujärjestelmän kehittäminen jää heikoksi
Vuoden 2015 alusta valtionosuusjärjestelmässä kuntien uudet/laajenevat tehtävät tulevat 100 % valtion rahoitettaviksi > uusien kehittämistoimenpiteiden esittäminen ja rahoitus vaikeutuvat entisestään
Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ”korvamerkityt” valtionavustukset merkitykseltään vähäisiä
5
7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014
Sosiaalisen investoinnin ja vaikutusten arvioimisen ongelmien syitä
Em. valtionrahoituksen ja –ohjauksen piirteet/puutteet Ennaltaehkäisevät toimenpiteet/palvelut voivat ulottua useille eri
hallinnonaloille ja olla sisällöllisesti hyvin vaihtelevia Toimenpiteiden/palvelujen taloudelliset hyödyt ajoittuvat usein
hyvin pitkälle aikavälille verrattuna toimenpiteiden/palvelujen välittömiin kustannuksiin
Erilaisten ns. käyttäytymisvaikutusten arviointi on lähtökohtaisesti vaikeaa
Esim. uuden sosiaalihuoltolakia koskevan esityksen mukainen lapsiperheiden välttämätön kotipalvelu
Erilaisten palvelukonseptien kokonaisvaikutusten vertailu voi olla vaikeaa
Esim. avopalvelujen kaikkien välillisten vaikutusten huomioon ottaminen
Yksilön kokeman toimenpiteiden/palvelujen paremman laadun vertaaminen suhteessa taloudellisiin kustannuksiin on vaikeaa
6
7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014
Sosiaalisen investoinnin ja vaikutusten arvioimisen ongelmien syitä
Tietopohja sekä palvelujen nykytilasta että ennaltaehkäisevien toimenpiteiden/palvelujen vaikuttavuudesta on riittämätöntä
Esim. lastensuojelulain muutos vuoden 2014 alusta (976/2013; HE 130/2013)
Lapsen ja hänen hoidostaan vastaavan sosiaalityöntekijän/lastensuojelun työntekijän tapaamisoikeuden ja asiakassuunnitelman kirjausten tarkentaminen
Valtionosuuslisäyksen (3,4 milj. €/v.) arvioitiin riittävän 70 uuden työntekijän palkkaamiseksi
Esityksen perusteluissa mainitaan mahdollisuus ”välittömiin kustannussäästöihin lapsen ja perheen kanssa tehtävän yhteistyön tehostuessa”, mutta kokonaisuutena vaikuttavuusarviointi sekä ohjausvaikutus jää puutteelliseksi
7
7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014
Mitä voidaan tehdä? Lisää vaikuttavuustietoa
Esim. lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit? Valtakunnallisesti vertailukelpoinen tieto lastensuojelun toimenpiteistä,
kustannuksista ja eri toimenpiteiden/palvelukonseptien taloudellisista vaikutuksista
Hallinnon kehittäminen/Organisoituminen Erityisesti STM/OKM, mutta myös muut hallinnonalat > poikkihallinnollinen
näkökulma!
Ehkäisevien ja korjaavien palvelujen ja niiden rahoituksen parempi tasapaino
Sote-palvelujärjestelmän uudistaminen ja siihen liittyvä tehokkaampi valtakunnallinen ohjaus
Viimeaikaisten lainsäädäntöuudistusten (erityisesti sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelu) vaikutusten tarkka seuranta ja arviointi
8
7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014
Haasteet kehyskaudella 2016 -2019 Julkistalouden vaikea tilanne jatkuu
Rakennepoliittisen ohjelman esitysten toimeenpanon jatkaminen Erityisesti kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä täytyy
todennäköisesti jatkaa Vaikeuttaa toiminnan/rahoituksen painopistemuutoksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiuudistus ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon budjettikehys
Tarjoaa mahdollisuuksia esim. valtakunnallisen ohjauksen ja erityisasiantuntemuksen kehittämiseen, toisaalta haasteena on edustuksellisen demokratian toteutuminen ja esim. ”lähipalvelujen” tarkoituksenmukainen järjestäminen
Kuntarakenteen muutoksen jatkuminen Peruskuntiin pohjautuvan kunnallisen itsehallinnon kehittäminen
vai uudentyyppisen aluehallinnon luominen?
9
7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014
7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014
7.11.2014Jouko NarikkaJouko Narikka 7.11.2014