SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KEHITTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ

Sote & Suomi

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Apotti palvelee Sote- uudistusta s. 4

Tohtorit kehittämässä potilastietojärjestelmiä

Lääkärit Ahonen & Karhuvaara

Sote-järjestelmien yhtenäistämisellä miljoonien eurojen hyödyt

Todennettuja tuloksia Espanjasta

Yhdistämällä kansainvälistä teknologiaa kotimaiseen osaamiseen, varmistetaan sekä kustannustehokkaat palvelut että alan työpaikat Suomessa.

www.facebook.com/CGIFI

www.twitter.com/CGI_FI

CGI on globaali IT-palveluyritys, jokatyöllistää Suomessa yli 3 200 asiantuntijaa. Lisätietoja cgi.com, cgi.fiKansikuva Valtioneuvoston kanslia / Heli Sorjonen

Vaalitauko ei pysäytä Sote-junaa

pääkirjoitus

3 Sydänkirurgi, kenraali ja IT-mies

4 Sote tarvitsee tarkkaa ja yhtenäistä IT-tukea Peruspalveluministeri, Susanna Huovinen

6 Sote-uudistuksen onnistuminen on kiinni myös teknologiasta

7 Vaikuttavia tuloksia Kataloniasta

8 Innovaatioita ja etätohtoreita

10 Tohtorit tietojärjestelmien kimpussa

12 Henki kyseessä – tekniikka tehostaa ensihoitoa

HEIKKI NIKKU, TOIMITUSJOHTAJA, CGI

Sote-uudistus siirtyi seuraavalle hallitukselle, mutta ke-hitystä ei voi pysäyttää. Kun palvelut tuotetaan keski-tetysti isommilla resursseilla, saamme tehokkaampia ja laadukkaampia palveluja. Sosiaali- ja terveyden-huollon yhdistäminen mahdollistaa myös ennakoivan

terveydenhuollon, mikä helpottaa tarttumaan terveyteemme liittyviin kysymyksiin ajoissa ja säästää sitä kautta aikaa, vaivaa ja kustannuksia.

CGI:llä on pitkät perinteet terveydenhuollon palvelujen kehit-tämisessä. Avoimen ja varhaisen vuoropuhelun avulla yhdessä asiakkaittemme kanssa synnytämme sovelluksia ja palveluja, jotka vastaavat parhaiten käyttäjien tarpeita ja ovat myös inves-tointeina paremmin ennakoitavissa ja hallinnoitavissa.

Työllistämme tällä hetkellä Suomessa yli 350 sosiaali- ja terveydenhuollon it-ratkaisuihin erikoistunutta ammattilaista. Living Lab -toimintamallimme avulla haluamme myös verkostoi-tua terveydenhuollon innovaatioita kehittävien yritysten kanssa. Suomessa on paljon alan start up -yrityksiä, joiden kanssa voimme kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä uusia innovaa-tioita. Niissä on samalla myös vientipotentiaalia.

Toteutuessaan integroitujen sote-palvelujen tuotantomalli on myös kansainvälisesti uraa uurtava innovaatio. Missään muualla ei ole tiettävästi yhdistetty näin saumattomasti sosiaali- ja tervey denhuoltoa yhdeksi kokonaisuudeksi kuin Suomessa pyritään tekemään. Siksi paikallisella osaamisella on suuri merkitys.

www.linkedin.com/company/cgi

2 2

teen. Ala toimii palvelutarjoajien siiloissa ja potilaita pompotellaan siilosta toiseen.

– Terveydenhuollon IT pitää hoitaa nykyistä paremmin. Meillä on mielestäm-me iso rooli sen parantamisessa, Peake sanoo.

Hän ei ole ihan tavallinen IT-mies. 69-vuotias Peake on Vietnamin veteraani, sydänkirurgi sekä entinen Yhdysvaltain veteraanien asioista vastaava ministeri ja armeijan ylilääkäri. CGI:n palveluksessa hän on ollut vuodesta 2009.

Eurooppa ja Suomi hyötyvät Peaken mukaan CGI:n kokemuksista Yhdysval-loissa ja Kanadassa esimerkiksi sillä, että yhtiön prosesseja on rakennettu harkiten 36 vuoden aikana.

– Pystymme toimittamaan sovitussa ajassa ja budjetissa. Meillä on eri puolilta maailmaa valtava määrä osaamista, jota myös jaetaan. Minusta suurimpia saavu-tuksiamme on palvelun taso.

Sydänkirurgi, kenraali ja IT-mies

Kokemukset Vietnamin kenttäsairaaloista globaaleihin terveydenhuollon ympäristöihin ovat osoittaneet vahvan läsnäolon merkityksen – kaikessa toiminnassa. TEKSTI ANTTI KIRVES | KUVA ANTTI KIRVES

Teknologia on Peakelle mahdollistaja ja CGI integraattori. Roolissa pitää ym-märtää asiakkaiden tarpeet, tuntea tekno-logiakumppanit ja liimata ne yhteen.

– Ymmärrämme myös suomalaisen terveyskulttuurin erityispiirteet. Siihen tarvitaan alueellinen lähestymistapa.

Aitous tuntuu aina Peake on johtanut urallaan myös Yhdys-valtain veteraanien terveydenhuoltoa Veterans’ Affairs (VA) -organisaatiossa. Hänen mielestään Suomella ja VA:lla on yhtäläisyyksiä.

– Ongelma on sama, skaala ja näkö-kulma vain ovat erilaiset. VA:han ilmoit-tautuneista 8,5 miljoonasta veteraanista 6,3 miljoonaa hoidamme vuosittain. Heitä asuu niin kaupunkikeskuksissa kuin haja-asutusalueilla. Teknologiaa, kuten tele-lääketiedettä, on käytetty jo pitkään. Näin voidaan vähentää esimerkiksi tehohoidon tarvetta.

Peaken mukaan on selvää, että aito välittäminen todella tuntuu – henkilökoh-taisuutta ei voi korvata pelkällä iPhonella, vaan palvelun takana pitää olla hoito ko-konaisuudessaan.

– Kun minä käyn vastaanotolla – aika harvoin – haluan että minua kuunnellaan ja minusta välitetään ja että hoito jatkuu sittenkin kun olen kävellyt ulos vastaan-otolta. Veteraanit ovat olleet tyytyväisiä, kun lääkäriin ei tarvitse aina lähteä ja hoitohenkilökunta tulee tutuksi etäyhtey-delläkin.

Peake korostaa myös, että älypuheli-mesta tulee ennen pitkää monella tavoin linkki terveydenhoitoon, sillä suurin osa ihmisistä viettää lääkärissä vain pienen osan elämästään. Terveydentilan määrit-tää oikeasti kaikki muu aika kuin se lääkä-rillä vietetty.

Siihen muuhun aikaan ihmisten elä-mässä Peake haluaisi päästä käsiksi, ja se onnistuu teknologian avulla. Henkilökoh-tainen teknologia voidaan valjastaa muut-tamaan ihmisten terveyskäyttäytymistä parempaan suuntaan.

– Hoitoa voi saada paikasta riippu-matta. Minusta se on jatkuvuuden huippu terveydenhuollossa. Jos on ajoissa muka-na kehityksessä, voi vaikuttaa positiivi-sesti terveyteen jopa yhteiskunnallisella tasolla.

U SA:n liittovaltion palve-luista CGI:ssä vastaava johtaja James Peake törmää terveyshuollossa eri puolilla maailmaa jat-kuvasti hoidon jatkuvuu-

3

tosvastarinnan ohella epävarmuutta.

Kun järjestämismallista saadaan päätös, miten uudistuksen onnistuminen käytännössä varmistetaan?

– Koska toimeenpanon pitää onnistua kentällä, pitää palveluiden käyttäjät ja henkilöstö saada mukaan valmisteluun.

Tarvitaan myös avointa keskustelua yhteiskun-nassa sekä alueellista yhteistyötä esimerkiksi tie-tojärjestelmissä. Ne on kyettävä uusimaan ja yhte-näistämään vähintään tuotantovastuualueittain. Nykyisten ohjelmistojen muuttaminen yhteenso-piviksi on suuritöinen, kallis ja hidas prosessi. Tek-nologiaa uusitaan toiminnan uudistamisen kautta, eli sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit ohjaavat tietojärjestelmien kehittämistä.

Miten laadukkaat ja saatavuudeltaan riittävät terveyspalvelut voidaan jatkossa tuottaa riittävän kustannustehokkaasti?

 – Painopiste on saatava kalliista, korjaavista pal-veluista kohti ennaltaehkäiseviä tai hyvinvointia tukevia, edullisempia peruspalveluita. Perus- ja erikoistasojen sekä sosiaali- ja terveyssektorin integraatiolla parannetaan asiakkaiden mahdol-

lisuuksia oikeisiin ja oikea-aikaisiin palveluihin. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevat on saatava integraation piiriin nopeasti, jotta ongelmiin pysty-tään puuttumaan ajoissa. Integraation myötä myös toimintaprosessit tulevat väistämättä uudelleen tarkasteluun.

 Millaisena näette IT:n hyödyntämisen nykytilan ja tulevaisuuden peruspalvelujen tuottamisessa? Terveydenhuolto on jo nyt lähes täysin digitalisoi-tunut. Sosiaalihuollossa tietojärjestelmien käyttö on vähäisempää. Nykyinen potilastieto- ja muu järjestelmäkenttä on hajanainen. Organisaatio-kohtaisia tai korkeintaan sairaanhoitopiirin alueen kattavia rakenteita on runsaasti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta ohjaus-järjestelmineen tarvitsee tuekseen kattavan tieto-pohjan ja kustannustehokkaan tavan raportoida eri toimijoiden välillä. Tässä IT:n hyödyntäminen on oleellista. Tämä edellyttää myös muutosta tiedon-käsittelyssä ja käytössä olevissa tietojärjestelmissä.

 Miten kehitystyön ohjaus järjestetään?

– Tarvitaan kansallista ohjausta, sillä muutoin ei voida varmistua tietojärjestelmien muuttuvan riittävän yhteensopiviksi tai käytäntöjä tukevik-si. Kansallisen ohjauksen tulisi kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan lisäksi myös keskeiset yhteydet valtion ja kuntien talouden ja toiminnan suunnittelu- ja seurantajärjestelmiin. Vastuu sosi-

SoteKun sote-palvelujen järjestämismalli aikanaan kirkastuu, näyttäytyy uudistus ennen muuta uudenlaisina yhteensopivuusvaatimuksina. Vaikka kilpailu terveydenhuollon IT-palvelutuotannossa on globaalia, on alan suomalaistoimijoillakin eväät menestykseen. TEKSTI CGI | KUVAT ANTTI KIRVES JA HELI SORJONEN / VALTIONEUVOSTON KANSLIA

P äätös sote-palvelujen järjestämismallis-ta siirtyi seuraavalle hallitukselle, mutta uudistus on väistämätön. Peruspalvelu-ministeri Susanna Huovisen mukaan pitkä valmistelu on synnyttänyt muu-

tarvitsee tarkkaa ja yhtenäistä IT-tukea

4 4

– Henkilöstön rooli on tärkeä uudistusten onnistumiselle, sanoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen.

aali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaukses-ta sekä tietojärjestelmien ja tietoyhteiskunta-asioi-den valmistelusta kuuluu sosiaali- ja terveysminis-teriölle. Sinne perustettavan ohjausyksikön tehtävä on tukea kuntia, kuntayhtymiä sekä perustettavia sosiaali- ja terveysalueita uudistuksen toteutuk-sessa.

 Millaisena näette suomalaisen IT-palvelu-tuotannon merkityksen peruspalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä globaalin palvelutuotannon lisääntyessä?

– Keskeistä tuottavuuden lisäämiselle, kestävälle kasvulle ja työllistymisen lisääntymiselle on tietä-myksen, digitaalisen talouden ja terveyden yhdis-täminen. Oleellista on myös kokonaisuuden kehit-täminen juuri kansalaisten tarpeita vastaavaksi. Suomen tietovarannot ja terveydenhuollon ICT on arvioitu eurooppalaisten asiantuntijoiden toimesta kattaviksi ja hyvälaatuisiksi. Ne muodostavat hyvän pohjan sekä toiminnan muutoksessa että liiketoi-minnan edistämisessä. 

  

Mitä mieltä olette uudistusta johtavana ministerinä Apotti-hankkeesta ja sen potentiaalista siinä mukana oleville kaupungeille/kunnille?

 – Apotin tavoitteet ovat samankaltaisia kuin sote-uudistuksenkin: sosiaali- ja tervey denhuollon yhdistä-minen, toiminnan paranta-minen ja kehittäminen sekä muutoksen aikaansaaminen.

STM näkeekin kaiken terveydenhuollon potilas-tiedon keskitettyyn tietova-rantoon keräävät kansalliset terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelut, ns. Kanta-palvelut, jatkossa merkittävänä välineenä sote-alueen kokonaisuuden hal-linnassa.

5

Sote-uudistuksen onnistuminen on kiinni myös teknologiastaKun sairaanhoitajan vastaanotolle saapuu mustelmainen lapsi, voi laastarin laitto muuttua äkisti lastensuojelun asiaksi. Nykytilanteessa silloin alkaa paperityö ja potilaan punnertaminen yli terveydenhuollon rajojen sosiaalitoimen puolelle.TEKSTI CGI | KUVA JARI HÄRKÖNEN

un asiakasta ja vastuuta ale-taan siirtää organisaatiolta toiselle, paljastuvat nykypäi-vän hoito- ja palveluketjujen ongelmat. Tiedonkulkua

vaikeuttavat erityisesti kiemurainen lain-säädäntö ja palveluiden erilaiset toimin-tatavat.

Tietojärjestelmien tehtävä on tu-kea palvelutuotantoa ja vastuun sujuvaa siirtymistä. Kun tieto liikkuu asiakkaan mukana saumattomasti, ei samoja kysy-myksiä tarvitse tentata ja kirjata monessa paikassa erikseen.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon pal-veluiden tuottamismallin muutos tulee vääjäämättä heijastumaan myös tietojär-jestelmiin. Tuottamismallien uudistami-nen ei voi oikein muutoin onnistuakaan kuin hyödyntämällä teknologiaa nykyistä paremmin, arvioi IT-palveluyritys CGI:n johtaja Matti Häkkinen

Häkkisen mukaan IT-alalla on jo vuo-sia keskusteltu siitä, miten kunnille olisi mahdollista tarjota paremmin yhteen toimivia järjestelmiä. Hajanaisen päätök-senteon takia tällaiselle ei ole kuitenkaan ollut ostajien puolelta kysyntää.

– Laajempia yksiköitä ajava sote-hanke tuonee keskittyneempää toimintaa myös tietojärjestel mien saralle. Pääkau-punkiseudun Apotti-hankkeen kaltaisia, palveluntuottajarajat ylittäviä ratkaisuja tullaan näkemään muuallakin, Häkkinen odottaa.

Onnistumisen reseptinä yhteistyö, kokemus ja kotimainen osaaminenApotti on erittäin kunnianhimoinen hanke, jossa yhdistetään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-hoidon palveluketjut ja tietojärjestelmät.

– Palveluntuottajarajat ylittävien, yhteen pelaavien järjestelmien tuotta-mat hyödyt ovat kiistattomat. Siksi Apotti tulee yhdistämään pääkaupunkiseutua asukkaidensa eduksi tehokkaammin kuin esimerkiksi pelkät hallinnolliset kuntalii-tokset, uskoo Häkkinen.

Luottamuksen takana on CGI:n koke-mus kansainvälisistä hankkeista ja erityi-sesti vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö suomalaisten terveydenhuollon organi-

saatioiden kanssa. Yrityksen potilastieto-järjestelmät ovat käytössä kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa sekä valtaosassa suu-rimpia kaupunkeja. Yksin Helsingin pe-lastuslaitos hoitaa vuosittain noin 53 000 ensihoitotehtävää CGI:n Suomessa kehit-tämän ensihoitojärjestelmän avulla.

– Olemme tuottaneet Suomessa IT-ratkaisuja terveydenhuoltoon ja sosiaali-toimeen yli 40 vuoden ajan. Nytkin meitä on Suomessa 350 terveydenhuolto alan osaajaa. Tunnemme suomalaisen lainsää-dännön, käytännöt, toimijat ja järjestelmä-ympäristöt. Näistä muodostuu luottamus ja perusta sujuvalle yhteistyölle, jota ei voi ostaa tuontitavarana, Häkkinen toteaa.

Katse riittävän kauaksi tulevaisuuteenTärkeintä järjestelmäuudistuksissa on kuitenkin, että samalla itse toimintaa tar-kastellaan kriittisesti.

Katse on pidettävä tarpeeksi kaukana. Jo aivan lähitulevaisuudessa esimerkiksi erilaiset etäpalvelut ja potilaiden itsehoito-palvelut lisääntyvät. Rakenteista potilas-tietoa, biopankkeja, geenitietoa ja analy-tiikkaa hyödyntämällä voidaan kehittää uusia hoitomuotoja. Nyt rakennettavat tietojärjestelmät on luotava joustaviksi, ja niihin on jätettävä kasvunvaraa uusia käyt-tötapoja varten.

– Vain uudistamalla määrätietoisesti sekä toimintaa että tietojärjestelmiä työn-teko terveys- ja sosiaalihuollossa helpot-tuu ja kansalaisten hoidon laatu paranee. Siksi IT-osaamisen lisäksi tarvitaan paljon sellaisia ihmisiä, jotka tuntevat kotimaiset olosuhteemme ja joiden kanssa asioista voi keskustella niiden oikeilla nimillä suomen kielellä, CGI:n Matti Häkkinen sanoo.

Matti Häkkinen kaipaa keskittyneempää toimintaa tietojärjestelmiin.

K

Luottamusta ja perustaa sujuvalle yhteis-työlle ei voi ostaa tuontitavarana.6 6

M aaliskuussa 2013 käyn-nistettyyn Katalonian-pilottihankkeeseen valittiin potilasryhmä, joka kuluttaa valtaosan tervey-

denhuollon ja sosiaalitoimen resursseista: kroonikot, vaikeasti sairaat ja vanheneva väestö. Mukana oli 300 potilasta, parikym-mentä hoidon koordinaattoria – sairaan-hoitajia ja sosiaalitoimen työntekijöitä – sekä nelisenkymmentä lääkäriä.

Ensiavun kautta tulevien potilaiden määrä laski 12 prosenttia ja sairaalaan kirjoittautumisten määrä 10 prosenttia, kun potilaan toimintaedellytyksiä kotona alettiin huolellisesti suunnitella ja seura-ta. Säästöjä tuli myös kotikäynneistä, ja hoidon laatu parani.

– Kaikkiaan kustannusten säästöpo-tentiaalin tässä pilotissa on arvioitu ole-van 10–15 prosenttia, mikä Suomeen siir-rettynä tarkoittaisi vähintään kymmenien miljoonien eurojen säästöjä, sanoo Petri Vuorinen IBM Global Business Service-sistä.

Vuorisen mukaan hankkeen tavoit-teena oli säästää kustannuksissa sekä parantaa potilaiden terveydentilaa ja tyy-tyväisyyttä. Parannusta haettiin erityisesti alueilta, jotka kuluttavat paljon sairaala-resursseja.

– Tietojärjestelmä tietysti luo puitteet sille, miten tietoja pystytään käsittele-mään uudella tavalla, mutta oikeasti kyse on siitä, miten osapuolet tekevät yhteis-työtä asiakkaan ympärillä. Ja sitä Katalo-niassa tutkittiin. Osa elementeistä on vielä testipenkissä tulevaisuutta varten. Raken-nettaessa järjestelmiä avoimeen arkkiteh-tuuriin pohjautuen, komponentteja on helppo liittää siihen myöhemmin.

Katalonian alueen demografiassa on paljon samaa kuin Suomessa; 25 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita ja hei-dän osuutensa kasvaa. 60 prosentilla heistä on yksi tai useampia kroonisia sairauksia.

Suomessakin on kasvava hoitoa tarvitseva väestöjoukko ja samalla

Apotti-kisassa yhteistyötä tekevillä CGI:llä, IBM:llä ja Cernerillä on jo käytännön kokemusta sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmien yhdistämisestä Kataloniassa. TEKSTI ANTTI KIRVES | KUVA MADRUGADA VERDE / SHUTTERSTOCK.COM

Vaikuttavia tuloksia Kataloniasta

Pilottiprojektin arvioitu kustannusten säästö on

10 –15 prosenttia.

10 -15 %

tasoa. Pitää löytää toimin-tamalleja, jotka ylittävät organisaatiorajat ja autta-vat potilasta selviämään itse arkisissa toimissaan entistä pidemmälle.

Myös suomalainen osaaminen on Vuorisen mielestä tärkeää.

– Pitää tuntea paikal-linen toiminta ympäristö, tekemisen tavat ja lain-

Katalonian väestöstä 25 prosenttia on yli 65-vuotiaita.

entistä pienemmät terveydenhuollon ja sosiaalitoimen resurssit.

– Katalonian pilottihanke osoittaa sen, että kun tuodaan asiakas keskiöön ja kat-sotaan hänen elämäntilannettaan ja elä-mänkaartaan kokonaisvaltaisesti, voidaan säästää kustannuksissa ja parantaa hoidon

säädäntö, jotta kansainväliset kokemukset saadaan sovitettua Suomeen oikealla ta-valla. Iso ja toiminnoiltaan kattava järjes-telmä kannattaa tehdä organisaatioiden kanssa, joilla on kykyä skaalautua ja joilta saa osaamista kaikkiin asiakkaan muuttu-viin tarpeisiin, Vuorinen sanoo.

7

INNOVAATIOITA JA ETÄTOHTOREITA

toteutumisesta. Yksi väylä parempaan ja kustannustehokkaampaan terveyden-hoitoon on langaton mobiiliteknologia, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden tarkkailla omaa terveyttään ja osallistua sen hoitoon. Digitalisaatio laajentaa myös terveydenhuollon ammattilaisten työkalu-valikoimaa.

Suomen CGI kehitti ensimmäisenä maailmassa älylaseihin kotihoitopalve-luiden toteuttajille tarkoitetun sovelluk-sen. Sen avulla kotihoitaja saa älylaseihin näkyville ennen asiakaskäyntiä tarvit-tavia tietoja kuten työmääräyksen sekä potilastieto järjestelmästä johdettua infor-maatiota potilaan sairashistoriasta ja lää-kityksestä. Sovellus helpottaa myös navi-gointia asiakkaan luokse sekä toimiston ja kentällä liikkuvien kotihoitajien välistä tiedonvaihtoa.

Tiedonlouhinta edistää potilasturvallisuuttaPirkanmaan sairaanhoitopiirissä tieto-järjestelmä on ensimmäistä kertaa Suo-

messa valjastettu etsi mään potilaskerto-muksista viitteitä potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Tietojärjestelmä hakee yhteisiä tekijöitä vaaratilanteista kaikesta potilas kertomukseen kirjatusta hoito- ja lääkitys tiedosta. CGI:n tuottaman pal-velun avulla potilaskertomusteksteistä tunnistetaan automaattisesti potilastur-vallisuuden vaarantumiseen viittaavia sanoja ja sanojen yhdistelmiä. Tuloksena saadaan kootusti tietoa siitä, millaiset seikat ovat vaikuttaneet tilanteissa, joissa potilaan tila on vaarantunut tai johtanut kuolemaan.

Merkkien ja tilanteiden tunnista-minen mahdollistaa henkilökunnan kouluttamisen ja toiminnan parantami-sen. Parempi potilasturvallisuus auttaa sairaanhoitopiiriä myös lyhentämään hoitojaksoja ja säästämään toiminta-kuluissa.

Terveydenhuollon digitalisaatio mahdollistaa tehokkaammat, turvallisemmat ja talou del li-semmat hoitokäytännöt. CGI on mukana kehittämässä uudistuvan toiminta ympäristön IT-ratkaisuja – Suomessa ja maailmalla.TEKSTI ARI RYTSY | KUVAT GETTY IMAGES

Terveydenhuollon analytiikan tarjo-amat uudenlaiset mahdollisuudet ovat potilasturvallisuuden kannalta varsin merkittäviä, sillä Suomessa on arvioitu olevan potilaan kuolemaan johtavia hait-tatapahtumia vuosittain noin 700 –1700. Tämän lisäksi laajempi joukko potilaita kärsii haittatapahtumista muun muassa pidentyneinä hoitoaikoina.

Suomen terveydenhuollolle koituu vuosittain jopa miljardin euron kustan-nukset potilasturvallisuuden vaarantumi-seen johtaneista tapauksista.

Etälääketiede parantaa palvelujen saatavuuttaPotilaiden ja asiakkaiden hoitoon ja pal-veluun liittyvistä tehtävistä yhä suurempi osa on mahdollista hoitaa kotona joko ammattilaisen toimesta tai potilaan itse-palveluna. Etälääketiede perustuu tar-

– teknologia tehostaa terveydenhuoltoa

S uomalaisen terveyden-huollon haasteena on vas-tata kasvaviin kustannus-paineisiin huolehtien sa-malla terveyspalveluiden saatavuudesta sekä sosi-aalisen tasa vertaisuuden CGI:n Etto-etätohtoripalvelu mahdollistaa diagnoosin

tekemisen satojen kilometrien päästä.

8 8

INNOVAATIOITA JA ETÄTOHTOREITA

vittaessa korkealaatuisen videoyhteyden käyttöön tai kevyempään verkon yli ta-pahtuvaan kuvansiirtoon.

CGI:n Etto-etätohtoripalvelussa hoitaja käyttää potilaan vastaanottohuo-neessa tutkimusvälineitä. Tieto siirtyy reaaliaikaisesti muualla sijaitsevalle lääkärille, joka voi tehdä diagnoosin jopa satojen kilometrien päästä. Etton avulla lääkäri pystyy etänä kuuntelemaan poti-laan keuhkot ja sydänäänet, katsomaan

Etton avulla lääkäri pystyy etänä kuuntelemaan potilaan keuhkot ja sydänäänet, katsomaan korva- ja nielunäkymän sekä tutkimaan ihomuutoksia tai haavoja.

Suomen CGI kehitti maailman ensimmäisen kotihoitopalvelujen älylasisovelluksen.

korva- ja nielunäkymän sekä tutkimaan ihomuutoksia tai haavoja. Yllämainit-tujen toimenpiteiden lisäksi palveluun voidaan liittää esimerkiksi EKG-mittari, vitaalitoimintojen mittari tai oftalmo-skooppi. Myös potilaan kotona käytettä-vien mittalaitteiden tiedot siirtyvät ter-veydenhuollon ammattilaisen käyttöön helposti ja luotettavasti.

CGI osallistui vuonna 2013 HUS:n pilottihankkeeseen, missä kokeiltiin las-

tentautien päivystyspotilaiden tutkimista ja hoitamista telelääketieteen keinoin. Suomen Lääkärilehdessä 33/2014 julkais-tujen tulosten perusteella uuden tekno-logian avulla on mahdollista hoitaa mer-kittävä osa lastentautien päivystyksen ja todennäköisesti usean muunkin erikois-alan lievästi sairaista potilaista.

Tutkimuksen mukaan telelääketieteen teknologialla on merkittävää laajentamis-potentiaalia.

Digitalisaatio laajentaa terveydenhuollon työkalu-valikoimaa.

9

uulun niihin, jotka eivät ole koskaan kunnolla oppineet käyttämään kynää. Tietotekninen maailma sopii minulle, mutta tykkään tehdä ihmisten kans-sa töitä. Siinä mielessä en ole nörtti,

nauraa lääkäri Lauri Ahonen.Vähän yli kolmekymppisellä Ahosella on iäs-

tään huolimatta 27 vuoden tietotekninen kokemus. Kun hänelle pari vuotta sitten tarjoutui mahdolli-suus yhdistää lääkäri- ja nörttiminänsä työssä, hän tarttui tilaisuuteen.

Ahosen mielestä nykyjärjestelmistä voi pien-kehittämisellä ja hallitulla, jatkuvalla työllä saada paljon nykyistä enemmän irti.

– Tarve on tunnistettu jo kauan sitten, mutta CGI ymmärsi että tähän pitää saada lääkäreitä mu-kaan.

Iso muutosPotilastietojärjestelmä on muuttumassa mentor-henkiseksi; se on työskentelyn tukena, eikä kaikkea tarvitse aina keksiä itse. Tärkeää on myös saada käyttöliittymäsuunnittelijat ymmärtämään, miten lääkäri työskentelee.

– Ei tässä taikuutta tehdä, vaan tunnistetaan tarpeita ja rakennetaan järjestelmää niiden poh-jalta. Olen kai vähän idealistinörtti, mutta luotan hallittuun ja turvalliseen tietoon, joka liikkuu ja jota käytetään oikein eri paikoissa.

Ahosen mukaan hoitovastuun siirto on perin-teisesti aloitettu pirstaloimalla tieto lomakkeisiin.

– Jos olisin 60-vuotias lääkäri ja kärsinyt lähet-teiden kanssa koko ikäni, varmaan vain jatkaisin niin. Mutta kyllä kaikkien pitäisi työssään välillä miettiä, onko tässä mitään järkeä.

Potilaalle kehitys näkyy vastaisuudessa ehkä sel-vimmin siinä, että hän voi itse täyttää järjestelmään tietoa terveydentilastaan ja vaikuttaa näin terveyteen-sä turvallisesti.

Ihminen pysyyAhosen mukaan ihmistä tarvitaan lääkärin työssä jatkossa yhtä paljon kuin ennenkin, mutta turha hal-linnollinen painolasti jätetään pois. Samalla auktori-teettia katoaa.

– Potilaat alkavat olla elämänsä asiantuntijoita, joille ei noin vain sanella vastaanotolla, että ”tee näin”. Teknologia vapauttaa lääkärille aikaa, jolloin lääkäri keskustelee enemmän ja tekee parempia hoitopäätök-siä. Näin potilaat ovat tyytyväisempiä ja ehkä hoitotu-loksetkin paranevat.

Potilastiedon kansallisen arkiston kehittymisen myötä tarjoutui mahdollisuus uudistaa laajemminkin potilastietojärjestelmien käyttöliittymiä.

– Meistä oli järkevää tehdä jotain uutta eikä pa-kottaa vanhoja ominaisuuksia uuteen muottiin. Suu-rin muutos on se, että tiedon tuottaminen on tehty lääkärin kannalta ihan uusiksi. Käytettävyys Uranus-potilastietojärjestelmässä on aivan toista luokkaa kuin ennen.

Kun Ahonen aloitti järjestelmäkehityksessä, ilma-piiri kentällä oli että ”ei mikään kuitenkaan muutu”.

Olisiko lääkäreistä lääkkeeksi pirstoutuneen

terveydenhoidon yskähtelevien järjestelmien hoitoon?

TEKSTI JA KUVAT: ANTTI KIRVESTIETOJÄRJESTELMIEN KIMPUSSA

10 10

– Koska tietojärjestelmät muka ovat niin kan-keita. Eivät ole. Ne ovat notkeita kuin rotat jos ne konfiguroidaan hyvin ja puretaan käytännöt oikeik-si toiminnoiksi.

Vähemmän virheitä, enemmän laatuaKun potilastietojärjestelmät ovat tulleet lääkintä-laitedirektiivin piiriin, viranomaisvaatimukset turvallisuudesta ovat tiukentuneet. Keskiössä on potilaan hyvinvointi.

Lääkäri Sakari Karhuvaaran mukaan ratkaisut pitää tehdä niin, että potilaalle ei tule riskiä. Oikean lääkityksen määrääminen on yksi tärkeimmistä asioista, joihin riskejä voi liittyä.

Karhuvaara toimii neljänä päivänä viikossa työ-terveyslääkärinä ja yhden hän käyttää potilastieto-järjestelmän kehityksen parissa.

– On tärkeää, että kehitystyössä on lääkäreitä, mutta siinä pitäisi olla enemmänkin koko kliinisen työyhteisön ammattilaisia. Lääkärit ovat vain yksi osa potilaan hoitamista.

CGI:ssä potilastietojärjestelmien kehitystiimis-sä työskentelee omien ja kumppanien asiantunti-joiden lisäksi muun muassa lääkäreitä, sairaanhoi-tajia ja osastosihteerejä.

Terveydenhoidon tietojärjestelmän tulee tukea ja ohjata työtä ja tuoda oikeaa informaatiota tarvit-taessa sekä tarjota muistutuksia, sillä hallittavan tiedon määrä on melkoinen. Tieto pitää saada tal-teen kätevästi työn ohessa ja kerran tallennetun tiedon on oltava käytettävissä monipuolisesti.

– Kokonaisuus on monimutkainen ja työtä tehdään paljon organisaatiorajojen yli. Siksi tiedon pitäisi kulkea kokonaisuuksina ja kätevästi. Pitäisi siis siirtää asiallista tietosisältöä mieluummin kuin lomakkeita. Nykyään ensin tehdään ja sitten kirjoi-tetaan mitä tehtiin.

Monissa paikoissa joudutaan yhä kirjautumaan useaan eri järjestelmään, hakemaan tietoja ja siirtä-mään sitä toisiin järjestelmiin. Toki tiedot saadaan nytkin siirretyksi järjestelmästä toiseen. Tiedot ovat kuitenkin usein hajallaan ja vaikeasti saatavis-sa jo organisaation sisäisissä järjestelmissä.

– Kun potilastietojärjestelmät kehittyvät, vir-heiden mahdollisuus pienenee ja hoidon laatu paranee. Järjestelmä tuottaa oikeita tietoja, jotka tukevat hoitopäätösten tekemistä. Se parantaa potilasturvallisuutta ja nopeuttaa prosesseja, Kar-huvaara sanoo.

– On olennaista, että tieto kulkee nopeasti ja kätevästi yhtenä kokonaisuutena, sanoo Sakari Karhuvaara.

Monissa sairaanhoito-yksiköissä toiminut Lauri Ahonen tietää, että järjestelmät ovat ”notkeita kuin rotat”, jos ne valjastetaan käyttöön oikein.

11

Sähköisten palveluiden kehittämiseen tarvitsemme lisää uskallusta.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos hoitaa vuosittain noin 53 000 ensihoitotehtävää. Toimintaa tukee IT-yritys CGI:n Suomessa kehittämä järjestelmä, Merlot Medi, joka välittää reaaliaikaista potilastietoa ensihoitoyksiköstä ensihoidon konsultille ja hoitopaikkaan.TEKSTI CGI | KUVAT MATTI IMMONEN

loukkaantui useita suomalaisia turisteja. Järkyttävään tilanteeseen reagoitiin no-peasti järjestämällä potilaslento Suomeen. Malagan lentokentällä kaikista potilaista täytettiin ensihoitokertomus, joka päivit-tyi Suomessa reaaliaikaisesti.

– Lennon aikana Merlot Medi -pääte-laitteisiin kirjattiin muun muassa potilai-den hoitotietoja ja mitattuja arvoja. Kun kone laskeutui Helsinkiin, niin päätelait-teet ottivat yhteyden palvelimeen, jolloin lennon aikana kirjatut tiedot tulivat taas muiden nähtäväksi, kertoo potilaslennolle osallistunut Helsingin kaupungin pelas-tuslaitoksen ensihoitomestari Timo Ves-terback.

Ennakkotieto antoi sairaaloiden lääkäreille ja hoitajille mahdollisuuden perehtyä saapuvien potilaiden terveyden-tilaan, vammoihin sekä heidän saamansa

lääkitykseen. Tällä tavalla heille pystyttiin valmistelemaan paras mahdollinen jatko-hoito.

Jokainen minuutti on elintärkeäCGI:n Merlot Medi on ollut kiinteä osa HUS-alueen ensihoitopalvelua jo kah-deksan vuoden ajan. Hoidon laatua ja sen jatkuvuutta parantava järjestelmä on mukana jokaisessa ensihoitotehtävässä kestävän laptop-tietokoneen kuoriin pa-kattuna.

Ensihoitotehtävän aikana ensihoitajat kirjaavat Merlot Mediin potilasta ja hä-nelle tehtyjä hoitotoimenpiteitä koskevia tietoja. Järjestelmän ansiosta muualla oleva ensihoitolääkäri pystyy seuraamaan hälytystilannetta reaaliaikaisesti tietoko-neen näytöltä ja ohjaamaan ensihoitohen-kilöstön toimintaa. Ensihoitolääkäri pys-tyy mm. näkemään ensihoitokertomuksen ja sydänfilmin samanaikaisesti. Tästä on suurta apua tilanteissa, joissa ensihoita-jat konsultoivat lääkäriä hoito-ohjeiden

Henki kyseessä – tekniikka tehostaa ensihoitoa

saamiseksi. Dokumentoinnin nopeudesta, laajuudesta ja tarkkuudesta on apua kai-kissa tilanteissa, mutta erityisesti aivo-halvauspotilaiden kohdalla. HUS onkin tunnustettu kansainvälisesti yhdeksi maa-ilman parhaaksi aivohalvauspotilaiden hoidon toteuttajaksi.

– Järjestelmän ansiosta sairaalassa voidaan etukäteen tehdä esimerkiksi liu-otushoitoon ja kuvantamiseen liittyviä valmisteluja. Tämä on yksi merkittävä syy siihen, miksi Helsingissä infarktipo-tilaiden liuotushoito saadaan aloitettua suosituksen mukaisen ajan sisällä, kertoo Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Kari Porthan.

CGI:n Merlot Medi on ensimmäinen lääkintälaitedirektiivin täyttävä ensihoi-don tietojärjestelmä Suomessa. Porthan ja Vesterback arvioivat järjestelmän olevan kattavuudeltaan ja hyödyiltään myös kan-sainvälisesti ainutlaatuinen.

Huhtikuussa 2008 Benalmáde-nassa, Málagan maakunnassa Espanjan eteläosassa, tapahtui vakava bussionnettomuus, jossa

CGI:llä on Suomessa 350 sosiaali- ja terveydenhuollon IT-ratkaisuihin erikoistunutta ammattilaista. Tähtäämme työssämme määrätietoisesti jatkuvaan potilaiden ja asiakkaiden saamien palveluiden parantamiseen. Yhdistämme IT-osaamisemme toimiala-asiantuntemukseen tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveyden huolto-organisaatioiden sekä asiantuntijoiden kanssa.www.cgi.fi12