UUTISET 2| 2011

Solidaarisuus

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö – Internationella solidaritetsfondenAgricolankatu 4, 00530 Helsinki – (09) 759 9730 – www.solidaarisuus.fi

Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteis-työjärjestö. Sen työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo.

Työstämme hyötyy tällä hetkellä 150 000 ihmistä neljässä maassa. Solidaarisuus on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö sekä

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen.

Tämä julkaisu on tehty ulkoasiainministeriön tuella.

Kannen kuvat: Riitta Kujala, Airi Kähärä, Elviira Hirvonen ja Jukka Pakkala

Toimitus ja taitto: Siru AuraJos et ole vielä kuukausilahjoittaja, voit liittyä osoitteessa www.solidaarisuus.fi/lahjoita/kuukausilahjoitus

Aysu Shakir-Corbishley, toiminnanjohtajaSolidaarisuus

PS. Toiminnanjohtaja Miia Nuikka palaa äitiyslomalta 1.1.2012, joten kiitän omasta puolestani upeasta vuodesta. Kanssanne oli ilo tehdä töitä!

Hyvä ystävä,Solidaarisuus-uutiset kertovat konkreettisia esi-merkkejä siitä, mitä tuloksia Solidaarisuuden työl-lä on saavutettu: Ugandassa olemme tukeneet mukautumista ilmastonmuutoksen aiheuttamaan kuivuuteen rakentamalla vedenkeruualtaita, So-malimaassa olemme vaikuttamassa tyttöjen suku-puolielinten silpomisen vastaisen lainsäädännön etenemiseen, Nicaraguassa olemme tukeneet Mo-zonten intiaaniyhteisön savipajoja ja Venäjän Karjalassa olemme edistäneet paikallishallintojen välistä yhteistyötä perheväkivaltaa vastaan.

Tätä työtä teemme sinun tuellasi. Kiitos.

Teksti: LINDA MAJANDER Kuva: AIRI KÄHÄRÄ

Solidaarisuuden työn tuloksia LUKUINASolidaarisuus työskentelee Somalimaassa nuorten osallistumismahdollisuuksien ja voimaantumisen edistämiseksi ammattikoulutuksen kautta. Koulutuksen, työllistymisen, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen avulla parannetaan nuorten ja heidän perheidensä elintasoa ja elämänlaatua.Vuonna 2010 saavutimme monia hyviä tuloksia ammattikoulutuksessa.

272 nuorta valmis-tui ammatti-

koulusta vaate-tus-, catering- ja

elektroniikka-aloille

165 naista oppi

lukemaan ja laskemaan

80% suoritti

loppukokeen vähintään kohtalaisinarvosanoin

215 uutta

opiskelijaa aloitti syksyllä

opintonsa

75% koulutuksen saaneista oli naisia

Solidaarisuus SOMALIMAASSA

Somalimaassa on tekeillä edistyksellinen lakialoite naisten sukupuolielinten silpomisen lopettamiseksi. Solidaarisuuden kumppanijärjestö CLHE ajaa aktiivisesti asiaa yhdessä mui-den järjestöjen kanssa ja kes-kustelee aiheesta myös minis-teriöiden edustajien kanssa.

Lakialoitetta perustellaan naisten ihmisoi-keuksien ja ruumiillisen koskemattomuu-den tunnustamisella. Sen tarkoituksena on tukea Somalimaan kansallista tasa-arvo-ohjelmaa vuosille 2009-2012. Tasa-arvo-ohjelma sisältää löyhästi myös silpomisen kieltämisen, mutta naisaktivistit haluavat kokonaan erillisen lain sen kieltämiseksi. Erillistä lakia on yritetty saada aikaiseksi jo vuosia.

Solidaarisuuden maakoordinaattori Airi Kähärän mukaan sukupuolielinten silpo-

Tavoitteena lakialoite sukuelinten silpomisen lopettamiseksi Somalimaassa

Solidaarisuus SOMALIMAASSA

misen kieltävä laki on välttämätön väkival-taisen tavan lopettamiseksi:

”Silpominen on syvälle juurtunut kult-tuurinen tapa, jota voidaan vähentää vain sen kieltävän lain avulla. Lakialoitteen on huomioitava paikallinen kulttuuri sekä sii-hen liittyvät asenteet ja vaatimukset, jotta siitä tulisi toimiva ja vaikuttava. Hyvää esi-merkkiä on saatu Somalimaan naapurival-tiosta Djibutista, jossa silpomisen kieltä-vän lain voimaantulon jälkeen silpomisten määrä on kääntynyt laskuun.”

Viranomaisten ja paikallisten järjestö-jen välinen yhteistyö on avainasemassa, jotta silpomisen haitallisuudesta ja la-kialoitteen välttämättömyydestä kertova viesti tavoittaisi ihmiset aina paikallisista naisryhmistä perinteisiin parantajiin ja us-konnollisiin johtajiin.

Nykyinen Somalimaan sosiaali- ja ter-veysministeri Ilhaan Mohamed Jaama ajaa aktiivisesti silpomisen kieltävää lakia.

”Hän on yksi harvoista viranhaltijoista, jotka ovat avoimesti puhuneet tästä vai-keasta asiasta ja vaatineet julkisesti tavan lopettamista. Ministeri Ilhaan on ottanut asian omakseen ja puhuu silpomisen vas-tustamisesta viikoittain televisiossa”, Airi Kähärä kertoo.

Media levittää tiedon sukuelinten sil-pomisen haitallisista vaikutuksista laajasti yhteiskuntaan ja edistää toimia tavan lo-pettamiseksi.

Solidaarisuuden kumppanijärjestösilpomista vastustamassaSolidaarisuuden kumppanijärjestö Cand-lelight for Health and Education (CLHE) on sitoutunut silpomista vastustavien jär-jestöjen yhteistyöhön ja vaikuttaa Somali-maan ministeriöihin silpomisen vastaisen lakialoitteen aikaansaamiseksi.

Somalimaan työ- ja sosiaaliministe-riö järjesti norjalaisen PYM AID järjestön avustuksella viime kesänä kaksi työpajaa, joissa silpomista vastustavat järjestöt, ku-ten CLHE, tapasivat toisiaan ja ministeriön edustajia.

Työpajoissa järjestöillä oli mahdolli-suus terävöittää silpomisen kieltävän la-kialoitteen sisältöä sekä edistää järjestöjen välistä yhteistyötä asiaan liittyvissä hank-keissa. Kollegoiden tapaamisessa jaettiin tietoa silpomisen vastaiseen työhön liitty-vistä onnistumisista ja haasteista. Solidaa-risuuden kumppanijärjestö CLHE valittiin Somalimaan itäisten läänien sukupuoli-elinten silpomista vastustavia aloitteita koordinoivaksi järjestöksi.

Työpajoissa esitettiin uuden sukuelin-ten silpomista vastustavan työryhmän perustamista, joka edistäisi yhteistyötä ministeriöiden ja silpomista vastustavien järjestöjen välillä. Somalimaassa on myös tarve kansalliselle tietopankille, joka koko-aisi tietoa silpomisen vastaista työtä teke-vistä järjestöistä sekä niiden käyttämistä

menetelmistä. Työpajoissa suunniteltiin sekä työryhmän että tietopankin perusta-mista ja ylläpitoa. Niiden tarkoituksena on tukea lakialoitteen edistymistä muun mu-assa paikallistamalla siihen liittyviä puut-teita ja muutoksia sekä vahvistaa järjestö-jen verkottumista ja jakaa tietoa järjestöjen hyväksi havaituista toimintatavoista.

SINI NIININENKuva: JENNI GÄSTGIVAR

Silpomistavat vaihtelevatSomalimaan sisäiset kulttuuristen ja

uskonnollisten ryhmittymien erilaiset sukuelinten silpomistavat monimut-kaistavat silpomisen kieltävän lain laatimista. Esimerkiksi faraonista ym-pärileikkausta ei enää suosita ja muun muassa uskonnolliset johtajat kieltä-vät tavan. Sunna-ympärileikkauksen luvallisuudesta keskustellaan.

Faraonisessa ympärileikkaukses-sa leikataan ulkoiset sukupuolielimet pois ja vagina ommellaan lähes kiin-ni. Sunna ympärileikkauksessa klitoris poistetaan kokonaan, osittain tai sitä viilletään, mutta ompelua ei suoriteta.

Somalimaassa ministeriön tavoit-teena on saattaa voimaan laki, joka kieltää kaiken sukuelinten silpomisen.

Solidaarisuus UGANDASSA

Kuivuuteen vastataan mukautumalla ja tuotantoa tehostamalla

Ilmastonmuutos vaikeuttaa Ugandan maanviljelijöiden arkea. Solidaarisuus tekee töitä kumppanijärjestö IRDIn kanssa pienviljelijöiden tuotannon tehostamiseksi myös ilmaston ääriolosuhteissa.

Maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,7 astetta viimeisen sadan vuoden aikana. Ugandassa ilmaston ääriolosuhteet vai-kuttavat kohtalokkaasti ihmisten arkeen.

”Aikaisemmin sekä sateet että kuivat kaudet tulivat säännöllisesti kahdesti vuo-dessa. Nyt ne ovat täysin arvaamattomia. Tämä vaikeuttaa viljelemisen suunnitte-lua”, Solidaarisuuden Ugandan maakoordi-naattori Riitta Kujala kertoo.

Sateet aiheuttavat alavilla mailla tulvia ja vuoristoissa maanvyörymiä, kun taas kuivuus kuivattaa kaivot ja veden pinta alenee. Sadot saattavat pienentyä tai tu-houtua kokonaan ilmaston takia, mikä vai-kuttaa suoraan maanviljelijöiden tuloihin ja ruokaturvaan.

Sadeveden keruualtaista apua Ilmastonmuutoksen seurauksiin vastataan Ugandassa erilaisilla mukautumistoimen-

Sadeveden keruuallas syntyy. Altaiden avulla maaperän kosteus säilyy ja tuottavuus tehostuu.

Harriet Nakabugon

sadot kasvoivat

piteillä. Wakison läänissä toimivassa Soli-daarisuuden ja ugandalaisen IRDIn yhteis-työhankkeessa eri siemenlajeja pyritään kypsyttämään nopeasti, vihannestarhoja peitetään banaanipuusta valmistetuilla suojilla kosteuden haihtumisen estämi-seksi ja pelloille kaivetaan pieniä ojia. Uusi tärkeä toiminto on sadeveden keruualtai-den rakentaminen.

”Sadeveden keruuta varten kaivetaan noin 16 neliömetrisiä ja 1,5 metriä syviä kuoppia alarinteisiin. Ne vuorataan vahval-la muovilla. Seuraavaksi kaivetaan kuop-paan johtava oja. Kuoppa täyttyy vedestä, se päällystetään ja siihen jätetään aukko veden nostamista varten”, IRDIn maatalo-usneuvoja Geofrey Kaluya kuvailee.

Vedenkeruualtaita voidaan rakentaa vain kuivana aikana. Altaista on suurta hyötyä, sillä niiden avulla maaperän koste-us säilyy, tuottavuus tehostuu ja maatilan eläimet saavat juomavettä.

Kuivaamot nostavat sadon arvoaWakison läänin Masulitan kunnassa on toiminut iso papu- ja maissikuivaamo maaliskuusta 2011 alkaen ja Namayum-ban kunnassa kaksi pienempää kuivaamoa syksystä 2011 alkaen. Isompaa kuivaamoa käytetään kahdeksan päivää kuukaudessa. Nippu vahvoja risuja riittää sen lämmittä-miseen.

”Kuivaamot vähentävät sadonkorjuun

jälkeistä tuotannon katoa. Niiden avulla edistetään pavun ja maissin kunnollista varastointia ja massamarkkinointia. Pavut ja maissi varastoidaan odottamaan se-songin jälkeistä aikaa, jolloin hinnat ovat korkeammat. Tulevaisuudessa on tarkoi-tus valmistaa myös maissijauhoa, kun-han saamme myllyn pystyyn. Sen avulla tuotteiden arvo nousee entisestään, sillä jauhosta saa paremman hinnan”, Kaluya selittää.

Maissimyllyä ollaan parhaillaan pys-tyttämässä Masulitaan. Kunnalta on saa-tu sitä varten maapala. Myllystä hyötyvät myös eläimet, sillä sadasta maissikilosta jää 40 kiloa yli eläinten ruokkimiseen.

RIITTA KUJALA ja LAURI RAUTAVUORI Kuvat: RIITTA KUJALA

“IRDI löysi minut, kun olin vielä arka keit-tiöön unohtunut kotiäiti. Osaamiseni on nyt lisääntynyt monilla eri alueilla, mutta varsinkin kestävässä maataloudessa.

Alkuun ilmaiseksi saamastani kahdes-ta kilosta papuja onnistuin tuottamaan 50 kilon papusadon. Söin pavuista osan ja istutin osan, josta sain jo 500 kiloa pa-puja. Niiden myyntituloista sijoitin 300 000 Ugandan shillinkiä (noin 75 euroa) tomaatin kasvatukseen. Kiitän maatila-myymälän ihmisiä yhteistyöstä, sillä sain ostaa tarvikkeita luotolla.

Nyt sain tomaateista yhteensä 1 000 000 Ugandan shillinkiä (noin 250 euroa) tuloja ja minulla oli jo varaa ostaa per-heellemme kulkuneuvoksi yksinkertainen moottoripyörä.”

Masulitalainen Harriet Nakabugo on yksi Solidaarisuuden ja IRDIn hankeen

hyödynsaajista.

Kuivaamo vähentää tuotannon katoa.

Mozonten pajalla tehdään savesta rahaa, mutta jokainen euro on kovan työn takana. Au-rora Herrera johtaa seitsemän työntekijän ryhmää. Parhaim-millaan savenvalajat tienaavat parisataa euroa kuukaudessa.

”Viime viikkoina myynti on sujunut huonosti”, valittaa Aurora Herrera. Hänen viimeisin kuukausipalkkansa jäi 50 euroon.

Aurora Herrera maalaa saviesineitä suuren Nicaraguan lipun alla. Mozonten intiaaniyhteisön savipaja on koristettu li-puilla Nicaraguan itsenäisyyspäivän kun-niaksi. Työnteko jatkuu kuitenkin myös it-senäisyyspäivänä.

”Köyhän ei kannata laiskotella”, Aurora Herrera tokaisee.

Mozonten pajalla on nyt enemmän miehiä kuin naisia. Vielä Auroran lapsuu-dessa savitöitä pidettiin yksinomaan nais-ten hommana. Savikuppien tekemisestä kiinnostuneet miehet joutuivat työskente-lemään öisin, jotta eivät joutuisi julkisen

pilkan kohteiksi.Mozontessa on erinomaista savea.

Tuotteiden suunnittelu sen sijaan ontuu, koska savenvalajat eivät tiedä, mitä mah-dolliset asiakkaat tarvitsevat tai haluavat. Tilaukset tulevat välittäjiltä, jotka koetta-

vat polkea esineiden hinnat niin alas kuin mahdollista.

”Savenvalajien kannattaisi ottaa itse selvää markkinoista, sillä yrittäjä ei saa jät-tää tuotteidensa myyntiä kokonaan jonkun muun vastuulle”, korostaa käsityöläisten

Mozontessa tehdään savesta rahaa

Solidaarisuus NICARAGUASSA

kehityshanketta vetävä Ingrid Soza.Solidaarisuuden hanke on jo järjestänyt

markkinointitapahtumia, jotta käsityöläiset saisivat suoria yhteyksiä ostajiin.

”Käsityöläiset ovat kuitenkin aika hitai-ta käyttämään tarjolla olevia tilaisuuksia

hyväksi”, Ingrid Soza sanoo. Monet valmis-tajat karsastavat uusia tuotteita eivätkä ha-lua muuttaa työtapojaan.

Markkinointi ja matkailulisäävät myyntiä Solidaarisuus on tukenut Mozonten käsi-työläisiä monin eri tavoin. Solidaarisuus koulutti nuoria savenvalajia jo kaksikym-mentä vuotta sitten. Savipajat kasvoivat vaatimattomasta alusta niin, että ne työl-listävät nykyään jo toistasataa perhettä.

Muutama vuosi sitten toteutetun mat-kailuhankkeen avulla Mozonten savipaja saatiin Nicaraguan matkailukartalle, mikä lisäsi saviesineiden myyntiä. Nyt on tarkoi-tus parantaa tuotesuunnittelua ja tehostaa myyntityötä, jotta savenvalajat saisivat työstään enemmän kuin muutamia kym-

meniä euroja kuukaudessa.”Täällä tarvitaan iso ja värikäs tienvarsi-

kyltti, jotta ohikulkijat ymmärtävät pysäh-tyä savipajalle”, Aurora Herrera ehdottaa.

Mozonten savenvalajat juhlivat Nica-raguan itsenäisyyspäivää kiinnittämättä huomiota siihen, että heidän intiaaniyh-teisönsä on paljon vanhempi kuin itsenäi-nen Nicaragua. Intiaaniyhteisön vanhin jä-sen pitää hallussaan Espanjan kuninkaan 1600-luvulla myöntämää maanomistuskir-jaa, joka vahvistaa, että Mozonten maat ja mäntymetsät kuuluvat intiaaneille niin kuin ne kuuluivat jo ennen valloittajien saapumista. Savipajojen lisäksi intiaaniyh-teisön tärkeitä elinkeinoja ovat vihannes-ten viljely ja metsätalous.

Teksti ja kuvat: JUKKA PAKKALA

Aurora Herrera (vas.), Jairo Mendez (ylh.) ja

Rudy Rivera (kansi) ahertavat Mozonten savipa-

jalla Nicaraguassa.

Solidaarisuus KARJALASSA

Rajat ylittävää yhteistyötä perheväkivaltaa vastaan

Solidaarisuuden lähialueyh- teistyön kumppanit Venäjän Karjalasta jakoivat kokemuk-sia perheväkivallan vastaises-ta työstä suomalaisten asian-tuntijoiden kanssa. Viikon kestäneessä koulutuksessa opittiin erilaisia tapoja tukea väkivallan uhreja ja kuntouttaa väkivallan tekijöitä.

Solidaarisuus on tukenut perheväkivallan vastaista työtä Venäjän Karjalassa, Pitkä-rannan piirissä, vuodesta 2009 lähtien. Työ tähtää siihen, että perheväkivaltaan suhtauduttaisiin kielteisesti Pitkärannas-sa ja se tuomittaisiin viranomaisten ja

Perheväkivallan vastaiseen työhön

tarvitaan sekä miehiä että naisia

kansalaisten keskuudessa. Pitkärannan hankkeessa on koulutettu viranomaisia ja vapaaehtoistyöntekijöitä, kehitetty asia-kaspalvelua uhrien auttamiseksi ja työme-netelmiä ennaltaehkäisevään väkivalta-työhön sekä viestitetty perheväkivallasta laajalle yleisölle. Hankkeen puitteissa on myös vahvistettu rajat ylittävää yhteistyö-tä, sillä perheväkivalta on huolestuttava yhteiskunnallinen ongelma niin Venäjällä kuin Suomessakin.

Solidaarisuuden pitkäaikaisen yhteis-työkumppanin Ensi- ja turvakotien liiton jä-

senjärjestö Viola – väkivallasta vapaaksi ry on tukenut pitkärantalaisia perheväkivalta-asiantuntijuuden vahvistamisessa hank-keen alusta alkaen. Mikään ei vedä vertaa yhteisten kokemusten vaihdolle:

”Koulutusten aikana emme edes huo-manneet sitä, että meillä on eri kulttuurit ja kielet. Perheväkivalta on valtava ongelma, jonka vastaista työtä pitäisi tehdä maail-manlaajuisesti”, totesi Pitkärannan perheväkivallan vastaisen asi-antuntijaryhmän jäsen, kes-kussairaalan lääkäri Tatjana Pekkojeva elokuussa Mik-kelissä, Viola ry:n emän-nöimässä perheväkivalta-koulutuksessa.

”Valitettavasti olem-me tottuneet siihen, että aikuisen ihmisen pitää itse ratkaista omat ongelmansa, mutta nyt on aika muuttaa tot-tumuksia. Hankkeemme ansiosta saimme tietää, miten tällaista työtä tehdään Suomessa ja mitä me voimme tehdä Pitkärannan piirissä. Koulutus sai minut vakuuttumaan jälleen kerran siitä, kuinka tärkeää ja tarpeellista työtä teem-me”, kommentoi Olga Medvedeva, joka on toiminut aktiivisesti Pitkärannan hankkeen vapaaehtoistyöntekijänä sen alusta alkaen.

Koulutuksessa keskusteltiin perheväki-vallan vastaisista toimintamalleista sekä

naisten, miesten ja lasten ottamisesta mu-kaan väkivallan vastaiseen työhön. Mies-ten ja naisten tasavertainen osallistumi-nen on avain perheväkivallan vastaisessa työssä.

Kohti uusia ratkaisumallejaKoulutuksen aikana kuultiin uhrien kerto-

mia kokemuksia perheväkivallasta. ”Naisten kertomat tarinat olivat

hyvin vaikuttavia. Oli rankkaa kuunnella heidän traagisia

kertomuksiaan, mutta sa-malla se oli meille kor-vaamatonta. Venäläiset naiset eivät vielä pysty puhumaan avoimesti omista perheväkivalta-kokemuksistaan”, totesi

pitkärantalaisen palvelu-keskuksen, Harmonian psy-

kologi Natalja Pimenova. Koulutus antoi kipinää myös

uusien ratkaisumallien kehittämiseksi. ”Pitkärantaan tulee koota ryhmä, jon-

ka tavoitteena on naisten henkilökohtaisen kasvun tukeminen ja omanarvontunnon kehittäminen. Tästä alkaa tie kohti muutos-ta”, Pimenova tiivisti koulutusten päätteek-si.

MILLA MÄKINEN-POTTIHERKuvat: ELVIIRA HIRVONEN

Pitkärannan sosiaalitoimen päällikkö Oksana

Rudik, psykologi Natalja Pimenova ja sosiaa-

lityöntekijä Zhanna Agdeeva perheväkivallan

vastaisen työn koulutuksessa.

SolidaarisuuslahjaSolidaarisuuslahja

Solidaarisuuslahja jouluksi

OPETA NAINEN LUKEMAAN 22Lukutaito on paitsi korvaamaton apu arkisessa elämässä, myös ensimmäinen askel tiellä koulutukseen. Tue somali-maalaisen naisen ensiaskelia parempaan yhteiskunnalliseen asemaan ostamalla jouluinen solidaarisuuslahja.

Tavaralahjan sijaan voit tänä jouluna ilahduttaa ystäviäsi Solidaarisuuden aineettomilla lahjoilla. Tuet samalla työtämme köyhyyden vähentämiseksi ja tasa-arvon ja toimeentulon vahvistamiseksi kehitysmaissa.Voit tulostaa verkkosivuiltamme kauniin lahjoitustodistuksen pakettiin käärittäväksi.Verkkosivuillamme on lisää erilaisia lahjaideoita joka kukkarolle!

www.solidaarisuus.fi/lahja