UUTISET 1| 2011

Solidaarisuus

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö – Internationella solidaritetsfondenAgricolankatu 4, 00530 Helsinki – (09) 759 9730 – www.solidaarisuus.fi

Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteis-työjärjestö. Sen työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo.

Työstämme hyötyy tällä hetkellä 150 000 ihmistä neljässä maassa. Solidaarisuus on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö sekä

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen.

Tämä julkaisu on tehty ulkoasiainministeriön tuella.

Kannen kuvat: Jenni Gästgivar, Jukka Pakkala, Teemu Sokka ja Teina Ryynänen-Wilson

Päätoimitus ja taitto: Kaisa Väkiparta

Sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta toimiminen on aina ollut tärkeä osa Solidaarisuuden työtä. Nai-siin kohdistuva väkivalta eri muodoissaan on laajaa niin toimintamaissamme kuin Suomessa. Solidaa-risuus toimii monella eri tavalla naisten aseman parantamiseksi. Vuoden ensimmäisistä Solidaarisuus-uutisista voit lukea tasa-arvotyömme tuloksista. Kerromme myös, miksi työtä on tärkeä jatkaa. Ilman tukeasi se ei olisi mahdollista. Kiitos!

Jos et ole vielä kuukausilahjoittaja, voit liittyä osoitteessa www.solidaarisuus.fi/lahjoita/kuukausilahjoitus

Hyvä ystävä,

100 syytä auttaa Nicaraguaa

Aysu Shakir-Corbishley, toiminnanjohtajaSolidaarisuus

P.S. Ensimmäiset Solidaarisuus-illalliset onnistuivat yli odotusten. Toukokuinen aurinko lämmitti mieltä ja nos-tatti tunnelman kattoon. Suuri kiitos kuuluu teille kaikille. Tervetuloa ensi vuonna mukaan!

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö – Internationella solidaritetsfondenAgricolankatu 4, 00530 Helsinki – (09) 759 9730 – www.solidaarisuus.fi

Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteis-työjärjestö. Sen työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo.

Työstämme hyötyy tällä hetkellä 150 000 ihmistä neljässä maassa. Solidaarisuus on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö sekä

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen.

Tämä julkaisu on tehty ulkoasiainministeriön tuella.

Kannen kuvat: Jenni Gästgivar, Jukka Pakkala, Teemu Sokka ja Teina Ryynänen-Wilson

Päätoimitus ja taitto: Kaisa Väkiparta

Sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta toimiminen on aina ollut tärkeä osa Solidaarisuuden työtä. Nai-siin kohdistuva väkivalta eri muodoissaan on laajaa niin toimintamaissamme kuin Suomessa. Solidaa-risuus toimii monella eri tavalla naisten aseman parantamiseksi. Vuoden ensimmäisistä Solidaarisuus-uutisista voit lukea tasa-arvotyömme tuloksista. Kerromme myös, miksi työtä on tärkeä jatkaa. Ilman tukeasi se ei olisi mahdollista. Kiitos!

Jos et ole vielä kuukausilahjoittaja, voit liittyä osoitteessa www.solidaarisuus.fi/lahjoita/kuukausilahjoitus

Hyvä ystävä,

100 syytä auttaa Nicaraguaa

Aysu Shakir-Corbishley, toiminnanjohtajaSolidaarisuus

P.S. Ensimmäiset Solidaarisuus-illalliset onnistuivat yli odotusten. Toukokuinen aurinko lämmitti mieltä ja nos-tatti tunnelman kattoon. Suuri kiitos kuuluu teille kaikille. Tervetuloa ensi vuonna mukaan!

Nicaraguasta ei nykyisin juuri julkaista hyviä uutisia. Presidentti Daniel Ortega pönkittää valtaansa kaikin keinoin. Hänen puolueensa voitti vuoden 2008 kunnal-lisvaalit räikeän vilpin avulla. Nyt Ortega on asettunut uudelleen presidenttieh-dokkaaksi piittaamatta siitä, että istuvan presidentin suora jatkokausi on kielletty perustuslaissa. Perustuslaki toteaa myös, että kaksi kertaa presidenttinä ollut henkilö ei voi enää asettua uudelleen ehdokkaaksi. Ortegan ehdokkuus on siis kielletty kahdel-la eri tavalla, mutta hänen tahtonsa jyrää helposti lain alleen.

Muut Pohjoismaat ovat jo vähentäneet tai jopa lopettamassa kokonaan kehitysyh-teistyötään Nicaraguan kanssa. Lahjoitta-jamaiden mielestä kehitystä on vaikea saa-da aikaan, jos kohdemaan hallitus toimii mielivaltaisesti eikä noudata demokratian ja hyvän hallinnon pelisääntöjä. Minulta-kin, Solidaarisuuden kenttätyöntekijältä, kysytään usein, miksi me edelleen jatkam-me työtämme Nicaraguassa. Keksin heti ainakin sata hyvää syytä.

Margarita Avila toimii päiväkodin opet-tajana pienessä Terreron kylässä Pohjois-Nicaraguassa. Vuosi sitten Terrerossa kär-sittiin nälkää, koska kuivuus oli tuhonnut maissi- ja papusadon melkein kokonaan. Margarita antoi koko kevään ajan yhdek-sän kanansa munimat munat päiväkodin lapsille, jotta lapset eivät kärsisi aliravitse-

Suomessa.Danelia Castro on seitsenvuotias tyttö,

joka on juuri aloittanut koulunsa Taswas-sa Boacon takamailla. Maailma on nyt hänelle avoinna. Solidaarisuuden kehitys-hankkeiden avulla kasvanut Tierra Nueva -luomukahviosuuskunta tukee jo kymme-nen kyläkoulun toimintaa, ja Daneliakin on saanut koulureppunsa osuuskunnalta. Solidaarisuus luo rakenteita, jotka auttavat nicaragualaisia auttamaan toisiaan.

Sujey Palma on juuri sellainen nainen, jollaiseksi Danelia haluaa tulla, kun hän kasvaa isoksi. Sujey on pientilan tytär, jol-le osuuskuntaan kuuluminen on antanut mahdollisuuden kouluttautua agronomik-si. Nicaraguan syrjäkylillä ei vastaavaa ole turhan usein tapahtunut. Sujey on erikoistumassa mehiläishoitoon ja vetää parhaillaan uutta Solidaarisuuden tuke-maa hunajahanketta San Pedrossa. Sujey on älykäs, itsenäinen ja voimakas. Hän on murtanut Nicaraguan maaseudun perin-teisen nöyrän ja alistetun naisen muotin. Sujey edustaa sitä, millaisilta Nicaraguan naiset tulevaisuudessa näyttävät. Solidaa-risuus saa aikaan muutoksia, joilla on kau-askantoinen vaikutus.

Hersyvästi nauravan Trinidad Rodri-guezin valkoseinäinen maissileipomo työllistää viisitoista naista La Esperanzan kylässä. Solidaarisuuden tuki on auttanut Trinidadia parantamaan leipomon tuo-

muksesta. Margaritan mielestä hänellä oli siihen varaa, koska hän sai opetusministe-riöltä palkkaa lähes euron päivässä. Mar-garita tietää, mitä solidaarisuus tarkoittaa: hätää kärsiviä ei jätetä oman onnensa no-jaan.

Rosa Clementina sai Solidaarisuuden kehityshankkeelta viime vuonna lihavan emakon. Sika on kohta porsimassa, ja jo ensimmäinen porsiminen tuottaa melkein kolmesataa euroa. Se on enemmän kuin mitä Rosa Clementina on tähän mennes-sä ansainnut puolessa vuodessa. Rosa Clementina saa Solidaarisuuden tuen an-siosta itselleen oman elinkeinon. Hänen itsetuntonsa kohenee. Hän luovuttaa kaksi tänä vuonna syntyvää porsasta eteenpäin tarvitseville. Solidaarisuuden ketju sitoo ihmisiä yhteen sekä Nicaraguassa että

tantotiloja niin, että hän on kohta valmis viemään maissirinkeleitään ulkomaille. Hiukan hiljaisempi ja vakavampi Magdie-la Siles johtaa Teustepessa Tierra Nuevan kahvinkuivaamoa ja lajittelukeskusta, joka tarjoaa työtä lähes kolmellekymmenelle ihmiselle korkeasta työttömyysasteestaan tunnetussa kunnassa. Likinäköinen ja tou-hukas Ivania Hernandez on puolestaan pe-rustanut San Buenaventuran kylään käsi-työpajan, jotta kyläläiset voisivat sielläkin kukistaa köyhyyttä omalla työllään.

Trinidad, Magdiela ja Ivania ovat olleet mukana naisten yrittäjäkoulutuksessa, joka nostaa esiin toimintakykyisiä paikal-lisia vaikuttajia. Trinidadin, Magdielan, Iva-nian ja satojen muiden naisten tukeminen on meidän panoksemme Nicaraguan kehi-tyksen hyväksi.

Solidaarisuus ei tue vallanhimoisia päättäjiä, vaan voimistaa tavallisia, ahkeria kansalaisia, jotta he kykenevät ottamaan itselleen vastuun maansa ja sen demokra-tian kehittämisestä. Tämän hiljaisen vallan-kumouksen tulokset eivät näy välittömästi, mutta paikalliset kokemukset osoittavat, että muutoksen tuulet kuiskailevat jo mo-nessa kylässä. Nicaraguan naiset ovat he-ränneet ja lähteneet liikkeelle.

JuKKA PAKKALA

Boacon naisjohtoinen kah-vinkuivaamo työllistää monia.

Alla toimeliaat Margarita ja Trinidad, viereisellä sivulla Rosa.

Nicaraguasta ei nykyisin juuri julkaista hyviä uutisia. Presidentti Daniel Ortega pönkittää valtaansa kaikin keinoin. Hänen puolueensa voitti vuoden 2008 kunnal-lisvaalit räikeän vilpin avulla. Nyt Ortega on asettunut uudelleen presidenttieh-dokkaaksi piittaamatta siitä, että istuvan presidentin suora jatkokausi on kielletty perustuslaissa. Perustuslaki toteaa myös, että kaksi kertaa presidenttinä ollut henkilö ei voi enää asettua uudelleen ehdokkaaksi. Ortegan ehdokkuus on siis kielletty kahdel-la eri tavalla, mutta hänen tahtonsa jyrää helposti lain alleen.

Muut Pohjoismaat ovat jo vähentäneet tai jopa lopettamassa kokonaan kehitysyh-teistyötään Nicaraguan kanssa. Lahjoitta-jamaiden mielestä kehitystä on vaikea saa-da aikaan, jos kohdemaan hallitus toimii mielivaltaisesti eikä noudata demokratian ja hyvän hallinnon pelisääntöjä. Minulta-kin, Solidaarisuuden kenttätyöntekijältä, kysytään usein, miksi me edelleen jatkam-me työtämme Nicaraguassa. Keksin heti ainakin sata hyvää syytä.

Margarita Avila toimii päiväkodin opet-tajana pienessä Terreron kylässä Pohjois-Nicaraguassa. Vuosi sitten Terrerossa kär-sittiin nälkää, koska kuivuus oli tuhonnut maissi- ja papusadon melkein kokonaan. Margarita antoi koko kevään ajan yhdek-sän kanansa munimat munat päiväkodin lapsille, jotta lapset eivät kärsisi aliravitse-

Suomessa.Danelia Castro on seitsenvuotias tyttö,

joka on juuri aloittanut koulunsa Taswas-sa Boacon takamailla. Maailma on nyt hänelle avoinna. Solidaarisuuden kehitys-hankkeiden avulla kasvanut Tierra Nueva -luomukahviosuuskunta tukee jo kymme-nen kyläkoulun toimintaa, ja Daneliakin on saanut koulureppunsa osuuskunnalta. Solidaarisuus luo rakenteita, jotka auttavat nicaragualaisia auttamaan toisiaan.

Sujey Palma on juuri sellainen nainen, jollaiseksi Danelia haluaa tulla, kun hän kasvaa isoksi. Sujey on pientilan tytär, jol-le osuuskuntaan kuuluminen on antanut mahdollisuuden kouluttautua agronomik-si. Nicaraguan syrjäkylillä ei vastaavaa ole turhan usein tapahtunut. Sujey on erikoistumassa mehiläishoitoon ja vetää parhaillaan uutta Solidaarisuuden tuke-maa hunajahanketta San Pedrossa. Sujey on älykäs, itsenäinen ja voimakas. Hän on murtanut Nicaraguan maaseudun perin-teisen nöyrän ja alistetun naisen muotin. Sujey edustaa sitä, millaisilta Nicaraguan naiset tulevaisuudessa näyttävät. Solidaa-risuus saa aikaan muutoksia, joilla on kau-askantoinen vaikutus.

Hersyvästi nauravan Trinidad Rodri-guezin valkoseinäinen maissileipomo työllistää viisitoista naista La Esperanzan kylässä. Solidaarisuuden tuki on auttanut Trinidadia parantamaan leipomon tuo-

muksesta. Margaritan mielestä hänellä oli siihen varaa, koska hän sai opetusministe-riöltä palkkaa lähes euron päivässä. Mar-garita tietää, mitä solidaarisuus tarkoittaa: hätää kärsiviä ei jätetä oman onnensa no-jaan.

Rosa Clementina sai Solidaarisuuden kehityshankkeelta viime vuonna lihavan emakon. Sika on kohta porsimassa, ja jo ensimmäinen porsiminen tuottaa melkein kolmesataa euroa. Se on enemmän kuin mitä Rosa Clementina on tähän mennes-sä ansainnut puolessa vuodessa. Rosa Clementina saa Solidaarisuuden tuen an-siosta itselleen oman elinkeinon. Hänen itsetuntonsa kohenee. Hän luovuttaa kaksi tänä vuonna syntyvää porsasta eteenpäin tarvitseville. Solidaarisuuden ketju sitoo ihmisiä yhteen sekä Nicaraguassa että

tantotiloja niin, että hän on kohta valmis viemään maissirinkeleitään ulkomaille. Hiukan hiljaisempi ja vakavampi Magdie-la Siles johtaa Teustepessa Tierra Nuevan kahvinkuivaamoa ja lajittelukeskusta, joka tarjoaa työtä lähes kolmellekymmenelle ihmiselle korkeasta työttömyysasteestaan tunnetussa kunnassa. Likinäköinen ja tou-hukas Ivania Hernandez on puolestaan pe-rustanut San Buenaventuran kylään käsi-työpajan, jotta kyläläiset voisivat sielläkin kukistaa köyhyyttä omalla työllään.

Trinidad, Magdiela ja Ivania ovat olleet mukana naisten yrittäjäkoulutuksessa, joka nostaa esiin toimintakykyisiä paikal-lisia vaikuttajia. Trinidadin, Magdielan, Iva-nian ja satojen muiden naisten tukeminen on meidän panoksemme Nicaraguan kehi-tyksen hyväksi.

Solidaarisuus ei tue vallanhimoisia päättäjiä, vaan voimistaa tavallisia, ahkeria kansalaisia, jotta he kykenevät ottamaan itselleen vastuun maansa ja sen demokra-tian kehittämisestä. Tämän hiljaisen vallan-kumouksen tulokset eivät näy välittömästi, mutta paikalliset kokemukset osoittavat, että muutoksen tuulet kuiskailevat jo mo-nessa kylässä. Nicaraguan naiset ovat he-ränneet ja lähteneet liikkeelle.

JuKKA PAKKALA

Boacon naisjohtoinen kah-vinkuivaamo työllistää monia.

Alla toimeliaat Margarita ja Trinidad, viereisellä sivulla Rosa.

Solidaarisuuden työn tuloksia LUKUINA

Raskauden

takia koulun

keskeyttäneiden

tyttöjen määrä laski

20 % 1355 äitiä ja isää koulu-tettiin vertaistuki-vanhemmiksi lasten oikeuksista ja seksuaaliterveydestä

1 000 000 ugandalaista kuun-teli radio-ohjelmaa perheväkivallasta

Perheväkivallasta

kärsivien lasten mää-

rä laski kolmen

vuoden aikana

36 % 450

viljelijäperheen luomutuotanto kasvoi ja markkinoille pääsy paraniSolidaarisuus UGANDASSA

Solidaarisuus työskentelee Ugandassa perheväkivallan ehkäisemisen ja seksuaali-terveyden edistämiseksi sekä maanviljelys-osuuskuntien tuotannon kehittämiseksi. Vuosi 2010 toi hyviä tuloksia monella sektorilla.

Teksti: KAISA VäKIPARTAKuvat: MILLA MäKINEN-POTTIHER

ja TEEMu SOKKA

Solidaarisuuden työn tuloksia LUKUINA

Raskauden

takia koulun

keskeyttäneiden

tyttöjen määrä laski

20 % 1355 äitiä ja isää koulu-tettiin vertaistuki-vanhemmiksi lasten oikeuksista ja seksuaaliterveydestä

1 000 000 ugandalaista kuun-teli radio-ohjelmaa perheväkivallasta

Perheväkivallasta

kärsivien lasten mää-

rä laski kolmen

vuoden aikana

36 % 450

viljelijäperheen luomutuotanto kasvoi ja markkinoille pääsy paraniSolidaarisuus UGANDASSA

Solidaarisuus työskentelee Ugandassa perheväkivallan ehkäisemisen ja seksuaali-terveyden edistämiseksi sekä maanviljelys-osuuskuntien tuotannon kehittämiseksi. Vuosi 2010 toi hyviä tuloksia monella sektorilla.

Teksti: KAISA VäKIPARTAKuvat: MILLA MäKINEN-POTTIHER

ja TEEMu SOKKA

Solidaarisuus SOMALIMAASSA

kamiehet kuin tavallisetkin ihmiset saavat tietoa. Samalla kun tieto leviää, hälvenee silpomiseen liittyvä häpeä, ja naiset uskal-tavat vaatia oikeuksia omaan seksuaaliter-veyteensä.

Jokainen somalimaalainen, niin mies kuin nainen, löytää elämästään tarinan, johon silpominen liittyy. useimmat tytöt ympärileikataan 6–9 vuoden iässä, ja silpo-misen järjestämisessä ovat mukana sekä naiset että miehet. Vaikka miehet usein pu-huvat silpomisesta naisten asiana, heillä on suuri vaikutusvalta ympärileikkausten määrään. Jos pienet pojat saavat tietoa sil-pomisen haitoista jo varhain, he saattavat isompina hyväksyä vaimokseen myös ym-pärileikkaamattoman naisen.

Vertaisryhmä on paras vaikutuskeinoSolidaarisuuden hankkeen tarkoituksena on edistää verkostoitumista niiden tahojen välille, joita silpominen tavalla tai toisella koskettaa. Esimerkiksi uskonnollisten joh-tajien mielipiteillä on suuri painoarvo ym-pärileikkausten vähentämisessä.

Silpomista perustellaan usein uskon-nollisin syin, vaikka tosiasiassa islam ei edellytä sitä. Vaikka kaikkein vakavimman silpomistyypin kieltämisestä islamissa ol-laan jo lähestulkoon yksimielisiä, lievempi-en silpomistapojen haitallisuudesta ei löy-dy yhteistä näkemystä. Verkostoitumalla keskenään edistysmieliset ihmiset voivat

paremmin muokata yhteiskuntaan tiuk-kaan juurtuneita näkemyksiä.

Buraon klinikalla hoidetaan naisia, jotka ovat joutuneet yhteisön paineen uhreiksi ja menettäneet pysyvästi osan naiseut-taan. Solidaarisuus kouluttaa klinikan hen-kilökuntaa tukihenkilöiksi. Käytyään läpi terapeuttisen valmennuksen asiasta pu-humiseen, myös silpomisesta selviytyneet naiset valistavat muita kokemuksistaan.

Tieto leviää tehokkaimmin juuri koke-

muksia vaihtamalla vertaisryhmien sisäl-lä. Kun tieto alkaa liikkua vertaisryhmien välillä, syntyy uutta voimaa, joka vie asiaa eteenpäin. Yhteistyö saa aikaan painetta, jonka perimmäisenä tavoitteena on pus-kea läpi lakialoite silpomisen kieltämiseksi kokonaan kaikissa muodoissaan.

SOfIA REENKOLAKuvat: JENNI GäSTGIVAR

Silvottujen klinikalla Buraossa toipuvat naiset, joita silpomisen vastainen työ ei ehtinyt pelastaa.

TIeTo oN TärKeINTä taistelussa silpomista vastaanBuraoon perustettiin Solidaarisuuden tuella vuonna 2009 sairaalayksikkö, joka on erikoistunut ympärilei-kattujen naisten vammojen hoitoon. Ympärileikkaus on vakava uhka naisen terveydelle ja saattaa aiheut-taa hengenvaarallisia komplikaatioita. Terveysriske-jä syntyy erityisesti raskaana oleville ja synnyttäville naisille. Silpominen aiheuttaa elinikäisen trauman.

Solidaarisuus on tehnyt työtä silpomisen estämi-seksi Somalimaassa jo vuodesta 2007. Asennemuu-toksen lisäksi työssä painottuu tiedon ja valistuksen tärkeys. Vuonna 2011 käynnistyy hankkeen toinen vaihe.

Silpomisesta puhuminen on monelle naiselle niin vaikeaa, että sairaalahoitoonkin hakeudutaan vasta viime hetkellä. Osaavaa hoitoa tärkeämpää olisikin, että tietous saavuttaisi kaikki somalimaalaiset jo lap-sista alkaen. Kun jokainen saa saman tiedon ja ym-märtää silpomisen olevan tarpeetonta ja vaarallista, alkaa asennemuutos syntyä ruohonjuuritasolta.

Silpominen koskettaa kaikkiaAvainasemassa valistustyössä on yhteiskunnan eri ryhmien tavoittaminen. On tärkeää, että niin terve-ysviranomaiset, uskonnolliset johtajat, opettajat, vir-

Solidaarisuus SOMALIMAASSA

kamiehet kuin tavallisetkin ihmiset saavat tietoa. Samalla kun tieto leviää, hälvenee silpomiseen liittyvä häpeä, ja naiset uskal-tavat vaatia oikeuksia omaan seksuaaliter-veyteensä.

Jokainen somalimaalainen, niin mies kuin nainen, löytää elämästään tarinan, johon silpominen liittyy. useimmat tytöt ympärileikataan 6–9 vuoden iässä, ja silpo-misen järjestämisessä ovat mukana sekä naiset että miehet. Vaikka miehet usein pu-huvat silpomisesta naisten asiana, heillä on suuri vaikutusvalta ympärileikkausten määrään. Jos pienet pojat saavat tietoa sil-pomisen haitoista jo varhain, he saattavat isompina hyväksyä vaimokseen myös ym-pärileikkaamattoman naisen.

Vertaisryhmä on paras vaikutuskeinoSolidaarisuuden hankkeen tarkoituksena on edistää verkostoitumista niiden tahojen välille, joita silpominen tavalla tai toisella koskettaa. Esimerkiksi uskonnollisten joh-tajien mielipiteillä on suuri painoarvo ym-pärileikkausten vähentämisessä.

Silpomista perustellaan usein uskon-nollisin syin, vaikka tosiasiassa islam ei edellytä sitä. Vaikka kaikkein vakavimman silpomistyypin kieltämisestä islamissa ol-laan jo lähestulkoon yksimielisiä, lievempi-en silpomistapojen haitallisuudesta ei löy-dy yhteistä näkemystä. Verkostoitumalla keskenään edistysmieliset ihmiset voivat

paremmin muokata yhteiskuntaan tiuk-kaan juurtuneita näkemyksiä.

Buraon klinikalla hoidetaan naisia, jotka ovat joutuneet yhteisön paineen uhreiksi ja menettäneet pysyvästi osan naiseut-taan. Solidaarisuus kouluttaa klinikan hen-kilökuntaa tukihenkilöiksi. Käytyään läpi terapeuttisen valmennuksen asiasta pu-humiseen, myös silpomisesta selviytyneet naiset valistavat muita kokemuksistaan.

Tieto leviää tehokkaimmin juuri koke-

muksia vaihtamalla vertaisryhmien sisäl-lä. Kun tieto alkaa liikkua vertaisryhmien välillä, syntyy uutta voimaa, joka vie asiaa eteenpäin. Yhteistyö saa aikaan painetta, jonka perimmäisenä tavoitteena on pus-kea läpi lakialoite silpomisen kieltämiseksi kokonaan kaikissa muodoissaan.

SOfIA REENKOLAKuvat: JENNI GäSTGIVAR

Silvottujen klinikalla Buraossa toipuvat naiset, joita silpomisen vastainen työ ei ehtinyt pelastaa.

TIeTo oN TärKeINTä taistelussa silpomista vastaanBuraoon perustettiin Solidaarisuuden tuella vuonna 2009 sairaalayksikkö, joka on erikoistunut ympärilei-kattujen naisten vammojen hoitoon. Ympärileikkaus on vakava uhka naisen terveydelle ja saattaa aiheut-taa hengenvaarallisia komplikaatioita. Terveysriske-jä syntyy erityisesti raskaana oleville ja synnyttäville naisille. Silpominen aiheuttaa elinikäisen trauman.

Solidaarisuus on tehnyt työtä silpomisen estämi-seksi Somalimaassa jo vuodesta 2007. Asennemuu-toksen lisäksi työssä painottuu tiedon ja valistuksen tärkeys. Vuonna 2011 käynnistyy hankkeen toinen vaihe.

Silpomisesta puhuminen on monelle naiselle niin vaikeaa, että sairaalahoitoonkin hakeudutaan vasta viime hetkellä. Osaavaa hoitoa tärkeämpää olisikin, että tietous saavuttaisi kaikki somalimaalaiset jo lap-sista alkaen. Kun jokainen saa saman tiedon ja ym-märtää silpomisen olevan tarpeetonta ja vaarallista, alkaa asennemuutos syntyä ruohonjuuritasolta.

Silpominen koskettaa kaikkiaAvainasemassa valistustyössä on yhteiskunnan eri ryhmien tavoittaminen. On tärkeää, että niin terve-ysviranomaiset, uskonnolliset johtajat, opettajat, vir-

heessa se on jo liian myöhäistä”, Samso-nov toteaa.

Perheväkivallan uhreja on rohkaista-va hakemaan ajoissa apua. Sekä sorta-valalaiset että pitkärantalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että kaupunkilaisille on tar-jottava maksuton tukipuhelinnumero johon soittaa tai paikka johon mennä

perheväkivaltaa kohdatessaan. Pitkärannan perheväkivallan

vastaisessa avopalvelu-mallissa tukipuhelin on avainasemassa.

Perheväkivallasta päästään eroon vasta sitten, kun siitä uskal-letaan puhua. Solidaa-risuuden hankkeisiin

osallistuvat nuoret ra-kentavat tulevaisuuden

Karjalaa, jossa perheväki-vallasta puhutaan myös sen

oikealla nimellä – vakavana ih-misoikeusloukkauksena.

MILLA MäKINEN-POTTIHERKuva: TEINA RYYNäNEN-WILSON

Solidaarisuus on toteuttanut Pitkäran-nassa perheväkivallan vastaista työtä vuodesta 2009 lähtien. Parhaillaan So-lidaarisuus suunnittelee lisäksi uutta perheväkivaltaa ennaltaehkäisevää han-ketta Sortavalassa. Nuoret, ja erityisesti nuoret miehet, ovat työssä avainase-massa.

”Nuorille miehille pitää löytää keino-ja ilmaista tunteitaan. Tunteet patoutu-vat nuoren sisälle ympäristössä, jossa harrastusmahdollisuudet ovat olematto-mat. Esimerkiksi urheilulla voi olla mer-kittävä rooli perheväkivallan ehkäisyssä nuorten miesten keskuudessa”, pohtii sortavalalaisen Nuorten sosiaalikulttuu-rikeskuksen lakimies, Aleksandr Samso-nov.

”Miesten ja naisten erilaiset epätasa-arvoiset sosiaaliset asemat ovat yksi perheväkivaltaa ylläpitävistä voimista”, jatkaa Sortavalan psykologisen keskuk-sen psykologi, Katerina Mishinan. ”Ve-näjällä kulttuuri sanelee sen että mies on perheen pää. Jos tätä valta-asemaa ei muuten saavuteta, se hankitaan väki-vallan avulla.”

Nuorten miesten rooli on perhevä-kivallan vastaisessa työssä näin ollen erityisen tärkeä. Nuorten keskuudessa tehdyn työn kautta voi myös vaikuttaa

siihen, että perheväkivalta nähdään koko perheen yhteiseksi ongelmaksi. Miehet ko-kevat usein perheväkivallan vastaisen työn heitä syyllistäväksi, jolloin heitä on myös vaikea saada työhön mukaan.

Väkivallan perinne katkaistavaPerheväkivalta on yhteiskunnallinen ongel-ma, jossa ei pidä lähtökohtaisesti syyllistää ketään. Perheväkival-lan syyt ovat moniselitteisiä, ja monet väkivallan tekijöis-tä ovat itse olleet lapsuu-dessaan väkivallan uhreja.

Yhteiskunnassa, jos-sa ei ole toimivia malleja uhrien auttamiseksi eikä tekijöiden kuntouttamisek-si, väkivalta periytyy suku-polvelta toiselle. Venäjällä ei ole myöskään perheväkivallan vastaista lainsäädäntöä. Samso-novin mukaan lastensuojelulaissa sa-notaan, että vanhemmilla on velvollisuus kasvattaa lapsensa turvallisessa ympäris-tössä. Kurinpidon ja väkivallan rajoja laki ei määrittele. Parisuhdeväkivaltaa koske-vaa lainsäädäntöä maassa ei ole.

”Viranomaiset puuttuvat perheväkival-taan vasta, kun on kyse erittäin vakavasta väkivallasta tai jopa kuolemasta. Siinä vai-

Solidaarisuus KARJALASSA

Nuoret miehet perheväkivallan vastaisen taistelun keskiössä

Solidaarisuus työskentelee Venäjän Karjalassa perheväkivallan voittamiseksi. Nuoret ovat avainasemassa väkivallan vastaisessa taistelussa.

Perheväkivallasta on puhuttava sen oikealla nimellä – vakavana ihmis-oikeusloukkauk-

sena.

Nuoret miehet eivät halua toistaa aiempien sukupolvi-en virheitä. Perheväkivallasta pyritään eroon koulutuksen avulla.

heessa se on jo liian myöhäistä”, Samso-nov toteaa.

Perheväkivallan uhreja on rohkaista-va hakemaan ajoissa apua. Sekä sorta-valalaiset että pitkärantalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että kaupunkilaisille on tar-jottava maksuton tukipuhelinnumero johon soittaa tai paikka johon mennä

perheväkivaltaa kohdatessaan. Pitkärannan perheväkivallan

vastaisessa avopalvelu-mallissa tukipuhelin on avainasemassa.

Perheväkivallasta päästään eroon vasta sitten, kun siitä uskal-letaan puhua. Solidaa-risuuden hankkeisiin

osallistuvat nuoret ra-kentavat tulevaisuuden

Karjalaa, jossa perheväki-vallasta puhutaan myös sen

oikealla nimellä – vakavana ih-misoikeusloukkauksena.

MILLA MäKINEN-POTTIHERKuva: TEINA RYYNäNEN-WILSON

Solidaarisuus on toteuttanut Pitkäran-nassa perheväkivallan vastaista työtä vuodesta 2009 lähtien. Parhaillaan So-lidaarisuus suunnittelee lisäksi uutta perheväkivaltaa ennaltaehkäisevää han-ketta Sortavalassa. Nuoret, ja erityisesti nuoret miehet, ovat työssä avainase-massa.

”Nuorille miehille pitää löytää keino-ja ilmaista tunteitaan. Tunteet patoutu-vat nuoren sisälle ympäristössä, jossa harrastusmahdollisuudet ovat olematto-mat. Esimerkiksi urheilulla voi olla mer-kittävä rooli perheväkivallan ehkäisyssä nuorten miesten keskuudessa”, pohtii sortavalalaisen Nuorten sosiaalikulttuu-rikeskuksen lakimies, Aleksandr Samso-nov.

”Miesten ja naisten erilaiset epätasa-arvoiset sosiaaliset asemat ovat yksi perheväkivaltaa ylläpitävistä voimista”, jatkaa Sortavalan psykologisen keskuk-sen psykologi, Katerina Mishinan. ”Ve-näjällä kulttuuri sanelee sen että mies on perheen pää. Jos tätä valta-asemaa ei muuten saavuteta, se hankitaan väki-vallan avulla.”

Nuorten miesten rooli on perhevä-kivallan vastaisessa työssä näin ollen erityisen tärkeä. Nuorten keskuudessa tehdyn työn kautta voi myös vaikuttaa

siihen, että perheväkivalta nähdään koko perheen yhteiseksi ongelmaksi. Miehet ko-kevat usein perheväkivallan vastaisen työn heitä syyllistäväksi, jolloin heitä on myös vaikea saada työhön mukaan.

Väkivallan perinne katkaistavaPerheväkivalta on yhteiskunnallinen ongel-ma, jossa ei pidä lähtökohtaisesti syyllistää ketään. Perheväkival-lan syyt ovat moniselitteisiä, ja monet väkivallan tekijöis-tä ovat itse olleet lapsuu-dessaan väkivallan uhreja.

Yhteiskunnassa, jos-sa ei ole toimivia malleja uhrien auttamiseksi eikä tekijöiden kuntouttamisek-si, väkivalta periytyy suku-polvelta toiselle. Venäjällä ei ole myöskään perheväkivallan vastaista lainsäädäntöä. Samso-novin mukaan lastensuojelulaissa sa-notaan, että vanhemmilla on velvollisuus kasvattaa lapsensa turvallisessa ympäris-tössä. Kurinpidon ja väkivallan rajoja laki ei määrittele. Parisuhdeväkivaltaa koske-vaa lainsäädäntöä maassa ei ole.

”Viranomaiset puuttuvat perheväkival-taan vasta, kun on kyse erittäin vakavasta väkivallasta tai jopa kuolemasta. Siinä vai-

Solidaarisuus KARJALASSA

Nuoret miehet perheväkivallan vastaisen taistelun keskiössä

Solidaarisuus työskentelee Venäjän Karjalassa perheväkivallan voittamiseksi. Nuoret ovat avainasemassa väkivallan vastaisessa taistelussa.

Perheväkivallasta on puhuttava sen oikealla nimellä – vakavana ihmis-oikeusloukkauk-

sena.

Nuoret miehet eivät halua toistaa aiempien sukupolvi-en virheitä. Perheväkivallasta pyritään eroon koulutuksen avulla.

Tukemalla työtämme silpomista vastaan olet mukana toimimassa väkivaltaa vastaan. Anna lahjaksi turvallinen elämä tytölle.

www.solidaarisuus.fi/lahja

Anna lapselle oikeus väkivallattomaan elämään

30 €