SKYPEÄ SYTYLLE VoIP-sovellukset etäterveydenhuollossa · SKYPEÄ SYTYLLE VoIP-sovellukset...

SKYPEÄ SYTYLLE

VoIP-sovellukset etäterveydenhuollossa

Reeta Nikurautio Opinnäytetyö 9.12.2007 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulu seudun ammattikorkeakoulu

3

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUTIIVISTELMÄ Koulutusohjelma Opinnäytetyö Sivuja + Liitteitä

Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Insinöörityö 50 18 + Suuntautumisvaihtoehto Aika

Avopalvelu 2007 Työn tilaaja Työn tekijä

Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri Reeta Nikurautio ry. Työn nimi

Skypeä SYTYlle. VoIP-sovellukset etäterveydenhuollossa Asiasanat

internetpuhelu, VoIP, Skype, etäterveydenhuolto

Opinnäytetyössä selvitettiin teknologisia sovelluksia, joiden välityksellä voi

soittaa internetpuheluja. Ohjelmaa on tarkoitus käyttää asiakkaan ja

hoitohenkilökunnan väliseen yhteydenpitoon Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri

ry:n hallinnoimassa SYTY-nelikymppinen-projektissa. Projektin avulla

edistetään nelikymppisten lappilaisten naisten ja miesten sydänterveyttä.

Työssä esiteltiin tarkemmin Skype-ohjelma ja selvitettiin ohjelman käytön

mahdollisuus terveysasemien ja -keskuksien koneilla. Lisäksi työssä

suunniteltiin ja toteutettiin Skype-ohjelman käyttökoulutus terveydenhuollon

ammattilaisille sekä kyseltiin heidän mielipiteitä ohjelmasta.

Opinnäytetyössä todettiin, että Skypeä voidaan käyttää SYTY-nelikymppinen-

projektissa terveysasemilla ja -keskuksilla, jos hankitaan erillinen kone ja

internetlaajakaistayhteys ohjelman käyttöä varten. Ohjelmaa ei tule asentaa

terveysasemien ja -keskuksien koneisiin, jotka sisältävät salaisia potilastietoja.

Sekä terveysasemien ja -keskuksien asiakkaiden että hoitohenkilökunnan tulee

saada tarvittavat tiedot ohjelmasta sekä heille tulee opettaa Skype-ohjelman

käyttö.

4

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ

SISÄLLYS

LYHENNELUETTELO

1 JOHDANTO .......................................................................................................8

2 PROJEKTIN ESITTELY .....................................................................................9

2.1 SYTY-nelikymppinen .................................................................................9

2.2 Sydänterveyden edistäminen...................................................................10

2.3 Terveyspalvelujen saatavuus Lapissa .....................................................11

3 TYÖN SUORITTAMINEN.................................................................................15

3.1 Työn tavoite ja tehtävät............................................................................15

3.2 Opinnäytetyön aineisto ............................................................................16

4 INTERNETPUHELUT.......................................................................................17

4.1 Voice over Internet Protocol (VoIP)..........................................................17

4.2 Skype.......................................................................................................19

4.3 Adobe Acrobat Connect Professional ......................................................20

4.4 Marratech.................................................................................................21

4.5 Microsoft Office Communications Server 2007........................................23

5 SKYPE .............................................................................................................25

5.1 Skype-puhelut ..........................................................................................25

5.2 Skypen Windows-versio yrityksille ...........................................................26

5.3 Skypen turvallisuus ..................................................................................27

5.4 Skypen uhkat ...........................................................................................28

5.5 Vertaisverkko ...........................................................................................30

6 TULOKSET ......................................................................................................32

6.1 Ohjelmien vertailu ....................................................................................32

6.2 Skypen käyttäminen terveysasemien ja -keskuksien koneilla..................33

6.3 Skypen käyttökoulutus .............................................................................34

6.4 Kyselyiden tulokset ..................................................................................35

6.4.1 Esitietolomakkeet ...............................................................................35

6.4.2 Koulutuksen arviointi ..........................................................................37

5

7 JOHTOPÄÄTÖKSET........................................................................................40

8 POHDINTA.......................................................................................................42

LÄHTEET............................................................................................................45

LIITTEET

LIITE 1 Esitietolomake

LIITE 2 Palautelomake

LIITE 3 Skype-ohjeistus

6

LYHENNELUETTELO

A/D-muunnin: Muuntaa analogisen signaalin digitaaliseksi signaaliksi.

AES: (Advanced Encryption Standard) Symmetrinen lohkosalain tiedon

salaukseen ja suojaukseen.

Chat: Tietoverkon välityksellä tapahtuva reaaliaikainen keskustelu, jossa

osallistujat kirjoittavat kommenttinsa toisten luettavaksi.

D/A-muunnin: Muuntaa digitaalisen signaalin analogiseksi signaaliksi.

H.323: ITU:n suositus VoIP:n merkinantoprotokollaksi.

IETF: (The Internet Engineering Task Force) Internetprotokollien

standardoinnista vastaava organisaatio.

Internetkamera: Digitaalinen kamera, jolla saadaan välitettyä reaaliaikainen

kuva internetin kautta.

IP: (Internet Protocol, internetprotokolla) Tiedonsiirtoprotokolla, jossa dataa

siirretään internetyhteyden välityksellä.

ITU: (International Telecommunication Union) Kansainvälinen televiestintäliitto.

Televiestintäverkkoja ja -palveluja kansainvälisesti koordinoiva järjestö.

Laajakaistayhteys: Tietoliikenneyhteys, joka mahdollistaa tietoverkoissa

olevan tiedon nopean ja vaivattoman käytön. Laajakaistayhteyksien

tiedonsiirtonopeus on vähintään 256 kilobittiä sekunnissa.

NAT: (Network Address Translation) Menetelmä, jolla muunnetaan sisäverkon

yksityiset verkko-osoitteet yhden julkisen osoitteen taakse.

7

Palomuuri: Tietoverkoissa eristävä moniosainen järjestelmä, joka suodattaa

suojattavan verkon ja vaarallisemman verkon välisiä yhteyksiä.

P2P: (Peer to Peer) Vertaisverkko, jossa ei ole kiinteitä palvelimia eikä

asiakkaita, vaan jokainen verkkoon kytketty kone toimii sekä palvelimena että

asiakkaana verkon muille koneille.

RTP: (Real-time Transport Protocol) Tietoliikenneprotokolla reaaliaikaisen

datan, kuten äänen ja kuvan siirtoon pakettiverkoissa.

RSA: (Road Safety Authority) Epäsymmetrinen julkisen avaimen

salausalgoritmi.

SIP: (Session Initation Protocol) IEFT:n määrittelemä merkinantoprotokolla, jota

voidaan käyttää IP-puheessa ja myös muissa internetin sovelluksessa, joka

tarvitsee kahden tai useamman tahon välisiä istuntoja.

SPIT: (Spam over Internet Telephony) Roskapostin vastine VoIP-puheluissa.

STUN: Palvelin, jonka avulla NAT-laitteen asiakkaat voivat luoda puheluita

VOIP-palvelimeen.

TURN: Palvelin, joka sallii NAT-laitteen ja palomuurin takana olevan

päätelaitteen vastaanottamaan dataa TCP- ja UDP-yhteyksien yli.

VOIP: (Voice over IP) Tarkoittaa puheensiirtoa internetprotokollan avulla

internetissä.

8

1 JOHDANTO

Opinnäytetyössä esitellään teknologisia toimintamalleja käytettäväksi asiakkaan

ja hoitohenkilökunnan väliseen yhteydenpitoon Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri

ry:n hallinnoimassa SYTY-nelikymppinen-projektissa. Projektin tarkoituksena on

edistää nelikymppisten lappilaisten miesten ja naisten sydänterveyttä.

Opinnäytetyössä keskitytään pääasiassa esittelemään Skype-ohjelmistoa, jota

oli suunniteltu käytettäväksi projektissa jo ennen opinnäytetyön aloittamista.

Työssä selvitetään Skype-ohjelman käyttömahdollisuudet terveysasemien ja

-keskuksien koneilla sekä ohjelman edut ja haitat. Työssä esitellään

teoreettisesti muita mahdollisia teknologisia sovelluksia, jotka voisivat ratkaista

Pohjois-Suomen erityispiirteisiin, esimerkiksi pitkiin välimatkoihin, liittyviä

ongelmia terveydenhuollossa. Selvityksen lisäksi työssä suunnitellaan ja

toteutetaan Skypen käyttökoulutus projektiin SYTY-nelikymppinen-projektiin

osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille.

Opinnäytetyötä käytetään myöhemmin hyödyksi SYTY-nelikymppinen-

projektissa uusien kuntien osallistuessa mukaan projektiin. Opinnäytetyön

raporttiosuudesta terveysasemien ja -keskuksien tietohallintopäälliköt saavat

tietoa Skypestä ja vaihtoehtoisista ohjelmista. Projekti antaa kunnille

mahdollisuuden itse päättää teknologisen toimintamallin, jonka kunta ottaa

käyttöönsä terveysasemilla ja -keskuksissa. SYTY-nelikymppinen-projektiin

osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset saavat Skype-ohjelman

käyttökoulutuksen opinnäytetyön tekijältä. Terveydenhuollon ammattilaisille

opinnäytetyö tuo tutuksi Skype-ohjelman sekä antaa ohjeita Skypen

asennuksesta, puheluiden soitoista, vastaamisesta, puheluneuvotteluista ja

videopuheluista.

9

2 PROJEKTIN ESITTELY

2.1 SYTY-nelikymppinen

Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri aloitti SYTY-nelikymppinen-projektin

yhteistyössä Lapin Sydänpiirin ja Terve Lappi -hankkeen kanssa helmikuussa

2007. SYTY-nelikymppinen- eli Sydänten terveydeksi 40-vuotiaassa

työikäisessä Lapin läänin väestössä -projektin avulla halutaan edistää

nelikymppisten lappilaisten miesten ja naisten sydänterveyttä. Projekti on

Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:n hallinnoima ja projekti kestää vuoteen

2009. (1, s. 1; 2, s. 1.)

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat pääosin elintapasairauksia, joita voitaisiin

huomattavasti vähentää elintapoja muuttamalla. Yleisiä sydän- ja

verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli

sekä ylipaino. Sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa lisäävät myös

epäterveellinen ravinto, tupakointi ja vähäinen liikunta. Sairastuminen

sydänsairauksiin on valtakunnallisesti suurinta Lapin alueella, jossa pitkät

välimatkat sairaaloiden ja terveyskeskusten välillä vaikeuttavat sairauksien ensi-

ja jatkohoidon toteutumista. (2, s. 2; 3.)

SYTY-nelikymppinen-projektin tavoitteena on tunnistaa riskiyksilöt soveltamalla

systemaattisia terveystarkastuksia nelikymppisille lappilaisille miehille ja naisille

yhdessä julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuoltojen kanssa.

Terveystarkastuksien yhteydessä mitataan sydän- ja verisuonisairauksien

riskitekijöitä sekä annetaan yksilöllistä tai ryhmässä tapahtuvaa opastusta ja

terveysneuvontaa riskien vähentämiseksi. (1, s. 2; 2, s. 4.)

SYTY-nelikymppinen-projekti tarjoaa mahdollisuuden kehittää uutta

terveysneuvontakäytäntöä. Projekti antaa koulutusta terveydenhuollon

ammattilaisille riskiryhmien kartoittamiseen sekä yksilö- ja ryhmäneuvontaan.

Tarkoituksena on pienentää Suomen alueellisia terveyseroja sekä vähentää

10

syrjäseutujen ja suurten asutuskeskusten välisiä eriarvoistumisia

terveyspalvelujen saatavuudessa. (2, s. 3.)

Hankkeen tavoitteena on myös luoda uusia teknologisia sovelluksia

ratkaisemaan Pohjois-Suomen erityispiirteisiin kuuluvia ongelmia. Ongelmana

ovat esimerkiksi pitkät välimatkat terveyspalvelujen saatavuudessa.

Teknologisia sovelluksia tulisi pystyä hyödyntämään yksilö- ja

ryhmäohjauksessa, jolla tuetaan tai korvataan julkisen sektorin ja

työterveyshuollon toiminta. Tällöin elintapaohjauksen paikkakunta- tai

työpaikkakohtaisesta organisoinnista vastaisi esimerkiksi SYTY-nelikymppinen-

projektin kouluttama ohjaaja. (2, s. 4.)

2.2 Sydänterveyden edistäminen

SYTY-nelikymppinen-projektin päätarkoituksena on edistää lappilaisten

nelikymppisten miesten ja naisten sydänterveyttä. Suomalaisten sydänterveys

on kehittynyt myönteisesti viime vuosikymmeninä. Kehityksestä huolimatta

suomalaisten kolesteroli- ja verenpainetasot ovat yhä kansainvälisesti korkeita,

joten lisätoimia sekä sydänterveyden edistämiseksi että sydän- ja

verisuonisairauksien ehkäisemiseksi tarvitaan edelleen. Sydän- ja

verisuonitautien ehkäisytyössä on oleellista suunnata yksilökohtaisia

toimenpiteitä henkilöihin, joilla on suuri vaara sairastua sydän- ja

verisuonisairauksiin. (4, s. 11.)

Esimerkiksi kohonnut kolesteroli ja verenpaine sekä tupakointi ovat yksittäisiä

riskitekijöitä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Näiden yksittäisten

riskitekijöiden lisäksi olisi syytä kiinnittää huomiota henkilöihin, joilla on

samanaikaisesti poikkeavuus useassa riskitekijässä. Riskiyksilöt voidaan löytää

kartoittamalla koko riskitekijäprofiili. (4, s. 13–14.)

Perinteiset elintapakysymykset, kuten terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja

painonhallinta ovat keskeisiä tekijöitä kaikkien valtimosairauksien ehkäisyssä.

Samalla terveelliset elintavat ehkäisevät myös monia muita sairauksia,

11

parantavat toimintakykyä sekä lisäävät hyvinvointia. Sydänterveyden

edistämisellä vaikutetaan myös nuorempien ikäryhmien työssä jaksamiseen ja

tuetaan ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä. (4, s. 11–12.)

2.3 Terveyspalvelujen saatavuus Lapissa

Lapissa haasteita tasavertaisten terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen

tuovat pitkät etäisyydet ja harva asutus. Lapin kunnista Enontekiöllä, Inarissa,

Kittilässä, Muoniossa, Utsjoella ja Sodankylässä väestöntiheys on alle 1

asukasta neliökilometrillä. Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä väestöntiheys

on yli 5 asukasta neliökilometrillä. Kuntakeskusten välisten matkojen lisäksi

myös kuntien sisäiset välimatkat ovat Lapissa suuret ja lähin

terveydenhuoltopalvelu voi asukkaalla olla kymmenien kilometrien päässä.

Kuvassa 1 on esitetty Lapin maakunnan asukastiheys ja terveyspalveluiden

sijainti. (5.)

12

KUVA 1. Vuoden 2005 asukastiheys ja terveyspalveluiden sijainti Lapin

maakunnassa (6)

Vuonna 2005 Lapin maakunnan koko väestöstä 77 % asui 10 km:n säteellä

terveyskeskuksista ja 93 % asui enintään 30 km:n säteellä lähimmästä

terveyskeskuksesta. Lapin sairaanhoitopiirin kunnissa 10 km:n säteellä asui 71

% ja 30 km:n säteellä asui 90 % väestöstä. Taulukossa 1 on terveyspalvelun

saatavuutta tarkasteltu ikäryhmittäin. (6.)

13

TAULUKKO 1. Kuntalaisten etäisyydet asuinpaikan ja terveysaseman ja

-keskuksen välillä ikäryhmittäin (6)

Maaliskuussa vuonna 2000 uudistetussa perustuslaissa vahvistettiin

kansalaisten perustuslaillista asemaa ja oikeuksia peruspalvelujen saantiin

asuinpaikasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Kansalaiset ovat

entistä aktiivisempia peräämään oikeuksiaan lakisääteisten ja totuttujen

palvelujen saantiin. Keskeisiä vaatimuksia ovat oikeudet lasten päivähoitoon,

kouluavustajiin, erilaisiin kuljetuksiin, terveyspalveluihin, sosiaalitukeen,

opintojen avustamiseen ja vanhustenhuoltoon väestönkasvun edellyttämällä

tavalla. (7, s. 11.)

Lainsäädäntö edellyttää yhtäläistä peruspalvelutasoa maan kaikissa osissa.

Peruspalvelutason yhtäläisyyden toteutumiseen ongelmia tuottavat etäisyydet ja

väestön asukastiheys. (7, s. 11.) Lapin kuntien taajama-alueiden ulkopuolella

asuvalle väestölle terveysasemaan ja -keskukseen pääsy voi olla pahimmillaan

tuntien ajomatkan päässä. Tämä asettaa Lapin kunnissa asuvat ihmiset

eriarvoiseen asemaan terveyspalvelun saatavuudessa.

14

Teknologian kehittyessä tekniikan merkitys on kasvanut palveluntuotannossa

myös terveydenhuollon alalla. Näin on erityisesti syrjäseuduilla, jossa vähäisen

väestön ja pitkien etäisyyksien vuoksi joudutaan palveluita korvaamaan

informaatiotekniikan käytöllä. Tällöin kysymykseen tulee muun muassa

etäterveydenhuollon tarjoaminen ja ylläpito. (7, s. 10–11; 8, s. 2–4.)

Lapin kunnissa etäterveydenhuolto mahdollistaa hoitotoimenpiteiden tekemisen

yhä nopeammin ja laajemmalti. Esimerkiksi terveysaseman ja -keskuksen

asiakkaan ei tarvitse enää käydä vastaanotolla, vaan riittää, että

terveydenhuollon ammattilainen voi konsultoida asiakasta teknologiaa apuna

käyttäen. Etäterveydenhuolto nopeuttaa hoitoa erityisesti syrjäisillä seuduilla,

jolloin epätasa-arvo asutuskeskusten ja syrjäisten seutujen välillä vähenee

terveyspalvelujen saatavuuden osalta. (7, s. 10–11; 8, s. 2–4.)

15

3 TYÖN SUORITTAMINEN

3.1 Työn tavoite ja tehtävät

Opinnäytetyön pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaan

Sydänpiiri ry:n toimeksiannosta Skype-ohjelman käyttömahdollisuutta SYTY-

nelikymppinen-projektissa.

Opinnäytetyön tehtävät voitiin jakaa seuraavasti:

1. Etsittiin teknologisia toimintamalleja, jotka voivat ratkaista Pohjois-

Suomen erityispiirteisiin kuuluvia esimerkiksi pitkistä välimatkoista

johtuvia ongelmia terveydenhuollossa.

2. Selvitettiin Skypen käyttömahdollisuutta SYTY-nelikymppinen-

projektissa.

3. Suunniteltiin ja toteutettiin Skypen käyttökoulutus projektiin osallistuville

terveydenhuollon ammattilaisille.

4. Toteutettiin mielipidekysely Skypen käyttökoulutuksen riittävyydestä ja

osuvuudesta koulutukseen osallistujille sekä heidän kokemuksistaan

Skypen käytöstä.

Tutkimuksen kuluessa Skypen käyttömahdollisuutta SYTY-nelikymppinen-

projektissa tarkennettiin. Työssä pyrittiin kartoittamaan Skypen

käyttömahdollisuudet terveysasemien ja -keskuksien koneilla tietoturvariskin

vuoksi sekä selvittämään yrityksien tai yhteisöjen tarve lisensoida ohjelma.

16

3.2 Opinnäytetyön aineisto

Opinnäytetyössä kerättiin teoriatietoa sekä kirjallisista että sähköisistä lähteistä.

Työn aiheesta oli kirjallista aineistoa saatavilla vähän. Varsinkin Skype-

ohjelman versiot päivittyvät nopeasti, joten ajankohtaista kirjallista materiaalia

ohjelmasta ei olisi mahdollista toteuttaa. Skype-ohjelmiston tietoturvasta

hankittiin lisäksi tietoa yrityksien tietohallintopäälliköiltä (9; 10).

Skypen käyttökoulutukseen osallistuneet olivat terveydenhuoltoalan

ammattilaisia Enontekiöltä, Kemijärveltä, Kittilästä, Muoniosta, Ranualta ja

Sallasta. Opinnäytetyössä tehtiin kaksi kyselyä SYTY-nelikymppinen-projektin

Skype-käyttökoulutukseen osallistujille. Skype-koulutukseen osallistuneiden

lähtötaso selvitettiin esitietolomakkeella (liite 1). Tämän lisäksi

esitietolomakkeen avulla haluttiin selvittää osallistujien käsityksiä Skypen

käytettävyydestä terveydenhuollossa.

Skype-koulutuksen jälkeen osallistujille jaettiin palautelomakkeet (liite 2), joilla

pyrittiin kartoittamaan osallistujien mielipiteet koulutuksen hyödyllisyydestä ja

riittävyydestä sekä saamaan palautetta koulutuksesta. Kysymyslomakkeiden

avoimien kysymysten avulla kerättiin tietoa uskomuksista, käsityksistä ja

mielipiteistä Skype-ohjelmasta. Avoimien kysymysten käyttöä perusteltiin sillä,

että ne antavat vastaajille mahdollisuuden sanoa, mitä he todella ajattelevat.

17

4 INTERNETPUHELUT

Internetpuhelu on verkon yli tapahtuva ääniyhteys, joka toteutetaan VoIP-

tekniikkalla. Internetpuheluita voidaan soittaa joko VoIP-puhelimella tai erillisen

VoIP-ohjelmiston avulla. VoIP-puhelin on tavanomaisen puhelimen näköinen

erillinen laite, joka kytketään suoraan internetverkkoon tai internetyhteydellä

varustettuun tietokoneeseen. VoIP-ohjelmisto on tietokoneessa toimiva

ohjelma, johon tarvitaan kuulokkeet tai kaiutin ja mikrofoni puheyhteyden

toteuttamiseksi. (11, s. 14.)

Internetpuhelu voidaan soittaa internetpuheluihin kykenevien päätelaitteiden,

kuten tietokoneiden välillä tai päätelaitteen ja yleisen puhelinverkon välillä.

Internetpuhelut ovat suosittuja, koska ne ovat kuluttajalle edullisempia kuin

yleisessä puhelinverkossa soitetut puhelut. Internetpalvelimella on paljon tarjolla

erilaisia sekä ilmaisia että maksullisia VoIP-ohjelmistoja. (11, s. 14; 12, s. 129.)

4.1 Voice over Internet Protocol (VoIP)

VoIP (Voice over Internet Protocol) on puheensiirtoa internetprotokollaan (IP)

perustuvissa verkoissa. VoIP-puheensiirrossa ääni hajotetaan pieniksi paloiksi

eli näytteiksi, jotka sijoitetaan IP-paketteihin ja lähetään verkon yli. VoIP on

termi tekniikalle, jonka avulla voidaan siirtää ääntä ja videokuvaa

reaaliaikaisesti internetin välityksellä. Se toimii kaikkialla, missä on käytettävissä

tarvittavan nopea internetyhteys. VoIP on tuonut mukanaan mediaintegraation,

joka tarkoittaa erityyppisten medioiden kuten tekstin, kuvan, äänen ja videon

yhdistämistä. (11, s. 1, 21–35.)

VoIP-järjestelmät koostuvat puhelun muodostukseen käytetyistä

merkinantoprotokollista ja äänen siirtoon käytetyistä puheprotokollista.

Puheensiirrossa analoginen ääni muunnetaan digitaaliseksi A/D-muuntimella,

jonka jälkeen äänipaketit pakataan datapaketteihin käyttäen real-time-

protokollaa (RTP). RTP varmistaa, että paketit tulevat perille oikea-aikaisesti.

18

Digitaaliseksi muunnettu data lähetetään lopuksi verkon yli IP-paketeissa

vastaanottajalle. (12, s. 181–182; 13, s. 62.)

Vastaanottopäässä digitaalinen signaali puretaan paketeista ja tulkitaan

äänisignaaliksi D/A-muuntimella. RTP-protokollan käyttö signaalin välityksessä

mahdollistaa lähetettyjen pakettien järjestämisen vastaanottopäässä sekä saa

aikaan sen, että puuttuvia paketteja ei odoteta liian kauan. Kaikkia

datapaketteja ei ole välttämätöntä vastaanottaa, mutta paketeista täytyy

muodostua jatkuva virta ja niiden täytyy olla oikeassa järjestyksessä. Puheen

ymmärrettävyyden vuoksi ääntä lähetettäessä oikea-aikaisuus ja pakettien

perille tulo oikeassa järjestyksessä on tärkeää. Tiedonsiirto nopeuden tulee olla

tarpeeksi suuri, jotta keskustelu osapuolten välillä olisi mahdollista. (12, s. 181–

182; 13, s. 62.)

VoIP-järjestelmän kaksi käytetyintä merkinantoprotokollaa ovat H.323 ja SIP.

H.323 on vuonna 1996 annettu ITU:n suositus VoIP:n merkinantoprotokollaksi.

H.323 on määritys äänen, videon ja datan lähettämisestä. Siihen kuuluu muun

muassa puhelun merkinantoa ja ohjausta sekä multimedian kuljetusta ja

ohjausta. H.323-merkinantoprotokollan elementit ovat päätelaite (terminal),

yhdyskäytävä (gateway), portinvartija (gatekeeper) ja monipisteohjain

(multipoint control unit, MCU). SIP (Session Initiation Protocol) on yhteysjakson

aloitusprotokolla. Se on sovelluskerroksen merkinantoprotokolla, jota käytetään

multimediaistuntojen muodostamiseen, ylläpitoon ja lopettamiseen. SIP:n

kehitys alkoi 1990-luvulla. IETF:n määrittelemää SIP-merkinantoprotokollaa

voidaan käyttää IP-puheessa ja sen avulla voidaan muodostaa kahden tai

useamman henkilön välisiä istuntoja, jotka voivat olla esimerkiksi

videoneuvotteluita tai puheluita. Käyttäjät ovat tavoitettavissa

sähköpostimaisten SIP-osoitteiden kautta. (12, s. 232–236, 253; 14, s. 231–

255.)

VoIP-teknologia on altis useille hyökkäyksille kuten viruksille. VoIP:aan liittyvä

SPIT (Spam over Internet Telephony) on kasvava ongelma VoIP-teknologiassa.

SPIT on roskapostin vastine VoIP-puheluissa ja tarkoittaa roskapuheluita. VoIP

antaa mahdollisuuden soittaa miljoonia roskapuheluja päivässä yhdestä

19

tietokoneesta. Ongelmaa pahentaa se, että roskapuhelujen välitys on

lähettäjälle ilmaista ja siksi kannattavaa. VoIP:n turvaamiseen voidaan käyttää

samoja menetelmiä kuin muidenkin internetsovelluksien turvaamiseen.

Organisaatioiden sisäiset VoIP-järjestelmät voidaan turvata tehokkaasti

esimerkiksi minimoimalla verkkoon pääsevien protokollien ja koneiden määrä,

salaamalla VoIP-liikenne aina kun mahdollista sekä sijoittamalla VoIP-

palvelimet eri lähiverkkoihin ja hallinta-alueisiin kuin muut palvelimet. (11, s. 38–

39.)

4.2 Skype

Skype on internetin verkkopuheluihin tarkoitettu ilmainen tietokoneohjelma, joka

käyttää P2P-teknologiaa välitysalustanaan. Skype-ohjelman on kehittänyt

ruotsalainen Niklas Zennström yhdessä tanskalaisen Janus Friisin kanssa

vuonna 2003. Skype on saatavilla 28 eri kielellä ja se on käytössä useassa

maassa. Tietokoneen, laajakaistainternetyhteyden ja Skype-ohjelman avulla voi

ilmaiseksi soittaa, lähettää pikaviestejä ja videokuvaa toiseen tietokoneeseen

sekä soittaa edullisesti puheluita lanka- ja matkapuhelimiin ympäri maailmaa.

(15.)

Skype-ohjelman avulla käyttäjä voi soittaa suoraan tietokoneeltaan puhelut,

jotka välitetään internetin kautta. Puhelu tapahtuu Skype-osoitteiden avulla

tietokoneesta toiseen tietokoneeseen, tietokoneelta lanka- tai matkapuhelimeen

tai puhelimesta Skype-ohjelmalla varustettuun tietokoneeseen. Ohjelman avulla

voi myös lähettää pikaviestejä (chat) ja siirtää tiedostoja. Skypen käyttö vaatii

tietokoneelta vain internetyhteyden, Skype-tilin luonnin, kirjautumisen Skype-

palvelimelle sekä kuulokkeen ja mikrofonin. (16, s. 3.)

Skype-ohjelma on pääasiassa tarkoitettu kahden käyttäjän välisiin puheluihin,

mutta konferenssipuhelun avulla mukana voi olla maksimissaan kymmenen

samanaikaista keskustelijaa (isäntä + yhdeksän osallistujaa). Skype

mahdollistaa myös videopuhelut, kunhan käyttäjillä ovat internetkamerat.

Videopuhelut onnistuvat vain kahden käyttäjän välillä. (15; 16, s. 4.) Skype on

20

kaikkien internetkäyttäjien saatavilla osoitteessa www.skype.com. Skypen

sivuilta ohjelman voi ladata itselleen ilmaiseksi. Sivulta löytyvät myös ohjeet

Skypen asennukseen ja käyttöön.

4.3 Adobe Acrobat Connect Professional

Adobe Connect Professional sopii moniin erilaisiin tilanteiseen, kuten potilaan ja

hoitohenkilökunnan välisiin kontakteihin. Järjestelmän avulla kotona oleva

potilas voi itsenäisesti ottaa yhteyttä hoitohenkilökuntaan tai kotihoidossa

hoitaja ja potilas pystyvät kommunikoimaan lääkärin kanssa. (17.) Esimerkiksi

terveydenhuollossa Acrobat Connect Professional -ohjelma on käytössä

Mensheds Australia Ltd -organisaatiossa. Mensheds Australia on erikoistunut

miesten hyvinvointiin ja terveyteen. Se kannustaa miehiä huolehtimaan omasta

terveydestään ja antaa tietoa ihmisen hyvinvoinnista. Mensheds Australia

käyttää ohjelmaa organisaation jäsenten väliseen kommunikointiin ja yhteistyön

tekemiseen ympäri maata sekä maailmanlaajuisesti. Ohjelma on

helppokäyttöinen ja se mahdollistaa ryhmien ja yksilöiden kokoontumisen

miehille järjestettyyn omaan kokoontumishuoneeseen, johon käyttäjillä on suora

URL-osoite. (18, s. 1–4.)

Adobe Connect Professional on käytössä myös Vantaan seurakuntayhtymällä.

Järjestelmän avulla pidetään hartaushetkiä, koulutuksia, rippikoulua sekä

isoiskoulutuksia. Vantaa seurakuntayhtymässä on tällä hetkellä suunnitelmissa

ripittäytymistä verkon kautta niin, että kahdenvälistä keskustelua ei tule kukaan

muu häiritsemään. (17.)

Connect Professional on internetpohjainen järjestelmä, jonka avulla käyttäjät

voivat muun muassa pitää verkkokokouksia ja -neuvotteluita sekä

samanaikaisesti nauhoittaa niitä. Connect Professional -järjestelmän käyttöön

käyttäjät tarvitsevat järjestelmän lisäksi sekä tietokoneen että

laajakaistainternetyhteyden. Videon ja äänen hyödyntämiseen käyttäjät

tarvitsevat myös internetkameran sekä kuulokkeet ja mikrofonin. Connect

Professional -järjestelmä ei tarvitse erillisiä ohjelmistoasennuksia, koska

21

järjestelmä perustuu selaimen Flash-laajennukseen. Flash tarkoittaa

kehitysympäristöä, jonka avulla voi luoda vuorovaikutteisia kuvia sekä esityksiä.

(19.)

Connect Professional koostuu Server-ohjelmistosta, joka on järjestelmän ydin,

sekä neljästä erillisestä toiminnallisesta moduulista eli itsenäisistä toimivista

osista. Moduulit on jaettu neljään osaan, jotka ovat training, meeting, presenter

ja event. Trainingin avulla voi hallita online-opetusta ja -oppimista. Meetingillä

voi järjestää reaaliaikaisia kokouksia ja seminaareja. Meeting-moduuli

mahdollistaa myös videoneuvottelut. Presenterillä voi julkaista esimerkiksi

PowerPointin kautta selostettuja, itseopiskeluun tarkoitettuja materiaaleja.

Event-moduulilla voi seurata osallistujien rekisteröitymistä online-seminaareihin

ja esittelytapahtumiin. Event voi antaa huomautuksia ja automaattisia

sähköposti-muistutuksia. Moduuli luo yksityiskohtaiset raportit osallistujista,

rekisteröitymisistä, osallistumisesta sekä rekisteröitymisvaiheessa annetuista

tiedoista. Käyttäjä voi itse rakentaa Acobat Connect Pro -järjestelmän

tarpeidensa mukaisesti valitsemalla sopivat moduulit ja niiden toiminnallisuuden

laajuuden. (19.)

KUVA 2. Adobe Acrobat Connect Pro -järjestelmän yleiskuvaus (19)

4.4 Marratech

Marratech-ohjelmalla on jo monia käyttäjiä terveydenhuollossa. Yksi Ruotsin

suurimmista sairaaloista käyttää ohjelmaa sekä se on käytössä Intiassa

telelääketieteellisessä tarkoituksessa. Lisäksi Alcatel Spacen asiakkaat

Ranskassa ja Italiassa käyttävät ohjelmaa lääketieteelliseen tarkoitukseen

22

satelliitin kautta. Tarkempaa tietoa asiakastapauksista Marratech-ohjelman

tarjoajat eivät voi antaa. (20.)

Marratech koostuu kahdesta eri ohjelmistosta, ilmaisesta Clientista sekä

maksullisesta Manager-palvelinohjelmistosta. Clientit eli asiakkaat ottavat

yhteyttä palvelimeen, missä kokoukset ja koulutukset voidaan järjestää.

Ratkaisu toimii Windows-, MAC- sekä Linux-käyttöjärjestelmillä. Windows-

käyttöjärjestelmän käyttövaatimukset käytettäessä Marratech-

asiakasohjelmistoa ovat PIII-suorittimella varustettu 1 GHz:n tietokone,

Windows 2000- tai XP (Pro- tai Home-versio) -käyttöjärjestelmä sekä vähintään

512 megatavua RAM-muistia. (21.)

Ohjelman avulla muodostetaan yhteys suojattuun ryhmätyöympäristöön, jossa

voidaan siirtää puheääntä, käyttää interaktiivista työtaulua, jakaa tietoa ja

asiakirjoja sekä keskustella ja lähettää chat-viestejä ryhmissä tai kahden

käyttäjän kesken. Käyttäjillä on mahdollisuus olla keskenään näköyhteydessä

internetkameroilla. Kuvassa 3 on esitelty ohjelman toiminnot. (21.)

23

KUVA 3. Marratech-ohjelman toiminnot (21)

Marratech-ohjelman hinta määräytyy samanaikaisten käyttäjien mukaan.

Marratech Concurrent 10 -ratkaisun hinta on noin 14 000 euroa. Ratkaisulla voi

olla useita kymmeniä aktiivisia käyttäjiä, mutta samaan aikaan virtuaalisiin

neuvotteluhuoneisiin mahtuu yhteensä vain lisenssin mukainen 10 käyttäjää.

(22.)

4.5 Microsoft Office Communications Server 2007

Microsoft Office Communications Server 2007 -ohjelma on käytössä muun

muassa Eastern Health -organisaatiossa, joka tuottaa terveydenhuollon

palveluja Victorian osavaltiossa Australiassa. Yritys tuottaa julkisia

terveydenhuollon palveluja noin 800 000 ihmiselle 2800 neliökilometrin alueella

itäisessä Melbournessa. Yli 7000 hengen henkilökunta työskentelee viidessä

sairaalassa, jotka sijaitsevat maantieteellisesti laajalla alueella. Organisaatio

käyttää ohjelmaa apuna henkilökunnan väliseen kommunikointiin. Eastern

Health suosittelee ohjelman kommunikaatiorakennetta, joka on samalla

luotettava ja laajennettavissa oleva. Eastern Health on jo käyttänyt sähköpostia

24

ja tavallisia puhelinyhteyksiä yhteydenpitoon, mutta se ei ole ollut tarpeeksi

tehokasta. (23, s. 2–4.)

Microsoft Office Communications Server 2007 on uudistettu versio Microsoftin

Live Communications Server 2005:stä. Ohjelma tarjoaa pikaviestien

lähettämisen sekä VoIP- ja videopuhelut, jotka perustuvat SIP-standardiin.

Ohjelma antaa hyvän ohjelman hallittavuuden IT-hallinnoijille. Ohjelmassa

palvelinten välinen liikenne on salattua ja molemmin puolin tunnistettua.

Ohjelma tukee asiakas-palvelin- ja palvelin-asiakassalausta sekä mahdollistaa

räätälöityjen sovellusten rakentamisen. Järjestelmään voidaan ottaa

liittoutumisella mukaan myös ulkopuolisia organisaatioita, kuten asiakkaita,

jolloin viestintä niihin on myös salattua. (24; 25.)

Microsoft Office Communications Server 2007 tarjoaa virtuaalisen

kokouspaikan, joka on aina vapaana eikä sitä ei tarvitse varata etukäteen.

Esityksen pitäjä voi koota kaikki osallistujat kokousaulaan sen sijaan, että kaikki

liittyisivät suoraan kokoukseen. Näin kokouksen pitäjä voi etukäteen saada

selville osallistujat ja sallia tai kieltää heidän pääsynsä kokoukseen. Ohjelma

mahdollistaa myös kokouksien nauhoitukset. Henkilöt, jotka eivät ole päässeet

kokoukseen tai koulutukseen, voivat katsoa nauhoituksia Microsoft Windows

Media Playerin avulla tai ladata nauhoituksen katsottavaksi myöhemmin. (24;

25.)

25

5 SKYPE

Opinnäytetyössä on kuvattu Skype-ohjelmaa tarkemmin, koska SYTY-

nelikymppinen-projektissa tullaan käyttämään ohjelmaa hyödyksi yksilö- ja

ryhmäohjauksessa. Skype-ohjelma käyttää VoIP- ja P2P-teknologiaa ja se

voidaan ladata joko Windows- tai Linux-käyttöjärjestelmää käyttävälle PC:lle,

MAC-koneelle, kämmenmikrolle tai matkapuhelimelle (26).

Erityyppisiin koneisiin ja käyttöjärjestelmiin ladattava ohjelma sisältää erilaiset

laitteistovaatimukset, jotka löytyvät Skypen kotisivuilta www.skype.com. Jos

ohjelma ladataan Windows-koneelle, järjestelmävaatimukset ovat Windows

2000 tai XP (XP videopuheluille), äänikortti, kuulokkeet ja mikrofoni,

internetyhteys, 128 megatavua RAM-muistia ja 50 megatavua vapaata tilaa

kovalevyllä. Internetyhteyden tulisi mieluiten olla laajakaista yhteys.

Näköpuheluja varten käyttäjä tarvitsee tietokoneen, jossa on vähintään 1 GHz:n

prosessori, 256 Mt RAM-muistia sekä internetkameran. (26.)

5.1 Skype-puhelut

Skypellä käyttäjät voivat keskustella sekä lähettää pikaviestejä ja tiedostoja

ilmaiseksi tietokoneelta toiseen tietokoneeseen. Skype tarjoaa myös maksullisia

Skype Out- ja Skype In -palveluja, jotka yhdistävät perinteisen puhelinverkon ja

internetin. Skype Out -palvelussa käyttäjä voi soittaa VoIP-puheluja yleisen

puhelinverkon tilaajille. Skype In -palvelussa käyttäjä voi ostaa itselleen

numeron, jonka avulla yleisen puhelinverkon tilaajat voivat soittaa Skype In

-palvelun käyttäjälle. Skype Out- ja Skype In -palveluiden yhteistyökumppanina

Suomessa toimii TDC Song. (27, s. 3–4.)

Yhteistyökumppani TDC Song toteuttaa Skype In -palvelun silloin, kun

palvelussa käytetään suomalaisia tilaajanumeroita. Skype In -palvelun

puhelinnumeroihin perinteisessä puhelinverkossa soitetut puhelut ohjautuvat

TDC Songille, joka muuntaa ne IP-yhdyskäytävän avulla IP-puheluiksi. TDC

26

Song ohjaa VoIP-puhelunmuodostussignaloinnin Skypen palvelimelle, joka

välittää signaloinnin edelleen Skype In -käyttäjille. Skype Out -palvelussa TDC

Song tarjoaa Skypelle perinteistä puhelinverkkopalvelua, jossa Skypen

kyseiseen puhelinverkkoon ohjaamat puhelut muunnetaan piirikytkentäiseksi

puheeksi ja ohjataan edelleen oikeaan perinteisen puhelinverkon numeroon.

Suomeen suuntautuva Skype Out -liikenne saattaa kulkea Suomeen muidenkin

kuin TDC Songin kautta. (27, s. 4–5.)

Skype Out- ja Skype In -palvelut voidaan yhdistää samaan käyttöliittymään,

mutta ne ovat sopimuksellisesti erillisiä palveluita sekä ne myydään erikseen.

Kumpikin palvelu toimii prepaid-periaatteella, jolloin käyttäjä lataa rahaa Skype-

tilille palvelun käyttöä varten. Palveluiden käytöstä veloitetaan

minuuttiperusteisesti. Ilman Skype Out -palvelua käyttäjä ei pysty soittamaan

puheluita yleiseen puhelinverkkoon ja vastaavasti ilman Skype In -palvelua

käyttäjä ei pysty vastaanottamaan puheluja yleisestä puhelinverkosta. (27, s.

10.)

5.2 Skypen Windows-versio yrityksille

Skype tarjoaa omaa ohjelman versiota myös yrityksille. Yrityksille suunnatussa

Skypen Windows-versiossa on samat toiminnot kuin vakioversiossa, mutta se

sisältää lisäksi Windows Installer -asennuspakkauksen (MSI). Asennuspakkaus

helpottaa Skype-asennusta ja -hallintaa. Sen avulla pääkäyttäjät voivat asentaa

ohjelman usealle työpisteelle yhtä aikaa ja hallinnoida Skype-liikennettä

yrityksen verkkoympäristössä. Yrityksille suunnatussa versiossa luvataan

lisäturvallisuutta yrityskäyttöön, helpon käyttöönoton yrityksen kaikkiin koneisiin

sekä paremmat hallintaominaisuudet kuin vakioversiossa. (28.)

Skypen yritysversiossa pääkäyttäjät voivat jakaa työntekijöilleen Skype-

puheaikaa keskitetysti online-käyttöliittymän kautta. Puhelut Skype-

ohjelmistojen välillä ovat ilmaisia ja Skype Out -palvelun avulla voi soittaa

edullisesti tavallisiin lanka- tai matkapuhelimiin. Online-käyttöliittymän avulla

yrityksessä voidaan seurata puhelinkuluja reaaliaikaisesti. Skype arvioi

27

yrityskäyttäjiä olevan noin 30 prosenttia noin 170 miljoonasta käyttäjästä. (28;

29.)

5.3 Skypen turvallisuus

Skype perustuu vertaisverkkoihin eikä siten ole standardinmukainen, joten sen

käyttöön liittyy myös ongelmia. Ohjelma ei ole yhteensopiva VoIP-, H.323- ja

SIP-standardien kanssa eikä siten pysty kommunikoimaan muiden VoIP-

ohjelmien kanssa. Skypen puhelut ja pikaviestit kulkevat salattuna koko

tietoliikenneverkon yli. Salaus tapahtuu 256-bitin AES-salauksella. (11, s. 14–

15; 14, s. 48–50.)

AES-salaus on lohkosalaukseen perustuva symmetrinen salausalgoritmi.

Symmetrisessä salauksessa viestin salauksen purkamiseen tarvittava avain on

suoraan johdettavissa salausavaimesta. Symmetrisissä salausalgoritmeissa

viesti salataan ja salaus puretaan samalla avaimella. Symmetrisen salauksen

merkittävin etu on salausmenetelmän nopeus. Ongelmana salauksessa on

avainten hallinta, sillä viestin lähettäjällä ja vastaanottajalla tulee olla tiedossa

sama salausavain. (30.)

Skype-ohjelmassa avainten neuvottelu tapahtuu 1536–2048-bittisellä RSA:lla,

joka tarkoittaa epäsymmetristä salausta. RSA-salauksessa käytetään

avainparia, joista toinen avain on julkinen (public key) ja toinen yksityinen

(private key). Julkisella avaimella salattu viesti voidaan avata kyseessä olevan

avainparin yksityisellä avaimella ja päinvastoin. Epäsymmetrisen salauksen

etuja symmetrisiin salausalgoritmeihin verrattuna on avaintenhallinnan

yksinkertaisuus. Julkisen avaimen algoritmien heikkous on salauksen hitaus.

Skype toimii http- ja https-proxien sekä monien yhdyskäytävien ja palomuurien

lävitse hyödyntäen TURN (Travelsal Using Relay; Internet draf: draft-resenberg-

midcom-turn-06)- ja STUN (Simple Travelsal of User Datagram Protocol (UDP)

Through Network Address Translators (NAT)) -tekniikoita. (11, s. 14–15; 14, s.

48–50; 31.)

28

Skypen login-server on ainut kiinteä yksikkö Skype-verkossa. Käyttäjien täytyy

rekisteröityä login-serverille käyttääkseen ohjelmaa. Login-server ilmoittaa

käyttäjän olemassaolosta muille käyttäjille, tarkistaa, ovatko asiakkaat NATin tai

palomuurin takana, ja tunnistaa ohjelmaan kirjautuneena olevat käyttäjät.

Skypessä on kaksi erilaista solmutyyppiä, tavallisen palvelimen solmu ja

supersolmu. Tavallisen palvelimen solmuja ovat käyttäjät, jotka ovat asentaneet

ohjelman koneeseen ja ovat kirjautuneena ohjelmaan. Nämä tavallisen

palvelimen solmut yhdistyvät supersolmuun soittaessaan Skype-puheluita.

Käyttäjä voi ryhtyä tietämättään supersolmuksi, jos käyttäjän koneessa on

riittävästi kapasiteettia ja hyvät yhteydet. Supersolmujen avulla hoidetaan

käyttäjien paikallistamiset ja reititettävät puhelut. Yksittäinen käyttäjä ei voi

estää supersolmua mitenkään eikä edes varmuudella havaita muutosta. (32, s.

1–2; 33.)

Skype arpoo asennettaessa tietyn portin tulevien kutsujen kuuntelua varten.

Lisäksi avataan TCP:lle vaihtoehtoiset portit 80 (HTTP) ja 443 (HTTPS). Skype

käyttää koodaukseen ja dekoodaukseen iLBC- ja iSAC-koodekkeja.

Kaistanleveys on 50 Hz - 8000 Hz, ja hyvä puheenlaatu onkin yksi Skypen

selkeistä vahvuuksista. Kaistanleveyttä Skype tarvitsee minimissään 1,5 kB/s eli

12,3 kbit/s kohtuulliseen puheenlaatuun. (32, s. 1–2; 33.)

5.4 Skypen uhkat

Skype-ohjelman suurimpana uhkana pidetään Skype-liikenteen esteetöntä

kulkemista palomuurien läpi. Ohjelma käyttää www-liikenteelle varattua porttia

palomuurin ja NATin ohitukseen. Skype-ohjelmalla ei ole kiinteätä palvelinta,

vaan ohjelman kirjautuneet käyttäjien koneet toimivat sekä palvelimena että

asiakkaana Skype-verkon muille koneille. Pääperiaate on, että kaikki työasemat

voivat olla keskenään yhteydessä toisiinsa eikä tieto kulje keskitetyn palvelimen

kautta. (35, s. 44; 35.)

Brittiläisen tutkimusryhmä UKERNAn vuonna 2006 julkaisemasta selvityksestä

käy ilmi, että Skype voi aiheuttaa internetyhteyden hidastumista. Tulokseen

29

päädyttiin ottamalla selvää Skypen toimintatavoista JANET-verkossa, joka on

rakennettu koulutus- ja tutkimustarpeisiin. Tutkimuksessa selvisi, että Skype-

ohjelma voi siirtää puheluita myös muiden Skype-käyttäjien kautta, vaikka he

eivät itse olisi osallisena puhelussa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen Skypeen

kirjautunut käyttäjä voi toimia haluamattaan puheluiden välittäjänä eli

supersolmuna. Lisäksi tutkimuksessa saatiin selville, että Skype lisää liikennettä

käyttäjän verkossa. Tutkijat testasivat Skypen liikennettä JANET-verkossa. He

eivät soittaneet itse yhtäkään puhelua Skypellä, mutta mittauksissa kuitenkin

todettiin useita satoja avoimia yhteyksiä, jotka käyttivät tutkimusryhmän

verkkoyhteyttä. (36, s. 1–3.)

Skypen käytön uhkana ovat myös haittaohjelmat. Ohjelman kautta

haittaohjelmia käyttäjä voi saada vastaanottamalla hänelle lähetetyn tiedoston.

Vastaanottamastaan tiedostosta käyttäjä voikin saada haittaohjelman, joka voi

olla esimerkiksi virus tai vakoiluohjelma. Tiedoston lähettäjänä voi olla oikea

henkilö tai verkkomato, joka on jo saastuttanut toisen käyttäjän tietokoneen.

Haittaohjelmatartunnan saaneelta koneelta yleensä halutaan etsiä tietoja, kuten

sähköpostiosoitteita, salasanoja ja dokumentteja. Konetta voidaan käyttää myös

roskapostiviestien lähettämiseen tai muuhun laittomaan toimintaan. (37.)

Skype-ohjelman käyttäjä ei tiedä, mitä kaikkea ohjelma tekee näkyvien

ominaisuuksiensa lisäksi. Ohjelmassa voi olla tuntemattomia lisätoimintoja ja

takaportteja. Skype voi esimerkiksi kerätä tietoja soittajista ja lähettää niitä

kolmansille osapuolille. Skypen salaisia lisätoimintoja on ollut muun muassa

ohjelmaan liitetty EasyBits-sovellus, joka on tarkoitettu lisäosien hallintaan.

Tämä sovellus luki käyttäjän koneen emolevyn sarjanumeron. Skype-yhtiön

mukaan emolevyjen sarjanumeroita kerättiin ohjelman lisäosien kopiosuojausta

varten muille ohjelmien valmistajille eikä tähän liittyvässä tiedonkeruussa ollut

mitään epäselvää tai epäilyttävää. Kuitenkin tämä lisäominaisuus herätti

epäluuloja Skypen käyttäjissä ja toiminto on poistettu Skype-versiosta 3.0.0.216

ja uudemmista. (38; 39; 40.)

30

5.5 Vertaisverkko

P2P (Peer to Peer) on vertaisverkkotekniikka, jonka pääasiallinen tarkoitus on,

että verkon käyttäjät voivat jakaa koneidensa levyasemat ja oheislaitteet

muiden verkossa olevien käyttöön. Useasti vertaisverkkoa käytetään musiikki-

ja elokuvatiedostojen jakoon. P2P-verkkoa voidaan kuitenkin käyttää

muuhunkin kuin tiedostojen siirtoon, kuten VoIP-ratkaisuun perustuva Skype

tekee. (34, s. 45; 35; 42, s. 1–2.)

Vertaisverkkotekniikka mahdollistaa P2P-verkossa olevien koneiden toiminnan

ilman kiinteätä palvelinta, koska jokainen P2P-verkossa oleva kone toimii

verkon palvelimena. P2P-tekniikka on vaihtoehtoinen malli perinteiselle asiakas-

palvelinmallille, jossa kaikki lähetetyt tiedostot kulkevat keskitetyn palvelimen

kautta. P2P-verkkoon perustuvassa mallissa liitetty kone voi olla samaan aikaan

sekä asiakas että palvelin. Koska vertaisverkossa ei ole keskitettyä palvelinta,

se mahdollistaa nopeamman tiedon leviämiseen P2P-verkossa. (35; 42, s. 1–2.)

KUVA 4. Kaksi verkon palvelinmallia (35)

31

Vertaisverkkojen edut liittyvät varmuuteen. Yhden tietokoneen katoaminen

verkosta ei yleensä vaikuta P2P-verkon toimintaan mitenkään, toisin kuin

tavallisissa verkoissa. P2P-verkkojen avulla saavutetaan myös yleensä

paremmat tiedonsiirtonopeudet, koska käyttäjät eivät käytä samaa palvelinta

tiedon siirtämiseen. Tällöin siirtonopeudet eivät ole rajoittuneet yhden ainoan

palvelimen tiedonsiirtokapasiteettiin. Vertaisverkkojen suurimmat uhkat ovat

viruksien leviäminen ja lisäksi näiden verkkojen hallinta on erittäin vaikeaa. (35.)

32

6 TULOKSET

6.1 Ohjelmien vertailu

Kaikki opinnäytetyössä esitellyt ohjelmat tarjoavat hyvät mahdollisuudet

asiakkaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten väliseen yhteydenpitoon SYTY-

nelikymppinen-projektissa. Ohjelmissa ovat samat perusominaisuudet, mutta

niiden hinnat vaihtelevat suuresti. Nämä ohjelmien perustiedot ovat esitelty

taulukossa 2.

TAULUKKO 2. Ohjelmien vertailu

Ohjelma Skype

Marratech Manager ja Marratech Client

Adobe Acrobat Connect Professional

Microsoft Office Communications Server 2007

Järjestelmä-vaatimukset

Windows (2000, XP, Vista), Mac OS X, Linux

Windows (2000, XP, Vista), Mac OS X, Linux

Windows, Mac OS X

Windows (2000, Vista, XP)

Laitteisto-vaatimukset

Prosessori 1 GHz, RAM 128 MB kuulokemikrofoni, internetkamera

Prosessori 1,5 GHz, RAM 512 MB, kuulokemikrofoni ja internetkamera

Prosessori 1,5 GHz, RAM 512 MB, kuulokemikrofoni, internetkamera, Flash Player 8 tai 9

Prosessori 1,5 GHz, RAM 512 MB, kuulokemikrofoni ja internetkamera

Ominai-suudet

Kahden keskiset puhelut, konferenssi-puhelut, videopuhelut, pikaviestit, tiedostojen jako

VoIP- ja videopuhelut, ääni- ja kuvaneuvottelut, pikaviestit

VoIP- ja videopuhelut, ääni- ja kuvaneuvottelut, pikaviestit, nauhoitukset, tiedostojen jako

VoIP- ja videopuhelut, ääni- ja kuvaneuvottelut, pikaviestit, puheluiden nauhoitukset, tiedostojen jako

Hinta Ilmainen Manager noin 14 000 €, Client ilmainen

1. vuosi noin 4000 €, seuraavat vuodet noin 2500 €

Hinta riippuu ohjelman hankintamallista ja jälleenmyyjästä

Skype-ohjelma havaittiin hyväksi SYTY-nelikymppinen-projektissa. Ohjelma on

ilmainen ja helppokäyttöinen sekä se on kaikkien niiden käyttäjien saatavilla,

joilla on ohjelmaan tarvittavat laitteistot ja yhteydet. Ohjelman hyödyllisyyttä

33

voidaan perustella myös sillä, että samalla asiakkaat oppivat ohjelman käytön ja

voivat käyttää sitä muuhunkin yhteydenpitoon kuin terveydenhuollon

ammattilaisten kanssa käytyihin keskusteluihin.

Skypeä on mahdollista käyttää SYTY-nelikymppinen-projektissa, jos

terveysasemiin ja -keskuksiin hankitaan erillinen kone ja internetyhteys

ohjelman käyttöä varten. Lisäksi hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden tulee saada

tarvittava tieto ohjelmasta ja sen turvallisesta käytöstä. Skype-puheluiden hyvän

salauksen ansiosta puheluiden salakuuntelu on lähes mahdotonta, joten

salakuuntelumahdollisuus jätetään käsittelemättä opinnäytetyössä.

Skypen käytön ongelmana on osapuolten tunnistuksen varmistaminen. Tämä

tarkoittaa sitä, onko henkilö todellakin sama, kuin hän väittää olevansa. Tähän

ratkaisuna voidaan käyttää valmiiksi tehtyjä käyttäjätunnuksia ja salasanoja,

jotka annetaan asiakkaille. Skype-käyttäjien supersolmuksi muuttumista

voidaan estää sillä, että ohjelmasta kirjaudutaan aina ulos käytön jälkeen ja

alkuasetukset asetetaan niin, että ohjelma ei kirjaudu sisään automaattisesti

koneen käynnistyessä.

6.2 Skypen käyttäminen terveysasemien ja -keskuksien koneilla

Opinnäytetyön tulokset Skypen käytöstä terveysasemien ja -keskuksien koneille

perustuvat yritysten tietohallintopäälliköiden kanssa käytyihin

sähköpostiviestikeskusteluihin sekä sähköisiin materiaaleihin. Skypen suosio

perustuu ohjelman ilmaiseen saatavuuteen, helppoon käyttöön, ilmaisiin Skype-

ohjelmien välisiin puheluihin sekä edullisiin Skype In- ja Skype Out -palveluihin.

Ilmaiset ominaisuudet ovat yritysten ja yhteisöjen käytettävissä ilmaiseksi, ja

maksullisista ominaisuuksista täytyy maksaa normaalit käyttömaksut. Ohjelmaa

ei myöskään tarvitse lisensoida yritys- eikä yhteisökäytössä. Skypen käyttäjän

kannattaa kuitenkin tutustua ohjelman tietoturvaan, erityisesti työasemilla, joilla

käsitellään luottamuksellisia tietoja.

34

Haittaohjelmien vuoksi Skypeä ei tulisi asentaa työasemiin, joissa käsitellään

luottamuksellista tietoa. Koska haittaohjelmatartunnan saaneelta koneelta

halutaan yleensä etsiä salaisia tietoja, voi tartunnan saanut kone olla

tietoturvariski terveysasemille ja -keskuksille. Haittaohjelmat saattavat myös

tehdä tietokoneesta esimerkiksi sähköpostipalvelimen. Tämä palvelin tukkii

ulosmenevän kaistan lähettämällä itsestään kopioita pitkin maailmaa koko

kaistan leveydeltä. Jos viruksen saanut kone on liitettynä sisäiseen verkkoon,

saattaa saastunut kone levittää viruksia pahimmassa tapauksessa kaikkiin

sisäverkoissa oleviin koneisiin. (37.)

Skype-ohjelmalla varustettua työasemaa ei tulisi kytkeä terveyskeskuksien

sisäiseen verkkoon, koska Skype vaatii työasemalta suoran

tietoliikenneyhteyden maailmalle. Jos Skype on asennettu sisäverkossa

olevaan työasemaan, se generoi valtavan määrän liikennettä, jonka palomuuri

oletuksena estää. Tämä aiheuttaa vääriä hälytyksiä ja peittää alleen

mahdollisten oikeiden haittaohjelmien liikenteen. Skype-ohjelma ei ole

myöskään keskitetysti hallittavissa, joten ohjelmaan ei vielä voida keskitetysti

asentaa korjauspäivityksiä. (9; 36 s. 1–3.)

6.3 Skypen käyttökoulutus

SYTY-nelikymppinen-projekti järjesti Rovaniemellä Skype-koulutuksen projektiin

osallistuville terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Koulutus järjestettiin torstaina

1.11.2007 Rovaniemen TE-keskuksen tiloissa ja sen kesto oli 1,5 tuntia.

Koulutusta antoi opinnäytetyön tekijä ja koulutukseen osallistui kolmetoista

terveydenhuollon ammattilaista: viisi terveydenhoitajaa, neljä

työterveyshoitajaa, yksi sairaanhoitaja, kaksi fysioterapeuttia ja yksi

laboratorionhoitaja. Kaikki osallistujat olivat naisia.

Esitietolomakkeen (liite 1) kanssa osallistujille lähetettiin ensitietopaketti

Skypestä, jossa oli perustietoa ohjelmasta sekä asennusohjeet. Haluttiin, että

osallistujat saisivat tutustua materiaaliin ja Skypeen ennen varsinaista

koulutusta. Varsinaiseen koulutukseen tehtiin Skypen perustoiminnot kattava

35

ohjeistus (liite 3). Se sisälsi perustiedot Skypestä, ohjeet Skypen asennuksesta

koneelle, kontaktien etsimiset ja lisäämiset ohjelmassa, puheluiden soitot ja

puheluiden vastaanottamiset sekä videopuheluiden ja neuvottelupuheluiden

aloitukset.

Koulutuksessa esiteltiin Skype-ohjelma, kerrottiin ohjelman uhkista ja eduista

sekä opastettiin ohjelman asennuksessa ja käytössä. Skypen käytöstä

järjestettiin demonstraatio, jossa näytettiin ohjelman toiminnoista puheluiden

soittaminen ja vastaaminen sekä videopuheluiden aloittaminen. Koulutuksessa

soitettiin Skypellä hyvinvointiteknologian insinööri Anne Keskitalolle Ouluun ja

Sydänliiton projektipäällikkö Satu Sandströmille Helsinkiin. Kumpaankin

henkilöön saatiin näköyhteys internetkameran avulla. Tarkoituksena oli näyttää

Skypen puheluneuvottelu, mutta Annea ja Satua ei tavoitettu yhtä aikaa

Skypessä. Lopuksi osallistujille jaettiin palautelomakkeet (liite 2), joilla haluttiin

selvittää osallistujien mielipide Skype-koulutuksen hyödyllisyydestä ja

opettavaisuudesta.

6.4 Kyselyiden tulokset

6.4.1 Esitietolomakkeet

Ennen Skypen käyttökoulutusta osallistujille lähetettiin täytettäväksi

esitietolomakkeet (liite 1) sähköpostitse. Lomakkeen mukana oli lähetekirjelmä,

jossa kerrottiin kyselyn tarkoituksesta ja lomakkeen palautuksesta.

Esitietolomake tuli palauttaa SYTY-nelikymppinen-projektin projektipäällikkö

Pirjo Nikulalle tai sähköpostitse suoraan opinnäytetyön tekijälle.

Esitietolomakkeita lähetettiin kaikkiaan neljätoista kappaletta, joihin vastaukset

saatiin kahdeltatoista vastaajalta. Tuloksia tarkasteltaessa viitataan vastaajien

kotikuntaan. Haastateltavien vastauksien perässä on vastaajan kotikunta.

Esitietolomakkeen avulla saatiin selville, että kahdestatoista vastaajasta

kymmenen oli kuullut Skype-ohjelmasta aiemmin ja näistä neljällä oli ennestään

kokemuksia ohjelman käytöstä. Kukaan vastanneista ei ollut asentanut Skype-

36

ohjelmaa tietokoneelle. Kaikki esitietolomakkeeseen vastanneet kokivat tulevan

Skype-koulutuksen hyödylliseksi ja tarpeelliseksi itselleen. Skype-ohjelman

käyttöön tarvittavaa laajakaistayhteyden saatavuutta epäiltiin Sallassa ja

Enontekiöllä. Näissä kunnissa laajakaista yhteyden uskottiin toimivan

taajamissa, mutta ei taajamien ulkopuolella. Yksi kolmesta kittiläläisestä epäili

internetlaajakaistayhteyden toimivuutta Kittilän kunnassa.

”Yhteydet (laajakaistayhteydet) eivät yllä kaikkiin koteihin”

(Enontekiö)

”Eivät (laajakaistayhteydet) toimi kaikkialla” (Kittilä)

Skype-ohjelman käytön arveltiin säästävän sekä hoitajien että potilaiden aikaa

terveydenhuollossa. Lisäksi positiiviseksi asiaksi koettiin, ettei potilaiden tarvitse

tulla käymään terveyskeskuksessa tai -asemalla. Terveysneuvonnat voidaan

antaa Skypeä apuna käyttäen eivätkä pitkät välimatkat olisi esteenä

yhteydenpidossa.

”Uskoisin olevan todella käyttökelpoinen pitkien etäisyyksien

kunnassa jolloin syrjäkyläläisetkin pystyvät osallistumaan ryhmiin”

(Enontekiö)

”Säästää aikaa ja matkakuluja” (Ranua)

Skypen käytön negatiiviset puolet terveydenhuollossa nähtiin asiakkaiden

näkökulmasta. Kaksi kuudestatoista vastaajasta arveli, ettei asiakkailla ole

käytössä tietokoneita eikä ohjelman käyttötaitoja. Tämän lisäksi he arvelivat,

että kaikilla asiakkailla ei ole halukkuutta käyttää tietokonetta.

”Ei ole tietokoneita eikä käyttötaitoja asiakkailla” (Salla)

”Ehkä, kaikki ei ole halukkaita asiakaspuolella käyttämään

tietokonetta” (Salla)

37

Laajakaistainternetyhteyksien saatavuuden uskottiin tuottavan ongelmia Skypen

käytössä. Kaikilla kuntalaisilla ei ole mahdollisuutta saada laajakaistayhteyttä,

joten ohjelma ei ole silloin käytettävissä. Vastaajat olivat huolissaan teknisistä

syistä johtuvista ongelmista, jos Skype-yhteydet ei tarvittaessa toimisikaan

halutulla tavalla. Muutama vastaajista pelkäsi ohjelman lisäävän

hoitohenkilökunnan työmäärää.

”Ei (Skypen käyttö) onnistu koko kunnassa” (Salla)

”Lisääkö työmääräämme ennestään, ja toimiiko yhteydet aina

tarvittaessa niin kuin pitäisi” (Kemijärvi)

Skypen käytön soveltuvuutta epäiltiin ryhmäohjauksessa. Vastaajien

ennakkoluulot liittyivät lähinnä heidän tietämättömyyteensä Skype-ohjelmasta,

koska he eivät tienneet ohjelman puhelinneuvottelumahdollisuudesta.

Ryhmäohjauksissa Skypen käytön arveltiin säästävän sekä asiakkaiden että

hoitohenkilökunnan aikaa, koska asioita käydään läpi puhelimitse. Näin jokaisen

asiakkaan kanssa ei tarvitse käydä erillistä puhelinkeskustelua, vaan kaikki

asiat käydään läpi yhdellä soitolla.

”En ymmärrä miten voin olla koko ryhmän kanssa yhtä aikaa

(yhteydessä), mutta eiköhän se selviä” (Muonio)

”Ryhmiä varmaan helpottaa, ettei tarvitse lähteä kaukaa käymään.

Ajansäästöä. Käymme paljon asioita puhelimitse läpi” (Salla)

6.4.2 Koulutuksen arviointi

Koulutuksen jälkeen jaettiin palautelomakkeet (liite 2), joiden avulla selvitettiin

osallistujien mielipiteitä Skype-koulutuksesta ja hyödyllisyydestä heille itselleen.

Palautelomakkeisiin vastanneita oli 13 terveydenhuollon ammattilaista. Skype-

koulutus täytti osallistujien tarpeet ja vaatimukset. Jokainen koulutukseen

osallistuja koki Skypen käytön helpoksi sekä kaikille vastaajille oli jäänyt

38

ohjelmasta päällimmäiseksi mieleen ilmainen saatavuus ja käyttö. Lisäksi kaikki

osallistujat uskoivat osaavansa käyttää ohjelmaa koulutuksen jälkeen Skype-

ohjeistusta apuna käyttäen.

”Tämän hetkinen tunne että selviän sen (Skypen) käytöstä”

(Ranua)

”Ilmainen ja helppo” (Kittilä)

Koulutuksen jälkeen osallistujien varmuus ohjelman käytöstä lisääntyi.

Vastaajat kokivat, että saivat koulutuksesta intoa ja uskallusta käyttää ohjelmaa.

Hyvän puolena pidettiin, että ohjelmaa voi käyttää sekä työssä että kotona. Eräs

vastaaja pohti ohjelman hyödyntämistä myös muissa työtilanteissa kuin

kyseisessä projektissa.

”Ei ainakaan ole vastustusta alkaa sitä käyttämään. Voi miettiä

myös muuten sen hyötykäyttöä omassa työssä” (Ranua)

”Uskallan käyttää (Skypeä)” (Kittilä)

”(Skype) Tulee olemaan varmaankin kätevä ja helppo jahka pääsee

kokeilemaan käytännössä” (Kittilä)

Palaute Skype-koulutuksesta oli kaikilta vastaajilta positiivista. Koulutuksen

selkeyttä ja asiakaslähtöisyyttä arvostettiin ja pidettiin tärkeänä. Asioita, mitä

vastaajat olivat jääneet kaipaamaan koulutuksessa, ei osattu heti koulutuksen

jälkeen eritellä. Epäiltiin, että kysymyksiä tulee vasta, kun aloittaa itsenäisesti

ohjelman käytön. Eräs vastaajista uskoi saavansa apua Skypen käytössä

työpaikan ATK-tukihenkilöiltä.

”Rauhallinen selkeä opetus” (Ranua)

”Ei tule mitään (asioita) mieleen (mitä jäi kaipaamaan

koulutuksessa)” (Kittilä)

39

”Minulla on kyllä tarvittaessa mahdollisuus saada apua ATK-

tukihenkilöltä” (Muonio)

40

7 JOHTOPÄÄTÖKSET

Skype-koulutusta antoi opinnäytetyön tekijä SYTY-nelikymppinen-projektiin

osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille. Skype-koulutuksella ei ole

valmiiksi suunniteltua mallia. Viittauksia koulutuksen sisällöstä saadaan

opinnäytetyön kyselylomakkeista, joista ilmenee, että koulutuksen pitäisi

keskittyä Skypen perustoimintojen käsittelemiseen. Skype-ohjelma on laajalti

tunnettu, mutta käyttäjäkokemukset ovat vähäiset. Kyselyistä kävi ilmi, että

suurin osa vastaajista oli kuullut ohjelmasta mutta vähemmistö oli käyttänyt sitä.

Skypen käyttökoulutuksen palautelomakkeista selvisi, että terveydenhuollon

ammattilaiset ottivat myönteisesti vastaan mahdollisen Skype-ohjelman käytön

asiakkaiden ohjauksessa SYTY-nelikymppinen-projektissa. Lisäksi koulutuksen

palautekyselyn mukaan Skype-ohjelmasta annettu kirjallinen tieto sekä

koulutuksen sisältö vastasivat koulutukseen osallistujien tarpeita ja vaatimuksia.

Skypen asennus terveysasemien ja -keskuksien koneille voi olla tietoturvariski.

Skypen haittaohjelmauhkien vuoksi ohjelman asentaminen koneelle, joka

sijaitsee terveysasemien ja -keskuksien sisäverkossa, voi tuoda mukanaan

odottamattomia ongelmia. Jos terveysaseman tai -keskuksen sisäisessä

verkossa on Skypellä varustettu kone ja ohjelman kautta tulee virus, se saattaa

saastuttaa muutkin sisäisessä verkossa olevat koneet.

Yksi ratkaisu turvallisempaan Skypen käyttöön olisi, että ohjelman käyttöä

varten terveysasemille ja -keskuksille hankittaisiin erillinen kone ja

laajakaistainternetyhteys. Tällä koneella ei kuitenkaan saisi säilyttää

potilastietoja eikä sillä voisi olla yhteyttä terveysaseman ja -keskuksen

sisäverkkoon. Skype-ohjelmalla varustetussa tietokoneessa tulisi olla ohjelmien

uhkien takia jatkuvasti päivittyvä virustorjunta-ohjelma.

Skype-ohjelma ei ole ainoa ohjelma, jota voidaan käyttää SYTY-nelikymppinen-

projektissa. Markkinoilla on tarjolla paljon erihintaisia VoIP-tekniikkaan

perustuvia ohjelmia. Yleisesti ottaen maksulliset ohjelmat ovat paremmin

41

hallittavissa olevia kuin Skype. Opinnäytetyö ei ota kantaa siihen, mitä ohjelmaa

Skypen tilalta voisi käyttää, vaan esittelee teoreettisesti eri vaihtoehtoja.

Projektiin osallistuvat kunnat tekevät käytettävän ohjelman lopullisen valinnan

itse.

VoIP-järjestelmiin liittyy myös ongelmia. Kaikki VoIP-tekniikkaan perustuvat

ohjelmat tarvitsevat laajakaistainternetyhteyden toimiakseen kunnolla. Tällä

hetkellä Lapin kuntien taajama-alueiden ulkopuolella tarvittavia yhteyksiä ei

välttämättä ole vielä kaikkien saatavilla.

42

8 POHDINTA

Opinnäytetyössä löydettiin ratkaisut annettuihin ongelmiin. Työssä selvitettiin,

että Skype-ohjelmaa ei tarvitse lisensoida yritys- eikä yhteisökäytössä.

Opinnäytetyössä tultiin tulokseen, että ohjelman tietoturvariskin vuoksi Skypeä

ei ole turvallista asentaa terveysasemien ja -keskuksien sisäisessä verkossa

oleviin koneisiin. Terveysasemat ja -keskukset voivat käyttää Skypeä SYTY-

nelikymppinen-projektissa, jos ohjelman käyttöä varten hankitaan erillinen kone

ja laajakaistainternetyhteys. Opinnäytetyöhön kuuluva Skypen käyttökoulutus

onnistui hyvin. Terveydenhuollon ammattilaiset olivat tyytyväisiä koulutuksen

sisältöön ja he kokivat saavansa hyödyllistä tietoa Skypestä. Koulutukseen

osallistujat kokivat osaavansa käyttää Skypeä koulutuksen jälkeen.

VoIP-teknologiaan perustuvat ohjelmat ovat lisänneet suosiotaan yrityksien

käytössä. VoIP-teknologian avulla säästetään aikaa ja matkakuluja, jos

yrityksien työntekijät ja asiakkaat ovat pitkien yhteyksien päässä. Minna

Heikkinen on tutkinut pro gradu -tutkielmassaan VoIP-teknologian käyttöä

terveydenhuollossa. Heikkinen tutki, miten perusterveydenhuollon asiakkaille

antamaa puhelinpalvelua voidaan parantaa VoIP-teknologialla.

Tapaustutkimuksena pro gradussa oli Vaalan ja Utajärven terveyskeskusten

puhelinpalvelu. Tutkimuksen mukaan VoIP-teknologiasta sekä sopivista

sovelluksista ja järjestelmistä koostuva VoIP-järjestelmä muun muassa lisää

soittajan mahdollisuutta hoitaa asia puhelimitse terveydenhuollon

ammattilaisten kanssa tehokkaamman viestinnän ja konsultoinnin ansiosta.

Näin ollen soittajien tarve tulla hoitajan tai lääkärin vastaanotolle vähenee,

jolloin säästetään terveydenhuoltomenoja. (43, s. 2.) SYTY-nelikymppinen-

projekti saa varmasti Lapin kuntien terveysasemat ja -keskukset kiinnostumaan

VoIP-teknologian hyödyntämisestä myös muissa terveyspalveluissaan. Jos he

eivät valitse Skype-ohjelmaa käytettäväksi projektiin, he varmasti löytävät siihen

jonkin toisen sovelluksen.

43

Mielestäni hyvä ratkaisu on hankkia erillinen kone ja laajakaistainternetyhteys

Skypen käyttöä varten. Skypen hyödyllisyyttä voidaan perustella sillä, että

terveysasemien ja -keskuksien asiakkaalle ohjelman käyttö on ilmaista, jos

hänellä on siihen tarvittavat laitteistot ja yhteydet. Terveydenhuollon

ammattilaisen sekä terveyskeskuksien ja -asemien asiakkaan näkökulmasta

Skype olisi varmasti hyödyllinen ohjelma sen ilmaisen saatavuuden ja helpon

käytettävyyden vuoksi. Asiakas voisi hyödyntää ohjelmaa lisäksi keskusteluissa

muiden ryhmäläisten kanssa ilman, että terveydenhuollon ammattilainen olisi

mukana. Lisäksi ohjelman käyttäjät voivat soittaa Skype-puheluita toisille

ohjelman käyttäjille ympäri maailmaa.

Sovelluksia, niin ilmaisia kuin maksullisia, on tarjolla paljon. Niistä vain pieni osa

on valittu opinnäytetyössä esiteltäväksi. Markkinoilla on varmasti paljon hyviä

VoIP-tekniikkaan perustuvia ohjelmia käytettäväksi SYTY-nelikymppinen-

projektissa. Maksulliset sovellukset ovat yleisesti aina turvallisempia sovelluksia

kuin ilmaiset versiot. Maksullisista sovelluksista saa enemmän ja laajemmin

tietoutta kuin ilmaisista sovelluksista. Ne ovat lisäksi paremmin hallittavissa kuin

ilmaiset versiot.

Työtä tehdessäni huomasin, että aihe oli haastava. Mielestäni opinnäytetyö

onnistui hyvin, ja Skypen käyttökoulutus tuloksia voidaan käyttää hyödyksi

SYTY-nelikymppinen-projektissa, kun terveydenhuollon ammattilaisille

annetaan jatkossa ohjelman käyttökoulutusta. Kuntien tietohallintopäälliköt

saavat tieto Skypestä ja ohjelman tietoturvasta sekä tietoa myös muista

teknologisista sovelluksista, joita voisi käyttää terveysasemilla ja -keskuksilla.

Pitämääni Skype-koulutukseen olen tyytyväinen ja sain hyvää palautetta

esityksestäni. Harmittavaa oli, ettei puhelinneuvottelua saatu onnistumaan,

koska tavoittelemamme henkilöt eivät olleet kirjautuneet yhtä aikaa Skypeen.

Esitykseen tarkoitettu aika oli lyhyt, mutta kaikki yleiset sovelluksen toiminnot

ehdimme käydä läpi. Koulutuksessa kaikki osallistujat olivat innokkaita ja

uskalsivat esittää kysymyksiä, joihin saivat vastaukset.

44

Tässä opinnäytetyössä kaikki tulokset eivät ole yleistettävissä. Skype-

koulutukseen osallistuneita Lapin kuntien terveydenhuollon ammattilaisia oli

vähän, joten saatu arvio Skype-ohjelman vähäisestä käytöstä heidän

ammattiryhmässään ei ole välttämättä paikkaansa pitävä. Skype-ohjelman

tietoturvariskit saatiin luotettavista sähköisistä lähteistä sekä muutamilta

tietohallintopäälliköiltä. Skypen tietoturvasta yritin saada tietoa myös

muutamasta yrityksestä, jotka käyttävät Skype-ohjelmaa, saamatta heiltä

mitään vastausta takaisin. Syytä vastaamatta jättämiseen en tiedä. Skype-

ohjelma kehittyy koko ajan ja muutaman vuoden päästä ohjelma voi olla

luotettava työväline käytettäväksi terveysasemien ja -keskuksien sisäverkossa.

Oulun kaupungin tietohallinnossa arveltiin, että he miettivät Skype-ohjelman

käyttöönottoa heti, kun Skypen yritys-versio kehittyy pidemmälle ja tarvittavat

tekniset ratkaisut ovat saatavilla (9).

Tämän opinnäytetyön aihe oli ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Opinnäytetyön

tekijä opiskelee hyvinvointiteknologian koulutusohjelmassa.

Hyvinvointiteknologia on erilaisia teknisiä ratkaisuja, joilla muun muassa

parannetaan ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Tämä on tasa-arvoistanut

palvelujen käyttäjiä suhteessa toisiinsa ja helpottanut palveluntarjoajien työtä.

(44.) Skypen käyttö on uusi tekninen ratkaisu suomalaisessa

terveydenhuollossa. SYTY-nelikymppinen-projektissa ohjelman käytöllä voidaan

edistää palveluiden tasa-arvoisuutta alueilla, joissa pitkät välimatkat

hankaloittavat terveyspalveluiden saantia.

Työstä saadaan aihetta jatkotutkimukselle, jossa kartoitettaisiin kunnissa

käyttöön otetut ohjelmat SYTY-nelikymppinen-projektissa. Jatkotutkimuksessa

voitaisiin haastatella myös projektiin osallistuneita terveydenhuollon

ammattilaisia sekä nelikymppisiä naisia ja miehiä ohjelman käytön

hyödyllisyydestä heidän näkökulmastaan.

45

LÄHTEET

1. Ylimäki, Eeva-Leena 2007. SYTY – NELIKYMPPINEN. PowerPoint

diasarja.

2. ”Sydänten terveydeksi 40 -vuotiaassa työikäisessä Lapin läänin

väestössä” = ”SYTY nelikymppinen” –projektisuunnitelma vuosille

2007–2009. Projektisuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry.

3. Ehkäise sydänsairauksia. 2007. Saatavissa:

http://www.tohtori.fi/?page=7518045&id=3624968. Hakupäivä

27.11.2007.

4. Toimenpideohjelma suomalaisten sydän ja verisuoniterveyden

edistämiseksi vuosille 2005–2011. 2005. Sydän- ja verisuoniterveyden

edistämistä ja -sairauksien ehkäisyä koskeva osa Suomalaisesta

sydänohjelmasta. Suomen Sydänliitto ry.

5. Kumpuniemi, Sirpa 2004. Lapin terveydenhuollon palvelujärjestelmän

kehittäminen seudullisen yhteistyön näkökulmasta. Saatavissa:

http://www.ulapland.fi/includes/file_download.asp?deptid=21196&fileid

=8190&file=20060314100735.pdf&pdf=1. Hakupäivä 20.11.2007.

6. Asikainen, Jarmo – Halinen, Risto – Vohlonen, Ilkka 2007. Lapin

sairaanhoitopiirin kuntien terveyspalvelujen järjestäminen. Terveyspiiri-

hankkeen järjestämissuunnitelma/hankeraportti 20.6.2007. Helsinki:

Efeko Oy.

7. Lääninhallituksen keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta. 2006.

Helsinki: Sisäasiainministeriö.

46

8. Ohinmaa, Arto – Reponen, Jarmo – työryhmä 1997. Telelääketieteen

arviointimalli ja suunnitelma mallin testaamiseksi viidellä erikoisalalla.

FinOHTA raportti 4. Helsinki: STAKES.

9. Niskala, Marko 2007. Re: Skypen asentaminen terveysasemien

koneille. Vastaanottaja: Reeta Nikurautio 5.10.2007.

10. Siptune Oy. 2007. Re: Skype. Vastaanottaja: Reeta Nikurautio.

13.10.2007.

11. Karila, Antti 2005. Internet-puhelut (VoIP). Selvitys. Helsinki: Liikenne ja

viestintäministeriö.

12. Davidson, Jonathan - Peters, James 2002. Voice over IP. Suom. Erkki

Huru. Helsinki: Edita Prima Oy.

13. Tryfonas, Theodore – Pompogiatzis, Ioannis – Sutherland, Iain 2007.

Employing penetration testing as an audit methodology for the security

review of VoIP. Internet Research Vol. 17 No.1, 2007.

14. Monnonen, Matti – Brandt, Harri 2006. SIP protokolla Internet-

pohjaisessa viestinnässä. Saatavissa:

http://www.pori.tut.fi/~mm/sip/osa1_SIP_koulutus_monnonen.pdf.

Hakupäivä 10.10.2007.

15. Skypen perustajat. 2007. Saatavissa:

http://www.skype.com/intl/fi/company/founders.html. Hakupäivä

1.9.2007.

16. Räsänen, Seppo 2007. Juttua nettipuheluista OHJUS-projektin

näkökulmasta. Saatavissa: http://webd.savonia-

amk.fi/tertta/ohjus/Ohjus_Juttua%20nettipuheluista.pdf. Hakupäivä

14.9.2007.

47

17. Korhonen, Risto 2007. Re: Adobe Connect Pro. Vastaanottaja: Reeta

Nikurautio. 2.11.2007.

18. Mensheds Australia Ltd. 2007. Saatavissa:

http://www.adobe.com/showcase/casestudies/mensheds/casestudy.pdf

. Hakupäivä 27.11.2007.

19. Adobe Acrobat Connect Pro-järjestelmän yleiskuvaus. 2006.

Saatavissa: http://www.humac.fi/edu/adobe-connect-pro-breeze/adobe-

acrobat-connect-pro-jaerjestelmaeinfo.html. Hakupäivä 1.9.2007.

20. Stenberg, Rikard 2007. Re: Marratech. Vastaanottaja: Reeta

Nikurautio. 29.11.2007.

21. Johdanto. Marratech. 2005.

Saatavissa:http://www.marratech.com/userman/client_51/international/

Suomi/index2.html. Hakupäivä 14.10.2007.

22. Åvall, Jari 2007. Re: Marratech asiaa. Vastaanottaja: Reeta Nikurautio.

15.10.2007.

23. Microsoft Exchange Server 2007 Customer Solution Case Study. 2007.

Saatavissa: http://download.microsoft.com/download/4/7/3/4735b9f8-

42cb-4bc9-9ea8-5fe739d3567c/EasternHealth_UM_Final.doc.

Hakupäivä: 26.11.2007.

24. Microsoft Unified Communications -julkistus. 2007. Saatavissa:

http://www.microsoft.com/finland/events/post/UC2007/10/index.html.


25. Products Microsoft Office Communications Server 2007. 2007.

Saatavissa: http://www.microsoft.com/uc/products/ocs2007.mspx.


48

26. Skype Windowsille. 2007. Saatavissa:

http://www.skype.com/intl/fi/download/skype/windows/. Hakupäivä

1.9.2007.

27. Viestintäviraston kannanotto Skype-palveluiden sääntelystä Suomessa.

2005. Saatavissa:

http://www.ficora.fi/attachments/suomi_R_Y/1156442751417/Files/Curr

entFile/Skype_final_Finnish.pdf. Hakupäivä 14.10.2007.

28. Skype uudistaa yritysratkaisujaan. 2007. Saatavissa:

http://www.swbusiness.fi/portal/news/?id=16632&area=5. Hakupäivä

1.9.2007.

29. Skype for Windows – Business version (with MSI). 2007. Saatavissa:

http://www.skype.com/intl/en/download/skype/windows/business/.


30. Symmetrinen salaus. 2007. Viestintäministeriö 2007. Saatavissa:

http://www.ficora.fi/index/palvelut/palvelutaiheittain/tietoturva/salausme

netelmat/symmetrinensalaus.html. Hakupäivä 28.11.2007.

31. Epäsymmetrinen salaus. 2007. Viestintäministeriö. Saatavissa:

http://www.ficora.fi/index/palvelut/palvelutaiheittain/tietoturva/salausme

netelmat/epasymmetrinensalaus.html. Hakupäivä 28.11.2007.

32. Baset, Salman A. – Schulzrinne, Henning 2004. An Analysis of the

Skype Peer-to-Peer Internet Telephony Protocol. New York: Columbia

University.

33. Skypen salat. Saatavissa:

http://web.archive.org/web/20070223052956/http://connecting.biigle.fi/o

ppaat/skypetekn.php. Hakupäivä 27.11.2007.

49

34. Junkkaala, Jouni 2007. Skype kelpaa jo töihin. MikroPC 29.3.2007. S.

44–47.

35. Sanasto. 2007. Saatavissa:

http://fin.afterdawn.com/sanasto/termit/p2p.cfm. Hakupäivä 3.11.2007.

36. Skype and JANET. 2006. Saatavissa:

http://www.ukerna.ac.uk/documents/development/voip/skype-and-

janet.pdf. Hakupäivä 30.11.2007.

37. Suositus pikaviestintäsovelluksien käytöstä Oulun yliopistossa. 2006.

Saatavissa:

http://www.oulu.fi/tietohallinto/tietoturva/sisalto/tietoliikenne/pikaviestim

et.htm. Hakupäivä 1.10.2007.

38. Junkkaala, Jouni 2006. Skypen salattu koodi. TIVI Tietoviikko.

Saatavissa: http://www.tietoviikko.fi/doc.do?f_id=892753. Hakupäivä

11.11.2007.

39. Skype reads your BIOS and motherboard serial number. 2007.

Pagetable.com. Saatavissa: http://www.pagetable.com/?p=27.


40. Kirves, Antti 2007. Skype poisti tietoja urkkivan osan ohjelmastaan.

Digitoday. Saatavissa:

http://www.digitoday.fi/tietoturva/2007/02/12/Skype+poisti+tietoja+urkki

van+osan+ohjelmastaan/20073738/66. Hakupäivä 3.12.2007.

41. Chen, Guanling – Gray, Robert S. 2006. Simulating Non-Scanning

Worms on Peer-toPeer Networks. Saatavissa:

http://www.cs.uml.edu/~glchen/papers/p2pworm-infoscale06.pdf.


50

42. All About Peer-To-Peer (P2P). 2005. Saatavissa:

http://www.webopedia.com/DidYouKnow/Internet/2005/peer_to_peer.a

sp. Hakupäivä 29.11.2007.

43. Heikkinen, Minna 2006. Miten perusterveydenhuollon asiakkaille

antamaa puhelinpalvelua voidaan parantaa VoIP-teknologialla?

Tapaustutkimuksena Utajärven ja Vaalan terveyskeskusten

puhelinpalvelu. Oulu: Oulun yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos.

Pro gradu -tutkielma.

44. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma. Saatavissa:

http://www.hyvinvointiteknologia.oamk.fi/. Hakupäivä 3.12.2007.

ESITIETOLOMAKE LIITE 1/1

ESITIETOLOMAKE

Mikä on asuinkuntasi?

Oletko koskaan käyttänyt Skype-ohjelmaa? Jos olet, niin kokemuksiasi Skypen käytöstä

ja sen toimivuudesta?

Oletko asentanut koskaan Skype-ohjelmaa? Jos olet, niin kokemuksia asennuksesta?

Millainen käsitys sinulla on laajakaistainternetyhteyden toimivuudesta kunnassasi?


Mitä odotat Skype−koulutukselta? Onko asioita, mitä haluaisit käydä läpi?

Uskotko Skype-koulutuksen olevan sinulle hyödyllinen?

Uskotko Skypen olevan hyödyllinen ohjelma käytettäväksi terveydenhuollossa,

positiiviset ja negatiiviset puolet?


Oma käsityksesi Skypen käytön soveltuvuudesta omassa terveyskeskuksessasi?

Ajatuksia Skypen käytettävyydestä sekä sen toimivuudesta yksilö-/ryhmäohjauksessa

PALAUTELOMAKE LIITE 2/1

PALAUTELOMAKE Mitä jäi Skypestä päällimmäiseksi mieleen? Mikä on asuinkuntasi sekä ammattinimikkeesi? Mikä on Skype-taustasi? Aikaisemmat Skype-kokemuksesi?


Minkälainen oli Skype-koulutuksen hyödyllisyys sinulle? Oliko Skype-koulutuksessa asioita, mitä jäit kaipaamaan? Millaiseksi koet Skypen käytön, helppo, vaikea?


Uskotko osaavasi käyttää Skypeä nyt koulutuksen jälkeen Skype-ohjeistusta apuna käyttäen? Muuta palautetta

SKYPE-OHJEISTUS LIITE 3/1

Skype-koulutuksen materiaali Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:lle. Reeta Nikurautio 2007.

SKYPEN LATAUS JA ASENNUS TIETOKONEELLE

Siirry osoitteeseen

www.skype.com, josta

ilmaisen Skype-

ohjelman voit ladata

tietokoneellesi.

Napsauta pääsivulla

olevaa Imuroi Skype-

linkkiä.

Seuraavaksi näytöllesi avautuu Tiedostojen

lataaminen-ikkuna. Hyväksy ohjelman

lataaminen koneellesi napsauttamalla Suorita.

Esiin saattaa tulla vahvistusviesti, joka kysyy

haluatko varmasti suorittaa tämän ohjelman.

Napsauta uudelleen Suorita.



Jos haluat selaimeesi alla olevan Google-työkalupalkin, rastita Asenna-ruutu. Napsauta

Asennus ikkunasta Seuraava.

Odota, ohjelmaa asennetaan koneellesi

Seuraavaksi näytölle avautuu alla oleva

ikkuna. Kohdassa 1 voit valita Skypen

käyttökielen, jossa oletus kielenä

Suomi. Lue Skypen

käyttöoikeussopimus sekä Skypen

tietosuojakäytäntö napsauttamalla ko.

kohtia. Sopimukset luettuasi rastita

kohta 2 Kyllä. Lopuksi napsauta

kohdasta 3 Asenna.



Käynnistä ohjelma napsauttamalla

Käynnistä Skype.

Ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä

sinun on luotava itsellesi Skype-tili, koska

ohjelma vaatii käyttäjältä rekisteröitymistä.

Täytä kaikki alla olevat kohdat omilla

tiedoillasi. Voit rekisteröidä Skype-nimeksi

oman nimesi tai keksiä tekotunnuksen.

Skype-nimi on se nimi, josta muut Skypen

käyttäjät tunnistavat sinut.

Lue Skypen käyttösopimus ja

tietosuojailmoitus napsauttamalla hiirtä

sinisen tekstin päällä. Luettuasi sopimukset

rastita kohta Kyllä olen lukenut ja

hyväksyn Skypen käyttösopimuksen.

Kun olet täyttänyt kaikki vaadittavat kohdat, napsauta Seuraava. Jos antamasi Skype-

nimi on jo varattu, aukeaa näytölle ikkuna, josta voit valita tunnuksen, joka on

mahdollisimman lähellä antamaasi tunnusta.



Anna sähköpostiosoite, johon

ohjelman valmistaja voi lähettää

salasanan, jos hukkaat sen.

Halutessasi voit täyttää kohdat Maa ja

Kaupunki sekä rastittaa kohdat Kyllä,

lähettäkää minulle Skypen uutiset ja

erikoistarjoukset sekä Kirjaa minut

sisään kun Skype käynnistyy. Kirjaa

minut kohdan voit rastittaa, jos haluat,

että Skypen käyttö aloitetaan

luomallasi käyttäjätunnuksella

automaattisesti, kun ohjelma

käynnistetään. Kyseistä kohtaa ei

kannata rastittaa, jos samalla koneella

on useampia eri Skypen käyttäjiä.

Lopuksi napsauta Kirjaudu.

Kun olet kirjautunut

ensimmäisen

kerran Skypeen,

näytölle aukeaa

sekä Skypen

aloitusavustaja

että varsinaisen

ohjelman ikkuna.

Aloitusavustaja

neuvoo sinua

Skypen käyttöön

ottamisessa. Jos et

halua jatkossa, että tämä ikkuna aukeaa kirjautuessasi Skypeen,



laita rasti kohtaan Älä näytä tätä avustajaa käynnistettäessä. Varsinainen Skype-

ohjelman ikkuna näkyy alla olevassa kuvassa oikealla puolella. Nyt koneellesi on

asennettu Skype ja voit aloittaa soitot ohjelmalla.

KONTAKTIEN LISÄÄMINEN

Skypen ohjelmaikkunassa on kontaktit välilehti, jossa näkyvät kaikki ne henkilöt, jotka

olet lisännyt omiin kontakteihisi. Jos olet kirjautunut Skypeen ensimmäistä kertaa,

kontakteissasi on Skype test call. Testi puhelun avulla voi testata äänen soittamalla

Skype testi calliin.

Voit lisätä henkilöitä kontakteihisi,

joko napsauttamalla Lisää

kontakti tai Hae Skypen

käyttäjiä. Kontaktin hakeminen

Lisää kontakti avulla tapahtuu

seuraavasti. Kirjoita tyhjänä

olevaan kenttään etsimäsi

henkilön Skype-nimi, koko nimi

tai sähköpostiosoite ja klikkaa

hae. Valitse listalta etsimäsi

henkilö ja klikkaa Lisää Skype-

kontakti.



Seuraavaksi avautuu ikkuna, jossa

voit lähettää valitulle yhteyshenkilölle

tervehdysviestin. Viestin

kirjoittaminen ei ole pakollista.

Napsauta lopuksi Ok.

Kun olet lisännyt halutun henkilön

yhteystiedon, vastaanottajan nimi ilmestyy

Skype-valikkoon. Aluksi lisätyn henkilön

kohdalla olotila voi olla kysymysmerkkinä.

Kyseisen henkilön olotilan saat näkyviin sitten,

kun henkilö on hyväksynyt sinut omiin

kontakteihinsa. Saadaksesi yhteyden haluttuun

henkilöön täytyy vastaanottajan olla online-

tilassa. Mikäli kuvakkeen edessä on vihreä

merkki, voit ottaa yhteyden häneen.



PUHELUN SOITTAMINEN

Valitse hiirellä kontaktiluettelostasi henkilön

nimi, kenelle haluat soittaa. Aloita puhelu

painamalla vihreää puhelimen kuvaketta.

Puhelun voit lopettaa napsauttamalla

punaisesta puhelimen kuvakkeesta.

PUHELUUN VASTAAMINEN

Kun joku haluaa ottaa sinuun yhteyden, tulee

Skype-ikkunaan näkyviin puhelun soittajan

nimi. Puhelun voit vastaanottaa painamalla

vihreää puhelimen kuvaketta. Jos et halua

vastata yhteydenottoon, napsauta hiirellä

punaista luurin kuvaketta.



NEUVOTTELUPUHELUT

Neuvottelupuhelut voit aloittaa valitsemalla Puhelu-valikosta Aloita puhelinneuvottelu

tai napsauttamalla hiirellä Kontakti välilehdeltä Neuvottelu.

Puhelinneuvottelu-ikkunassa ovat

valikot Valitse kontaktit ja

Neuvottelun osallistujat. Valitse

kontaktit valikossa näet kaikki ne

kontaktit, jotka sinulla on

kontaktiluettelossasi. Valitse

neuvotteluun osallistujat klikkaamalla

hiirellä nimen päältä ja napsauta

Lisää. Nimet siirtyvät Neuvotteluun

osallistujat-valikkoon. Osallistujia

saat poistettua valikosta

napsauttamalla hiirtä nimen päällä ja

klikkaamalla Poista.



Puhelinneuvotteluun voit liittää myös normaaleja puhelinnumeroita jos käytössäsi on

Skype Out -saldoa. Lisää vain haluamasi henkilön normaali puhelinnumero tyhjään

kohtaan ja napsauta Lisää. Numero siirtyy Osallistujat listalle. Puhelinneuvottelun voit

aloittaa napsauttamalla hiirellä Aloita.



VIDEOPUHELUT SKYPELLÄ

Jotta voit käyttää Skypen videopuhelu ominaisuutta, tarvitset internetkameran. Ennen

kuin liität kameran tietokoneeseen, laita kameran mukana tullut asennuslevy

levyasemaan ja toimi näyttöön avautuvien ohjeiden mukaan. Näin saat kameran

helposti asennettua koneellesi. Kun asennus on tehty, voit liittää kameran tietokoneen

USB-liitäntään.

Kun aukaiset Skypen,

internetkameran asennuksen jälkeen

avautuu näytöllesi ikkuna, joka

varoittaa toisen ohjelman halusta

käyttää Skypeä. Napsauta hiirellä

kohtaa Salli tämän ohjelman käyttää

Skypeä ja klikkaa OK.

Ensimmäisellä soittokerralla Skype

ohjaa sinut testaamaan

internetkamerasi toimivuutta. Napsauta

Testaa kamera. Tämän jälkeen

videokuvasi aukeaa näytölle.



Seuraavilla soittokerroilla saat videon näkyville,

kun klikkaat Aloita oma video Skypen ikkunasta.

Voit myös asettaa videon alkamaan

automaattisesti aina kun soitat

puheluita Skypellä. Valitse Skypen

ikkunasta Työkalut ja sieltä edelleen

Asetukset.

Klikkaa kohtaa Video ja sieltä valitse

kohta käynnistä video

automaattisesti ja klikkaa lopuksi

Tallenna.



SKYPE OHJELMAN SULKEMINEN

Kun haluat lopettaa Skypen käytön, täytyy

sinun kirjautua ohjelmasta ulos. Ulos

kirjautuminen tapahtuu Tiedosto valikosta ja

sieltä klikkaamalla Kirjaudu ulos.

Skypen käytön lopettamiseen ei voi käyttää

Tiedosto valikon Sulje kohtaa tai oikeassa

yläkulmassa olevaa X-merkkiä. Nämä jättävät

ohjelman käyntiin ja sinut kirjautuneena

Skypeen.

SKYPEÄ SYTYLLE VoIP-sovellukset etäterveydenhuollossa · SKYPEÄ SYTYLLE VoIP-sovellukset...

Documents

Transcript of SKYPEÄ SYTYLLE VoIP-sovellukset etäterveydenhuollossa · SKYPEÄ SYTYLLE VoIP-sovellukset...