“SIX CAMPS”Julkisten rakennusten studiokurssillaopetettavan suunnittelumenetelmän analyysi

kandidaatintyö | pekka huima (2013) | aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

“SIX CAMPS”

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi | Sisällys2

Sisällys

3 tiivistelmä

4 johdanto tutkimusaiheeseen

6 luku 1 Katsaus suunnittelumenetelmien tutkimuksen historiaan

8 luku 2 Suunnitteluprosessin kuvaaminen yleisillä käsitteillä ja malleilla

10 luku 3a Six Camps -suunnittelumenetelmän analyysi

14 luku 3b Prosessin eteneminen vaiheittain

18 luku 4 Loppupäätelmät

20 lähteet

Tekniikankandidaatintyö

Julkisten rakennusten studiokurssillaopetettavan suunnittelumenetelmän analyysi

tekijä PekkaHuima (62885S)puh +358-40-5303033email putte@puttehuima.com

ArkkitehtuurinlaitosTaiteidenjasuunnittelunkorkeakouluAalto-yliopisto

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Tiivistelmä 3

Arkkitehtien työssään käyttämien suunnit-telumenetelmien tutkimus on verrattain nuori tieteenala. Suunnittelumenetelmien ja -prosessien järjestelmällinen tutkiminen on käynnistynyt varsinaisesti vasta 1950-luvulla. Kiinnostus alaa kohtaan on jälleen kasvussa muutaman vuosikymmenen jatkuneen hil-jaiselon jälkeen.

Tämä kandidaatintyö käsittelee Julkisten ra-kennusten oppituolin studiokurssilla käytet-tävää ns. six camps -suunnittelumenetel-mää. Kuutena peräkkäisenä vaiheena etenevä prosessi käsitellään ensiksi kokonaisuutena ja sen jälkeen vaiheittain. Kutakin työvaihetta lähestytään käsitteillä, jotka perustuvat alan keskeiseen kirjallisuuteen. Tärkeimmät käsit-teet ovat analyysi, synteesi ja evaluaatio eli arviointi. Kyseisiä käsitteitä voidaan soveltaa lähes kaikkeen luovaan ongelmanratkaisuun.

Tutkimus osoittaa lähdekirjallisuuteen vii-taten, että Six Camps -menetelmä etenee hal-litusti alkuvaiheen analyyseista synteesin eli ratkaisuehdotuksen muodostamiseen ja lo-puksi ehdotuksen arviointiin. Tässä ei sinänsä ole mitään poikkeavaa mihin tahansa muu-hun suunnitteluprosessiin verrattuna. Me-netelmän omaleimainen piirre on kuitenkin se, että analyysi-synteesi-evaluaatio -prosessi viedään läpi kahteen kertaan: pitkälle viety testiprojekti valmistuu jo suunnittelujakson puolivälissä, minkä jälkeen suunnitelmaa ke-hitetään voimakkaasti eteenpäin tai työ saa-tetaan aloittaa tarvittaessa jopa alusta.

Six Camps -suunnittelumenetelmän yksityis-kohtaisen tarkastelun lisäksi tämä kandidaa-tintyö sisältää katsauksen suunnittelume-netelmien tutkimuksen ja alan perusteorian kehittymiseen 1900-luvulla.

Tiivistelmä

Tekijä Pekka HuimaTyön nimi Julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi

Tutkinto-ohjelma ArkkitehtuuriPääaine RakennussuunnitteluPääaineen koodi A3002Päiväys 16.5 .2013 Sivumäärä 19Kieli suomi

Valvoja professori Hannu HuttunenOhjaaja arkkitehti Pia Ilonen

Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu PL 11000, 00076 Aaltohttp://www.aalto.fi

Avainsanat

suunnittelumenetelmä suunnitteluprosessien tutkimus luova ongelmanratkaisu

4

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Johdanto tutkimusaiheeseen 5

Arkkitehtuuritutkimuksen näkökulmat: suunnitteluprosessi vai lopputulos?

Arkkitehtuurin ja taiteen teoriaa lähesty-tään totutusti sisältöteorian näkökulmasta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen tai taideteoksen sisällön ja ominaisuuksien ana-lysointia, eli luovan prosessin lopputuloksen tarkastelua. Sisältöteorian kohteena olevia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi teoksen tilallisuus, mittasuhteet, materiaalit, suhde ympäristöön, suhde havainnoitsijaan tai suh-de vallitsevaan kulttuuriin.

Sisältöteorian ohella arkkitehtuuria voidaan tutkia myös menetelmäteorian suunnasta. Tämä huomattavasti vähemmälle huomiolle jäänyt lähestymistapa ei tarkastele sitä, mil-laisia suunnitelmien pitäisi olla. Sen sijaan menetelmäteorian tavoitteena on tarkastella käytännön suunnittelutyötä ja selvittää sitä, "miten tulisi suunnitella, jotta onnistumisen edellytykset olisivat parhaat mahdolliset" (Lehti & Ristola 1990, s. 7).

Toisin sanoen, menetelmäteoriassa analy-soidaan valmiin teoksen sijaan erityisesti lop-putulosta edeltävää prosessia.

Lopputuloksessa ja sitä edeltävässä pro-sessissa näkyy yksi ja sama kokonaisuus eri suunnista katsottuna. Arkkitehdit ja alan ammattijulkaisut keskittyvät tyypillisesti val-miiden töiden tarkasteluun, paneutumatta lopputulosta edeltäneeseen suunnittelupro-sessiin yleensä juuri lainkaan. Menetelmän analyysilla havaitaan kuitenkin mielenkiin-toisia tapahtumia ja välivaiheita suunnitte-

luprosessissa, jotka yhdessä johtavat valmiin työn muotoutumiseen. Nämä tapahtumat ja vaiheet avaavat usein merkittäviä näköaloja valmiisiin teoksiin. Tåmän ohella menetelmä-teoria tarjoaa suunnittelijalle myös työkaluja kehittää omaa työskentelytapaansa toivo-maansa suuntaan.

Tutkimuksen kohde: Six Camps -menetelmä

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen Julkisten rakennusten oppituolin yksittäistä studio-kurssia Public Buildings Studio: Aalto Learning Centre työskentelymenetelmän näkökulmas-ta. Syksyllä 2011 järjestetyllä studiokurssilla so-vellettiin erästä käytännön työssä toimivaksi osoittautunutta suunnittelumenetelmää.

Portaittain etenevä menetelmä soveltuu eri-tyisesti laajan ja kompleksisen rakennuksen arkkitehtisuunnitteluun, jonka ratkaisemi-nen olisi erittäin haastavaa, ellei mahdoton-ta, ilman prosessin jaksottamista pienempiin, hallittaviin osatehtäviin.

Tarkasteltava suunnittelumenetelmä on ni-metty tätä tutkimusta varten six camps -menetelmäksi. Kurssin alussa jaettu kirjal-linen tehtävänanto kuvaa prosessin kulun määräämällä kuuden (engl. six) erilaisen, toi-siaan seuraavan vaiheen (camps) tavoitteet, aikataulutuksen ja laadittavat asiakirjat.

Täydentävänä aineistona menetelmän ana-lyysiin käytetään tutkijan omaa, kurssin aika-na syntynyttä harjoitustyötä välivaiheineen.

Tutkimuksen tavoitteet ja rakenne

Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää teoreettiset käsitteet kyseisen menetelmän kuvaamiseksi. Lisäksi tavoitteena on tarkas-tella menetelmän vahvuuksia ja heikkouksia.

Kirjallisina lähteinä käytetään kotimaista ja kansainvälistä suunnitteluprosessia kuvaa-vaa aineistoa. Käytetyt käsitteet Six Camps -menetelmän kuvaamiseksi pohjautuvat eri-tyisesti professori Bryan Lawsonin ajatuksiin suunnitteluprosessien kuvaamisesta. Seffiel-din yliopiston arkkitehtikoulun emerituspro-fessori, arkkitehti-psykologi Lawson on nyky-aikaisen design-prosessien tutkimuksen yksi keskeisimpiä ja siteeratuimpia vaikuttajia.

Tutkimuksen ensimmäisessä luvussa luo-daan katsaus suunnittelumenetelmien tut-kimuksen syntyyn ja kehitykseen 1900-luvun jälkipuoliskolla. Toinen luku esittelee erilaisia suunnitteluprosessien kuvaamiseen käytet-täviä käsitteitä ja teoreettisia malleja. Alan peruskäsitteisiin johdattelevien lukujen jäl-keen luvussa 3 käydään läpi Six Camps -me-netelmän kaikki kuusi työvaihetta suunnit-telumenetelmän mukaisessa järjestyksessä. Tämä on tutkimuksen varsinainen analyysi-osuus. Viimeisessä luvussa arvioidaan tarkas-tellun suunnittelumenetelmän vahvuuksia ja heikkouksia tehdyn tutkimuksen valossa ja nostetaan esiin joitakin mahdollisia suunta-linjoja menetelmän jatkokehittämiseksi.

Johdanto tutkimusaiheeseen

kuva 1.Corbu luovan prosessin äärellä.

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Katsaus suunnittelumenetelmien tutkimuksen historiaan6

Suunnitteluteoreettisen tutkimuksen synty

Lehti ja Ristola katsovat kirjassaan Suunnitte-lu – Luovaa työtä (1990, s. 31; kts. myös Lawson 2007, s. IX) suunnitteluprosessien tutkimuk-sen alkaneen varsinaisesti toisen maailman-sodan päätyttyä. Sodan aikana tehtiin useita pitkälle kehittyneitä teknisiä innovaatioita, joiden ansiosta länsimaiden teknologinen etumatka muihin maanosiin verrattuna kas-voi valtavasti. Strategiset ja teknologiset so-tasaavutukset herättivät yleisen kiinnostuk-sen rationaalista suunnittelua kohtaan (Lehti & Ristola 1990, s. 31-32). Kiinnostuksen myötä syntyi näkemys, että tehokkaaksi osoittautu-neita menetelmiä tulisi soveltaa mahdolli-sesti muillakin yhteiskunnan osa-alueilla.

Suunnitteluprosessien ja -menetelmien tut-kimus eli kukoistuskauttaan 1960- ja 1970-lu-vuilla, jolloin länsimainen suunnitteluihanne oli muuttunut aiemmasta, henkilökohtaista intuitiota korostavasta näkemyksestä järki-peräiseksi ja analyyttiseksi. Tekniikan alalta vaikutteensa saaneen rationalistisen suun-nitteluprosessin lähtökohtana oli erityisen tarkka ongelman määrittely. Ratkaisuehdotus voitiin näkemyksen mukaan johtaa tarkasta ongelman määrittelystä loogisella päättelyl-lä. Suunnitteluprosessi nähtiin suoraviivai-sena tapahtumasarjana, jonka tutkiminen tieteellisen analyysin keinoin oli selkeää ja mielekästä. (Lehti & Ristola 1990, s. 30-32)

Suunnitteluprosessista kirjoitettujen teos-ten lukumäärä 1960-luvun lopussa ja 1970-luvulla on valtava. Useat aikansa johtavat

kustantajat julkaisivat metodi-oppaita, joiden tarkoituksena oli tarjota valmiita työkaluja ja prosessikaavioita ammattiaan harjoittavil-le arkkitehdeille. Esimerkiksi brittiläisen Ar-chitectural Associationin julkaisema Design Methods in Architecture (1969, toim. Broad-bent & Ward) yksityiskohtaisine kaavioineen on kaikessa teknisyydessään ja ehdottomuu-dessaan nykysuunnittelijalle vierasta luetta-vaa (kuva 3) .

Jo aikalaiskritiikki tunnisti rationalismin har-hat. Vuonna 1965 Charles Lindblom totesi, että rationalistinen suunnitteluprosessi ei ota huomioon ihmisen rajoittuneita älyllisiä kykyjä, lähtötietojen puutteellisuutta eikä matkan varrella tapahtuvia päättelyvirheitä (Lehti & Ristola 1990, s. 33). Vallitsevan suun-nitteluideologian mukaisesti rakennetut ym-päristöt herättivät viimeistään laajemmankin kritiikin ideologiaa kohtaan.

Esimerkkejä rationalistisen suunnitteluide-ologian aikaansaannoksista Suomessa ovat muun muassa Tampereen Hervanta (alku-peräinen suunnitelma vuodelta 1968) ja Itä-Pasila (rakentaminen aloitettu 1974).

Yhtenäisen näkemyksen murtuminen

Rationalistisen suunnittelumallin puuttei-den myötä särkyi yhtenäisenä pidetty kuva ideaaleista suunnittelumenetelmistä. Eräänä läpimurtoteoksena kohti uutta, humaania mutta samalla vaikeammin määriteltävää suunnitteluideologiaa voidaan pitää Chris-

topher Alexanderin teosta Pattern Language (1977; kuva 2), jossa kirjoittaja esittelee ark-kitehtuuriteorian, joka pohjautuukin ihmisen kulttuuriperinteeseen ja jopa mystisiä sävyjä sisältävään suunnittelufilosofiaan. Näin oli 1970-luvun lopulle tultaessa otettu ratkaise-va askel tiukan loogisesti mallinnettavasta suunnitteluihanteesta kohti haastavampaa, mutta kaikessa yllätyksellisyydessään ja rön-syilyvyydessään todenmukaisempaa näke-mystä arkkitehtien suunnittelumenetelmistä ja -prosesseista.

Kiinnostus menetelmien tutkimusta kohtaan kasvaa 2000-luvulla

Suunnitteluprosessia ja -menetelmiä on 1970-luvun lopulta lähtien tutkittu vähän, mutta muun muassa Östmanin (2005, s. 5) mielestä kiinnostus suunnittelumenetelmi-en tutkimukseen on jälleen kasvussa uudelle vuosituhannelle siirryttyämme. Syyksi hän mainitsee ennen kaikkea innovaatioiden ja luovuuden näkemisen liiketaloudellisesti yhä merkittävämpänä tekijänä. Kaupalliset intressit synnyttävät tutkimushankkeita. Palvelu- ja tuotemuotoiluprosessien tutki-mus, kognitiotieteet sekä liiketaloudellisten prosessien tutkimus ovat aloja, joita luovien suunnittelumenetelmien tutkimuksessa so-velletaan paljon.

Myös Nigel Cross, joka on Lawsonin rinnalla toinen tunnettu nykyaikainen arkkitehtuuri- ja design-menetelmien tutkija, toteaa (2011, s. 3-8), että ala on käynyt läpi suuren mur-

Katsaus suunnittelumenetelmien tutkimuksen historiaan1

kuva 2.Christopher Alexanderin teoksen Pattern Language kansilehti vuodelta 1977.

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Katsaus suunnittelumenetelmien tutkimuksen historiaan 77

roksen ja saapunut viimein akateemisesti kypsään ikään. Piirteenomaista nykyaikai-selle tutkimukselle on aiheen lähestyminen puhtaaksiviljellyn teorian sijaan erityisesti haastatteluilla ja tarkkailemalla käytännön suunnittelutyötä.

Suunnittelumenetelmien tutkimusta ohjaa halu ymmärtää ja kehittää toimintatapoja

Suunnittelumenetelmien tutkimukselle tyypillistä on idealistinen pyrkimys hyvää suunnittelua ohjaavien mallien ja määritel-mien tuottamiseen. Koska luomisprosessi on hyvin monimuotoinen tapatuma ja kos-ka suunnittelijan ajatusten yksiselitteinen seuraaminen on mahdotonta, ei aukottomia teorioita suunnitteluprosessin etenemisestä voida koskaan laatia. Yleispäteviä rakenteita menetelmistä ja prosesseista voidaan silti hahmottaa ja siten luoda käsitteitä ja malleja tukemaan suunnittelijan omaa ajattelutyötä (Östman, s. 7; 56).

kuva 3.Kaavio Raymond G. Studerin artikkelista "The Dynamics of Behaviour-contignent physical systems". Artikkeli on julkaistu kirjassa Design Methods in Architecture vuonna 1969.

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Suunnitteluprosessin kuvaaminen yleisillä käsitteillä ja malleilla8

Suunnitteluprosessin kuvaaminen yleisillä käsitteillä ja malleilla2

Vanhimmat luovan prosessin kuvaukset ovat yhä yleisesti tunnustettuja

Vaikka arkkitehdin suunnittelumenetelmiä ei ole varsinaisesti tutkittu ennen 1950-lukua, on luovan ongelmanratkaisun mallia hah-moteltu jo sitä ennen. Ensimmäisiä kuvauk-sia luovasta ongelmanratkaisuprosessista on ranskalaisen matemaatikon Henry Poin-carén (1854-1912) vuonna 1908 esittämä malli matemaattisen ongelman ratkaisemisesta. Poincaré kuvasi seuraavan nelivaiheisen pro-sessin, jonka matemaatikko käy läpi ratkais-tessaan matemaattisen ongelman:

1 Preparation – valmistautuminen eli tiedonhankinta2 Incubation – hautuminen eli tiedostamaton prosessointi3 Illumination – oivaltaminen eli mahdollisen ratkaisun löytyminen ("ahaa-elämys")4 Verification – todentaminen eli varmistuminen ratkaisun oikeellisuudesta

Poincarén esittämästä ongelmanratkaisu-mallista tuli sittemmin erittäin laajasti tun-nustettu. Useimmat luovuutta käsittelevät tekstit tukeutuvat yhä Poincarén kiteyttä-miin vaiheisiin (mm. Koskennurmi-Sivonen et al., 2003).

Eräs varhaisimmista varsinaisista suunnit-teluprosessia kuvaavista malleista on eng-

lantilaisen sosiaalipsykologin Graham Walla-sin (1858-1932) kirjassaan The Art of Thought (1926) esittämä teoria, joka tukeutuu sekin vahvasti Poincarén malliin. Wallasin proses-sin osatekijät ovat seuraavat:

1 valmistautuminen2 alkumielikuva (tietoinen pyrkimys ratkaisuun)3 hautuminen (lepovaihe)4 kuvittelu5 ratkaisun tiedostaminen6 oivallus (heureka, ratkaisu selkiytyy)7 todentaminen (ratkaisu testataan)

Poincarén ja Wallasin ajatuksista on tuotettu lukuisia muunnelmia luovuuden ja suunnit-teluteorian alalla aivan viime aikoihin asti. Kiinnostavaa molemmissa malleissa on eten-kin hautumisen (incubation) tunnustaminen selvästi omaksi vaiheekseen, joka on käytävä läpi ennen ratkaisun löytymistä.

Hautumisvaihe on tuttu lähes kaikille suun-nittelijoille: useat Crossin haastattelemat (2011, mm. s. 36, 73) suunnittelijat kertovat saavansa ahaa-elämyksensä työajan ulko-puolella, esimerkiksi halkoja hakatessaan tai kylvyssä.

Suunnitteluprosessi ei etene tosielämässä suoraviivaisesti

Edellä kuvattujen mallien ja niiden muun-nelmien puutteellisuus on kuitenkin niiden lineaarisuudessa. Vaikka mallien käsitteet ja vaiheet ovat oikein nimettyjä ja yleisesti tun-nistettavia, ei todellinen suunnitteluprosessi useinkaan etene suoraviivaisesti tehtävänan-nosta oivaltamiseen ja siitä viimeistelyyn (kuva 4) .

Haastavan design-ongelman, jollaisena kaikkea arkkitehtisuunnittelua voidaan pi-tää, lopputulos on aina ennalta tuntematon. Tällaista ongelmaa kutsutaan avoimeksi on-gelmaksi. Avoimen ongelman tehtävänanto koostuu useista toisistaan poikkeavista, usein jopa keskenään ristiriitaisista reunaehdoista, joiden lopputuloksena syntyy etukäteen tun-tematon ratkaisu tai suunnitelma (Lehti & Ristola 1990, s. 84-85).

Avoimen ongelman ratkaiseminen - mitä arkkitehtisuunnittelu yleensä poikkeukset-ta on - on tyypillisesti epälineaarista. Työssä edetään edestakaisin ongelman analyysin ja ratkaisuehdotusten välillä; itse asiassa kyse on jopa saman asian eri puolista. Ensimmäi-set ratkaisuvaihtoehdot nimittäin nostavat esille uusia, aiemmin tuntemattomia kysy-myksiä (kuva 6) . Näin paitsi suunnittelijan ymmärrys tehtävänannosta, myös itse teh-tävänanto kehittyy ja kiteytyy suunnittelun edetessä (Lawson 1997, s. 35-39).

kuva 4.Lineearinen malli luovan ongelman ratkaisemiselle Poincarén mukaan.

Valmistautuminen

Hautuminen

Oivaltaminen

Todentaminen

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Suunnitteluprosessin kuvaaminen yleisillä käsitteillä ja malleilla 9

Ratkaisuehdotukset nostavat esiin uusia suunnitteluongelmia

Rakennuksen suunnittelun alkuvaihe on tyy-pillinen käytännön esimerkki ratkaisujen vai-kutuksesta tehtävänantoon. Asiakas saattaa havaita omien tarpeidensa olevan ristiriitai-sia esittämäänsä tehtävänantoon nähden sitä mukaa kun ratkaisuvaihtoehdot hahmot-tuvat. Arkkitehdin laatimat luonnokset osoit-tavat tehtävänannossa piilevät mahdolliset puutteet konkreettisesti. Tällöin arkkitehdin varsinainen ammattitaito astuu kuvaan: ammattilaisen rooliin kuuluu paitsi esittää annettuun ongelmaan ratkaisuvaihtoehtoja, myös muotoilla itse tehtävänanto asiakkaan todellisia tarpeita vastaavaksi. Tämä edellyt-tää suunnittelijalta paitsi vahvaa näkemystä, myös hyviä viestintätaitoja asiakkaan suun-taan.

Kartoittamalla ratkaisuvaihtoehtoja arkkitehti analysoi itse ongelmaa

Lawson on havainnut käytännön kokeissa ja haastatteluissaan, että suunnittelijat ja ark-kitehdit analysoivat ongelmia nimenomaan suoraan ratkaisuvaihtoehtojen ja kokeilemi-sen kautta. Eräässä ensimmäisistä käytännön ongelmanratkaisukokeistaan vuodelta 1972 (1997, s. 39-44) Lawson käytti psykologian opiskelijoita vertailuryhmänä arkkitehtiopis-kelijoille. Psykologeille oli tyypillistä, arkkiteh-deista poiketen, ongelman huolellinen ana-lyysi ennen ratkaisuehdotuksen laatimista.Arkkitehdit puolestaan aloittivat ratkaisujen etsimisen lähes heti tehtävänannon luettu-aan.

Arkkitehdeille tyypillisen, tekemiseen kes-kittyvän ongelmanratkaisun juuret Lawson jäljittää arkkitehtikoulutukseen. Kokeessa oli selviä eroja paitsi arkkitehtuurin ja psykologi-

an opiskelijoiden välillä, myös eri ikäisten ark-kitehtiopiskelijoiden välillä: maisterivaiheen opiskelijat aloittivat ongelmanratkaisun ryhtymällä suoraan ratkaisuvaihtoehtojen tutkimiseen, kun taas ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittivat ratkaisun paneutumalla pitempään ongelman lähtötilanteeseen, ku-ten verrokkiryhmäkin.

Aikajanan sijaan voidaan kuvata vuorovaikutussuhteita

Kuten olemme edellä huomanneet, on suun-nitteluprosessin kuvaaminen johdonmukai-sesti eteenpäin kulkevana tapahtumasarjana voimakasta yksinkertaistamista. Kyseessä on ennemminkin vuoropuhelu ongelman ja rat-kaisuehdotusten välillä. Lawson päätyykiin (1997, s. 38-47) itse esittämään aikajanalla etenevän mallin sijaan ongelman ratkaisemi-sen analyysin, ratkaisuehdotusten laatimisen eli synteesin ja niiden arvioinnin eli evaluaati-on jännitteisenä kenttänä.Kun Lawsonin vuorovaikutuskenttään lisä-tään myös aiempien tutkijoiden ehdottama vaihe hautuminen, syntyy Poincarén ja Wal-lasin malleja muistuttava kaavio kuvaamaan suunnitteluprosessia (kuva 5) .

Lawson huomauttaa (1997, s. 38-39) kuiten-kin liian yleiselle tasolle ajautumisen vaarois-ta: vaikka analyysin, synteesin ja evaluaation jännitekenttä tai vuoropuhelu onkin rehelli-nen tapa kuvata suunnitteluprosessia, on se itsessään liian epäkonkreettinen malli pro-sessin tai menetelmän kuvaamiseksi. Nämä ovat Lawsonin mukaan kuitenkin keskeisim-mät käsitteet, joita käyttämällä kukin suun-nittelija voi rakentaa oman näkemyksensä ideaalista menetelmästä.

Syklinen prosessi

Lineaarisesti etenevän mallin ja pelkän vuo-rovaikutuskentän eräs välimuoto on suunnit-teluprosessin kuvaaminen syklisenä tapah-tumasarjana (esim. Pirkko Anttila: Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet, 1993). Syklisessä mallissa prosessi nähdään ajalli-sesti eteenpäin kulkevana ja samalla eri vai-heitaan toistavana tapahtumasarjana (kuva 7) . Kyseessä ei ole siten portaittain etenevä malli kuten esimerkiksi Wallasin malli, mutta silti ajallinen eteneminen on otettu syklises-sä mallissa huomioon. Keskeistä syklisessä mallissa on prosessin itsekorjautuvuus ja tar-kentuminen.

Syklinen mallikin on toki vain pelkistävä kuva-us tosielämän monimutoisista tapahtuma-sarjoista, mutta se on silti todenmukaisempi kuin puhtaan lineaarinen malli, ja toisaalta konkreettisuudessaan kiinnostavampi aihio prosessin kuvaamiselle kuin pelkkä verkosto tai jännitekenttä. Tässä tutkimuksessa tar-kasteltavassa Six Camps -suunnittelumene-telmässä tullaan havaitsemaan selviä piirtei-tä syklisesti etenevästä prosessista.

Suunnittelu-ongelma

Tarkentunut suunnittelu-ongelma

Tarkentunut suunnittelu-ongelma

Ratkaisuehdotus

Uusiratkaisuehdotus

Korjatturatkaisuehdotus

Analyysi

Hautuminen

Synteesi

Evaluaatio

Analyysi

Synteesi

Hautuminen

Evaluaatio

AIKA

kuva 5.

kuva 6.Ratkaisuehdotukset nostavat esille yllättäviä näkökohtia, jotka muokkaavat jälleen suunnittelu-ongelmaa.

kuva 7.Suunnitteluprosessinkuvaaminen syklisellä mallilla.

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Six Camps -suunnittelumenetelmän analyysi yleisesti10

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Six Camps -suunnittelumenetelmän analyysi yleisesti 11

Tarkasteltavan suunnittelukurssin tavoitteet ja sisältö

Seuraavaksi siirrytään tarkastelemaan Julkis-ten rakennusten oppituolin yksittäistä mais-terivaiheen studiokurssia Public Buildings Studio: Aalto Learning Centre (a-8.2310, laa-juus 10 op). Kurssi järjestettiin 8.9. – 9.12.2011 Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksella. Kurssi painottui muihin rakennussuunnit-telun kursseihin verrattuna erityisen paljon kurssilla opetetun suunnittelumenetelmän oppimiseen.

Seuraava kurssin päätavoitetta käsittelevä kappale on suora lainaus kurssin tehtävänan-nosta:

"The main aim of the studio is to teach students how to design a large and complicated public building. Each student will make an individual design project for the course. The emphasis is in the step by step design process leading to the finished work. The course is divided into six “camps”, helping to give structure to the design process."

Kurssin varsinaisena suunnittelutehtävänä oli luoda ehdotus uudeksi Aalto-yliopiston kirjastoksi ja oppimiskeskukseksi (Aalto Lear-ning Center) Otaniemen päärakennuksen ja TUAS-talon väliin jäävälle tyhjälle tontille. Ky-seessä oli volyymiltaan mittava koulutyö: tila-ohjelman laajuus oli 12 755 hym2, ohjeellinen bruttoala oli 19 200 brm2.

Aikaa tehtävän suorittamiseen oli kolme kuu-kautta. Välikatsauksia järjestettiin keskimää-rin noin kahden viikon välein. Laajuudeltaan kurssi oli 10 opintopistettä, mikä vastaa las-kennallisesti 270 tunnin eli 7 täyspäiväisen viikon työmäärää.

Opettajina kurssilla toimivat professori, ark-kitehti Teemu Kurkela sekä arkkitehdit Juho Grönholm, Vesa Oiva, Claudia Auer ja Heikki Viiri. Insinöörikonsultointia antoivat raken-neinsinööri Matti Haaramo ja LVI-insinööri Kari Seitaniemi. Kurssin opetus tapahtui pää-sääntöisesti henkilökohtaisina keskusteluina ja ryhmätapaamisina.

Kurssin opetuskieli oli englanti. Kurssille osallistui 26 opiskelijaa, joista 10 oli ulkomai-sia vaihto-opiskelijoita. Erilaisista suunnitte-lukulttuureista tulevien vaihto-opiskelijoiden osallistuminen kurssille teki sekä prosessien, että lopullisten töiden tarkastelun erityisen kiinnostavaksi. Työtavat olivat hyvin vaihte-levia.

Käytetyn suunnittelumenetelmän tausta ja keskeinen idea

Kurssin Six Camps -menetelmä on syntynyt professori Kurkelan mukaan (kurssin tehtä-vänantotilaisuus, 8.9.2011) synteesinä Jul-kisten rakennusten oppituolin opettajien omien havaintojen pohjalta. Opettajakunta koostuu viimeaikaisissa arkkitehtikilpailuis-sa menestyneiden suomalaisten toimistojen osakkaista (mm. ALA, AOA, JKMM, Verstas). Ky-seessä on siis yhteensovitettu malli useiden

toimistojen hyväksi havaitsemista toiminta-malleista. Keskeistä työskentelytavalle on ns. "paskaprojektin" (engl. test project, tässä tut-kimuksessa myös nimellä testiprojekti) laa-dinta, mikä tarkoittaa yhtä riittävän tarkasti piirrettyä ratkaisuehdoitusta ennen varsinai-sen kilpailutyön laatimista.

Testiprojektin laatiminen on uudenlainen tapa lähestyä nopeasti etenevää suunnitte-luprojektia, kuten esimerkiksi kilpailutyötä tai opiskeluprojektia. Kyseessä on irtiotto pe-rinteisesti Arkkitehtuurin laitoksella opetet-tavaan iteroivaan suunnittelumenetelmään (kts. Lehti & Ristola, 1990, s. 88-89; myös Lawson 1997, s. 34-37), jossa suunnitelma tar-kentuu vaiheittain ideasta konseptiksi ja siitä eteenpäin lopulliseksi, puhtaaksi piirretyksi esitykseksi (kuva 10 seuraavalla sivulla) . Ite-roivalle suunnittelumenetelmälle tyypillinen tuntomerkki koulumaailmassa on välikritiik-ki, jossa esitellään karkeahko luonnos lopulli-sesta työstä. Välikritiikki järjestetään yleensä kurssin puolivälissä, minkä jälkeen opiskeli-jalla on kurssin jälkimmäinen puolisko aikaa hioa pohjapiirroksia ja piirtää suunnitelma puhtaaksi loppukritiikkiin.

Loppukritiikki yksinään määrittää yleensä opiskelijan työstään saaman arvosanan. Sik-si välikritiikkisuunnitelmassa pitäytyminen kurssin loppuun asti on yleistä. Tiukkojen ai-kataulujen ja vaativan lopputulostusaineis-ton paineessa parhaaseen palautteeseen päästään yleensä piirtämällä keskinkertai-nenkin idea huolella puhtaaksi sen sijaan, että koko ratkaisuehdoitus "räjäytettäisiin auki" kurssin puolivälissä.

Six Camps -suunnittelumenetelmän analyysi yleisesti3a

kuva 8.Luova suunnitteluprosessi on matka ennalta tuntemattomaan määränpäähään.

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Six Camps -suunnittelumenetelmän analyysi yleisesti12

EvaluaatioSynteesiIdeointi HautominenAnalyysi välikritiikki lopullinensuunnitelma

Analyysi Ideointi Synteesi Evaluaatio AnalyysiHautominen Ideointi Synteesi Evaluaatiotestiprojekti lopullinensuunnitelma

Analyysi

Evaluaatio

Hautuminen

Synteesi

lopullinensuunnitelma

testiprojekti

kuva 9.Six Camps -menetelmää noudattavan suunnittelu-prosessin rakenne kuvattuna syklisellä mallilla. Ensimmäinen suunnittelukierros tuottaa testiprojektin, toinen lopullisen suunnitelman.

kuva 10.Tyypillisen välikritiikkiin ja loppupalautuksiin kulminoituvan suunnitteluprosessin rakenne.

kuva 11.Six Camps -menetelmän rytmitystä noudattavan suunnittelu-prosessin rakenne.

Six Camps -menetelmä lähtee liikkeelle toi-sesta suunnasta. Menetelmän ideana on esi-tellä kurssin puolivälissä perinteisen välikri-tiikkimateriaalin sijaan työ, joka on piirretty jo kertaalleen läpi yksityiskohtaisesti, mutta nopeasti. Painopiste ei ole niinkään työn ark-kitehtonisissa ansioissa kuin siinä, että pohja-piirrokset ja leikkaukset ovat toimivia ja aina-kin jossain määrin ratkaistuja jo yksittäisten huoneiden tasolla. Tällainen lähestymistapa painottaa syvällistä rakennuksen toiminnal-lisuuteen paneutumista ennen kuin muoto tai jokin muu arkkitehtoninen idea valitaan lopullisen suunnitelman aihioksi. Konsep-tia tutkitaan huolellisesti piirtämällä. Se ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että kyseinen konsepti tultaisiin välttämättä valitsemaan lopullisen suunnitelman lähtökohdaksi.

Testiprojektin kritiikkitilaisuuden jälkeen opiskelijaa kannustetaan joko kehittämään työtään eteenpäin, tai halutessaan aloitta-maan uusi versio puhtaalta pöydältä. Uuden version aloittaminen on mielekästä nyt, kun tehtävänanto on vihdoin sisäistetty syvälli-sesti jo kertaalleen suoritetun suunnittelu-työn ansiosta (kuvat 9 ja 11) .

Nimi kuvastaa tavoitteita ja asennetta

Kurssin puolivälissä esiteltävän työn nime-äminen "paskaprojektiksi" (testiprojektiksi) rentouttaa suunnittelijan asennoitumis-ta työvaiheeseen ja on siten hedelmällistä. Nimi alleviivaa sitä, että riman ensimmäiselle ratkaisuyritykselle ei tarvitse olla korkealla. "Paskaprojektissa" ei keskitytä vielä korkeata-soisten arkkitehtonisten ideoiden synnyttä-miseen, vaan siihen, että tehtävänanto tulisi todella ymmärretyksi ja kyseiseen suunnitte-lukohteeseen liittyvää erityisproblematiikkaa on päästy tutkimaan käytännössä.

Perinteisempi "välikritiikki" nimenä kuvaa puolestaan lähinnä välivaihetta matkalla loppukritiikkiin. Kynnys "välivaiheen" muok-kaamiseksi tai sen kokonaan hylkäämiseksi on huomattavasti suurempi kuin "paskapro-jektin", jonka nimi jo itsessään kannustaa sii-tä luopumiseen. Välikritiikkiin ankkuroituva suunnitteluprosessi kannustaa pahimmil-laan arkkitehtonisen idean nopeaan lukitse-miseen jo ennen, kuin varsinaisia suunnitte-luongelmia on edes sisäistetty.

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Six Camps -suunnittelumenetelmän analyysi yleisesti 13

Menetelmän työvaiheet

Six Camps -menetelmän kolme ensimmäistä vaihetta (1. Analyysi, 2. Suuntimat, 3. Testipro-jekti) tähtäävät ensimmäisen loppuun asti viedyn ehdotuksen, eli testiprojektin valmis-tumiseen. Tämän jälkeen seuraavan kolmen vaiheen (4. Evoluutio, 5. Konseptista suunnitel-maksi, 6. Viimeistely) aikana laaditaan varsi-nainen ratkaisuehdotus aiemmissa vaiheissa tehdyn tutkimustyön pohjalta. Suunnittelu-työ voidaan jopa aloittaa alusta, jos se katso-taan tarpeelliseksi. Tämä edellyttää tietysti riittävien ajallisten resurssien varaamista myös prosessin jälkimmäiselle puoliskolle.

kuvassa 12 prosessin vaiheet on sijoitettu aikanajalle. Janan kokonaismitta on kolme kuukautta.

Six Camps -menetelmän ensimmäinen vaihe analyysi (tehtävänannossa engl. Analysis) sisältää tavanomaiset analyysit tilaohjelmas-ta, kohteena olevasta ympäristöstä ja vali-tuista referenssikohteista. Toisessa vaiheessa, suuntimat , (tehtävänannossa Directions) brain stormataan eli ideoidaan erilaisia kar-keita ratkaisuehdoituksia.

Kolmannessa vaiheessa valitaan yksi edel-lisessä vaiheessa löydetty idea ja viedään se pohjapiirrosten ja leikkausten tasolla val-

miiksi testiprojektiksi (ns. paskaprojekti, tehtävänannossa Test project). Testiprojekin tavoitteena on syventää käytännön työn kautta tehtävänannon ja ongelman asette-lun ymmärtämistä.

Kolmannen vaiheen jälkeen tulee prosessin kannalta tarpeellinen hautumisvaihe (kts. s. 8-9). Arkkitehtuurin laitoksen vihreä viik-ko eli yleinen tentti- ja taukoviikko nimittäin sijoittuu luontevasti prosessin kolmannen ja neljännen vaiheen väliin. Kurssin aikataulu olisi mahdollista laatia toki muullakin tavalla, mutta taukoviikon sijoittaminen juuri tes-tiprojektin perään on hyväksi tehtävän hau-duttelun kannalta.

Neljäs vaihe, evoluutio , (tehtävänannos-sa Changes and Design Evolution) on ken-ties menetelmän luovin ja räjähtävin vaihe. Takana on syvällinen paneutuminen tehtä-vänantoon analyysin ja testiprojektin kautta ja taukoviikko. Nyt Evoluutio-vaiheessa olisi pyrkimyksenä tunnistaa toimivat ideat ja osata luopua kaikista huonoista ratkaisueh-dotuksista. Tämä voi tarkoittaa joko radikaa-lien muutosten tekemistä olemassa olevaan testiprojektiin, tai myös kokonaan uuden konseptin luomista. Evoluutio-vaiheessa teh-dään merkittävimmät suunnitteluratkaisut aiemmin opitun pohjalta. Lopputuloksena syntyy lopullinen rakennuskonsepti.

Viides vaihe konseptista suunnitel-maksi (tehtävänannossa Final Concept with Details) ja viimeinen eli kuudes vaihe vii-meistely (How to Make It Completely Rea-dy?) ovat rutiininomaisia viimeistelyvaiheita, jotka ovat kaikille suunnittelijoille enemmän tai vähemmän tuttuja työvaiheita. Siksi ky-seisiin vaiheisiin ei kiinnitetä erityisen suurta huomiota tässä tutkimuksessa.

Yhteenveto

Vaikka Six Camps -menetelmä voidaan hah-mottaa nimen mukaisesti kuudesta vaihees-ta koostuvana prosessina, voidaan se kuvata myös yksinkertaisesti tehtävän ratkaisemi-sena kahteen kertaan. Kolmen ensimmäisen vaiheen tavoitteena on luoda testiprojekti ilman liian suuria paineita korkeatasoisesta arkkitehtuurista. Neljän viimeisen vaiheen ta-voitteena on laatia toinen, kehitetty ehdotus - tällä kertaa korkeammilla odotuksilla arkki-tehtuurin ja esityksen viimeistelyn tasosta. Six Camps -menetelmässä on siis yksinkertai-simmillaan kyse siitä, että normaali suunnit-teluprosessi viedään läpi kahteen kertaan.

kuva 12.Syksyn 2011 Public Buildings Studion tyävaiheiden rytmitys tehtävänannon mukaan.Ylempään janaan on nimetty prosessin eri vaiheeet Lawsonin määritelmiä mukaillen.Alempi jana kuvaa kurssin aikataulutusta tehtävänannon mukaan.

Väritys noudattaa samaa logiikaa kuin muutkin tämän kandidaatintyön kaaviot: sininen kuvaa analyysivaihetta, harmaa hautumista, keltainen ja oranssi synteesiä ja vihreä evaluaatiota.

Evalu-aatio

SynteesiIdeointiHauto-minen

Ana- lyysi

IdeointiAnalyysi Synteesi Evalu-aatio

AIKA JANA YHTEENSÄ 3 KUUKAUTTA

Suuntimat Testiprojekti Vihreä viikkoAnalyysi Evoluutio1 2 3 4 5 6Viimeistely

lopullinensuunnitelmatestiprojekti

Valmis konsepti

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Prosessin eteneminen vaiheittain14

Vaihe 1: Analyysi

analyysi-vaiheessa suunnitteluproses-si aloitetaan tutkimalla tehtävänantoa ja lähtötilannetta paneutumatta vielä tässä vaiheessa erityisesti ratkaisuvaihtoehtojen luonnosteluun. Tämä on tyypillinen tapa aloittaa suunnitteluongelman lähestyminen Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen opetuksessa. Tehtävänannoissa ja kurssin lä-pivientiaikatauluissa edellytetään usein sekä suunnittelualueen että aihetta sivuavien referenssikohteiden analyysia suunnittelu-kurssin ensimmäisten viikkojen aikana. Koti-maisiin referenssikohteisiin voidaan tutustua myös ekskursioilla kurssin alkuvaiheessa.

Julkisten rakennusten kursseilla laaditaan ympäristö- ja referenssianalyysin ohella usein myös kolmas analyysi koskien rakennuksen toiminnallisuutta. Toiminnallinen analyysi toteutaan esimerkiksi tilaohjelman laajuutta kuvaavia palikoita tai paperilappusia ryhmit-telemällä ja niillä leikkien (kuva 13) .

Analyysi-vaihetta voidaan pitää suhteellisen rutiininomaisena työvaiheena, sillä analyysit laaditaan usein tuttuihin formaatteihin. Esi-merkiksi ympäristöanalyysi sisältää yleensä kaaviot alueen maisemarakenteesta, liiken-nejärjestelyistä ja rakennuskannasta.

Suunnittelija voi lähestyä analyysivaihetta toki myös luovasti valitsemalla tehtävään sopivia, uusia lähestymistapoja. Tuttuihin työtapoihin pitäytymällä suunnittelija voi kuitenkin keskittyä analyysin johtopäätök-siin, ei niinkään uusien työskentelytapojen kehittämiseen.

Vaihe 2: Suuntimat

suuntimat-vaiheessa haarukoidaan en-nakkoluulottomasti karkeita "suuntia" erilai-sille ratkaisuvaihtoehdoille. Suomenkielessä suuntima tarkoittaa esimerkiksi laivan tai lentokoneen kompassilla määriteltyä suun-taa. Näin ollen työvaiheen nimi voidaankin nähdä havainnollistavana vertauskuvana sa-tamasta lähtemiselle ja ensimmäisen kom-passisuunnan hakemiselle.

Suuntimat-vaihe aloitettiin Public Buildings Studio -kurssilla ideapiknikillä, joka järjestet-tiin kaikkien kurssin opiskelijoiden yhteisenä tapaamisena. Jokainen opiskelija toi piknikil-le mukanaan käsitteellisen, luonnosmaisen pienoismallin jostakin lähtöideasta (kuva 15) , joka saattaisi olla kiinnostava tehtävän työstämisen aloittamisen kannalta. Ideoiden teemoja ei rajattu ennalta käsin. Ainoana reunaehtona oli idean esittäminen pienois-mallin muodossa lyhyen suullisen alustuksen saattelemana.

Prosessin eteneminen vaiheittain3b

kuva 13. Tilaohjelman toiminnallinen analyysi.

kuva 14. Viisi vaihtoehtoista konseptia.

kuva 15.Ideapiknik. Arkiset tilat alhaalla, oppiminen ylhäällä.

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Prosessin eteneminen vaiheittain 15

Ideapiknikin jälkeen kukin opiskelija tuotti oppimiskeskukselle viisi vaihtoehtoista toi-minnallista konseptia, jotka sijoitettiin tässä vaiheessa tontille (kuva 14) . Kolmiulottei-sissa konseptipiirroksissa eroteltiin tilaohjel-man eri toimintokategoriat toisistaan omilla väreillään.

Suuntimat-vaihe päättyi edellä mainituista viidestä konseptista valitun kahden potenti-aalisimman vaihtoehdon (kuva 16) tarkem-paan vertailuun. Sekä viisi ensimmäistä että niistä valitut ja kehitetyt kaksi jälkimmäistä konseptia esiteltiin kaikille opiskelijoille.

Vaihe 3: Testiprojekti

Analyysi- ja Suuntimat-vaihe voidaan katego-risoida analyysivaiheeksi ja sitä seuranneeksi synteesivaiheeksi. Synteesivaiheessa laaditut konseptit ovat yrityksiä yhdistää monimut-kainen tehtävänanto, johon sisältyy muun muassa tilaohjelman tarpeet, tontin ja ym-päristön luomat puitteet sekä suunnittelijan omat mieltymykset ja ideat. Suuntimat-vai-heessa arvioidaan kutakin kehitettyä kon-septia kriittisesti (evaluaatio), mutta varsi-nainen konseptin evaluaatio tapahtuu vasta kolmanteen vaiheeseen, eli testiprojektiin siirryttäessä.

Suunnittelutehtävää työstettäessä tilaoh-jelman tilojen erityisvaatimukset kirkastuvat suunnittelijalle usein vasta ratkaisun edetes-sä ja tarkentuessa. Testiprojekti-vaiheen tar-koituksena onkin piirtää koko tilaohjelma läpi prosessin aikaisessa vaiheessa, jolloin nämä erityisvaatimukset konkretisoituvat ja ilmes-tyvät näkyviksi paperille. Nopeasti laadittu testiprojekti saattaa ja saakin vielä sisältää virheitä pohjapiirrostasolla, sillä virheistäkin huolimatta kaikkien tilojen piirtäminen ker-taalleen läpi tutustuttaa sunniittelijan sy-vällisesti tilaohjelman, toiminnallisuuden ja

rakennettavan tontin problematiikkaan.Testiprojekti-vaiheessa yhdestä valitusta

konseptista (kuva 16, vasen versio) piir-rettiin asemapiirros (skaala 1:2500 ja 1:800), kaikkien kerrosten pohjapiirrokset (kuva 17) , leikkaukset ja julkisivut sekä laadittiin tar-peelliset havainnekuvat ja aluemalliin istu-tettu pienoismalli.

Testiprojekti-vaihe päättyy testiprojektin kri-tiiseen tarkasteluun eli evaluaatioon kritiikki-tilaisuudessa. Näin ollaan käyty ensimmäistä kertaa läpi kaikki Lawsonin ehdottamat työ-vaiheet eli analyysi, synteesi ja evaluaatio. Ky-seiset vaiheet ovat toki limittyneet toisiinsa jo prosessin alusta alkaen, mutta silti voidaan sanoa, että vasta testiprojekti-vaiheen päät-tyessä nämä kaikki näkökulmat ovat olleet systemaattisesti osana prosessia.

Six Camps -menetelmässä ollaan noudatet-tu tähän asti tavanomaista suunnittelujärjes-tystä. Nyt siirrytään kuitenkin menetelmän keskeiseen vaiheeseen: seuraavaksi vuorossa onkin testiprojektista luopuminen ja suun-nittelupöydän puhdistaminen varsinaista projektia varten.

Taukoviikko

Aalto-yliopiston yleinen tenttiviikko ja Ark-kitehtuurin laitoksen Vihreä viikko sijoittu-vat kolmannen ja neljännen vaiheen väliin. taukoviikko on tärkeä vaihe testiprojek-tissa saavutettujen tutkimustulosten jäsen-tymisessä suunnittelijan mielessä (vrt. hau-tuminen, s. 6-7). Hautumisen kannalta olisi tärkeää, että seuraavaksi tulevaa Evoluutio-vaihetta, jonka kuluessa laaditaan lopullinen synteesi tehtävästä, edeltäisi luova tauko. Tauon aikana suunnittelijan tiedostamaton mieli työstää ja jäsentelee lukuisia tehtävään liittyviä muuttujia ja tavoitteita.

kuva 17.Testiprojektin 1. ja 2. kerrosten pohjakaaviot. Piirtäminen on aloitettu 1. kerroksesta (kuvassa ylempänä). Ratkaisu perustuu koko rakennuksen lävistävään keskikäytävään, jonka poikki kulkee lyhyet poikkikäytävät. Osa poikkikäytävistä on laajentunut aulatiloiksi. Toiminnot sijoittuvat käytävien väliin jääville neliömäisille alueille. Kahdeksan poistumistieportaikkoa sijoittuvat rakennuksen ulkolaidoille.

Testiprojektin 2. kerroksessa ensimmäisessä kerroksessa toteutuva järjestelyperiaate hajoaa: tilat sijoittuvat epämääräisesti kerrokseen, käytävät ovat sokkeloisia. Pohjakaaviot jäsentyvät vasta uudelleen piirrettäessä.

COLLECTIONSAV

MAGAZINES

SERVICE

STUDYING

STUDYING

STUDYINGTEAM WORK

SCOLARS

READINGREADING

READINGSCOLARS

SCOLARS

SCOLARS

SCOLARS

STUDYING

COMPUTERSCOMPUTERS

AV SEMINAR

SEMINAR

SEMINAR

SEMINAR

KELA

OPEN OFFICE

WC

IT SERVICE

OPEN OFFICE

STORAGE

SERVER ROOM

IT STAFFIT STAFFIT STAFF

MEETING R. RESTING

OFFICE

OFFICE

OFFICE

OFFICE

OFFICE

OFFICE

OFFICE

OFFICE

OFFICE

WC RESTINGMEETING RESTING

WC

IT MAINTEN.

OFFICEREADING

STUDYING

STUDYING

STUDYING

COPY + PRINT

GALLERIES

TEAM WORKING

DIGI

DIGI

STUDYINGDIGIWORKING STUDYING

MULTIMEDIA HALL

WEB WEB

WEBGAMES

GAMES

MAGAZINES

MAGAZINES

READING

READING

COMPUTERS

COLLECTIONS

LOAN

STORAGE

RETURNINGSERVICE

SERVICE

SERVICE

SERVICE

LOBBY

STUDYING

STUDYING

STUDYING

MULTI PURPOSE HALL

WC

WC

WC

WC

LOAN

LOAN

LOAN

WC

WC

WC

STUDENTS

DIGI

TEAM WORK

WEB

WEB

COMPUTERS

TEAM WORK

WEB

WEB

COMPUTERS

COMPUTERS

AUDITORIUM

LIB. SHOP

TOILETS

CLOAKER

TOILETS

AALTO INFO

RESTAURANT

PROJ. SPACE

STUDIO

CLUB ROOMDIY EXPO

STUDIO STUDIO

MULTIMEDIA STUDIO

WORKSHOP

???MAIN AUDITORIUM

LOBBY

MAIN EXHIBITIONS COMMERCIAL

CARETAKERS

???

24H LIBRARY

???

PARTNERS

GALLERY

3rd FLOOR 1:800

GROUND FLOOR 1:800

4th FLOOR 1:800

2nd FLOOR 1:800

4 /12

kuva 16.Potentiaalisimmat vaihtoehdot "Another World" ja "Intertwining", joista vasemmanpuoleinen valikoitui testiprojektin lähtökohdaksi.

COLLECTIONSAV

MAGAZINES

SERVICE

STUDYING

STUDYING

STUDYINGTEAM WORK

SCOLARS

READINGREADING

READINGSCOLARS

SCOLARS

SCOLARS

SCOLARS

STUDYING

COMPUTERSCOMPUTERS

AV SEMINAR

SEMINAR

SEMINAR

SEMINAR

KELA

OPEN OFFICE

WC

IT SERVICE

OPEN OFFICE

STORAGE

SERVER ROOM

IT STAFFIT STAFFIT STAFF

MEETING R. RESTING

OFFICE

OFFICE

OFFICE

OFFICE

OFFICE

OFFICE

OFFICE

OFFICE

OFFICE

WC RESTINGMEETING RESTING

WC

IT MAINTEN.

OFFICEREADING

STUDYING

STUDYING

STUDYING

COPY + PRINT

GALLERIES

TEAM WORKING

DIGI

DIGI

STUDYINGDIGIWORKING STUDYING

MULTIMEDIA HALL

WEB WEB

WEBGAMES

GAMES

MAGAZINES

MAGAZINES

READING

READING

COMPUTERS

COLLECTIONS

LOAN

STORAGE

RETURNINGSERVICE

SERVICE

SERVICE

SERVICE

LOBBY

STUDYING

STUDYING

STUDYING

MULTI PURPOSE HALL

WC

WC

WC

WC

LOAN

LOAN

LOAN

WC

WC

WC

STUDENTS

DIGI

TEAM WORK

WEB

WEB

COMPUTERS

TEAM WORK

WEB

WEB

COMPUTERS

COMPUTERS

AUDITORIUM

LIB. SHOP

TOILETS

CLOAKER

TOILETS

AALTO INFO

RESTAURANT

PROJ. SPACE

STUDIO

CLUB ROOMDIY EXPO

STUDIO STUDIO

MULTIMEDIA STUDIO

WORKSHOP

???MAIN AUDITORIUM

LOBBY

MAIN EXHIBITIONS COMMERCIAL

CARETAKERS

???

24H LIBRARY

???

PARTNERS

GALLERY

3rd FLOOR 1:800

GROUND FLOOR 1:800

4th FLOOR 1:800

2nd FLOOR 1:800

4 /12

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Prosessin eteneminen vaiheittain16

Vaihe 4: Evoluutio

Testiprojekti-vaiheen lopuksi suunnittelijalla saattaa olla mielessään jo uusia ideoita siitä, että miten tehtävä olisi itse asiassa kannat-tanutkin ratkaista. Niille ajatuksille annetaan tilaa tässä neljännessä työvaiheessa. Vaiheen nimenä evoluutio kuvastaa biologiasta tuttua luonnonvalintaa, jossa ympäristöönsä parhaiten sopeutuvat eliöt selviävät hengis-sä ja jatkavat kehittymistään, kun taas heikot karsiutuvat pois.

Suuntimat-vaiheessa suunnitteluongel-maan etsittiin kokonaisratkaisuja intuitiivi-sella hakuammunnalla. Kaksi parasta ideaa pääsivät karsinnan läpi jatkokierrokselle ja niistä lupaavampi konsepti kehitettiin lopulta testiprojektiksi. Evoluutio-vaiheessa on kyse edellistä hienostuneemmasta karsinnasta: valintoja ei tehdä enää erilaisten kokonais-ratkaisujen välillä, vaan sen sijaan lukuisten, testiprojektissa tutkittujen osaratkaisujen vä-lillä. Osa testiprojektin ratkaisuista on nimit-täin osoittautunut toimiviksi, osa puolestaan ei. Voi myös olla niin, että jotkut aiemmin hy-lättyjen konseptiluonnosten ominaisuudet osoittautuvatkin lupaaviksi ratkaisumalleiksi lopulliseen konseptiin.

Evoluutio-vaiheessa etsitään toimivia osa-ratkaisuja lopullisen konseptin rakennus-palikoiksi. Tällaisia osaratkaisuja voivat olla esimerkiksi sisäänkäynnin sijainti, rakenteel-linen idea, periaate luonnonvalon käytölle tai vaikkapa kekseliäs huoltoliikenneratkaisu. Osaratkaisu voi olla myös jokin rajattu osa rakennuksen pohjakaaviota, joka toimii sel-laisenaan ja jonka ympärille muita tiloja läh-detään ryhmittelemään.

Primary Generator

Tutkija Jane Darke on luonut käsitteen primary generator , vapaasti suomen-nettuna perustavanlaatuinen tekijä. Hän toteaa, että suunnittelija valitsee usein lähtökohdakseen yhden perustavanlaa-tuisen idean, jonka ympärille muu suunni-telma lähtee rakentumaan (Lawson 1997, s. 44-46). Primary generator voi olla esimer-kiksi arkkitehdin idea käyttää atrium-pihaa pientalon arkkitehtonisena lähtökohtana. Tällöin pihasta tulee tekijä, joka ohjaa muun rakennuksen suunnittelua kaikilla tasoilla.

Atrium-pihan seurauksena rakennuksen massasta tulee leveä ja matala. Pihalle avat-tavat näkymät ovat tärkeitä ja määrittävät siten tärkeimpien tilojen sijoittumisen ra-kennusrungon keskelle. Energiatehotonta ratkaisua välttääkseen suunnittelijan on puolestaan karsittava ulomman julkisivun aukotuksia, mikäli atrium-pihalle avataan isot ikkunat, mikä puolestaan olisi toivotta-vaa näkymien kannalta.

Näin arkkitehdin mieltymys tietynlaiseen pihatyyppiin on tullut vaikuttaneeksi lähes kaikkiin rakennuksen suunnitteluratkaisui-hin. Darke toteaakin, että liian aikaisin ja lii-an kevyin perustein valittu primary generator johtaa usein suuriin ongelmiin, mikäli siitä ei olla tarvittaessa valmiita luopumaan pro-sessin edetessä. Luopuminen voi olla vaikeaa, sillä luovan prosessin ja inspiraation edelly-tyksenä on usein viehtymys suunnittelijan omaan ideaan.

Ihmismielen kapasiteetti on valitettavan rajallinen. Darke tuleekin siihen tulokseen, että ihmismieli tarvitsee perustavanlaatui-sen tekijän voidakseen hallita äärettömän laajaa ratkaisuavaruutta. Mikäli tehtävänan-to tai rakennettava tontti eivät suoraan oh-jaa yhteen tiukasti rajattuun ratkaisutapaan (mikä tapahtuisi esimerkiksi erittäin kapealle

±0,000

UP UP UP

UP

UP

UP

BAR / CAFE

24 H LIBRARY

AUDITORIUM

EXPO

RESTAURANTSTUDIOSSTUDIOS

HVAC + EXIT46 m2

LIB. SHOP 4040 m2CLOAKER 80

82 m2

TOILETS 8065 m2

CARETAKER 4040 m2

RESTAURANT 200210 m2

24H LIBRARY 200230 m2

AALTO INFO 6066 m2

HVAC + EXIT46 m2

PROJECTS 6059 m2

DIY EXPO59 m2

CARPENTRY 10099 m2

MAIN EXPO 120 + STO 40172 m2

CLUB ROOM 6058 m2

HVAC + EXIT46 m2

HVAC + EXIT46 m2

RESTAURANT 300257 m2

PARTNERS 100105 m2

MAIN AUDITORIUM 300309 m2

SALON 12086 m2

KITCHEN69 m2

STUDIO 6061 m2

STUDIO 6056 m2

COMMERCIAL 10086 m2

HVAC + EXIT46 m2

11 m2 11 m211 m2

Aalto Learning CenterPekka Huima / 10.11.2011

FLOOR PLANS1:500

+5,000

UPUP

UP

UP

READINGSTUDIOS READING

STUDYING

STUDYING

24 H

LIB

RARY

SEMINAR ROOMS

2NDAUDITORIUM

24H READING 2x100230 m2

HVAC + EXIT46 m2

MAGAZINE AREA 9093 m2

READING 5065 m2

COMPUTERS 6059 m2

COMPUTERS 6063 m2

COMPUTERS 6059 m2

HVAC + EXIT46 m2

HVAC + EXIT46 m2

READING 5046 m2

MAGAZINE AREA 9086 m2

COMPUTERS 6059 m2

MAGAZINE AREA 90106 m2

READING 5049 m2

COMPUTERS 6059 m2

READING 5051 m2

READING 5055 m2

COPY&PR + SERV 60+40138 m2

LOBBY 120190 m2

AUDITORIUM 150156 m2

SEMINAR = 280296 m2

HVAC + EXIT46 m2

PHOTOSTUD 8082 m2

MULTIMEDIA 100105 m2

STUDIO 6057 m2

STUDENTS 7087 m2HVAC + EXIT

46 m2

11 m2 11 m211 m2

ILLUSTRATION FROM SOUTH EAST 10 /12

±0,000

UP UP UP

UP

UP

UP

BAR / CAFE

24 H LIBRARY

AUDITORIUM

EXPO

RESTAURANTSTUDIOSSTUDIOS

HVAC + EXIT46 m2

LIB. SHOP 4040 m2CLOAKER 80

82 m2

TOILETS 8065 m2

CARETAKER 4040 m2

RESTAURANT 200210 m2

24H LIBRARY 200230 m2

AALTO INFO 6066 m2

HVAC + EXIT46 m2

PROJECTS 6059 m2

DIY EXPO59 m2

CARPENTRY 10099 m2

MAIN EXPO 120 + STO 40172 m2

CLUB ROOM 6058 m2

HVAC + EXIT46 m2

HVAC + EXIT46 m2

RESTAURANT 300257 m2

PARTNERS 100105 m2

MAIN AUDITORIUM 300309 m2

SALON 12086 m2

KITCHEN69 m2

STUDIO 6061 m2

STUDIO 6056 m2

COMMERCIAL 10086 m2

HVAC + EXIT46 m2

11 m2 11 m211 m2

Aalto Learning CenterPekka Huima / 10.11.2011

FLOOR PLANS1:500

+5,000

UPUP

UP

UP

READINGSTUDIOS READING

STUDYING

STUDYING

24 H

LIB

RARY

SEMINAR ROOMS

2NDAUDITORIUM

24H READING 2x100230 m2

HVAC + EXIT46 m2

MAGAZINE AREA 9093 m2

READING 5065 m2

COMPUTERS 6059 m2

COMPUTERS 6063 m2

COMPUTERS 6059 m2

HVAC + EXIT46 m2

HVAC + EXIT46 m2

READING 5046 m2

MAGAZINE AREA 9086 m2

COMPUTERS 6059 m2

MAGAZINE AREA 90106 m2

READING 5049 m2

COMPUTERS 6059 m2

READING 5051 m2

READING 5055 m2

COPY&PR + SERV 60+40138 m2

LOBBY 120190 m2

AUDITORIUM 150156 m2

SEMINAR = 280296 m2

HVAC + EXIT46 m2

PHOTOSTUD 8082 m2

MULTIMEDIA 100105 m2

STUDIO 6057 m2

STUDENTS 7087 m2HVAC + EXIT

46 m2

11 m2 11 m211 m2

kuva 18. Testiprojekti kuvattuna maantasosta.

kuva 19.Testiprojektin jatkokehittelyä: 1. ja 2. kerrosten pohjakaaviot toisen piirtämiskierroksen jälkeen. Edellisten pohjakaavioiden (kts. sivu 15) puutteet etenkin 2. kerroksen osalta on korjattu.

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Prosessin eteneminen vaiheittain 17

tontille suunniteltaessa), on suunnittelijan itse asetettava rajoitteita, jotta hän pääsee ongelmaan käsiksi. Primary generatorin valit-seminen onkin tapa rajata tehtävänantoa ja päästä siten eteenpäin suppeammassa rat-kaisuavaruudessa.

Evoluutio-vaihe voidaan nähdä vaiheena, jossa suunnittelija valitsee tietyt primary generatorit, joihin hän on mieltynyt ja joiden valinta on selvästi perusteltavissa. Testipro-jektiin huipentunut alkuvaiheen työskentely osoittaautukin itse asiassa yhdeksi poikkeuk-sellisen huolelliseksi analyysiksi, joka on kar-tuttanut suunnittelutehtävään soveltuvien osaratkaisujen valikoimaa.

Toimivien primary generatoreiden valinta ja huonoista luopuminen edellyttää etenkin sitä, että tehtävänannon takana mahdolli-sesti piilevät tiedostamattomat tarpeet ja tavoitteet ovat kirkastuneet suunnittelijalle prosessin edetessä.

Evoluutio-vaiheen seurauksena syntyvä lopul-linen konsepti (kuva 20) saattaa olla ulkoi-sesti hyvinkin poikkeava alkuperäisestä tes-tiprojektista. Silti siitä on usein löydettävissä jokin keskeinen toiminnallinen tai arkkiteh-toninen ajatus, joka on nähtävissä raakileena jo testiprojektissa tai jopa jo ensimmäisissä luonnoksissa.

Camp 5: Konseptista suunnitelmaksi Camp 6: Viimeistely

Six Camps -menetelmän viidennessä ja eten-kin kuudennessa vaiheessa on kyse lähinnä rutiinityöstä luovan metodin soveltamisen si-jaan. Nämäkin vaiheet suunnittelija voi käydä läpi toki omaperäisesti ja luovuutta käyttäen esimerkiksi esitystekniikan suhteen, mutta

itse rakennussuunnitelmaa koskevat merkit-tävimmät luovat ratkaisut on tehty jo näihin viimeisiin vaiheisiin tultaessa.

Prosessin neljännessä vaiheessa eli Evoluuti-ossa testiprojekti räjäytettiin auki ja palasista koottiin toimiva kokonaisratkaisu lopulliseksi konseptiksi. Viidennen vaiheen, konseptis-ta suunnitelmaksi, tavoitteena on ke-hittää konsepti tarkaksi suunnitelmaksi, joka sisältää huolellisesti laaditut pohjakaaviot, mitoitetut rakenteet, talotekniikan - eli kaikki ne suunnittelun osa-alueet, jotka erottavat konseptin varsinaisesta rakennussuunnitel-masta (kuva 21) . Lopullisen konseptin ke-hittäminen jäähdytetään tässä vaiheessa ja suunnitelma piirretään viimein puhtaaksi.

Six Camp -menetelmän viides vaihe tarkoit-taa raakaa työntekoa ja piirtämistä, eikä se sisällä enää normaalista poikkeavia työsken-telymetodeja.

Viimeinen vaihe eli kuudes vaihe sisältää piirustusten ja kuvien viimeistelyn , tarvit-tavien detaljiratkaisujen tarkentamisen, pre-sentaatiomateriaalien koostamisen (kuva 22) ja projektin myymisen lopulta yleisölle. Suunnitelman ja esitysmateriaalien viimeis-tely on rutiinityötä vaativa työvaihe, jonka onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää lop-putuloksen uskottavuuden kannalta.

Koska Viimeistely on viimeinen työvaihe, saattaa se jäädä toisinaan liian lyhyeksi ajanjaksoksi palautusajankohdan painaessa päälle. Viimeistelyvaihe on kuitenkin nähtävä rutiininomaisuudestaan huolimatta niin kes-keisenä vaiheena, ettei siihen varatusta ajasta pidä tinkiä, vaikka luovaa prosessia haluttai-siin vielä venyttää aikatauluista huolimatta. Hyvin viestitty keskinkertainen suunnitelma on kuitenkin lopulta parempi kuin huippuun-sa hiottu konsepti, joka ei kuitekaan avaudu yleisölle keskeneräisten esitysmateriaalien takia.

A! AALTO LEARNINGCENTER

ARK III Public Building Studio A-8.2310 Autumn 2011Pekka Huima 3/5

EAST ELEVATION1:400

AUDITORIUM

LOBBY

110

SEMINAR

ROOM

80

SEMINAR

ROOM

85

SEMINAR

ROOM

85

SEMINAR

ROOM

85

RESTAURANT

220

AUDITORIUM

150

EVENT HALL (MULTIPURPOSE)1000

MULTIMEDIA HALL180

MOVABLECHAIRS &WALLSSTORAGE50

COMPUTERROOM60

COMPUTERCLASSROOM60

COMPUTERCLASSROOM55

SERVER ROOM100

WC8

OFF

ICE

10OFF

ICE

10OFF

ICE

10OFF

ICE

10

OFFICE20

OFFICE15

IT-MAINTENANCE45

RESTING20

OFF

ICE

10

IT-SERVICE80

WC8

PRINTING

120

OPEN OFFICE

350

IT-STORAGE30

TOILETS

15TOILETS

15

AALTO

PARTNERS

35

AALTO

PARTNERS

35

AALTO

PARTNERS

30STUDENTS ROOM

70

GAMING

30

GAMING

30

STUDENTS

MEETING

80

WC5

WC5

KELA

OFFICE

60

READING HALL

70

READING HALL

100

KELA

KITCHEN

60

IT-CENTER SEMINARSEVENT HALL

STUDENTS

OPEN OFFICE

CLEANING

13

2FIRST FLOOR

1:400

A’

A

B

B

1:10

MAINAUDITORIUM

300

BACKSTAGE

50

WASTE ROOM60

CLEANINGCENTER50

PACK AND LOAD400

MAINTENANCE

HVACHVAC HALL

1200

REALESTATESERVICE60

LOGISTICSPOST150SERVICE

ELEVATOR

WC 6 WC 6

KBASEMENT FLOOR

1:400

ASOUTH-WEST SECTION A-A’1:400 A’

A

B

B

A! AALTO LEARNINGCENTER

ARK III Public Building Studio A-8.2310 Autumn 2011Pekka Huima 2/5

STUDIOS

EXHIBITION

HALL

24 H LIBRARY

ENTERING AREA

METRO

ENTRANCE

METRO SQUARE

VENUE SQUARE

“STUDIO STREET”

NORTH ELEVATION1:400

1GROUNDFLOOR1:400

EXTERIOR VIEW

A

B

A’B

IT SERVICE400

kuva 20.Pohjapiirros, 2. krs. Suunnitelma on kokenut Evoluutio-vaiheessa rajun muodonmuutoksen. Rakennus on asettunut sulavammin ympäristöönsä. Testiprojektin peruja on muun muassa rakennuksen pitkä ja kapea muoto sekä päätilojen läpi kulkeva keskeisaula.

kuva 21. Lopullinen pohjapiirros, 2. krs.

kuva 22. Lopullinen näkymäkuva maantasosta.

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Loppupäätelmät18

Six Camps -prosessista voidaan havaita sel-västi vaiheita, jotka voidaan jaotella Law-sonin esittämien käsitteiden mukaisesti kolmeen kategoriaan. Kolmen ensimmäisen vaiheen kautta (1. Analyysi, 2. Suuntimat ja 3. Testiprojekti) käydään läpi ensimmäisen ker-ran Lawsonin käsitteet analyysi , synteesi ja evaluaatio . Tätä jaksoa (vaiheet 1-3) voi-daan kuitenkin tarkastella kokonaisuudes-saan myös yhtenä suurena analyysina, jonka tehtävänä on pohjustaa varsinaista synteesiä, eli lopullisen konseptin syntymistä Evoluutio-vaiheessa (4). Lopullisen synteesin löytymistä edesauttaa tärkeä hautumisvaihe, jollaisena voidaan nähdä yliopiston yleinen taukoviikko kurssin puolivälissä.

Puhtaaksipiirto- ja viimeistelyvaiheeseen (5. Konseptista suunnitelmaksi ja 6. Viimeiste-ly) siirtymisen edellytys on lopullinen päätös toteutettavasta konseptista. Tämä päätöksen lukitseminen voidaan nähdä evaluaationa, jossa esitetty ratkaisuehdotus arvioidaan toimivaksi ja valitaan sen seurauksena lopul-liseksi konseptiksi, jonka mukaisesti suunni-telma laaditaan.

Sic Camps -menetelmän ydin

Six Camps -menetelmää noudattava prosessi tarkoittaa yksinkertaisimmillaan kuvattuna suunnitelman tekemistä kahteen kertaan. Toisen suunnitelman toteuttamiselle vara-taan riittävästi aikaa, eivätkä työskentelyn aikana syntyvät hyvät ideat jää näin ollen

toteuttamatta loppupalautuspäivän paina-essa päälle. Menetelmän yksinkertainen ne-rokkuus on siinä, että epäonnistumisen riski tunnustetaan ja käännetään prosessin läh-tökohdaksi. Tavanomaisessa, luonnosteluun, välikritiikkiin ja viimeistelyyn perustuvassa prosessissa työ tarkentuu sitä mukaa, kun suunnitteluun varattu aika hupenee. Six Camps -menetelmässä puolestaan työ vie-dään loppuun jo suunnittelujakson puolivä-liin mennessä, minkä jälkeen ratkaisu voidaan muotoilla toiseen kertaan.

Monimutkaisia ja etenkin aihealueeltaan uudenlaisia suunnittelutehtäviä ratkottaessa ensimmäiset ideat ovat usein puutteellisia. Tunnustamalla tämä tosiasia ja kääntämällä se riskin sijaan mahdollisuudeksi ja inspiraa-tion lähteeksi, saavutetaan syvällisemmin tutkittuja ratkaisumalleja kuin pitäytymällä ensimmäisessä ideassa.

Menetelmän toimintatapaa voidaan yhdis-tellä moniin erilaisiin työskentelytapoihin ja ongelmanratkaisumenetelmiin – kyseessä-hän on pohjimmiltaan vain kekseliäs tapa aikatauluttaa suunnittelua.

Kritiikkiä ja kehityssuuntia

Vaikka Six Camps -menetelmällä on vahvuu-tensa, voidaan siitä toki löytää myös paran-nettavaa. Silmiinpistävintä on se, että menel-mä vaikuttaa unohtavan käyttäjän ottamisen mukaan suunnitteluprosessiin. Tämä puute on tosin yhteistä kaikille Arkkitehtuurin laitok-sen koulukursseille, Arkkitehtuurin perusteet -kurssin Taiteilijantaloa ja muutamia vaihtu-via erikoiskursseja lukuunottamatta.

Opiskelija tekee koulukursseilla yleensä itse omat suunnitteluratkaisunsa, eikä voi ottaa palautetta vastaan kuvitteelliselta asiakkaal-ta, joka on laatinut tehtävänannon. Koska tehtävänannon laatijaa ei edusteta proses-sissa lainkaan, ei myöskään itsessään tärkeää tehtävänannon kehittämistä, tarkentamista ja jopa uudelleen määrittelyä päästä teke-mään. Arkkitehtuurissa tulisi olla kuitenkin kyse paitsi ratkaisujen esittämisestä, myös itse suunnittelutoimeksiantoon johtaneiden ongelmien tutkimisesta.

Käyttäjä saatetaan nähdä suunnittelua vai-keuttavana osatekijänä, jonka sulkeminen prosessin keskiöstä helpottaa arkkitehdin työskentelyä. Käyttäjän kanssa yhteistyös-sä tehtävä suunnittelutyö on kuitenkin yksi tehokkaimmista keinoista päästä muotoi-lemaan itse tehtävänantoa. Suunnittelutoi-meksiannon takana piilevien vaikuttimien tunnistaminen on asiakkaan etu ja parhaim-millaan keino todella kiinnostavan arkkiteh-tuurin luomiseen.

Loppupäätelmät4

"Menetelmän nerokkuus piilee siinä, että epäonnistumisen riski käännetäänkin prosessin lähtökohdaksi. "

kuva 23.Tilaajan ja käyttäjän näkyvämpi läsnäolo Arkkitehtuurin laitoksen koulukursseilla olisi toivottavaa. Opiskelija ei opi määrittelemään asiakkaan todellisia tarpeita, jos asiakasta ei ole.

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Loppupäätelmät 19

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Lähteet20

Lähteet

Painetut lähteet ja kirjallisuus

Lehti & Ristola, 1990. Suunnittelu - luovaa työtä.Rakennuskirja. Helsinki.isbn 951-682-194-4.

Lawson, Bryan, 1997. How Designers Think. The Design Process Demystified. Architectural Press. Oxford.isbn 0-7506-6077-5.

Cross, Nigel, 2011. Design Thinking. Bloombury Academic. Lontoo.isbn 978-1-8478-8636-1

Östman, Leif, 2005. A Pragmatist Theory of Design: The impact of the pragmatist philosophy of John Dewey on architecture and design.KTH. Tukholma.isbn 952-5074-42-0

Painamattomat lähteet

aalto-yliopistoArkkitehtuurin laitos, 2011. Public Buildings Studio -kurssin tehtävänto syksyllä 2011.

taideteollinen korkeakouluKoskennurmi-Sivonen, Ritva & Seitamaa-Hakkarainen, Pirita, 2003. Luovuus. Polut - Tietoa design-oppimisesta -verkkojulkaisu.http://mlab.uiah.fi/polut/Luovuus/teoria_luovuus.html (22.4.2013)

Kuvalähteet

kuvat 4-7 ja 9-12 ovat tekijän kandidaatintyöhönsä laatimaa kuvitusta.

kuvat 13-22 ovat tekijän harjoitustyöstä syksyn 2011Public Buildings Studio -kurssilta.

kuva 1 Internet-sivu osoitteessa world-architects.com.kuva 2 Kirjasta Pattern Language, 1977.kuva 3 Kirjasta Design Methods in Architecture, 1969.kuva 8 Kuvapankki osoitteessa sxh.hu.kuva 23 Internet-sivu osoitteessa flightunit.com.

Julkisten rakennusten studiokurssillaopetettavan suunnittelumenetelmän analyysi

kandidaatintyö  |  Pekka Huima | 16.5 .2013

Arkkitehtuurin laitosTaiteen ja suunnittelun korkeakoulu Aalto-yliopisto

“SIX CAMPS”

julkisten rakennusten studiokurssilla opetettavan suunnittelumenetelmän analyysi   |  Lähteet24