sivu 10 Vaaliliitto tuo puhtia EU-vaaleihin sivu 4 · Uusi ydinvoimalaitos ei ole vielä...

2/2009

14. vuosikerta • Poliittinen lehti • Irtonumero 3,- • Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rp:n äänenkannattaja

Vaaliliitto tuo puhtia EU-vaaleihin

sivu 20

Tässä numerossa:

Timo Soini: isänmaa on yhteinen 3

Olkiluodon ydinvoimala jäljessä aikataulusta 6

Suomenkieli vastatuulessa Ruotsissa 8

Perussuomalaisten vastaisku Oulussa 14

sivu 4

Jämsän Perussuomalaisetperustettu 25.1.Jämsän Perussuomalaisia jakannattajia yhdessä TimoSoinin kanssa Jämsän torillaennen syksyn 2008 kuntavaaleja.

Kuva: Harri Lindell

sivu 10

Huittisissa puitiin maatalouden tukien romah-tamista ja viljelijöiden eriarvoisuutta Suomessa.

Kannattaakomaatalous?

Työttömän kohtelukorrektille tasolle!Kristina Ljungqvist esittää, että työvoi-matoimistot lähettäisivät jatkossa työhön osoituksen myös sähköisesti, jotta perus-tuslaillinen liikkumisvapaus tai yksityisyy-den suoja eivät vaarantuisi.

sivu 13

Suomalainen2

■ PÄÄTOIMITTAJAHarri Lindell • [email protected] • puh. 020 7920 362 / 040 749 9362

Kuka kuluttaa kaiken sähkön?

Suomi on ajautunut la-maan, monet yritykset irti-sanovat pitkäaikaisia hyviä työntekijöitään. Teollisuus-yrityksiä on siirtynyt hal-vemman työvoiman mai-hin, jotkut ovat lopettaneet kokonaan tai tekevät lyhen-nettyä työviikkoa. Sähkön kulutus on laskussa, mutta kas kummaa, silti sähkön hinta vain nousee.

Uusi ydinvoimalaitos ei ole vielä läheskään val-mis Satakunnan Eurajoella, mutta taas kas kummaa. Suunnitelmat uuden ydin-voimalaitoksen ympärillä vain kiihtyvät. Suomen ai-noa sähkölaitos, joka on reilusti laskenut kuluttaja-hintojaan, on Oulussa. Hin-nan alennus on ollut jopa 28 prosenttiyksikön luok-

kaa. Tässä suunta on oikea, jota muut maamme sähköä myyvät laitokset saisivat seurata perässä. Suomen energiapolitiikka on kes-kittynyt ydinvoiman ympä-rille, vaikka muissa maissa haetaan ja toteutetaan mui-ta saasteettomampia vaih-toehtoja. Tämä energiapo-litiikka on yksisilmäistä ja vastuutonta, vain nopeita voittoja tavoittelevaa vää-ränlaista politiikkaa.

Osakeöykkärit

Kun Suomen sähköntuotan-to ja -siirto on harvojen mo-nopolien hallitsemaa yltiö-mäistä ja vain nopeita voit-toja tavoittelevaa rahavallan toimintaa, jäävät kuluttajien tarpeet toiselle sijalle.

Osakkeenomistajien saama tuotto on tärkeäm-pää kuin yhteiskunnalli-nen ajattelutapa tuottaa energiaa kohtuuhintaisesti. Jos esimerkiksi kasvihuo-neet alkaisivat lämmittää ja valaista kasvihuoneensa omalla tuulivoimalalla, mo-net kuluttajat äänestäisivät näiden tuotteiden puolesta ostamalla niitä ennen kuin ydinvoimaa käyttävän kas-vihuoneen tuotteita. Kulut-tajat äänestäisivät jaloillaan energian tuotannon mu-kaan. Rikkaiden osakeöyk-käreiden voitot jäisivät vähemmälle, ja he voisivat siirtyä saalistamaan köyhi-en ihmisten rahoja jollekin muulle sektorille.

Toinen käytettävä oleva tapa on säästää energiaa. Tämä ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin säästämään jostakin jokapäiväisestä,

tarpeellisesta sähkön käy-töstä. Energiansäästölamp-pujen käyttö perinteisten hehkulamppujen sijaan tuo jo paljon kokonaissäästöjä. Turha valaistus niissä tilois-sa, joissa ei ole toimintaa, säästää myös huomattavan määrän energiaa. Sähköä säästyy ja kaikki voivat en-tistä paremmin.

Suomen valtio ottaa lä-hivuosina velkaa noin 30 miljardia euroa. Saman ai-kaisesti puhutaan muuta-man sadan tuhannen elvy-tyspaketista. Ongelma on ihmisten loputon ahneus, joka on johtanut taloutem-me tähän. Protektionismi nostaa päätään maailmalla, eli keskuspankit painavat lisää olematonta paperia. Tuota paperia sanotaan ra-haksi. Ylenmääräinen rahan painaminen tyhjästä aiheut-taa devalvaatio paineita ym.

ongelmia kansantaloudessa. Tätä tapaa voidaan käyttää oman maan hyväksi. Se on lyhytaikaista etua, jonka kupla puhjetessaan aiheut-taa maan taloudessa pahaa jälkeä. Ihmisen mielessä asuu ahneus ja muisti on hyvin lyhyt. Maailmassa on paljon enemmän rahaa kuin taloutta, jonka osakeöykkä-rit ovat ahneuksissaan vaan luoneet. Vaikkapa sähkön-tuotannon ja siihen liittyvän talouden suhteen.

Vaihtoehtojen kirjo

Tuulivoimaloiden käyttö on maailmalla lisääntynyt noin 40% verran, mutta Suomi on takapajula tällä alueella. Tieto ja taitoa meillä kyllä riittää. Tuulivoimaloiden valmistus on Suomessa maailman huippua, mutta tuotteet viedään pääsään-

töisesti Amerikan mante-reelle, Saksaan ja Kiinaan. Olen varma, että tutki-mustyö harppaa ison aske-leen eteenpäin lähiaikoina. Maalämpö ja ilmalämpö ovat lisänneet omia osuuk-siaan hyvänä vaihtoehtona lämmityksessä viime vuo-sina. Suunta on mielestäni ihan oikea. Kannatan myös turpeen ja hakkeen käyttöä, niin sähkö kuin lämpöener-giaakin tehtäessä. Puun ja turpeen laajamittaisella käytöllä luotaisiin paljon tarvittavia työpaikkoja maahamme. Energian koti-maisuus aste olisi tasan 100 prosenttiyksikköä. Emme olisi riippuvaisia muiden maiden ailahteluista, ja ko-timaamme metsät tulisivat hyvin hoidetuksi ja tuottai-sivat nykyistä tehokkaam-min raaka-ainetta paperi ja sahateollisuudelle.

■ PUOLUESIHTEERI [email protected]

Alkaneen vuoden myö-tä uudet valtuustot ovat aloittaneet kautensa ja monilla kuntaliitospaikka-kunnilla ensimmäiset istun-not pidettiin jo menneen vuoden lopulla. Yhteisten asioiden hoitoa piisaa täs-tä eteenpäin ja valtuutetun työ on paljolti puuduttavaa asioihin ja asiakirjoihin pe-rehtymistä.

Perussuomalaisia uusis-sa valtuustoissa on 220 kun-nassa, yhteensä 440. Valtuu-tettumme ovat saaneet asiat mallikelpoisesti hyvään al-

kuun, muutamaa poikkeus-ta lukuun ottamatta.

Yleisesti ottaen, luotta-muspaikkaneuvottelut kun-nissa ovat sujuneet koko-lailla normaalisti ja perintei-sesti. Kovaa vääntöähän se tuppaa aina olemaan, eikä yleensä mitään saada hel-posti. Siellä täällä on tök-kinyt pahasti, eikä latu ole ollut läheskään aina hiih-dettävässä kunnossa. Tämä on voinut johtua monista seikoista, mutta pääsään-töisesti lienee kyse vanho-jen vakiintuneiden asemien

varjelemisesta. Perussuoma-laiset uudet tuulet on pyritty suitsimaan vanhojen mylly-jen pyörittämiseen.

Saattaa toki olla, että joissain kohdin odotuk-setkin ovat olleet vähän yläkantissa. Ryhmälle ei yhdellä, eikä kahdellakaan valtuustopaikalla välttä-mättä kovin monia lau-takuntapaikkoja heltiä, vallankin tilanteissa, joissa sopiva yhteistyökuvio jää saavuttamatta. Yhteisiin päätöksiin on silloinkin silti tyydyttävä. Muussa tapauk-

sessa edessä on umpihanki.Perussuomalaiset saivat

valtuutettuja yli kahdek-saankymmeneen sellaiseen kuntaan, joista edustus on aiemmin puuttunut ja on selvää, että kokemattomuus aluksi näkyy. Tämä ei kui-tenkaan käy yleiseksi syyksi siellä missä luottamuspaik-kaneuvottelut ovat kanger-relleet. Päinvastoin, hanka-usta on ollut erityisesti joil-lain niistä paikkakunnista, missä Perussuomalaisilla on ollut mahdollisuus asettaa neuvotteluihin kokeneim-

masta päästä olevat kunta-päättäjänsä. Tätä taustaa vasten, vaikuttaa päivän-selvältä, että suuri vaali-voittomme oli vanhoille puolueille pahanpäiväinen kauhistus, jossa ennen muu-ta kivistää se, että jonkun olisi tingittävä aiemmista asemistaan.

Eväitä valtuustotyöhön

Uuden kautensa aloittaneil-le kuntapäättäjille on tarjol-la myös koulutusta. Monin

Latu vaiko umpihanki?paikoin kunnat tarjoavat koulutusta luottamustehtä-viinsä valituille. Näihin ti-laisuuksiin kannattaa osal-listua, paitsi uusien, myös kokeneempien on hyvä kerrata, vallankin kun asiat muuttuvat vauhdilla. Kun-nallisalan kehittämissäätiö on jakanut postitse Valtuu-tetun käsikirjan jokaiselle valtuutetulle. Kirja antaa hyviä eväitä valtuutettujen työhön ja sisältökysymyk-siin. Kun vielä lisäksi muis-taa noudattaa lakeja ja ase-tuksia, niin siitä se lähtee.

www.perussuomalaiset.fi • [email protected] No: 2 • Helmikuu 2009

PerusSuomalainen-lehtiPerussuomalaiset rp:n äänenkannattaja v. 1996 lähtienISSN 1239-2324

Ilmestyy: Kolmen viikon välein.Painos: 5.000-184.000 kplJulkaisija: Perussuomalaiset-Sannfi nländarna rpPankkitili: Nordea 218518 - 157282Toimitus: Mannerheimintie 40 B 56, 00100 Helsinki Puh: 0207 430 800 Fax: 0207 430 801 [email protected] Päätoimittaja: Harri Lindell Puh. 0207 920 362e-mail: [email protected]

Erikoistoimittaja: Mika Männistö, puh. 040-352 9368Kuvat: Pauli Artturi Luttinen ja Matton Images sekä toimittajien ja puolueväen ottamia kuvia Taitto: Hyvän Olon Mediat Oy Torikatu 7 A 26, 38700 Kankaanpää Puh: 0207 920 362, fax: 0207 920 370Webmaster: Harri LindellVakituiset avustajat: Reijo Ojennus, Marjo Pihlman, Jorma Uski, Vesa-Matti Saarakkala, Vaili K. Jämsä-Uusitalo, Alpo Ylitalo, Reijo HongistoTilaukset/jäsenrekisteri: Marjo Pihlman 0207 430 802E-mail: [email protected]

Jäsenmaksu: 25,-/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30,-, 1/2 vuotta 20,- irtonumero 3,-Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00,- / pmmRivi-ilmoitus: 5,00,- / riviAineiston muokkaus: 50,- / tuntiPainopaikka: SPOY, KokemäkiPainopinta-ala: 260 x 380 mmPalstojen määrä: 5-6 kpl

Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineistopäivänä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsiko ida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Suomalainen 3No: 2 • Helmikuu 2009 www.perussuomalaiset.fi • [email protected]

■ PUHEENJOHTAJA [email protected]

Isänmaa on yhteinen

SSSSSSSSSSuomalainen 3

Eduskunnassa sanottua

”Poikkeuksellisen ryhdikäs teko valtiova-rainministeri Kataiselta oli tämä anteeksi-pyyntö. Totta kai sitten annetaan anteeksi kaikki, mitä pyydetään. Se on aivan itses-täänselvää ja kuuluu sivistyneen ja avara-sydämisen ihmisen käytöstapoihin. Mutta arvoisa puhemies! Suomalainen perusteolli-suus, teräs, metalli, puu, kuljetukset, kaikki on nyt vakavassa vaarassa. Mitä hallitus ai-koo tehdä, että koulutettaisiin lisää henki-lökuntaa sen sijasta, että lomautetaan, jotta sitten, kun nousu alkaa, pääsemme siihen mukaan?”Timo Soini 5.2.2009

”Hyvään vanhuuteen kuuluvat turvallinen ja viihtyisä asuinpaikka, mielekäs tekeminen, hoiva ja huolenpito, toimivat yhteydet lä-heisiin sekä oma rauha. Ikäihmisten kotona asumista ja arjessa selviytymistä on tuetta-va mahdollisimman pitkään, ja myös niille ikäihmisille, jotka eivät enää kotona pysty olemaan, tulee yhteiskunnan myötävaikutuk-sella tarjota pysyviä asumisratkaisuja, van-huuden koteja. Näissä ratkaisuissa tulee aina pyrkiä kodinomaisuuteen.”Pirkko Ruohonen-Lerner 19.12.2008

”Suomessa on tämmöinen täysin, voi sanoa, jos käyttäisi psykologian kieltä, skitsofree-ninen tai sairas, mädännäinen ammattijoh-tajien joukko, ettei tarvitse ministerien itse liata käsiään. Kielenkäytössä muka pelaste-taan maapalloa ja jotain ilmastotavoitteita saavutetaan sillä, että pistetään kaikista köy-himmät, pienituloisimmat kaikki tasaveron piiriin sen takia, että muutaman osakkeen-omistajan voitot pysyisivät suunnilleen sa-moina, ettei niihin vaan mitkään lamat tai muut koskisi.”Pertti Virtanen 19.12.2008

”On ollut hieman epätietoisuutta siitä, kun viime vuonna, taikka tänäkin vuonna, on jä-tetty hyvin paljon täyttämättä poliisivakans-seja, kun henkilöt ovat siirtyneet eläkkeelle. Nyt on informoitu sitten, että niitä täytetään mielin määrin, jos sitaateissa voi näin sanoa. Ulkopuolinen on ollut hieman hämmenty-nyt tästä viestinnästä. Kuten ministeri täällä totesi, ensi vuoden alusta tulee uusia orga-nisaatiomuutoksia ja palvelupisteitäkin lak-kautetaan aika paljon.”Raimo Vistbacka 16.12.2008

”Terveydenhuollon työvoimapula on tosi-asia, jota ei mitenkään voi kiistää. Vai mitä voidaan ajatella, kun yhä useammin harva-lukuiset hoitajat eivät voi pitää heille kuu-luvaa ruoka- tai lepotaukoa täysimittaisena, vaan he joutuvat lakisääteisellä tauollakin käymään potilaiden luona? Tällainen pysyvä äärirajoilla työskentely heikentää terveyden-huollon henkilökunnan fyysistä ja henkistä jaksamista. Lopputuloksena tästä on vain loppuun palaneita ja alati vaihtuvia työnte-kijöitä.”Pentti Oinonen 14.10.2008

Tällä kerralla palstalla on tär-keä puheenvuoro Suomen ul-koja turvallisuuspolitiikasta. Tässä eduskunnassa pitämäni puheen ydinkohdat.

Suomen puolustaminen on suomalaisten tehtävä. Ulko- ja turvallisuuspolitii-kassa on pystyttävä mahdol-lisimman suureen kansalli-seen yksimielisyyteen. Pe-russuomalaiset haluavat olla mukana vaikuttamassa Suo-men ulko- ja turvallisuuspo-litiikassa. Suhtauduimme vakavasti Parlamentaarisen seurantaryhmän toimin-taan. Haimme yhteistä po-liittista näkemystä.

Perussuomalaiset katso-vat todellisen demokratian olevan mahdollista parhai-ten kansallisvaltiossa. Kan-sallinen suvereniteetti on itsenäisyyden perusta. Se ei rajoita yhteistyömahdolli-suuksia vaan takaa viimei-sen sanan säilymisen Suo-men asioista suomalaisilla.

Päivänperhoille ei sijaa

Puolueettomuus ja liittou-tumattomuus ovat palvel-leet isänmaatamme hyvin. Euroopan Unionin jäsenenä Suomi ei enää ikävä kyllä ole puolueeton maa. Emme kuulu sotilasliittoon. Sinne Suomea kuitenkin ollaan aste asteelta hivuttamassa. Sana NATO-optio on pois-sa muodista, sillä ahneet ja kyltymättömät optioherrat ovat pilanneet koko termin käytön. Retoriikassa sotilas-liitosta käytetään pehmeäm-pää liittokunta-nimitystä.

Viime päivinä on sin-koillut mitä erilaisimpia ehdotuksia koskien pohjois-maista puolustusyhteistyö-tä. Niiden kanssa ei pidä hä-täillä. Puolustuspolitiikassa ei päiväperhoille ole sijaa.

Maamiinoista luopuminen huonosti harkittu

Sotilaallinen maanpuolus-tuksemme on suurien haas-teiden edessä. Puolustusma-teriaalin ja asejärjestelmien hinnat nousevat. Sotilas-liittoon kuulumaton maa maksaa useimmista ampu-matarvikkeista ja kalustos-ta korkeampaa hintaa kuin sotilasliittoon kuulumaton maa. Huonosti harkittu luopuminen maamiinoista lisäsi kustannuksia. Nyt olemme taloudellisten tosi-asioiden edessä.

Perussuomalaiset ovat perinteisesti suhtautuneet myönteisesti maanpuolus-tuksen määrärahoihin. Talo-udellisen laman kouristaessa koko yhteiskuntaa on myös maanpuolustuksen määrä-rahoja tutkittava kriittisesti. Seurantaryhmässä saimme yhdessä sovittua puolustus-menoihin kohtuullisen ta-son. Nyt hallitus on lähtenyt kasvattamaan näitä menoja. Perusteluissa on puutteita.

Oman maan puolustaminen

Perussuomalaiset haluavat, että ensin satsataan oman maan puolustamiseen, ra-javalvontaan, kalustoon kotimaassa, kantahenkilö-kunnan ja varusmiesten hy-vinvointiin. Ymmärrämme kansainvälisen yhteistyön, se ei saa kuitenkaan vaaran-taa maanpuolustuksemme tasoa Suomessa. Kotimai-sesta puolustusteollisuudes-ta on pidettävä huolta ja taattava sen jatkuvuus.

Perussuomalaiset ovat huolissaan varusmiesten rapakunnosta ja keskeyttä-misprosenteista. Normaali varusmiespalvelus ei voi

olla kenellekään kohtuuton rasite. Oikeuksien rinnalla on myös velvollisuuksia. Kannatamme koulutuksen järkiperäistämistä ja kehit-tämistä. Suomen puolusta-misen tulee jatkossakin pe-rustua yleiseen asevelvolli-suuteen. Sen romuttaminen johtaa väistämättä sotilaslii-ton jäsenyyteen. Tätä Perus-suomalaiset eivät halua.

Rauhanturvaamista YK-mandaatilla

Kansainväliset konfl iktit, hajoavat valtiot, terrorismi ja ympäristöhaasteet on otet-tava vakavasti. Tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä. Perussuomalaiset uskovat, että Suomella on merkittävä mahdollisuus nimenomaan sotilasliittoon kuulumatto-mana maana kantaa oma vastuunsa kansainvälisillä kentillä. Paras ja luontevin tapa on perinteinen YK-mandaatilla toteutettava rauhanturvatoiminta.

Suomi on haluttu kump-pani yhä kovempiin operaa-tioihin. Onkin kummallista, että Suomi-poikia ovat suu-rimmalla innolla kansainvä-lisille kentille lähettämässä Suomessa ne tahot, jotka ei-vät juuri kanna huolta Suo-men rajojen puolustamisesta.

Venäjä otettava huomioon

Venäjä on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kes-keinen kysymys. Tällä het-kellä maahamme ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Älykäs ihminen selviää tilanteesta, johon viisas ihminen ei jou-du. Venäjä on aina otettava huomioon, ei nöyristellen, mutta tosiasiat ja maantiede tunnustaen.

Yhteistä rajaa riittää, niin myös yhteisiä intresse-jä. Suurvaltaristiriidat eivät kuulu meille. Suomea kun-nioitetaan Venäjällä siksi, että meillä on tahtoa puo-lustaa maatamme ja että se on tarpeen tullen tehty ras-kain uhrauksin.

Isänmaa on yhteinen

Koska isänmaa on yhtei-nen, on mahdollisimman suuri yksimielisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tar-peellinen. Perussuomalaiset arvostavat sitä, että olemme kasvavana puolueena saa-neet jo kahteen kertaan olla mukana parlamentaarisessa seurantaryhmässä, joka on taustalla omalta osaltaan valmistellut tätä selontekoa.

Perussuomalaisten mie-lestä on tärkeää, että kaikki eduskuntapuolueet jatkossa pidetään mukana yhteisen isänmaamme ulko- ja turval-lisuuspolitiikkaa valmistelta-essa ja toteutettaessa. Osal-listumisen muotoja voi aina kehittää. Meidän mielestäm-me näiden asioiden jatkuva seuraaminen parlamentaari-sena työryhmänä on perus-teltua myös jatkossa.

Murtumaton kansallinen perusta

Turvallisuus alkaa sisäi-sestä turvallisuudesta aina kodeistamme asti. Yksi tärkeä osa sisäistä turvalli-suuttamme on pitää huolta kaikista maamme asukkais-ta siten, että jokainen voi kokea olevansa tarpeellinen ja arvostettu. Sille pohjalle rakentuu hyvä ja kestävä yhteiskunta. Yhteiskuntaa on rakennettava alhaalta ylöspäin, murtumattomalta kansalliselta perustalta.

Suomalainen4 No: 2 • Helmikuu 2009www.perussuomalaiset.fi • [email protected]

Päätös kypsyi molempien puolueiden puoluehallitus-ten kokoontuessa lauan-taina 7.2.2008. Molemmat puolueet menevät vaaleihin omilla ohjelmillaan ja aset-tavat kumpikin kymmenen ehdokasta yhteiselle listalle. Täydellä listalla mentäessä on mahdollista saada kaksi tai jopa kolme ehdokasta Euroopan parlamenttiin.

Yhteisiä arvojakin vaa-liliittokumppaneilta löytyy. Läheisyysperiaate tarkoit-taa kansallisten parlament-tien oikeutta ajaa omia kan-sallisia etujaan kristilliset perusarvot Euroopan yhte-näisenä arvopohjana. Kris-tillisdemokraatit käyttävät puolueena rahaa kampan-jointiin 170 000 euroa, kun taas Perussuomalaiset käyt-tävät 80 000 euroa. Raha ei ratkaise vaaleja eikä se ole syynä vaaliliittoon. Tämä on viesti vanhoille puolu-eille, jotka vesittävät ehdo-tettua vaalilakiuudistusta. Tällä vaaliliitolla halutaan nopeuttaa vaalilain uudis-tusta, jota kipeästi Suomes-sa tarvitaan. Nykyinen vaa-lilaki suosii kohtuuttomasti suuria puolueita.

Vaaliliitto on tekninen vaaliliitto, korostivat kum-mankin puolueen puheen-johtajat omissa puheissaan medialle.

Suomen vaalilaki on epäoikeudenmukainen

Mikäli vaalilaki Suomessa olisi oikeudenmukainen, vaaliliittoja ei tarvittaisi lainkaan. Jokainen puo-lue menisi omalla listallaan vaaleihin kuin vaaleihin.

- Terveisiä vain vihrei-den oikeusministeri Tuija Braxille, lähetti Timo Soini. - Pistä uusi laki lävitse, niin tämä loppuu!! Kristillisde-mokraatit ja Perussuomalai-set olisivat olleet kannatuk-seensa nähden oikeutettuja

Vaaliliitto toteutui sittenkinPerussuomalaiset päättivät tehdä vaa-liliiton Kristillisdemokraattien kanssa varmistaakseen hyvän tuloksen tule-vissa Euroopan unionin vaaleissa.

Neljä prosenttia + kah-deksan prosenttia = kaksi meppipaikkaa - ja jos kannatus nousee, niin vaaliliitolle voi tulla jopa kolmaskin paikka, ynnäilivät Päivi Räsänen (Kd) ja Timo Soini (Ps).

huomattavasti suurempaan kansanedustajamäärään kuin mitä heillä nyt on Suo-men parlamentissa. Viesti on annettu, laittakaa toi-meksi vaalilakiuudistuksen kanssa älkääkä yrittäkö vesittää sitä. Tämä vaaliliit-to antaa potkun päättäjien persuksille viedä asiaa no-peasti eteenpäin. Haastam-me nyt näissä vaaleissa ny-kyisin EU:n parlamentissa olevat puolueet.

Täysi vaalityö pääsi alkuun

Kristillisten puoluehallitus oli pitänyt lauantaina ilta-päivällä puhelinkokouksen vaaliliitosta ja päättänyt yk-simielisesti hyväksyä vaali-liiton Perussuomalaisten kanssa. Puoluehallituksen jäsenet olivat innostuneita ja uskoivat saavansa useita paikkoja, onhan puoluei-den yhteiskannatus reilusti yli kymmenen prosenttiyk-sikköä.

Perussuomalaisten puo-luehallitus oli myös koolla eduskunnan kabinetti yk-kösessä ja käsitteli vaaliliit-toasiaa ja ehdokasasettelua. Ensimmäisessä ehdokas-valinnassa puoluehallitus päätti valita viisi ensim-mäistä ehdokasta. Seuraa-vat ehdokasvalinnat ovat maaliskuun alussa. Pääs-täkseen hyvään kampan-jointiin on valinnat tehtävä riittävän ajoissa, eikä nimiä pidä pantata loppumetreille saakka.

Teksti ja kuvat:Harri Lindell

PerusSuomalainen 3/2009 ilmestyy

6.3.2009Aineistot ja lehtinippujen tilaukset viimeistään

keskiviikkona 24.2.2009.

Vuoden 2009 puoluekokous pidetään SeinäjoellaPuoluehallitus on päättänyt esittää puoluevaltuustolle tulevan puolueko-kouksen ajankohdaksi 16.-17.5.2009. Kokouspaikkana olisi Seinäjoki-Sali, Kampustalo, Seinäjoki.

Suomalainen 5No: 2 • Helmikuu 2009

Virtanen, Pertti. Vuonna 1951 syntynyt kan-sanedustaja, psykologi, musiikintekijä ja mukava mies muutenkin. Harrastaa kirjoit-tamista ja on menossa hammaslääkäriin. Motto kuuluu: ”Ei hampaattomana Euroopan unioniin”. V. ja V. Virtanen tarkoittavat sanoja Vapaus ja Voitto. Mies, joka näki kolme en-neunta menostaan Euroopan unioniin ennen kuin antoi suostumuksensa puolueelle EU:n vaaliehdokkuuteen.

Elomaa, Ritva Tuulikki (Kike). Vuonna 1955 syntynyt viihdetaiteilija Maskusta. Maailman-mestari naisten kehonrakennuksessa. Lopetti aktiivisen kilpailu-uransa vuonna 1985. Laulaa ja kiertää Suomea kertomassa liikunnasta ja hyvästä ravinnosta. Sai kouluaikoinaan kol-me hymypatsasta ja yhden ryhtisormuksen.

Vuonna 1984 syntynyt Timo Soinin eduskun-ta-avustaja ja Perussuomalaisten eduskun-taryhmän tiedottaja Kurikasta. Valmistuu muutaman viikon päästä yhteiskuntatietei-den kandidaatiksi. Toimii puolueen nuoriso-järjestön puheenjohtajana ja on aktiivisesti monessa mukana.

Heikkilä, Lauri. Vuonna 1957 syntynyt fi losofi -an tohtori, mikroelektroniikan erikoistutkija Turun yliopistosta. Harrastuksina maanvil-jelys ja pitkäaikainen poliittinen toiminta Varsinais-Suomessa. Talkootunteja puolueen hommissa takana lukematon määrä. Pitää kepua ja kokoomusta syypäänä maatalou-den nykyiseen rappiotilaan Suomessa.

Mattila, Pirkko. Vuonna 1964 syntynyt fi loso-fi an maisteri Muhokselta. Vahvaa naisvoimaa ja sydäntä, joka kumpuaa muun muassa terveydenhoitotyötaustasta. Naisenergiaa pohjoisesta, Oulun läänistä.

■SAARAKKALA, VESA-MATTI ■HEIKKILÄ, LAURI ■MATTILA, PIRKKO

■VIRTANEN, PERTTI

■ELOMAA, RITVA TUULIKKI (KIKE)

Iisalmessa on aika kantaa viestiä Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallista pääjuhlaa vietetään ensi keväänä Iisalmessa. Juhlajär-jestelyistä vastaa Iisalmen kaupunki apunaan kaupungin veteraani-, kulttuuri- ja maanpuolustus-järjestöt sekä puolustusvoimat. Pääjuhla järjestetään maanantaina 27. huhtikuuta Iisalmen liikun-tahallissa ja se televisioidaan TV1:llä. Pääjuhlaan odotetaan noin tuhatta veteraania läheisineen.

Juhlan teemana on ”Aika kantaa viestiä”, jolla halutaan kiinnittää huomiota siihen, että veteraaniemme perintöä vaalitaan huolellisesti ja sitä saatetaan aktiivisesti nuorempien sukupol-vien tietoon. Vuoden aikana veteraaniasia on monipuolisesti esillä Iisalmen kouluissa ja myös pääjuhlan ohjelmassa sukupolvet kohtaavat.

Europarlamenttivaalit 2009

Seuraavat Euroopan parlamentin jäsenten vaa-lit (europarlamenttivaalit) toimitetaan kaikis-sa EU:n jäsenvaltiossa kesäkuussa 2009. EU:n neuvoston vahvistama vaaliajankohta on 4.-7.6.2009, jona aikana vaalit on toimitettava jokaisessa jäsenvaltiossa.

Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 7.6.2009 ja ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 27.5.-2.6. ja ulkomailla 27.-30.5. Ennakkoää-nestystä ei toimiteta helluntaipäivänä sunnun-taina 31.5.

Vaaleissa valitaan jäsenet Euroopan parla-menttiin kaikista EU:n jäsenvaltioista. Suomes-ta EP:n jäseniä valitaan 13.

Tärkeimmät päivämäärät vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa:

• Vaalipäivä sunnuntai 7.6.2009

• Ennakkoäänestys kotimaassa 27.-30.5. ja 1.-2.6.2009. Ennakkoäänestystä ei toimiteta helluntaisunnuntaina 31.5.2009.

• Ennakkoäänestys ulkomailla 27.-30.5.2009

• Ehdokasasettelu vahvistetaan 7.5.2009

• Ehdokashakemukset jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 28.4.2009 ennen klo 16

• Äänioikeustiedot määräytyvät 17.4.2009 ja äänioikeusrekisteri perustetaan 22.4.2009.

Lähde: www.vaalit.fi


Vistbacka jatkaaeduskuntaryhmänpuheenjohtajana

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on piti järjestäytymiskokouksensa 5.2. Kuudennen kauden kansanedustaja varatuomari Raimo Vistbacka Alajärveltä jatkaa Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Eduskunta-ryhmän varapuheenjohtajana jatkaa toisen kau-den kansanedustaja valtiotieteen maisteri Timo Soini Espoosta.

Ryhmä päätti myös palkata osa-aikaiseksi tiedottajakseen Soinin osa-aikaisena avustajana-kin toimivan Vesa-Matti Saarakkalan.

Janakkalaanpaikallisyhdistys

Vaalien alla Janakkalaan perustettu Janakkalan Perussuomalaiset toimii pienellä porukalla. Vaali-en tuloksena on yksi valtuutettu ja kaksi varaval-tuutettua, uusien jäsenien hankinta on alkanut.

Tavoitteenamme on tuoda Perussuomalai-suutta tutuksi kuntalaisille. Haluamme olla edis-tämässä Janakkalan hyvinvointia, turvaamassa kunnan palveluiden säilymistä ja olla mukana luomassa vakaata itsenäistä Janakkalaa.

Lautakuntapaikkaneuvotteluihin lähdim-me omana ryhmänä, ilman teknisiä liittoumia neuvotellen molempien ryhmien kanssa ja tämä tuottikin jokseenkin hyvän tuloksen. Huomio-ta herättävintä on, että vaalituloksen jälkeen meidät otetaan tosissaan muiden puolueiden sil-missä. Toisin oli ennen vaaleja, ja tästä on hyvä jatkaa.Janakkalan Perussuomalaiset, hallitus:

Marko Laakso, puheenjohtaja, valtuutettu, Kan-ta-Hämeen poliisilaitoksen poliisin neuvottelu-kunnan jäsenTeuvo Sippala, sihteeri ja rahastonhoitaja, vara-valtuutettu, maaseutulautakunnan jäsenMauri Sipponen, jäsenasiat, Hämeenlinnan seu-dun koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston varajäsenTuula Rajamäki, jäsen, varavaltuutettu, maaseu-tulautakunnan varajäsen Seppo Hauta-aho, jäsen, Kanta- Hämeen poliisi-laitoksen poliisin neuvottelukunnan varajäsenSakari Lahti, varajäsen, keskusvaalilautakunnan varajäsen, kirjasto- ja kulttuurilautakunnan va-rajäsen

Janakkalan Perussuomalaisten jäseneksi pääset pyytämällä lisätietoja joko tekstiviestillä, Mauri Sipponen 040-551 7850 tai sähköpostilla [email protected]. Jäsen-maksu 10 euroa.

Tervetuloa mukaan toimintaan.Marko Laakso, puheenjohtaja

Olkiluoto 3

MTV3:n uutisten teettämän tutkimuksen mukaan kesäkuun eurovaalien suurimmat häviäjät ovat keskusta ja RKP. Molemmat ovat menettämässä yhden paikan europarlamentista. Keskustan paik-

Kuva: Harri Lindell

Perussuomalaisille povataan vaalimenestystäkaluku laskisi kolmeen, RKP jäisi ilman edustajaa.

Vaalien suurin voittaja olisi Perussuomalaiset. Kysely ennustaa 5,7 prosentin kannatusta ja yhtä meppiä.


Tyypiltään valmistuva ydinvoimala on eurooppa-lainen painevesireaktori. Painevesireaktori on kaik-kein tavallisin ydinvoimala-tyyppi, mutta Olkiluotoon rakennettava reaktori on kaikkein uusinta teknologi-aa. Valmistuessaan se tulee olemaan maailman ensim-mäinen EPR-reaktori (Eu-ropean Pressurized Water Reactor). Vastaavanlainen on Suomen lisäksi tällä het-kellä rakenteilla vain Rans-kan Flamanvillessä, Nor-mandian rannikolla.

- Samantyyppisiä reak-toreita on tulevaisuudessa odotettavissa lisää: Kiinaan on tulossa ainakin kaksi, ja Englantiin sekä Yhdys-valtoihin on niitä kovasti

markkinoitu. Kyseinen mal-li onkin yksi eniten markki-noiduista ja ehkä tulevai-suudessa myös myydyim-mistä reaktorimalleista, kertoo yli-insinööri Jorma Aurela työ- ja elinkeinomi-nisteriöstä.

Kustannuksista ei tietoa

Reaktorin toimittaa ja ra-kentaa ranskalaisen Areva NP:n ja saksalaisen Sie-mens AG:n muodostama konsortio, voimalan mak-saja ja luvanhaltija on Teollisuuden Voima Oyj (TVO). Ydinvoimalan ra-kennuskustannukset ovat vain toimittajan ja maksa-jan tiedossa. Kun TVO sai rakentamisluvan vuonna 2005, se ilmoitti hinnaksi sen ajan rahassa noin kol-me miljardia, nyt kustan-nusten on arvioitu olevan ehkä neljä miljardia.

- Hinnathan nousivat paljon yhdessä vaiheessa, mutta nyt ne ovat taas las-kussa. Erilaisia ydinvoima-laitoksia myyviä yhtiöitä on tänä päivänä useita, ja laitoksia saa hyvin ”kau-pasta”. Arevan lisäksi TVO:n tarjouslistalla oli japanilainen, japanilais-amerikkalainen ja korea-lainen yhtiö. Tarjoajia löy-tyy maailmasta noin kym-menkunta tällä hetkellä, monet niistä tuttuja nimiä

kuten Hitachi, Mitsubishi ja Toshiba.

Suomessa tehdystä säh-köstä ydinvoiman osuus on nykyään noin 25 prosenttia. Koska osa Suomen sähköstä tulee Venäjältä ja Ruotsista, ei kukaan pysty sanomaan, mikä osuus niissä on ydin-voimalla, eikä aivan tark-kaan voida arvioida kuinka paljon Suomen käyttämästä sähköstä on ydinvoimalla tuotettua.

Ratkaisu ennen vaaleja

Myös kuudennen ydinvoi-malan rakentamisesta on väännetty paljon puolesta ja vastaan. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on vii-toittanut, että ratkaisu pitäi-si saada aikaiseksi jo ennen vaaleja. Kisaan kuudennen voimalan rakentamisesta on ilmoittautunut kolme kil-pailijaa, joista kaksi on jo jättänyt periaatepäätösha-kemuksen, TVO ja Fenno-voima. Fortum ei ole hake-musta vielä jättänyt.

Jos kuudenteen ydinvoi-malaan päädytään, TVO rakentaisi sen edelleen Ol-kiluotoon, Fortum edelleen Loviisaan ja Fennovoima joko Simoon, Pyhäjoelle tai Ruotsinpyhtäälle, joka vuo-den kuluttua jo yhdistyy osaksi Loviisaa.

Teksti: Mika MännistöKuva: TVO/Hannu Huovila

tuotantokäytössävuonna 2012

Suomeen rakennettavan viidennen ydinvoimalan Olkiluo-to 3:n pitäisi näillä näkymin olla tuotantokäytössä kesällä 2012. Valmistuttuaan se tuottaa energiaa vuodessa suun-nilleen 12 terawattituntia, joka on yli kymmenen prosent-tia Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta (n. 90 TWh).

Suomen viidettä ydinvoi-malaa rakennetaan Olki-luotoon ja sen pitäisi olla toimintakuntoinen vuonna 2012. Uusi ydinvoimala tuottaa yli kymmenen pro-senttia kaikesta Suomessa tehdystä sähköstä.

Esittelyvirhe muutti Lahden kuntapäivien osanottajamääriä:

Perussuomalaisiltatulikivenkatkuisiaterveisiä virkamiehilleLahden kaupunginvaltuuston puolueryhmien välisissä luottamuspaikkaneuvotteluissa tapah-tui esittelyvirhe. Puolueet valitsivat kahdeksan edustajaa kuntaliiton kuntapäiville, vaikka oikea lukema oli kuusi.

Kahdeksan edustajaa kaupunki saa vasta 100 000 asukkaan perusteella. Lahti saavutti tämän määrän vasta tämän vuoden puolella, mutta valintaan vaikuttavat asukasmäärät katsotaan päättyneen vuoden asukasmäärien mukaan.

Näin kuntapäivien edustajien joukosta puto-sivat kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten edustaja. Paikkansa menetti myös varaedustajan paikan saanut keskusta. Valittavien määrä tar-kistettiin kaupunginhallituksen istuntoon, mutta sitä ei tiedotettu virkamiesten toimesta puolueille ennen niiden keskinäisiä neuvotteluja.

Perussuomalaisilta lähti tulikivenkatkuisia terveisiä esitteleville virkamiehille. Perussuo-malaiset totesivat, että työnjako on aivan selvä. Virkamiehet vastaavat esittelijöinä siitä, että va-littavat henkilömäärät ovat oikein ja puolueet neuvottelevat keitä paikoille valitaan.

Lahdessa kokoomuksen johtamissa puoluei-den välisissä neuvotteluissa on ollut selkeää ha-parointia. Valittavia henkilömääriä on muisteltu osaksi ulkomuistista. Suuria ongelmia ei ole ai-emmin tullut esiin kuin vasta nyt kuntapäivien edustajia valittaessa.

Perussuomalaiset muistuttavat virkamiehiä sii-tä, että esittely tulee tapahtua jo puolueisiin päin, eikä vasta niin että lukemat ovat oikein kaupungin-hallitukselle valintoja esiteltäessä. Perussuomalaiset vaativat ryhtiä valintatoimiin. Lahden Perussuoma-laiset ry ja sen valtuustoryhmä toteavat, että nyt on neljä vuotta aikaa opetella asiat niin että puolueet saavat virkamiehiltä oikeat valintamäärät neuvot-teluihin heti seuraavien kuntavaalien jälkeen.

Lahden Perussuomalaiset ry

Oikeusasiamiehelleennätysmäärä kanteluitaOikeusasiamiehelle tuli viime vuonna ennätysmää-rä kanteluita, lähes 3 700. Tämä on yli 7% enem-män kuin edellisenä vuonna. Kanteluiden määrän kasvu kohdistui tasaisesti eri viranomaisiin; vain poliisikantelut lisääntyivät jonkin verran mui-ta enemmän. Kanteluiden lisäksi oikeusasiamies käynnisti yli 60 tutkimusta omasta aloitteestaan.

Oikeusasiamies myös ratkaisi kanteluita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ratkais-tuksi tuli 3 720 kantelua, mikä on noin 5 pro-senttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Omia aloitteita ratkaistiin viime vuonna lähes 50.

PerusS nuortenperiaateohjelma PerusS nuoret painoivat oman 2008 periaateohjelmansa A4 kokoiseksi tuotteeksi. Periaateohjelma on myös luettavissa nuorten sivuilla,www.ps-nuoret.net

Soini ei ehdolle EU-parlamenttiinPerussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on päät-tänyt jättäytyä EU-vaaliehdokkuudesta. Blogissaan Soini toteaa, että hänen moraalinsa ja omatuntonsa eivät alistu EU:n tasolle.

Soini aikoo jatkossakin keskittyä Perussuomalais-ten johtamiseen ja kansanedustajan työhön. Hän pitää kutsumuksenaan tehdä politiikkaa Suomessa.

SSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooommmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaallllllllllllllllllllllllllllllllllllllainen 7


Ruotsissa taas suomen kie-lellä on vain vähemmistö-asema ja Ruotsi on histo-riallisesti vain yksikielinen maa. Arvioiden mukaan suomensukuisia ihmisiä on naapurimaassa Ruotsissa noin 450 000.

Matkani ensimmäinen kohde on Valbossa, Voit-to Visurin kotona. Voitto on toiminut Ruotsinsuo-malaisten keskusliiton pu-heenjohtajana jo useam-man vuoden ajan. Voitto on kotoisin Ylivieskasta ja syntynyt Kemissä. Hän on asunut pysyvästi Ruotsissa jo vuodesta 1963, mutta säilyttänyt hyvän suomen-kielen taitonsa. Hänen lap-sensakin osaavat suomen kieltä moitteettomasti.

Matkani toisena kohtee-na on pääkaupunki Tukhol-ma. Ruotsin parlamentissa minulla on tapaaminen Poh-joismaiden neuvoston Ruot-sin valtuuskunnan puheen-johtajan, kansanedustaja Sinikka Bohlinin kanssa. Sinikka on toiminut vuoden 2009 alusta Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä. Si-nikan vanhemmat ovat kar-jalaisia, ja hän on syntynyt Satakunnassa, Porin kau-pungissa, josta hän muutti vanhempiensa kanssa pois jo kuusivuotiaana. Ruot-sissa hän on asunut jo 40 vuotta. Vuosia Ruotsin par-lamentissa Sinikalle on ker-tynyt jo yli 20 vuotta.

Matkalle siis

Olen pakannut muutaman vaatekerran matkalaukkuu-ni ja vähän henkilökohtai-sia välineitä, kuten partako-neen ja deodoranttia ynnä muuta. Olen varannut itsel-leni Viking Linen Isabella-laivalta keskitasoisen hytin.

Suomen puolella on kova myrsky joka katkoo puita ja sähkölinjoja. Is-tuessani autossa Suomen puolen terminaalissa tuuli keinuttaa puuskittaisessa myrskyssä pelottavan voi-makkaasti. Pelkään, miten

paljon laivalla lainkaan keinuttaakaan. Vatsani on varsin herkkä kovalle me-renkäynnille. Iltapalan jäl-keen nukun kuitenkin erit-täin hyvin ja herään kuulu-tukseen, jossa ystävällinen naisääni kehottaa matkus-tajia nauttimaan maittavaa aamupalaa ennen maihin saapumista.

Ruotsin puolella

Ilma on hyvin tuulinen, mutta silti sateeton. Ajelen Tukholman suurkaupun-gin liikenteessä nelikais-taista moottoritietä kohti pohjoista. Saavun hyvissä ajoin matkani päähän Val-boon. Matkanteko ilman navigaattorin apua ei olisi helpolla onnistunut, koska kaikki opasteet olivat vain ruotsinkielisiä.

Saavun Ruotsinsuoma-laisten keskusliiton (RS-KL) puheenjohtajan Voitto Visurin luokse. Hänen ko-tinsa sijaitsee rauhallisessa Valbon asumalähiössä oma-kotialueella.

RSKL:ssa on jäseniä noin 15 000. Kaikki jotka haluavat liittoon jäseneksi hyväksytään, myös ruotsa-laiset. Ruotsinsuomalaisten keskusliitolla on moninaista toimintaa urheilutapahtu-mista aina kansantansseihin asti. Jäsenistön ikääntyessä urheilulliset toimintamuo-dot ovat vähentyneet ja näytelmäpiirit, teatteri, ruuanlaitto ja yhdessäolo ovat enemmän esillä järjes-tön toiminnassa. Yhteiset tapaamiset antavat ihmi-sille piristystä ja säilyttävät suomen kieltä, koska näissä tilaisuuksissa puhutaan suo-mea.

Voitolle on ikää kerty-nyt jo 63 vuotta. Eläkkeelle jäätyään hän on perheineen hankkinut kesämökin jär-ven rannalta. Tämä mök-kiharrastus vie nyt paljon Voiton ajasta. Hänen jur-valaissyntyinen vaimonsa oli vielä töissä, mutta on tehnyt valmiiksi muutamia

maittavia voileipiä kahvin kera tarjottavaksi.

Suomen kielen taito oli Voitto Visurilla moittee-tonta ja keskustelu hänen kanssaan helppoa ja suju-vaa. Voitto tuli työn peräs-sä Ruotsin puolelle paperi-tehtaalle rakennushommiin vuonna 1963, ja on yhä sillä matkallaan. Voitto on toiminut kunnallispo-litiikassa 22 vuotta, ja on monenlaisessa järjestötoi-minnassa vielä nytkin mu-kana. Kaunis omakotitalo Gaddarborsgvägenillä on laajennettu talviasuttaval-la lasiverannalla tee se itse -periaatteella.

Miten suomalaiset voivat Ruotsissa?

Ruotsissa kansallisia vähem-mistöjä ovat ruotsinsuoma-laiset, saamelaiset, Tornion-jokilaakson suomalaisasu-tus, romanit ja juutalaiset. Vähemmistökieliä ovat suomi, saame, meänkieli, romanit ja jiddish. Ruotsis-sa asuu eri kansallisuuksia noin kahdeksankymmentä ja siellä puhutaan noin 60-70 erilaista kieltä.

Suomenkielisiä asuu pel-kästään Tukholmassa noin 100 000. Suomen kielellä

on erityisasema muihin vä-hemmistökieliin nähden. Suomenkielisten asemaa Ruotsissa pyritään paran-tamaan erilaisten järjestö-jen kautta. Suomen kielen asema niin koululaitoksissa kuin vanhustenhuollossakin on järjestetty eri tavoin eri kunnissa. Laissa määrätään, että kuntien on järjestettävä tiettyjä palveluja, kun se katsotaan tarpeelliseksi.

Ennen kouluissa oli sääntönä, että jos viisi kou-lulaista tarvitsi ja vaati ope-tusta suomen kielellä, niin koulun oli järjestettävä mah-dollisuus suomenkieliseen opetukseen. Nyt rajaa on laskettu yhteen oppilaaseen.

On veteen piirretty viiva antaa kuntien itsensä tulki-ta, koska tarvitaan suomen-kielisiä palveluita kunnassa. Kuntatalouden tiuketessa raja katoaa ja häipyy pois näkyvistä. Vapaakouluja on Ruotsissa noin kymme-nen ja niissä on oppilaita noin tuhat. Nämä koulut ovat pärjänneet hyvin tut-kimuksissa, joissa mitattiin oppimista. Lasten pitäisi en-sin saada oppia oma äidin-kielensä hyvin ja vasta sit-ten opiskella vierasta kieltä täyspainoisesti. Äidinkielen opetusta suomalaisille jär-

jestetään kouluissa vain 1-2 tuntia viikossa, joka on ai-van liian vähän.

Suomen ja Neuvosto-liiton välillä käydyn sodan seurauksena Ruotsiin lähe-tettiin noin 70 000 suoma-laislasta turvaan. Monella sotalapsella on vaikea men-neisyys, mutta he sopeutui-vat ja osa heistä jäi pysyvästi asumaan maahan. Suoma-laiset muuttivat naapuri-maahan myös työn perässä. Joskus kauan sitten suoma-laisille maanviljelijöille an-nettiin oikeus maahan ja sen viljelyyn Ruotsin puolella.

Lähtökohta on siis Ruotsin puolella asuvilla entisillä suomalaisilla aivan eri kuin Suomessa asuvilla ruotsinkielisillä suomalai-silla. Tukholmassa on pal-jon suomensukuisia ihmisiä tällä hetkellä. Suomalainen seurakunta, johon kuuluu 8 000 - 9 000 jäsentä, täytti tänä vuonna 475 vuotta.

Uusi laki selkiyttäisi tulkintoja

Laiminlyönneistä suoma-laisten vähemmistöjen oi-keuksia kohtaan ei ole sää-detty mitään seuraamuksia kunnille. Eurooppa-neu-voston tarkastajat tekevät

tarkastuskäyntejä joihinkin ruotsalaisiin kuntiin, kun ovat saaneet valituksia lai-minlyönneistä. Tarkastajat voivat antaa suosituksia, mutta kuntien päättäjien ei tarvitse silti ottaa huomioon suomalaisten oikeuksia. Pi-kemminkin huomautus on julkinen nöyryytys huomau-tuksen saaneelle kunnalle.

Eurooppa-neuvosto on useaan kertaan joutunut huomauttamaan Ruotsia velvoitteidensa unohtami-sesta. Kunnan on helppo todeta, että ei ole tarvetta ja vaatimukset on sillä kuitat-tu. EU on valitettavasti ol-lut aika hampaaton ruotsa-laisten kunnallisbyrokraat-tien edessä. Suomalaisten on omilla asuinpaikkakun-nillaan taisteltava omista oikeuksistaan ja oltava tiukkoina.

Aikoinaan tehtiin sel-vitystyötä suomen kielen asemasta Ruotsissa, mutta se jäi jotenkin kesken, kun parlamentissa valta vaih-tui. Nyt hallituksessa on neljä porvaripuoluetta enti-sen sosiaalidemokraattisen enemmistön sijasta. Tekeil-lä on uusi selvitys asiasta, ja suomensukuiset odottavat selkeää lakia asiasta, joka selkiyttäisi asioita ja toisi eri

Suomenkieli vastatuulessa Ruotsin kielen asema Suomessa on tur-vattu pysyvästi Suomen perustuslaissa, sillä Suomi on perinteisesti myös ruot-sinkielinen maa. Sitä voidaan tietenkin muuttaa, jos eduskunta niin haluaa. Ruotsin kielen kirjoittaminen ylioppi-laskirjoituksissa on vähentynyt, ja yhä useampi lukiolainen jättää sen nykyään kokonaan pois.


kuntien käytännöt saman-arvoisiksi. Ruotsin pitäisi paremmin noudattaa kan-sainvälisiä sopimuksia ja toimia maan omien säädös-ten edellyttämällä tavalla.

Seuraava sukupolviSuomenruotsalaisten lap-set ovat vaihtelevasti suo-menkielentaitoisia. Niissä suomensukuisissa perheis-sä, joissa puhutaan kotona suomea, lapset omaksuvat suomen kielen. Perheen matkustaessa Suomeen ta-paamaan sukulaisia tai tut-tavia, omaksuvat lapset juu-rensa Suomen mantereelta. Sukulaisissa ja tuttavissa vierailu Suomen puolella lu-jittaa myös siteitä Suomeen. Mutta niissä perheissä, joi-den siteet Suomen puolelle ovat katkenneet ja lasten kaveripiiri muodostuu vain ruotsinkielisistä ystävyys-suhteista, suomen kielen merkitys ja suomalaisuus menettävät merkitystään.

Näin on myös Sinikka Bohlinin kohdalla käynyt. Hänen aikuisista pojistaan, 34 ja 37 vuotta, ei kumpi-kaan puhu suomea. Sinikan vanhemmat ovat molemmat kuolleet eikä lasten kanssa ole pidetty kovin paljon yh-teyttä Suomeen. Sinikka itse käy työnsä puolesta usein Helsingissä eduskunnassa.

Ruotsissa on nykyään yhä enemmän noussut esiin pyrkimys sulauttaa muu-alta muuttaneiden henki-löiden identiteetti Ruotsin valtaväestön mukaiseksi. Vanhuspalveluita tarjotaan suomeksi vain kymmenellä paikkakunnalla. Tukhol-massa on vanhuspaikkoja 53. Tulkkipalveluita käyte-

Ruotsissatään eri puolilla Ruotsia asi-oitaessa laitoksissa. Mielen-terveyspuolella on tulkkien vähyys suuri ongelma, ja ongelma on tietenkin myös se, miten tulkin välityksellä yleensä pystyy hoitamaan mielenterveysasioitaan.

Suomenkielisistä palve-luista Ruotsissa pitää tais-tella, vaikka ihmisillä on siihen oikeus.

Hintavertailu ostoskeskuksessa tuotti yllätyksen

Lähden Valbon ostoskes-kukseen hintojen vertai-luun. Yllätyksekseni huo-maan hintatason olevan mielestäni edullisemman kuin esimerkiksi laivalla ja Suomen puolella. Tavara on hyvin samanlaista kuin Suomessakin. Samat suuret kauppaketjut tarjoavat sa-moja tuotteita.

Matka sujuu joutuisasti kohti Tukholmaa. Maan-tiet ovat koko matkan hy-väkuntoista moottoritietä, mutta suomenkielistä opas-tusta en näe. Tukholmaan saavuttuani huomaan har-mikseni useampien hotellien olevan täynnä. Sataman lä-hellä olevan täysinäisen ho-tellin vastaanottovirkailija neuvoo sujuvalla englannin kielellä korttelin matkan päässä olevaan pieneen rau-halliseen hotelliin.

Suomenkielistä palvelua ei missään käymistäni hotel-

leista saanut. Halveksuntaa tai eriarvoisuuden tunnetta en kokenut, vaikka ruot-salaiset huomasivat minun olevan suomalainen. Liekö syynä myyjien saama myyn-tikoulutus, jossa liikkeeseen saatu suomalaisten raha on yhtä arvokasta kuin ruot-salaistenkin? Columbus-hotelli on vanhaan malliin kalustettu useampikerrok-sinen linnamainen viihtyisä kivirakennus. Palvelu on ys-tävällistä ja asiallista myös suomalaiselle matkaajalle.

Aamu parlamentissa

Aamu alkaa aamiaisella kel-lo seitsemän, sitten Ruotsin parlamenttiin tapaamaan Sinikka Bohlingia. Tak-si vie nopeasti ja varmasti parlamentin viereen. Sisällä vahtimestarit ottavat hyvin ystävällisesti vastaan ja oh-jaavat odottamaan Sinik-kaa. Odotustilaa koristavat komeat seinämaalaukset. Rakennus on iso ja hieno paikka, joka on ennen toi-minut pankkisalina.

Parlamentaarikkona Si-nikka on toiminut 25 vuot-ta. Tähän aikaan mahtuu monenlaista poliittista ja järjestöllistä toimintaa. Suo-men kielen taitajia Ruotsin parlamentissa on menneinä vuosina ollut noin kymme-nen, nyt heitä on Sinikan lisäksi enää kolme.

Ruotsin eduskunnassa edustajia on 349. Eduskun-

nassa toimii Suomi-kerho, sillä suomenkielisiä ihmisiä on Ruotsin eduskunnassa paljon töissä. Kieli- ja vä-hemmistöaloitteita Ruotsin parlamentissa kannattaa tehdä, sillä niiden kautta voidaan vaikuttaa suomen-kielisten asemaan Ruotsis-sa, vaikka ne usein siirre-täänkin myöhempää jatko-käsittelyä varten ja jäävät unholan suohon.

- Yrittää kannattaa aina-kin, toteaa Sinikka Bohling.

Ruotsinsuomalaiset yrit-tivät joskus perustaa omaa puoluetta, joka olisi vienyt suomalaisten asiaa Ruotsissa eteenpäin. Tälle yhden asian ympärille perustetun puolu-een ideologialle ei löytynyt valitettavasti tarpeeksi kan-natusta ja yritys epäonnistui.

Vuonna 2009 Sinikka aloittaa Pohjoismaiden neu-voston presidenttinä, kun nykyinen presidentti Erkki Tuomioja siirtyy muihin tehtäviin. Sinikka tuntuu hyvin tavalliselta ja turhia muotoseikkoja karttavalta, ahkeralta käytännön ihmi-seltä. Mukava tuttavuus.

Ruotsiin on tulossa paha talouskriisi, jonka johdosta työttömiksi on jo nyt jäänyt noin 40 000 ihmistä. Paluu-muuttajien määrä Suomeen tulee kasvamaan paljon. Osa työttömiksi jääneistä suomenkielisistä suunnistaa kuitenkin Norjaan, missä on huutava työvoimapula. Ne valtiot, joilla on valtion kas-

sa pullollaan rahaa, selviävät talouslamasta, mutta ne joil-la on kirstu tyhjä, ovat suu-rissa vaikeuksissa. Ruotsin ti-lanne on onneksi suhteellisen hyvä. Laman myötä vähem-mistökielten edustajien ase-ma tiukkenee joka suhteessa maassa, jossa joudutaan te-kemään supistuksia kuntien ja valtion talouksissa.

Paluu Suomeen

Aikaa autolautan lähtöön on noin kuusi tuntia. Os-tan hotellin parkkihallista lisää aikaa kolmeksi tun-niksi 50 centillä ja lähden kävelemään pitkin Tukhol-man katuja. Poikkean Café Latte –kahvilaan, joka on turkkilaisten pitämä eri-koiskahveihin erikoistunut liike, josta saa myös hyviä konditoriotuotteita.

Tukholman katukuvasta erottaa helposti monen kan-salaisuuden kirjon, mutta suomalaisuus ei nouse sieltä mitenkään esille. Minkään-laista rasistista kohtelua en kokenut missään vaiheessa matkani aikana. Olen tyy-tyväinen matkan antiin. Yölaivalla Turkuun ja en-nen nukkumaanmenoa taas iltapalalle. Myrskykin on jo täysin tyyntynyt.

Teksti ja kuvat: Harri Lindell

Jutun kirjoittaja on saanut

Pohjoismaiden Neuvoston

apurahaa jutuntekoon.

Satakunnan Perussuoma-laisten piiritoimikunta ko-koontui Kankaanpään kau-pungintalolla 20.1.2009. Avajaispuheenvuorossaan Satakunnan piirin puheen-johtaja Seppo Toriseva Raumalta kertoi Satakun-nan viimeisimpien kan-natuslukujen olleen 8,3

prosenttia, jolla jo mentiin vasemmistosta ohi. Gallupit eivät kuitenkaan äänestä, muistutti Toriseva.

Piirin varapuheenjohta-jana jatkaa edelleen Pauli Saarinen Honkajoelta ja piirisihteerinä Anita Koivu Raumalta. Vuoden 2008 merkittävin tapahtuma oli-vat kunnallisvaalit, joissa perussuomalaisten valtuu-tettujen määrä nousi yli puolella ja kaikki valtuus-toihin päässeet saivat paljon ääniä. Uusia osastoja perus-tettiin ympäri Satakuntaa Seppo Torisevan väsymät-tömän työn ansiosta.

Satakunnan piiri oli myös kartoittanut piiritoi-mistotiloja Porista, mutta ongelmana ovat Porin kor-keat vuokrahinnat, 500-

Satakunnan Perussuomalaisten piiritoimikuntakokoontui Kankaanpäässä

Erkki Lilja Kankaanpäästä mietteliäänä.

1000 euroa kuukaudessa. Kokouksessa päätettiin jat-kaa vielä etsimistä.

Halukkuutta osallistua eurovaaleihin tiedusteltiin myös. Eurovaalit ovat hyvä ponnahduslauta niille, jot-ka tähyävät eduskuntavaa-leihin, mutta kampanjointi vaatii paljon omaa rahaa. Puolue ei tule panostamaan suuria summia EU-vaalei-hin, koska sillä ei ole rahaa paljon käytettävissä.

Ajatuksia herättivät myös Satakunnan piirin nettisivut, jotka ovat olleet suljettuina vaalien jälkeen. Uusien sivujen kustannuk-sista ja ylläpidosta käytiin alustavaa keskustelua.

Teksti: Mika MännistöKuvat: Harri Lindell


NAISET

Marja-Leena Leppänen kirjoitti Perussuomalaisen vuoden 2009 ensimmäises-sä numerossa työttömän ahdingosta ja vaatii siihen korjausta. Luin artikke-lin tarkkaan ja olen hänen kanssaan aivan samaa miel-tä. Olen seurannut asiaa sekä sivusta, että omakoh-taisin kokemuksin. Enkä voi ymmärtää, miten paljon työttömiä voidaan kyykyt-tää eri tavoilla.

Marja-Leena Leppänen kiinnitti huomiota siihen, että työtön ei voi tehdä mi-tään palkkatyötä. Sekin on totta. Siinä asiassa pienikin parannus voisi olla työttö-män kannalta se pieni lisä, joka pitää hänet kiinni yh-teiskunnassa, eikä syrjäy-tymistä tapahtuisi. Mutta nythän jopa harrastaminen tukahdutetaan: Jos harras-tat vaikka maalausta tai valokuvausta, et voi pitää edes näyttelyä, koska sinut voidaan luokitella sen pe-

rusteella yrittäjäksi tai free-lanceriksi! Sehän se kan-nustaa pysymään elämän syrjässä kiinni!

Luukulta luukulle

Leppänen kiinnitti huomio-ta myös siihen, että sähköis-tä, olemassa olevaa tietoa ei käytetä, vaan työtöntä juok-sutetaan luukulta toiselle.

Itse olen yrittänyt yksi-tyishenkilönä saada aikaan pienen pientä helpotusta työttömien pompottami-seen: sitä, että työhön osoi-tukset voitaisiin työttömän niin halutessa lähettää hä-nelle postin sijasta myös sähköpostitse tai edes viesti tulevasta kirjeestä teksti-viestillä. Nythän käytäntö on se, että työnhakijalta otetaan kyllä ylös kaikki mahdolliset yhteystiedot, mutta vain osoitetta käy-tetään. Sähköpostin käyttö olisi taloudellisestikin pe-rusteltua.

Työvoimatoimiston kan-ta on kuitenkin, että esi-merkiksi ollessaan mökillä, työnhakijan pitää pyytää naapureita tai sukulaisia tarkistamaan päivittäin hä-nen postinsa, koska työhön osoitukseen on reagoitava heti. Muuten voi seurata kolmen kuukauden karens-si. Minun mielestäni tällai-sella käytännöllä rajoitetaan perustuslaillista oikeutta liikkua (pistetään työtön kotiarestiin) tai vaihtoehtoi-sesti loukataan yksityisyyden suojaa. – Mitä itse ajattelisit naapurista, jolle tulee kirjei-tä ulosottomieheltä? Ei ehkä ensimmäiseksi tule mieleen, että ulosottomies tilittää hä-nelle vanhan vuokralaisen maksamattomia vuokria!

Vailla vastausta

Pyysin työministeriöltä, että he päivittäisivät työvoima-toimistojen ohjeet nykyisen infrastruktuurin tasolle niin,

että työhön osoitus voidaan antaa myös sähköisesti, jotta perustuslaillinen liik-kumisvapaus tai yksityisyy-den suoja eivät vaarantuisi. Vaan mitä teki työministe-riö? Yllätys, yllätys, vastasi neljän tunnin kuluttua säh-köpostiviestistäni, että ovat siirtäneet asian toimenpide-tiimille....Ilahduin nopeasta toiminnasta ja olin iloinen, että tiedotus kertoi myös tii-min vastuuhenkilön nimen. Odottelin reilut kaksi kuu-kautta. Mitään ei kuulunut. Lähetin kyseiselle päälliköl-le kysymyksen, miten asia on edennyt. Kahden viikon päästä tuli pöyristyttävä vastaus: ”Vakuutusoikeus on silloin ja silloin tehnyt päätöksen, että yhteystie-tojen luovuttamista työ-voimaviranomaisille, ei voida pitää yksityisyyden suojan loukkaamisena”. Kimpaannuin siinä määrin, että lähetin ko. päällikölle sähköpostiviestin, jossa il-

moitin olevani tyytymätön vastaukseen ja pyysin häntä lukemaan pyyntöni uudel-leen, koska hän oli selke-ästi ymmärtänyt asian ihan väärin. Sen jälkeen en ole kuullut kyseisestä herrasta pihaustakaan.

Kului kolmisen kuu-kautta ja minua alkoi nyp-piä, että fi ksuja ihmisiä kävelee turhautuneena kau-pungilla työttöminä ja joku työvoimahallinnon päällik-kö saa korkeaa palkkaa, vaikka ei osaa lukea tai ym-märrä lukemaansa, joka ei vastaa hänelle tulleisiin säh-köpostiviesteihin ollenkaan tai jos vastaa, vastaukset ovat tasoa ”hyvää päivää – kirvesvartta”.

Lähetin työministeri Crohnbergille sähköpos-tiviestin asiasta ja pyysin häntä viemään tätä toi-menpidemuutosta hallin-nonalallaan eteen päin. Siitä on nyt kulunut liki vuosi. Ei ole ministerillä, eikä kenel-

läkään hänen alaisellaan-kaan ollut kiinnostusta edes vastata, saati tehdä tällaista yksinkertaista uudistusta! Saamani kuva koko hallin-nonalasta on, että siellä lu-kutaidoton, välinpitämätön porukka toisiaan pönkit-täen vaan nostaa korkeaa palkkaa ja nauttii työttömi-en pompottamisesta. Juh-lapuheissa kyllä puhutaan tippa linssissä työttömien syrjäytymisen estämisestä ja ihmisarvon säilyttämises-tä, mutta sen eteen ei tehdä mitään. On varmaan kivaa käyttää valtaa ja kyykyttää työttömiä, joilla on muuten-kin hankalaa!

Rohkenenkin esittää Marja-Leena Leppäselle, et-tä Perussuomalaiset Naiset ry ottaisi tämän pienen toi-mintamallin muutos-asian mukaan omaan esitykseen-sä aikaisempien lisäksi.

Kristina LjungqvistKPS, Helsinki

Työttömän kohtelu pitää saada korrektille tasolle!


"Maan hiljaisista" kaikis-ta hiljaisin ryhmä ei jaksa puolustaa oikeuttaan, vaik-ka heillä on oikeutensa vii-meiseen hengenvetoon asti ja vielä hieman sen jälkeen-kin. Saattohoito on jäänyt pahasti muiden asioiden kehittämisen jalkoihin. Ha-luan omalla ammatillisella

perehtyneisyydelläni kom-mentoida muutamia näkö-kulmia asiasta:

Valitettavasti saattohoi-to on mielletty kuuluvan vain parantumattomasti sairaille syöpäpotilaille ja siitä puhuttaessa monilla on vain tämä mielikuva. Se on kuitenkin yleisnimi hoidol-le, jonka tarkoitus on lievit-tää kärsimystä silloin kun kuolema on lähellä ja sen tavoite on arvokas kuolema ilman tarpeetonta kärsimys-tä. Se on hyvin haasteellista: löytää se, mitä voidaan vie-lä tehdä, kun mitään ei ole enää tehtävissä?

Saattohoidon saaminen pitäisi olla perusoikeus jo-kaiselle, jonka elämän lop-puvaiheet ovat meneillään, syystä ja iästä riippumatta.

On siis muistettava, että saattohoitoa eivät tarvit-se vain syöpäpotilaat. On myös monia muita sairauk-sia, joita ei pystytä paran-tamaan ja jotka johtavat lopulta kuolemaan. Monet muutkin taudit kuin syöpä voivat olla elämän loppu-vaiheessa hyvin tuskallisia. Vanhuksilla elimistön toi-pumis- ja palautumiskyky heikkenevät luonnollisesti iän karttuessa. Tämä joh-taa lopulta kohti kuolemaa, mikä edelleen on jokaisen elollisen olennon väistämä-tön kohtalo.

Saattohoidossa ei siis pitäisi olla väliä sillä, onko nuori tai vanha ja johtuuko elämän päättymisen lähes-tyminen syövästä, halva-uksesta tai elintärkeiden

elimien toiminnan luon-nollisesta heikkenemisestä. Asenteiden saattohoitoa kohtaan on muututtava, sil-lä minusta se on yksi niistä mittareista, joilla voimme jopa kansakuntana punnita sivistyneisyytemme ja inhi-millisyytemme tasoa.

Saattohoito ei ole kallis-ta eikä monimutkaista. Se voi - mutta sen ei useinkaan tarvitse - sisältää vaativia-kin erikoissairaanhoidon toimenpiteitä siitä huoli-matta, että niillä ei tavoitel-la parantumista (esim. syö-päpotilas voi saada sädehoi-toa kipujen hoitamiseksi, ei enää parantuakseen).

Olen sitä mieltä, että saattohoito tai ainakin sen perusperiaatteet kuuluvat kaiken hoitohenkilöstön ja

erityisesti perusterveyden-huollon ja vanhustenhuol-lon henkilöstön perusosaa-miseen! Myös perustervey-denhuollon lääkärillä tulee olla valmiudet saattohoi-topäätökseen. Perustervey-denhuollon vuodeosastoil-la, vanhustenhoitolaitok-sissa ja jopa kotihoidossa hoidetaan kuitenkin lukuisa määrä asiakkaita elämänsä loppuvaiheessa. Kuolemaa ei voida ulkoistaa, ei edes siisteihin saattohoitokotei-hin. Se tulee olemaan läsnä aina siellä, missä elämän loppuvaiheita eletään.

Saattohoitokotien tai erikoissairaanhoidon pallia-tiivisen (oireita lievittävän hoidon) konsultaatioyksi-kön asiantuntemuksella on ratkaiseva merkitys alueel-

Oikeus saattohoitoon on perusoikeuslisesti siinä, kuinka saatto-hoitoa kehitetään ja toteute-taan. Suomalaiset ovat tässä järkyttävän epätasa-arvoi-sessa tilanteessa, sillä Suo-messa on vain neljä saatto-hoitokotia (kaikki etelä- ja länsisuomessa) ja yksi ainoa palliatiivinen konsultaatio-yksikkö (Tampere)! Tavalli-sesti saattohoitokodit ovat yksityisiä. Erikoisyksiköt eivät silti ratkaise tilannetta, sillä saattohoito on otettava vakavasti paikalliseksi ke-hittämiskohteeksi ja sen on saatava se arvo peruspalve-luiden osana, joka sille inhi-millisesti arvioiden kuuluu.

Minna Mäkinen

Jyväskyläläinensairaanhoitaja ja kaupunginvaltuutettu

NAISET

Diabetes on maamme nopeimmin yleistyvä kan-sansairaus ja tällä hetkellä sitä sairastaa lähes 300 000 suomalaista.

Arvioidaan, että noin 200 000 suomalaista sairas-taa diabetesta tietämättään. Hoitaminen on yhteiskun-nalle erittäin kallista erityi-sesti huonosta hoitotasapai-nosta johtuvien liitännäis-sairauksien vuoksi. Uuden hallituksen olisikin järkevää tehostaa diabeteksen ehkäi-syä ja sen hoitoa, jotta voim-me välttää vielä suuremmat taloudelliset ja inhimilliset ongelmat tulevaisuudessa.

Diabeteksen hoito on ke-hittynyt nopeasti viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta mielikuvissa diabetes on edelleen arkea huomatta-vasti hankaloittava sairaus. Se pohjautuu toisen maail-mansodan jälkeen kehitet-tyyn NPH-insuliiniin, joka on edelleen laajasti käytetty. Potilaat joutuvat pistämään NPH-insuliinia useasti päi-vässä eikä lääkkeen vai-kutusprofi ili ole tasainen, eli potilas saa helpommin alhaisesta verensokerista ai-heutuvia hypoglykemioita.

Nykyaikaiset insuliinit, esimerkiksi vain kerran päi-vässä pistettävä glarginin-suliini, helpottavat potilaan arkea vaikuttamalla tasai-semmin, jolloin diabeetikon

sokeritasapaino pysyy koko päivän hyvänä. Pitkällä ai-kavälillä hyvä hoitotasapai-no ehkäisee liitännäissai-rauksia. Tästä huolimatta NPH-insuliinia määrätään edelleen runsaasti potilaille. Korvattavuuksista alle 25 000 koski kuitenkin tasai-sen vaikutusprofi ilin anta-vaa glargininsuliinia. (Läh-de: Kelan reseptiarkisto)

Huono hoitotasapaino tulee kalliiksi

Vuoden 2005 Diabetesbaro-metrin mukaan hyvässä so-keritasapainossa on vain jo-ka viides tyypin 1 diabeetik-ko. Lisäsairauksia saaneen eli komplisoituneen tyypin 2 diabeetikon lisäkustannuk-set ovat keskimäärin 24 ker-taa suuremmat kuin komp-lisoitumattoman ja tyypin 1 diabeetikoilla 12 kertaa suu-remmat. (Diabetesbaromet-ri 2005) Huonosti hoidettu diabetes voi aiheuttaa poti-laalle elinmuutoksia silmis-sä, munuaisissa ja hermoissa sekä sydän- ja verenkierto-elimistössä.

Esimerkiksi professori Tero Kangas on laskenut, että Suomessa diabeteksen hoito tulee maksamaan kol-men vuoden kuluttua 3,3 miljardia euroa ja lisäku-luina 1,8 miljoonaa euroa. Vuosikymmenessä kulut yli

kolminkertaistuvat, mikä johtuu tyypin 2 diabeteksen ja erityisesti sen liitännäis-sairauksien yleistymisestä. (Mediuutiset 16.3.2007)

Pitkätehoinen insuliini-hoito auttaa potilaita pysy-mään hyvässä hoitotasapai-nossa ja samalla vähentää myös yhteiskunnan kustan-nuksia. Esimerkiksi Irlannis-sa diabeetikot ovat siirtyneet lähes kokonaan uudenaikais-ten insuliinien käyttäjiksi.

Mitä on diabetes?

Diabetes on aineenvaihdun-nan sairaus, jonka seurauk-sena veren sokeripitoisuus kohoaa. Elimistön insulii-nintuotanto on joko liian vähäistä tai se on loppunut

kokonaan. Insuliini on elin-tärkeä hormoni, jota elimis-tö tarvitsee sokeritasapai-non säätelemiseen. Insulii-nia tarvitaan myös rasva- ja proteiiniaineenvaihdunnas-sa. Suomen Diabetesliiton mukaan maassamme on täl-lä hetkellä noin 40 000 tyy-pin 1 diabeetikkoa ja 250 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Diagnosoimattomia tyypin 2 diabeetikoita arvellaan olevan noin 200 000.

Jako kahteen eri sairauteen

Diabetes jaetaan kahteen eri sairauteen: nuoruusiän eli tyypin 1 diabetekseen ja aikuisiän eli tyypin 2 dia-betekseen. Tyypin 1 diabe-

teksessa elimistön insuliinin tuotanto on loppunut koko-naan ja insuliini on annetta-va korvaushoitona. Tyypin 2 diabetes johtuu insuliinin määrän riittämättömyydes-tä tai sen vaikutuksen heik-kenemisestä elimistössä.

Sairastumisriskiä lisäävät tekijät

Tyypin 2 diabeteksen sai-rastumisriskiä lisäävät lähi-suvussa esiintyvä tyypin 2 diabetes, ylipaino, vähäinen liikunta sekä raskauden ai-kainen verensokerin nousu.

Mistä tyypin 1 diabetes johtuu?

Tyypin 1 diabeteksessa eli-mistön insuliinin tuotanto on loppunut tai loppumassa ko-konaan. Tällöin hoidoksi tar-vitaan aina insuliinia. Tyypin 1 diabetesta kutsutaan myös nuoruustyypin diabetekseksi, koska suurin osa insuliinin puutokseen sairastuneista on alle 35-vuotiaita.

Mitä on insuliini?

Insuliini on keskeinen elimis-tön sokeritasapainoa sää-televä tekijä ja ainoa veren-sokeripitoisuutta pienentävä hormoni. Insuliinia erittyy haimasta. Tärkein insuliinin erittymistä säätelevä tekijä

on veren sokeripitoisuus. Insuliinia tarvitaan, jotta so-keri pääsee verestä elimistön soluihin. Insuliini säätelee myös maksan varastosokerin muodostumista ja jarruttaa sokerin vapautumista takai-sin maksasta verenkiertoon. Lisäksi insuliini on välttämä-tön hormoni rasva- ja valku-aisaineenvaihdunnassa.

Lääkkeellinen insuliini-valmiste annetaan pistok-sena ihon alle, sillä suun kautta otettuna insuliini hajoaisi tehottomaksi suo-listoentsyymien toimesta. Ei-pistettäviä, esimerkiksi hengitettäviä ja suun kautta otettavia insuliinivalmistei-ta on tulossa markkinoille. Kaikki insuliinivalmisteet laskevat verensokeria, mut-ta ne eroavat esimerkiksi vaikutusprofi ilinsa ja vai-kutusaikansa suhteen.

Glargininsuliini on pit-kävaikutteinen insuliinijoh-dos, jolla on tasainen vai-kutusprofi ili. Sen vaikutus kestää keskimäärin 24 tun-tia, minkä vuoksi se piste-tään kerran vuorokaudessa. Tasaisen vaikutusprofi ilinsa vuoksi glargininsuliinihoi-dossa liian matalan veren-sokerin eli hypoglykemian esiintyminen on vähäisem-pää etenkin yön aikana kuin NPH-insuliinihoidossa.

Teksti: Minna Kossi

Sairastatko tietämättäsi diabetesta?

Kuva: Suomen Diabetesliitto ry.


- Perussuomalaiset on ainoa puolue, johon koskaan olen edes harkinnut liittyväni. Jo nimi kertoo kaiken oleelli-sen. Optiomiljonääreillä on jo omat puolueensa, mutta tavallisen suomalaisen ih-misen asiaa ei tällä hetkellä aja kuin Perussuomalaiset. Siitä kertoo sekin, että puo-lueeseen on liittynyt ihmisiä laidasta laitaan, oikealta, vasemmalta ja keskeltä. Ih-misiä, jotka ovat pettyneet muihin puolueisiin.

Esimerkiksi Keskusta on jo ajat sitten hylännyt alkio-laiset juurensa ja unohtanut maamme vähäosaiset. Sa-moin vasemmiston kohdal-la ovat muut asiat menneet edelle, vaikka se kovin väit-tääkin pitävänsä huonom-piosaisten puolta.

- Suomessa ihmisillä on etuja ja oikeuksia, mutta kellään ei pidä olla etuoi-keuksia. Perussuomalainen aate ei katso ikää, suku-puolta eikä eettistä vakau-

musta, vaan kaikilla on oi-keus olla ja elää. Se on mi-nulle tärkeää, ettei ihmisiä erotella jyviin ja akanoihin.

Poliisi ja poliitikko

Vimpeliläinen Reijo Hon-gisto on poliisina vanhem-man konstaapelin vakans-silla Etelä-Pohjanmaan po-liisilaitoksessa. Alajärvellä syntynyt Hongisto on ollut poliisi 25 vuotta. Hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja kaksi reipasta poikaa iäl-tään 14 ja 15 vuotta.

- Kun aloitin näissä hommissa vuonna 1984, oli Raimo Vistbacka nimismie-henä Alajärvellä. Sieltä olen kulkeutunut naapuripitä-jään Vimpeliin.

Vimpelin kunnanval-tuustossa Hongisto on is-tunut jo yhden kauden ja kuului myös varajäsene-nä kunnanhallitukseen ja varajäsenenä perusturva-lautakuntaan. Viime kun-

nallisvaaleissa hän sai yl-lätyksekseen 128 ääntä yli kolminkertaistaen edellisen äänimääränsä ja tullen näin oman paikkakuntansa ääni-haravaksi. Myös luottamus-toimia tuli rutkasti lisää.

- Minulle se oli veret seisauttava kokemus, mut-ta ilmeisesti ihmiset ovat pitäneet siitä, että on saatu vaihtelua Vimpelin hyvin keskustavetoiseen politiik-kaan. Kuulun myös Vimpe-lin kirkkovaltuustoon.

Yksinkertaisen miehen pyhättö

Reijo Hongiston sydäntä lähellä on myös luonto, ja hän harrastaa metsästystä, kalastusta ja reserviläistoi-mintaa. Sotilasarvoltaan hän on tällä hetkellä reser-vin kapteeni. Isän sydän paisuu ylpeydestä hänen saadessaan kertoa, että hä-nen molemmat poikansa kaatoivat viime syksynä en-simmäisen hirvensä.

- Siinä on äijäenergiaa liikkeellä, kun lähdemme yhdessä metsälle. Eräilyä eri muodoissaan olen har-rastanut seitsenvuotiaasta saakka. Luonto on minul-le hiljentymisen paikka, yksinkertaisen miehen py-hättö. Minulle on tärkeää, että olen saanut poikanikin mukaan jakamaan harras-tukseni.

Hongisto arvostaa Pe-russuomalaisissa sitäkin,

Oman tiensä kulkijaAlueellistamisen hinta

16.1-09 oli tekstiTV:ssä seuraava uutinen:”Poliisin tietohallintokeskuksen alueellista-

mista tarkastellut valtiontalouden tarkastusvi-

rasto kehottaa jatkossa selvittämään tarkemmin

alueellistamisen aiheuttamia kuluja.

Rovaniemelle siirtyneen keskuksen menot ovat vuosina 2002-2007 kaksinkertaistuneet ja henkilöstömenot jopa nelinkertaistuneet. Tarkas-tusviraston mukaan alueellistamisen vaikutuksia arvioitaessa tulisi käyttää selvästi nykyistä enem-män kvantitatiivista tutkimusta, eli laskea seura-uksia euroissa”.

Latvavedet kuivuu – sanotaan, eli väki pake-nee maaseudulta keskustaajamiin ja keskustaa-jamista maakuntakeskuksiin. Vauhti ei pysähdy aina edes maakuntakeskuksiinkaan, vaan usein pysyvämpi osoite löytyy vasta etelän suurista kaupungeista. Tämä on ollut viimevuosien poli-tikoinnin seurausta.

Tuosta politikoinnista on osoituksena vaik-kapa se, että joka päivä lopettaa kolme maitoti-laa toimintansa. Lehmät teuraaksi, matkalaukku kainaloon ja etelään etsimään elantoa. Toisena esimerkkinä julkisten kulkuyhteyksien varassa elelevä syrjäkylän asukki, jonka asiointi kävi mahdottomaksi viimeisenkin linja-autovuoron ajettua päätepysäkille. Linja-auto jäi päätepy-säkilleen, koska valtio karsi miljoonilla euroil-la joukkoliikenteen tukea, vaikka kustannukset nousivat. Samaan aikaan toisaalla kehotetaan käyttämään julkisia kulkuvälineitä ja vähentä-mään henkilöautojen käyttöä. Sanalla sanoen; erittäin ristiriitaista politikointia.

Tässä silmänkääntötemppujen luvatussa maassa saattaa joku kuvitella, että kun viime-vuosien maaseutua autioittavan politikoinnin seurauksena on kymmeniä tuhansia ihmisiä siir-tynyt etelän suuriin asutuskeskuksiin, niin nyt on aika hallituksen pestä kasvojaan ja ryhtyä hy-vittämään epäonnistunutta aluepolitiikkaansa. Keskustapuolueen kannatus laskee maaseudulla samaan tahtiin teurasautoon kävelevien lehmien häntien kanssa. Nyt herättiin tyynnyttelemään mieliä ja hyvittelemään maakuntien väkeä, siir-tämällä pikku paniikissa muutama valtion viras-to kehä kolmosen ulkopuolelle. Kuvitellaan, että muutaman sadan henkilön työpaikkojen siirtä-minen susirajan taakse hämää meidät maakun-tien ihmiset ajattelemaan, että ainakin tasapuoli-sia yritetään olla.

Tuollaisilla virastojen siirroilla ei ole mitään merkitystä maan sisäistä muuttoliikettä arvioi-taessa. Se on lillukanvarsien taivuttelua, taikka hyttysen läjä Itämeressä. Muutaman viraston siirrolla ei maaltapakoa pysäytetä. Maaltapako pysähtyy vain toisenlaisella aluepolitiikalla.

Tässäkin tapauksessa olisi ollut huomatta-vasti järkevämpää pitää se virasto alkuperäisellä paikallaan, ja kohdentaa nuo matkapakaasien siirtelyssä kulutetut eurot vaikka työttömien poliisien työllistämiseen, taikka siirtää suoraan tukena Kemijärven ja Kaskisten asukkaille, sinne lahdattujen sellutehtaiden seutuville.

Reijo HongistoVimpeli

ettemme tuomitse metsäs-tystä harrastuksena vaan ainoana puolueena uskal-lamme julkisesti puolustaa myös metsästystä ja met-sästäjiä. Metsästyshän ei ole trendikästä, vaan tänä päivänä pitäisi olla kaiketi aseistakieltäytyjä miellyt-tääkseen urbaaneja city-ihmisiä.

- Mutta kyllä sen äkkiä huomaisi, jos metsästäjät Suomesta häviäisivät. Hy-vin pian hirvien määrä li-sääntyisi niin paljon, ettei teillä olisi enää turvallista liikkua.

Teksti: Mika Männistö

■KOLUMNI

Metsästyksen vastustajille kysymys: kumpi on parempi, hirvi Sinun autosi konepellillä vai metsämiehen pakastimessa? PerusReijo syksyisessä mielipuuhassaan. Kuva: Kari Hongisto

PerusSuomalainen-lehden uusi kolumnisti Reijo Hongisto on oman tiensä kulkija, joka ei taivu komp-romisseihin ympäristön trendien ja muodin oik-kujen mukaan, vaan pitää kiinni siitä, minkä sisällään tietää oikeaksi.

PerusSuomalainen-lehden uusi kolum-nisti Reijo Hongisto on oman tiensä kulkija; mies, joka ei muuta mielipitei-tään sen mukaan, mitä muut haluaisi-vat kuulla. Hän on myös hyvin ylpeä suomalaisuudestaan, jota hänen mo-lemmat vanhempansa aikoinaan puo-lustivat rintamalla.


Tommi Vainiotalo, 24-vuo-tias maanviljelijä Laitilasta lähti itse Perussuomalaisiin, koska puolueen tyyli miel-lytti: se että asiat sanotaan suoraan ja niihin myös tar-tutaan. Demokratia on Vai-niotalolle kaikkein tärkein-tä. Laitilan Perussuomalais-ten puheenjohtajana hän on yrittänyt pysytellä mahdol-lisimman demokraattisena ja ottaa kaikki näkökannat huomioon.

- Mielestäni on tärkeää huomioida kaikki, koska mielipiteitä on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Itselleni on tärkeää myös suomalainen maatalous, joka on hiljal-leen valumassa Kankkulan kaivoon. Tällä tyylillä me viljelijät tuhoamme toinen toisemme.

Maatalouden nykytren-di, jonka mukaan suurempi on parempi, on turmiolli-nen Suomen maataloudelle.

Vaikka isoja tiloja saa ja pitääkin olla, myös pienem-mille pitäisi jättää elinmah-dollisuudet. Tärkeintä on, että kaikki viljelijät saavat palkan työstään.

- Maatalouden on saa-tava apua pian, kun vielä on tiloja pelastettavissa. Mutta pidetäänkö Suomes-sa ruokaa liian itsestäänsel-vyytenä?

Suomen maatalous valumassaKankkulan kaivoon

Perussuomalaisten Laitilan osaston puheenjohtaja Tommi Vainiotalo pitää Lea-vaimonsa kanssa 20 000 kanan ja 4 000 kananuorikon kanalaa. Pariskunnan yhteisiin harras-tuksiin kuuluu matkailun lisäksi politiikka. Kummallakin oli aktiivinen rooli osaston perustamisessa.

Laitilan unelmatiimiLaitilan osaston puheenjoh-tajuuden lisäksi Vainiotalo on puolueen Varsinais-Suo-men piiritoimikunnan jäsen ja toimii myös Laitilan kau-pungin ympäristö- ja raken-nuslautakunnassa. Hänellä on Lea-vaimonsa kanssa 20 000 kanan ja 4 000 kana-nuorikon kanala.

- Teimme sukupolven-vaihdoksen vuonna 2005 ja vuoden 2007 lopussa valmistui uusi kerrosriti-lälattiakanala. Harrastan metsästystä, uintia ja hiih-toa. Vaimoni kanssa harras-tamme yhdessä matkailua ja olemmekin juuri lähdössä kohti Teneriffaa. Toiseksi yhteiseksi harrastuksek-semme tuli politiikka viime syksynä, kun käynnistimme uudelleen Laitilan Perus-suomalaisten osaston.

Osaston perustajat saa-tiinkin kasaan hyvin äkkiä,

Olin perjantaina 16.1 krii-sikokouksessa, jossa puitiin maatalouden tukien ro-mahtamista ja viljelijöiden eriarvoisuutta Suomessa. Olin täysin samaa mieltä sii-tä, että meidän viljelijöiden pitäisi olla samalla viivalla etelässä ja pohjoisessa, mut-ta itseltäni meni kyllä ma-ku kokouksesta, koska heti aluksi tuli olo pikemminkin toppuuttelukokouksesta kuin kriisikokouksesta.

Viljelijöiden puheenvuo-rot olivat kyllä hyviä, mutta harmitti ja ihmetytti etteivät viljelijät yleisöstä päässeet lainkaan käyttämään pu-heenvuoroaan, vaikka sitä kirjallisesti pyysivät. Koko-uksesta tuli ainakin itselleni hiukan sellainen olo, että yritettiinkö viljelijöiden tah-to tukahduttaa?

Mitä tulee MTK:n edus-tajien puheenvuoroihin, niin mielestäni heidän on aivan turha hokea inves-tointitukia nuorille. Aina-kin kananmunantuotan-nossa se johtaa mielestäni ojasta allikkoon ja ruokkii

kananmuna-alalla vallitse-vaa ylituotantoa. Mielestä-ni kananmuna-ala tarvitsee kontrollointia ylituotannon estämiseksi. Eikö MTK:n olisi tärkeämpää ajaa ole-massa olevien tilojen ny-kyisen tuotannon kannat-tavuutta ja panostaa tukien säilymiseen Suomessa? To-sin nykyinen nuoren vilje-lijän aloitustuki on paikal-

laan ja tarpeellinen uudelle yrittäjälle. Markkinoilta luultavasti on aika turha tällä hetkellä hintaa hakea.

Maatalous kannatta-vuusongelmissa

Maataloudessa tuntuu joka sektori kärsivän kannatta-vuusongelmista. Tuntuu, että sika- ja kanapuolella

ja toiminta pääsi alkamaan nopealla aikataululla. Tär-keässä roolissa oli Mynä-mäki-Nousiainen-osaston puheenjohtaja Juhani Han-nula, joka oli tehnyt tärke-ää taustatyötä jo kesällä ennen perustamista. Osas-to perustettiin elokuun lo-pulla ja vaaleihin mentiin kovalla kiireellä. Laitilasta mukaan lähti kymmenen ehdokasta.

- Saimme Laitilassa koottua hyvän porukan, oikean unelmatiimin, joka edelleen seisoo takanani ja homma toimii täydellises-ti. Meitä oli joka lähtöön maanviljelijästä palkan-saajaan. Ikäjakauma oli nuorimmasta eli itsestä-ni lähtien vanhimpaan 70-vuotiaaseen ehdokkaa-seen. Lisäksi saimme hyvin myös naisia mukaan, joka osoittaa Laitilan hyvää tasa-arvoisuutta.

Laitilan pysyttävä itsenäisenä

Myös vaalit menivät Laitilas-sa hyvin. Ääniä tuli 380 mikä merkitsee 9,1 % kannatusta. Sillä saatiin läpi kolme eh-dokasta. Vaalien jälkeen on Vainiotalon katse kääntynyt neljän vuoden päähän kohti seuraavia kunnallisvaaleja.

- Kunta-asioissa olen vah-vasti sitä mieltä, että Laitilan pitää pysyä itsenäisenä, koska Laitila on hyvien kulkuyhte-yksien varassa ja tänne raken-netaan paljon uutta. Ihmet-telenkin, miksi ne hedelmät pitää muille jakaa? Kuntavaa-lien aikaan oli keskustelussa muistaakseni myös yhteinen iso terveyskeskus tapetilla. Tässäkin asiassa Laitilan tulisi pysyä itsenäisenä. Mahtaako-han kukaan ajatella, millaista vaivaa se tuottaisi ihmisille ja varsinkin vanhuksille?


tilanne riistäytyi ikään kuin salakavalasti käsistä, laa-jennukset lisääntyivät ja ko-ko kasvoi räjähdysmäisesti. Mahtoiko kukaan huomata tilannetta ennen kuin oli liian myöhäistä? Toki ny-kyajan trendi on, että mitä suurempi niin sen parem-pi, mutta pitää todeta ettei tuotannon laajentaminen tuottanut omalla kohdalla-

ni paljon muuta kuin lisää töitä ja lantaa.

Mielestäni viljanviljely kärsii nyt ylituotannosta, koska sokerintuotanto vä-heni Suomessa. Oli aika äly-töntä antaa ranskalaisten viljellä juurikkaamme. Mo-nella tuli jo viime syksyn viljankuivaus maksamaan yhtä paljon kuin viljaton-nista nyt saa, eikä tuella ka-teta loppuja kustannuksia. Voi sanoa, että saa laittaa vielä oman palkan ja vielä vähän lisää ennen kuin on kulut katettu. Tosin kyllä-kään viljaa ei maailmassa ole hurraamiseen asti. Ko-ko ajan maailman väkiluku kasvaa ja syöviä suita on yhä enemmän.

Mitenkä maailma ruok-kii kohta nämä suut? Silti viljan hinnan kanssa pel-leillään sen kuin keritään, vaikka tiedetään viljan koh-ta loppuvan kesken. Yh-dessä vaiheessa syytettiin ruisleivän hinnan noususta viljelijöitä, vaikka todelli-suudessa ruista oli ruislei-vässä vain muutamia pro-

sentteja, joten se ei paljoa leivän hintaan vaikuta. Itse en ole selvittänyt öljykasvi-en kannattavuutta, koska tällä hetkellä kaikki viljani menee kanojen suihin, mut-ta kysyn tässä, mitkä ovat mahdollisuudet öljykasvien viljelyssä, kun teollisuus temppuilee viljan hinnan kanssa?

Tässä tuleekin sellainen kysymys mieleen, että onko ruoka liian itsestäänselvyys nykymaailmassa? Vielä sen verran kokouksesta, että kansanedustajat ja europar-lamentaarikko Itälä olivat kaikki hyvin murheissaan meidän maanviljelijöiden tilasta, mutta voivotte-lut eivät vie asiaa yhtään eteenpäin. Omalta osaltani toivon, että heistä kuullaan vielä kokouksen jälkeenkin touhuamassa meille viljeli-jöille parempaa huomista.

Tommi Vainiotalo

Laitilan osaston pj, kananmunantuottaja

Huittisten kriisikokous jakananmunantuotanto


- Aivan kuin shakkipe-lissä, myös politiikassa on olemassa eri pelaajien välillä voima ja vastavoi-ma. Tämä todettiin myös Oulun ensimmäisessä val-tuuston kokouksessa. Kun vastustaja käytti miesyli-voimaansa siten, että ei antanut meille riittävästi luottamusmiespaikkoja,päätimme me käyttää omaa vastavoimaamme esittämällä lautakunta-paikkojen jakoa enem-mistövaaleilla, kertoo Perussuomalaisten Oulun valtuustoryhmän varapu-heenjohtaja Ville Vähä-mäki.

Viesti meni perille

Suljetut enemmistövaalit olisivat olleet vastustajalle kova paikka, sillä sen seu-rauksena osa valtuutetuista olisi saattanut jäädä ilman lautakuntapaikkaa. Lisäk-si kunnanhallitukseen olisi tullut todennäköisesti joi-takin muutoksia. Esityksen seurauksena pidettiin neu-vottelu, johon osallistuivat jokaisen valtuustopuolueen puheenjohtaja ja Perussuo-malaisten koko edustajisto.

- Meitä uhattiin kaik-kien lautakuntapaikkojen menetyksellä, mutta emme tähän uhkailuun taipu-

neet. Tämän seurauksena vastapuolen neuvottelijat huomasivat, että heidän omat hallituspaikkansa sekä muut lautakuntapai-kat voisivat olla uhattuina valtuuston suorittamissa enemmistövaaleissa. Näin ollen on helppo todeta,

että jotkut todella pelkäsi-vät luottamuspaikkojensa menetystä. Lopulta vedim-me esityksemme pois, kun huomasimme viestimme menneen perille. Olimme osoittaneet, että tulevaisuu-dessa voimme vain yhdellä-kin valtuutetulla muuttaa

Perussuomalaisten vastaisku Oulussasai vastustajan puntit tutisemaan

Ville Vähämäki on Perussuomalaisten Oulun valtuustoryh-män varapuheenjohtaja ja sai kunnallisvaaleissa kotikau-punkinsa perussuomalaisista ehdokkaista eniten ääniä (325). Se oli noin sata ääntä enemmän kuin eduskunta-vaaleissa, eli hyvään suuntaan ollaan menossa.

ennalta määrätyn lauta-kuntapaikkajaon, ja että vastaisuudessa myös mei-dän toiveemme pitää ottaa huomioon. Saavutimme täl-lä yksinkertaisella toimen-piteellä huomattavia etuja ajatellen pitkän aikavälin tavoitteitamme.

Kätemme eivät ole sidotut

Oulussa Perussuomalaiset ovat saamassa valtuuston neljännen varapuheenjohta-jan paikan, yhden lautakun-tapaikan, muutamia johto-kuntapaikkoja sekä paikat seutuvaltuustoon ja maa-kuntavaltuustoon. Äänimää-rien perusteella Perussuoma-laisten olisi pitänyt saada 4-5 lautakuntapaikkaa.

- Olen jälkeenpäin saa-nut sellaisen käsityksen, että mahdollisesti Keskusta oli vaalien jälkeisissä ko-kouksissaan päättänyt, että meille ei annettaisi keskeisiä lautakuntapaikkoja. Vaikka emme näitä lautakuntapaik-koja saaneet, eivät kätemme kuitenkaan ole sidotut, sillä voimme tehdä politiikkaa valtuuston kyselytunneilla tekemällä kaupunginjohta-jalle ja kaupunginhallituk-sen puheenjohtajalle kysy-myksiä. Voimme myös teh-dä valtuustoaloitteita, joita

ensimmäisessä valtuuston kokouksessa jätimme seit-semän kappaletta.

Suljettu julkishallinto

Oulussa näyttäisi olevan käytäntönä osittain suljettu julkishallinto, jossa muuta-milla henkilöillä on pääosa vallasta ja valtuustolla kaik-ki vastuu. Valtuutetuille ei aina ole saatettu tiedoksi lautakuntien tekemiä bud-jettiesityksiä. Kunnanjoh-taja on luonnollisesti teh-nyt lautakunnan esityksiin omat lisäyksensä ja muu-toksensa, mutta valtuustolle ei aina ole ollut selvää, kuka esitykset on tehnyt. Kun-nanjohtajalla on siis valta, mutta valtuustolla vastuu.

- Tästä lähdemme otta-maan kiinni seuraavaksi. Uskon, että hyvin monissa Suomen kunnissa on vas-taavanlainen tilanne, mutta monelle uudelle valtuutetul-le nämä asiat tulevat eteen vasta syksyllä, kun budjet-tiesitykset tehdään. Valtuu-tetun kannattaa ehdotto-masti vaatia julkishallinnon läpinäkyvyyttä, ja budjetin teon yhteydessä tällainen vaatimus on mitä parhain poliittinen teko.


Kunnallisvaalien jälkeen on vähän joka puolelta Suomea alkanut kantautua tietoja siitä, miten vanhat puolueet ovat kävelleet äänestäjien tahdon vas-taisesti Perussuomalaisten valtuusto-ryhmien yli muun muassa lautakun-tapaikkojen jaossa. Näin kävi myös Oulussa, mutta Perussuomalaisten valtuustoryhmä Oulussa ei niellyt tätä purematta vaan kävi rohkeasti vastais-kuun.

Hallitus tarjoaa ilman pyyntöä pan-keille rajusti rahaa. Ministeri Katainen luonnehti tapausta: tehdään taas suoma-laista ihmettä. Edellisen laman tekijät ja korjaajat, Holkerin ja Ahon hallitukset, olivat mielestään kykeneviä talousmiehiä, asiantuntijoita, mutta tulokset tuntuvat päinvastaisina vielä sukupolvien ajan. – Nuolaisiko Katainen ennen kuin tipahti?

Suomen siirryttyä euroon korot las-kivat ja laina-ajat pidentyivät. Vahva us-ko euroalueen kaikkivoipaisuuteen roh-

kaisi kotitalouksia velkaantumaan. Vakaan talouskehityksen innoittamana investoitiin vapaa-aikaankin velaksi.

Maailmantalouden kasvu perustuu maltilliseen ja kilpailukykyiseen tuotan-totoiminnan kautta saatuun lisäarvoon. Pelaamalla olemassa olevan varallisuuden omistuksesta heilutellaan yritysten, jopa kokonaisten kansantalouksien keskinäisiä taloussuhteita hallitsemattoman rajuihin muutoksiin. Horjumattomaksi oletetun euroalueen tuotantotoiminnan ja talouden kasvu romahti, kun pelureiden toimet ovat liian vapaita. Tilanne näkyy Pohjanmaan veneteollisuuden kautta laajasti.

Asiantuntijat toimivat nyt vastoin aikai-sempaa. Edellisen laman aikana yrityksiä kaadettiin tahallaan, mutta nyt niille etsitään selviämiskeinoja. Pankkien rahoitusmahdol-lisuuksia lisätään viidellä miljardilla ja Finn-veran vientiluoton myöntämismahdollisuu-det paranevat lisärahan turvin. Pääministeri Vanhanen huomautti, ettei kyseessä ole tuki, sillä korko on 6 %. Euroopan Keskuspankin

(EKP:n) ohjauskorko on 2 % ja USA:ssa se on 0 – 0,25 %. - Verohelpotuksista toivotaan vetoapua kotimaisen kulutuksen ylläpitoon. ”Asiantuntijat” pitävät EKP:n ohjauskorkoa liian korkeana. Matala korko palauttaa ta-louspolitiikan uskottavuutta. Syntyy kysyn-tää ja investointihalukkuutta, mikä edistää tuotantotoimintaa ja työllisyyden kasvua.

Hallituksen lupaus auttaa yritykset huo-non ajan yli on hyvä teko. Ulkomaalais-omistukseen joutuneilla entisillä suomalais-pankeilla on sama mahdollisuus. Vakuuksi-en ja lainakoron lisäksi pankit haluavat yri-tyksiltä rahaa toimituskuluina. Kallis raha lisää riskiä. Lainanlyhennysten ja korkojen maksukyky riippuu markkinoiden toipumi-sesta. Ilman riittävää joustovaraa rahoitus-apu voi aiheuttaa yrityksen tuhon.

Maailmanlaajuinen työttömyyden nou-su kielii vaikeuksia 45 %:n vientikauppaan sopeutuneen maan taloudelle. Pitkään jat-kuva talouden häiriötila ruokkii itse itse-ään. Rahoituskustannusten lisäys heikentää kilpailukykyä, mutta tarjoaa sillan kuilun

yli, jossa hintakilpailu jatkuu. EKP:n 0 %:n korko houkuttelisi pelureita sijoit-tamaan teollisuusosakkeisiin pankki-korkoa suurempien tuottojen toivossa. Maallikosta tuntuisi viisaammalta, että EKP tekisi samoin kuin USA. Vai hou-kutellaanko korkoerolla amerikkalaissi-joituksia Eurooppaan?

Jos pankit ovat paremmassa kunnos-sa kuin kilpailijamaissa eivätkä ne ole pyytäneet rahoitusapua, miksi valtio tar-joaa kallista rahaa? Taloustaantumassa vientiluottojen riski on aiempaa suurem-pi. Häiriön pitkittyminen voi vaikeuttaa lainan takaisinsaantia. Onko rahoitusti-lanne huonompi, kuin meille kerrotaan?

Amerikassakin valvonta petti eikä pankkitakauskaan ollut turvaava va-kuus. Edellinen lama opetti, että hv-sopi-mus voi olla luotettavin sopimus. ”Kättä päälle” oli ennen paras takuu.

Alpo Ylitalokaupunginvaltuutettu, Kokkola

Hallituksen elvytyspaketti?


Suomenlahden merivartios-to on sisäasiainministeriön päätöksestä lakkauttamas-sa Loviisan kaupungin ul-kosaaristossa sijaitsevan Orrengrundin merivartio-aseman. Orrengrundin me-rivartioaseman toiminnot yhdistetään Kotkan meri-vartioasemaan 1.1.2010.

Lakkauttamispäätöstä on julkisuudessa perusteltu mm. viime syksynä voimaan tulleella lainmuutoksella, jonka vuoksi Orrengrund menetti rajatarkastusase-man statuksen. Kyseistä seikkaa ei kuitenkaan voi-da pitää riittävänä syynä aseman lakkauttamiseen, sillä Orrengrundin merivar-tioasemaa työllistävät ra-

jatarkastusten ohella myös meriliikenteen valvonta ja meripelastustehtävät.

Osana valtakunnan si-säistä turvallisuusjärjestel-mää Suomenlahden meri-vartiosto vastaa valvonta-alueensa meripelastuspal-velusta yhteistoiminnassa muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten järjestöjen kanssa. Merivartioasemi-en henkilöstön nopea ja ammattitaitoinen toiminta pelastaa vuosittain lukuisia ihmishenkiä.

Mikäli Orrengrundin asema lakkautetaan, viiväs-tyy meripelastusavun saa-minen Loviisan ja Pyhtään vilkkaasti liikennöidyille merialueille tulevaisuudes-

sa merkittävästi. Kotkan ja Porvoon merivartioasemien välinen etäisyys on hätä-tilanteita ajatellen huoles-tuttavan pitkä, ja vapaaeh-toisten pelastusjärjestöjen toimintavalmius ei ole me-rivartioasemien tasoa.

Ollaanko ministeriös-sä tietoisia Orrengrundin merivartioaseman lak-kauttamisen vaikutuksista Loviisan ja Pyhtään meri-alueiden turvallisuuteen ja millä tavoin hallitus aikoo tulevaisuudessa taata meri-pelastusavun saamisen ky-seisille alueille?

Helsingissä 30.1.2009PirkkoRuohonen-Lerner

Orrengrundin merivartioaseman lakkauttaminen

■KIRJALLISIA KYSYMYKSIÄ

■ESKO

Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan periaattees-sa kaikesta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tava-roiden ja palvelujen myynnis-tä. Veroa ei kuitenkaan suori-teta terveyden- ja sairaanhoi-topalvelun myynnistä.

Verottomuuden edelly-tyksenä on, että kysymykses-sä on valtion tai kunnan yllä-pitämässä terveydenhuollon toimintayksikössä annettava hoito taikka yksityisestä ter-veydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu hoito tai sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito, joka harjoittaa toi-mintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity. Ar-vonlisäverolaissa tarkoitettu-ja terveydenhuollon ammat-

tihenkilöitä ovat lääkäreiden ja hammaslääkäreiden li-säksi muun muassa sairaan-hoitajat, hammashoitajat ja koulutetut hierojat.

Kun Suomen väestöra-kenne aiheuttaa vääjäämät-tömästi vanhusväestön suh-teellisen osuuden kasvamisen, niin olisi olennaisen tärkeää saada nyt kaikki sellaiset kei-not käyttöön, joilla voidaan edistää ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja itsenäistä kotona pärjäämistä. Näin ol-len lainsäädäntöä tulisi muut-taa siten, että kun tällä het-kellä esimerkiksi koulutetut hierojat on laskettu sellaisiksi terveydenhuollon ammatti-henkilöiksi, joiden yksityisesti antama hoito on arvonlisäve-rotonta, niin myös esim. her-moratahieronta tulisi voida

lukea arvonlisäverottomien hoitojen piiriin.

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä terveyden-huollon ammattihenkilöistä säädetyn asetuksen muut-tamiseksi siten, että myös esimerkiksi hermoratahie-roja lisätään nimikesuoja-tun ammattihenkilön am-mattinimikkeiden listaan, jolloin myös esim. tällaisia hierontahoitoja kohdellaan arvonlisäverotuksessa tasa-vertaisesti muiden hieronta-hoitojen kanssa ja näin voi-daan laajentaa sitä hoitojen tarjontaa, jonka avulla no-peasti ikääntyvä väestömme voidaan pitää toimintaky-kyisenä nykyistä paremmin?

Helsingissä 29.1.2009Raimo Vistbacka

Hierontahoitojen arvonlisävero

Ensi kertaa ehdolla olleena ja vaalityötä pyörätuolista tehden sain kuitenkin ihan komeasti ääniä, josta suur-kiitos äänestäneille. Pieniä ongelmia kampanjointi tuotti, mm. jalkautuminen kansan pariin osoittautui mahdottomaksi. Pari kertaa kävin tyrkyttämässä esitettä PS:n vaalimökillä, mutta ku-ka nyt siinä ihmispaljoudessa olisi asfaltin tasolla agitoivaa pientä puntarpäätä osannut kuunnella. Ihmettelivät vain, että mistä se kimitys kuuluu.

Yksi syy pyörätuoliin oli taluttamani pystykorva Mosse, joka säntäsi kälyn seitsemän kissan kimppuun, kun vielä olimme naapurin portaitten yläpäässä. Käly oli unohtanut häätää kissan-sa muualle eikä minusta ol-lut pitelemään vahvaa pysty-korvaurosta, varsinkin kun korko takertui isoon oksan-reikään. Ja sitten lennettiin. Siinä maassa maatessani, kirsu syvällä mullassa, jalka nurinpäin kuin legendaari-sella Nätti-Jussilla, ei olisi luullut naurattaneen pätkää-kään. Vaikka tuskat olivat karmeat, oli kuitenkin pak-ko vääntää huulta hymyyn, kun kissalauman keskellä epätietoisena istuva koira tuntui anovan emännältään lisäohjeita: ”No nyt ne on saatu kiinni, mitäs niitten kanssa nyt tehdään?”

Sairaanhoidossa toivomisen varaa

Toukokuinen portailta pu-toaminen tutustutti minut pääkaupungin terveyden-hoitoon turhankin syväl-lisesti. Ja opetti, että kyllä näillä maalikylilläkin on ihmisten sairaalahoidossa vielä runsaasti toivomisen varaa. Kokemusta sain nel-jästä sairaalasta, mukaan lukien yksi kymenlaaksolai-

nen rajan takaa tulleilla toh-toreilla miehitetty, yksityi-sille miljonääreille vuokrat-tu laitos, jossa ei onnistuttu lukemaan edes röntgenku-vaa ja väitettiin, ettei mitään murtumaa ollut. Tuskin oli kuvaakaan. Ainakaan sitä ei koskaan nähty, vaikka lääkäri kirjoitti vastinees-saan esitelleensä itse kuvaa potilaalle. Minulta sepittely olisi ehkä mennytkin läpi, mutta ei haukankatseiselta mieheltäni, jolla on tapana rekisteröidä kaikki mitä ym-pärillä tapahtuu. Varsinkin sairaaloissa. Eli siis valitus-prosessi jatkuu.

Helsingin johtava sairaa-la uskoi Kymenlaakson tul-kitsijaa ja yritti sinnikkäästi kävelyttää minua kahdesta kohtaa murtuneella jalalla Arvaa, oliko herkkua tuus-kahtaa turvalleen joka kerta kun yli-innokas terapeutti irrotti kyntensä käsivarres-ta? Kuukauden sain tapella uuden röntgenkuvan vuoksi. Se otettiin vasta kun keräsin kamat kassiin ja ilmoitin läh-teväni sellaiseen sairaalaan, jossa potilas saa röntgen-kuvan karjumatta tuskasta naamaansa siniseksi.

Uuden kuvan tulkin-neelta lääkäriltä vei kolme sekuntia todeta, että joka ei näe tässä murtumaa, on sokea. Ja sitten vasta aloi-tettiin hoito. Sain jopa pol-vituen, ilmeisesti sota-ajan mallia ja raavaan miehen kokoa. Kustansin salaa itse sopivan, sillä tulosvastuunsa sisäistänyt hoitoryhmäni te-ki tuen hankinnasta tiedettä.

Aiheuttihan onnetto-muus toki muutakin vahin-koa, mutta se on pitempi tarina se. Päätäkin tutkittiin useampaan otteeseen, viipa-loitiin ja magneettikuvattiin ja kyseltiin, tiesinkö mikä päivä tänään on. Lopputu-loksena sain terveen paperit.

Siis pönttö peuhasi kuten ennenkin, mitä tuo moni-selitteinen lausunto sitten mahtoi tarkoittaakaan.

Olin ennättänyt pai-nattaa vaaliesitteet, ja ne piti tietenkin jakaa. Olin aikoinani vannonut, ettei miehen tarvitse osallistua jakelupuuhiin. Mutta koska itsekään en hom-maan kyennyt, keksin käynnistää yhteistyön: mies ajaisi ja minä pu-dottelisin broshyyrit pos-tilaatikoihin. Taisi käydä niin, että emme saaneet edes ensimmäistä läpys-kää jaetuksi, kun autossa jo virisi rankka riita Mie-lestäni mies ei ajanut tar-peeksi lähelle laatikkoa ja luonnollisesti huomautin asiasta. Korostin, että minä kyllä näen miten lä-helle voi ajaa. ”Kyllä joo, niitä sinun näkymiäsi on auton kylki täynnä!”, totesi mies ja kaasutti sa-man tien kotiin.

Hoitaahan se jakelu kuitenkin piti. Ja niin vain talosta askelsi ka-dulle useampanakin il-tana synkkäkulmainen mies terhakka pysty-korva vierellään. Kes-kelle pahinta myrskyä ja molemmat varustau-tuneina kuin sipoolaiset silakanpyytäjät. Onneksi oivalsin ajoissa, ettei nyt ollut vitsin paikka. Yksi-kin hymynkare, niin ko-ko nippu olisi roihahta-nut tuhkaksi, olipa sade miten rankka tahansa.

Yritinhän minäkin reppana osallistua vaa-lityöhön. Agitoin minkä kerkisin, vastailin illat pitkät netin vaalikoneisiin ja kirjoittelin blogiini ja yleisönosastoihin. Ei kui-tenkaan ollut niin märkää puuhaa kuin esitteitten ja-ko, kuten minulle toistu-vasti huomautettiin.

Seuraavissa vaaleissa pystytän teltan Perus-suomalaisten vaalimökin viereen, kuten Kaddafi Kremliin, ja juttelen aa-musta iltaan joka ikiselle ohikulkijalle. Minä ni-mittäin pidän ihmisistä ja keskusteluista tuntemat-tomien kanssa. Eivätkä puheenaiheet lopu aivan heti, niitä jäi näet tämän vaalitaistelun aikana run-saasti varastoon.

Nähdään seuraavissa vaaleissa!

Aila Niinimaa-KeppoToimittajaVantaa

Vaalityö käy myös pyörätuolista


Perussuomalaiset Nuoret ry:n kevätkokous pidetään lauantaina 28.2.2009 kello 14.00-18.00 Kotkassa So-kos Hotel Seurahuoneen tiloissa, osoite Keskuskatu 21, 48100 Kotka. Asialistalla mm. Nuorisojärjestön sään-tömuutos piirijärjestöjen virallista perustamista varten. Illalla vapaamuotoista yhdessäoloa.

Päivän ohjelma on seuraava:

kello 14.00 ........... kokous alkaa Seurahuoneellakello 16.00 ........... tauko, tarjolla kahvia ja leipääkello 18.00 ........... kokous päättyykello 20.00 ........... alkaen vapaamuotoista illanviettoa, kokoontumispaikkana ravintola Back Room linja-autoasemalla (Keskustori).

Majoitus:

Nuorisojärjestömme on varannut yhteensä 16 vuodetta Sokos Hotel Seurahuoneesta (neljän hengen huoneita) lauantain ja sunnuntain väliseksi yöksi. Ne jäsenemme, jotka tulevat kevätkokoukseen pitkän matkan takaa ja haluavat jäädä yöksi Kotkaan, voivat ilmoittaa majoi-tustarpeestaan hallituksemme jäsenelle Heikki Tammi-selle (puhelin 044-9504324 tai [email protected]) VIIMEISTÄÄN torstaina 19.2. Majoitus on jäsenillemme maksuton ja sisältää aamiaisen.

Lisätietoja Heikki Tammiselta.

Tervetuloa!

PerusS Nuortenkevätkokous 28.2.2009

Nokian Perussuomalaiset

Nokialle perustettiin myös-kin uusi puolueen paikallis-järjestö. Nokialla polkaistiin tyhjästä kunnallisvaaleihin kymmenen ehdokasta, joista valtuustoon äänestettiin ra-kennusalan urakoitsija Mi-ka Laakso ja sairaanhoitaja Tuomo Isokangas.

Nokian Perussuoma-laisten puheenjohtajaksi valittiin Mika Laakso ja sihteeriksi Kirsti Kinnunen sekä taloudenhoitajaksi Tuomo Isokangas. Muiksi johtokunnan jäseniksi valit-tiin, Jyrki Virtanen, Jukka Malminen, Toni Kolehmai-nen, Kari Kinnunen ja Riku Nurmi.

Perussuomalaisten paikallisosastot järjestäytyivät PirkanmaallaKangasalan PerussuomalaisetKangasalla on puolueella ollut osasto, mutta toiminta on muutamat vuodet ollut hiljaiselossa. Nyt Kangasal-la saatiin Perussuomalaisil-le kunnanvaltuutettu Harri Hanweg ja samalla osaston toimintaan saadaan vauhtia.Kangasalan Perussuoma-laisten puheenjohtajaksi valittiin Yrittäjä Harri Han-weg ja sihteeriksi Timo Vil-lenius. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Hannu Debner, Maarit Villenius, Mika Saastamoinen ja Kalle Korkiakangas. Tavoitteena on jäsenmäärän kasvattami-nen ja kentän aktivoiminen seuraaviin vaaleihin.

Sastamalan PerussuomalaisetSastamalaan perustettiin uusi puolueen paikallis-järjestö. Sastamalassakin onnistuttiin lyhyestä vaali-työstä huolimatta kohtalai-sen hyvin. Perussuomalaiset saavuttivat kaksi valtuus-topaikkaa. Kari Suhonen ja Aatto Liukko-Sipi ovat uudet valtuutetut.

Sastamalan Perussuo-malaisten puheenjohtajaksi valittiin Teijo Ketonen Äet-sässtä ja sihteeriksi Juhani Syren Vammalasta sekä ta-loudenhoitajaksi Eija Vil-lilä Mouhijärveltä. Muik-si johtokunnan jäseniksi valittiin Olli-Pekka Villilä Mouhijärveltä, Kari Su-honen Vammalasta, Aatto Liukko-Sipi Vammalasta, Sari Henriksson Kiikasta ja Juha Juvela Vammalas-

ta. Tilejä tarkastavat Matti Tala ja Kalevi Heiskala.

Myöskin Sastamalassa asetettiin tavoitteeksi joh-

tokunnalle jäsenmäärän kasvattaminen.

Vasemmalta: Jyrki Virtanen, Kirsti Kinnunen, Kari Kinnunen, Toni Kolehmainen, Mika Laakso, Jukka Malminen ja Tuomo Isokangas

Kuvassa vasemmalta Matti Tala, Teijo Ketonen, Olli-Pekka Villilä, Jussi Syren, Kari Suho-nen, Sari Henriksson, ja Eija Villilä.

Nokian Perussuomalai-set pyrkivät kokoontumaan

vähintään joka toinen kuu-kausi. Osastolle avataan

myöskin omat netti-sivut, nokian perussuomalaiset.fi .

Kuvassa puheenjohtaja Harri Hanweg ja sihteeri Timo Villenius.

Kokoomus on ajamassa Suomea Naton jäsenek-si vastoin äänestäjiem-me valtaenemmistön tahtoa. Äskettäisessä puolustuspoliittisessa tiedonannossa, jon-ka hallitus on yhdessä presidentin kanssa sor-vannut, sanotaan, että Nato-jäsenyys on edel-leen ajankohtainen. Ul-koministeri Stubb on an-

tanut ruotsalaiselle valtalehdelle, Dagens Nyheterille, lausunnon, jonka mukaan Suomen Nato-jäsenyys on ajankohtainen vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen.

Mutta mitä ajattelevat kaksi muuta valtapuoluetta Kes-kusta ja Sosialidemokraatit? Entä mitä tuumaavat Timo Soini ja Päivi Räsänen? Voisiko ajatella, että Kokoomus ajautuisi jyrkkine Nato-kantoineen ja EU- kiihkoiluineen hallituspoliittiseen paitsioon seuraavien eduskuntavaalien jälkeen? Samaan suuntaan viittaa myös Kokoomuksen halu jyrkästi rajoittaa presidentin valtaa, jota tämän puo-lueen lisäksi vain Vihreät tuntuvat kannattavan.

USA:n uusi presidentti Barack Obama voi halutes-saan toki muuttaa Naton luonnetta mutta tästä ei aina-kaan vielä ole selviä merkkejä. Niin kauan kun näin on, on Suomen mielestäni visusti pysyttävä erillään Natosta nöyristelemättä silti Venäjää. Ei kai siinäkään tosin ole mitään pahaa, jos Suomen Venäjän- suhteet pysyvät sen verran hyvinä, että saamme sieltä haluamamme määrän öljyä, kaasua ja raakapuuta kohtuullisin hinnoin.

Ralph JaariBlogi osoitteessa: www.jaari.net

Kokoomus on liian Nato-henkinen


Hyvät Ulko- ja turval-lisuuspoliittisen nuor-ten ryhmän jäsenet, arvoisat kutsuvieraat!

Ulko- ja turvallisuus-poliittinen nuorten ryhmä ajaa kannanotossaan EU:n muuttamista liittovaltio-suuntaan, kuten myös ulko-ministeri Alexander Stubb aivan oikein huomasi. Jos oletetaan, että Euroopan unionista voi kehittyä kan-sanvaltainen järjestelmä, on liittovaltion tavoittele-minen perusteltua. Tällöin oletuksena on myös se, että eurooppalaisista voisi ke-hittyä pitkällä aikavälillä yksi kansa.

Jos taas oletuksena on, että kansat ovat itse katoa-vaa perinnettä, edustaa liit-tovaltiolinja sääntelemät-tömän markkinatalouden edistämistä.

Kun ottaa huomioon, miten erilaisia maita ja kansoja EU:ssa on mukana, uskon, että EU:n kehitys vie kohti sääntelemätöntä

markkinataloutta ja hyvin-vointivaltionäkökulmasta tarkasteltuna kohti ns. köy-häinhoitoyhteiskuntaa: Hy-vinvointipalveluissa koros-tuu tällöin tarveharkinta, mikä Suomen tapauksessa merkitsee tältä osin paluu-ta menneisiin aikoihin – vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole silloin ohi. Yhä enemmän korostuu silloin ääni per euro –peri-aate ääni per henkilö –pe-riaatteen kustannuksella, ja se luo sisäistä epävakautta. Jotta homma pysyy kasas-sa, joudutaan kehittämään yhä aukottomampi EU:n valvova silmä.

Maailma on muuttunut, kuten se on tehnyt aina em-mekä voi olla muuttumatta mukana. Suomalaiset ovat olleet aina harvinaisen hy-viä muuttumaan oman etunsa mukaisesti. Suoma-laiset eivät ole kuitenkaan koskaan muuttuneet yksin ajan ehdoilla. Jos me niin olisimme tehneet, keskus-telisimme täällä nyt mah-dollisesti suomen sijasta venäjäksi. Tämä tulee pitää mielessä, kun nykyäänkin reagoimme ajan haasteisiin.

Suomalainen tapa teh-dä asioita on monelta osin kiitettävää. Miksi Suomi muuten olisi niin usein po-sitiivisessa mielessä otsi-koissa maailmalla? Silloin, kun Suomi on negatiivises-sa mielessä otsikoissa ulko-mailla, voidaan sen katsoa

johtuvan ainakin osittain juuri siitä murroksesta ja pahoinvoinnista, jota ajas-samme on. Olen huolestu-nut, mikäli me emme osaa löytää maamme rajojen sisäpuolelta uusia ratkai-suja ajan haasteisiin, vaan haemme niitä ensisijaisesti maamme rajojen ja kulttuu-rirajojemme ulkopuolelta.

Minusta Suomen ja suo-malaisten etu on käydä va-paata kauppaa ja tehdä yh-teistyötä yli rajojen, mutta päättää kuitenkin itse siitä, millaiset yhteiskuntaraken-teet meillä maassamme on. EU:n uuden perussopimuk-sen linjaukset siitä, mitä asioita tulevaisuudessa voi-daan päättää Suomessa ja mitä taas EU:ssa päätetään, ovat veteen piirrettyjä vii-voja. Jos asioista ei päätetä Suomessa, vaan ulkomailla, on lopputulos Suomen kan-nalta usein huonompi.

Suomen kilpailuetu ver-rattuna muihin maihin on suomalainen yhteiskunta ja suomalaisuus. Yhteiskunta ja kansakunta käyvät käsi kädessä kohti tulevaisuut-ta ja jos me kansakuntana emme kykene vaikuttamaan yhteiskuntaan tai yhteis-kunnalla ei ole kansakun-taa, johon vaikuttaa, me menetämme kilpailuetum-me suhteessa tällä hetkellä meitä heikommin menesty-viin kansoihin, joissa yhteis-kunnat ja kansakunnat ei-vät ole olleet samalla tavalla

yhtenäisiä kuin Suomessa. Vaikka aika tuntuu tällä hetkellä muuttuvan ehkä nopeammin kuin koskaan aiemmin, ei meidän pidä sen takia tehdä hätiköityjä pää-töksiä ja antaa pois omaa päätöksentekovaltaamme vain siksi, että emme heti osaa keksiä itse vastauksia ajan haasteisiin. Mallioppi-laslinjalla suhteessa siihen, miten EU:ta "kehitetään" ei pidä Suomen jatkaa!

Se, jos mikä on fakta, etteivät globaalissa maail-massa asiat mene niin, että jos et ole mukana yhdessä projektissa, sinua ei huolita toiseenkaan. Globaalissa maailmassa nimenomaan enemmistöllä maista tai yri-tyksistä ei ole varaa boiko-toida joitakin tiettyjä maita.

Suomen menestys ei ole yksin minkään poliittisen puolueen aikaansaannosta, vaan kyse on ollut koko kansakunnan rakennus-projektista. Siksi meidän ei kannata heittää hyvästejä yhteiselle suomalaisuus-puolueelle ja siirtyä eri po-liittisissa ryhmissä toimivien yhteensä13 suomalaisen eu-roparlamenttijäsenen vah-vistuvaan ylikansalliseen systeemiin.

On selvää, ettei EU:n ny-kytilanne tyydytä varmaan-kaan kovinkaan montaa meistä. Minusta jokaisen henkilökohtainen suhtautu-minen EU:hun riippuu kui-tenkin perimmältään hyvin

pitkälti jokaisen omasta maailmankuvasta. Minusta on sääli, jos huonosti toi-miva EU, jota kykenemme vasta nyt, kun meillä on ko-kemusta unionista vajaat 15 vuotta, ensimmäistä kertaa kunnolla arvioimaan, pa-kottaisi meidät käytännön syistä hyväksymään liitto-valtiokehityksen lääkkeeksi toimimattomuuteen.

Minusta ratkaisu il-menneisiin ongelmiin voi olla myös EU:n rakenteiden purkaminen, sillä globaa-lissa maailmassa ei tarvita EU:ta kansoja yhteistyöhön keskenään pakottamaan. Jo pelkkä tietoteknologinen

vallankumous on peruutta-mattomasti muuttanut maa-ilmaa. Yhteistyötä tehdään myös ilman EU:ta, liittoval-tiosta puhumattakaan.

Liittovaltio-EU:ssa po-liittisia toimijoita ovat eu-ropuolueet ja kansakunnat ovat poliittisen toiminnan kohteita. Historiallisesti tarkasteltuna tämä suunta ei välttämättä ole suomalai-sille hyväksi. Tässä annos kritiikkiä, jota koetan par-haani mukaan kanavoida myös ääniksi ja ihmisten aktiivisuudeksi tulevissa eu-rovaaleissa.

Vesa-Matti Saarakkala

Liittovaltiokehitys ei ole Suomen etu EU:ssa

Puhe on pidetty Ulko- ja turvallisuuspoliit-tisen nuorten ryhmän kannanoton julkista-mistilaisuudessa 27.1.2009 Ulkoministeriös-sä ryhmän liittovaltiomyönteistä EU-kantaa kritisoivana puheena. Saarakkala jätti koko ulko- ja turvallisuuspoliittiseen kannanot-toon eriävän mielipiteen. Ryhmän kannan-otto on kokonaisuudessaan luettavissa inter-netissä osoitteessa:

http://www.valtikka.fi/uutiset/ulko-ja-turvallisuuspoliittisen-nuorten-ryhman-kan-nanotto

Saarakkala ei jatka ryhmässä, kun ryhmä ulkoministeri Stubbin pyynnöstä aikoo jat-kaa toimintaansa ja alkaa valmistella euro-vaaleja silmällä pitäen EU-poliittista kantaa. Odotettavissa on jälleen hyvin EU- ja liitto-valtiomyönteinen kannanotto.

Helsingin Sanomat uutisoi 2.2. seuraavaa: vapaa-ajan kalastuksen saaliit joutu-massa valvontaan EU:n uuden kalastusasetuksen myötä. Asetuksen mukaan yli 15 kg saaliit pitäisi il-moittaa viranomaisille. Perussuomalaiset nuoret eivät hyväksy perusoikeuk-siemme polkemista missään muodossa, ja vastustamme jyrkästi tätä asetusta.

EU on aloittanut yhtei-sen kalastuspolitiikkansa uudistamisen. Tämän uu-

distamisen päätavoitteena on "tehostaa politiikan toteutumista." Suomen-nettuna tämä tehostettu politiikan toteutuminen tarkoittaa lähinnä sitä, että byrokratia ja virkamiesten määrä lisääntyy. Ja silloin kun puhutaan yhteisestä politiikasta, tarkoitetaan sitä, että mennään Suomen lainsäädännön yläpuolelle. Tätä emme hyväksy.

Kyseinen kalastusase-tus on hyvin laaja, ja si-sältää useita kymmeniä

Perussuomalaiset Nuoret ry:n kannanotto:

EU vie saaliit - kalastajille jäävät ”pallit pataan”artikloja. Pääosin asetus lienee tehty Keski-Euroo-pan maiden tarpeisiin, ja tämä vapaa-ajan kalastuk-sen valvontaa koskeva ar-tikla on siinäkin mielessä arveluttava, että ongelma on ensisijaisesti kaupalli-nen ylikalastus. Pelkona on myös se, että kalas-tusasetukseen on piilotet-tuna sudenkuoppia joilla myöhemmässä vaiheessa voidaan rajoittaa kalastus-harrastusta sekä ammatti-kalastusta entisestään.

"Kiitoksi vaa kauhia pal, kyl mää täl pärjään puol vuotta."

Vielä puoli vuotta täytyy kärvistellä ilman perussuo-malaista edustusta Euroo-pan parlamentissa. Saam-me tulevissa EU-vaaleissa edustajamme vastustamaan edellä kuvatun kaltaisia jär-jettömiä asetuksia. Perus-suomalaisia nuoria edusta-nee eurovaaleissa ainakin Vesa-Matti Saarakkala.

PS-nuoret


Keskisuomalaisen laajassa artikkelissa 19.1. Jyväskylän tilaongelmista kiinteis-töjohtaja Esko Eriksson näki keskuste-lun kulkevan väärillä urilla, kun on vaa-

dittu homeongelmista syyllisiä vastuuseen. Hänen mielestään ongelma on rasittanut koko valtakuntaa ja yhden syyllisen osoit-taminen on vaikeaa.

Ajatus on omituinen; jos kaikkia teki-jöitä ei tunneta, ei tunnettuihinkaan pitäisi puuttua? Virheistä pitäisi ottaa opiksi ja jät-tää ne toistamatta. Se kuitenkin edellyttää, että virhe tunnistetaan, mielellään myös tunnustetaan. Ja vaikka kaikkia tekijöitä ei tunnistettaisikaan, niin korjataan ainakin ne epäkohdat, jotka saadaan selville. On-gelman valtakunnallinen yleisyyskin vaatii ongelmat aiheuttaneiden syiden selvittämis-tä, ei painamista villaisella.

Käytännössä virheen osoittaminen tar-koittaa myös virheen tekijän osoittamista. Siitä on kuitenkin vielä pitkä matka päiden vaatimiseen vadille; yleinen oikeusperiaate

edellyttää teolta tahallisuutta tai ainakin tuottamuksellisuutta.

Eriksson näkee ongelmien aiheuttajia huonepölystä sopimattomiin rakennus-aineisiin ja rakentamisen laatuun, useim-miten jonkun tyyppisessä kosteusongel-massa. Materiaalit ja rakentamisen laa-tuongelmat eivät toistu kaikissa kohteissa samanlaisina, joten niitä voidaan tutkia vain yksitäisissä tapauksissa.

Homeongelmat sen sijaan toistuvat yleisinä, ja niidenkin edellytykset tunne-taan: tarvitaan rakenteisiin joutunutta kosteutta ja lämpöä.

Vesivuodot on rakennustekninen ongel-ma, ja niiden aiheuttaja on useimmiten yksi-käsitteisesti todettavissa. Vähemmälle huo-miolle on jätetty ”piilevä” kosteuden lähde: hengitysilma. Pari sataa oppilasta hönkäilee

päivässä sisäilmaan runsaan saavillisen vettä. Jos sitä ei tuuleteta pois, tiivistyy se varmuudella rakenteiden kylmimpiin kohtiin. Energiasäästöjen nimissä on tuuletusta kuitenkin yleisesti vähennetty mm. sulkemalla se ilta- ja yöajaksi sekä viikonloppuisin. Siten kohonneelle il-mankosteudelle on jätetty aikaa tiivistyä rakenteisiin.

Vastuun väistelemisen tai vähättele-misen sijasta odottaisin kiinteistöjohtaja Erikssonin omaa arviota erityisesti ko-neellisen tuuletuksen rajoittamisen vai-kutuksesta rakenteiden kostumiseen.

Jorma Uski

kaupunginvaltuutettuJyväskyläKeski-Suomen piirisihteeri

Miksi tilat homehtuvat?

- Tehdyt päätökset kytkey-tyvät laajemmin Riseala 2010 –hankkeen tavoittei-siin. Tavoitteena on, että yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta vastaava Kriminaalihuoltolaitos ja Vankeinhoitolaitos yhdisty-vät vuoden 2010 alussa yh-deksi organisaatioksi. Ke-hittämishankkeen puitteissa toteutettiin syksyn 2008 ai-kana hankepäällikkö Mika Antikaisen johdolla selvi-tystyö, jonka tavoitteena oli löytää paras mahdollinen aluejako uudelle täytän-töönpano-organisaatiolle, kertoo Rikosseuraamusvi-raston pääjohtaja Esa Ves-terbacka.

Vangit avolaitoksiin

Täytäntöönpanojärjestel-män kehittämistä on arvioi-tu monesta eri näkökulmas-ta. Vapauden rajoittaminen

ei aina edellytä muureja, sellejä tai lukkoja. Uuden linjauksen mukaan jatkos-sa vangeista 35 prosenttia sijoitettaisiin avolaitoksiin nykyisten kolmenkymme-nen sijasta. Ehdotus avolai-tosten käytön lisäämisestä sisältää mahdollisuuden avolaitosvankien valvonnan tehostamiseen sähköisen valvonnan avulla.

Myös taloudellinen näkökulma on tärkeä. Ri-kosseuraamusalan määrä-rahakehys kääntyy vuoden 2010 jälkeen tuottavuustoi-menpiteiden ja vankiluvun alenemisen johdosta las-kuun samalla kun vankila-kiinteistöjen pääomavuok-rakustannukset nousevat ja vankilat ovat suurten inves-tointien tarpeessa.

Pelson toiminta jatkuu supistetulla peruskorjauk-sella sekä vuosikorjaus-tyyppisellä korjauksella.

Supistettuun Pelson vanki-laan jää henkilökuntaa noin kahdeksankymmentä, eli noin viisikymmentä henki-löä on sijoitettava muualle. Seuraavien kolmen vuoden kuluessa noin 35 Pelson vi-roista voidaan sijoittaa lä-himpiin Kestilän, Oulun ja Sukevan vankiloihin.

Lopetettavassa Konnun-suon vankilassa on yhteen-sä 132 virkaa, joista 116 vakituista. Vuoden 2011 loppuun mennessä eläk-keelle siirtyy 16 henkilöä. Suuri osa lopuista voidaan sijoittaa noin 90-130 kilo-

metrin etäisyydellä oleviin vankiloihin. Työnantaja toi-mii aktiivisesti löytääkseen mahdollisimman monelle työtä rikosseuraamusalalta, mutta myös omaa aktiivi-suutta ja muutosvalmiutta odotetaan.

Huomattavia säästöjä

Konnunsuolla ja Pelsolla olevat vangit pystytään si-joittamaan muihin lähialu-eiden laitoksiin. Suunnittelu perustuu arvioon vankilu-vun vähenemisestä, jonka vuoksi suljettuja vankipaik-

koja ei vuonna 2012 tarvita yhtä paljon kuin nyt. Vanki-en määrä kyseisillä alueilla on laskussa siitäkin syystä, että alueet ovat niin sanot-tuja väestötappioalueita.

Konnunsuon peruskor-jauksesta aiheutuisi noin 20-30 miljoonan euron kus-tannukset, joka Vankein-hoitolaitokselle merkitsisi 2,8 – 3,4 miljoonan euron vuosittaista pääomavuok-raa, eli noin 1,4 – 2 mil-joonaa enemmän kuin tällä hetkellä. Pelson laaja perus-korjaus suljetuksi vankilak-si maksaisi noin 18-20 mil-

joonaa euroa, joka vuok-ravaikutuksena merkitsisi Vankeinhoitolaitokselle 1,2 – 1,4 miljoonan euron ko-rotusta nykytasosta.

Nyt toteutettavan pe-ruskorjauksen hinta-arvio on noin viisi miljoonaa eu-roa ja siitä aiheutuva vuok-ravaikutus noin 350 000 euroa vuodessa. Pääoma-vuokrien lisäksi merkittäviä säästöjä syntyy muiden toi-mintamenojen ja henkilös-tökustannusten osittaisen säästymisen myötä.


Konnunsuo lakkautetaan,Pelson vankilaa supistetaan

Konnunsuon vankilan lakkauttamisen ja Pelson vankilan paikkaluvun laskemisen taustalla on kustannussäästöjen lisäksi arvio vankiluvun laskusta tulevaisuudessa.

Pelson ja Konnunsuon vankiloiden kohtalot sinetöitiin hallituksen ilta-koulussa 8. joulukuuta 2008 ja 21. tammikuuta 2009, joissa käsiteltiin oi-keusministerin esitystä niiden lakkaut-tamisesta. Hallitus päätti yksimielisesti, että vuoden 2012 alkuun mennessä Konnunsuon vankila lakkautetaan ja Pelson vankilan paikkaluku pudote-taan sataankahteenkymmeneen.


Perussuomalainen 6/1999

■HISTORIAA

Ilmajoen Tuomikylässä asu-va VR:n turvalaitesähkö-asentaja ja perussuomalai-nen kunnanvaltuutettu Kai Väli-Torala täytti pyöreitä vuosia lauantaina 7.2.2009. Ilmajoella Pojanluoman Seuralan kylätalolla pidetyt juhlat olivat musiikkipai-notteiset Väli-Toralan oman muusikkotaustan vuoksi.

50-vuotias Väli-Torala ajautui politiikkaan alun perin oman kansalaisakti-visminsa kautta ja Perussuo-malaisiin Raimo Vistbackan ansiosta. Kaiken taustalla oli Laskumäki-nimisen kaa-topaikan rakentamista vas-tustava kansalaisliike, jonka vetäjänä Väli-Torala toimi.

- Keräsimme kansalais-adressiin 1033 nimeä, mutta kaipasin apua myös Arka-dianmäeltä. Kirjoittelin eri puolueiden kansanedusta-jille, ja he olivat kaikki hy-vin myötätuntoisia meidän asiaamme kohtaan, mutta ainoastaan Raimo Vist-backa otti asian omakseen ja teki jotain konkreettista sen eteen. Niinpä lähtiessä-ni politiikkaan oli puolueen valinta selvä. Myös Perus-suomalaisten ideologia on sellainen, että siihen on meikäläisenkin helppo sa-maistua. Muilta puolueilta tuntuukin identiteetti ole-van täysin kateissa.

Melkoinen työsarka edessä

Sittemmin Kai Väli-Torala oli mukana vuoden 2003 eduskuntavaaleissa autta-massa Raimo Vistbackaa eduskuntaan omilla 423 äänellään. Seuraavissa kun-nallisvaaleissa Väli-Torala sai 250 ääntä, eniten Ilma-joen miesehdokkaista. Edus-kuntavaaleissa 2007 hän oli jälleen mukana ja sai tasan kolmesataa ääntä panosta-matta vaalimainontaan ko-vinkaan intensiivisesti.

- Viime kunnallisvaaleis-sa meillä oli 21 ehdokasta, joka oli Ilmajoen ennätys ehdokasasettelun suhteen. Valtuutettuja saimme vii-si, ja ihmeekseni minäkin sain 228 ääntä niin monista hyvistä ehdokkaista huoli-matta, eniten äijistä taas. Se lämmittää mieltä, ettei en-simmäinen kerta ollutkaan sattumaa. Sain hallituspai-kan ja toimin kunnanhalli-tuksen osallistumis- ja pu-heoikeudellisena edustajana teknisessä lautakunnassa, mikä tarkoittaa minulle melkoista työsarkaa – yli 40 kokousta vuodessa.

Kai Väli-Torala toivoo henkilökohtaisesti, että myös puolue panostaisi voi-makkaasti jäsenistön kam-panjointiin tulevissa edus-kuntavaaleissa. Jos Raimo

Vistbacka ei lähde enää eh-dolle, on melkoinen savotta saada Etelä-Pohjanmaalta edustaja Arkadianmäelle.

- Vaasan vaalipiiristä on kyllä mahdollisuus kahteen-kin kansanedustajaan, jos vain vaalikampanjointiin

satsataan. Meillä ei ole va-raa päästää kansanedusta-japaikkaa täältä pois.

Kirsi Rannon taustaorkesteri

Kai Väli-Toralan perhee-seen kuuluu vaimo Päivi ja 12-vuotias tytär Tanja. Hartiavoimin rakennetun omakotitalon kalustoon kuuluvat myös 10-vuotias risteytysponi Tosca, Luppa-koira ja kaksi kissaa. VR:n turvalaitesähköasentajana Väli-Torala on toiminut pi-an 30 vuotta.

Kai Väli-Torala harras-taa muun muassa musiik-kia. Hänen yhtyeensä oli osaltaan siivittämässä Kirsi Rantoa vuoden -98 tango-kuningattareksi. Nyttemmin hänen kokoamansa yhtye säestelee 13-vuotiasta tan-gojuniorikuningatarta Mi-

rella Jalosta. Hänen kans-saan bändi on käynyt tarvit-taessa keikoilla ja julkaissut äänitteen viime kesänä.

- Lokakuussa kävimme tuomassa eteläpohjalaista kulttuuria myös Helsinkiin Kampin palvelutalolla Hel-singin Eteläpohjalaiset ry:n tilaisuudessa, joka oli tupa-ten täynnä.

Myös tennis kuuluu Kai Väli-Toralan harrastuksiin, vaikka näin talvella kuntoilu onkin enemmän risusavot-tapohjaista. Hän on myös matkustellut jonkin verran, muun muassa Euroopassa interreilaten nuoruutensa päivinä, kun Berliinin muu-rikin oli vielä pystyssä. Ka-liforniakin on tullut nähtyä.

Puoluetoimisto ja Perus-Suomalainen-lehti onnitte-levat päivänsankaria.


50-vuotias Kai Väli-Torala:

”Vaalikampanjointiin panostettava”

■ LEIVÄNJAKAJA

”Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä he-rätettykin, ja Hän on Jumalan oikealla puolella ja Hän myös rukoilee edestämme.” (Room.8:34)

Jeesus todella rukoilee meidän edestämme ja puo-lestamme. Hän ajattelee sinua ja minua joka hetki, ja nimeltä mainiten muistaa meitä rukoillen. Meillä on tai-vaassa puolustaja, joka on luvannut, ettei Hän jätä meitä syntiin hukkumaan. Nostakaamme siis katseemme pois itsestämme ja katsokaamme vain Jeesukseen. Häneltä yksin tulee apu.

Jeesus on ollut kaikessa kiusattuna samalla taval-la kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Hän tuntee siis omasta kokemuksestaan elämän moninaisen hädän. Hän tietää myös, että sinä ja minä olemme vain tomua ja tuhkaa. Hän tuntee meidän voimattomuutemme, sydämemme kylmyyden, mielemme haluttomuuden ja kaiken muun. Kaikesta huolimatta Jeesus rakastaa mei-tä. Juuri tällaiset heikot ja voimattomat Hän on luvan-nut auttaa taivaaseen. Rukouksillaan Hän aivan kuin piirittää meidät.

Esirukouksen voima on ihmeellinen. Havaitsemme sen raamatusta ja olemme jossain määrin sitä varmasti kokeneet myös omassa elämässämme. Jos ihmisen esi-rukous on ihmeellinen, mitä sitten onkaan Vapahtajan rukous heikon syntisen puolesta?

Kuinka usein unohdammekaan, että meillä on Va-pahtaja! Me kyllä tiedämme tämän, luemme ja puhum-mekin siitä, mutta emme aina elä todeksi sitä että meillä todella on Vapahtaja! Sitä vartenhan Jeesus syntyi tänne maailmaan, että Hän vapahtaisi meidät. Tänä päivänä Hän elää Isän oikealla puolella vapahtaakseen meidät. Kun Hän ottaa hoitaakseen meidän toivottomat asiam-me, kuka voisi enää epäillä ettei niitä silloin saatettai-si kuntoon. Kun Hän on puolellamme, kuka voisi olla meitä vastaan. Jätä siksi uskonrukouksessa kaikki asiasi Jeesukselle. Hän rukoilee puolestasi tälläkin hetkellä. Hän nostaa, kantaa ja pelastaa. Hän ei hylkää koskaan niitä, jotka Häntä totuudessa avuksi huutavat.

Teksti: Unto Lähteenmäki

Jeesus rukoilee puolestamme

Juuri 50 vuotta täyttänyt Kai Väli-Torala kiittää Perus-suomalaisia ja Raimo Vistbackaa rohkeudesta puolustaa ja ottaa ajaakseen sellaisia asioita, joihin muut puolueet eivät uskalla tarttua. Mainitsematta hän ei jätä myöskään Timo Soinia, jonka karisma on nostanut puolueen katu-uskottavuuden sellaiselle tasolle, ettei kenenkään tarvitse ainakaan häpeillä olevansa perussuomalainen.

uomalainen

Puheenjohtaja Timo Soini:

Suuria kysymyksiäSuomen suunnastaTiedotusvälineissä on toitotettu ilmeisesti aiheelli-sesti, että eurovaalit eivät kiinnosta kansaa. Mikäli näin käy, on se valitettavaa, sillä Euroopan Unioni syöksyy voimalla kohti liittovaltiokehitystä. Suo-men suunnasta olisi käytävä reilu keskustelu, ettei myöhemmin tarvitse rutista, että kun ei tiedetty.

Puoluehallitus 28.4.1999:

Laaja pienpuolueiden ja eri kansanryhmien liittoumaAhtisaaren taakse

Perussuomalaisten puoluehallitus paheksui SDP:n liian aikaista presidenttipeliä ajankohtana, jolloin maassa on tehtävänä ja tulossa tärkeitä kansallisia ratkaisuja ja haasteita. Tämän pelin uhriksi näyttää nyt joutuneen Tasavallan Presidentti Ahtisaari kiel-täytyessään istuvana presidenttinä nöyryyttävästä puolueen esivaalisirkuksesta.


JÄRJESTÖTOIMINTA

KOTKAN PERUSSUOMALAISET

Kotkan Perussuomalaisten valtuustoaloite:

Kiintiöpakolaisten vastaanotto Kotkaan keskeytettäväKotka on jo kohta kahdenkymmenen vuoden ajan ot-tanut vastaan kiintiöpakolaisia. Tällä hetkellä kaupun-kimme osuus maamme pakolaiskiintiöstä on 40 pako-laista vuosittain. Viimeisten vuosien aikana kiintiöpa-kolaisia on otettu Myanmarista ja Sudanista.

Kiintiöpakolaisten lisäksi Kotkassa on tänä keväänä kymmenen vuotta täyttävä turvapaikanhakijoiden vas-taanottokeskus Karhulassa, sekä viime syksynä avattu alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkoti "Kaneli" Laajakoskella. Molemmat yksiköt ovat tällä hetkellä majoituskapasiteettinsa äärirajoilla.

Kotkan kaupunki on vastaanottamiensa kiintiöpa-kolaisten lisäksi sitoutunut sijoittamaan kuntaan jokai-sen Kotkassa asuvan turvapaikanhakijan, jolle maahan-muuttovirasto antaa oleskeluluvan.

Ennen Laajakosken ryhmäkodin perustamista on tällaisia tapauksia ollut vuosittain muutamia kymme-niä. Turvapaikanhakijoiden määrät ovat kasvaneet vuonna 2008 räjähdysmäisesti. On oletettavaa että kas-vu jatkuu myös tänä vuonna.

Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat tulevat mitä todennäköisemmin kaikki saamaan oleskeluluvan Suomeen ja sitä kautta asuinpaikan Kotkasta. Tällä het-kellä näitä lapsia on yli 60. Suurin osa heistä on kotoisin Somaliasta. Oleskeluluvan saaneella henkilöllä on oike-us niin sanottuun perheen yhdistämiseen.

Tämä tarkoittaa sitä, että kuntapaikan Kotkasta saa-nut pakolainen saa tuoda ydinperheensä Kotkaan. Jos kaikki Laajakoskella päätöstä odottavat lapset saavat oleskeluluvan, kuten on todennäköistä, tarkoittaa se heidän vanhempiensa ja sisaruksiensa muuttoa Kotkaan.

Alaikäisyydestään huolimatta Laajakosken lapset ovat jo sen ikäisiä, että heillä voi olla kotimaassaan myös puoliso ja lapsia. Myös he muuttaisivat Kotkaan. Aiempiin kokemuksiin nojaten, jokainen oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija tuo perheenyhdistämisen seu-rauksena keskimäärin viisi perheenjäsentään Suomeen.

Tämä tarkoittaa lähivuosina useita satoja Somalian kansalaisia Kotkaan. Kotkalla on ollut suuria ongelmia maahanmuuttajien kotouttamisessa. Täällä jo useita vuosia asuneita henkilöitä on vieläkin työttöminä ja jo-pa kymmenenkin vuotta maassa olleiden maahanmuut-tajien joukossa on paljon sellaisia, jotka sosiaalitoimis-tossa asioidessaan tarvitsevat tulkin.

Jos Kotkaan seuraavan parin vuoden sisällä on odo-tettavissa useita satoja somalialaisia, ruuhkautuvat jo ennestäänkin tiukoilla olevat peruspalvelut lopullisesti.

Koulut, neuvolat, mielenterveyspalvelut, sosiaali-huolto, lastensuojelu ja niin edelleen eivät tule nykyre-sursseilla kestämään tilannetta. Uhkaava taloustilanteen heikkeneminen pahentaa tilannetta.

Kotkan Perussuomalaiset esittävät, että kaupunki keskeyttää välittömästi kiintiöpakolaisten vastaanoton ja suuntaa kaikki käytössä olevat voimavarat kaupun-gissa jo olevien maahanmuuttajien kotouttamiseen sekä valmistautuu turvapaikkaprosessin ja perheenyhdistä-misen kautta kasvavan maahanmuuttajamäärän koh-taamiseen hyvin lyhyen ajan sisällä.

Kotkan Perussuomalaisten valtuusto-ryhmän puolesta, Van Wonterghem Freddy Perussuomalaisten naisten Pohjois-Karjalan piirin nais-

toimikunnan perustava kokous pidetään lauantaina 21.2.2009 klo 15.00 Hotelli Aadassa, os. Kauppakatu 32, Joensuu.

Paikalla Perussuomalaisten naisten pj. Marja-Leena Leppänen ja puolueen 2. vpj Auli Kangasmäki. Tuo mu-kanasi ideoitasi toimintaamme ja paljon naisenergiaasi, Tervetuloa!Koollekutsuja: Mirva Hyttinen Pohjois-Karjalan piirin vpj. puh. 040 592 4892

EP:n piiri järjestäytyiEtelä-Pohjanmaan piiri on valinnut 10.1.2009 pidetyssä järjestäytymiskokouksessaan piirin johtoon seuraavat henkilöt: Varapuheenjohtajiksi valittiin edelleen Anneli Annala Kauhavalta ja uutena Reijo Hongisto Vimpe-listä. Piirin taloudenhoitajana jatkaa Orvo Hakala ja piirisihteerinä Anneli Manninen, molemmat Seinäjoelta.

Tapio Pihlaja valittiin yksimielisesti jatkamaan pii-rin puheenjohtajana jo 30.11.2008 pidetyssä EP:n piirin syyskokouksessa.

ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI

Perussuomalaisillevaltaa ja vastuutaParkanossa ja KihniössäKihniön valtuuston johtoon nousi entinen kansanedus-taja Lea Mäkipää. Kihniön valinta oli sikäli historialli-nen, että ensimmäisen kerran kunnan historiassa val-tuustolle valittiin naispuheenjohtaja.

Muutenkin Kihniön valinnat luottamushenkilöpai-koille sujuivat kohtuullisen sopuisasti, vaikka muut puolueet yhteisiin neuvotteluihin eivät suostuneetkaan. Perussuomalaiset saivat kunnanhallitukseen kaksi paik-kaa. Hannu Koivistoinen ja Minna Yli-Kujala ovat PS:n edustajat. Lisäksi isommissa lautakunnissa Perussuoma-laisilla on kaksi edustajaa, pienemmissä yksi.

Sen sijaan valtaryhmittymä (kesk., kok., demarit ja kristilliset) näyttivät voimaansa siinä, ettei lautakunti-en puheenjohtajuuksia tullut Perussuomalaisille yhtään, eikä myöskään hallituksen edustajia lautakuntiin. Vie-lä tarvitaan yhdet vaalit, että Perussuomalaiset kasvaa selvästi Kihniön suurimmaksi puolueeksi, silloin eivät muut sanele paikkajakoja!

Parkanossa valinnat sujuivat sovussa

Parkanon valtuuston varapuheenjohtajistoon valittiin uusi Perussuomalaisten valtuutettu Klaus Myllymäki. Kaupunginhallitukseen valittiin Reijo Ojennus vara-puheenjohtajistoon, sekä jäseneksi Airi Niemenmaa. Lautakuntiin Perussuomalaiset saivat kaksi edustajaa muihin paitsi perusturvaan ja tarkastuslautakuntaan. Perusturvalautakunnassa hallituksen edustajana on Reijo Ojennus. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Niemenmaa. Ympäristölautakunnan va-rapj. on Klaus Myllymäki. Lisäksi Reijo Ojennus valit-tiin käräjäoikeuden lautamieheksi.

Tällä kertaa, (edellisistä vaaleista viisastuneena) Par-kanossa luottamushenkilövalinnat sujuivat varsin sopui-sasti. Kaikki Perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkai-na olleet saivat jonkun luottamuspaikan. Äänimäärä, tehtävään sopivuus, aktiivisuus ja halukkuus, tässä jär-jestyksessä, olivat kriteereinä paikkoja jaettaessa.

Parkanossa on nyt Perussuomalaisilla kohtuullisesti valtaa, me muistamme myöskin vastuumme!

Reijo Ojennus

PIRKANMAA

PerussuomalaistenHämeen piiritoimi-kunnan julkilausuma

Perussuomalaisten Hämeen piiritoimikunta kokoon-tui Orimattilassa 31.1. Kokouksessa toimikunta pää-tyi kannattamaan Asikkalan kunnanvaltuutetun James Hirvisaaren laatimaa välikysymysaloitetta (katso alla), koskien maan myymistä ulkomaille.

Kokouksessa käsiteltiin asiaa monesta eri näkökulmasta:

- Kyseinen asia on EU:n sisämarkkina-asia, ja haaste myös Euroopassa. Suomelle asia on sikäli vakavampi, että suhteutettuna maamme pieneen asukaslukuun, seu-raa maan myynnistä nopeammin ja laajempia ongelmia kuin isoissa valtioissa.- Pienellä maalla on rajalliset keinot selviytyä ongelmis-ta. Todettiin, että asiassa tulisi ottaa käyttöön rajoituk-sia kuten esim. eri maiden kuljetusalan yritykset ovat toimineet säilyttääkseen elinkeinonsa.- Vaihtoehtoisena ratkaisuna maan myynnille todettiin olevan maan vuokraaminen. Maan vuokraaminen tulee olla vastavuoroista, eli vuokraamisoikeus tulee koskea silloin molempia osapuolia (esim. Saimaan kanavan vuokraus).- Maan myyminen ulkomaille on myös turvallisuuspo-liittinen asia, kuten esim. se, että Georgialla on oikeus puolustaa omalla alueellaan kansalaisiaan.- Kiinteistökauppojen rahojen siirron valvonta ei ole au-kotonta, ja maakaupan peruminen on ehkä mahdotonta.- Maan vuokraaminen on parempi vaihtoehto kuin ab-soluuttinen myyminen.- Myös veteraanien ja evakkojen suhtautuminen asiaan tulee tiedostaa. Rahanahneus loukkaa kansallista omaa-tuntoa.

Merja Muronen, piirisihteeriPerussuomalaisten Hämeen piiri

VälikysymysaloitePerussuomalaisille

Asikkalan perussuomalaisten puheenjohtaja James Hir-visaari on pyytänyt Timo Soinille osoittamassaan vies-tissä Perussuomalaisia tekemään mahdollisimman pikai-sesti välikysymyksen siitä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sen estämiseksi, ettei Suomea myydä ulko-maalaisille vastoin kansan tahtoa.

MTV3 -uutisten kyselyyn osallistuneista yli 4000 henkilöstä lähes 90 prosenttia oli jyrkästi sitä mieltä, et-tä maan myyntiä ulkomaalaisille on rajoitettava. Koska yksityistä ihmistä ei voi asettaa siihen tilanteeseen, että hän joutuisi henkilökohtaisesti vastustamaan suuren ra-han kutsua, on asiassa edettävä lakiteitse. James Hirvi-saari korostaa erityisesti EU:n ulkopuolelle tapahtuvaa myyntiä: – Eiväthän suomalaisetkaan saa ostaa maata Karjalan alueelta.

Asiassa on edettävä nopeasti, ennen kuin peruut-tamaton vahinko ehtii tapahtua. Kyseessä on myös maamme turvallisuus ja tulevaisuus. Ulkomaalaiset ovat tervetulleita turisteina ja matkailijoina mutta eivät suuressa määrin maanomistajina. James Hirvisaari ko-rostaa myös, ettei hän vastusta hallittua maahanmuut-toa. – Lähtökohtana on se, että täällä tehdään työtä ja eletään maassa maan tavalla valtaväestön kulttuuria, elämäntapaa ja lakeja kunnioittaen.

Asikkalan PerussuomalaisetJames Hirvisaaripuheenjohtaja

HÄMEEN PIIRI

OULUN PIIRI

Olemme avanneet piiritoimiston Ouluun, Hallituskatu 35 A 14. Toimisto on avoinna pe klo 10.00 - 15.00 sekä la klo 10.00 - 15.00.

Tiedustelut: Ahti Moilanen, 040-4134941 tai Jani Karjalainen, 044-5667858

PS-NAISTEN KOKOUS JOENSUUSSA


■PUOLUEHALLITUS

Timo Soinipuheenjohtaja Iivisniementie 2 D 100, 02260 EspooPuh. 050-511 3027, 09-4321*[email protected]

Pentti Oinonen1. varapuheenjohtaja Rautavaara Puh. (09) 432 [email protected]

Auli Kangasmäki2. varapuheenjohtaja Kuitontie 193, 54820 KotimäkiPuh. 040-556 [email protected]

Pirkko Mattila3. varapuheenjohtajaMuhosPuh. 050-517 [email protected]

Ossi SandvikpuoluesihteeriJalasjärviPuh. 0207 430 806, 0400-926 [email protected]

Lauri HeikkiläSepäntie 14, 21490 Marttila Puh. 02-484 5773, 050-514 6764 [email protected]

Osmo KokkoVakkosalmenkatu 8, 80200 JoensuuPuh. 0400-375 472, 013-137 [email protected]

Lasse LehtinenAsematie 4 E 2069100 KannusPuh. 0500-704 956

Helena Ojennus Majakkakatu 8, 39700 Parkano Puh. 03-448 0350, 0400-236 154Fax: 03-448 0350 Uusi e-mail: [email protected]

Marjo PihlmanNiittymaanaukea 4 B 23, 02200 EspooPuh. 0207 430 802, 0400-917 [email protected]

Vesa-Matti Saarakkala Nahkelanraitti 39 A 1, 04350 NahkelaPuh. 050-919 [email protected]

Ville VähämäkiAhontie 65, 62800 VimpeliPuh. 040-542 [email protected]

ETELÄ-POHJANMAAPj Tapio PihlajaHonkakuja 13, 61800 KAUHAJOKIPuh: 040-8200 465

ETELÄ-SAVOPj Pekka LeskinenHiekkointie 95, 51440 VuojalahtiPuh. 040-702 0865

HELSINKIPj Arto VälikangasMerikorttikuja 2 V621, 00960 HELSINKIPuh: 050-376 [email protected]

HÄMEPj Harri Kerijoki, Kaarnatie 6 C, 18120 HEINOLAPuh: 050-547 7101

KAINUU Pj Pentti KettunenKirkkoahontie 899, 87100 KajaaniPuh: 044-029 6681, [email protected]

KESKI-POHJANMAAPj Lasse LehtinenAsematie 4 E 20, 69100 KANNUSPuh: (06) 873 358, 0500-704 956

KESKI-SUOMI Pj Marke TuominenRavitie 28, 44260 VIHIJÄRVIPuh: 040-092 [email protected]

KYMI Pj Juho Eerola, Rastaantie 32, 48220 KOTKAPuh: 040-566 [email protected]

LAPPIHarri TauriainenRuotsintie 21, 94700 KEMIPuh: 040-726 [email protected]

OULUPj Ahti MoilanenIkäläntie 3, 91600 UTAJÄRVIPuh: 040-413 [email protected]

PIRKANMAAPj Reijo OjennusMajakkakatu 8, 39700 PARKANOpuh: (03) 448 0350, 0400-984 238,[email protected]

POHJOIS-KARJALAPj Osmo Kokko Vakkosalmenkatu 20, 80200 JOENSUUPuh.(013)137 529, 0400-375 472,[email protected]

POHJOIS-SAVO Pj Pentti OinonenJuhanilantie 7, 73900 RAUTAVAARAPuh: 050-512 [email protected]

SATAKUNTAPj Seppo TorisevaPenunvahe 10, 26100 RAUMA Puh. 050-517 [email protected]

UUSIMAAPj Pietari JääskeläinenRutarsinpolku 5 A, 01510 VantaaPuh. 050-582 9444,[email protected]

VARSINAIS-SUOMI Pj Lauri HeikkiläSepäntie 14, 21490 MARTTILAPuh: (02) 484 5773, 050-514 6764,[email protected]

■PERUSS:N PIIRIEN PUHEENJOHTAJAT

Aiemmin vapaamuotoisesti Jämsän seudulla toimineet perussuomalaiset perustivat sunnuntaina 25.1. yhdistyk-sen ja päättivät rekisteröidä sen. Yhdistyksen nimeksi hyväksyttiin Jämsän Perus-suomalaiset ry.

Perustamiskokouksessa yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Petri Liimatainen Jämsän-koskelta. Hallitukseen va-littiin myös Antti Koivisto (varapuheenjohtaja) ja Eila Sahala (sihteeri) Jämsästä sekä Jarmo Ikäheimo ja Pek-ka Kataja Jämsänkoskelta.

Uuteen yhdistykseen voi liittyä jäseneksi kuka tahan-sa yhdistyksen tavoitteet hyväksyvä henkilö vaikkei hän liittyisikään Perussuo-malaisen puolueen varsi-naiseksi jäseneksi. Yhdistys

pyrkiikin keräämään siipi-ensä alle kaikki perussuo-malaiseen ajattelutapaan suuntautuneet riippumatta siitä haluavatko he liittyä puolueen jäseneksi.

Kokous hyväksyi seuraavan julkilausuman:

Jämsän Perussuomalaiset pitävät valitettavana, että viime kuntavaaleissa suur-tappion kärsineet vanhat valtapuolueet ovat pyrki-neet mitätöimään kansan selkeän vaalitahdon ja sul-kemaan suurvoiton saavut-taneet Perussuomalaiset ja Senioripuolueen sekä Kris-tillisdemokraatit kokonaan kaupunginvaltuustossa valittavien luottamusmies-paikkojen ulkopuolelle.

Uuden Jämsän kehittä-miselle ei voi olla hyväksi, että entisen Jämsän vanha valtaapitänyt pieni sisäpiiri pyrkii säilyttämään oman valtansa kaikin keinoin vaa-lituloksesta piittaamatta.

Nyt on ravistelun ai-ka. On aika synnyttää uusi avoin päätöksentekokult-tuuri, jossa myös pienem-mille valtuustoryhmille annetaan niille kuuluva oikeudenmukainen osuus luottamusmiespaikoista.

Kokous kuitenkin us-koo, että oikeus vielä voit-taa ja myös pienryhmille saadaan edustus uusiin lau-takuntiin.

Kokouksen puolesta tiedotteen laati:Pekka Kataja

Jämsän perussuomalaiset järjestäytyivät

Jämsän Perussuomalaiset ry:n hallitus vuodeksi 2009. Henkilöt vasemmalta lukien: Eila Sahala, Petri Liimatainen, Pekka Kataja, Jarmo Ikäheimo, Antti Koivisto.

JÄMSÄN PERUSSUOMALAISET

Jyväskylän Perussuomalaisten valtuustoryhmä vieraili tammikuussa Jyväskylän Energia Oy:n vieraana kuuntelemassa yhtiön ajankohtaisia asioita. Kuvassamme vasemmalta JE Oy:n toimitusjohtaja Juha Lappalainen, valtuutettu Jorma Uski, valtuutettu Minna Mäkinen, varavaltuutettu Timo Aalto, valtuutettu Kauko Tuupainen ja JE Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Fredrikson. –Valokuva: Mika Laulainen.


Kävin 2.-5. helmikuuta 2009 Euroopan parlamen-tissa tutustumassa meppien toimintaan ja sen puitteisiin. Lensin Frankfurtin (Sak-sassa klo 9) kautta, koska Strasbourgiin ei ole suoraa lentoa Helsingistä. Onneksi valitsin tämän reitin, kos-ka Pariisin kautta tulleet kollegat myöhästyivät pa-hanpäiväisesti kaupungis-sa riehuneen lumimyräkän johdosta. Meitä Suomen vierailijoita oli vain kolme.

Suomen EU-tiedotus oli järjestänyt kaikki matkan järjestelyyn liittyvät asiat ammattitaitoisesti. Suuret kiitokse siitä heille, kiitok-set myös työharjoittelijalle, joka jaksoi kulkea myös iltaisin meidän toimittajien apuna ja turvana.

Euroopan parlamen-tilla on kolme istuntokau-punkia: Bryssel (Belgia), Luxemburg ja Strasbourg (Ranska). Strasbourg sijait-see Ranskassa ja on maan mittapuun mukaan pieni, noin 200 000 asukkaan kiireetön kaupunki. Kau-punki on lumoava rauhal-lisen elämän sykkeensä ja viehättävien pienien ku-jiensa ansiosta. Kaupungis-sa on paljon historiallisia nähtävyyksiä ja maittavia aterioita tarjoavia, toinen toistaan koreampia ruoka-paikkoja. Suomella on py-syvä edustusto Euroopan neuvostossa, Strasbourgis-sa. Suurlähettiläänä toimii Irma Ertman.

Baabelin torni löytyi

Katukuvasta erottuu jät-timäinen Euroopan par-lamentin rakennus, joka

tavoittelee koollaan ja loistollaan Raamatussa ku-vattua Baabelin tornia, jo-ka romahti lopulta omaan mahdottomuuteensa. Täs-tä tapahtumasta saamme lukea Vanhan testamentin sivuilta Mooseksen ensim-mäisestä kirjasta.

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään viiden vuoden välein ja nykyisin eri jäsenmaissa lähestul-koon samanaikaisesti. Jo-kaisesta jäsenmaasta vali-taan tietty määrä edustajia. Suomesta valitaan kolme-

toista meppiä (Member of the European Parliament) seuraavissa vaaleissa ke-säkuussa 2009. Europar-lamentaarikkojen määrä nousi 785:een Romanian ja Bulgarian liityttyä EU:n jä-senmaiksi 1.1.2007.

Näissä valtavissa ra-kennuksissa Strasbourgissa työskentelee noin 5000 ih-mistä eri maista. Avoimiin työpaikkoihin parlamentissa haetaan aina yleisellä ha-kumenettelyllä. Tehtävään parhaiten sopiva henkilö saa paikan. Strasbourgin omat

asukkaat eivät ole mitenkään suosituimmassa asemassa henkilövalintoja tehtäessä.

Rakennuksessa kulkies-sa tuntee tulleensa suureen ihmiskattilaan, jossa kuulee mitä moninaisimpia kieliä ja murteita. Maita unio-nissa on tällä hetkellä 28. Tulkkaus tapahtuu oman maan kielelle joko suoraan tai sitten jonkun isomman kieliryhmittymän kautta. Päivittäinen toimita par-lamentissa edellyttää eng-lannin, saksan tai ranskan puhekielen osaamista suju-vasti. Ilman tätä taitoa päi-vittäinen kommunikointi ja asioiden hoito ei onnistu.

Missä EU, siellä ongelma

EU:n Baabelin torni on val-tava rakennuskompleksi, josta Strasbourgin kaupun-ki elää. Parlamentissa vie-railijat asuvat kaupungin lukemattomissa hotelleissa ja työllistävät lukemat-toman joukon tavallisia ihmisiä. Arvioni mukaan rakennusten yhteistä pin-ta-alaa on noin 300 000 neliömetriä. Tämä valtava Baabelin tornia muistuttava rakennus toimii ainoastaan yhden viikon kuukaudessa. Kolme viikkoa se on tyh-jillään lukuun ottamatta joitakin pieniä vierailija-ryhmiä, joita kierrätetään katselemassa loputtoman tuntuisia käytäviä.

Strasbourgin kuulumisia

Tullessamme maanan-taina meille esiteltiin myös hyvin pintapuolisesti komp-leksin rakennuksia. Toisena päivänä menimme talous-osastolle kaikkien matkaan liittyvien kuittiemme kanssa. Kuiteista, passista ja lehdis-tökortista piti olla valmiiksi otetut kopiot. Virkamies oli ystävällinen ja syötti asiapa-pereiden tietoja tietokone-ohjelmaansa. Tulostin tosin meni jumiin ja jouduin odot-telemaan pitkän ajan. Työn-sä vihdoin tehtyään virkailija sulki kiireesti tekemänsä pa-perin kirjekuoreen näyttä-mättä sitä minulle ollenkaan.

Kuori kainalossa marssin kassalle, joka laski paperin yhteenlasketun rahasum-man käteisenä eteeni. Se oli kuulemma ainut suositeltava tapa toimia. Pankkisiirto on vain poikkeustapauksissa käytettävä maksutoimenpi-de. Huomasin jälkeenpäin edestakaisesta lennosta kor-vatun vain osan. Korvaa-matta jäi matkalaskun alv:n osuus ja matkavakuutus. Tunsin EU:n virkakoneiston pettäneen minut.

Teksti ja kuvat:Harri LIndell

Euroopan Parlamentin jäsenet kuuntelivat presidentti Abbasin alustuspuhetta ennen parlamentin istuntoa.

Palestiinan presidentti Abbas puhui palestiinalaiskysymyk-sestä Euroopan Parlamentin täysistunnossa.

Euroopan parlamentti


VAPAA SANA

Mielipiteitä voi lähettää osoitteeseen: PerusSuoma-lainen, Mannerheimintie 40 B 56, 00100 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen: [email protected] .

Kaikkien lehteen tulevien kirjoitusten mukana on oltava kirjoittajan yhteystiedot, vaikka juttu pyydet-täisiinkin julkaisemaan nimimerkillä. Ilman yhteystie-toja tulleita kirjoituksia ei julkaista.

Vapaan Sananohjeet

Nykypäivän menossa ih-miseltä vaaditaan koko henkinen ja fyysinen omai-suus yhteiskunnan käyt-töön. Tämä kuulostaa ehkä mukavalta, että ihminen toimisi yhteiskunnan hy-väksi, mutta moni omistaa elämänsä eliitille, joka raa-dattaa ihmiset näännyksiin. Jokainen meistä tarvitsee myös omaa aikaa. Joskus on ajateltava, niin raa’alta kuin se kuulostaakin, että ”oma perse tulee aina en-simmäisenä”. Ainoastaan näin ihminen jaksaa tässä oravanpyörässä.

Nuorten ja lasten ko-tikasvatus kärsii huomat-tavasti, kun vanhemmilla ei ole aikaa, eikä voimia. Vanhemmat eivät edes tun-ne aina lapsiaan tarpeeksi kasvattaakseen heitä. Toi-seksi on myös havaittavissa selkärangattomuutta taistel-la omien puolesta ja vastuu kasvatuksesta laitetaan hel-posti yhteiskunnan piikkiin. Lapset ja nuoret ottavat mallin medialta, kun sitä kotoa ei saa.

Olen itse asiakaspalvelu-työssä, jossa näen päivittäin monia lapsia ja nuoria. Ih-mettelen suuresti, että eikö mitään rajoja enää aseteta? Olen itse vanhanaikaisen

kasvatuksen lapsi, ja kii-tollinen siitä. Jos lapsi saa nykyään tukkapöllyä tai luunapin, ollaan oikeudessa omia lapsia vastaan! ei näin!

YLE:n ajankohtaisoh-jelmassa haastattelussa ol-lut psykiatri, joka keskittyi lasten ja nuorten väkivaltai-suuteen, kertoi että suurin osa hänen ongelmanuoris-

taan on lähtöisin perheistä, joissa ei aseteta selviä rajo-ja, eikä ole kuria. Tiedän, että lasta ei saa hakata, mutta on sairaalloista aja-tella, että lapselle auttaisi pelkkä ”rakentava syväl-linen keskustelu”. Nämä voimattomat vanhemmat, ja ajan henki näkyvät myös aborttiluvuissa.

Nykyään ei haluta pilata uraa, tai ei kertakaikkiaan ole voimia hoitaa lasta. Mo-raalikysymys sinänsä on ka-toamassa. Peruskristilliset arvot on unohdettu. Yhteis-kunnalle tuottamaton lap-si on vain taakka, ei lahja kuten ennen. Rikkaammat vanhemmat myös helposti syyllistyvät siihen, että nuo-relle annetaan 12-vuotiaa-na 100 euroa rahaa käteen ja päästetään kaupungille, kun halutaan vanhempien kesken aikuisten koti-ilta.

Nuorissa on tulevaisuus ja sitä ei voi kukaan kiistää. Kysynkin, että minkälainen on tulevaisuus, jota joh-tavat unohdetut nykyajan nuoret, jotka eivät välitä yhteiskunnan hyvinvoin-nista mitään? Jos kaikkea ei tarjottaisi kultavadilla, olisi helpompi oppia ajatte-lemaan toisia. Haluan itse, että lasten pahoinvointiin otettaisiin myös valtion puolelta kantaa. Myös van-hempia tulisi rangaista tun-tuvasti, jos nuori on jätetty täysin hunningolle vanhem-pien toimesta.

Heikki TamminenPS-Nuortenhallituksen jäsen

Nuoret ja lapset nykyajan uhreja Verotustäysin pielessäKansanedustaja Timo Kalli ehdotti 29.1.2009 pääoma-veron nostamista. Pääomavero on tällä hetkellä 28 % ja sitä maksetaan mm. koroista, myyntivoitoista ja vuok-ratuloista. Pääomaveroa tulisi nostaa, jotta sosiaalitur-vamenot saataisiin maksettua.

Minusta pääomaverotuksessa on paljon epäkohtia. Siksi uskallan esittää kansanedustajille toivomuksen, että säätäisitte sellaiset lait, että kaikki suomalaiset maksaisivat rehellisesti veronsa myös pääomatuloista. Esitän kolme esimerkkiä, jotka mielestäni selvästi osoit-tavat, että kaikkia suomalaisia ei kohdella verotuksessa tasapuolisesti.

1. Miljonääri

Suomalainen miljonääri voi perustaa yhtiöitä "veropa-ratiiseihin". Yhtiöt käyvät osakekauppaa Suomessa. Kaupat kirjataan hallintarekisteriin. Sijoittaja voi saada jopa miljoonan euron voitot vuodessa osakekaupoilla eikä Suomen verottaja tiedä asioista mitään. Verot voi-vat jäädä maksamatta kokonaan.

2. Koululainen

Koululainen laittaa viikkorahansa säästöön pankkitilil-le, jolle tulee vuodessa korkoa 3.60 euroa. Tästä kor-kotulosta pidätetään automaattisesti 28 % lähdeveroa, vaikka infl aatiosta johtuen tilin tuotto on miinuksella.

3. Osuuskunta

Rahoja voidaan sijoittaa myös osuuskuntiin, jotka taa-sen voivat sijoittaa rahoja osakeyhtiöihin. Osakeyhtiö maksaa osingot osuuskunnalle, joka taasen voi maksaa osuuspääomalle korkoa. Osuuspääoman korko yksi-tyishenkilölle on verovapaata tuloa 1500 euroa/vuosi.

On todella suuri häpeä, että koululainen maksaa säästötilinsä korosta 28 % lähdeveron, mutta omista-jayrittäjä voi saada 90 000 euron osinkotulot verotta.

Asko SaloSeinäjoki

Arjen asiantuntijoiden voitto!

Puoluekenttää ajatellen voimme selkeästi todeta kunta-vaalien voittajiksi arjen asiantuntijat! Inhimillisempää politiikkaa on odotettavissa! Pidemmässä juoksussa kansalaiset alkavat yhä enenevässä määrin ymmärtää, etteivät suurella rahalla mainostetut ehdokkaat ole par-haita päättäjiä.

Perussuomalaisten joukot nousevat tavallisen kan-san parista ja ymmärtävät monipuolisesti ihmisten ar-jen. Asenne on myös vastuullinen, kun kunnissa pyri-tään hoitamaan asioita asukkaiden parhaaksi. Meidän ei tarvitse taistella ketään vastaan, vaan tehdä asioita ihmisten puolesta! Pyrimme ihmisten hyvään, koko maata ajatellen.

Kuntavaalit olivat hyvä lähtölaukaus myös uusiin tuleviin ns. valtakunnallisiin vaaleihin. Edessä vain haasteet kovenevat – mutta myös perussuomalaisten joukot vahvistuvat, kansamme ja isänmaan parhaaksi!

Tästä on hyvä – entistä parempi – jatkaa!

Paavo NärvänenPirkanmaa

Pääministeri Vanhanen on ehdottanut perheverotuksen ottamista käyttöön siten, et-tä puolisoita verotettaisiin yhdessä. Tulot lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella, verotusta saataisiin keven-nettyä perheissä, joissa puo-lisoiden tuloerot ovat suu-ret. Vanhasen ehdotuksessa perheet saisivat vieläpä vali-ta määräaikaisen perhevero-tuksen lasten ollessa pieniä. Kyseinen malli on käytössä joissain EU-maissa, miksi ei siis meilläkin?

Ehdotus on kohtuullisen ”radikaali”, ja siksi herät-tää vastustusta tuoreeltaan, ilman suurempaa arviointia. Ehdotusta moititaan myös vanhanaikaiseksi, mutta eikös vanha konsti voi olla joskus parempi kuin pussil-linen uusia? Vanhaa konstia arvostellaan myös siitä, että työvoimaa saattaisi jäädä ”lorvimaan” kotiin. Mieles-täni kansamme peruspilarit, perhe ja lapset, ansaitsevat tilaisuuden niin salliessa myös vanhemman, joka

tekee työtä lapsien kasvat-tamiseksi täysipainoisiksi aikuisiksi. Eikö juuri van-hempien läsnäolon puute aiheuta yhteiskunnassam-me jo nyt tarpeeksi suuria ongelmia? Hiljattainhan Kotkan torilla itsenäisyys-päivän puheessa kaivattiin isiä lapsiensa pariin

Ehdotus toisi kipeästi kaivattua verotuksen keven-tymistä paitsi keskituloisil-le, niin myös pienituloisille, joissa vanhempien tuloerot ovat syystä tahi toisesta suu-ret. Syitä tuloeroihin per-heissä on yhtä monia, kuin perheitäkin. Tässä kohtaa eivät rinnastukset toimitus-johtajiin auta, ne kertovat vain syvään juurtuneesta kateudesta hyvätuloisia kohtaan, jarruttaen asial-lista keskustelua aiheesta. Naisjärjestöt ovat olleet huolissaan mm. siitä, että ehdotus ajaa nimenomaan naisia hoitovapaalle. Asia ei ole automaattisesti näin, kotiin jäävä voi olla myös mies. Ajatus siitä, että juuri

nainen olisi se kotiin jäävä, kertoo vain arvostelijoiden vanhakantaisista ajattelu-malleista.

Kritiikkiä on tullut myös siitä, että yksinhuoltajat jäi-sivät ilman kevennyksiä. Ei-hän ehdotus ole vielä edes valmis, mikään ei estä asian kokonaisvaltaista käsittelyä myös muiden tilanteiden kannalta, kun verojärjes-telmää uusitaan. Keski- ja pienituloiset ovat suomessa

valtavan verotaakan alla, kevennystä tarvitaan pikai-sesti. Ei nyt tuomita heti Vanhasta ehdotuksineen, vaan annetaan ehdotukselle aikaa kehittyä. Toki asiassa on epäkohtiakin, mutta jos ehdotuksia ei tule, ei ole myöskään odotettavissa ke-hitystä.

Raul Lehtokunnanvaltuutettu, Kymen PS varapj.

Perheverotusehdotusta kehitettävä


POSTI-MAKSU

MAKSETTU

■PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTARYHMÄ

Eduskuntaryhmä: Puh. (09) 4321*, Fax (09)-432 3274

Raimo Vistbacka (pj.) Puh. (09) 4321*, 050-511 [email protected] Avustaja: Toni Kokko, (09) 432 4186 [email protected]

Timo Soini (vpj.) Puh. 050-511 3027, [email protected] Avustajat: Jukka Jusula, 0400-606 220 [email protected] V-M Saarakkala, 050-919 6079 [email protected]

Pentti Oinonen Puh. (09) 432 3131, 050-512 [email protected] Avustaja: Antti Valpas, (09) 432 4131 [email protected]

Pirkko Ruohonen-LernerPuh. (09) 432 3165, 050-512 [email protected] Avustaja: Kirsi Lassila, (09) 432 4165 [email protected]

Pertti VirtanenPuh. (09) 432 3111, 050-512 [email protected] Avustaja: Kimmo Lehtonen, (09) 432 4111 [email protected]

Pääsihteeri: Jussi NiinistöPuh. (09) 432 [email protected]

Eduskuntasihteeri: Toni KokkoPuh. (09) 432 [email protected]

Taloudenhoitaja: Tiina SivonenPuh. 0207 430 803, 0400 917 352Fax 0207 430 [email protected]

Projektisihteeri: Marjo PihlmanPuh. 0400 917 [email protected]

Perussuomalaiset Naiset:(pj.) Marja-Leena LeppänenMäntyläntie 22, 53650 Lappeenranta E-mail:. [email protected] Puh. 040-775 1757

Toiminnanjohtaja: Marjo PihlmanTaloudenhoitaja: Auli KangasmäkiSihteeri: Iiris Peltomaa

Perussuomalaiset Nuoret:Pj: Vesa-Matti SaarakkalaVarapj: Ville VähämäkiSihteeri: Johannes Nieminen Myyrmäentie 4 B 12, 01600 VantaaPuh. 044-550 [email protected]

Puoluetoimisto:Mannerheimintie 40 B 5600100 HelsinkiPuh. 0207 430 800 Fax: 0207 430 [email protected]

Perussuomalaiset rp:n tilinumerot:

Nordea 218518-148703Sampo 800013-70212996

Perussuomalaiset - Sannfinländarna rp

Perustettu: 1995

■ LYHYET

”Suomessa lähes aina perheen erotessa lapset äi-dille. Näin ei muissa maissa tehdä. Ei miehet aina niitä roistoja ole, vaan varmaankin 50 ja 50. Tämä on nyt sitä sosialistien tasa-arvoa.”Nim. Tasa-arvon kannattaja

”Suomen kansalta puuttuu nyt ideologinen koti. Perussuomalaisuus täyttää noin 19,8+7,8% petty-mykset. Me emme saa tyytyä vajaaseen 10 pro-senttiin. Suomen kansa tahtoo enemmän perus-suomalaisuutta! Kentällä kuhisee! Moni ennen vasemmistoa äänestänyt tahtoo olla rajojen sisällä suomalaisia puolustava suomalainen! Nyt meitä näin ajattelevia ei saa pois heittää. Tukekaamme nyt suurilla joukoilla suomalaisesti ajattelevia lä-himmäisiämme. Suomi suomalaisten maa.”Jukka Kaarina

Varsinais-Suomen piiritoi-mikunta kokoontui Liedon kunnantalon kahvilassa perjantaina 23.1. Leppoi-sessa hengessä vanhat toi-mihenkilöt jatkoivat ilman äänestyksiä, yksimielisellä päätöksellä. Piirin puheen-johtaja Heikkilän kehujen kera. Tilaisuus oli läm-minhenkinen, ja toi mie-leen ison perheen, jolla oli yhteinen kokoontuminen maittavien pullakahvien kera. Paikalla oli piiritoimi-kunnasta lähes kaikki. Pi-dettiin hyvänä keskustelua EU-vaaleista, pitäähän olla aikaa ajella pitkin Suomea vaalikampanjoinnissa. EU-vaaliehdokkaiden täytyy tehdä yhteistyötä paikallis-yhdistysten kanssa, koska

rahaa palaa uskomattoman paljon. Aivan käytännön maksuista alkaen. Paikal-lisosastojen ihmiset olivat innoissaan tulevista vaa-leista, ja lupasivat järjestää monenlaisia tapahtumia. Ehdokkaiden ensimmäisiä toimenpiteitä on muodostaa oma tukiryhmänsä, silloin jää paljon turhaa juokse-mista pois.

Uusien kunnanvaltuu-tettujen koulutusta pidet-tiin tarpeellisena ja käytiin runsas keskustelu valtuus-totyöskentelystä. Valtuus-toaloitteiden tekemistä pi-dettiin varsin hyvänä tapa-na viedä asioita kunnassa eteenpäin, ja saada kaivat-tua julkisuutta asialle sekä omalle valtuustoryhmälle.

Varsinais-Suomessa suunniteltiin vaaleja

Auran osaston puheenjohtaja, pastori Torsti Äärelä oli huomannut, että aina kun Perus-Suomalaisia moititaan julkisuudessa, niin kannatus puolueella nousee.

Kike Elomaa korosti inter-netsivujen tärkeyttä EU-vaalikampanjoinnissa. Oma blogi pitää olla, se on aivan älyttömän tärkeää, korosti vauhdikas Kike.

Teksti ja kuvat: Harri Lindell

Lähetä mielipiteesi tekstiviestillä, muistathan allekirjoittaa viestisi. Palstalle tarkoitetut

viestit numeroon 0207 920 362.Viestin hinta operaattorin mukaan.

sivu 10 Vaaliliitto tuo puhtia EU-vaaleihin sivu 4 · Uusi ydinvoimalaitos ei ole vielä...

Documents

Transcript of sivu 10 Vaaliliitto tuo puhtia EU-vaaleihin sivu 4 · Uusi ydinvoimalaitos ei ole vielä...