Keskinäis-riippuvuus lisääntyyYhteisöt

voimaan-tuvat

Euroopan rakenteet rapistuvat

Taidot haastavat

tiedot

Eliniät venyvät

Teknologia integroituu

arkeen

Vakaa työ murenee

Valtasuhteet siirtyvät

Eriarvoisuus kasvaa

Kaupunkien roolit

korostuvat Ilmaston-muutoksen seuraukset laajenevat

Ekologinen kenkä

puristaa

Hyvinvointi korostuu

Megatrendit | Sitra 2014/2015

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

Maailman kompleksisuuden ja dynaamisuuden vuoksi suurten yhteiskunnallisten muutosten lineaarisuutta ja syyseuraussuhteita on vaikea (tai jopa mahdoton) määritellä täysin objektiivisesti. Todellisuudessa muutosilmiöt johtuvat monien asioiden yhteisvaikutuksista eivätkä yksittäisistä subjektiivisista trendeistä.

Sitran trendilista esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnista – megatrendeistä. Trendityössä tietolähteinä on käytetty kansainvälisiä ja kansallisia tilastoja, akateemisia tutkimuksia ja konsultointitöitä, uutisartikkeleita, asiantuntijalausuntoja sekä aikaisempia trenditöitä. Megatrendien kuvaukset sisältävät kolme sisältöosiota: trendejä, vastatrendejä ja kysymyksiä Suomelle.

Trendilistan tavoite on luoda pohja ja työkalu ymmärrystä lisäävälle keskustelulle maailman näkyvistä muutoksista, erityisesti Suomen näkökulmasta katsottuna.

Ympäristömme on

jatkuvassa muutostilass

a

Yhteisöjen väliset rajat häilyvät kytkeytyneisyyden ja liikkuvuuden lisääntyessä

• Yllättävillä yhteiskunnallisilla tapahtumilla on vahvoja heijastusvaikutuksia.

• Digitalisaatio irrottaa yhteisöt fyysisistä rajoistaan, mahdollistaen yhä laajempia ja monipuolisempia virtuaalisia verkostoja.

• Kansainvälinen muuttoliike jatkaa kasvuaan ihmisten etsiessä parempaa elämää sekä omasta tahdostaan että pakotettuina.

Muutokset herättävät kansallista epävarmuutta ja uhkaavat vähemmistökulttuureita

• Kansainvälistyvää yhteiskuntaa vastaan heräävät nationalistiset liikkeet niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Aasiassakin.

• Yhteisöt lisäävät omavaraisuuttaan kriittisten luonnonvarojen niukentuessa.

Mikä on Suomen tuleva rooli globalisoituneessa maailmassa; sillanrakentaja?

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

MULTIMEDIA

Keskinäis-riippuvuus lisääntyy

Vertaisverkostoista muodostuu yhteiskuntien perusrakenne

• Hierarkiset rakenteet muuttuvat verkostomaisiksi, yksilöiden valta kasvaa.

• Tiedosta tulee yhä avoimempaa, suuren datamäärän jalostaminen luo uutta liiketoimintaa. Internetin käyttäjiä on viisi miljardia vuoteen 2020 mennessä.

• Jakamistalouteen pohjautuvat mallit luovat uusia vaihtoehtoja omistamiseen perustuvalle kulutukselle. Samalla verotuksen mallit joutuvat uudistumaan.

Verkostoituneet rakenteet uhkaavat perinteisiä instituutioita

• Autoritaarista valtaa käyttävät tiukentavat otettaan uutismediasta.

Voiko Suomi olla uudenlaisen suoran ja osallistavan demokratian uranuurtaja?

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

Yhteisöt voimaan-

tuvat

MULTIMEDIA

Globaalien valtasuhteiden muutokset muuttuvat yhä nopeammiksi

• Kiinasta maailman suurin talous, Aasiasta maailman tärkein talousalue.

• BRICS-maiden yhteistyö tiivistyy, öljyvarannot vahvistavat Brasilian asemaa Etelä-Amerikassa.

• Afrikan globaali painoarvo kasvaa. Venäjän ja länsimaiden suhteet viilenevät Ukrainan myötä.

Turvattomuuden tunne lisääntyy ja muuttuu yhä yksilökeskeisemmäksi

• Talouspoliittiset jännitteet ja protektionismi kasvavat luonnonvarojen ehtyessä.

• Fundamentalismin ja terrorismin yhä globaalimmat vaikutukset nostavat turvallisuuskysymykset pinnalle.

• Kyberseuranta yleistyy ja laajenee, mutta herättää yhä ristiriitaisempia tunteita.

Mikä takaa suomalaisten turvallisuuden tulevaisuudessa?

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

MULTIMEDIA

Valtasuhteet siirtyvät

Ilmaston lämpeneminen jatkaa kiihtymistään

• Nykytrendillä ilmasto lämpenee 1,5-3 ˚C esiteollisesta ajasta vuoteen 2050 mennessä (IPCC). Tämä voidaan rajoittaa 0,7-2,3 ˚C (2050) määrätietoisilla, maailmanlaajuisilla toimilla.

• Rannikkoseudut varautuvat merenpinnan nousuun. Ruokapula ja elinkelvottomat alueet suuruhkia. Sääolosuhteiden muuttuessa luonnollisten ekosysteemien tasapainot horjuvat.

Ilmaston lämpenemisen hillitseminen sisältää mahdollisuuksia, joihin yhä useammat heräävät

• Päästötön energiatuotanto kasvaa vahvasti seuraavien vuosikymmenten aikana ja korvaa fossiilista energiantuotantoa.

• Hajautettu energiantuotanto yleistyy. Energiamurrosten polut ovat keskenään hyvin erilaisia.

Miten Suomi varautuu energiasektorin uudistukseen ja miljooniin ilmastopakolaisiin?

MULTIMEDIA

Ilmaston-muutoksen seuraukset laajenevat

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

Hyvinvoinnista entistä keskeisempi tavoite niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla

• Hyvinvointia lisääviä uusia palveluita syntyy ihmisten keskittyessä entistä enemmän itsensä parantamiseen ja toteuttamiseen.

• Hyvinvointikäsite päivittyy nykymaailmaan sopivaksi, ja sitä pyritään soveltamaan yhteiskunnalliseen ohjaamiseen.

• Hyvinvointiin keskittyvät valtiot menestyvät taloudellisesti muita paremmin korkean arvonluonnin myötä.

Sosiaalinen koheesio länsimaissa heikkenee huomion keskittyessä muihin asioihin

• Psyykkiset oireet lisääntyvät entistä nopeatahtisemmissa ja yksilökeskeisemmissä yhteiskunnissa. Hyvinvointipalvelut yksilöityvät.

’Suomalainen hyvinvointivaltio’ ja ’hyvinvoiva suomalainen yhteiskunta’ = sama asia?

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

MULTIMEDIA

Hyvinvointi korostuu

Euroopan haasteet jatkuvat, eikä selvää positiivista kehityssuuntaa ole näkyvissä

• EU muuttunut edelläkävijästä haasteiden kanssa painivaksi mammutiksi.

• Vanhat länsimaiset, demokraattiset rakenteet koetaan liian byrokraattisiksi vastaamaan kiihtyviin muutoksiin.

• EU:n talous jatkaa hidasta kehitystään. Korot jopa negatiivisia. Valtiot velkaantuvat edelleen.

• Kasvava osuus äänioikeutetuista jättää äänestämättä, vedoten edustuksellisen demokratian sulkeutuneisuuteen ja irrallisuuteen omiin näkemyksiin nähden.

Aktiivisuus uuden kehityssuunnan löytämiseksi saa vauhtia

• Muutos ajavat liikkeet halki Euroopan saavat erityisen vahvaa kannatusta.

Löytääkö Suomi uuden vaihteen, jolla menestyä raihnaistuvassa Euroopassa?

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

MULTIMEDIA

Euroopan rakenteet rapistuvat

Elintason nousu ja teknologioiden kehitys pidentävät ihmisen elinikää entisestään

• Kehittyvä terveydenhuolto ja sairauksia ennaltaehkäisevät elämäntavat pidentävät elinajanodotteen monessa maassa yli 100 vuoden.

• Syntyvyyden samanaikainen lasku muuttaa väestörakenteet pyramideista timanteiksi. Euroopassa 50-80 –vuotiaista tulee suurin ikäluokka.

• Kasvavien terveydenhuoltokustannusten myötä priorisoinnista tulee yhä haastavampaa. Mikä kuuluu valtioiden ja mikä yksilöiden maksettavaksi?

Vanheneva väestö nähdään yhteiskunnissa voimavarana, ei kulueränä

• Ikäihmiset ovat merkittävä kuluttajaryhmä, jolla on varallisuutta maksaa uudenlaisista palveluista. Ikääntyneiden yhteiskunnallinen painoarvo kasvaa.

• Senioreiden kokemus, tieto ja verkostot ovat pääomaa, jota voidaan hyödyntää paremmin.

Miten nuorten ja senioreiden täydentävät osaamiset hyödynnetään yrittäjyydessä?

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

MULTIMEDIA

Eliniät venyvät

Teknologian kehitys muokkaa yhteiskuntia yhä nopeammin ja laajemmin

• Teknologia muuttuu mobiilimmaksi, integroituneemmaksi ja käyttäjälähtöisemmäksi.

• Laajennettu todellisuus, robotiikka ja bioniikka mahdollistavat uudenlaisen ihmisten ja koneiden välisen yhteistyön.

• Synteettisen biologian ja nanomateriaalien myötä syntyy uusia tuotteiden valmistusmenetelmiä.

• Terveydenhuolto tehostuu kehittyvien elinvalmistus- ja seurantalaitteiden myötä.

Teknologiakehityksen kiihtyminen jakaa ihmisiä teknologiapuolustajiin ja -vastustajiin

• ”Kokemus-keskeiset” elämäntavat lisääntyvät, yhteydestä luontoon tulee arvokkaampaa.

Kuinka suomalaiset insinööritaidot yhdistettynä yhteiskuntaosaamiseen kaupallistetaan globaalisti?

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

MULTIMEDIA

Teknologia integroituu

arkeen

Ihmiskunnan kollektiiviseen tietomassaan pääsy helpottuu entisestään, jolloin tiedon hyödyntämistaidot korostuvat

• Innovaatioita syntyy nopeammin ja yllättäviltäkin tahoilta avoimen innovaation periaatteella.

• Yritteliäisyys, innostuminen ja kokeilunhalu nousevat yhä vahvemmin esille.

• Jatkuvalle oppimiselle, poisoppimiselle ja uudelleenoppimiselle on kasvava tarve läpi ihmiselämän. Itseohjautuvuus ja elämänhallintataidot nousevat pinnalle.

Yleissivistys käsitteenä monipuolistuu kompleksisuuden myötä

• Diginatiivien osaaminen ja arvonluonti perustuu kykyyn oppia ja soveltaa haettua tietoa.

• Oppimis- ja opetusmenetelmät kehittyvät pilvipalveluiden ja joukkoistetun älykkyyden myötä. Koulujärjestelmien on uudistuttava vastaamaan nykymaailmaa.

Kertovatko PISA-testit uusien sukupolvien kyvystä menestyä tulevaisuudessa?

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

MULTIMEDIA

Taidot haastavat

tiedot

Yksilöiden suhteellisen hyvinvoinnin eriarvoisuus yhteiskuntien sisällä kasvaa

• Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa yksilötasoilla, joskin eri maiden per capita -tulotasojen keskiarvot yhtenäistyvät.

• Globaali talouspoliittinen kehitys ei tähtää yksilöiden tasa-arvoon.

• Sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu lisää yhteiskunnallisia ongelmia. Ilmiö huolestuttaa kansainvälisiä instituutioita (OECD, IMF) tasaisen taloudellisen kehityksen kannalta.

• Yhteiskunnallinen luottamus heikkenee, ihmisoikeuksien loukkaukset yleistyvät.

Tiedollinen eriarvoisuus pienenee uusien oppimismuotojen myötä

• Avoin pääsy internetiin ja e-oppimistyökalut vähentävät osaamisen eriarvoisuutta.

• Joukkorahoituspalvelut mahdollistavat pääoman keräämisen kaikille internetin käyttäjille.

Tasa-arvo on ollut Suomen ominaispiirteitä. Jatkuuko kehitys samansuuntaisena?

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

MULTIMEDIA

Eriarvoisuus kasvaa

Vastassa on työn vallankumous, jossa käsitys ihmistyöstä uudistuu

• Pitkät työurat katoavat, työn luonteesta tulee hetkellisempää, monipuolisempaa ja luovempaa.

• Työn rooli ihmisen elämässä pienenee, mutta työn merkityksellisyyden tärkeys kasvaa.

• Valmistus- ja palveluammatit digitalisoituvat. Ihmistyö korvautuu ohjelmistoilla ja roboteilla.

• Globaalia liiketoimintaa käydään tehtävä- ja toimintotasoilla. Kilpailu parhaista kyvyistä kiristyy.

Suurten häviäjien lisäksi syntyy uusia, suuria voittajia

• Uusi yrittäjyyden aikakausi luo ennennäkemättömät mahdollisuudet niille, jotka kykenevät kehittämään, toteuttamaan ja kaupallistamaan uusia, innovatiivisia ideoita.

• Talous jatkaa keskittymistään palveluihin, ja suuri osa uudesta työstä syntyy monipuolista osaamista vaativille palvelualoille.

Miten teollistumisesta vaurastunut Suomi luo työpaikkansa tulevaisuudessa?

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

MULTIMEDIA

Vakaa työ murenee

Suuret yhteiskunnalliset muutokset tehdään kasvavassa määrin kaupungeissa

• Yli 10 miljoonan asukkaan megakaupunkeja on vuoteen 2025 mennessä yli 30.

• Yleisen kaupungistumisen myötä kunnallisesta päätöksenteosta tulossa merkittävämpää kuin valtiollisesta. Symbolisten ja erikoisaseman omaavat kaupungit nousevat erityiseen rooliin.

• Tiivistyvissä, tiheyden ekonomiaa edistävissä yhteiskunnissa Smart City -konseptit yleistyvät.

Kaupunkeihin pyritään rakentamaan luonnonomaisuutta

• Viheralueet, puistot ja luonnonmukainen rakentaminen lisäävät luonnollisuutta kaupungeissa.

• Teknologinen kehitys mahdollistaa fyysisesti kevyemmän elämän myös maaseudulla, maatalouden parissa. Paine ruoan lisätuotantoon kaupunkilaisille kasvaa entisestään.

Miten kaavoitusprosessit saadaan Suomessa tukemaan yhdyskuntien uudistumista?

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

MULTIMEDIA

Kaupunkien roolit

korostuvat

Maapallon biokapasiteetti monilta osin jo ylittynyt – paine kestävyyden aikaansaamiseksi kasvaa

• Maapallon ”kuluttava keskiluokka” kasvaa kahdesta viiteen miljardiin v. 2012-2030 välillä

• Maailman ruoasta menee joka vuosi jätteeksi 32 % kaikesta tuotannosta. Energia- ja raaka-ainepulat aiheuttavat yhä suurempia konflikteja maailmanlaajuisesti.

Kiertotalous ja vastuullinen liiketoiminta ratkaisuksi resurssien rajallisuudelle

• Luovat suljetun kierron järjestelmät eri aloilla yleistyvät ympäri maailmaa. EU seuraa Kiinan ja Japanin esimerkkiä, nostaen kiertotalouden korkealle poliittiselle agendalle.

• Paine kestävään kulutukseen kasvaa resurssien niukentuessa ja hintojen noustessa. Omistamisen sijasta resurssitehokkaat jakamiseen pohjautuvat mallit yleistyvät.

Miten Suomi hyödyntää parhaiten ainutlaatuiset vesi- ja metsäresurssinsa?

Sitra • Ernesto Hartikainen • 10/2014

MULTIMEDIA

Ekologinen kenkä

puristaa

sitra.fi

Facebook.com/SitraFund

@SitraFund

@ErnestoHarti

Rakennamme huomisen menestyvää Suomea