Sisällysluettelo - Finn Lectura · 2019-09-30 · Tubettaminen ja vloggaus ..... XX Twitter ja...

4 5

SisällysluetteloEsipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Osio 1: Opiskelutaitojen vahvistaminen

1. Opiskelutaidot ja itsearviointi . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Millaisia tavoitteita sinulla on? . . . . . . . . . . 112. Tekstit ja tekstilajit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163. Fakta ja fiktio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224. Näitä teksti- ja opiskelutaitoja tarvitset päättövaiheessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Tekstin tiivistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Miten tilastoa luetaan? . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295. Mihin voi luottaa? Uutta tietoa etsimässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Wikipedia lähteenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Tilastojen lukeminen osana tiedonhakua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Kirjastot luotettavan tiedon lähteenä . . . 376. Puhutaan ja esiinnytään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Puhe-esitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Palautteen antaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44Itsearviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46Sanaluokat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 Verbit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Nominit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

Osio 3: Mediassa vaikutetaan

1. Mikä on media? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX2. Sanomalehtien tekstilajit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX3. Uutinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX4. Uutiskuvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Uutiskuva osana uutista . . . . . . . . . . . . . . . . . XX5. Mielipidetekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Mielipiteiden perusteleminen . . . . . . . . . . . XX Mielipidekirjoitus on perusteltu teksti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Arvostelu on myös mielipide . . . . . . . . . . . . XX Blogitekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX6. Mainokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX7. Sosiaalinen media . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Mitä voi julkaista sosiaalisessa mediassa? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Kuvien käyttöoikeudet ja yksityisyysasetukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Kieli sosiaalisessa mediassa . . . . . . . . . . . . . XX Tubettaminen ja vloggaus . . . . . . . . . . . . . . . XX Twitter ja tiiviisti kerrotut asiat . . . . . . . . . XX Mainokset sosiaalisessa mediassa . . . . . . . XXItsearviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XXPuhutun ja kirjoitetun kielen ero – missä rajat kulkevat? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XXPreesens, imperfekti ja pluskvamperfekti: aikamuotojen kertaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XXLyhenteet kirjoitetussa kielessä . . . . . . . . . . . . . . . . XXOikeinkirjoitussäännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Päättö- ja välimerkit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Isot ja pienet kirjaimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Yhdyssanat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX

Osio 4: Kirjallisuus

1. Mitä kirjallisuus on? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Luetaan romaani! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX2. Sadut ovat proosaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX3. Proosan lukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX4. Lyriikka eli runous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX5. Draama eli näytelmäkirjallisuus . . . . . . . . . . . . . XXItsearviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XXLauseenjäsenet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Predikaatti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Subjekti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Objekti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XXVirke, lause ja tekstikappale . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Päälause ja sivulause . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Joka-pronomini aloittaa sivulauseen . . . . XX

Osio 2: Oppiaineiden tekstit

1. Oppiaineiden tekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX2. Biologia ja maantieto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Evoluutio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Ilmastonmuutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX3. Kemia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Miten aineita erotetaan toisistaan? . . . . . XX4. Historia, yhteiskuntaoppi ja elämänkatsomustieto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Historia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Yhteiskuntaoppi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Elämänkatsomustieto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX5. Matematiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Matematiikan tehtävät, joissa on kysymys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Matematiikan tehtävät, joissa on imperatiivi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XXItsearviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XXLausetyyppejä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Peruslause . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Predikatiivilause . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Verbi-verbi-lause . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Genetiivialkuinen lause . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Omistuslause . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Paikkalause . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Tuloslause . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Tilalause . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XXPartisiippeja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX VA-partisiippi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX NUT-partisiippi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX TU-partisiippi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX Agenttipartisiippi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XXLauseenvastikkeita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . XX VA- tai NUT-partisiipin genetiivi – referatiivinen lauseenvastike . . . . . . . . . . XX Kun-sivulause ilmaisee aikaa – temporaalinen lauseenvastike . . . . . . . . . XX Miksi? – finaalinen lauseenvastike . . . . . . . XX

0SX9_001-005_alkusivut.indd 4-5 26.9.2019 16.12

1 Tässä luvussa opit opiskelussa tarvittavia tärkeitä taitoja ja tutustut opiskelun kannalta tärkeisiin tekstilajeihin. Opit, että opiskelu on aktiivista työtä etkä ole ainoastaan passiivinen tiedon vastaanottaja. Asetat tavoitteita ja toimit niiden mukaan sekä opit hyödyntämään eri verkostoja, kun tarvitset apua. Opit eri tapoja lukea pitkiä tekstejä, tiivistämään pitkää tekstiä sekä suunnittelemaan ja pitämään puhe-esityksen. Kehityt tiedon etsijänä ja opit valitsemaan sopivat tiedonlähteet.

TEHTÄVIEN AVULLA HARJOITELLAAN

• eri tekstilajien tunnistamista • kehittämään omia opiskelutaitoja • vastuun ottamista omasta opiskelusta• omien tavoitteiden asettamista • pitkien tekstien lukemista • tekstin tiivistämistä• puhe-esityksen suunnittelua ja pitämistä• tiedonhankintataitoja

Opiskelutaitojen !vahvistaminen

0SX9_004-053_jakso1.indd 4-5 26.8.2019 12.30

14 15PÄÄTE 1. OPISKELUTAITOJEN VAHVISTAMINEN: TEKSTIT JA TEKSTILAJIT

Olet jo aikaisemmin oppinut erilaisten teksti-lajien piirteitä. Nyt opit lisää tekstien tavoit-teista ja tavoista käyttää kieltä.

Teksti on kaikkea sitä, mitä voit lukea, nähdä ja kuulla. Tekstit rakentuvat kirjai-

2 Tekstit ja tekstilajit Tekstit jaetaan eri tekstilajeiksi sen perus-teella, millaisia tavoitteita niillä on, millaista kieltä ne käyttävät, mistä eri tekstin osista ne koostuvat ja miltä ne näyttävät. Esimerkiksi uutisen tavoite välittää tietoa ajankohtaisista asioista, mainoksen tavoite on myydä ja sarja-kuvan viihdyttää. Tekstit on myös kirjoitettu

erilaisille lukijoille: tekstit voivat olla lapsille, aikuisille jne., ja tekstien tavoite riippuu siitä, kenelle ne on kirjoitettu. Tekstilajit muut-tuvat koko ajan, ja jatkuvasti syntyy uusia tekstilajeja. Tässä on esimerkkejä erilaisista tekstilajeista:

Leijona ja hiiri

Kauan sitten Afrikassa eli muuan erityisen suurikokoinen leijona. Se tiesi itsensä viidakon valtiaaksi, sillä kaikki muut eläimet pelkäsivät sitä.

Eräänä aamuna leijona makoili raukeana savannilla. Yhtäkkiä sen vierestä vilisti pienen pieni hiiri. Leijona ojensi kouraansa ja nappasi hiiren terävien kynsiensä väliin.

– Sainpas sinut, karjaisi leijona.

– Ole kiltti äläkä syö minua, piipitti pieni hiiri peloissaan. – Jos säästät henkeni, lupaan olla ystäväsi ja auttaa sinua pulassa.

Leijonaa hymyilytti. – Miten noin pieni otus voisi ikinä auttaa minua? se tuumi hieman ylimielisesti. – Minä olen viidakon mahtavin eläin.

---Aisopos

Uutinen Mielipidekirjoitus

Satu Ruokaohje

mista, kuvista, symboleista ja muista merkeistä. Myös puhe on tekstiä. Tekstit voivat olla painettuja tai digitaalisia, ja niiden lukeminen on erilaista. Tässä on esimerkkejä erilaisista teksteistä:

0SX9_004-053_jakso1.indd 14-15 26.8.2019 12.30

20 21PÄÄTE 1. OPISKELUTAITOJEN VAHVISTAMINEN: FAKTA JA FIKTIO

Tekstit voidaan jakaa fakta- sekä fiktio-tekstei hin sen mukaan, millaisia tavoitteita niillä on. Faktatekstejä kutsutaan myös asia-teksteiksi tai tietoteksteiksi. Faktatekstit ovat esimer kiksi oppikirjojen tietotekstejä, uutisia, tilastoja ja ruokaohjeita. Fiktio-tekstejä tai ns. fiktiivisiä tekstejä kutsutaan myös kaunokirjallisiksi teksteiksi. Nämä tekstit kertovat tarinoita. Ne myös viihdyt-tävät lukijoitaan. Kaunokirjalliset tekstit ovat esimerkiksi satuja, novelleja ja runoja.

Fakta ja fiktio sekoittuvat usein, ja tekstejä on vaikea jaotella. Esimerkiksi historiallisen romaanin, kuten Sinuhe Egyptiläisen, tarina

2. Kirjoita, ovatko tekstipätkät faktaa vai fiktiota. Perustele vastauksesi.

Karate eli karate-do (jap. ( ), karate-(dō)) on

alkujaan okinawalainen kamppailulaji. Karate-sana tarkoittaa ”tyhjää kättä” (alun perin kodete, ”kiinalainen käsi”). Karaten juuret ulottuvat vanhoista okinawalaisista kamppailumuodoista aina kiinalaisiin kamppailulajeihin. (Wikipedia-kuvakaappaus)

3 Fakta ja fiktio on kirjailijan kuvitelmaa, mutta siinä on pal-jon todellista tietoa muinaisesta Egyptistä. Myös internetissä voit törmätä uutisiin, jotka eivät ole luotettavia. Niissä faktatietoa vääris-tellään. Siksi on tärkeää, että lukee kriit tisesti uutisia sellaisilta nettisivuilta, joiden luotet-tavuudesta ei voi olla varma.

Lue lisää medialukutaidosta, lähdekritii-kistä ja uutisten luotettavuudesta sivulta XXX.

fakta- eli asiateksti = teksti, joka kertoo faktojafiktiivinen eli kaunokirjallinen teksti = teksti, joka kertoo tarinaakriittinen = arvioiva, miettii, onko totta

TEHTÄVÄT

1. Alla on tekstilajien nimiä. Ovatko ne faktaa, fiktiota vai niiden sekoitus? Sijoita tekstilajit janalle.

UUTINEN SATU MAINOS MIELIPIDEKIRJOITUS RUOKAOHJE SARJAKUVA

fakta fiktio

satu

Kaikki suomalaiset ovat ujoja ja hiljaisia. (Facebook-päivitys, näkyy henkilön kuva)

Olipa kerran pieni suloinen tyttö, jota kutsuttiin Punahilkaksi. Nimensä hän oli saanut siitä, että hän käytti aina punaista viittaa, jossa oli punainen huppu. (Punahilkka-satu)

Suomen verbit taipuvat kolmessa persoonassa yksikössä ja monikossa, joten suomessa on kuusi kieliopillista persoonaa: yksikön 1. (minä), 2. (sinä) ja 3. (hän) persoona sekä monikon 1. (me), 2. (te) ja 3. (he) persoona.(Suomen kielioppi)

Ihminen Mikä olen? Tähdenlento Luojan ikuisessa yössä, tomujyvä aavan aineen lakkaamattomassa työssä.(L. Onerva 1910)

0SX9_004-053_jakso1.indd 20-21 26.8.2019 12.30

22 23PÄÄTE 1. OPISKELUTAITOJEN VAHVISTAMINEN: NÄITÄ TEKSTI- JA OPISKELUTAITOJA TARVITSET PÄÄTTÖVAIHEESSA

3. Alla on runo kahdesta porsaasta, joiden nimet ovat Fiktio ja Fakta. Lue runo ääneen parin kanssa.

Opiskellessa täytyy usein lukea pitkiäkin teks tejä: uutisia, oppikirjatekstejä, novelleja, artikkeleja ja raportteja. Joskus voi tuntua vaikealta aloittaa pitkän tekstin lukeminen. Ajatuskin lukemisen aloittamisesta tuntuu tuskaiselta: tähän kuluu viikko! Älä kuiten-kaan pelkää pitkää tekstiä.

Kun aloittaa lukemisen, tekisi mieli heti tarkistaa kaikkien outojen sanojen merkitys. Silloin lukeminen menee helposti pelkäksi sanakirjan selaamiseksi. Tekstin pääasiat katoavat mielestä ja lukemisen haluaisi lopet-taa. Tuntuuko tutulta? Pitkän tekstin lukemista voi harjoitella seuraavien tapojen avulla.

PITKÄN TEKSTIN LUKEMINEN

Seuraavat askeleet auttavat sinua lukemisessa ja luetunymmärtämisessä:1. ENNAKOI• Mikä on tekstin aihe? Mistä teksti kertoo? • Mitä tiedät aiheesta jo valmiiksi? • Oletko lukenut jotain samaan aiheeseen liittyvää aikaisemmin? Jos olet, mitä?

2. SILMÄILETeksti on kokonaisuus. Katsele tekstiä ensin kuin kuvaa. Osa tekstistä on kirjoitettu isom-milla kirjaimilla kuin muut. Joku osa voi olla värillisessä laatikossa. Ota mielessäsi kuva tekstistä.

Fiktio ja Fakta Ne ovat samanmoisetkaksi pientä porsasta, Fiktio ja Fakta, ettei aina tiedä toisetkumman pieni kärsänpäänurkan takaa pilkistää.

Fiktio ja Fakta tiedonvälittäjinä Kaksi pientä porsasta, Fiktio ja Fakta, monelle jo tuttuja ryhtyi kirjoittamaaninternettiin juttuja.

Ja sopii siitä puhua, kun monenmoista huhuasekä uutista todenperäistä– mutta niin keskeneräistä – possut nettiin naputti ja toiset siat taputti.

Tuli saparoista suoria, laaksoista kasvoi vuoriaja aina silloin tällöin oli sikalan kaukalossa mukamasruoka-annos ällöin.

Vaan se ei ollut nättiä, kun harkintakyky petti. Veljekset kehnosti menetteli – toisia possuja panetteli. Pian sikolättiämuistutti koko netti.

Aki Ollikainen, Merirosvo Morgan ja matruusi Hulkkonen, Otava 2016

4. Piirrä runosta kuva ja selitä sitten kuvan avulla parillesi runon sisältö.

4 Näitä teksti- ja opiskelutaitoja tarvitset päättövaiheessa

• Lue otsikko ja mahdolliset väliotsikot. • Liittyykö tekstiin kuvia? Mitä kuvissa on? Lue myös kuvatekstit.• Katso myös mahdolliset taulukot ja muut tekstistä erottuvat osat.

3. TEE AJATUSKARTTAKirjoita kuvan keskelle tekstin aihe (1 tai 2 sanaa). Kirjoita ympäröiviin palloihin aihee-seen liittyviä sanoja ja asioita, joista ajattelet, että teksti kertoo.

4. LUE KOKO TEKSTI KERRAN LÄPI Älä keskeytä lukemista, vaikka eteen tulisi vaikeita sanoja tai useampia lauseita, joita et ymmärrä. Tarkoitus on muodostaa kuva koko tekstistä.

Älä myöskään vielä katso uusien sanojen merkitystä sanakirjasta.

Useissa teksteissä ensimmäinen kappale on johdanto tekstin aiheeseen. Siinä voi olla

0SX9_004-053_jakso1.indd 22-23 26.8.2019 12.30

44 451. OPISKELUTAITOJEN VAHVISTAMINEN: OPISKELUTAIDOT JA ITSEARVIOINTIPÄÄTE

Sanaluokat Suomen kielen sanat voivat olla esimerkiksi verbejä, substantiiveja, adjektiiveja, pronomineja ja konjunktioita. Sanat luokitellaan sen mukaan, miten ne taipuvat.

VERBIT

Verbit kertovat, mitä tehdään tai mitä tapahtuu. Verbit taipuvat persoonamuodoissa ja aika muodoissa. Verbi voi myös olla aktiivissa tai passiivissa.

1. Täydennä puuttuvat kohdat mallin mukaan.

Verbit taipuvat persoonamuodoissa:Minä kirjoitan. Sinä kirjoitat. Hän kirjoittaa.

Me

Te

He

Verbit taipuvat aikamuodoissa:

Minä kirjoitan. (preesens)

Sinä (preesens).

Minä kirjoitin. (imperfekti)

Sinä (imperfekti).

Minä olen kirjoittanut. (perfekti)

Sinä . (perfekti)

Minä olin kirjoittanut. (pluskvamperfekti).

Sinä . (pluskvamperfekti).

Verbi voi olla aktiivissa: Minä kirjoitin.

Verbi voi olla passiivissa: Kurssilla kirjoitetaan. Eilen kurssilla kirjoitettiin.

NOMINIT

Substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit ovat nomineja. Substantiivit nimeävät asioita, adjektiivit kertovat, millaisia substantiivit ovat ja pronominien avulla voidaan välttää toistamasta substantiiveja sekä adjektiiveja.

1. Nominit taipuvat sijamuodoissa. Kirjoita sama sijamuoto mallin mukaan.

opiskelu opiskelun

kuuntelu

käsite käsittettä

tekstilaji

olennainen olennaisessa

mielenkiintoinen

tämä tästä

se siihen

2. Nominit taipuvat yksikössä ja monikossa. Kirjoita taivutusmuodot mallin mukaan.

opiskelu opiskelut opiskelujen

kuuntelu

käsite käsitteet käsitteitä

tekstilaji

olennainen olennaiset olennaisissa

mielenkiintoinen

tämä nämä näistä

se ne niistä

0SX9_004-053_jakso1.indd 44-45 26.8.2019 12.30

46 471. OPISKELUTAITOJEN VAHVISTAMINEN: OPISKELUTAIDOT JA ITSEARVIOINTIPÄÄTE

PARTIKKELIT

Partikkelit ovat sanoja, jotka eivät taivu. Ne ovat siis aina samanlaisia. Esimerkiksi konjunktiot, postpositiot ja adverbit ovat partikkeleita.

1. Kirjoita lisää esimerkkejä partikkeleista.

Konjunktiot: ja, tai, vai, että

Postpositiot: alla, päällä, vieressä

Adverbit: tänään, nyt, ehkä, hitaasti

Huom! Taipumattomat sanat tunnistat siitä, että niihin ei voi lisätä päätteitä. Voit kokeilla esimerkiksi lisätä -ssa-päätteen sanaan: ehkässä ei voi lisätä, eli sana on taipumaton.

2. Sijoita lauseiden sanat oikeisiin laatikoihin.

a. Tämä on aika helppo tehtävä. b. Opiskelu tuntuu joskus mukavalta ja toisinaan haastavalta. c. On tärkeää laajentaa omaa sanavarastoa ja opetella eri tekstilajeja.

Nominit Verbit Partikkelit eli taipumattomat sanat

VERBIT

Verbi kertoo, mitä tehdään tai mitä tapahtuu. Verbi taipuu persoonamuodossa sekä aikamuodossa. Suomen kielessä lauseessa on aina verbi.

1. Tekstissä alleviivatut sanat ovat verbejä. Kirjoita verbien persoonamuodot, perusmuodot sekä merkitys sinun omalla kielelläsi.

Ihmiset käyttävät paljon älypuhelimia. Älypuhelimet ovat muuttaneet ihmisten toimintaa. Älypuhelimesta katsotaan esimerkiksi uutiset ja samalla viestitellään kaverin kanssa. Niiden käytössä on sekä hyviä että huonoja puolia. Toisaalta elämä helpottuu, kun kaiken tiedon saa yhdestä paikasta. Toisaalta taas älypuhelimen toiminnot ja merkkiäänet häiritsevät keskittymistä.

verbi tekstissä persoona perusmuoto omalla kielellä

käyttävät he käyttää

0SX9_004-053_jakso1.indd 46-47 26.8.2019 12.30

3

Oppiaineiden kieli on tiedonalojen kieltä. Oppi-aineiden tekstin ovat tietotekstejä. Tässä luvussa tutustut tietotekstien kieleen. Opit työtapoja tie-totekstien lukemiseen ja kirjoittamiseen. Tekstien aiheet on valittu opetussuunnitelman tärkeistä sisällöistä. Samoja aiheita käsitellään biologian, maantiedon, kemian jne. tunneilla.


• tekstin kokonaisuuden kuvaamista• avainsanojen etsimistä• eri oppiaineiden sanastoa• eri aineille tyypillisiä kielen rakenteita• tietotekstin, esim. määritelmän tai koevastauksen,

kirjoittamista

Oppiaineiden tekstit20SX9_054-111_jakso2.indd 54-55 26.8.2019 12.35

56 572. OPPIAINEIDEN TEKSTIT: OPPIAINEIDEN TEKSTITPÄÄTE

Lähde kertoo meille menneisyydestä. Se voi olla kirjallinen, kuvallinen, suullinen tai arkeologinen. Tutkija kysyy, onko lähde aito. Hän sijoittaa lähteen aikaan ja paikkaan.

Oppiaineiden tekstit antavat tietoa asioista. Ne ovat tietotekstejä. Tietoteksteihin liittyy usein arvio, perustelu ja pohdinta. Teks-teissä voi olla myös ohjeita ja sääntöjä. Tieto-tekstit eivät ole vaikeita. Niitä oppii luke-maan, ymmärtämään ja kirjoittamaan itse.

1 Oppiaineiden tekstit

TEHTÄVÄT

1. Oppiaineiden tekstit ovat eri tiedonalojen kieltä. Kirjoita, minkä oppiaineen teksti on laatikossa.

Laji muodostuu eliöistä, joilla kaikilla on samanlaiset ominaisuudet. Saman lajin yksilöt voivat lisääntyä ja tuottaa jälkeläisiä (jälkeläinen on lapsi, poikanen, uusi kasvi), jotka myös voivat lisääntyä. Esimerkiksi kuusi on yksi kasvilaji ja orava yksi eläinlaji. Kaikki lajit yhdessä muodostavat eliökunnan.

2. Eri oppiaineissa on erityisiä sanoja. Esimerkiksi sana atomi on kemian kieltä. Jotkut sanat voivat merkitä eri asiaa tietyn oppiaineen kielessä kuin muuten. Esimerkiksi verbi kertoa tarkoittaa matematiikassa laskutoimitusta ja historiassa tapahtumien selostamista. Kirjoita seuraavat substantiivit ensin omalla kielelläsi. Yhdistä sitten substantiivi oikeaan oppiaineeseen.

molekyyli = • • HISTORIA

keskiaika = • • BIOLOGIA

evoluutio = • • TERVEYSTIETO

yhtälö = • • KEMIA

kansantauti = • • MATEMATIIKKA

3. Seuraavassa on kolme lyhyttä tekstiä. Tutki tekstejä.

liittyä = tulla mukaan, olla mukanaarvio = esittelet asian ja kerrot oman mielipiteesi siitä, verbi on arvioidaperustelu = kerrot, miksi jokin asia tapahtuu tai on sellainen kuin se on, verbi on perustellapohdinta = ajattelet asiaa eri näkökulmista / eri kannoilta, verbi on pohtia

Atomi on aineen rakenneosa. Sitä ei voi jakaa

kemiallisesti. Atomi kuvataan atomimallina.

Atomissa on ydin, jossa ovat protonit ja neutronit.

Ydintä ympäröi elektronipilvi. Protoneilla on

positiivinen (+) ja elektroneilla on negatiivinen (–)

sähkövaraus.

Masennus on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö. Masentunut ihminen ei osaa ajatella tulevaisuutta. Hän ei selviä tavallisista arkipäivän asioista. Jos masennusta ei hoideta, se voi jäädä pysyväksi. Vaikea masennus voi johtaa psykoosiin.

Biologian teksti:Kaikki eliöt koostuvat soluista. Voimme määritellä, että eliöillä on solurakenne. Solussa ovat soluelimet. Tuma ohjaa solun toimintaa. Tumassa sijaitsevat perintötekijät. Kasvisolu poikkeaa hieman eläinsolusta. Kasvisolussa on viherhiukkasia, jotka yhteyttävät eli valmistavat ravintoa. Lisäksi kasvisolun solunesterakkula varastoi vettä ja aineita.

Matematiikan teksti:Jaa luvut 48 ja 64 alkutekijöihin. Määrittele lisäksi lukujen 48 ja 64 suurin yhteinen tekijä.

Maantiedon teksti:Suomi jaetaan kuuteen maisema-alueeseen. Maisema-alue määritellään pinnanmuodon, kallio- ja maaperän, ilmaston ja vesistön perusteella. Vaara-Suomi on yksi maisema-alue. Se sijaitsee itäisen Suomen alueella Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueilla. Lisäksi siihen kuuluu ns. Koillismaan alue. Vaara-Suomi -nimitys tulee korkeasta mäestä, jota sanotaan vaaraksi.

Mitkä kaksi sanaa löydät kaikista teksteistä? Toinen sana on verbi ja toinen taipumaton sana. (ja-sana ei ole mukana)

Eri oppiaineissa on siis sekä samanlaisia että erilaisia sanoja. Eri aineissa luetaan ja kirjoitetaan tuolle aineelle ominaisia tekstejä. Niitä sanomme tekstilajeiksi.

0SX9_054-111_jakso2.indd 56-57 26.8.2019 12.35

58 59PÄÄTE 2. OPPIAINEIDEN TEKSTIT: BIOLOGIA JA MAANTIETO

2 Biologia ja maantieto

selostaa/kertoa = Mitä tapahtui?kuvata/kuvailla = Millainen asia on?eritellä = Mitä kaikkea asiaan kuluu, mitkä ovat asian osia?arvioida = Mikä on merkitys?

Seuraava biologian teksti käsittelee evoluu-tiota. Tekstissä on viisi kappaletta. Teksti on kirjoitettu opiskelijalle. Se antaa tietoa ja sii-hen liittyy myös arvio.

Ensimmäisessä kappaleessa on johdanto aiheeseen ja evoluution määritelmä. Luon-nontieteiden tekstit sisältävät usein määri-

telmiä. Toisessa kappaleessa selostetaan lyhyesti elämän kehitystä. Kolmannessa ja neljännessä kappaleessa eritellään evoluu-tion tekijöitä, jotka selittävät lajien muut-tumista. Viidennessä kappaleessa kuvataan joitakin evoluution todisteita. Siinä myös arvioidaan evoluutiota.

JOHDANTO on tekstin alussa. Se vie luki-jan ajatukset asiaan, jota teksti käsittelee, eli tekstin aiheeseen. Tietotekstin johdannossa on usein asian määritelmä. Johdanto voi joskus kuvata arkipäivän toimintaa, jossa tekstin aihe tulee ilmi.

Evoluutio-tekstin kappaleista voi piirtää tällaisen rakennekuvion:

1. JOHDANTO JA KÄSITTEEN MÄÄRITELMÄ: EVOLUUTIO, LAJIEN MUUTTUMINEN

2. ASIAKAPPALE, VAIHEIDEN SELOSTUS: EVOLUUTIO TAPAHTUU PITKÄN AJAN KULUESSA

3. ASIAKAPPALE, TEKIJÖIDEN ERITTELY: LUONNONVALINTA JA ELIÖN HYÖDYLLISET OMINAISUUDET

4. ASIAKAPPALE, TEKIJÖIDEN ERITTELY: POPULAATIO, ELNYMPÄRISTÖN MUUTOS, LAJIUTUMINEN

5. LOPPUKAPPALE: TODISTEIDEN KUVAILU JA ARVIO: EVOLUUTION TODISTEITA:SOLURAKENNE, YHTEISET OMINAISUUDET, FOSSIILIT, GEENIT

Kun luet tietotekstiä, voit tehdä itsellesi samanlaisen kuvion. Kirjoita jokaiseen laatik-koon, mitä kappale sisältää. Kuvio auttaa muistamaan asiat.

Tärkeät sanat on tietoteksteissä usein tum-mennettu tai kirjoitettu kursiivilla. Joissakin kirjoissa tai opettajan antamissa teksteissä on

lueteltu ns. avainsanat. Myös väliotsikoissa on usein tärkeitä sanoja.

Etsi näille tärkeille sanoille merkitys omalla kielelläsi. Kaikkia sanoja ei aina löydy sanastoista. Kirjoita silloin selitys, mitä sana tarkoittaa. Tee sanasto ennen kuin luet tekstin. Silloin tiedät jo vähän, mistä asioista tekstissä puhutaan.

Eliölaji =

vähitellen =

alkeellinen =

polveutua =

aikakausi =

teoria =

hyödyllinen =

elinympäristö =

lisääntyä =

raaja =

kantamuoto =

nisäkäs =

päätellä =

perimä =

tukea =

Lue evoluutiota käsittelevä teksti:

0SX9_054-111_jakso2.indd 58-59 26.8.2019 12.35

60 61PÄÄTE 2. OPPIAINEIDEN TEKSTIT: BIOLOGIA JA MAANTIETO

EVOLUUTIO

Tiedämme, että eliölajit ovat muuttuneet Maan historian aikana. Muuttuminen on tapahtunut vähitellen pitkän ajan kuluessa. Muuttuminen jatkuu yhä. Koko ajan kehittyy uusia lajeja ja toisia lajeja kuolee sukupuut-toon, häviää kokonaan. Eliölajien vähitellen tapahtuvaa muuttumista nimitetään evoluu-tioksi.

Maapallon elämä syntyi merissä. Merissä syntyivät alkeelliset eliöt. Siitä on noin 3,5 miljardia vuotta. Kaikki nykyiset eliölajit pol-veutuvat noista alkeellisista eliöistä. Kaikki eliöt ovat siis sukulaisia. Maapallon eliöiden kehitys jaetaan aikakausiin, että eliöiden his-toriaa olisi helpompi ymmärtää. Yhdellä aikaudella tapahtui jokin isompi muutos. Yksi aikakausi kesti miljoonia vuosia.

Teorian evoluutiosta esitti Charles Darwin. Hän kirjoitti vuonna 1859 kirjan. Siinä hän selitti, miten eri eliölajit ovat maapallolla syn-tyneet ja kehittyneet. Darwinin mukaan luon-nonvalinta on syy siihen, että lajit muuttuvat. Saman lajin yksilöillä on erilaisia ominaisuuk-sia. Toisella on vahvemmat luut, toisella pit-kät takaraajat. Jotkut ominaisuudet ovat parempia lajin elinympäristössä. Ne ovat eli-öille hyödyllisiä ominaisuuksia. Hyödylliset ominaisuudet siirtyvät perintötekijöissä eli geeneissä jälkeläisille, kun yksilöt lisääntyvät. Näin luonto ”valitsee” hyviä ominaisuuksia.

Populaatio on joukko saman lajin yksilöitä, jotka elävät tietyllä alueella. Populaatio voi hajota, kun luonnossa tapahtuu muutoksia. Maapallon historiassa isoja muutoksia on

tapahtunut paljon ja esim. vesistö on erotta-nut populaation yksilöt toisistaan. Toiselle puolelle vesistöä syntyy uusi populaatio. Tämän uuden populaation yksilöt muuttuvat uudessa elinympäristössä. Kun aikaa kuluu, laji muuttuu erilaiseksi kuin alkuperäinen. Tätä kutsutaan lajiutumiseksi.

Evoluutiosta on paljon todisteita. Kaikilla eliöillä on solurakenne ja geenit, jotka siirty-vät vanhemmilta jälkeläisille. Eri lajien ruu-miin rakenteissa on paljon samaa. Esimer-kiksi sammakon, hevosen ja ihmisen eturaa-jojen luut ovat samanlaisia, vaikka ne käyttä-vät raajoja eri tavoin. Näin on ollut olemassa alkuperäinen kantamuoto, josta eri nisäkäs-lajit ovat kehittyneet. Fossiiliksi kutsutaan eliötä, joka on kuollut kauan sitten. Se on painunut syvälle maan kerroksiin ja kivetty-nyt. Fossiileita on löytynyt paljon. Niistä voimme päätellä, miten lajit ovat kehittyneet. Myös geenien tutkimus todistaa evoluutiosta. Samat geenit ohjaavat kasvua eri lajeilla. Esi-merkiksi ihmisen ja simpanssin perimä on yli 90 % samankaltainen. Selitys evoluutiosta on tieteellinen teoria. Se tarkoittaa, että käsitys perustuu havaintoihin ja todisteisiin. Tieteel-linen teoria voi muuttua, kun saadaan uutta tietoa. Evoluutioteoriassa monet uudet tie-dot ovat tukeneet aikaisempia käsityksiä.

TEHTÄVÄT

1. Etsi vastaukset tekstistä.A. Katso tekstin ensimmäistä virkettä. Mikä verbi löytyy sanan eliölajit jälkeen? Se tarkoittaa,

että lajit ovat tulleet toisenlaisiksi.

Eliölajit .

B. Toisesta virkkeestä löydät sanan, joka tarkoittaa samaa kuin hyvin hitaasti.

Sana on tummennettu:

C. Alleviivaa toisesta kappaleesta sana, joka selvittää, missä maapallon ensimmäiset eliöt syntyivät. Kirjoita sana lauseeseen:

Ensimmäiset eliöt syntyivät .

D. Etsi toisesta kappaleesta sana, joka tarkoittaa, että eliöt olivat yksinkertaisia. Sana on kappaleen seitsemäs sana. Kirjoita sana partitiivissa:

Eliöt olivat .

E. Alleviivaa sana polveutua. Se tarkoittaa, että joku on toisen sukulainen. Vanhemmat saavat lapsia, jotka saavat lapsia, jotka saavat lapsia. Kun puhumme eliölajeista, käytämme lapsista sanaa, jonka löydät kolmannen kappaleen viimeiseltä riviltä. Kirjoita se perusmuodossa:

J

F. Mikä sana tarkoittaa aluetta, jolla eliöt elävät?

G. Hyödyllinen ominaisuus on hyvä ominaisuus. Mitä hyödyllisille ominaisuuksille tapahtuu pitkän ajan kuluessa? Etsi virkkeen jatko tekstistä ja kirjoita se.

Hyödylliset ominaisuudet

.

H. Saimaannorppa on erilainen kuin sen sukulaiset merellä. Se on muuttunut vähitellen, koska sen elinympäristö on järvi eikä meri. Jääkauden jälkeen osa hylkeistä ei enää päässyt merelle, koska väliin nousi maata. Saimaan norppa sopeutui järviympäristöön.

Tätä kutsutaan .

I. Teoria on selitys jostakin asiasta. Evoluutiota tutkitaan koko ajan ja siitä saadaan uutta tietoa. Etsi jatko virkkeeseen.Selitys evoluutiosta on .

0SX9_054-111_jakso2.indd 60-61 26.8.2019 12.35

70 71PÄÄTE 2. OPPIAINEIDEN TEKSTIT: KEMIA

Seuraava teksti on kemian tietoteksti. Sen aihe on aineiden erottaminen toisistaan. Ensimmäisessä kappaleessa johdetaan lukijaa aiheeseen ja selitetään, miksi aineita ero-tetaan toisistaan. Sitten luetellaan erotus-

3 Kemia Katso tummennetut eli tärkeät sanat sanakirjasta. Kirjoita selitys omalla kielelläsi.

aine = rakenne =

osa = erottaa =

kiinteä = neste =

kaasu = kuumentaa =

menetelmä =

menetelmät. Jokaista erotusmenetelmää kuvataan omassa kappaleessa esimerkin kanssa. Loppukappaleessa on tiivistelmä, jossa arvioidaan aineiden erottamista.

erottaa toisistaan = laittaa erikseen, jakaa ryhmiin, laittaa pois, erottaminen (erottavat-vat+minen)kuvata/kuvailla = Millainen ilmiö/asia on?arvioida = Mikä on ilmiön/asian merkitys?

JOHDANTO (verbi johtaa) on tekstin alussa. Se vie lukijan ajatukset asiaan, jota teksti käsittelee. eli tekstin aiheeseen.

Tekstin kappaleet:

1. JOHDANTO JA SELITYS: AINEEN RAKENNEOSAT, SEOS, EROTTAMINEN, EROTUSMENETELMÄT, !AINEEN OLOMUODOT

2. ASIAKAPPALE, KUVAILU: SUODATUS

3. ASIAKAPPALE, KUVAILU: TISLAUS

5. ASIAKAPPALE, KUVAILU: UUTTO

4. ASIAKAPPALE, KUVAILU: HAIHDUTUS

6. LOPPUKAPPALE: EROTUSMENETELMIEN TÄRKEYS

Lue seuraava aineiden erottamista käsittelevä teksti.

MITEN AINEITA EROTETAAN TOISISTAAN?

Muistathan aineen olomuodot.

Aineet koostuvat pienistä rakenneosista. Seos on aine, jossa on kahden tai useamman aineen rakenneosia. Aineen olomuodot ovat kiinteä, neste ja kaasu. Rakenneosat liikku-vat eri tavoin eri olomuodoissa. Kemiassa seoksen aineita erotetaan toisistaan erilaisilla menetelmillä. Tässä kerrotaan neljästä ero-tusmenetelmästä. Ne ovat suodatus, tislaus, haihdutus ja uutto.

Suodatuksessa kiinteä aine erotetaan nes-teestä. Siinä käytetään suodatinta. Näin ero-tamme esimerkiksi kahvijauheen juomasta.

Tislauksessa erotetaan esimerkiksi kaksi nestettä toisistaan. Nestettä kuumennetaan. Aineet kiehuvat eri lämpötiloissa ja siksi toi-nen aine muuttuu höyryksi nopeammin kuin toinen. Höyry jäähdytetään. Se muuttuu nes-teeksi. Neste kerätään talteen. Tislausta käy-tetään esimerkiksi öljyteollisuudessa.

Haihdutuksessa kiinteä aine erotetaan nesteestä. Nestettä kuumennetaan. Kiinteä aine kiteytyy ja neste haihtuu pois. Näin val-mistetaan esimerkiksi merisuolaa meri-vedestä.

0SX9_054-111_jakso2.indd 70-71 26.8.2019 12.35


PREDIKATIIVILAUSE (olla-verbi, kerrotaan, millainen tai mikä jokin on)

Lappi on maisema-alue .

Tunturi on korkea .

Poronliha on hyvää . partitiivi

1. Millainen/mikä hän tai se on. Kirjoita predikatiivilauseisiin jatko. Muista käyttää vain olla-verbiä.

a. Helsinki .

b. Jan Vapaavuori .

c. Oodi .

d. Eduskuntatalo .

VERBI-VERBI-LAUSE

VERBIN PERSOONAMUOTO - VERBIN PERUSMUOTO Osaan luetella Suomen maisema-alueet.

Päätimme tehdä esitelmän saaristosta.

Rupesin etsimään kuvia Ahvenanmaalta.

Istuimme opiskelemassa tietokoneluokassa.

Opettaja kielsi kopioimasta tekstiä suoraan netistä.

1. Täydennä lause toisella verbillä.

a. kalastaa Ahvenanmaalla, koska ostin kalastusluvan.

b. Minä pyöräilemään Ahvenanmaalle.

c. Kävin myös viime kesänä.

d. Osaatko moottoripyörällä?

e. Sellaisen vuokrata Maarianhaminasta, Ahvenanmaan pääkaupungista.

GENETIIVIALKUINEN LAUSE

A. NESESSIIVILAUSE: mitä pitää tehdä, mitä ei tarvitse tehdä, mitä on hyvä tehdä

SUBJEKTI (genetiivi)- VERBIOSA TAIPUU AIKAMUODOISSA

Kaikkien pitää tuntea karttavärit.

Meidän täytyi käyttää käsitteitä omassa tekstissä.

Janin ei tarvitse opiskella maantiedon valinnaista kurssia.

Hänen oli opiskeltava enää yksi kurssi.

Sinun kannattaa opiskella oikeat käsitteet.

1. Mitä sinun pitää/ei tarvitse tehdä, kun olet opiskelija? Kirjoita jatko lauseeseen.

Minun täytyy .

Minun pitää .

Minun on .

2. Minä sinun kannattaa tehdä opiskelijana?

Minun kannattaa .

3. Mitä sinun ei tarvitse tehdä?

Minun ei tarvitse .

OMISTUSLAUSE

-LLA/LLÄ (omistaja) OLLA-verbi taipuu aikamuodoissa

Suomella on neljä naapurivaltiota . Nyt adverbiaali kertoo omistajan.

Minulla oli maantiedon digikirja .

Meillä ei ollut digikirjaa, vaan painettu kirja. Huom. Partitiivi!

Ahvenanmaalla on ollut kauan itsehallinto .Lisäksi tämä:Kokijan genetiivirakenteet Minun on kylmä.

Hänen tulee ikävä .

0SX9_054-111_jakso2.indd 100-101 26.8.2019 12.35


1. Tee seuraavista sanoista omistuslauseita.

a. Nisäkäs – olla – maitorauhaset

.

b. Ne – olla – karvapeite

.

c. Nisäkäs – olla nelilokeroinen – sydän

.

d. Ihminen – olla – myös – neljä – raaja, kuten kaikilla nisäkkäillä

.

PAIKKALAUSE (eksistentiaalilause)

Pohjanmaalla on suuria jokia .

Siellä ei ole paljon järviä . Adverbiaali kertoo paikan.

Seinäjoelta tulee useita junia .

Maatilalle tuli opiskelijoita .

1. Kirjoita lauseen alkuun oikea maisema-alue tai kaupunki Suomesta. Taivuta sanaa.

Apua saat tästä: Turku, Lappi, Etelä-Suomi, Järvi-Suomi, Tampere

a. on tuntureita.

b. löytyy paljon entisiä tehtaita, joissa on nyt muuta toimintaa.

c. tuli asukkaita Ruotsista keskiajalla.

d. on Suomen vanhin linna.

e. on monta kaunista kaupunkia, esim. Lappeenranta.

TULOSLAUSE

Oppikirjasta tuli uusi painos . elatiivi

Alueesta ei tullut kansallispuistoa . elatiivi ja partitiivi

TILAUSLAUSE

Alavalla maalla tuulee .

Tunturin laella on paljasta .

Aamuyöllä sataa varmasti .

Tunnista myös nämä:

Lisäksi tämä:

Järvi-Suomi on tullut tutuksi .

Järvi on muuttunut suoksi . Minä työskentelen opettajana .

Kokijalause:

Minua väsyttää.

Kaikkia itkettää.

Käskylauseita on ohjeissa:

Kirjoita nimesi.

Vastaa kokonaisella virkkeellä.

0SX9_054-111_jakso2.indd 102-103 26.8.2019 12.35


Partisiippi on verbin muoto, joka on samanlainen kuin adjektiivi (millainen), koska se taipuu. Partisiippeja on useita.

VA-PARTISIIPPI

A. AKTIIVIN VA-PARTISIIPPI

Alkava kurssi on mielenkiintoinen.

Kurssi, joka alkaa, on mielenkiintoinen.

Saukko on vedessä liikkuva nisäkäs.

Saukko on nisäkäs, joka liikkuu vedessä.

PERUSMUOTO mon.3.p.alkaa alkavat -vat +va alkavaliikkua liikkuvat -vat +va liikkuva

1. Tee va-partisiippi seuraavista verbeistä. Tee ensin mielessäsi preesensin monikon kolmas muoto (he…).

koostua muodostua

tuoda viedä

kuulla juosta

kadota luvata

B. PASSIIVIN VA-PARTISIIPPI

Huomenna katsottava filmi kertoo majavasta.

Filmi, joka katsotaan (passiivi) huomenna, kertoo majavasta.

PartisiippejaMajavalla on puun kaatamiseen tarvittavat välineet, hampaat.

Majavalla on välineet, jotka tarvitaan puun kaatamiseen, hampaat.

katsoa katson -n +ttava katsottavatarvita tarvita -ta +tava tarvittava

Huom! Muista a-e-vaihtelu. Esim. rakastan -n, rakasta, a e, rakaste+ttava

1. Etsi seuraavasta tekstistä va-partisiipit. Kirjoita ne viivoille.

Eräs luotettava luontoihminen kertoi, että hän oli nähnyt saukon leikkimässä. Saukko oli laskenut mäkeä. Se oli loikkinut mäen ylös. Mäen päälle kiivettävä matka oli ollut ainakin kuusi metriä pitkä. Saukko oli laskenut mäkeä uudelleen ja uudelleen. Tämä oli ollut nautittava kokemus talvisessa luonnossa.

ihminen, johon luotetaan, on

matka, joka kiivetään, on

kokemus, josta nautitaan, on

NUT-PARTISIIPPI

Kaatunut puunrunko on monen pienen eliön koti.

Puunrunko, joka on kaatunut, on monen pienen eliön koti.

Kuollut eliö on hajottajan ravintoa.

Eliö, joka on kuollut, on hajottajien ravintoa.

koostuva

0SX9_054-111_jakso2.indd 104-105 26.8.2019 12.35

3

Tässä luvussa tutustut perinteiseen, digitaaliseen ja sosiaaliseen mediaan. Opit tunnistamaan media-maailman eri tekstilajeja ja niille ominaisia piirteitä. Opit erottamaan, välittävätkö tekstit tietoa vai pyrkivätkö ne vaikuttamaan. Luet ja harjoittelet muun muassa analy-soimaan uutisia sekä uutiskuvia. Tässä luvussa keski-tytään myös mielipideteksteihin ja harjoitellaan mielip-iteiden ilmaisukeinoja. Opit, miten sosiaalisessa medi-assa vaikutetaan ja millaista kieltä sen eri kanavissa ja sovelluksissa käytetään. Huomaat, kuinka tärkeää on osata arvioida kriittisesti lukemaansa.


• tietoutta median tehtävistä• median keskeisten tekstilajien, kuten uutisen ja

mielipidekirjoituksen tavoitteiden ymmärtämistä• pitkien mediatekstien lukemista• median teksteihin liittyvää sanastoa• median kielelle tyypillisiä piirteitä• vaikuttamista mediassa• oman elämän kannalta tärkeiden median tekstien,

esim. mielipidekirjoituksen tai arvostelun kirjoittamista.

Mediassa vaikutetaan3 Tässä luvussa tutustut perinteiseen, digitaaliseen ja sosiaaliseen mediaan. Opit tunnistamaan media-maailman eri tekstilajeja ja niille ominaisia piirteitä. Opit erottamaan, välittävätkö tekstit tietoa vai pyrkivätkö ne vaikuttamaan. Luet ja harjoittelet muun muassa analy-soimaan uutisia sekä uutiskuvia. Tässä luvussa keski-tytään myös mielipideteksteihin ja harjoitellaan mielip-iteiden ilmaisukeinoja. Opit, miten sosiaalisessa medi-assa vaikutetaan ja millaista kieltä sen eri kanavissa ja sovelluksissa käytetään. Huomaat, kuinka tärkeää on osata arvioida kriittisesti lukemaansa.


• tietoutta median tehtävistä• median keskeisten tekstilajien, kuten uutisen ja

mielipidekirjoituksen tavoitteiden ymmärtämistä• pitkien mediatekstien lukemista• median teksteihin liittyvää sanastoa• median kielelle tyypillisiä piirteitä• vaikuttamista mediassa• oman elämän kannalta tärkeiden median tekstien,

esim. mielipidekirjoituksen tai arvostelun kirjoittamista.

Mediassa vaikutetaan

0SX9_112-149_jakso3.indd 112-113 19.9.2019 20.37

114 1153. MEDIASSA VAIKUTETAAN: MIKÄ ON MEDIA?PÄÄTE

1 Mikä on media?

välittää = siirtää, viedä eteenpäin elämys = hyvä tai vaikuttava kokemus viihdeuutinen = uutinen, joka kertoo esimerkiksi julkisuuden henkilöiden elämästä painettu = printtiaikauslehti = lehti, joka ilmestyy kerran viikossa, kuukaudessa tms. vaikuttaa = saada joku muuttamaan ajatuksiaan/tekojaansananvapaus = oikeus ilmaista tietoja, mielipiteitä ja viestejä vihapuhe = esimerkiksi rasismia sisältävä puhe erityisesti mediassa

Media tarkoittaa (1) erilaisia välineitä, joilla viestejä välitetään. Välineitä voivat olla esi-merkiksi televisio, sanomalehti tai internet. Media tarkoittaa myös (2) viestien sisältöä ja tapoja, joilla viestejä kirjoitetaan. Nuo tavat ovat median tekstilajeja.

Medialla on erilaisia tehtäviä. Ne ovat tie-don välittäminen, elämysten tarjoaminen sekä yhteydenpitäminen. Media välittää tie-toa siitä, mitä ympäristössä tapahtuu. Medi-assa kerrotaan poliittisista päätöksistä, urhei-lumenestyksestä tai siitä, mitä julkisuuden henkilöiden elämästä. Lisäksi media viihdyt-tää ja tarjoaa elämyksiä. Elämyksiä median avulla voi kokea, kun katsoo mielenkiintoista tv-sarjaa tai lukee viihdeuutisia. Median avulla myös pidetään yhteyttä. Yhteydenpito tapahtuu erityisesti sosiaalisen median viesti-palveluiden, kuten WhatsAppin, avulla.

Media voi olla perinteinen tai digitaalinen. Perinteiseen mediaan luetaan tässä mukaan painetut sanoma- ja aikauslehdet, radio ja televisio. Digitaaliseen mediaan kuuluvat mikä tahansa media, joka on koodattu konei-den välitettäväksi sähköisesti ja luettavaksi sähköisellä laitteella, esim. tietokoneella.

Sanoma- ja aikauslehti voi olla digitaalinen, mutta esitystapa on erilainen kuin painetussa mediassa. Digitaalisessa mediassa tekstiin liittyvät esim. linkit, liikkuvat kuvat ja äänet. Sosiaalinen media kuuluu digitaaliseen mediaan. Sosiaalinen media on avoin kaikille ja sille on ominaista vuorovaikutus.

Median tekstit välittävät tietoa ja niillä yri-tetään myös vaikuttaa. Erilaisten median tekstien lukeminen vaatii siksi medialukutai-toa. Medialukutaito tarkoittaa, että osaa sekä lukea median tekstejä että arvioida niiden tavoitteita. Tekstejä täytyy siis osata lukea kriittisesti. Nykypäivänä, kun olemme jatku-vasti erilaisten viestien ympäröiminä, täytyy myös osata erottaa luotettavat lähteet ja esi-merkiksi tutkimustieto mielipiteistä.

Suomessa erityisesti perinteinen media on luotettava. Suomessa myös median laatua ja totuudenmukaisuutta valvotaan. Suomessa mediaa valvovat tehokkaimmin Journalisti-liitto ja Julkisen sanan neuvosto, joka voi antaa huomautuksia journalismista, jossa esi-merkiksi ei kunnioiteta sananvapautta tai joka sisältää vihapuhetta.

Vuorovaikutus tarkoittaa sitä, että osapuolet ovat yhteydessä toisiinsa. Vuorovaikutusta on esimerkiksi se, että voit sanoa mielipiteesi suoran televisi-olähetyksen aikana, ja se näkyy kuvaruudussa.

TEHTÄVÄT

1. Mitä medioita sinä seuraat säännöllisesti? Esim. internet, radio…

2. Mitä tarkoittaa medialukutaito? Määrittele käsite yhdessä opettajan kanssa.

0SX9_112-149_jakso3.indd 114-115 19.9.2019 20.37

116 117PÄÄTE 3. MEDIASSA VAIKUTETAAN: SANOMALEHTIEN TEKSTILAJIT

2 Sanomalehtien tekstilajit

juttu = sanomalehdessä olevat tekstilajitartikkeli = tietoa välittävä tekstireportaasi = uutista laajempi juttu, jossa on pal-jon kuviavälittää tietoa = antaa tietoa lukijalleobjektiivinen = puolueeton, ei sisällä mielipiteitäkantaa ottava juttu = teksti, jossa on mielipiteitäkirjoittajan mielipide näkyy = kirjoittaja kertoo mielipiteensäsubjektiivinen = omakohtainen, yksilöllinen

Perinteisen median sekä digitaalisen median sanomalehdissä on useita erilaisia juttuja eli tekstilajeja. Tärkeitä juttuja ovat uutinen, artikkeli, reportaasi, henkilöhaastattelu, mielipidekirjoitus sekä kolumni. Jutuilla on erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi uutinen välit-tää tietoa. Lukija saa siis tietää, mitä maail-massa tapahtuu, kun hän lukee uutisia. Tie-toa välittävissä teksteissä ei ole kirjoittajan mielipiteitä, vaan ne pyrkivät esittämään asiat neutraalisti eli ne ovat objektiivisia.

Tietoa välittävien tekstilajien lisäksi sano-malehdissä on kantaa ottavia tekstejä. Sellai-sia ovat esimerkiksi arvostelu, mielipidekir-joitus ja kolumni. Niissä näkyy kirjoittajan mielipide. Kantaa ottavien juttutyyppien

avulla halutaan vaikuttaa toisten mielipitei-siin. Tekstejä, joissa näkyy kirjoittajan mieli-pide, kutsutaan myös subjektiivisiksi teks-teiksi.

ESIMERKKEJÄ SANOMALEHTIEN TEKSTILAJEISTA

KOLUMNI OTTAA KANTAAKolumni usein ottaa kantaa

ajankohtaiseen keskustelun-aiheeseen.

Kolumnissa on usein kolumnin

kirjoittajan kuva. Kirjoittaja voi olla

toimittaja tai jonkin alan asiantuntija.

Kolumnissa kirjoittajan mielipiteet

tulevat selkeästi esille.

HENKILÖJUTTU VÄLITTÄÄ TIETOA, KOKEMUKSIA JA NÄKEMYKSIÄ

Kalhor Hersh puhuu ja ymmärtää yli kymmentä kieltä Hän ajattelee osaavansa kieltä hyvin, kun pystyy ymmärtämään runoutta sillä kielellä. Näitä kieliä Kalhorilla on viisi.

Kalhor Hersh puhuu ja ymmärtää yli kymmentä kieltä. Kielitaito on kehittynyt hänen lapsuudessaan Kur-distanin vuoristossa, jossa Kalhor eli paimenena. 7-vuotiaana hän osasi äidinkielensä kurdin lisäksi kahta muuta kieltä ja 14-vuotiaasta alkaen hän on aktiivisesti opetellut uusia kieliä.

Kalhorilla on kaksi tärkeää syytä siihen, miksi hän on halunnut ope-tella paljon kieliä. Tärkein niistä on omien mielipiteiden ilmaiseminen ja ymmärretyksi tuleminen. Pikkulap-sesta alkaen hänelle on ollut tärkeää voida kommunikoida ihmisten kanssa. Ympäristö, jossa puhuttiin useita eri kieliä, tarjosi hänelle mah-dollisuuden eri kielten oppimiseen.

Toinen tärkeä syy kielien opettele-miseen on runouden ymmärtäminen. Rakkaus runouteen syttyi Mawlana Jalaluddin Rumin runouden kautta. Kalhor halusi ymmärtää Rumin runoja, ja opetteli sen vuoksi darin kielen. Runoutta hän lukee nykyään viidellä kielellä.

Ison osan osaamistaan kielistä Kal-hor on oppinut kuuntelemalla ihmis-ten puhetta sekä tulkitsemalla ihmis-ten ilmeitä. Lukemaan ja kirjoitta-maan Kalhor oppi vasta tultuaan Suomeen vuonna 2016. Hän oli sil-loin 20-vuotias. Ennen sitä hän tun-nisti kirjoitetusta kielestä vain oman nimensä sekä numerot. Kalhor opet-teli kirjoittamaan ensin äidinkielel-lään ja sitten dariksi. Hän harjoitteli lukemista ja kirjoittamista Youtuben sekä Pasilan kirjaston monikielisen

kirjaston teosten avulla. Lukemisesta tuli sujuvaa puolessa vuodessa. Sen jälkeen Kalhor aloitti kotoutumis-koulutuksen suomen kielen opinnot ja oppi siellä nopeasti lukemaan myös suomeksi. Kotoutumiskoulutuksesta hän siirtyi aikuisten perusopetuk-seen. Peruskoulun hän suoritti nopeasti: siinä meni vain 1,5 vuotta.

Eri kielten oppimiseen Kalhorilla on selkeä tekniikka. Hän selvittää aina ensin, mitä sana tarkoittaa. Sen jälkeen hän miettii fraasin tai lau-seen, jonka yhteydessä sanaa voi käyttää. Lauseita hänen on helppo muistaa ulkoa.

Tällä hetkellä Kalhor jatkaa opis-keluaan, uusien kielien oppimista ja asustelee kahden koiransa kanssa. Koiratkin ovat monikielisiä: ne ymmärtävät sekä kurdia että suomea.

Haastateltavan nimi on muutettu

Kalhor lukee runoutta viidellä kielellä.

Henkilöjutussa on mielenkiintoinen

aloitus.

Henkilöjutussa on valittu tietty

näkökulma, josta haastateltavaa haastatellaan.

Haastateltavasta kerrotaan

kiinnostavia ja yllättäviä asioita.

Henkilöjutussa kieli on kertovaa. Jutun tavoitteena on välittää

tietoa ja se vetoaa myös tunteisiin kertomalla

haastateltavan elämästä.

0SX9_112-149_jakso3.indd 116-117 19.9.2019 20.37

126 127PÄÄTE 3. MEDIASSA VAIKUTETAAN: UUTISKUVAT?

Malista kotoisin oleva 22-vuotias Mamoudou Gassamasta pelasti lauantai- iltana Pariisiissa kerrostalon neljännen kerroksen parvekkeelta 4-vuotiaan lapsen, joka roikkui parvekkeen kaiteessa.

Gassaman rohkean teon on huomioinut myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka kutsui Gassaman virka-asuntoonsa Élysée-palatsiin maanantaina.

Lähde: Teksti lyhennetty ja muokattu HS.fi-sivuston uutisesta 28.5.2018

5. Etsi lehdestä uutinen ja tuo se mukanasi suomen tunnille. Vertailkaa uutisia parin kanssa. Tarkastelkaa, löytyykö uutisista vastaukset uutiskysymyksiin.

6. Katso kuvia kahdesta eri verkkouutissivustosta. Lue sen jälkeen väitteet ja valitse, kumpaan sivustoon ne sinun mielestäsi sopivat. Ne voivat sopia myös molempiin sivustoihin.

Sivustolla on kirkkaat värit.

Sivustolla on mainoksia.

Sivustolla on liikkuvaa kuvaa.

Sivustoa on selkeä.

Sivusto on kiinnostava.

Sivusto on luotettava.

Sivusto välittää tietoa.

Iltalehti

YLE-uutiset

Uutisten yhteydessä olevia kuvia kutsutaan uutiskuviksi. Uutiskuvat havainnollistavat uutisen tapahtumia, välittävät tietoa uuti-sesta ja kertovat oman tarinansa uutisen tapahtumasta. Vaikka uutinen pyrkii olemaan objektiivinen ja neutraali, uutiskuva ottaa usein vahvasti kantaa. Uutiskuvien avulla siis vaikutetaan lukijaan ja ne herättävät myös tunteita. Uutiskuviin liittyy kuvateksti, jossa kerrotaan, mitä kuvassa tapahtuu. Lisäksi

4 Uutiskuvatuutiskuviin on merkitty lähde. Lähteessä ker-rotaan kuvaajan nimi ja/tai lehden tai uutis-toimiston tiedot.

UUTISKUVA OSANA UUTISTA

uutiskuva = kuva, joka on uutistekstin yhteydessähavainnollistaa = tehdä näkyväksi, näyttää kuvateksti = teksti kuvan alla tai vieressälähde = mistä kuva on alunperin

Opiskelijat lakkoilivat ilmaston puolestaMielenosoittaja Senaatintorilla Helsingissä kansainvälisessä nuorten ilmastolakossa perjantaina 15.3.2019Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Opiskelijat lakkoilivat tänään ilmaston puolesta monissa suurissa kau-pungeissa.

Helsingissä ilmastolakkoilijat kokoontuivat puolilta päivin Senaatin-torille, jossa oli puhumassa muun muassa presidentti Tarja Halonen. Lak-koon osallistui opiskelijoita sekä korkeakouluista että toiselta asteelta.

Opiskelijat vaativat ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen ja kestävän kehityksen opintoja osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää.

Lähde: Yle Uutiset / STT (muokattu)

Kuvateksti kertoo lisätietoa

kuvasta eli se selittää, mitä

kuvassa tapahtuu.

Lähde kertoo, kuka on ottanut

kuvan.

0SX9_112-149_jakso3.indd 126-127 19.9.2019 20.37

128 129PÄÄTE 3. MEDIASSA VAIKUTETAAN: UUTISKUVAT

TEHTÄVÄT

1. Lue uutinen Opiskelijat lakkoilivat ilmaston puolesta ja vastaa kysymyksiin.

A. Etsi kuvateksti ja kirjoita se viivalle.

B. Selvitä ja kirjoita sanat ilmastolakko, marssi, kansainvälinen omalla kielelläsi.

C. Kuka on ottanut kuvan ja mistä kuva on otettu? Kirjoita kuvan lähde viivalle.

D. Etsi uutistekstistä sanat, jotka näkyvät kuvassa ja kuvatekstissä. Alleviivaa sanat.

2. Kirjoita kuvateksti oikean kuvan alle.

3. Valitse yllä olevista kuvista vaikuttavin ja perustele, miksi valitsit juuri sen kuvan.

4. Katso kuvaa Jemenin tulvista ja vastaa kysymyksiin.

Maapallon ilmasto lämpenee kaksi

astetta tällä vuosisadalla.

Donald Trump tapasi

Pohjois-Korean diktaattori

Kim Jong-unin.

Suomessa syntyy ennätyksellisen vähän vauvoja vuonna 2018.

Diesel on jo kalliimpaa kuin

bensa.

Maailman merissä on miljoonia

tonneja muoviroskaa.

Valtava maastopalo leviää

Kaliforniassa.

[kuva: huolto-asema]

Sudanilaismies ja hänen tavaransa tulvan keskellä Wad Ramlin kylässä. Lehtikuva/AFP

A. Mitä näet kuvassa? Mitä kuvassa tapahtuu?

Minä näen kuvassa

.

Kuvassa mies

ja takana on .

B. Kuka kuvan ihminen on? Millainen elämä hänellä on? Miltä hänestä tuntuu?

0SX9_112-149_jakso3.indd 128-129 19.9.2019 20.37

150 151PÄÄTE 3. MEDIASSA VAIKUTETAAN: MAINOKSET

TEHTÄVÄT

1. Kirjoita kuvan alle, mitkä sanat liittyvät mainoksiin. Kirjoita mainosten alle myös: • mitä tuotetta myydään • mikä on mainoksen kohderyhmä • brändi.

6 Mainokset Mainokset ovat kuvia ja videoita, joiden avulla halutaan vaikuttaa ihmisten ostopää-töksiin. Mainosten tavoitteena on siis myydä erilaisia tuotteita. Mainoskuvien ja –videoi-den käyttöä mediassa kutsutaan mainon-naksi. Mainonta on maksettua, eli siitä mak-setaan, että mainos julkaistaan. Mainoksia näet kaikkialla mediassa: perinteisessä-, digi-taalisessa- ja sosiaalisessa mediassa.

Mainokset myyvät tuotteita erilaisilla kei-noilla. Mainos saa katsojan ajattelemaan, että hän tarvitsee tuotetta. Mainos myös lupaa. Mainoksen lupaus liittyy tuotteeseen: kun ostat kuvan tuotteen, elämäsi paranee. Mai-nos voi luvata esimerkiksi sileää ihoa (kosme-tiikkamainos), isoja lihaksia (kuntosali-mainos) tai hyvää mieltä (ruokamainos). Kun mainos lupaa esimerkiksi halpaa hintaa, mai-noksen katsoja ajattelee, että tuotteen osta-

minen on järkevä päätös (säästää rahaa). Tunteita herättävät mainokset vetoavat tun-teeseen: tunne voi saada katsojan ostamaan tuotteen.

Mainoksilla on aina kohderyhmä. Se tar-koittaa, että lapsille, nuorille ja aikuisille suunnitellaan erilaisia mainoksia. Mainoksiin voi liittyä myös brändi. Brändi tarkoittaa isoa yritystä, johon liittyy mielikuvia. Tunnettuja suomalaisia brändejä ovat esimerkiksi Super-cell, Finnair ja Fazer.

mainonta = markkinointi, ilmoittelukohderyhmä = se ryhmä ihmisiä, jolle mainos on tarkoitettu brändi = tuotemerkki, joka tunnetaan laajaltilogo = tuotemerkin symboli

Kohderyhmä: nuoret aikuiset,

tuotetta myydään esikuvan, räppäri Elastisen avulla

Logo

Iskulause

Myytävä tuote eli

tuotekuva

KUN NÄET MAINOSKUVIA, MIETI: • Mitä tuotetta mainoksessa myydään? • Kenelle tuotetta myydään eli mikä on mainoksen kohderyhmä?• Näkyykö mainoksessa logo tai yrityksen nimi? • Mitä värejä mainoskuvassa on? Mitä muuta kuvassa on?

parempi elämä menestys ystävyys kauneus komea ulkonäköiloinen mieli rohkeus paksut hiukset vapaa-aika hyvä elämä

• Mitä mielikuvia mainos herättää?• Mitä mainos lupaa? • Vetoaako mainos järkeen vai tunteeseen?

0SX9_150-191_jakso3.indd 150-151 19.9.2019 21.36

166 167PÄÄTE 3. MEDIASSA VAIKUTETAAN: SOSIAALINEN MEDIA

TUBETTAMINEN JA VLOGGAUS

Vloggaus on samanlaista kuin bloggaus, mutta vloggauksessa julkaistaan videoita eikä kirjoitettuja tekstejä tai yksittäisiä kuvia. Videoiden julkaisija on vloggaaja. Youtube on suosittu kanava, jossa moni julkaisee videoi-taan. Tähän viittaa myös termi tubettaja, jolla tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ja lataa videoita Youtubeen muiden katseltaviksi.

Youtube-videoita voi tehdä ja julkaista kuka tahansa. Youtuben omistaa Google, ja sinne ladattuja videoita on mahdollisuus myös kommentoida. Youtubessa katsotaan joka päivä yli 4 miljardia videota, ja sen vaiku-tus esim. USA:n presidentinvaalikampan-joissa on ollut suuri. Youtuben avulla on pyritty vaikuttamaan moniin ongelmiin ja epäkohtiin ympäri maailmaa. Videoiden teke-misestä on tullut monelle myös ammatti.

Roni Back on suomalainen tubettaja. Hän loi vuonna 2012 Youtube-kanavan nimellä RoniTheGamer. Kesällä 2016 kanavan nimeksi vaihtui Roni Back. Youtube-kana-

17. Vlogi tarkoittaa videoblogia. Suomalaisia vloggaajia ja linkkejä heidän videoihinsa löytyy esimerkiksi www.vlogit.fi-sivulta. Valitse yksi vloggaaja ja katso hänen Youtube-kanavaansa 5 jakson verran. Täydennä tiedot taulukkoon:

Vloggaajan ja vlogin nimi:

Videon nimi: Videon aihe: Videon julkaisuaika: Millaisia kommentteja vid-eosta on kirjoitettu?

Mitä mieltä itse olet videosta? Oliko se mielen-kiintoinen? Miksi/miksi ei?

18. Mansikkka eli Maiju Voutilainen on toinen suosittu suomalainen tubettaja. Katso Mansikkkan Youtube-video Minä olen ja kirjoita kolme asiaa, jotka hän kertoo itsestään.

1.

2.

3.

Miksi Maiju tykkää tehdä videoita?

19. Draw my life -videoissa eri ihmiset kertovat elämäntarinoitaan, eli mitä heidän elämässään on tapahtunut. Etsi Youtube-videoita hakusanalla draw my life suomi. Katso yksi video ja listaa 10 asiaa, mitä kertojan elämässä on tapahtunut.

Jos sinä tekisit oman Draw my life -videon, mistä asioista kertoisit siinä? Mitkä asiat ovat oman elämäsi tärkeitä tapahtumia? Mistä ehkä et haluaisi kertoa? Kirjoita, piirrä ja keskustele parin kanssa!

valla on yli 400 000 tilaajaa, ja Roni Back jul-kaisee uusia videoita lähes joka päivä. Roni Back on myös kirjoittanut Tubettajan käsikirjan yhdessä Ville Kormilaisen kanssa (Otava 2017). Kirjassa annetaan vinkkejä tubettamiseen ja kerrotaan suosittujen suo-malaisten tubettajien ajatuksia videoiden tekemisestä.

TEHTÄVÄT

16. Keskustele seuraavista kysymyksistä parisi kanssa.

A. Katsotko Youtube-videoita? Millaisia videoita katsot?

B. Kuinka luotettavia Youtube-videot ovat?

C. Mitä hyvää Youtubessa on? Mitä ongelmia siihen liittyy?

D. Millainen on hyvä Youtube-video?

E. Oletko julkaissut itse Youtubessa jotain? Jos olet, mitä?

F. Mitä eroa on Youtube-videolla ja televisiouutisilla?

vloggaus = videobloggausvloggaaja = henkilö, joka tekee ja julkaisee omia videoitatubettaja = henkilö, joka tekee ja lataa videoita Youtubeen

0SX9_150-191_jakso3.indd 166-167 19.9.2019 21.36

1753. MEDIASSA VAIKUTETAAN: MIKÄ ON MEDIA?174 PÄÄTE

C. Kuvissa mainostetaan montaa tuotetta. Löydätkö kuvista ja tekstistä sanat Adidas, NHL ja EA Sports? Selvitä, mitä ne tarkoittavat.

D. Alleviivaa sanat kaupallinen yhteistyö sekä maksettu kumppanuus. Selvitä, mitä ne tarkoittavat.

E. Kenelle tuotteita myydään? Ketkä ovat kohderyhmänä? Miten päättelit kohderyhmän?

25. Tutustu Suomen suosituimpiin Instagram-tileihin osoitteessa http://instatilit.fi/featured/vsco-instagram-teemoja/ Valitse mielestäsi mielenkiintoinen tili ja tutustu kuvissa olevaan piilomainontaan. Esittele tili ryhmässä.

Itsearviointi MEDIASSA VÄLITETÄÄN TIETOA JA OTETAAN KANTAA

1. OSAAN HYVIN MELKO HYVIN HARJOITTELEN LISÄÄ

erottaa uutisen ja mielipidetekstin toisistaan

etsiä netistä luotettavia uutisia

lukea pitkiä uutistekstejä

lukea erilaisia mielipidetekstejä

perustella omat mielipiteeni eri tavoilla suullisesti

kirjoittaa mielipidekirjoituksen

kertoa ja kuvailla suomeksi jotakin teosta

arvioida, onko jokin teos onnistunut.

2. OSAAN SELITTÄÄ, MITÄ TARKOITAT HYVIN MELKO HYVIN EN VIELÄ OSAA

media

medialukutaito

lähde

uutinen

välittää tietoa

ottaa kantaa

mielipideteksti

argumentoida

arvioida/arvostella

0SX9_150-191_jakso3.indd 174-175 19.9.2019 21.36


3. SAITKO APUA MEDIAN TEKSTIEN LUKEMISEEN JA YMMÄRTÄMISEEN?

YMMÄRRÄN PAREMMIN

YMMÄRRÄN VÄHÄN PAREMMIN

EDELLEEN VAIKEAA

henkilöjuttu

uutinen

mielipidekirjoitus

mainos

arvostelu

Itsearviointi SOSIAALINEN MEDIA

1. OSAAN HYVIN MELKO HYVIN HARJOITTELEN LISÄÄ

erottaa perinteisen, digitaalisen ja sosiaalisen median toisistaan

arvioida sosiaalisen median tekstien luotettavuutta

eritellä vaikuttamisen sosiaalisessa mediassa käytettyjä

vaikuttamisen keinoja

valita, mitä kannattaa julkaista sosiaalisessa mediassa ja mitä ei

arvioida sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia

2. OSAAN SELITTÄÄ, MITÄ TARKOITAT HYVIN MELKO HYVIN EN VIELÄ OSAA

sosiaalinen media

sosiaalisen median kanava

sovellus

julkaista

arvioida kriittisesti

ottaa kantaa

vaikuttaa

kommentoida

yksityisyys

3. SAITKO APUA SOSIAALISEN MEDIAN TEKSTIEN LUKEMISEEN JA TULKITSEMISEEN?

YMMÄRRÄN PAREMMIN

YMMÄRRÄN VÄHÄN PAREMMIN

EDELLEEN VAIKEAA

blogi

vlogi

Twitter-viesti

Facebook-päivitys

0SX9_150-191_jakso3.indd 176-177 19.9.2019 21.36


Puhutun ja kirjoitetun kielen ero – missä rajat kulkevat?

uutinen oppikirjatekstiviesti kaverille

mielipidekirjoitus yleiskieli

muistilappu itselletyöhakemus

Snapchat-viesti

puhekieliFacebook-päivitys

Yleiskieli on kieltä, jota käytetään esimerkiksi uutisissa, oppikirjoissa sekä sanomalehdissä, joita kaikkien on tarkoitus ymmärtää. Yleiskieli on neutraalia ja kaikki ymmärtävät sen sanas-toa. Siitä käytetään myös nimitystä kirjakieli ja se noudattaa tiettyjä sääntöjä. Ihmiset puhuvat puhekieltä, johon vaikuttaa mm. se, missä päin Suomea ihminen asuu, kenen kanssa hän viettää aikaa ja kehen haluaa samaistua. Jokaisella ihmisellä on erilainen tapa puhua. Puhekielestä voidaan erottaa murteet ja slangit. Murre tarkoittaa tietyllä alueella puhuttua kieltä esim. Turun murre tai Oulun murre. Slangit syntyvät pienemmissä piireissä kuten jonkin alakulttuurin keskuudessa. Myös harrastuksiin voi liittyä oma slanginsa. Slangeissa on usein paljon vaikutteita muista kielistä. Koulussa ja muissa virallisissa yhteyksissä kuten työpaikalla on hyvä pyrkiä kirjoittamaan yleiskieltä, mutta on paljon tilanteita, joihin puhekieli sopii hyvin.

1. Millaisissa tilanteissa voit kirjoittaa puhekieltä? Keskustele parin kanssa.

yleiskieli = kirjakieli = kielen muoto, jolla on tarkat säännöt puhekieli = kieli, jota ihmiset puhuvat samaistua = ihminen tuntee yhteenkuuluvuutta jonkun toisen ihmisen tai ryhmän kanssa murre = puhekieli, jota puhutaan tietyllä alueella, esim. Itä-Suomen murre slangi = paikallinen puhekieli, esim. Stadin (Helsingin) slangi

2. Lue alla olevat kertomukset. Alleviivaa sanat, jotka ovat erilaiset.

Minä olen opiskelija. Minulla on oma asunto lähellä koulua. Iltaisin olen

usein väsynyt, mutta viikonloppuna tapaan kavereita ja käyn ostoksilla.

Snapchat-viesti kaverille Wilma-viesti opettajalle sähköposti esimiehellekommentti Facebookissa mielipideteksti sanomalehdessä historian essee

suomen oppitunnin kirjoitustehtävä blogiteksti ostoslista

Yleiskieli Puhekieli

3 . Kirjoita seuraavat opiskeluun liittyvät lauseet yleiskielellä.

a. Mä haluisin päästä peruskoulun jälkeen amikseen.

b. Tiedätsä, mistä vois löytää kesäduunin?

c. Mää en tiiä, onks Tampereel yhtään kouluu, missä vois opiskella englanniks.

d. Musta on vaikeeta kirjottaa suomeks viestei opelle.

e. Oot sie koskaan aatellu hakee yliopistoon?

Mä oon opiskelija. Mulla on oma kämppä lähel kouluu. Iltaisin mä oon

usein väsyny, mut viikonloppuna treffaan kavereita ja käyn shoppailemassa.

0SX9_150-191_jakso3.indd 178-179 19.9.2019 21.36


Preesens, imperfekti ja pluskvamperfekti: aikamuotojen kertaaminen PREESENSIÄ TARVITSET, KUN

• asia tapahtuu nyt tai tulevaisuudessa:

Tapauksen tutkinta jatkuu.

IMPERFEKTIÄ TARVITSET• kun tapahtuma on menneisyydessä ja tarkka aika kerrotaan:

Kaksi murtovarasta murtautui Laukaalla sijaitsevaan kesäasuntoon eilen.

• kertomuksissa ja historiallisissa teksteissä:

Poliisi sai murrosta ilmoituksen ja lähti selvittämään tapausta.

• kun tapahtuma on loppu:

Pakomatka päättyi läheiseen saareen.

PLUSKVAMPERFEKTIÄ TARVITSET, KUN• kerrot, mitä oli tapahtunut menneisyydessä ennen kuin jotain muuta tapahtui:

Varkaat olivat murtautuneet kesämökkiin ennen kuin poliisit saapuivat.

• referoidaan eli kerrotaan, mitä joku toinen kertoi aiemmista tapahtumista:

Poliisi kertoi, että varkaat olivat ehtineet kantaa varastettua omaisuutta autoon.

1. Sijoita lauseet laatikoihin.

Mitä oli tapahtunut?

Mitä tapahtui?

Mitä tapahtuu?

2. Sijoita tehtävän 1 lauseet aikajanalle:

Pluskvamperfekti Imperfekti Preesensvarkaat olivat murtautuneet kesämökkiin poliisi sai tiedon murrostapoliisi lähti selvittämään rikosta tapauksen tutkinta jatkuuvarkaat olivat varastaneet kanootin varkaat olivat meloneet saareenpelastuslaitos haki sekä rosvot että poliisit varkaat onnistuivat pakenemaanvarkaat olivat kantaneet varastettua omaisuutta autoon

0SX9_150-191_jakso3.indd 180-181 19.9.2019 21.36


3 . Tee virke preesensissä, imperfektissä ja pluskvamperfektissä:

POLIISI SELVITTÄÄ RIKOS

PREESENS:

IMPERFEKTI:

PLUSKVAMPERFEKTI:

VARKAAT MURTAUTUA KESÄMÖKKI

PREESENS:

IMPERFEKTI:

PLUSKVAMPERFEKTI:

NAAPURI SOITTAA POLIISI

PREESENS:

IMPERFEKTI:

PLUSKVAMPERFEKTI:

POLIISI ALKAA SELVITTÄÄ TAPAUS

PREESENS:

IMPERFEKTI:

PLUSKVAMPERFEKTI:

VARKAAT JÄÄDÄ KIINNI

PREESENS:

IMPERFEKTI:

PLUSKVAMPERFEKTI:

Lyhenteet kirjoitetussa kielessä

Twitter edellyttää tiivistä kerrontaa ja asioiden ilmaisua lyhyesti. Myös muualla kuin sosiaa-lisessa mediassa on joskus tarve saada usein toistuvat sanat pieneen tilaan. Siksi kieleen on syntynyt vakiintuneita lyhenteitä. Lyhenne tarkoittaa sitä, että jokin sana kirjoitetaan lyhyem pään muotoon aina samalla tavalla niin, että kaikki voivat sen erilaisesta kirjoitus-asusta huolimatta tunnistaa. Lyhenteitä näkee joka päivä esimerkiksi kauppojen ikkunoissa ja mainoksissa:

Poliisi selvittää rikoksen.

Poliisi selvitti rikoksen.

Poliisi oli selvittänyt rikoksen.

Ale on alkanut!

Olemme auki joka päivä klo 10–18 ja vkl sopimuksen mukaan.

Lisätietoja www.kultakutri.fi, puh. 050-4552323

1. Ympyröi ilmoituksista kaikki lyhenteet ja kirjoita, mihin sanoihin ne viittaavat.

Appelsiinit 2,90 € / kg

Omenamehu 1,19 € / l

Auki ark. klo 8.00–17.00la 10.00–15.00su suljettu

0SX9_150-191_jakso3.indd 182-183 19.9.2019 21.36

Sisällysluettelo - Finn Lectura · 2019-09-30 · Tubettaminen ja vloggaus ..... XX Twitter ja...

Documents

Transcript of Sisällysluettelo - Finn Lectura · 2019-09-30 · Tubettaminen ja vloggaus ..... XX Twitter ja...