Tekijän esipuhe 7

Luku I: Taustatietoa 11

1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 111.2 Väestö 13

1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 131.2.4 Kieliryhmät 151.2.5 Maantieteelliset erot 151.2.6 Koulutustaso 161.2.10 Ulkomaalaiset Suomessa 18

1.3 Talous ja työvoima 191.3.1 Bruttokansantuote 191.3.2 Julkinen talous ja valtion velka 201.3.4 Kuluttajahinnat ja inflaatio 211.3.5 Työvoima 211.3.9 Elinkeinorakenne 241.3.10 Työttömyys 261.3.14 Pitkäaikaistyöttömyys 281.3.16 Nuorisotyöttömyys 30

Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

2.1 Taustaa 312.2 Peruskoulu ja esiopetus 312.3 Toisen asteen koulutus 332.4 Kolmannen asteen koulutus 35

Luku III: Ammatillisen koulutuksen järjestelmä 39

3.1 Ammatillisen koulutuksen historiallisesta kehityksestä Suomessa 393.1.1 Taustaa 393.1.5 Kehitys vuoden 1945 jälkeen 393.1.7 Ammatillisen koulutuksen uudistaminen 1970- ja 1980-luvulla 403.1.12 Ammatillisen koulutuksen tavoitteita ja arvoja 413.1.14 Nuorisoasteen koulutuskokeilu 413.1.17 Ammattikorkeakoulut 423.1.19 Aikuiskoulutus 423.1.25 Hallinto 443.1.28 Lainsäädäntö 45

3.2 Nuorten ammatillinen koulutus 463.2.1 Johdanto 46 3.2.2 Koulutuslohkot ja -alat 473.2.3 Tutkinnot 483.2.4 Toisen asteen tutkinnot 503.2.5 Opistoasteen tutkinnot 523.2.6 Ammattikorkeakoulututkinnot 553.2.7 Opetussuunnitelmat 553.2.8 Harjoittelu 573.2.9 Opiskelija-arviointi 583.2.10 Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen 583.2.11 Opinto-ohjaus 603.2.12 Opiskelijoiden taloudellinen tukijärjestelmä 613.2.13 Ammatillisen koulutuksen määrälliset tavoitteet 633.2.14 Oppilaitokset ja opettajat 66

3.3 Aikuiskoulus 703.3.1 Aikuiskoulutusjärjestelmä 703.3.2 Aikuisten ammatti- ja kielitutkinnot 72

Ammattitutkinnot 73Kielitutkinnot 75

5

Sisällys

9Ammatillinenkoulutus Suomessa

10

Läänit 1.9.1997 alkaen

Lapin lääni

Oulun lääni

Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni

Rovaniemi

Oulu

Kuopio

Vaasa

Tampere

Turku

HelsinkiAhvenanmaanmaakunta

Etelä-Suomen lääni

Suomi - läänit ja eräitä suurimpia kaupunkeja

1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet

1.1.1Suomi on pinta-alaltaan ( 338.000 km ) eräs Euroopan suurimpia maita. Sen pohjoi-nen sijainti on vaikuttanut monella tapaa ihmisten elinehtoihin ja mm. elinkeino-rakenteeseen. Ympäröivien merialueiden lisäksi Sisä-Suomen suuret vesistöt ovatvaikuttaneet liikenteen ja asutuksen muotoutumiseen - Suomen pinta-alasta onvettä 10%. Metsiä maan kokonaispinta-alasta on 69%, ja niiden merkitys on edel-leenkin varsin keskeinen maan talouselämän kannalta.

1.1.2Suomella on maarajaa kolmen valtion kanssa. Pisin raja on idässä, jossa Venäjänkanssa on yhteistä rajaa lähes 1300 km. Pohjoisessa on Ruotsin kanssa yhteistä rajaavajaat 600 km ja Norjan kanssa runsaat 700 km. Lännessä Suomi rajautuuPohjanlahteen ja etelässä Suomenlahteen. Suomeen kuuluvat Suomen ja Ruotsinvälissä sijaitsevat Ahvenanmaan saaret, jotka muodostavat Ahvenanmaan maakun-nan. Maakunnalle on myönnetty laaja autonomia.

1.1.3Maan runsas viiden miljoonan hengen väestö koostuu kielellisesti kolmesta ryhmä-stä: valtaosa puhuu äidinkielenään suomea (noin 94%). Ruotsia puhuu äidinkie-lenään noin 6% ja saamea noin 0.03%. Viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi.Ahvenanmaalla virallinen kieli on ruotsi. Kaikki suomalaiset saavat julkiset palvelut- myös koulutuksen - omalla äidinkielellään (suomen tai ruotsin kielellä). Virallisiavaltionkirkkoja on kaksi: luterilainen (87% väestöstä) ja ortodoksinen (1%). Runsaat10% väestöstä on virallisten uskontokuntien ulkopuolella. Kaupungeissa asuu yli60% kansalaisista.

1.1.4Suomen perustuslaki on peräisin vuodelta 1919. Se säätelee kansalaisten yleisetperusoikeudet sekä lainsäädännön, hallinnon, tuomiovallan, valtiontalouden, puo-lustuslaitoksen, opetustoimen, uskonnollisten yhdyskuntien ja julkisten virkojenkeskeiset perusteet. Siinä säädetään mm. yleisestä oppivelvollisuudesta ja maksutto-masta peruskoulutuksesta. Sen mukaan valtion tehtävänä on myös ylläpitää taitukea ammatillista koulutusta, yleissivistävää ja korkea-asteen koulutusta sekä yli-opistokoulutusta.

1.1.5 Suomi on parlamentaarinen tasavalta ja monipuoluedemokratia. Lait säätää ja ylei-set poliittiset linjaukset tekee eduskunta. Yksikamariseen eduskuntaan valitaan 200kansanedustajaa neljäksi vuodeksi. Hallituksen on nautittava eduskunnan luotta-musta. Hallituksen muodostamisessa ovat yleensä olleet mukana sosiaalidemokraatitja keskusta. Vuoden 1995 eduskuntavaalien tuloksena maahan muodostettiinpoikkeuksellinen hallituskoalitio: mukaan tulivat sekä vasemmisto että oikeistoilman keskustaa. Ensimmäistä kertaa mukana olivat myös vihreät.

1.1.6Hallituksen nimittää presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suorallakansanvaalilla. Suomessa presidentillä on poikkeuksellisen laajat valtaoikeudet, joi-den supistamisesta on käyty keskustelua. Presidentillä on keskeinen rooli mm. ulko-politiikan hoidossa.

11

Luku ITaustatietoa

Lu

ku

I

Ta

us

ta

tie

to

a

1.1.7Kansainvälisenä toimijana Suomi on pyrkinyt olemaan aktiivinen. Toisen maailman-sodan jälkeisinä vuosina Suomi korosti puolueettomuuttaan ja haluaan olla sitoutu-matta kumpaankaan kylmän sodan leiriin. YK:n ja Pohjoismaiden Neuvoston jäsenSuomesta tuli vuonna 1955. Taloudellista yhteistyötä länsimaiden kanssa vahvistiliittyminen EFTA:n liitännäisjäseneksi vuonna 1961 ja OECD:hen vuonna 1969.EFTA:n täysjäseneksi Suomi tuli vuonna 1986. Vapaakauppasopimus EEC:n kanssasolmittiin 1973. Vuoden 1994 lokakuussa Suomessa pidettiin kansanäänestysEuroopan Unioniin liittymisestä. Liittymistä kannatti 57% äänestäneistä. Suomestatuli Euroopan Unionin jäsen 1.1.1995.

1.1.8Lakien toimeenpanosta vastaavat hallinnon eri tasot: keskushallinto, aluehallinto japaikallishallinto. Keskushallintoa edustavat ministeriöt ja niiden alaisuudessa toimi-vat keskusvirastot. Esimerkiksi opetusministeriön alaisuudessa toimii opetushallitus,jonka tehtäviin on kuulunut mm. koulutoimen tarkastaminen. Keskusvirastoperinneon peräisin Ruotsista, johon Suomi kuului 1100-luvulta 1800-luvulle. Nykyään keskus-virastoja ollaan kehittämässä asiantuntija- ja palvelukeskuksiksi. Aluehallintoa edus-tavat 6 lääniä. Lääninhallinnon tehtäviin kuuluu muun muassa poliisi- ja pelastus-toimen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen säätelyyn liittyviä tehtäviä.Paikallistason hallinto kuuluu kunnille, joita on 455.

1.1.9 Julkishallinnon kehittämisperiaatteena on jo yli kymmenen vuoden ajan ollut keskus-hallinnon keventäminen ja päätöksenteon siirtäminen lähemmäksi niitä yksiköitä,joissa käytännön toiminta tapahtuu. Desentralisaatio näkyy useimmilla hallinnonaloilla keskushallinnon normiohjauksen purkamisena ja paikallistason päätöksen-teon ja vastuun lisäämisenä. Pyrkimyksenä on edetä kaksitasoisen hallinnon suun-taan, jossa keskeisiä toimijoita ovat ministeriöt ja kunnat.

1.1.10Voimakas muutos on näkyvissä selkeästi aluetason hallinnossa, jossa lääninhallitus-ten rooli valtion viranomaisena on kaventunut. Vuoden 1994 alussa voimaan tullutalueiden kehittämistä koskeva laki synnytti maakuntien liitot, jotka yhdessä alueen-sa kuntien ja valtion viranomaisten sekä elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajienkanssa laativat alueelliset kehittämissuunnitelmat. Alueiden omaehtoisen ja tasapai-noisen kehityksen tukeminen on uuden aluepoliittisen lainsäädännön keskeinentavoite. Kyse on uudenlaisesta ohjelmaperusteisesta aluepolitiikasta, johon tuo vah-vistusta liittyminen Euroopan Unioniin, jonka tukitoimenpiteet kanavoidaanmaakuntien liittojen kautta.

12

L u k u I

1.2 Väestö

Ikä- ja sukupuolirakenne

1.2.1Suomen väestö oli vuoden 1994 lopussa 5 099 281 henkeä, joista miehiä 2 482 010 janaisia 2 617 271. Miesten keski-ikä oli 36,3 ja naisten 39,8 vuotta.

13

Ta u s t a t i e t o a

Lu

ku

I

Ta

us

ta

tie

to

a

Kuvio 1. Väestö ikäryhmittäin vuoden 1994 lopussa

327 702

313 943

330 599

327 902

303 187

357 733

382 020

388 699

409 270

431 795

292 435

270 468

243 283

233 739

193 957

130 265

97 798

47 792

13 726

2 441

167 011

160 466

169 194

167 527

154 838

182 487

195 346

198 272

208 403

220 058

146 495

132 270

114 936

102 809

73 667

43 454

0-4

5-9

10-14

15-19

20-24

25-29

30-34

35-39

40-44

45-49

50-54

55-59

60-64

65-69

70-74

75-79

80-84

85-89

90-94

95-

Ikä Miehiä Yhteensä

160 691

153 477

161 405

160 375

148 349

175 246

186 674

190 427

200 867

211 737

145 940

138 198

128 347

130 930

120 920

86 811

65 950

35 601

10 801

1 989452

2 925

12 191

28 848

Naisia

LÄHDE TILASTOKESKUS

1.2.2Pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna vanhempiin ikäluokkiin kuuluvien suhteellinenosuus kasvaa kuten muissakin länsimaissa. Väestön ikärakenne ja työvoiman tarjon-nan kehitys määräytyvät Suomessa pitkälti toisen maailmansodan jälkeen (1945 -1950) syntyneiden suurten ikäluokkien mukaan. Ne ovat nyt väestöpyramidin keski-vaiheilla, mikä selittää sen, että työikäisiä on paljon lapsiin ja eläkeikäisiin verrattu-na. Kun suuriin ikäluokkiin kuuluvat siirtyvät eläkkeelle, työvoiman tarjonta alkaaehtyä. Väestön ikärakenteen kehitys Suomessa näkyy seuraavasta kuviosta:

1.2.3Väestöennusteiden mukaan Suomen väkiluku kasvaa aina vuosituhannen lopullesaakka - nettomääräisesti noin 10 000 - 20 000 hengellä vuodessa. Ennusteidenmukaan väkiluvun pieneneminen alkaa vuonna 2015. Jotta väkiluku ei alkaisi pie-nentyä, arvioidaan muuttovoitoksi tarvittavan noin 20 000 henkeä vuosittain.

14

L u k u I

Kuvio 2. Väestö ikäryhmittäin 1900 - 2030 (%)

LÄHDE TILASTOKESKUS

1900

1950

1994

2000(ennuste)

35

30

19

18

16

60

63

67

67

60

5

7

14

15

242030(ennuste)

0-14

15- 64

65-

Ikäryhmä

Kieliryhmät

1.2.4Suomen toinen virallinen kieli on ruotsi. Ruotsinkielisten tämänhetkinen lukumääräon 295 000 ja heidän osuutensa koko väestöstä on noin 6 %. Saamenkielistenlukumäärä on noin 1 700 ja osuus väestöstä 0.03 %. Lähes puolet heistä asuu Lapinläänin Utsjoella. Muista kieliryhmistä venäjää puhuvien osuus on kasvanut voi-makkaimmin. Heidän lukumääränsä vuoden 1994 lopussa oli vajaa 14 000. Suuri osaheistä on paluumuuttajina Venäjältä tulevia suomalaisia.

Maantieteelliset erot

1.2.5Suomen väestö on alueellisesti epätasaisesti jakautunut. Enemmistö väestöstä asuuEtelä-Suomessa, jota maassamuutto on suosinut Pohjois- ja Itä-Suomen kustannuk-

15

Ta u s t a t i e t o a

Lu

ku

I

Ta

us

ta

tie

to

a

Kuvio 3. Väestönmuutokset 1985 - 1994

Elävänä syntyneet 62 79612,8 ‰65 54913,1 ‰65 92213,0 ‰

Kuolleet 48 1989,8 ‰50 05810,0 ‰47 8729,4 ‰

Syntyneidenenemmyys

14 5983,0 ‰15 4913,1 ‰18 0503,5 ‰

Maahanmuutto 10 4652,1 ‰13 5582,7 ‰11 7272,3 ‰

Maastamuutto 7 7391,6 ‰6 4771,3 ‰8 8311,7 ‰

Nettomaahan-muutto

2 7260,6 ‰7 0811,4 ‰2 8960,6 ‰

Väestönlisäys 17 3243,5 ‰22 5724,5 ‰20 9464,1 ‰

Solmitut avioliitot 25 7515,3 ‰24 9975,0 ‰23 9494,7 ‰

Avioerot 9 0641,9 ‰13 1272,6 ‰13 9442,7 ‰

198519901994

LÄHDE TILASTOKESKUS

sella. Elinkeinorakenteen muutos on pitkälle aiheuttanut sen, että työikäistä väes-töä on siirtynyt Pohjois- ja Itä-Suomen maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta Etelä-Suomeen teollisuus- ja palveluammatteihin. Maan eteläisimmässä läänissä,Uudellamaalla (ks. kartta sivulla 10), asuu noin neljäsosa maan koko väestöstä.

Koulutustaso

1.2.6Työikäisen väestön koulutustaso on noussut merkittävästi parin viime vuosikymme-nen aikana, jolloin perusasteen jälkeisten tutkintojen suorittaneiden määrä on nuo-remmissa ikäluokissa kasvanut nopeasti. Nuorten 25 - 29-vuotiaiden ikäryhmässätutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on runsaat 81 %, kun taas 60-64-vuotiai-den ryhmässä koulutettujen osuus on noin 29 %. Näiden ikäryhmien prosentti-osuuksien ero on OECD-maiden suurin.

1.2.7Tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu nuorten kohdalla perustuu 1980-luvullatoteutettuun peruskoulun jälkeisen koulutusjärjestelmän uudistamiseen ja koulutus-paikkojen määrän laajentamiseen koko ikäluokan kokoa vastaavaksi. Noin kahdel-la kolmasosalla (67 %) työvoimaan kuuluvista oli vuonna 1993 jokin perusasteenjälkeinen tutkinto. Vuonna 1995 tutkintoon johtavassa koulutuksessa olleet opiske-lijat ja suoritetut tutkinnot näkyvät seuraavista taulukoista.

Age %15 - 19 16,520 - 24 78,825 - 29 81,130 - 34 81,735 - 39 76,240 - 44 69,045 - 49 59,850 - 54 52,055 - 59 40,060 - 64 30,465 - 20,4Koko 15 vuotta täyttänyt väestö 53,6

16

L u k u I

LAHDE: TILASTOKESKUS

Taulukko 1: Tutkinnon suorittanut väestö 1994 (lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakouluissa tutkinnonsuorittaneet ikäryhmittäin)

1.2.8Väestön koulutustasossa on selviä alueellisia eroja: koulutetuin väestö asuuUudellamaalla ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Myös muut kaupunkiseudut ovathyvin koulutettujen alueita. Heikommin koulutettuja on suhteellisesti enitenVaasan, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan lääneissä.

17

Ta u s t a t i e t o a

Lu

ku

I

Ta

us

ta

tie

to

a

Oppilaitosryhmä Opiske- Muutos Opiskelijoistalijoita edellisestä naisia

vuodesta % %

Peruskoulut 588 000 0,1 49Päivälukiot 135 000 0,2 59Ammatilliset oppilaitokset 203 000 1,0 52Korkeakoulut 133 000 4,3 52

Taulukko 2. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat 1995

LAHDE: TILASTOKESKUS

1990

1991

1992

61 054

64 175

65 634

65 483

64 297

27 469

26 724

26 169

29 351

32 069

1993

1994

1995 63 756 33 853

155 171

159 915

167 524

177 664

179 517

179 072

Peruskoulustapäästötodistuksensaaneet

Ylioppilas-tutkinnot

Ammatillistenoppilaitostentutkinnot

Korkea-kouluissasuoritetuttutkinnot

Yhteensä

55 666

57 821

64 307

70 472

70 308

67 942 13 521

12 843

12 358

11 414

11 195

10 982

LÄHDE TILASTOKESKUS

Kuvio 4. Suoritetut tutkinnot

1.2.9Koulutukseen ja tutkimukseen käytetään Suomessa suhteellisen paljon varoja, kutenseuraava vertailu muihin EU-maihin osoittaa:

Ulkomaalaiset Suomessa

1.2.10Suomessa asuu suhteellisen vähän ulkomaalaisia - heitä on noin prosentti maankoko väestöstä. Vuoden 1994 lopussa Suomessa asui vakituisesti noin 62 000 mui-den maiden kansalaista, mikä on noin 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna.Lähivuodet näyttävät, tuleeko EU-jäsenyys vaikuttamaan ulkomaalaisten määrään.Väestönkasvu kokonaisuudessaan on hidastunut, mikä on suurelta osin johtunutmuuttovoiton supistumisesta. Suomesta poismuuttaminen näyttää olevan hiemanlisääntymässä.

1.2.11Suomessa asuvista ulkomaalaisista suurimman ryhmän (noin 36 %) muodostavatentisen Neuvostoliiton alueelta tulleet henkilöt. Euroopan unionin alueelta tulleitaulkomaalaisista on noin 22%. Puolet ulkomaiden kansalaisista asuu Uudellamaalla,jossa heidän osuutensa on kolminkertainen muihin lääneihin verrattuna. Asuminenon keskittynyt erityisesti Helsinkiin.

18

L u k u I

Maa Osuus BKT:sta Osuus BKT:staKoulutusmenot % Tutkimusmenot % 1993 1993

Belgia 5,1 1,7Tanska 7,4 1,7Saksa 4,1* 2,5Kreikka 3,1 1,6Espanja 4,6 0,9Ranska 5,8 2,4Irlanti 6,2 1,1Italia 5,4 1,3Luxemburg 4,1* , ,Alankomaat 5,9 1,9Itävalta 5,8 1,6Portugali 5,0 0,7Suomi 7,2 2,2Ruotsi 8,3 3,1Iso-Britannia 5,2 2,2

Taulukko 3. Koulutus- ja tutkimusmenojen osuus BKT:sta eri EU-maissa

LAHDE: TILASTOKESKUS* 1992

1.3 Talous ja työvoima

Bruttokansantuote

1.3.1Talous ja hyvinvointi ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti koko itsenäisyyden ajan1990-luvulle asti. Vahvan kasvutrendin ovat katkaisseet 1930-luvun lama ja toinenmaailmansota, joiden aikana tuotanto aleni. Sodan jälkeen käynnistyi uudelleenpitkä kasvun kausi, jonka aikana BKT kasvoi noin 5 % vuodessa. Seuraava sarjaosoittaa BKT:n lähes viisinkertaisen nimelliskasvun 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin. 1990-luvun alun lamavuodet näkyvät sarjassa selvästi, vaikka neylittävät kymmenen vuoden takaiset vastaavat luvut. Aallonpohja näkyy jo sivuute-tun, mutta henkeä kohden laskettu BKT on vielä samoissa lukemissa kuin viisi vuottasitten.

Maa, jonka kansalaisuus 1985 1990 1995Venäjä 9720Ent. Neuvostoliitto 1558 4181 6163Viro 8446Ruotsi 4925 6051 7014Somalia 1 44 3229Jugoslavia 58 75 2407Iso-Britannia 1111 1365 1865USA 1268 1475 2686Vietnam 144 292 2414Saksa 1615 1568 1748Muut 6412 11279 22874Yhteensä 17034 26255 68566

LAHDE: TILASTOKESKUS

19

Ta u s t a t i e t o a

Lu

ku

I

Ta

us

ta

tie

to

aVuosi mk * 1975 21 9001980 40 0001985 67 6001988 87 8001989 98 1001990 103 4001991 97 9001992 94 6001993 94 8001994 100 5001995 106 800

Taulukko 5. Bruttokansantuote henkeä kohti laskettunavuosina 1975-1995

* mk = 0,174 ecua (20.8.1996)LAHDE: TILASTOKESKUS

Taulukko 4. Ulkomaiden kansalaiset Suomessa