OPAS VIESTIJÄLLE

!

VINKKEJÄ VAIKUTTAVAAN VIESTINTÄÄN

Tekstit ja taitto: Mari TolvanenSDP:n puoluetoimistolla 2013.

SISÄLLYSLUETTELO

1. VAIKUTA VIESTIMISSÄ Mielipidekirjoitus sanomalehteen Oikaisu Tekstiviestipalstat Tiedote Tiedotustilaisuus Haastattelupyyntöön vastaaminen Haastateltavana televisiossa Radiohaastattelu Tapahtumat Kriisiviestintä 2. SOSIAALINEN MEDIA HALTUUN Mikä ihmeen some? Facebook Twitter Blogit Omat kotisivut Keskustelupalstat

2. MAINONNAN KEINOT Kenet haluat mainoksellasi tavoittaa? Mainonta internetissä Ilmoitus sanomalehdessä Mainonta radiossa ja tekevisiossa Suoramarkkinointi Tee painotuotteita Gredillä SDP.fi:ssä!

4. VINKKEJÄ VALOKUVAUKSEEN Tallenna kuva käyttötarpeen mukaiseen muotoon

45777910111112 14

15161720222324

26272728292929

3235

1. VAIKUTA VIESTIMISSÄPerinteiset joukkoviestimet, lehdistö, TV ja Radio, ovat edelleen keskeisiä yhteiskunnallisen mielipiteen muokkaajia. Oikea viesti oikein ajoitettuna ja oikeassa mediassa voi vaikuttaa merkittävästi siihen, mistä tänään tai huomenna puhutaan. Siksi monet organisaatiot tarjoavat joukkoviesti-mille säännöllisesti tiedotteita uutisten aiheiksi sekä juttumateriaaliksi. Tiedotustilaisuuksia järjestetään, kun asia tai tilaisuus on erityisen tärkeä.

Joukkoviestintä vaikuttaa myös paikallisesti - alueelliset sanomalehdet, Ylen alueuutiset ja paikallisradio kertovat kotiseutusi asukkaille, mitä omassa kunnassanne tapahtuu. Kuntalainen tai paikallinen poliitikko voi saada mielipiteensä melko helposti julki esimerkiksi kirjoittamalla mieli-pidekirjoituksen paikallislehteen.

Tästä luvusta löydät vinkkejä eri tavoista vaikuttaa viestimissä, ohjei-ta esiintymiseen sekä eväitä sujuvaan vuorovaikutukseen toimittajien kanssa.

4

Mielipidekirjoituksella sanomalehdessä voit ottaa kantaa tai kiinnittää huomion valitsemaasi aihee-seen. Hyvin perusteltu ja kirjoitettu mielipide saa lukijan vakuuttumaan, että seisot asiasi takana.

Omalla kirjoituksellaan voi myös tukea muiden mie-lipiteitä. Esimerkiksi, kun SDP:n poliitikko kirjoittaa lehteen osuvan mielipiteen, voit jatkaa keskustelua omalla kirjoituksellasi: ”Kansanedustaja Pia Viita-nen osui oikeaan kirjoituksessaan, jossa käsitteli...”.Kirjoitus voi myös olla osoitettu tietylle, nimetylle henkilölle sekä toimia vastineena aiemmin julkais-tuun mielipidekirjoitukseen tai lehtijuttuun. Vastine on aina hyvä mahdollisuus tuoda oman puolueen kanta esiin.

Poliitikon kannattaa allekirjoittaa mielipide aina omalla nimellään, vaikka nimimerkin käyttö olisikin mahdollista. Toimitukselle täytyy myös muistaa lähettää omat yhteystiedot kirjoituksen mukana.

MIELIPIDEKIRJOITUS SANOMALEHTEEN

MILLAINEN ON HYVÄ MIELIPIDEKIRJOITUS?

Hyvä mielipidekirjoitus on osuvasti otsikoitu, hyvin perusteltu ja lyhyt. Sopiva pituus mielipidekirjoituk-selle on noin 1500 merkkiä. Mielipidekirjoitus voi olla kiriittinen mutta ei toista henkilöä loukkaava – vain asialliset tekstit julkaistaan.

• Keksi kiinnostava ja kirjoituksen sisältöä kuvaava otsikko. Hyvällä otsikolla herätät lukijan mielenkiin-non.

• Viittaa mahdolliseen aiempaan kirjoitukseen, henkilöön, näkemykseen tai teemaan, johon liittyen kirjoitat.

• Yhteen mielipidekirjoitukseen riittää vain yksi käsiteltävä asia.

• Mielipiteessä oma ajattelu on tärkeintä. Muista perustella kantasi.

• Positiivisessa hengessä kirjoitettuja mielipiteitä on mielekästä julkaista ja lukea.

Avoin kysymys Pääministeri Kataiselle

Hyvä pääministeri,

Luin lehdestä, että et halua parantaa vanhusten laitoshoitoa ja vastustatte sitovien henkilöstömitoitusten laittamista lakiin. En ollenkaan ymmärrä kantaanne.

Me yritämme osastolla päivittäin pitää muutaman hoitajan voimin huolta monikymmenpäisestä vanhusjoukosta. Teemme parhaamme, mutta se ei riitä. Pomojen mielestä henkilökuntasuositukset täyttyvät, mutta siltikään emme ehdi käyttää vanhuksia tarpeillaan silloin kuin he haluavat. Ruokailussa viimeiset autettavat syövät ruuan haaleana, mutta me yritämme aina muuttaa syöttöjärjestystä, ettei se sattuisi viikon sisään kovin monelle samalle henkilölle.

Olemme täällä osastolla kaikki sitä mieltä, että päättäjiä sitovat määräykset toisivat helpotuksen meille ja parannuksen vanhuksille. Kertoisitteko meille, miksi te haluatte vastustaa vanhusten parempaa hoitoa vanhusten vuodeosastoilla.

Niin ja pomoja ei kannata muuten laskea siihen mitoitukseen, sillä ei ne jatkuvista kehityspalavereistaan hoitamaan kuitenkaan ehdi.

Antti KanttiLähihoitajaJoensuu

Esimerkki nimetylle henkilölle osoitetusta mielipidekirjoituksesta.

5

Esimerkki vastakirjoituksesta aiemmin julkaistuun lehtijuttuun.

SDP ja veroparatiisiyhtiöt

Kalle Silfverberg kirjoitti 4.10. Helsingin Sanomissa SDP:n vaalitavoitteista ja kuntien hankinnoista. Kirjoitus ansaitsee lyhyen jatkon.

Kuntalain mukaan kuntien tehtävä Suomessa on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä useita erilaisia esimerkkejä Suomessa toimivien yritysten verosuunnittelusta sekä yhtiöiden toiminnasta veroparatiiseissa. Veroparatiisien suurimpia haittoja ovat julkisen talouden verotulomenetykset sekä kilpailun vääristyminen, joka johtaa rehellisen pienen tai keskisuurenyrittäjän aseman vaikeutumiseen. Muutamat veroparatiiseihin kytkeytyvät Suomessa toimivat yhtiöt ovat mukana myös kuntien palvelutuotannossa. Koska me kaikki maksamme veroja, on oikeudenmukaista edellyttää sitä myös hyvinvointipalveluja kansalaisille tuottavilta yhtiöiltä. Jo nyt julkinen keskustelu on vaikuttanut moneen verosuunnittelua harjoittavan yhtiön toimintaan, mutta tilanteen parantaminen vaatii lisää toimia. Kuntien hankintapolitiikassa tulee tarkkaan selvittää, miten voimme käyttää kilpailutuksessa paikallisia toimijoita ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä suosivia laadullisia kriteerejä ohjausvälineenä. Tämä on vähintäänkin kohtuullista ja vastuullista poliittista toimintaa suomalaisia, paikallisia yrityksiä ja yrityksen työntekijöitä kohtaan.

Siksi SDP haluaa seuraavalla kuntavaalikaudella, että kunnissa käynnistetään työ veroparatiisiyhtiöiden torjumiseksi. Konkreettisesti esimerkiksi vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä voidaan valtuustolle tuoda arvio, kuinka veroparatiisin kytkeytyvien hankintojen torjunta on kunnassa edennyt ja miten kunnan hankintapolitiikka tukee tätä työtä. Jos muu ei auta, niin aina voidaan päätyä myös kunnan oman palvelutuotannon järjestämiseen etenkin niissä tapauksissa, joissa veroparatiisiyhtiöiden toimintaa on muuten mahdotonta välttää. Tätä viimeistä ei mikään laki toistaiseksi Suomessa kiellä.

Reijo PaananenSDP:n puoluesihteeri

MUISTILISTA MIELIPITEEN

KIRJOITTAJALLE

• Pidä kirjoitus riittävän tiiviinä.

Hyvä tekstin pituus on noin 1500 merkkiä.

• Panosta otsikkoon.

• Käsittele kirjoituksessa vain yksi asia.

• Perustele näkökulmasi.

• Ole asiallinen. Kärjistää saa,

muttei loukkaavasti.

6

Esimerkki vastakirjoituksesta aiemmin julkaistuun lehtijuttuun.

OIKAISUJoskus viestimiin päätyy asiavirheitä. Yksityisellä henkilöllä, organisaatiolla ja viranomaisella on oi-keus saada lehdessä, verkkojulkaisussa tai ohjel-massa esitetty itseään tai toimintaansa koskeva virheellinen tieto oikaistuksi. Yleisimpiä oikaistavia asioita ovat nimivirheet. Oikaisupyyntö lähetetään virheen julkaisseeseen mediaan. Oikaisutekstissä on hyvä välttää toistamasta uudelleen alkuperäi-sessä tekstissä esitettyä virheellistä tietoa.

Periaatteessa oikaisun kohteena voi olla kaikki mediassa julkaistu virheellinen tieto, mutta aina oikaiseminen ei ole välttämätöntä. Jos asiavirhe on pieni ja harmiton, kannattaa miettiä, tarvitseeko sitä todella oikaista. Turhaan lähetetty ja julkaise-matta jätetty oikaisu on huonoa suhdetoimintaa.

TEKSTIVIESTIPALSTATSanomalehtien tekstiviestipalstat ovat pullollaan lyhyitä mielipidekirjoituksia. Näiden palstojen tut-kiminen on monelle mieleistä puuhaa, joten julkais-tulla tekstiviestillä riittää lukijoita.

Tiivistäminen on tärkeää, sillä monet lehdet rajoit-tavat tekstiviestien pituuden160 merkkiin. Poliiti-kon kannattaa lähettää tekstiviestit omalla nimel-lään allekirjoitettuina.

TIEDOTETiedote on virallinen tapa kertoa tärkeästä asiasta tiedotusvälineille tai sidosryhmille. Useimmiten tie-dotteet on tarkoitettu toimittajien käyttöön juttui-dean herättäjäksi ja uutisten laatimisen pohjaksi. Tiedote voi olla myös kutsu tiedotustilaisuuteen tai tapahtumaan.

Toimituksissa tiedotteita käydään läpi, ja osa niistä ylittää uutiskynnyksen eli päätyy jutun aiheeksi tai osaksi juttua. Tähän vaikuttavat muun muassa tiedotteen uutisarvo, tiedotettavan asian sopivuus lehden tarpeisiin ja uutispäivään sekä toimiva sisällön muotoilu. Otsikolla ja ensimmäisillä teksti-riveillä on monesti suuri vaikutus siihen, herättääkö tiedote toimituksen mielenkiinnon vai päätyykö se avaamattomana roskakoriin.

Ennen tiedotteen lähettämistä kannattaa miettiä, mitkä tiedotusvälineet tai sidosryhmät ovat tiedot-teen tärkeimpiä vastaanottajia. Esimerkiksi paikal-

lisia asioita koskevat tiedotteet kiinnostavat pai-kallislehtien toimituksia. Entä lähetetäänkö tiedote myös organisaatiosi omalle väelle?

Nykyisin tiedotteet kulkevat nopeasti sähköpostin välityksellä ja verkkopalveluiden kautta. Tiedot-teiden lähetystä helpottamaan voit myös luoda valmiita vastaanottajalistoja, jotka koostuvat toimittajien, toimitusten ja muiden sidosryhmien sähköpostiosoitteista.

TOIMIVA TIEDOTE Toimiva tiedote muodostuu ajankohtaisen ja kiinnostavan sisällön lisäksi hyvästä rakenteesta, te-hokkaasta otsikosta ja oikeasta kieliasusta.

• RAKENNETiedotteen on hyvä olla riittävän lyhyt ja selkeä. Puolikas A4-arkki on monen toimittajan mielestä sopiva tiedotteen pituus. Tiedotettavien asioiden tulisi selvitä heti tiedotteen alusta, jonka jälkeen kerrotaan tarkemmat yksityiskohdat. Pidemmäs-sä tekstissä kannattaa käyttää väliotsikoita, jotka helpottavat lukemista.

Tiedotteessa on mainittava tekstilajin nimi (TIEDO-TE) ja sen laatimispäivämäärä. Tiedotteen lähet-täjän (organisaatio) nimi sijoitetaan tiedotteen vasempaan yläreunaan sekä sähköpostiviestin lähettäjäkenttään. Tiedotteen lopussa kerrotaan vielä lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot.

Jos kyseessä on kutsu, tulee tekstissä käydä ilmi missä ja milloin tilaisuus järjestetään, ketä tilaisuu-dessa on puhujina ja mitä aihetta tiedotustilaisuus käsittelee. Jos osallistuminen edellyttää pressikort-tia, on siitä mainittava kutsussa. Kutsuun tarvitaan myös ilmoittautumisohjeet sekä lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot.

• OTSIKKOHyvä otsikko on selkeä ja kertoo, mitä aihetta tie-dote koskee. Saman otsikon voisit kuvitella myös sanomalehteen. Jos kyseessä on kutsu, mainitaan se otsikon yhteydessä. Koska toimittajat selaavat tiedotteita usein otsikoiden perusteella, voi hyvä uutinenkin mennä ohi epäselvän otsikoinnin vuok-si.

• KIELIASUTiedotteen kielen tulisi olla selkeää ja uutismaista. Byrokraattista kieltä ja vierassanojen käyttöä kan-nattaa välttää. On myös hyvä pitää mielessä, että tiedote ei ole mainoskirje. Siksi turhat superlatiivit jätetään tekstistä pois.

7

Tiedote14.8.2012

Koulukiusaamiseen lisää huomiota

SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio haluaa kiinnittää lisää huomiota koulukiusaamiseen. Vainion mieles-tä juuri koulujen alku on oikea hetki puhua kiusaamisesta, sillä kiusaamiseen tulee puuttua mahdollisim-man varhaisessa vaiheessa. Hänen mukaansa liian moni pysyy kiusattuna halki koulutustaipaleen ja se on vakava ongelma.

- Kiusaaminen voi olla yksilön kannalta totaalisen musertava asia ja sillä on suuret yhteiskunnalliset seu-raukset. Mm. merkittävä osa peruskoulun keskeyttäjistä keskeyttää sen kiusaamisen aiheuttaman ihmisar-kuuden takia. Tästä seuraa yleensä pysyvä syrjäytyminen. Jos perheen tuki ei ole vankkaa, ei kiusatun tulevaisuus näytä hääppöiseltä. Vähemmästäkin tulee elinikäiset jäljet, pohtii Vainio.

Vainion mielestä koulukiusaamiseen puuttuminen ei ole vain opettajien vastuulla vaan lasten asenteet lähte-vät kotoa. Yhteisön ulkopuolelle ajettu yksilö hakee ratkaisunsa yhteisön ulkopuolelta tai sortuu. - Sivusta seuraamisen kulttuurilla emme rakenna onnellisempaa ja turvallisempaa koululaitosta saati yhteis-kuntaa. Rohkea puuttuminen ja toisen arvostaminen ovat avaintekijöitä kiusaamisen ehkäisyssä. Vastuu kouluympäristöstä on kuntapäättäjillä ja opettajilla, mutta ensisijainen vastuu lasten hyvinvoinnista on meillä jokaisella läheisenä ja/tai kasvattajana. Sivusta seuraajaa ei ole, meillä jokaisella on vastuu toistem-me hyvinvoinnista. Tästä olisi koulujen ja kotien hyvä puhua kouluvuoden alkajaisiksi ja sopia kiusaami-seen puuttumisesta.

Lisätietoja: SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio puh. 0414493002

Esimerkki SDP:n lähettämästä tiedotteesta

8

TIEDOTUSTILAISUUS

Tiedotustilaisuus eli pressitilaisuus järjestetään, kun halutaan tiedottaa tärkeästä tapahtumasta, uudistuksesta tai aiheesta medialle ja pelkkä tiedo-te ei riitä. Tiedotustilaisuuteen on aihetta, kun asia on merkittävä tai tulee luultavasti herättämään runsaasti yleistä keskustelua.

TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMINEN

Tiedotustilaisuus voidaan järjestää kokouksen tai tapahtuman yhteyteen taikka erillisenä tilaisuu-tena. Kutsut tiedotustilaisuuteen tulee lähettää toimittajille ja medialle hyvissä ajoin, mieluiten viimeistään 10 vuorokautta ennen tilaisuutta.

• SOPIVA AJANKOHTATiedotustilaisuus on hyvä ajoittaa toimittajien työ-ajat huomioiden, mieluiten aamuun tai aamupäi-vään. Kovin myöhään iltapäivästä järjestetyn tiedo-tustilaisuuden anti ei välttämättä ehdi seuraavan päivän lehteen ja juttu saatetaan siksi sivuuttaa.

Ajankohtaa valittaessa kannattaa myös varmistaa, ettei päällekkäin ole toista kiinnostavaa tiedotusti-laisuutta ja ettei paikallinen mielenkiinto ole kysei-senä päivänä täysin muissa asioissa.

• TILAN VALINTATiedotustilaisuus voidaan järjestää oman organi-saation tiloissa tai erikseen valittavassa paikassa. Pääasia on, että tilaisuuteen on helppo löytää, tilai-suus pidetään riittävän keskeisellä paikalla ja pai-kan päällä on tilaa kameroille sekä kuvaajille. Mieti etukäteen, miten puhujat, toimittajat ja kuvaajat sijoittuvat valittuun tilaan.

Varmista, etteivät tilaisuuden puhujat esiinny suuren ja peittämättömän ikkunan edessä, sillä puhujien takaa tuleva valo hankaloittaa kuvaamis-ta. Myös valkoista tiiliseinää puhujien taustana kannattaa välttää. Tiedotustilaisuuksissa käyte-tään lavasteina esimerkiksi Roll up -telineitä, joilla tilaisuuden järjestäjän visuaalinen ilme saadaan näkyville kuviin. Jos Roll up -telineitä ei ole, luo esi-merkiksi ruusu pöydällä tunnelmaa.

• TILAISUUDEN KULKUTiedotustilaisuuden on hyvä alkaa täsmälleen so-vittuna aikana, sillä median edustajien aikataulu on monesti kiireinen. On myös epäkohteliasta antaa vieraiden odottaa. Tilaisuuden isäntä vastaanottaa vieraat, tervehtii heitä ystävällisesti ja ohjaa heidät tilaan, jossa tiedotustilaisuus järjestetään. Monet

Esimerkki SDP:n lähettämästä tiedotteesta

toimittajista saapuvat paikalle hyvissä ajoin. Tilaisuuden puheiden sisältö tai tilaisuutta koske-va tiedote on hyvä jakaa paperilla toimittajille ja kuvaajille ennen puheen alkamista. Näin toimittajat voivat keskittyä puheeseen muistiinpanojen te-kemisen sijaan ja kuvaajat saavat tukimateriaalia kuvaotosten suunnitteluun.

Kun tilaisuus alkaa, tervetuliaispuheenvuorossa kerrotaan lyhyesti tilaisuuden aihe ja kulku. Yleensä tilaisuuden puhujat esittelevät itsensä ennen oman puheenvuoronsa alkua.

Toimittajille on varattava aikaa kahdenkeskisille keskusteluille tilaisuuden lopuksi. Varmista, että paikan päältä löytyy rauhallinen haastattelu-, kuvaus -ja nauhoitustila. Tilaisuuden puhujien ja isäntien on hyvä valmistautua etukäteen siihen, että heitä saatetaan haastatella tai kuvata.

• TILAISUUDEN JÄLKEENTiedotustilaisuuden materiaali on muistettava lähettää toimituksille heti tilaisuuden jälkeen. Näin tavoitetaan nekin mediat, jotka eivät olleet paikal-la. Aineisto lähetetään medioille pääsääntöisesti erillisen tiedotteen muodossa.

Parhaimmillaan tiedotustilaisuus poikii uutisia eri medioihin. Vaikka uutisia ei syntyisikään, on jokai-nen tiedotustilaisuus silti mahdollisuus vahvistaa suhteita median edustajiin. Suhteiden vahvista-minen on tärkeää, sillä toimittajien ja kuvaajien on helpompi lähestyä ennestään tuttua tahoa. Tiedo-tustilaisuuksilla voidaan myös rakentaa positiivista mielikuvaa organisaatiosta ja lisätä yleistä tietoutta sen toiminnasta.

•MUISTILISTA TIEDOTTAMISEN TUEKSI • Kun kirjoitat tiedotetta, panosta otsikkoon ja ensimmäisiin tekstiriveihin. Jos kyse on kutsusta, mainitse siitä otsikossa.• Pidä tiedote tiiviinä, noin puolikas A4-arkki on hyvä tekstin pituus.• Kirjoita tiedote uutismaisesti ja selkeällä suomen kielellä.• Kun järjestät tiedotustilaisuuden, valitse käytän-nöllinen sijainti. Ajoita tilaisuus toimittajien työajat huomioiden. Varmista myös, ettei päällekkäin ole toista mielenkiintoista tilaisuutta tai tapahtumaa.• Vältä tilaisuuden puhujien asettamista ison ikku-nan tai valkoisen tiiliseinän eteen.• Jaa tiedoustilaisuuden aineisto toimittajille ja kuvaajille ennen puheiden alkamista. Muista myös lähettää aineisto toimituksiin heti tilaisuuden päätyttyä.

9

HAASTATTELUPYYN-TÖÖN VASTAAMINENToimittajat saattavat soittaa yllättäenkin, pyytääk-seen kommenttia ajankohtaiseen asiaan. Haastat-telupyyntöön kannattaa suhtautua positiivisesti, sillä silloin on mahdollista vaikuttaa tulevan jutun sisältöön. Toki joskus on tilanteita, joissa haastat-telusta joutuu kieltäytymään.

Toimittajan soittaessa voit aina ottaa hetken har-kinta-aikaa: ”Voitko soittaa viiden minuutin kulut-tua uudelleen, vapaudun sillloin?” Jos et voi varsi-naisesti auttaa toimittajaa, ole kuitenkin kohtelias.

• SELVITÄ HAASTATTELUN KÄYTTÖTARKOITUSKysy toimittajalta, julkaistaanko lausuntosi osana juttua vai käytetäänkö sitä vain tausta-aineistona. Tausta-aineistoa varten tehtävissä haastatteluissa voit kertoa enemmän, esittää oman mielipiteesi ja antaa uutisvinkkejä.

• TOIMITTAJALTA SAA KYSYÄMistä aiheesta juttua ollaan tekemässä? Missä ja milloin juttu julkaistaan? Keitä muita toimittaja ai-koo haastatella? Voiko kysymyksiin perehtyä ennen varsinaista haastattelua? Muista kuitenkin, että turhan suuri epäluuloisuus on tarpeetonta. Haas-tattelun tekeminen on toimittajan työtä.

• OMAT KOMMENTIT VOI PYYTÄÄ TARKISTETTAVAKSIHaastateltavalla on oikeus pyytää sitaattinsa tarkis-tettavaksi ennen jutun julkaisemista. Toimittajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta antaa sinulla luetta-vaksi koko juttua tai korjata jutun sisällöstä muuta kuin asiavirheet.

• AINA EI TARVITSE OSATA VASTATAJos et tiedä vastausta toimittajan esittämään ky-symykseen, kerro se hänelle rehellisesti. Voit myös antaa toisen, asiasta mahdollisesti enemmän tietä-vän henkilön yhteystiedot.

Joskus voi käydä niin, että haastateltava antaa epähuomiossa toimittajalle väärää tietoa. Tällöin kommentin korjaaminen onnistuu soittamalla toi-mittajalle mahdollisimman pian.

Mitkä ovat ne kaksi tärkeintä lausetta, jotka haluat kuulla illan uutislähetyksessä?

HAASTATELTAVANA TELEVISIOSSATV-haastattelua ei kannata jännittää liikaa. Kun valmistaudut tilanteeseen huolellisesti, sujuu esiin-tyminen varmasti hyvin. Huomiota kannattaa kiin-nittää sekä puheeseen että ulkoiseen olemukseen. Esiitymistaitojen lisäksi pukeutumisella voidaan vaikuttaa mielikuvaan omasta uskottavuudesta. Muista myös, että katsojat ovat useimmiten puolel-lasi ja toivovat sinun onnistuvan.

Jos haastattelu ei ole ohjelman keskeinen sisältö vaan esimerkiksi osa uutisjuttua, näytetään itse haastattelusta keskimäärin vain noin 7 sekunnin pätkä. Siksi on hyvä opetella sanomaan ne kaksi tärkeintä lausetta, jotka haluat kuulla illan uutislä-hetyksessä. Myös niin sanottujen sattuvien sanon-tojen käyttöä haastattelussa kannattaa harjoitella: ”SDP haluaa tekoja oikeudenmukaisuuden puoles-ta”.

RADIOHAASTATTELURadiohaastattelussa yleisö ei näe sinua. Voitkin tarvittaessa ottaa muistilapun mukaan studioon ja hakea siitä tukea kysymyksiin vastatessasi. Älä kuitenkaan lue vastauksia suoraan paperilta.

Myös radiossa pätevät TV-haastattelun vinkit ää-nen käytöstä ja puhenopeudesta. Vältä puhumasta liian nopeasti ja käytä omaa, luonnollista ääntäsi. Muista myös pitää puhe kansankielisenä ja helposti ymmärrettävänä. Radiossakin saa hymyillä, sillä hymy välittyy äänen mukana kuulijoille.

•MUISTILISTA HAASTATELTAVALLE • Ole yhteistyöhaluinen ja kohtelias. Toimittaja tekee työtään ottaessaan sinuun yhteyttä.• Toimittajalta saa kysyä lisätietoja haastattelu-pyyntöön liittyen. • Pyydä omat kommenttisi tarkistettavaksi ennen jutun julkaisua.• Valmistaudu haastatteluun harjoittelemalla vas-tauksia etukäteen.• Opettele kaksi tärkeintä lausetta, jotka haluat varmasti tuoda esille.• Puhu selkeästi ja luonnollisesti, ota katsekontakti toimittajaan.• Pukeudu televisioon siististi.

VINKKEJÄ HAASTATTELUUN TV-OHJELMASSA:

• VALMISTAUDU VASTAAMAANPyydä toimittajalta ohjelmassa käsiteltävät ai-heet etukäteen. Kun mietit, mitä aiheista haluat sanoa, kirjoita ajatuksesi ylös muistilapulle vaik-ka ranskalaisin viivoin. Muistilappua ei voi ottaa mukaan haastattelutilanteeseen, mutta voit kerrata haluamasi sanottavan lapulta vielä juuri ennen haastattelun alkua. Mitä tutumpi aihe ennalta on, sitä luontevampaa siitä on puhua.

• PUKEUDU SIISTISTIHaastatteluun kannattaa pukeutua siististi. Ko-konaan musta tai valkoinen yläosa ei ole paras mahdollinen valinta. Jos muita värejä ei kuiten-kaan ole käytettävissä, voit piristää olemustasi vaikka huivilla tai kravatilla, joka tuo lisää väriä kasvoille. Hiukset kannattaa kammata siististi ja kasvojen kiiltoa voi hillitä puuterilla.

• PUHU SELKEÄSTIVastausten tulisi olla selkeitä ja ytimekkäitä, mutta niitä ei pidä tiivistää niin paljon, että jäljelle jää vain kahden sanan mittaisia lauseita. Puhuessa kannattaa käyttää kansantajuisia termejä ja luonnollista kieltä. Hienot lauseen-käänteet tai vaikea ammattisanasto harvoin lisäävät asian uskottavuutta.

Huomiota kannattaa kiinnittää myös puheää-neen ja puheen nopeuteen. Haastattelussa voi jokainen puhua omalla äänellään. Vältä puhu-masta liian nopeasti tai kiristämästä ääntäsi. Pienet kömmähdykset puheessa eivät haittaa, sillä sanojen sekaantuminen on luonnollista.

• MUISTA KATSEKONTAKTIAsiassa on helpompi pysyä, kun pitää katsekon-taktin toimittajaan. Haastattelua kannattaakin ajatella luonnollisena keskusteluhetkenä toisen henkilön kanssa.

11

TAPAHTUMA ON TILAISUUS NÄKYÄ JA VAIKUTTAAJokainen järjestämämme tapahtuma, pieni tai suuri, on tilaisuus näkyä ja viestiä SDP:lle tärkeistä asioista. Tapahtumat myös tarjoavat mahdollisuu-den koota puolueen väki yhteen ja vahvistaa enti-sestään yhteistyötä meidän sosialidemokraattien välillä.

Poliittisten puolueiden järjestämät tapahtumat myös kiinnostavat mediaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Uutiskynnys ylittyy varmim-min silloin, kun tapahtumassa on puhumassa aina-kin yksi medialle tuttu SDP-kasvo tai tapahtuman ohjelmassa on ajankohtaista poliittista sisältöä.

Muista siis kertoa paikalliselle medialle tapahtu-masta hyvissä ajoin. Helpoiten kutsu kulkee perille toimituksiin tiedotteen muodossa.

TAPAHTUMAN IDEOINTI

Hyvä idea ja huolellinen suunnittelu ovat onnistu-neen tapahtuman ydin. Tapahtuman käytännön toteuttamista helpottaa, kun mietit aivan ensiksi vastauksen alla esitettyihin kysymyksiin.

• KENELLE?Aivan ensimmäiseksi on hyvä määritellä, kenelle ta-pahtuma järjestetää. Mikä on tapahtuman keskei-sin kohderyhmä? Minkälaista yleisöä tapahtumaan halutaan? Mitkä ovat kohderyhmän tai -ryhmien intressit? • MITÄ? Seuraavaksi päätetään tapahtuman sisältö. Ollaan-ko järjestämässä konserttia, saunailtaa, seminaaria, keskustelutilaisuutta, koulutuspäivää vai kokousta? Tapahtumaideoinnin voi aloittaa myös erilaisten ajankohtaisten teemojen pyörittelystä.

• MIKSI?Mieti tarkkaan, miksi tapahtuma järjestetään. Tapahtumaa ei kannata ryhtyä järjestämään vain tekemisen vuoksi. Kun tiedetään, miksi tapahtumaa ollaan järjestämässä ja mitä tapahtumalla tavoitel-laan, on onnistumisen arvioiminenkin helpompaa. Syitä tapahtuman järjestämiselle voivat olla esi-merkiksi:

• Uusien jäsenten hankkiminen.• Varainkeruu.• Julkisuuskuvan edistäminen tai tiedottaminen. • Kampanjointi esimerkiksi vaalien alla.• Yhteisön hengen nostattaminen.• Koulutus ja tiedon lisääminen.

TAPAHTUMAN TOTEUTUKSEN SUUNNITTELU

Tapahtuman toteutuksen suunnittelu aloitetaan päättämällä milloin tapahtuma järjestetään, missä tapahtumapaikka sijaitsee ja mikä on tapahtuman budjetti eli järjestelyihin käytössä oleva rahasum-ma.

• TAPAHTUMAN AJANKOHTATapahtuman ajankohtaa valittaessa kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat asiat:

• Mitä muita tapahtumia samaan aikaan järjeste-tään? Vältä tilannetta, jossa paikallinen huomio on samana päivänä kiinnittynyt aivan toiseen asiaan.

• Sopiiko ajankohta ihmisten aikatauluihin? Mie-ti esimerkiksi, kannattaako tapahtuma järjestää arkena vai viikonloppuna.

• Voiko tapahtuman liittää suurempaan kokonai-suuteen? Esimerkiksi paikallisen tapahtuman voi liittää osaksi kuntavaalikampanjaa.

• TAPAHTUMAN SIJAINTI JA TILAN VALINTATapahtuma kannattaa järjestää keskeisellä paikalla, joka on helppo löytää ja jonne on olemassa hyvät julkiset kulkuyhteydet. Hyvä sijainti helpottaa sekä vieraiden että toimittajien saapumista paikalle. Varsinaisen tapahtumatilan valintaan vaikuttavat ainakin nämä:

• Tilan kapasiteetti. Kuinka paljon tapahtumaan odotetaan osallistujia? Entä löytyykö tilaa myös paikalle saapuville toimittajille ja mahdollisille ku-vaajille sekä TV-kameroille?

• Sauna- tai illanistujaistiloja varattaessa kannat-taa selvittää, onko paikan päällä astioita ja mah-dollisuutta säilyttää tai valmistaa ruokaa. Entäpä pyyhkeet saunojille? Kuuluvatko saunajuomat hintaan?

12

• Esteettömyys. Pääseekö tilaan myös pyörätuolilla? Onko mahdollisimman monenlaisten ihmisten help-poa osallistua tapahtumaan?

• Tunnelma ja ympäristö. Paikan tunnelmalla voi olla suurikin vaikutus tapahtuman onnistumiseen. Tunnelma välittyy median kautta katsojille ja lukijoil-le, joten myös somistamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

• Majoitusmahdollisuus. Tarvitaanko tapahtuman ajaksi majoitusta? Löytyykö sopiva majoitus tapahtu-matilojen yhteydestä tai lähialueelta?

• BUDJETTIJärjestäjien käytössä olevat taloudelliset resurssit vaikuttavat merkittävästi suunnittelutyöhön. Onnis-tunut tapahtuma ei vaadi aina toteutuakseen suuren suurta rahasummaa, mutta lähes jokaisen tapah-

tuman järjestämisestä syntyy kuluja. Budjetin tulisi kattaa ainakin nämä:

• tilavuokra • äänentoisto ja tekniikka• somisteen• mahdolliset tarjoilut• puhujien palkkiot• painokulut (esim. jaettavat materiaalit, nimilaput)• tapahtuman työntekijöiden mahdolliset palkkiot• markkinointikulut, kuten lehtimainoksen suunnitte-lu ja mainostilan varaus lehdestä.

SUUNNITTELUSTA TOIMEEN

Tapahtumien toteuttaminen on aina projekti, joka sisältää kolme keskeistä osaa:

• Tavoitteiden selkeä määrittely.• Yksityiskohtaisen aikataulun suunnittelu ja aikataulun tunnollinen noudattaminen.• Kokonaisuuden jakaminen tehtäväosiin eli ”nakkeihin”.

• TYÖRYHMÄEtenkin suurempia tapahtumia järjestettäessä työtä helpottaa, kun tapahtuman toteuttamiselle va-litaan oma työryhmä, jonka jäsenten kesken tehtävät selkeästi jaetaan.

Työryhmälle on hyvä nimetä vetäjä, joka vastaa kokonaisuudesta. Hän pitää langat käsissään ja tie-tää, kuka vastaa ilmoittautumisesta, kuka esiintyjistä ja kuka tiedottamisesta.

• AIKATAULUTUSAloittakaa suunnittelu hyvissä ajoin. Aikataulutuk-sessa kannattaa varautua muutoksiin ja yllätyksiin. Kaikille pienillekin tehtäville kannattaa määritellä eräpäivä, johon mennessä tehtävä tulee olla suoritet-tu.

Kaikkien saatavilla oleva ”To do -lista” pitää helposti kaikki työryhmän jäsenet ajan tasalla, kun tehty teh-tävä yliviivataan sen hoitamisen jälkeen.

13

KRIISIVIESTINTÄKriisiviestinnällä tarkoitetaan tehostettua ja no-peaa viestintää odottamattomissa tilanteissa, joita organisaatiosi kohtaa. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi julkisuudessa leviävä negatiivinen ja yl-lättävä tieto organisaatiosi johtohahmosta, ympä-ristökatastrofi, rikos tai onnettomuus sekä merkit-tävä taloudellinen tappio, lakkoilu ja irtisanomiset.

Kriisi voi syntyä äkillisesti ja yllättäen tai vähitellen ajan kuluessa. Vähitellen syntyvä kriisi lähtee on-gelmasta, joka pääsee paisumaan suureksi julki-seksi tapaukseksi, vaikka ongelman aiheuttaja olisi pitänyt tunnistaa ja korjata jo alkuvaiheessa.

Kriisiviestinnässä onnistumisen keskeisimmät edellytykset ovat nopeus, rehellisyys ja oma-aloit-teisuus. Tapahtunutta ei pidä kierrellä, vaan pyytää reilusti anteeksi ja luvata ottaa oppia tapahtunees-ta. Piilottelu ja osatotuuksien kertominen johtavat helposti kriisin pitkittymiseen. Faktat kannattaa kertoa julkisuuteen nopeasti, jottei aikaa ja tilaa jää spekulaatioille tai virheellisen tiedon leviämiselle esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Monesti organisaatiota ei niinkään arvioida krii-sin todellisen syyn perusteella, vaan sen mukaan kuinka hyvin tai huonosti kriisi on hoidettu. Hyvin ja ammattitaitoisesti hoidetut kriisitilanteet voivat-kin parhaimmillaan lisätä eri tahojen luottamusta organisaatioon.

Jotta organisaation kriisiviestintä onnistuisi mah-dollisimman hyvin, kriiisiviestinnän toimintaohjeet suunnitellaan etukäteen. Organisaatiolla tulisi olla myös ennalta sovitut vastuuhenkilöt, jotka hoitavat viestintää kriisin aikana.

OHJEITA VIESTINTÄÄN KRIISISSÄ

1. SELVITÄ, MITÄ ON OIKEASTI TAPAHTUNUTMitä kriisi koskee? Mitä todellisuudessa on tapah-tunut? Mistä julkisuuteen päätynyt tieto on peräi-sin? Onko kaikilla asiaan kuuluvilla sama käsitys tapahtuneesta? Tiivistä keskeinen viesti tapahtu-neesta.

2. VARMISTA, ETTÄ KRIISIRYHMÄ ON JÄRJESTÄYTYNYTOvathan kriisiryhmän vastuut ja yhteystiedot kun-nossa? Kuka kriisiryhmästä esiintyy julkisuudessa? Kriisiviestinnästä vastaavalla henkilöllä on oltavat riittävät valtuudet toimia. Hänen on myös tunnet-tava median aikataulut ja tapa työskennellä.

3. MYÖNNÄ TAPAHTUNUT, PYYDÄ ANTEEKSIAsioiden kieltäminen tai vähättely eivät kuulu kriisiviestintään. Nyt on hyvä myöntää tapahtunut ja pyytää anteeksi sekä luvata ottaa oppia tapahtu-neesta.

4. TARJOA TIETOA NOPEASTI JA AVOIMESTIKriisi käynnistää median ja kriisiin liittyvien sidos-ryhmien tarpeen saada nopeasti ajankohtaista tietoa tapahtumista ja niiden seurauksista. Mitä, milloin, kenelle, miksi, miten vaikuttaa ja kuka vas-taa ovat alkuvaiheessa usein ne kysymykset, joihin media etsii vastauksia. Tietojen pitää perustua faktaan.

Tärkeää on välttää tilanne, jossa media saa käsiin-sä tietoa, joka olisi pitänyt kuulla kriisin kohdan-neelta organisaatiolta. Lisäksi sosiaalinen media mahdollistaa väärän tiedon leviämisen entistä no-peammin. Mitä niukemmin organisaatio jakaa itse tietoa kriisistä, sitä laajemmin spekulaatiot leviävät sosiaalisen median foorumeilla.

Aito halu auttaa mediaa työssään on kriisivies-tinnässä valttia. Toisaalta yli-innokkuutta pitäisi pystyä välttämään, jottei kärpäsestä synny härkäs-tä. Tietoa kannattaa tarjota säännöllisesti, muttei ripottelemalla. Osatotuuksien kertominen ja tiedon panttaaminen pitkittävät kriisiä.

5. KERRO, KUN KRIISI ON LOPPUNUT JA MUISTA JÄLKIHOITOKun kriisitilanne on normalisoitunut, muista kertoa medialle paluusta normaaliin päiväjärjestykseen. Kriisin loppumisesta on tärkeää viestiä myös orga-nisaation omille jäsenille. Kiitä verkostoasi yhteis-työstä. Kriisistä opittu kannattaa dokumentoida ja tallentaa myöhempää käyttöä varten.

Jos kriisi koskee koko puoluetta,ota yhteyttäpuoluetoimistoon.

14

2. SOSIAALINEN MEDIA HALTUUNSosiaalinen media on ehdottomasti mahdollisuus vaikuttamiseen ja vuo-rovaikutukseen muiden ihmisten kanssa, mutta verkossa on syytä muis-taa käyttäytyä hyvin – kaikki sisältö, jota sosiaaliseen mediaan tuotat, on osa omaa ja ryhmäsi maineen hallintaa. Kerran Twitter-palvelussa tai keskustelupalstalla julkaisemasi teksti voi säilyä pitkiä aikoja muiden netin käyttäjien löydettävänä. Sosiaaliseen mediaan kannattaakin suh-tautua uteliaan avoimesti mutta silti harkiten.

15

MIKÄ IHMEEN SOME?Somella eli sosiaalisella medialla tarkoitetaan di-gitaalisia viestintäkanavia, joissa kuka tahansa voi olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja. Viestintä on interaktiivista, monelta monelle suuntautuvaa. Tyypillisiä sosiaalisen median kanavia ovat esimer-kiksi erilaiset keskustelupalstat, verkkoyhteisöt, blogit ja foorumit.

VUOROVAIKUTUS SOMESSA

Sosiaalinen mediassa voit jakaa sinulle merkityk-sellisiä näkökulmia ja ottaa kantaa ajankohtaisiin uutisiin tai asioihin. Omalla aktiivisuudellasi voit pyrkiä suuntaamaan keskustelua juuri niille ai-healueille, joilla sinä haluat vaikuttaa. Sosiaalista mediaa seuraamalla voi myös oppia uutta ja kerätä uusia näkökulmia.

Koska sosiaalinen media on ennen kaikkea ihmis-ten välistä vuorovaikutusta, on tärkeää olla valmis vastaanottamaan palautetta ja vastaamaan mui-den esittämiin kysymyksiin.

MAINEEN HALLINTA SOMESSA

Aina kun otamme kantaa tai ilmaisemme ajatuk-semme sosiaalisessa mediassa, osallistumme samalla ruohonjuuritasolla järjestömme mark-kinointiin ja maineen hallintaan. Koska kerran

verkkoon tuotettu sisältö säilyy siellä pitkään, on syytä toimia harkiten. Millaisen mielikuvan valtuu-tettuna, kansalaisena tai SDP:n jäsenenä verkkoon tuottamasi sisältö antaa?

Toimivin sääntö sosiaalisessa mediassa on käyt-täytyä hyvin, aivan kuten oikeassakin elämässä. Kohtele muita kunnioittaen ja kuunnellen. Kiitä hyvästä palautteesta ja pyydä anteeksi, jos toinen loukkaantuu tuottamasi sisällön vuoksi.

TROLLIT JA LOAN HEITTÄJÄT

Trolleilla tarkoitetaan sosiaalisessa mediassa vies-tejä tai henkilöitä, joiden ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa ristiriitoja, provosoida tai peittää kirjoittajan puutteet asiantuntemukses-sa.

Verkkokeskusteluissa voit törmätä myös loan heit-täjiin, jotka tietoisesti mustamaalaavat ja antavat väärää tietoa esimerkiksi henkilöistä tai puolueista.

Kun törmäät trolliin tai loan heittäjään, on useim-miten viisainta jättää hänet huomioimatta. Kes-kusteluun mukaan lähteminen yleensä vain lisää negatiivisen kirjoittelijan päättäväisyyttä.

Loan heittäjä myös piiloutuu mielellään lähdesuo-jan taakse, kun levitetyn tiedon alkuperää kysy-tään. Jos kirjoittelu selkeästi vahingoittaa henkilöä tai organisaatiota, kannattaa kirjoittajan nimimerk-ki ilmoittaa sen sivuston ylläpitäjälle, jossa kyseistä keskustelua käydään.

•MUISTILISTA SOSIAALISEEN MEDIAAN

• Muista käyttäytyä hyvin.• Vastaa kysymyksiin ja kiitä palautteesta. Ota negatiivinenkin palaute kohteliaasti vastaan.• Tuota vain sellaista sisältöä, jonka takana voit seistä, sillä tuottamasi sisältö säilyy sosiaalisessa mediassa pitkään.• Kirjoita selkeällä suomen kielellä. • Opi tunnistamaan trollit ja loan heittäjät.

16

VINKKEJÄ FACEBOOKIIN

• Päivitä profiiliisi aktiivisesti uutta sisältöä. • Kuvat ja videot leviävät nopeasti käyttäjältä toiselle.• Kuuntele muita ja reagoi palautteeseen kohteliaasti.• Linkitä blogisi ja Twitter- profiilisi Facebookiin.• Etsi sinua kiinnostavia ryhmiä ja ihmisiä.

FACEBOOKVerkossa toimiva yhteisöpalvelu Facebook on sosiaalisen median kanavista ykkönen, jota käyttää noin 2 miljoonaa suomalaista. Facebookiin on help-poa luoda oma sivu eli profiili, jonka kautta voi ker-toa kuulumisiaan, olla yhteydessä muihin ihmisiin ja esimerkiksi jakaa valokuvia, linkkejä tai videoita sekä perustaa omia ryhmiä ja tapahtumia.

Facebookista löytyy myös SDP:n oma sivu. SDP:n sivulta löydät ajankohtaisia uutisia, mielenkiintoi-sia linkkejä, kilpailuja, tapahtumakutsuja ja suuren määrän valokuvia. Sivulla voit esimerkiksi kom-mentoida kirjoituksia, jakaa linkkejä, kertoa ajatuk-siasi tai lähettää valokuvia sivulla julkaistavaksi.

FACEBOOK-SANASTOA

• AIKAJANAAikajana on profiilisivullasi näkyvä kokoelma viimeaikaisesta toiminnastasi Facebookissa.

• PROFIILIKUVA Profiilikuva on neliön muotoinen omakuva, joka näkyy profiilissasi. Kuvan koko on 180x180 pikseliä.

• KANSIKUVAKansikuva on profiilisivullasi näkyvä suurempi kuva, jonka voit ladata omalta tietokoneeltasi. Kan-sikuvan on oltava vähintään 720 pikseliä leveä.

• RYHMÄVoit luoda Facebookiin ryhmän, joka helpottaa yhteisen asian ympärillä käytävää keskustelua.Ryhmä voi olla kaikille avoin tai erikseen valituista henkilöistä koostuva.

• TAPAHTUMATapahtuma on toiminto, jonka avulla voit järjes-tää kokoontumisia ja vastata sinulle lähetettyihin tapahtumakutsuihin.

• KAVERITKaverit ovat henkilöitä, joiden kanssa olet yhtey-dessä ja jaat asioita Facebookissa.Voit etsiä kavereita Facebook-profiilisivusi ylälaidan haku-kenttää käyttämällä.

• TILAKirjoittamalla tilapäivityksen profiiliisi, kerrot muille, mitä sinulle kuuluu.

• TYKKÄÄTykkää-linkkiä klikkaamalla voit antaa positiivista palautetta kaverisi tilapäivityksestä tai kommentis-ta. Tykkää-linkki löytyy jokaisen kommentin alta.

• SIVUSivujen avulla yritykset, brändit, organisaatiot ja julkisuuden henkilöt voivat olla yhteydessä Face-bookin käyttäjien kanssa.

17

OMAN FACEBOOK-PROFIILIN LUOMINEN

1.REKISTERÖIDY FACEBOOKIINRekisteröidy Facebook-käyttäjäksi osoitteessa www.facebook.com täyttämällä kenttiin (1) pyydetyt tiedot.

Kirjoita koko nimesi, henkilökohtainen sähköpos-tiosoitteesi ja keksimäsi salasana. Klikkaa lopuksi Rekisteröidy-painiketta (2).

2. TÄYDENNÄ TIETOJATässä vaiheessa Facebook tarjoutuu tutkimaan ovatko kaverisi jo Facebookissa. Voit klikata Ohita tämä vaihe -linkkiä (3), sillä kavereita on mahdollista etsiä myöhemmin profiilisivun kautta.

Seuraavaksi Facebook kysyy sinulta muutamia lisätietoja. Tähän (4) voit antaa tietoja valintasi mu-kaan. Tällöin etenet Tallenna ja jatka -painikkeella. Vaihtoehtoisesti voit ohittaa vaiheen kokonaan (5).

3. LISÄÄ PROFIILIKUVAProfiilikuvan koko on 180x180 pikseliä. Kuvan pää-set hakemaan tietokoneesi kiintolevyltä Lataa kuva -linkkiä klikkaamalla (6). Kun olet valinnut halua-masi profiilikuvan, klikkaa Tallenna ja jatka -paini-ketta. Jos haluat lisätä kuvan vasta myöhemmin, voit jatkaa Ohita-linkkiä (7) klikkaamalla.

4. VIIMEISTELE REKISTERÖITYMISESIFacebook on lähettänyt antamaasi sähköposti-osoitteeseen viestin, jonka kautta sinun täytyy vielä viimeistellä rekisteröitymisesi. Mene sähköpostiisi ja avaa Facebookin lähettämä viesti. Klikkaa viestissä olevaa vahvistuslinkkiä.

5. KIRJAUDU SISÄÄN FACEBOOKIINKun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi, voit kirjau-tua sisään Facebook-profiiliisi osoitteessa www.facebook.com. Kirjoita oikean yläreunan kenttiin sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. Klikkaa lopuksi Kirjaudu sisään -painiketta (8).

6. MUOKKAA ASETUKSIASIProfiilisi asetuksista pääset muokkaamaan esimer-kiksi yhteystietojasi ja yksityisyyttäsi. Asetuksiin pääset profiilin oikeasta yläkulmasta (9). Yksityi-sasetusten avulla voit muun muassa määrittää, millaisia tietoja Facebook saa sinusta muille käyt-täjille näyttää.

7. HYÖDYNNÄ FACEBOOKIN OMIA OHJESIVUJAPaljon lisätietoja asetuksista ja turvallisesta Facebookin käytöstä löydät Ohje-sivuilta. (10).

1

2

8

18

3

4

56

7

9

10

19

TWITTERTwitter on suuren suosion saavuttanut yhteisö- ja niin sanottu mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pys-tyvät lähettämään ja lukemaan lyhyitä, 140 merkin mittaisia tilapäivityksiä eli twiittejä. Lisäksi palvelu mahdollistaa erilaisten aihealueiden seuraamisen ja kommentoimisen Twitter-kanavissa.

Twitterissä lähes kuka tahansa voi seurata ketä tahansa. Kun kirjoitat twiitin, käytännössä koko maailma näkee viestisi, kunnes poistat sen. Tästä syystä kannattaa miettiä, millaista sisältöä haluat Twitterin kautta jakaa.

Paitsi sosiaalisen median palvelu Twitter on myös huippunopea uutiskanava, jossa globaalit ja pai-kalliset uutiset leviävät lähes reaaliajassa. Lehtien toimituksilla, TV-kanavilla ja median edustajilla on usein omat Twitter-profiilinsa. Television keskus-teluohjelmissa voidaan Twitter yhdistää osaksi suoraa lähetystä siten, että ohjelman katsojat osallistuvat lähetykseen twiittien välityksellä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat eduskunta- ja kuntavaalien TV-tentit.

OMAN TWITTER-PROFIILIN LUOMINEN

1. REKISTERÖIDY TWITTERIINMene osoitteeseen www.twitter.com. Kirjoita si-vulla näkyviin kenttiin (1) koko nimesi, henkilökoh-tainen sähköpostiosoitteesi ja keksimäsi salasana. Paina lopuksi Rekisteröidy Twitteriin -painiketta (2).

2. TÄYDENNÄ TIEDOTSeuraavaksi eteesi aukeaa sivu, jossa aiemmin kirjoittamasi tiedot vielä tarkistetaan. Lisäksi sinua pyydetään valitsemaan itsellesi käyttäjätunnus (3). Klikkaa lopuksi Luo tilini –painiketta (4).

3. VAHVISTA TWITTER-TILISITwitter lähettää antamaasi sähköpostiosoitteeseen vahvistusviestin. Avaa viesti ja klikkaa viestissä näkyvää vahvistuslinkkiä tai painiketta.

4. KIRJAUDU SISÄÄN TWITTERIINKun olet luonut Twitter-profiilin, pääset kirjautumaan sisään Twitteriin osoitteessa www.twitter.com. Syötä kirjautumiseen varattuihin kenttiin käyttäjätunnuksesi ja salasanasi. Klikkaa sitten Kirjaudu sisään -painiketta.

5. MUOKKAA OMAA PROFIILIASIPääset muokkaamaan omaa profiiliasi klikkaamalla profiilisivullasi Muokkaa -painiketta (5). Piilotettu painike tulee näkyviin, kun viet hiiren alueen päälle. Lataa profiiliisi oma kuva ja kirjoita itsestäsi pieni esittely, joka tulee näkyviin kuvan alle.

7. TWIITIN KIRJOITTAMINENProfiilisivullasi näkyvät viimeiset twiittauksesi. Pääset kirjoittamaan uuden twiitin klikkaamalla oikean yläreunan sinistä painiketta (6).

8. SEURATUT JA SEURAAJATProfiilisivusi kautta pääset katsomaan, keitä sinä seuraat ja ketkä seuraavat sinua (7).

9. YKSITYISVIESTITVastaanottamasi yksityisviestit pääset lukemaan kirjekuoren kuvaa klikkaamalla (8).

TWIITTAAMISEN KEINOT TUTUIKSI

Twitterissä sinulla on mahdollisuus käyttää twii-teissäsi merkkejä, jotka auttavat kohdistamaan viestin tietyille henkilöille tai eri aiheluiden ympäril-le.

• HASHTAG – #sana#-merkki sanan edessä tekee sanasta kanavatun-nuksen. Kyseessä voi olla yhden tai useamman henkilön päätös käyttää tiettyä tunnusta tietyn aihealueen viesteihin. Twitterin käyttäjät seuraavat ja luovat kiinnostavia aihealuita kanavatunnusten avulla.

• PUHUTTELU – @nimimerkkiJos haluat puhutella tiettyä nimimerkkiä/käyttä-jätunnusta, käytä @-merkkiä hänen tunnuksensa edessä osana twiittiäsi. Näin tunnuksen omistaja saa viestistäsi ilmoituksen.

• RE TWEET – RT @nimimerkki viestiRT tarkoittaa kirjoittajan pistäneen sanan kiertä-mään omissa verkostoissaan. Nimimerkin kirjoitus on ollut hyvä, joten sitä mainostetaan eteen päin.

• YKSITYISET VIESTIT – d käyttäjätunnus viestiTwitterissä voit lähettää myös yksityisviestejä, jotka näkyvät vain lähettäjälle ja vastaanottajalle.

20

1

2

3

4

5

6

7

8

21

BLOGITBlogilla tarkoitetaan verkkosivua, jossa blogin kirjoittaja julkaisee säännöllisesti tekstiä tai esi-merkiksi kuvia ja videoita. Lukijoilla on mahdollisuus kommentoida julkaisuja.

Blogi tarjoaa Facebookia ja Twitteriä syvällisemmän tavan pohdiskeluun ja omien ajatusten jakamiseen lukijoiden kanssa. Blogi on myös hyvä väline silloin, kun haluat kasvattaa omaa tunnettuuttasi – kuka tahansa voi lukea blogiasi ja jakaa blogisi linkkiä omissa sosiaalisen median kanavissaan. Suosituim-mat ja hyvin kirjoitetut blogit löytyvät usein Googlen hakutuloksista, kun netinkäyttäjät etsivät tietoa blogeihin liittyvistä aiheista tai henkilöistä.

Myös toimittajat ovat löytäneet blogit. Asiantunti-joiden, poliitikkojen ja julkisuuden henkilöiden verk-kokirjoitukset kelpaavat yhä useammin taustaksi juttujen tekemiseen.

KIRJOITA SÄÄNNÖLLISESTI

Jotta lukijoiden mielenkiinto säilyisi ja uudet lukijat löytäisivät blogisi, täytyy sinun tarjota säännölli-sesti uutta sisältöä. Blogi, jonka kirjoittaja ei tun-nu koskaan olevan ”paikalla”, menettää nopeasti arvonsa. Säännöllisesti päivittyvä sisältö luo ikään kuin tunteen blogin kirjoittajan läsnäolosta.

Vuorovaikutus lukijoiden kanssa on tärkeää, joten vastaa palautteeseen ja kiitä hyvistä kommenteista. Valmistaudu ottamaan vastaan myös kritiikkiä.

VINKKEJÄ BLOGIN KIRJOITTAMISEEN

1. Pidä teksti lyhyenä. Riittää, kun käsittelet yhdessä kirjoituksessa vain yhden asian. Käytä väliotsikoita jäsentelemään tekstiä, jotta lukeminen helpottuisi.

2. Kiinnitä huomiota otsikointiin. Monesti lukijat ensin silmäilevät blogien otsikoita ja vasta sitten päättävät, kannattaako teksti lukea kokonaan.

3. Kirjoita selkeästi. Vältä käyttämästä liikaa sivistyssanoja tai vaikeita termejä.

4. Käy säännöllisesti läpi blogiisi tulleet kommentit ja vastaa niihin kohteliaasti. 5. Käytä blogissasi koko nimeäsi ja valokuvaa, josta tunnistaa kasvosi.

6. Jaa blogissasi linkkejä muiden mielenkiintoisiin kirjoituksiin tai ajankohtaisiin uutisiin. Linkitä myös verkkosivut, joihin viittaat teksteissäsi.

7. Lisää blogiisi linkit Facebook- ja Twitter-profiiliisi.

22

PALVELUITA BLOGIN KIRJOITTAJALLE

• Demokraatin verkkosivusto tarjoaa mahdollisuuden oman blogin perustamiseen: www.demari.fi.

• Uuden Suomen Puheenvuoro-sivustolle voi kuka tahansa perustaa blogin. Puheenvuoro-sivusto on yksi suosituimpia yhteiskunnallisen verkkokeskustelun areenoita: puheenvuoro.uusisuomi.fi.

• Blogger ja Wordpress ovat tunnettuja blogialustoja, joihin rakennat helposti itsesi näköisen blogin: www.blogger.com, www.wordpress.com.

• Blogilista kokoaa yhteen suomalaisten kirjoittamia blogeja eri aiheit-tain. Palvelu helpottaa mielenkiintoisten blogien löytämistä. Käy lisää-mässä oma blogisi mukaan listalle: www.blogilista.fi.

Esimerkki varapuheenjohtaja Antti Lindtmanin Blogista osoitteessa www.anttilindtman.fi

23

OMAT KOTISIVUTKotisivut ovat oma, henkilökohtainen internetisi-vustosi, jonka avulla voit esitellä itsesi ja ajatuksesi monipuolisesti muille netin käyttäjille. Henkilökoh-taiset kotisivut ovat myös toimiva markkinointi- ja viestintäkanava esimerkiksi ehdokkaan vaalikam-panjassa.

Ruusuverkko tarjoaa SDP:n jäsenille laadukkaat kotisivut edullisesti. Katso esimerkki Ruusuverkon suunnittelemista kotisivuista osoitteessa www.kristakiuru.fi.

SISÄLTÖÄ SIVUILLE

• Kuvat ja videot• Oma esittely• Blogikirjoitukset• Linkit sosiaalisen medianprofiileihisi• Yhteystiedot tai yhteydenottolomake• Lista mielenkiintoisista linkeistä • Ansioluettelo

24

KESKUSTELUPALSTATInternetin keskustelupalstoilla puheenaiheet syt-tyvät ja sammuvat nopeasti. Ajankohtaisia uutisia ruoditaan, mielipiteitä jaetaan ja näkökulmista väi-tellään. Monet hakevat keskustelupalstoilta myös vastauksia kysymyksiin tai vertaistukea elämän eri tilanteisiin.

Verkkokeskusteluihin osallistuessa kannattaa muistaa, että laatu vaihtelee. Nimimerkin takaa on helppoa kirjoittaa asioita, joita tosielämässä ei tohtisi sanoa. Toisaalta keskustelut toimivat usein tietyn ryhmän mielipiteen muokkaajina, joten niiden merkitystä poliittisena viestintäkanavana ei pidä vähätellä. Poliitikon kannattaa olla läsnä ainakin oman asuinseutunsa paikallislehden verkkokeskus-telussa.

Verkkokeskustelujen seuraaminen ja keskusteluun tarvittaessa osallistuminen kuuluu tänä päivänä monien organisaatioiden maineen hallintaan.

MISSÄ KESKUSTELLAAN?

Suosittuja, valtakunnallisia keskusteluja eri aiheis-ta löytyy esimerkiksi Suomi24:n, Kauppalehden ja iltapäivälehtien verkkosivuilta. Jos haluat kommen-toida ajankohtaisia uutisia, käy tutustumassa muun muassa Ylen ja suurimpien sanomalehtien uutis-sivuihin sekä paikallismedioiden keskustelupals-toihin. Lisäksi hyvät blogitekstit herättävät paljon keskustelua.

TUTUSTU MYÖS NÄIHIN

• YOUTUBEYouTube on Googlen omistama, internetissä toimiva videopalvelu. Katso ja kommentoi videoita tai lataa palveluun oma videosi. SDP:llä on Youtubessa oma Demari TV -niminen videokanava: www.youtube.com/user/demaritv.

• FLICKRFlickr on yksi maailman suosituimmista kuvien jakoon tarkoitetuista verkkopalveluista.SDP:llä on Flickrissä oma kuvapankki: www.flickr.com/photos/demarit.

• SLIDESHARESlideshare mahdollistaa omien esitysten ja muis-tioiden jakamisen muiden netin käyttäjien kanssa. Myös SDP:n muistiot löytyvät palvelusta: www.slideshare.net/demarit.

• LINKEDINLinkedIn tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen omien kollegoiden ja sidosryhmien kanssa: www.linkedin.com.

• FORSQUAREForsquaren avulla voit jakaa oman sijaintisi muiden käyttäjien kanssa. Sovellus toimii älypuhelimella ja internetissä: https://foursquare.com.

• GOOGLE+Google+ on Googlen oma sosiaalisen median yhtei-sö, jonne voit perustaa profiilisi Facebookin tapaan: plus.google.com.

VINKKEJÄ VERKKOKESKUSTELUUN

1. Ole kohtelias ja asiallinen. Älä loukkaa toista keskustelijaa. Kerran kirjoitettu kommentti näkyy pitkiä aikoja kaikille netin käyttäjille.

2. Verkkokeskusteluissa esitettyä virheellistä tietoa voi oikaista omalla kommentillaan.Muista perustella oikaisusi. Älä kuitenkaan provosoidu.

3. Hyödynnä kommenteissasi linkkejä blogiteksteihin, uutisiin ja muihin kiinnostaviin sisältöihin.

4. Ole aktiivinen lähipiirisi blogien kommentoinnissa – kannusta kirjoittajaa ja puolusta häntä tarvittaessa.

5. Poliitikon on hyvä esiintyä verkkokeskusteluissa omalla nimellään.

25

3. MAINONNAN KEINOTHanki yleisöä tilaisuuteen tai lisää kävijöitä kotisivuillesi - mainonnan keinot ovat monet, verkkomainonnasta ilmoitteluun sanomalehdessä. Tästä luvusta saat apua mainonnan suunnitteluun ja vinkkejä mainontaan eri medioissa.

26

KENET HALUAT MAINOKSELLASI TAVOITTAA?Kun päätät mainostaa, mieti ensin vastaus näihin kysymyksiin: ”Mikä on kohderyhmäsi? Millä kana-valla heidät parhaiten tavoitat? Millä viestillä voisit saada heidän mielenkiintonsa heräämään? Entä mikä on mainoskampanjasi tavoite?”

KOHDERYHMÄ

Ennen viestin ja mainosmedian valintaa määrit-telee mainostaja kohderyhmänsä. Kohderyhmä on se joukko ihmisiä, jotka haluat kampanjallasi tavoittaa ja joiden kiinnostuksen toivot herättäväsi. Esimerkiksi paikallista tapahtumaa tuskin kannat-taa mainostaa kaikille suomalaisille, mutta ilmoitus paikallislehdessä tavoittaa lähialueen asukkaat.

MEDIAN VALINTA

Kun kohderyhmä on valittu, päätetään mainosme-dia. Esimerkiksi paikallista tapahtumaa voi mainos-taa ilmoituksella paikallislehdessä. Kun kyseessä on isompi kampanja, mediatoimisto voi varata mai-nostilan puolestasi korvausta vastaan. Mediatoi-mistot saavat mainostilasta noin 15% alennuksen.

SELKEÄ SANOMA

Mainoksessa tulisi olla selkeä sanoma, joka jää hel-posti mieleen. Mainoksen sanoma tulisi muotoilla valittua kohderyhmää puhuttelevaksi. Suurem-man kampanjan aikana toistetaan useasti samaa ydinviestiä eri kanavissa, jotta mainokset varmasti huomataan ja muistetaan.

MAINONTA INTERNETISSÄ Verkkomainonta on paitsi helposti tietylle ryhmälle kohdennettavaa, myös verrattain edullista ja vaiva-tonta ostaa.

Verkkomainonnalla tavoittaa suomalaiset: tutki-muksen mukaan 67 % suomalaisista käytti interne-tiä joka päivä vuonna 2012 (TNS Gallupin NetTrack 2012 -tutkimus).

FACEBOOK-MAINONTA

Facebookissa mainokset voi suunnitella itse ja valita, milloin sekä mille kohderyhmälle mainoksia näytetään. Mainokseen tarvitaan kuva, otsikko, lyhyt teksti ja verkko-osoite tai Facebook-sivu, jolle mainoksesta pääsee klikkaamaan. Lisätietoja Facebook-mainonnasta: www.facebook.com/ad-vertising.

GOOGLE ADWORDS -MAINONTA

Google Adwords -mainostyökalulla on mahdollista tehdä itse oma mainoskampanja Googleen. Mai-nokset tulevat näkyviin mainostajan valitsemien avainsanojen yhteydessä, kun Googlen käyttäjät etsivät hakukoneesta sisältöä samoja sanoja käyt-täen.

Google Adwords -työkalulla voit tehdä myös ban-nerimainontaa tai mainostaa Youtube-videoiden yhteydessä. Lisätietoja Google Adwords -mainon-nasta: www.adwords.com.

BANNERIMAINONTA

Perinteisin tapa mainostaa internetissä on mai-nosbanneri, eli kuvaa ja tekstiä sisältävä mainos verkkosivuilla. Mainosbannereihin voidaan liittää myös videokuvaa tai ääntä.

67 % suomalaisista käytti internetiä joka päivä vuonna 2012.

27

ILMOITUS SANOMALEHDESSÄSanomalehti-ilmoitus on tehokas silloin, kun se huomataan ja luetaan. Ilmoituksen tehokkuutta voidaan lisätä hyvällä otsikolla ja ilmoitustekstillä sekä kuvilla. Tehokeinoja ovat myös värien käyttö ja ilmoituksen suuri koko.

HYVÄ OTSIKKO

Otsikon merkitys ilmoituksen tehokkuudessa on vii-si kertaa suurempi kuin muun tekstin. Hyvä otsikko on tiivis, ytimekäs ja puhutteleva. Otsikosta pitäisi käydä ilmi ilmoituksen aihe.

• UUTISOIVA: ”Jutta Urpilainen tavattavissa lauantaina”

• PUHUTTELEVA: ”Nyt on sinun vuorosi vaikuttaa!”

• ETUA KOROSTAVA: ”Tervetuloa ilmaisille kakkukahveille!”

• KYSYVÄ: ”Millaisen kunnan sinä haluaisit?”

• ISKULAUSE: ”Hyvää elämää Helsingissä”

ILMOITUSTEKSTI

Ilmoitusteksti kannattaa pitää lyhyenä. Jos ilmoi-tusteksti on pitkä, tulisi se jakaa osiin väliotsikoita käyttäen. Kun ilmoitat tapahtumasta tai tilaisuu-desta, muista mainita, missä ja milloin tilaisuus järjestetään.

KUVA JA VÄRIT

Kuva nostaa ilmoituksen huomioarvon jopa kaksin-kertaiseksi. Kuva henkilön kasvoista on ihmismie-lelle luonnollinen mielenkiinnon herättäjä. Lisäksi suuret kuvapinnat jäävät mieleen pieniä kuvia paremmin.

Kuvien lisäksi värit ja logot luovat meille mielleyhty-miä. Yhdistämme ne tiettyihin aatteisiin, brändeihin, tunteisiin tai kokemuksiin. SDP:n ilmoituksissa tois-tuu tuttu, punainen väri. Ilmoituksissa käytetään aina myös SDP:n logoa.

28

MAINONTA RADIOSSA JA TELEVISIOSSAKampanjoissa, joissa halutaan tavoittaa suuria massoja samalla viestillä, voidaan hyödyntää alu-eellista tai valtakunnallista TV- ja radiomainontaa. Mainosten suunnittelun ja toteutuksen ammattilai-sia ovat mainos- ja tuotantotoimistot.

Esimerkkejä TV- ja radiomainonnan hinnoista sekä mahdollisuuksista löytyy muun muassa MTV3:n mainostajapalvelusta, osoitteesta www.spotti.fi.

SUORAMARKKINOINTISuoramarkkinointi, kuten kirje postitse, sähköposti tai tekstiviesti puhelimeen, on hyvin henkilökoh-tainen tapa lähetyä viestin vastaanottajaa. Suo-ramarkkinoinnista löytyy kattava, Itellan koostama tietopaketti osoitteessa www.asiakkuusmarkki-nointi.fi.

Joskus suoramarkkinointiviesti voidaan kokea ärsyttävänä, varsinkin, jos mainostettava tapah-tuma tai asia ei osu omaan kiinnostusalueeseen. Suoramarkkinoinnissa kohderyhmän tunteminen ja sopivien vastaanottajien valitseminen ovatkin tärkeitä asioita.

SÄHKÖPOSTI JA TEKSTIVIESTIT

Sähköpostitse tai tekstiviestitse voit lähettää kon-takteillesi ja sidosryhmillesi esimerkiksi kutsuja, kiitoskirjeitä ja tervehdyksiä. Sähköiseen suora-markkinointiin, kuten ehdokasmainontaan massalähetyksenä, tarvitaan sen sijaan vastaanot-tajilta lupa. Esimerkiksi Fonecta myy mainostajille markkinointiluvallisia yhteystietoja massalähetyk-siä varten.

POSTITETTU SUORAKIRJE

Perinteinen suorakirje kulkee kotiin postin mukana. Kirjeen sijasta suorapostitus voi olla vaikka esite, postikortti tai lehti. Suoramainontaa voidaan postit-taa erikseen rajatulle kohderyhmälle tai osoitteetto-mana jakeluna.

TEE PAINOTUOTTEITA GREDILLÄ SDP.FI:ssä!Gredi on SDP:n verkkosivujen työkaluista löytyvä internetpohjainen palvelu. Sen avulla voit tehdä itse esitteitä, postikortteja, lehtimainoksia, käyntikort-teja ja muita painotuotteita SDP:n ilmeen mukaisiin valmispohjiin.

Aineiston tekeminen on helppoa, sinun tarvitsee vain muokata teksti ja kuvat sekä tallentaa valmis materiaali painoa varten.

NÄIN KÄYTÄT GREDIÄ

1. AVAA GREDIMene osoitteeseen http://www.sdp.fi/tyoekalut ja klikkaa sieltä kuvaketta ”Tee painotuotteita Gredillä” (1).

Jos olet saanut käyttöösi henkilökohtaiset Gre-di-käyttäjätunnukset, kirjaudu sisään palveluun osoitteessa http://sdp.materialbank.net.

1

29

2. VALITSE MUOKATTAVA VALMISPOHJAOlet nyt Gredin etusivulla. Sivulla näet yleisimmin käytetyt valmispohjat (2). Kuvaa tai linkkiä klikkaa-malla pääset muokkaamaan valitsemaasi pohjaa.

Lisää valmispohjia löydät yläreunan valikosta, koh-dasta ”aineistot”. Valmispohjat aukeavat kansioku-vakkeita klikkaamalla (3).

Jos olet kirjautunut Grediin henkilökohtaisilla käyt-täjätunnuksillasi, löydät omat aineistot-kohdasta klikkaamalla (4) aiemmin muokkaamasi ja tallentamasi materiaalit.

Joskus valittavanasi on useita eri mallisia valmis-pohjia (5). Klikkaa pohjaa, jota haluat muokata.

3. VALMISPOHJAN MUOKKAAMINENTee valmispohjasta haluamasi mukainen muotoile-malla pohjaan tekstit ja vaihtamalla kuvat.

• TEKSTIEN MUOTOILU:Klikkaa valmispohjassa otsikkoa tai tekstiä (6). Voit myös valita muokattavan alueen elementti-vali-kosta (7). Valmispohjan alapuolelle ilmestyy teks-tikenttä (8), jonne voit kirjoittaa haluamasi tekstin. Klikkaa lopuksi sinistä nuolikuviota kentän oikeassa yläreunassa (9), jotta tekemäsi muutos päivittyy valmispohjaan.

• TEKSTIKENTÄN YLEISIMMÄT TOIMINNOT:Käytettävissä olevat toiminnot tekstin muokkaa-miseksi vaihtelevat valmispohjittain. Yleisimpiä toimintoja ovat:- fontin valinta- tekstin tasauksen valinta- tekstin koon muuttaminen- tekstirivien välisen korkeuden muuttaminen - tekstin lihavointi ja alleviivaus- tekstin väri- kumoa/ palauta viimeisin tekemäsi muutos.

• KUVIEN VAIHTAMINEN:Kun olet muokannut kaikki valmispohjasta löyty-vät tekstikentät, siirry muokkaamaan kuvaa sitä klikkaamalla tai Elementti-valikon kautta. Valmis-pohjan alapuolelle ilmestyy kenttä kuvan lisäämistä varten. (10) Valitse, haluatko tuoda kuvan omalta tietokoneeltasi vai käyttää Gredin valmista kuva-ar-kistoa.

• Kuvan tuominen omalta koneeltasi: Klikkaa Valitse tiedosto-painiketta (11). Eteesi au-keaa ikkuna, josta voit valita omalta tietokoneeltasi mieleisesi kuvan. Paina lopuksi Lähetä kuva -paini-ketta. Kuva ilmestyy valmispohjaan. Huom! Kuvan resoluution on hyvä olla 300 dpi. Kuvan tulee olla tallennettu tif-, jpg- tai pdf-muotoon.

23

4

5

30

• Kuvan valitseminen Gredin kuva-arkistosta: Klikkaa Valitse kuva -painiketta (12). Eteesi aukeaa ikkuna (13), josta voit klikata mieleistäsi kuvaa. Kli-kattu kuva ilmestyy valmispohjaan. Tallenna muu-tokset lopuksi klikkaamalla sinistä nuolikuviota (14).

4. VALMISPOHJAN SKAALAAMINENOsassa painomateriaalipohjia on mahdollista muuttaa pohjan kokoa. Koon muuttaminen onnis-tuu klikkaamalla Skaalaus-painiketta (15). Eteesi aukeaa ikkuna, josta pääset tekemään haluamasi muutokset (16). Paina lopuksi Tallenna muutokset -painiketta (17).

5. VALMIIN PAINOMATERIAALIN TALLENTAMINENKun olet tehnyt haluamasi muokkaukset, klikkaa

vihreää nuolipainiketta sivun ylälaidan valikosta (18). Tekemäsi muutokset tallentuvat. Klikkaa vielä talennuspainiketta (19), jolloin pohja tallentuu Gre-din arkistoon tai omiin aineistoihisi.

6. PAINOMATERIAALIN LATAAMINEN OMALLE KONEELLESivun ylälaidan valikon reunimmaisena sijaitsevat kaksi PDF-painiketta. Painikkeista ensimmäistä (20) klikkaamalla lataat koneellesi valmiin painomateri-aalin. Voit lähettää materiaalin sellaisenaan painet-tavaksi tai sanomalehteen ilmoitusaineistoksi.

Toisesta painikkeesta (21) voit ladata koneellesi esikatseluversion esimerkiksi tulostamista, tarkis-tamista tai oikolukua varten.

6

7

8 9

11

10

12

13

14

15

16

17

18 19 20 21

31

4. VINKKEJÄ VALOKUVAUKSEENTapahtumista ja tilaisuuksista kannattaa napata kuvia muistoksi sekä myöhempää käyttöä varten. Voit kehittää omia valokuvaustaitojasi kiinnittämällä huomiota muutamaan, tässä luvussa esiteltyyn perusasiaan. Ammattikuvaajaan kannattaa kuitenkin turvautua silloin, kun kuvan käyttötarkoitus on erityisen tärkeä.

32

• HYÖDYNNÄ KAMERAN AUTOMAATTITOIMINTOA

Digitaalisissa kameroissa on usein valittavana auto-maattinen kuvaustoiminto (auto). Tällöin kamera säätelee itse kuvan onnistumiseen vaikuttavia seik-koja, kuten tarkennusta ja salaman käyttöä. Auto-maattisella toiminnolla kokemattomankin kuvaajan on helpompi ottaa onnistuneita kuvia.

• KIINNITÄ HUOMIOTA TAUSTAAN JA REUNOIHIN

Kiinnitä huomiota kuvattavan kohteen taustaan. Joskus henkilön takaa näkyy esimerkiksi esine, joka näyttää hassulta kuvassa. Myös kuva-alueen reu-noilla voi näkyä häiritseviä elementtejä.

• JÄTÄ KATSEELLE TILAA

Kuvaan tulisi jättää aina tilaa katseelle. Sommittele kuva niin, että henkilön katseen suuntaan jää run-saasti tyhjää tilaa.

Yllä: Kuvan reunasta pilkottava paperikassi rikkoo sommitelman. Alla: Kuvassa katseen suuntaan on jätetty oikeaoppisesti tyhjää tillaa.

Näkyykö tässä kuvassa naisen pään takaa naulakko, kruunu vai sarvet?

• KUVAA KOKOUKSET JA IHMISRYHMÄT EDESTÄ TAI SIVUSTA

Kun kuvassa on paljon ihmisiä, kiinnitä huomiota kuvakulmaan. Vältä kuvia, joissa pääosassa ovat ihmisten selät. Ota kuvat ryhmän edestä tai sivulta.

Olisiko kuva kiinnostavampi, jos se olisi otettu ryhmän edestä eikä takaa?

33

• HENKILÖKUVAN VOI RAJATA MONELLA ERI TAVALLA

• Lähikuva (henkilön kasvot, vähän olkapään kaarta, päälakea lipoen).• Puolilähikuva (henkilö rajattu hartioiden alapuolel-ta/kainaloista).• Puolikuva (henkilö rajattu vyötäröstä).• Laaja puolikuva (henkilö rajattu reisien kohdalta, kädet mahtuu kuvaan).• Kokokuva (henkilö näkyy kokonaisuudessaan ku-vassa, ei turhaa tilaa yllä eikä alla).• Laaja kokokuva (reilusti tilaa henkilön alla ja yllä).

Henkilöstä otettua kuvaa ei saisi koskaan rajata siten, että raajat katkeavat nivelten kohdalta, kuten polvesta, nilkasta tai ranteesta.

Kasvot tuovat kuvaan elävyyttä, välittävät tunteita ja kiinnostava katsojaa.

Alla: Onko Reijosta napattu otos lähikuva vai puolilähikuva?

34

TALLENNA KUVA KÄYTTÖTARPEENMUKAISEEN MUOTOONDigikameralla otetut kuvat voidaan tallentaa tie-tokoneella eri muotoihin. Tallennusmuoto valitaan aina kuvan käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi Paint shop Pro, Photoshop ja Gimp ovat ohjelmia, joiden avulla on mahdollista käsitellä ja tallentaa kuvat eri tiedostomuotoihin.

KUVIEN TALLENTAMINEN INTERNETKÄYTTÖÖN

JPEG (jpg) ja PNG -tiedostomuodot soveltuvat erin-omaisesti internetissä käytettävien kuvien tallen-nusmuodoksi. Internet-käyttöön tarkoitetut kuvat muokataan ja tallennetaan RGB-värijärjestelmässä. Sopiva kuvan resoluutio on 72-80 dpi.

KUVIEN TALLENTAMINENPAINOMATERIAALEIHIN

TIFF ja EPS –tiedostomuodot sopivat painettavaa materiaalia varten. Painolaatuiset kuvat käsitellään ja tallennetaan CMYK-värijärjestelmää käyttäen. Sopiva kuvan resoluutio on vähintään 300 dpi.

PDF-tiedostot soveltuvat sekä verkkoon että painotuotteisiin.

SANASTOA:

• VÄRIJÄRJESTELMÄVärijärjestelmä määrittää, millaisia värejä ja väriyh-distelmiä kuvien käsittelyssä käytetään. RGB (red, green, blue) soveltuu päätelaitteilla katseltavia kuvia varten. CMYK (cyan, magenda, yellow, key/black) soveltuu painomateriaaleihin.

• RESOLUUTIOResoluutiolla määritetään kuvan tarkkuus. Pai-notuotteissa käytettävät kuvat tarvitsevat inter-net-kuvia suuremman resoluution.

PSSST...

TARVITSETKO APUA

TAI TUKEA VIESTINTÄÄN

JA MARKKINOINTIIN?

Ota rohkeasti yhteyttä

puoluetoimiston viestinnän

tekijöihin. Yhteystietomme löydät

SDP:n verkkosivuilta:

sdp.fi/yhteystiedot

!

35