Satama 2 2014

tiimi tutuksi

Maria Emelyanova kollegoineen

palvelee Stevecon asiakkaita Itämeren

alueella. sivu 14

sellusta tuli taas menestystuoteMetsä Group luottaa suomalaisen sellun tulevaisuuteen

haminalla pyyhkii hyvinUudet työpaikat keskit-tyvät Haminan satamaan ja sen ympäristöön

s t e v e c o o y : n a s i a k a s l e h t i

2 / 2 0 1 4

itämeren alue hyvään haltuunStevecon palveluverkosto kattaa nyt myös Baltian maat ja Ruotsin

metsästä markkinoilleSteveco hoitaa metsä-teollisuuden logistiikan loppuasiakkaalle asti

Satama_02_14_taitto_s1-16.indd 1 14/11/14 09:23

3 pääkirjoitus

4 uutiset

6 kysymys&vastaus

8 infografiikka

16 mielipide

21 IT

26 palvelu

28 satama

30 henkilö

31 vintage

verkosto venyySteveco on laajentanut kan-sainvälistä palveluverkostoaan. Nyt löydät Stevecon edustajan myös Tallinnasta, Riiasta, Klaipėdasta ja Malmöstä.

sellusta tuli teolli-suuden tuloskone

LIsäksI

Havusellun hinta nousi viime vuonna reippaasti. Hyvä kehitys johtuu sekä kysynnän kasvusta että tehottoman kapasiteetin alasajosta, sanoo Metsä Fibren Jyrki Ranki.

valoa haminan horisontissaHaminan ja Kotkan seudulle tavoitellaan lähivuosina jopa 2 500:aa uutta satamia hyödyntävää työpaikkaa.

2 / 2 0 1 4

1710

22

2/20142


Vielä kerran transitostaLupasin itseLLeni, etten enää vähään aikaan kirjoita Venäjän liikenteestä. Pakko on kuitenkin sen verran kertoa, että kun olin viikon Aasiassa asiakastapaamisissa, kyselin reitittäjiltä, miten he näkevät Venäjän tilanteen. Noin kaukaa katsottuna näkemys on tietysti hieman erilainen, mutta kyllä Venäjää markkinana edelleen arvostetaan paljon.

Hämmästyttävintä on se, että useat varustamot pitävät Suomen reittiä ehdottomasti toimivimpana ja kilpailukykyisimpänä Venäjälle suuntautuvassa liikenteessä, mutta asiakkaat edellyttävät reititystä nimenomaan Baltian kautta. Syyksi reitittäjät eivät maininneet hintaa, vaan lähinnä viranomaistoiminnan. Muutaman varustamon edustajat jopa lakonisesti ihmettelivät, miksi me täällä Suomessa niin orjallisesti noudatamme kaikkia EU:n määräyksiä ja annamme Baltian imeä ”meille kuuluvan” liikenteen. Aika uskomatonta, että tuossa maailmankolkassakin on noin vahva käsitys suomalaisesta byrokratiasta.

Toki meillä on sitten kyllä puolellamme muun muassa lahjomattomuus ja ennustettavuus.

Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen on jo oven takana. Valittu on myös

Meillä on

puolellamme

lahjomattomuus

ja ennustettavuus.

tapio mattilajohtaja, myynti ja

markkinointiSteveco

2 / 2 0 1 4

pääkirjoituS

satama, josta tuotteet laivataan. Onnittelut Helsingin Satamalle! Tämä on harppaus kohti vahvoja metsäteollisuusvirtoja, enkä ainakaan minä näe mitään syytä, miksi Vuosaari ei olisi aivan loistava paikka tälle uudelle miljoonalle tonnille.

Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 Kotka puh. +358 5 23231 Päätoimittaja: Tapio Mattila Toimitusneuvosto: Elina Harjama, Markus Myllylä, Mikko Raki, Tomi Rautio, Vesa-Heikki Renlund, Kauko Saarela, Eija Suntio repro: Aste Helsinki Oy Paino: Painokotka Oy Paperi: MultiArt Silk Painos määrä: 2 000 ISSN 1456-212X Kannen kuva: Johannes Wiehn Osoitteen- ja tilaus-muutokset: www.steveco.fi tai [email protected]

ku

va

jo

ha

nn

eS

wie

hn

2/2014 3


uutiset

StevecoSSa toteutettiin lokakuun lopulla organisaatiomuutos, jonka yhtey-dessä muuttui myös muutaman henkilön toimenkuva. Aiemmin yhteisistä toimin-noista vastannut Heikki Jääskeläinen toimii nyt Hietasen roro-tuotantoyksikön johtajana. Yksikköä aiemmin vetänyt Pertti Westman siirtyi konsernihallinnon tehtäviin ja vastaa jatkossa muun muassa kiinteistöistä.

Henkilöstöpäällikkö Rauli Pohjola nimitettiin henkilöstöjohtajaksi ja samalla hänestä tuli johtoryhmän jäsen.

Uusiin asemiin

Heikki Jääskeläinen Rauli Pohjola

YkSi Stevecon vahvuukSiSta on sitoutunut henkilöstö. Vaihtuvuus on vähäistä, ja samassa työpaikassa viihdytään kym-meniäkin vuosia. Steveco palkitsi pitkään palvelleita työntekijöi-tään Kotkan Höyrypanimolla marraskuussa. Palkinnon sai 109 työntekijää, joista 10 on ollut talossa jo vähintään 40 vuotta.

Henkilöstöjohtaja Rauli Pohjola kiittää pitkään palvelleille karttunutta ammattitaitoa. ”Heidän ansiostaan Stevecon tekemi-sen laatu on pysynyt hyvänä. Yhtiöön on muodostunut steveco-lainen henki ja asenne tehdä asioita”, Pohjola sanoo.

Tilaisuudessa palkittiin myös Vuosaaressa ahtaajana työsken-televä Georgios Terzis nopeasta reagoinnista vaaratilanteessa. Hän pelasti sairauskohtauksen saaneen työtoverinsa vakavalta loukkaantumiselta.

Kiitos hyvästä työstä

Ylhäällä 40 vuotta

Stevecoa palvelleet.

oikea Georgios Terzis.

2/20144


KotKan ja KosKenKylän välinen E18-moottoritie avattiin kokonaisuudessaan liikenteelle syyskuun alussa. Yhteensä 53 kilometriä pitkän moottoritien rakennusprojekti starttasi kolme vuotta sitten. Projek-tissa sekä rakennettiin kokonaan uutta moottoritietä että muutettiin moottoriliikennetietä moottoritieksi. Lisäksi rakennettiin 68 siltaa, yksi lähes 500 metriä pitkä tunneli sekä kuusi uutta eritasoliittymää ja parannettiin kahta aiemmin rakennettua liittymää. Nyt Kotkasta ajaa Helsingin itärajalle Mellunmäkeen reilussa tunnissa.

Tunnissa Kotkasta Helsinkiin

nesteytettyä maaKaasua eli LNG:tä pidetään merenkulun tulevaisuuden polttoaineena sen kustan-nustehokkuuden ja puhtauden takia. Helsinkiläinen LNGTainer on kehittänyt kontin, joka sopii erityisesti nestemäisen maakaasun kuljetukseen. Perinteisen maakaasusäiliön ulko- ja sisäkuoret ovat haponkes-tävää terästä, mutta LNGTainerin patentoitu tankki koostuu ulkotankista, jonka sisäpuolella on joustava alumiinisäiliö sekä tehokas hunajakennoeriste. Tämän ansiosta kontti on perinteistä säiliötä kymmenen pro-senttia suurempi ja 30 prosenttia kevyempi.

Kontti puhtaalle kaasulle

työtapaturmat 2012–2013

lähde: Steveco

pisin yksittäinen tapaus (117 päivää)

807työtapaturmat 1.1.–31.10.2014

Poissaoloihin johtaneiden

työtapaturmien määrä väheni vuonna

2013 selkeästi edellisvuoteen verrattuna.

Sh

ut

te

rS

to

ck

1600

1200

800

400

0Hietanen KCT BULK VCT Muut Yhteensä

päiviä 2012päiviä 2013

sairaspäivää

Henkilö seisoi trukin haarukoilla

ja sormet jäivät alas laskettaessa

maston ja haarukkakelkan väliin.

LN

Gta

iNe

r

2/2014 5


merkittävästi viime vuosina. Tällä hetkellä teemme mer-kittävässä mittakaavassa myös rahdinvälitystä, tullausta ja tilastointia. Lyhyesti sanottuna ei ole toimeksiantoa, jota emme voisi hoitaa!

Tuomme tavaroita aivan laidasta laitaan: käyttötavaroi-ta, kausituotteita ja raaka-aineita muun muassa metsä- ja metalliteollisuuden tarpeisiin. Viime aikoina on tuotu useita tuulivoimaloiden osia. Asiakkaat luottavat siihen, että pystymme hoitamaan myös näiden arvokkaiden lait-teiden tuontitullauksen. Tätä palvelua ei moni logistiikka-yritys pysty tarjoamaan.

Meillä on myös paljon pieniä ja keskisuuria asiakkai-ta. Useimmat asiakkaistamme ovat raskaan teollisuuden suuryrityksiä, mutta aivan yhtä tärkeää on palvella pienempiä maahantuojia, jotka tuovat maahan vaikkapa parikymmentä konttia vuodessa.

Millaista erikoisosaaMista

stevecolla on?

Pystymme tarvittaessa tarjoamaan koko lo-gistiikkaketjun yhden yhteyshenkilön takana. Helsingin

Mitä tuontihuolintapalveluita

steveco tarjoaa?

Tarjoamme koko kuljetusputken vaikka teh-taalta alkaen. Pystymme tarjoamaan merirahdin ja sen jälkeen varastoinnin joko tullivarastossa tai meillä tullat-tuna. Lähetys voi tulla meriteitse, autolla tai rautateitse – pystymme tarjoamaan kaikki palvelut. Jos tavara täytyy kuljettaa perille, se järjestyy, joko tullattuna tai tullaamat-tomana T-1-passituksella. Halutessaan asiakas voi toki hoitaa tullauksen myös itse.

ketkä stevecon tuontihuolinta

palveluita käyttävät?

Stevecon tuontihuolinta-asiakkaat toimivat mo-nilla teollisuuden ja kaupan aloilla. Muun muassa Helsingin Vuosaaren satamassa kysyntä kotimaan tuonti palveluille yksiköidyssä liikenteessä on ollut kasvussa. Asiakkaita ovat esimerkiksi kaupan alan tukkuliikenteet ja maahantuojat.

Myös raakapuun tuontia mekaanisen metsäteollisuu-den tarpeisiin tehdään paljon. Steveco nähdään monesti satamatoimijana, mutta repertuaarimme on laajentunut

tuonnin moniottelijaSteveco tunnetaan etenkin ahtauSliikkeenä, mutta myöS tuonti-, vienti- ja tranSitohuolinta on aina ollut luonnollinen oSa Stevecon palvelutar-jontaa. tuontihuolintapalveluihin kuuluvat eSimerkikSi tulliSelvitykSet eu:n ulkopuoliSilta alueilta tuotaville tavaroille, t-1-dokumentointi, lähetySten aviSointi, kuljetukSet Sekä SiSäkaupan tilaStointi. Steveco logiSticSin ykSikönjohtaja Tomi RauTio kertoo liSää.

1.

toMi rautioyksikönjohtaja

Steveco logistics

2.

3.

teksti thomas Freundlich kuvat shutterstock

Q&a

6 2/2014 2/20146


4.

Vuosaari on tärkein tuontisatamamme, mutta emme ole riippuvaisia mistään yksittäisestä satamasta tai terminaalista.

Asiakkaalle ison lisäarvon tuo se, että tavara on jo hallussamme, kun se puretaan laivasta. Lähetyksen tiedot ovat valmiina ja välikädet jäävät pois, kun luovutamme tava-ran itse itsellemme. Tällainen kokonaispalvelu tekee prosessista jouhevan ja vaivattoman.

Millaiset ovat

tuontihuolinnan

näkyMät?

Maailmanlaajuinen taloustilanne on tällä het-kellä vaikea, ja kilpailu on entistä kovempaa kaikkialla. Vähittäis- ja tukkukaupan tilanne heijastuu luonnollisesti myös tuontihuolin-taan. Säästöjä ja logistisen ketjun virtavii-vaistamista haetaan joka tasolla. Tällaisessa tilanteessa osaavan tuontihuolintakumppanin merkitys korostuu entisestään.

2/2014 7


Mänty Matkaa

maailmalleSteveco hoitaa metSäteolliSuuden

logiStiikan ja kuljetukSet

lopulliSelle aSiakkaalle Saakka.

teksti Thomas Freundlich piirrokset Shutterstock asiantuntija Sami Orimus / Steveco Logistics

Konttilaiva kuljettaa lastin lopulliseen määräsatamaan

esimerkiksi Aasiassa tai Lähi-idässä.

Määräsatamassa lasti puretaan

konttikentälle ja toimitetaan perille.

Maailman laajuisen agenttiverkoston

avulla Steveco voi vastata kuljetuksesta

aina lopulliselle vastaanottajalle asti.

jalan merikonttiin

mahtuu noin 45–50 m3

Sahatavaraa.

8.

40

Sujuvaa vientiä.

Stevecon hyvät viranomaisyhteydet varmistavat mutkattomat vienti ja tuontimuodollisuudet. Pitkäaikainen yhteistyö useiden varustamoiden kanssa varmistaa, että asiakkaalle on aina tarjolla paras mahdollinen reittivaihtoehto ja kuljetusaikataulu.

7.

Vastaanottaja purkaa lastin ja tyhjä

kontti palautetaan satamaan. Suomesta

kaadettu mänty päätyy loppukäyttöön

esimerkiksi rakennusteollisuudessa.

9.

Yhden Sahatavarakontin kontituSaika on noin tunti.1


Toimittaja on saanut tilauksen tietylle puu-

määrälle. Puut kaadetaan ja varastoidaan

odottamaan noutoa, yleensä tien varteen.

Tukit haetaan kuorma-autolla ja

kuljetetaan tuotantolaitokselle

maanteitse tai rautateitse.

Sahalla puutavara jalostetaan

lopputuotteeksi, kuten sahatava-

raksi, liimapalkeiksi tai vaneriksi.

Jalostettu lopputuote kuljetetaan

maanteitse tai rautateitse satamaan

(esimerkiksi HaminaKotkaan),

jossa se varastoidaan tai konti-

tetaan. Tarvittaessa jalostettu

puutavara voidaan myös kontit-

taa suoraan tuotantolaitoksella.

Steveco voi asiakkaan tarpeiden

mukaan järjestää kontit ja/tai niiden

maakuljetukset.

Kontit lastataan feeder-alukseen,

joka kuljettaa ne suurempaan

konttisatamaan esimerkiksi Rotter-

damissa, Hampurissa tai Bremer-

havenissa. Steveco vastaa konttien

käsittelystä sekä hoitaa tarvittavat

vienti- ja tullausjärjestelyt.

5.

Feeder-aluksen lasti puretaan satamassa.

Tyypillisesti jo muutaman päivän kuluttua kontit

lastataan suurempaan valtamerialukseen.

Steveco voi vastata merirahdista lopulliseen

määräsatamaan asti, jolloin asiakkaan on helppo

seurata koko logistiikkaketjua.

2.

3.

4.

1.

6.

2013 oli sahatavaran viennin

ennätysvuosi. stevecon termi-

naaleista vietiin maailmalle

konttia sahatavaraa.

36 000

täysi sahatavarakontti painaa noin tonnia.26

KoKenut osaaja.

Steveco on asiantuntija mekaanisen metsäteollisuuden raaka-ainelogistiikassa. Yhtiöllä on pitkä kokemus lastien käsittelystä ja huolinnasta, mikä takaa asiakkaalle osaavan ja joustavan palvelun.

KaaKosta merireiteille.

HaminaKotkan satama on Suomen johtava metsäteolli-suuden vientisatama kontti-liikenteen määrällä mitattuna. Steveco vei satamasta viime vuonna yli 44 500 konttia mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita eri muodoissaan.

2/2014 9


Steveco Logisticsin logistiikkapalvelut kattavat kaikki tullaus-, huolinta-, kuljetus-, varastointi- ja käsittelypalvelut. Oli kyseessä sitten vienti-, tuonti- tai transitokuljetus, Steveco Logistics hoitaa koko kuljetusketjun tuotannosta lopulliselle vastaanottajalle – tai osan ketjusta asiakkaan kulloisenkin tarpeen mukaan. Palveluilla ei ole maantieteellisiä rajoitteita, vaan asiakkaan kuljetukset reititetään lähtöpisteestä määränpäähän aina tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.

Steveco on hoitanut Suomen ja IVY-maiden välistä liikennettä jo vuodesta 1989. Pitkä kokemus Venäjältä ja sen lähialueilta takaa luotetta-van logistiikan, ja asiakkaat saavat kaikki tarvitsemansa palvelut samalta toimijalta. Palvellakseen asiakkaitaan entistä paremmin Steveco on viime aikoina laajentanut kansainvälistä palveluverkostoaan, ja yhtiöllä on nyt edustustot Tallinnassa, Riiassa, Klaipėdassa ja Malmössä.

”Laajentumisen myötä pystymme nyt tarjoamaan asiakkaillemme täyden valikoiman logistiikkapalveluita myös kaikissa Baltian maissa sekä Ruotsissa. Aikaisemmin meillä oli edustaja vain Riiassa”, kertoo Steveco Logisticsin yksikönjohtaja Tomi Rautio. ”Venäjällä olemme toimineet pit-kään tytäryhtiömme Steveco LLC:n kautta, ja olemme myös vahvistaneet tytäryhtiön toimintaa tuoreilla rekrytoinneilla ja lisäresursseilla.”

teksti Thomas Freundlich kuvat Juha Metso ja Shutterstock

uuttaulot tuvuutta

2/201410


S t e v e c o n p a l v e l u -v e r k o S t o k a t t a a n y t m y ö S B a l t i a n m a a t j a r u o t S i n .

S i v u t 1 0 – 1 5

Venäjän sekä muiden IVY-maiden tuonti-, vienti- ja transitoliikenne on tärkeä osa Stevecon logistiikkapalveluiden tarjontaa. Ruotsi saattaakin ensi kuulemalta vaikuttaa yllättävältä suunnalta palveluverkoston laajen-tamiseksi.

”Ruotsi on niin meille kuin asiakkaillemmekin tärkeä alue. Ruotsissa on paljon metsäteollisuutta sekä raskasta teollisuutta, joten monet nykyi-sistä ja potentiaalisesta asiakkaistamme toimivat siellä,” Rautio kertoo.

Paikallistuntemus ratkaisee

Uusien edustustojen myötä Stevecon asiakkailla on käytössään täysimit-tainen logistiikkaverkosto Itä- ja Keski-Euroopan kuljetuksiin. Puola ja Saksa ovat vilkkaasti liikennöityjä vientireittejä etelän suunnalla, ja Suomi sekä Baltian maat tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja Ruotsista lähteville kulje-tuksille. Sijainnista riippumatta olennaista on aina paikallisten olosuhtei-den ymmärtäminen.

Stevecon erityisosaamiseen kuuluu Venäjän ja sen liiketoimintaympä-ristön laaja-alainen tuntemus. Steveco kuuluu johtaviin huolintayrityksiin Suomen ja Venäjän sekä muiden IVY-maiden välisissä kuljetuksissa. Paikallisen tytäryhtiönsä Steveco LLC:n kautta Steveco pystyy hoitamaan

ulot tuvuutta

2/2014 1 1


Stevecon asiakkaat toimivat monilla kaupan ja teol-lisuuden aloilla. Yhtiön tuontihuolinta hoitaa muun muassa EU:n ulkopuolelta tuotujen lähetysten tullauksen, T-1-passituksen, neuvontapalvelut, kuljetusjärjestelyt ja tilastoinnit EU-lähetyksille. Stevecon varastointipalveluita on saatavilla Suomessa sekä laajentuneen partneriverkos-ton myötä myös Baltiassa ja Ruotsissa. Varastointi hoide-taan joko Stevecon omissa varastoissa tai sen paikallisten yhteistyökumppaneiden tiloissa.

”Tuontiin ja tuontitullaukseen liittyvien palveluiden kysyntä on ollut hyvässä kasvussa”, Rautio sanoo. ”Kaut-tamme tuodaan esimerkiksi kokonaisia laivalasteja terästä sekä rautatiekiskoja, ja hoidamme näiden tullaukset ja kuljetukset asiakkaidemme puolesta.”

Järeimpiin ja suhteellisen arvokkaisiin tuotaviin tuotteisiin kuuluvat suurikokoiset tuulivoimaloiden osat. ”Olemme hoitaneet useita tuulivoimaloiden tuontikoko-naisuuksia viime aikoina. Tuontitullaus hoituu kauttamme myös suhteellisen arvokkaille tuontierille. Olemme teh-neet vastaavia tullauksia myös muille huolintaliikkeille”, Rautio kertoo.

Katseet itään

Baltian maat, Ruotsi, Venäjä ja Suomi muodostavat yhden Euroopan tärkeistä logistiikkaverkoista. Tyypillinen rahti-kuljetus on Ruotsista laivalla Latviaan tai Liet tuaan vietävä

Valtaosa Stevecon

logistiikkaliiketoi-

minnasta liittyy

Venäjän ja muiden

IVY-maiden tuonti-,

vienti- ja transitolii-

kenteeseen.

Stevecon vahvuutena

on saumaton

palvelutarjonta,

joka kattaa koko

logistiikkaketjun.

kaikki logistiikkapalvelut Venäjällä – varastoinnista huo-lintaan sekä kansainvälisiin maantie-, raide- ja sisävesikul-jetuksiin.

”Paikan päällä pitää olla väkeä, joka paitsi tuntee si-käläiset olosuhteet myös pystyy hoitamaan kaikki asiak-kaidemme tarvitsemat palvelut”, Rautio sanoo. ”Meidän tehtävämme on auttaa asiakasta löytämään aina paras reitti ja kuljetustapa mihin tahansa maahan ja määränpäähän.”

Vienti- ja tuontiyrityksiä puhuttaa tällä hetkellä muun muassa EU:n rikkidirektiivi. ”Merikuljetukset varmasti py-syvät jatkossakin tärkeänä kuljetusmuotona. Jos direktiivit vaikuttavat merkittävästi merikuljetusten kustannuksiin, rahtipalveluita käyttävät yritykset kuitenkin todennäköisesti siirtävät kuljetuksiaan reiteille, joissa merimatkan osuus on mahdollisimman lyhyt. Etsimme aina parhaita mahdollisia ratkaisuja asiakkaidemme tarpeisiin,” Rautio toteaa.

Palvelut yhdeltä luuKulta

Vuosien varrella Steveco on kasvanut perinteisistä satama-toiminnoista täysimittaiseksi logistiikkayritykseksi. Yhtiön palveluvalikoima on myös laajentunut nopeasti. Aiemmin Steveco tunnettiin lähinnä metsäteollisuuden ahtaajana, mutta nykyään se tarjoaa maailmanlaajuisen agenttiver-koston, joka pystyy viemään mitä tahansa rahtia mihin tahansa kohteeseen. Palvelut ulottuvat kansainvälisistä konttikuljetuksista ja -varastointipalveluista tulli-, huolin-ta-, dokumentointi- ja maakuljetuspalveluihin.

s t e v e c o v i e m i n k ä t a h a n s a l a s t i n m i h i n t a h a n s a m ä ä r ä n p ä ä h ä n .

2/201412


lähetys. Baltiassa rahti voidaan varastoida tai lähettää edel-leen lopulliseen määränpäähänsä. ”Varaston tai logistiik-kakeskuksen sijainti riippuu asiakkaan tarpeista. Tilanteen mukaan se voi olla Suomessa, Baltiassa tai muualla Euroo-passa”, Rautio sanoo.

Ukrainan ja Krimin viimeaikaiset levottomuudet sekä EU:n Venäjään kohdentamat talouspakotteet ovat vaikut-taneet myös vienti- ja tuontiyrityksiin.

”Käytännössä Ukrainan kriisi on näkynyt eniten ajoittaisina maksuvaikeuksina ostajien ja myyjien välillä”, kertoo Senior Advisor Marja Kuisma Stevecolta. ”Tämä heijastuu luonnollisesti koko logistiikkaketjuun.”

Suurimmat haasteet idän ja lännen välisissä kaup-pasuhteissa ja rahdin logistiikassa ilmenevät kuitenkin pidemmällä aikavälillä. ”Ukrainan tilanteen vaikutukset korostuvat välillä suhteettomasti tiedotusvälineissä”, Tomi Rautio sanoo. ”Suurempi kysymys – jonka kanssa myös asiakkaamme painivat – on Venäjän talouden taantuma ja ruplan heikko vaihtokurssi. Ukraina ja Krimin tilanne on vain tämän ongelman viimeisin ilmenemismuoto.”

Transitoliikenteen tilastot viime vuosilta puhuvat selvää kieltä. Venäjälle Suomen kautta tuotava niin sanottu itätransito koostuu lähinnä autoista, elektroniikasta ja muista kulutustavaroista. Vuosituhannen vaihteesta alkaen itätransiton kokonaismäärä kasvoi tasaisesti. Vuonna 2003 tuontia oli 2,3 miljoonaa tonnia ja vuonna 2008 jo

3,9 miljoonaa tonnia. Vuonna 2009 itätransiton kokonais-määrä romahti Venäjän talouden taantuman vuoksi vain 1,6 miljoonaan tonniin. Vuoteen 2013 mennessä tuonti oli elpynyt, mutta sen kokonaismäärä oli edelleen pienempi kuin vuosikymmentä aikaisemmin.

”On tärkeää tarkastella asiaa laajemmasta historial-lisesta perspektiivistä”, Marja Kuisma sanoo. ”Venäjän ulkomaankauppa on vuosien varrella käynyt säännöllisesti läpi vaikeita vaiheita, mutta varmasti talous elpyy ennen pitkää.”

”Kolmen–viiden vuoden kuluttua tilanne on varmasti taas aivan erilainen”, Tomi Rautio jatkaa. ”Nykypäivän glo-balisoituneessa maailmassa on lähes mahdotonta ajatella että Venäjä kehittyisi taloudellisesti eristyneeksi markkina-alueeksi. Ulkomailta tuotujen kulutustavaroiden kysyntä on niin voimakasta, että tämä tuskin olisi mahdollista.”

Paikallistuntemuksen arvo korostuu jälleen kerran. ”Baltiassa ja erityisesti Venäjällä on käytännössä mahdo-tonta saada mitään järjestettyä ja sovittua ilman luotetta-vaa paikallista kumppania. Tämä vain on perusedellytys näillä markkinoilla toimimiselle,” Rautio sanoo.

UUsia polkUja

Raution mukaan vaikea taloustilanne voi myös luoda yrityksille myös mahdollisuuksia. ”Noususuhdanteen aikana kukaan ei halua muuttaa mitään. Kaikki haluavat vain pitää kiinni senhetkisistä toimintamalleista. Synkissä ajoissa voi olla hyviä tilaisuuksia yksittäisille toimijoille päästä uusille toimialoille. Talouden elpyessä ollaan sitten valmiina asemissa ja päästään hyödyntämään näitä mah-dollisuuksia.”

Stevecon vahvuutena on saumaton palvelutarjonta, joka kattaa koko logistiikkaketjun. Yhtiö tekee yhteistyötä myös muiden logistiikkayritysten kanssa ja pystyy hoitamaan kuljetuksia omien terminaaliensa lisäksi myös muissa kohteissa.

”Hyvin harva logistiikkayhtiö pystyy tarjoamaan myös esimerkiksi raskaampaa lastinkäsittelyä ja laivojen lastauspalveluita”, Rautio sanoo. ”Meillä on hyvät yhteydet konttivarustamoihin, ja rautatiekuljetusten puolella meillä on laajalti osaamista erityisesti Venäjän suunnalle.”

Lyhyesti todettuna Steveco vie siis minkä tahansa lastin mihin tahansa määränpäähän. ”Niin meri-, maantie- kuin raidekuljetuksissa pystymme uuden, laajennetun kump-paniverkostomme kanssa varmistamaan että rahti päätyy aina perille sujuvasti,” Marja Kuisma sanoo. Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Ruotsissa toimiville asi-akkaille tämä avaa uusia mahdollisuuksia oman vienti- ja tuontilogistiikan kehittämiseen – juuri omaan liiketoimin-taan parhaiten sopivalla tavalla.

s t e v e c o v i e m i n k ä t a h a n s a l a s t i n m i h i n t a h a n s a m ä ä r ä n p ä ä h ä n .

2/2014 13


v e r k o s t o

Maria Emelyanova, VenäjäMaria Emelyanova palvelee Stevecon asiakkaita

Pietarista käsin. Hän nauttii työstään Steveco

LLC:n operatiivisena johtajana. ”Rahtihinnat Suo-

men kautta Venäjälle ovat kilpailukykyiset. Käyn

usein Suomessa myös vapaa-ajallani.”

i n f o

Peter Langerbeck, RuotsiPeter Langerbeckilla on toimisto Malmössä – tai

oikeastaan, kuten hän itse sanoo, aina taskussa

mukana kulkevassa älypuhelimessa. Langerbeck

aloitti työt logistiikka-alalla jo vuonna 1976. ”Ruotsi

on merkittävä markkina-alue logistisille palveluille.

Steveco tarjoaa asiakkaillemme uusia mahdolli-

suuksia Itämeren suunnalla. Stevecon vahvuuksia

ovat erityisesti hyvä tekninen osaaminen ja koke-

mus itään suuntautuvassa liikenteessä.”

i n f o

i n f o

Igor Zhigora, VenäjäSteveco LLC:n toimitusjohtajan Igor Zhigoran

toimisto sijaitsee Moskovassa. Hän aloitti alalla jo

vuonna 1991 – siis samana vuonna kuin Neu-

vostoliitto muuttui takaisin Venäjäksi. ”Noista

päivistä oikeastaan kaikki on muuttunut. Mark-

kinat ovat kehittyneet ja asiakkaista on tullut

aiempaa ammattitaitoisempia ja kuluttajista

laatutietoisempia. Steveco pystyy palvelemaan

asiakkaitaan hyvin. Esimerkiksi HaminaKotkan

sataman sijainti on logistisesti hyvä, hintataso on

kilpailukykyinen ja rajamuodollisuudet Suomen

ja Venäjän välisellä rajalla toimivat sujuvasti.”

teksti Martti Linna kuvat Johannes Wiehn

2/201414


Jevgenia Kim, ViroJevgenia Kim edustaa uusia voimia ja ideoita

Stevecon palveluksessa. Työtä Tallinnan myynti

edustuston vetäjänä on takana muutamia kuukau

sia. ”Tämä on hieno ala. Uusia asioita ja mielenkiin

toisia ihmisiä tulee eteen joka päivä.”

i n f o

Imre Kütt, ViroImre Kütt työskentelee Steveco Logisticsin

Tallinnan myyntiedustustossa. Hän on työsken

nellyt logistiikkaalalla viitisen vuotta. ”Steveco

on voimakkaasti kehittyvä, iso ja tunnettu toimija

markkinoilla. Viron kotimarkkinat ovat pienet,

mutta yhteinen raja Venäjän kanssa tarjoaa meille

suuria mahdollisuuksia.”

i n f o

Pietari

Moskova

Tallinna

Malmö

2/2014 15


Maalaisjärkeä vai Miljoonainvestointi?

Marja kuisMaSenior AdvisorSteveco Logistics

mieLipide

KotKassa sijaitseva Mussalon sataMa ei voi vastaanottaa lastieriä, jotka vaativat käynnin eläinlääkinnällisellä rajatarkastusasemalla. Tällainen säädökset täyttävä tarkastusasema löytyy 29 kilometrin päästä Haminan satamasta, jossa se on käyttämättömänä. Maalaisjärjellä ajatellen ongelma olisi helposti ratkaistavissa. Rahtia ei kuitenkaan lain mukaan saa siirtää maanteitse Kotkasta Haminaan. Onko ainoa vaihtoehto rakentaa miljoonia maksava rajatarkastusasema Kotkaan?

Eläinlääkinnällisiä rajatarkastusasemia tarvitaan, koska kolmansista maista Suomeen tuotaville tai Suomen kautta muualle kuljetettaville eläinperäisille tavaroille pitää tehdä eläinlääkinnällinen tarkastus. Näitä tuotteita ovat eläimistä saatavat elintarvikkeet ja eläinperäiset rehut.

Tuotteiden kohdalla ei puhuta merkittävän suurista määristä. Eläinperäiset tuotteet voivat kuitenkin muodostua ratkaisevaksi tekijäksi sataman valinnassa, sillä ne ovat usein osa suurempaa toimituskokonaisuutta.

Mikäli eläinperäisten tuotteiden siirto laivoista maanteitse tarkastusasemalle olisi kielletty kaikkialla, tilanne olisi yksiselitteinen ja helppo hyväksyä. Näin ei kuitenkaan ole. Vuosaaren satamassa eläinperäiset tuotteet kuljetetaan maanteitse yli kymmenen kilometrin päähän Hakunilan tarkastusasemalle. Helsingissä käyttölupa on myönnetty ennen Euroopan unionin tiukempia säädöksiä. Vastaavia erillislupia maakuljetuksiin on myös muualla Euroopassa.

Olemme yrittäneet aktiivisesti saada helpotusta Mussalon sataman tilanteeseen vuodesta 2012 saakka.

Ensisijaisesti tavoitteena on saada käyttää Haminan eläinlääkinnällistä rajatarkastusasemaa.

Toissijainen ratkaisu olisi, että Mussalon satamaan saataisiin lupa tehdä kevyen version rajatarkastusasema lastien dokumenttitarkastusta varten. Nykyiset vaatimukset täyttävä varsinainen tarkastusasema olisi

miljoonainvestointi.Maa ja metsätalousministeriö

vetoaa siihen, että lainsäädäntömme on laadittu EUdirektiivien pohjalta. Suomessa tulkitaan EUdirektiivejä varsin tiukasti. Tuntuu siltä, että muualla direktiivejä sovelletaan kansallisessa lainsäädännössä

joustavammin ja kansallinen etu huomioiden. Muista EUmaista löytyy esimerkkejä sekä maakuljetuksista että kevyemmistä tarkastusasemista.

Olisi kansallinenkin etu, että Mussalon satama voisi vastata kysyntään ja vahvistaa kilpailukykyään. Muuten nykytilanne jatkuu ja lastit ohjautuvat muille reiteille kuten Baltian maihin.

Olisi kansallinenkin etu,

että mussalon satama

voisi vahvistaa kilpailu

kykyään.

kyösti Manninenkaupallinen johtajaHaminaKotka Satama Oy

2/201416


selluSelluSta tuli taaS metSäyhtiöiden meneStyS-

tuote. metSä Fibre tarjoaa kumppaneilleen

maaperää innovaatiolle ja kaSvulle.

teksti Risto Pennanen kuvat Kai Widell ja Shutterstock

Kierrätyskuidun väheneminen

vauhdittaa osaltaan sellun

kysyntää, sanoo Metsä Fibren

logistiikkajohtaja Jyrki Ranki.

monien mahdolliSuukSien

2/2014 17


Suomalainen havusellu on osoittanut sitkey-tensä kilpailussa, jossa monet ehtivät jo me-nettää uskonsa tulevaisuuteen. Synkimmissä visioissa ennakoitiin, että sähköinen media leikkaa paperinkulutusta roimasti ja eukalyp-

tus tyydyttää vähäisetkin sellupuutarpeet.Synkistelijät ja monet muutkin yllättyivät viime vuon-

na, kun sellu osoittautuikin metsäteollisuuden tulosko-neeksi. Lisää ihmeteltävää tuli keväällä, kun Metsä Group ilmoitti suunnittelevansa 1,3 miljoonan tonnin biotuote-tehtaan rakentamista Äänekoskelle.

Havusellun hinta nousi etenkin viime vuonna reippaas-ti. Tänä vuonna hintakehitys on ollut lievästi plussalla.

”Hyvä kehitys johtuu sekä kysynnän kasvusta että tehottoman kapasiteetin alasajosta. Sulkemisia on nähty etenkin Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa”, sanoo Met-sä Fibren logistiikkajohtaja Jyrki Ranki.

Pessimistit ovat toki olleet oikeassa siinä, että paino-paperien kysyntä on vähentynyt. Ala odottaa kehityksen myös jatkuvan. Samaan aikaan etenkin pehmopaperin ja kartongin kysyntä on kuitenkin kasvanut. Ne puolestaan ovat vetäneet myös sellun vauhtiin.

Eri sEllu Eri tarkoituksEEn

Lyhytkuituisen lehtipuusellun hintakehitys on ollut huo-mattavasti havusellua heikompi, sillä suuret investoinnit Etelä-Amerikan eukalyptusalueille ovat kiristäneet kisaa odotetusti. Kehitys on repinyt sellulajien hintaeron ennätyk-selliseksi. Perinteisesti havusellu on ollut noin sata dollaria lehtipuusellua kalliimpaa.

”Nyt ero on kasvanut yli 200 taalan”, sanoo Ranki.Havusellusta ollaan valmiita maksamaan enemmän,

koska hidaskasvuisen puun kestävät kuidut sopivat parem-min moniin käyttökohteisiin. Kestävää havusellua käytetään muun muassa monissa kartonkilajeissa, suurilla nopeuksilla ajettavissa painopapereissa ja useissa luonnonkuitukompo-siiteissa.

Havusellu on kestävyytensä takia myös paremmin kier-rätettävä tuote kuin lyhytkuituinen lehtipuusellu.

aasia vEtää kasvua

Sekä kartongin että pehmopaperin kulutuksen veturi on luonnollisesti talouskasvu. Se puolestaan tarkoittaa, että noiden tuotteiden kysyntä kasvaa nopeimmin Aasiassa ja erityisesti Kiinassa.

Kun hienopaperin ja sanomalehti

paperin kysyntä supistuu, vähenee

myös kierrätyskuidun määrä. Se

tekee tilaa selluliiketoiminnalle,

sanoo Metsä Fibren logistiikka

johtaja Jyrki Ranki.

i n f o

Sellua moneen tarpeeseen Suomessa tuotettiin vuonna 2013 sellua 7,1 miljoonaa

tonnia (+3,6 prosenttia ).

Viennin osuus tuotannosta oli 40 prosenttia.

Viennin arvo oli 1460 miljoonaa euroa (+15,4 prosenttia).

Havupuusta tehty pitkäkuituinen sellu lisää paperiin ja

kartonkiin lujuutta.

Lehtipuusta valmistettu lyhytkestoinen sellu on tärkeä

raaka-aine muun muassa hienopaperissa.

Liukosellu on lehti- tai havupuusta valmistettava viskoosin

raaka-aine. Valtaosa liukosellusta käytetään vaateteollisuu-

dessa, mutta uusia käyttöalueita ovat esimerkiksi lääkkeet,

elintarvikkeiden lisäaineet, hammastahnat ja kynsilakat.

2/201418


Siksi myös kartongin ja pehmopaperin valmistuk-seen käytettävän sellun kysyntä kasvaa nopeimmin juuri Aasiassa. Sinne suuntautuu suuri osa myös Metsä Fibren markkinasellun viennistä. Noin 40 prosenttia sellutuotan-nosta menee Metsä Groupin omaan jalostukseen, ja loput 60 prosenttia yhtiö myy muille asiakkaille.

Jätti-investointi äänekoskelle

Metsä Group luottaa suomalaisen sellun tulevaisuuteen. Tästä on vahvana osoituksena suunnitelma investoida

noin 1,1 miljardia euroa biotuotetehtaaseen Äänekoskelle. Jos yhtiö päättää toteuttaa suunnitelman, tulee hankkeesta Suomen metsäteollisuuden suurin investointi.

Tehdas tuottaisi alustavan suunnitelman mukaan vuo-dessa noin 800 000 tonnia havusellua ja 500 000 tonnia koivusellua.

Suunnitelman innovatiivisin osa liittyy siihen, mi-ten yhtiö aikoo hyödyntää selluvalmistuksessa syntyviä ”hukkamateriaaleja”. Perinteisessä sellutehtaassa noin puolet käytetystä puuraaka-aineesta päätyy selluksi. Nyt suunnitteilla olevassa biotuotetehtaassa puuraaka-aine ja sivuvirrat hyödynnetään tuotteina ja bioenergiana sata-prosenttisesti.

Uudet jalosteet voivat olla esimerkiksi biomuovin raaka-aineita, lannoitteita ja bioöljyä. Näitä ideoita Metsä Group ei kuitenkaan määrittele itse. Investointisuunnitel-man yksi vallankumouksellinen idea on, että yhtiö varaa merkittävän osan tehdasalueesta kumppaneille, jotka voivat jalostaa selluntuotannon sivuvirroista uusia bio-tuotteita. Noin 40 hehtaarin alueesta kumppanit saisivat käyttöönsä noin 15 hehtaaria.

Yhtiön tavoitteena on rakentaa verkosto, jossa erityises-ti pienet ja keskisuuret yritykset saavat tilaisuuden näyttää innovatiivisuutensa. Keski-Suomen kauppakamari on järjestänyt muun muassa kilpailun, jonka avulla yritetään löytää sopivia yrityksiä alueelle. Valitut yritykset saavat

Uudet jalosteet voi-vat olla esimerkiksi biomuovin raaka-aineita, lannoitteita ja bioöljyä.

VASEN Bioöljy on yksi mahdollisista jatkojalosteista, joita selluntuotannon sivuvirroista voi syntyä.

oikEA Äänekosken tehdas tuottaa alustavan suunnitelman mukaan 800 000 tonnia havusellua ja 500 000 tonnia koivusellua.

2/2014 19


myös apua toiminnan kehittämiseen useiden eri alojen asiantuntijoilta. Tavoitteena on, että uudessa ekosystee-missä yritysten keskinäinen yhteistyö synnyttää uusia asioita.

Suomen biotalouSStrategian tuki

Metsä Groupin investointihanke on Suomen kansallisen biotalousstrategian mukainen hanke, vaikka investointi-päätös perustuukin luonnollisesti yrityksen omiin talou-dellisiin laskelmiin.

Kansallisen strategian tavoitteena on luoda kilpailuky-kyinen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimin-taa biotaloudesta ja vahva osaamisperusta sekä edistää biomassojen käytettävyyttä. Äänekosken tehdassuunnitel-ma tukisi toteutuessaan kaikkia tavoitteita.

Jätti-investoinnin selkärankana on kuitenkin luottamus itse selluun. Laskelmia ei voi perustaa siihen, että sellun voimakkaasti vaihteleva hinta pysyisi aina nykyisellä tasol-la. Etenkin havusellun kysyntänäkymät ovat kuitenkin hy-vät ja vanhaa tuotantokapasiteettia suljetaan jonkin verran jatkossakin. Yhtiö on arvioinut, että havusellun markkinat kasvavat vuoteen 2017 mennessä vajaat 1,5 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 900 000 tonnin vuosikysyntää.

Kun sellulaatujen hintaero on noussut ennätysmäiseksi, asiakkaat korvaavat osan havusellusta lehtipuusellulla. Samaan aikaan myös havusellun valmistajat kehittävät yhä paremmin asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä tuotteita, joiden kilpailukyky on vahva. Kasvunäkymiä vauhdittaa myös kierrätyspaperin väheneminen ja kallistuminen.

”Kun hienopaperin ja sanomalehtipaperin kysyntä supistuu vääjäämättömästi, vähenee myös kierrätyskuidun määrä. Se tekee tilaa selluliiketoiminnalle”, sanoo Ranki.

Jätti-investoinnin selkärankana on luottamus selluun.

K u m p p a n i n K e h i t y s -K y K y r a t K a i s e eStevecon valmiuS inveStoida toiminnan kehittämiSeen oli tärkeää metSä Fibrelle, kun Se keS-kitti JoutSenon tehtaan logiStiikkaratkaiSut.

”Pyrimme kumppaneiden kanssa pitkäai-

kaisiin suhteisiin, koska vain taloudellisesti

menestyvä kumppani pystyy kehittämään

toimintaansa”, sanoo Metsä Fibren logistiik-

kajohtaja Jyrki ranki.

Tällä filosofialla Metsä Fibre keskitti

Joutsenon sellutehtaan logistiikkaoperaatiot

Stevecon hoidettavaksi. Samalla filosofialla

Steveco on myös vastannut odotuksiin.

Yhtiö on muun muassa tehnyt merkittäviä

investointeja tietotekniikkaan ja varannut

Joutsenon tuotannolle omat varastot ja

käsittelytilat.

Tietoteknisiä investointeja Steveco on

tehnyt etenkin RFID-teknologiaan, jonka

avulla Metsä Fibre pystyy seuraamaan

jokaisen sellupaalin liikkeitä. Muun muassa

satamatrukeissa on lukijat koodeja varten.

RFID:n avulla Metsä Fibre voi tehostaa

omaa toimintaansa sekä parantaa asiakas-

palvelua. Teknologia vähentää logistiikka-

putkesta muutamia käsityövaiheita. Asiakas

puolestaan saa RFID:n ansiosta Metsä Fibrel-

ta tarkkaa laatutietoa jokaisesta yksittäisestä

sellupaalista.

Joutsenon tehdasta varten nimettyjen

varastotilojen ansiosta Metsä Fibre voi

tarjota omille asiakkailleen erittäin joustavia

toimitusratkaisuja.

”Asiakkaat pitävät entistä pienempiä va-

rastoja, joten meidän täytyy lisätä toimitus-

frekvenssiä”, kuvaa Ranki tilannetta.

Keskeinen yhteistyön syy on luonnolli-

sesti myös siinä, että Joutsenon tuotannosta

suuri osa menee konteissa Aasiaan. Tähän

tarpeeseen Suomen suurin konttisatama

Kotkassa vastaa parhaalla mahdollisella

tavalla.

2/201420


AAvelAivAt AAlloillAMiehittäMättöMillä rahtilaivoilla voidaan vähentää Merenkulun kustannuksia ja päästöjä sekä lisätä turvallisuutta.

teksti Jukka lehtinen kuvat Rolls-Royce

Brittiläinen merenkulun voiman-siirtojärjestelmiä valmistava Rolls-Royce kehittelee konsepteja, joiden avulla laivat voivat kulkea maailman merillä ilman miehistöä. Lähtökohtaisesti miehittämättö-millä laivoilla halutaan parantaa miehistön turvallisuutta. Esimerkiksi merellä tapah-tuvien onnettomuuksien ja kaappausten riski vähenisi oleellisesti.

Myös henkilöstökulut laskisivat, kun laivoihin ei tarvitsisi rakentaa asumisinf-rastruktuuria. Laivoihin mahtuisi myös enemmän rahtia ja ne painaisivat vähem-män. Ilman miehistöä, jonka kärsivälli-syyttä verkkainen vauhti koettelisi, laivat voisivat kulkea erityisen hitaalla ajolla ja säästää näin polttoainetta.

Nyt miehittämättömien laivojen ke-hittäminen on konseptien suunnittelua ja pienten prototyyppialusten kokeilua. Rolls-Roycella ei kuitenkaan enää mietitä, ovatko robottilaivat mahdollisia, vaan sitä, milloin ne saadaan merille. ”Tekniikka ke-hittyy niin nopeasti, että vielä on hankala ennustaa, milloin laivat kulkevat ilman miehistöä”, sanoo kehityspäällikkö Iiro Lindborg.

ei muutospAineitA sAtAmille

Miehittämättömien laivojen konseptit ovat osa tulevaisuuden laivojen komentosiltoi-hin liittyvää tutkimusta, jota Rolls-Royce tekee yhdessä teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.

Yksi mahdollisuus ovat usean aluksen laivastot, joita yksi vuorossa oleva kapteeni ohjaa etäyhteyden avulla. ”Etäohjaus tulee vaiheittain. Realistisin vaihtoehto on, että ensin laivat kulkevat syvillä vesillä yksin, mutta satamaan ne avustaa miehistö”, ker-too VTT:n tutkija Mikael Wahlström.

it

Villeimmissä suunnitelmissa satamaan ohjaavalle kapteenille simuloidaan komen-tosilta etäohjaamoksi 360 asteen kame-ranäkymällä. Satamille etäohjaus ei näillä näkymin toisi suuria muutoksia.

tekniikkAA vAlmiinA

Etäohjaukseen tarvittavaa teknologiaa on jo olemassa. Laivat kulkevat jo nyt suuren osan matkasta automaattiohjauksella. Kehitettävää silti riittää esimerkiksi vies-tinnässä. Vaikka satelliittiyhteydet kattavat suuren osan maapalloa, ei jatkuva yhteys etäohjaamoon ole aivan yksinkertaista. ”Suuret tiedonsiirtomäärät tulevat kalliiksi, jos yhteydenottoja tehdään tiheästi ja tie-toa siirtyy paljon”, Wahlström sanoo.

Suurta tiedonsiirtomäärää vaatisi esi-merkiksi kameravalvonta.

Kehittämistä vaatii myös alusten huolto. Konemestarin aistit pitäisi pystyä korvaa-maan antureilla, eikä kaikkea voi kuiten-kaan ennakoida tai korjata etänä.

Huoltoa varten yksi vaihtoehto voi olla esimerkiksi laivastoa seuraava huoltoalus.

Ennen kuin etäohjattuja laivoja pääs-tään kunnolla kokeilemaan, tarvitaan yh-teinen sopimus merenkulkualalle. Miehit-tämättömien laivojen konsepti kiinnostaa etenkin laivanvarustajia. Merenkulkijat sen sijaan ovat huolissaan automaation viemis-tä työpaikoista.

Suhtautu-mista miehit-tämättömiin aluksiin paran-taa itsestään ajavien autojen ja kauko-ohjat-tujen lennokkien nopea kehitys.

2/2014 21


teksti Martti Linna kuvat Martti Linna ja Haminan kaupunki

Hamina elääm e t s ä t e o l l i s u u s t o i m i i h a m i n a n u u d e n n o u s u n t ä r k e i m p ä n ä m o o t t o r i n a .

2/201422


Haminan kaupungin elinkeinojohtaja Rami Hasu uskoo, että maailmantalou-dessa ollaan uuden nousun kynnyksellä. Suomelle ja Haminalle se lupaa hyvää, sillä vientiteollisuus toimii – kuten

usein ennenkin – uuden nousun moottorina. Hasu uskoo varsinkin tänä vuonna hyvää tulosta tekevään metsäteolli-suuteen.

”Metsäteollisuus on yksittäisistä teollisuudenaloista meille ehdottomasti tärkein. Entisten tuotteiden rinnalle on kehitetty paljon uutta, sijainti on meille tuotannossa valttikortti ja raaka-aine on täällä aina aivan vieressä”, Hasu toteaa.

Haminan seudun talouselämä koki viime vuosikym-menen lopulla pahan takaiskun, kun Stora Enso päätti lopettaa 1950-luvulla rakennetun Summan paperitehtaan. Kuinka ollakaan, historiallisesta tehdaskiinteistöstä on sukeutunut yksi alueen uuden kasvun moottoreista, kun hakukonejätti Google perusti tehtaan tiloihin Pohjois-

VASEN Hamina on perinteikäs 21 000 asukkaan kaupunki.

Vanhalle keskustalle antaa viehättävän yleisilmeen Suomessa

ainutlaatuinen ympyräasemakaava. Monelle Hamina on tullut

tutuksi varusmiesaikana Reserviupseerikoulun ajoilta.

AlhAAllA Elinkeinojohtaja Rami Hasu sanoo, että pyörät

pyörivät nyt Haminan elinkeinoelämässä eteenpäin. Kaupungissa

on silti runsaasti tilaa uusille yrityksille.

2/2014 23


Euroopan suurimman palvelinkeskuksen. Se työllistää sekä IT-alan huippuosaajia että suuren määrän rakentajia.

Lisää väkeä töihin

Vaikka Summan tuotanto loppui, metsäteollisuuden tuotteet muodostavat yhä hyvän selkärangan Haminan sataman kautta kulkevalle tavaravirralle.

”Fluting-kartonkirullia, sellua ja sahatavaraa”, luettelee aluepäällikkö Olli-Pekka Mäkelä Stevecon tytäryhtiön Saimaa Terminalsin tyypillisiä lasteja. Hän on Hasun kanssa samaa mieltä maailmankaupan piristymisestä.

”Viime kevääseen verrattuna tarjouskyselyt ovat lisään-tyneet. Se on hyvä merkki. Olemme palkanneet tänä syksynä lisää väkeä töihin.”

Kun puhutaan Haminan satamasta, puhutaan samalla hyvää myös naapurikaupunki Kotkasta. Muutama vuosi sitten näiden kahden kaupungin satamayhtiöt fuusioitui-vat HaminaKotka SatamaOy:ksi, Suomen suurimmaksi yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatamaksi.

”Haminassa satama ympäristöineen on se alue, johon keskittyy suurin osa alueen uusista teollisista ja muista työpaikoista”, elinkeinojohtaja Hasu kertoo. ”Se on se paik-ka, johon me panostamme. Suomessa voidaan yhä valmis-taa kannattavasti myös teollisia tuotteita, vaikka joskus muuta puhutaan. Tästä on hyvänä esimerkkinä ABB, joka laajentaa alansa huippua olevien Azipod-ruoripotkurijär-jestelmiensä tuotantoa Haminaan.”

erikoisetkin Lastaukset onnistuvat

Haminan ja Kotkan seudulle tavoitellaan lähivuosina jopa 2500:aa uutta satamia hyödyntävää työpaikkaa. Tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä kaupunkien sijainti yritysten liikenneyhteyksien kannalta paranee merkittävästi lähi-vuosina.

”Tämän vuoden lopulla valmistuu E18-moottoritie Helsingin ja Haminan välille. Ajoaika pääkaupunkiseu-dulta tänne lyhenee reiluun tuntiin. Tilanne on aivan uusi sekä yritysten sijoittumisen että asumisen kannalta. Nykyisin töissä käydään muuallakin kuin kotiseudulla, ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta päästään nopeasti käy-mään täällä tuotantolaitoksilla”, tyytyväinen Rami Hasu sanoo.

Vuonna 2018 moottoritien on määrä ulottua jo Vaali-maan raja-asemalle saakka.

Saimaa Terminalsin Olli-Pekka Mäkelä on tyytyväinen yrityksensä Haminan satamassa olevaan kalustoon sekä varastokapasiteettiin. Perinteisen lolo-liikenteen lisäksi Saimaa Terminals on erikoistunut vaativien projektilastien operointiin. Sellaisia ovat esimerkiksi tuulimyllyjen suuret osat sekä selluloosatehtaiden laitteistojen laivaukset Etelä-Amerikkaan.

tiLaa ja historiaa

”Meillä on hyvä nosturikapasiteetti, joukossa on muun muassa 100 tonnin nosturi. Neljässä katetussa varastossa on tilaa yhteensä 30 000 neliötä ja ulkokenttiä on run-saasti. Tarvittaessa saamme joustavasti lisää ammattitai-toista työvoimaa Kotkan Mussalon ja Hietasen satamista”, Mäkelä kertoo.

Konventionaalisessa liikenteessä (metsäteollisuus, projektit ja erilaiset bulk-lastit) on Stevecolle Haminassa merkittävä potentiaali. Lokakuussa Haminassa tehtiin onnistuneesti peräti 31 000 kuutiometrin sahatavaraerän

ylhäällä Aluepäällikkö Olli-Pekka Mäkelä Saimaa Terminal-

sista kertoo, että Stevecon tytäryhtiö tuli Haminan satamaan

vuonna 2008. Saimaa Terminals on yksi satama-alueen merkittä-

vimmistä logistiikka-alan yrityksistä.

alhaalla Lokakuussa Haminassa tehtiin onnistuneesti peräti

31 000 kuutiometrin sahatavaraerän koelaivaus.

2/201424


h a m i n a p ä h k i n ä n -k u o r e s s aHaminan kaupunki sijaitsee Suomenlahden rannalla.

Tie E18 kulkee Haminan ja Vaalimaan kautta Pietariin.

Venäjän rajalle on matkaa 40 kilometriä.

Haminan kaupunki perustettiin vuonna 1653

venereittien leikkauskohtaan, suuren rantatien varteen.

Paikalle oli jo keskiajalla syntynyt vilkas kauppapaikka

joka mainitaan vuodelta 1336 peräisin olevissa asiakir-

joissa Vehkalahtena.

Nykyinen Hamina syntyi vuonna 2002, kun

Haminan kaupunki ja Vehkalahden kunta yhdistettiin.

Kaupungissa on yli 21 000 asukasta.

koelaivaus. Stevecon tavoitteena onkin saada jatkuvaa lii-kennettä tällaisesta, Haminan sataman infraan erinomai-sesti sopivasta työstä.

E18-moottoritiestä hyötyy myös seudun muu elinkei-noelämä. Summan risteysalueelle muutama kilometri sataman pohjoispuolelle on rakentumassa noin 120 000 kerrosneliömetrin kaupallinen ja tuotannollinen keskus. Risteysalueelle tavoitellaan noin tuhatta uutta työpaikkaa. Alueen ensimmäinen, noin 60 henkilöä työllistävä yritys, avaa ovensa jo jouluksi 2014. Uusia työpaikkoja todella tarvitaan: tuon yrityksen työpaikkailmoitukseen vastasi 700 toiveikasta hakijaa.

Hamina on myös viehättävä asuinkaupunki. Tervasaa-reen, aivan historiallisen keskustan läheisyyteen ja meren rannalle, on kaavoitettu uusi asuinalue. Sen kunnallistek-niikan tekeminen on aloitettu tänä vuonna ja varsinainen rakentaminen alkaa ensi vuonna. Tervasaaren kaava mahdollistaa esimerkiksi nykyaikaisten puukerrostalojen rakentamisen.

h a m i n a n j a k o t k a n a l u e e l l e t a v o i t e l l a a n l ä h i v u o s i n a j o p a 2 5 0 0 : a a u u t t a t y ö p a i k k a a .

2/2014 25


projektilaivaajahelsingin parasSteveco operoi yli puolta HelSingin vuoSaaren Sataman konttiliikenteeStä.

teksti Jukka Nortio kuvat Janne Lehtinen

”Konttioperointiin keskitty-minen on tuonut meille Helsingin satamassa tasaisen kasvun”, kertoo Stevecon Vuosaaren sataman termi-naalista vastaava tuotantopäällikkö Petteri Lautamies.

Lautamiehellä on alalta pitkä kokemus. Hän aloitti Stevecolla Haminassa 1990-luvun alussa ja tuli sieltä Vuosaareen jo sataman suunnit-teluvaiheessa.

Vuosaaren terminaalin läpi kulkee vuosittain noin 250 000 TEU:ta, joka on lähes kaksi kolmasosaa Helsingin sataman konttiliikenteestä. Stevecon konttiliikenne jakautuu lähes tasan viennin ja tuonnin välillä. Viikoittain operoidaan 7–9 laivaa.

”Vuonna 2008 lähdimme liikkeelle yhden asiakkaan kanssa. Olemme

kasvaneet vauhdilla parin viime vuo-den aikana”, Lautamies sanoo.

Tehoa operoiNTiiN

Vaikka Suomen ulkomaankauppa on ollut viimeiset viisi vuotta nihkeää, Steveco on onnis-tunut Helsingin satamassa kasvat-tamaan tasaisesti liikennemääriään. Markkinaosuutta on saatu lisää. Pieni ja tehokas yksikkö petraa jatkuvasti toimintata-pojaan.

”Olemme pyrkineet kehittämään määrätietoisesti prosessejamme ja kouluttaneet henkilöstöämme niin, että olemme saaneet huomattavasti

lisää tehoa operointiin”, Lautamies sanoo.

”Keskitymme siihen, että laivojen satamassaoloaika saadaan mahdolli-simman lyhyeksi.”

Reilun sadan hengen asiantuntija-porukasta vakituista väkeä on noin 80. Heidän kouluttami-sensa, motivointi ja tuottavuuden jatkuva kehittäminen ovat olleet keinoja, joilla kovassa kilpailussa

on pärjätty. Onnistumisesta kertovat sekä vertailuluvut muihin satamiin Suomessa että asiakkaiden antama palaute.

”Asiakkaamme ovat kertoneet, että pärjäämme erittäin hyvin muiden

konttioperointiin

keskittyminen

on tuonut meille

tasaisen kasvun.

Vasen ABB:n jättimäisen Azipod-ruoripotkurin operointi on hyvä esimerkki

projektilaivauksesta.

oiKea Potkurilaitteiston lastaaminen vaatii asiantuntevaa satamahenkilöstöä.

2/201426


eurooppalaisten satamien operaatto-reihin verrattuna”, Lautamies sanoo ylpeänä.

Asiakkaina on hyvin erikokoisia yrityksiä.

”Meille on tärkeää, että osaamme kuunnella erilaisten asiakkaiden tarpeita ja tarjota juuri heille sopia palveluita. Näin kehitämme jatkuvasti yhteistä tekemistämme asiakkaidem-me kanssa.”

Tehokkuuden ja nopeuden ohella korostuvat turvallisuus ja toiminnan laatu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tavarat ja kontit pysyvät vauhdikkaassakin käsittelyssä ehjinä koko operoinnin ajan.

Jättipotkuri maailmalle

Projektilaivaukset ovat konttikäsit-telyn ohella Stevecon toinen

vahvuus Helsingissä. Ne vaativat tarkkaa suunnittelua, oikeaa ajoitusta, taidokasta projektihallintaa, oikeita työkaluja sekä erikoisosaamista.

ABB:n jättimäisen Azipod-ruori-potkurin operointi on hyvä esimerkki projektilaivauksesta. Yhteensä jopa yli 350 tonnia painavan laitteen ras-kaimmat yksittäisetkin osat painavat noin 200 tonnia. Potkurilaitteiston lastaaminen vaatii erikoisnostureita ja henkilökunnalta perehtyneisyyttä juuri näiden laitteiden laivaukseen.

”Nostaminen on potkureiden laivaamisessa kriittinen vaihe. Yhtä lailla tarkkana on oltava myös kiinni-tysten kanssa, sillä niiden on kestet-tävä pitkätkin merimatkat ja vaativat olosuhteet.”

i n f o

Steveco HelsinkiTerminaalitiedot

3200 TEU:n konttikentät

150 reefer-paikkaa

570 traileripaikkaa

2+3 STS-konttinosturia

1154 metriä laituria

Laiturin syväys 13 metriä

Palvelut

Konttiterminaalitoiminnot

Projektit

Depot-palvelut

Raskaat nostot

Konttien tuonti ja vienti

logistiikka-alueen jakelu-

varastoihin

Tuontiautojen aluskäsittely

Varastointi

Huolinta

Laivanselvitys

2/2014 27


satama

Helsingin satamaan kuuluvan Vuosaaren sataman-osan liikenne kasvaa yli kymmenen prosenttia, mikäli Metsä Fibren Äänekoskelle suunnitteleman biotuoteteh-taan sellukuljetukset aikanaan käynnistyvät.

”On hienoa saada alalle näin hyvä uutinen. Lisäliikenne antaa asiakkaillemme, kuten operaattoreille ja kuljetus-liikkeille, uusia mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kehittämiseen”, iloitsee Helsingin Sataman toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Kun Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan 800 000 tonnin kuljetukset käynnistyvät, syntyy pelkäs-tään logistiseen ketjuun noin sata uutta työpaikkaa. Tar-kemmat luvut selviävät, kun suunnitellun tehtaan ratkaisut lopulta varmistuvat.

Selvää on kuitenkin, että uuden tehtaan suunnittelussa voidaan koko kuljetusketju ajatella fiksuimmalla mahdol-lisella tavalla. Uutta tullee olemaan muun muassa se, että perinteisen tehdasvaraston sijasta tavara lähtee suoraan tuotannosta Vuosaaressa sijaitsevaan terminaaliin.

Aiesopimuksen mukaisesti Helsingin Satama varaa terminaalille alueen Vuosaaresta. Lisäksi satamassa joudu-taan investoimaan jonkin verran infrastruktuuriin, kuten rautatiekiskoihin.

”Meidän investointimme ovat todennäköisesti kuiten-kin kohtuulliset. Puhutaan ehkä muutaman miljoonan kokoluokasta”, sanoo Mäki.

Helsingin satamalle jättipotti äänekoskeltateksti Risto Pennanen kuva shutterstock

Helsingin Satamalle syksy on näyttänyt muutenkin valoisalta, sillä vientikuljetukset ovat lisääntyneet lä-hes kymmenyksellä. Viennin kasvu lupaa pientä valoa kansantaloudelle. Metsäteollisuus on jo nyt yksi kasvun moottoreista. Äänekosken toimitusten käynnistyttyä met-säteollisuuden osuus Vuosaaren satamanosan kokonaislii-kenteestä kasvaa yli kolmannekseen. Tämä luonnollisesti edellyttää, että Metsä Fibre tekee lopullisen investointi-päätöksen ja satamaan saadaan kilpailukykyinen ratkaisu vientituotteiden käsittelyyn.

Huono uutinen puolestaan on se, että tuontiluvut polkevat paikallaan, mikä kertoo vaisusta investointi- ja kulutuskysynnästä. Toisaalta konteissa saapuva tuonti on joka tapauksessa vientiä suurempaa, joten Vuosaaren sa-tamastakin lähtee ulos tyhjiä kontteja. Äänekosken tulevat kuljetukset tasapainottavat tilannetta merkittävästi, mikä on tärkeää muun muassa konttitasapainon vuoksi.

Mäki odottaa, että Äänekosken käynnistyminen tuo mukanaan myös muuta hyvää.

”Välilliset vaikutukset voivat olla tosi merkittäviä. Näin iso lisäliikenne lisää aluskäyntien määrää ja konttien kuljettamista, mikä lisännee myös muuta liikennettä ja aktiviteettia”, pohtii Mäki.

2/201428


2/2014 29


henkilö

hyväntekijän on hyvä olla

teksti ville vanhala kuva johannes Wiehn

lastikoordinaattori Mika arolaa innostaa vastuu ja voiMaannuttaa kurpitsojen kasvattaMinen.

Nyt pukkaa jälkihikeä.

Stevecon lastikoordinaattorina HaminaKotkan sata-massa työskentelevä Mika Arola on juuri käynyt vastaan-ottamassa Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastojen tuki ry:lle 7500 euron lahjoituksen. ”Lapset laittoivat tanssiksi ja siinä joutui tanssimaan mukana. 20 minuuttia meni hiphoppia”, Arola jutustelee.

Arolan luotsaama yhdistys on 22 vuoden aikana kerän-nyt peräti 1,1 miljoonaa euroa lastenosastojen laitehankin-toja varten. ”Ei auttamista voi lopettaa, kun näkee miten tarpeellista apu on. Kun antaa muille, saa aina jotain myös itselleen.”

Arola on työskennellyt satamassa yli 40 vuotta. Lasti-koordinaattorina hän vastaa siitä, että sataman maapuolen kuljetukset vastaavat laivojen lastien lastaamista ja purkua. Työ on hyvin pitkälle suunnittelua ja seuraamista. ”Aika-taulut ovat kireitä, joten kuljetusketjun pitää toimia entistä nopeammin paperitehtaalta laivalle saakka.”

Työ on itsenäistä mutta vastuullista, mikä sopii Arolal-le. ”Vastuu ei paina, vaan innostaa. Olen kunnianhimoi-nen ja haluan tehdä työni hyvin.”

Arola tunnetaan Kotkassa myös urheilumiehenä. Enti-nen SM-tason koripalloilija ja koripallovalmentaja viihtyy nykyään kuntosalilla ja lenkkipolulla.

Kotkan liikuntalautakunnan puheenjohtajana Arolan tavoitteena on saada tekonurmi ja uusia katsomorakenteita Arto Tolsa -areenalle. Myös Stevecon sponsoroiman koripallo-joukkue KTP Basketin seuraaminen on lähellä sydäntä. ”Kun on monessa mukana, ei ehdi kyllästyä oikein mihinkään”, hän naurahtaa.

Arola voisi olla jo eläkkeellä, mutta oloneuvokseksi jäämistä hän pysähtyy harvoin miettimään. ”Jos nyt kysyttäisiin, pystyisinkö olemaan vielä kymmenen vuo-den päästä töissä, vastaisin, että pystyn.”

Haminan Mäntlahden kesämökki on Arolan latautumispaikka. Siellä vauhdikas lastikoordinaattori on innostunut kasvat-tamaan vihanneksia. ”Viime kesän suurin kurpitsa painoi 50 kiloa. Se jäi 20 kiloa edellisen kesän ennätyksestä.”

kun on

monessa

mukana, ei

ehdi kyllästyä

mihinkään.

i n f o

Mika Arola 65 v. Lastikoordinaattori

Naimisissa

3 lasta ja 6 lastenlasta

Motto: Kuuntele sydämesi ääntä

2/201430


Sataman naisetteksti Annamari Typpö kuva Steveco

naiset ovat uurastaneet Kotkan satamassa lähes siitä saakka, kun satamatoiminta 1870-luvun alussa käynnistyi. Ensimmäiset tiedot naispuo-lisista sahatavaralastaajista eli repijänaisista ovat 1890-luvulta.

Lukumääräisesti eniten naisia oli satamatyössä 1900-luvun alkupuoliskolla. Naisia oli etenkin pien-sahatavaraa lastaamassa ja 1920-luvulta lähtien myös rantatyttöinä purkamassa kuivaa irtotavaraa, kuten hiiltä ja glaubersuolaa.

Satamatyö oli fyysisesti rasittavaa, epäsäännöllistä ja kausiluonteista, mutta epäsäännöllisyys oli nai-misissa olleille naisille ennen kaikkea myönteinen seikka: paitsi satunnaisia vapaapäiviä se tarjosi myös riippumattomuutta ja vapautta sekä mahdollisuuden oman elämän kontrolloimiseen.

Naisten määrä satamatyössä alkoi laskea 1950- luvulla, kun työ muuttui koneelliseksi. Varsi-naisesta lastaus- ja purkutyöstä naiset käytännössä katsoen katosivat 1970-luvulla.

vintage

lähde: armi OinOnen: repijänaiset ja rantatytöt. KOtKalainen nainen satamatyössä 1940-luvun lOppupuOlella ja 1950-luvulla. KOtKa 1996.

p u u t a v a r a n l a s t a a j i a v u o n n a 1 9 4 8 .

2/2014 31


HELSINKIKOTKA

ST. PETERSBURG

Toimintaa ohjaa vahva vastuullisuus, oli kyse

sitten asiakkaan lastista, ympäristöstä tai

ammattitaitoisesta henkilöstöstä.

Hyvät viranomaisyhteydet, palveluvarmuus säässä

kuin säässä ja toiminnallisesti loistava sijainti lähellä

Venäjää tekevät toiminnasta tehokasta ja

ehdottoman turvallista.

Reitillä on väliä.Steveco on Suomen suurin

ahtaaja, joka tuottaa ja kehittää

ensiluokkaisia logistiikkapalveluita

pieniin ja suuriin tarpeisiin.


Satama 2 2014

Documents

Transcript of Satama 2 2014