SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI www ... · tyyppien tuhoisat tavat, Osaaminen esille ja...

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI www.satakunnaninsinoorit.fi 3/2014

3/2014Kannen kuva: Minna Suominen - Merihevosia Helsingin Sea Lifessa.

Tässä numerossa

Pääkirjoitus ....................................................................................5

IL:n asiamiehen palsta .................................................................6

Puheenjohtajan tervehdys ...........................................................7

Paikallisyhdistysten syyskokoukset ............................................8

Ennätyksellinen määrä osallistujia Jazzbrunssilla ....................9

Laskuviivain ................................................................................10

Omankin kukkarosi parhaaksi .................................................11

Solmuille kyytiä ..........................................................................12

SATIn moottoripyöräretki 2014 ...............................................14

Insinöörien kesäpäivä Helsingissä 9.8.2014 ............................15

Aurinkoenergiaa hankkimassa .................................................16

Insinöörien kesäpäivää vietet-tiin tällä kertaa Helsingissä. Lue reissun kuulumiset sivulta 15.

Partiolaiset harjoittelevat vesilläliikkumistaitoja. Kuva on Lounais-Suomen Partiopiirin tämänvuotiselta piirileiriltä, Piiru14:lta. Juttu sivuilla 12-13.

Jos olet kiinnostunut aurin-koenergian hydyntämisestä, kannattaa tutustua aiheeseen sivuilla 12-13.

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2014

Jari VihervirtaTiedottaja

044 739 1395jari.vihervirta@ satakunnaninsinoorit.fi

Heidi NovariVarapuheenjohtaja

044 559 5231heidi.novari@ satakunnaninsinoorit.fi

Timo SeppänenTaloudenhoitaja

040 547 [email protected]

Mika Hietikko


Pasi Nokelainen


Markku UusitaloPuheenjohtaja


Jani Välimaa

044 302 7528jani.valimaa@ satakunnaninsinoorit.fi

Jukka-Pekka SalmelaOpiskelijajäsen


Pia LuovulaToimistosihteeri

02 641 4131sati@ satakunnaninsinoorit.fi

Timo RuokoKenttäpäällikkö IL


Ville EllonenOpiskelijajäsen

ville.ellonen@ student.samk.fi

Mikko Vettenranta


SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTOPuheenjohtaja: Reijo Vuorio | Varapuheenjohtaja: Riku Laine

PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJATAla-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, [email protected] Insinöörit: Jani Välimaa, [email protected] Insinöörit: Riku Laine, [email protected]

EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄEdustajakokouksen puheenjohtaja: Markku UusitaloHallituksen varajäsen: Jari VihervirtaYrittäjien valiokunnan jäsen: Olavi KetolaJärjestövaliokunnan jäsen: Timo SeppänenKoulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko Myllyniemi

Pääkir

joitu

s

Selailetko vielä joskus oikeaa kunnon tietosanakirjaa? Minä selailen. Usein. Mikäpä sen nautinnollisempaa ja mielenkiintoisempaa, kuin surffailu sivulta sivulle

ilman johdonmukaisuutta.Joku tietysti ajattelee heti, että miltä vuosituhannelta

olenkaan – onhan nettisurffailulla samat mahdollisuudet. Eikä ole! Vuosikymmeniä sitten painetun tietosanakirjan tuomaa nostalgiaa menneestä ajasta ei voi netissä aistia.

Otetaan esimerkiksi vuonna 1963 painettu Otavan Iso Tietosanakirja, Encyclopaedia Fennica. Kirjan si-säkannessa komeilee kuuluisan keksijä-tiedemies-tai-teilija Leonardo da Vincin omakuva viestittäen, kuinka yksi ja sama ihminen saattaa olla sekä nero, utelias että taiteellinen.

Useimmiten tartun tähän tietosanakirjaan etsiessäni jotain sellaista tietoa, joka ei vanhene. Tänään etsin sat-tuneesta syystä tietoa laskuviivaimesta. Tietosanakirjasta löytää tällaisen tiedon autenttisempana kuin netistä. Ensinnäkin se on kirjoitettu sillä kielikuvalla, mikä oli tuohon aikaan tyypillistä. Toiseksi siinä esitetyt ”uudet” asiat on kirjoitettu sellaisella innolla, mitä vain uutuuden viehätys saa aikaan. Nykyään nämäkin ”uutuudet” ovat jo itsestään selvyyksiä tai jopa historiaa.

Selvitettyäni kaiken tarpeellisen laskuviivaimesta, ”unohduin” selailemaan tietosanakirjaa. Hypin, eli surf-failin kirjan sivulta toiselle pysähtyen tarkastelemaan lä-hemmin kaikkea kiinnostavaa. Katselin kynttiläkruunu-ja, luin määritelmän sanasta ”kysymysmerkki”, juutuin tutkimaan kytkentäkaavioissa käytettyjä vahvavirtatek-niikan piirrosmerkkejä. Vierailin Lontoossa, Mikkelissä, Kuusankoskella, Lappeenrannassa ja jopa Lähi-Idässä eri-laisilla laivoilla ja lentokoneilla.

Tutustuin lasi-, makeis- ja metalliteollisuuteen ja ihas-telin sen ajan lastenhoitomenetelmiä. Valitettavasti suurin osa kuvista olivat kaukaa otettuja mustavalkokuvia, mut-ta värikuvaliitteitä oli muun muassa maustekasveista ja linnusta.

Käytin aikaa ehkä noin 15 minuuttia tutustuakseni kaikkeen edellä mainittuun. Netissä polkuni laskuviivai-mesta olisi todennäköisesti ollut suppeampi, olisin kor-keintaan ajautunut linkistä toiseen pysyen todennäköisesti vain matemaattisilla sivuilla. Nyt ”linkkeinäni” olivat sa-nat väliltä Kuus ja Mons, kuten varmasti moni lukijoista oivalsikin. Älkää hävittäkö vanhoja tietosanakirjoja ”tur-hakkeina”. Niistä on paljon iloa tulevillekin sukupolville.

Hyvää alkavaa syksyä kaikille.

Heidi NovariPäätoimittaja

SATIn toimistoIsolinnankatu 24, 5 krs28100 PORIpuh. (02) 641 4131, faksi (02) 641 [email protected]

SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKAPäätoimittaja: Heidi Novari Taitto: Jari VihervirtaToimistosihteeri: Pia Luovula Painos: 2500 kplPainopaikka: Brand ID Oy Pori ISSN: 1235-4244Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa

Satikka 3/2014 5Satikka 3/20144

Pu

heen

joh

tajan ter

veh

dys

IL:n asia

mieh

en palsta

Mennyt kesä jätti hyvän maun suuhun SATIn tapahtumista. Saimme pitkän hellesään lisäksi mm. kokea Satakunnassa hyvän IL:n ja SATIn yhteisen Jazz-brunssin, joka oli ehdot-

tomasti kesän suosituin tapahtuma, kävijöitä yli 200 henkilöä. Lisäksi Rauman pitsiviikko ja sen alatapahtumat, Lapskoussia unohtamatta, jäivät itselleni hyvin mieleen – kesän ainut lomaviikko oli juuri silloin. Viimeisin SATIn tapahtuma oli 23.8. kolmannen kerran järjestetty loppuunmyyty Ihana-purjehdus. Vaikka sää oli tuulesta leuto ja taivas tumma, saimme silti kokea miten Luvialainen talkoohenki on saanut aikaan hienon purjelaivan ja hyvän yhteishengen laivan ympärille. Pienenä yksityiskohtana tietenkin oli, että laivan kapteenina toimi in-sinööri ja laivan oli suunnitellut insinööri Turun telakalta.

Nyt syksyn tullessa meidän jokaisen on hyvä tiedostaa, että kaikki ympärillä käytävä valtiovallan säästöpuheet tai tulojen uudelleenjako keskustelut, liittyy myös väistämättä meihin insinööreihin. Nyt on paik-ka miettiä itse kunkin meistä miten käytämme ja kulutamme euromme. Nyt on mielestäni se hetki, kun ostamme kotimaisia tuotteita ja käytäm-me lomailurahamme kotimaahan auttaaksemme kotimaisia yrityksiä ja palveluntuottajia. Vaihtoehtona kotimaiselle kulutukselle on se, että lai-tammeko sukanvarteen pahojenpäivien varalle vai otammeko lomalen-non ulkomaille emmekä lomaile kotimaassa. Itse olen aloittanut miettiä ruokakaupassa käydessäni, että mikäs on se kotimainen vaihtoehto kul-lekin ostamalleni tavaralle. Ja yllättävän monesti lähes samaan hintaan kuin se tarjouksessa oleva ulkomailla tehty ”ketjutuote”, niin vierestä löytyy muutaman 10 centtiä kalliimpi puhtaasti kotimainen vaihtoehto. Kauppalaskun loppuhinnassa näillä centeillä ei juuri ole vaikutusta, ai-nakaan meidän kahden henkilön taloudessa, joten olen muuttanut käyt-täytymistäni kauppa-asioissa. Ymmärrän toki myös muita näkökohtia. Näin nykyinen taloudellinen tilanne laittaa ainakin minua pohtimaan mitä minä voin tehdä, että Suomella menisi paremmin.

Syksyn aikana IL ja SATI tulevat panostamaan lisää työura- ja työ-elämän pelisääntökoulutuksilla. Lukekaa tarkemmat ajankohdat näis-tä koulutuksista toisaalla tässä lehdessä ja IL:n ja SATIn kotisivuilta. Nämä koulutukset ovat suunnattu kaikille meille SATIn jäsenille ja voi ottaa vaikka kaverin mukaan ja samalla tehdä jäsenrekrytointia. Lupaan suorittaa tarvittaessa mainospuheen: Miksi SATI ja IL ovat juuri meille se oikea kanava järjestäytyä ammattiliittoon. Joten ottakaa rohkeasti hihastani kiinni. Itse olen myös kokenut kesän aikana työ-paikan vaihdoksen. STX-telakkaelämä on nyt takana ja edessä uuden raumalaisen telakkayhtiön Rauma Marine Constructions Oy:n palve-luksessa vastaten RMC:n tuotannosta Rauman telakalla. Joten pide-tään peukkuja, että tarjotut laivaprojektimme poikivat meille Länsi-Suomen meriteollisuuden toimijoille töitä tulevaisuudessa.

Lopuksi: Toivon, että moni jäsenemme ottaa tässäkin lehdessä ole-vista tapahtumista omakseen jonkun ja tulette mukaan tapahtumiim-me. Syyskokouksia ei kenenkään pidä pelätä, emme pakota ketään mukaan hallituksiimme. Pikkujoulut on jo sovittu ja viime vuonna hyväksi havaittu teatteri & ruokailu on tämänkin vuoden peruskaava. Tervetuloa mukaan.

Markku UusitaloPuheenjohtaja

On taas ollut erikoinen kesä. Toukokuu näytti hie-nolta, mutta kesäkuussa kylmeni. Juhannuskin oli niin kylmä, ettei Suomessa tullut yhtään tyypillistä

Juhannushukkumista. Heinäkuussa sitten lämpeni. Suomi jäi vain päivän päähän kaikkien aikojen peräkkäisten hel-lepäivien määrästä. Nyt elokuun puolessa välissä näyttää hieman viilenevän ja ollaan päästy normaaliin suomalai-seen kesään.

Satakunnan Insinöörien jäsenmäärä on hienoisessa kas-vussa. 1.8.2014 jäsenmäärä oli 2425 jäsentä.

Työmarkkinaneuvotteluista on tällä hetkellä käynnissä YTN:n ja Metsäteollisuuden väliset neuvottelut ylempien toimihenkilöitten työehtosopimuksesta. Jostakin syystä Metsäteollisuus ry ei ole halukas kirjaamaan työehtosopi-mukseen niitä yleisiä käytäntöjä jotka ovat jo suurimmalla osalla sen toimipaikoista jo käytössä ja jotka muilla aloil-la on kirjattu jo vuosia sitten. YTN ei todellakaan ole ha-kemassa mitään uutta tai lisää siihen mitä jo muilla aloilla on. Toinen syksyn suuri työmarkkinakysymys on eläke-neuvottelut. Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt ajavat kuin käärmettä pyssyyn alimman eläkeiän nostamista ainoana keinona työurien pidentämiselle. Viimeksi tehdyssä eläke-uudistuksessa Suomessa laskettiin alinta eläkkeelle jäämi-sikää kahdella vuodella ja sen seurauksena keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on noussut jo yli vuodella.

Syksyn mittaan liittomme järjestää yhdessä Satakunnan Insinöörien kanssa Työelämän pelisäännöt 1 koulutuksen. Lisäksi tilee kolme muutakin työelämä koulutusta: Hyvien tyyppien tuhoisat tavat, Osaaminen esille ja CV-työpaja. niistä, kuten muistakin Satakunnan Insinöörien järjestä-mistä tilaisuuksista saatte tietoa nettisivuilta. Osasta tilai-suuksia lähetetään myös sähköpostikutsu. Varmistakaa, että sähköpostiosoitteenne on oikein liiton rekisterissä.

Hyvää syksyä toivottaen

Timo RuokoKenttäpäällikkö

Satikka 3/2014Satikka 3/20146 7

Ennätyksellinen määrä osallistujia Jazzbrunssilla

Paikallisyhdistysten syyskokoukset

Porin Insinöörit ry:nsyyskokous

Torstaina 6.11.2014 klo 18.00SATIn toimistolla,

Isolinnankatu 24, 5 krs., Pori

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Ruokailun järjestämiseksi, ilmoittautumiset Jani Välimaalle 31.10.2014 mennessä,

044 302 7528 tai [email protected]

Porin Insinöörit, HallitusTervetuloa!

Rauman Insinöörit ry:nsyyskokous

Torstaina 6.11.2014 klo 18.30Seaside Industry Park,

Suojantie 5, Rauma

Tilaisuuden aluksi Timo Luukkonen kertoo Seaside Industry Parkin ja Markku Uusitalo Rauma Marine

Contruction Oy:n (RMC) toiminnasta.


Kahvitarjoilu.

Ilmoittautumiset perjantaihin 31.10.2014 mennessä SATIn toimistoon

[email protected] tai 02 641 4131

Rauman Insinöörit, HallitusTervetuloa!

Ala-Satakunnan Insinöörit ry:nsyyskokous

Torstaina 6.11.2014 klo 18.00Narvi Oy

Yrittäjäntie 14, Lappi

Tervetuloa tutustumaan Narvi Oy:n tehtaaseen Lappiin.

Yritys- ja tehdasesittelyn jälkeen pidetään Ala-Satakun-nan Insinöörien sääntömääräisen vuosikokouksen.


Tarjoilusta johtuen pyydämme ilmoittautumiset maanantaihin 3.11.2014 mennessä, SATIn toimistoon

Pialle 02-641 4131 tai [email protected]

Ala-Satakunnan Insinöörit, HallitusTervetuloa!

Porin Insinöörit PI ry28007-29180, 29310-29600, 29680-29790, 29900-29940

Rauman Insinöörit ry

26007-27260, 27310

Ala-Satakunnan Insinöörit ry

27400-27920 29200-29280, 31900-31950, 31970, 32610-32920, 38300-38370, 38510

Satakunnan Insinöörien jäsenet jakautuvat kolmen paikallisyhdistyksen jäseniksi seuraavan postinumero-jaon mukaisesti. Oman paikallisyhdistyksesi näet myös jäsenkortistasi. Jokainen jäsen on äänioikeutettu oman paikallisyhdistyksensä kokouksessa. Kannattaa lähteä mukaan tapaamaan toisia insinöörejä ja vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan!

Ennätyksellinen määrä osallistujia

JazzbrunssillaJazzbrunssi järjestettiin Porissa tänä kesänä jo kolmannen kerran. Voidaan siis puhua jo perinteestä, joka varmasti tulee saamaan myös jatkoa. Satakunnan Insinöörien ja Insinööriliiton yhteistyössä järjestämä ta-pahtuma on aiemmillakin kerroilla hou-kutellut paikalle runsaasti osallistujia ja suosio näyttää kasvavan vuosi vuodelta.

Kesällä 2013 brunssia kävi Satakunnan Insinöörien toimistolla nauttimassa yli 130 osallistujaa niin Porista kuin kauempaakin. Tänä kesänä syntyi uusi kävijäennätys, kun paikalle saapui jopa pari sataa osallistujaa.

Porissa riitti ohjelmaa

Virallisempaa osuutta brunssilla edusti järjestöjohtaja Mikko Wikstedtin pu-heenvuoro. Microsoftin suurista irtisa-nomisista oli tullut tieto juuri brunssia edeltävänä päivänä, joten Wikstedt luon-nollisesti käsitteli kevyempien kesäntoi-votuksien lisäksi myös näitä valitettavan monille ajankohtaisia ikävämpiäkin asioi-

ta. Hän ennustikin, että liiton asiamiehillä ja asiakspalvelulla tulee olemaan edessään kiireinen loppukesä näistä vaikeista ajoista johtuen.

Vaikka osallistujia oli todella paljon, tunnelma toimistolla säilyi mukavan ren-tona. Osallistujat tulivat ja menivät oman aikataulunsa mukaisesti. Keskustelu kävi vilkkaana, kun insinöörit vaihtoivat kuu-lumisia keskenään ja nauttivat tarjoilusta.

Jazzien ohella Porissa järjestetty Suo-miAreena ja sen keskustelutilaisuudet tar-josivat hyviä keskustelun avauksia myös insinöörien brunssille. Monet olivat käy-neet seuraamassa keskusteluja kaupungil-la ja samoista aiheista oli luontevaa jatkaa kollegoiden kesken. Varsinkin kun Suomi-Areenan monet aiheet olivat liittyneet ta-valla tai toisella työelämään.

Kesäkaravaani

Jazzbrunssi oli osa Insinööriliiton Kesäka-ravaani kiertuetta. Kesäkaravaani pysäh-

tyi tänä kesänä Pori Jazzien lisäksi myös monissa muissa kesätapahtumissa ympäri Suomen. Muita kiertueen tapahtumia oli-vat Turun keskiaikaisten markkinoiden yhteydessä järjestetty Turnajaisbrunssi, Tangobrunssi Seinäjoella, Joensuun Ilo-saarirockin yhteydessä järjestetty Rock-brunssi, Rallibrunssi Jyväskylässä. Ke-säkaravaanin tapahtumat olivat avoimia kaikille insinööriliitto-yhteisön jäsenille.

Teksti: Jari Vihervirta Kuva: Minna Virolainen


Laskuviivain

Laskuviivain eli laskuviivoitin eli laskutik-ku edelsi taskulaskinta laskutoimituksia helpottavana apuvälineenä. Otavan Iso Tietosanakirja vuodelta 1963 sanoo las-kuviivaimesta muun muassa seuraavaa: ”Käytännössä esiintyvien likimääräisten numerolaskujen suorittamiseen käytetty koje, jonka muodostavat kaksi toisten-sa rinnalla liikkuvaa, logaritmiasteikolla varustettua viivainta sekä lukemislaite eli hahlo. Laskuviivaimen perustana on ja-nojen graafinen yhteen- ja vähennyslasku, koska kerto- ja jakolasku muuttuvat loga-ritmien avulla yhteen- ja vähennyslaskuk-si. Tavallisella 30 cm:n laskuviivaimella laskettaessa on virhe kerto- ja jakolaskussa enintään 0,3 %.”

Kokeillaanpa käytännössä. Löydän kaapin uumenista kaksi laskutikkua ja ihmettelen, että mistähän nämäkin mah-tavat olla peräisin? Toinen on vihreässä pahvikotelossa, jossa lukee A. W. Faber Castell, Darmstadt, 1/54. Laskutikku itses-sään on puuta, johon on kiinnitetty muo-viset mittaviivoittimet. Tikun takapuolella ovat ”helppokäyttö” ohjeet saksaksi, joista selviävät, miten laskuviivaimella voidaan suorittaa laskutoimituksia logaritmeista, potenssiin korottamisesta ja neliöjuuren ottamisesta. Minulle tosin nuo ohjeet eivät aukaise laskutikun käyttöä alkuunkaan.

Toinen viivain on sekin saksalaista al-kuperää oleva Faber-Castell, mutta huo-mattavasti uudenaikaisempi, täysmuovi-nen, muovisessa läpinäkyvässä kotelossaan. Kotelosta löytyy onneksi myös Fil. tri Urpo Kuuskosken suomeksi kirjoittama vihkonen ”Laskuviivaimen käyttö, ohje keskikoulua varten”. Valitettavasti mistään ei löydy mi-tään merkintää tämän laskutikun tyypistä.

Käyttöohjeesta selviää, että tällä viivai-mella voi suorittaa kerto- ja jakolaskuja erikseen ja yhdistettynä, korottaa neliöön ja ottaa neliöjuuria. Jutun clou on lasku-tikun keskellä olevassa siirräteltävissä ole-vassa viivaimessa. Sitä siirretään tietyllä ”kaavalla” perusviivaimeen nähden siten, että vastaus voidaan lukea toisesta kohtaa viivainta. Esimerkiksi kertolaskussa käy-tetään perusviivaimen alaosaa ja siirrettä-vää osaa. Jos halutaan laskea viivaimella, mitä on 2 * 3, niin valitaan ala-asteikosta 2 ja yläasteikon 1-kohta asetetaan sen koh-dalle. Yläasteikossa siirrytään katsomaan kohtaa 3 ja vastaavasta ala-asteikon koh-dasta luetaan tulon arvo 6. Selkeää, eikö?

Hivenen enemmän tulee haastetta, jos pitää tikun avulla laskea, paljonko on 2 * 7. Koska tikku ei mahdollista sitä, että yläasteikon kohdasta 7 voisi lukea yhtään mitään, niin nyt on asetettava yläasteikon 10-kohta ala-asteikon kohtaan 2 ja luetaan tulos yläasteikon kohdasta 7 ala-asteikosta. Älkää naurako: olen lähes sanasta sanaan kopioinut tekstin Kuuskosken ohjevihko-sesta. Kun teen edellä mainitun ohjeen mu-kaan, saan tulokseksi 1,4. Nyt pitää olla älliä siirtää pilkkua desimaalin verran oikealle, jotta tulos olisi 14. Huh. Huomattavasti hel-pompaa on opetella kertotaulu ulkoa.

Ei aivan helppo apuväline

Kuten arvata saattaa, suurien kertolasku-jenkaan suorittaminen laskuviivaimella ei ole ihan yksinkertaista. Laskijalta edellyte-tään matemaattista älyä. Otetaan esimer-kiksi kertolasku 8 * 16. Ensin on osattava muuttaa sekä 8 että 16 saman kantaluvun potenssin muotoon. Valitaan kantaluvuksi

2, koska 8 = 23 ja 16 = 24. Nyt pitää muis-taa potenssin laskusäännöt, jotta tiedetään, että 23 * 24 = 27. Ja nyt sitten vaan näp-pärästi etsimään laskuviivaimesta arvoa 27... Täytyy myöntää, etten onnistunut lukemaan numeroita 128 mistään kohtaa laskuviivainta lukujen 2 tai 7 lähistöltä. Eli annan kaiken kunnian teille, jotka osaatte laskea laskuviivaimella!

Vihkosen takana mainostetaan vieläkin edistyksellisempää laskuviivainta Castell novo-duplex 2/83. Se on kaksipuolinen, mitä kummatkaan minun hallussani ole-vat laskutikut eivät ole. Mainosteksti kuu-luu seuraavasti: ”Katkaistut asteikot (W1, W1’, W2, W2’) antavat laskuviivaimelle 50 cm:n asteikon tarkkuuden. p-llä alkavat asteikot CF ja DF sekä käänteisasteikko (p-asteikko) CIF helpottavat oleellisesti m.m. taulukon muodostamisen. Kaksiosainen tangenttiasteikko T1, T2 ulottuu aina 84,30 saakka ja tekee kofunktioiden sekä käänteisasteikon käytön tarpeettomaksi tangentin yhteydessä. ST-asteikko (pienten kulmien asteikko) sisältää korjailumerkke-jä trigonometrisia laskelmia varten. Novo – Duplex ’ in erikoistunnuksena on sen 7 eksponenttiasteikkoa. Metallilistojen eri-koisen ruuvirakenteen ansiosta voidaan muuttaa kielen liukuvuutta sekä säätää as-teikkojen tarkkuutta.”

En voi myöntää, että haluaisin koskaan tulla toimeen sen enempää laskutikun kuin helmitaulunkaan avulla. Kannatan ehdot-tomasti päässälaskutaitoa tiettyyn rajaan asti! Ja – hyvät lukijat – älkää pelätkö, että seuraavassa Satikan numerossa kirjoittaisin laskukoneen historiasta tai sen käytöstä.

Teksti ja kuva: Heidi Novari

Laskuviivain

Omankin kukkarosi parhaaksi

pillä kuussa voisit siis hyvässä lykyssä työl-listää itsesi, perheenjäsenesi tai naapurisi.

Kotimaista maitoa ostaessaan näkee sil-missään vehreällä vainiolla käyskenteleviä ammuja, joilla jokaisella on kasvattajan an-tama nimi ja onnellinen elämä siinä lypsy-hetkien välissä. Toisessa ääripäässä ovat sit-ten ne kauhukuvat kuolleiden lajitoveriensa keskellä lojuvista tehotuotannon uhreista, niistä, jotka aina välillä löytyvät eläinsuojeli-joiden yllätysiskuissa. Näiden kahden välil-tä löytynee totuus kotimaisesta tuotannosta, toivottavasti kuitenkin lähempää sitä mieli-kuvaa, missä Mansikki, Mustikki ja Heluna ottavat kesäpäivänä rennosti. Suomalainen elintarviketuotanto on tiukan lainsäädän-nön ja valvonnan alaista aina rehupellolta kaupan hyllylle asti, joten tuotteita voi hy-vällä omallatunnolla pitää puhtaana ja huo-lella valmistettuna ravintona.

Muiden kuin elintarvikkeiden koh-dalla puhutaan makuasioista. On kulutta-jasta kiinni, kokeeko hän kotimaisen kä-sisaippuan pesutehon paremmaksi kuin ulkomaisen tai suomalaisen verhodesignin kauniimmaksi kuin vaikka länsinaapurissa suunnitellut kuosit. Kotimaisissa käyttöta-varoissa myös käytännöllisyys voi sanella suomalaisen suosimisen; ne on monesti suunniteltu ja valmistettu kestämään neljä vuodenaikaamme, eikä vain näyttämään siltä, että kestäisivät mitä tahansa. Pakkasen puremalle ja kesähelteen hellimälle Suomi-ihollekin valmistetaan kosolti omia tuottei-ta, joissa ei ehkä tuoksu tropiikki tai värissä näy Karibianmeren aallot, mutta joita Al-lergia- ja astmaliitto voi suositella niillekin, joille nätti paketti ei voi olla valintakriteeri suoraan hipiälle levitettävälle tuotteelle.

Kotimaisen tuotteen suosiminen on valinta, jonka voi tehdä joka kerta jotain ostaessaan. Valinta on sinun.

Jutussa on käytetty lähteenä Suoma-laisen Työn Liiton internetsivuja ja Hyvää Suomesta-merkkiä esittelevää sivustoa sekä omia kokemuksia kotimaisen suosimisesta. Se on kirjoitettu suomalaisella työvoimalla, joka pyrkii käyttämään ravintonaan pääosin Satakuntalaisia elintarvikkeita.

Teksti: Jenni HuhtapeltoKuva: Jari Vihervirta

Hyvää Suomesta -merkki, Joutsenlippuna-kin tunnettu, kertoo elintarvikkeen olevan ainakin pääosin kotimaisista raaka-aineista suomalaisella työvoimalla valmistettu. Mer-kin kriteerit ovat hyvinkin tiukat, sillä sen saadakseen tuotteessa olevan lihan, kalan, kananmunan tai maidon pitää olla koko-naan kotimaista, samoin yhden ainesosan tuotteen kohdalla. Yhteensäkin raaka-ai-neiden tulee olla vähintään 75-prosentti-sesti kotimaisia, ja merkin saaneet tuotteet auditoidaan kolmen vuoden välein. Merkin omistaa ja hallinnoi Ruokatieto Yhdistys ry, eli itsenäisesti mikään valmistaja ei voi päät-tää merkin käyttöönotosta. Toinen hyvin tunnettu alkuperämerkki on Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-merkki, joka ker-too tuotteen tai palvelun olevan Suomessa valmistettu tai tuotettu.

Osittain arvovalinta

Kyllä vain, suomalainen tuote on ainakin joissain tapauksissa tuontitavaraa kalliim-pi. Syyn voi ainakin osittain löytää tutki-malla omaa palkkanauhaansa; suomalai-

nen työ ei ole halpaa. Toisaalta meillä lapset eivät tee pitkiä päiviä tehtaissa, vaan ottavat lungisti päiväkodeissa ja

kouluissa, kun aikuiset tekevät kohtuul-lisen mittaista työpäiväänsä. Lapsi-

työvoiman ongelma ei toki ratkea sulkemalla silmät asialta ja os-

tamalla kotimaista, mutta eipä se näytä vuosikymmenien aikana ratkenneen, vaikka kauppojen hyllyille on ilmes-

tynyt kiihtyvään tahtiin kau-komaiden ihmeitä. Ja kun oikein tarkkaan katsoo, ei se sinivalkoisella värikoodattu tuote ehkä olekkaan kalliimpi, saattaa se olla edullisempikin. Arvovalinnan edessä ollaan silloin, kun vastakkain asetetaan kukkaroon kohdistuva absoluuttinen ker-tarasitus ja valinnan aiheuttamat kerran-naisvaikutukset. Suomalaisen Työn Liitto on tutkinut ja moneen otteeseen julista-nut, että jos jokainen suomalainen lisäisi suomalaisten tuotteiden ostamista kympil-lä kuussa, toisi se 10 000 vuosityöpaikkaa lisää ja nimenomaan samalle porukalle, joka niitä kymppejä panostaisi. Sillä kym-

Suomalaisuuden suosiminen ja kotimais-ten tuotteiden ostaminen nousi kesällä Venäjä-pakotteiden myötä otsikoihin, kir-voitti mielikuvakampanjointia ja toivon mukaan toi suomalaisille tuotteille muuta-man uuden ostajankin. Kyse ei kuitenkaan ole asiasta, joka olisi ajankohtainen vain joskus ja joulukinkkua valitessa. En ole taloustietäjä mutta Suomen talouskasvu ei takuulla synny kiinalaista halpatuotantoa hamstraamalla.

Yllättävän helppoa

Kotimaisen tuotteen tunnistaminen on tehty kuluttajalle helpoksi, siitä pitävät huolen eri tahojen myöntä-

mät alkuperämerkit, valmistajien käyttämät omat merkinnät

sekä kauppojen omat hyllymerkinnät. Ko-

timaisuus on in, ja suomalai-

set val-m i s -

t a j a t haluavat ot-taa trendistä kaiken irti. Tunnettujen alkuperä-merkkien rinnalla näkee paljon eril-laisia versioita Suomen lipusta sekä suurifonttisia tekstejä, joissa kerro-taan tuotteen olevan suomalainen. Kymmenellä kielellä painettu tuo-teseloste ja suurennuslasia vaativa alkuperämaa-teksti sen sijaan kerto-mat lukemattakin, että ihan lähinur-kilta ei olla kotoisin.

Alkuperämerkkejäkin jokainen kuluttaja on nähnyt. Ne ovat vapaa-ehtoisia, mutta ymmärrettävästi val-mistajien suosimia laatua ja luotet-tavuutta henkivän brändinsä vuoksi.

Omankin kukkarosi parhaaksi


Solmuille kyytiä

Toisin kuin Aku Ankka -lehti antaa ym-märtää, partion ensisijainen tarkoitus ei ole kahmia ämpärikaupalla kiiltäviä preni-koita eikä saavuttaa pitkiä ja vaikeastilau-suttavia arvonimiä. Partio ei myöskään ole pelkkää solmujen näpräämistä ja mummo-jen taluttelua, vaan yllättää monipuolisuu-dellaan paitsi vasta-alkajan, myös koke-neemman harrastajan.

Kuka voi harrastaa?

Nuorekkaasta imagostaan huolimatta par-tio ei ole vain lasten harrastus jota aikuiset ohjaavat suurinpiirtein paikoillaan istuen. Partiosta löytyy tekemistä kaikenikäisille. Partio-ohjelma on suunniteltu 7-22 -vuoti-aille, mutta rajapyykin ylittäneetkin voivat puuhata paljon muutakin kuin vain johtaa

nuorempiaan. Aikuisille on monessa lip-pukunnassa omaa ohjelmaa, esimerkiksi retkiä ja vaelluksia, tutustumiskäyntejä, mahdollisuuksia viettää aikaa partiokave-reiden kanssa. Jokaiselle siis ikänsä mu-kaan; pienimmillä, niillä sudenpennuilla, uuden oppiminen tapahtuu leikin ja ta-rinoiden lomassa. Aikuisuutta lähentele-villä toiminta on jo hyvin itseohjautuvaa ja muotoutuu harrastajansa näköiseksi. Mukaan voi silti tulla kaikenikäisenä, sillä koulutusta, perehdytystä ja tukea on aina tarjolla.

Mitä siellä tehdään?

Partio ei olisi partiota, jos sen sisällön voisi tiivistää lehden sivuille. Keskiössä on op-piminen tekemisen ja kokemuksien kautta,

ei asioiden opettelu kirjasta tai interne-tistä pänttäämällä. Toimintaryhmät, joita kutsutaan laumoiksi, joukkueiksi tai var-tioiksi riippuen ikäkaudesta, kokoontuvat viikottain tekemään erillaisia aktiviteetteja. Aktiviteetit voivat liittyä erätaitoihin, luo-vuuteen, kädentaitoihin tai yhteiskuntaan, noin niinkuin esimerkiksi. Näitä taitoja pääsee sitten hiomaan ja syventämään retkillä ja leireillä. Jos kilpailuhalua löy-tyy, pääsee osaamistaan testaamaan ihan SM-tasolla asti. Nuorimmilla kilpailujen nimellä kulkevat tapahtumat ovat leppoi-sia toimintapäiviä, mutta aikuiset voivat mitellä paremmuudesta jo ihan tosissaan, joskin pilke silmäkulmassa ja reilun pelin hengessä.

Hauskanpidosta ja leikkimielisyydes-tä huolimatta partio ei ole päämäärätön-

tä ajanviettoa ja kerhoilua, vaan Suomen suurin kasvatusjärjestö, jolla on omat kas-vatustavoitteensa ja arvot toiminnan taus-talla. Partio pyrkii kasvattamaan itseään ja muita kunnioittavia yhteiskunnan jäseniä, jotka pärjäävät myös luonnossa. Ei mikään kevyt tavoite vapaaehtoisvoimin toimivalle järjestölle.

Varmaan aika kallista touhua?

Ei muuten ole. Suomen Partiolaisten jä-senmaksu on noin 50 euroa vuodessa, ja sen hinnalla partiolainen on vakuutettu partiotoimintaan osallistuessaan. Lippu-kuntien retket ja pienet leirit ovat yleensä hyvin edullisia, kun vertaa muihin vapaa-ajanviettotapoihin, eivät suurleiritkään ole hinnalla pilattuja. Retkeilyvarusteisiin

saa tietysti halutessaan upotettua pienen omaisuuden, mutta hyvin pienelle panok-sella pääsee tässä lajissa pitkälle. Lisäksi varsinkin lasten varusteita on monesti myynnissä vähän käytettynä. Teltoista ja muista suuremmista retkeilytarvikkeista ei yksittäisen partiolaisen tarvitse huolehtia, vaan niitä löytyy lippukuntien varastoista.

Miksi lähtisin mukaan?

Samoista syistä kuin muihinkin harras-tuksiin; ajanvietteen ja hyvän seuran takia. Valtaosa partiolaisista aloittaa harrastuk-sen lapsena tai nuorena ja jatkaa sitä vielä aikuisena, mahdollistaen taas uusien lasten ja nuorten harrastamisen. Lapsille harras-tuksen parhaat puolet ovat monipuolisuus, uuden oppiminen ja omanikäinen seu-

ra. Aikuinen saa onnistumisen elämyksiä nähdessään nuorempien oppivan uutta ja ylittäessään itsensä kiivetessään tunturin huipulle tai yöpymällä aikuisiällä ensim-mäistä kertaa teltassa. Niitä kokemuksia ei voi jakaa paperilla tai valokuvissa, vaan ne on tultava kokemaan itse.

Teksti: Jenni HuhtapeltoKuvat: Lounais-Suomen Partiopiiri / Miska Loimaala, Tauno Kuisma

Taustakuva on leirin päättäjäisistä. Eri alaleireirit tunnistaa erivärisistä tuubihuiveista.

Solmuille kyytia..

Leiriläisiä ohjelmapisteellä.


SATIn moottoripyöräretki 2014 Insinöörien kesäpäivä Helsingissä 9.8.2014

Insinöörien kesäpäivä Helsingissä

9.8.2014

Aamulla aikaisin starttasi bussi Porista, Rauman ja Euran kautta kohti Helsinkiä. Pientä harmautta oli taivaanrannassa nä-kyvissä, kun matka eteni. Mutta Helsingin lähestyessä aurinko alkoi näyttäytymään ja Helsinkiin saavuttaessa pilvet olivatkin ka-donneet kokonaan ja kesä jatkoi mahtavaa hellejaksoaan!

Vapaata ohjelmaa

Ohjelma oli tällä kertaa valittu hyvin va-paaksi ja jokainen matkalainen sai itse luo-da omanlaisen reittinsä, kunhan takaisin lähtö hetkellä oli tiedossa ”lähtöpaikka.

Osa osallistujista jäi Linnanmäelle viettämään koko päivän kestävää huvitte-lu päivää, kuuleman ja kokeman mukaan Kingi oli todellakin nimensä veroinen. Helsingin keskustan myymälät, nähtävyy-det ja muut virikkeet saivat meistä osan pauloihinsa, Sauli ei ollut vielä palannut takaisin linnaansa, mutta paljon muutakin nähtävää tuolla isolla kirkolla kyllä on. Iso osa osallistujista oli tällä kertaa päättänyt käydä tutustumassa sukulaissieluihin Kor-keasaaressa. Ilma oli kuin morsian, niin moni hyödynsi mahdollisuutta matkustaa Korkeasaareen siipiratasaluksen kyydissä Kauppatorilta aluksen kyytiin astuen.

Paluu matkalle lähdettiin samoihin ai-koihin, kun kaupat alkoivat sulkea oviaan. Jokainen osallistuja muutamaa kokemusta rikkaampana. Kiitokset osallistujille ja ensi vuonna taas uusiin seikkailuihin.

Teksti: Jarkko MyllyniemiKuvat: Minna Suominen

Insinöörihenkinen ajoporukka kokoontui sunnuntaina 25.5. Eurajoen K-marketin eteen mieli kirkkaana ja samoin pyörät. Reittivalintana tänä vuonna oli Ala-Sata-kunta -henkinen. Tämä tarkoitti, että Eu-rajoelta suunta kohti Lappi - Hinnerjoki - Euraa ja sieltä historiallista reittiä Köy-liönjärven kautta Huittisiin Mattilan Mar-

SATIn

Moottoripyöräretki 2014jatilalle. Perille saavuimme melkein kuivi-na, hieman istumalihakset puuntuneina. Muutamalle tämä oli kevään ensimmäinen pidempi ajorupeama.

Mattilan Marjatilan emäntä Tarja Ma-tomäki toivotti meidät tervetulleeksi tilal-leen ja lyhyen tila- ja tuoteesittelyn kautta pääsimme ruokailemaan. Matomäki kertoi

tilan viinien ja limonaadien menestys-tarinan ja miten tuotekehitys tilalla jat-kuu, ensivuonna on uusia tuotteita taasen tiedossa.

Tilaisuuteen kuului myös arvonta ja marjatilan myymälään tutustuminen ja tuliasten ostaminen. Mattilan Marja-tilan täydellinen myymälä, Hiidenkolo tuli meille kaikille tutuksi, vaikka kul-kupelien rajalliset kuljetustilat hillitsivät ostoksiamme.

Paluumatkamme suuntautui Kauvat-san kuuluisan Gulf-huoltamon kautta Harjavalta - Kullaa - Pori. Retkemme aikan saimme kokea niin aurinkoa, vettä ja taas aurinkoa. Hyvästä seurasta ja tunnelmasta kiittäen ja ensivuotta odotellen, terveisin Markku Uusitalo, GTR1000 -92.

Teksti ja kuvat: Markku Uusitalo


Aurinkoenergiaa hankkimassa

Aurinkoenergiaa voidaan tänä päivänä hyödyntää rakennuksissa monin eri tavoin sekä passiivisesti että aktiivisesti. Passiivi-sella hyödyntämisellä tarkoitetaan valon lisäksi luonnon voimalla tapahtuvaa aurin-gon säteilyenergian hyödyntämistä, jossa rakennus itse toimii sekä aurinkokeräime-nä että lämpövarastona. Tämähän on si-nänsä tuttu juttu. Ikkunasta paistava aurin-ko lämmittää huonetta ja varjot vähentävät tätä vaikutusta. Passiivista hyödyntämistä voidaan kuitenkin tehostaa huomattavasti miettimällä tarkemmin mm. rakennuksen sijoittelua, muotoa, materiaaleja, suunta-uksia sekä ikkunoiden tyyppiä, kokoja ja sijaintia. Hyvällä suunnittelulla, jopa vii-desosa vuosittaisesta kokonaislämmön-tarpeesta voidaan kattaa pelkällä aurin-koenergian passiivisella hyödyntämisellä. Suunnitteluun kuuluvat myös kesäisen yli-lämpenemisen ja jäähdytystarpeen ehkäisy mm. varjostavilla katon lappeilla, markii-seilla ja kaihtimilla tai esim. istuttamalla sopivia varjostavia lehtipuita tai pensaita ikkunoiden eteen.

Nestekiertoisten lämpökeräimien hyötysuhde voittaa sähköpaneelit

Aktiivisessa hyödyntämisessä taas puhu-taan tyypillisesti rakennuksiin asennetta-vista erillisistä aurinkokeräimistä, -sähkö-paneeleista ja aurinkoenergiajärjestelmistä. Aurinkokeräimet siirtävät auringon läm-pösäteilyn lämmönsiirtonesteeseen, jolla lämpö saadaan edelleen siirrettyä putkis-toa pitkin pumpun ja lämmönvaihtimen avulla varaajaan tai suoraan käyttöön esim. lattialämmitykseen. Myös ilmakeräimiä voidaan käyttää. Aurinkosähköpaneelit taas muuntavat auringon säteilyn suoraan tasasähköksi, joka voidaan käyttää sellai-senaan, varastoida akustoihin tai muun-taa vaihtosähköksi ja käyttää normaalin verkkosähkön tavoin rakennuksen sähkö-laitteissa. Hyötysuhteeltaan nestekiertoiset lämpökeräimet ovat selkeästi parempia kuin sähköpaneelit ja lämpöenergiaa on helpompaa ja halvempaa varastoida. Vas-taavasti sähkö saadaan paljon tehokkaam-min hyödynnettyä monikäyttöisyytensä ja paremman siirrettävyytensä vuoksi. Au-rinkolämpöjärjestelmän kokonaishyöty-suhdetta huonontavat sen suuremmat siirtohäviöt ja energian suppeampi käytet-tävyys. Parhaan hyötysuhteen saavuttami-seksi kulutuksen ja tuoton tulisi kohdata, mikä on käytännössä harvinainen tilanne.

Jos ajatellaan aurinkoenergian hyödyn-tämistä olemassa olevassa rakennuksessa, on tavallisen talonomistajan kannalta jär-kevin vaihtoehto yleensä aurinkosähköjär-

jestelmä. Tekniikka on olemassa, toimivaa ja testattua, sitä on paremmin saatavilla ja sitä saa jo kohtuulliseen hintaan. Sähkö on lisäksi lämpöä monikäyttöisempää ja soveltuu siten paremmin useimpiin koh-teisiin. Irrallisen mökkijärjestelmien osalta hankintakin on vielä suhteellisen suoravii-vaista. Sen sijaan sähköverkkoon kytket-täviin järjestelmiin liittyvät toimet ovat jo huomattavasti mutkikkaampia. Nämä ns. on-grid järjestelmät ovat Suomessa tois-taiseksi vielä sen verran uutta, että hankki-jalta vaaditaan omatoimisuutta tarvittavia lupa- ja sopimusasioita selvitellessään.

Suunnitteluun kannattaa panostaa

Ennen järjestelmän hankintaa tulee miet-tiä mitä kaikkea haluaa aurinkosähköistää eli minkä kokoisen järjestelmän tarvitsee. On hyvä selvittää paljonko ja mihin kaik-keen sähköä nykyisellään kuluu. Haluaa-ko kattaa esimerkiksi kylmälaitteiden ja talotekniikan tuoman sähkönkulutuksen peruskuorman vai myös lisäksi muutakin ajoittaisempaa kulututusta ja esimerkiksi ajaa ylijäämäsähkö vastuksen avulla läm-pimään käyttöveteen tai myydä verkkoon. Paneeleille tarvitaan aurinkoinen sijoi-tuspaikka, joka on usein talon tai pihara-kennuksen katto, mutta järjestelmän voi sijoittaa myös maahan. Tärkeintä on, ettei paikkaan osu häiritseviä varjoja ja että pa-neelit voidaan suunnata mielellään kaakon ja lounaan välille noin 45 asteen kaltevuus-kulmaan, sijainnista riippuen. Tasakatolla järjestelmä voidaan sijoittaa ja suunnata yleensä vapaammin kohti etelää. Aina on syytä varmistaa, että alle jäävä katto on hyvässä kunnossa ennen asennusta, kos-ka järjestelmä on pitkäikäinen; jopa 25-30 vuotta ja katto hankala korjata jälkikäteen. Kompromisseja joutuu toki tekemään, mutta on hyvä myös tiedostaa mitä ne vai-kuttavat tuotantoon.

Lisäksi yleiseen sähköverkkoon kyt-kettävillä järjestelmillä on oltava paikal-lisen verkonhaltijan lupa ja jos on tarkoi-tus myydä ylijäämäsähköä, on sille oltava ostaja sovittuna. Verkkoyhtiölle tulee toi-mittaa tarvittava dokumentaatio suunni-tellusta järjestelmästä ennen kytkentää ja sen tulee täyttää asetetut sähkön laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Jonkinlainen en-nakkohyväksyntä on hyvä olla jo ennen laitteiston hankintaakin. Itse asentamiseen tarvitaan mahdollinen lupa tai ainakin il-moitus kunnan rakennusvalvontaan – riip-puen asuinkunnan rakennusvalvonnan käytännöistä. Varsinaiset sähkökytkennät saa tehdä vain pätevyydet omaava henkilö.

Järjestelmän kannattavuuteen ja koon valintaan vaikuttaa ratkaisevasti mahdol-lisesta myytävästä sähköstä saatava hinta ja sähkön myynti- ja siirtosopimuksiin liittyvät maksut. Sopimuksissa, käytän-nöissä ja suhtautumisessa aurinkoenergian pientuotantoon ylipäätän, on suuria ero-ja sähköyhtiöiden välillä. Pääsääntöisesti aurinkosähköjärjestelmän ylimitoittami-nen yli oman kulutuksen ei toistaiseksi ole kannattavaa Suomessa. Toiveissa on, että valtiovalta uudistaisi sähkön mikro-tuotantoon liittyvää lainsäädäntöä uusiu-tuvia energioita suosivampaan suuntaan ja vaatisi sähköyhtiöiltä nettomittarointia, jolloin ostettava ja myytävä sähkö olisivat kuluttajalle samanarvoisia.

SolarLeap

Aiheeseen liittyen Satakunnan ammatti-korkeakoulu on paraikaa käynnistämässä SolarLeap-hanketta, jonka tavoitteena on juuri mm. tuoda esille aurinkoenergialii-ketoiminnan kehittymisen pullonkauloja ja yhtenäistää ja selkeyttää alan toimin-tatapoja ja lupaprosesseja. Hankkeen ai-kana on tarkoitus toteuttaa kymmenen omakotitalokokoluokan järjestelmän ko-konaistoimitusta SAMK:n ja Winnovan opiskelijoiden voimin. Toimituksissa pilo-toidaan hankkeen aikana luotuja proses-seja, toimintatapoja ja dokumentaatiota, jotka jatkossa osaltaan helpottavat myös aurinkoenergiaa hankkivan elämää. Lisä-tietoja hankkeesta löytyy osoitteesta http://solarforum.fi/wp/fi/projektit/solarleap/.

Teksti: Teemu HeikkinenKuva: Petri Lähde

Aurinkoenergiaahankkimassa


Rauman kauppatorin kulmaukseen yli 200-vuotiaaseen Luwilan taloon saneerattu Ravintola Goto avasi ovensa kesällä vuonna 2013.

Menestyneen ravintolan taustalta löytyy osaava tiimi, johon kuuluvat yrityksen omistajat Timo Elo, Juho Jokela, Top Chef- kokki Teemu Laurell, Janne Niskala, Petri Vehanen ja

Ninni Viitanen sekä tietysti osaava henkilökunta. Gotossa kaikki tehdään alusta lähtien itse, oli kyse sitten leivästä tai kastikkeesta.

Raaka-aineet ovat hankittu mahdollisuuksien mukaan lähituottajilta ja ruokalista koostuu paikallisista mauista pienellä skandinaavisella lisämausteella.

Ravintola Goton keittiössä kantavana ajatuksena onkin tehdä hyvää ruokaa korkealaatuisista raaka-aineista. Annokset ovat yksinkertaisia ja maut selkeitä ja puhtaita.

Vaikutteita ruokalistaan on haettu muun muassa merestä ja Vanhasta Raumasta. Goton ruokalista vaihtuu useamman kerran vuodessa. Lista seuraa vuodenaikoja ja sesongin

raaka-aineet hyödynnetään niin, että syksyllä herkutellaan uuden sadon juureksilla ja riistalla, kesällä tuoreilla kasviksilla ja kalalla, ja talvella makustellaan hieman tuhdimmilla annoksilla.

Liiton koulutuksia Porissa

Tarkemmat tiedot koulutuksista www.ilry.fi/koulutukset

Loppuvuosi 2014

Työelämän pelisäännöt 1 Hyvien tyyppien tuhoisat tavat

Osaaminen esille! CV-työpaja

16.10.20149.9.2014

2.12.201425.11.2014

Perehdytään työsopimuksen sisältöön ja työsopimusta solmittaessa erityistä huomiota vaativiin kohtiin. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen osallistujilla on parempi valmius perehtyä heille tarjottuihin työsopimuksiin ja arvioida mihin allekirjoittamisella käytännössä sitoutuu. Tärkeä on myös, että osallistujat ymmärtävät, miksi on aina parempi konsultoida liiton asiantuntijoita, kuin allekirjoittaa sopimus puutteellisen tiedon varassa.

Koulutus on tarkoitettu kaikille niille, joita kiinnostaa oman itsetuntemuksen lisääminen. Erityisesti koulutuksesta hyötyvät työnhakutilanteessa olevat sekä oman osaamisen kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt.Osallistava koulutus sisältää kouluttajan alustuksia, keskusteluja sekä yksilö- ja ryhmätöitä. Saat käyttöösi monia työkaluja, jotka tukevat sinua itsetuntemuksen matkalla.

CV-työpajassa tutustutaan sisällöllisesti ja visuaalisesti hyvään ansioluettelon eli CV:n rakenteeseen. Mietitään, miten työnhakudokumentteja kannattaa muokata kulloisenkin tarpeen mukaan. Opitaan myös, mihin rekrytoija kiinnittää huomionsa selatessaan läpi jopa satoja työhakemuksia ja ansioluetteloita.

Koulutuksessa käsitellään mm. erilaisia työpaikkakulttuurien perustyyppejä ja niiden vaikutusta ristiriitojen syntyyn. Tarkoitus on, että osallistujat ymmärtävät paremmin oman roolinsa osana ristiriitakierteiden ehkäisyä ja pysäyttämistä, sekä pystyvät paremmin tunnistamaan ennalta ajatusmallit, tunteet ja toiminnan kriisiytymisen taustalla.Tilaisuuden kouluttaja Tapio Sirén toimii sovittelijana erilaisissa ristiriitatilanteissa ja on mm. Suomen Sovittelufoorumin jäsen.

Fine Dining -iltaennakkoilmoitus

Rauman Insinöörit ry on järjestämässä fine dining -iltaa vuoden 2015 alkuun Ravintola GOTOssa.

Ilta tulee sisältämään makuhermoja hemmottelevia ruokaelämyksiä, kyseisiin ruokiin juuri oikein yhteensovitettuja viinejä, sekä tietysti erinomaista seuraa ja loistavaa tunnelmaa.

Tarkemmin tapahtumasta ilmoitamme vuoden viimeisessä Satikassa.

PS. Paikkoja tulee olemaan rajoitetusti, joten vain nopeimmat ehtivät mukaan.


Rauman Insinöörit järjestää SATIn jäsenille perheineen kulttuuritapahtuman

Rauman Kaupunginteatterissaperjantaina 14.11.2014 klo 19.00

Vexin ja Irwinin ystävyys oli alusta asti vauhdikas: 5-vuotias Vexi mätkäisi vuotta nuorempaa Irwiniä nenään heti ensitapaamisella. Tuosta käynnistyi kahden legendaarisen taiteilijan yhteinen taival, joka jätti lähtemättömän jälkensä kotimaiseen musiikkikenttään.

Villit vuodet -musikaali kertoo Vexin matkasta Hämeenlinnan Rinkelinkadulta yhdeksi valtakunnan arvostetuimmista sanoittajista. Miten yhteiskunnan vihollisesta kasvoi palkittu kulttuuripersoona? Vuosien varrelle mahtuu niin Työmiehen lauantain radiosoittokieltoa kuin avioerojakin, mutta tietenkin myös valtava määrä upeaa musiikkia.

Vexin sanoituksista on levytetty kaikkiaan yli 2500 kappaletta. Musikaaliin niistä on valikoitunut 22 ikivihreää hittiä, joukossa mm. Ei tippa tapa, Katson sineen taivaan, Kerrasta poikki, St. Pauli ja Reeperbahn sekä Viuhahdus.

Villit vuodet -musikaalin on käsikirjoittanut sekä ohjannut Heikki Paavilainen, joka on toiminut aiemmin myös Rauman Kaupunginteatterin johtajana (vuosina 1999-2005). Vexinä nähdään ja kuullaan Raumalla jo aiemmin hurmannut, komeaääninen Lauri Ketonen ja Irwiniä tulkitsee rento ja rempseä Joni Kuokkanen. Naispääosassa vierailee tangokuningattareksikin kruunattu viehkeä ja valloittava Johanna Pakonen. Musikaalia tahdittaa ja säestää kapellimestari Perttu Suomisen johtama liveorkesteri.

Liput 20 € sis. teatterilipun ja väliaikakahvin

Ilmoittautumiset 10.10.2014 mennessä SATIn toimistoon, [email protected]

Maksu viimeistään 10.10.2014 Rauman Insinöörit ry:n tilille

FI75 5630 0020 1071 47

Lippuja on varattu 40 kappaletta. Liput jaetaan teatterilla n. 15 min ennen esitystä.

Kulttuuriterveisin

Rauman Insinöörit

Porin Insinöörit kutsuu SATIn jäseniä seuralaisineen viettämään iltaa

Ilmoittautumiset 27.10.2014 mennessä SATIn toimistolle [email protected].

Ilmoittautumisen yhteydessä saat viitenumeron osallistumismaksun suorittamiseksi.

KonjaKKi& liKööri -tasting

Illan hinta

10 €

SATIn toimistollaPerjantaina 7.11.2014 klo 18.00

Asiantuntijana Peetu Eklund, BBWines Oy


Uransa päättäneet oopperalaulajat Cissy, Wilfred ja Reggie viettävät ansaittuja eläkepäiviään muusikoiden vanhainkotina toimivassa Beecham Housessa vitsaillen,

muistellen vanhoja aikoja ja käyden tahtojen taistelua henkilökunnan kanssa. Heidän rauhansa järkkyy kun käytävillä alkaa kohina - huhun mukaan taloon on tulossa uusi asukas. Kuuleman mukaan todellinen tähti. Kolmikko yllättyy perusteellisesti, kun käy ilmi, että uusi tulokas onkin kukapa muu kuin heidän vanha kollegansa Jean Horton -

oopperataivaan kirkkain tähti ja suurin diiva. Jeanin huikeaan kiitoon noussut sooloura ja sen mukana paisunut ego katkaisivat aikanaan nelikon työtoveruuden ja ystävyyden ja johtivat avioeroon Reggiesta, joka ottaa uutisen Jeanin saapumisesta erityisen raskaasti.

Nelikkoa pyydetään esiintymään vanhainkodin vuotuisessa Verdin syntymäpäiväjuhlassa

vanhalla bravuurinumerollaan – Rigoletton kvartetolla. Mutta suostuuko laulamisen vuosia sitten yhtäkkiä lopettanut Jean mukaan? Voiko aika parantaa vanhat haavat? Ja onnistuuko

nelikko parsimaan välinsä kuntoon ennen suurta gaalakonserttia?

Ronald Harwood sai idean näytelmäänsä nähtyään televisiosta dokumentin, joka kertoi oopperalaulajien vanhainkodiksi muutetusta Verdin talosta Milanossa. Elokuvanakin nähty menestyskomedia on sydämellinen kuvaus ikääntymisen tuomista ajatuksista, vapaudesta ja

ihmisistä, jotka eivät anna iän lannistaa itseään.

Vaikka ruumis temppuilee, palaa sisällä edelleen kiihkeä henki.

Satakunnan Insinöörit kutsuu jäseniään seuralaisineen Porin Teatteriin

kvartetti

Pieni näyttämö

15.10. kello 19.00Liput 10 €

Varaukset sähköpostilla [email protected]. Liput pitää maksaa 30.9. mennessä. Maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta

1.10. alkaen. Varmista puhelimitse, 02 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla.

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen teatteriin ja jouluruokailuun



Neekerisaari Devonin rannikolla on jylhä ja yksinäinen. Saarella on ainoastaan yksi talo, amerikkalaisen miljonäärin rakennuttama loistohuvila. Sinne herra ja rouva Owen ovat kutsuneet vieraita, joihin lukeutuvat Lawrence Wargrave, Vera Claythorne, Philip Lombard, Emily Brent,

John MacKenzie, Edward Armstrong, Anthony Marston ja William Blore. Taloon palvelusväeksi on palkattu Thomas ja Ethel Rogers.

Salaperäinen isäntäpari ei ilmesty paikalle, mutta palvelijat ovat saaneet määräyksen laittaa illallisen jälkeen gramofoniin soimaan Joutsenlaulu -nimisen levyn. Levyllä ei kuitenkaan ole musiikkia vaan

puhe, jossa jokaista paikalla olevaa syytetään menneisyydessä tehdystä murhasta.

Pian vieraat huomaavat olevansa saarella täysin eristettynä muusta maailmasta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on talosta löytyvä lastenloru kymmenestä pienestä neekeripojasta, joista yksikään ei

pelastunut. Ennen pitkää ihmiset huomaavat lorun muuttuneen karmeaksi totuudeksi.

Kuka on kaiken takana? Miksi isäntäpari ei saavu paikalle? Onko saarella vielä joku, josta kukaan ei tiedä?

Eikä yksikään pelastunut on Agatha Christien vuonna 1939 kirjoittama dekkarikirjallisuuden klassikkoteos, joka tunnetaan myös nimellä Kymmenen pientä neekeripoikaa. Englantilaiseen lastenloruun pohjautuva

teos on tunnetuimpia suljetun huoneen arvoituksia. Christie käsittelee tätä teemaa mestarillisesti, sekoittaa johtolangat nerokkaasti ja tyrmää täysin katsojan kaikki arvailut syyllisestä.

EIKÄYKSIKÄÄNPELASTUNUT

Porin Teatteri 13.12. kello 13.00

Jouluruokailu esityksen jälkeen Suomalaisella Klubilla

Liput 40 € sis. teatterilipun, ruokailun ja 2 kaatoa ruokajuomaa


Satakunnan Insinöörit kutsuu jäseniään seuralaisineen Konserttiin

Liput 20 € Lippuja voi varata 2 kpl / jäsen

Laulaja Pentti Hietanen on poikkeuksellisen monipuolinen taiteilija, joka viihtyy ja viihdyttää sekä suurilla estradeilla että pienissä klubeissa. Häneltä luontuvat yhtä vakuuttavasti niin vaativat oopperaroolit, kirkolliset teokset, operetti- ja musikaaliroolit kuin viihde- ja rockmusiikkikin.

Pentti Hietanen on kuulunut jo pitkään rakastettujen suomalaisartistien joukkoon. Siitä kertovat kova suosio konsertti- ja keikkarintamalla sekä Hietasen menestyksekkäät albumit. Hänen ensimmäinen albuminsa ”Katseesi kertoo sen” (1998) avasi tien uudelle suomalaiselle viihdemusiikille. Samalla tyylikkäällä ja sadunhohtoisella linjalla jatkoivat myös Pentin seuraavat albumit. Pentti Hietanen on yksi Suomen valovoimaisimpia ja tunnetuimpia mieslaulajia ja loistava tunteiden tulkitsija, jonka suosio ulottuu koko kansan keskuudessa etelästä pohjoiseen. Pentti on saanut uransa aikana kaksi kultalevyä ja yhden platinalevyn.

Pentti Hietanen



Porin Promenadikeskukseen

Perjantaina

24.10.2014 Kello 19.00

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI www ... · tyyppien tuhoisat tavat, Osaaminen esille ja...

Documents

Transcript of SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI www ... · tyyppien tuhoisat tavat, Osaaminen esille ja...