1

360°

Sarlinin asiakaslehti 2/2012

Metsästä maailmalle tietotekniikan siivin

SIVUT 4 - 7

Mittauksilla parannetaan maailmaa

SIVUT 12 - 16

2

SARLIN 360° – Sarlinin asiakaslehti

43. vuosikerta

Toimitusneuvosto: Patrik Wikström, Kari Jäminki, Marjatta Kartano, Helena Kääriäinen, Santra Hållfast

Painatus: Erweko Oy, www.erweko.fi

Kannen kuva: Hannu Räsänen

Osoitteenmuutokset ja peruutukset: info@sarlin.com

Lehdessä julkaistuja kirjoituksia voidaan lainata Suomessa ainoastaan merkitsemällä selvästi lähdeviittaus. Lehdessä olevia kirjoituksia ja

valokuvia ei saa käyttäää kaupalliseen tarkoitukseen.

SISÄLTÖ

PÄÄKIRJOITUS .............................................. 3

Metsästä maailmalle

tietotekniikan siivin ....................................... 4

Mittauksilla parannetaan maailmaa .............. 8

Tuoteuutisia ................................................ 11

Wärtsilässä energiansäästöön pyritään

kaikissa vaiheissa – myös suodatuksessa .. .. 12

Kala narrataan nousemaan Lapin jokiin ...... 14

Sarlin - kahdeksan vuosikymmentä

asiakkaan hyödyksi ..................................... 16

Tuoteuutisia ................................................ 21

Escha-painikkeet avainasemassa

kiskoliikenteessä ........................................ 22

Tuoteuutisia ................................................ 25

Sarlin Furnaces satsaa tulevaisuuteen ......... 26

Tuoteuutisia ................................................. 28

Uutisia .......................................................... 32

Uusiin tehtäviin ............................................ 34

3

PÄÄKIRJOITUS

Tiedotusvälineistä kuulemme talouden

hälyttäviä uutisia lähes päivittäin. Näil-

lä hetkillä on alkamassa jo viides vuosi

finanssikriisin kourissa. Orastava kasvu

loppui ennen kuin se kunnolla pääsi al-

kuunkaan ja nyt vain arvaillaan, milloin

ollaan taas virallisestikin lamassa. Tä-

mänkertainen ongelman lähde on Etelä-

Euroopan ylivelkaantuminen ja sen aihe-

uttamat häiriöt rahoituksen saannissa.

Suomi on hoitanut taloutensa suhteel-

lisen hyvin, eikä meillä ole ongelmaa

rahoituksen saatavuuden kanssa, mutta

muun Euroopan ongelmat heijastuvat

väistämättä meillekin. Näkymät ovat epä-

vakaat, vienti ja teollisuustuotanto ovat

laskussa ja myös kotimainen kysyntä on

todennäköisesti kääntymässä laskuun.

Finanssikriisin lisäksi Suomen ongelmana

on, että perinteinen hyvinvointia ylläpitä-

nyt teollisuus on katoamassa Suomesta.

Yritykset siirtävät tuotantoa halvemman

kustannustason maihin. Paperin kysyn-

nän kasvu on hiipunut ja reaalihinnat ovat

laskussa – tehtaita suljetaan. Massan ja

paperin tuotanto ei lopu kokonaan, mut-

ta osuus pienenee merkittävästi. Nokia

ei ole kyennyt muuttumaan markkinoiden

mukana ja puhelimien valmistus loppuu

Suomessa kokonaan. Suomen teollisuus-

tuotanto on ongelmissa ja se pitää pa-

lauttaa uudelleen kasvuun kehittämällä

uusia ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa.

Mitkä ovat ne seuraavien vuosikymmeni-

en megatrendit, joiden varassa suomalai-

nen yhteiskunta voisi säilyttää hyvinvoin-

tinsa ja kasvaa? Yhtenä mahdollisuutena

on uusi markkina, joka syntyy tarpeesta

uudistaa nykyinen energian tuotanto.

Väestön kasvu ja elintason nousu Aasias-

sa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa pitävät

huolen siitä, että energian kokonaisky-

syntä kasvaa säästöyrityksistä huolimat-

ta. Nykyisellä tuotantotavalla kysyntää ei

kuitenkaan voi enää pitkään korvata, kun

fossiiliset varannot ovat käymässä lop-

puun ja lisäksi niiden käytöstä aiheutuu

vakavia ympäristöongelmia.

Fossiiliset energialähteet on korvattava

uusiutuvilla ja samalla on kehitettävä lait-

teita ja prosesseja, joilla pystytään tuot-

tamaan ihmiskunnan tarvitsemat hyödyk-

keet pienemmällä energiamäärällä. On

vaikea uskoa, että jossain keksittäisiin

yksi, mullistava uutuus, joka ratkaisisi

tämä valtavan haasteen kerralla. Toden-

näköistä on, että siihen tarvitaan useita,

erilaisia uusia teknologioita ja käytäntö-

jä. Suomen ei tarvitse olla eturivissä ke-

hittämässä niitä kaikkia, vaan riittää että

onnistumme olemaan muita parempia

muutamissa uusissa teknologioissa. Tut-

kimus- ja kehitystoiminta kannattaa suun-

nata aloille, joissa meillä on jo entuudes-

taan osaamista ja joissa meillä muutoinkin

on luontaisesti hyvät lähtökohdat.

Suomella on vankka pohja bioenergian

ja -materiaalien tutkimuksessa ja hyö-

tykäytössä ja siksi meille ominainen ala

voisi olla biomassan hyötykäyttö ener-

gian tuotannossa ja öljypohjaisten tuot-

teiden korvaamisessa. Suomen metsissä

on runsaat biomassan varannot ja niiden

käyttöä voidaan lisätä teollisuuden puun

hankinnan häiriintymättä. Myös jätettä ja

peltobiomassoja voidaan hyödyntää mer-

kittävästi nykyistä enemmän. Tutkimus-

ten mukaan biomassan energiakäytön

lisääminen Suomessa nykyisestä tasosta

50 %:lla luo yli 12 000 uutta työpaikkaa.

Kun bioenergialla korvattaisiin kivihiilen

ja öljyn käyttöä, vähenisi energian tuo-

tannon ja liikenteen hiilidioksidipäästöt

noin 7,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Sa-

malla paranisi myös vaihtotase. Keskittä-

mällä voimavaramme biomassan hyöty-

käyttöön, voimme luoda uutta osaamista

ja teollisuutta, jonka viennillä pystymme

korvaamaan menetettyjä työpaikkoja.

Biokaasutus on tehokas ja ekologinen

prosessi, jolla uusiutuvasta biomassas-

ta voidaan jalostaa kaasua. Biokaasu on

oivallinen energian lähde sähkön tuotan-

nossa ja liikenteen polttoaineena. Sarlinil-

la uskomme biomassan ja -kaasun käyt-

töön ja panostamme niihin perustuvan

liiketoiminnan kehittämiseen yhteistyössä

asiakkaittemme kanssa.Kari Jäminki

Sarlin Oy Ab:n toimitusjohtaja

4

Metsästä maailmalle tietotekniikan siivin

Puu kulkee metsästä asiakkaalle pitkälti tietotekniikan ohjaamana:

Automaatio, simulointimallit, valorampit ja kameralajittelu ovat päivän

sanoja Raunion Sahalla, jossa tuotantoteknologiaa ja tietojärjestelmiä

kehitetään jatkuvasti. Saha käyttää suuren määrän paineilmaa, jonka se

ostaa hyödykkeenä Sarlinilta. Paineilma-asioita ei Raunion Sahalla enää

hoidella menemällä kompressorihuoneeseen, vaan seuraamalla tilannetta

Balance-ohjausjärjestelmän näytöltä ja kännykästä.

Teksti: Oili Räsänen. Kuvat: Hannu Räsänen

Balance-järjestelmä ohjaa paineilman tuottoa. Tällä hetkellä painetaso on 6,47 bar – ennen järjestelmän muutosta se oli jopa 8 bar.

Sahan valvomon ruutu kertoo samat asiat kuin Sarlinin huollon ruutu etäyhteyden päässä.

5

Näkymä on muuttunut melkoisesti sii-

tä, kun Einar Raunio vuonna 1909 aloit-

ti sahatoiminnan Paimionjoen kosken

partaalla Hämeen Härkätien varrella.

Saha on pysynyt perheyrityksenä, män-

tyä ja kuusta sahataan edelleen, mutta

tukki ei matkallaan laitoksen läpi kohtaa

montakaan ihmistä: kuljettimet siirtävät

sen automatisoidusta käsittelyvaiheesta

seuraavaan. Sahattu lauta kuvataan valo-

rampilla, käännetään ja kuvataan toiselta

puolelta, minkä jälkeen tietokone päät-

telee sen lajittelusta. Kuivauksen jälkeen

sahatavara saa lopullisen lajittelulaatunsa

ja se pakataan toimitusta varten.

– Tällä hetkellä vanhin laitteistomme

on peräisin 1990-luvulta, ja uudet kuivaa-

mot käynnistyivät tänä kesänä. Teemme

uudistuksia jatkuvasti ja pysymme ajan

hermolla, tehdaspäällikkö Lassi Vatka

kertoo.

– Meillä on työssä noin 80 henkilöä täl-

lä yli 20 hehtaarin saha-alueella. Parhaina

päivinä sahataan 2 500 kuutiota puuta.

Autot tuovat tukkeja noin 50 m3 kerral-

laan, mikä merkitsee jopa sataa rekkaa

päivässä. Puuta ei katkota metsästä, en-

nen kuin sille on ostaja. Sahaamme asi-

akkaalle sitä, mitä hän tarvitsee: määrä-

mittojen mukaista sahatavaraa. Leveydet

määritellään millin välein.

Sahatavaraa myydään lähinnä höylää-

möille. Noin kaksi kolmasosaa tuotannos-

ta menee vientiin: lähinnä Eurooppaan,

mutta paljon myös Pohjois-Afrikkaan ja

Japaniin saakka.

Ilmaa moneen kohteeseen

Saha käyttää paineilmaa lämpölai-

toksen, puhdistimien, kuorimon ja var-

sinaisen sahauslinjan sekä kuivaamon

tarpeisiin. Lokeroihin lajittelu tapahtuu

paineilmalla. Linjalla etenkin trimmeri tar-

vitsee hetkittäin suuria ilmamääriä, kun

sen terät liikkuvat ylös ja alas. Jos laudan

kohtalona on hylkäys, kaikki 21 terää liik-

kuvat yhtä aikaa paloitellen sen energia-

puuksi.

– Paineilman kannalta saha poikkeaa

prosessiteollisuuden kohteista jyrkästi

juuri siinä, että kulutuksen vaihtelut ovat

äkillisiä. Kulutuspiikki nousee minimistä

maksimiin hetkessä, kun saha käynnis-

tyy. Kierrosnopeussäätöiset kompressorit

kykenevät vastaamaan ilmantarpeeseen

välittömästi, palvelupäällikkö Jiri Viholai-

nen Sarlinilta selvittää.

– Entiset kompressorimme vastasivat

kulutuksen vaihteluihin heikosti, hyöty-

suhde oli huono ja kompressorien jälki-

käynti tuhlasi sähköä, Vatka muistaa.

– Viitisen vuotta sitten järjestimme en-

tiset kompressorit Balance-järjestelmän

ohjaukseen, mikä paransi tilannetta, mut-

ta ei vielä tuottanut säästöä energianku-

lutuksessa.

Paineilma on hyödyke

Kun vanhat laitteet tulivat tiensä pää-

hän, koko laitteisto nykyaikaistettiin.

Samalla vastuu paineilman tuottami-

sesta siirtyi Sarlinille, ja Raunion Saha

ostaa paineilmaa tuottosopimuksen

mukaan. Kompressorihuoneessa on nyt

Sahauslinjaa valvotaan ja ohjataan tietokoneilla.

Lassi Vatka (oik.) ja Jiri Viholainen ovat yhteistuumin ratkaisseet monta haastavan kohteen

ongelmaa.

6

kolme CompAirin kierrosnopeussäätöistä ruuvikompressoria ja

Domnick Hunterin adsorptiokuivainta. Kaksi kompressoria riit-

tää tuottamaan ilman, ja kolmas toimii varakoneena. Kaikki

kolme ovat vuorottelussa mukana, jolloin ne pysyvät talvellakin

lämpiminä. Uudet kompressorit on sijoitettu vanhaan kompres-

sorihuoneeseen. Raunion Saha uusi huoneen jäähdytysilmaka-

navointia, mutta se vaati vielä pieniä parannuksia.

– Kerran jouduin soittamaan Sarlinille talvella jäätymisen takia,

Vatka sanoo.

– Kompressorihuoneen ilmastointia on tutkittu yhdessä, ja

ensi talveksi ongelma on korjattu.

– Huoltomiehet osallistuivat kiitettävästi kompressorihuoneen

suunnitteluun; sitä piirrettiin moneen kertaan. Tila on pieni mut-

ta korkea ja vaatii isot poistokanavat, Viholainen kommentoi.

Jäätymisvaaran välttämiseksi myös kompressorien vuorotte-

lua tihennettiin Balance-ohjauksella. Balance huolehtii paine-

tason pysymisestä vakaana. Pitkät paineilmalinjat vaativat 6,5 bar

paineen, mutta vielä tutkitaan mahdollisuutta käyttää viikonlop-

puisin alempaa tasoa. Jiri Viholainen muistuttaakin, että Balance

räätälöidään aina järjestelmäkohtaisesti.

– Lassin kanssa olemme saaneet testata vaihtoehtoja, ja olem-

me pitäneet toisemme ajan tasalla. Kohde on siinä mielessä

ensimmäinen laatuaan, että siinä käytetään pelkästään kier-

rosnopeussäätöisiä kompressoreita. Ohjauksen optimoinnissa

on tehty paljon työtä, mutta se alkaa nyt olla hyvällä tasolla.

Raunion Saha Oy on maamme johtavia pk-sahoja. Perheyritystä johtaa jo neljäs sukupolvi.

Kaksi CompAirin kierrosnopeussäätöistä kompressoria tuottaa sahan

tarvitseman paineilman, ja kolmas on varakoneena. Kompressorihuo-

neessa on merkittävästi hiljaisempaa kuin ennen.

7

Lisätietoja: Jiri Viholainen puh. 010 550 4000

Yhteistyö on koko ajan ollut avointa; vaikka haasteita on, olem-

me molemmin puolin tienneet, mihin halutaan pyrkiä. Kaiken A

ja O on se, että puolin ja toisin kerrotaan, mitä on meneillään.

Ja kun käyttäjä itse osaa ja haluaa olla selvillä asioista, saamme

arvokkaita kommentteja.

– Balancesta on todella helppo seurata tilannetta, Vatka mai-

nitsee.

– Siitä näkee suoraan kahden kuukauden tapahtumat, ja hiu-

kan näppäilemällä pääsee vanhempiinkin tietoihin. Kovin syvälle

koneisiin en pääse omalta näytöltäni, mutta toisaalta tulenpala-

vaa kiirettä ei tulekaan, kun varalla on aina myös kolmas kom-

pressori. Vanhaan systeemiin nähden tämä on minulle paljon

helpompaa. Sarlinin huoltomiehet myös pistäytyvät kommen-

toimassa tilannetta, kun käyvät kompressoreja huoltamassa.

Paineilman tuottosopimukseen kuuluu, että kohteelle on

nimetty omat huoltomiehet – Raunion Sahalle he tulevat Turus-

ta. He tuntevat sekä koneet, paikat että ihmiset.

Kehitys ei pysähdy. Käyttöön ja huoltoon liittyvien tapaamis-

ten lisäksi paineilman tuottajan ja asiakkaan kesken pidetään

kahdesti vuodessa seurantapalaveri.

– Ennen aikaan palavereissa todettiin usein, että tuota ja tuota

kohdetta pitäisi pystyä kehittämään, mutta se ei ollut mahdol-

lista. Nyt pystymme kehittämään järjestelmäämme, Vatka kiit-

telee.

Paineilma käsitellään kolmella Domnick Hunter -kuivaimella.

Lisätietoja: Ben Söderling puh. 010 550 4000

Jukka Järventaus puh. 010 550 4000

Paineilman tuottosopimukset

Paineilman tuottosopimus on nykyaikainen ja kustannustehokas ratkaisu hankkia paineilmaa. Sarlin ottaa kokonaisvastuun paineilman tuottamisesta. Asiakas maksaa vain käyttämästään paineilmasta.

Palvelun sisältö

� Valvomme ja optimoimme paineilmajärjestelmän toimintaa

ja vastaamme sen ylläpidosta. Tavoitteenamme on selkeät

energiansäästöt.

� Sarlin Balance -paineilmajärjestelmän ohjaus- ja valvontajär-

jestelmästä näkee helposti paineilmajärjestelmän sen hetki-

sen tilan sekä historiatiedot. Järjestelmä on myös asiakkaan

käytössä.

� Keräämme jatkuvasti tietoa järjestelmän toiminnasta ja vas-

taamme sen kehittämisestä sekä tarvittaessa laajentamisesta

yhteistyössä asiakkaan kanssa.

� Asiakas saa laadukasta paineilmaa kustannustehokkaasti ja

luotettavasti kiinteään hintaan.

� Poikkeustilanteiden varalta meillä on toimiva varakapasiteetti-

järjestely.

� Lähes kuuden vuosikymmenen kokemuksemme paineilmasta

sekä korkea ammattitaitomme on jatkuvasti asiakkaan käytössä.

Kuinka edetään käytännössä

Selvitämme paineilmajärjestelmän nykytilan, jonka jälkeen

käymme läpi palvelutarpeet ja palvelun sisällön. Teemme rat-

kaisuehdotuksen, josta käy ilmi laitekokoonpano, joka soveltuu

asiakkaan tarpeisiin parhaiten.

8

Mittauksilla parannetaan maailmaa

Saderintaman lähestyminen, salamointi, hellelukemat, tuulen suunta ja nopeus

kiinnostavat meitä kaikkia. Useille toimialoille kuten meteorologialle ja liikenteelle

maalla, merellä ja ilmassa nämä ovat elintärkeitä tietoja. Myös sairaalat,

energiantuotanto, monet teollisuuden alat ja puolustusjärjestelmät tarvitsevat

täsmätietoa ympäristön olosuhteista. Vaisala Oyj tuottaa mittausratkaisuja

ympäristön havainnointiin kaikkialla maailmassa.

Teksti: Oili Räsänen. Kuvat: Hannu Räsänen

Vuonna 2010 valmistunut uusi pääkonttori Vantaanlaaksossa hyödyntää Vaisalan omaa osaamista: ekotehokkaan

rakennuksen LVI-toimintoja ohjaa vallitseva säätieto. Aurinkopaneeleja on yhteensä yli 700 m2 ja ne tuottavat

noin 20 % rakennuksen käyttämästä sähköenergiasta.

9

Tohtori Vilho Väisälä perusti nimeään

kantavan yrityksen vuonna 1936. Hän teki

kymmenen patentoitua ilmakehän ilmi-

öiden tutkimukseen liittyvää keksintöä,

joista yksi oli radioluotain. Radioluotai-

mien massatuotanto alkoi Vantaanlaak-

sossa vuonna 1954, ja toiminnan kansain-

välisyys antoi aiheen muokata yrityksen

nimeä hiukan. Nykyisin pörssiyhtiö myy

tuotteitaan yli 150 maahan, ja viennin

osuus myynnistä on peräti 98 %. Lento-

kentät ympäri maailman ovat pitkälti Vai-

salan laitteilla varustettuja.

Hyvä tuote, tarkka testaus

Vaisalan toiminta on rakentunut

radioluotaimen ympärille. Luotain nou-

see säähavaintopallon mukana 20…30 km

korkeuteen antamaan tietoja ilmakehän

olosuhteista. Pienempi pudotussondi

on kehitetty pudotettavaksi laskuvarjolla

lähettämään tuulen suunta- ja nopeus-

tietoja esimerkiksi hurrikaanissa. Suuria,

halkaisijaltaan usean metrin mittaisia sää-

tutkia Vantaalta valmistuu vuosittain kym-

meniä käyttöön eri puolilla maailmaa.

Vaisalan multisensori, kokonainen kompakti

sääasema, ei sisällä lainkaan liikkuvia osia.

Se mittaa tuulen voimakkuuden ja suunnan,

tunnistaa sateen määrän ja laadun sekä ilman

kosteuden ja paineen.

Monet tuotteista ovat tavallisen ihmi-

sen silmiltä näkymättömissä: sääpalloissa,

asfaltin alla, laivoissa, keskoskaapeissa.

Kehitys- ja tutkimustyö on vahvaa, Vaisala

kehittää tuotteita yhä uusille toimialoille;

viime vuonna tuotiin markkinoille 39 uut-

ta tuotetta.

– Vahvuuksiimme kuuluu hyvien tuot-

teiden lisäksi tarkka testaus, kertoo tuo-

tannon huoltopäällikkö Aku Paananen.

– Jokainen komponentti altistetaan ää-

rioloille. Näin selvitetään sondin käyttäy-

tyminen ja saadaan sille kalibrointiarvot.

Vaisalalla on myös oma akkreditoitu ka-

librointilaboratorio. Valmiit laitteet tai

järjestelmät testataan usein asiakkaan

läsnäollessa. Kun asiakas on hyväksynyt

toimivan yksikön, se puretaan osiin, pa-

kataan ja toimitetaan perille.

Herkkääkin herkemmät anturit

Jokseenkin kaikki Vaisalan tuotteet pe-

rustuvat antureihin, jotka havainnoivat

painetta, lämpötilaa, kosteutta ja muita

ympäristön olosuhteita. Anturitehdas

valmistaa vuosittain noin puolitoista mil-

joonaa anturia puhdastiloissa, joissa olo-

suhteet ovat tarkoin kontrolloidut. Läm-

pötila pysyy yhden asteen tarkkuudella

lukemassa 22 °C ja suhteellinen kosteus

lukemassa 40 % kesät, talvet. Valmistus-

ja tutkimustyötä tekevät henkilöt pukeu-

tuvat ”avaruusasuun” ja ”kuukenkiin” men-

nessään puhdastilaan. Jatkuva suodatus

takaa, että puhdastilaan ei pääse hiukka-

sia: tilan katto on valmistettu suodatin-

materiaalista. Puhdastilan ISO 5 -luokka

tarkoittaa, ettei kuutiojalassa ilmaa saa

olla enempää kuin 100 hiukkasta kool-

taan 0,5 μm.

– Yksikin hiukkanen riittää aiheutta-

maan oikosulun anturissa, jonka viivanle-

veys on alle tuon 0,5 μm, Paananen sel-

vittää.

Anturien valmistusprosessissa käyte-

tään useita kaasuja, joista osa on herkästi

syttyviä ja osa erittäin myrkyllisiä. Jokais-

ta kaasua sekä hapen määrää mitataan

siksi jatkuvasti. Honeywell Analyticsin

Midas-sarjan kaasunilmaisimet ja Sense-

Point XCD -hälytin valvovat eri prosessi-

kaasujen tasoa.

– Nämä 500 neliötä ovatkin kaikkein

turvallisin ja valvotuin paikka täällä, huo-

mauttaa Paananen.

– Kun puhdastilojen ja kaasuvaraston

kaasuhälytysjärjestelmän uusiminen tuli

ajankohtaiseksi, otimme yhteyttä Sarli-

niin. Yhdessä totesimme, että meidän

kannattaa päivittää ja laajentaa olemassa

oleva Honeywellin järjestelmä. Lisäsimme

mittauspisteitä ja keskusten kanavia ja re-

lekortteja.

Aku Paananen tietää, miten paljon suunnittelua ja asiantuntemusta, dokumentointia ja asennus-

työtä tämä keskitetty kaasumittarikaappi sisältää. Yhteistyötä hälytysjärjestelmän toimittajan

kanssa on tehty paljon, ja kehitys on jatkuvaa.

10

Lisätietoja:

Raimo Stenberg puh. 010 550 4000

Kaasunilmaisimilta mittaustieto välittyy

valvomoon ja tallentuu lokitiedostoon.

Vaaratilanteessa hälytys tulee työtiloi-

hin sekä vastuuhenkilöiden kännyköihin,

ja järjestelmä myös sulkee kaasupullon

venttiilin.

Prosessi-insinööri Kimmo Koskipirtti

tuntee kaasuhälytysjärjestelmän käyttä-

jän näkökulmasta.

– Järjestelmä on nyt ollut käytössä

muutaman kuukauden, ja se toimii ihan

niin kuin pitääkin. Se on tähän mennessä

antanut yhden hälytyksen, josta opimme

paljon.

Puhdashuone on nimensä veroinen. Vasemmalla näkyvään uuniin sijoitetut ”haistelijat” välittävät tiedon kaasupitoisuuksista eteenpäin.

Itse mittareiden lisäksi valvontajärjes-

telmän rakentamiseen kuului mittaus-

linjojen ja kenttäväylien suunnittelu ja

rakentaminen sekä asennustyö. Kaasu-

verkoston rakentaminen puhdashuo-

neessa oli haasteellinen tehtävä. Myrk-

kykaasut kulkevat kaksoisputkessa, jonka

välitilassa on inertti kaasu. Järjestelmä

toimii jatkuvasti ja vaatii tietenkin myös

huoltoa. Vaisala ja Sarlin laativat yhteis-

työssä suunnitelman huoltosopimuk-

sesta, joka käsittää kahdesti vuodessa

laitteiden tarkastuksen, kalibroinnin ja

tarvittaessa uusimisen. Huoltoteknikko

Kari Ahola vastaa järjestelmän toimimi-

sesta jatkossakin.

– Kun on kyse henkilöturvallisuudesta,

mistään ei tingitä, Paananen korostaa.

”Pidän projekteista, joissa ei tingitä mistään”

– Vaisalalle oli projektin puitteissa aina

mukava mennä: siellä tiedettiin, mitä

tahdottiin, eikä siitä tingitty. Ilmapiiri oli

ammattimainen, ja kun projektin myö-

tä nousi esiin uusia tarpeita, pystyimme

toteuttamaan ne kaikki, projektipäällikkö

Antti Kottila Sarlinilta kertoo.

– Mielenkiintoisessa ympäristössä teh-

tiin asennuksia välillä yöaikaankin, jotta

tuotannolle aiheutuneet keskeytykset

saatiin minimoitua.

– Ideointipalavereissa suunnitelma

kehittyi jatkuvasti. Alkuun kaavailimme

asentavamme kaasuhälyttimet vanhojen

hälyttimien paikalle, mutta totesimme

sitten paremmaksi rakentaa kaksi keski-

tettyä asemaa, joihin mitattavat kaasut

imettiin näyteletkuilla. Näin vältytään esi-

merkiksi puhdastiloissa kulkemiselta huol-

lon aikana.

Testaus on olennainen osa projektia eten-

kin silloin, kun käsitellään vaarallisia kaasu-

ja. Kottilaa miellyttää tinkimätön tarkkuus:

– Mitään ei otettu käyttöön ennen kuin

koko ketju alusta loppuun oli huolellisesti

testattu todellisilla kaasuilla.

Projektipäällikkö Antti Kottila Sarlinilta antaa

Vaisalan yhteistyölle arvosanan 10+. Hyvässä

ilmapiirissä on tehty huolellista ja tinkimätöntä

työtä suunnittelusta ja asennuksesta testauk-

seen asti. Huoltosopimus varmistaa, että

kaikki toimii jatkossakin.

Kimmo Koskipirtti toteaa kaasuhälytysjärjes-

telmästä toistaiseksi saadun yhden hälytyksen

opettaneen käyttäjille paljon.

11

Anturit ovat automatisoidun käytön edellytysLisätietoja: Tapio Ala-Ketola puh. 010 550 4000

TUOTEUUTISIA

Termoparamagneettiset happianalysaattorit tarjoavat luokkansa parasta tarkkuutta

Michell instruments on tuonut markkinoille

uuden XTP601 happianalysaattorin. Laite perustuu

erittäin stabiiliin termoparamagneettiseen sensoriin, ja

antaa nopean ja tarkan happitasonmittauksen erilaisissa taustakaasuissa.

OminaisuuksiaHappitason mittauksia alueilla 0 ... 1% aina 0 ...25% saakka,

myös mittausalueet kuten 90 ...100% ovat mahdollisia.

Analysaattori tarjoaa mahdollisuuksia mm. biokaasulaitoksil-

la tai vaikka blanketing-kaasujen mittauksissa öljytankkereissa.

XTP601 on muokattavissa erilaisiin sovelluksiin ja budjetteihin:

� Lähetin ilman paikallisnäyttöä. Asetukset, säätö ja näyttö mahdollisia sovellusohjelman avulla.

� Lähetin varustettuna tila-ledeillä. Asetukset, säätö ja näyttö mahdollisia sovellusohjelman avulla.

� Näytöllä varustettu. Kuten edellä, mutta käyttö myös paikallisesti näytön paneelista.

Kaikki edellämainitut versiot on saatavana niin turvallisen kuin

myös räjähdysvaarallisen alueen versioina. Räjähdysvaarallisen

tilan hyväksynnät: ATEX, IEC Ex sekä cCSAus.

XTP601 näytöllisessä versiossa käyttöliittymänä on helppo-

käyttöinen kosketusnäyttö eikä näin ollen suojakantta tarvita.

Näin käyttö, esim. asetusten muuttaminen on helppoa myös

räjähdysvaarallisella alueella.

Menu-pohjaisella laitteella voidaan selata happipitoisuuden

muutoksia käyttäjän määrittämällä ajanjaksolla sekä myös häly-

tysten historiatietoja, minimi ja maximi konsentraatiota ja muita

tietoja laitoksen / prosessin tapahtumista.

Ilmainen ohjelmisto antaa käyttäjälle mahdollisuuden seurata,

kalibroida ja käyttää kaikkia laitteen eri versioita PC:n avulla.

Esimerkkejä sovelluksista � Happimittaus kompressorin sisäänmenolinjaan teräs- ja

kaasuteollisuuteen turvallisuuden varmistamiseksi.

� Biokaasu-, jäte-, kaatopaikka- ja mädätyssovelluksiin

� Lääke- ja kemianteollisuuteen valvomaan kaasujen inerttiyttä

� Valvomaan suojakaasun laatua (inerttiyttä) tankkereissa

� Uunien kaasun valvontaan metalliteollisuudessa

� Valvomaan vetyjäähdytystä sähköturbiineissa

� Katalyyttien uudistumista

12

Wärtsilässä energiansäästöön pyritään kaikissa vaiheissa

– myös suodatuksessa

Wärtsilä on maailman johtava merenkulun ja energiamarkkinoiden voimaratkaisujen

toimittaja. Tytäryhtiö Wärtsilä Finland Oy:n toimipisteet sijaitsevat Vaasassa,

Turussa, Helsingissä ja Espoossa ja työllistävät noin 3 500 henkeä. Vaasassa

valmistetaan järeitä 32-sarjan (sylinterin halkaisija 320 mm) nelitahtimoottoreita

laivateollisuudelle ja voimalaitoksille kautta maailman.

Teksti: Oili Räsänen. Kuvat: Hannu Räsänen

Vaasan seudulla on muitakin suuria

energia-alan yrityksiä, joiden yhteenlas-

kettu osuus koko Suomen energiatekno-

logiaviennistä on lähes 30 %. Niinpä tätä

Pohjoismaiden merkittävintä energiatek-

nologian keskittymää edustamaan on

perustettu EnergyVaasa-verkosto, joka

kehittää yhteistyötä ja uutta ennakkoluu-

lotonta ajattelua, jopa energialähettilään

voimin.

Uudet energialähteet kuten tuuli- ja

aurinkoenergia nähdään merkittävänä

mahdollisuutena, mutta niiden tueksi tar-

vitaan myös polttomoottoriteknologiaa:

Tuuli tyyntyy, yö laskeutuu, mutta voiman

on virrattava verkkoon tasaisesti. Vaih-

teluita tasaamaan on kehitetty Wärtsilän

Smart Power Generation -voimalaitoskon-

septi, joka ottaa aina oikean määrän moot-

toreita käyttöön, kun tarvetta ilmenee.

Polttoaineeksi käy esim. maakaasu, edul-

linen liuskekaasu, nesteytetty maakaasu,

biokaasu, nestemäiset biopolttoaineet tai

öljypohjaiset polttoaineet. Wärtsilän rat-

kaisun avulla maailmassa voidaan hyödyn-

tää yhä enemmän uusiutuvaa energiaa.

Vaasan asuntomessualueelle Suvi-

lahteen Wärtsilä ja Sarlin toimittivat yh-

teistyössä biokaasua hyödyntävän New

Energy -energiantuotantolaitoksen.

Wärtsilän käyttämä jäähdytysvesi tulee merenlahdesta ja palautuu sinne vain hiukan lämmenneenä.

13

Lisätietoja: Jouni Astola

puh. 010 550 4000

Laboratorio on Wärtsilän sydän

– Tuotekehitys ja tutkimus keskittyvät

laboratorioon, jossa työskentelee noin

90 henkilöä, kertoo projektipäällikkö

Per-Ole Fagerström.

– Yhdessä muiden osastojen kanssa

saadaan aikaan toimivia kokonaisuuksia.

Energiansäästöön pyritään kaikissa vai-

heissa, ja uudistuvat päästönormit teettä-

vät paljon kehitystyötä. Aina joku keksii

uutta, ja innovatiiviset ihmiset ratkaisevat

ongelmia. Tuntuu siltä, että meillä on on-

nistuttu tässä hyvin.

– Tällä hetkellä meillä on sisällä seitse-

män moottoria. Koeajossa ne kytketään

generaattoriin, jolla energia saadaan hyö-

tykäyttöön tehtaalla sähkönä. Käyttötun-

teja kertyy 1 500 vuodessa.

Laboratorio käyttää eri kohteiden jääh-

dytykseen kolmisen miljoonaa kuutiota

vettä vuodessa, koeajo lähes saman ver-

ran. Jäähdytyspiirien vaatima vesimäärä

saadaan läheisestä sisälahdesta, jonka

pinta, suolaisuus ja muut ominaisuudet

vaihtelevat rajusti.

– Jäidenlähdön aikaan koettiin ennen

melkoisia ongelmia, kun metsien valuma-

vedet tukkivat sihtejä, Fagerström muis-

taa.

– Silloin lämmönvaihtimia pestiin jopa

päivittäin, ja sehän aiheutti seisokkeja ja

harmia. Lämmönvaihtimethan ovat aina

ahtaita ja hankalasti pestäviä. Joka kerta,

kun niitä avataan, on riski, että kokoonpa-

non jälkeen jossakin on vuoto.

Ratkaisua hakiessaan projektipäällik-

kö tiesi, mitä etsi: suodatusjärjestelmää,

joka kestää virtaavaa merivettä, on yksin-

kertainen, helppohoitoinen, kohtuullisen

kokoinen eikä rahallisestikaan mahdoton.

– Ja kaikkein tärkeintä oli, ettei suo-

datin kaiken aikaa vaadi huoltoa, vaan

toimii omissa oloissaan, Fagerström pai-

nottaa.

Luonnonveden suodatukseen Bernoulli

Rakenteeltaan erittäin yksinkertainen

Bernoulli-suodatin osoittautui parhaaksi

vaihtoehdoksi. Sen materiaalikestävyys

on hyvä ja huollontarve erittäin vähäinen.

Suodattimen paine-ero tai ajastin käyn-

nistää automaattisen huuhteluprosessin.

Suodatus toimii myös puhdistuksen ai-

kana, joten puhdistetun veden saanti ei

keskeydy missään vaiheessa.

– Hankimme laboratorioon ensimmäi-

sen Bernoullin vuonna 2010 ja samalla

koeajon puolelle toisen. Ensimmäisen

käyttövuoden jälkeen totesimme niiden

toimivan valtavan hyvin. Jotta emme olisi

yhden suodattimen varassa, tuplasimme

järjestelmän toisella samanlaisella. Nyt

niitä voidaan vuorotella, eikä jäähdytys-

piireihin missään vaiheessa pääse suodat-

tamatonta vettä.

– Sitä saatiin, mitä haettiinkin: yhtään

varsinaista huoltoa ei vielä ole tarvittu.

Bernoulliin ollaan kaikin puolin tyytyväisiä.

Lasikuituvahviste ja ruostumaton teräs takaavat sen, ettei virtaava merivesi syö suodattimia.

– Suodatuksella on suuri merkitys

myös energian kannalta. Jos suodatin

likaantuu, veden pumppaaminen vaatii

korkeampaa tehoa. Tilanteessa tehdään

helposti vääriä johtopäätöksiä: suuren-

netaan pumppuja, jolloin sekä tilaa että

energiaa tarvitaan enemmän. Jos suoda-

tus ei toimi, se aiheuttaa monelle pään-

vaivaa, Fagerström tietää kokemuksesta.

Projektipäällikkö Per-Ole Fagerströmillä on hy-

viä käyttökokemuksia Bernoullin suodattimista.

Suodattimet on sijoitettu tilaan, jossa ei ole

paljon laajennusvaraa.

14

Kalatie on ihmisen vastaus kalan vimmai-

seen pyrkimykseen uhmata vastavirtaa ja

uida kohti kutuvesiä. Tavoitteena on mah-

dollistaa vaelluskalojen paluu Kemijoen

vesistöön, Ounasjoelle asti.

– Kala ui voimalaitoksen kohdalla luon-

nostaan turbiinivirtauksiin. Niitä leikkaa-

maan järjestetään houkutusvirta, jota päin

kala suuntaa, selvittää Lapin ELY-keskuk-

sen suunnittelija Jukka Viitala, joka on

myös Kemi-Ounasjokivarren kuntien ja

kalastusalueiden yhteisen Lohijokitiimin

toiminnanohjaaja.

– Ensimmäinen kalaporras rakennettiin

tänne vuonna 1993, mutta se oli nykyi-

seen verrattuna kivikautinen, Viitala muis-

telee. – Tässä uudessa on yhdistetty kaikki

hyväksi todettu tieto. Tällaista ei toista ole

missään maailmalla. Tavoitteena on pääs-

tä viljellystä ja istutetusta kalakannasta ta-

kaisin aitoihin vaelluskaloihin.

Kalatien alaosassa on keräilyallas, johon

kala ui pienen luukun kautta. Virtaus ei

Kala narrataan nousemaan Lapin jokiin

Paljon on vettä virrannut Kemijoessa sitten 1950-luvun, jolloin voimalaitoksia alettiin rakentaa. Tuohon aikaan oli tarpeen saada lisää sähkövoimaa jälleenrakennukseen, eikä vaelluskalojen menettämistä joudettu miettimään. Nyt kalat ovat ymmällään.

Merta kohti kulkeminen ei niille ole ongelma, sillä jopa 10-kiloiset vonkaleet sujahtavat kyllä turbiinin siipien lävitse vahingoittumattomina. Sen sijaan paluu kutemaan latvavesille on käynyt mahdottomaksi suurten putouskorkeuksien vuoksi. Sisäinen palo on ankara: lohi, taimen tai siika on leimautunut vesiin, joissa se on ensimmäisen kerran pyrstöään heilauttanut, ja pyrkii kaikin voimin palaamaan niihin kutuaikana. Kemijokeen pyrkiessään kala kohtaa ensimmäisenä Isohaaran voimalaitoksen, jonka putouskorkeus on 12 metriä.

ole vaatimaton: kalaa vastaan ryöppyää

vettä jopa 1,2 kuution sekuntivauhdilla.

Kun luukut suljetaan, altaan vesi nousee

yläpuolelta tulevan virtauksen voimalla

nelisen metriä ja nostaa kalan porrasta

ylemmäs, uimaan avokouruun ja välillä le-

vähtämään lepoaltaissa.

Automaatio antaa mahdollisuudet muutoksiin

Luukkujen säätö tapahtuu sähköisesti ja

perustuu laskentaan. Paikalla ei normaa-

listi ole käyttäjää, vaan toimintaa varten

on oma ohjausjärjestelmä. Uuden kalatien

sähköurakoinnin on toteuttanut Suomen

Sähkörakennus Oy ja automaation sen

sisaryritys Polar-Automaatio Oy. Toimitus-

johtaja Hannu Saloniemi sanoo ohjauslo-

giikan olleen haasteellinen rakentaa:

– Määrittelimme tänne tyypillisen teol-

lisuusautomaation mukaisen logiikkaoh-

jauksen, koska se antaa mahdollisuuden

tehdä muutoksia. Kalatiehän on vielä

koevaiheessa, ja voimme helposti antaa

Mobrey MSP900SH-A mittaa pinnankorkeuksia

koskessa ja keräilyaltaassa. Kuva: Hannu Räsänen

järjestelmälle uusia asetusarvoja, kun

näemme, miten kala lopulta käyttäytyy.

Myös kesän aikana tilanne vaihtelee ve-

den säännöstelyn myötä.

Teksti: Oili Räsänen

15

Kalan käyttäytymistä tarkkaillaan jat-

kuvasti. On tiedettävä esimerkiksi, missä

ajassa kala poistuu sulutuksesta. Siinä vai-

heessa pinnanmittaus on tärkeää.

– Meillä on yhteensä 11 ultraääneen

perustuvaa pinnanmittausta, kertoo suun-

nittelija Jari Nykänen Polar-Automaa-

tiosta. Kahdessa kohteessa mittaamme

pitkiä etäisyyksiä, seitsemään metriin

asti, Mobrey-ultraäänipintalähettimillä,

ja yhdeksässä kohteessa on 0…1,5 met-

rin mittausalueelle viritetty Banner-ultra-

äänianturi. Pintaa mittaamalla saamme

myös tiedon virtauksista. Mittaukset ovat

toimineet hyvin. Ultraäänilaitteet valittiin,

koska hydrostaattinen mittaus ei toimisi

virtaavassa vedessä. Aaltojen aiheuttama

vaihtelu saadaan suodatetuksi pois.

Sarlinin toimittamat Mobreyn ja Banne-

rin ultraäänipintalähettimet ja -anturit on

suunniteltu ulkokäyttöön ja ne kestävät

voimalaitospadon vaihtelevia olosuhteita,

myös höyryä ja sumua hyvin.

Vaelluskalat eivät ole helppoja narratta-

via. Niiden houkuttelemiseksi esteiden ohi

takaisin kutujokiin on lyöty yhteen monta

viisasta päätä: ELY-keskus, kunnat, Lohijo-

kitiimi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-

tos, Pohjolan Voima Oy, jolla on myös lain

asettamia kalakannan hoitovelvoitteita.

Lohi, taimen ja siika ottavat keräilyaltaan (kuvassa vasemmalla)

luukusta ryöppyävän houkutusvirran haasteen vastaan ja uivat

luukusta sisään. Siitä alkaa avustettu matka padon yläpuolelle.

Kuva: Hannu Räsänen

Kalastajien kokemuksen ohella arvokasta

tietoa on niin biologeilla kuin uusimman

tekniikan tuntijoilla. Tavoitteena on luo-

da tästä ainutlaatuisesta erikoiskohteesta

malli, jota sitten voidaan käyttää eri puo-

lilla Suomea ja muuallakin maailmalla.

– Polar-Automaation kiinnostus projek-

tia kohtaan näkyy palveluna ja yhteistyö-

nä, Jukka Viitala toteaa. – Käyttäjien kom-

mentit menevät sujuvasti perille, kun firma

on aivan tässä voimalaitoksen vieressä.

Banner T30UX on viritetty mittausalueelle 0…1,5 m.

Kuvat: Hannu Räsänen

Hannu Åkman Sarlinilta, Jukka Viitala, Hannu Saloniemi ja Jari Nykä-nen odottavat kiinnostuneina kalatien ensimmäisen kesän käyttökoke-muksia. Vaellusta jatkavien kalojen määrä lasketaan padon yläpuolella.

Lisätietoja: Pasi Torenius

puh. 010 550 4000

16

Sarlin – kahdeksan vuosi- kymmentä asiakkaan hyödyksi

1940-luku – sota-aika

Talvisota syttyy, konttori muuttaa Helsingistä Espooseen

Talvisota syttyi 30. päivänä marraskuu-

ta 1939, kun sadat Neuvostoliiton len-

tokoneet pommittivat kiivaasti Helsinkiä

ja muita kaupunkejamme. Sota merkitsi

tietenkin suuria muutoksia myös E. Sar-

linille ja sen henkilökunnalle. Aleksante-

rinkadulla sijaitseva talo, jossa konttori

sijaitsi, otettiin sotilaskäyttöön, ja yhtiön

piti löytää uudet tilat nopeasti. Kriisi vaa-

ti ripeää toimintaa, ja vain viikkoa myö-

hemmin, joulukuun 8. päivänä, saatettiin

lehti-ilmoituksella kertoa muutosta Es-

poon Viherlaaksoon. Varasto siirrettiin

samaan aikaan osittain Poriin ja osittain

Kauniaisiin.

Talvisodan ajaksi toimisto joutui muuttamaan tilapäisesti Espoon VIherlaaksoon huvilaan,

koska Aleksanterinkadulla sijaitseva talo, jossa konttori toimi, otettiin sotilaskäyttöön.

17

Sarlin – kahdeksan vuosi- kymmentä asiakkaan hyödyksi

Åke Romantschukin kronikka kuvaa

erikoislaatuisia kuljetusmatkoja Espoon

huvilaan:

”Tarvittavan konttorikaluston kuljetus

aiheutti ongelmia, koska silloin oli vai-

kea saada kuljetusapua. Eino Sandelin

vei itse yhtiön pakettipyörällä muun mu-

assa kaksi kirjoituskonetta uuteen kont-

toriin: edestakaisen matkan pituus oli

lähes 25 kilometriä. Hän teki kaksi täl-

laista matkaa ja ne menivät hyvin. Eino

Sandelin joutui sillä kertaa tekemään

purevassa kylmyydessä poikkeavaa, ko-

vaa taksvärkkiä.

Muutaman päivän kuluttua hänetkin

kutsuttiin asepalvelukseen.”

Talvisota päättyy

Runsaat kolme kuukautta myöhemmin

talvisota oli kuitenkin ohi (13. maaliskuu-

ta 1940), ja toukokuussa 1940 E. Sarlin

sai palata entisiin tiloihinsa Aleksante-

rinkatu 36:een.

Vaikka Suomen talous oli ollut hyväs-

sä kunnossa sodan syttyessä, sota rasit-

ti valtiontaloutta nopeasti, ja niin sekä

kansalaisten että yritysten verokuorma

kasvoi jyrkästi.

Talvisota oli lyhyt, mutta rauhanso-

pimuksen jälkeinen aika oli raskas. Haa-

voittuneiden määrä oli noin 40 000, ja yli

24 000 oli kaatunut. Suomen valtion alu-

eesta menetettiin yksitoista prosenttia.

Näillä alueilla oli toiminut merkittävää

teollisuutta, erityisesti maan tärkeim-

pään teollisuudenalaan, metsäteollisuu-

teen, kuuluvaa. Yli 400 000 karjalaista

joutui jättämään kotinsa Neuvostolii-

ton puolelle rajaa; heidät oli asutettava

maan muihin osiin.

Jatkosota

Vain vuotta myöhemmin Suomi joutui

jälleen sotaan, nyt Saksan liittolaisena.

Niin sanottu jatkosota alkoi 25. kesäkuu-

ta 1941 ja jatkui yli kolme vuotta.

Suomen ulkomaanvelka, joka oli

1930-luvun viimeisinä hyvinä vuosina

ollut vähäinen, kasvoi nyt nopeasti. Lai-

nan tarve oli lähes kymmenen miljardia

markkaa vuosittain, vaikka veroja oli ko-

rotettu ja tuontia rajoitettu.

E. Sarlinin suoranaiset aineelliset tappiot

sodan aikana olivat erä katonpäällystettä,

joka oli varastoitu Petsamoon, Suomen

pohjoisimpaan kolkkaan, Petsamo Nikkeli

Oy:n Kolosjoen tehtaiden urakkaa varten,

sekä kloorauslaite, joka tuhoutui Tampe-

reen pommituksessa. Vakuutukset sentään

kattoivat suurimman osan tappioista. Vielä

odottamattomampia vahinkoja koettiin.

Eräs Englannista tulossa ollut konetoimi-

tus upposi meren pohjaan, kun saksalaiset

torpedoivat rahtialuksen. Tuonti anglosak-

sisesta maailmasta pysähtyi pian tyystin.

Olihan Suomi vihollismaa Saksan liittolai-

nen. Erik Sarlin kuvaa tuontivaikeuksia:

”Sodat vaikuttivat tietenkin toimintaam-

me monin tavoin. Suurin osa miespuoli-

sista työntekijöistämme kutsuttiin asepal-

velukseen ja tuonti oli lamautunut, vain

ehdottoman välttämättömiä tavaroita sai

tuoda maahan ja niitäkin oikeastaan vain

Ruotsista, Saksasta ja Sveitsistä.”

Kun hätä on suurin, on kekseliäisyys-

kin parhaimmillaan. Tuontirajoitukset

antoivat sysäyksen vahvasti kasvavalle

omalle valmistukselle aloilla, jotka olivat

E. Sarlinille uusia. Tästä tuli ratkaiseva

tekijä yhtiön jatkuvuuden ja kasvun kan-

nalta vuosikymmenien ajaksi.

Tästä kertoo katkelma Erik Sarlinin

muistiinpanoista:

”Sotateollisuus tarvitsi esim. paljon

sähköisiä teollisuusuuneja, ja sen tar-

peen täyttääksemme sovimme Max

Sievertin kanssa, että alamme valmistaa

uuneja Suomessa heidän piirustustensa

mukaan. Tällä tavoin syntyi meidän ko-

nepajatoimintamme.”

Ruoholahdenkatu 10 ja uusia merkittäviä kollegoja

1940-luvulla oli vielä mahdollista si-

joittaa teollisuutta keskelle Helsinkiä.

E. Sarlinin konepaja sijaitsi vuokratiloissa

Tuontirajoitukset antoivat sysäyksen omalle valmistukselle. E. Sarlinin konepajatoiminta syntyi,

kun yritys alkoi valmistaa sähköisiä teollisuusuuneja Max Sievertin piirustusten mukaan.

18

osoitteessa Ruoholahdenkatu 10, raken-

nuksessa, joka on nykyisin asuintalona.

Tuotanto käsitti paitsi lisenssillä valmis-

tettavia sähköuuneja myös potkuripump-

puja. Niiden suunnittelija oli insinööri

Adolf Piponius, joka oli palkattu uuden

piirustuskonttorin esimieheksi. Tämäkin

osoitti, että E. Sarlin oli yhä enemmän

kehittymässä agentuuriliikkeestä teolli-

seksi valmistajaksi. Nyt se saattoi jo seis-

tä kahden jalan varassa.

Kun jatkosota syttyi kesällä 1941,

E. Sarlinin henkilöstö väheni taas kasvet-

tuaan edellisen vuoden aikana jo 18 hen-

kilöön. Yli puolet lähti nyt puolustusteh-

täviin. Suuri osa vastuusta siirtyi naisille,

kun miehet joutuivat rintamalle. Monet

heistä työskentelivät yrityksessä eläke-

ikään saakka, kuten esimerkiksi Tuulikki

Weckroth (reskontra ja perintä), Margit

Engblom (kirjeenvaihto), Inga Fältmarsch

(kassa ja palkat) sekä Gunvor Damsten

(huolinta). Kollegojen poissaollessa säh-

köinsinööri Erik Sarlin suunnitteli uuneja.

Diplomi-insinööri Mark Wolff, joka oli

tullut yhtiöön vuonna 1940, ei ikänsä ta-

kia joutunut rintamalle (hän oli syntynyt

Pietarissa vuonna 1890). Hänen venäjän-

taitonsa osoittautui sittemmin kallisar-

voiseksi, kun E. Sarlin muiden yritysten

tavoin sodan päätyttyä valmisti voitta-

javalta Neuvostoliiton vaatimia sotakor-

vaustuotteita. Suomalaisten yritysten

neuvottelukumppani tosin oli Sotakorva-

usteollisuuden valtuuskunta, virasto, jon-

ka tehtävänä oli huolehtia lähinnä tava-

ratoimituksina maksettavien korvausten

toteutumisesta (ns. Soteva-toimitukset).

Åke Romantschuk kuvaa 50-vuotiskro-

nikassaan vaikeuksia, jotka liittyivät so-

danaikaiseen tuontilisenssimenettelyyn:

”Tuontitavaroiden myynti riippui koko-

naan tuontilisensseistä; niitä vaadittiin jo-

kaista yksittäistä pientäkin tilausta varten.

Lisenssiviranomaiset selvittivät jokaisen

lisenssihakemuksen, ja niiden tarve piti

perustella tarkasti. Tällaiset toimenpiteet

oli helppo ymmärtää, mutta hakemusten

teko vaati runsaasti työtä. Lisenssiviran-

omaiset saattoivat torjua jopa hyvinkin

tehdyt hakemukset, eikä silloin auttanut

muu kuin tehdä uusi hakemus täydentä-

vine selvityksineen. Tilausten toimittami-

nen kesti kauan.”

Vuosikertomuksesta vuodelta 1943 käy

ilmi, että Ruotsista ja Sveitsistä tuotujen

tavaroiden tuontirajoituksia oli tiukennet-

tu, Ruoholahdenkadun tehdastilat olivat

käyneet pieniksi ja Berger-levyjen menek-

ki oli romahtanut, koska maassa oli sodan

vuoksi rakennuskielto.

Vaikeuksista huolimatta yhtiön toi-

minta oli voitollista sotavuosinakin. Varoja

kyettiin joka vuosi siirtämään vararahas-

toon, ja osinkoa maksettiin. Palkanmak-

sukin kasvoi, mikä osoittaa yhtiön vaka-

varaisuutta ja vastuullisuutta vaikeinakin

aikoina. Lisäksi yritys tuki rintamamiesten

perheitä.

Vaikka pumppujen ja sähköuunien

myynti oli tyydyttävällä tasolla, oli sodan

aikana tietenkin käytettävä kaikki tilai-

suudet myyntiin, koska useat ulkomaiset

edustukset olivat poissa pelistä. Erikois-

laatuisimpiin tuotteisiin, joita E. Sarlinin

myytäväksi tarjottiin, kuului 24 kappaleen

erä tšekkoslovakialaisia puukaasukäyttöi-

siä Tatra-merkkisiä kuorma-autoja. Kaikki

autot saatiin kaupaksi, mutta Sarlinin va-

rastossa oli toimitusjohtaja Björn Immo-

sen harmiksi suuri määrä varaosia vielä

1950-luvun lopulla, ja kuorma-autokaup-

pa jäi tähän erään.

Sodanjälkeiset tuontirajoitukset

Sodan päättyminen ei merkinnyt sitä,

että kaikki vaikeudet olisi voitettu. Maa

oli rakennettava uudelleen ja sotakorva-

ukset oli maksettava. Valuutta oli tiukas-

sa, eikä tuontilisenssijärjestelmää siksi

voitu purkaa.

E. Sarlinin oli aika uudistaa vanhat

yhteydet ulkomaisiin yrityksiin ja luoda

uusia. Aina yrityksen perustamisajoista

saakka yhteydet Ruotsiin olivat olleet

tärkeimmät, eikä niiden merkitys vähen-

tynyt. Sarlinin ulkomaisista edustuksista

vuonna 1945 laadittu luettelo osoittaa,

että ruotsalaisten osuus oli lähes 30 pro-

senttia kaikista (15 yhtiötä 50:stä). Toisek-

Sodan aikana oli myytävä mitä pystyi. Erikoislaatuisimpiin tuotteisiin, joita E. Sarlinin

myytäväksi tarjottiin, kuului 24 kappaleen erä tšekkoslovakialaisia puukaasukäyttöisiä Tatra-

merkkisiä kuorma-autoja.

PDP-potkuripumppuja Ruoholahdenkadun

konepajassa. Pumppujen suunnittelija oli

insinööri Adolf Piponius.

19

si merkittävin määrällisesti oli Iso-Britan-

nia (13), sitten USA (6).

Kuriositeettina myyjän ja asiakkaan

yhteyden luomisesta Eino Sandelin muis-

telee, että alkoholin kulutus liikelounailla

oli noihin aikoihin melkoista. Raskaina rin-

tamavuosina oli vakiintunut uusi juoma-

kulttuuri:

”Liikelounaista tuli varsinainen ongel-

ma. Rintamamiehet olivat varsinkin sodan

loppuvaiheessa tottuneet runsaaseen

alkoholinkäyttöön, ja siksi asiakkaille oli

tarjottava reilusti snapseja. Lounaat ve-

nyivät usein pikkutunneille asti, ja koska

ravintolat harvoin tarjosivat mielenkiin-

toista ohjelmaa, väki vain söi ja joi. Myyn-

timiehenkin oli paras juoda, jottei häntä

pidetty ’petturina’.”

Kotimaan asiakasyhteyksien lisäksi

muitakin asioita oli hoidettava. Kekseliäi-

syyttä vaadittiin myös silloin, kun oli löy-

dettävä eri komponenteille korvaavia ul-

komaisia toimittajia. Tämä käy hyvin ilmi

vuosikertomuksesta 1945:

”Kasvava tavarapula ja tuontivaikeu-

det haittasivat suuresti yhtiön omaa

konepajatoimintaa, joka oli pääasiassa

sähköuunien ja potkuripumppujen val-

mistusta. Voidaan mm. mainita, ettei

osoittavia lämpötilasäätimiä, jotka ovat

jokaisen uuniasennuksen tärkeä yksityis-

kohta, valmisteta Ruotsissa eikä Suo-

messa, eikä yhtiö siksi ole voinut hankkia

niitä kesän 1944 jälkeen. Ensimmäisen

erän näitä laitteita tämän keskeytyk-

sen jälkeen odotetaan saapuvan vasta

toukokuussa 1946 Englannista. Vuonna

1945 toimitetut uunit on siksi varustettu

väliaikaisilla laitteilla sikäli kuin se on ol-

lut mahdollista.

Uunituotantoa on haitannut myös en-

nen muuta tulenkestävän tiilen ja muiden

kuumuutta kestävien materiaalien sekä

sähköisten kontaktorien puute, ja tässä

asiassa voidaan merkittävää parannusta

odottaa vasta vuoden 1946 loppupuolel-

la.”

Toinen ongelma oli se, että tuontitava-

rat oli maksettava etukäteen kotimaisen

pankin kautta, joten ne sitoivat paljon

pääomaa. Tilannetta ei helpottanut se-

kään, että Suomen markan arvo oli mer-

kittävästi heikentynyt.

Konepajan muutto Tikkurilaan v. 1946

Kaikesta huolimatta E. Sarlin kasvoi

edelleen, ja Ruoholahdenkadun konepa-

ja, joka oli ollut ahdas jo vuosia, voitiin

vaihtaa suurempiin ja tarkoituksenmu-

kaisempiin tiloihin Tikkurilassa, Helsingin

pitäjässä (nykyisin Vantaa). Helsingin kau-

punki oli tarjonnut vuokratonttia Hertto-

niemestä, mutta se vaihtoehto olisi edel-

lyttänyt uudisrakennusta. Tikkurilassa

sen sijaan kiinteistö oli valmiina muuttoa

varten, mikä ratkaisi asian. Myös varasto

muutti Tikkurilaan. Se sijoitettiin osin ko-

nepajarakennukseen, osin kahteen puu-

taloon, jotka yhtiö rakennutti.

Myös tuotevalikoima laajeni: E. Sarlin

alkoi itse valmistaa pumppujen ja sähkö-

uunien lisäksi mittausteknisten laitteiden

osia. Kahden amerikkalaisen päämiehen

eli Leeds & Northrupin ja Fischer & Porte-

rin ansiosta, eikä vähiten diplomi-insinööri

Paavo Kukkosen asiantuntemuksen ansi-

osta, Sarlinista tuli instrumentoinnin uran-

uurtaja Suomessa.

Myös konttoripuolella oli sodan pää-

tyttyä huutava pula tilasta. Ne ajat olivat

kaukana, jolloin Erik Sarlin ja Eino San-

delin jakoivat huoneen Töölössä. Henki-

lökuntaa oli nyt 29, eivätkä kaikki enää

mahtuneet Aleksanterinkadun tiloihin.

Piirustuskonttori, joka oli vuonna 1946

muuttanut nimensä Suunnittelutoimis-

toksi diplomi-insinööri Leonard Ahdin tul-

lessa sen johtoon, oli sijoitettu Kluuvikatu

8:aan ja vuonna 1937 aloittaneen Paavo

Kukkosen johtama sähköteknillinen osas-

to Eteläesplanadi 25:een. Ei ollut tarkoi-

tuksenmukaista, että toimistot sijaitsivat

kolmessa paikassa, ja tilakysymys aiheutti

hallitukselle päänvaivaa vuosikausia.

Erik Sarlin siirtyy Paraisten Kalkkivuo-ren palvelukseen. Alf G. Lindholmista uusi toimitusjohtaja

Vuosi 1946 oli E. Sarlinille historiallinen.

Syyskuun ensimmäisenä päivänä yhtiön

perustaja ja toimitusjohtaja Erik Sarlin

jätti tehtävänsä siirtyäkseen Paraisten

Kalkkivuoren varatoimitusjohtajaksi, ja

Ruoholahdenkadun konepaja oli ollut ahdas jo vuosia ja yritys vuokrasi suuremmat ja tarkoi-

tuksenmukaisemmat tilat Tikkurilasta vuonna 1946. Pumppujen ja sähköuunien lisäksi yritys

alkoi valmistaa mittausteknisten laitteiden osia.

Erik Sarlin Aleksanterinkatu 36:n konttorissa vuonna 1946 – insinöörillä on potkuri paperien seassa.

20

Alf G. Lindholm astui hänen tilalleen. Jäähyväisistä ei ollut kyse;

yritys oli toimitusjohtajan vaihtuessa hyvin hoidettu ja vakavarai-

nen, ja Erik Sarlin jatkoi sen hallituksen puheenjohtajana. Hänellä

oli siis selvä kuva siitä, miten yritystä tuli hoitaa jatkossa, ja hänellä

oli myös mahdollisuus vaikuttaa siihen merkittävästi. Voidaan sa-

noa, että hän sekä lähti yhtiöstään että jäi siihen.

Margaretha Sarlin-Wikströmin mukaan hänen isänsä päätök-

seen ottaa vastaan varatoimitusjohtajan tehtävä PKAB:ssa vai-

kutti myös se, että hänet oli heikon terveyden takia vapautettu

asepalveluksesta (tosin hän oli osallistunut palovalvontaan Hel-

singissä); nyt hän halusi tehdä osansa maan jälleenrakennuksen

hyväksi. Näin Erik Sarlin itse kertoo asiasta muistiinpanoissaan:

”Viihdyin työssäni ja työtovereitteni kanssa hyvin, mutta siir-

toon vaikutti kai ihmisen sisäinen halu kokeilla uutta. Paraisten

Kalkilla, kuten kaikilla maan sodanjälkeiseen rakentamiseen osal-

listuvilla, oli edessään vaativat ja työntäyteiset ajat. Yhteiskun-

nan muutos, joka myös kosketti rakennusaineteollisuutta, hou-

kutteli myös minua.”

Jälleenrakennusaika tarjoaa työtä

Rauha oli tullut, mutta sota ei ollut ohi. Se vaikutti suomalais-

ten elämään vielä monen vuoden ajan. Yli 90 000 oli kaatunut ja

paljon useampi haavoittunut, 80 000 lasta oli lähetetty sotalap-

siksi Ruotsiin.

Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947 päätettiin, että

Suomen rajoiksi tulivat vuonna 1940 määrätyt rajat. Lisäksi mene-

tettiin Petsamon alue pohjoisessa, ja Kirkkonummen Porkkalan-

niemi vuokrattiin viideksikymmeneksi vuodeksi Neuvostoliitolle

sotilastukikohdaksi. Sotakorvausten määrä sentään puolitettiin

300 miljoonaan dollariin. Vuoden 1944 rauhanneuvottelut olivat

kariutuneet osittain siksi, että Neuvostoliitto oli vaatinut 600 mil-

joonan dollarin sotakorvauksia.

E. Sarlinin sodan aikana Petsamossa menettämä katonpääl-

lyste on jo mainittu. Paraisten Kalkkivuoren osalta voidaan mai-

nita, että yhtiö menetti 60 prosenttia tonnistostaan sotakorvaus-

toimituksina.

Vuodet 1945-48 olivat levottomia sisäpoliittisesti. Kommu-

nistipuolue oli saanut neljäsosan äänistä vuoden 1945 eduskun-

tavaaleissa ja sai siksi myös yhden hallituspaikan. Köydenveto

liittoutuneiden länsivaltojen ja Neuvostoliiton välillä – kylmä

sota – oli alkanut ja vaikutti Suomeen voimakkaasti. Maamme

onnistui pysymään puolueettomana mutta joutui vuonna 1948

tekemään Neuvostoliiton kanssa ystävyys-, yhteistyö- ja avun-

antosopimuksen, ns. YYA-sopimuksen. Presidentit Paasikivi ja

Kekkonen tasapainottelivat taitavasti idän ja lännen välillä, mut-

ta YYA-sopimus tuntui ajoittain vesittävän puolueettomuuden.

Suomesta puhuttaessa alettiin etenkin Länsi-Saksassa käyttää

termiä ”suomettuminen”, joka merkitsi, että maa oli virallisesti

itsenäinen mutta käytännössä toisesta valtiosta riippuvainen.

Sodanjälkeinen aika oli kuitenkin taloudellisesti menestykse-

käs Suomelle, joka kävi vilkkaasti kauppaa sekä idän että lännen

kanssa. Väestö kasvoi voimakkaasti, samoin BKT. Esimerkiksi

vuonna 1946 teollisuuden tuotanto kasvoi 20 prosenttia ja kes-

kimääräinen ansiotulo enemmän kuin kaksinkertaistui vuosina

1948–1978. Länsi-Saksan sodanjälkeisestä noususta on tapana

käyttää sanaa ”Wirtschaftswunder”, ja talousihmeestä voidaan

puhua myös Suomen kohdalla.

Ajat eivät suinkaan olleet ongelmattomat. Vuonna 1945

markkasetelit leikattiin kahtia ja vain vasenta puolta saattoi käyt-

tää maksuvälineenä – puolet arvosta oli menetetty. Setelin oikea

puoli oli lainattu valtiolle kahden prosentin vuosikorolla. Laina

maksettiin takaisin vuonna 1949, mutta se oli jyrkän inflaation

takia kadottanut suurimman osan arvostaan. Esimerkiksi vuonna

1946 inflaatio oli kokonaista 60 prosenttia!

E. Sarlinissa jälleenrakennus merkitsi täystyöllisyyttä. Neuvos-

toliitolle osittain menetetyn Vuoksenlaakson vesivoimalaitokset

oli korvattava uusilla. Edustuksiin kuului juuri tämän alan asi-

antuntemusta (mm. Westinghouse, Hafely, Magrini). Agentuu-

ritoiminnan periaate oli sama sodan jälkeen kuin ennen sotaa:

E. Sarlin ei myynyt hyllytuotteita, vaan teknisiä erikoistuotteita,

jotka vaativat yhtiöltä asiantuntijuutta. Siksi myyntimiehiltä edel-

lytettiin hyvää teknistä tietoutta – toisinaan markkinointiosaami-

sen kustannuksella.

Tikkurilan uusien tilojen myötä henkilökunnan määrä kasvoi vähitellen yli 25 henkeen.

Erling Marthinsen ja Åke Romantschuk käynnistivät henkilökunnan vir-kistystoiminnan jo aikaisessa vaiheessa. Talvisena päivänä vuonna 1949 ulkoilemassa rakennuskoneiden ja mittalaitteiden myyntihenkilöstöä sekä kirjanpitäjä, kassa, konttoripäällikkö ja konepajan henkilökuntaa.

21

FineTek – prosessitekniikan pinnanvalvontalaitteet

Ominaisuudet � Useita malleja � Yksinkertainen rakenne � Luotettavia � Edullisia

Ominaisuudet � Monipiste reed-rele -malleja asiakkaan

haluamien mittojen mukaan � Maksimilämpötila-alue +200° C hapon-

kestävästä teräksestä tehdyillä kytkimillä � ATEX-hyväksyntä räjähdysvaarallisiin

tiloihin � Vankkarakenteisia � Useita materiaalivaihtoehtoja

Ominaisuudet � Tarkkoja ja luotettavia myös kahden

nesteen rajapinnan mittaukseen � Prosessilämpötila-alueet

-30 °C ... +200° C � Maksimipaine 30 bar � Suojausluokka IP67 � ATEX-hyväksyntä räjähdysvaarallisiin

tiloihin � Vankkarakenteisia � Mittausalue 0,5 ... 5,5 m

Ominaisuudet � Tarkkoja ja luotettavia myös lämpötilan

mittaukseen � Prosessilämpötila-alueet -40 °C ... +100° C � Suojausluokka IP65 � Vankkarakenteisia � Pinnan mittausalue 100 ... 1000 mm � Lämpötilan mittausalue -50 °C ... +150° C

PT 100- anturilla

Tyypillisiä kohteita ja sovelluksia � Hydrauliikkakojeikot � Voiteluöljykojeikot � Tuulivoimalaitosten hydrauliikan valvonta

TUOTEUUTISIA

Lisätietoja: Heikki Saartama puh. 010 550 4000

Tyypillisiä kohteita ja sovelluksia � Hydrauliikkakojeikot � Elintarviketeollisuus � Ilmastointilaitteet � Pesulaitteet � Meriteollisuus

Tyypillisiä kohteita ja sovelluksia � Hydrauliikkakojeikot � Lämmönvaihtimet � Petrokemian teollisuus � Pesulaitteet � Meriteollisuus � Voimalaitokset

Tyypillisiä kohteita ja sovelluksia � Nesteytetty maakaasu � Lääketeollisuus, elintarvike-

teollisuus, panimot � Kemian ja petrokemian teollisuus � Vesilaitokset

Mini uimuripintakytkimet

Magneettiset uimuripintakytkimet

Magnetosktriktiivinen pinnanmittaus lähettimellä

Magnetosktriktiiviset pintalähettimet

22

Escha-painikkeet avainasemassa kiskoliikenteessä

Transtech Oy on yksi Euroopan johtavista kaksikerroksisen kiskokaluston

valmistajista ja vaativien konepajatuotteiden sopimusvalmistaja. Toimipaikkoja ovat

Oulun konttori ja Otanmäen tehdas. Transtechin lippulaivoja ovat kaksikerroksiset

Intercity- ja makuuvaunut sekä raitiovaunut, jotka sekä suunnitellaan, valmistetaan

että varustellaan Suomessa.

– Transtechin toiminta alkoi vuonna

1985 Rautaruukin tavaravaunujen valmis-

tuksella Otanmäessä ja Taivalkoskella.

Vuonna 1991 Transtechiin liitettiin Val-

metin Tampereen kiskokalustotehdas.

Vuonna 1999 Rautaruukki myi Transtech-

liiketoiminnan Talgo Oy:lle, joka siirtyi

suomalaiseen yksityisomistukseen vuon-

na 2007, jolloin yhtiön nimeksi tuli jälleen

Transtech Oy, yrityksen historiaa valottaa

tehtaanjohtaja Esa Rintala.

– Väkeä meillä on työssä 480 henkeä.

Tässä Otanmäen kaivoksen paikalle raken-

netussa tehtaassa on viisi hehtaaria huippu-

osaamista saman katon alla. Vastaavanlaisia

tehtaita en tiedä yhtään koko Euroopassa.

Transtechin valmistuksen toinen osa

käsittää kiskokaluston ja toinen konepaja-

alihankinnan.

– Konepaja-asiakkaamme ovat kotimai-

sia valmistajia, jotka myyvät tuotteitaan

ympäri maailman, Rintala kuvaa. – Alumii-

nin käsittelyssä olemme Euroopan johta-

via tekijöitä; alumiinin hitsaus on erikois-

Teksti: Oili Räsänen. Kuvat: Hannu Räsänen

Käyttöönottoinsinööri Arto Laatikainen (vas.) sekä aluepäällikkö Hannu Åkman Sarlinilta ottavat tuntumaa Intercity-vaunun

matkustamoon. Kaikkia matkustustarpeita on ajateltu, ja huippunopeus on 200 km/h, milloin rata sen sallii.

23

lajimme, ja pätevien luokkahitsaajien

tarve on jatkuva. Teemme myös junan-

vaunujen telit itse. Ne ovat junan kaikkein

rasitetuin ja siksi vaativin osa.

Hyviä näkymiä kiskoilla

– Tilauskantamme on tällä hetkellä 150

miljoonaa euroa, joten sitovia tilauksia riit-

tää jo vuoteen 2018 saakka, ja optioita on

vielä 300 miljoonan euron arvosta, toimi-

tusjohtaja Markku Blomberg toteaa.

– Suomen ensimmäisten tuulivoimaloi-

den teräsrakenteet valmistettiin meillä,

samoin Suomen ensimmäiset Pendolino-

junat. Tavaravaunuja olemme tehneet yli

10.000 kappaletta, lisäksi kaikki maas-

samme kulkevat sähköveturit venäläisiä

S1-vetureita lukuun ottamatta.

Rautatiekaluston myyntiä ulkomaille

vaikeuttaa rataleveyksien erilaisuus. Sen

sijaan raitiovaunujen osalta vientiodotuk-

set ovat korkealla:

– Meillä on Helsingin uusien raitiovau-

nujen ensimmäiset moduulit valmiina ja

niiden varustelu käynnissä. Ensimmäinen

40 kappaleen sarja on tulossa. Tässä on

kehitetty tuote, jolla on aidosti vienti-

markkinoita, Blomberg sanoo.

Käyttöönottoinsinööri Arto Laatikainen

selvittää junanvaunujen testausvaihetta:

– Jokainen järjestelmä testataan erik-

seen: sähkö, paineilma, vesi, jarrut jne.

Seuraavaksi testaamme niiden toiminnan

yhdessä sekä vielä ohjauksen vaunusta

toiseen.

– Olemme valmistaneet päivä- ja ma-

kuuvaunuja, joilla kaikilla on omia erikoi-

suuksiaan kuten invapaikat tai keittiötilat.

Toimitusjohtaja Markku Blomberg näkee

kiskoilla valoa.

VR:n 2-kerroksiset Intercity-vaunut ovat suomalaista työtä, vaunujen kotimaisuusaste on 80 % ja

niiden suunnitteluikä 40 vuotta.

Meiltä on nyt valmistumassa VR:lle 40

Intercity-vaunun sarja, jonka jälkeen oh-

jaus- ja ravintolavaunusarja sekä matala-

lattiaisia raitiovaunuja.

Hotellitason mukavuudet

Eri vaunutyypeissä on ajateltu kaikkia

matkustustarpeita. Jokaiselle istumapai-

kalle on pistoke PC:tä varten sekä luku-

valot. Matkustamoissa on näytöt, joista

näkyy tietoa matkan kulusta. Yläkertaan

on varattu ”puhelinkoppi” niille, jotka

eivät halua puheluaan matkakumppani-

en kuultavaksi. Makuuvaunussa on omat

osastot myös inva-matkustajien tarpeita

varten. Perheitä ja neuvottelijoita varten

on olemassa rauhallisia erillistiloja.

– Minun mielestäni paras matkustus-

paikka on yläkerrassa keskellä, missä

kyyti on tasainen ja ympäristö rauhalli-

nen, Laatikainen tuumii. – Osaan makuu-

Tehtaanjohtaja Esa Rintala johtaa viiden

hehtaarin tehdasta.

24

vaunun hyteistä kuuluu oma suihku ja wc, joten vaunuhan on

kuin hotelli, jonka kivijalka liikkuu 160 km tunnissa!

Kiskoilla kiitävän hotellin varustelu on kova haaste suunnitte-

lulle ja tekniikalle. Juna kulkee radan kunnon mukaan jopa 200

km:n tuntinopeudella joka säällä. Tekniikkaa on paljon, eivätkä

standardituotteet sovellu näin vaativaan kohteeseen. Tekniset

tilat ovat vaunun päädyssä, mikä on myös turvallisuustekijä:

mahdollisen törmäyksen sattuessa tekniset tilat ottavat iskun

vastaan ja säästävät matkustamon.

Ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä huolehtii matkustamon

mukavuudesta ja rakenne on painetiivis, joten matkustajien kor-

vat eivät mene lukkoon esimerkiksi tunneliin ajettaessa.

Veturi saa sähkönsä 25 kV rataverkon jännitesyötöstä, veturin

päämuuntaja syöttää vaunulle 1 500 V jännitteen, jonka vaunun

muuntaja muuntaa vaunun järjestelmiä varten. Jokaisessa vau-

nussa on akusto, joinka takana ovat valaistus ja turvatoimet ku-

ten ovien käyttö.

– Ovi on kriittisimpiä alueita vaunussa. Sen käyttö on varmis-

tettu moninkertaisesti, Laatikainen sanoo. Sitä käytetään yh-

dellä ainoalla painikkeella sekä sisä- että ulkopuolella, mikä on

matkustajalle helppoa. Eschan painike on osoittautunut hyväksi

ja jämäkäksi ja toimii erittäin hyvin.

Saksalaisessa Eschan ovipainikkeessa on kohokuvio ja suuri

kosketuspinta. Se on hermeettisesti suljettu ja kestää miljoonia

käyttökertoja. Painike – kuten koko vaunun tekniikka – on suun-

niteltu kestämään 40 asteen pakkasen sekä hankalia kosteus- ja

pölyolosuhteita.

Escha-painikkeet avainasemassa kiskoliikenteessä

Sarlin on toimittanut Transtechille satoja ovien avauspai-

nikkeita sekä ovisummereita. Painikkeet täyttävät standardin

DIN 75077 vaatimukset vammaisten henkilöiden kannalta.

Junaan noustaessa ja siitä poistuttaessa on avainasemassa Eschan

yksinkertainen, jämäkkä ja kestävä painike.

Lisätietoja: Timo Kauhanen puh. 010 550 4000

Escha-TSL:n laajaan tuotevalikoimaan kuuluu

� Painikkeet � Merkkilamput � Äänimerkkikalusteet � Varoitusvalot � LED-valaisimet

juniin, raitiovaunuihin ja linja-autoihin.

TUOTEUUTISIA

Lisätietoja: Timo Kauhanen puh. 010 550 4000

25

Yksinkertainen, nopea ja helppo tapa valvoa lämpötilaa

� Indikaattorin koko ja lämpötila-alue on valittavissa käyttö-kohteen mukaan.

� Indikaattoritarra liimataan mitattavaan kohteeseen ja toiminta perustuu kemialliseen reaktioon, missä asteikolla oleva lämpötila-alue vaihtuu lämpötilan mukaan valkoisesta mustaan, kuten oheisessa kuvassa.

� Tarkkuus mittauksella ±1 °C alle 100 °C ja 1% lukemasta yli 100 °C.

� Teollisuudessa käytetään yleisesti palautumatonta lämpö-tilaindikointia, jossa korkein saavutettu lämpötila jää indi-kaattoriin ja on luettavissa asteikolta.

Käyttökohteita � Laadun seuranta mm. autoklaaveissa lasiteollisuudessa � Lämpötilalle kriittiset tuotteet � Pesurit � Elektroniikkakomponentit � Moottorit � Yleisesti laitteiden kunnossapito

TUOTEUUTISIA

Thermaxin lämpötilaindikaattorien tuotevalikoimasta löytyy laaja valikoima lämpötila-alueella -17…+290 °C olevia lämpötilaindikaattoreita.

Lisätietoja: Veli Valkealahti puh. 010 550 4000

Lisätietoja: Juha Nieminen puh. 010 550 4000

� Toimilaitteelle kolme vaihtoehtoa: Kieli-, liuku- tai kääntökahva

� Sallinta- ja mukaanottoavaimet � Solenoidilla tai ilman � Painonapit ja/tai kaksoisrajamahdollisuus � Samat avaimet myös muihin toimielimiin, kuten venttiileihin � Kahva, toleranssi pystysunnassa ±12mm � Toleranssit myös käännölle, sekä horisontaalisesti että

vertikaalisti � Kahvassa sisäpuoleinen avaus � Manuaali resetointi, kun lukkoa on avattu sisäpuolelta � Erillinen mukaanottoavain � Solenoidi, jossa liikennevalot, lukossa ja kielitieto � Hätä-seis -nappi ja 3 kpl valopainikkeita � Liitännät: Yksi M12-4pin AS-i -liitin tai 2 kpl kaapelitiivistettä

Uusi Fortress AmGardPro – siinä on kaikki mitä hyvään koneturvaan tarvitaan

26Seta osallistui omalla osastollaan sähköteknisille messuille Helsingissä vuonna 1936. Esiteltäviä tuotteita olivat:

F

Sen jälkeen kun ruotsalainen yritys

nimeltään UGAB oston myötä liitettiin

Sarlin-konserniin vuonna 1990 Sarlin Fur-

naces -ryhmää on johdettu kahtena eril-

lisenä itsenäisesti toimivana yrityksenä;

toinen Suomessa ja toinen Ruotsissa, sel-

vin tuoterajoin. Viimeisten vuosien ajan

molempien yksiköiden johto on ollut yh-

teinen, mutta todellisesta yhdistämisestä

ei ole ollut sen enempää puhetta kuin

että tyttäret täydentävät toisiaan.

Kesäkuun alussa olemme jättäneet

taaksemme vanhan sekä kuvaannollisesti,

että kirjaimellisesti. Meillä on upouudet

tilat Klaukkalassa ja Västeråsissa. Ruotsis-

sa hankitut tilat ovat suuremmat, koska

ne tulevat kattamaan kaiken valmistuk-

sen. Nyt meillä on tarkoituksenmukaiset

tilat tarvittaville huolloille sekä erityinen

puhdastila tarkastuksia, kalibrointia ja

herkkien laitteiden korjaamista varten.

Sarlin Furnaces satsaa tulevaisuuteen

Kevät ja kesä on ollut kuumeista aikaa Sarlin Furnacesilla sekä Suomessa että

Ruotsissa. Se ei ole merkinnyt vain sitä, että tilauskirjat olivat täynnä, vaan samaan

aikaan toteutettiin uunihistorian suurinta muutosta.

Toimitusjohtaja Thomas Carlsson,

Sarlin Furnaces

27

Ensimmäinen kokonaan Ruotsissa val-

mistettu uuniprojekti toimitetaan Le-

sjöforsille, Länsi-Uudellemaalle Åmin-

neforsiin. Projekti toteutetaan kuten

aiemminkin suomalaisen projektiorgani-

saatiomme voimin.

Konttoritilat ovat myöskin suuremmat

ja toimivammat kuin mitä vanhat olivat,

jotka itse asiassa olivat 70-luvulta, jolloin

UGAB perustettiin.

Muuton myötä olemme saaneet Ruot-

siin edustavat toimitilat, joissa voimme

pitää asiakkaillemme räätälöityjä koulu-

tustilaisuuksia ja muita tapahtumia, joil-

la voimme myötävaikuttaa asiakkaiden

tieto-taitojen kehitykseen.

Muuton myötä Sarlin Furnaces on saanut

Ruotsiin edustavat toimitilat, joissa voidaan

pitää asiakkaille räätälöityjä koulutus-

tilaisuuksia ja muita tapahtumia.

Muutto Nurmijärveltä Klaukkalaan

Suomessa muutto on tarkoittanut lähte-

mistä vanhoista tiloista Nurmijärveltä vas-

tavalmistuneisiin tiloihin Klaukkalaan. Kos-

ka uunien valmistaminen tapahtuu nykyään

Ruotsissa, tehdastilojen tarve on näin ollen

ollut pienempi ja on suhteutettu huolto-

osaston toimintatarpeisiin.

Klaukkalassa on jälkimarkkinointipal-

velut, kuten huolto, varaosamyynti sekä

uusien uunien myyntiorganisaatio ja pro-

jektijohto. Panostamme Suomessa yhä

enemmän huoltoon ja laitteiden kunnos-

sapitoon. Uuniasiakkaamme saavat saman

vastineen ja palvelun kuin aiemminkin.

Uunien valmistuksen keskittämisellä yh-

teen pisteeseen saavutamme paremman

tehokkuuden ja tasaisemman kuormituk-

sen, jolla on myönteistä merkitystä myös

asiakkaillemme.

Suomessa Sarlin Furnaces on muuttanut Nurmijärvelta Klaukkalaan. Uusi osoitteemme on:

Yrittäjänkulma 6 A, 01800 Klaukkala. Muut tiedot ennallaan.

28

turvalliset etäyhteydet

MB CONNECT LINE tarjoaa helposti hallittavan ja

tietoturvallisen VPN-yhteyden (VPN – Virtual private network)

sekä ethernet- että sarjaliikenteellä varustettuihin laitteisiin, mukaanlukien

Siemens MPI ja Profibus DP. mbNET-laite asennetaan suoraan DIN-kiskoon ja

se on rakenteeltaan teollisuuskäyttöön tarkoitettu.

Yhteyden muodostaminen

Yhteys käyttäjän ja etäkohteen välille muodostetaan käyttä-

mällä joko mbCONNECT24-pilvipalvelua tai omaa fyysistä

mymbCONNECT24-palvelinta, jossa käyttäjä aktivoi yhteyden

haluttuun kohteeseen.

Etäkohteesta yhteys muodostetaan joko kiinteän Internet-

verkon yli tai sisäänrakennetulla 3G-modeemilla. Automaatti-

sen varayhteyden käyttöönotto (Failover) mahdollistaa yhtey-

den muodostamisen vaikka enssijainen yhteys ei toimisikaan.

mbNETissä on tämän lisäksi kaksi SIM-korttipaikkaa.

Ethernet-laitteiden liittäminen

Ethernet-laitteet voidaan liittää suoraan mbNETin 4-porttiseen

kytkimeen. Liitetyn laitteen gateway-asetuksiin ei tarvitse tehdä

mitään muutoksia etäyhteyttä varten, vaan mbNET osaa ohjata

liikenteen.

Kaikki mbNET-laitteet konfiguroidaan pilvipalvelimella (tai omal-

la palvelimella), josta kyseinen konfiguraatio siirretään esim.

USB-tikun avulla mbNET-laitteeseen.

Etäohjelmointiyhteys

Etäohjelmointiyhteyttä varten ohjelmointi-pc:lle asennetaan val-

mistajan maksuton VPN-client ohjelmisto.

mbWEB2go mahdollistaa koneen monitoroinnin myös ilman

ohjelmistosennuksia.

Teollisuuden tieto

29

� Teollisuuskäyttöön suunniteltu rakenne, asennus suoraan DIN-kiskoon.

� Etäyhteyteen WAN tai sisäänrakennettu 3G-modeemi � Fyysiset liitynnät Ethernet- ja sarjaliikennelaitteille, myös

Siemens MPI / Profibus DP � Konfiguroitavat digitaaliset tulot ja lähdöt esim. etäyhtey-

den sallimiseksi ja aktiivisen yhteyden ilmaisuun. � Voidaan liittää myös jo olemassaolevaan VPN-palvelimeen

Tietoturva � Tuetut VPN-protokollat: IPSec/PPTP/OpenVPN � Sisäinen palomuuri: IP-suodatus Port Forwarding � Salaustavat: Blowfish, AES, DES/3DES � Salausalgoritmit: MD5, SHA1 � Autorisointi: PSK, X.509

Uusia ominaisuuksia

� Automaattinen varayhteyden käyttöönotto tarvittaessa

� Kaksi SIM-korttipaikkaa � 4-porttinen Ethernet-kytkin

vakiona � I/O-manager, tiedonkeruu

suoraan Siemens S7 ISOTCP -protokollalla

mbNET-etäyhteyslaitteiden ominaisuuksia

mymbCONNECT24 VPN-palvelin

mymbCONNECT24 on fyysinen VPN-palvelin, jossa on sama

helppokäyttöisyys kuin valmistajan pilvipalvelimessa, mutta jos-

sa koko yhteysketju on kokonaan omassa hallinnassa ilman ul-

kopuolisia tekijöitä. Etäyhteydet voidaan valita aktiivisiksi joko

tarvittaessa tai ne voivat olla jatkuvasti aktiivisena.

Periaate oman VPN-palvelimen käytössä on täysin vastaava

kuin pilvipalvelussa ja käyttöliittymä on käyttäjälle täysin sama.

Kentälle asennettava mbNET-etäyhteysreititin määritellään pal-

velimelle ja valmis konfiguraatio siirretään esim. USB-tikulla

mbNET-laitteeseen. Konfiguraation lataamisen jälkeen mbNET-

reititin on välittömästi valmis käytettäväksi, joten toimivan ja tie-

toturvallisen etäyhteyden luomiseen ei kulu muutamia minuut-

teja kauempaa!

Palvelimia on kahta tyyppiä

Ominaisuudet midi maxi

Käyttäjiä maksimissaan 250 1000

Laitteita maksimissaan 250 1000

Aktiiviyhteyksien maksimimäärä

50 150

Etäjärjestelmätilien maksimimäärä

5 25

Prosessori Intel - 1,6 GHz Intel - 1,6 GHz

RAM 512MB 1,5GB

Liitynnät

 

 

1xWAN, 1xVPN, 2xLAN

1xRS232 konsoli

2xUSB

1xWAN, 1xVPN, 3xLAN

1xRS232 konsoli

2xUSB

Laitekotelointi Kompakti kotelointi19” “räkkiasennus-

kotelo”

Mitat [mm] 275x43,5x180 (LxKxS)426x43,5x228,6

(LxKxS)

Muuta - LCD-näyttö

VPN-palvelimella käyttäjälle asetetaan käyttäjäryhmä, joka mää-

rittää sekä käyttäjän oikeudet palvelimella tehtäviin muutok-

siin että kohteet, joihin käyttäjällä on mahdollisuus muodostaa

etäyhteys. Koneenrakentaja voi hyödyntää tätä ominaisuutta

esimerkiksi tarjoamalla omille asiakkailleen kätevän ja tietotur-

vallisen etäyhteyden, jossa asiakas näkee vain omat laitteensa.

Omaa VPN-palvelinta voidaan hyödyntää etäohjelmoinnin lisäk-

si myös jatkuvaan tiedonkeruuseen. Palvelimessa on fyysinen

VPN-portti, jonka kautta tiedonkeruujärjestelmä voi olla jatku-

vassa yhteydessä suoraan etäkohteisiin ilman että se vaikuttaa

ohjelmointiyhteyden muodostamiseen tai muuhun käyttöön.

Etäyhteyksiin käytetään OpenVPN-protokollaa.

Etäyhteyspalvelin toimitetaan käyttöönotettuna ja toimitus

sisältää lisäksi koulutuksen asiakkaan tiloissa.

Lisätietoja: Harry Nyqvist puh. 010 550 4000

Sauli Kailahti puh. 010 550 4000

TUOTEUUTISIA

30

TUOTEUUTISIA

OIL-X EVOLUTION – paineilman suodatinsarja, johon voit luottaaParker domnick hunterin OIL-X EVOLUTION -paineilmansuodattimet ovat maailman energia-tehokkaimpia. Suodatinsarja on ainoa, jolla on vuoden ilmanlaatutakuu. Suodatustuloksen on vahvistanut Lloyds Register.

OIL-X EVOLUTION -suodattimilla on useita ainutlaatuisia ja patentoituja ominaisuuksia, jotka minimoivat paine-eron ja tekevät suodattimen ja elementin yhdistelmästä tehokkaan: paine-ero on pieni ja pysyy pie-

nenä, mikä maksimoi energiansäästön ja takaa alhaisimmat käyttökustannukset heikentämättä ilman laatua.

Painehäviö

Verrattaessa OIL-X EVOLUTION -suodattimia viiteen muuhun yleiseen suodattimeen saadaan näkyviin kunkin suodattimen tukkeutumisominaisuudet ja siten niiden todellinen painehäviö.

1000

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

02000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000

Testiolosuhteet: Suodattimet testattiin täydellä virtauksella ja niihin ruiskutettiin ISO 12103 A4:n mukaista testipölyä käyttäen paineis-

tettua pölynruiskutusjärjestelmää. Pöly ruiskutettiin 12 eränä, millä simuloitiin suodatinelementin kuukausittaista kuormitusta ja saatiin

koko vuoden paine-erokäyrä. OIL-X EVOLUTION suodattimet testattiin samalla virtauksella ja kuormituksella kuin vertailusuodattimet.

Aika (tunnit)

Pai

ne-e

ro (m

bar

)

Näyte 1

Näyte 4Näyte 3

Näyte 2

Näyte 5

Parker domnick hunter

Paineilmasuodattimen painehäviön muodostuminen

Paineilmansuodattimen painehäviö

muodostuu kiinteästä painehäviöstä

sekä kasvavasta painehäviöstä.

Kiinteä painehäviö syntyy suodatinrun-

gon ja suodatinelementin rajapinnassa.

Kasvavan painehäviön aiheuttaa suo-

datinelementin tukkeutuminen.

Mistä suuret käyttökustannukset johtuvat?

Useimpien suodattimien suuret käyt-

tökustannukset johtuvat huonosti

suunnitellusta ilmanvirtauskanavasta

sekä väärin valitusta suodatusmateri-

aalista.

Lisäksi paine-eron mukaan määräytyvät

vaihtoajat, joita monet valmistajat suo-

sittavat, nostavat käyttökustannuksia.

OIL-X EVOLUTION -suodattimen etuja � Optimoitu paineilman virtausreitti suodatinrungon

ja elementin läpi vähentää ilman turbulenssia ja pai-nehäviötä. Ilmavirta jakautuu tasaisesti koko element-tiin ja suodatus on tehokas ja energiataloudellinen.

� Suodatusmateriaalin syvä poimutus vähentää ilman virtausnopeutta, mikä parantaa suodatuskykyä ja vähentää painehäviötä. Suodatusmateriaali on eri-koiskäsitelty ja hylkii aktiivisesti öljyä ja vettä.

� Suodatinrunko on helppo asentaa, ainutlaatuinen rakenne mahdollistaa useita liitäntäkokoja. Suodatin-elementti on helppo ja siisti vaihtaa – likaantunee-seen elementtiin ei tarvitse koskea huollon aikana. Rungolla 10 vuoden takuu.

� Pysyvästi hyvä ilmanlaatu – vuosittainen suodatin-elementin vaihto takaa jatkuvasti optimaalisen toiminnan ja ilmanlaadun pysymisen kansainvälisten standardien edellyttämällä tasolla. Täyttää tai ylittää tuottilman laatuvaatimukset kaikissa paineilman laatustandardin ISO 8573-1 versioissa.

Tulo Lähtö

31

Palolaitoksille ja sukelluskeskuksille – Bauer B-SAFE 300 mahdollistaa turvallisen hengitysilmapullojen täytön

Bauer B-SAFE 300 on suljettu täyttöjärjestelmä, joka parantaa käyttäjän turvallisuutta hengitysilmapulloja täytettäessä.

Järjestelmä on kompakti versio, joka sopii käytettäväksi missä tahansa olemassa olevassa täyttöasemassa.

� Täytön voi aloittaa vasta, kun vahvistetut teräksiset liuku-ovet suljetaan, jolloin ne lukittuvat sähköisesti.

� ”Täyttö nappia painamalla” - toiminto

� Täyttölaitteella voidaan täyttää yhtä aikaa 6 säiliötä 300 barin täyttöpaineeseen asti.

� Pullot on helppo nostaa sisään ja ulos.

� Kaikkien sisäisten pneumaattisten komponettien paine vapautuu, kun ovet avataan.

� B-Safe 300:n turvallisuus on testattu ja hyväksytty – kokeen valvoi ja verifioi Bureau Veritas.

Lisätietoja: Reijo Raja-aho puh. 010 550 4000

Torsti Latvio puh. 010 550 4000

Parker domnick hunter -suodatinelementti (vas.) ja tarvikesuodatin.

Lisätietoja: Ben Söderling puh. 010 550 4000

Tulo Lähtö

Alkuperäinen OIL-X EVOLUTION suodatin vai tarvikesuodatin? � Parker domnick hunterin suodatinelementissä olevat siivek-

keet kääntävät virtausta 90°, ilmavirta jakautuu tasaisesti koko elementtiin ja suodatus on tehokas ja energiataloudellinen.

� Suodatusmateriaalin syvä poimutus vähentää ilman virtaus-nopeutta, se on erikoiskäsitelty ja hylkii aktiivisesti vettä.

� Vain Parker domnick hunterin paineilmansuodattimilla on vuoden ilmanlaatutakuu.

Siivekkeet kääntävät virtausta 90°,

jolloin ilmavirta jakautuu tasai-

sesti koko elementtiin.

32

HSY:n kaasuvoimalalle ENERGY GLOBE -palkinto

Kaasua Ämmässuolta, Pohjois-Euroopan suurimmalta jätteenkäsittelykeskukselta

UUTISIA

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY voitti World Energy

Globe Award -kilpailun kansallisen sarjan Ämmässuon jätteen-

käsittelykeskuksen kaasuvoimalalla. Voiton valintaperusteina oli

kaasuvoimalan korkea tekninen taso, sen positiivinen vaikutus

ympäristöön, erityisesti hiilidioksidipäästöihin sekä talouteen.

Tähän merkittävään ympäristökilpailuun osallistui yli 6000 eh-

dotusta 151 maasta kaikkialta ympäri maailmaa. HSY:n hanke

sijoittui myös kansainvälisessä kisassa kärjen tuntumaan.

Mitä Pohjois-Euroopan suurin jätteenkäsittelykeskus tekee?

Se ottaa vastaan miljoonan ihmisen tuottamat jätteet ja tuottaa

samalla kaasua energiakäyttöön. Ämmässuon kaatopaikkakaasun

keräysjärjestelmä on laaja optimointiprojekti, jolla pyritään tehos-

tamaan kaasun talteenottoa ja parantamaan kaasun laatua. Tal-

teenoton määrää on onnistuttu lisäämään 50 prosentista 80 pro-

senttiin. Tulevaisuuden tavoitteena on 90 prosentin talteenotto.

Kaasuvoimalan kustannukset olivat 15 miljoonaa euroa, josta val-

tio rahoitti 3,4 miljoonaa euroa. Kaasumoottoreilla tuotetaan 15

MW:n teholla sähköä, joka syötetään valtakunnanverkkoon. Myös

sähköntuotannon ohessa syntyvä lämpö käytetään hyväksi. Äm-

mässuo tuottaa itse tarvitsemansa energian ja säästää näin vuosit-

tain 8 500 tonnia hiilidioksidia.

Sarlin toimitti voimalaitoksen prosessilaitteistot asennuksineen.

Sähkön tuottaa neljä saksalaista MWM TCG2032 V16 - kaasu-

moottoria kaasunkäsittelylaitteineen. Moottorit ovat suurimpia

yksittäisiä biokaasua käyttäviä kaasumoottoreita maailmassa.

Sarlin on tehnyt HSY:n kanssa pitkäaikaisen huoltosopimuksen

laitoksen huollosta.

33

MWM GmbH Caterpillarin omistukseen

MWM GmbH on yksi maailman johtavista tehokkaiden ja ympä-

ristöystävällisten energiantuotantolaitosten toimittajista. Yritys

kehittää tuotteita, palveluja ja tekniikoita kaasu- ja dieselmoot-

toreihin perustuvaan hajautettuun energiantuotantoon.

Yhtiö tunnetaan jo 140 vuoden ajalta luotettavasta, keskeyty-

mättömästä sähkön, lämmön ja jäähdytyksen varmistamisesta

aina ja kaikkialla. MWM:llä on 1 250 työntekijää kautta maail-

man.

Osto laajentaa Caterpillarin ympäristöystävällisten energiarat-

kaisujen tarjontaa merkittävästi. MWM tuli osaksi Caterpillarin

sähkövoimadivisioonaa (Electric Power Division), joka toimittaa

diesel- ja maakaasugeneraattoreita ja integroituja voimajärjes-

telmiä sähkön tuottamiseen, ohjaukseen ja jakeluun. Yhtiöiden

tuotevalikoimien yhdistelmä auttaa Caterpillaria vastaamaan

asiakkaidensa kaasumoottori- ja voimalajärjestelmätarpeisiin

kautta maailman.

Caterpillar Inc. on maailman johtava rakennus- ja maansiirtoko-

neiden, diesel- ja kaasumoottorien, teollisuuden kaasuturbiinien

ja diesel-sähköveturien valmistaja.

Sarlin solmi vuonna 2009 MWM:n kanssa yhteistyösuopimuksen

kaasu- ja dieselmoottoreiden myynnistä ja huollosta Suomessa.

Yhteistyömme jatkuu normaalisti.

Suomessa biokaasulla tehdään vuodessa sähköä n. 151 GWh,

josta Ämmässuon moottorit tekevät noin puolet.

Kaiken kaikkiaan, Sarlinin toimittamilla moottori- ja turbiinilai-

toksilla tehdään yli 80 % Suomessa biokaasulla tuotettavasta

sähköstä.

UUTISIA

HSY:n kaasuvoimalalle ENERGY GLOBE -palkinto

Kaasua Ämmässuolta, Pohjois-Euroopan suurimmalta jätteenkäsittelykeskukselta

34

UUSIIN TEHTÄVIIN

Sarlin Oy Ab

Insinööri Sauli Kailahti

aloitti 28.5.2012 Auto-

maatiossa tuotepäällik-

könä vastuualueenaaan

teollisuuden tietoliiken-

netuotteet ja -ratkaisut.

NÄHDÄÄN MESSUILLA

Sarlin Group Oy Ab

DI Sakari Puhakka

aloitti IT-päällikkönä

7.5.2012.

DI Teemu Solja aloitti

4.6.2012 Automaati-

ossa tuotepäällikkönä

vastuualueenaan

Asemointi ja liikkeen-

mittaus -ryhmän

tuotteet ja ratkaisut.

Vitali Põldmaa aloitti

30.7.2012 projektityön-

tekijänä Energia &

Ympäristö –osastolla.

Hän osallistuu ensisijai-

sesti moottorivoimalai-

tosprojektien toteutuk-

seen ja hoitoon.

DI Juha-Antti Hirsivuori

aloitti 3.9.2012

Paineilman aluemyyjänä

Vantaalla.

Insinööri Riika

Penttilä aloitti

15.5.2012 Prosessi-

automaation tuote-

päällikkönä.

Sarlin Furnaces Oy Ab

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 18.-20.9.2012

Soile Kuisma on siirty-

nyt Sarlin Oy Ab:n pal-

veluksesta 12.3.2012

alkaen After Sales

-assistentiksi Sarlin

Furnaces Oy Ab:hen.

Nea Stenman aloitti

varastotyöntekijänä

30.7.2012.

Ari Mäkinen siirtyi

1.4.2012 paineilma-

huollon työnjohtajan

tehtävistä paineilma-

huollon tekniseen

tukeen.

35

Sarlin GroupSarlin Oy Ab � Y-tunnus 0612683-5 � Puhelin 010 550 4000, Fax 010 550 4201 � Postiosoite: PL 750, 00101 Helsinki � Käyntiosoite: Kaivokselantie 3-5, 01610 Vantaa � info@sarlin.com � www.sarlin.com

Sarlin Oy Ab keskittyy tekniseen kauppaan ja palveluliiketoimin-

taan. Asiakkaamme ovat johtavia suomalaisia teollisuusyrityksiä

sekä kunnallisia laitoksia. Suunnittelemme ja markkinoimme pai-

neilma-, kaasu- ja vesienkäsittelyjärjestelmiä sekä toimitamme

prosessi- ja teollisuusautomaation laitteita ja ratkaisuja. Asiakkai-

tamme palvelee maan kattava myynti- ja huoltoverkosto.

Sarlin Furnaces Oy Ab � Y-tunnus 0213783-6 � Puhelin 010 550 4800, Fax 010 550 4811 � Posti- ja käyntiosoite: Yrittäjänkulma 6 A, 01800 Klaukkala � info@sarlin.com � www.sarlin.com

Sarlin Furnaces Oy Ab suunnittelee, valmistaa ja markkinoi läm-

pökäsittelyjärjestelmiä ja sulatusuuneja alumiini-, teräs- ja konepa-

jateollisuuteen. Pohjoismaissa alan johtavana lämpökäsittelyuu-

nien toimittajana ryhmä on panostanut after sales -toimintaan,

lämpökäsittelyosaamisen parantamiseen ja vahvan tuotteiston ra-

kentamiseen. Yrityksellä on valmistava yhtiö Ruotsin Västeråsissa.

Beamex Oy Ab � Y-tunnus 0181602-8 � Puhelin 010 550 5000, Fax 010 550 5404 � Osoite: Ristisuonraitti 10, 68600 Pietarsaari � info@beamex.com � www.beamex.com

Beamex Oy Ab kehittää, valmistaa ja markkinoi prosessi-

instrumenttien kalibrointilaitteita, -ohjelmistoja ja -järjestelmiä. Me-

nestyksen kulmakiviä ovat asiakaslähtöinen toiminta ja taito sovel-

taa innovatiivisesti uusinta teknologiaa. Voimakas panostus tuote-

kehitykseen ja onnistuneet tuoteratkaisut ovat tehneet Beamexista

yhden alansa johtavista yrityksistä globaaleilla markkinoilla.

Automaatiotuotteiden jälleenmyyjät

LSK-Electrics OyVesijärvenkatu 38, 15101 LahtiPuh. (020) 781 4200Fax. (020) 781 4300www.lsk.fi

Hormel OyPajatie 8, 40630 JyväskyläPuh. (014) 338 8900Fax. (014) 338 8945www.hormel.fi

Instele OyKullervonkatu 2C, 70500 KuopioPuh. (017) 266 2200Fax. (017) 266 2244www.instele.fi

Turun Sähkötukku OyPitkämäenkatu 4, 20250 Turku Puh. (02) 337 661Fax. (02) 337 6780www.sahko.fi

Kokkolan Sähkö ja Automaatio OyKahvitie 44, 67600 Kokkola Puh. (010) 422 5540 Fax. (06) 831 1110www.ksaoy.fi

Sata-Automaatio Oy Sammontie 3, 28400 UlvilaKalatori 1, 26100 RaumaPuh. (02) 531 8200Fax. (02) 531 8201www.sata-automaatio.fi

PJ Control OyKoivuvaarankuja 2 C, 01640 Vantaa010 591 5330010 591 5333www.pjc.fi

Pohjois-Kymen Sähkötarvike OySavonkatu 20, 45100 Kouvola Marjankatu 1, 53600 LappeenrantaPuh. (05) 744 220Fax. (05) 375 3828www.pkst.fi

AS EcomaticPärnu mnt. 160 b, 11317 TallinnaPuh. + 372 0 650 8000Fax. + 372 0 650 8010www.ecomatic.ee

36