2 2 0 0 9

Kaupungin talouteen etsitään säästökeinoja s.3 Videoneuvottelulaitteista tehoa töihin s.15

Sara Hildénin taidemuseossatyöntäyteinenjuhlavuosi

Ta m p e r e e n k a u p u n g i n h e n k i l ö s t ö l e h t i

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 45. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ www.tampere.fi/ tiedotus/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN 0357-1777 SEURAAVA VILKKU ilmestyy huhtikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 27.3.2009 mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Stefan Moberg. Pirkko Teivaala (ylh.), Klaus Pallas ja Päivi Leppänen Sara Hildénin taidemuseon kirjastossa. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ 16 100 kpl.

PÄÄKIRJOITUS • MAAL I SKUU 2009

Viime kuukausien aikana olemme saaneet tottua lähes päivittäisiin yritysten lomautus- ja irtisano-misilmoituksiin. Viennin ja teollisuustuotannon äkillinen romahdus on tuonut talouden taantuman

kunnille huomattavasti aiempia arvioita nopeammin, mikä näkyy kuntien verotulojen heikkona kasvuna ja jopa laskuna. Kaikki keskeiset taloudelliset tutkimuslaitokset ennustavat kuntien talouden notkah-tavan voimakkaasti kuluvana vuonna ja pysyvän erittäin heikkona pari seuraavaa vuotta. Tämä asettaa kuntien talouden ja toimintojen yhteensovittamiselle suuren joukon pulmallisia tehtäviä, joiden ratkai-semiseksi tarvitaan laajaa yhteistä tahtoa ja tarmokasta tekemistä.

Kuntatalous joutuu lähivuosina erittäin tiukille. Ellei valtio selkeästi lisää osuuttaan hyvinvointipal-velujen rahoittamisessa, saattaa olla, että kunnat eivät kykene turvaamaan kuntapalvelujen nykyisen-tasoista laatua ja saatavuutta. Jos valtio ei aidosti vahvista kuntien rahoituspohjaa, on kuntien palve-lujen heikkenemisen lisäksi odotettavissa huomattavia kuntien veroprosenttien korotuksia, henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia, investointien leikkaamisia sekä kuntien ennätyksellisen suurta velkaan-tumista. Pelkillä valtion lisäpanostuksilla ei kuntatalouden ongelmia saada kuitenkaan ratkaistuksi. Myös kuntien on kyettävä monin eri tavoin parantamaan tuottavuuttaan. Tämä antaa kunnille upeita mahdollisuuksia kehittää ja tehdä asioita kuntalaisten parhaaksi entistä paremmin.

Talouden nousu- ja laskusuhdanteet kohdistuvat yrityksiin ja kuntiin eri tavoin. Mitä enemmän yri-tyksen tuotteet menevät kaupaksi, sitä paremmaksi yrityksen taloudellinen tilanne normaalisti kehittyy. Jos yrityksen tuotteet taas eivät mene kaupaksi, yrityksen taloudellinen tilanne heikkenee. Tällöin yritys joko lomauttaa henkilöstöänsä tai pahimmassa tapauksessa vapauttaa koko henkilöstönsä avoimille työmarkkinoille.

Kunta eroaa yrityksestä erityisesti siinä, että kunnan tuotteiden (palvelujen) kasvanut kysyntä ei pääsääntöisesti vahvista, vaan heikentää kunnan taloutta. Lisäksi kunnan on melkein kaikissa olo-suhteissa hoidettava lukematon määrä lakisääteisiä tehtäviä, vaikkei kunnalla olisi niihin riittäviä talo-udellisia toimintaedellytyksiä. Kunta ei voi täysin lopettaa tuotteidensa valmistamista edes rahojen loppuessa, vaikka kunnan talouden kannalta niin pitäisi voida joskus tehdä. Tämä erityispiirre antaa oman pikantin mausteen kunnan talouden ja toi-minnan suunnitteluun.

Kaupungin toimintamenojen kasvun sovitta-minen tulojen kasvun mahdollistamiin rajoihin on kaupungin henkilöstön ja päätöksentekijöiden lä-hivuosien iso yhteinen juttu. Tämä tarkoittaa viime vuosia selvästi maltillisempaa menojen kasvua. Edes kaupunki ei voi syödä enemmän kuin tienaa. Talouden sopeuttaminen käytettävissä oleviin tuloi-hin ei ole helppoa eikä aina mukavaa, mutta se on valitettavasti välttämätöntä. Näin toimimalla voim-me ketterästi nousta kuntatalouden ojasta.

Jukka Männikkötaloussuunnittelupäällikkö

Ojasta noustaan

AR

I JÄ

RV

EL

Ä

2 Pääkirjoitus

3 Heikkenevät talousnäkymät edellyttävät

säästötoimia

4 Henkilöstömenoihin etsitään

säästökeinoja

5 Sara Hildenin taidemuseossa tekee

töitä joukko moniosaajia

8 Tredea palvelee elinkeinoasioissa

9 Työturvamonitori korvaa paperisen

lomakkeen

10 Koti Koukkuniemessä -tutkimus kertoo

tyytyväisistä asukkaista

12 Mitä sairauskassassa tehdään?

13 Apulaispormestareita kruunattiin

14 Keittiön ammattilaisia

15 Videoneuvottelulaitteet helpottavat

yhteydenpitoa

16 Kuntaliiton kuntalaistutkimus:

Kunnan järjestämät palvelut säilytettävä

17 Tarmo Touhunen

18 Ilmoituksia

19 Halo tiedottaa

20 Haiharan tuulimyllyä kunnostetaan

S ISÄLTÖ

3VILKKU 2 / 2009

Tampereen kaupungin talouden tasapai-nottamiseen liittyvät periaatteet hyväksyt-

tiin kaupunginhallituksessa helmikuun puoli-välissä. Kuluvan vuoden säästöjen tai lisätu-lojen tarve on yli 50 miljoonaa euroa. Vuosien 2010 ja 2011 tasapainottamistarve on yli 80 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen mu-kaan tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, muutoin kaupungin taloudellinen tilanne uhkaa käydä kestämättömäksi.

Uusien tietojen mukaan yksistään kau-pungin tämän vuoden verotulot ovat jäämässä 45 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi. Yhteisöverojen osuus summasta on kaksi kol-mas osaa eli 30 miljoonaa euroa.

Jos talouden tasapainottamiseen ei ryh-dytä, kaupungin velka uhkaa kolminkertais-tua. Kun viime vuonna kaupungilla oli velkaa noin 950 euroa per kaupunkilainen, ilman tarvittavia toimenpiteitä se nousee 2 900

euroon kaupunkilaista kohti vuonna 2011. Parhaimmassakin tapauksessa velka saattaa kaksinkertaistua. Uhkana on, että rahaa jou-dutaan lainaamaan käyttömenoihin.

Tasapainottamisohjelman mukaan kau-pungin toimintayksiköiden on löydettävä toi-mintamenoissa kolmen prosentin eli noin 30 miljoonan euron nettosäästöt. Kaupunginhal-litus edellyttää, että säästöillä ei vaaranneta peruspalvelujen saatavuutta. Tavoitteeseen on pyrittävä joko ulkoisia tuloja lisäämällä tai ulkoisia menoja vähentämällä.

Yksiköiden on tehtävä esityksensä talou-den tasapainottamisesta erikseen vuodelle 2009 ja vuosille 2010–2011. Ehdotuksissa on esitettävä toimenpiteitä, joilla toimintameno-jen ja sisäisten hintojen kasvu saadaan rajoi-tetuksi vuodelle 2010 vähintään kahteen ja vuodelle 2011 vähintään kolmeen prosenttiin. Rakenteellisten muutosesitysten vaikutukset

Talouden tasapainottaminenvaatii välittömiä toimenpiteitä

TEKSTI HEIKKI NÄREIKKÖ

on esitettävä euromääräisinä ja toiminnalli-sina muutoksina.

Palkoista neuvotellaanTasapainottamisohjelman mukaan tilaaja-lautakuntien tulee esittää vähintään yhden prosentin (9,7 milj. euroa) säästöt kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Konserni-hallinnon ja palvelukeskusten on löydettävä vähintään kahden prosentin säästöt. Konser-nihallinnon osuus on euroina 1,5 miljoonaa. Palvelukeskusten 0,3 miljoonaa euroa.

Hyvinvointipalvelujen johtokuntien tulee esittää vähintään kahden prosentin (12,8 milj. euroa) säästöt, samoin liikelaitosten johtokuntien (5,8 milj. euroa).

Tasapainottamisohjelman mukaan hen-kilöstösuunnitelmat tulee arvioida uudel-leen.

Henkilöstömenoissa pyritään keskitetty-jen neuvottelujen kautta säästöihin, joiden toteuttamisesta tiedotetaan erikseen.

Työnantajan KELA-maksun poistumi-sen vaikutus (kuluvalle vuodelle 3 miljoo-naa euroa) otetaan keskitetysti huomioon. Siten yksiköt eivät tässä vaiheessa huomioi omissa esityksissään henkilöstöjärjestöjen kanssa mahdollisesti syntyvän sopimuksen eikä työnantajan KELA-maksun poistumisen vaikutuksia.

Tilaajan ja tuottajan välisten palvelu-sopimusten hintoja ei muuteta kuluvalle vuodelle.

Osana talouden tasapainottamista tulee arvioida uudelleen myös valtuuston asetta-mien sitovien toiminnallisten tavoitteiden realistisuus ja tehdä tarvittavat muutokset, mikäli tavoitteilla on selkeitä taloudellisia vaikutuksia.

Huhtikuussa kaikki valmistaEsitykset talouden tasapainottamiseksi on toimitettava viimeistään 27. maaliskuuta 2009.

Konsernin johtoryhmä käsittelee niitä 6. huhtikuuta ja kaupunginhallitus 14. huh-tikuuta. Kaupunginvaltuusto päättää 22. huhtikuuta tasapainottamistoimenpiteistä vuodelle 2009 sekä vuosien 2010 ja 2011 ta-lousarviokehyksen ja verojen perusteista sekä menojen ja hintojen enimmäiskasvusta.

Säästötoimenpiteiden seuranta tehdään yksiköissä, mutta säästöjen toteutumista arvioidaan seuraavilla tasoilla: tilaajalauta-kunnat, konsernihallinto, hyvinvointipalvelut, palvelukeskukset, liikelaitokset ja aluepelas-tuslaitos. Kaupunginhallitukselle raportoi-daan talouden toteutumisesta kuukausittain helmikuun toteutumisesta alkaen.

4 VILKKU 2 / 2009

Heikkenevät talousnäkymät ovat saaneet kaikki kaupungin yksiköt miettimään esi-

tyksiä säästökohteiksi, joista osa koskee henki-löstömenoja. Lisäksi kaupungin henkilöstöyk-sikkö ja henkilöstöjärjestöjen pääluottamus-miehet neuvottelevat yhdessä koko henkilös-töä koskevista säästöratkaisuista.

– Henkilöstöpoliittisilla sopimuksilla voi-taisiin saada aikaan merkittäviä säästöjä, jotka helpottaisivat ratkaisevasti kaupungin eri toimintayksiköitä säästötavoitteisiin pää-semisessä, kertoo vs. henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen.

Tänä vuonna kaupungin henkilöstömenoi-hin on arvioitu kuluvan 617 miljoonaa euroa – ilman säästöjä. Pietikäinen korostaa, ettei henkilöstömenojen leikkaustavoitteeksi ole asetettu tarkkaa summaa. Henkilöstömenojen säästökeinoja valittaessa on tärkeää puntaroida keinojen vaikutukset muun muassa tuottavuu-teen, työnantajanimagoon ja työhyvinvointiin.

– Pidän tärkeänä, että voisimme sopia työntekijäjärjestöjen kanssa yhdessä säästö-ratkaisuista, jotta konkreettisia euromääräisiä säästöjä todella saataisiin yhteistoimin aikai-seksi, Pietikäinen painottaa.

Neuvotteluilmapiiri osapuolten kesken on ollut hyvä, sillä kaikki ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Pätevät säästöratkaisuesitykset

Missä voidaan säästää?

Tiukan taloudenvaikutukset henkilöstöönTEKSTI RAIJA L INDELL

tulee antaa 27.3. mennessä. Esitykset punta-roidaan ensin kaupunginhallituksessa ja kau-punginvaltuusto päättää säästötoimenpiteistä 22. huhtikuuta.

Edessä toiminnanuudelleenarviointiMaaliskuun ensimmäisellä viikolla neuvottelu-tilanne oli henkilöstöjärjestöjen kanssa kesken. Järjestöjen tähän mennessä esittämät säästö-keinot ovat Pietikäisen mukaan olleet tuttuja. Järjestöt eivät ole olleet valmiita sopimaan lo-marahojen leikkaamisesta tai palkankorotusten

myöhentämisestä eivätkä lomarahojen vaihtami-sesta vapaaksi.

– Kaikkia kustannuksia tulee tarkastella suu-rennuslasin kanssa. Säästökuuri edellyttää, että myös yksiköiden henkilöstösuunnitelmat tehdään uudelleen osana talouden tasapainottamista, to-teaa Pietikäinen.

– Toimiva johto, joka miettii mitä missäkin yk-sikössä olisi mahdollista säästää erilaisia keinoja käyttäen, on nyt kovien kysymysten edessä.

Pietikäinen muistuttaa, että uusien hen-kilöiden palkkaamisessa edellytetään tarkkaa harkintaa ja korvaavien vaihtoehtojen etsimistä. Keinovalikoimaa harkittaessa on mietittävä niiden vaikutuksia itse toimintaan.

Mikäli lomarahoja leikattaisiin, saataisiin ar-violta noin 25 miljoonan euron vuosikohtainen säästö. Se tekee noin 0,8 miljoonaa euroa päi-vää kohden. Pelkästään tälle vuodelle tulevien palkankorotusten myöhentämisillä säästettäisiin 7,8 miljoonaa euroa.

– Korotusten ja maksujen myöhentämis-ratkaisussa kenenkään tulotaso ei tipahtaisi nykyisestä ja säästettävä summa olisi kuitenkin merkittävä. Luonnollisesti tämäkin ratkaisu on lyhyen aikavälin ratkaisu ja myös tulevia vuosia on mietittävä, Pietikäinen huomauttaa.

Työntekemisen tapoja ja palveluprosesseja on tarkasteltava tuottavuusnäkökulmasta.

– Työprosessien kehittäminen vaikuttaa itse palveluprosessiin ja tuottavuuden parantamiseen siten, että työpanosta tarvitaan nykyistä vähem-män, Pietikäinen sanoo.

Kaupunginhallituksen uudella henkilöstö-jaostolla oli maaliskuun alussa seminaari, jossa Olli-Poika Parviainen (edessä vas.), Irja Tulonen, Sanna Marin, Lasse Oksanen, Laila Koskela – kuvassa Antti Ivanoffin selän takana ja Sirpa Lempinen kuulivat mm. Niina Pietikäisen (seisomassa) tilanne-katsauk sen kaupungin tiukkenevan talouden vaikutuksista henkilöstöön.

RA

IJA

LIN

DE

LL

5VILKKU 2 / 2009

Sara Hildénin taidemuseo juhlii kolmekymppisiä

Kyllä tänne on joka aamu mukava tulla töi-hin, kehuu Riitta Valorinta.

Ja uskottava se kai on, sillä museonjohtaja Valorinta on viihtynyt Sara Hildénin taidemuse-ossa jo vuodesta 1981, melkein museon avaa-misesta asti.

Sara Hildénin taidemuseo avattiin 11. hel-mikuuta 1979. Se tarkoittaa, että museo täyttää tänä vuonna kolmekymmentä vuotta.

Kansainvälinen ja osaavaVuosien varrella Särkänniemessä sijaitseva mu-seo on esitellyt modernia taidetta Suomesta ja ulkomailta. Lisäksi se on pitänyt huolta Sara Hildénin säätiön taidekokoelmasta ja solminut yhteyksiä maailmalle.

− Tampere ei ole sellainen paikka, että maa-ilman taiteilijat muuten vain piipahtaisivat täällä.

Meidän pitää itse tehdä itseämme tunnetuksi, Valorinta tietää.

Tänään voidaan sanoa, että työssä on on-nistuttu. Esimerkiksi sopii vaikkapa museossa nyt esillä oleva näyttely Alex Katz – An Ameri-can Way of Seeing. Kun Valorinta vuonna 2006 alkoi toteuttaa newyorkilaisen Alex Katzin näyttelyä ja otti taidemaalariin yhteyttä, tiesi Katz jo valmiiksi, mikä paikka Sara Hildénin taidemuseo on. Helmikuussa Katz tuli vielä itse Tampereelle, näyttelynsä avajaisiin.

Eikä kansainvälisyys siihen lopu. Kun Katzin näyttely toukokuun lopussa päättyy, lähtee se Tampereelta ensin Ranskaan ja sitten Saksaan.

− Meidät tunnetaan maailmalla, me saam-me kansainvälisiä yhteistyöprojekteja, ja mei-dän henkilökuntamme pärjää tässä kaikessa, Valorinta iloitsee.

Ilonaihetta antaa myös tulevaisuus. Se on hyvällä pohjalla.

− Säätiö hankkii koko ajan lisää teoksia. Haasteitakin toki on, esimerkiksi lama ja tila-kysymykset.

Taide ennen kaikkeaMuseonjohtajan työsarka pitää sisällään monen-laista. Valorinta muun muassa vastaa taiteelli-sesta linjasta, budjetista, hallinto- ja henkilös-töasioista ja hankkii yhdessä kokoelma-ama-nuenssi Päivi Loimaalan kanssa uusia teoksia museon kokoelmiin. Lisäksi Valorinta suunnitte-lee tulevaa, huolehtii näyttelyiden ripustuksesta, seuraa taidekenttää ja tapaa taiteilijoita.

− Minusta kaikkein tärkeintä tässä työssä kuitenkin on, että on taidehistorioitsija ja tun-tee taidetta. Eikä sekään vielä riitä: taidetta

− Meille tulee koko ajan kutsuja näyttelyiden ava-jaisiin eri puolella maail-maa. Viimeksi taisi tulla Kaliforniasta, Riitta Valo-rinta iloitsee.

ST

EFA

N M

OB

ER

G

TEKSTI MIRVA K IP INOINEN

6 VILKKU 2 / 2009

Jotta Sara Hildénin taidemuseo pyörii, tarvit-see se tukevan taustakoneiston. Sen rutiine-

ja pitävät museossa liikkeessä muun muassa toimistoesimies Klaus Pallas, toimistosihteeri Paula Lehtola, taloussihteeri Päivi Leppänen ja arkistonhoitaja Pirkko Teivaala. He huoleh-tivat esimerkiksi siitä, että budjetti ja raportit valmistuvat, laskut maksetaan ajallaan, kirjasto on järjestyksessä ja näyttelyluetteloiden tekstit virheettömiä.

Pirkko Teivaala on ollut Sara Hildénin tai-demuseossa töissä museon avajaisista asti. Nelikosta muutkin ovat viihtyneet museossa jo pitkään.

− Työ on muuttunut hirveästi. Ennen meillä ei ollut esimerkiksi kopiokonetta ja vain kaksi puhelinlinjaakin, Teivaala nauraa.

− Ja ennen olivat kassalippaat ja aina päivän mittaan laskettiin lipun kantoja, Pallas muistaa.

Moni asia on muuttunut 2000-luvullakin.− Raha vaihtui, ja SAP ja Tiltu tulivat, Lep-

pänen luettelee.

Henkilökunta on vuosien varrella mukau-tunut ja opetellut uutta. Mutta yksi on pysynyt samana: taide ja sen työhön tuoma lisä.

− Kyllä täällä kaikenlaista hauskaa aina välillä on, taiteilijat kun ovat sellaisia persoonia, Pallas hymyilee.

− Tämä ei ole tavallista toimistotyötä, sillä taide tuo tähän oman lisänsä, Teivaala sanoo.

− Tämä on mukava työpaikka, tänne on kiva aina tulla.

Monipuolista työtä ja tekemisen meininkiäRahtikoneita, rekkoja ja osaavia ammattilaisia, niitä kaikkia näyttelyiden valmistelussa ja Sara Hildénin säätiön teosten liikuttelussa tarvitaan. Osana näyttelyamanuenssi Virpi Nikkarin, ko-koelma-amanuenssi Päivi Loimaalan ja muse-osihteeri Matliisa Lehtisen työhön nimittäin kuuluvat niin sanotut kuriirimatkat.

− Teokset eivät voi matkustaa yksin, kun niitä esimerkiksi lainataan näyttelyihin. Kuriiri katsoo, että teokset pakataan oikein lähtiessä

pitää rakastaa, Valorinta painottaa.Ehkä taiteessa ja sen rakastamisessa

piilee syy myös siihen, miksi Sara Hildénin taidemuseon työntekijät ovat viihtyneet niin hyvin töissä museossa, muutama aina avajaisista asti. Vai lisäävätkö viihtyvyyttä myös kaunis työympäristö ja Näsijärvelle avautuvat maisemat?

− Esimiehenä toivon tietysti, että tämä on joka suhteessa hyvä työpaikka, Valorinta sanoo.

− Ja uskon, että niin onkin. Meillä on hyvä henki. Helpolla täällä tosin ei pääse kukaan, tämä on pieni museo ja vaativa työpaikka, hän jatkaa.

− Mutta itsellemme me emme tätä tee, vaan yleisölle. Rouva Hildénhän ni-menomaan halusi, että museo sijaitsee Särkänniemessä, jotta yleisö pääsee tän-ne.

Taide tuo toimistoon oman lisänsä

− Monipuolista työtä, hyvät työkaverit ja tekemisen meininki, Matliisa Lehtinen (vas.), Virpi Nikkari ja Päivi Loimaala kiittävät.

ST

EFA

N M

OB

ER

G

Museo juhlii kolmekymppi-siä 15.3. Silloin Alex Katzin näyttelyyn on

vapaa pääsy ja museo tarjoaa opastuksia sekä pullakahvit.

VILKKU 2 / 2009 7

ja että ne saapuvat hyvässä kunnossa perille, Nikkari selittää.

− Mutta se on vain pieni osa työtä.

Näyttely rakentuu palasistaNäyttelyt ja niiden rakentaminen sitä vastoin vaativat paljon työtä. Näyttelyitä valmistellaan yhdessä museonjohtajan kanssa pitkään ennen kuin ovet yleisölle avataan.

− Ensin kartoitetaan taiteilijan tuotantoa, Loimaala ja Nikkari kertovat.

Se tarkoittaa, että kerätään tietoa, käydään katsomassa teoksia, ollaan yhteyksissä galleri-oihin ja museoihin ja mietitään, miten rakenne-taan hyvä näyttelykokonaisuus. Samalla pohdi-taan, mitä lainattavia teoksia museon omissa kokoelmissa olevien teosten lisäksi tarvitaan.

− Kun vastaukset lainapyyntöihin tulevat, pitää punnita, mitä on, mitä puuttuu ja mitä mikäkin maksaa, Loimaala kertoo.

Päivi Loimaala työskentelee näyttelytyön ohella ensisijaisesti Sara Hildénin säätiön ko-koelman kanssa. Matliisa Lehtinen puolestaan

tekee töitä lähinnä tiedotuksen, markkinoinnin ja museopedagogiikan parissa.

Museohenkilökunta palveluksessanneNäyttelyssä tulee harvoin ajatelleeksi sitä, miten teokset on saatu museoon sisälle. Sara Hildénin taidemuseon museomestari Jyrki Kankaanpää, vahtimestari Tapio Leponiemi, museoavustajat Kalervo Halme, Harri Närvä, Pirjo Toivonen, Mika Hiironniemi, Elina Laurikainen ja kon-servaattorin apulainen Harri Saarinen paljasta-vat, että ennen näyttelyn avajaisia museossa käy melkoinen kuhina.

Esimerkiksi Alex Katzin näyttelyn suuret teokset saapuivat museoon valtavissa laatikois-sa, taidokkaasti pakattuina.

− Painavimmat laatikot olivat 500-kiloisia, ja niitä kantamaan tarvittiin kymmenen miestä, Leponiemi ja Närvä kertovat.

Poraamista ja palveluaNäyttelyn rakentaminen pääsee vauhtiin, kun teokset on purettu pakkauksistaan ja niille on löydetty hyvät paikat. Sen jälkeen otetaan ak-kupora ja muut työkalut käyttöön, ripustetaan teokset ja kiinnitetään opasteet.

− Tarvittaessa olemme jokapaikanhöylinä, jaamme julisteita ja esitteitä, Laurikainen ja Toi-vonen sanovat.

Näyttelyn avajaisten jälkeen alkaa sitten asiakaspalvelutyö: lipunmyynti, näyttelyn val-vonta ja yleisön kysymyksiin vastaaminen. Kysy-mykset sopivat, taide on kaikille tuttua. Varas-tokirjanpidosta vastaava Tapio Leponiemi jopa muistaa lähes jokaisen kokoelmiin kuuluvan teoksen varastopaikankin.

Tapio Leponiemi (vas.), Pirjo Toivonen, Elina Laurikainen ja Harri Närvä kehuvat työtään mielenkiintoiseksi ja vaihtelevaksi. Alex Katzin teos odottamassa näyttelypaikkaansa. S

TE

FAN

MO

BE

RG

VIL

LE

SA

HA

Päättyneen Martti Aihan näyttelyn teosten pakkaaminen oli tarkkaa työtä. Pirjo Toivonen (vas.) ja Elina Laurikainen paketoimassa.

VILKKU 2 / 20098

T ampereen osaamis- ja elinkeinolautakun-ta hyväksyi helmikuussa palvelusopimuk-

sen, jolla Tampereen elinkeinojen edistämisen palvelut tilataan uudelta Tampereen kaupunki-seudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:ltä. Palvelutilauksen loppusumma vuodelle 2009 on 775 000 euroa.

Tredea Oy on käynnistänyt toimintansa 1.1.2009, ja sen omistajina ovat Kangasala (8,06%), Lempäälä (5,60%), Nokia (8,86%), Orivesi (2,78%), Pirkkala (4,59%), Tampere (60,44%), Vesilahti (1,19%) ja Ylöjärvi (8,47%). Kaupunkien ja kuntien omistusosuudet perustu-vat niiden asukaslukuihin. Yhtiö edistää, kehit-tää ja toteuttaa seudullista elinkeinopolitiikkaa, ja sen päätavoitteena on kaupunkiseudun ve-tovoimaisuuden kasvattaminen ja elinkeino-elämälle kilpailukykyisten toimintaedellytysten varmistaminen.

Tredea Oy sijaitsee Tampereella Tampellan

alueella osoitteessa Juhlatalonkatu 5 ja sen palveluksessa on kuusi henkilöä. Yhtiön toimi-tusjohtaja on valtiotieteiden maisteri Ari Tuu-lentie, joka oli aiemmin Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja. Yhtiön hallituksen jäseniä ovat kaupunginjohtaja Pentti Sivunen Ylöjär-veltä, kunnanjohtaja Olli Viitasaari Lempääläs-tä, toimitusjohtaja Jari Jokilampi Pirkanmaan Yrittäjät ry:stä sekä Tampereen kaupungilta stra-tegiapäällikkö Reija Linnamaa ja kaupunkike-hitysryhmän johtaja Kari Kankaala. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kankaala.

Seudun kansainvälisen vetovoiman vahvistamistaPalvelusopimuksella Tampere tilaa Tredea Oy:ltä kehittämis- ja markkinointipalveluita. Kehittä-mispalveluihin kuuluvat muun muassa kansain-välistymispalvelut, joiden tavoitteena on vahvis-taa seudun kansainvälistä vetovoimaa. Tredean

palveluksessa on seudun yhteinen yhteysjohtaja Brysselissä. Kehittämispalveluiden tavoitteena on lisäksi kehittää seudulle selkeästi profiloituja yhteisesti tärkeitä yritysalueita, joista päätetään yhdessä kaikkien omistajakuntien kesken.

Yhtiön tuottamat markkinointipalvelut kä-sittävät sekä ulkomaisten investointien hou-kuttelun alueelle että yleisen kaupunkiseudun markkinoinnin. Näiden tavoitteena on parantaa koko seudun tunnettuutta ja vetovoimaisuutta sekä imagoa niin kansallisesti kuin kansainvä-lisestikin ja saada useita merkittäviä kotimaisia ja ulkomaisia yrityksiä sijoittumaan Tampereen seudulle.

Lautakunnan hyväksymä palvelusopimus on voimassa vuoden 2009. Osaamis- ja elinkei-nolautakunta on tilannut vastaavia palveluita aiemmin Tampereen kaupungin omalta elinkei-nokeskukselta, jonka toiminta päättyi vuoden 2009 alusta.

− Kun teoksia 20 vuotta sitten oli noin 2 000, pystyin melkein muistamaan jokaisen si-jainnin. Nyt en ihan enää, Leponiemi nauraa.

Café Saran väki leipoo kaiken itseFeta-pinaattipiirasta, tuorejuustokakkua, lusik-kaleipiä, lohipiirakkaa ja korvapuusteja. Muun muassa näistä voi valita, kun suuntaa herkutte-lemaan Café Saraan.

ST

EFA

N M

OB

ER

G

Tampere tilaa elinkeinopalvelut Tredea Oy:ltä

− Sara Hildénin taidemuseon 30-vuotisjuhla-vuoden kunniaksi on tarjolla myös juhlaleivos, jota saa vain meiltä, kahvilatyöntekijä Raija Pettinen vinkkaa.

− Ja kaikki tehdään itse, kahvilanhoitaja Tuula Palo vakuuttaa.

Café Sara sijaitsee Sara Hildénin taidemuseon yhteydessä, aivan Näsijärven rannalla. Kesällä kah-vilan eteen nousee terassi, jolta voi ihailla näkymää

veistospuistoon ja veden äärelle.Kahvilassa voi piipahtaa joko museo-

käynnin yhteydessä tai muuten vaan.− Talvisaikaan tänne voi tulla vaikka

jäältä, jos on ulkona reippailemassa. Kesällä terassilla voi siemaista esimerkiksi oluen, jos tahtoo, Pettinen ehdottaa.

− Täällä on rauhallista ja ihana taide-ympäristö, jossa on vaunuillekin tilaa, Palo jatkaa.

Rauhallisuutensa vuoksi kahvila sopii Pa-lon mielestä esimerkiksi palaveripaikaksi.

− Aukioloajan ulkopuolella järjestetään tilauksesta myös yksityistilaisuuksia.

Kahvilassa on 40 asiakaspaikkaa. Koko kahvila on remontoitu vuoden alussa, kuiten-kin niin että kahvilan alkuperäinen ulkoasu Birger Kaipiaisen ja Rut Brykin keramiik-kateoksineen on säilytetty ennallaan.

Café Sara on talvisin auki tiistaista sunnun-taihin kello 11−17.30, kesällä joka päivä kello 12−18.30.

Raija Pettinen ja Tuula Palo kutsuvat herkuttelemaan Café Saraan.

9VILKKU 2 / 2009

AR

I JÄ

RV

EL

Ä

TEKSTI RAIJA L INDELL

Työtapaturmailmoituksien tekeminen Tampe-reen kaupungin eri työpaikoilla muuttuu ai-

kaisempaa tarkemmaksi. Uudessa Työturva mo-nitori -järjestelmässä yksiköiden esimiehet täyt-tävät yhdessä asianomaisen kanssa sähköisen työtapaturmailmoituksen, joka korvaa paperi-sen lomakkeen.

– Sähköinen lomake on siitä hyvä, että siinä on pakko täyttää kaikki vaaditut kohdat. Nimit-täin nyt lähes poikkeuksetta meillä on ollut on-gelmia puutteellisesti täytetyistä lomakkeista ja asian hoitaminen on hidastunut, kertoo työym-päristösuunnittelija Sampsa Hakulinen.

Työturva monitori -kokonaisuus on Tampe-reen kaupungin uusi työturvallisuuden tietojär-jestelmä. Monitori toimii työvälineenä työturval-lisuuden parantamisessa. Sen kautta hoidetaan paitsi tapaturmailmoitukset myös vaaratilan-neilmoitukset, parannusehdotukset, työn vaa-rojen arvioinnit sekä määrätyt tarkastukset. Järjestelmä onkin tarkoitettu koko henkilöstön käyttöön. Siitä voi seurata esimerkiksi oman parannusehdotuksensa käsittelyn etenemistä tai tarkistaa itseä koskevia tietoja mm. tapatur-mailmoituksessa.

Hakulisen mukaan Työturva monitori nostaa esimiehen roolia vaaratilanteiden ja tapaturmien seuraamisessa entisestään.

– Tästä tulee kulttuurin muutos. Esimiehellä on vastuu ilmoituksen käsittelystä. Työtapatur-mia tai vaaratilanteita ei voida ohittaa, vaan niihin on otettava kantaa. Kun erilaiset työtur-vallisuutta heikentävät tilanteet on kirjattu yh-denmukaisesti, päästään niitä myös arvioimaan ja niitä voidaan ehkäistä paremmin, Hakulinen selittää.

Työturva monitorissa koko henkilöstön rooli painottuu. Hakulisen mukaan etenkin vaarati-lanteiden ilmoittamisessa henkilöstön omalla aktiivisuudella on suuri merkitys turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Työturva monitoriin kerätystä tiedosta saadaan esimiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille raportit, joiden avulla esimerkiksi esimiehillä on mahdollisuus seurata vastuualu-eensa työtapaturmia, vaaratilanneilmoituksia sekä havaittuja riskejä niin reaaliaikaisesti kuin on mahdollista.

Monitori tukee ennakoivaatyöturvallisuutta Tapaturmailmoitukset on monitorissa jaettu nel-jään eri tyyppiin: tapaturma, työmatkatapatur-ma, veritapaturma sekä ammattitautiepäily. Näi-den ilmoitusten käsittelyprosessit eroavat toisis-taan, etenkin veritapaturmissa sekä ammattitau-tiepäilyissä tietosuoja korostuu ja tiettyjen tieto-jen näkyvyyttä eri käyttäjille on rajattu.

Sampsa Hakulinen korostaa työn vaarojen arvioinnin kokonaisuutta ja tärkeyttä.

– Tältä osiolta odotamme saavamme paljon. Työn vaarojen arviointi on ennakoivaa työturval-lisuutta ja työhyvinvointityötä.

Hakulisen mukaan Työturva monitorissa työn vaaroja päästään arvioimaan hyvin kat-tavasti. Siinä pystytään seuraamaan riskejä ja niihin kohdistuvia toimenpiteitä ja niiden to-teutumista.

Työturva monitori aukeaa intranetissä Loorassa niin, että monitorin etusivulla näkyy käyttäjän oikeuksista riippuen erilaisia toimin-nallisuuksia.

– Kaikilla näkyvät perustoiminnallisuudet eli ehdotukset ja ilmoitukset, kaikki itse luodut dokumentit eli parannusehdotukset tai tapatur-mailmoitukset sekä koulutusmateriaali. Esimie-hille on oma osio, jonka hänen lisäkseen näke-vät työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut, selittää Hakulinen.

Esimiehelle tarkoitetussa osioissa on tehtä-vien luonti mahdollisuus, jossa hän esimerkiksi laatii saapuneen vaaratilanneilmoituksen poh-jalta tehtävän, jossa määritellään sen sisältö, vastuuhenkilö sekä tehtävän hyväksyjä, tarkas-

tuksen tallentaminen esimerkiksi työmaiden viikkotarkastuksissa sekä vaarojen arvioinnin suorittaminen. Esimies kuvaa monitoriin toimet, joilla vaaratilanteen aiheuttaja poistetaan tai vaara saatetaan hallitulle tasolle. Tehtävä osoi-tetaan vastuuhenkilölle ja annetaan alustava aikataulu. Vaaratilanneilmoituksen laatija ja esi-mies seuraavat monitorin avulla, kuinka annettu tehtävä etenee.

– Vaaratilanneilmoitukset ovat yksi tehok-kaimmista välineistä ennakoivan työturvallisuu-den kehittämisessä. Järjestelmän kaikki lomak-keet on pyritty pitämään mahdollisimman yk-sinkertaisina, tämä on etenkin vaaratilanteiden ilmoituslomakkeessa tärkeä vaatimus, kertoo Hakulinen.

Työturva monitorin välityksellä työpaikalla täytetyt tiedot tapaturmasta menevät auto-maattisesti Kipalan käsiteltäväksi. Monitori saa kunkin työntekijän tiedot SAP:sta. Järjestelmä otetaan käyttöön tämän kevään aikana. Työtur-va monitorin käyttämiseen tullaan järjestämään koulutusta.

Lisätietoja: työympäristösuunnittelija Sampsa Hakulinen p. 050 4688437.

tehdään nyt sähköisestiIlm

oitus työtapaturmasta

Tapaturmista suuri osa tapahtuu työntekijöille työmatkalla tai päivän aikana, kun liikutaan paikasta toiseen.

10 VILKKU 2 / 2009

KU

VA

T: A

RI

JÄR

VE

LÄ

Hoito ja kohtelu Koukkuniemessäsaavat kiitosta asukkailta

Koti Koukkuniemessä -tutkimuksen mukaan valtaosa vanhainkodin asukkaista pitää

Koukkuniemeä turvallisena ja viihtyisänä asuin-paikkana. Henkilökunnan ammattitaito ja ystä-vällisyys saivat erityisesti kiitosta.

Tutkimuksen tekivät viime vuonna kau-pun gin tietotuotanto- ja laadunarviointitiimi ja Tam pereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitos. Opiskelija haastatteli 95 pitkäaikaisasukasta Koukkuniemen 23 osastolla. Haastatteluissa käytettiin valmista haastattelurunkoa, jota seu-rattiin tarkasti.

Yli 80 prosenttia asukkaista kokee, että hei-tä kohdellaan Koukkuniemessä hyvin tai erittäin hyvin. Hyvän huolenpidon toi esiin 93 prosent-tia. Noin 85 prosentin mielestä Koukkuniemi on viihtyisä ja lähes kaikkien mielestä turvallinen asuinpaikka.

Vastaajista 96 prosenttia totesi, että heille ollaan aina ystävällisiä. Henkilökunnan ammat-titaitoon tyytyväisiä on 95 prosenttia.

87 prosenttia kertoi, että saa elää oman-laistansa elämää. Monet kiittivät sitä, että voi-

vat asua yksin omassa huoneessa ja pääsevät liikkumaan vapaasti osastolla.

Asukkaiden mielipiteiden perusteella enem-män huomiota tulisi kiinnittää ruokaan ja hen-kilökunnalta liikenevään aikaan. Ruoasta pitää noin puolet haastateltavista. Neljäsosa kertoi pitävänsä ruoasta vaihtelevasti. Loput ilmoitti-vat, etteivät pidä siitä.

Henkilökunnalta tuntee saavansa tarpeeksi aikaa 75 prosenttia vastaajista, neljännes ei. Moni haluaisi ulkoilla useammin.

Tutkimuksessa ei juuri ilmennyt eroja Kouk-kuniemen eri talojen välillä.

Tutkimus saa jatkoakehittämisen pohjaksiKyseessä on ensimmäinen Koukkuniemen asuk-kaille tehty asukastyytyväisyystutkimus. Suomes-sa vanhainkodin asukkaiden mielipiteitä on tut-kittu varsin vähän.

– Ennen on haastateltu henkilöstöä ja omai-sia. Nyt haluttiin kuuluviin asukkaiden ääni, Tam-pereen kaupungin tutkimus- ja arviointipäällikkö

Riitta Juusenaho perustelee. Hän kertoo, että kyselyjä on tarkoitus jatkaa säännöllisesti.

– Näin saataisiin vertailutietoa, mutta välillä pitää olla aikaa myös kehittämistyölle. Mittaami-nen ei saa olla itseisarvo.

Hoidon laatua ja toimintatapoja kehitetään vanhustenhuollossa, myös Koukkuniemessä ko-ko ajan. Esimerkiksi vuonna 2006 käyttöönote-tun RAI-järjestelmän avulla on voitu systemaat-tisesti seurata hoidon laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia.

Tamperelaisilla on ollut paljon sanottavaa Koukkuniemestä, heilläkin, jotka eivät ole siel-lä koskaan käyneetkään. Yksittäiset epäkohdat ovat korostuneet julkisuudessa. Vanhusten hy-väksi päivästä toiseen tehtävä työ, niin arjen ru-tiinit kuin laaja kehittämistyökin ovat unohtuneet.

Julkisuuskuva nousi esiin myös asukkaiden haastatteluissa. Moni totesi, ettei se vastaa to-dellisuutta. Hyviä asioita ei heidän mielestään tuoda lainkaan esiin. Muutama vastaaja sanoi olevan surullista, että ikävä julkisuus vaikuttaa hoitajien työssä viihtymiseen.

TEKSTI JAANA KALL IOMÄKI

Mirjam Halttunen näyttää omahoitajalleen Seija Putkisaarelle tuttaviltaan saamiaan postikortteja. Halttunen kiittelee Koukkuniemen ystävällistä ja avuliasta henkilökuntaa.

11VILKKU 2 / 2009

Osasto 32:n aulassa Koivula-talossa vietetään leppoisaa perjantaiaamu-

päivää ennen ruokailua. Mummon Kam-marin vapaaehtoiset ”vanhustyöntekijät”, 2-vuotias Leo Kilpinen, hänen äitinsä Ni-na Lehtinen ja isoäitinsä Leena Kilpinen ovat tulleet tapaamaan kaikkia Leon kol-meakymmentä mummua ja pappaa.

Leo heittelee palloa Vilho Ojan, 81 vuotta, kanssa. Lehtinen ja Leena Kilpi-nen juttelevat vanhusten kanssa, kuunte-levat tai kuten Lehtinen sanoo, vain ovat. Sekin riittää.

Mummonkammarilaiset käyvät osas-tolla kerran tai pari viikossa. Osaston-hoitaja Leena Lumme kiittää käyntejä erittäin tervetulleiksi. Asukaskyselynkin mukaan vanhukset kaipaavat nimen-omaan aikaa ja seuraa. Henkilökunta ei ehdi kiireiltään kovin pitkiin juttu- ja seu-rustelutuokioihin.

”Pääsin näin hyvään paikkaan”– Ajan puutteesta kantaa varsinkin ilta-vuoroissa huonoa omaatuntoa, perushoi-

taja Seija Putkisaari pahoittelee. Työn kiireisyys ei kuitenkaan heijastu

vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa. Peräti 96 prosenttia asukaskyselyyn vas-tanneista totesi, että hoitajat ovat aina ystävällisiä.

Samaa vakuuttaa neljä vuotta Kouk-kuniemen Koivula-talossa asunut, 83-vuo-tias Mirjam Halttunen.

– Henkilökunta on ystävällistä ja aut-taa aina, kun apua tarvitsen. Olen kiitolli-nen, että olen päässyt näin hyvään paik-kaan. Viihdyn täällä oikein hyvin.

Halttunen käy avustajan kanssa ul-koilemassa, kun säät niin sallivat. Hän kuuntelee mielellään myös uutisia, joita joku hoitajista iltapäivisin lukee asuk kaille aulassa. Sinne hän menee myös katso-maan televisiota. Omassakin huoneessa on tv, mutta aulassa voi aina vaihtaa muu-taman sanan muiden kanssa.

Heille, jotka jaksavat ja haluavat, on askartelua, jumppaa, juttupiiriä, kuoro-laulua, kaverikoirien käyntejä ja muita tilaisuuksia.

Kyselyn tulos ei yllättänyt. Kyllä me täällä tiedämme päivittäisen työmme

perusteella, että asukkaat ovat tyytyväisiä, Koivula-talon osasto 32:n osastonhoitaja Leena Lumme kiteyttää.

Myös perushoitaja Seija Putkisaari arvioi, että tutkimus antaa melko oikean kuvan vanhusten mielipiteistä.

– Saamme paljon kiitettävää palau-tetta. Toki toisenlaistakin palautetta tulee, Lumme kertoo.

Moni omainen kannustaa ”teette ras-kasta työtä” ja ”koittakaa jaksaa” -kom-mentein. Avoin linja vanhusten voinnista tiedottamisessa on saanut heiltä kiitosta.

Ruoasta tulee kehuja ja moitteita ku-

ten missä tahansa muuallakin. Kaikilla on omat mieltymyksensä.

– Joku käskee lähettämään keittiöl-le kiitokset, ja joku sanoo, että tämä on aivan kauheata. Aina ei sanota mitään, mutta tyhjistä kipoista tietää, että ruoka on maistunut.

– Väli- ja yöpalaa saa myös, Putkisaari oikaisee vääriä käsityksiä.

Hoito kysyy aikaaOsasto 32:lla 19 työntekijää huolehtivat 30 asukkaan hyvinvoinnista kolmessa vuoros-sa joka vuorokausi.

Vanhainkoti- ja hoivaosastojaon pois-tuminen merkitsi, että asukasta ei enää

siirretä toiselle osastolle voinnin muuttu-essa. Se muutti myös henkilökunnan työtä, sillä jokaisella osastolla on nyt myös run-saasti apua tarvitsevia potilaita.

– Hoito vie enemmän aikaa, kun asuk-kaat ovat huonokuntoisempia. Olemme joutuneet miettimään toimintatapojam-me, mikä ei ole pelkästään huono asia, Lumme pohtii.

Henkilökunta tekee työtä kuitenkin myös sydämellään.

– Työskentelin 20 vuotta kirjapainos-sa. Työ oli päivästä toiseen samaa, tämä ei. Tänne tulee mielellään. Pidän työstäni, mutta onhan se fyysisesti raskasta, Putki-saari sanoo.

Ystävällinen henkilökunta ja apu ovat Mirjamille mieleen

Omaiset rohkaisevat

Osastonhoitaja Leena Lumme meni mukaan Vilho Ojan ja 2-vuotiaan Leo Kilpisen palloleikkiin. Leo ja äiti Nina Lehtinen (oik.) käyvät kerran viikossa osasto 32:lla Koivula-talossa seurustelemassa asukkaiden kanssa.

Tutkimuksen mukaan asukkaat pitävät Koukkuniemeä turvallisena ja viihtyisänä hyvän hoidon paikkana. Lahja Kiikka (vas.) ja Saimi Puolamäki viettävät leppoisaa aamupäivää Koivula-talossa ennen lounasta.

12 VILKKU 2 / 2009

1.

M ITÄ TE ILLÄ TEHDÄÄN?

Sairaus-kassan edut kannattaa hyödyntää

Sairauskassassa kehutaan kilpaa hyvää hen-keä työpaikalla. Viime vuonna kassa osti

itselleen oman toimitilan, missä päätetään yli 14000 jäsenen etuuksista ja korvauksista.

Sairauskassan johtaja Sirkku Helenius vas-taa siitä, että homma toimii. Työsarkaan kuulu-vat hallituksen toimeksiantojen noudattamisen valvominen, henkilöstöhallinto, kirjanpito ja yh-teydenpito ulkopuolisten tahojen kanssa.

– Olin sosionomiksi valmistumiseni jälkeen vuonna 1976 harjoittelussa sairauskassassa. Sillä tiellä ollaan edelleen, vaikka asema onkin hieman harjoittelijasta ylentynyt. Kahta saman-laista päivää ei tässä työssä näe, ja juuri vaih-televuus tekee tehtävästä mielenkiintoisen, Helenius miettii

Hyvä työporukka saa erityiskiitosta Hele-niukselta. Pari kertaa vuodessa vietetään tyky-

Saka lyhyesti

1. Mikä on sairauskassan tehtävä? Kassan päätehtävä on sairaudesta, raskaudesta ja synnytyksestä aiheutu- vien kustannusten korvaaminen. Toimintaa säätelevät sairausvakuutus- laki, vakuutuskassalaki ja kassan omat säännöt.2. Minkälaisia muita etuja sairauskassa tarjoaa? Kassa korvaa muun muassa sairaala- kuluja, terveyskeskusmaksuja, hammashoidon kustannuksia, silmä- lasien ja piilolinssien ostokuluja, enintään 10 hoitokerran sarjan hierojakäyntejä vuodessa ja fysio- terapiaa enintään 15 käyntiä. Osa etuuksista on saatavissa vasta, kun kassan jäsenyys on kestänyt vähintään vuoden.3. Miten jäseneksi liitytään ja paljonko se maksaa? Tampereen kaupungin ja sen tytär- yhteisöiden päätoimiset työntekijät kuuluvat automaattisesti kassan

toimintapiiriin. Jäsenyys on pakollinen ja jäsenmaksu on 0,5 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Jos työsopimus tehdään toistaiseksi tai yli 6 kuukautta kestäväksi, alkaa sairauskassan jäsenyys heti. Lyhyemmissä työsuhteissa jäsenyys alkaa palvelussuhteen kestettyä yli puoli vuotta. 4. Miten korvauksia haetaan? Sairauskassaan toimitetaan hakemus, alkuperäiset tositteet ja kuitit. Koko- naan täytetty hakemus nopeuttaa käsittelyaikaa, joka on normaalisti kolmisen viikkoa. Lääkärin määräys vaaditaan.5. Saako rahojaan takaisin, ellei koskaan sairasta? Ei, koska sairauskassa toimii ikään kuin vakuutuksena. Terveydenhuollon ylläpitohoidolla, kuten esimerkiksi vuosittaisella hammaslääkärikäynnillä saa jo vastineen rahoilleen. Hammas- hoito onkin suosituin etuus, sillä 68 prosenttia jäsenistä käyttää sitä vuosittain.

Jutta Heikkilä (vas.), Sirkku Helenius ja Paula Suoniemi pitävät työtä sairaus-kassassa vaihtelevana ja antoisana. Työ-yhteisössäkin puhalletaan yhteen hiileen.

päiviä, mutta työkavereiden kesken saatetaan toisinaan lähteä muutenkin istumaan iltaa. Työstressin nollaamiseen johtajan paras niksi on liikunta.

– Työpäivän jälkeen höyryävän pään saa

parhaiten rauhoitettua kuntosalilla ja sauva-kävelyllä.

Toisinaan sairauskassasta yritetään keino-tella korvausta esimerkiksi perheenjäsenten ter-veydenhoidon kuluihin, mutta pääsääntöisesti

TEKSTI RI INA K ILP INEN

KU

VA

T: A

RI

JÄR

VE

LÄ

Sairauskassassa tekevät töitä: Kaija Pirinen (etu-vas.) Maria Tuohisto, Sirkku Helenius, Kirsti Salmela, Paula Suoniemi ja Pirjo Laukkanen (takavas.), Helena Ruohomäki, Kirsi Lamppu, Sirpa Heikkilä, Erja Huurte-la, Outi Kujanpää ja Jutta Heikkilä.

13VILKKU 2 / 20093.

AR

I J Ä

RV

EL

Ä

Varhaiskasvatuspäivänkuninkaalliset kruunattiin

Lapset kruunasivat apulaispormestarit Kristiina Järvelän ja Perttu Pesän varhais kasvatuksen päivän kuninkaallisiksi.

Varhaiskasvatuspäivän kuninkaallisiksi kruunattiin helmikuussa apulaispor-

mestarit Kristiina Järvelä ja Perttu Pesä. He saivat kruununsa ja viittansa Jussinkylän ja Olkahisen päiväkodin lapsilta.

– Lapsille oikeudet ovat arkipäivää ja toteutuvat kaikissa lasten elämänpiireissä ja elinympäristöissä. Päiväkoti lasten kasvu-ympäristönä tuo lisäarvoa lasten elämään, kunhan hoito, kasvatus ja opetus ovat laa-dukasta, muistutti Pohjois-Hämeen Lasten-tarhanopettajat ry:n puheenjohtaja Minna Saijonkivi kruunajaispuheessaan.

Hän painotti, että lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Viranomaisten on kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissään ja päätöksissään arvioitava niiden vaikutukset lapseen, otettava huomioon lapsen etu ja kuunneltava lapsen mielipidettä. Lapsen etu on sisällytettävä ja toimeenpantava kaikessa lainsäädännössä ja hallinnollisissa päätök-sissä ja toimissa, joilla on vaikutus lapsiin.

Varhaiskasvatuspäivä käynnisti tänä

vuonna 90-vuotiaan Lastentarhanopettaja-liiton ”Lapsuuden arvon ja lasten oikeuk-sien puolustaja” -teeman käsittelyn. Liiton valtakunnallista varhaiskasvatuspäivää on vietetty jo 21 vuoden ajan.

Alkanut vuosi on YK:n Lapsen oikeuksi-en yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuosi, jon-ka teemana on lapsen oikeus osallistua, vai-kuttaa ja tulla kuulluksi. Juhlavuoden aikana edistetään lasten ja nuorten oikeutta osal-listua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta pa-rannetaan laajassa yhteistyössä monien eri tahojen kesken ja tässä työssä Lastentarhan-opettajaliitto on vahvasti mukana.

Suomessa Lapsen oikeuksien sopimusta sovelletaan suoraan osana kansallista lain-säädäntöä. Sopimus velvoittaa erityisesti valtiota ja kuntia. Lisäksi se velvoittaa lasten vanhempia ja muita aikuisia. Sopimuk sen nou-dattamista ja lapsen oikeuksien toteutu mista seuraa YK:n lapsen oikeuksien komitea.

AR

I J Ä

RV

EL

Ä

Lapset kruunasivat apulaispormestarit Kristiina Järvelän ja

kassan jäsenet ovat rehellisiä.– Palkitsevinta onkin se, että saa asiakkaat

ymmärtämään, ettei kaikkea voida korvata. Meillä on raamit, joiden puitteissa on pysyttä-vä. Muutosten ja määräysten mukana pysymi-nen on myös haastavaa. Onneksi ihmiset muis-tavat välillä kiittääkin, koska parhaamme täällä kuitenkin aina yritämme, Helenius sanoo.

Hyvä työyhteisö on voimavaraEtuuskäsittelijä Paula Suoniemi listaa saira-uskassan parhaiksi puoliksi asiakaspalvelun, erinomaisen työyhteisön, työkaverit sekä sään-nöllisen työajan. Hänen vastuualueinaan ovat Kelan sairausvakuutuskorvaukset, korvausten maksaminen ja asiakaspalvelutehtävät kerran viikossa. Laskujen maksamisen aikataulu ryt-mittää työtä.

– Olin 90-luvun laman aikaan pankissa töissä. Määräaikaisen työsuhteeni loputtua päädyin ruuhka-apulaiseksi sairauskassaan ja sitä ruuhkaa tässä vielä nykyäänkin näköjään selvitellään, Suoniemi nauraa.

Kiire, ruuhka ja ajan hermolla pysyminen ovat etuuskäsittelijän työn haastavia puolia. Etenkin Kelan antamat säännökset muuttu-vat usein. Asiakaspalvelu tarjoaa vaihtelevia tilanteita.

– Asiakkaat ovat todella mukavia. Ihmisillä on joskus harvoin kuitenkin hermot jo valmiiksi kireällä, joten pienikin vastoinkäyminen korva-ushakemuksien kanssa saattaa aiheuttaa kun-non purkauksen. Parasta on se, kun tuskastu-neena tulleen asiakkaan saa lähtemään hyvällä mielellä pois, Suoniemi toteaa.

Haastava ja monipuolinen työVakuutussihteeri Jutta Heikkilä käsittelee sai-rausvakuutuslain mukaisia päivärahoja. Näihin etuuksiin kuuluvat sairauspäiväraha, äitiys- ja isyysrahat ja erityishoitoraha. Kuukausittain kä-sitellään noin 500 hakemusta.

Vakuutussihteerin ura sairauskassassa alkoi vuonna 1999, jolloin hän aloitti kesä-työntekijänä. Nykyisin sairauskassassa on 14 työntekijää, joista kaksi työskentelee Heikkilän lisäksi päivärahapuolella.

Uusien käytäntöjen omaksuminen ja kiire stressaavat toisinaan, mutta Heikkilän arki ei kulu työn ulkopuolella vakuutusasioita miettiessä.

– Vapaa-aikani kuluu suurimmaksi osaksi 4- ja 6-vuotiaden lasteni kanssa touhutessa. Jos aikaa jää, niin saatan sauvakävellä tai lukea.

Vaikeimmat tapaukset ovat usein selvitte-lyjä tapaturmatapauksissa, joissa korvausvel-vollisia on sairauskassan lisäksi muitakin.

– On lisäksi aika kurjaa periä takaisin ra-hoja, jos etuuksia onkin maksettu liikaa, Heik-kilä harmittelee.

14 VILKKU 2 / 2009

Pinaattinen lohikeitto(5 annosta)

8 dl vettä8 kpl maustepippuria1–2 kpl laakerinlehtiä200 g sipulia500 g perunaa150 g porkkanaan. 800 g lohikuutioita (pakaste)n. 200 g kuutioitua savulohta4 dl ruokakermaa100 g pinaattia (pakaste)2 tl suolaatilliä

Keitä pilkotut sipulit, perunat ja porkka-nat mausteiden kanssa puolikypsäksi. Lisää sitten joukkoon lohikuutiot, ker-ma ja pinaatti. Anna kiehua, kunnes kalat ja juurekset ovat kypsiä. Ripottele lopuksi sekaan silputtua tilliä.

KEITT IÖN AMMATTILA ISET

Varikon keittiön hengetär

TEKSTI RI INA K ILP INEN

Nekalan bussivarikoiden katveessa henki-löstöravintola Varikossa ruoat eivät ole

juuri koskaan kärventyneet pilalle. Sen sijaan kielimuuri on tullut joskus vastaan asiakkaiden kanssa kommunikoidessa.

– Eräänä päivänä oli oikein pimeää ja ul-konakin olivat lamput sammuneet. Viroa äidin-kielenään puhuva bussikuski tuli ravintolaan ja toisteli kovasti, että ”pimiää, pimiää.” Kassalla myötäiltiin, että ”onpa kyllä pimeää”, kunnes lopulta selvisi, että hän oli piimää vailla. Tälle sitten naurettiin asiakkaan kanssa yhdessä, Päi-vi Tetri kertoo kommelluksista hymyssä suin.

Päivi Tetri on työskennellyt vuoden henki-löstöravintola Varikon ruokapalveluvastaavana. Ravintola työllistää hänen lisäkseen kokin, jon-

Ruokapalveluvastaava Päivi Tetrin mukaan ravintola Varikossa muistetaan esimiehen asema, mutta kaikilla on sananvalta, eikä ketään ruveta pomottamaan.

ka tehtävissä Tetri itsekin toisinaan tuuraa. – Päivittäin ruokailijoita käy 60–80. Pää-

sääntöisesti väkeä käy bussinkuljettajien lisäksi autokorjaamolta, logistiikkakeskuksesta sekä puisto- ja katuyksiköstä. Harvoin tänne kukaan satunnainen kulkija eksyy muuten kuin kuulo-puheiden perusteella, koska paikka on muuten-kin hieman piilossa kulman takana.

Tetrillä on takanaan 30 vuoden ura Tampe-reen kaupungin työntekijänä ja hän on ehtinyt vuosien varrella käydä läpi kaikki kaupungin henkilöstöravintolat. Pari vuotta sitten nainen palasi takaisin koulun penkille ja suoritti kaksi-vuotisen tutkinnon iltalinjalla Pyynikin ammat-tioppilaitoksessa.

– Aloitin aikoinaan nuorena tyttönä keit-tiöapulaisena, josta sitten etenin aina kokiksi asti, mutta mitään varsinaista tutkintoa mi-nulla ei alalle ollut. Etenkin atk-taitojen päi-vityksen kannalta se oli tärkeä ratkaisu, koska teen nykyään ison siivun töistäni tietokoneella, Tetri sanoo.

Ruokapalveluvastaavan työpäivä alkaa aamulla asiakaspalvelulla tiskin takana. Työn-kuvaan kuuluvat päivän kuluessa myös muun muassa puhelimeen vastaaminen, ruokalistojen kirjoittaminen, keittiön työt, tilausten hoitami-nen, siivous ja tilitykset.

– Rutiini rikkoutuu aina toisinaan. Kerran kuussa pidetään esimiespalaveri ja ravintolaan saapuneita palautteita käsitellään puolestaan asiakastoimikunnan kokoontumisissa.

Pääasiassa asiakkaat ovat tyytyväisiä Ate-rian tarjoamaan ruokaan. Perinteisiä mielipide-eroja maun suhteen ilmenee väistämättä, kun on ruoasta kyse.

– Palautteissa toivotaan tamperelaiseen tapaan tietenkin usein mustamakkaraa ja puo-lukkahilloa, Tetri paljastaa.

Varikon keittiön hengetär herkuttelee va-paa-aikanaan miehensä kanssa silloin tällöin köyhillä ritareilla tai täytetyillä ohukaisilla. Var-

sinainen bravuuri on kuitenkin uunissa valmis-tettava broileripata.

– Viikolla ruoanlaitto jää kotona usein vä-liin, koska lounas nautitaan muualla, joten päi-vän päätteeksi riittää kevyt iltapala. Sen sijaan sunnuntaisin huushollissa riittää vilskettä, kos-ka kokkaan silloin usein kahdeksalle ihmiselle. Silloin tulee mietittyä enimmäkseen sitä, mil-lainen ruoka maistuu parhaiten kylään tuleville kahdelle lapsenlapselleni.

Keittiöhommat eivät ole ainoa Tetrin ainoa vapaa-ajan huvi, sillä hän on innokas sauva-kävelijä, vesijuoksija, koiranulkoiluttaja ja ka-raokeharrastaja.

– Ajelen omalla autolla laulamaan kara-okea, joten kyse ei ole mistään humalaisesta hoilaamisesta. Eipähän ainakaan tule kotona rasitettua kenenkään hermoja lauleskelulla, nainen vitsailee.

Pinaattinen lohikeitto on Varikon kokin Päi-vi Helassalon kehittelemä ja testaama resepti.

– Sitä ei Tampereen Aterian listoilta löydy, joten keväisen ja terveellisen sopan voi laittaa pataan porisemaan kotikeittiössä, Päivi Tetri kehottaa.

AR

I JÄ

RV

EL

Ä

15VILKKU 2 / 2009

Tampereen kaupungin työntekijät voivat nyt saada työkoneellensa pikaviestintä-

ohjelman, jonka avulla voi esimerkiksi soit-taa videopuheluita ja kirjoittaa pikaviestejä. Microsoftin Office Communicator -pikavies-tintäohjelmaa on kokeiltu Vipu-projektissa keväästä 2008 alkaen, ja käyttäjien koke-mukset ovat olleet erittäin myönteisiä.

Vammaispalvelutoimiston sosiaalityönte-kijä Leena Köykkä ja Orimuksen päiväkodin johtaja Jouni Lehtinen ovat jo hyödyntäneet OC-pikaviestintää työssään.

– Aikaa ja matkakustannuksia säästyy, kun kokouksiin voi osallistua omasta työ-pisteestä. Arkipäivän työskentely nopeutuu, koska pikaviestintäohjelman läsnäolotie-doista näkee heti, ovatko työkaverit paikalla. Kun olen puhelimessa, voin samanaikaisesti kysyä puheluun liittyvää asiaa työkaverilta pikaviestien avulla. Myös nopea yhteydenpito eri toimipisteissä olevien kollegojen kanssa mahdollistuu, Köykkä kertoo.

Orimuksen päiväkoti kuuluu Marskin tiimiin, jossa on yhteensä viisi päiväkotia ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia. Lehtisen mukaan pikaviestimahdollisuus on kätevä esimerkiksi silloin, kun lapselle pitäisi löytää nopeasti vapaa päivähoitopaikka. Neuvot-telu asiasta voidaan pitää heti läsnäolevien johtajien kanssa. Videoneuvottelu tuo lisä-arvoa yhteydenpitoon, sillä kuvan ansiosta tilanne on samantapainen kuin kasvokkain keskusteltaessa.

– Päiväkodin johtajat kokoontuvat sään-nöllisesti, ja videoneuvottelun avulla voimme hoitaa arkipäivän kiireisimpiä asioita kokous-ten välillä. Pikaviestintäohjelman kautta soi-

tetut puhelut ovat maksuttomia, ja ohjelma toimii nopeammin kuin esimerkiksi sähkö-postiringin pyörittäminen, Lehtinen toteaa.

Yhteydet toimivat nytsisäisessä verkossaKöykän ja Lehtisen mielestä laitteiden käyt-tö on helppoa ja mukavaa. Uusi työväline ei poista ihmisten kasvokkain kohtaamisen merkitystä, koska kaikkia asioita ei voi hoi-taa videoneuvottelussa, mutta se antaa ar-vokkaan lisän työn tekemiseen.

– Oikeastaan ainoa harmittava asia on se, että kaikilla kaupungin työntekijöillä ei vielä ole käytössään pikaviestintäohjelmaa, Lehtinen sanoo.

– Nyt videoneuvotteluyhteydet toimivat vain kaupungin sisäisessä verkossa. Odotan, että yhteydet saataisiin tulevaisuudessa myös ulkopuolelle. Näin voisin hoitaa pieniä asioita suoraan asiakkaan kanssa, eikä hänen tarvit-sisi aina tulla vastaanotolleni. Lisäksi ulkoiset yhteydet mahdollistaisivat etätulkkauksen

käytön kaupungin eri toimipisteissä, toivoo Leena Köykkä.

Projektipäällikkö Milja Syrjänen kertoo, että OC-pikaviestintäohjelman peruskäyt-tö on kaupungin työntekijöille maksutonta. Peruskäyttöön kuuluvat pikaviestit, kahden henkilön väliset ääni- ja videopuhelut, do-kumenttien lähettäminen ja läsnäolotietojen seuraaminen.

Pikaviestit toimivat ilman lisälaitteita, mutta puheluja varten tarvitaan web-kamera ja kuulokemikrofoni, jotka maksavat yhteen-sä noin 40 euroa. Tarjolla on myös ohjelman tehokäyttöpaketti, joka sisältää Live Meeting -ohjelman. Ohjelman avulla videoneuvotte-luun voidaan ottaa useampi henkilö ja työs-tää dokumentteja yhdessä. Tehokäyttöpaketti maksaa käyttäjältä viisi euroa kuukaudessa.

OC-pikaviestintäohjelman tilauslomake ja käyttöohjeet löytyvät Loorasta Vipu-pro-jektin sivulta https://www.loora.fi/vipu. Ke-väällä järjestetään myös koulutustilaisuuksia laitteiden peruskäyttöön.

TEKSTI MINNA PAJUNEN

Videoneuvottelulaitteet antavatlisätehoa työskentelyyn

Vipu-projektin projekti-päällikkö Milja Syrjänen keskustelee videoneuvot-telulaitteiden avulla Leena Köykän ja Jouni Lehtisen kanssa. Tämä haastattelu tehtiin videoneuvottelu-laitteiden avulla.

AR

I JÄ

RV

EL

Ä

VILKKU 2 / 200916

AR

KIS

TO

/ A

RI

JÄR

VE

LÄ

K untalaiset ovat valmiita maksamaan enemmän veroja, mikäli se turvaa kunta-

palvelujen saatavuuden. Kaksi kolmesta kun-talaisesta pitää tärkeänä, että palvelut säily-vät kunnan järjestäminä myös tulevaisuudessa. Kuntaliiton laajaan kuntalaistutkimukseen vas-tasi 13 000 kuntalaista ympäri Suomen.

Palvelutuotannon kunnallisena säilyttämis-tä tärkeänä pitävien osuus vaihtelee merkittä-västi iän mukaan. Iäkkäistä vastaajista peräti 83 prosenttia pitää tärkeänä, että palvelutuo-tanto säilyy kunnallisena, ja nuorimmistakin vastaajista yli puolet, 55 prosenttia.

Puolet kuntalaisista on sitä mieltä, että on parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Viidennes vastaajista ei halua veronkorotuksia. Kunnallisveron korotta-mishalukkuus on hieman kasvanut neljä vuotta sitten tehdystä vastaavasta kyselystä.

Myönteisimpiä veronkorotukselle ovat vanhimmat vastaajat. Kaikista ikäluokista vä-hintään puolet on väittämästä samaa mieltä, lukuun ottamatta nuorinta ikäluokkaa. Naiset ovat miehiä hieman enemmän veronkorotus-ten kannalla.

– Vaikeina aikoina kunnat näyttäytyvät asukkaille arjen turvaverkkoina. Kunnalliset pal-velut ovat kaikkien saatavilla myös taantumas-sa. Kansalaiset arvostavat suuresti näitä palve-luita. Taantuman yli on mentävä turvaamalla palvelujen toiminta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne toteaa.

Valtaosa kuntalaisista tyytyväisiä palveluihin Kuntalaiset ovat kaiken kaikkiaan kohtuullisen tyytyväisiä kuntien järjestämiin palveluihin. Tyy-tyväisyys vaihtelee kuitenkin voimakkaasti eri

palvelujen ja kuntien välillä.Arviot palveluista vaihtelevat sen mukaan,

onko vastaajalla omakohtaista kokemusta palvelusta vai arvioiko vastaaja palvelua toi-sen käden tiedon ja mielikuvien mukaan. Jos kuntalainen on käyttänyt palvelua, hän on sii-hen selvästi tyytyväisempi kuin ne kuntalaiset, joilla ei ole omakohtaista kokemusta palvelun käytöstä.

Selkeästi tyytyväisimpiä kuntalaiset ovat koulutuspalveluihin, vähiten tyytyväisiä sosi-aalipalveluihin. Sosiaalipalvelujen muita al-haisempaa tyytyväisyystasoa selittää pitkälti vastaajien vähäiset käyttökokemukset, kun taas koulutuspalvelujen hyviä tyytyväisyysarvioita se-littää osin vastaajien suurempi omakohtainen käyttökokemus.

Suuremmissa kunnissa kuntalaisten vaati-mustaso yleensä kasvaa, pienemmissä kunnis-

Kunnan järjestämiä palveluja arvostetaan

13 000 vastaajan kuntalais-tutkimus:

17VILKKU 2 / 2009

TAR

MO

TO

UH

UN

EN

KA

RI

HIE

TA

LA

KI ITOKSIA

Kiitos kaikille minua muistaneille täyttäessäni pyöreitä vuosia.Pentti Heiskari

Kiitän kaikkia, minua niin monin tavoin muistaneita, siirtyessäni ”kiireettömille” eläkepäiville 01.03.2009.Heikki Vartia

Lämpimät kiitokset teille kaikille yhteisistä työvuosista ja muistamisistanne jäädessäni eläkkeelle. Hyvää kevättä ja työniloa.Esa Kotilahti

Vuosien 2007–2008 apulaispormestarit Irja Tulonen, Sirkka-Liisa Virtanen, Riitta Ollila ja Tarja Jokinen kiittävät yhteistyöstä ja toivottavat hyvää jatkoa.

sa voidaan olla tyytyväisiä myös alhaisempaan palvelutasoon. Pienissä kunnissa myös palvelu-jen saavutettavuus koetaan hieman parempana kuin suurissa kunnissa.

Yksittäisistä palveluista tyytyväisyys on suurinta kirjastopalveluihin: kolme neljästä on tyytyväinen kirjastopalvelujen hoitoon omassa kunnassa. Reilusti yli puolet kuntalaisista on tyy-tyväisiä myös kierrätystoimintaan, jätehuoltoon, liikunta-, urheilu- ja muihin vapaa-aikapalvelui-hin, sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanotto-palveluun sekä kunnallistekniikkaan.

Eniten tyytymättömyyttä kohdistuu teiden ja katujen hoitoon sekä joukkoliikennepalvelui-hin: kolmannes vastaajista pitää näitä palveluja melko tai erittäin huonosti hoidettuina. Noin viidennes kuntalaisista on tyytymätön terveys-keskuksen lääkärivastaanottopalveluun sekä hammashoitoon. Näiden palvelujen kohdalla yksityisen palvelutuottajan käyttö on yleistä ja palveluja käyttäneet ovat arvioineet laadun kun-nallista palvelua paremmaksi. Tulokset antavat viitteitä siitä, että yksityistä palvelua on käytet-ty osin vastaavan kunnallisen palvelun huonon saavutettavuuden takia.

Terveys- ja koulutuspalvelut koetaan tärkeimmiksi Kuntalaiset mieltävät poikkeuksetta kaikki kun-nalliset palvelut ja toimet tärkeiksi. Kaikkein tär-keimmiksi kuntalaiset nostavat terveys- ja koulu-tuspalvelut. Yksittäisistä palveluista tärkeimpinä pidetään terveyskeskuksen lääkärivastaanotto-palvelua sekä peruskouluja. Lääkärin vastaan-ottoa pitää melko tai erittäin tärkeänä 96 pro-senttia ja peruskoulua 95 prosenttia vastanneis-ta kuntalaisista.

Naiset pitävät kunnallisia palveluja tärke-ämpinä kuin miehet, ja vanhemmat ikäluokat tärkeämpinä kuin nuoret.

Palvelujen saavutettavuus koetaan kaiken kaikkiaan vähintään keskinkertaiseksi. Sivistys- ja koulutuspalveluiden saavutettavuus arvioi-daan parhaimmaksi, sosiaalipalvelujen saavutet-tavuus keskinkertaiseksi. Koulutus- ja sivistyspal-veluissa parhaita saavutettavuusarvioita saavat kirjastopalvelut, peruskoulut ja esiopetus.

Eniten ongelmia saavutettavuudessa koe-taan olevan joukkoliikennepalveluissa, hammas-hoidossa, mielenterveyspalveluissa ja lapsiper-heiden kotipalveluissa. Näiden osalta vähintään joka neljäs arvioi saavutettavuuden huonoksi. Kuntakohtaiset saavutettavuuserot voivat palve-lujen välillä vaihdella kuitenkin suuresti.

Palvelujen saavutettavuus- ja tyytyväisyys-arviot ovat selkeässä yhteydessä toisiinsa. Hyvin saavutettavissa olevia palveluja pidetään yleen-sä myös hyvin hoidettuina.

Kuntalaistutkimus on osa Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTUa, ja siihen vastasi 13 051 kuntalaista ympäri Suomen. Tutkimuksessa on mukana nykyisen kuntajaon mukaan yhteensä 40 kuntaa. Kysymyksiin vastattiin syksyn 2008 aikana. ARTTU-tutkimusohjelmassa kartoitetaan kunta- ja palvelurakenne-muutoksen aikana tapahtuvia muutoksia kunnissa. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa selvitetään uudistuksen lähtötilannetta. Tutkimus toistetaan vuonna 2011, jotta saadaan käsitys siitä, miten Paras-hanke on vaikuttanut kuntalaisten käsityksiin esimerkiksi palveluista.

18 VILKKU 2 / 2009

Haluaisitko opiskella?

Oppisopimuksella julkishallinnon merkonomiksi

Kaupungilla on suunnitteilla julkishallintopainotteinen liiketalou-den perustutkintoon valmistava oppisopimuskoulutus. Koulu-

tus on suunnattu Tampereen kaupungin toimisto- ja taloushallinnon tehtävissä toimiville henkilöille.

Koulutuksen laajuus on 120 opintoviikkoa. Se antaa hyvän mahdollisuuden uuden oppimiseen, osaamisen päivittämiseen ja tutkinnon suorittamiseen.

Koulutus voidaan toteuttaa, jos kiinnostuneita henkilöitä on riit-tävästi. Koulutus tulee alkamaan aikaisintaan tänä syksynä. Kevään kuluessa tullaan järjestämään vielä infotilaisuus, jossa kerrotaan tar-kemmin koulutuksen sisällöstä, vaatimuksista ja koulutuspäivistä.

Oppisopimuskoulutus on maksutonta. Opiskelijan tarvitsemat kirjat ja muut opiskeluvälineet ovat maksullisia. Tutkintomaksu 50,50 euroa veloitetaan opiskelijalta opiskelupaikan vahvistamisen yhteydessä. Oppisopimuskeskus maksaa opiskelijalle opintososiaa-liset etuudet lähipäiviltä, mikäli ne ovat palkattomia.

Jos kiinnostuit koulutuksesta, keskustele ensin esimiehesi kans-sa, jonka jälkeen voit ilmoittautua henkilöstöyksikköön suunnittelija Sanna Flinkille joko sähköpostitse tai puhelimitse.

Sanna Flinketunimi.sukunimi@tampere.fipuhelin 60348 tai 040 728 7003

PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU I Kuntokatu 4 I 33520 TAMPERE

Vuonna 2009 alkavaa aikuiskoulutustaAmmatilliset erikoistumisopinnot, syksy 2009Opintojen laajuus on 30 opintopistettä ja ne toteutetaan Tam-pereella, mikäli ei toisin mainita. Koulutusten kesto on noin vuoden, pääsääntöisesti 1.9.2009–20.5.2010.

Avaimet ruokatuotteen menestykseen Haavahoito Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla Johtamistaidon erikoistumisopinnot (Mänttä) Kirkkomusiikin erikoistumisopinnot, 60 op. (kesto 2 vuotta) Mielenterveyden edistäminen Perioperatiivinen hoitotyö, 60 op. (kesto 1,5 vuotta) Solistiset erikoistumisopinnot 1 ja 2, 60 op. Solu- ja molekyylibiologia

Hakuaika koulutuksiin on 1.4.–4.5.2009 päättyen kello 16.00. Sähköinen haku osoitteessa www.piramk.fi/aeohaku.

Koulutusten hinta on 168 euroa lukuvuodelta.

Lisätietoja koulutuksista saat osoitteesta www.piramk.fi/erikoistumisopinnot tai koulutuskoordinaattori Anne Kivelältä, p. (03) 245 2202. Sähköposti: etunimi.sukunimi@piramk.fi.

Avoin ammattikorkeakoulu Avoin ammattikorkeakoulu on joustava ja edullinen tapa suo-rittaa korkeakouluopintoja. Tutustu monipuoliseen, jatkuvasti päivittyvään koulutustarjontaamme osoitteessa www.piramk.fi/avoinamk.

Tulevaa lisä- ja täydennyskoulutustarjontaa Diabeteksen nykyhoito Verenkuvavalmisteen

visuaalinen tarkastelu Puhdastilakoulutus Aivoverenkiertohäiriö -

potilaan nykyhoito

Kokonaisvaltainen haavahoito Sydämen vajaatoiminta-

potilaan hoito Lääkehoidon toteutus Varhaisen vuorovaikutuksen

tukeminen

PIRAMKin täydennyskoulutustarjonta osoitteessa www.piramk.fi/taydennyskoulutus.

19VILKKU 2 / 2009

Tampereen kaupunki huomioi työntekijää palkallisella virka- tai työvapaalla kaupun-

gin palvelussuhteen pituuden perusteella. Kaik-ki kaupungin koko- tai osa-aikainen, sivu- tai päätoiminen palvelu hyväksytään samanarvoi-sena ja palkalliset vapaapäivät annetaan sen palvelussuhteen työajan mukaisena, johon va-paat ajoittuvat.

Huomioimisvapaata myönnetään 10 vuo-den palveluksesta yksi päivä, 20 vuoden pal-veluksesta kolme päivää, 30 vuoden palve-luksesta neljä päivää sekä 40 ja 50 vuoden palveluksesta viisi päivää.

Hallintopalvelukeskus laskee huomioi-misvapaaseen oikeuttavat palveluajat ilman hakemusta, merkitsee tarvittavat tiedot hen-kilötietojärjestelmään ja lähettää toimintayk-siköille raportit henkilöistä, joilla on oikeus

huomioimisvapaaseen. Huomioimisvapaaseen ja ansiomitaliin oikeuttavat palveluajat laske-taan samanaikaisesti. Tänä vuonna lasketaan vuonna 2008 täyttyneitä palveluaikoja. Tiedot huomioimisvapaaoikeudesta lähetetään yksik-köön noin kuukausi ennen ansiomitalien ja-kotilaisuutta. Raportin saatuaan esimies sopii henkilöiden kanssa huomioimisvapaan ajan-kohdasta, ja se on pidettävä pääsääntöisesti vuoden kuluessa laskennasta.

Jos henkilön palvelussuhde on päättymäs-sä esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen vuoksi ja siitä johtuen huomioimisvapaata ei olisi enää mahdollista pitää toimialuekohtaisen laskennan jälkeen, voi henkilö hakea huomi-oimisvapaata HH 407 -lomakkeella. Samoin, jos henkilö on mielestään oikeutettu huomi-oimisvapaaseen, mutta hänen nimeään ei ole

raportissa, hän voi hakea huomioimisvapaata lomakkeella HH 407.

Henkilöstö voi kysyä lisätietoja huomioi-misvapaasta omalta esimieheltään. Esimiesten tiedusteluihin vastaa Esimiesten palvelussuhde-neuvonta, puh. (03) 5656 5803 tai sähköposti esimiestenneuvonta@tampere.fi

Ansiomitalien jakotilaisuudet vuonna 2009Konsernihallinto jaettu, Luottamushenki-löt jaettu, Sivistyspalvelut 5.5.2009 (vara-päivä 12.5.), Liikelaitokset 15.10.2009 ja 21.10.2009, Hyvinvointipalvelut 19.11.2009 (varapäivä 17.11.).

Huomioimisvapaa Tampereen kaupungin palveluksesta

HALL INTOPALVELUKESKUS T IEDOTTAA

TAMKissa alkaa syksyllä 2009 neljä ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa:

AutomaatioteknologiaInsinööri (ylempi AMK), 60 opTeknologiaosaamisen johtaminenInsinööri (ylempi AMK), 60 opTietojärjestelmäosaaminenTradenomi (ylempi AMK), 90 opYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminenTradenomi (ylempi AMK), 90 op

Koulutus on tutkintoon johtavaa ja siten maksuton-ta. Koulutukset alkavat elo-syyskuussa 2009 ja ne on suunniteltu työn ohella suoritettaviksi.

Ylempi AMK-tutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkin-non tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon, ja joille on kertynyt vähintään kolme vuotta työkoke-musta asianomaiselta alalta em. tutkinnon jälkeen.

Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tut-kinnon ja sen jälkeen soveltuvan ammattikorkea-koulututkinnon suorittaneelta vaaditaan vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta, josta vähintään vuosi on kertynyt ammattikorkea-koulututkinnon jälkeen.

Koulutusohjelmakohtaiset pohjakoulutusvaatimuk-set ovat luettavissa TAMKin www-sivuilta.

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUTeiskontie 33, puh. (03) 565 47111, fax (03) 565 47222

TULE KUULEMAAN LISÄÄ!Infotilaisuus ylemmistä

AMK-tutkinnoistatorstaina 2.4. 2009klo 17.30 - 19.00

(Buffet klo 16.30 alkaen)

TAMKissa voit suorittaa insinöörin tai tradenomin ylemmän AMK-tutkinnon. Tutkinto antaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.

Haku: www.amkhaku.fiHakuaika: 14.4. - 30.4.2009Lisätietoja: www.tamk.fi

ASTU URALLASI ETEENPÄIN!

K I INNOSTAAKO YLEMP I AMK-TUTK INTO?

VILKKU 2 / 200920

TEKSTI RAIJA L INDELL

Haiharan tuulimylly korjataan vanhaa vaalien

Kirvesmies Aki Sivula naulaamassa tuulimyllyn ulkopintaan haapakimpiä.

Rakennusmestari Tapani Harjuntausta (vas.) ja kirvesmiehet Aki Sivula ja Jyrki Joki rakennustelineillä, jotka kiertävät tuulimyllyä.

Haiharan ulkomuseoalueella sijaitseva tuulimylly on vielä sääsuojan ja rakennusteli-neiden peitossa. Tuulimylly on 11,5 metriä korkea.

Vaaleiden haapakimpien peittämä Haiharan tuulimylly alkaa vähitellen muistuttaa taas

tuulimyllyä eikä hataraa tuulenpesää, jonka läpi linnut kilvan lentelevät. Vanhat lahonneet run-gon osat on korvattu uusilla. Kevään kuluessa nyt vielä siivetön tuulimylly saa kylkeensä uudet siivet. Monen vuoden jälkeen tuulimyllyn voi-daan taas sanoa näyttävän tuulimyllyltä.

– Viimeiset hetket olivat käsillä, niin huo-nossa kunnossa rakennus oli. Moni ei edes tiedä rakennuksen olevan tuulimylly, kertoo rakennus-mestari Tapani Harjuntausta Tilakeskuksesta.

Tampereen Kaukajärvellä sijaitsevaa, vielä sääsuojaseinien ja rakennustelineiden ympä-röimää tuulimyllyä peittää nyt uutuuttaan vaa-lea haapakimpi. Se kestää säätä, nukkaantuu ja harmaantuu vähitellen arvokkaan näköiseksi.

– Ei elämän aikana montaa tällaista työ-maata tule eteen, toteavat kirvesmiehet Jyrki Joki ja Aki Sivula, joilla on vierähtänyt satoja työtunteja tuulimyllyn parissa.

Harjuntausta kehuu miesten ammattitaitoa: kaupungin kirvesmieskaartista löytyy taitavaa puutyön osaamista. Kattoa sekä seiniä peittävä haapakimpi on työstetty huolellisesti tuulimyllyn kunnostussuunnitelman mukaan.

Opiskelijat tekevät uudet siivetEnnen kimpien paikalleen naputtelua huonot ja lahonneet osat poistettiin.

– Kaikkein pahin oli työ kattotuolien pur-kamisessa, sillä kaikki meni uusiksi. Myös katon uudelleen rakentaminen oli haastava urakka, sillä katossa on kymmenen lapetta, loivempaa ja jyrkempää. Lisäksi kaikki nurkkien kimmet on höyläämällä sovitettu, kirvesmies Jyrki Joki kertoo.

Tuulimyllyn kymmenkulmaisen mansardika-ton alla on nyt perinteinen tuohialuskate, jonka

päälle on naulattu katon kimmet. Haapakimpi on pienikokoisempi ja ohuempi kuin paanu. Kimmet on sahattu Pekkalan kartanon haavois-ta Ruovedellä.

Remontissa uusitaan myös kolmikerroksi sen tuulimyllyn ikkunat ja ovet. Niihin palautetaan vanhan mallin mukainen ulkonäkö 1800-luvulta.

Tampereen museokeskus Vapriikin valoku-va-arkistosta löytyi vanha valokuva, jossa Haiha-ran myllyn siivet ovat vielä paikallaan. Valokuvan perusteella siivistä on tehty mittapiirustukset uusien siipien valmistamisen pohjaksi.

Tuulimyllyn siipien rakentamisurakka on annettu Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppi-laitoksen (Ikata) rakennusrestauroinnin opiske-lijoiden lopputyöksi.

– Neljän ja puolen metrin pituiset siivet viimeistelevät rakennuksen ulkonäön, Harjun-tausta toteaa. Siivet saadaan paikalleen tämän kevään kuluessa.

Mallina mamsellinalaspäin levenevä hameMamsellityyppinen tuulimylly siirrettiin Haiharan ulkoilumuseoalueelle Pälkäneeltä, Ruokolan ti-lalta, vuonna 1965. Tyypillisen hollantilaismal-lisen kahdeksankulmaisen ja kolmikerroksisen myllyn ulkopuolella seinäpintoja ja kattoa peit-tävät kimmet. Sisäpuolella on toimintakuntoi-nen koneisto.

Mamselli-nimensä mylly saa muodostaan, joka on kuin säätyläisneidon alaspäin levenevä hame. Mamsellimylly on eri myllytyypeistä kaik-kien tehokkain jauhaja.

Lähde: Heidi Kangas, Haiharan ulkomuseo-alueen tuulimylly -opinnäytetyö 2007, Seinä-joen ammattikorkeakoulu, konservoinnin koulutusohjelma.

KU

VA

T A

RI

JÄR

VE

LÄ