SAATANA

vastustaja), Perkele, saatanallinen, S:lle anismi, ➞ satanologia.

stit ➞ sapattilaiset.abbatailaisuus, Shabbatai Zevin (k sä saanut 1600- ja 1700-luvuilla esiin-n juutalainen lahko. Shabbatailainen, sen mukainen.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

SSaatana (hepr satan,

ominainen. Vrt ➞ satsaatto ➞ eisodos.sabbataarit, sabbatišabbatailaisuus, sh

1676) mukaan nimentynyt ➞ kabbalistinetämän lahkon jäsen,

SABELLIOLAISUUS

lliuksen (3. vs:n alku) mukaan nimensä en ➞ monarkianismin suunta. Sabelli-ttaja.l), Rooman ryöstö, Rooman valloitus

s curatus, sielunhoitajapappi, s evan-is – s legalis eli veteris legis, evanke- pappi – lain eli vanhan lain pappi, stapappi, s principalis, pääpappi (Kris-dotium. Saserdotaali(nen), papillinen. pappeus, s aeternum – s temporale, en pappeus, s Christi eli novum – s le-

istuksen eli uusi pappeus – leeviläinen commune fidelium – s ministeriale eli en yhteinen pappeus – palveluviran eli eus (Vat II, 110), s figurale, esikuvalli-

1), s secundum ordinem Melchisedechestyksen mukainen pappeus, s regale,

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

sabelliolaisuus, Sabesaanut ➞ modalistisolainen, s:den kanna

sacco di Roma (ita1527.

sacerdos (lat), pappi,gelicus eli novae legliumin eli uuden lainparochialis, seurakuntus). Ks myös ➞ sacer

sacerdotium (lat), 1.iankaikkinen – ajallinviticum eli vetus, Kreli vanha pappeus, shierarchicum, uskovi➞ hierarkkinen pappnen pappeus (Hbr 5:➞ Melkisedekin järj

SACRAMENTUM

eus; 2. kirkko hengellisenä valtakunta-m.amentti. secretarium, (lat), sakaristo, sakasti, kuuluva huonetila papistoa, kirkon-npalveluksen esineitä ja vaatteita var-

(lat), yksi ➞ kuurian tuomioistuimista.i, s corporale eli exterius eli visibile – s eli invisibile, ruumiillinen eli ulkonai-– hengellinen eli sisäinen eli näkymä-

issae, ristinuhri – messu-uhri, s impet-i, s intellectus, älyn uhraaminen, luo-töstä, s laudis, kiitos- t ylistysuhri, s tusuhri. Sakrifisiaalinen, uhria koske-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

kuninkaallinen pappna, vastak ➞ imperiu

sacramentum ➞ sakrsacrarium, sacristia,

kirkkorakennukseenpalvelijoita ja jumalaten.

Sacra Romana Rota sacrificium (lat), uhr

spirituale eli interiusnen eli näkyvä uhri tön uhri, s crucis – s mratorium, pyyntöuhrpuminen järjen käypropitiatorium, soviva, uhri-.

SACRI MINISTERII CANDIDATUS

idatus (lat pyhän pappisviran kandi- cand tai SMC, entisen teol erotutkin-kilö.ilium (lat pyhä konsiili), Vatikaanin II skeva ➞ konstituutio 4.12.1963.turio.pääpappi Saadokin (1 Kn 1) mukaan

alainen poliittis-uskonnollinen (pappis-n ja jKr.

polvi, sukupolvi, aikakausi, aika, vuosi-ilmallisuus. In saecula saeculorum elisaeculorum, iankaikkisesta iankaikki-

sten voitelu ➞ hagion elaion, ➞ unc-

.n lit puku, joka vastaa lännen ➞ dal-äyttää ➞ felonin sijasta.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

sacri ministerii canddaatti), lyh sacr minnon suorittanut hen

Sacrosanctum Conckonsiilin liturgiaa ko

sadanpäämies ➞ sensaddukeukset, ehkä

nimensä saanut juut)puolue 1. vs:lla enne

saeculum (lat), ihmissata, maailma, maaper omnia saecula seen.

sairaanvoitelu, sairatio infirmorum.

sakaristo ➞ sacrariumsakkos (kr), ort piispa

matikaa ja jota hän k

SAKRAALI(NEN)

er), pyhä, vihitty, jumalanpalvelukseen rofaani. Sakraali(nen) kuninkuus, käsi- pyhä, joko jumalallinen tai jumaluu-

lioikeus, laadultaan pyhänä pidetty oi- kulttiin liittyvä taide, kirkkotaide.

ramentum), evankeliumiin perustuva n armon merkki: symbolum rei sacrae

forma visibilis, pyhän asian symboli ja n näkyvä ➞ forma (Trento, DS 1639).

eli eucharistiae, alttarin eli ➞ eukaris- caritatis – sacramentum fidei, rakkau-uskon s (kaste, koska siihen liittyy us-siae sacramentum, kirkko s:na, sacra-kimyssakramentti, sacramentum pacis ja ykseyden s (eukaristia), s poeniten-eli rippi. Res sacramenti ja res et sacra-amenttitalo, s-kaappi, ➞ kaikkein py- tarkoitettu tornin näköinen kaappi

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

sakraali(nen) (lat sackuuluva, vastak ➞ ptys, että kuningas onden edustaja. Sakraakeus, sakraalitaide, ➞

sakramentti (lat sacvaikuttava ulkonaineet invisibilis gratiae näkymättömän armoSacramentum altaristian s, sacramentumden s (eukaristia) – kontunnustus), ecclementum ordinis, vihet unitatis, rauhan tiae, parannuksen s mentum ➞ res. Sakrhimmän säilytykseen

SAKRILEGIO

ton ➞ konsiilista alkaen sen on useim-tabernaakkeli. Sakramentaali, rkat (ja entin tapainen toimitus, esim siunaus t aikuta kuten s ➞ ex opere operato. akramentillinen. Sakramentaari 1. ka acramentarium), ➞ missalen edeltäjä, n» (lat sacramentarius), Lutherin ja lut p) antama nimitys reformoiduille, jot-ipreesenssin. Sakramentologia, s-oppi, .gium), temppelinryöstö, uskontorikos, s, uskontorikoksen tekijä, sakrileginen,

tanus), suntio, lukkari.

et 1. Missionnaires de St-FranÇois de stettu 1838. 2. Pyhän Franciscus Salesi-ts de St-FranÇois de Sales, perustettu

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

kirkon kuorissa; Trenmiten korvannut ➞ ort) kirkossa sakramvihkimys, mikä ei vSakramentaalinen, skirkkokäsikirja (lat s2. »sakramenttilainetunnustuskirjojen (Eka kielsivät ➞ reaaloppi sakramenteista

sakrilegio (lat sacrilesakrilegi, kirkkovaras:oon liittyvä.

sakristaani (lat sacrissalaisuus ➞ mysteeri.salesiaanit, salesilais

Sales d’Annecy, perulaisen oblaatit, Obla

SALUS

nni Boscon 1859 perustama ➞ kongre-

elastuminen, s animae, sielun pelastus, uksen välineet.io), (varsinkin lit) tervehdys, salutoida,

pelastus), Pelastusarmeijan jäsenet halventava termi).l), Pelastusarmeija.hoitoa ja lähetystyötä varten Roomas-

Societas Divini Salvatoris, Jumalallisen

e tervehditty, kuningatar, eräs vanhim-tifoneja.(tunguusin šaman, tietäjä), pohjoisten jä, šamanismi, shamanismi, 1. eräiden n kansojen uskonto, 2. arkaainen eks-a Eliaden mukaan), šamanisti, shama-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

1871. 3. Pyhän Giovagaatio.

salus (lat), pelastus, pmedia salutis, pelast

salutaatio (lat salutattervehtiä.

salutistit (lat salus,(osaksi poleeminen t

Salvation Army (engsalvatoriaanit, sielun

sa 1881 perustettu Vapahtajan seura.

Salve Regina (lat), olpia mariaanisia ➞ an

šamaani, shamaani kansojen noita, tietäpohjoiseuraasialaistetaasitekniikka (Mirce

SANATIO

uraaja, šamanistinen, shamanistinen, n.minen, parantuminen, sanaatio.yhät pyhille.hä istuin, paavinistuin. simplex.ktifikaatio, pyhitys.

aikkein pyhin, konsekroitu ehtoollislei-s.eetti, pyhyys.io ➞ communio sanctorum.nktuaario, kirkon kuoriosa, sama kuin

Officium, sanctum sanctorum, kaik-issä).r ➞ hagios. 1. Pyhä, pyhitetty. 2. Pyhä . ➞ Prefaation jatkona oleva ➞ ado-

lkaa sanoin Sanctus, Sanctus, Sanctus

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

nisti, šamanismin sešamanismin mukaine

sanatio (lat), tervehtysancta sanctis (lat), pSancta sedes (lat), pysancta simplicitas ➞sanctificatio (lat), sansanctissimum (lat), k

pä, Kristuksen ruumisanctitas (lat), sanktitsanctorum communsanctuarium (lat), sa

➞ presbyteerio.sanctum officium ➞

kein pyhin (temppelsanctus (lat), pyhä, k

(henkilö), pyhimys. 3raatiohymni, joka a

SANHEDRIN

johon liittyy ➞ Benedictus (Mk 11: 9–v lut kirkon jumalanpalveluksessa seu-. Sanctus-kynttilä, Sanctuksen kohdal-tettävä(t) kynttilä(t); tapa ei enää ole

ynedrion), juutalaisten suuri neuvosto

hyväksyminen, vahvistus; pakote; etii- motiivi, joka saattaa ihmisen moraa-intaan. Sanktioida, vahvistaa, hyväk-

), lepopäivä, juutalaisen viikon 7. päivä iset (eli sabbataarit, sabbatistit), krist ukaan viettävät pyhäpäivää lauantai-

a 7:s vuosi toistunut juutalainen lepo-

ssi, viisaus (➞ habituksena), saks Weis-. S adquisita – s infusa, hankittu – vuo-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

(Pyhä, Pyhä, Pyhä) ja10) ja jota Suomen eraavat asetussanat. 4la rkat messussa sytyyleinen.

sanhedrin (hepr, kr s(Jeesuksen aikana).

sanktio (lat sanctio), kassa mikä tahansa ➞liseen tekoon t toimsyä, laillistaa.

sapatti (hepr shabbat(Ex 20: 11). Sapattilalahkoja, jotka VT:n mna. Sapattivuosi, jokvuosi (Lv 25: 1–7).

sapientia (lat), sapienheit, vrt ➞ prudentia

SARKOFAGI

ina – s humana, Jumalan – ihmisen vii-saecularis eli temporalis – s spiritualis, n viisaus – hengellinen viisaus. Sapien-on viisaus eli Viisauden kirja, yksi VT:n ista. Sapientti, viisas, sapientiaalinen, a.gos nim lithos, lihaasyövä nim kivi), ki-

sacerdos.), 1. Saatanan palvonta, 2. demonisia llisuuden suuntaus. Satanisti, s:n edus-ja, satanistinen, s:n mukainen. Satano-ta, satanologi, satanologian tutkija, sa-logiaan kuuluva, sen mukainen.yllin tunnettu), Leo XIII:n ➞ ensyklika

ki kirkon ykseyttä paaviuden pohjalla.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

datettu viisaus, s divsaus, s mundana eli maallinen eli ajallinetia Salomonis, Salom➞ apokryfisistä kirjos:aan liittyvä, kuuluv

sarkofagi (kr sarkofavinen ruumisarkku.

sarx (kr), liha.saserdotaali(nen) ➞ satanismi (➞ Saatana

aiheita suosinut kirjataja, Saatanan palvologia, oppi Saatanastanologinen, satano

Satis cognitum (lat k(29.6.1896), joka kos

SATISFACTIO

sfaktio, hyvitys, hyvitysteko. S operis, entalis, sakramentaalinen eli rippiin

vicaria, (Kristuksen) sijaishyvitys. Satis-faktorinen, hyvittävä, hyvitys-.nalia), Saturnuksen kunniaksi antiikin vietetty juhla.hät portaat, Pilatuksen portaat, Roo-aanikirkkoa olevat paavien kappeliin evät marmoriportaat, jotka perimätie-eräisin Pilatuksen palatsista Jerusale-

klat, yksi lut kirkon tunnustuskirjoista, 1537.t laulajien koulu), jumalanpalveluksen hmä, kuoro, jonka jäsenet ovat esim koulun oppilaita t munkkeja; näille va-; heidän oppilaitoksensa.kki.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

satisfactio (lat), satihyvitysteko, s sacramliittyvä satisfaktio, s fioida, hyvittää, satis

saturnaalit (lat SaturRoomassa 17-23.12.

Scala santa (ital), pymassa lähellä LaterSancta Sanctorum vidon mukaan ovat pmista.

Schmalkaldenin artiLutherin kirjoittama

schola cantorum (lakoulutettu laulajarykatedraali- t luostarirattu paikka kirkossa

scholasticus ➞ skolar

SCIENTIA

Tieto yl, s adquisita eli experimentalisuralis eli naturalis – s indita eli infusa, usperäinen tieto – synnynnäinen eli uonnollinen tieto – annettu eli vuoda-rum – s beatorum – s Dei, enkelien – tieto, s completa eli perfecta – s in-cta, täydellinen tieto – epätäydellinen itieto (➞ molinismin mukaan se Juma-edeltä käsin tietää, miten järjellinen

kaikissa mahdollisissa olosuhteissa mi-at). Vrt ➞ cognitio, ➞ notitia. 2. Tiede, tiede eli teologia, s doctrinalis, specu-erativa, practica, opillinen, spekulatii-

iede – operatiivinen, praktinen tiede, s iva, tutkiva tiede – arvosteleva tiede.S animae, sielun kipinä, eli apex men-i Seelengrund (saks), sielun pohja, ka maton sielun osa, joka välittää yhtey-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

scientia (lat), tieto. 1.– s innata eli connathankittu eli kokemmyötäsyntyinen eli ltettu tieto, s angeloautuaiden – Jumalancompleta eli imperfetieto, s media – kesklan tieto, jolla hän luomus käyttäytyisi käli nämä toteutuisivs divina, jumalallinenlativa, theorica – s opvinen, teoreettinen tinquisitiva – s iudicat

scintilla (lat), kipinä. tis, hengen kärki, elmystiikassa turmeltu

SCRIPTORIUM

conscientiae, omantunnon kipinä, s skevan) tiedon kipinä.oittamo, erit luostareissa käsikirjoitus-rattu huone.us, kirja, Raamattu. S canonica, ➞ ka-divina eli sacra, jumalallinen eli pyhä Scriptura sui ipsius interpres, Raamat-, sola scriptura, yksin Raamattu, scrip- Raamattu ei ole koskaan yksin.kot), Jahve Sebaot, oik Sotajoukkojen malan nimistä.iva), kuivalle laastipinnalle tehty seinä-esko.creta (lat salainen rukous), papin hiljai- 1970 palautettu nimi oratio super ob-

aliter.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

den jumaluuteen. Snotitiae, (Jumalaa ko

scriptorium (lat), kirjten kopioimiseen va

scriptura (lat), kirjoitnoninen kirjoitus, s kirjoitus (Raamattu).tu on oma tulkkinsatura numquam sola,

Sebaot (hepr sotajou➞ Jahve, yksi VT:n Ju

secco, al secco (ital kumaalaus, vastak ➞ fr

secreta, nim oratio senen rukous, jolle onlata, uhrirukous.

secundario ➞ princip

SECURITAS

us, turvallisuus, huolettomuus, surut-us. Vrt ➞ certitudo.

), apostolinen istuin, paavinistuin.l), kantotuoli, jossa paavia kannetaan

a), istuin, tuoli, sediili, rkat ja angl kir-piispan, ➞ selebrantin ja ➞ assistentin

dis vacantia), aika, jolloin paavin t piis-altijaa eli sede vacante, istuimen olles-

lla.- ja Länsi-Euroopan juutalaiset, vrt ➞

pr asustaminen), myöhäisjuutalaisen n Jumalan läsnäolo t personifikaatio

esima.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

securitas (lat), varmutomuus, väärä varmu

sedes apostolica (latsedia gestatoria (ita

tietyissä tilanteissa.sedile (lat, mon sedili

kon kuorissa olevat tuolit.

sedisvakanssi (lat sepan istuin on vailla hsa haltijatta.

Seelengrund ➞ scintisefardit (hepr), Etelä

aškenasit.Šekina, Shekina (he

käsityksen mukainemaailmassa.

seksagesima ➞ sexag

SEKTI

o, sekterismi, lahkolaisuus, sekteristi, tinen, lahkolais-, sektoidi, lahkolaisuu-

aecularis), ajallinen, maallinen, syn ➞

ak ➞ spirituaalinen, ➞ religioosi. Seku-isjuhla, sekulaarikleerus, maailmassa tukseksi sääntökuntien papistosta. Se-istua, maallistaa, maallistua, sekulari-n, maallistaminen. Sekularismi (Georg 1850 käyttöön ottama termi), maail-a ihmiselämän tulkitseminen ei-uskon-

ogarten teki eron sekularisaation ja ed on evankeliumin mukainen kehitys-väärä tulos. Sekularisti, sekularismin en, sekularismin mukainen.us, toinen), pappeuden 50- vuotisjuh-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

sekti (lat secta), lahklahkolainen, sekteristeen taipuva.

sekulaari(nen) (lat smundaani(nen), vastlaarijuhla, vuosisataelävä ➞ kleerus erokulaaristaa, sekulaarsaatio, maallistumineJacob Holyoaken n man, yhteiskunnan jnollisesti. Friedrich Gsekularismin välillä: kulku, jälk tämän edustaja, sekularistin

sekundissi (lat secundla, vrt ➞ primissi.

SEKVENSSI

tia), alkuaan messun ➞ hallelujan laa-ittainen virsi, joiden luku rajoitettiin aksi harvaksi (esim ➞ Lauda, Sion); sä-

lun kertautuminen eri sävelkorkeuksil-

seltään epäselvä termi (välisoitto ?)

bratio), jumalanpalveluksen viettämi-ssua eli jumalanpalvelusta toimittava . (Uuden rkat teol mukaan tosi seleb-nta, pappi on s:n johtaja. Selebroida, tää jumalanpalvelus, messu.tus), naimattomuus, ➞ agamia.es), kiivailijat, Jeesuksen ajan kiivaasti uolue.

hepr kuule), juutalaisten uskontunnus- 11: 13–21; Nm 15: 37–41).

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

sekvenssi (lat sequenjennus, sitten runom1500-luvulla muutamvelaiheen t sointukula, aiheensiirto.

sela (hepr), merkitykPsalmeissa.

selebraatio (lat celenen. Selebrantti, mepappi, messun lukijaranttina on seurakuviettää, toimittaa, pi

selibaatti (lat caelibaselootit (kr yks zelot

roomalaisvastainen pŠema, Shema, Šma (

tusrukous (Dt 6: 4–9;

SEMANTIIKKA

, merkki), eri tavoin käytetty termi. 1. asiologia t semolagia, oppi sanojen

rkkien ja niiden tarkoitteiden suhtei-ommunikaatio-oppi. Semantikko, se-emanttinen, s:aan kuuluva, merkitys-, semiotiikka, yl merkkioppi, viestintä-, semiologi, semiologian tutkija, logiaan kuuluva, semiootikko, semio-ttinen, semiotiikkaan kuuluva.

noan kerran, kerran, kerta kaikkiaan usuhrin kertakaikkisuudesta Golgatal-

emi-, puoli-, ➞ areiolaiset), puoliareio-olaisuus.arium, taimitarha), 1. pappiskoulutus-lmistuslaitos, 3. yliopistollinen harjoi-dytään tieteen menetelmiin, 4. eräi-

osten ja kurssien nimitys.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

semantiikka (kr semaMerkitysoppi eli semmerkityksistä. 2. Meden tutkimus. 3. Kmantiikan tutkija, sopillinen. Semiologiamerkkien tutkimussemiologinen, semiotiikan tutkija, semioo

semel (lat), yhden ai(erit Kristuksen sovitla).

semiareiolaiset (lat slaiset eli ➞ homoiusi

seminaari (lat seminlaitos, 2. opettajavatuskurssi, jolla perehden muiden oppilait

SEMIPELAGIOLAISUUS

semipelagianismi (lat semi, puoli, ➞

giolaisuutta lievempi samansuuntai- edustajat eli semipelagiolaiset opetti-issä uskon alku nousee ihmisen omien n taas Jumala armollaan auttaa häntä ittiin Orangen ➞ konsiilissa 529.

ikuinen neitsyt (Maria), kr ➞ aeipart-

lis), aistinen, aistein havaitseva, aistein sensitiivi(nen), vastak ➞ intelligiibeli.

mundus sensibilis. Vrt ➞ sensuaalinenteetti, aistisuus, vastak ➞ sensualiteet-

nsitivus), 1. aistinen, syn ➞ sensiibeli, Vrt ➞ sensuaalinen, ➞ sensuelli.nsualis), 1. aistillinen, syn ➞ sensuelli,

sensitiivi(nen), 2. aistinen, aisti-. Sen-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

semipelagiolaisuus,pelagiolaisuus), pelanen ➞ heresia, jonkavat ➞ synergismiä, mvoimien pohjalta, kutäyttymykseen. Tuom

semper virgo (lat), henos.

sensiibeli (lat sensibihavaittava, syn ➞ Sensiibeli maailma ➞ ➞ sensuelli. Sensibiliti.

sensitiivi(nen) (lat se2. herkkätuntoinen.

sensuaalinen (lat sevastak ➞ sensiibeli, ➞

SENSUALISMI

s, vastak ➞ sensibiliteetti. Sensuelli, aluava.

ensus), fil käsitys, että kaikki tieto on a, tunnus: ➞ nihil est in intellectu…, aja, sensualistinen, s:n mukainen.etokyky, syn ➞ intellectus, ratio, 2. ha-, aisti, aistin, aistinta, aistimus, vastak , syn kr aisthesis, 3. äly, ymmärrys, tun-

ns – s patiens, aktiivinen – passiivinen particularis, yhteisaisti – erityinen aisti, teinen käsitys, vrt ➞ common sense, s ulkoinen sisäinen aisti, s fidei, uskon aliaisti, s spiritualis – s corporalis, hen- havaintokyky. 4. Merkitys, tarkoite, s rinen merkitys, s anagogicus korkeam-itys, s historicus, historiallinen merki-ellinen, sanallinen merkitys, s moralis,

, s mysticus, mystinen eli ei-kirjaimelli-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

sualiteetti, aistillisuuaistillinen, aistisesti h

sensualismi (lat ➞ speräisin aistimuksistsensualisti, s:n edust

sensus (lat), 1. taju, tivainto, havaintokyky➞ intellectus, ➞ ratione, mielipide. S ageaisti, s communis – s s communis myös yhexterior – s interior,taju, s moralis, morakinen – ruumiillinenallegoricus, ➞ allegopi, taivaallinen merktys, s litteralis, kirjaimmoraalinen merkitys

SENSUURI

olicus, vertauksellinen, ➞ parabolinentäydempi merkitys, esim UT:sta käsin dan tarkoitus, s scripturae, Raamatun

gicus, tropologinen (eli moraalinen) yyppi- eli allegorinen merkitys; – nämä merkitykset vaihtelevat eri teologeilla, ttera gesta docet, quid credas, allego-as, quo tendas, anagogia. Kirjain opet-goria uskon, moraalinen merkitys si-ia päämäärän., 1. painotuotteiden ym (ennakko)tar-s, 2. kirkollinen rangaistus (esim papin

pi, ➞ ekskommunikaatio), 3. teologi-kin oppilausetta koskeva tuomio t ar-inittuja ovat esim propositio haeretica, positio, error theologicus, teologinen

scandalosa, pahennusta aiheuttava

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

nen merkitys, s parabmerkitys, s plenior, ymmärretty VT:n kohmerkitys, s tropolomerkitys, s typicus, tnimitykset ja niiden yl muistosäkeistö: Liria, Moralis, quid agtaa tapahtumat, alleveellisyyden, anagog

sensuuri (lat censura)kastus, tarkastuslaitoviraltapano, julkiripnen sensuuri eli jotavostelu. Viimeksi ma➞ hereettinen ➞ proerehdys, propositiopropositio.

SENTENSSI

tia), käsitys, mielipide, arvostelu, tuo-lmä, päätelmä, oppi. Sententia fidei

on uskoa oleva s eli oppi, jota melkein ät ilmoitustotuutena mutta jota kirkko ti sellaiseksi julistanut. Sententia ad fi-ntentia theologice certa, uskoa koske-arma s eli oppi, josta kirkko ei vielä ole tta joka on teologisesti varma. Senten-ien yhteinen mielipide. Sententia pro-dennäköinen mielipide. Sententia pia, ntentiaalinen, sentenssinomainen.), sadanpäämies, senturian eli rooma-

nemmän yksikön päällikkö.nela, kuolleiden olopaikka (VT).tio), ero, erottaminen, eroaminen, se-

erota (erit kirkosta), eroamispyrkimys, i, separatismin kannattaja, separatisti-ukainen.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

sentenssi (lat sentenmio, lausuma, mieteproxima, lähellä kirkkaikki teologit pitävei vielä ole lopullisesdem pertinens eli seva s eli teologisesti vtehnyt ratkaisua, mutia communis, teologbabilis, uskottava, tohurskas mielipide. Se

senturio (lat centuriolaisen legioonan pie

šeol, sheol (hepr), tuoseparaatio (lat separa

paratismi, pyrkimys s-ohjelma, separatistnen, separatismin m

SEPTUAGESIMA

0:s), yhdeksäs sunnuntai ennen pääsi-

tsemänkymmentä), vanhin VT:n krei-, lyh LXX.uta, 2. esim alttarissa oleva ➞ reliikin

, VT:n enkeliolentoja, vrt ➞ kerubit.monia), juhlameno, juhlallinen pyhä

ali ➞ caeremoniale, seremoniaalinen, enoihin liittyvä.

rna, keskustelu.servile), (pyhäpäivisin kielletty) orjan t vapaan miehen työ), ruumiillinen raa-

um BVM, Autuaan neitsyt Marian pal-, joka perustettiin Firenzessä 1240. arbitrium.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

septuagesima (lat 7äistä.

Septuaginta (lat seikankielinen käännös

sepulcrum (lat), 1. hasäilytyspaikka.

serafit (hepr serafim)seremonia (lat caere

toimitus, seremonias:n mukainen, juhlam

sermo (lat), puhe, saaserviili työ (lat opus

orjallinen työ (vastakdanta, ansiotyö.

serviitit, Ordo Servorvelijain sääntökunta

servum arbitrium ➞

SERVUS

velija. S amoris – s timoris, rakkauden kkaudesta) – pelon orja (joka palvelee lan palvelija, s servorum Dei, Jumalan paavien itsestään käyttämä nimitys 590–604) alkaen.

ttlement), krist-yhteiskunnallinen työ-skusliike, Englannissa 1880-luvulla al- krist toiminta erit teollisuustyöväes-

a, ➞ ekkIesia, kongregaatio, ➞ paroi-

nit, Antiokian monofysiittisen ➞ pat-k 538) kannattajat., kahdeksas sunnuntai ennen pääsiäis-

lmas pieni ➞ hora, jota vietetään päi-nilla (keskipäivällä).

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

servus (lat), orja, palorja (joka palvelee rapelosta), s Dei, Jumapalvelijain palvelija,Gregorius Suuresta (

sessaatio ➞ cessatio.setlementti (engl se

keskus, s-liike, työkekanut monipuolinentön piirissä.

seurakunta ➞ ecclesikia.

severolaiset, severiaariarkan Severuksen (

sexagesima (lat 60:s)tä.

sexta (lat kuudes), kovän kuudennella tun

SFRAGIS

distus, vahviste; kaste; ristinmerkki.ijat, Ann Leen (k 1784) perustama ➞

eita saanut lahko, »Uskovien yhdisty-nniaalinen kirkko».

(hepr), tunnussana, tunnusmerkki (Tu

in Kreikan ja Rooman naisennustaja t -t (lat libri Sibyllini), jonkun s:n sepittä-esim Capitoliumilla säilytettävät. Sibyl-raakkelit (lat Oracula Sibyllina), taval-

elmänä syntynyt kokoelma juutalaisia

a ei, kyllä ja ei, jaa ja ei, 1. Petrus Aba- kirjan nimi, 2. hänen kehittelemänsä nsin esitellään jotakin seikkaa puolta-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

sfragis (kr), sinetti; toshakers (engl), vapis

kveekareilta vaikuttnyt seura» eli »Mille

shamaani ➞ šamaani.Shekina ➞ Šekina.Shema ➞ Šema.šibbolet, shibbolet

12).Sibylla (kr, lat), antiik

tietäjä, Sibyllan kirjamät ennustuskirjat, lan ennustukset eli olaan edellisten jäljitja krist ennustuksia.

sic et non (lat), niin jelarduksen (k 1142)skol metodi, jossa e

SIELU

itten sen vastaiset, minkä jälkeen pää-

natismi, ➞ generatianismi, ➞ kreatia-tianismi, ➞ immortalitas.

, s confessionis, rippisinetti, rippi-isän ollisuus.a (lat), Apostolinen signatuuri, paavin ioistuin.nificatio), merkitys, syn ➞ sensus (4). a, ➞ allegorinen s, significatio anago- s, significatio mystica, ➞ mystinen s, ntalis, ➞ sakramentaalinen s. Signifi- signifikantti, signifikatiivinen, merkit-erkitä. Vrt ➞ suppositio.tunnusmerkki, tuntomerkki, kuva, sig-st, quod est institutum ad aliquid sig-

on näet se, mikä on asetettu merkitse-as Akvinolainen). S crucis, ristinmerkki,

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

vat auktoriteetit ja sdytään tulokseen.

sielu ➞ anima, ➞ emanismi, ➞ pre-eksisten

sigillum (lat), sinettiehdoton vaitiolovelv

Signatura Apostolic➞ kuurian ylin tuom

signifikaatio (lat sigSignificatio allegoricgica, ➞ anagoginensignificatio sacramekanssi, merkitsevyys,sevä, signifikoida, m

signum (lat), merkki, numi, signum enim enificandum, merkki mään jotakin (Tuom

SILENTIUM

emonstratiivinen eli esittävä merkki, s prognosticum, ennalta ilmoittava eli usteellinen merkki, s rememorativum,

li menneestä muistuttava eli mieleen rt ➞ nota.uus, vaitiolo, äänettömyys.isuus, kr ➞ homoiosis. S imperfecta – s linen kaltaisuus – täydellinen kaltai-lan kaltaisuus, s formalis, formaalinen – s gratiae, (taivaallisen) kirkkauden kaltaisuus. Inter creatorem et creatu-a similitudo notari, quin inter eos ma-otanda, Luojan ja luodun välillä ei voi-ta samankaltaisuutta, ettei näiden vä-ssa vielä suurempaa erilaisuutta (IV 5, DS 806).

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

s demonstrativum, dpraenuntiativum eliprognostinen eli ennrememoratiivinen epalauttava merkki. V

silentium (lat), hiljaissimilitudo (lat), kalta

perfecta, epätäydelsuus, s divina, Jumakaltaisuus, s gloriaekaltaisuus – armon ram non potest tantior sit dissimilitudo nda havaita niin suurlillä olisi havaittavilateraanikonsiili 121

SIMONIA

n (Apt 8: 18–24) mukaan nimensä saa-ramentin, viran tms myyminen t osta-

leksi, koostumaton, syn ➞ indivisiibelik ➞ compositus, compositum, 2. yksin-s, simplisiteetti, koostumattomuus, yk-ta simplicitas, Jan Husin 1415 sanomik-ka tuntee jo Euseblos. Simplifikaatio, simplifioida, yksinkertaistaa.tor (lat), samalla kertaa vanhurskas ja sitys kristitystä ➞ forenssisen vanhurs-lta. simultaneus), samanaikainen. Simul-roopassa koulu, jossa on eri tunnustus-ilaita ja opettajia. Simultaneum, (aluk-man tunnustuskunnan rinnakkaisuus itten) kahden t useamman tunnustus-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

simonia, Simon-noidanut vihkimyksen, sakminen.

simplex (lat), 1. simpeli jakamaton, vastakertainen. Simplicitasinkertaisuus. 0 sancsi väitetyt sanat, jotyksinkertaistaminen,

simul iustus et peccasyntinen, Lutherin käkauttamisopin pohja

simultaani(nen) (lattaanikoulu, Keski-Eukuntiin kuuluvia oppsi) kahden t useamjossakin valtiossa, (s

SINAITICUS

irkkorakennuksen, hautausmaan ym

aiticus, Siinain koodeksi, 300-luvulta äsikirjoitus. (paino-) vuotta, sine loco et anno, il-

a ja vuotta.ra, ilman huolta), ➞ prebenda ilman vähätöinen palkkavirka, laiskanvirka.lat), ilman ulkonaista sanaa.gularis), yksittäinen, yksityinen. Singu-ttä kaikki on johdettavissa yhdestä ➞

kkien ilmiöiden takana on yksi todelli-, ➞ pluralismi. Singularisti, singularis-ristinen, singularismin mukainen.

Jerusalemin erään kukkulan (ja sitten sraelin) mukaan nimensä saanut juuta-ike, joka on pyrkinyt uudelleen raken-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

kunnan yhteinen kkäyttö.

Sinaiticus, Codex Sinperäisin oleva UT:n k

sine anno (lat), ilmanman (paino-) paikka

sinekyyri (lat sine cuvirkavelvollisuuksia,

sine verbo externo (singulaarinen (lat sin

larismi, fil käsitys, eprinsiipistä t että kaisuus, vrt ➞ dualismimin edustaja, singula

sionismi, Siionin eli koko kaupungin ja Ilainen kansallinen li

SIRKUMSISIO

valtion Palestiinaan. Sionisti, s:n edus-mukainen.mcisio, kr peritome), ympärileikkaus.cumstantia), seikka, asiaintila, olosuh-nan s:eja (circumstantiae actus huma-olaisen mukaan 7: quis, quid, ubi, qui-omodo, quando, vapaasti suom: ken, a kuin, millä keinoin ja miksi.sk situation, tilanne, ➞ etiikka), etiikan taan tilanteen osuutta oikean ja vää-rt ➞ kontekstietiikka.

paikka elämässä, jonkin tekstin t teks-lymis- t käyttötilanne..nus, loukkaus, skandaali.

larium), monien munkkikuntien asuun innan ja selän nilkkoihin ulottuva vaa-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

tamaan juutalaistentaja, sionistinen, s:n

sirkumsisio (lat circusirkumstanssi (lat cir

teet. Ihmisen toiminni) on Tuomas Akvinbus auxiliis, cur, qumitä, missä, milloin j

situaatioetiikka (rantyyppi, jossa korosterän määräämisessä. V

Sitz im Leben (saks),tinkohdan synty-, säi

siunaus ➞ benediktioskandalon (kr), pahenskapulaari (lat scapu

kuuluva hihaton yli rte.

SKEEMA

mon skhemata, lat schema, mon sche-oto, malli, kaava, kaavio, 2. asiakirja-

nen, kaavamainen, luonnosmainen, isuus.

epäilevyys, skeptikko, epäilijä, skepti-tisismi, epäilyn filosofia, fil suuntaus, kea ajattelua t jonka mukaan ei voida a, skeptisisti, skeptisismin edustaja, nen, skeptisismin mukainen.lium), tulkinta, huomautus, nootti, erit sten reunaan tehty kieliopillinen t se-eunamuistutus. Skoliasti, s:ien (yl tun-

a, tieto, tiede), tieteen merkitystä täh- tieteen yliarvostus, myös ➞ Christian

t schisma), (kirkon) jakautuma, halkea-kieltäytyminen alistumasta kirkoll joh-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

skeema (kr skhema, mata), 1. hahmo, muluonnos. Skemaattiskematismi, kaavama

skepsis (kr), epäily, nen, epäilevä, skepjossa s hallitsee kaiksaada varmaa tietoskeptikko, skeptisisti

skholion (kr, lat schovanhojen käsikirjoitulittävä huomautus, rtematon) tekijä.

skientismi (lat scientidentävä käsitystapa,Science.

skisma (kr skhisma, lama, minkä syynä on

SKOLAARI

hteydessä kirkon jäseniin (ks CIC can , s:n kannattaja, skismaattinen, s:n uttava. Vrt ➞ apostasia, ➞ heresia.), koululainen, ylioppilas (ka), skolark-at scholasticus, tuomiokoulun johtaja. t fil ja teol, skolastikko, skolastiikan , skolastiikkaan kuuluva, sen mukai-

, kuohitut), 1700-luvulla syntynyt venä-m vaati täydellistä sukupuolista pidät-

t scopus), tähtäyspiste maali, päämää- keskusajatus, saarnan tavoite.uns Scotuksen (k 1308) ja/tai hänen

skotisti, s:n edustaja, skotistinen, s:n

um), tutkimus, tutkinto, tarkastus, 1. katekumeenien tutkinto ennen kastet-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

toon ja olemasta y1325), skismaatikkoluonteinen, s:aa aihe

skolaari (lat scholariski, koulun johtaja, lSkolastiikka, ka krisedustaja, skolastinennen.

skoptsit (ven skoptsyläinen lahko, joka mtyvyyttä (Mt 19: 12).

skopus (kr skopos, larä, tarkoitus, tekstin

skotismi, Johannes Dseuraajainsa opetus,mukainen.

skrutiini (lat scrutinivanhassa kirkossa ➞

SKRUUPELI

ihittävien tutkinto, 3. arvosanojenvah-istossa.us, pieni terävä kivi, huoli), liioiteltu t unnon huoli, skrupulöösi, liioitellun t nonarka t -herkkä.ort termi, jolla ei ole vastinetta muissa itsee sekä kirkon ➞ katolisuutta ja ➞

ä sen luonnetta hengellisenä organis-maallikot ovat yhdessä.sosiaalinen evankeliumi, erit Yhdysval-ulla ja 1900-luvun alussa esiintynyt lii-ashington Gladden (k 1918) ja tunne-a Walter Rauschenbusch (k 1918) ja dividualistista ja ➞ spiritualistista kris-alusi korostaa kristinuskon ➞ relevans-lle. Jumalan valtakunnan se uskoi to-

lä sosiaalisena järjestyksenä, se korosti

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

ta, 2. sitten papiksi vvistamiskokous yliop

skruupeli (lat scrupulsairaalloinen omantsairalloisen omantun

sobornost (ven), ven kielissä ja joka merkkonsillaarisuutta ettmina, missä papit ja

Social Gospel (engl), loissa 1800-luvun lopke, jonka isänä oli Wtuimpana edustajanjoka vastustaen ➞ intinuskon tulkintaa hsia yhteiskuntaelämäteutuvan maan pääl

SOCIETAS JESU

, väheksyi ➞ dogmaa ja oli perusluon- ja idealistista.eesuksen seura (lyh SJ), jesuiittaveljes-lan perustama sääntökunta.nilaisuus, Lelio Sozinin (k 1562) ja 604) (lat nimimuoto Socinus) mukaan nitaarinen virtaus. Socinolainen, s:den ainen.litas), veljeys, veljeskunta.ismi, tahallinen virhepäätelmä, näen-istus, sofisteria, viisastelu, saivartelu,

ikin Kreikan vaeltavat viisaat, jotka an-tusta yleissivistävissä aineissa, viisau-

telijat, sofistiikka, sofistien opit; viisas-ofistikaatio, 1. sofisteria, 2. sofistikoi-minen, 3. pintapuolisen nokkela , sofistikoida, riistää aitous, luonnolli-an-viisaaksi, sofistikoitua, menettää

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

historiallista Jeesustateeltaan optimistista

Societas Jesu (lat), Jkunta, Ignatius Loyo

socinolaisuus, sozziFausto Sozzinin (k 1nimensä saanut ➞ ukannattaja, sen muk

sodaliteetti (lat sodasofia (kr), viisaus, sof

näistodistus, valetodsofistit, sofistat, antitoivat maksusta opeden opettajat; viisastelu, valetodistelu, sminen, sofistikoituälykkyys, taidokkuussuus, tehdä maailm

SOFROSYNE

sa, tulla kokeneisuuttaan näennäisvii-t, aitoutensa menettänyt, keinotekoi-

ut maailman-viisas.ejärkisyys, tervehenkisyys, järkevyys, , kohtuullisuus, itsehillintä, raittius, lat

isto, Dan 12: 3), ➞ kabbalan pääteos.skosta, sola fides, yksin usko. Sola fides it benedictionem sine operibus, et ta-ola, yksin usko, ilman tekoja, tarttuu nkaan se ei ole koskaan yksin (FC). Vrt

atiivissa) yksin armosta, (nominatiivis-

ksin Raamattu (on opin lähde), ➞ re-nuksia. Vrt ➞ scriptura numquam sola.kirkossa ➞ ikonostaasin edessä oleva .

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

luontainen aitoutensaaksi, sofistikoitunusen viisas, hienostun

sofrosyne (kr), tervmaltillisuus, kohtuus➞ temperantia.

Sohar (hepr zohar, losola fide (lat), yksin u

est, quae apprehendmen nunquam est ssiunaukseen, ja kuite➞ solitaria fide.

sola gratia (lat), (ablsa), pelkkä armo.

sola scriptura (lat), yformaation perustun

solea (kr soleas), ort alttarikorokkeen osa

SOLIDAARINEN

olidaire), yhteisvastuullinen, solidaris-tapa, jossa ➞ individualismin, sosialis-min ajatukset yhdistyvät kokonaisuu-

ää yksilön arvoa ja vapautta mutta sa-idaarisuutta yhteiskunnan kanssa, in edustaja, solidaristinen, solidaris-

ariteetti, solidaarisuus, yhteisvastuulli-

t), koko selitys, ➞ Formula concordiaeen osa.

yksin Jumalalle kunnia.yksin, ipse, itse), fil käsitys, että varsi- vain tajuava minä ja että ulkomaailma ielteitä, solipsisti, s:n edustaja, solipsis-

ksin olevalla uskolla, fides solitaria, a) oleva usko. Vrt ➞ sola fide.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

solidaarinen (ransk smi, sosiaalifil käsitysmin ja ➞ universalisdeksi, mikä tähdentmalla tämän solsolidaristi, solidarismmin mukainen, solidsuus.

Solida declaratio (la-teoksen jälkimmäin

soli Deo ➞ kalotti.soli Deo gloria (lat), solipsismi (lat solus,

naisesti on olemassaon pelkkiä minän mtinen, s:n mukainen.

solitaria fide (lat), yyksin (eli ilman tekoj

SOLLEMNIS

lat), juhlallinen, solenni. Missa sollem-

ksin Kristus.ollut ruumis, elävä ruumis, keho, ruu- men soma estin hemin sema, ruumis aton). Somaattinen, ruumiillinen, so-sessa syn hyylikko, ks ➞ pneuma.

iumi ➞ Social Gospel.apahtaja, vapauttaja, soteria, pelastus, soppi, soteriologinen, pelastusopilli-

rmula concordiae. r concordiae.

tio, vrt ➞ redemptio.hahmo, muoto, species sacramentalis, sub una specie, sub utraque specie ➞b specie aeternitatis, iankaikkisuuden

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

sollemnis, solennis (nis ➞ missa.

solus Christus (lat), ysoma (kr), sooma, ku

miillinen kappale, toon meille hauta (Plmaatikko, ➞ gnoosik

sooma ➞ soma.sosiaalinen evankelsoter (kr), pelastaja, v

soteriologia, pelastunen.

Sovinnonkaava ➞ FoSovinnonkirja ➞ Libesovitus ➞ rekonsiliaaspecies (lat), spesies;

sakramentin muoto,communio; näkö, su

SPEKTABILITEETTI

laji, lajikäsite; olemus (syn ➞ essentia, stantia); kuva, tiedostuskuva, tiedon is eli intelligibilis eli spiritualis – s sensi-n eli intelligiibeli eli henkinen spesies li spesies.spectabilis, näkemisen arvoinen), yli-

arvonimitys.latio), tarkastelu, mietiskely. Skolastii-s johdettiin sanasta speculum (kuvas-ere aliquid per speculum, nähdä jokin

editoida, kontemploida. Myöh koke-on ylittävä todellisuuden tarkastelu, vasti: perätön kuvittelu. Spekuloida, ulatiivinen, s:n mukainen. Vrt ➞ dis-kogitaatio, ➞ kontemplaatio, ➞ medi-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

näkökulmassa, -sta; ➞ quidditas, ➞ submuoto, s intellectualbilis, intellektuaaline– aistinen eli sensiibe

spektabiliteetti (lat opistojen dekaanien

spekulaatio (lat specukassa ja mystiikassa tin, 1 Kor 13: 12): vidkuvastimesta, eli mmuksen ja havainnmietiskely. Halventaharjoittaa s:ta, spekkurssi, ➞ intuitio, ➞ taatio, ➞ refleksio.

spesies ➞ species.

SPIRITISMI

us), käsitystapa ja usk liike, joka uskoo ivan olla yhteydessä eläviin, spiritisti,

inen, s:n mukainen. Vrt ➞ spiritualismi. animalis, ➞ animaalinen henki, s bo- paha henki, s coniunctus – s separatus, nyt henki – (ruumiista) irrallinen henki, inen henki, s Dei eli S Sanctus, Jumalan i, s rationalis, ➞ rationaalinen henki. oksen sielunhoitaja. Spirituaali(nen),

en, ruumiiton, syn ➞ immateriaalinen, n, ➞ materiaalinen, ➞ naturaalinen, ➞aalit, 1. fransiskaanien jyrkkä suunta Yhdysvaltain neekereiden hengelliset alis. Spirituaalipreesenssi, (Kristuksen) ssi ehtoollista vietettäessä. Spirituaalis-liseksi. Spiritualismi, 1. fil käsitys, että eä, 2. ➞ entusiasmi, hurmahenkisyys, ramentit ym ulkonaisina hylkäävä usk

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

spiritismi (lat ➞ spiritvainajain henkien vos:n edustaja, spiritist

spiritus (lat), henki, snus – s malus, hyvä –(ruumiiseen) yhdistys corporalis, ruumiillHenki eli Pyhä HenkSpirituaali, rkat laithenkinen, hengellinvastak ➞ karnaalinesekulaarinen. Spiritu13. ja 14. vs:lla, 2. laulut, Negro Spirituhenkinen ➞ preesentaa, tehdä spirituaatodellisuus on henkkirkon, papiston, sak

SPONSALIA

dentää Jumalan Hengen välitöntä yh-➞ spiritistien usein opistaan käyttämä , spiritualismin edustaja, kannattaja, itualismin mukainen. Spiritualiteetti, linen elämä, hengellinen ➞ habitus. älykäs. Vrt ➞ spiritismi.aiset.), 1. takaaja, tukija, (esim radio-ohjel-mmi, kastetodistaja.spontaneus), vapaaehtoinen, omaeh-

nen, itsestään syntyvä, tahaton, syn ➞k pakotettu. Spontaniteetti, spontaa-

oi äiti), 13. vs:lta peräisin oleva Marian lan (15.9.) ➞ sekvenssi.

vakaa, luja, pysyvä, stabiliteetti, vaka-s, stabilitas loci, velvoitus pysyä paikas-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

käsitystapa, joka tähteyttä uskovaan, 3. nimitys. Spiritualistispiritualistinen, spirhengellisyys, hengelSpirituelli, henkevä,

sponsalia (lat), kihlajsponsori (lat sponsor

ma) kustantaja, 2. kuspontaani(nen) (lat

toinen, oma-aloitteivoluntaarinen, vastani(su)us.

Stabat mater (lat seisseitsemän tuskan juh

stabiili (lat stabilis), vuus, lujuus, pysyvyy

STAGEIROLAINEN

munkkien velvollisuus pysyä yhteydes-oida, stabilisoida, tehdä s:ksi.eiralainen, Stagiriitta, Aristoteleen ni-upunkinsa Stageiroksen eli Stageiran

eall, stall, paikka, talli, pilttuu), tietty-isten kirkkojen kuorissa olevat kiinteät t, joiden eräänlaisena seisontatukena dia. Vrt ➞ installaatio., hengellinen ohjaaja (pappi t maallik-

ssa.arover), starovertsit, Venäjän vanhaus-

sija, asema, vartiopaikka, 2. paastopäi-eskiviikko ja perjantai), 3. ➞ prosessionsa rukoillaan. Statiokirkko, Roomassa pitää s-messun. Statiomessu eli statio-pan muualla kuin omassa tuomiokir-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

saan, ➞ benediktiinisä luostariinsa, stabil

Stageirolainen, Stagmitys hänen kotikamukaan.

stallit (muinaisengl stjen rkat ja anglikaansivunojalliset istuimeon myös ➞ misericor

starets (ven), vanhusko) Venäjän ort kirko

staroverit (ven yks stkoiset, ➞ raskol.

statio (lat), 1. paikka,vä (varhaiskirkossa kpysähdyspaikka, joskirkko, missä paavi naalinen messu, piis

STATUS

tyyrin haudalla) pitämä messu. Ristin t, Jeesuksen kärsimystien 14 vaihetta kirkon seinissä.a, sääty, laatu, valtio. S ante resurrec-

rrectionem, (ihmisen sielun) tila ennen musta – ylösnousemuksen jälkeen, s y, s confessionis, tunnustustilanne, jos-tunnustus, s coniugalis eli s matrimoniialis, aviosääty – leskeys – neitseellinen turmeluksen tila, s culpae, syyllisyyden adotuksen tila, s ecclesiasticus, kirkol-

s exaltationis, (Kristuksen) korotuksen Kristuksen) tyhjentymisen tila, s finalisnis, lopullinen eli tulevan autuuden ti-sens, (ihmisen) tuleva – nykyinen tila, s kirkkauden tila, s gratiae, armon tila, s ctus, epätäydellinen – täydellinen tila, muuden tila, s integritatis, turmeltu-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

kossaan (esim martstatiot, ristin asemaesittävät kuvat esim

status (lat), tila, asemtionem – s post resu(ruumiin) ylösnouseclericalis, pappissäätsa on tarpeen avoin – s vidualis – s virginsääty, s corruptionis,tila, s damnationis, klis- eli pappissääty, tila, s exinanitionis, (eli futurae beatitudila, s futurus – s praegloriae, kunnian eli imperfectus – s perfes innocentiae, viatto

STATUS

s intermedius, välitila (kuoleman jäl-inalis, alkuvanhurskauden tila, s legis

eris – s legis novae, luonnollisen lain – lain tila, s Iibertatis – s servitutis, va-

tila, s naturae, luonnon tila, s naturae nnon tila, s naturae corruptae, turmel-, s naturae elevatae, korotetun luon-utila), s naturae glorificatae, kirkaste-isen lopullinen päämäärä), s naturae

non tila, s naturae redemptae, lunas-s naturae reparatae, uudistetun luon- vanhurskauttamisen jälkeen), s oeco-erhesääty, s optimatum – s paucorum

kratia – harvainvalta – demokratia, s taivaallisessa) isänmaassa – tila matkal-dellisyyden tila, s politicus, esivaltasää-en tila, s quo, vallitseva, nykyinen tila, te, entinen tila. Ks myös ➞ in statu …

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

mattomuuden tila, keen), s iustitiae orignaturae – s legis vetvanhan lain – uudenpauden – orjuuden conditae, luodun luotuneen luonnon tilanon tila (ihmisen alktun luonnon tila (ihmpurae, puhtaan luontetun luonnon tila, non tila (ihmisen tilanomicus, talous- eli p– s popularis, aristopatriae – s viae, tila (la, s perfectionis, täyty, s praesens, nykyinolevat olot, s quo an

STAUROFOROS

nkantaja, staurofori (esim kulkueissa).aisessa Kreikassa ym kivipatsas t -laat- rajamerkiksi t hautakiveksi.

en tähti), Pohjantähti, S matutina, Aa-arian kunnianimiä.

seurakuntavastuu, saks Haushalter-, kirkon jäsenen vastuu toisista jäsenis-ja tämän vastuun mukainen toiminta.aavamerkki, polttomerkki, Kristuksen merkki (Gl 6: 17), stigmaattinen, s-en, stigmatisaatio, stigmojen muodos-i, stigmojen esiintyminen, stigmatisoi-ada stigmoja., lat ➞ alba), ort hihallinen lit puku; papin s., esim Psalmin jakeeseen liittyvä lyhyt ä.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

stauroforos (kr), rististeele (kr stele), muin

ta, joka oli pystytettyStella maris (lat mer

mutähti, kumpikin Mstewardship (engl),

schaft, kr oikonomiatä ja seurakunnasta

stigma (kr), merkki, hhaavoja muistuttavamainen, s:n luonteintuminen, stigmatismtua, stigmatoitua, sa

stikari (kr stikharionalusstikari, piispan ja

stikiira (kr stikheron)ort lit hymni, virrelm

STIKOMANTIA

os, rivi, jae, säe, manteia, ennustami-tustapa, missä etsitään vastaus työntä-neula Homeroksen, Vergiliuksen, Raa-kemalla näin löytyvä teksti.

os, rivi, jae, säe, metrein, mitata), van-irjoituksen pituus laskemalla rivit.väshalli, 2. stoalaisuus, Zenonin n 308 oulukunta, stoalainen, stoalaisuuden den mukainen; järkkymättömän rau-htaloon mukautuva.mentti, prinsiippi; mon (stoikheia) pe-

eet, alkeisvoimat, henkivoimat (UT).kä vaippa), diakonin, papin ja piispan eveähkö hartioilta riippuva nauha, vrt aksut (saks Stolgebühren, Stoltaxen), maksut niistä virkatoimituksista (esim a hän käyttää s:aa.ia.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

stikomantia (kr stikhnen), ikivanha ennusmällä sormi, veitsi t matun ym väliin ja lu

stikometria (kr stikhha tapa mitata käsik

stoa (kr), 1. avoin pyleKr perustama fil kedustaja, stoalaisuuhallinen, tyynesti ko

stoikheion (kr), ➞ eleruskäsitteet, alkuain

stola (lat, kr stole, pitlit pukuun kuuluva l➞ orarium. Stola-mpapille suoritettavatkaste, hautaus), joiss

stricte dicta ➞ eccles

STRUKTUURI

ra), rakenne, rakennus, rakennustapa, suhde, jota hallitsee kokonaisuuden i(nen), rakenteellinen, rakenne-, s:n lismi, 1. s:ien merkitystä tähdentävä

elitieteen haara, 3. eräs sosiologian ja , strukturalisti, strukturalismin edusta- strukturalismin mukainen. Strukturoi-uodostaa t antaa s.ovement for Foreign Missions, yli-

oisliike, Mount Hermonin (Mass) kon-nsa saanut opiskelijain kansainvälinen

(lat ➞ katolinen, studium, opiskelu, , ➞ dominikaanien kulttuuri-instituutti tu 1950.de, hetki, hartaushetki), evankelis-pie-jällä 1800-luvulla, stundisti, tällaisen ttaja, stundistinen, s:n mukainen.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

struktuuri (lat structuosien keskinäinen luonne, strukturaalmukainen. Strukturakatsomus, 2. eräs kietnologian suuntausja, strukturalistinen,da, struktuuristaa, m

Student Volunteer Moppilaiden vapaaehtferenssissa 1886 alkulähetysliike.

Studium Catholicumtutkimus, oppilaitos)Helsingissä, perustet

stundismi (saks Stuntistinen lahko Venälahkon jäsen t kanna

STYLIITTA

ylväspyhimys.lusvyö, ➞ manipulia muistuttava paa-ispojen lit vaatekappale.akoni.eisaktit.m), skolastiikassa sama kuin ➞ sub-, 17. vs:lta alkaen nyk mielessä ajatte-imiva minä, joka on vastapäätä ➞ ob-

n, s:iin kuuluva, minää koskeva, s:sta nen, epäasiallinen, puolueellinen. Sub- että kaikki tieto on subjektiivista, etii-tää arvoja subjektiivisina, subjektivisti, taja, subjektivistinen, subjektivismin iteetti, subjektiivisuus.vatio), helpotus, huojennus., ylevä, sublimaatio, sublimointi, jalos-inen, ylevöityminen, sublimoida, yle-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

styliitta (kr stylites), psubcinctorium (lat) a

vin ja ennen myös pisubdiakoni ➞ hypodisubintroductae ➞ synsubjekti (lat subiectu

stanssi, ➞ suppositumleva, havaitseva ja tojektia. Subjektiivineriippuva, omakohtaijektivismi, katsomus,kan suunta, mikä pisubjektivismin edusmukainen, subjektiv

sublevaatio (lat sublesubliimi (lat sublimis)

taminen, ylevöittämvöittää.

SUBMERSIO

taminen, upotus, s-kaste, upotuskaste, rsio, mutta merkitsee täydellistä upot-aptismus.at subordinatio, alistaminen), yhteisni-irkon ajan ➞ hereettisille käsityksille, Poika tai Poika ja Pyhä Henki olivat pia kuin Isä. Subordinationisti, s:n

ionistinen, s:n mukainen., jälkijoukko, apujoukko, apu), 1. val-vustus, 2. apuraha, tukipalkkio, subsi-nnassa toimiva apupappi, subsidiaa-una oleva. Subsidiariteetti, subsidiari-osiaalietiikan periaate, joka toisin kuin totalitarismi jättää yksilölle ja eri sosi-aitoksille niiden itsenäisyyden ja oma-nka mukaan niitä ylemmille ja valtiolle htävät joita ne eivät kykene suoritta-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

submersio (lat), upotyleensä syn ➞ immetamista. Ks myös ➞ b

subordinationismi (lmitys niille vanhan kjoiden mukaan jokoolemukseltaan alemedustaja, subordinat

subsidi (lat subsidiumtion toiselta saama adiaari, rkat seurakuri(nen), avustava, apteettiperiaate, rkat s➞ kollektivismi ja ➞aalisille ryhmille ja lvastuullisuuden ja jokuuluvat vain ne temaan.

SUB SIGILLO

in ts vaitiolon edellytyksellä, ➞ sigillum

bsistenssi, itsekseen olemassa oleva ja pa. Subsistoida, eksistoida itsekseen, bsistenttinen, s:n mukainen.tis ➞ species.ntia), 1. alla oleva, perusta, vastak ➞nen s, itsekseen eksistoiva yksityinen tantia composita – substantia simplex,ertainen s, substantia corporalis – sub-li spiritualis, ruumiillinen s – ruumiiton ntia creata – substantia divina, luotu s stantia finita – substantia infinita, ää- s, substantia naturalis, luonnollinen

kuuluva) s, substantia rationalis, järjel-ttu) s, 3. olemus, luonto, syn ➞ essen-

dditas, vrt ➞ hypostaasi, substantiaali-inen, olennainen.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

sub sigillo (lat), sinetconfessionis.

subsistentia (lat), sutämän eksistenssitariippumattomasti. Su

sub specie aeternitasubstanssi (lat substa

aksidenssi, 2. yksityiolevainen, olio, subskoostunut s – yksinkstantia incorporalis eeli henkinen s, substa– jumalallinen s, subrellinen s – ääretön(näkyvään luontoonlinen (järjellä varustetia, ➞ natura, ➞ quinen, substanssinoma

SUBSTANTIA

ssi.stituere), panna sijaan, korvata, substi- asettaminen, korvaaminen, korvautu-sijainen, viran hoitaja, korvike, vastike.stratum, kr hypokeimenon), perusta, en kantaja, ➞ substanssi.ieno, herkkätuntoinen, terävä, subtili-ous, terävyys.ecie ➞ communio.t suburbicarius), lähellä kaupunkia ppakunta, lähellä Roomaa oleva pieni, oita on 7 (CIC can 230–241)..isienssi, riittävyys, s sacrae scripturae, p Suffisientti, riittävä.raganius), s-piispa, 1. piispa suhteessa iippakunnan piispan apulaispiispa.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

substantia ➞ substansubstituoida (lat sub

tuutio, sijaan, tilalleminen, substituutti,

substraatti (lat subalusta, ominaisuuksi

subtiili (lat subtilis), hteetti, subtiilius, hien

sub una t utraque spsuburbikaarinen (la

(Roomaa) oleva, s hiivanha hiippakunta, j

successio ➞ suksessiosufficientia (lat), suff

Raamatun riittävyys.suffragaani (lat suff

arkkipiispaansa, 2. h

SUFFRAGIUM

nestys, ääni, 2. suffragi, esirukous, erit essa olevien) puolesta suoritettava ru-, vrt ➞ intercessio.(arab tasawwuf), islamin mystiikka (ja s:den edustaja, s:den mukainen.

scriptura. incensum, incensatio.

aisten) lehtimajanjuhla.sio), seuraanto, seuraaminen, jälkeen apostolica, apostolinen s. Suksessiivi-tkuva., pääasia, kokonaisuus, ➞ kompendi, S theologica, Teologinen summa, Tuo-äteos. Summaarinen, s:n luonteinen,

elmänomainen. Summisti, s:n kirjoitta-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

suffragium (lat), 1. ääkuolleiden (kiirastulkous, messu-uhri jne

sufilaisuus, sufismi askeesi). Sufilainen,

suhde ➞ relatio.sui ipsius interpres ➞suitsuke, suitsutus ➞sukkot (hepr), (juutalsuksessio (lat succes

tuleminen. Successionen, peräkkäinen, ja

summa (lat), ylin sijakäsikirja, yleisesitys. mas Akvinolaisen päpääasiallinen, yhdistja.

SUMMEPISKOPAATTI

evankelisten ruhtinaiden valta »ylim-ummus episcopus) maissaan reformaa-

(lat ylimmän piispuuden), Pius XII:n ➞ ensyklika, joka käsitteli mm sosiaali-

t), korkein hyvä; Jumala.(lat), ylin piispa, 1. paavin, 2. evankeli-s, ➞ summepiskopaatti.en; (alttarin sakramentin nauttiminen

Ante sumptionem, ennen nauttimista.elus custos.

isyys, ylpeys, vastak ➞ humilitas.t superintendere, valvoa), Keski-Euroo-nissa johtava virkamies eräissä kirkois-Suomen piispaa ja toisinaan lääninro-isuperintendentti. esimies, johtaja.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

summepiskopaatti, pänä piispana» (lat stion jälkeen.

Summi pontificatus20.10.1939 päivätty eettisiä kysymyksiä.

summum bonum (lasummus episcopus

sen hallitsijan nimitysumptio (lat), ottamin

(suulla), vrt ➞ usus . suojelusenkeli ➞ angsuperbia (lat), ylimielsuperintendentti (la

passa ja mm Skotlansa, vastaa toisinaan vastia, vrt ➞ kenraal

superior (lat ylempi),

SUPERNATURAALINEN

at supernaturalis), yliluonnollinen, ylä-isen ja siitä riippumatta oleva, mihin kin skol käsityksen mukaan suuntau-turali naturalis perficitur, yliluonnolli-äydellistyy luonnollinen., laajahihallinen valkoinen lit puku, hetum.usko.

ementum., suplementti, täydennys, täydennys-

le t sijaan paneminen, 2. edellytys, ole-n peruskäsitteitä. Sanalla, jolla on tiet-i silti olla eri suppositioita eri yhteyk-

auseissa »pallo on pyöreä», »pallo on noida, edellyttää, olettaa, merkitä. antu, alistettu, 2. suppositumi, yksityi-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

supernaturaalinen (lpuolella ➞ naturaalnaturaalinen kuitentuu: ordine supernasessa järjestyksessä t

superpelliceum (lat)kuoripaita, vrt ➞ roc

superstitio (lat), taikasuplementti ➞ supplsupplementum (lat)

osa.suppositio (lat), 1. al

tus, 3. yksi ka logiikaty ➞ signifikaatio, vosissä, esim »pallo» lsubstantiivi». SuppoSuppositum 1. alas p

SUPRALAPSARISMI

ubstanssi, syn ➞ hypostaasi, ➞ subjekti,

telapsarismi (lat supra, ante, ennen, ref) käsitystapa, jonka mukaan ➞ pre-htunut jo ennen syntiinlankeemusta. ismi. Supralapsaarinen, ennen lankee-llut. Supralapsaristi, s:n edustaja, sup-ukainen.

t supra, yläpuolella, natura, luonto), 1. joka korostaa yliluonnollista ja sen ionalismia 1700-luvun lopulla ja 1800-nut teol suuntaus. Supranaturalisti, s:n alistinen, s:n mukainen. Vrt ➞ natura-

mus, ylin), ylemmyys, ylivalta, ylin auk-

lentäkää sydämenne, ➞ selebrantin sa- eukaristisen rukouksen alussa; seura-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

nen eli erityinen ➞ s➞ substanssi.

supralapsarismi, anlapsus, lankeemus), (destinaatio on tapaVastak ➞ infralapsarmusta tapahtunut, oralapsaristinen, s:n m

supranaturalismi (layleensä käsitystapa,merkitystä, 2. ➞ ratluvun alussa vastustaedustaja, supranaturlismi.

suprematia (lat supretoriteetti.

sursum corda (lat), ynat kat messussa ➞

SUSPENSIO

us ad Dominum, ylennämme ne Her-

ottaminen virasta t virantoimituksesta irkko-oikeuden rangaistus, jolla pappi

t osittain oikeutensa toimittaa virkan-oida, suorittaa s, erottaa, lykätä, sus-, lykkäävä, s:oon liittyvä.e), rkat papin napitettu alas asti ulot-

verain), ylin, korkein; monarkki, suve-inen, itsenäinen, riippumaton, suvere-

us, täysivaltaisuus, riippumattomuus.ä), Pius IX:n 8.12.1864 julkaisema yh-

yksistä». Vrt ➞ Lamentabili.mos), päätelmä., lat symbolum), 1. merkki, tuntomerk-, vertauskuva, 2. tunnustus, uskontun-

tus. Ekumeeniset s:t ➞ ekumeeninen.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

kunta vastaa: Habemran puoleen.

suspensio (lat), 1. ermääräajaksi, 2. rkat kmenettää kokonaansa tehtäviä. Suspendpensiivinen, erottava

sutaani (ransk soutantuva päällysvaippa.

suvereeni (ransk soureeni(nen), täysivaltaniteetti, suvereenisu

Syllabus (lat yhdistelmdistelmä ajan »erehd

syllogismi (kr syllogissymboli (kr symbolon

ki, lippu, tunnussananustus, kastetunnus

SYMPATIA

um, ➞ apostolinen uskontunnustus. auskuvien käyttö, vertauskuvasto, 2. irkkojen tunnustusten ja tunnustuskir-bolinen, 1. vertauskuvallinen, 2. tun-tunnustus-. Symbolinen ehtoollisoppiin vain vertauskuviksi. Symboliset kir-

Symbolismi, 1. eräs kirjallisuuden ja ku- symbolinen sakramenttioppi. Symbo-ustaja, symbolistinen, symbolismin mu-loida, symbolisoida, esittää lla vertauskuvana.heia), yhdessä tunteminen t kärsimi-renessanssifilosofiassa osallisuus ➞ kos-san tuntemuksiin, sittemmin välitön mistä kohtaan. Sympaattinen, myötä-, myötätuntoa herättävä. Sympateetti-Vastak antipatia, vastenmielisyys, anti-linen.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

Symbolum apostolicSymboliikka, 1. verttunnustusoppi, eri kjojen tutkimus. Symnustuksia koskeva, käsittää leivän ja viinjat, tunnustuskirjat. vataiteen suunta, 2.listi, symbolismin edkainen. Symbovertauskuvallisesti, o

sympatia (kr sympatnen, vanhan ajan ja moksen jokaisen omyötätunto toista ihtuntoinen, -mielinennen, myötätunteva. paattinen, vastenmie

SYNAGOOGA

oge), juutalaisten jumalanpalvelus- ja

a.axis), 1. lyhyt pyhimyksen elämäkerta t etaan ➞ orthroksessa, 2. kirja, joka si-lainen juhlakalenteri, jossa mainitaan

stit. kokous, kokoontuminen, seurakunta-elus, erit ➞ katekumeenien messu.sis.in.suus, tunto, omatunto.aktoi, lat subintroductae virgines), var-aiset, jotka ➞ askeettisesti elivät »hen-» erakkojen t pappien kanssa, minkä hylkäsi.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

synagooga (kr synagkokoushuone.

synapte (kr) ➞ ektenisynaxarion (kr ➞ syn

juhlan selitys, joka lusältää näitä, 3. eräänpäivien raamattutek

synaxis (kr), synaksis,kokous, jumalanpalv

synderesis ➞ synteresynedrion ➞ sanhedrsyneidesis (kr), tietoisyneisaktit (kr syneis

haiskristillisyydessä ngellisessä avioliitossatavan kirkko varhain

SYNEKDOKEE

kdokhe), ➞ trooppi, jossa osa ilmaisee invastoin, esim: »apuna oli monta kät-

(kr), yhteistyö, lat ➞ cooperatio, ynergismi.ergia), oppi Jumalan ja ihmisen yhteis-ssä, vastak ➞ monergismi. Synergisti, rgistinen, s:n mukainen. Synergistinen terilaisten ja Melanchthonin kannatta-la concordiae hylkäsi s:n.retismos), sekoitus, sekoittuminen, se- uskontojen, kirkkokuntain t fil oppien ittuminen. Synkretisti, s:n kannattaja,

onteinen, s:n mukainen.smi (kr synkhronein, olla samanaikai- samanaikaisuus (esim Lk 3: 1), synkro-n, synkronoida, samanaikaistaa, tah-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

synekdokee (kr synekokonaisuutta tai pätä».

synergia, synergeiakooperaatio. Vrt ➞ s

synergismi (kr ➞ syntyöstä kääntymykses:n kannattaja, syneriita, oppiriita aitolujain välillä. ➞ Formu

synkretismi (kr synkkoittaminen, erit erisekoittaminen t sekosynkretistinen, s:n lu

synkronia, synkroninen), (tapahtumien)ninen, samanaikainedistaa.

SYNODI

okous, kokoontuminen, kirkolliskoko-ynodi, Venäjän ort kirkon ylin hallinto-daali, s:n jäsen, synodaali(nen), synodi-Synodinen järjestelmä eli synodaalijär-ohjalta nouseva hallintojärjestelmä,

empinä hallintoportaina ovat erilaiset seurakuntain edustajista, papeista ja alikokous, hiippakunnan pappeinko-

merkityksisyys, synonymiikka, kielitie-tkii synonyymejä, synonyymitutkimus, kityksinen sana, synonyyminen, sama- antonymia, ➞ homonymia.saus, sisällys, tiivistelmä, yhteiskatsaus, n evankeliumin rinnakkaiskohtien yh-, evankelistat Matteus, Markus ja Luu-is- t yhteiskatsauksellinen, synoptiset k ja Lk.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

synodi (kr synodos), kus, ➞ konsiili. Pyhä selin 1721-1917. Synonen, s:iin perustuva. jestelmä, erit ref pjossa seurakuntia yls:t, mitkä koostuvatmaallikoista. Synodakous.

synonymia (kr), samateen haara, joka tusynonyymi, samamermerkityksinen. Vrt ➞

synopsis (kr), yleiskatkolmen ensimmäisedistelmä, synoptikotkas, synoptinen, yleevankeliumit, Mt, M

SYNTEESI

, yhteen asettaminen), yhdistäminen, taminen ykseydeksi, mikä ei ole vain n uusi luomus. Syntetisoida, käyttää teesiin. Vastak ➞ analyysi. syntetisoiva, synteesiä käyttävä, yhdis- eli laajentavassa arvostelmassa predi-sitteeseen uutta sisältöä (esim »ympy-metodi, yhdistelevä menetelmä, missä anhurskauttaminen: ihmiselle luetaan ei ole ja mitä hänellä ei ole.Vastak ➞

reesi, jäljentäjien lukuvirhe Hierony-sta ➞ syneidesis, skolastiikassa oman-rjen pohja, Tuomas Akvinolaisen mu-intellectus) ➞ habitus hyvän tietämi-

eccatum, ➞ hamartiologia.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

synteesi (kr synthesismoninaisuuden saatosiensa summa, vaasynteesiä, pyrkiä syn

synteettinen (ks ed),tävä. S arvostelmassakaatti tuo subjektikärä on punainen»). S luodaan synteesi. S vhyväksi se, mitä hänanalyyttinen.

synteresis (kr), syntemuksen tekstin sanatunnon, tahdon t jäkaan intellektin (➞ seen.

synti ➞ corruptio, ➞ p

SYSTEEMI

), useista osista koostuva kokonaisuus, yt kokonaisuus, jota hallitsee tietty pe-en esitys tiettyjen ➞ faktumien, ➞ ide-ien kokonaisuudesta, järjestelmä. Sys-ainen. Systemaatikko, s:n laatija, syste-a t toimiva henkilö. Systemaattinen, muodostava, sitä koskeva, systema-stemaattinen analyysi, systemaattisen , jolla selvitellään jonkin ajatussystee-e, systemaattinen teologia, niiden teol tiikka, teol ➞ etiikka, ➞ ekumeniikka, hteisnimitys, jotka etenkin systemaat-täen tutkivat krist oppien ja käsitysten tta, systematiikka, 1. systemaattinen ppi, 3. luokitus, ryhmittely. Systemati-taminen. Systematismi, tosiasioiden, kinäinen pakottaminen järjestelmäksi, systematismin edustaja, systematisti-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

systeemi (kr systemajärjestetty t järjestynriaate, ➞ rationaalinoiden t ➞ prinsiippteeminen, s:lle ominmaattisesti ajattelevjärjestelmällinen, s:ntiikkaan kuuluva. Syteologian ➞ metodimin sisäinen rakenntieteiden (➞ dogma➞ symboliikka ym) ytista ➞ metodia käytsisältöä ja rakenneteol, 2. järjestelmäosaatio, systemaattisideoiden t oppien väs-into, systematisti,

SYY

ukainen. Systemoida, systematisoida, stelmällistää.

s.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

nen, systematismin msystemaattistaa, järje

syy ➞ causa.sääntökunta ➞ ordo.sääty ➞ ordo, ➞ statu