SAAB GRIPEN E JA GLOBALEYE · sekä Suomen sotiin vuosina 1918, 1939– ... sia moottoreita ja...

RIIPPUMATON SOTILASAIKAKAUSJULKAISU VUODESTA 1919

SAAB GRIPEN E JA GLOBALEYE -ERIKOISLIITE

SAAB GRIPEN E JA GLOBALEYE

2 SUOMEN SOTILAS

CO

PYRI

GH

T SA

AB

AB

3SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E JA GLOBALEYE -ERIKOISLIITESuomen Sotilas on seurannut Puolustusvoimiemme materiaalihankintoja yli sadan

vuoden ajan. Nyt meneillään olevaa Puolustusvoimiemme historian suurinta

suorituskyvyn uusimista – Ilmavoimien HX-järjestelmän hanketta – olemme seuranneet

erityisen tarkasti pyrkien kertomaan selkokielellä ja kansantajuisesti sen, miksi ja mitä

ollaan hankkimassa.

Tarjolla olevien vaihtoehtojen tarkastelussa painotamme sitä, mitä eroa on eri

toimittajien HX-järjestelmillä ja miten ne sopivat Suomen ainutlaatuisiin tarpeisiin.

Tässä erikoisliitteessä käydään läpi Saabin tarjoama HX-järjestelmä, joka on rakennettu

64 Gripen E -monitoimihävittäjän ja kahden GlobalEye-tutkavalvontakoneen

ympärille. Lopputuloksena on yksiin kansiin koottuna maailman sotilas- ja

ilmailuaikakauslehdistön yksityiskohtaisin analyysi Saabin HX-järjestelmästä.

Aiemmin Suomen Sotilaan numerossa 3/2019 ja verkkosivustollamme

www.suomensotilas.fi julkaistu sisältö on päivitetty kesän 2021 tilanteen tasalle ja sitä

on täydennetty viimeisimmän tiedon pohjalta kirjoitetulla uusilla artikkeleilla.

Jaakko Puuperä päätoimittaja

4 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

RUOTSI JA SEN KRUUNUNJALOKIVI

SAAB

SUOMEN SOTILAS 5

HX-hankkeessa on kyse hävittäjän sekä sen sensoreiden ja aseistuksen ympärille luotavasta laajasta järjestelmien järjestelmästä, jolla

Puolustusvoimille luodaan edellytykset käydä tehokkaasti ilmasotaa vuosina 2030–2060. Se on siis paljon muuta kuin pelkkä lentokonehanke, jollaisena se ikävä kyllä usein mediassa näyttäytyy. HX-tarjoukset eivät olekaan siksi tällä kertaa pelkkiä perinteisiä kalustoerittelyjä määrineen, hintoineen ja ehtoineen. Tarjoukset ovat nimenomaan Suomen oloihin ja tarpeisiin räätälöityjä, Puolustusvoimien esittämien tarpeiden pohjalta

hävittäjäkandidaattien valmistajien suunnittelemia laajoja kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka kukin viidestä HX-kilpailun osanottajasta on koonnut oman kokemuksensa ja osaamisensa pohjalta. Toimintapa vaikuttaa lupaavalta,

koska siinä yhdistetään niin Ilmavoimien kuin hävittäjävalmistajien ja niiden kalustoa käyttävien ilmavoimien tietotaito. Yksi ehdokkaista on

naapurimme piskuisen Ruotsin kuningaskunnan kruununjalokivi, suuri pieni Saab Gripen E/F.

■ TEKSTI: ALEKSEI KET TUNEN

© S

AA

B A

B

6 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

Omalla tavallaan Ilma-voimilla on nyt edes-sään yhtäältä vaikea ja monimutkainen, mutta toisaalta myös haastavan herkulli-nen kattaus. Käytän-nössä Ilmavoimat saa tarjousten myö-tä eteensä viisi erilais-ta kokonaisvaltaista

alustavaa ehdotusta siitä, miten ilmaso-dankäynti Suomessa voitaisiin toteuttaa seuraavien vuosikymmenten aikana. Il-maista tämä ei ole, mutta jo pelkkä tar-jousten läpikäynti voi olla alan ammat-tilaisille kovin opettavaista. Haasteena on se, että nämä viisi erilaista tulevai-suuden visiota eivät ole yhteismitallisia eivätkä siten suoraan verrattavissa kes-kenään. Toinen haaste on siinä, ettei ole mitenkään kirkossa kuulutettu, että kaikki HX-kandidaatit saadaan sovitet-tua kunnialla Suomen ainutlaatuisiin turvallisuusympäristön haasteisiin ja ra-jallisiin kansallisiin resursseihin, koska hävittäjäkalusto optimoidaan aina alku-peräisen tilaajansa eli valmistusmaansa ilmavoimien ja/tai laivaston ilma-aseen erityistarpeisiin, ja ne saattavat poike-ta merkittävästi meidän tarpeistamme. Kuten viime numeromme Eurofighter-tarkastelussa totesimme: räätälin puku on sopiva vain sille asiakkaalle, jolle se on tehty…

Haastetta valintaan tuo tietysti lisäk-si se, että tämän kokoluokan sotamate-riaalihankinta on aina myös politiikkaa, monessakin mielessä. Muun haikailu on naiivia. Eikä tässä vielä kaikki, han-ke osuu ajallisesti teknologisen kiihkeän kehityssyklin aikaan. Elämme myös po-liittisesti turbulenttia aikaa. Ilmasodan-käynti ja turvallisuuspoliittinen toimin-taympäristömme sekä sisäpoliittinen tilanne niin Suomessa kuin EU-alueel-la muuttuvat lujaa vauhtia. Täysosuman saamiseksi olisi kristallipallosta apua. Ei käy siis täällä katsomossa kateeksi valin-nan tekijöitä. Helppoa ei tule olemaan, mutta taatusti sitäkin opettavaisempaa. Onneakin tarvitaan – aina.

Kuin kaksi marjaaJos Suomelle lähdetään hakemaan lä-hintä mahdollista vastinetta turvalli-suuspoliittisen tilanteen, maanpuolus-tuksen toimintatapojen ja haasteiden,

...Vuonna 1957 Ruotsilla oli maailman neljänneksi suurimmat

ilmavoimat eli yli 1 000 etulinjan taistelukonetta!

maan taloudellisten resurssien, yhteis-kunnan ja luonnonolojen osalta, niin Yhdysvallat sekä Euroopan keskeisim-mät Nato-valtiot jäävät reippaasti jäl-keen länsinaapurillemme Ruotsille, jon-ka asevoimat ovat historiallisesti olleet Puolustusvoimiemme tärkein yksittäi-nen yhteistyökumppani. Samalla logii-kalla voisi helposti päätellä, että Ruotsin omiin tarpeisiinsa kehittämät ratkaisut modernin ilmasodankäynnin haastei-siin voisivat sopia myös meille. Ovathan Suomi ja Ruotsi pysyneet molemmat enemmän tai vähemmän liittoutumat-tomina koko viime sotien jälkeisen ajan ja sitä ennenkin.

Suomella ja Ruotsilla on erojakin, jotka myös selittävät sen, miksi Suo-mella on tapana ostaa asejärjestelmiä Ruotsista eikä päinvastoin. Ensinnäkin Ruotsi on entinen suurvalta, jonka im-periumiin kuuluimme 1200-luvulta aina 1800-luvulle asti. Usein ja hartaasti so-tineella Ruotsilla oli laajaa kaivostoi-mintaa ja asetuotantoa aina keskiajalta

saakka, ja teollisella aikakaudella maas-sa kasvoi kansainvälisesti merkittävä metalli- ja koneteollisuus. Kun Ruot-si menetti 1700-luvun sodissa alueen-sa manner-Euroopassa ja vuosien 1808–1809 Suomen sodassa Suomen, joutui se myös lopullisesti luopumaan suur-valta-asemastaan. Vuonna 1814 Ruot-si julistautui ensimmäisenä puolueetto-maksi maaksi. Viimeisen kerran Ruotsi soti juuri vuonna 1814 Norjassa, jolloin kiisteltiin Norjan ja Ruotsin unionista. Toki ruotsalaisia vapaaehtoisia osallis-tui suurin joukoin eri konflikteihin sen-kin jälkeen, esimerkiksi Tanskan sotiin Preussia vastaan 1840- ja 1860-luvuilla sekä Suomen sotiin vuosina 1918, 1939–1940 ja 1941–1944.

Ruotsi onnistui pysyttelemään loi-tolla kummastakin maailmansodasta ja kävi mittavaa kauppaa Saksan ja sen liittolaisten kanssa kummallakin kerral-la. Kylmän sodan aikana muodollisesti puolueeton Ruotsi oli käytännössä Yh-dysvaltojen epävirallinen liittolainen, joka sai Yhdysvalloilta merkittävää so-tilasteknologista tukea sotamateriaali-teollisuutensa kehittämiseen. Tämän kaiken seurauksena Ruotsi on Suomea vauraampi ja sillä on enemmän kan-sainvälisesti huipputasoista teollisuutta. Ruotsin yllättävän kovatasoinen, laaja ja omavarainen sotamateriaaliteollisuus luotiin jo ennestään vahvalle pohjalle 1930-luvun jälkipuoliskolla paniikkipro-jektina tilanteessa, jossa kaikki sotilaal-lisesti kehittyneet valtiot aseistautuivat tulevaa maailmansotaa varten sellaista

SUOMEN SOTILAS 7

© S

AA

B A

B

RUOTSIN ILMAVOIMIEN

kevyt tiedustelu- ja pommikone S 6 Fokker CV-E, joita 1924 lähtien valmistettiin yli 1 000 konetta. Ruotsissa oli 1927–1945 niitä käy-tössä 48 konetta.

8 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

vauhtia, ettei modernia aseistusta riit-tänyt vientiin. Vuoden 1937 hässäkäs-sä perustettiin Saab yhdistämään kaikki Ruotsin ilmailuteollisuuden toimijat yh-den katon alle valmistamaan kolmessa vuorossa moderneja sotilaslentokoneita Ruotsin puolustuskyvyn uskottavuuden takaamiseksi. Ennen paniikkivarustau-tumista Ruotsin sotilaskalustotuotan-to oli muutamia kymmeniä miljoo-nia kruunuja vuodessa, mutta vuonna 1937 se nousi yli miljardiin kruunuun vuodessa. Toisessa maailmansodas-sa Stalingradin taisteluun asti Ruotsis-sa pelättiin Saksan miehittävän maan ja Stalingradin taistelun jälkeen taas pelät-tiin Neuvostoliiton miehitystä. Ruotsa-laisyritykset joko toimittivat tai valmis-tivat paikan päällä Saksassa 58 % maan tarvitsemista kuulalaakereista, ja Ruotsi toimitti 43 % Saksan käyttämästä rauta-malmista.

Ruotsi herääSamaan aikaan kun toisen maailmanso-dan kynnyksellä aloitettiin ulkomaalai-sen kaluston lisenssituotanto ja ostettiin maailmalta kaikki, mitä onnistuttiin löy-tämään Ruotsin puolustuskyvyn paran-tamiseksi, ryhdyttiin myös suunnittele-maan uutta omiin tarpeisiin räätälöityä kalustoa, jonka suorituskyvyssä saavu-tettiin vielä sodan kuluessa johtavien sotilaallisten valtioiden taso.

Toisen maailmansodan jälkeen kyl-mä sota ja uudet kalustosukupolvet pi-tivät Ruotsin sotamateriaaliteollisuuden kiireisenä, vaikka Saab valmistui odo-tettuun sotamateriaaliteollisuuden ti-lausten vähenemiseen laajentumalla rauhankin aikana kaupaksi käyvien hen-kilöautojen valmistajaksi.

Suomesta poiketen länsinaapurin puolustuksessa on panostettu perintei-sesti ilma- ja merivoimiin. Esimerkik-si vuonna 1957 Ruotsilla oli maailman neljänneksi suurimmat ilmavoimat eli yli 1 000 etulinjan taistelukonetta! Kyl-män sodan aikana Ruotsin ilmavoimis-

Saab Tunnan oli ensimmäinen nuolisiipinen länsimaalainen suihkuhävittäjä.

© S

AA

B A

B

© S

AA

B A

B

RUOTSIN ILMAILUTEOLLISUUT TA VUODELTA 1929.

Saabin myöhemmin ostamassa Linköpingin tehtaassa on me-nossa lisenssivalmistetun S 6 Fokker CV-E -koneen siiven val-mistus.

SUOMEN SOTILAS 9

sa koulutukseen ja harjoituksiin panos-tettiin niin voimakkaasti, että vuosina 1945–1991 menetettiin yli 600 hävittäjä-lentäjää: 1950-luvulla menetettiin noin 21 lentäjää vuodessa, 1960-luvulla 13 lentäjää vuodessa ja 1970-luvulla 6–7 lentäjää vuodessa. Vaikka näin korkea kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä, joka oli 1950-luvulla kuusi kertaa korkeampi kuin Yhdysvaltain ilmavoi-missa, johtui osittain kaluston ja koulu-tuksen puutteista, niin pääsyynä oli kui-tenkin se, että rauhan aikana pyrittiin toimimaan kuin sodassa, eli lennettiin paljon vaativia ja vaarallisia tehtäviä.

Ruotsalainen suihkuhävittäjäRuotsalaiset suihkuhävittäjät ovat pe-rinteisesti olleet vahvoilla kansainväli-sessä suorituskykyvertailussa. Vuonna 1948 palveluskäyttöön otettu aliääni-nopeuksinen Saab Tunnan oli ensim-mäinen nuolisiipinen länsimaalainen suihkuhävittäjä ja vastasi sotilaalliselta suorituskyvyltään parhaimpia aikalai-siaan, amerikkalaista North American F-86 Sabrea ja Mikojan-Gurevitš MiG-15:tä. Vuonna 1960 palveluskäyttöön

pitkän kantaman MDBA Meteor -ilmas-ta ilmaan -ohjuksilla aseistettuna luulta-vasti yksi maailman iskukykyisimmistä hävittäjistä ilmasta ilmaan -tehtävissä.

Yksi merkittävimmistä Ruotsin saa-vutuksista sotilasilmailun alalla on in-tegroitu ilmavalvonta- ja johtamis-järjestelmä STRIL (Stridsledning och Luftbevakning), joka on toiminut esi-kuvana myös meidän Ilmavoimiem-me johtamisjärjestelmien kehittämisel-le. 1950-luvun STRIL 50-, 1960-luvun STRIL 60- ja 1990-luvun STRIL 90 -jär-jestelmät tarjoavat saman toiminnal-lisuuden kuin suurvaltojen vastaavat järjestelmät mutta räätälöitynä pohjois-maisiin tarpeisiin ja resursseihin.

Hajauttamisen suurvaltaRauhan aikana kaikkien maiden ilma-voimat toimivat lentotukikohdistaan, koska niihin on helpointa keskittää kaikki toiminnan edellyttämät resurs-sit. Koska kriisioloissa lentotukikoh-dat muuttuvat vastustajan ensisijaisik-si maaleiksi, lentokalusto ja sen käytön vaatimat resurssit hajautetaan pienem-piin tukikohtiin. Toisen maailmansodan

■ Saab 35 Draken oli BAC Lightningin lisäksi ainoa länsimaalainen jokasään hävittäjä, joka pystyi lentämään matalalla ääntä nopeammin.

otettu kaksi kertaa ääntä nopeammin lentävä Saab 35 Draken oli BAC Light-ningin lisäksi ainoa länsimaalainen jo-kasään hävittäjä, joka pystyi lentämään matalalla ääntä nopeammin. Vuonna 1971 palveluskäyttöön otettu Saab 37 Viggen oli 10 vuoden ajan modernein ja kehittynein länsieurooppalainen hä-vittäjä ja pystyi toimimaan jopa vain 500 metrin kiitoradoilta. Viimeisimmäs-tä Saabin saavutuksista ehkäpä merkit-tävin on vuonna 1996 palveluskäyttöön otettu neljännen sukupolven taktinen monitoimihävittäjä Saab JAS 39 Gripen. Se pystyi ensimmäisenä maailmassa py-säyttämään ja kääntämään laskuun hä-vittäjäkaluston hankinta- ja käyttö-kustannusten kasvun sotilaallisesta suorituskyvystä tinkimättä.

Uusien ja suorituskykyisempien hä-vittäjien kehittämisen lisäksi Ruotsissa on myös onnistuttu vanhemman kalus-ton järjestelmällisessä modernisoinnis-sa uusien haasteiden tasolle. Tuoreena esimerkkinä on vuodesta 2016 aloitet-tu Saab JAS 39 C/D Gripen -hävittäjien MS20-päivitys, jonka myötä 20 vuotta palveluskäytössä olleesta monitoimihä- vittäjästä tuli syyskuusta 2016 alkaen

Vuonna 1971 palveluskäyttöön otettu Saab 37 Viggen oli 10 vuoden ajan modernein ja kehittynein länsieurooppalainen hävittäjä...

© S

AA

B A

B

10 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

potkurihävittäjillä tämä sujui helposti, koska kiitoradaksi riitti melkeinpä mikä tahansa tasainen kovapohjainen niitty. Suihkukoneisiin siirryttäessä kiitoradan piti olla jo kestopäällysteinen – teräslevy, asfaltti tai betoni – ja selkeästi pidempi. Koneiden tukeutumiseen vaadittiin en-tistä enemmän maakalustoa, tekniik-kaa, henkilöstöä ja rahaa.

Ruotsalaiset kehittivät ensimmäis-ten joukossa vuonna 1958 kriisiajan il-mavoimien Bas 60 (Flygbassystem 60, Lentotukikohtajärjestelmä 60) -hajasi-joitusjärjestelmän, jonka puitteissa ra-kennettiin 70:n aiotun sijaan vain 40 kriisiajan laivuetason lentotukikohtaa, joita täydennettiin vielä 30 varakentäl-lä, joissa oli 1 500–2 000 metrin pitui-nen 12 metriä leveä suora maantieosuus kiitoratana sekä paikat 1–2 koneelle sen kummassakin päässä.

1970- ja 1980-luvulla hajasijoitus-järjestelmä kehittyi Bas 90 -tukikoh-taverkostoksi. Vaikka Bas 90 -tukikoh-taverkosto ajettiin alas kylmän sodan päättymisen jälkeen, vuodesta 2010 läh-tien sitä on lähdetty taas palauttamaan käyttöön. Lopputuloksena Ruotsissa otettiin ensimmäisen joukossa käyttöön normaalien rauhan ajan lentotukikoh-tien rinnalle kaksi eritasoista kriisiajan hajasijoitusjärjestelmää: isommat krii-siajan laivueen (10–15 konetta) ja pie-nemmät, parin tai parven (2–4 koneen) tukikohdat.

Kun tähän lisätään vielä se, että Ruot-si on verkostopohjaisen sodankäyn-nin ja ilma-aseen johtamisjärjestelmi-en edelläkävijä, niin Ruotsin ilmavoimat ovat olleet jo kylmän sodan ajoista lähti-en ehkäpä parhaiten maailmassa varau-tuneita toimimaan johdetusti ja tehok-kaasti kriisioloissa hajasijoitettuina.

Viimeiset mohikaanitLänsi-Euroopassa on tänä päivä-nä jäljellä enää kaksi valtiota, jotka pystyvät omin voimin kehittämään, valmistamaan ja operoimaan moder-neja hävittäjäkoneita: Ruotsi ja Rans-ka. Iso-Britannia, Saksa, Italia ja Espanja pystyvät samaan yhdistämällä voimava-ransa kansainvälisen hävittäjäprojektin puitteissa. Hävittäjäkoneiden puolella Ranska on Ruotsia omavaraisempi, kos-ka sen kalustossa käytetään ranskalai-sia moottoreita, sensoreita ja aseistusta. Ruotsi valmistaa lisenssillä amerikkalai-sia moottoreita ja turvautuu aseistuksen ja sensoreiden osalta amerikkalais-eu-rooppalaiseen yhteistyöhön. Ruotsalai-nen kone ei siis ole mikään vapaudut vankilasta -kortti niille, jotka kammoa-vat riippuvuutta Yhdysvalloista.

Mikäli kansallisen puolustusmate-riaaliteollisuuden kykyjä katsotaan pi-demmällä aikavälillä ja laajemmin ot-tamalla mukaan ilmavoimien lisäksi myös muiden puolustushaarojen kalus-

to, niin yllättävä lopputulos on se, että Ruotsi pystyy tarjoamaan eri puolustus-haarojen modernia ja suorituskykyis-tä kalustoa yhdistettynä tehokkaisiin ja innovatiivisiin käyttökonsepteihin jopa laajemmin kuin ydinasevaltiot Iso-Bri-tannia ja Ranska tai Euroopan talous- ja teollisuusjättiläinen Saksa. Toki pi-tää muistaa, että järjestelmät ovat usein jopa keskeisiltä komponenteiltaan var-sin riippuvaisia erityisesti amerikkalais-teknologiasta. Oma lukunsa ovat tietysti kansainväliset ristiinomistukset ja jat-kuvasti muuttuvat omistussuhteet. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki maa-ilman valtiot ja merkittävät asevalmista-jat ovat tavalla tai toisella aina riippu-vaisia toisistaan, joku enemmän, toinen vähemmän, mutta kukaan ei ole saari.

Ruotsalaistarjonta rajoittuu vain sellaiseen kalustoon, joka sopii maan omiin tarpeisiin: pinta-aluksissa kor-keintaan häivekorvetteihin, sukellus-veneissä ilmakehästä riippumattomiin, Itämerelle optimoituihin AIP-sukellus-veneisiin, eikä se näin kata seitsemän meripeninkulman saappain kehittyviä operatiivisia ohjusjärjestelmiä. Kaikki se, mitä ei ole järkevää kehittää itse, os-tetaan ulkomailta ja laitetaan lisenssi-tuotantoon. Suomen kannalta tämä on vähintäänkin lähemmän tutustumisen arvoinen toimintamalli, jollei joiltakin osin suorastaan toistamisen arvoinen esimerkki. Suoraan ei tietysti pidä api-

SUOMEN SOTILAS 11

noida, mutta oppia pitää aina ottaa.

Euroopan pakka sekaisinLähitulevaisuuden uusien hävittäjäpro-jektien osalta tilanne Euroopassa on tois-taiseksi epäselvä. Osin kovin häilyväs-sä tilassa roikkuvasta brexitistä johtuen Nato-maa Iso-Britannia on käynnistä-nyt oman Tempest-hävittäjäprojektinsa aiemman saksalais-brittiläisen projek-tin tilalle. Britit tuskin pystyvät viemään Tempest-projektia päätökseen ilman yh-teistyökumppaneita.

Saksalla ja Ranskalla on vuorostaan oma FCAS/SCAF-hävittäjäprojektinsa, johon on liittynyt myös Espanja. Itali-assa pohditaan sitä, kumpaan näistä projekteista pitäisi liittyä. Kummankin projektin tavoitteena on nykyisen kalus-ton korvaaminen seuraavan sukupol-ven monitoimihävittäjällä 2040-luvulla. Tempest- ja FCAS/SCAF-projektit saat-tavat tulevaisuudessa yhdistyä, kunhan pöly laskeutuu brexitin jäljiltä – jos sitä edes lopulta tulee.

Ruotsin kanta on ainakin toistaisek-si se, että se jatkaa omavaraisella kan-sallisella linjalla käyttämällä ja jatkoke-hittämällä Gripen-kalustoa 2060-luvulle saakka, vaikka Saabilla on paljon yhteis-työtä sekä kummankin eurooppalaisen hävittäjäprojektin toimijoiden että Yh-dysvaltojen kanssa.

AikatauluongelmaKaikki seuraavan sukupolven euroop-palaiset hävittäjähankkeet ovat Suomen kannalta väärin ajoitettuja, koska uudet HX-hävittäjät on saatava palveluskäyt-töön vuosikymmentä aikaisemmin kuin ne saadaan kehitettyä valmiiksi. Toisaal-ta tulevien eurooppalaisten hävittäjien sensoreiden, aseistuksen ja muidenkin uusien komponenttien kehitysalustoina tulevat toimimaan HX-hankkeessa mu-kana olevat Eurofighter Typhoon (Suo-men Sotilas 2/2019) ja Rafale, mikä takaa ainakin 2040-luvulle asti niiden moder-nisointimahdollisuuden. Uudet seuraa-van sukupolven ratkaisut tulevat kärsi-mään vielä lastentaudeista, joten aivan ensimmäisten asiakkaiden joukossa ei olisi ehkä viisastakaan olla.

Yhdysvaltojen seuraavan sukupol-ven hävittäjien kehitysohjelmat – il-mavoimien Penetrating Counter Air ja laivaston F/A-XX – tähtäävät nekin 2030–2040-luvuille. Ne valmistuvat HX-hankinnan kannalta vuosikymmenen liian myöhään – tai HX-hanke kymme-nen vuotta liian aikaisin…

Jättiläinen Ruotsi ei ole pelkästään ilmasodankäyn-nin Pohjolan suurvalta, vaan eräs Eu-roopan sotilaskaluston tuotekehityksen

ja tuotannon jättiläisistä. Se on myös kansainvälinen edelläkävijä siinä, mi-ten Ruotsin tai Suomen kokoisen valtion puolustuskyky maksimoidaan innova-tiivisesti ja fiksusti kohtuullisilla kustan-nuksilla. On päivänselvää, että Ruotsin saavutukset maanpuolustuksen ja ilma-sodankäynnin alalla ovat hyvin lähellä Suomen tavoitteita, mikä luo hyvät edel-lytykset yhteistyön jatkamiselle myös HX-hankkeen osalta. Hieman toisesta näkökulmasta tarkasteltuna se, että HX-hankkeen tavoitteena ei ole pelkän hä-vittäjäkaluston hankinta vaan kokonais-valtaisen, Suomen tarpeisiin räätälöidyn ilmasodankäynnin uuden konseptin to-teuttaminen, herättää pohdintoja siitä, miten hyvin erilaisessa toimintaympä-ristössä ja aivan eri resursseilla toimiva Yhdysvallat ja johtavat Euroopan Nato-jäsenmaat pystyvät meitä siinä autta-maan.

Loppujen lopuksi se, että 5 500 kan-sainvälisesti huipputasoista lentokonet-ta vuodesta 1937 valmistanut Saab ei ole keskivertosuomalaisen ajatusmaa-ilmassa aivan yhtä seksikäs HX-toimit-taja kuin Eurofighter, Boeing, Lockheed Martin tai Dassault, on pikemminkin merkki aukosta sivistyksessä ja todiste siitä, että muut osaavat mainostaa itse-ään tehokkaammin.

© S

AA

B A

B

12 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

Saab JAS 39 E/F Gripen on monessakin mielessä merkittävä monitoimihävittäjä, ja tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten se pärjää

Ilmavoimien HX-hankkeessa. Se on kilpailijoista ainoa, jossa kaikki HX-hankkeen tavoitteena olevat verkostopohjaisen sodankäynnin ominaisuudet

ovat ihan oikeasti palveluskäytössä ainakin Ruotsissa.

HX-KISASSA RUOTSIN

GRIPEN E/F■ TEKSTI: ALEKSEI KET TUNEN

SUOMEN SOTILAS 13

JAS 39 E/F -evoluutio on vuonna 1988 ensilen-tonsa tehneen ja 1996 palveluskäyttöön tul-leen perus-Gripenin niin uunituore evoluutio, että sen prototyyppi valmistui vasta toukokuus-sa 2016 ja ensilento nähtiin vasta kesäkuussa 2017, mikä tekee siitä HX-joukon uusimman ko-neen. Uudella rungolla, siivillä, tehokkaammalla moottorilla, supercruising-kyvyllä, suuremmal-la asekuormalla ja useammalla aseripustimel-la, pidemmällä toimintasäteellä ja toiminta-ajal-la sekä uusilla sensoreilla terästetty JAS 39 E/F

-evoluutio on niin uusi, että ensimmäiset sarjatuotantohävit-täjät luovutettiin Ruotsin ja Brasilian ilmavoimille 2019. Gripen E/F:n ripeästi etenevää koelento-ohjelmaa lennetään tällä het-kellä kahdeksalla hävittäjällä ja toimitukset saadaan päätök-seen ennen mahdollisia 2025 alkavia HX-toimituksia Suomelle.

Koska JAS 39 E/F -evoluution toimitukset Ruotsin ilmavoi-mille alkoivat ennen HX-hankkeen evaluointivaihetta, Gripen E/F -evoluutio on pätevä osallistumaan HX-hankkeeseen. Tois-taiseksi Gripen E/F -evoluutiota on tilattu 60 konetta Ruotsiin ja 36 Brasiliaan. Sveitsin ilmavoimien 22:n koneen tilaus kaa-tui vuoden 2014 kansanäänestykseen. Kaikkiaan perus-Gripe-nin A/B/C/D -malleja ja Gripen E/F -evoluutiota on toistaisek-si valmistettu ja/tai tilattu yli 350 konetta. Perus-Gripeneitä on käytössä Ruotsin, Unkarin, Tšekin, Etelä-Afrikan ja Thaimaan ilmavoimissa. ©

SA

AB

AB

14 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

Vuonna 1979 alkaneen perus-Gripe-nin kehitysprojektin tavoitteena oli luo-da korvaaja Ruotsin ilmavoimien Saab 35 Draken- ja Saab 37 Viggen -hävit-täjäkalustolle. Projektissa oli kaksi eri-tyispiirrettä. Ensinnäkin aiempien hä-vittäjien eri tehtäviin erikoistuneiden hävittäjä-, hävittäjäpommittaja- ja tie-dusteluversioiden toiminnallisuus ha-luttiin yhdistää yhteen monitoimihä-vittäjään, joka voisi hoitaa kolmen eri koneen kaikki tehtävät. Toiseksi Ruotsis-sa ensimmäisenä maailmassa huoles-tuttiin modernin hävittäjäkaluston alati kohoavista hankinta- ja käyttökustan-nuksista, joten maassa päätettiin tehdä kustannustaloudellinen monitoimihä-vittäjä keskittymällä kriittisiin sotilaalli-siin suorituskykyihin.

Riittävästi ja edullisestiSaabilla oli tähän erittäin hyvät läh-tökohdat, koska esimerkiksi Saab 37 Viggen, aikansa kehittynein länsieu-rooppalainen hävittäjä, oli tehtäviinsä mitoiltaan ja painoltaan liian iso. Alun

alkaen siitä piti tulla myös ruotsalaisen ydinaseen laukaisulavetti, ja siksi sen asekuorma ylimitoitettiin. Saabilla tie-dettiin, että omalla osaamisella ja ame-rikkalaisella teknologiatuella oli mah-dollista suunnitella Ruotsin tarpeisiin optimoitu neljännen sukupolven mo-nitoimihävittäjä, jolla olisi eräänlais-ta esikuvaansa, General Dynamics F-16 Fighting Falcon -hävittäjää korkeampi suorituskyky ja alhaisempi kustannus-rakenne.

Saab pystyi käyttämään modernim-pia aerodynaamisia ratkaisuja, kuten kaksi muuta kylmän sodan loppusuo-ran eurocanardia, Dassault Rafale ja Eu-rofighter Typhoon. Saabin tavoitteena eivät olleet näiden kahden muun eu-rooppalaisen aikalaishävittäjän tapaan maksimoitu lentorangon suorituskyky esimerkiksi ketteryydessä vaan riittävä sotilaallinen kokonaissuorituskyky mal-tillisella kustannusrakenteella. Toden-näköisesti Ruotsissa havaittiin muita maita aiemmin se, ettei monitoimihävit-täjän sotilaallista suorituskykyä ratkaise niinkään hitaahkosti ja lineaarisesti ke-

hittyvät lentorangon ominaisuudet (ku-ten nopeus, ketteryys tai toimintasäde) vaan huomattavasti nopeammin, eks-ponentiaalisesti kehittyvät sensorit ja tilannekuva. Kustannusrakenteeltaan asiakasystävällisempää monitoimihä-vittäjää olisi myös helpompaa päivittää elinkaaren aikana uusien haasteiden ta-solle Ruotsin rajallisilla sotilaallisilla ja taloudellisilla resursseilla.

Lopputuloksena oli muita neljä ja ri-sat -sukupolven aikalaisiaan hieman mitoiltaan ja painoltaan pienempi yk-simoottorinen hävittäjä, jonka tekniset suoritusarvot ja sotilaallinen suoritus-kyky olivat korkeampia kuin F-16-hävit-täjällä, vaikka se oli hankintahinnaltaan hieman ja käyttökustannuksiltaan huo-mattavasti edullisempi. Se sopi myös paremmin Ruotsin tarpeisiin, kuten korkeaan käytettävyyteen ja helpom-paan huollettavuuteen. F-16-hävittäjän lentotuntikustannukset ovat noin 7 000 dollaria tunnilta mutta perus-Gripenin vain 4 700 dollaria tunnilta, mikä tekee siitä käyttökustannuksiltaan ylivoimai-sesti edullisimman länsihävittäjän.

Gripen E/F -evoluution valmistus tapahtuu kahdella tuotantolinjalla Ruotsissa ja Brasiliassa.

KUVA

T: ©

SA

AB

AB

SUOMEN SOTILAS 15

Kustannustehokkuutta Perus-Gripenin A/B/C/D -mallit ovat edelleenkin suorituskykyisiä ilmasodan-käynnin perustyökaluja, joiden maltilli-silla hankintakustannuksilla ja kaikkia muita 4 ja risat -sukupolven taktisia mo-nitoimihävittäjiä reilusti alhaisemmilla käyttökustannuksilla käyttäjä saa kent-täkelpoisessa ja suorituskykyisessä pa-ketissa kaiken olennaisen muttei juuri mitään turhaa.

Vaikka Gripen ei ole maailman ket-terin, nopein, korkeimmalle tai kauim-mas lentävä monitoimihävittäjä eikä sil-lä ole maailman suurinta asekuormaa, niin siinä on riittävästi kaikkia tarpeelli-sia suorituskykyjä ja ominaisuuksia.

Olennaiseen keskittymisestä ker-too paljon sekin, että MS20-päivityksen ja uuden keskimatkan MDBA Meteor -ilmataisteluohjuksen myötä 20 vuot-ta palveluskäytössä olleesta C/D-mallin perus-Gripenistä tuli syyskuusta 2016 lähtien luultavasti yksi maailman isku-kykyisimpiä hävittäjiä ilmasta ilmaan -tehtävissä ja ohjustaistelussa keskietäi-syyksillä.

Gripenin uusi sukupolvi eli Saab Gri-pen E/F on perus-Gripenin konsep-tin 2030-luvun haasteiden tasolle päivi-

tetty evoluutio. Itse lentorangon osalta on kasvatettu toimintasädettä ja -aikaa sekä asekuormaa ja aseripustinten mää-rää. Suorituskykyä on myös parannet-tu uuden tehokkaamman, Super Hor-netissakin käytettävän General Electric F414 -moottorin avulla, jolla Gripen E/F saavuttaa supercruising-kyvyn, eli se voi lentää ilmasta ilmaan -asekuor-massa ääntä nopeammin jälkipoltin-ta käyttämättä. Tätäkin merkittäväm-piä uusia ominaisuuksia ovat kuitenkin laajemman ja yksityiskohtaisemman ti-lannekuvan antavat suorituskykyisem-mät sensorit, kehittyneempi sensori-fuusio ja paremmat verkostopohjaisen sodankäynnin kyvyt. Toisaalta Gripen E/F on siinä mielessä harvinainen evo-luutio, että sen lento-ominaisuudet ovat paremmat kuin perus-Gripenillä. Olen-naista on sekin, että Gripen E/F -evo-luution hankintahinta on asiakasys-tävällinen ja käyttökustannusten taso HX-kilpailijoiden ylivoimaisesti alhaisin.

Ennakkoehdot täyttyvätGripen E/F -evoluution valmistus ta-pahtuu kahdella tuotantolinjalla Ruot-sissa ja Brasiliassa. Tuotanto on nyt mi-

Gripen E/F -evoluutio on ainoa HX-ehdokas, jonka pääkäyttäjä on sitoutunut koneen palveluskäytön

jatkamiseen aina 2060-luvulle saakka.

■ Sama Saabin Linköpingin len-tokonetehdas vuonna 2019. Suomen Sotilas on käynyt tutus-tumassa Saabin Gripen-tuotan-toon useamman kerran.

SAAB GRIPEN E

16 SUOMEN SOTILAS

toitettu 24 koneelle vuodessa, ja itse koneen valmistussykli kestää alihankin-nat ja alijärjestelmätoimitukset mukaan lukien noin 12 kuukautta. Yksipaikkaisia Gripen E -hävittäjiä valmistetaan sekä Ruotsissa että Brasiliassa mutta kaksi-paikkaisia Gripen F -malleja vain Brasi-liassa.

Koko HX-joukosta Gripen E/F -evo-luutio täyttänee kaikkein vaivattomam-min HX-hankkeen kolme ennakkoehtoa eli huoltovarmuus-, elinkaarikustan-nus- ja teollisen yhteistyön vaatimuk-set. Puolustusvoimien ja Ilmavoimien pitkäaikaisen luottoyhteistyökumppa-nin Saabin on muita HX-kilpakumppa-neita helpompaa täyttää huoltovarmuu-den ja teollisen yhteistyön vaatimukset, koska Saabille tutussa Suomessa yhteis-työ on helppo organisoida ja osa Saabin Gripen-toiminnoista voidaan jopa siir-tää Suomeen. Käyttökustannuksiltaan edullisimman Gripen E/F -evoluution on myös helppo täyttää elinkaarikustan-nusvaatimukset.

Evaluoinnissa Gripen E/F -evoluu-tion on myös muita helpompaa täyttää kehityspotentiaalivaatimukset, koska Saab modernisoi hävittäjiään kiitettä-vän tiuhaan. Gripen E/F -evoluutio on ainoa HX-ehdokas, jonka pääkäyttäjä on sitoutunut koneen palveluskäytön jat-kamiseen aina 2060-luvulle saakka.

Painopiste?Gripen E/F -evoluution haasteeksi saat-taa kuitenkin muodostua sotilaallisen suorituskyvyn evaluointi viidessä eri tehtävässä, koska kukaan HX-hankkeen ulkopuolinen ei tiedä, mitä, millä mitta-reilla ja millä painotuksilla se tullaan te-kemään.

Gripen E/F on vähintäänkin tasa-vertainen aseistuksessa, sensoreissa ja johdettavuudessa. Sen lentoranko jää kuitenkin jälkeen F-35:lle häiveominai-suuksissa, kaikille kilpailijoilleen ase-kuormassa ja ainakin Typhoonille ja Ra-falelle ketteryydessä.

Kysymys on loppujen lopuksi siitä, mitä viidestä tarjolla olevasta monitoi-mihävittäjän konseptista Ilmavoimat tulee painottamaan.

Mahdollisia riskitekijöitä ovat myös koneen uunituoreudesta johtuvat mah-dolliset puutteet, lastentaudit ja projek-tin myöhästyminen.

Gripen E/F on kuitenkin arvokkaas-sa seurassa, ja Ilmavoimat vähintäänkin pääsee tutustumaan läheisemmin län-sinaapurimme lähitulevaisuuden ilma-sodankäynnin kykyvalikoimaan.

Akilleen kantapää Jos ilmasodankäyntiin tutustuu syväl-lisemmin, ennemmin tai myöhemmin

huomaa yllätyksekseen sen, että alus-tapohjaisten monitoimihävittäjien soti-laallisen suorituskyvyn parantamiseen tarkoitettuja uusia ja suorituskykyisem-piä aseita, sensoreita ja muita kom-ponentteja kehitetään ja tuodaan mark-kinoille nopeammin kuin niitä ehditään integroimaan monitoimihävittäjiin.

Syynä on se, että kaikki monitoimihä-vittäjän – tai minkä tahansa muun kehit-tyneen asejärjestelmän tai pikemminkin järjestelmien järjestelmän – kompo-nentit joudutaan tänä päivänä integroi-maan ohjelmallisesti. Jokaiselle uudelle komponentille joudutaan kirjoittamaan uusi reaaliaikaisen sulautetun ohjelmis-ton versio.

Sulautettujen ohjelmistojen suurin haaste on niiden kauhunsekaista nöy-ryyttä herättävä valtava koko. Esimer-kiksi F-35-häivehävittäjän lentämisestä, tutkan toiminnallisuudesta, viestiliiken-teestä, navigoinnista, omakonetunnis-tuksesta, ELSO-ominaisuuksista, sen-sorifuusiosta ja aseistuksen käytöstä vastaavan täyden taisteluvalmiuden Block 3F -version sulautetun ohjelmis-ton koko on noin 24 miljoonaa koodiri-viä eli kahdeksan kertaa enemmän kuin F/A-18 E/F Super Hornet- ja neljä kertaa enemmän kuin F-22 Raptor -hävittäjien ohjelmistoissa. Tästä johtuen ohjelmis-ton kirjoittaminen alkoi vuonna 2006,

Gripen E/F -evoluutio tulee kehittymän huomattavasti nopeammin kuin kilpailijansa.

© S

AA

B A

B

SUOMEN SOTILAS 17

ja se saatiin lukuisten toiminnallisuu-deltaan rajallisten väliversioiden kaut-ta valmiiksi vasta vuonna 2018 – miljoo-nien miestyövuosien urakan päätteeksi.

Koska sulautettujen järjestelmien monitahoisuus kymmenenkertaistuu aina seitsemän vuoden välein, niin nii-den toiminnallisuuden lisäksi kasvavat myös niitä ohjaavien ohjelmistojen koot.

Saabin ratkaisuJos monitoimihävittäjän toimintaa oh-jaa yksi ainoa ohjelmisto, niin jokaisen muutoksen jälkeen se täytyy sertifioi-da uudestaan erittäin tiukkojen laatu- ja turvallisuusstandardien mukaisesti, koska kyseinen ohjelmisto vastaa myös hävittäjän lentoturvallisuudesta.

Vaadittu ohjelmiston luotetta-vuus- ja vikasietoisuustaso on niin kor-kea, että jos se olisi käytössä tauotta 24/7/365-moodissa, niin 1 000 toimin-tavuoden aikana sen toiminnassa saisi olla vain yksi virhe. Siksi pakollinen ser-tifiointi on hidasta ja kallista.

Kaikki parannukset modernin mo-nitoimihävittäjän aseistuksessa, va-rustelussa, komponenteissa ja toimin-nallisuudessa pyritään kokoamaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja toi-mittamaan uusi hävittäjäpäivitys ser-tifioituine ohjelmistoineen muutaman vuoden välein tai hitaammillaan vain muutaman kerran sen koko elinkaaren aikana. Osittain näistä syistä johtuen JASSM-häiverynnäkköohjusten integ-roinnissa Ilmavoimien Horneteihin ku-lui lähes kaksi vuotta.

Saab on kehittänyt pulmaan vallan-kumouksellisen ratkaisun. Ensinnäkin

sulautettu ohjelmisto ei ole riippuvai-nen laitteistosta. Kun laajemmalle toi-minnallisuudelle tarvitaan enemmän laskentatehoa, niin se voidaan ottaa käyttöön erittäin nopeasti ilman ohjel-miston muuttamista ja kallista ja hidas-ta sertifiointiprosessia.

Toiseksi laitteisto ei ole enää riippu-vainen tietystä ohjelmistosta. Jos uudet suorituskyvyt vaativat uutta ohjelmis-toa, niin sekin voidaan vaihtaa nopeasti.

Kolmanneksi lentoturvallisuudesta vastaava sertifioitava ohjelmisto on eriy-tetty omaksi kokonaisuudekseen, jolloin esimerkiksi uusien aseiden, sensorei-den, varusteiden tai toiminnallisuuden ottaminen käyttöön ei edellytä enää kal-lista ja hidasta sertifiointiprosessia.

Neljänneksi ohjelmisto on nyt modu-laarinen, eli esimerkiksi eri sensoreilla, aseistuksella ja sensorifuusiolla on omat erilliset ohjelmansa, joita voidaan kehit-tää kutakin omana erillisenä kokonai-suutenaan aivan kuten älypuhelinten sovellutuksia.

Saab JAS 39 E/F Gripeniin voidaan-kin integroida uusia komponentteja ja toimintoja tai vaihtaa rauta ja/tai ohjel-misto suorituskykyisempään huomatta-vasti nopeammin ja edullisemmin kuin missään muussa monitoimihävittäjäs-sä. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että Gri-pen E/F -evoluutio tulee kehittymän huomattavasti nopeammin kuin kilpai-lijansa.

Samalla se myös selittää sen, miten Saab on pystynyt modernisoimaan pe-rus-Gripeniä niin operatiivisesti ja miksi MDBA Meteor -ilmataisteluohjus integ-roitiin ensimmäisenä täydessä laajuu-dessaan nimenomaan perus-Gripeniin.

Seuraava kysymysKoska jo nyt voidaan varmuudella sa-noa, että hankittavan HX-monitoimi-hävittäjän elinkaaren aikana tulee ta-pahtumaan ainakin yksi teknologinen vallankumous tai hyppy, valitun järjes-telmän tuleva sotilaallinen suorituskyky tulee pitkälti seisomaan tai kaatumaan siitä riippuen, miten tehokkaasti, edulli-sesti ja nopeasti siihen pystytään integ-roimaan uusinta teknologiaa.

2030–2040-luvuilla yleistyvät mul-ti- ja hyperspektraalinen kuvantami-nen, jonka avulla pystytään havainnoi-maan kohteita tarkemmin ja laajemmin käyttämällä ja yhdistämällä usealla eri aaltoalueilla tehtyjä samanaikaisia ha-vaintoja. Seurauksena on vallankumous sensoreissa, sensorifuusiossa, tilanne-kuvassa, aseistuksessa, viestiliikentees-sä ja elektronisessa sodankäynnissä. HX-yhteistyökumppanin kyky kehittää uutta toiminnallisuutta ja tarjota sitä nopeasti Ilmavoimille saattaa muodos-tua kriittiseksi tekijäksi.

Olipa valinta mikä hyvänsä viidestä tarjokkaasta, HX-kilpailijoiden nykyistä Hornet-kalustoa laajempi suorituskyky varsinkin verkostopohjaisen sodankäyn-nin alalla tulee olemaan merkittävä pa-rannus myös muiden puolustushaarojen toimintaan. HX-hanke vaatinee kuiten-kin tuekseen ilmatorjunnan kehittämistä sekä ballististen ja hypersoonisten ohjus-ten yleistymisen takia myös ohjustor-junnan mahdollisuuksien selvittämistä. Riittävätkö rahat, ja jos eivät, niin onko kymmenen miljardin koneista hyötyä il-man korkeatorjuntakykyä, varsinkin jos Suomi pysyy liittoutumattomana maa-na? Se onkin seuraava kysymys.

© S

AA

B A

B

SAAB GRIPEN E

18 SUOMEN SOTILAS

Ilmasta ilmaan -tehtävissä HX-hävittäjän tärkeimpiä aseita ovat keskimatkan tutkahakuiset ja ly-hyen kantaman lämpöhakuiset ilmataisteluohjukset. Uusimpi-en keskimatkan ohjusten kanta-ma lähenee jo 200 kilometriä ja suorituskykyisimpinä niistä pi-

detään eurooppalaisia MBDA Meteor ja amerikkalaisia AIM-120C-8 (AIM-120D) AMRAAM -ohjuksia. Lyhyen yli 25 km kantaman ohjuksissa on enem-män valinnanvaraa: amerikkalainen AIM-9X Sidewinder sekä eurooppalai-set MBDA AIM-132 ASRAAM ja Diehl IRIS-T, joilla on toisiaan vastaava suo-rituskyky. Saabin HX-tarjous sisältää Ruotsin ilmavoimien käyttämät keski-matkan MBDA Meteor ja lyhyen kan-taman Diehl IRIS-T -ilmataisteluohjuk-

set, joiden kummankin kehittämiseen Saab on osallistunut.

Seuraavan 10 vuoden aikana keski-matkan ohjuksissa tapahtuu sukupol-venvaihdos ja niiden kantama pitenee. Nuo tulevat ohjukset ovat jo kehitteil-lä niin Atlantin takana kuin Euroopas-sakin. Hieman pidemmällä tulevaisuu-dessa ovat lyhyen kantaman ohjusten rinnalle tai jopa tilalle tulevat entistä pienempikokoisemmat itsepuolustus-ohjukset, joilla voidaan siis ampua alas myös vastustajan ilmatorjunta- ja ilma-taisteluohjuksia. Samalla hävittäjien il-mataisteluohjusten taisteluannokset kasvavat.

2030-luvulla monitoimihävittäji-en ympärille kehittyy yhdessä takti-sessa muodostelmassa toimivan use-amman erilaisten miehittämättömän

Ja ne...

ASEETSeksikäs otsikko kyllä, mutta oi-keastaan ei pitäisi puhua aseista vaan vaikuttamiskyvystä. Perin-teisellä asevaikutuksella on totta kai paikkansa tulevaisuudenkin taistelukentillä, mutta elektroni-sen sodankäynnin kyvyt ja muu ei tappava -vaikutus nousevat alati merkittävämmäksi ilmaso-dassakin.


■ Saab Gripen E ilmasta pintaan -asekuormassa. Koneessa on neljä RBS-15 -pintatorjuntaohjusta sekä kolme MBDA Meteor ja kaksi IRIS-T -ilmataisteluohjusta.

© S

AA

B A

B

SUOMEN SOTILAS 19

ainoan AESA-tutkan mekaanista lisäkal-listamista sivusuunnassa.

Gripen E/F:n Raven ES-05 AESA-tut-kan maksimi tutkasäteen kallistuskulma mekaanisen lisäkallistusjärjestelmän avulla on 110° (220° sektorissa). Maalista voidaan etääntyä loivasti 110 asteen kul-massa pitäen se samaan aikaan hollilla.

SensoritIlmasta maahan- ja ilmasta merelle -tehtävissä monitoimihävittäjän senso-rivalikoimaa täydennetään usein ulkoi-sella maalinosoitussäiliöllä, johon on integroitu video- ja lämpökamerat op-tiikoineen, lasermaalinosoitin sekä la-seretäisyysmittari. Kyseinen säiliö toimii etu- ja alasektorissa maa- ja merikohtei-den havaitsemiseksi, seuraamiseksi ja maalinosoittamiseksi.

Kaikki se, mitä kerrottiin hajaute-tut sensorit ja laukaisulavetit (tulivoi-man) integroivasta verkostopohjaises-ta johtamisjärjestelmästä, pätee myös maa- ja merikohteisiin. Moderni hävit-täjä voi toimia niitäkin vastaan ulkois-ten sensorien muodostaman tilanneku-van pohjalta ja jakaa omien sensoriensa havaintoja muille verkon toimijoille. Se voi käyttää maa- ja merikohteita vas-taan niin omaa aseistustaan kuin verkon muiden toimijoiden tulivoimaa.

Jos monitoimihävittäjältä halutaan vielä korkeampaa havainnointikykyä, siihen voidaan asentaa ulkoinen tie-dustelusäiliö, joka pystyy seuraamaan tapahtumia maalla ja merellä vielä tar-kemmin esimerkiksi synteettisen aper-tuurin tutkan (SAR) ja/tai sivukulma-tutkan (SLAR) avulla. Samalla voidaan seurata tarkemmin lämpöherätteitä, viestiliikennettä ja nähdä tutkalla jopa useampia metrejä maan alle.

Hävittäjän omakin tutka pystyy kar-toittamaan maastoa, havaitsemaan ja seuraamaan liikkuvia kohteita sekä muodostamaan synteettisen apertuurin tutkamoodin avulla yksityiskohtaisia di-gitaalisia tallenteita siitä, mitä maalla tai merellä oikein tapahtuu. Lisäksi tutka pystyy seuraamaan ja lukittumaan use-ampaan kiinteään tai liikkuvaan maa- tai merimaaliin ja välittämään hävittä-

ilma-aluksen (UCAV) ekosysteemi. Osa näistä UCAV:stä voidaan laukaista mo-nitoimihävittäjästä ja niillä voi olla oma, erilaisista aseista ja sensoreista koostuva hyötykuorma eli nykyisen monitoimihä-vittäjän laukaisemien aseiden rinnalle tulevat hävittäjästä laukaistavat UCAV:t, jotka voivat sitten vuorostaan laukaista omat aseensa, jakaa sensoriensa kerää-miä tiedustelutietoja tai suorittaa elekt-ronista häirintää.

Kaikki nämä uutuudet pitäisi sit-ten aikanaan integroida HX-hävittäjiin ja Gripen E/F:n kanssa se hoituisi käte-vämmin Saabin nEUROn UCAV-koke-muksen ja HX-kilpailijoitaan selkeästi nopeamman ja edullisemman sulautet-tujen ohjelmistojen päivityskyvyn ansi-osta.

Ilmasta ilmaan -tehtävässä erittäin tärkeä ominaisuus on kyky seurata sa-manaikaisesti maalia AESA-tutkalla ja/tai IRST-järjestelmällä ja lentää maalis-ta poispäin, koska maalin mahdollisesti laukaisemien keskimatkan ohjusten alta olisi hyvä päästä pois. Koska normaalis-ti hieman yläviistoon kallistettujen AE-SA-tutkat pystyvät kallistamaan tutka-sädettä vain 60° sivuun (120° sektorissa), samanaikainen välimatkan kasvattami-nen ja maalin seuranta ei normaalisti onnistu ilman useampaa AESA-tutkaa (esimerkiksi Su-57:n sivulisätutkat) tai

Samalla voidaan seurata tarkemmin lämpöherätteitä, viestiliikennettä ja nähdä tutkalla jopa useampia

metrejä maan alle.©

JA

MIE

HU

NTE

R/SA

AB

AB

20 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

jän ammunnanhallintajärjestelmälle kaikki tarvittavat tiedot aseiden käyt-tämiseksi havaittuja maaleja vastaan. Koska kohteiden havaitseminen tutkal-la maalla ja merellä on teknisesti haas-tavampaa kuin ilmassa, samanaikaisesti seurattavien ja vaikutettavien kohteiden määrä on alhaisempi.

TulivoimaKaikkein alkeellisimpia ja edullisim-pia maa- ja merimaaleja vastaan käy-tettäviä aseita ovat tietysti halvat va-paasti putoavat pommit ja FFAR-raketit, joiden puutteena on alemman osumis-tarkkuuden lisäksi se, että niiden käyttä-minen edellyttää toimintaa vain muuta-mien kilometrien etäisyydellä maalista eli ammusilmatorjunnan ja lähi-ilma-torjuntaohjusten vaikutusalueella. Sik-si niitä käytetäänkin enimmäkseen jä-reämmin suojatuissa A-10 Thunderbolt II- tai vaikkapa Su-25-rynnäkkökoneis-sa, taisteluhelikoptereissa tai tilanteissa, jolloin vastustajalla ei ole ilmatorjuntaa. Nykyään FFAR-raketeista on olemassa myös laserilla osoitettuun maaliin ha-keutuvia täsmäversioita.

Myös vapaasti putoava pommi on muutettavissa täsmäaseeksi varusta-malla se satelliittipaikannuspohjaisel-la hakeutumisjärjestelmällä. Samal-la pommin toimintaetäisyyttä voidaan nostaa lisäämällä siihen aerodynaami-set kantopinnat, jolloin siitä tulee liito-

täsmäpommi. Nämä aseet sopivat hyvin käytettäväksi kiinteitä kohteita vastaan, mutta niitä voidaan käyttää myös esi-merkiksi laivojen kaltaisia suurehkoja liikkuviakin kohteita vastaan päivittä-mällä datalinkin kautta pommille jatku-vasti liikkuvan kohteen sijainti- ja liike-tietoja.

Jos haluttuun koordinaattipisteeseen hakeutuva täsmäase ei ole sopiva, ha-keutumisjärjestelmäksi voidaan vaih-taa hakeutuminen koneen omalla tai ulkoisella lasermaalinosoittimella osoi-tettuun maaliin, hakeutuminen tutkal-la havaittuun maaliin tai video- ja/tai lämpökuvaan lukittuva hakeutumisjär-jestelmä. Kaksi jälkimmäistä voivat olla myös kuvantavia. Ne voivat valita au-

tomaattisesti vaikutettavan maalin ha-lutulla alueella ulkomuotojen ja/tai eri aallonpituuksilla muodostettavan ku-van perusteella. Kuvia verrataan maali-kirjastossa oleviin tietoihin.

Kaikki hakeutumistavat ovat käytet-tävissä myös ohjuksissa, ja yhdessä pro-jektiilissa voidaan käyttää useamman hakeutumistavan yhdistelmää. Pom-meissa ja ohjuksissa voidaan yhtenäisen taistelulatauksen sijaan käyttää myös tytärprojektiileja, kuten panssarikalus-toon automaattisesti hakeutuvia projek-tiileja.

SuomiTällä hetkellä Ilmavoimien käytössä on maa- ja merimaaleja vastaan inertiaa-li- ja GPS-hakuisia lyhyen 10–30 kilo-metrin kantaman 225 kilon GBU-38-, 450 kilon GBU-32- ja 900 kilon GBU-31 JDAM-, keskipitkän 130 kilometrin kan-taman 500 kilon AGM-154C JSOW -lii-totäsmäpommeja sekä pitkän 370 kilometrin kantaman 450 kilon taiste-lulatauksella varustettuja AGM-158A JASSM -häiverynnäkköohjuksia. JDAM-liitotäsmäpommeissamme käytetään vain inertiaali- ja satelliittipaikannuk-sen avulla annettuihin koordinaatteihin hakeutuvaa järjestelmää, mutta JSOW-liitotäsmäpommeissa ja JASSM-häi-verynnäkköohjuksissa on lisäksi myös kuvantavaan infrapunasensoriin perus-tuva loppuhakeutumisjärjestelmä.

■ Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjä ilmasta maahan -asekuormassa: keskiripustimessa maalinosoitussäiliö, sisemmillä siipiripustimilla lisäpolttoainesäiliöt ja ulommilla epäsymmetrisesti JDAM ja JSOW -täsmäpommit.

■ GBU-täsmäpommi koostuu vihreästä peruspommista ja siihen asennetusta val-koisista JDAM-täsmävarustuksesta.

PUO

LUST

USV

OIM

AT

SUOMEN SOTILAS 21

Saabin HX-aseistusRuotsin ilmavoiminen ja muiden Gri-pen -käyttäjävaltioiden klassisissa A,B,C ja D -versioiden Gripeneissä ja uudessa Gripen E/F -evoluutiossa käytössä ole-va aseistutus on Suomen Ilmavoimien nykyistä asevalikoimaa laajempi ja pit-källe päällekkäinen sen kanssa. Nykyi-set Ilmavoimien aseet voidaan helposti integroida Gripen E/F-monitoimihävit-täjiin osana HX-hankintaa. Esimerkik-si Saabin tarjoamat keskimatkan MBDA Meteor ja lyhyen kantaman Diehl IRIS-T -ilmataisteluohjukset ovat suoraan yhteensopivia Ilmavoimien käyttämien AIM-120C-7 AMRAAM ja AIM-9X Side-winder -ohjusten kanssa laukaisulaittei-den ja rajapintojen osalta.

Minkään modernin monitoimihävit-täjän aseistusvalikoima ei pysy samana sen elinkaarena aikana, vaan täydentyy uusilla suorituskykyisimmillä ratkai-suilla sen mukaan kun niitä tulee saa-taville. Koska Saab pystyy kehittämään uusien aseiden integroimiseen tarvit-tavia Gripen E/F -monitoimihävittäjän sulautetun ohjelmiston uusia versioi-ta muita HX-kilpailijoita nopeammin, edullisemmin ja joustavammin, Saabin tarjoaman HX-järjestelmän päivittämi-nen tulevaisuuden haasteisiin vastaa-miseksi on helpompaa kuin muilla HX-kilpailijoilla.

Saabin tarjoama HX-järjestelmä si-sältää muutamia uusia aseita. Kauko-vaikuttamiseen tarjotaan yli 500 km kantaman 1400 kg omapainon ja moni-toimisen 481 kg taistelulatauksen MBDA Taurus KEPD 350 -risteilyohjusta, jon-ka kehittämiseen joka paikkaan ehtivä Saab on myöskin osallistunut. Kiintei-

siin ja liikkuviin pistemaaleihin maal-la ja merellä voidaan vaikuttaa 100 kg omapainon ja 130 km kantaman MBDA SPEAR -täsmäohjuksella, jossa on kol-mitoiminen infrapuna-, tutka- ja laser-hakuinen hakeutumisjärjestelmä.

Gripen E/F -monitoimihävittäjän si-säänrakennetun omasuoja- ja ELSO-järjestelmän tueksi tarjotaan SPEAR-täsmäohjukseen perustuvaa pitkän kantaman harhautus- ja häirintäratkai-sua – LADM-häirintäohjusta, jolla on SPEAR:ia pidempi kantama ja toimin-ta-aika. Jos ELSO-kykyjä halutaan vah-vistaa, Gripen E/F -hävittäjään voidaan asentaa ulkoinen elektronisen sodan-käynnin EAJP (Electronic Attack Jammer Pod) -säiliö, jolla voidaan suojata use-amman lentokoneen taktista osastoa.

ELSO-tehtävätBoeingin F/A-18 E/F Super Hornet -tar-jouksen täydentyminen elektronisen sodankäynnin EA-18G Growler -eri-koisversiolla nosti suomalaiseen HX-keskusteluun taktisten ELSO-koneiden tarpeen Ilmavoimien toiminnassa niin rauhan kuin sodan aikana. Kysymykseen siitä, olisiko taktisella elektronisen tie-dustelun ja sodankäynnin erikoiskoneel-la käyttöä Ilmavoimissa vai ei, voi vastata aivan kuten kysymykseen siitä, olisitteko samalla vaivannäöllä mieluummin köy-hä ja kipeä vai varakas ja terve.

Euroopassa taktisia ELSO-erikois-koneita löytyy vain Italian ja Saksan il-mavoimista lähivuosina käytöstä pois-tuvien Panavia Tornado ECR -koneiden muodossa. Saksa hankkinee niiden kor-vaamiseksi Growlereita ja Italia aikoo

käyttää ELSO- ja SEAD (vastustajan il-matorjunnan tuhoaminen) -tehtäviin F-35A ja Eurofighter Typhoon -monitoimi-hävittäjiään.

Yhdysvaltain ilmavoimilla USAF:lla ei ole ollut erillisiä taktisia ELSO-konei-ta sen jälkeen, kun EF-111A Raven pois-tui palveluskäytöstä vuonna 1998, eikä erillisiä taktisia SEAD-koneita, kun F-4G Phantom Wild Weasel -koneet poistui-vat käytöstä vuonna 1996. Tällä hetkellä SEAD-tehtäviin käytetään ELSO-säiliöllä ja tutkaan hakeutuvilla ohjuksilla varus-tettua, tavallista neljännen sukupolven F-16C Block 50/52 monitoimihävittäjää, jonka lentäjä on saanut SEAD-tehtäviin lisäkoulutuksen. Silloin kun SEAD-ky-kyä ei tarvita, kone lentäjineen keskittyy normaaleihin monitoimihävittäjien teh-täviin. Tulevaisuudessa SEAD-tehtävät siirretään F-35A-hävittäjille.

Yhdysvaltain lentotukialukset ovat maailman johtavan sotilaallisen suur-vallan keihäänkärki, joka saattaa joutua taistelemaan irrallaan muista Yhdysval-tojen sotilaallisista resursseista, minkä johdosta aina tarvittaessa monitoimi-hävittäjien mukana lentävä taktinen EL-SO-kone ei ole ylellisyyttä vaan välttä-mättömyys. Itse asiassa Syyriassa USAF on taktisia ELSO-erikoiskoneita tarvites-saan lainannut laivaston Growlereita.

VenäjäVenäjänkään ilma-avaruusvoimissa ei ole enää erillisiä taktisia ELSO-konei-ta, vaan tarpeen ilmaantuessa käyte-tään monitoimihävittäjien ja hävittäjä-pommittajien integroituja omasuoja- ja ELSO-järjestelmiä ja tarvittaessa ripus-

■ Toinen maailman kahdesta pal-veluskäyttöön jääneestä rynnäkkö-konetyypistä eli amerikkalainen A-10 Thunderbolt.

22 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

tetaan yhteen muodostelman koneis-ta tehokkaampi ulkoinen ELSO-säiliö. Tämä pätee myös venäläiskoneita käyt-täviin valtioihin, kuten esim. Intiaan.

KiinaVenäläistä ELSO-konseptia seuraava Kiina on viime vuosina ottanut käyt-töön Growlerin taktisen ELSO-erikois-koneen konseptiin perustuvia Suhoi Su-30/33 -pohjaisia ilmavoimien J-16D- ja merivoimien J-15D ELSO-eri-koiskoneita.

RuotsiRuotsi seuraa globaalia trendiä, jon-ka mukaan erillisiä taktisia ELSO-eri-koiskoneita ei tarvita, koska niiden suorituskyvyt voidaan korvata moni-toimihävittäjien integroitujen omasuo-ja- ja ELSO-järjestelmien ja tarvittaes-sa ulkoisen ELSO-säiliön yhdistelmällä. Tämä trendi vain vahvistuu, koska uu-sia AESA-tutkia voidaan käyttää myös ELSO-toimintaan. Ruotsissa uskotaan, että ELSO-kyvyt ovat tärkeämpiä kuin häiveominaisuudet ja siksi ELSO:on on panostettu enemmän. Lopputulokse-na on HX-tarjouksen sisältämä Gripen E/F:n sisäisen 360 asteen sektorin oma-suoja- ja ELSO-järjestelmän sekä ulkoi-sen EAJP ELSO-säiliön ja LADM-häirin-täohjusten yhdistelmä.

HX-hankkeen ELSO-vaihtoehdotKaikista HX-kilpailijoista vain Boeing tarjoaa 50 taktisten hävittäjän ja 14 eril-lisen ELSO-erikoiskoneen yhdistelmää ja vain Saab 64 taktisten hävittäjän ja niissä tarvittaessa käytettävien ulkois-ten ELSO-säiliöden ja häirintäohjusten yhdistelmää. Boeingin ja Saabin EL-SO-ideologian ero on siinä, että ensim-mäisessä useamman koneen osaston suojaamiseksi pitää olla yksi 14:tä tar-jotusta Growler ELSO-erikoiskoneesta, kun taas jälkimmäisessä sama asia hoi-tuu varustamalla mikä tahansa 64:stä tarjotusta Gripen E-hävittäjästä tehtä-vän ajaksi ulkoisella EAJP ELSO-säiliöl-lä ja LADM-häirintäohjuksilla. Muiden kilpailijoiden ELSO-kyvyt perustuvat vain hävittäjien integroiduihin, sisäi-siin omasuoja- ja ELSO-järjestelmiin. Ilmavoimilla on nyt mahdollisuus mal-lintaa näiden kaikkien ELSO-vaihtoeh-tojen sotilaallinen suorituskyky.

ELSO, GROWLER JA GRIPENElektronisen sodankäynnin taktisia erikoiskoneita on käytössä vain Yhdysvaltain laivaston ilma-aseella, Australian ilmavoimilla sekä Kiinan ilmavoimilla ja merivoimilla, mille on luonnollinen ja järkeenkäypä selitys. Ne kaikki toimivat laajoilla avomerialueilla pinta-aluksia vastaan, ja esimerkiksi vastustajan ohjusfregatin upottaminen sujuu huomattavasti kätevämmin, jos sen ilma- ja ohjustorjuntaa voidaan heikentää ELSOlla. Verkottuneeseen sotaan, ELSOon ja linkkeihin taivaalla kannattaa ja pitää kuitenkin sijoittaa paukkuja.


SUOMEN SOTILAS 23

Yhdysvaltain lentotukialukset ovat maailman johtavan sotilaal-lisen suurvallan keihäänkärki, joka saattaa joutua taistelemaan irrallaan muista Yhdysvaltojen sotilaallisista resursseista, minkä johdosta aina tarvittaessa moni-toimihävittäjien mukana lentävä

taktinen ELSO-kone ei ole ylellisyyttä vaan välttämättömyys.

Myös Ruotsissa panostus kriittisiksi ko-ettuihin ELSO-kykyihin on merkittävää niin yksittäisen monitoimihävittäjän kuin use-amman hävittäjän muodostelman turvaa-miseksi. Erikoiskoneet on kuitenkin korvat-tu monitoimikoneeseen tarpeen vaatiessa ripustettavalla ELSO-erikoisvarustuksella, kuten Gripen E/F-hävittäjän sisäänraken-nettuja ELSO-kykyjä laajentavalla ulkoisel-la EAJP-säiliöllä ja LADM-häirintäohjuksilla. Boeingin ja Saabin tarjoamien, useamman koneen muodostelmaa turvaavien ELSO-ratkaisujen suorituskykyvertailu onkin eräs HX-arvioinnin mielenkiintoisimpia ”osakil-pailuja”.

VerkostotehtäviäIlmavoimien nykyisillä Hornet-monitoimi-hävittäjillä oli aluksi ensisijaisesti vain il-masta ilmaan -tehtävä ja toissijainen tiedus-telutehtävä koneen omilla sensoreilla. Kun Pariisin 1947 rauhansopimuksen pommi-

konekielto katsottiin rauenneeksi, Hornet-kalusto sai myös ilmasta maahan-, ilmasta merelle- ja kaukovaikuttamistehtävät sekä samalla niiden kylkiäisenä myös maalin-osoitustehtävän, koska kyseisten tehtävien aseistus edellytti joka tapauksessa maalin-osoitussäiliön käyttöä.

Taktisen monitoimihävittäjän johtamis-tehtävä on HX-hankkeen mukanaan tuoma uutuus, kuten osaltaan myös laajennettu tiedustelu- ja valvontatehtäväkin. Mistä on oikein kysymys? Lyhyesti sanottuna moni-toimihävittäjästä tulee kaikkien puolustus-haarojen ja aselajien sensorit ja tulivoimat integroivan verkostopohjaisen johtamisjär-jestelmän toimija, jonka suorituskykyjä voi-daan käyttää muidenkin toimijoiden – koko Puolustusvoimien – tehtävän toteuttami-seksi.

Koska moderni monitoimihävittäjä ja-kaa automaattisesti ja reaaliaikaisesti sen-

US

NA

VY

■ Yllä Saab Electronic Attack Jammer Pod tai toiselta nimel-tään Arexis EA Jammer Pod eli useamman koneen osaston tur-vaava ELSO-säiliö.

Alla USS Harry S. Truman -lento-tukialukseen tukeutuvan elek-tonisen sodankäynnin VAQ 137 Rooks -laivueen EA-18G Grow-ler -ELSO-kone Pohjanmerellä lokakuussa 2018.

24 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

soriensa muodostamaa tilannekuvaa verkostopohjaisen johtamisjärjestelmän muille toimijoille, se on varsinai-nen tiedustelu- ja valvonta-aineistoa tehokkaasti kerää-vä magneetti. Pullonkaulana on taas kerran kerättyjen havaintojen analyysi. Koneen omien sensorien havain-nointietäisyyksiä voidaan kasvattaa ja sensorivalikoimaa laajentaa ulkoisilla tiedustelusäiliöillä. Koska etenkin tut-kahavaintoja voidaan tehdä maalla, merellä ja ilmassa jopa muutaman sadan kilometrin etäisyyksiltä, omassa tai kansainvälisessä ilmatilassa lentäen voidaan tarkkail-la pitkälle toisen valtion alueelle. Tiedustelua ja valvontaa voidaan toki suorittaa kohdennetustikin esimerkiksi tark-kailemalla määrättyä aluetta, tiettyä kohdetta tai kiinnit-tämällä huomio määrättyyn toimintaan.

Linkki taivaallaJohtamistehtävä ei tarkoita sitä, että kenraali johtai-si vaikkapa kaksipaikkaisen Gripenin takapenkiltä rat-kaisutaistelun kulkua, vaan sitä, että monitoimihävittäjä toimii normaalisti osana verkostopohjaisen sodankäyn-nin johtamisjärjestelmää ja lisäksi tarvittaessa automaat-tisesti linkittää sen eri toimijoita. Ilmavoimien sivustolla esimerkkinä johtamistehtävästä annetaan muiden puo-lustushaarojen ilmasodankäynnin johtaminen, mikä käytännössä tarkoittaa hävittäjän ja muiden johtamis-järjestelmän toimijoiden sensoreiden ja tulivoiman integ-roimista esimerkiksi ilmatorjunnan tehostamiseksi.

Koska maastossa joukkojen ja kaluston viestiliikenne ei välttämättä aina onnistu maastoesteistä tai radiohori-

Hajautetut sensorit ja laukaisulavetit integroivassa verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestelmässä mikä tahansa toimija voi olla tulenjohtaja, maalinosoittaja tai

ampuva lavetti aina tarpeen mukaan.

© S

AA

B A

B

25SUOMEN SOTILAS

sontista johtuen, monitoimihävittäjä voi toimia eräänlai-sena hyvin matalalla kiertoradalla lentävänä tietoliiken-nesatelliittina tai erittäin korkean radiomaston päähän asennettuna linkkiasemana ja välittää eteenpäin mui-den toimijoiden viestiliikennettä eli karrikoidusti sanot-tuna tehdä nokiat Käsivarressa sijaitsevan syvänteen ja Uudellamaalla sijaitsevan soramontun välille. Radio-linkkitoiminta tapahtuu automaattisesti. Lentokalus-ton radiolinkkituki matalammalla sijaitsevien toimijoi-den radiohorisontin taakse on välttämätöntä esimerkiksi UAV-lennokkien ja pitkän kantaman asejärjestelmien toi-minnan kannalta, koska Suomella ei ole liittoutumatto-mana maana edes liittolaisten viestiliikennesatelliitteja radiohorisontin yli tapahtuvan viestiliikenteen takaami-seksi.

Maalinosoitustehtävä tarkoittaa sitä, että monitoimi-hävittäjä osoittaa maalin eli välittää sensoriensa muo-dostamia maalitietoja verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestelmän muiden toimijoiden tulivoiman

käyttämiseksi. Maalitiedot voivat syntyä tiedustelu- ja valvontatoiminnan tuloksena, ja niiden välittämiseen voi liittyä johtamistoimintaa tai tietoliikenteen välittä-mistä järjestelmän eri toimijoiden välillä. Maalinosoitus voi edellyttää monitoimihävittäjän yhden tai useamman sensorin lukitsemista haluttuun kohteeseen ja sen seu-raamista sekä kohteen pitämistä sensorien havainnoin-tisektorissa. Se voi jopa merkitä maalinosoitusta laserilla tai tutkalla, mutta yleensä se tarkoittaa sitä, että monitoi-mihävittäjä seuraa maalia ja ilmoittaa johtamisjärjestel-mään oman sijaintinsa, etäisyyden sekä sivu- ja korkeus-kulman maaliin, jolloin sen koordinaatit voidaan laskea geometrisesti. Johtamisjärjestelmä vuorostaan välittää ampuvalle lavetille maalin koordinaatit.

Hajautetut sensorit ja laukaisulavetit integroivassa verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestelmässä mikä tahansa toimija voi olla tulenjohtaja, maalinosoitta-ja tai ampuva lavetti aina tarpeen mukaan.

26 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

SAAB GLOBALEYE -TUTKAVALVONTA- JA TAISTELUNJOHTOKONE

Vaikka HX-keskustelusta saa helposti sellaisen kuvan, että Suomen ilmapuolustus- ja ilmasodankäyntikyvyssä on kysymys vain hävittäjien suorituskyvystä ja lentäjien osaamisesta,

niin todellisuudessa kyse on laajemmasta asiasta.


© S

AA

B A

B

27SUOMEN SOTILAS

Kaikkialla maailmassa hävittäjiä käytetään yhdessä il-matorjunnan kanssa, eikä kumpikaan toimi tehok-kaasti ilman ilmavalvontaa – kykyä muodostaa ja yl-läpitää reaaliaikaista tilannekuvaa siitä, mitä kaikkea tapahtuu valtion ja sen lähialueiden ilmatilassa.

Ilmavalvontatutkien edut ja haitatSuomessa sotilaspuolella ilmavalvonnan pääsensoreina ovat Ilmavoimien 500 km valvontaetäisyyden ja 30 km korkeuspei-ton kiinteät KAVA-kaukovalvontatutkat (Thomson TRS 22XX), lähes 500 km valvontaetäisyyden ja yli 30 km korkeuspeiton liikkuvat KEVA 2010 -keskivalvontatutkat (Thales Ground-Master 403) sekä 100 km valvontaetäisyyden ja viiden km kor-keuspeiton liikkuvat LÄVA-lähivalvontatutkat (Saab Giraffe 100 AAA), joiden tueksi vuonna 2021 tulevat 250 km valvon-taetäisyyden Maavoimien pääasiassa vastatykistökäyttöön hankitut liikkuvat monitoimiset Elta ELM-2311 -tutkat.

Muita sotilaspuolen ilmavalvonnan sensoreita ovat Meri-voimien pinta-alusten tutkat sekä Maavoimien ilmatorjunta-ohjusjärjestelmien tutkat ja optiset sensorit. Lisäksi Suomessa kriisiaikana on käytössä myös aistipohjainen, apuvälineillä ja ilman toimiva ilmavalvonta.

Eri siviili- ja sotilastoimijoiden kaikkien sensorien havain-not yhdistetään yhtenäiseksi ilmatilannekuvaksi, jota voivat käyttää kaikki verkostopohjaisen sodankäynnin johtamis-järjestelmän toimijat. Verkostopohjaisuuden ansiosta ilma-

valvonnan hajautetun sensorijärjestelmän muodostamaa tilannekuvaa voivat hyödyntää verkoston ampuvat lavetit: Il-mavoimien HX-hävittäjät, Merivoimien pinta-alukset ja Maa-voimien ilmatorjunta jopa omia sensoreitaan käyttämättä.

Alueellisesti mahdollisimman laaja ja tarkka ilmatilanne-kuva on elintärkeä HX-hävittäjien ja ilmatorjunnan tehok-kaan käytön kannalta, koska vain sen pohjalta oikeita tehtäviä voidaan suorittaa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Ilma-valvontatutkien suurimpana kriisiajan ongelmana on niiden helppo havaittavuus ja alhainen taistelukestävyys, koska niis-tä tulee vastapuolen prioriteettimaaleja. Puolustusvoimilla on luonnollisesti tältä varalta ilmavalvontatutkia enemmän-kin muttei loputtomasti.

Ilmatilannekuvan alueellinen menettäminen johtaa "so-dan usvaan”, jonka seurauksena ilmatila, jota pystytään puo-lustamaan, voi kutistua romahdusmaisesti erillisiksi pesäk-keiksi, kuten kävi Irakille 1991 Persianlahden sodan aikana.

Toisena maasta tai mereltä toimivien ilmavalvontatutki-en pulmana on niiden matalalla lentävien kohteiden alhainen havainnointietäisyys sekä kyvyttömyys nähdä maastoestei-den taakse. Maapallon kaarevuudesta johtuen 25 metrin kor-keudelle sijoitettu tutka havaitsee vain muutaman kymme-nen metrin korkeudella lentävät vastustajan lentokoneet ja risteilyohjukset vasta 40 km:n etäisyydellä. Jopa 850 m:n kor-keudella toimivan tutkan matalalla lentävien kohteiden tut-kahorisontti on vain 152 km.

28 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

GlobalEye – lentävä tutkareserviRatkaisuna pulmaan voivat olla Suo-melle osana HX-kokonaisuutta tarjotut kaksi Saab GlobalEye -tutkavalvonta- ja taistelunjohtokonetta, joiden perus-ajatuksena on karkeasti kiteytettynä se, että hävittäjän omaa tutkaa tehokkaam-pi, pidemmän havainnointietäisyyden ja korkeamman havannointikyvyn il-mavalvontatutka asennetaan korkeal-la lentävään liikesuihkukoneeseen, jo-hon mahtuu mukaan myös viisi ilma-, maa- ja merivoimien toimintaa ohjaa-vaa taistelunjohtajaa. Tutkavalvonta-koneita kutsutaan myös ennakkovaroi-tus- ja valvontakoneiksi, koska aiemmin niiden päätehtävänä oli varoittaa vas-tustajan lentokaluston ja ohjusten yllä-tyshyökkäyksestä.

Korkealla lentävän tutkavalvonta-koneen tutkalla on maasta käsin toimi-vaa tutkaa vähemmän katvealueita, ja sen maanpinnan kaarevuudesta joh-tuva tutkahorisontti on huomattavasti kauempana, eli ilmasta käsin toimiva il-mavalvontatutka pystyy muodostamaan tarkan ilma-, meri- ja maatilannekuvan jopa 450 km:n säteellä, eikä sillä ole kat-vealueita.

Lisäksi aliääninopeudella lentävän, pitkän toimintasäteen ja toiminta-ajan omaavan tutkavalvontakoneen strate-

ginen liikkuvuus on huomattavasti kor-keampi kuin ajoneuvoilla maissa liikku-villa maatutkilla tai sota-alusten tutkilla, kiinteistä maatutkista puhumattakaan.

Tutkavalvontakoneella voidaan myös operatiivisesti muodostaa kattava tilan-nekuva sellaisilla alueilla, joilla muuta tutkakapasiteettia ei ole käytettävissä, ja sillä voidaan nopeasti palauttaa tilanne-kuva niillä alueilla, joilla tutkapeitto on menetetty esimerkiksi taistelutoimien seurauksena. Tutkavalvonta- ja taiste-lunjohtokone on siis todella hyödyllinen tiedustelun, valvonnan ja johtamisen työkalu niin rauhan kuin sodan aikana,

ja sillä voidaan merkittävästi tehostaa HX-hävittäjien käyttöä.

Tutkavalvontakoneen idea on pe-räisin briteiltä vuodelta 1941, ja aluk-si niillä haluttiin valvoa saksalaislento-koneiden toimintaa läntisen merireitin alueella. Toisen maailmansodan lopus-sa britit käyttivät Vickers Wellington XIV -tutkavalvontakoneita ja amerikkalaiset Grumman TBF Avenger -tutkavalvonta-koneita lentotukialuksilta.

Pitkäaikaiseen partiointiin pystyvis-tä, maatukikohtiin tukeutuvista tutka-valvontakoneista tuli sotilaallisten suur-valtojen vakiokalustoa jo 1954 lähtien Lockheed EC-121 Warning Star -koneen myötä. Kylmän sodan loppupuolel-la lännessä olivat käytössä nelimootto-riset, maatukikohdista toimivat Boeing E-3 Sentry- ja tukialuksilta toimivat kaksimoottoriset Grumman E-2 Haw-keye -tutkavalvontakoneet ja idässä ne-limoottoriset Beriev A-50 -tutkavalvon-takoneet.

Saabin myyntihitin syntytarinaKylmän sodan aikana Ruotsin tavoittee-na oli eteen työnnetty puolustus Itäme-rellä ja Varsovan liiton maihinnousun torjunta mahdollisimman etäällä Ruot-sin rannikolta.

Koska tutkavalvontakone vaikut-

GlobalEye-kone pystyy suorittamaan jopa yli 11 tunnin

kestoisia operaatioita ja toimimaan 2 000 metrin kiitoradoilta.

SUOMEN SOTILAS 29

ti tähän sopivalta työkalulta eikä halut-tu ostaa amerikkalaista Grumman E-2 Hawkeye -konetta, Ericsson Microwa-ve Systemsin 1985 alkaen kehittämä erittäin suorituskykyinen PS-890 Erieye -AESA-valvontatutka päätettiin konsep-tin testaamiseksi asentaa 19-paikkai-seen Fairchild Swearingen Metroliner -potkuriturbiinimatkustajakoneseen. Hyvien testikokemusten myötä Ruotsin ilmavoimat tilasi kuusi Erieye-tutkalla varustettua Saab 340 -potkuriturbiini-matkustajakonetta, joiden tunnuksek-si tuli S 100B Argus. Vain neljä 1997 pal-veluskäyttöön tulleesta koneesta on rauhan aikana varustettu Erieye-val-vontatutkilla, ja kaksi normaalisti kul-jetuskoneina käytettyä Argusta voidaan varustaa kriisiaikana tutkavalvontako-neiksi alle 24 tunnissa.

Koska suhteellisen edullisen, erittäin suorituskykyisen ja toimintavarman Ericsson Microwave Systemsin yritys-oston myötä Saabille siirtyneen Erieye -AESA-ilmavalvontatutkan sekä han-kinta- ja käyttökustannuksiltaan edul-lisen pienehkön potkuriturbiini- tai suihkumatkustajakoneen yhdistelmä tarjosi suurvallan suorituskyvyn taval-listen kuolevaisten kevyellä kustannus-rakenteella ja vaatimattomilla tukeu-tumisympäristövaatimuksilla, Saabin tutkavalvontakoneesta tuli myyntihit-

ti, jota on eri reitti- ja liikepotkuriturbii-ni/suihkukoneiden pohjalle rakennet-tuna myyty Ruotsin ohella seitsemän eri maan ilmavoimille.

Suomelle tarjottu Saab GlobalEye -tutkavalvonta- ja taistelunjohtokone perustuu suorituskykyisempään uusin-ta GaN-teknologiaa käyttävään Erieye ER -tutkaan, joka on asennettu kanada-laiseen Bombardierin valmistaman pit-kän kantaman Global 6000 -liikesuih-kukoneeseen. Tutkan hävittäjämaalin havainnointietäisyys on yli 550 km, ja se pystyy havaitsemaan kohteita myös maalla ja merellä 450 km:n etäisyydeltä.

GlobalEye-kone pystyy suorittamaan jopa yli 11 tunnin kestoisia operaatioita ja toimimaan 2 000 metrin kiitoradoil-ta. Saab pystyi kehittämään GlobalEyen vain 2,5 vuodessa. Koska GlobalEye on liikesuihkukonepohjainen, sillä on niin paljon hävittäjäkoneita alhaisem-pi huollontarve, että kahdella Suomelle tarjotulla GlobalEye-koneella päästään ainakin yhden GlobalEyen käytettävyy-teen 24/7/365.

Saab toimitti ensimmäisen kol-mesta Arabiemiirikuntien tilaamas-ta GlobalEye-koneesta 29.4.2020, toi-sen 20.9.2020, kolmannen 20.2.2021 ja sai kahden GlobalEyen lisätilauksen 4.1.2021. S 100B Argus -koneiden kor-vaaminen GlobalEye-koneilla on myös

Ruotsin ilmavoimien suunnitelmis-sa. Saab sai 147 miljoonan euron Saab 2000 -potkuriturbiinireittikonepohjai-sen Saab 2000 Erieye AEW&C -tutkaval-vontakoneiden tilauksen nimettömältä asiakkaalta 18.5.2020.

Ei mikään köyhän miehen mopoversioSaab GlobalEye -tutkavalvontakone ei ole köyhän miehen mopoversio super-valtojen huomattavasti järeämmistä ja kalliimmista vastineistaan – hankinta- ja käyttökustannuksiltaan huomattavasti kalliimman, nelimoottorisen amerikka-laisen Boeing E-3 Sentry -tutkavalvon-takoneen PESA-tutkan hävittäjäkokoi-sen keski- tai yläkorkeuksilla lentävän maalin havainnointietäisyys on 650 km, tuoreemman ja vielä kalliimman kak-simoottorisen amerikkalaisen Boeing 737 AEW&C (E-7 Wedgetail) -tutkaval-vontakoneen monitoimisen MESA-tut-kan vastaava havainnointietäisyys on 600 km ja Saabin GlobalEyen yli 550 km. Kaikki kolme havaitsevat matalalla len-tävät kohteet samalta 450 km:n etäi-syydeltä. Lisäksi kaikista kolmesta Glo-balEye on meri- ja maatilannekuvan muodostamisessa suorituskykyisin.

Koska GlobalEye on liikesuihkukonepohjainen, sillä on niin paljon hävittäjäkoneita alhaisempi

huollontarve.

© S

AA

B A

B

30 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

Vuoteen 2019 asti Ruotsin il-mavoimien vahvuus oli noin sata Saab JAS 39C/D -moni-toimihävittäjää, jotka oli tar-koitus 2020-luvulla koko-naan korvata uusilla tilatuilla 60 Gripen E/F -evoluutioilla.

Itämeren alueen heiken-tyvä turvallisuustilanne ja kasvavat soti-laalliset uhat johtivat kuitenkin vuodes-ta 2019 alkaen uusiin päätöksiin, joiden myötä Ruotsi korotti 2020–2025 puolus-tusbudjettiaan 40 %. Samalla 60 uuden Gripenin E/F-evoluution rinnalla pää-tettiin säilyttää 60 Gripenin aiempaa C/D-versiota eli nostaa nykyistä 100 hä-vittäjän vahvuutta 120:een ja kasvattaa hävittäjälaivueiden määrää yhdellä ny-kyisestä kuudesta yhteensä seitsemään laivueeseen.

Viimeisimpien suunnitelmien mu-kaan Ruotsin ilmavoimissa C/D-ver-sioita on tarkoitus edelleen kehittää ja

päivittää, ja niiden käyttö jatkuu vuo-siin 2035–2040 asti. Gripen E/F toimii Ruotsin ilmavoimien selkärankana aina 2060-luvulle asti.

Gripen E/F:n tuotekehitys ja koe-lennot on saatu jo lähes päätökseen, ja Saab toimittaakin vuoden 2021 aika-na Ruotsin ilmavoimille kaksi ja Brasi-lian ilmavoimille neljä Gripen E/F -sar-jatuotantohävittäjää. Tuotanto aiotaan nostaa täyteen kapasiteettiin niin Ruot-sissa kuin Brasiliassa. Kaikkiaan koelen-toja on lennetty kaikilla Gripen-malleilla jo 10 000 lentoa. Gripen E/F -monitoi-mihävittäjän sotilastyyppihyväksynnän saaminen, joka merkitsee koko asejär-jestelmän täyttä valmiutta palveluskäyt-töön, etenee aikataulussa.

Brasilian ilmavoimat (Força Aérea Brasileira, FAB) uutisoi kesäkuun 2021 alkupäivinä, että 36 aiemmin tilatun Gripen E/F -hävittäjän lisäksi tämän vuoden aikana tilataan vielä 24–34 Gri-

GRIPEN JA RUOTSIN ILMAVOIMIEN TULEVAISUUS


pen E/F -hävittäjää lisää, eli tavoitteena on 60–70 Gripen E/F -hävittäjän koko-naisvahvuus. Eräiden arvioiden mukaan FABin pidemmän aikavälin tavoitevah-vuus voi olla jopa korkeampi – noin 100 Gripen E/F -hävittäjää.

Väestöltään 40 Suomen ja pinta-alal-taan 25 Suomen kokoinen, maailman viidenneksi suurin valtio Brasilia kaipai-si ehkä enemmänkin hävittäjiä.

Tällä hetkellä Gripen E/F on mukana Kanadan 88 hävittäjän, Kolumbian 15 hävittäjän ja Intian yli 100 hävittäjän tar-jouskilpailuissa. Saab arvioi, että seuraa-van 20 vuoden aikana Gripen E/F -hävit-täjiä saadaan myytyä yhteensä 300–450, joista on jo tilattu kahteen valtioon 96 hävittäjää sekä luotu niiden täysimittai-nen tuotantokyky kahteen maahan.

Mitä tulee Ruotsin ilmavoimiin Flyg-vapnetiin, niin vuosiin 2035–2040 asti käytössä säilyvät 60 Gripenin aiempaa C/D-versiota tullaan mitä todennäköi-

31SUOMEN SOTILAS

semmin modernisoimaan lähivuosina. Saabilla onkin jo valmiina AESA-tutka-päivitys niitä varten. C/D-versioiden poistumisen lähestyessä niiden tilal-le on joko hankittava lisää Gripen E/F -hävittäjiä, niiden seuraajia tai aloitetta-va hyvissä ajoin uuden hävittäjän suun-nittelu.

Saab ja Ruotsi ovat varautuneet vuo-sien 2035–2040 muutokseen osallistu-malla seuraavan sukupolven hävittäjän brittiläis-italialaiseen BAE Systems Tem-pest -kehitysohjelman alaiseen FCAS-ohjelmaan, joka keskittyy tulevaisuuden ilmataistelusuorituskykyjen kehittä-miseen. Saab ja Ruotsin valtio näkevät osallistumisensa FCAS-ohjelmaan en-nen kaikkea mahdollisuutena päästä ke-hittämään uutta teknologiaa Gripen E/F -hävittäjiin. Gripen E/F -hävittäjien ai-nutlaatuinen avioniikka-arkkitehtuuri, jossa lentämisen kannalta kriittiset oh-jelmistot on täysin erotettu taktisista oh-jelmistoista, mahdollistavat uusien tek-nologioiden ja suorituskykyjen, kuten sensoreiden tai asejärjestelmien, nope-an asentamisen Gripeniin.

Siitä, tuleeko Ruotsin 2030-luvun va-linta olemaan oman uuden hävittäjän kehittäminen, Tempest-yhteistyö vai Gripenin seuraava evoluutio, on vie-lä liian aikaista sanoa mitään varmaa.Niin ranskalais-saksalais-espanjalainen FCAS kuin brittiläis-italialainen Tem-pest-hävittäjäprojektikin ovat Saabille ja Ruotsille luontevia yhteistyökumppa-neita, mutta miten silloin kävisi Ruot-sin perinteiselle hävittäjäkaluston suun-nittelemisen ja tuotannon kansalliselle omavaraisuudelle?

Ruotsin nykyinen hävittäjälinjaus on

siinä mielessä tasapainoinen, riskitön ja kustannustaloudellinen vaihtoehto, että se maksimoi jo hankitusta ja tilatus-ta hävittäjäkalustosta saatavan maan-puolustushyödyn, ja käytännössä tuplaa Ruotsin ilmavoimien hävittäjäkaluston vahvuuden 2030-luvun jälkipuoliskol-le asti hyvin maltillisilla lisäkustannuk-silla. Samalla kysymys seuraavan suku-polven hävittäjäkaluston kehittämisestä joko omin voimin tai kansainvälisen yh-teistyön puitteissa siirtyy useilla vuosilla tulevaisuuteen, jolloin asiasta ja vaihto-ehdoista lienee tarkempaa tietoa.

Suomen ja Ruotsin yhteistyöViime vuosina Ruotsi ja Suomi ovat vah-vistaneet niin kahdenkeskistä, kuin myös NATO-rauhankumppanuuden puitteissa tapahtuvaa monikeskeistä so-tilaallista yhteistyötään. Viime vuosina virallisissa ruotsalaisissa puheenvuo-roissa Suomen ja Ruotsin välisen soti-laallisen yhteistyön kehittämisen tärke-

yttä painotetaan aivan suorin sanoin ja korostetaan, että Suomi ja Ruotsi val-mistelevat kahdenkeskistä isäntämaa-sopimusta. Tästä kaikesta voikin lukea rivien välistä, että Ruotsi on kaikista HX-toimittajavaltioista eniten kiinnostunut Suomen maanpuolustuskyvyn kehittä-misestä.

Suomen ilmavoimat ovat Ruotsin il-mavoimien strateginen yhteistyökump-pani, ja tällä hetkellä kummankin maan ilmavoimilla on eri hävittäjäkalustosta huolimatta kyky yhteisiin ilmaoperaati-oihin. Jos Suomen HX-valinta olisi Saab Gripen E/F ja samassa kokonaisuudes-sa tarjottava GlobalEye, niin kaluston harmonisointi mahdollistaisi myös yh-teisen tukeutumisympäristön. Flygvap-netin varakomentaja prikaatinkenraali Anders Persson meni jopa niin pitkälle, että hän väläytti visiota yhteisistä ilma-voimista, joilla olisi kaksi komentajaa, eli Suomen ja Ruotsin ilmavoimat voisi-vat toimia yhdessä yhtenä kokonaisuu-tena kummankin valtion alueella.

32 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

Saabin lopullinen HX-tarjous sisältää 64 yksipaik-kaista Saab JAS 39 Gripen E -monitoimihävittäjää, kaksi Saab GlobalEye -tutkavalvonta- ja ennakko-varoituskonetta, runsaan ja laajan aseistus- ja va-rustelupaketin ja kaikki muut Saabin HX-järjes-telmän käyttöönottoon ja käyttöön tarvittavat tuotteet ja palvelut. Tarjousta täydentää laaja alan suomalaisen teollisuuden ja Saabin teollisen yh-

teistyön paketti, jolla Suomeen luodaan Saabin tarjoaman HX-järjestelmän huoltovarmuus.

Saabin tarjoama 64 HX-hävittäjän lukumäärä on tärkeä, koska ensinnäkin tällä hetkellä ihan kaikki Ilmavoimissa on mitoitettu juuri 64 hävittäjän vahvuuden mukaan ja toiseksi juuri 64 on Ilmavoimien toivoma HX-hävittäjäkaluston enim-mäismäärä.

Saab Gripen E/F on kaikista HX-hävittäjäkandidaateista kaikkein uusin: Ruotsin valtio tilasi sen kehittämisen vuon-na 2013, prototyyppi valmistui 2016, ja kone teki ensilentonsa 2017. Koko projekti saatiin tilauksesta ensilentoon alle viides-sä vuodessa! Ensimmäiset Gripen E/F -hävittäjät luovutettiin Ruotsin ja Brasilian ilmavoimille vuonna 2019.

Suorituskyky- ja teknologianäkökulmasta Gripen E -moni-toimihävittäjän uunituoreus merkitsee sitä, että siinä on käy-tetty kaikista HX-kandidaateista uusimpia ja suorituskykyisim-piä lähestymistapoja ja ratkaisuja. Uunituoreuden mukanaan tuomien lastentautien ja uudenkarheuden riskejä alentaa se, että Gripen E/F on tulevaisuuden haasteiden tasolle suori-tuskyvyltään parannettu evoluutio vuonna 1988 ensilentonsa tehneestä ja 1996 palveluskäyttöön otetusta klassisesta A-, B-, C- ja D-versioiden perus-Gripenistä, jonka suunnittelun, jat-

SAABIN LOPULLINEN HX-TARJOUS


33SUOMEN SOTILAS

kokehityksen ja 25 vuoden palve-luskäytön aikana kaikki on jo jum-pattu kuntoon.

Gripenin E/F-evoluutiossa on uusi runko, siivet, moottori, suu-rempi asekuorma ja enemmän ripustuspisteitä, pidempi toi-mintasäde ja ennen kaikkea huo-mattavasti suorituskykyisemmät sensorit, avioniikan IT-järjestelmät, aseistus ja kehittyneemmät verkot-tumis- ja datafuusiokyvyt sekä to-della kehittynyt tilannekuva.

Gripen E:n kilpailuetu 1Saab Gripen E/F -monitoimihävit-täjän merkittävin ja jopa vallankumouksellinen kilpailuetu on se, että sen suorituskykyä ja toiminnallisuutta voidaan paran-taa ja laajentaa kilpailijoita nopeammin ja edullisemmin. Kyky pitää HX-järjestelmä koko elinkaarensa ajan alati kehittyvi-en uhkien ja mahdollisuuksien tasalla ei ole pelkästään tärkeä vaan elintärkeä ominaisuus. Mitä operatiivisemmin tähän pys-tytään ja mitä edullisempaa se on, sen parempi,

Saab on edelläkävijä modernien monitoimihävittäjien tuo-tekehityksen suurimman pullonkaulan eli koneen kaikkien jär-jestelmiä ohjaavan reaaliaikaisen sulautetun ohjelmiston ke-hittämisessä, mikä näkyy myös Gripenin jatkotuotekehityksen ja modernisaation huimana nopeutena, koska useiden vuosi-en välein tapahtuvan ohjelmistojen uudistamisen sijaan Saab uudistaa niitä vain muutamien kuukausien välein kuin iPho-ne-älypuhelin. Koska Saab on pystynyt tekemään sulautettu-

jen ohjelmistojen kehittämisestä laitteisto- ja ohjelmistoriippuma-tonta ja eriyttänyt hitaan ja kalliin sertifioinnin vaativan lentoturval-lisuudesta vastaavan ohjelmiston erilliseksi kokonaisuudekseen, Saab pystyy myös modernisoimaan mo-nitoimihävittäjiensä suorituskykyä kilpailijoitaan huomattavasti edul-lisemmin ja nopeammin. Tästä tar-kemmin sivuilla 16–17.

Saab tarjoaa Gripenin sulaute-tun ohjelmiston kehitystyökalujaan Suomelle osana HX-toimituskoko-naisuutta ja myös hävittäjänsä re-aaliaikaisten sulautettujen ohjel-mistojen kehittämiseen liittyvää

liiketoimintaa Suomen alan teollisuudelle osana teollista yh-teistyötä. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että voisimme kehittää Gripenin E -monitoimihävittäjille kaipaamiamme uusia suori-tuskykyjä nopeasti ja edullisesti pienten askelten mallilla joko omin voimin tai yhteistyössä Saabin ja muiden Gripenin E/F-käyttäjien kanssa.

Gripen E:n kilpailuetu 2Suomen Sotilas on toistuvasti verrannut eri HX-vaihtoehtoja parhaalta räätäliltä hankittuihin mittatilauspukuihin, jotka is-tuvat todella hyvin vain sille, jonka mitoille ne on tehty. Vaikka jokainen HX-vaihtoehto on loppujen lopuksi monitoimihävit-täjä, niin jokainen niistä on suunniteltu pääkäyttäjiensä ai-nutlaatuiseen toimintaympäristöön, tarpeisiin ja resursseihin,

■ MBDA Meteor - ilmataisteluohjus

■ MBDA Taurus KEPD 350 -risteilyohjus.

34 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

minkä johdosta ne ovat kaikki enemmän tai vähemmän erilaisia. Suomen käytös-sä eräät noista pienistä eroista voivat muodostua yllättävän tärkeiksi.

Koska kaikki HX-vaihtoehdot on kui-tenkin kehitetty pääkäyttäjilleen, niin meille sopivin vaihtoehto voi löytyä siltä HX-toimittajavaltiolta, joka toimii Suo-mea vastaavissa olosuhteissa ja jolla on meitä lähimpinä olevat toimintaympä-ristö, toimintatavat, tarpeet ja resurssit. Näiden seikkojen valossa juuri Suomen mitoille räätälöityä lähimpänä oleva HX-ratkaisu löytyy mitä todennäköi-semmin Ruotsista, koska Ruotsin Flyg-vapnet ja Suomen ilmavoimat ovat mo-nessa suhteessa kuin kaksi marjaa. Tästä lisää sivuilla 6–11.

Mitä Saab tarjoaa Gripen E:n lisäksi?GlobalEye – enemmän tilannekuvaa

Vaikka Saabin tarjoama GlobalEye-tut-kavalvonta- ja ennakkovaroituskone käydään tarkemmin läpi sivuilla 26–29, niin sen perusideana on laajempi ja yk-sityiskohtaisempi tilannekuva, joka pa-rantaa merkittävästi sotilaallista suo-rituskykyä ja johdettavuutta, koska hävittäjät saadaan kätevämmin keski-

tettyä oikeaan aikaan oikeaan paikkaan suorittamaan juuri sillä hetkellä tarvit-tavia tehtäviä. Ilmatilannekuvan lisäk-si GlobalEye voi valvoa myös tilannetta merellä ja maalla.

Gripen E:n sensorit

Gripen E -monitoimihävittäjän pääsen-sorina on elektronisesti keilaava, uusin-ta GaN-teknologiaa käyttävä Selex ES-05 Raven -AESA-tutka, joka on varustettu ±100 asteen havainnontisektorin (yh-teensä 200 astetta) antavalla mekaani-sella lisäkallistusjärjestelmällä.

Samalta valmistajalta tulee myös Gripen E:n suorituskykyinen etusekto-rin optroninen Skyward-G -IRST-senso-ri. Lisäksi Gripen E:ssä on kehittynyt si-säänrakennettu, 360 asteen sektorissa toimiva ELSO- ja omasuojajärjestelmä, josta tarkemmin sivuilla 19–23.

Sisäinen ja ilmataisteluaseistus

Gripen E -monitoimihävittäjän sisäise-nä aseistuksena on 27 mm:n viisikam-mioinen revolverilukkoinen Mauser BK-27 -automaattitykki 120 laukauk-sen tuliannoksella. Tykin tulinopeus on säädettävissä välillä 1 000–1 700 lks/min. Muuta asekuormaa 10 ulkoises-

sa ripustuspisteessä voi olla enintään 5 300 kg.

Saabin HX-tarjouksen ilmasta il-maan -aseistuksena ovat lyhyen kanta-man infrapunahakuinen Diehlin IRIS-T-ohjus ja keskimatkan tutkahakuinen MBDA Meteor -ilmataisteluohjus, joi-den kummankin kehittämiseen Saab on osallistunut.

1960-luvulta lähtien eurooppalaise-na amerikkalaisten ohjusten lisessival-mistajana toimineen saksalaisen Dieh-lin johdolla kuuden maan yhteistyönä 1995–2005 amerikkalaisen AIM-9 Side-winder -ilmataisteluohjuksen korvaa-jaksi suunniteltu, 3 Machin nopeuden, 25 km kantaman ja 11,4 kg:n taistelula-tauksen kääntyvällä suihkusuuttimella varustettu IRIS-T on suorituskykyinen lähi-ilmataisteluohjus. IRIS-T:n moder-nisointi on helpompaa, koska ohjus on modulirakenteinen. Datalinkin avulla se voidaan lukita maaliin vasta laukaisun jälkeen, ja se tukee Gripen E:n kypärä-tähtäintä.

Vaikka lähivuosina keskimatkan oh-juksissa on odotettavissa sukupolven-vaihdos, ensimmäisenä Ruotsin ilma-voimien JAS 39C Gripen -hävittäjässä vuonna 2016 palveluskäyttöön otet-tu monikansallinen eurooppalainen MBDA Meteor on tällä hetkellä kanta-

■ MBDA SPEAR -täsmä ohjus.

35SUOMEN SOTILAS

maltaan ja suorituskyvyltään maailman parhaimmistoa.

Meteorin ainutlaatuisena käänteen-tekevänä ominaisuutena on sen pato-putkimoottorin säädettävä työntövoima ja toiminta-aika, minkä takia se säilyt-tää työntövoimansa ja liikehtimiskykyn-sä aina maaliin osumiseen saakka jopa kantamansa äärirajoilla. Tämän takia sitä on kilpailijoitaan hankalampaa väis-tää. Meteorissa on kaksisuuntainen da-talinkki ja edistyneet verkottumisomi-naisuudet.

Eurooppalaiset IRIS-T ja Meteor ovat yhteensopivia amerikkalaisten vasti-neittensa AIM-9 Sidewinderin ja AIM-120 AMRAAM -ohjusten kanssa.

Ilmasta maahan- ja ilmasta pintaan -aseistus

Pitkän yli 500 km kantaman risteilyoh-juksena on 1 400 kg omapainon ja mo-nitoimisen 481 kg taistelulatauksen MBDA:n Taurus KEPD 350, jonka kehit-tämiseen joka paikkaan ehtivä Saab on myöskin osallistunut. Taurus KEPD 350 -ohjuksessa on todennäköisesti markki-noiden fiksuin kaksitoiminen taistelula-taus, joka voidaan joko räjäyttää ilmassa aluemaaleihin ja suojattuihin kohteisiin läpäisevästi vaikutettaessa tai jopa va-lita, missä bunkkerin kerroksessa pää-taistelulataus räjähtää. Kohdetta lähes-tyessä havainnoinnin vaikeuttamiseksi matalalla lentävä Taurus KEPD 350 -oh-jus ponnahtaa jyrkästi ylös ja syöksyy

maaliin lähes kohtisuoraan alas hyö-dyntääkseen ilmatorjuntajärjestelmille tyypillistä yläsektorin katvealuetta. Tau-rus KEPD 350:n erittäin monitoiminen INS-, GPS-, TERCOM- ja kuvatunnistus-pohjainen navigointi- ja loppuhakeutu-misjärjestelmä ei juurikaan välitä elekt-ronisesta häirinnästä ja antaa sille noin metrin osumatarkkuuden.

Kevyempänä 100 kg omapainon ja 100–130 km kantaman täsmäohjuksena on MBDA SPEAR, jossa on kolmitoimi-nen infrapuna-, tutka- ja laserhakuinen hakeutumisjärjestelmä. SPEAR-ohjuk-sella voidaan myös vaikuttaa liikkuviin pistemaaleihin maalla ja merellä.

Vaikka sekä Taurus KEPD 350 että SPEAR-ohjukset ovat ammu-ja-unohda-täsmäaseita, eli ne toimivat INS- ja GPS-hakuisesti ja käyttävät autonomista lop-puhakeutumista, niin niistä löytyy myös kaksisuuntainen datalinkki, jonka avul-la maalia voidaan vaihtaa tai keskeyttää tehtävä ohjusten laukaisun jälkeen. Da-talinkin avulla ohjukset voivat keskus-tella niin laukaisulavettinsa kanssa kuin keskenäänkin ja myös muiden verkosto-pohjaisen sodankäynnin johtamisjärjes-telmän toimijoiden kanssa.

Vanhan hyödyntämistä ja uuden käyttöönottoa

Mitä luultavammin Gripen E:hen in-tegroidaan myös Ilmavoimien nykyisen aseistuksen käyttömahdollisuus. Vaik-ka jokaista HX-vaihtoehtoa tarjotaan

omalla, Suomen tarpeisiin räätälöidyllä aseistuspaketilla, todellisuudessa valin-nanvaraa on huomattavasti enemmän.

Ensinnäkin jokaisen HX-vaihtoeh-don pääkäyttäjien käytössä oleva – eli hävittäjään valmiiksi integroitu – aseis-tusvalikoima on HX-tarjousta huomat-tavasti laajempi.

Toiseksi tänä päivänä aseiden mitat, ripustus- ja laukaisulaitteet sekä muut rajapinnat noudattavat yhteisiä standar-deja. Ne ovat keskenään vaihtokelpoisia, kunhan ne vaan integroidaan hävittäjän sulautettuun ohjelmistoon.

Kolmanneksi aseistusvalikoima, jol-la HX-järjestelmä toimitetaan vuosina 2025–2030, tulee muuttumaan HX-jär-jestelmän elinkaaren aikana uusien suo-rituskykyisempien vaihtoehtojen tu-lessa saataville. Neljänneksi aseistus ei ole ikuista, vaan jopa käyttämättömällä aseistuksella on rajoitettu takuu- ja va-rastointiaika, määrätyt huoltovälit ja ra-jallinen lentotuntiresurssi.

Kiitos Saabin ainutlaatuisen sulau-tettujen ohjelmistojen kehittämisosaa-misen ja lukuisten aiempien tarjouskil-pailujen, sillä on poikkeuksellisen laajaa osaamista israelilaisten, ruotsalaisten, eurooppalaisten, amerikkalaisten, ete-läamerikkalaisten ja eteläafrikkalaisten aseiden integroinnista. Samoista syistä Gripen E:hen on kaikista HX-kilpailijois-ta helpointa, nopeinta ja halvinta integ-roida uutta aseistusta tulevaisuudessa.

Vaikka jokaista HX-vaihtoehtoa tarjotaan omalla, Suomen tarpeisiin räätälöidyllä aseistuspaketilla, todellisuudessa valinnanvaraa on huomattavasti enemmän.

36 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

Ilmavoimien HX-hankkeessa jokaisen kilpailijan lopulli-nen tarjous arvioidaan ensin kolmen kynnysehdon kan-nalta vain hyväksytty/hylätty-asteikolla eikä HX-kilpaili-joiden tarjouksia verrata tässä vaiheessa keskenään.

Vain ne HX-tarjoukset, jotka täyttävät kaikki kynnys-ehdot, pääsevät seuraavalle kierrokselle, jossa eri toimit-tajien HX-järjestelmät laitetaan sotilaallisen suoritusky-kynsä mukaiseen paremmuusjärjestykseen.

Puolustusvoimat tulee esittämään val-tioneuvostolle hankittavaksi HX-vaihto-ehtoa, jolla on arvioinnin mukaan korkein sotilaallinen suorituskyky osana Suomen koko puolustusjärjestelmää. HX-hankkeen kynnysehtoja ovat lopullisen tarjouksen mukaisen HX-järjestelmän kustannukset, huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö.

HX-hintakattoKustannuskynnysehdolla tarkoitetaan sitä, että HX-järjestelmän hankinnan ja sen käy-tön kustannuksille on asetettu hintakatto. HX-kokonaisuuden hankintakustannukset saavat olla korkeintaan 10 miljardia euroa: lopullisen tarjouk-sen mukaisesta käyttövalmiista HX-järjestelmästä maksetaan toimittajalle enintään 9,4 miljardia euroa, HX-järjestelmän so-vittaminen osaksi Suomen puolustusjärjestelmää saa maksaa 579 miljoona euroa, ja 21 miljoonaa euroa kuluu HX-hankin-nan valmisteluun.

HX-järjestelmän käyttökustannukset eivät saa ylittää nykyi-

sen Hornet-hävittäjäkaluston tasoa eli 10:ntä prosenttia puo-lustusbudjetista – noin 250 miljoonaa euroa vuodessa.

HX-järjestelmän taattu käytettävyysHuoltovarmuusvaatimuksella tarkoitetaan kiteytetysti sitä, että Suomen on pystyttävä käyttämään HX-järjestelmää niin normaali- kuin poikkeusoloissakin ja jopa silloin, kun yhtey-

det Suomesta ulkomaille on katkaistu. Kus-tannusten alentamiseksi poikkeusolojen huoltovarmuusjärjestelmän on perustut-tava normaaliolojen ratkaisuihin. Tärkein osa huoltovarmuutta on HX-järjestelmän käyttö-, ylläpito- ja korjauskyky suomalais-voimin, minkä takaamiseksi tarvittavien resurssien – osaamisen, henkilöstön, lait-teiden, tilojen, varusteiden, varaosien ja kulutusmateriaalien – on oltava Suomes-sa joko puolustushallinnossa tai alan teol-lisuudessa.

Koska Suomeen ei pystytä luomaan HX-valmistajien satojen eri maissa toimivi-en alihankkijayritysten tuotantoverkoston

kaikkia kykyjä, huoltovarmuusvaatimuksia joudutaan priori-soimaan ja karsimaan. Samaa kustannustehokkuuspohjais-ta lähestymistapaa joudutaan soveltamaan myös varaosiin ja korjauskykyyn.

Tästä johtuen HX-hankkeen aikana puolustushallinto on yhteistyössä kunkin HX-kilpailjan kanssa määritellyt räätä-löidyn, kaikki vaatimukset täyttävän ja kustannustehokkaan

HX-HANKKEEN KUSTANNUKSET, TEOLLINEN YHTEISTYÖ JA HUOLTOVARMUUS

HX-järjestelmän käyttökustannukset eivät

saa ylittää nykyisen Hornet-hävittäjäkaluston tasoa eli 10 prosenttia puolustusbudjetista.

37SUOMEN SOTILAS

huoltovarmuusjärjestelmän. Koska huoltovarmuuden eri osa-tekijöitä voidaan vaihtoehtoisesti ostaa osana HX-hankintaa, toteuttaa osana suoraa teollista yhteistyötä tai ostaa HX-järjes-telmän elinkaaren aikana osana sen käyttökustannuksia, näis-tä asioista on ollut pakko sopia etukäteen, jotta HX-kilpailijat pystyisivät laatimaan tarjouksensa. Käytännössä tämä tarkoit-taa sitä, että huoltovarmuuden kynnysehdon täyttäminen ra-joittuu siihen, että lopullisessa tarjouksessa on oltava aiemmin sovittu huoltovarmuusjärjestelmä toteutettuna kustannuskyn-nysehtojen mukaisesti.

Teollinen yhteistyöHX-hankkeen teollisessa yhteistyössä on kyse kahdesta asi-asta. Ensinnäkin teollinen yhteistyö on väline HX-huoltovar-muusjärjestelmän suomalaisen osuuden rakentamiseksi. Toi-seksi se on taloudellinen kompensaatiojärjestely, jolla osa HX-hankkeen ulkomaille maksettavaista kustannuksista ohja-taan takaisin suomalaiselle puolustusalan teollisuudelle, joka toimittaa osan HX-järjestelmään liittyvistä tuotteista ja palve-luista, jotka ilman teollista yhteistyötä ostettaisiin ulkomailta.

Teollista yhteistyötä on kahdenlaista: joko HX-järjestel-mään liittyvää suoraa teollista yhteistyötä tai muuhun kes-keisten turvallisuusetujen kannalta tärkeän teknologian ja osaamisen Suomeen siirtämiseen liittyvää epäsuoraa teollis-ta yhteistyötä.

HX-hankkeen kynnysehtona on vähintään 30 %:n suoran teollisen yhteistyön osuus HX-hankintahinnasta, eli jokaisen HX-kilpailijan on löydettävä Suomesta yhteistyötä vähintään kolmen miljardin euron edestä.

Käytännössä kaikki HX-kilpailijat ovat etsineet Suomes-ta itselleen yhteistyökumppaniverkoston ja sopineet valmiik-si oman suoran teollisen yhteistyöpakettinsa ennen lopullisen tarjouksen jättämistä. Tämä työ on ollut pitkälle päällekkäis-tä huoltovarmuusjärjestelmän luomisen kanssa. Puolustus-

ministeriö arvioi jokaisen HX-kilpailijan lopullisen tarjouksen sisältämän suoran teollisen yhteistyön paketin painottaen eri-tyisesti sillä luotavaa HX-järjestelmän huoltovarmuutta.

Tästä kaikesta voi päätellä, ettei HX-hankkeen teollisen yh-teistyön 30 %:n kynnysehdon tavoitteena ole maksimaalinen HX-järjestelmän tuotannon lokalisointi Suomeen, vaan HX-järjestelmän huoltovarmuuden takaaminen. Tietenkin kaik-ki tämän päälle tuleva sotilas- ja ilmailuteollisuuden tekno-logian ja osaamiseen siirtäminen Suomen alan teollisuudelle suoran ja epäsuoran teollisen yhteistyön muodossa on terve-tullutta, mutta se ei ole olennaista HX-hankinnan kannalta eikä esimerkiksi laajemmasta suoran teollisen yhteistyön pa-ketista saa HX-arvioinnissa lisäpisteitä. Sen sijaan laajemman teollisen yhteistyön tarjoamisella saattaa olla merkitystä, kun valtioneuvosto tekee lopullista HX-valintaa Puolustusvoimi-en esityksen pohjalta, koska siinä vaiheessa vaikuttavat poliit-tisetkin tekijät.

Saab SuomessaKoska millään muulla HX-kilpailijalla ei ole niin laajaa ja yli 80 vuoden yhteistyösuhdetta Puolustusvoimien kaikkien puolus-tushaarojen, muiden viranomaisten ja suomalaisen puolustus-teollisuuden kanssa kuin Saabilla ja se on ainoa HX-kilpailija, jolla on jo ennestään tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantotoi-mintaa Suomessa, niin Saabilla on merkittäviä kilpailuetuja HX-hankkeen huoltovarmuusjärjestelmän luomisessa ja suo-ran teollisen yhteistyön tarjoamisessa.

Saabin ja Ilmavoimien yhteistyösuhde alkoi talvisodan ai-kana, jolloin Saabin tehtailla Trollhättanissa koottiin ja koelen-nettiin mm. USA:sta Suomen ostamat uudet Brewster 239 -hä-vittäjät sekä osa italialaisista Fiat G.50 -hävittäjistä.

Saabin perustajiin kuuluvan, ja Saabin myöhemmin osta-man ruotsalaisen Bofors-tykkivalmistajan yhteistyö Maavoi-mien ja suomalaisen teollisuuden kanssa alkoi vielä aiemmin,

38 SUOMEN SOTILAS

SAAB GRIPEN E

kun vuosina 1938–1939 ostettiin 37 mm:n Bofors-panssarin-torjuntatykkejä (37 PstK/36) ja valmistettiin niitä 1939–1941 Suomessa lisenssillä. Hankintoja ja teollista yhteistyötä jatket-tiin Boforsin 40 mm:n ilmatorjuntakanuunan (40 ItK 38) han-kinnoilla ja lisenssivalmistuksella 1939 alkaen.

Saab perusti yrityksensä Suomeen vuonna 1946, ja yhteis-työ Ilmavoimien kanssa jatkui 1960-luvulla 36 Saab 91 Sa-fir (Sähvä) -koulutus- ja yhteyskoneen (käytössä 1958–1982) ja 1970–1980-luvuilla 48 Saab J35 Draken -hävittäjän (käytös-sä 1972–2000) hankinnoilla ja lisenssivalmistuksella. Ilmavoi-mien nykyiset F/A-18 Hornet -hävittäjät on varustettu Saabin valmistamalla BOL-omasuojajärjestelmällä.

Merivoimissa on käytössä kaikissa alusluokissa monia Saa-bin tuotteita: kauko-ohjattuja Trackfire-aselavetteja, 9LV-tais-telujohtojärjestelmiä, CEROS-tulenjohtotutkia, Sea Giraf-fe -valvontatutkia, RBS15-meritorjuntaohjuksia (MTO85 ja MTO85M), vedenalaisia kauko-ohjattuja Double Eagle -aluk-sia, Laivue 2020 -hankkeen Pohjanmaa-luokan korvettien tais-telujärjestelmiä, peruskorjattavien Hamina-luokan ohjusve-neiden järjestelmiä ja kevyttorpedojärjestelmiä.

Maavoimissakin on paljon Saabin kalustoa: NLAW-pans-sarintorjuntaohjuksia, RBS 70 -ilmatorjuntaohjuksia (ITO05

ja ITO05M), Giraffe-tutkia, SM-EOD-raivaamispanoksia, KA-SI-taistelusimulaattoreita ja GC IDT -sisäampumasimulaatto-reita.

Myös Suomen eri viranomaisilla on käytössään paljon Saa-bin järjestelmiä etupäässä ilma- ja meriliikenteen valvontaan ja johtamiseen.

Jo ilman HX-hankettakin Saab Finland Oy työllistää Suo-messa lähes 70 henkilöä Helsingissä, Tampereella Saab Tekno-logiakeskuksessa ja Turussa Laivue 2020 -projektitoimistossa. Saabin tytäryhtiö Combitech Oy, Pohjoismaiden johtava tur-vallisuus- ja puolustusalan IT-järjestelmien ja konsultoinnin toimittaja, työllistää Suomessa noin 90 henkilöä neljällä paik-kakunnalla ja muualla Pohjoismaissa 1 800 henkilöä. Vuodesta 2018 toimiva Saab Teknologiakeskus keskittyy Gripen-hävittä-jien ja GlobalEye-tutkavalvontakoneiden elektronisen sodan-käynnin ratkaisujen sekä merivoimien johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon.

Saab on yksi Aalto-yliopiston neljästä strategisesta yhteis-työkumppanista, ja tutkimusyhteistyö kattaa tällä hetkellä 11 hanketta. Tutkimushankkeisiin osallistuu yli 30 professoria, tutkijaa, tohtoriopiskelijaa ja diplomityöntekijää. Saabin ra-hoittaman yhteistyöohjelman tavoitteena on yli 20 valmistu-

SUOMEN SOTILAS 39

vaa tohtoria 10 vuoden aikana. Tutkimustoiminta keskittyy sensoriteknologiaan ja tekoälyn kehittämiseen.

Toinen Saabin merkittävä suomalainen tutkimus- ja tuote-kehityskumppani on Teknologian tutkimuskeskus VTT, jonka kanssa yhteistyössä on tutkittu ja kehitetty uusimpia teknolo-gioita, kuten lentokonemateriaaleja, liitoksia, osakokoonpa-nojen testaamista, 3D-tulostukseen perustuvan valmistus-tekniikan sovelluksia ja tutkatutkimuksen hankkeita. Vuosina 2021–2022 yhdellä miljoonalla eurolla tutkitaan ja kehitetään uusinta lentokone-elektroniikkaa, uuden sukupolven senso-ri- ja kvanttiteknologioita sekä lentokoneen rakenteiden kes-tävyyteen, uusiin valmistusmenetelmiin ja virtuaalitodellisuu-den toimintoihin liittyviä innovaatioita.

Mitä Saab tarjoaa?Saabin lopullinen HX-tarjous sisältää 64 Gripen E -monitoi-mihävittäjän ja kahden GlobalEye-tutkavalvontakoneen, nii-den aseistuksen ja varustelun sekä kaiken niiden käyttämi-seen vaadittavien tuotteiden ja palveluiden lisäksi myös 118 valmiiksi sovittua ja 22 potentiaalista teollisen yhteistyön oh-jelman hanketta 37 suomalaisen yhtiön ja instituution kans-sa HX-järjestelmän huoltovarmuuden ja itsenäisen kansallisen toimintakyvyn takaamiseksi.

Laajaan teollisen yhteistyön ohjelmaan kuuluvat osaamis- ja teknologiasiirron lisäksi esimerkiksi kunnossapito-, korja-us- ja huoltotoimintakyvyn siirtäminen suomalaiselle teolli-suudelle, osien valmistus, koneiden ja niiden moottoreiden loppukokoonpano Suomessa sekä Gripen & GlobalEye -järjes-telmäkeskuksen perustaminen Suomeen.

Osana HX-tarjoustaan Saab tarjoaa Suomelle mahdolli-suutta kehittää Gripen- ja GlobalEye-järjestelmiä joko itsenäi-sesti tai yhteistyössä Ruotsin ja muiden Gripen- ja GlobalEye -käyttäjien kanssa sekä kehittää uusia suorituskykyjä omien tarpeiden mukaan. Tämä toiminta keskitetään Suomen Gri-pen & GlobalEye -järjestelmäkeskukseen, ja sillä varmistetaan uusien työpaikkojen ja uuden osaamisen lisäksi myös se, että Suomen käyttämä HX-järjestelmä pysyy kehityksen kärjessä aina 2060-luvulle saakka.

Saabin varsin avokätiseen huoltovarmuuden ja teollisen yhteistyön tarjoukseen on monta syytä, joista vähäisempä-nä ei ole Suomen ja Ruotsin tiivis puolustusyhteistyö ja mai-den puolustusvoimien sekä ilmavoimien strateginen kumppa-nuus. Ruotsin valtio, sen puolustusvoimat ja Saab arvostavat myös suomalaista sotilas- ja siviilipuolen huippuosaamista ja haluavat hyödyntää sitä Gripen- ja GlobalEye-järjestelmien kehittämisessä. Saabin tarjoamasta HX-järjestelmän kustan-nustason, huoltovarmuuden ja teollisen yhteistyön yhdistel-mästä on hankalaa panna paremmaksi.

■ Gripen E -hävittäjän tuotanto.

Saabin tarjoamasta HX-järjestelmän kustannustason, huoltovarmuuden ja teollisen yhteistyön yhdistelmästä

on hankalaa panna paremmaksi.

WWW.SUOMENSOTILAS.FI

SAAB GRIPEN E JA GLOBALEYE · sekä Suomen sotiin vuosina 1918, 1939– ... sia moottoreita ja...

Documents

Transcript of SAAB GRIPEN E JA GLOBALEYE · sekä Suomen sotiin vuosina 1918, 1939– ... sia moottoreita ja...