Rysäpyynnin kehitystyö 2002 - 2012 Retrospektiinen ”tekninen” läpileikkaus

Entä mitä jatkossa?

Vesa TschernijIconex Oy

KANRA KEHRA

lähtökohdista tuloksiin

Tänään keskitytään:

1. Tarkastelemaan KANRA-KEHRA rysäkehitystyön lähtökohtia ja itse prosessia

2. Yksittäisiä poimintoja keskeisistä tuloksista

3. ”Tekijöiden” ja oheisryhmien arvioon työn tuloksista sekä siitä mitä mahdollisesti on jäänyt tekemättä?

Yksityiskohtaiset tulokset on koostettu hankekokonaisuuden aikana

tuotettuihin raportteihin (löytyvät netistä)

Rysäkehitystyön lähtökohta ja evoluutio1

2002-03

Pyyntitekninenselvitys 2002-03Pyyntitekninenselvitys 2002-03

saaristomeri

selkämeri

tarvittiin selvitys kiteyttämään päämäärä!

pyynnin kehittämisessä todellinentarve hylkeen aiheuttamien vahinkojenvuoksi!

oli kysymys kalastuksen säilymisestä!

lähtökohta

lähtökohta

Oliko syy selvityksen tarpeeseentodellakin hylje vai yleisen (yhteisen) päämäärän puuttuminen kalastus-elinkeinon harjoittajien keskuudessa!

kysymys!

KANRA

2002-03

PyyntitekninenselvitysPyyntitekninenselvitys

2004 KANRA

Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin

Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin

Pohjarysäpyynti korvaamaanselkävesien vaikeutuvaakuhan välivesiverkkopyyntiä(syynä hylkeet)

saaristomeri

Lohen ja siian rysäpyynninjatkon varmistaminen huolimatta lisääntyvästä hyljepopulaatiosta

selkämeri

2002-03

PyyntitekninenselvitysPyyntitekninenselvitys

Rysäkehitystyönloppuraportti 2009Rysäkehitystyönloppuraportti 2009

2004 - 2009KANRA

Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin

Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin

Rysäkehitystyön tiivistetyt tulokset 2 KA

NR

A

PU-pohjarysä (nykyversio)- aluksi moninaisia rakeentellisia ongelmia - parhaimmillaan vain täydentävä pyydys- merkitys kokonaisuuden kannalta kyseenalainen- hyviä rysäpaikkoja rajallisesti (vain sisäsaaristossa)

- pohjapyyntirysä vaatii vankan osaamisen

saaristomeri

selkämeriPU-rysä- elinehto (siian pyynnissä vielä kysymysmerkki)- on odotetusti mullistanut koko kalastusmuodon - saalis huippulaatuista/työmäärä vähentynyt- tuottajahinnassa selvää nousupainetta

lopputulos 2009

PU-pohjarysä (nykyversio) - pyyntitekniikan lisäkehittäminen ilman laajempaa kiinnostusta kyseenalaista- selektivisyyden lisääminen tarpeellista

saaristomeri – mitä 2009 jälkeen?

selkämeri – mitä 2009 jälkeen?

PU-rysä- hyljevarmuuden lisäämistarve suuri- siian selektion kehittäminen toivottavaa

2002-03

PyyntitekninenselvitysPyyntitekninenselvitys

Rysäpyynnin kehittäminen;loppuraportti 2009Rysäpyynnin kehittäminen;loppuraportti 2009

Selektio jahylkeenkestävyys

Selektio jahylkeenkestävyys

2004 - 2009

2010 – 11

KANRA

Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin

Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin

KEHRA

Vedenalaiskuvaus kehitystyön edellytys!

- kuvausten ajoittaminen helppoa- työskentelyolosuhteet otollisempia- hankaluutena samea vesi- kuvauslaitteiston toimintavarmuus välttävä!

saaristomeri – kuvausten onnistuminen

selkämeri – kuvausten onnistuminen

- kuvausten ajoittamisen ennakointi vaikeaa- työskentelyolosuhteet erittäin vaativat- hankaluutena kuvattavan tilanteen rajaaminen- kuvauslaitteiston toiminta ala-arvoinen!

Yksikkösaalis 6.8 vrk:en jaksoissa

0.0

2.0

4.0

6.0

8.0

10.0

12.0

14.0

8/4/

15/4

/

22/4

/

29/4

/

6/5/

13/5

/

20/5

/

27/5

/

3/6/

10/6

/

17/6

/

24/6

/

1/7/

8/7/

15/7

/

22/7

/

Yks

ikkö

saal

is k

g/v

rk

Kuha

Ahven

Muut

Kuha<37cm

Kuvausajankohta ja kuhasaaliin ajoittuminen Saaristomerellä yhteneväiset

Yksikkösaalis 4.8 vrk:en jaksoissa

0.0

5.0

10.0

15.0

20.0

25.0

30.0

35.0

19/4

/

26/4

/

3/5/

10/5

/

17/5

/

24/5

/

31/5

/

7/6/

14/6

/

21/6

/

28/6

/

Yks

ikkö

saal

is k

g/v

rk

Kuha

Ahven

Muut

Kuha<37cm

Yksikkösaalis 4.3 vrk:en jaksoissa

0.010.020.030.040.050.060.070.080.090.0

26/4

/

3/5/

10/5

/

17/5

/

24/5

/

31/5

/

7/6/

14/6

/

21/6

/

28/6

/

Yks

ikkö

saal

is k

g/v

rk

Kuha

Ahven

Muut

Kuha<37cm

2009

2010

2011

15.6

n. 620 kg + (280)

n. 440 kg + (332)

n. 690 kg + (445)

Kuha&ahvensaalis(vap.kuha<37cm)

kuvausjakso merkitty sinisellä viivalla

myy

ty lo

his

aalis

kg

/ko

enta

HS ponttonirysän lohisaalis (kg/koenta) kuvausjaksolla 2009

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

06-0

5

08-0

5

10-0

5

12-0

5

14-0

5

16-0

5

18-0

5

20-0

5

22-0

5

24-0

5

26-0

5

28-0

5

30-0

5

01-0

6

03-0

6

05-0

6

07-0

6

09-0

6

11-0

6

13-0

6

15-0

6

17-0

6

19-0

6

21-0

6

23-0

6

25-0

6

27-0

6

29-0

6

01-0

7

03-0

7

05-0

7

07-0

7

09-0

7

11-0

7

13-0

7

15-0

7

17-0

7

19-0

7

21-0

7

23-0

7

25-0

7

RV ponttonirysän lohisaalis (kg/koenta) kuvausjaksolla 2009

myy

ty lo

his

aalis

kg

/ko

enta

0

50

100

150

200

250

14

-05

16

-05

18

-05

20

-05

22

-05

24

-05

26

-05

28

-05

30

-05

01

-06

03

-06

05

-06

07

-06

09

-06

11

-06

13

-06

15

-06

17

-06

19

-06

21

-06

23

-06

25

-06

27

-06

29

-06

01

-07

03

-07

05

-07

07

-07

09

-07

11

-07

AU ponttonirysän lohisaalis (kg/koenta) kuvausjaksolla 2009

myy

ty lo

his

aalis

kg

/ko

enta

0

10

20

30

40

50

60

70

11

-06

13

-06

15

-06

17

-06

19

-06

21

-06

23

-06

25

-06

27

-06

29

-06

01

-07

03

-07

05

-07

07

-07

09

-07

11

-07

13

-07

15

-07

17

-07

19

-07

21

-07

23

-07

25

-07

27

-07

29

-07

Kuvausajankohta ja lohisaalishuippu Selkämerellä harvoin kohdakkain

Myy

ty l

oh

isaa

lis

kg/k

oen

ta

EPU-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010

Ku

mu

lati

ivin

en s

aali

s kg

0

10

20

30

40

50

60

70

80

12-05 19-05 23-05 28-05 02-06 08-06 13-06 18-06 22-06 28-06 11-07

0

200

400

600

800

1000

1200Lohi (kg/koenta)

Lohi (kumul.saalis)

Myy

ty s

aali

s kg

/ko

enta

EJ-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010

Ku

mu

lati

ivin

en s

aali

s kg

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

21-05 26-05 01-06 06-06 10-06 12-06 17-06 20-06 29-06 02-07 04-07 06-07

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500Lohi (kg/koenta)

Lohi (kumul.saalis)

Myy

ty s

aali

s kg

/ko

enta

RS-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010

Ku

mu

lati

ivin

en s

aali

s kg

0

20

40

60

80

100

120

16-05 23-05 27-05 31-05 04-06 08-06 12-06 16-06 22-06 28-06 30-06 03-07 07-07 10-07 14-07 18-07

0

100

200

300

400

500

600

700

800Lohi (kg/koenta)

Lohi (kumul.saalis)

(yksikkösaalis muunnettu kuuden päivän jaksoista kahden päivän jaksoihin)

Myy

ty s

aali

s kg

/ko

enta

HS-kaksoisponttonirysän N-pesän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010

Ku

mu

lati

ivin

en s

aali

s kg

0

10

20

30

40

50

60

07-05 14-05 20-05 26-05 01-06 06-06 12-06 19-06 24-06 01-07 08-07 16-07 29-07

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500Lohi (kg/koenta)

Lohi (kumul.saalis)

Myy

ty s

aali

s kg

/ko

enta

HS-kaksoisponttonirysän S-pesän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2010

Ku

mu

lati

ivin

en s

aali

s kg

0

20

40

60

80

100

120

140

160

07-05 14-05 20-05 26-05 01-06 06-06 12-06 19-06 24-06 01-07 08-07 16-07 29-07

0

200

400

600

800

1000

1200

1400Lohi (kg/koenta)

Lohi (kumul.saalis)

15.6

15.6

Ku

mu

lati

ivin

en s

aali

s kg

EJ-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

17-0

5

22-0

5

26-0

5

02-0

6

08-0

6

15-0

6

17-0

6

21-0

6

24-0

6

30-0

6

06-0

7

10-0

7

14-0

7

17-0

7

01-0

8

0

50

100

150

200

250Lohi (kg/koenta)

Lohi (kumul.saalis)

kuvausjakso

Myy

ty s

aali

s kg

/ko

enta

Ku

mu

lati

ivin

en s

aali

s kg

HS-Kaksoisrysän NW koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011

0

20

40

60

80

100

120

03-0

6

06-0

6

13-0

6

19-0

6

22-0

6

27-0

6

01-0

7

06-0

7

11-0

7

15-0

7

19-0

7

24-0

7

0

100

200

300

400

500

600

700Lohi (kg/koenta)

Lohi (kumul.saalis)

kuvausjakso

Myy

ty s

aali

s kg

/ko

enta

Ku

mu

lati

ivin

en s

aali

s kg

HS-Kaksoisrysän SE koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011

0

20

40

60

80

100

120

140

160

03-0

6

06-0

6

10-0

6

16-0

6

21-0

6

23-0

6

29-0

6

04-0

7

08-0

7

13-0

7

17-0

7

21-0

7

26-0

7

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000Lohi (kg/koenta)

Lohi (kumul.saalis)

kuvausjakso

Myy

ty s

aali

s kg

/ko

enta

Ku

mu

lati

ivin

en s

aali

s kg

SV 2-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

20-0

5

25-0

5

28-0

5

31-0

5

02-0

6

04-0

6

08-0

6

12-0

6

16-0

6

19-0

6

22-0

6

26-0

6

10-0

7

0

100

200

300

400

500

600

700

800Lohi (kg/koenta)

Lohi (kumul.saalis)

kuvausjakso

Myy

ty s

aali

s kg

/ko

enta

Ku

mu

lati

ivin

en s

aali

s kg

SV-ponttonirysän koentakertakohtainen ja kumulatiivinen saalis (kg) 2011

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

16-0

5

19-0

5

29-0

5

31-0

5

04-0

6

06-0

6

09-0

6

14-0

6

16-0

6

21-0

6

04-0

7

13-0

7

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450Lohi (kg/koenta)

Lohi (kumul.saalis)

kuvausjakso

15.6

2010 2011

(450 – 1300 kg/rysä)

(470 – 1600 kg/rysä) (260 – 1500 kg/rysä)

kuvausjakso merkitty sinisellä viivalla

2009

Rysäkehitystyön tiivistetyt tulokset 2 KEH

RA

Saaristomeri

KEH

RA

KEHRA kehitti PU-pohjarysän selektiivisyyttä kolmessavaiheessa

saaristomeri

tulokset 2011

Vuonna 2011 käytetty kevyt ritilä. Vihreä väri osoit-tautui 2010 kokeissa parhaimmaksi värivaihtoehdoksi.

Lopputesteissä 2011 samaaritilää testattiin kalapesässäviidessä eri kohtaa.

1 2 3 4

5

PU-pohjarysän selektio - kehityksessä 3 tekijää: rakenne, koko, väri- merkittävin tekijä ritilän rakenne- mitä kevyempi rakenne sen parempi selektio- ritilän paikan vaikutus jäi epäselväksi- ritilän värillä vaikutusta tukevissa ritilöissä (vaaleampi ritilä takasi paremman selektion)

saaristomeri

tulokset 2011

Kuvaa 2011 testeistä! Ritilät vetivät puoleensa niinsuuria kuin pienempiäkin kuhia.

saaristomeri – kehitetty selektio lähes ”täydellinen”

tulokset 2011

Ku

has

aali

s kg

/ko

enta

0

50

100

150

200

250

300

06/0

5

11/0

5

16/0

5

21/0

5

26/0

5

31/0

5

05/0

6

10/0

6

15/0

6

20/0

6

25/0

6

30/0

6

Kuha < 37

Myyty kuha

Selektio käytössä Selektio käytössä

(1) Ritilän läpi paenneiden pikkukuhien arvioitu kokonaispaino lähes 890 kg

myyty saalis 170kg

n. 890kg

(2) Olettaen pikkukuhien keskipainoksi 300 g voidaan arvioida noin 2970 kuhan uineen vapauteen 13 vrk aikana (=290 kuhaa/vrk)!

(3) 750 g kasvettuaan nämä 2970 kuhaa painavat 2,2 tonnia (=13 x 170 kg saalis)

13 vrk

Selkämeri

KEH

RA

selkämeri

tulokset 2011

Koekalastuksissa on vertailtu 2 eri esteverkon toimintaa.Molemmat estävät hylkeen kulun mutta peruskysymysoli kumpi verkko (A vai B) vaikuttaa vähiten lohiin?

Lisäksi koekalastuksissa yritettiin ke-hittää pyydys/pyyntitapa minkä ansi-osta lohien pyydyksen suojaamatto-massa osassa viettämä aika lyhenisi!

?

?

selkämeri

tulokset 2011

Kuvausten tuloksena kehitettiin erityinen lukuarvojoka kertoo miten monta kertaa lohi keskimäärinkävi kääntämässä verkolla ennen kuin se ui sen läpi!

Lohien käyttäytymistä kuvattiin koh-dassa A – tarkoituksena selvittää oli-ko lohien suunnanvalinta yksioikoinen!

?

?

A

selkämeri

tulokset 2011

Esteverkko A B

Vuosi 2009 1 3,4

Vuosi 2010 0,7 8,5

Välipesä Etunielu

Vuosi 2011 puuttuu 4,0 37,0

(lukuarvot: x yritystä/pyydetty lohi)

Esteverkkojen toiminta

selkämeri

tulokset 2011

Kuvaukset 2010 ja 2011 epäonnistuivat!- kameran kohdistus ja suuntaus hakusessa!- ongelmana kuvattavan kohteen ”suuruus”

Saalis 2010 470 kg 2011 625 kg

Saalis 2010 1200 kg 2011 905 kg

Lohet kääntyvät tulosuuntaan!

2002-03

PyyntitekninenselvitysPyyntitekninenselvitys

TilintekoTilinteko

Entä mitä sitten?

Rysäpyynnin kehittäminen;loppuraportti 2009Rysäpyynnin kehittäminen;loppuraportti 2009

Selektio jahylkeenkestävyys

Selektio jahylkeenkestävyys

2004 - 2009

2010 – 11 2012 2014

KANRA

Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin

Tuoda ponttoonirysät Suomeensekä edistää niiden jatkokehitystäoman maan erityistarpeisiin

KEHRA

Mitä sanovat tekijät työnsä tuloksista?3

2002-03

Entä mitä sitten?2004 - 2009

2010 – 11 2012 2014

KANRA KEHRA

Hyvä pyydyshän se on muttatuskinpa mullistaa Saaristome-ren kalastuksen. Rysä on liianpaikkaansidottu pyydys sekäaivan liian kallis!

Saaristomerellä kuhatovat hylkeiden kyörää-mänä vaan siirtyneetpois seliltä mistä minäniitä ennen kalastin ver-kolla. Nyt muut saavatnauttia samasta kun minäolen pakotettu pyytämäänrysillä!

Lohenkalastus olisi ilman PU-rysää nyt kuollut ja kuopattu!Se olis varmaan saanut urhei-lukalastajat haltioihinsa!

PU-rysä on muuttanut lohenpyynnin. Lohen laatu on aivanmahtava!

Ei alhainen hinta ole meille enäämikään ongelma. Sen saa melkeinminkä tohtii pyytää! Kiitos hyvänlaadun!

Ei me tarvita suurempia kalamääriävaan joustavammat kalastusajat.Me voitais jopa lisätä kannattavuuttaselvästi jos voisimme pyytää samanmäärän pidemmällä aikavälillä!

KANRA- KEHRA hankkeillaon ollut valtaisa alaa yhdis-tävä vaikutus! Risteilykinon tästä hyvä osoitus. Täälläon nyt jopa järvikalastajia!

Pyydyskehitys on ollut hylkeenvuoksi välttämätöntä! Osittainse on tuonut ohessa sitten tuotta-vuutta parantavia piirteitä kalas-tukseen. Työsarkaa on kuiten-kin vielä rutkasti. Kannattavuusparanee vain tuotteistamisellaja markkinoinnin kehittämisellä!