Runon solmujen avaamisen avuksi

Runon solmut

…ja miten ne avataan

OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka Ukonmaanaho

RUNOKun sinut näin olin kääntää sivua

Olit niin hienon ja taiteellisen näköinen että pelkäsin sinua

Kuin lumottuna kuitenkin sua katselemaan jäin

Ja ihmetellen vieläkin sua tavailen näin

Olet runo

Niin vaikea ymmärtääOlet niin kaunis että

Tahtoisin yrittää

- -

Jukka Karjalainen


http://www.youtube.com/watch?v=K6ruCjhCynk

- -

Ei mulla koskaan ole ollut mikään kovin hyvä lukupää

Usein hyvä kirjakin multa puoliväliin jääMut lukemista sun en tahdo lopettaaEn vaikka koville se kyllä joskus ottaa

Kun sanot yhtä Ja tarkoitat toistaJa merkitset kolmattaEtkä edes odota että Pysyisin perässä

- - Jukka Karjalainen


- -Tehtävä tää mua alkaa miellyttääAikeesi sun pikkuhiljaa selviääAlusta loppuun uudestaan ja uudestaanMulla on aikaa sua lukea saan

Olet runoNiin vaikea ymmärtääOlet niin kaunis ettäTahtoisin yrittää

Jukka Karjalainen


Säe ja säkeistö

• Säe on yksi runon rivi; säkeistö säkeiden muodostama kokonaisuus (vrt. tekstikappale)

Nous taloni yhdessä yössä –kenen toimesta, Herra ties.Se auttoiko salvutyössä,se Musta Kirvesmies?

On taloni kylmä talo,sen ikkunat yöhön päin.Epätoivon jäinen palo,on tulena liedelläin.

Ei ystävän, vieraan tullaole ovea laisinkaan.Vain kaksi on ovea mullakaks: uneen ja kuolemaan.

säkeistö

säe

Uuno Kailas


Säkeen ylitys

Sydän on autio. Käki

tyly haukka on.P. Mustapää: Käki

Säkeessä alkava lause jatkuu seuraavaan säkeeseen.


Lähde: Unto Kupiainen, Lyhyt runousoppi. Yleisen kirjallisuustieteen alkeet. Helsinki: WSOY.

• vrt. kertoja proosassa kuka puhuu, kenen ääni kuuluu, kenen ajatuksista kerrotaan?

• Kuka on runon vastaanottaja (ei välttämättä lukija!)? Kenelle runon puhuja puhuu, kenelle osoittaa sanansa?

• Pohdi myös, millainen on puhujan ja kuulijan suhde. Muuttuuko se runon edetessä?

Runon puhuja ja kuulija


Alkusointu eli allitteraatio

Ennätti emo etehen,

kyyditti kylän kisoille.Katkelma runosta Tumma. Eino Leino (1903)

Peräkkäiset sanat alkavat samoilla äänteillä

OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka UkonmaanahoLähde: Unto Kupiainen, Lyhyt runousoppi. Yleisen kirjallisuustieteen alkeet. Helsinki: WSOY.

Loppusointu eli riimi

Kiväärinpiippu ja silmää kaksisua väijyvät värähtämättä,sinä surmanliekin laukaisijaksikohotat kättä.

- - Yrjö Jylhä (1941)

säkeiden loput sointuvat yhteen.



Vertaus ja metafora

sirppikuu

Vertaus: kuu on kuin sirppi

Metafora: Kuun sirppiOSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka

Ukonmaanaho

Pihalla pakkanen huopakengissä liikkuu,tikapuun puolalla kiikkuu,nurkkihin pyssynsä laukoo,huuruten ovia aukoo.Hämärä vaappuu varjosta riihenvitkoin pihaan.Pakkanen hihkuu sen hihaan,painaa jäiset kasvonsa ruutuunja katsoo valkeaa vastenpäiten lukevain lasten

Personifikaatio eli elollistaminen

Eloton esine tai asia pistetään tekemään jotakin, johon vain elollinen pystyy.



Tehtävä:Tarkastele seuraavia runoja:

Rikkinäinen sähikäinen

Rakkaus on lumivalkoinen

Kuka runoissa puhuu? Millaisessa elämäntilanteessa runojen henkilöt ovat? Millaisia kielikuvia löydät?


http://www.youtube.com/watch?v=XZyknxmQIHE

http://www.youtube.com/watch?v=L8Om_lcFRlk

Runon solmujen avaamisen avuksi

Education

Transcript of Runon solmujen avaamisen avuksi