Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liittoViNOn poliittinen aikakauslehti

Puheenjohtajilta Maria Ohisalo ja Aaro Häkkinen

2 Rönsy 1/2014

Rönsy katsoo Eurooppaan!

Kevään 2014 eurovaalit voivat muuttaa Euroopan unionin suunnan. Uskaltaako EU olla rohkeasti suuri suurissa kysymyksissä; rakentuuko EU:sta seuraavan viisivuotiskauden aikana ilmastonsuojelun edelläkävijä, joka puskee eteenpäin kansainvälistä ilmastosopimusta, entä uskalletaanko EU:ssa parantaa heikoimmassa asemas-sa olevien tilannetta, luoda perusturvan minimitaso koko unioniin? Entä voiko EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuus-politiikasta vihdoin rakentua EU:n rau-hanprojektin seuraava vaihe?

Isoja kysymyksiä, mutta ei suin-kaan rakettitiedettä. EU koetaan silti etäiseksi. Vuoden 2009 eurovaaleissa vain noin 40 prosenttia suomalaisista äänesti, nuorista vielä harvempi. Tämä on sääli, sillä EU-parlamentissa tehdään meidän jokaisen arkeemme vaikuttavia päätöksiä. Yli 550 miljoonan euroop-palaisen arkeen. Hyvällä mepillä on

siis ministeriä suurempi mahdollisuus muuttaa maailmaa.

Nuoret äänestävät harvemmin kuin vanhemmat ikäluokat. Myös po-liitikot tietävät tämän ja osittain juuri siksi nuorten ääni uhkaa hukkua poli-tiikassa. Vanhat sedät ajavat vanhojen setien etua. Siksi on erityisen tärkeää, että osoitamme nuortenkin välittävän politiikasta. Äänestäminen on valtaa. Samasta syystä vaaleissa kannattaa ää-nestää nuoria ehdokkaita: nuorten asiat ovat nuorille itselleen luonnollisesti lä-hempänä.

EU on historiallinen rauhan pro-jekti. Aiemmin keskenään sotineet kan-sallisvaltiot ovat lähentyneet toisiaan vapaan liikkuvuuden ja taloudellisen yhteistyön kautta. Erityisesti kriisin hetkellä ViNO haluaa EU:n pitävän yhtä. Kun vahvemmat jäsenvaltiot so-lidaarisesti tukevat heikompiaan, koko Eurooppa hyötyy.

ViNOlle EU:n liittovaltiokehitys ei kuitenkaan tarkoita sisäänpäin käper-tymistä. Emme halua rakentaa EU:sta linnaketta, jonka rajoilla turvaa etsivät ammutaan Välimereen. EU:n on kan-nettava vastuunsa niin ottamalla vas-taan pakolaisia kuin jatkamalla sitä vai-kuttavaa kehitysyhteistyötä, jota EU on tähänkin saakka ansiokkaasti tehnyt.

Elämme maailmassa, jossa rajat ylittävät ongelmat tarvitsevat rajat ylit-täviä ratkaisuja. EU on paikka vaikuttaa siihen, mihin yksittäiset jäsenvaltiot ei-vät yksin kykene.

Vaalipäivä on sunnuntai 25.5. Käy-tä siitä muutama hetki äänestääksesi, tai tee se jo ennakkoon missä päin Suomea tahansa 14.-20.5. Mukaan tarvitset vain henkilöllisyystodistuksen ja ajatuksen siitä, kuka sinun mielestäsi muuttaisi EU:ta parhaiten ja parempaan suun-taan. Äänestämisen lisäksi kerro euro-vaaleista myös ystävillesi, levitä sanaa ja muuta EU:ta.

Niin kauan kun me emme vaikuta, muut vaikuttavat puolestamme. Toivot-tavasti vaalit kiinnostaa.

Vaalit kiinnostaa!

Julkaisija:Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ryFredrikinkatu 33A (2. krs), 00120 Helsinkiwww.vino.fi, toimisto@vino.fi

Painopaikka: Alma Manu

ISSN 2242-3400

Päätoimittaja: Simo RaittilaToimitussihteeri: Janette HuttunenTaitto: Minna ManninenRönsyn ohjausryhmä:Touko Niinimäki, Salla Hekkala, Lassi Saario, Minna Manninen

Kirjoittajat ja kuvittajat: Arsi Alenius, Salla Hekkala, Milja Henttonen, Aaro Häkkinen, Ville Hämäläinen, Saara Il-vessalo, Viljami Kankaanpää, Mikko Kaup-pinen, Vera Kauppinen, Julianna Kentala, Konsta Linkola, Otto Lehto, Inés López-Dóri-ga, Samuli Lähteenaho, Minna Manninen, Touko Niinimäki, Maria Ohisalo, Pekka Peni, Nitin Sood, Sofia Tvaltvadze, Meeri Väänä-nen, Ozan Yanar

Kansi: Mikko Kauppinen

Sisältö4 Komissio vesitti vesialoitteen

5 Kannanottoja kaukalosta

6 EU-SWOT

7 Euroopan unionin ihmisoikeusaseet

7 Päästökauppa on rikki

8 ViNOmpi Eurooppa!

9 Ska Keller

12 Vieraat

13 Perussuomalaiset puolustavatsukupuolihierarkiaa

14 The Lost Generation?

15 Terveessä maassa elää terve rypäle

Vakiopalstat4 Pakina:Kamoon keskusta!

9 Kuvareportaasi:Identiteetti

16 Essee:Eurooppalainen identiteettisyntyy sen etsijöistä

17 Kulttuurinurkka:Ruohojumal’autaTarpeellinen paljastuskirjaeläintuotannon arjesta

18 Jäsenjärjestöt esittäytyvät

19 Toimistolta:Vaalit ovat ihmisen parasta aikaa!

PääkirjoitusSimo Raittila

Toimittajien on avattava EU:ta yleisölle

PilapiirrosArsi Alenius

Rönsy 1/2014 3

Euroopan unionista liikkuu paljon väärää tietoa. Selkokielistä informaatiota ei myöskään liikaa tarjota.

Moni nuori eurooppalainen (minäkin) on nauttinut va-paasta liikkuvuudesta ja käynyt töissä toisessa EU-maassa tai reissannut pitkin junaratoja Interrail-lippu kourassa. Meillä on ystäviä monesta maasta, ei vain Suomesta. Eurooppa on pie-nentynyt ja eksotiikka karissut. Ai kävit Roomassa, eikös me kaikki?

Unioni vaikuttaa arkeemme useilla pienillä mutta näkyvil-lä tavoilla, kuten paljonko lentäminen maksaa ja kuinka käy-riä kurkkuja saa kutsua A-luokkaisiksi (tai no vaikutti, direk-tiiviä muutettiin 2009). Silti se usein näyttäytyy kaukaisena ja sitä on vaikea ymmärtää.

Lempiesimerkkini on laittaa vastakkain Euroopan unionin neuvosto, Euroopan neuvosto ja Eurooppa-neuvosto. Muistat-ko tältä istumalta, missä näistä tapaavat jäsenvaltioiden mi-nisterit?

Toimittajien tehtävä pitäisi olla oikoa virheellisiä tietoja ja toisaalta kaivaa syvemmälle kuin useimmilla lukijoista on itsellään aikaa. Tämä kuitenkin vaatisi erikoistumista, sillä unioni on monimutkainen, byrokraattinen ja tietolähteet täyn-nä jargonia.

Asiaa ei auta, että valtamediat keskittyvät liki puhtaasti kotimaan- ja paikallisuutisointiin. Jatkossa Yleisradiolla on säännöllisesti 2 kirjeenvaihtajaa Brysselissä ja 2-4 henkeä Hel-singissä seuraamassa Brysselin tapahtumia. Eri maakunnissa on kussakin kymmeniä uutisten tekijöitä.

Tärkeämpää tuntuu olevan kirjoittaa uutisia sähköaller-giasta ja enkelihoidoista kuin tarjota kansalaisille tietoa heitä koskevista EU:n päätöksistä. Mediakenttä on luutunut vanhoi-hin malleihin ja tärkeysjärjestykseen.

Tämän lehden EU-aiheisissa teksteissä yritetään tehdä unioni toimintaympäristönä ymmärrettäväksi. Kuinka toimii EU-kansalaisaloite? Entä päästökauppa? Miten luomuviini määritellään?

Nykytilaa tärkeämpä-nä edessä kuitenkin leijuu hämäryys. Mitä EU on tu-levaisuudessa? Säilyttääkö se asemansa ilmastopolitii-kan edelläkävijänä? Voit-taako EU-vastainen popu-listinen oikeisto vaalit?

Tämä hämärä saa-daan heiluteltua syrjään vasta eurovaaleissa. Toi-vomme, että tämä lehti herättää ajatuksia Eu-roopan tulevaisuudesta.

paatoimittaja@vino.fi

1/2014

Millainen on eurooppalainen

identiteetti?

Tätä pohtivatKonsta Linkolan

kuvareportaasi (s. 9) sekä Ville Hämäläisen

essee (s. 16)!

PakinaSalla Hekkala

Kamoon keskusta!

Valtakunnallisen kansalaisaloitteen hurmiossa taka-alalle on jäänyt mahdollisuuttamme käyttää kansa-laisoikeuksiamme ja suoran demo-kratian muotoja Euroopan tasolla, jossa Lissabonin sopimuksen myötä otettiin käyttöön eurooppalainen kansalaisaloite. Toimintamuoto on ollut käytössä jo kaksi vuotta, mutta vasta viime joulukuussa komissiolle luovutettiin ensimmäinen onnistu-nut aloite Right2Water.

Eurooppalaisella kansalaisaloit-teella voi pyytää komissiota teke-mään säädösehdotuksen politiikan alaan, jolla EU on toimivaltainen ja jolla komissiolla on valtuudet teh-dä säädösehdotuksia. Tällaisia aloja ovat muun muassa ympäristö, maa-talous, kulttuuri sekä kehitysyhteis-työ.

Komissio ottaa vastaan aloittei-ta, joilla on vähintään miljoona al-lekirjoittajaa ainakin 7 EU-maasta. Sen tekemistä varten on perustetta-va kansalaistoimikunta, jonka voi muodostaa 7 EU-kansalaista, joiden täytyy olla 7 eri EU-maan asukkaita.

Right2Water-aloite oli 1 884 790 allekirjoituksellaan ensimmäi-nen onnistunut aloite. Se kehottaa komissiota ehdottamaan lainsää-däntöä, jolla toteutaan käytännössä ihmisten yleistä oikeutta veteen ja

sanitaatioon sekä edistämään veden ja sanitaation saatavuutta kaikille yhtenä keskeisenä julkisena palve-luna.

Aloitteen päätavoite on velvoit-taa EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot takaamaan, että kaikki eurooppalai-set saavat nauttia oikeudestaan ve-teen ja sanitaatioon. Lisäksi se vaa-tii EU:ta lisäämään pyrkimyksiään turvata maailmanlaajuisesti veden-saannin ja sanitaation saatavuuden kaikille ihmisille.

Komissio antoi 19. maaliskuuta virallisen lausuntonsa, jossa se vah-vistaa oikeuden veteen ja sanitaati-on tärkeyden sekä huomauttaa, ettei vesi ole kaupallinen tuote. Valitetta-vasti tähän jäivätkin hyvät uutiset.

Komissio ei tule ehdottamaan lainsäädäntöä, jossa tunnustettaisiin ihmisoikeus veteen eikä esitä veden yksityistämisen kieltoa. Vaikka ko-missio mediatiedottessaan ilmoitti-kin hyväksyneensä aloitteen, sen il-moittamat toimeenpiteet eivät osoita sitoutumista kansalaisaloitteen vaa-timuksiin. Kampanja ei kuitenkaan luovuta vaan aikoo ahkerasti lobata vaatimuksiaan puolueiden kärkieh-dokkaille.

Teksti: Nitin SoodKuva: Benurs / Flickr

CC BY-SA 2.0

Komissio vesitti vesialoitteen

Taas tuli kämppikselle Keskustalta puhelua, että mites nämä sinun yhteystietosi, kun tä-hän meidän puolueeseen kuulut. Ihan kuin se ei olisi ollut tarpeeksi raskasta jo viime kerralla. Vuonna 2009 kun puolet kavereista pakkoliitettiin keskustanuoriin, olin jo hie-man näreissäni. Olen kuitenkin aina nähnyt itsessäni vahvaa keskustalaispotentiaalia. Saanen perustella.

Sukuni on erittäin keskustalaista. Van-hempani ovat kotoisin Yli-Iistä, joka ennen Ouluun liittymistä oli yksi Suomen keskus-talaisimmista kunnista. Reilusti yli puolet yli-iiläisistä äänesti Keskustaa viime edus-kuntavaaleissa. Juureni ovat syvällä keskus-talaisessa sielunmaisemassa.

Keskusta on useilla paikkakunnilla lii-tetty vahvasti erilaisiin herätysliikkeisiin. Minunkin suonissani virtaa äitini puolelta rehtiä lestadiolaisverta, minkä näkisin jo it-sessään vahvasti keskustalaistavana piirtee-nä. Isäni ei ole sen huonompi. Hän on ollut jopa Keskustan ehdokkaana kunnallisvaa-

leissa. Viekkaat isovanhempani eivät hänes-tä aivan kuninkaan kaimaa tehneet, mutta ei Urpo Kalevin nimen alkuperästä varmasti paljoa epäselvyyttä ole.

Pakko myöntää, että minulta toki löy-tyy jo yksi puolueidentiteetti. Kuulun tällä hetkellä vihreisiin. En näe tätä kuitenkaan ongelmana. Viimeksi kun Keskustaan ha-nakasti kaivettiin jäseniä, oli sinne liitetty myös demarikavereitani.

En näe vihreyttä myöskään erottavana tekijänä, päinvastoin: mielestäni on aivan turhaa kinastella siitä pidetäänkö tumman vain vaalean vihreää parempana. Kantaisin molempia sävyjä ylpeydellä!

Vihreänä olen aika stereotyyppinen puolueen jäsen: nuori kaupunkilaisnainen. Minulta ei kuitenkaan puutu maalaisuskot-tavuutta. Olen kaatunut lehmän lantaan ja tullut poron puskemaksi. Osaan myös veis-tellä kohtalaisen pajupillin.

Tällä kertaa ei ole vielä tullut raportte-ja massoittaisista pakkoliitoksista puoluee-

seen. Ymmärrän, ettei Keskustallakaan ole resursseja napata jokaista nuorta riveihinsä. Kaipaisin kuitenkin jo pikkuhiljaa jotain se-litystä sille miksi juuri minut on sivuutet-tu jäsenhankinassa. Olen kuitenkin valmis myös tekemään töitä uskottavuuteni eteen. Seuraava askeleeni on ulkoisen habituksen parantaminen. Olen jo alkanut pinnata Pau-la Lehtomäen kuvia seuraavaa kampaaja-käyntiä varten.

4 Rönsy 1/2014

Jääkiekkoa ei yleensä mielletä lajiksi, jonka parissa keskus-teltaisiin yhteiskunnallisista asioista. Asia on ehkä kuitenkin muuttumassa.

Esimerkiksi kanadalainen NHL-pelaaja Georges Laraques oli kentällä kovanyrkkinen po-liisi, mutta ryhtyi jo aktiiviural-laan vegaaniksi ja osoitti mieltä turkiksia vastaan. Suomessakin kaksi - toinen jo uransa lopetta-nut - ammattilaiskiekkoilijaa on ottanut kantaa oikeudenmukai-suuteen liittyviin kysymyksiin, enkä nyt kirjoita kaukolossa ta-

pahtuvista asioista.Taitavan kiekollisen puolus-

tajan Tommi Kovasen pääsarjau-ra kesti syksystä 1993 kevääseen 2012. Aiemmin vain luomulihaa syönyt Kovanen päätti ryhtyä kasvissyöjäksi eläintuotantoti-loilla kuvattujen videoiden tul-tua julkisuuteen kesällä 2009. Seuraavalla kaudella mies teki uransa parhaat SM-liigate-hot Rauman Lukon paidassa (9+21=30), eikä kovuuttakaan puuttunut kun jäähyaitiossa ku-lui 78 minuuttia.

Animalian ja SEY:n Säästä possu -kampanjan kummi Ko-vanen kertoi Animalian haastat-telussa kesällä 2010 uskovansa, että huippukausi oli osin kasvis-syönnin ansiota: ”Uskon, että jä-tettyäni lihansyönnin olen ollut paljon vireämpi ja jaksanut pa-remmin. Ihmettelen kovin miksi joukkueurheilussa ei perehdytä tai satsata enempää ravintote-

kijöihin. Vuosien aikana olen törmännyt kaikenlaisiin suosi-tuksiin, eikä oikeastaan mikään ole muuttunut. Mutta onneksi jokainen vastaa itsestään ja voi valita mitä suuhunsa laittaa.”

Saamaansa palautetta hän kommentoi näin: ”Palaute on ol-lut hyvin positiivista sekä pelaa-jilta että valmentajilta. Ja mikä parasta, monet joukkuekave-reistani ovat vähentäneet lihan syöntiä. Toimitusjohtajammekin tuli olalle koputtamaan ja sanoi, että oletpa hyvällä asialla.”

”Mutta kertokoon se tämän hetken hengestä ja arvoista, että muutama viikko selkääntaput-telun jälkeen toimitusjohtajam-me myi Rauman jäähallin oikeu-det lihajalostamolle. Eli halua ja tahtoa on, mutta kun raha astuu kuvioihin, selkäranka napsahte-lee”, Kovanen kritisoi kuitenkin heti perään.

Lupaus tasavertaisesta urheilusta

Straight Star Ally eli SSA puo-lestaan on projekti, joka osoittaa urheilijoiden ja urheilun arvo-maailmaa. “Straight Star Ally” on hetero huippu-urheilija, joka julkisesti tukee vähemmistö-jen ja erityisesti hlbtq-ihmisten oikeuksia. Hankkeen esikuvia ovat mm. NHL:n You Can Play –projekti sekä Athlete Ally –han-ke. Hankkeen FB-sivu löytyy osoitteesta www.facebook.com/StraightStarAlly.

SSA hallinnoi myös TAU-LU:a eli Tasavertaisen Urheilun Lupausta, joka pyrkii kohenta-maan seksuaalivähemmistöjen asemaa suomalaisessa urhei-lussa. Allekirjoittajat sitoutuvat kolmeen tasa-arvoa lisäävään periaatteeseen:

1) Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita seksuaalisesta suun-

tautumisestaan riippumatta.2) Homofobia ei kuulu suo-

malaiseen urheiluun. Urheilu ja urheilusta nauttiminen kuulu-vat kaikille.

3) Kohtelemme kaikkia ih-misiä tasapuolisesi heidän sek-suaalisesta suuntautumisestaan riippumatta emmekä hyväksy homofobiaa missään muodossa.

Suomen ensimmäinen Straight Star Ally -urheilija on maajoukkueessakin pelannut Harri Tikkanen. Syyt olla muka-na Tikkanen kiteytti hankkeen avaushaastattelussa ranneliike.net-sivustolla näin: ”Minulle kaikki ihmiset ovat yhtä arvok-kaita. Ei ole mitään merkitystä sillä, minkä värinen iho jollain on tai onko joku homo vai he-tero. Kaikki on minun silmissäni samalla viivalla.”

Straight Star Ally -urheilijan sateenkaaritunnus oli kaudesta 1999-2000 SM-liigaa pelanneen Tikkasen mailassa Lukko-HIFK -pelissä 12.10.2013. Tätä kirjoi-tettaessa Tikkanen on noussut Rauman Lukon varakapteeniksi ja joukkue on edennyt välieriin.

Herää tosin kysymys, mikä Raumalla on toisin kuin muual-la. Kummatkin pelaajat – Kova-nen ja Tikkanen – ovat aktivoi-tuneet siellä pelatessaan. Lisäksi joukkue on liigan pienimmältä paikkakunnalta ja silti neljän parhaan joukossa jo kolmatta kertaa viimeisen neljän kauden aikana.

Teksti: Pekka PeniKuva: Openclipart

Kannanottojakaukalosta

Rönsy 1/2014 5

EU-SWOTSWOT-analyysia käytetään pal-jon esimerkiksi yritys- ja kou-lumaailmassa. Sen tarkoitus on olla kätevä työkalu jonkin toi-minnan vahvuuksien (streng-ths), heikkouksien (weaknesses), mahdollisuuksien (opportuni-ties) ja uhkien (threats) tunnista-miseksi.

Rönsy keräsi Vihreiden euro-vaaliehdokkailta vastauksia ky-symykseen, mitä ovat Euroopan unionin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.

Vastauksissa näkyy jutun kirjoitushetkellä yhä elävä Uk-rainan tilanne, sillä se maini-taan ilmastonmuutoksen ohella

useimmiten Euroopan uhkana. Erityisesti jälkimmäisessä uh-kassa nähdään kuitenkin myös mahdollisuus: EU voi olla edel-läkävijä ilmastoasioissa ja pa-nostaa clean-techiin, puhtaisiin teknologioihin.

Vahvuuksina ehdokkaat pi-tävät eurooppalaista rauhaa,

arvopohjaa ja yhteistyötä. Isoin ongelma näyttäisi olevan uni-onin sosiaalisen ulottuvuuden puuttuminen. EU-demokra-tiakin kaipaisi korjausta.

Simo Raittila

VAHVUUDET HEIKKOUDET

MAHDOLLISUUDET UHAT

Nationalismi ja kotiinpäinveto Demokratian puutteet

Sosiaalisen ulottuvuuden puute ja hyvinvointierot

Rajat ylittävä yhteistyöRauha

Euroopan unionin hyvistä puolista on tullut meille niin arkisia, että ne unohtuvat meiltä helposti. On ar-vokasta, että EU:ssa voi lähteä helposti töihin tai opis-kelemaan muihin EU-maihin, käyttää siellä helposti terveyspalveluita tai käydä kaupassa ilman tulleja.

- Ozan Yanar

Taloudellinen yhteistyön jäsenmaiden välillä estää maiden väliset aseelliset konfliktit, mikä näkyy toisen

maailmansodan jälkeisessä historiassa. - Tarja Cronberg

Vapaa liikkuvuus. Voi matkustaa, tehdä duunia ja rakastaa vapaasti. - Anne Bland

Lakien yhteensovittaminen ei ole aina perustunut parhaaseen tietoon nyt 28 jäsenvaltion erityispiirteistä. Kansalaisten luotta-

mus on siitäkin syystä koetuksella. - Heidi Hautala

Demokratian ja avoimuuden puute. Jos Yhdysvalloissa onnis-tutaan tekemään kattava lobbarirekisteri, miksi EU:ssa ei tähän

pystytä. - Touko Aalto

Tällä hetkellä EU:n jäsenmaat elävät hyvin erilaisissa sosiaali-poliittisissa todellisuuksissa. EU:hun on luotava perusturvan

minimitaso, sillä on myös hyvinvoivan etu, että pahoinvointia ympäriltä poistetaan. - Maria Ohisalo

Liian kevyt ote veroparatiisien toimintaan, vaikka tiukemmalla otteella hyvinvointia voitaisiin tasata paljon nykyistä tehok-

kaammin. - Outi Alanko-Kahiluoto

Afrikka! Huonot uutiset ovat peittäneet alleen sen, että Afrikan maissa tapahtuu myös myönteistä kehi-

tystä. Afrikan inhimilliset voimavarat ja luonnonvarat ovat edelleen suurelta osin vajaakäytöllä.

- Jyrki Kasvi

Maailma joutuu ennemmin tai myöhemmin valitsemaan kestävän kehityksen, jota Eurooppa on harjoitellut muita pidempään.

- Oras Tynkkynen

Kontaktit eri puolille maailmaa - esim. espanjan- ja ranskankieliseen maailmaan.

- Satu Haapanen

Vihreät teknologiatIhmisoikeuksien edistäminen maailmalla

EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus on uhka ympäristölle. Muun muassa kaivoslainsäädännön tiukentaminen vaikeutuu.

- Siru Kauppinen

Ilmastonmuutos on paitsi EU:n myös koko maailman suurin uhkakuva tällä hetkellä.

- Saara Ilvessalo

EU:n uhkakuviksi on laskettava kilpailukyvyn aleneminen suhteessa USA:han, Intiaan ja Kiinaan. USA:n käyttöönottama liuskekaasu on parantanut heidän vaihtotasettaan ja omavarai-suutta. Euroopan on panostettava uusiutuviin energiamuotoi-

hin nykyistä kestävämmin.- Harri Auvinen

IlmastonmuutosUlkopoliittisen tilanteen huonontuminen

Kilpailukyvyn heikentyminen

6 Rönsy 1/2014

Rönsy tenttasi eurovaaliehdokkailta EU:n vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia.

Euroopan unionin ihmisoikeusaseetEurooppa ei ole valmis. Kansalaisten ihmisoi-keuksia loukataan törkeästi niin EU:n sisällä kuin sen lähialueillakin. Minkäs unioni sille mahtaisi?

Päästökauppa käynnistyi EU:ssa vuonna 2005. Sen piiriin kuuluvat suurten teollisuus- ja energiantuo-tantolaitosten hiilidioksidipäästöt. Se toimii ns. cap-and-trade (va-paasti kääntäen “aseta katto ja käy kauppaa”) -periaatteella: koko alal-le asetetaan yhteinen päästöraja, joka pilkotaan päästöoikeuksiksi, joita yritykset voivat ostaa ja myy-dä.

Jos yrityksellä on päästöoikeuk-sia ja se vähentää päästöjään, voi se myydä oikeutensa eteenpäin ja hyötyä rahallisesti päästövähen-

nyksestä. Päästöihin kykenemättö-mät yritykset voivat kompensoida heikkouttaan rahalla. Näin päästö-vähennykset päädytään tekemään siellä, missä se on kannattavinta, ja saastuttaja maksaa synnyttämäs-tään haitasta.

Päästöraja on liian korkealla

Ideaalimaailmassa päästöra-ja asetettaisiin kestävälle tasol-le. Asiantuntijajärjestöjen kuten Iso-Britannian Committee on Cli-mate Changen mukaan oikean ta-

son määrittely on kuitenkin vaikeaa ja se on nykyisellään asetettu liian matalalle.

Päästöoikeuksien hinta on las-kenut olemattomiin, koska EU-mai-den hallitukset ovat jakaneet niitä yrityksille liian avokätisesti ja ta-louden laskusuhdannekin on vä-hentänyt kysyntää. Liian alhainen hinta ei kannusta investoivia yri-tyksiä valitsemaan ilmastoystäväl-lisiä vaihtoehtoja.

Ongelmaa yritettiin ratkaista ottamalla 900 päästöoikeutta (yksi oikeus = tonni hiilidioksidipäästö-jä) väliaikaisesti pois markkinoilta (ns. backloading). Tarjontaa rajoit-tamalla hinta nousee. Nämä oikeu-det palautetaan markkinoille vuo-teen 2020 mennessä.

Komission mukaan 2 miljardin tonnin päästöoikeusylijäämä säilyy jopa vuoteen 2030. Vihreiden Satu Hassi pitää ratkaisua “liian lepsu-na”.

Mitä tekisit yritysjohtajana?

“Ajattele itse, että olisit investoin-neista päättävä firmanjohtaja”, Hassi aloittaa.

Kun tietää, että ilmastonmuu-tos vaatii toimia, jää kysymykseksi vain milloin toimeen tartutaan. Sik-si tilanne on nyt epävarma. Ja siksi kasvava joukko isoja firmoja toivoo selkeitä päätöksiä.

“Bisneslobbauksessa on kaksi ajattelutapaa - joko yritetään estää kynsin hampain maailman muu-tosta tai ajatellaan, että yrityksille on parempi, jos ennustettavuus on

hyvä. Luotetaanko, että vastuuton politiikka jatkuu, vai odotetaanko vastuuta?”

Toiset kuten Suomen EK jarrut-tavat kaikkea ilmastopolitiikkaa, mutta nyt yritysmaailman lobbaus on jakaantunut kahtia. Osa yrityk-sistä haluaa, että kestävät vaihto-ehdot tulevat myös markkinoilla edullisemmiksi, ja lobbaavat siksi tiukemman ja ennustettavamman ilmastopolitiikan puolesta.

Kevään 2014 ilmastovaalit

“Odotettavissa on hemmetinmoi-sia vääntöjä. Monet tärkeät ilmas-topäätökset ovat menneet niukalla enemmistöllä”, toteaa Hassi. Hä-nen mukaansa nyt on käytännössä siirretty ratkaisuja seuraavalle par-lamentille. EU-vastaisen, populisti-sen oikeiston voitto voisi keikauttaa tiukat äänestykset ilmastopolitiikan häviöksi.

Hän vertaa tilannetta USA:-han, jossa Obama on saanut aikai-seksi vain sairasvakuutuslain, jota sitäkin republikaanit yrittävät yhä peruuttaa. Kyvyttömyys tehdä pää-töksiä uhkaa myös EU:ta, jos “ryh-mät, joiden ainoa tavoite on vastus-taa kaikkea” voittavat.

Hassi itse jää eläkkeelle parla-mentista näissä vaaleissa. Voimme vain toivoa, että seuraavat mepit edistävät ilmastoasiaa edes puolik-si yhtä hyvin kuin Satu Hassi. Kii-tämme Satua hänen kymmenestä vuodestaan parlamentissa.

Teksti: Simo RaittilaKuva: pressikuva

Päästökauppa on rikkiPäästökaupan piti olla markkinaehtoinen tapa kannustaa yrityksiä muutokseen. Liian löysä politiikka ei kuiten-kaan kannusta ketään.

Yhdeksi EU:n suurimmista ansioista on viereiselläkin sivulla sanottu rauhan yl-läpito Euroopassa. Samalla se on sitou-tunut vahvasti noudattamaan ja edistä-mään ihmisoikeuksia maailmalla. Tästä huolimatta esimerkiksi Unkarissa on viime vuosina alasajettu demokratiaa ja vainottu vähemmistöjä sekä lähialueilla Ukrainassa ja Turkissa käytetty voimaa mielenosoittajia vastaan.

Euroopassa unionia teoriassa kes-keisemmässä asemassa ihmisoikeuk-sien kannalta on Euroopan neuvosto, joka ei ole unionin osa vaan vanhempi itsenäinen liittouma, joka ajaa muun muassa ihmisoikeuksia Euroopassa. Unionin on tarkoitus liittyä tulevaisuu-dessa neuvoston jäseneksi, mutta se te-kee myös omaa ihmisoikeustyötään.

Unionin ihmisoikeustyö on ensisi-jaisesti sen omaa lainsäädäntötyötä. Ih-misoikeusasia etenee, kun esimerkiksi maahanmuuttajien vastaanotolle teh-dään yhtenäiset pelisäännöt ja valvon-ta. Jos jäsenvaltio ei noudata yhteisiä

sääntöjä voidaan se haastaa Euroopan unionin tuomioistuimeen, joka käsitte-lee EU-lakiin liittyviä riitoja. Esimerkik-si komissio voi haastaa jäsenmaan, joka ei toteuttanut yhdessä sovittua lainsää-däntöä, oikeuteen. Tuomioistuin voi tarvittaessa sakottaa jäsenvaltioita.

Paljon mediassa esillä ollut Eu-roopan ihmisoikeustuomioistuin on Euroopan neuvoston osa, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Suomi on saanut lan-gettavia päätöksiä erityisesti oikeuden-käyntien pitkittymisestä ja sananvapa-usasioissa.

Taloudelliset pakotteet keskeisiä Ukrainan kriisissä

Mutta mitä EU kykenee tekemään ih-misoikeuksien loukkauksille muualla maailmassa? EU:lla ei ole omia sotilas-joukkoja, jotka pakkoveisivät rauhaa aseet tanassa. BKT:lla mitattuna maail-

man suurimmalla talousalueella on kui-tenkin paljon vaikutusvaltaa.

Pakotteita on yksinkertaistetusti kahdenlaisia: poliittisia ja taloudellisia. Talouspakotteiden heikkoutena on, että ne (erityisesti isojen valtioiden kuten Venäjä ollessa kyseessä) sattuvat myös omiin. Jos asetetaan esteitä kaupalle, kärsii myös kaupan eurooppalainen osapuoli.

Taloudellisiin pakotteisiin kuulu-vat tuonti-/vientikiellot sekä yksittäis-ten yritysten tai ihmisten toiminnan hankaloittaminen. Esimerkiksi Ukrai-nan kriisin takia EU-valtiot ovat jää-dyttäneet tilejä ja estäneet matkustami-sen jo 21 venäläiseltä. Iso-Britannia on

uhannut estää venäläisten toiminnan Lontoon finanssikeskuksessa.

Poliittisina toimina esimerkiksi G8-neuvottelut jätetään väliin – Puti-nin kanssa ei leikitä ja Venäjän kehitys-näkymiä heikennetään pidättäytymällä yhteistyöstä.

Jossain määrin kriisissä näkyy EU:n yhteisen ulkopolitiikan heikkous. Jos siirryttäisiin käyttämään astetta ko-vempia pakotteita kuten vientikieltoja, monen EU-maan omat intressit saattai-sivat hidastaa täytäntöönpanoa tai ve-sittää toimia.

Teksti: Simo RaittilaKuvitus: Sofia Tvaltvadze

Ilmastonmuutos ja ympäristötuhot vaikuttavat erityisesti nuoriin. EU:ta tarvitaankin sekä ym-päristöongelmien ratkaisemisen että ilmastoka-tastrofin torjumisen veturiksi. Jotta unionilla olisi oikeutus toimia ylipäätään, tarvitaan kuidenkin uudenlaista aitoa kansalaisten valtaa: kansanää-nestyksiä, kansalaisaloitteita ja lähidemokratiaa.

Unionin pitää laatia ilmastolaki, panostaa vihreisiin ratkaisuihin ja säätää kunnolliset ym-päristönormit. Jotta kohtalokkaalta ilmaston lämpenemiseltä vältyttäisiin, täytyy meidän vä-hentää ilmastopäästöjä vuoden 1990 tasosta vä-hintään puolella vuoteen 2030 mennessä.

Vuonna 2050 yhteiskuntamme täytyy olla hiilineutraali, ja EU:n on edistettävä tätä tavoi-tetta myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluis-sa.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei saa kuitenkaan viedä huomiota pois muista ympä-ristöongelmista. EU:n pitää parantaa maailman saastuneimman sisämeren Itämeren tilaa, luoda kunnianhimoista luonnonsuojelulainsäädäntöä ja edistää eläinten oikeuksia.

Ympäristöstä huolehtiminen ja talous- sekä työllisyystilanteen parantaminen kulkevat käsi kädessä: Panostamalla vihreän alan työpaikkoi-hin, uusiutuvaan energiaan, raideliikenteeseen, cleantechiin sekä energiansäästöön myös työlli-syysaste nousee.

EU:n pitää kantaa vastuu heikoimmistaan ja EU:hun on luotava perusturvan minimitaso, sil-lä on myös hyvinvoivan etu, että pahoinvointia ympäriltä poistetaan.

Vapaa liikkuvuus ei saa olla pakkoliikku-vuutta: kenenkään ei pidä joutua kerjäämään toi-sessa maassa, koska omassa maassa hyvinvoin-nille ei ole edellytyksiä. Köyhyyden poistaminen hyödyttää koko maailmaa ja EU:n tulee säilyttää asemansa vahvimpana kehitysyhteistyön rahoit-tajana ja globaalina vastuunkantajana.

Tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän torjumi-nen on myös EU:n tehtävä. Nuorisotyöttömyys on osa laajempaa eurooppalaista työttömyyson-gelmaa ja se täytyy myös ratkaista osana sitä. Eu-rooppalaista nuorisotakuuta ja kansallisia työ-voimapalveluita pitää vahvistaa ja koulutuksen täytyy liikkua EU:ssa: tutkinnot pitää tunnustaa eri maissa ja kansainvälisyysjaksot on otettava osaksi opintoja.

Työpaikkojen luominen uusille vihreille kestäville aloille olisi erityisen tärkeää nyt, sillä yhtä aikaa pitäisi pystyä elvyttämään taloutta kestävästi ja torjumaan ilmastonmuutosta. Mei-dän pitää rakentaa eurooppalaiset yhteiskunnat uusiksi – asuminen, tuotanto ja liikenne energia-tehokkaiksi ja päästöttömiksi, sillä palveluissa ja uusiutuvassa energiassa on tulevaisuus.

Tehdään siis Eurooppa, jossa kaikki pelaa!

Vaadin näissä vaaleissa Euroopan unionilta ih-millisempää talouspolitiikkaa. Viime vuosina harjoitettu leikkauspolitiikka on aiheuttanut val-tavasti inhimillistä kärsimystä.

Kriisimaiden yhteiskuntarakenteita on ro-mutettu ja miljoonat ovat joutuneet työttömiksi. EU:n pitää tehdä talouspolitiikkaa, joka luo uu-sia työpaikkoja ja vähentää köyhyyttä. Meidän pitää panostaa tutkimukseen, puhtaaseen tekno-logiaan ja vihreisiin työpaikkoihin. Ne ovat tu-levaisuuden aloja. Euroopalle on saatava jälleen toivoa.

Erityisen tärkeänä pidän nuorisotyöttömyy-den vähentämistä. Euroopan alueella on 5,5 miljoonaa alle 25-vuotiasta työtöntä, Suomessa nuorten työttömyysaste on noussut 20 prosent-tiin. Yksi konkreettisista toimista on Euroopan laajuinen nuorisotakuu. Sen resursseja pitää kas-vattaa, jotta sillä olisi todellisia vaikutuksia.

Monet kansalaiset ovat talouskriisin keskellä menettäneet uskonsa koko unioniin. Tämä ar-vostelu pitää ottaa vakavasti. Euroopan unionia ei kuitenkaan pidä purkaa, vaan korjata. EU on tuonut meille paljon myös hyvää kuten vapaan liikkuvuuden, tullittomuuden ja rauhaa.

Nykyisessä globaalissa maailmassa emme pärjää yksin. Eurooppalaisella yhteistyöllä voimme vaikuttaa rajat ylittäviin kysymyksiin kuten ilmastopolitiikkaan. Eurooppaa pitää ra-kentaa, ei hajottaa.

Saara Ilvessalo24-vuotias oikeusnotaari,

maisteriopiskelija,Turun kaupunginvaltuutettu,

Turun vihreiden pj.

Ozan Yanar26-vuotias maisterivaiheen

taloustieteen opiskelija (VTK), tutkijaharjoittelija Palkansaajien

tutkimuslaitoksessa

Maria Ohisalo

29-vuotias ViNOn puheenjohta-ja, tutkija (VTM), jatko-opiskeli-ja Itä-Suomen yliopisto, helsin-

kiläinen varavaltuutettu

ViNOmpi Eurooppa!ViNOlla on kolme upeaa nuorta ehdokasta eurovaaleissa: Saara Ilvessalo, Maria Ohisalo ja Ozan Yanar.

8 Rönsy 1/2014

Ska Keller- the young lead candidate of

the European GreensIn the 2014 European parliament elections each of the European political parties have named their leading candidates, who repre-sent the parties in the whole union during the elections and act as the parties’ candida-tes for the European Commission presiden-cy. While the Greens will most probably not get this position, the Commission will be more closely tied to the citizen-elected par-liament than ever before, if the vote is res-pected.

The lead candidates of the Greens are the 60-year-old farmer and activist José Bové and the 32-year-old Franziska ‘Ska’ Keller. They were chosen for the position in an open online primary held by the Greens.

Ska has from time to time visited events of the Green Youth and Students Union here in Finland, and we will gladly see what she will accomplish leading the campaign.

On the borders of the EU Ska was elected a member of the European Parliament in 2009. As of then she has been a member of the Committee on International

Trade (INTA) and the Committee on Civil Liberties (LIBE) on EU level. Before being elected a MEP, she was the spokesperson of FYEG, the Federation of Young European Greens, of which ViNO is also a member.

Now as the leading candidate she is tou-ring not only her own native land of Germa-ny but the whole of Europe. She will repre-sent the Greens in e.g. the EU Presidential Debate which is broadcasted throughout Europe on the 15th of May.

One would think that Ska is in her ele-ment at the borders of Europe. One of her main themes in politics has been the rights of immigrants. She has stated that the EU should serve people both inside and outside of its borders, and criticised what many call the Fortress Europe: ‘Refugees are drowning and the EU is spending hundreds of millions of euros on fences and drones’.

Ska speaks actively about the current youth unemployment in Europe, and states that youth unemployment should be a top priority within European social policy. Kel-ler is also pro fair trade and supports it as a substitute to the ongoing free trade nego-tiations.

Not the only woman nor the youngest When elected lead candidate Ska (32) was the youngest candidate and the only wo-man. But, at the moment of writing, the Eu-ropean Pirate Party - also currently a part of the Greens/EFA political group in the par-liament - has selected Amelia Andersdotter (26) as their lead. She is also the youngest MEP of the current parliament.

Representation matters. And currently especially the voices of the young but also the voices of women are under-represented. The average age of a MEP is about 55, and only 34 % of them are women

Of course one cannot claim to represent all women and their needs, but at least Ska represents the bright green youth in the Eu-ropean Parliament. Hopefully she is the first of many to come.

Written by: Touko Niinimäkiand Simo Raittila

Photo: Press image

Rönsy 1/2014 9

Kuvareportaasi

Identiteetti”Kuvasarja ’Identiteetti’ on muistutus siitä, että saamelaisuus on

tärkeä osa monien suomalaisten identiteettiä. Sain ystäväni kautta mahdollisuuden tutustua saamelaisuuteen ja citysaamelaisiin. Tämä

oli hieno ja avartava kokemus, josta opin saamelaisuudesta enemmän kuin peruskoulussa ja lukiossa yhteensä.”

- Konsta Linkola

Lisää Konstan töitä osoitteessawww.konstalinkola.com

VieraatJulkinen keskustelu kerjäläisistä toistaa usein tiettyjä mantroja: taas ne ovat täällä, ne ovat rikol-lisia, niistä tulee päästä eroon. Kiskotaan kohahduttavia otsi-koita ihmiskauppaepäilyistä ja romanilasten kehnoista oloista, tehdään aloitteita koko ilmiön kieltämiseksi. Missään kerjäläi-set itse eivät pääse kertomaan, keitä he ovat ja miksi he ovat katsoneet paremmaksi tulla Suomeen kadulle kerjäämään, kuin jäädä kotimaahansa.

Kun yritän haastatella ker-jäläisiä artikkeliani varten, käy nopeasti ilmi sen olevan mah-dotonta ilman yhteistä kieltä. Eräs Iso Numero -lehteä myyvä vanhempi mies vain kohautte-lee olkiaan ja vaikuttaa tuntevan olonsa todella epämukavaksi, kun yritän sekä suomeksi että englanniksi saada hänestä sel-ville edes etunimeä.

Totean kerjäläisten haastat-telut toivottomiksi ja marssin kirjastoon ottamaan asioista selvää. Materiaalia on saatavil-la suomeksi erittäin vähän. Tut-kimukset ja kirjallisuus ovat

kuitenkin kirkuvien otsikoiden kanssa lähtökohtaisesti eri lin-joilla: rikollisuus ei ole kovin yleistä, ihmiskauppaa ei ole ha-vaittu todistetusti lainkaan eikä kerjäämisen kriminalisointi ole perusoikeuksien näkökulmasta mielekästä. Kokonaisuus jää sil-ti hajanaiseksi: kenen vastuulla kerjäläisasia Suomessa ylipää-tään on?

Sosiaalinen kysymysKerjääminen ei ole laitonta (jär-jestyslaki kieltää vain aggressii-visen kerjäämisen), mutta silti kerjäläisistä tehdään Suomessa usein poliisiasia. Niinpä soitte-len Helsingin poliisilaitokselle useaan kertaan, kunnes lopulta tavoitan komisario Jari Tapo-sen. Hän on mukana moniviran-omaistyöryhmässä, joka pyrkii seuraamaan kerjäläisilmiötä.

- Kerjääminen, silloin kun siihen ei liity rikollisuutta, ei ole poliisiasia, vaan sosiaalinen ky-symys, Taponen sanoo.

Hän käyttää kerjäläisistä pu-huessaan monimutkaisia kier-toilmauksia, “kerjäläisilmiön lie-

veilmiöt” tarkoittanee suomeksi ihan vain heistä aiheutuvia on-gelmia. Silti Taposen mukaan rikolliset ovat eri henkilöitä, kuin kerjäläiset. He poistuvat usein maasta nopeasti, eivätkä istu kupin kanssa Stockmannin kulmalla. Mutta rikollisten ja kerjäläisten ollessa samoilta seu-duilta kotoisin, suurella yleisöllä menevät usein asiat sekaisin.

EU:n vapaan liikkuvuu-den periaate antaa toisen EU-maan kansalaiselle oikeuden olla maassa vapaasti kolmen kuukauden ajan. Vuonna 2007 EU:hun liittyivät Romania ja Bulgaria, ja kerjäläiset ilmes-tyivät Suomenkin katukuvaan. Talouden alamäki ja eurokriisi ovat vain pahentaneet ihmisten tilannetta lähtömaissa, joissa so-siaaliturvan taso on heikko.

Usein todetaan, että roma-neja pitäisi auttaa heidän ko-timaassaan. EU-rahaa onkin syydetty romaniaan miljoonia euroja, mutta maan korruptoi-tunut hallinto tekee avun saami-sesta perille vaikeaa.

Suomessa kerjäämiseen on

ajan myötä totuttu.- Alkuaikoina kerjääminen

painottui voimakkaasti vain Helsinkiin, sillä kerjäläisillä ei ollut autoja käytössään. Tällöin närää aiheutti erityisesti heidän leiriytymisensä ja tapansa, jot-ka olivat suomalaisille vieraita. Nyttemmin kerjäläiset liikkuvat laajemmalla alueella ja majoittu-vat muualla, kuten autoissaan. Myös heistä käytävä keskustelu on nykyään erilaista, Taponen sanoo.

Poliisi myös tapaa kerjäläi-siä ja kertoo heille esimerkiksi Suomen lainsäädännöstä. Usein ongelmatilanteiden taustalla on tietämättömyys: mikä on sallit-tua, mikä ei.

Päivänpoliittisen keskuste-lun agendalta romanikerjäläiset tuntuvat pudonneen, mutta ka-tukuvaan he lienevät tulleet jää-däkseen.

Teksti: Minna ManninenKuva: Mikko Kauppinen

Hakaniemessä romanikerjäläisiä on tasaisin välein. Metron sisäänkäynnillä myydään Iso Numero -lehtiä, Sokoksen edustalla vanha nainen istuu kadulla edessään pahvinen kuppi. Ohikulkijoista suurin osa kulkee ohi, kuin naista ei olisi olemassakaan. Osa vilkaisee säälivästi, toiset katsovat vihaisesti.

Ensiksikin on väärin puhua tasa-arvoisesta avioliittolaista. Ei tämä ole tasa-arvokysymys vaan arvokysymys. – James Hirvisaari (m11)

Tasa-arvoisesta avioliittolain edus-kuntakeskustelussa monet laki-muutoksen puolustajat esittävät lakimuutoksen vain juridisena muutoksena tai ihmisoikeuksien myöntämisenä myös homoille. Eh-dotus nähdään usein vain perin-teisen avioliittoinstituution laajen-tamisena käsittämään myös samaa sukupuolta olevat parit, mutta vas-tustajien mielestä kyse on laajem-masta, symbolisesta muutoksesta.

Miksi tämä kysymys on perus-suomalaisille ja muille arvokonser-vatiiveille niin tärkeä? Ja miksi he toistavat jatkuvasti, että tämä on arvokysymys? Tarkastelemme pe-russuomalaisten kansanedustajien lähetekeskustelupuheenvuoroja Terrence Turnerin ja David Graebe-rin uusmarxilaisen arvoteorian nä-kökulmasta.

Terrence Turnerin (1979) ana-lyysin mukaan yhteisön toimin-nallinen perusyksikkö on pienin ryhmä, joka vielä sisältää mallin kaikille yhteisössä ilmeneville hie-rarkioille ja sosiaalisille suhteille. Turnerin tutkimilla bororoilla, ku-ten lähes kaikilla ei-kapitalistisilla yhteisöillä, tämä yksikkö on kotita-lous. Käännettynä tämä tarkoittaa, että kotitalouden sisäiset suhteet, kuten miehen ja vaimon välinen

suhde, toimivat mallina koko yh-teisön välisille suhteille, arvoille ja hierarkioille. Tämä periaate on osoitettu lukuisilla ei-kapitalistisilla yhteisöillä, mutta myös esimerkiksi Japanin yrityskulttuurin hierarkian on esitetty muodostuneen pitkälti perheiden sisäisten hierarkioiden pohjalta (Nakane 1971).

Emme väitä, että Suomen kal-taisessa kapitalistisessa yhteiskun-nassa asiat olisivat näin yksioikoi-sia (voi perustellusti väittää, että nykypäivän Suomessa perheyhtei-sön merkitys on pienempi kuin mo-nissa ei-kapitalistissa yhteisöissä). Naisten ja miesten suhteet ja asema julkisessa ja poliittisessa piirissä eivät voi kuitenkaan olla erityisen tasa-arvoisia, jos perheiden sisäiset suhteet rakentuvat vahvalle hierar-kialle miehen ja naisen välillä.

Yhteiskunnan ei tule hämmen-tää eikä hämärtää tietoisuutta miehenä tai naisena elämisestä. Sen sijaan tätä tietoisuutta tu-lee ohjata kehittymään rakenta-vaan ja myönteiseen suuntaan, koska se kuuluu jo alkuperäi-seen luomisjärjestykseen. Näin voi säilyä myös ymmärrys siitä, että miehen ja naisen välinen rakkaus avioliitossa on eri asia kuin yleinen lähimmäisenrak-kaus tai esimerkiksi sisarusten keskinäinen kiintymys. – Lea Mäkipää (ps)

Avioliitto ei ole pelkästään juridi-nen ja taloudellinen sopimus kah-den ihmisen välillä – se on myös voimakas julkinen symboli monille asioille, joita me yhteiskuntana pi-dämme arvokkaana. David Grae-berin (2001) mukaan arvot eivät ole mitään reaalimaailmasta irrallaan olevia muuttumattomia ideaaleja, vaan ne syntyvät kun ihmiset pyr-kivät osoittamaan toimintansa tär-keyden osana laajempaa yhteisöä.

Vaikka arvot syntyvät ihmisten toiminnasta ja esimerkiksi perintei-sen avioliiton arvo syntyy kaikista miehen ja naisen toimista heidän suhteensa luomiseksi ja ylläpitämi-seksi, tämä yksin ei riitä. Arvo tar-vitsee yleisön, jonka nähden se rea-lisoidaan. Siksi esimerkiksi häät ja avioliitto koetaan itsessään tärkeik-si ja arvokkaiksi, vaikka realisoita-va arvo olisi oikeastaan jo olemassa. Tarvitsemme julkisia rituaaleja, so-pimuksia ja yhteisön tunnustusta.

Koska arvo on oman toimin-tamme tärkeyden osoittamista osa-na laajempaa yhteisöä, ei avioliiton arvo ole muuttumaton – se riippuu siitä, minkä arvon omille aviolii-toillemme annamme ja miten niissä toimimme, mutta myös siitä, miten yhteisömme näkee avioliiton. Tä-män takia muutokset avioliittolain-säädännössä ovat konservatiiveille niin uhkaavia.

Arvokonservatiiveille avioliitto on miehen ja naisen liitto: ydin on miehen ja naisen suhteessa, joka sisältää kaikki vanhat seksistiset olettamat kotitalouden järjestäyty-misestä. Avioliitto ja sen sukupuo-littuneisuus ovat symbolisesti koko sukupuolijärjestelmän perusta.

On huomionarvoista, että aloit-teen kannattajat puhuvat kahden toisiaan rakastavan ihmisen liitos-ta, ja vastustajat puhuvat miehen ja naisen välisestä liitosta. Ilmiö läpäisee koko aloitteesta käydyn keskustelun retoriikan: aloitteen vastustajat puhuvat arvosta ja pe-rinteistä, kannattajat rakkaudesta ja tasa-arvosta. Tämä on mielestäm-me arvoristiriidan ydin: Avioliitosta on tulossa kahden ihmisen välisen rakkauden tunnustus ja symboli, ja sen rooli perinteisenä kotitalouden sisäisen sukupuolittuneen järjes-tyksen merkitsijänä murenee.

Me olemme tasa-arvoisia, olemme sitten minkä värisiä, kokoisia tahansa tai riippumat-ta siitä, minkälaista seksielä-mää itse kukin harjoittaa – se ei minua edes kiinnosta paljon. -Teuvo Hakkarainen (ps.)

Arvokonservatiivien homofobia johtuu mielestämme siitä, että he ovat pohjimmiltaan seksistejä. Heil-le homot saavat olla olemassa ja tehdä mitä haluavat sukupuolijär-jestelmän ulkopuolella, mutta vas-tustus on kiivasta heti kun tasa-ar-voisen avioliittolain kaltainen toimi uhkaa perinteistä sukupuolijärjes-telmää. Tässä valossa järjettömiltä vaikuttavat vaatimukset siitä, että avioliitto sanana on varattava vain heteroille, tulevat ymmärrettäviksi.

Ehkä tasa-arvoinen avioliittola-ki on käsitteenä kuvaavampi kuin olemme ajatelleetkaan, sillä se sisäl-tää myös lupauksen siitä, että myös naisten ja miesten väliset avioliitot ovat pohjimmiltaan kahden ta-sa-arvoisen yksilön liittoja. Tätä kehityskulkua konservatiivit eivät hyväksy. Jollain tasolla arvokonser-vatiivit siis ymmärtävät avioliiton kaltaisten instituutioden luonteen: nämä instituutiot ovat täsmälleen sitä mitä ihmiset niistä tekevät.

Viitteet:Graeber, David: Toward an Anthro-pological Theory of Value (2001) PalgraveGraeber, David: Value, Politics and Democracy in the United States (2011) Current Sociology 59: 186-199Nakane, Chie: Japanese Society (1972) University of California PressTurner, Terrence: The Gê ans Boro-ro Societies as Dialectical Systems: General Model (1979) Dialectical Societies: Gê and Bororo of Central Brazil, Harvard University Press

Kirjoittajat:Viljami KankaanpääSamuli Lähteenaho

Kirjoittajat ovat arvotutkimukseen eri-koistuneita sosiaali- ja kulttuuriantro-pologian opiskelijoita, jotka kannatta-vat kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Tekstin lainaukset ovat kansanedustaji-en puheenvuoroja 20.2.2014 Eduskun-nan lähetekeskustelusta kansalaisaloit-teesta Tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi.

Tiedejuttu

Perussuomalaiset puolustavat sukupuolihierarkiaa

Lue jutun pidempi versio verkossa. Siinä sukelle-taan syvemmälle tasa-ar-voisen avioliittolain vas-tustajien pelkoihin.www.vino.fi/ronsy

Rönsy 1/2014 13

European youth is suffering the consequences of the ma-nagement of the economic crisis. Unemployment, preca-rious jobs and work insecurity make it nearly impossible for our generation to build a future. Without economic independence and stability we cannot make the life deci-sions that every generation is entitled to. Moving out from your parents’ house is not a possibility, let alone choosing our own career path or starting a business or a family.

Today, over 9 million people under 30 years old are unemployed in Europe, nearly 6 million being under 25. Youth unemployment rates reached 23.5 % in the first quarter of 2013, which doubles the rate for the general po-pulation. The situation is alarming in countries from the south where the rate is over 50 %.

These figures reflect a profound problem since any well-functioning society should integrate all of its mem-bers. As young people, we have the strength, the ideas and the motivation needed to make society move forward.

Solutions are pressing, social cohesion, welfare state, and a more competitive and sustainable Europe depend on our integration not only in the labour market, but in all aspects of society. In this sense Greens must continue their work promoting the visibility of young politicians.

As Greens we offer real solutions, for one of the most dramatic problems Europe is facing. First, we demand an increase of the budget of the Youth Guarantee since it should receive at least the 21 billions per year that the ILO recommends to ensure that the goals of this plan are achieved.

Second, to get the Green New Deal started in Southern Europe an exception must be made in the Memorandum of Understanding, so that these countries are allowed to increase their debt in order to make changes towards a greener economy.

Finally, the EU must harmonize and improve working conditions and social protection.

Since we are facing common problems as a generation in the EU, let’s build together solutions to ensure our and Europe’s future!

Inés López-Dóriga

You know… there’s always someone trying to tell you that unions are crap. I say that’s bulls… Only fools don’t care about their rights.

Be united and clever mind!

just say pam. liity palvelualojen ammattiliittoon, jos opiskelet palvelualalle. saat tietoa alasi työehdoista, pam-lehden, hyvät jäsenedut sekä pääset tapahtumiin ja koulutuksiin.

eikä maksa mitään! Opiskelijajäsenyys on täysin ilmainen.

WWW.PAM.FI/LIITY

PUH. 030 100 600

The LostGeneration?

Vihreä Tuuma -verkkolehti nostaa esiin ajankohtaisia vihreän ajatusmaailman teemoja ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Neljästi vuodessa ilmestyvät teemanumerot keskittyvät eri aiheisiin. Uusia tekstejä kuten analyyseja, kirja-arvioita sekä puheenvuoroja julkaistaan säännöllisesti joka kuukausi.

Kirjoittajaksi Tuumaan? Ota yhteyttä vt. päätoimittajaan: taru.anttonen@visili.fi

Löydät Vihreän Tuuman osoitteesta www.vihreatuuma.fi

Pidä tuumaustauko!

Terveessä maassa elää terve rypäleLuomu ei automaattisesti ole tae viinin korkeasta laadusta, mutta niiden valmistuksessa on otet-tu huomioon ympäristöarvot. Tämä kulkee usein yhdessä kor-kean laadun kanssa, sillä viinin viljely ilman kemiallisia lannoit-teita ja myrkkyjä vaatii tekijäl-tään huolellisuutta.

Paras tulos saavutetaan vii-nitarhoilla, joissa on otettu huo-mioon viljelykierto ja tilan oma-varaisuus. Kun maa voi hyvin, myös köynnös on vastustusky-kyisempi ja pystyy tuottamaan korkealaatuisempia rypäleitä. Tämä on onnistuneen viininval-mistuksen perusedellytys.

EU:n luomuviinisäännöt kypsyivät hitaasti

Viini oli viimeinen maatalous-tuote, jonka luomumääritel-mästä EU pääsi sopuun. Ennen keväällä 2012 säädettyä luomu-viiniasetusta luomuviinit olivat ”luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä valmistettuja viinejä”.

Vanha määritelmä jätti ul-kopuolelleen kaiken kellarissa tapahtuvan. Käytännössä tämä tarkoitti, että luomuviiniä val-mistavalla kellarimestarilla oli käytettävissä kaikki samat lisä-aineet ja härvelit kuin konven-tionaalisia viinejä valmistavalla kollegallakin. Yhä nykyäänkin luomuviinissä voidaan käyttää monenlaisia lisäaineita ja sitä voidaan manipuloida usein eri tavoin.

Biodynaamisen sertifikaatin sääntöihin on kirjattu huomat-tavasti tarkemmin kellarissa

kielletyt lisäaineet. Vastineena vallinneelle epäselvyyden tilalle monet viljelijät ovat myös perus-taneet omia järjestöjään, jotka määrittelevät, mitä viininvilje-lyssä ja saa ja ei saa tehdä. Näitä ovat esimerkiksi useat “natural wines” -liikkeet.

Biodynaaminen viljely on yksinkertaisempi asia, kuin jos-kus annetaan ymmärtää. Se pe-rustuu kokonaisvaltaiseen luon-nonmukaisuuteen. Tila nähdään ekokokonaisuutena, jonka tulee pystyä pitämään itsensä pystys-sä omavaraisesti. Maa pidetään hyvinvoivana muun muassa kompostin avulla, jota saadaan eläinten lannasta ja aluskasvilli-suudesta.

Biodynaamisen viljelyn yh-teydessä mainitaan useasti kuu-kalenteri. Sillä ei välttämättä ole tekemistä käytännön kanssa. Biodynaamista viiniä käsitellään kellarissa enää minimaalisesti ja siksi on peruuttamattoman tärkeää toimia oikea-aikaisesti luonnon ehtojen mukaan vilje-lyksillä.

Viljelijä on tarkka säätiloista ja vuodenajoista työssään, mut-ta voi käyttää siinä ammattitai-toaan ja kalentereita vapaasti. Manipulointi myöhemmissä vaiheissa ei ole enää mahdollis-ta. Luomuviiniasiantuntija San-na Siilinen onkin kiteyttänyt asian niin, että “biodynaaminen viini valmistetaan pellolla, ei kellarissa”.

Luonnonmukaiset alkuvii-nit nojaavat perinteisiin

“Natural wine” on pienen tuo-

tannon käsityöläisviini, joka on usein myös biodynaaminen vii-ni. Suomeksi näille on vakiintu-massa termi ’alkuviini’.

Alkuviinin voisi kiteyttää mahdollisimman luonnonmu-kaisesti kasvaneiden rypäleiden mehusta minimaalisen interven- tion seurauksena kypsyneeksi viiniksi. Sen tekijä haluaa tuoda rypäleen maun esiin ja työsken-telee paljon sen eteen.

Pellolla työ tehdään ilman koneita. Korjuu tapahtuu aina valikoivasti ja käsin. Satomäärät ovat usein alhaiset. Koska mi-tään myrkkyjä tai teholannottei-ta ei sallita, viljelijän on seuratta-va kasvua aktiivisesti.

Kellarissa viiniä säädellään vain vähän. Käyminen tapah-tuu rypäleen omilla hiivoilla ja kestää usein normaalia pidem-pään. Viini saa kypsyä tavallista pidemmän ajan, usein kosketuk-sissa hiivasakan kanssa.

Valmista viiniä ei kirkasteta eikä suodateta. Pitkän kypsy-tyksen seurauksena sedimentti laskeutuu astian pohjalle ja vii-nimestari voi halutessaan lapo-ta pulloon vain kirkasta viiniä. Pullotuksen yhteydessä lisätään rikkiä, joka on ainoa viiniin lisät-tävä ainesosa eikä sekään suin-kaan välttämätön.

Pitkän kypsytyksen ja vä-häisen rikin ansiosta alkuviini on elinvoimainen ja persoonal-linen. Hyvin tehty alkuviini säi-lyy pitkään ja sopii monien ruo-kien kanssa.

Teknisesti alkuviini ei vält-tämättä poikkea millään tavalla klassisesta suurviinistä. Edullis-ta bulkkiviiniä on silti mahdoton

tuottaa alkuviinimenetelmällä, koska se vaatii aina suurta mää-rää käsityötä, isompia riskejä, matalampia satomääriä ja pi-dempiä kypsytysaikoja.

Tätä kirjoitettaessa lasissa kului argentiinalaista Santa Ju-lia Organica Viognier 2013 -luo-muvalkoviiniä, tuotenumero 571237, hinta 8,30 euroa (0,75 l pullo). Perusluomu.

Teksti:Pekka Peni

Kuva:Alko

Rönsy 1/2014 15

Joskus toisen ihmisen kohtaaminen voi muuttaa suunnitelmat. Ystäväni lähti tois-sa vuonna Wieniin vaihtoon. Ensimmäisen syksyn aikana hän tutustui Romanian un-karilaiseen nuoreen mieheen. Vaihtovuosi vaihtuikin toiseksi lukukaudeksi, Tampe-reen yliopisto Wienin yliopistoon, opiskeli-jasolu yhteenmuuttoon.

On haikeaa, kun lapsuudenystävä, jonka kanssa on nähnyt lähes päivittäin, muuttaa noin kahden tuhannen kilometrin päähän. Toisaalta olin jokseenkin osannut odottaa, että hän joskus lähtisi ulkomaille. Ystävälle-ni kävi hyvin. Hän löysi toisen samanlaisen kansainvälisen ihmisen, itsensä ja toisen et-sijän.

Moni ystäväni on parin vuoden sisään muuttanut ulkomaille. Osa pysyvästi, toi-set vaihtoon lyhyemmäksi aikaa. Minun ikäluokkani on varttunut Euroopassa, jossa lähteminen on yhtä helppoa kuin jääminen.

Ennen Schengenin sopimustakin on ol-lut liikkuvuutta. Jälkipolvet ovat osuvasti nimittäneet ranskalaista filosofia ja kirjaili-jaa Denis Diderot’a (1713-84) Venäjän keisa-rinna Katariina Suuren televisioksi. Hän piti vierailuillaan ja kirjeillään keisarinnan ajan tasalla Euroopan ajattelun tuulista. Emme ole enää yksittäisten kansainvälistyneiden ihmisten varassa. Kosmopoliitin käsite on käynyt turhaksi.

Eikä matkustelu ole ainoa tapa nähdä maailmaa. Internet ja some ovat tuoneet sen sormenpäiden ulottuville. Romaanikaan ei kulttuureihin tutustumisen välineenä ole käynyt vanhanaikaiseksi. Pikemminkin päinvastoin: se tarjoaa hitaamman ja temati-soidun ikkunan toisiin kulttuureihin.

Eurooppalaisen identiteetin jäljilläTeoksessa Questions of Cultural Identi-ty (toim. Mill, Stuart & de Gay, Paul, 2011) Stuart Mill esittää, että identiteetissä on kyse prosessista. On tarpeetonta etsiä muuttuma-tonta yhtenäisyyttä tai kulttuurin jakamaa yhteenkuuluvuutta. Globalisaatio tekee identiteetistä olemisen sijaan joksikin tule-mista ja jonkin identiteetin representoimista.

Eurooppalainen identiteetti jatkuvassa muutostilassa kunkin ajan ihmisten tarpeis-ta riippuen. Identiteettiä rakennetaan, kun

koetaan ja kohdataan, nähdään ja opitaan. Identiteetin etsintä voi näyttää juuretto-muudelta, vaikka se voi olla juurien ulot-tamista paljon pitemmälle. Identiteetin ei tarvitse olla kytköksissä lähtöpaikkaan. On turha kysyä, mistä nykyihminen on kotoi-sin. Millin mukaan nykyihmisen identiteetti on fragmentoitunut. Se on pieninä palasina kohtaamisissa.

Ajatusta yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä on kritisoitu osittain syystä. Helleeninen ja kristillinen kulttuuripohja tuntuu kaukaiselta. Lähihistoria koostuu keskinäisistä sodista. Maantieteelliset erot ja intressien kirjo ovat merkittävät.

Identiteettiä on kenties etsitty väärästä paikasta. Sitä pitäisi etsiä ihmisistä.

Katseet kannattaa suunnata rautateille. Lentokoneella pääsee nopeasti, mutta junas-sa näkee maailman – ja samalla asialla olevia matkalaisia. Reilaajat, vaihtarit ja muut mat-kustajat rakentavat eurooppalaista identi-teettiä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Heitä yhdistää halu löytää jostakin vertai-sensa, oppia ja ymmärtää muita. Eurooppa tarjoaa etsimiselle kontekstin. Identiteetti rakentuu välitilassa, taitekohdassa kahden kulttuurin välissä.

Mihin politiikkaa tarvitaan?Helpon liikkuvuuden sivutuotteena Eu-rooppa on tullut myös kansainvälisen rikol-lisuuden ja ihmiskaupan kannalta otollisek-si maaperäksi. Onko vapaan liikkuvuuden symboli rikollinen vai reilaaja? Poliittisilla päätöksillä voidaan rakentaa Eurooppaa jommankumman ehdoilla. Rajat sulkemalla hillitään rikollisuutta – mutta myös vuoro-vaikutusta.

Erilaisuuden voi nähdä uhkana tai omaa maailmankuvaa rikastuttavana. Voimme valita, suhtaudummeko toiseen kulttuuriin hämmästellen vai halveksuvasti. Kaikkea ei pidä hyväksyä. Oma panoksemme euroop-palaisen identiteetin rakentamiseen on pit-kälti kiinni siitä, mitä arvoja edistämme.

Eurooppalaista identiteettiä luodaan parhaiten positiivisessa vuorovaikutukses-sa. Omaa identiteettiään etsivät rakentavat eurooppalaisen identiteetin.

EsseeVille Hämäläinen

Eurooppalainen identiteettisyntyy sen etsijöistä

16 Rönsy 1/2014

”Identiteetinetsintä voi näyttääjuurettomuudelta,

vaikka se voiolla juurien

ulottamista paljonpitemmälle.”

Kirja kertoo 18-vuotiaasta teinitytöstä, joka polt-taa kannabista, sekä hänen äidistään, joka saa tämän selville. Kirja pohjautuu äidin ja tyttären päiväkirjamerkintöihin. Hälytyskellot soivat kuitenkin, kun selviää, että tytön päiväkirjamer-kinnät ovat osittain kirjoitettu jälkikäteen. Kirja olisi voinut olla merkittävä keskustelunavaus nuoren käyttäjän mielenmaisemaan, mutta se paljastuukin propagandaksi.

Tätä edustaa mm. kirjan hiukan absurdi lis-ta kannabiksen käytön tunnusmerkeistä: lisään-tynyt rahantarve [sic], tavaroiden häviäminen [sic], asioiden salailu [sic], epäilyttävät hiha-merkit [sic], aggressiivinen käyttäytyminen [sic] sekä – I kid you not – ”kiinnostus rastafaani [sic] -uskontoa kohtaan”.

Luottakoon ken haluaa sellaisen kirjan ob-jektiivisuuteen jossa kaikki perheen ongelmat laitetaan kannabiksen piikkiin, vaikka kuviois-sa ovat mukana ainakin alkoholinkäyttö, kovat huumeet, mielialalääkkeet, diagnosoidut mie-lenterveysongelmat, väkivaltainen kaveripiiri, suvaitsemattomat vanhemmat sekä tyypillinen teiniangsti.

Kirjan tekijöiden mielestä ”kannabiksen käyttö lisääntyy ja haittoja vähätellään.” Kir-ja kuitenkin diagnosoi ongelman väärin. Pää-ongelma ei mielestäni ole kannabiksen käyttö, vaan yhteiskunnan hysteerinen suhtautuminen asiaan.

Perheen äiti on selvästi järkyttynyt, että hänen pieni tyttärensä on kasvanut aikuisek-si. Äiti kokee jopa oikeudekseen mennä urkki-maan tyttärensä internet-käyttäytymistä, koska ”18-vuotias nuori ei ole vielä kypsä aikuinen.” Kasvukivuista kärsivä tytär joutuu riitoihin vanhempiensa kanssa, laitetaan laitosrumbaan, pumpataan lääkärien toimesta täyteen lääkkeitä – ja syytetään kaikesta kannabista.

Kannabis edustaa huumetta, ja huumeiden käyttö edustaa kirjalle – ja yhteiskunnalle – mus-tavalkoista pahuutta: ”Paha tapahtui minusta huolimatta.” Kirja laittaa kannabiksen syyksi jopa kännissä kolaroimisen sekä kovien huumei-den käyttäjien tekemät rikokset [sic].

Kaikki nuorison ongelmat on liian helppoa laittaa ”huumeiden käytön” syyksi (onhan kan-nabis paha huume) ja tämä on huolestuneelta äidiltä varmaan ymmärrettävää, mutta kirjan kirjoittajien ja kirjassa esiintyvien ”asiantuntijoi-den” olisi pitänyt osata tämä näkemys haastaa.

Ruohojumala on kykenemätön tarjoamaan vastauksia tai objektiivista analyysia. Se tarjoaa vain yhden asenteellisen tulkinnan. Kirja on hä-tähuuto Suomen huumevalistuksen surkeasta ti-lasta. Ainoa parannuskeino tähän psykoosiin on parempien kirjojen kirjoittaminen.

Otto Lehto

Kulttuuri-nurkka

Rönsy 1/2014 17

Ruohojumal’autaRuohojumala ei ole hätähuuto kannabisepidemiasta, vaan Suomen huumevalistuksen tasosta. Kirja on eräänlainen antikannabispsykoosi, josta ei ole mitään heräämistä.

Eveliina Lundqvist meni eläintenhoitajan opinnoissaan työharjoitteluun lähes kah-dellekymmenelle suomalaiselle eläintilalle. Hän halusi tietää, miten eläimiä oikeasti kohdel-laan navetoissa, sikaloissa ja broilerihalleissa. Solut-tautumisesta syntyi päivä-kirjamerkintöihin perus-tuva kirja eläintuotannon arjesta. Tuo arki on toista kuin mainoksissa.

Harjoittelussaan Lund-qvist näki rajua väkivaltaa eläinten potkimisesta säh-köpiiskan käyttöön. Väki-valtaan ja välinpitämättö-myyteen koulutetaan: hän saa opettajaltaan kehotuk-sen lyödä sikaa kovempaa saadakseen sen liikkeelle ja harjoittelustaan huo-nomman arvosanan käy-tettyään liikaa aikaa yksit-täisten eläinten voinnin tarkastamiseen.

Kaikkein tehokkaimmissa broileriti-loissa eläimiä on niin tiheässä, ettei sairai-ta tai vammautuneita ole mahdollista edes

huomata. Mutta Lundqvist huomaa monta kertaa, että eläimiä laiminlyödään myös laiskuuttaan. Kovaa imemistarvetta potevia

pieniä vasikoita ei jakseta juottaa tuttipullosta, kos-ka tilan omistaja sanoo sen olevan ämpäriä hankalam-pi pestä. Vasikoiden sar-venalkujen polttamisessa käytettävä puudutus mak-saa ja vaatii eläinlääkärin käynnin, joten sitä ei mo-nilla tiloilla käytetä.

Arkisissa kokemuksis-sa huomaa myös eläinsuo-jelulain ympäripyöreyden. “Kuumalla eläimille on tarjottava vettä” ei esimer-kiksi kerro, miten kuuma on oltava. Pehku tai pesä voi olla lipare kumimat-toa. Eläimet voivat usein huonosti, vaikkei laitto-muuksia tapahdukaan.

Salainen päiväkirja eläintiloilta on myös henkilökohtainen reflektio siitä, miltä tiloil-la työskentely tuntuu. Miten vaikea on aluk-si katsella huonosti voivia lehmiä, mutta

miten tottumus turruttaa, eivätkä vasikoi-den kuolemat lopulta enää ahdista. Miten on kuviteltava linnut pelkkänä massana pystyäkseen työskentelemään broileritilal-la, sillä kuolleita ja pahasti vammautuneita eläimiä on niin paljon. Miltä tuntuu voimat-tomuus, kun haluaisi tehdä tilasta eläinsuo-jeluilmoituksen, vaikka tietää sen hyödyttö-mäksi. Ja miltä pettymys, kun käräytettyään loukkaantunutta sikaa piilottelevan tilalli-sen eläinlääkärille huomaa, ettei lääkäri tee asialle mitään.

Salainen päiväkirja eläintiloilta on tärkeä puheenvuoro suomalaisessa eläinoikeus-keskustelussa, sillä se paljastaa tehotuotan-non siloteltua arkea ensi kertaa. Se on vas-taus tehotilojen tuottajien syytöksille, ettei tiloilla salaa kuvattu materiaali kerro mitään siitä, mitä tiloilla oikeasti tapahtuu. Vertail-lessaan havaintojaan Oikeutta Eläimille -yhdistyksen väitteisiin eläinten huonoista oloista Lundqvist huomaa kohta kohdalta, että ne pitävät valtaosin paikkansa. Kirja osoittaa, ettei eläintiloilta salaa otetuissa ku-vissa ole tuottajien väitteistä huolimatta mi-tään poikkeuksellista.

Julianna Kentala

Tarpeellinen paljastuskirja tehotuotannon arjestaMiksi vakaumuksellinen vegaani menee töihin tehotuotantotiloille?

ViNOn jäsenjärjestöt

Olemme pieni ja aktiivinen jäsenjär-jestö itäisessä Suomessa. Järjestöm-me vahvuus on , että kaikki ovat ka-vereita keskenään. Siitä huolimatta, että olemme tiivis perheyhteisö, myös uusien toimijoiden on help-po tulla mukaan toimintaan. Meillä onkin hallituksessa niin uusia in-nokkaita aktiiveja kuin kokeneem-piakin konkareita.

Pienen järjestön aktiivina on aina mukava osallistua ViNO:n valtakunnallisiin tapahtumiin, ja tavata sekä vanhoja että uusia tut-tavuuksia. Mahtava yhteishenki ja parhaimmat ihmiset ympärillä muistuttavat, miksi tähän toimin-

taan on lähdetty. Kotiin voi palata täynnä intoa järjestöpuurtamiseen.

Tyypillisesti järjestämme yh-den suuremman tapahtuman ku-ten kansanedustajan vierailun tai isomman keskustelutilaisuuden keväisin ja syksyisin. Kuukausit-tain kokoonnumme kantapöytään keskustelemaan vapaamuotoisesti ajankohtaisista, polttavista kysy-myksistä sekä käsittelemään poliit-tisia ohjelmapapereita.

Vuoden aikana on myös mata-lan kynnyksen tapahtumia, joilla herättelemme uusien toimijoiden kiinnostusta – esimerkiksi uusien il-lan ja pikkujoulujen merkeissä. Py-

rimme myös näkymään aktiivisesti Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella sekä opiskelijapolitii-kassa.

Välillä tekeviä käsiä ei riitä kaikkeen mahdolliseen, sillä monet aktiiveistamme ovat mukana myös monissa muissa järjestöissä ja luot-tamustoimissa. Toisaalta tämä vain kertoo aktiiviemme kyvykkyydestä ja innokkuudesta olla luomassa pa-rempaa maailmaa. Meille tärkeintä on, että toiminta on kaikille miele-kästä ja meidän itsemme näköistä.

Tänä vuonna olemme onnistu-neesti vähentäneet byrokratiaa ja saaneet tukea ViNOn toimistolta,

jolloin voimme keskittyä tärkeim-pään eli maailmanparannukseen! Olemme saaneet hiljattain mukaan myös uusia mahtavia aktiiveja, jot-ka ovat tuoneet uutta energiaa ja il-mettä järjestöömme.

Tällä hetkellä panostamme täy-sillä kevään eurovaaleihin ja kam-panjoimme nuorten ehdokkaidem-me puolesta. Muille jäsenjärjestöille haluaisimme toivottaa intoa ja jak-samista kevään kampanjointiin!

Teksti: Vera KauppinenKuvat: Tanja Immonen

Terveiset Joensuun vihreiltä nuorilta JoViNOlta

Aaltovihreät (Aalto-yliopisto)www.vihreat.ayy.fi Puheenjohtaja: patrick.jensen@vino.fi

EsViNO – Espoon vihreät nuoret ja opiskelijatwww.facebook.com/espoonvinoPuheenjohtaja: joona.myllarniemi@vino.fi

Helsingin Vihreät Nuoret Nuheviwww.nuhevi.net www.facebook.com/helsinginvihreatnuo-retPuheenjohtaja: lassi.saario@vino.fiToiminnanjohtaja: meeri.vaananen@vihreat.fi

HYY:n Vihreät – De Gröna vid HUSwww.hyvi.orgwww.facebook.com/hyynvihreat Puheenjohtaja: kaisa.teperi@vino.fi

Joensuun vihreät nuoret ja opis-kelijatwww.jovino.fi/www.facebook.com/joensuunvihreatnuo-retPuheenjohtaja: vera.kauppinen@vino.fi

Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat Jyvioniwww.jyvioni.org/ www.facebook.com/Jyvioni Puheenjohtajat Anni Turunen ja Outi Pasanen: puheenjohtajat@jyvioni.org

Kanta-Hämeen vihreät nuoret ja opiskelijat Kantishmlvino.webs.com/Jos olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteyttä: jarjestokoordinaattori@vino.fi

Keski-Uudenmaan vihreät nuo-ret ja opiskelijat Kurvi www.facebook.com/ keskiuudenmaanvih-reatnuoretPuheenjohtajat: juho.saxlund@vihreat.fi ja sofia.tvaltvadze@vino.fi

Kuopion vihreät nuoret ja opis-kelijat KuViOwww.kuvio.info/Puheenjohtaja: helena.rovamo@vino.fi

Kymenlaakson vihreät nuoret ja opiskelijat Kyvinowww.facebook.com/kymenlaaksonvih-reatnuoret

Jos olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteyttä: jarjestokoordinaattori@vino.fi

Lahden Vihreät Nuoret ViNOLawww.lahdenvino.net/ www.facebook.com/lahdenvihreatnuoret Puheenjohtaja: elli.latva-hakuni@vino.fi

Lapin vihreät nuoret ja opiskelijatwww.facebook.com/lapinvihreatnuoret Puheenjohtaja: eveliina.paksuniemi@vino.fi

Lounais-Lapin vihreät nuoret ja opiskelijatYhteyshenkilö: kalle.hietala@vino.fi

Oulun vihreät nuoret OVNwww.oulunvihreatnuoret.net/ www.facebook.com/oulunvihreatnuoretPuheenjohtaja: mirja.mustapirtti@vino.fi

Satakunnan vihreät nuoret ja opiskelijatwww.satakunnanvihreat.net/satakunnan-vino/ Jos olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteyttä: jarjestokoordinaattori@vino.fi

Tampereen vihreät nuoret Virnuwww.virnu.net/www.facebook.com/tampereenvihreat-nuoret Puheenjohtaja: minna.manninen@vino.fi

Turun vihreät nuoret ja opiskelijatwww.turunvino.fiwww.facebook.com/turunvihreatnuoret Puheenjohtajat: amro.el-khatib@turunvi-no.fi ja sara.luotonen@vino.fiJärjestösihteeri Vaula Metso: jarjestosih-teeri@turunvino.fi

Vaasan vihreät nuoret ja opis-kelijat – Vasa gröna unga och studerande Vaaviwww.facebook.com/vaasanvino vaasanvino.blogspot.fi/Puheenjohtaja: jani.vesterbacka@vino.fi

Vantaan vihreät nuoret ja opis-kelijat ryvinova.fi/www.facebook.com/vantaanvihreatnuoret Puheenjohtaja: aapo.happonen@vino.fi

www.vino.fi/yhteystiedot/jasenjarjestot/www.facebook.com/vihreatnuoret

Rönsy 1/2014 19

Jytkyn jälkeisenä aamuna huhtikuussa 2011 Vihreä liike heräsi armotto-mimpaan krapulaan ehkä koko historiansa aikana. Järeä vaalitappio tun-tui luissa ja ytimissä. Tammikuussa 2012 nousi Pekka. Kansanliikemäinen, miljoona suomalaista yhdistänyt, nuoret ja vanhat vaalihuumaan yllyttä-nyt Pekka-ilmiö toi takaisin toivon ja uskon liikkeeseen. Vielä kuntavaa-leissakin tämä näkyi. Vaalivuodet toivat mukanaan karvaan tappion, mut-ta myös voittoja: jäsenmäärät kasvoivat, ihmiset aktivoituivat ja politiikka kiinnosti.

Viime vuosi oli valtakunnallisesti vaaliton vuosi. Korkeakouluissa käytiin edustajistovaalit, joiden tuloksessa ei ollut juuri mitään ylpeilyn ai-hetta poliittisilla listoilla. Myös ViNOlla on opiskelijapolitiikan osalta pei-liin katsomisen paikka. Viime vuonna myös jäsenmäärät lähtivät laskuun, vaikka taloudellisesti tehtiinkin ryhtiliike. Onko niin, että poliittisessa or-ganisaatiossa vaaliaika on järjestöllistä kulta-aikaa?

Aktiivisuus ja osallistuminen näyttävät olevan noususuhdanteessa aina kun vaalit lähestyvät. Tämä on toki luonnollista, mutta miten voim-me varmistaa, että into pysyy myös vaalien välillä. Todellinen ja pysyvä järjestöllinen kasvu ja kehittyminen tapahtuu siten, että jokaiselle löyde-tään mielekkäitä tapoja vaikuttaa, osallistua ja kampanjoida riippumatta vaalisykleistä.

Edessämme on kolme vaalivuotta. Ensimmäisenä käymme eurovaa-leihin. Eurovaaliehdokkaat on nimetty, mukana on kolme rautaista vino-laista, ja kampanjaorganisaatio on täydessä vauhdissa. Alkuvuosi on ol-lut aika haipakkaa: ViNOlla on monta rautaa tulessa samaan aikaan, kun osallistumme puolueen, Allianssin, Euroopan vihreiden nuorten ja omien nuorten ehdokkaidemme kampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Eikä tämä varmasti tästä rauhallisemmaksi muutu.

Me kaikki saamme tehdä hartiavoimin töitä, jotta saamme pidettyä Vihreiden kaksi paikkaa parlamentissa myös jatkossa. Vaalivoittoon tar-vitsemme myös sinua! Tule mukaan, sillä vaalit ovat ehdottomasti ihmisen parasta aikaa!

ToimistoltaMilja Henttonen

Vaalit ovat ihmisen parasta aikaa!

26. huhtikuuta Helsinki

ViNOmpi eurovaalistarttiViNO järjestää yhdessä Helsingin vihreiden nuorten Nuhevin kanssa vaalibileet lauantaina 26.4. Club Libertéssä (Kolmas linja 34) klo 19-02. Illan aikana esiintyy Funk-Rock bändi Wylli Groove Federation ja helsinkiläinen rap-yhtye Aarnikotkat. Paikalla ovat myös ViNOn eurovaaliehdokkaat Maria Ohisalo, Ozan Yanar ja Saara Ilvessalo. Tapahtuma on maksuton kun saavut ennen klo 22 (poislukien na-rikka 2 e). Halutessasi voit lahjoittaa kolikkosi nuorten ehdokkaiden kampanjoihin!

Vaalistartin jälkeen klo 22 Libertéssä alkaa Liberté Live Music Club Internazionale (sisäänpääsymaksu 10 e). Ennen klo 22 saapuneet ei-vät joudu maksamaan erillistä sisäänpääsymaksua.

Tule kuuntelemaan hyvää musiikkia ja nauttimaan bileistä! Tapahtu-ma on K-18.

14.-20. toukokuuta ja 25. toukokuuta, koko maassa

(ennakkoäänestys ulkomailla 14.-17.5.)

Ennakkoäänestys ja vaalipäiväMuista käydä äänestämässä ja kannusta kaverisikin vaaliuurnille! Ennakkoäänestyspäivinä voit äänestää missä tahansa ennakkoäänes-tyspaikassa - myös toisella paikkakunnalla tai ulkomailla. Vaalipäi-vänä voit äänestää vain omassa äänestyskunnassasi. Äänestyspaikat voit tarkistaa osoitteesta vaalit.fi

Viikkoa 26 Granö, SipooViNOn kesäleiriViNOn nelipäiväinen kesäleiri järjestetään viikolla 26, todennäköi-simmin torstaista sunnuntaihin. Leirillä keskustellaan, opitaan uutta, pelataan pihapelejä ja tehdään rentoja kesäasioita. Leirillä tullaan kä-sittelemään muun muassa erätaitoihin/survivalismiin, rakkauteen ja seksiin, tabuihin sekä ihmisoikeuksiin liittyviä asioita.

20.-21. syyskuuta, Helsinki

KuntafoorumiKuntapolitiikan ajankohtaisaiheet. Luvassa asiaa muun muassa por-mestarimallista. Tapahtuma on suunnattu kaikille vinolaisille, joilla on kunnallinen luottamustoimi sekä kaikille, joita kiinnostavat kun-nallispoliittiset kysymykset.

18.-19. lokakuuta, Tampere

VäentapaaminenVihreiden nuorten vuoden suurin tapahtuma! Tapahtumaan ovat ter-vetulleita vanhojen aktiivien lisäksi myös aivan uudet vinolaiset tai ihan vain toiminnasta kiinnostuneet! Viikonloppu täynnä poliittisia keskusteluja, uuden oppimista, uusia tuttavuuksia ja hengailua hy-vässä seurassa.

8.-9. marraskuuta, Helsinki

OpiskelijavaltuuskuntaAjankohtaisia aiheita opiskelijapolitiikan saralta. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki vihreämieliset opiskelijatoimijat sekä aihepiiristä kiinnostuneet.

28.-30. marraskuuta, Turku

LiittokokousLiittokokouksessa valitaan ensi vuoden puheenjohtajat ja hallitus sekä täytetään muut luottamustoimet. Lisäksi kokouksessa puhutaan paljon politiikkaa ja käydään läpi ohjelmiin tehtyjä muutosesityksiä.

Mitä ViNOssa tapahtuu?Tervetuloa mukaan ViNOn valtakunnallisiin tapahtumiin!

Viite.fiTieteen ja

teknologian vihreät

tervetuloa tekemään tulevaisuuden vihreää politiikkaa.viite.fi - tieteen ja teknologian vihreät

50 % S-ryhmän käyttämästä sähköstä tuotetaan puhtaasti

tuulivoimallavuonna 2016