Riskienhallinta ja tietomallintaminen - vayla.fi · Ramboll, Heinonen et al. (2018) BaneNOR (2018)...

Riskienhallinta ja tietomallintaminenVäyläviraston tutkimuksia 20/2019

ISSN 2490-0982

ISBN 978-952-317-737-6

20/2019

Väyläviraston tutkimuksia

Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi)

Sisällysluettelo

Kannen kuva: Ote Oulun kolmioraiteen inframallista, ks. sivu 21

Tiivistelmä 3

Johdanto 4

1. Tutkimuskysymykset 5-8

2. Kirjallisuuskatsaus 9-15

3. Tutkimuksen rakenne 16-19

4. Pilotointien tulokset ja yhteenveto 20-38

5. Tulosten analysointi 39-44

6. Suositukset ja jatkotutkimusaihiot 45-46

Lähteet 47-49

Liite 1 Suositus: Toimintamalli riskitiedon esittämiseen väylähankkeiden inframallissa Liite 2 Tiedonsiirron menetelmät riskien esittämisessä inframallissa Liite 3 Video tutkimuksen keskeisestä sisällöstä

https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vt_2019-20_liite1_web.pdf


https://youtu.be/okAMl41JIt4

Tiivistelmä

3

Tutkimusprojektissa tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoja riskien esittämiselle väylähankkeiden tietomalleissa (BIM) eri väylämuodoilla ja eri hankevaiheissa sekä tutkia riskien mallintamisen vaikuttavuutta hankkeiden riskienhallinnan laatutasoon.

Tutkimuksessa laadittiin aluksi alustava toimintamallisuositus riskitiedon esittämiseen väylähankkeen tietomallissa. Ko. toimintamallia pilotoitiin kaikkiaan viidessä (5) väylähankkeessa, jotka edustivat eri väylämuotoja ja hankevaiheita. Pilotoinneissamukana olivat seuraavat hankkeet: Oulun kolmioraide ja Heikkilänkankaan liikennepaikka (RaS), Mt 101 (Kehä I) Laajalahti (RS), Espoo-Salo oikorata (YS), Kokkolan sataman ja väylän syventäminen (rakentaminen) ja Vt8 parantaminen rakentamalla Eurajoen ohitus (TS).

Toimintamallia kehitettiin pilotoinneista saatujen kokemusten ja palautteiden sekä buildingSmart Finlandin (bSF) infrahankkeidenmallintamisen kehitysryhmältä saadun palautteen pohjalta. Kehitysryhmältä saadussa palautteessa todettiin mm. että riskitiedonesittämisellä osana rakennustietomallia olisi mahdollista helpottaa tiedon siirtymistä hankevaiheesta toiseen, joten tietomalliinliittyvien käytäntöjen kehittäminen nähtiin kehitysryhmässä hyödyllisena ja kannattavana.

Pilotoinneissa havaittiin selkeästi, että riskien visuaalinen käsittely tukee hankkeen riskikokonaisuuden hahmottamista ja sitä kauttaauttaa mm. uusien henkilöiden perehdyttämisessä hankkeeseen. Hyöty oli havaittavissa niin kaksi- kuin kolmiulotteisessa esitystavassa. Piloteissa todettiin, että riskien mallipohjaisella esittämistavalla on edellytykset parantaa väylähankkeiden riskienhallinnan laatutasoa mm. ohjaamalla riskien yksityiskohtaisempaan tunnistamiseen ja havainnolliseen dokumentointiin. Lisäksi mallintamisen kautta riskienhallinta olisi saatavissa nykyistä tiiviimmäksi osaksi väylähankkeiden muuta toimintaa. Tutkimuksessa ei havaittu väylämuotokohtaisia erityistarpeita tai -piirteitä riskien mallintamista koskien.

Jatkotutkimusaihioksi tunnistettiin mm. mallintamisen vaikutusten selvittäminen väylähankkeiden kustannustehokkuuteen, mallinnetun (maantieteellisesti sijoitellun) riskitiedon hyödyntämismahdollisuuksien kartoittaminen väylänpidossa mm. kunnossapitäjän ja väylän omistajan osalta.

Tutkimusraportin liitteinä on esitetty suositus toimintamallista riskitiedon esittämiseen väylähankkeiden inframallissa sekä tekninen liite koskien menettelyyn liittyviä tiedonsiirron menetelmiä.

Johdanto

4

Tutkimusprojektissa tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoja riskien esittämiselle väylähankkeiden tietomalleissa (BIM) eri väylämuodoilla ja eri hankevaiheissa sekä tutkia riskien mallintamisen vaikuttavuutta hankkeiden riskienhallinnan laatuun. Projektissa tehtyjen havaintojen pohjalta laadittiin toimintamallisuositus riskitiedon esittämiseen väylähankkeiden tietomalleissa.

Riskitiedon esittämiseen rakennustietomallissa ei ole olemassa valmiita, yleisiä käytäntöjä ja kirjallisuuskin tuntee vain yksittäisiä tapaustutkimuksia sitä koskien. Kirjallisuuden pohjalta on kuitenkin muodostettavissa kuva riskien mallinnuksen tarjoamista mahdollisuuksista. Tässä tutkimusprojektissa riskien mallintamisen käytäntöjen selkeyttämistä ja yhdenmukaistamista koskevien suositusten tunnistamiseksi kokemuksia ja palautetta kerättiin viidestä eri hankevaiheessa olevasta pilottiprojektista, joista kaksi oli tiehankkeita, kaksi ratahankkeita ja yksi vesiväylähanke.

Riskienhallinnan laatutason tiedetään korreloivan projektin onnistumistodennäköisyyden kanssa: vaikutus on sitä suurempi, mitä vaativammaksi hanke koetaan. Keskeisimpänä tutkimuskysymyksenä selvitettiin, vaikuttaako riskien esittäminen tietomallissa hankkeiden riskienhallinnan laatutasoon ja miten se parantaa hankkeiden onnistumistodennäköisyyttä.

Raportissa käsitellään tutkimusprojektissa asetetut tutkimus-kysymykset ja niihin liittyvät hypoteesit sekä indikaattorit/ menetelmät, joiden avulla tutkimuksessa on haettu vastauksia asetettuihin kysymyksiin. Lisäksi on käsitelty kirjallisuuden kautta riskien mallintamisesta tehtyjä havaintoja. Pääpainona raportissa on pilottiprojektin kautta saadut palautteet ja havainnot sekä niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset.

Raportin liitteenä 1 on esitetty suositus toimintamallista riskitiedon esittämiseen väylähankkeiden inframallissa. Tekninen liite 2 käsittelee menettelyyn liittyviä tiedonsiirron menetelmiä. Lisäksi raportin liitteenä 3 on lyhyt video, johon on tiivistetty tutkimuksen keskeinen sisältö.

Työn toteutti Ramboll CM Oy, jossa projektipäällikkönä toimi Arja Kivinen sekä asiantuntijoina Oliver Heinonen, Loviisa Norokorpi, Milla Suominen ja Jutta Kanerva. Työn ohjausryhmään kuuluivat Väylävirastosta Arja Toola, Tarmo Savolainen, Outi Leuhtonen, Mervi Kulha, Minna Koivikko ja Susanna Huokuna sekä Rambollista Outi Lehti ja Tiina Perttula Kivisen ja Heinosen lisäksi.

Helsingissä joulukuussa 2019

VäylävirastoLiikenne- ja ympäristöturvallisuusyksikkö

Tutkimuskysymykset

• Vaikuttaako riskien esittäminen tietomallissa väylähankkeiden riskienhallinnan laatuun?

• Onko riskien esittäminenväylähankkeiden tietomallissakustannustehokasta?

• Millainen toimintamallin riskienesittämiselle väylähankkeidentietomalleissa tulisi olla?

5

Tutkimuskysymys 1Vaikuttaako riskien esittäminen tietomallissa väylähankkeiden riskienhallinnan laatutasoon?

• Nollahypoteesi: ”Riskien esittäminen tietomallissa ei vaikuta riskienhallinnan laatutasoon.”

• Vaihtoehtoinen hypoteesi: ”Riskien esittäminen tietomallissa parantaa riskienhallinnan laatutasoa projekteissa”

a) sisällyttämällä riskienhallinnan paremmin muuhun projektin toimintaan

b) kehittämällä riskien tunnistamista

c) parantamalla riskienhallinnan raportointia.

• Indikaattorit: projektipäälliköiden, riskienhallinnan asiantuntijoiden ja muiden projektien osallistujien tyytyväisyys ja näkemykset

6

Tutkimuskysymys 2Onko riskien esittäminen väylähankkeiden tietomallissa kustannustehokasta?

• Nollahypoteesi: ”Riskien esittäminen tietomallissa ei ole kustannustehokasta.”

• Vaihtoehtoinen hypoteesi: ”Riskien esittäminen tietomallissa on kustannustehokasta.”

• Indikaattorit:

• Tutkimuskysymyksen 1 tuloksiin viittaavat arviot riskienhallinnan laadun paranemisesta projekteittain.

• Arvio riskienhallinnan laadun paranemisesta projektikohtaisesti perustuen laadulliseen palautteeseen.

7

Tutkimuskysymys 3Millainen toimintamallin riskien esittämiselle väylähankkeiden tietomalleissa tulisi olla?

• Konstruktiivinen tutkimus: Toimintamallista laadittiin luonnos tutkimusprojektin alussa ja sitä pilotoitiin viidessä väylähankkeessa erikseen. Toimintamallia kehitettiin pilotoinneista saatujen tulosten perusteella.

• Indikaattorit:

• Toimintamallin pilotoinnin tulokset

• Kysely-/kommenttikierroksen tulokset

• BuildingSmart Finlandin kehitysryhmässä annetut kommentit

8

Kirjallisuuskatsaus

9

Kuva 2: BaneNOR (2018) mukainen objekti riskille. Kirjaimet RAM viittaavat rautatiejärjestelmän luotettavuuteen, saatavuuteen ja huollettavuuteen. Punainen väri tarkoittaa, ettei riskiä ole hallittu.

Kirjallisuuskatsauksen perustana on käytetty Lari Tuomisen diplomityötä(2018), joka käsittelee riskienhallinnan jatietomallinnuksen rajapintaamonipuolisesti. Lisäksi lähteinä on käytetty ko. diplomityön valmistumisenjälkeen julkaistuja esityksiä, julkaisujaymv.

Riskienhallinnan käytäntöihin ja teoriaansuomalaisissa väylähankkeissa voitutustua esimerkiksi Väylävirastonohjeiden LO 39/2017 tai LO 40/2017 kautta.

10

Riskien esittäminentietomalleissa –kehityksen aikajana

2009Turvallisuusasioide

n visualisointi tietomalleissa: konseptointi ja tutkimus (VTT,

lähde: Kiviniemi et al. 2011)

2015”Aktiivinen” linkki

tietomallin ja riskienhallinnan

tietokannan välillä (Zou et al. 2015b)

2017Navisworks-prototyyppi

riskitietokannanyhdistämiseen 4D-tietomallissa (Zou

et al. 2018)

2017 Riskitietokannan

yhdistäminen Microstation Visual Basic -projektiin (Finnmap Infra , lähde: Tuominen

2018)

2018 PAS 1192-6 standardi

riskisymbolei-den ja -alueiden

merkintään tietomalleissa (BSI

2017)

2018RiskBIM-työkalu

julkaistu riskitietokannan yhdistämiseen

tietomalliin. Käyttö BaneNORinprojekteissa

(Ramboll, Heinonen et al. 2019)

Riskien esittäminentietomalleissa

Tietomallienyhteydetriskienhallinnantietokantoihin

2015BaneNORinvaatimukset

riskiobjekteille tietomalleissa

(BaneNOR 2018)

2015Toteutettavuus-

tarkastelu riskiobjekteille

tietomalleissa (VR Track Oy, lähde: Tuominen 2018)

Kaavio 1: Aikajana, jossa on hahmoteltu riskitiedon tietomalliesitysten kehittymistä.

Riskienhallinnan vaikuttavuudesta

11

• Zwikael & Ahn (2010) vertailivat 701 kansainvälisen projektin budjettiylityksiä sekä riskienhallinnan tasoa.

• Vaativissa (korkean riskitason) projekteissa, joissa riskienhallinnan taso oli korkea tai keskisuuri, projektien budjettiylitykset olivat keskimäärin yli 20 % pienemmät verrattuna projekteihin, joissa riskienhallinnan taso oli matala.

• Matalan riskitason projekteissa riskienhallinnan tasolla ei enää ollut vastaavaa vaikutusta budjettiylityksiin.

• Harvett (2013) toteaa, että hyvin toteutetulla riskienhallinnalla on yhteys projektien onnistumiseen suurissa, haastavissa ja monimutkaisissa projekteissa.

• Mikes & Kaplan (2014) ovat laatineet organisaatioiden riskienhallinnalle kontingenssimallin, jossa esitetään keskeiset riskienhallinnan ja organisaatioiden muuttujat, jotka vaikuttavat riskienhallinnan onnistumiseen.

• Tätä kontingenssimallia on mukailtu seuraavan sivun Kaaviossa 2 projektien riskienhallinnan näkökulmasta.

Riskienhallinnan vaikuttavuudesta

12

• Projektien riskienhallinnan näkökulmasta mukaillussa kontingenssimallissa (Kaavio 2) Riskien esittäminen tietomallissa kohtaan ”Riskienhallinnan muuttujat > Riskienhallinnan työkalut”.

• Kontingenssimalliin liittyviä huomioita:

• Työkalut kattavat pienen osan riskienhallinnan onnistumiseen liittyvistä tekijöistä.

• Riskitiedon mallintamisen onnistuminen ja sen vaikutus edelleen projektin riskienhallinnan onnistumiseen on riippuvainen projektin ja sen riskienhallinnan laatutasosta sekä muista muuttujista. Eri tekijöiden vaikutussuhteita toisiinsa on kuitenkin vaikea arvioida.

Kaavio 2: Riskienhallinnan vaikuttavuutta selittävä malli. Mukailtu Mikes & Kaplan(2014).

Esimerkkejä riskien visualisoinnistaBaneNOR

13

PAS 1192-6 / ISO 3864-3Vt12 Eura-Raijala

• Riskiobjektien geometria on yksinkertainen kuutio

• Riskin väritys vastaaarvioitua riskin suuruutta

• Visualisointi ei ota kantaariskien tyyppeihin

• Objektien geometriamääräytyy riskin tyypinmukaan

• Riskien väritys kertoo, onko riski hallittu

• Visualisointi on määritelty rautatieturvallisuuden näkökulmasta

• Objektit perustuvat ISO-standardin mukaisiinvaroitusmerkkeihin, muttariski voi koskea myös aluetta

• Riskin väritys vastaaarvioitua riskin suuruutta

• Visualisointi on määriteltyvain turvallisuusriskeille

• Kuvaa ei tekijänoikeussyistäsaatavilla tässädokumentissa

Ramboll, Heinonen et al. (2018) BaneNOR (2018) PAS 1192-6 (2017)

Kaavio 3: Esimerkkejä tavoista visualisoida riskejä tietomalleissa.

Riskien ja tietomallien yhteydestä

14

Tietomallien käytön on tunnistettu pienentävän hankkeiden riskitasoa parantamalla osapuolten välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota. Toimiva yhteistyö ja kommunikaatio puolestaan parantavat tuottavuutta ja laatua sekä vähentävät projektin kustannuksia ja toteutusaikaa (Azhar 2011).

Riskejä on mahdollista tunnistaa ja pienentää tutkimalla tietomalleja algoritmisesti (mm. Zou. 2017). Perinteiseen riskienhallinnan rooliin osana kolmiulotteisia tietomalleja ei kuitenkaan ole vakiintuneita käytäntöjä. Kehityksen aikajanalla (sivu 10) esitetyt menetelmät ja visualisointitavat eroavat kaikki merkittävästi toisistaan ja ne ovat kehitetty eri tarkoituksia varten. Mikään menetelmä tai visualisointitapa ei vaikuta muita paremmalta.

Väyläviraston ja ELY-keskusten väylähankkeissa käytettäviin riskienhallinnan menetelmiin japrosesseihin (LO39/2017 ja LO 40/2017) perustuen tunnistettujen riskien esittämistäkolmiulotteisissa tietomalleissa on käsitelty tutkitussa kirjallisuudessa hyvin suppeasti ja niidenpohjalta ei voida tehdä johtopäätöstä, parantaako riskitiedon esittämistavat-/menetelmät inframallissa väylähankkeen riskienhallinnan laatua tai vaikuttavuutta. (Tuominen 2018)

15

SWOT-analyysiVAHVUUDET HEIKKOUDET

MAHDOLLISUUDET UHAT

• Joitakin riskejä on haastavaa sitoa paikkaan tai tietomalliobjekteihin. Hankkeen riskikokonaisuuttaei voida hallita vain tietomallin avulla.

• Useita keskenään ristiriitaisia toimintamallejariskitiedon esittämiseen tietomalleissa. Valinnassatulee osata huomioida muu riskienhallinta.

• Riskiobjektien kertyminen samaan sijaintiin tekeeriskitiedon hahmottamisesta haastavampaa.

• Riskitiedon ja siihen liittyvän paikkatiedonsiirtäminen järjestelmästä toiseen on paikointeknisesti haastavaa.

• Riskien mallintaminen edellyttää erityisosaamistatietomallien käsittelyyn liittyen.

• Riskienhallinnan laatu paranee (tämä oletettavastiriippuu muusta riskienhallinnan toteutuksesta).

• Kehittämällä eri hankevaiheisiin soveltuvatesitysmuodot riskienhallinta saa keskeisemmänroolin projekteilla.

• Riskienhallinta huomioidaan paremmin läpiprojektin elinkaaren.

• Visualisointi 3D/4D-tietomalleissa edistää riskientunnistamista ja viestintää, sekä parantaa riskiensijoittumisen ymmärtämistä.

• Tunnistettuun riskiin voidaan kohdistaa useampisijainti.

• Riskien visualisointi tukee uusien henkilöiden perehdyttämistä hankkeeseen.

• Kriittisten sijaintien tunnistaminen paranee.• Sijaintien määrittäminen riskien lisäksi

toimenpiteille edesauttaa riskikokonaisuuden / riskin vaikutusalueen hahmottamista.

Ramboll/Heinonen 2019, Zou et al. 2018, Tuominen 2018Kaavio 4: SWOT-analyysi riskien esittämisestä tietomalleista.

Tutkimuksenrakenne

1. Toimintamallin luonnos

2. Pilotoinnit

3. Asiantuntijapaneelinryhmähaastattelu (bSF)

4. Toimintamallin kehittäminen

5. Kysely-/kommentointikierros

6. Toimintamallin kehittäminen

Tutkimuksen alussa laadittiin luonnos toimintamallistariskien esittämiselle tietomallissa. Luonnos perustuityöryhmän asiantuntijaosaamiseen, suppeaankirjallisuuskatsaukseen sekä edellisten tutkimustentuloksiin.

Luonnosta pilotoitiin viidessä toisistaan poikkeavassaväylähankkeessa, ja sen sisältöä käsiteltiin yleisellätasolla buildingSmart Finlandin (bSF) infrahankkeidenmallintamisen keskittyneessä kehitysryhmässä.

Pilotointien tulosten, asiantuntipaneelinryhmähaastattelun (bSF) sekä kysely-/kommentointikierroksen perusteella toimintamalliakehitettiin muotoon, jossa se on tämän raportinliitteenä.

Tutkimusmenetelmä 1: PilotoinnitPilotoinnit tehtiin viidessä väylähankkeessa, jotkaedustivat eri väylämuotoja ja hankevaiheita.

17

Pilottien kulku1. Ennen pilotointeja hankkeista kerättiin

perustiedot riskienhallinnan jatietomallinnuksen toteutuksesta.

2. Kolmessa pilottiprojektissa riskit olivatlähtötilanteessa Excel-taulukoissa, joista ne vietiin Rambollin RamRisk-riskienhallinta-työkaluun. Kahdessa pilotissa riskienhallinta-suunnitelmat dokumentoitiin jo lähtö-kohtaisesti RamRiskissa.

3. Riskeihin sidottiin paikkatieto RamRiskinRiskBIM-lisäosan avulla. RiskBIMin avullakustakin projektista luotiin IFC-tiedosto.

4. Riskit vietiin osaksi projektien yhdistelmä-malleja, joissa niitä tarkasteltiin suhteessamuuhun mallinnettuun materiaaliin.

5. Lopputuloksesta keskusteltiinpalautetyöpajassa yhdessä projektinavainhenkilöiden (tilaaja ja konsultti) kanssa.

Kaavio 5: Tutkimuksen pilottiprojektit ja hankevaiheet.

Pilotoitava projekti(pilotointijärjestyksessä)

Hankevaihe

Oulun kolmioraide ja Heikkilänkankaan liikennepaikka

Rata-suunnitelma

Mt 101 (Kehä I) Laajalahti Rakentamis-suunnitelma

Espoo-Salo oikorata Yleis-suunnitelma

Kokkolan sataman ja väylän syventäminen

Rakentaminen

Vt8 parantaminen rakentamalla Eurajoen ohitus

Tiesuunnitelma

Tutkimusmenetelmä 2: Ryhmähaastattelu

• Toimintamallin luonnosta esiteltiin buildingSmart Finlandin (bSF) kehitysryhmälle31.10.2018. Lisäksi pilotointien alustavia tuloksia käsiteltiin kehitysryhmässä 15.5.2019.

• Kehitysryhmän ryhmähaastatteluiden perusteella riskien esittämisestä väylähankkeidentietomalleissa todettiin:

• Toimintamallisuosituksessa tai tässä tutkimusraportissa tulisi esittää reunaehtojatiedonsiirtoformaateille.

• Riskien esittäminen tietomalleissa voi edesauttaa ja tuoda merkittävää lisäarvoariskitiedon siirtämiseen suunnittelu- ja rakentamisvaiheista kunnossapitoon jaomaisuudenhallintaan.

• Toimintamallista esitetyn luonnoksen sisältämät kokonaisuudet vaikuttivathaastateltavien puolesta hyviltä, eikä haastatteluissa tunnistettu selkeitä puutteita tai kehitystarpeita.

• Riskien tietomallinnukseen liittyvien käytäntöjen kehittäminen nähtiinkehitysryhmässä hyödyllisena ja kannattavana.

18

Pilotointientulokset

19

Jokaisesta pilotista on esitetty seuraavat tiedot omillasivuillaan:

• Toteutus

• Tunnusluvut

• Keskeiset huomiot palautetilaisuuden perusteella

Tulokset on esitetty pilottien toteuttamisen mukaisessajärjestyksessä.

1. Oulun kolmioraide ja Heikkilänkankaan liikennepaikka (RaS)

2. Mt 101 (Kehä I) Laajalahti (RS)

3. Espoo-Salo oikorata (YS)

4. Kokkolan sataman ja väylän syventäminen (rakentamisvaihe)

5. Vt8 parantaminen rakentamalla Eurajoen ohitus (TS)

Toteutus:

• Riskit luettiin Quadri/NP20-yhdistelmämalliin IFC-tiedostosta.

• Riskit esitettiin kuutioina jatoimenpiteet kypärinä.

• Riskit sijoitettin maanpinnantasoon.

• Objektit sisälsivät kaikki riskientiedot.

Pilotti 1: Oulun Kolmioraide, RaS

20Kuva 3: Maanpinnan tasoon sijoitettu riski, jota kuvaava objekti on kuution muotoinen.

Tunnusluvut:

• Projektissa 61 riskiä, joista 31 kpl(51%) todettiin olevansijoitettavissa.

• Pilotissa sijainti määritettiin 7suunnitelmavaiheen näkökulmastaoleelliselle riskille. Osa riskeistäsijoitettiin useampaan paikkaan, jolloinsijainteja määritettiin yhteensä 15.


21

24

7

30

0

10

20

30

40

50

60

70

Ris

kie

n lukum

äärä

Sijainti eimääriteltävissä

Sijaintimääritelty

Sijaintimääriteltävissä

Kaavio 6. Riskien lukumäärä sijainninmääriteltävyyden perusteella.Kuva 4: Yleiskuva riskien sijainneista kartalla. Kuva 5: Projektin toimenpiteiden esitystapa.

“Ensimmäinen pilottiosoitti, että

riskiobjektienesittäminen maan

tasossa häiritsee mallinluettavuutta. Lisäksi

objektit voidaan silloinsekoittaa suunniteltuihin

rakenteisiin.”

Kehitysehdotukset:

• Objektit maanpinnantasolla häiritsevät muunmallin lukemista. Kuutiotmaanpinnan tasossasekoittuvat muihin mallinobjekteihin, esim. rakennuksiin. Objektienläpinäkyvyys ei auttaisiluettavuutta.

• Varsinkin suuremmatriskiobjektit voisi nostaaesim. + 30 m maanpinnan tasosta(myös tunnelissa oleviariskiobjekteja koskien).

Tietomallinnuksen tuomalisäarvo:

• Auttaa huomioimaan riskitparemmin muussa hankkeentoiminnassa.

• Parantaa tiedon siirtämistäsuunnitteluvaiheiden välillä.

• Kaksi-/kolmiulotteisen suunnitelma-aineiston tarkastelu osana riskientunnistamista tukee niin riskientarkempaa tunnistamista kuinriskien sijoittelua oikeisiin kohteisiin.

• Mallintamisen myötä riskienkäsittely olisi mahdollista saadaluontevammaksi osaksisuunnittelukokouksia.

Keskeiset huomiot riskien esittämiseen tietomallissa suunnitteluhankkeentilaajalta ja suunnittelukonsultin edustajilta:

Muut havainnot:

• Novapointin (v.20) käyttöliittymämetatiedoille ei ole toimiva riskitiedonkäsittelylle. 50 metatietoriviä allekkainon liikaa tiedon hahmottamisenkannalta.

• Riskien esittäminen tietomallissa on luonteva askel tietomallien sisältämän tiedon kasvattamisessa. Muiden suunnittelualojen tuottama tieto on siirtynyt tietomalliin vastaavalla tavalla.

• Suunnitelmavaiheesta johtuen kaikkien riskien sijoittaminen ei tässä vaiheessa katsottu tarkoituksen mukaiseksi.


22

Pilotti 2: Mt 101 (Kehä I) Laajalahti, RS

Toteutus:


• Riskit esitettiin kuutioina –väritys riskin suuruudenmukaan.

• Objektit sijoitettiin n. 30m maanpinnan yläpuolella.


23

Kuva 6: Näkymä inframallista, jossa tien yläpuolella sijaitsevat kuutiot kuvaavat riskejä.

Tunnusluvut:

• Projektissa 61 riskiä, joista 40 kpl(66%) todettiin olevan sijoitettavissa.

• Pilotissa sijainti määritettiin kaikille 40riskille. Osa riskeistä sijoitettiinuseampaan paikkaan, jolloin sijaintejamääritettiin yhteensä 151.

40

21

0

10

20

30

40

50

60

70

Ris

kie

n lukum

äärä




24

Kaavio 7. Riskien lukumäärä sijainninmääriteltävyyden perusteella.Kuva 7: Esimerkki Kehä I:n riskien sijainneista. Kuva 8: Projektin riskien esitystapa.

“Tässä pilotissa sijaintienmäärä osoittautui muita

merkittävästisuuremmaksi. Vaikutus

saattoi johtui haastavastasuunnitteluympäristöstä, sijaintien määrittelijöistä

tai muistatunnistamattomista

tekijöistä.”

Kehitysehdotukset:

• Keskeiset sijainnit riskienhallinnannäkökulmasta tulisi näkyä myösisomman mittakaavan tarkastelusta. Keskeisiä sijainteja voisivat olla suurimmat riskit ja riskikeskittymät.

• Suurten riskien näkymistä voisikorostaa riskiobjektien kokoakasvattamalla ja vastaavastikeskittymiä voisi korostaa lisäämälläkorostavia pintaobjekteja keskittymienylle.

• Riskiobjektien muodoilla voisi eritellä esim. suunnittelun ja rakentamisen aikaiset riskit toisistaan.

Tietomallinnuksentuoma lisäarvo:

• Visualisointi auttaahahmottamaanriskienarvioinnissatunnistettuja riskejä esim. uusien henkilöidenhankeperehdytyksenyhteydessä.

• Hyvä tapa esittää tietoriskien maantieteellisestäkohdistumisestaurakoitsijallehankintavaiheessa.

Keskeinen palaute riskien esittämiseen tietomallissa suunnitteluhankkeentilaajalta ja suunnittelukonsultin edustajilta:

Muut havainnot:

• Riskiobjektien muodoilla tai värityksillä ei ole itsessäänmerkitystä. Tiedon havainnollisuus javisualisoinnin välittämä viesti on tärkeämpää.

• Kehä I -hankkeessa sijaintien kokonaismäärä oli yli viisinkertainen seuraaviin pilottiprojekteihin verrattuna. Eroon on voinut vaikuttaa esimerkiksi hankeympäristö, hankevaihe tai muut hankekohtaiset erot sekäpilotointiin osallistuneiden henkilöiden näkemykset.


25

Toteutus:

• Riskit esitettiin InfraKit-ohjelmistossa jpg-kuvina, joilleoli määritelty 2D-koordinaatit.

• Kuvatiedostot sisälsivätkeskeiset tiedot riskeistä.

Pilotti 3: Espoo-Salo oikoradan YS

26Kuva 9: Kartalla näkyvät ikonit kuvaavat riskien sijanteja.

Tunnusluvut:

• Projektissa 64 riskiä, joista 28 kpl(44 %) todettiin olevansijoitettavissa.

• Pilotissa sijainti määritettiin 17projektijohdon riskille. Osariskeistä sijoitettiin useampaanpaikkaan, jolloin sijaintejamääritettiin yhteensä 29.

11

17

36

0

10

20

30

40

50

60

70

Ris

kie

n lukum

äärä





27

Kaavio 8. Riskien lukumäärä sijainninmääriteltävyyden perusteella.

Kuva 10: Riskisymbolit muodostivat klustereita lähellätoisiaan.

Kuva 11: Projektin riskienesitystapa.

“Riskien esittäminenprojektissa käytettävässäyhdistelmämalliohjelmis-tossa ei onnistunut kuten

muissa projekteissa. Vaihtoehtoisen ratkaisun

löytäminen vei aikaa, mutta palaute pelkästä2D-esityksestäkin oli

positiivista.”

Kehitysehdotukset:

• Hankkeella käytetty yhdistelmämalliohjelmisto ei tukenut muissa piloteissa käytettyä tiedostomuotoa. Alalle tulisi luoda yhteisetsäännöt tiedonsiirronformaatteihin, jotta kutakinohjelmistoa varten eitarvitsisi laatia muistapoikkeavia ratkaisuja.

• Karttakäyttöliittymäarvioitiin 3D-mallia paremmin käytettäväksiYS-vaiheen hankkeella.


• Tietomalli ja kartta tuovatriskienhallinnan paremmin osaksimuuta hanketta.

• Tiedon esittäminen yhteisessä paikassasekä yhdistelmämallin metatietojenrikastaminen on tärkeää tiedonhallinnan kannalta. Hyvin jalostetulletiedolle löytyy käyttöarvo ennemmin tai myöhemmin.

• Riskien sitominen paikkatietoonparantaa riskien konkreettisuutta jatiedon siirtymistä hankevaiheidenvälillä.

• Paikkaan sidotut riskit auttavat uusiatyöntekijöitä perehtymään projektiin.

Keskeinen palaute riskien mallintamista koskien suunnitteluhankkeentilaajalta ja suunnittelukonsultin edustajilta:

Muut havainnot:

• Laajassa hankkeessa joillekin riskeille luonteviasijainteja voi olla kymmeniä. Niiden kaikkiensijoittelua ei katsottu YS-vaiheen tarvettavarten tarpeelliseksi.

• YS-vaiheessa riskien sijaintien määrittely voiolla myöhempiä hankevaiheita haastavampaa, vaikka riskejä olisikin tunnistettu kattavasti.

• Monella (muulla) hankkeella haasteena on riskienhallinnan huono laatu. Kokonaisiariskienhallintasuunnitelmia voi olla kopioitumuilta hankkeilta. Näiden riskien esittäminentietomallissa ei tuo lisäarvoa, sillä riskientunnistamista ei ole tehty kohdekohtaisesti senerityispiirteitä huomioiden. Lähtötiedon laatuon edellytys menetelmän toimivuudelle.


28

Toteutus:


• Riskit esitettiin kuutioina –väritys riskin suuruudenmukaan. Myös muitaesitystapoja kokeiltiin.

• Objektit sijoitettiin merenpinnantasoon.


29

Pilotti 4: Kokkolan syväväylä, rakentaminen

Kuva 12: Näkymä mallista, joka sisältää projektin riskit (taustaa vaaleammat pisteet).

Tunnusluvut:


• Pilotissa sijainti määritettiin 6riskille. Osa riskeistä sijoitettiinuseampaan paikkaan, jolloinmääritettiin sijainteja määritettiinyhteensä 9.

5

6

43

0

10

20

30

40

50

60

70

Ris

kie

n lukum

äärä





30

Kaavio 9. Riskien lukumäärä sijainninmääriteltävyyden perusteella.

Kuva 13: Yleiskuva riskikuutiosta tietomallissa. Kuva 14: BaneNORilta tuttua liikennemerkkiesi-tystapaa kokeiltiin ennen kuutioihin päätymistä.

“Tietomalli jahankeympäristö eivätolleet rakenteina kovinmonimutkaisia. Riskit

erottuivat hyvintaustasta.”

Kehitysehdotukset:

• Hankkeen toiminta on kokosen keston ajan melkosamankaltaista, muttariskien sijainnit vaihtelevatpäivittäin. Näin tietomallinhyödyntämisen kannaltaolisi tärkeää, että sijainnitpäivitetään riittävän useinprojektin edetessä.


• Riskejä olisi tietomallin kauttaluontevaa käsitellätavanomaisena osanatyömaa- ja projektikokouksia.

• Em. kautta riskienhallintamuotoutuisi kiinteämmäksiosaksi rakennushanketta jaolisi kannatettavaa.

Keskeiset huomiot riskien esittämiseen tietomallissa rakentamishankkeentilaajalta ja rakennuttajakonsultin edustajilta:

Muut huomiot:

• Luottamuksellisten riskien osalta tulee olla tietomallissakin tarkkana, että näihin liityvättiedot esitetään vain oikealle yleisölle.

• Riskien sijantien päivitykset tulisi tehdätämän tyyppisissä vesiväylähankkeissa muunriskitarkastelun päivityksiä tiheämmin, silläriskien sijainnit vaihtelevat jopa päivittäin.

• Riskien esittäminen tietomallissa eitodennäköisesti soveltuisi vesiväylienkunnossapidon toimintoihin: ylläpitokäsittelee vain pieniä kohteita ja hoito taastyöskentelee hyvin laajalla alueella, jossasamat riskit toistuvat paikasta toiseen.

31


Toteutus:• Riskit luettiin Quadri/NP20-

yhdistelmämalliin IFC-tiedostosta.

• Riskit esitettiin kuutioina –väritys riskin suuruudenmukaan.

• Objektit sijoitettiin n. 10m maanpinnan yläpuolelle.


Pilotti 5: Vt8 Eurajoen ohitus, TS

32

Kuva 15: Näkymä mallista, jossa projektin riskit on esitetty kuutioina väylän yläpuolella.

Tunnusluvut:


• Pilotissa sijainti määritettiin kaikille16 riskille. Osa riskeistä sijoitettiinuseampaan paikkaan, jolloinsijainteja määritettiin yhteensä 23.

16

27

0

10

20

30

40

50

60

70

Ris

kie

n lukum

äärä Sijainti ei

määriteltävissä

Sijainti määritelty


33

Kaavio 10. Riskien lukumäärä sijainninmääriteltävyyden perusteella.Kuva 16: Yleiskuva riskien sijainneista

tietomallissaKuva 17: Projektin riskien esitystapa

“Riskimallia hyödynnettiinhankeosapuolten yhteisen

riskityöpajan alustuksena jase loi hyvän pohjan riskien

jatkokäsittelylle.”

Kehitysehdotukset:

• Riskiobjektien koon tulisi elää projektin mittakaavan mukaan, jotta objektit ovat aina havaittavissa.

• Riskin tai sijainnin tiedoista tulisiselvitä, millä perusteella ko. riski on sijoitettu valittuun paikkaan – etenkin, jos sijainti on valittu alustavana.

• Riskien mallintamisen laajuutta tulisipohtia hankevaiheen mukaan (mitkäriskit oleellista huomioida ko. hankevaiheessa). Vähintään erihankevaiheissa huomioita vaativatriskit olisi hyvä saada selkeästierotettua toisistaan.


• Riskien esittäminen tietomallissa alusti hyvin riskityöpajaa ja antoi konkreettisemman ymmärryksen työpajaan mennessä tunnistetuista riskeistä. Sitä kautta saatiin hyvä pohja riskien jatkokäsittelyille.

Keskeiset huomiot riskien esittämiseen tietomallissa suunnitteluhankkeentilaajalta ja suunnittelukonsultin edustajilta:

Muut havainnot:

• Riskien sijoittelu ja sijoitteluiden tarkistaminen alkuvaiheessa vaatii aikaa.


34

Pilotoinnit:yhteenveto

35

24

05

11

0

7

40

6

17

16

30

21

43

36

27

0

10

20

30

40

50

60

70

OKR Kehä I Kokkola ESA Vt8

Sijainti määriteltävissä Sijainti määritelty Sijainti ei määriteltävissä

Yhteenveto pilottiprojekteista

40

86

157

0

50

100

150

200

250

300

Kaik

kien

pilo

ttie

n r

iski

en lu

kum

äärä

t yh

tee

nsä

55 % riskeistä ei pystyttyosoittamaan lainkaan sijaintia. Riskin sijainti ei ollut lainkaanmääritettävissä tai se saattoiesimerkiksi kohdistua koko

hankealueeseen, jolloinsijoittamista ei koettu

hyödylliseksi.

Sijainti jätettiin osoittamatta 14 %:lle riskeistä, vaikka se olisi

ollut tehtävissä. Sijainteja saattoiesimerkiksi olla liian monta tai tieto tarkasta sijainnista ei ollut

helposti saatavilla.

31 % riskeistä osoitettiin yksi tai useampi sijainti

Tietomalliin sijoitetulla riskillä oli keskimäärin 2,6 sijaintia.

Kaavio 12: Kaikkien pilottien riskien sijoitettavuus malliin yhteensä.Kaavio 11: Riskien lukumäärä ja sijaintien määrittely pilottiprojekteittain.

Keskeiset huomiot ja johtopäätökset 1/2

37

• Riskitiedon esitystavan visuaalisuus jasitä kautta riskikokonaisuudenhahmotettavuus tietomallin kautta nousipositiiviseksi havainnoiksi kaikissapiloteissa.

• Riskien mallintamisella tunnistettiinolevan selkeä hyöty uusien henkilöidenperehdyttämiseen ja hankkeestaluotavan yleiskuvan muodostamiseen.

• Riskien mallintamisen kauttariskienhallinta olisi saatavissa nykyistätiiviimmäksi osaksi hankkeen muutatoimintaa.

• Hankkeen väylätyypillä tai tekniikka-alallaei vaikuttaisi olevan merkitystä riskienmallintamisen vaatimuksiin tai määrittelyyn.

• Riskien sijoittelu yksiselitteisiin sijanteihin voi olla varhaisissa hankevaiheissa vielä haastavaa ja toisaalta se ei ole välttämättä tarkoituksenmukaistakaan, kun suunnittelua ei tehdä vielä kovin yksityiskohtaisella tasolla.

• Riskien sijaintien määrittelyssä hankekohtaiset erot (esim. laajuus, vaativuus, henkilöt) ja riskienhallinnan laatutaso ovat suuremmassa roolissa kuin hankevaiheet.

38

• Riskinäkymien olisi hyödyllistä olla korostettavissa erilaisia tarpeita varten. Esimerkiksi yleiskuvan luomista vartenriskikeskittymiä voisi korostaaaluemuotoisilla pinnoilla tai merkittävimpiäriskejä korostaa isommilla objekteilla.

• Riskien visuaalisen esittämistavan ja -muotojen määrittelyssä ja visuaalisenkäsittelyn rajaamisessa kannattaahuomioida hankkeen riskienhallinnantavoitteet ja hankevaiheen tarpeet. Esim. hankevaiheen näkökulmasta voi olla tarpeellista saada selkeästi erotettua ko. hankevaiheen ja muiden hankevaiheidenkeskeiset riskit toisistaan.

Keskeiset huomiot ja johtopäätökset 2/2

• Pilottiprojektin perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä riskien sijoiteltavuuden kehittymisestä hankevaiheesta toiseen, koska hankkeet ovat hyvin erilaisia (eri väylämuodot, hankkeen laajuus/vaativuus ymv. erityispiirteet).

• Hankkeiden maantieteellisen laajuus jariskien määrä vaikuttavat eriesitystapojen toimivuuteen. Riskien tulisierottua sekä toisistaan että muustatietomallin sisällöstä.

• Kolmiulotteisen tietomallin riskiobjekteja tarkasteltiin piloteissa tavalla, jossa kaksiulotteinen karttanäkymä olisi tuonut saman hyödyn.

Tulosten analysointi

39


40

Riskitiedonesittäminentietomallissa

Riskienhallinnanlaatutaso

Projektinonnistuminen

Riskien esittäminen tietomallissa parantaa riskienhallinnan laatutasoa projekteissa:

Arvio näytöstä

a) sisällyttämällä riskienhallinnan paremmin muuhun projektin toimintaan

Vahva näyttö: Kaikissa piloteissa saatiin palaute, että riskien mallintamisen kautta riskienhallinta on kytkettävissä nykyistä paremmin muuhun projektitoimintaan.

b) kehittämällä riskien tunnistamista Keskivahva näyttö: Riskien tunnistamistatietomallia hyödyntäen tehtiin yhdessä pilotissa, muissa hyödynnetty suunnitelmakartta-aineistoa.

c) parantamalla riskienhallinnanraportointia

Heikko näyttö: Riskien mallintamisen vaikutuksestapilottien riskienhallinnan raportointiin ei saatututkimuksen kuluessa kokemuksia. Muun palautteenperusteella arviona kuitenkin on, että mallintamisenkautta on mahdollisuudet myös kehittää raportoinninhavainnollisuutta sekä parantaa riskitiedon kulkuahankevaiheesta toiseen.

Kaavio 13: Mekanismi, jolla riskien esittäminen tietomallissa voi vaikuttaa projektin onnistumiseen.


41

Yhteenveto tuloksesta:

• Riskien esittämisellä tietomallissa tai karttapalvelussa on edellytykset parantaa väylähankkeiden riskienhallinnan laatutasoa.

• Riskienhallinnalla on paremmat edellytykset sisältyä projektin muuhun toimintaan, kun riskit ovat esitetty projektin käytössä olevassa tietomallissa tai karttapalvelussa. Tietomallin ja karttapalvelun tulee kuitenkin olla niiden henkilöiden käytettävissä, jotka hyötyvät tietomalliin/karttapalveluun viedystä riskitiedosta.

• Riskien sijoittaminen maantieteellisiin sijainteihin ohjaa tunnistamaan riskit hankekohtaisesti ja yksityiskohtaisesti.

• Hankkeen ominaisuudet, vaativuus ym. riskienhallinnan onnistumiseen vaikuttavat tekijät voivat mahdollistaa tai estää riskien tietomallintamisen vaikutukset (ks. myös sivu 12 -Kontingenssimalli).

• Riskien tietomallintamisen mahdollisista vaikutuksista projektien riskienhallinnan raportointiin ei saatu näyttöä tässä tutkimushankkeessa, vaikkakin potentiaalia tähän tunnistettiin.

Tutkimuskysymys 2Onko riskien esittäminen väylähankkeiden tietomallissa kustannustehokasta?

42

Riskitiedonesittäminentietomallissa

Riskienhallinnanlaatutaso

Projektinonnistuminen

Kaavio 13: Mekanismi, jolla riskien esittäminen tietomallissa voi vaikuttaa projektin onnistumiseen.

Arvio näytöstä

Heikko näyttö: • Tutkimuskysymykseen 1 liittyvän näytön myötä riskien esittämisellä tietomallissa tai

karttapalvelussa on edellytykset parantaa väylähankkeiden riskienhallinnan laatutasoa, mutta sen kustannusvaikutusten arviointiin ei ole selkeää mallia.

• Käytössä ei ole myöskään Väyläviraston tai ELY-keskusten väylähankkeisiin perustuvaa tietoa riskienhallinnan vaikutuksista väyläprojektien taloudelliseen onnistumiseen ja kustannustehokkuuteen.

• Pilottien perusteella ei ole muodostettavissa tarkkoja arvioita riskien mallintamiseen tarvittavasta työmäärästä (ja näihin liittyvistä kustannuksista). Työmäärä riippuu mm. käytettävistä työkaluista ja järjestelmistä sekä niihin liittyvästä osaamisesta.


• Riskien tietomallintamisen kustannustehokkuudesta ei saatu näyttöä tässä tutkimushankkeessa. Tämän perusteella ei voida kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta, että riskien esittäminen väylähankkeiden tietomalleissa olisi kustannustehokasta.

Tutkimuskysymys 3Millainen toimintamallin riskien esittämiselle väylähankkeiden tietomalleissa tulisi olla?

43

Arvio näytöstä

Vahva näyttö:

• Hankkeen alussa laadittu toimintamallisuositus todettiin pilottiprojekteissa käyttökelpoiseksi ja sitä kehitettiin tutkimuksen kuluessa piloteista ja BuildingSmartFinlandin kehitysryhmän ryhmähaastatteluista saadun palautteen perusteella.

• Vaikka ko. toimintamalli todettiin tässä projektissa toimivaksi, ei se pois sulje vaihtoehtoisia toimintamalleja riskien esittämiseen väylähankkeiden tietomalleissa.


• Tutkimusraportin liitteenä 1 on esitetty toimintamallisuositus riskien esittämiseen väylähankkeiden inframalleissa.

44

Päivitetty SWOT-analyysiVAHVUUDET HEIKKOUDET

MAHDOLLISUUDET UHAT

• Joitakin riskejä on haastavaa sitoa paikkaan tai tietomalliobjekteihin. Hankkeen riskikokonaisuutta ei voidahallita vain tietomallin avulla.

• Useita keskenään ristiriitaisia toimintamalleja riskitiedonesittämiseen tietomalleissa. Valinnassa tulee osatahuomioida muu riskienhallinta.

• Riskien tietomallissa esittämisen taloudellistakannattavuutta on haastavaa osoittaa yksiselitteisesti eikätähän ole valmista mallia.

• Riskiobjektien kertyminen samaan sijaintiin tekee tiedonhahmottamisesta haastavampaa.

• Riskitiedon ja siihen liittyvän paikkatiedon siirtäminenjärjestelmästä toiseen on paikoin teknisesti haastavaa.

• Riskien mallintaminen edellyttää erityisosaamistatietomallien käsittelyyn liittyen.

• Jos hankkeen riskienhallinnan laatutaso on heikko, siihenliittyvän tiedon esittäminen tietomallissa ei edesautaprojektin onnistumista.

• Riskienhallinnan laatutaso paranee (tämäoletettavasti riippuu muusta riskienhallinnantoteutuksesta).

• Kehittämällä eri hankevaiheisiin soveltuvatesitysmuodot riskienhallinta saa keskeisemmänroolin projekteilla.

• Mallinnettu riskitieto tukee tiedonkulkuahankevaiheesta toiseen. Riskienhallinta huomioidaanparemmin läpi projektin elinkaaren.

• Visualisointi 3D/4D-tietomalleissa edistää riskientunnistamista ja viestintää, sekä parantaa riskiensijoittumisen ymmärtämistä. Mikäli tietomallia ei ole käytettävissä, 2D-esitys tuo myös hyötyä hankkeelle.

• Tunnistettuun riskiin voidaan kohdistaa useampisijainti.

• Riskien visualisointi tukee uusien henkilöiden perehdyttämistä hankkeeseen.

• Kriittisten sijaintien tunnistaminen paranee.• Sijaintien määrittäminen riskien lisäksi toimenpiteille

edesauttaa riskikokonaisuuden / riskin vaikutusalueenhahmottamista.

Kaavio 14: Tutkimuksen perusteella päivitetty SWOT-analyysi riskien esittämisestä tietomalleissa. Päivitykset on korostettu vihreällä.

Suositukset

45

• Liite 1: Toimintamalli riskitiedon esittämiseen väylähankkeiden inframallissa – Suositus

• Liite 2: Tiedonsiirron menetelmät riskien esittämisessä inframallissa



Jatkotutkimusaihioita

• Kuinka suuri vaikutus riskienhallinnan mallintamisella on suomalaisten väyläprojektienkustannustehokkuuteen ja mitkä tekijät kustannustehokkuuteen vaikuttavat?

• Miten mallinnettu (maantieteellisesti sijoiteltu) riskitieto olisi hyödynnettävissä väyläinfrankunnossapidossa ja väylän omistajien osalta?

• Mitä uusia indikaattoreita riskienhallinnan laatutasolle suomalaisissa väyläprojekteissavoidaan määritellä, ja mikä indikaattoreiden merkitys on riskien mallintamisennäkökulmasta?

• Miten riskienhallinnan mallintaminen voitaisiin sovittaa yhteen työmaanturvallisuusjohtamisen ja työn turvallisen toteuttamisen kanssa sekä laadukkaanlopputuloksen varmistamiseksi kustannustehokkaasti?

46

Lähteet

47

Azhar, S. 2011. Building information modeling (BIM): trends, benefits, risks, and challenges for the AEC industry. Leadership and Management in Engineering. Vol. 11(3). S. 241-252. DOI:10.1061/(ASCE)LM.1943-5630.0000127.

BaneNOR. 2018. Anbefalt praksis for felles rutiner og metodikk ved modellprosjektering. Document ID: ICP-00-A-00042, rev. 02E. [Online]. Available at: https://www.banenor.no/contentassets/54b785617e5f40cd83c885f66434f677/avtaledokumentet_intercity_anbefalt-praksis-for-felles-rutiner-og-metodikk-ved-modellprosjektering.pdf. [Accessed 6.6.2019].

Harvett, C. M. 2013. A study of uncertainty and risk management practice relative to perceived project complexity. [Online]. Doctoral thesis, Bond University. 256 p. Available at: https://pure.bond.edu.au/ws/portalfiles/portal/18243313/A_Study_of_Uncertainty_and_Risk_Management_Practice_Related_to_Perceived_Project_Complexity.pdf. [Accessed 10.6.2019].

Kiviniemi, M., Sulankivi, K., Kähkönen, K., Mäkelä, T. & Merivirta, M.-L. 2011. BI-Based Safety Management and Communication for Building Construction. VTT Research Notes 2597. ISBN 978-951-38-7783-5.

Liikennevirasto. 2017a. Liikenneviraston ohjeita 39/2017. Riskienhallinta väylänpidossa. [Online]. Available at: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2017-39_riskienhallinta_vaylanpidossa_web.pdf. [Accessed 10.6.2019].

Liikennevirasto. 2017b. Liikenneviraston ohjeita 40/2017. Ohje riskienhallinnan menetelmistä. [Online]. Available at: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2017-40_ohje_riskienhallinnan_web.pdf. [Accessed 10.6.2019].

Mikes, A. and Kaplan, R. S. 2014. Towards a Contingency Theory of Enterprise Risk Management. SSRN Electronic Journal. January 2014.48 p. ISSN: 1556-5068.

PAS 1192-6. 2017 Specification for collaborative sharing and use of structured hazard and risk information for Health and Safety.Second draft 1.0. London, United Kingdom: The British Standards Institution. 59 p.

Ramboll / Heinonen, O., Viitanen, A., Kanerva, J. 2018. RiskBIM-esittely: riskienhallinta osana infraprojektin rakennustietomallia. Vt12 parantaminen välillä Eura-Raijala, rakennussuunnitelma. Väylät ja Liikenne 2018, Tampere, Finland. Available at:https://vimeo.com/284618332 [Accessed 10.6.2019].

48

https://www.banenor.no/contentassets/54b785617e5f40cd83c885f66434f677/avtaledokumentet_intercity_anbefalt-praksis-for-felles-rutiner-og-metodikk-ved-modellprosjektering.pdf

https://pure.bond.edu.au/ws/portalfiles/portal/18243313/A_Study_of_Uncertainty_and_Risk_Management_Practice_Related_to_Perceived_Project_Complexity.pdf

https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2017-39_riskienhallinta_vaylanpidossa_web.pdf

https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2017-40_ohje_riskienhallinnan_web.pdf

https://vimeo.com/284618332

Ramboll / Heinonen, O., Iakovlev, D., Tuominen, L. 2019. Visualisation of risk information in BIM to support risk mitigation and communication: case studies and a framework. Infra BIM Open 2019, Tampere, Finland.

Tuominen, L. 2018. Utilizing BIM-modelling for Risk Management in Infrastructure Projects. Finnish Transport Agency, Project Management. Helsinki. Thesis 2/2018. 82 pages and 4 appendices. ISBN 978-952-317-557-0.

Zou, Y., Stephen J. W. & Kiviniemi, A. 2015a. BIM and Knowledge Based Risk Manage-ment System: A Conceptual Model.Conference: CITA BIM Gathering 2015. Dublin, Ireland.

Zou, Y., Kiviniemi, A. & Stephen J. W. 2015b. BIM-based Risk Management: Challenges and Opportunities. Conference: 32nd CIB W78 Conference 27-29 October 2015. Eindhoven, The Netherlands.

Zou, Y., Kiviniemi, A. & Stephen J. W. 2016. A review of risk management through BIM and BIM-related technologies. Safety Science. Vol. 97. S. 88-98. DOI:10.1016/j.ssci.2015.12.027.

Zou, Y., Kiviniemi, A. & Stephen J. W. 2017. A Framework of Integrating Knowledge Management and Collaboration into BIM for Risk Information Management. Conference: 5th International Workshop – When Social Science meets Lean and BIM. Aalborg, Denmark.

Zou, Y., Tuominen, L., Guo, B. 2018. Visualisation of Risk Information in BIM to Support Risk Mitigation and Communication: Case Studies. Proceedings of the 35th CIB W78 2018 Conference: IT in Design, Construction, and Management. Chicago. [Online]. Available at: https://www.researchgate.net/publication/328143991_Visualisation_of_Risk_Information_in_BIM_to_Support_Risk_Mitigation_and_Communication_Case_Studies. [Accessed 6.6.2019].

Zwikael, O. & Ahn, M. 2010. The Effectiveness of Risk Management: An Analysis of Project Risk Planning Across Industries and Countries. Risk Analysis, Vol. 31, No. 1, 2011

49

https://www.researchgate.net/publication/328143991_Visualisation_of_Risk_Information_in_BIM_to_Support_Risk_Mitigation_and_Communicatio

https://www.researchgate.net/publication/328143991_Visualisation_of_Risk_Information_in_BIM_to_Support_Risk_Mitigation_and_Communication_Case_Studies

ISSN 2490-0982ISBN 978-952-317-737-6

Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi)

Riskienhallinta ja tietomallintaminen - vayla.fi · Ramboll, Heinonen et al. (2018) BaneNOR (2018)...

Documents

Transcript of Riskienhallinta ja tietomallintaminen - vayla.fi · Ramboll, Heinonen et al. (2018) BaneNOR (2018)...