Resurssiviisauden indikaattorit -työpaja 28.5.2014 - työpajayhteenveto
-
Upload
sitra-ekologinen-kestaevyys -
Category
Environment
-
view
185 -
download
0
description
Transcript of Resurssiviisauden indikaattorit -työpaja 28.5.2014 - työpajayhteenveto
1 Sitra • Johanna Kirkinen • 17.1.2014 •
Resurssiviisauden indikaattorit Työpajayhteenveto 28.5.2014 Tekniskan Salit
2
• Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tehtävänä on rakentaa Suomen tulevaisuutta ja hyvinvointia.
• Jyväskylä on Suomen koelaboratorio resurssiviisauden edistämisessä ja resurssitehokkaiden ratkaisujen ja elämäntapojen etsimisessä.
• Tavoitteena on säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä, mutta samalla lisätä hyvinvointia.
• Hankkeen lopputuloksena meidän on saavutettava Suomen kaupungeille monistettava toimintamalli, jonka avulla menestyvä hyvinvointiyhteiskunta toimii luonnon kantokyvyn rajoissa. Osana tätä työtä kehitetään resurssiviisauden indikaattorit.
Kohti resurssi-viisautta
Sitra • Johanna Kirkinen • 17.1.2014 •
Resurssiviisauden indikaattorit kaupungeille ”Mitä mitataan, sitä voidaan johtaa ja kehittää”
3
• Resurssiviisauden indikaattorit tulee saada luontaiseksi osaksi päätöksentekoa, ennakointia ja kansantalouden tilastointia (kuten BKT, työllisyysaste)
• Tarjoavatko nykyisin käytössä olevat kestävän kehityksen / ympäristöjohtamisen mittarit riittävästi tietoa kokonaiskuvan ymmärtämiseksi?
• Yhtenäinen ja vertailukelpoinen indikaattorikokoelma, joka myös linjassa Euroopan komission resurssitehokkuustiekartan kanssa
Sitra järjesti työpajan 28.5 yhteisymmärryksen löytämiseksi, siitä millä indikaattoreilla resurssiviisauden kehittymistä voidaan seurata.
4 Syke • Sirkka Koskela ja Maija Mattinen• 28.05.2014 •
Työpajassa ehdotettu resurssiviisauden teema ja indikaattorikokoelma
Kuinka hyvin teemat yhdessä kuvaavat resurssiviisautta?
Teemakokoelma todettiin yleisesti ottaen hyväksi. Kokoelma tarpeeksi kokonaisvaltainen ja ottaa tärkeimmät resurssiviisauden haasteet huomioon. Erityisesti materiaalien kiertoon ja materiaalien käyttöön liittyvät teemat ja indikaattorit nähtiin erittäin tervetulleina ilmastonmuutosta kuvaavien indikaattorien rinnalle. Ehdotettiin, että kriittisten luonnonvarojen teema sisällytettäisiin materiaalien kierto tai materiaalien käyttö –teemoihin. Ehdotettiin, että maankäyttö -teema jaettaisiin kahteen teemaan tai sitä mitattaisi kahdella indikaattorilla.
Kuinka hyvin ehdotetut indikaattorit kuvaavat kutakin teemaa?
Ilmastonmuutos - kasvener
Kunnat seuraavat jo hyvin kasvihuonekaasu päästöjään. Eri kunnissa erilaisia laskentamalleja käytössä tällä hetkellä ja kasvener yksi niistä. llmastonmuutosta kuvaavan indikaattorin tulisi ottaa huomioon koko kulutuksen aiheuttamat kasvihuone vaikutukset, mukaan lukien tuonnin vaikutus khk-päästöihin. Ehdotettiin, että kuntien saama valtion rahoitus olisi sidoksissa khk-päästö profiiliin.
5 Sitra • Etunimi Sukunimi • 00.00.2014 •
Työpajan tulokset 1/4
Materiaalien käyttö – RMC/asukas
Tiedon saanti kunta/alue tasolla voi olla vaikeaa. Tämän helpottamiseksi RMC/asukas voitaisiin rajata vain rakentamisen virtojen seurantaan. Rakentamisen vaikutukset indikaattoriin on merkittävimmät. Ehdotettiin, että uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat tulisi erotella laskennassa. Todettiin, että indikaattorin seurannasta tulisi huolehtia keskitetysti koska kunnille on haastavaa laskea RMC/asukas. Indikaattori ei vielä ohjaa päätöksen tekoa, mutta se nähtiin hyvänä.
Materiaalien kierto – materiaali häviöt
Indikaattorin seuranta periaatteessa helppoa, sillä jätetilastointia tehdään Suomessa laajasti. Tärkeä määritellä selkeästi mitä ovat häviöt ja milloin häviö tapahtuu. Pohdittiin, että kertooko indikaattori tarpeeksi kierrätyksen laadusta (uusiokäyttö ja upcycling). Biopohjaiset ja ei-biopohjaiset materiaalit voisi olla myös hyvä erotella laskennassa. Jäteseuranta vaikuttaa päätöksentekoon jo monella alueella. Indikaattori helppo ottaa käyttöön.
6 Sitra • Etunimi Sukunimi • 00.00.2014 •
Työpajan tulokset 2/4
Maankäyttö
Indikaattorin kohdalla tulisi harkita sen jakamista kahdeksi erilliseksi, jotka seuraisivat (1) luonnontilassa olevan maa-alueen kuntoa ja (2) rakennetun ympäristön vaikutuksia. Indikaattoreiksi ehdotettiin mm. luonnonsuojelualueiden määrä, rakennetun ympäristön tehokkuus asemakaava-alueella as/ha. Teema tärkeä päätöksentekijöille, erityisesti alueellisille/kuntapäättäjille.
Kriittiset luonnonvarat – patenttien lukumäärä
Teema tärkeä. Tietoisuus kriittisten luonnonvarojen suhteen heikkoa tällä hetkellä. Ehdotettu indikaattori koettiin hankalasti hahmotettavaksi. Kuntatasolla myös vaikea seurata patenttien pienen lukumäärän takia. Vaihtoehtona voisi olla kriittisiä luonnonvaroja sisältävät julkisten hankintojen euromäärä. Mahdollista olisi keskittyä yhteen luonnonvaraan fosforiin. Teema ehdotettiin yhdistettäväksi materiaalien kierto -teemaan tai RMC-analyysiin.
7 Sitra • Etunimi Sukunimi • 00.00.2014 •
Työpajan tulokset 3/4
Muita huomioita indikaattoreista
Yleisesti todettiin, että indikaattori tiedon tulisi olla mahdollisimman ajantasaista ja seuranta ei saisi laahata perässä. Indikaattorit tarvitsevat vahvaa metadataa pohjakseen.
Kunnilla omat erityispiirteensä ja indikaattorien vertaaminen kuntien välillä voi olla ongelmallista. Ensi sijaisesti indikaattoreita tulisi seurata edellisvuoden kehitykseen, mutta kuntienväliselät vertailua tullaan myös tekemään.
Kuntien erityispiirteiden vuoksi indikaattoreille yhtenäisten tavoitteiden luominen on haasteellista. Suositeltiinkin, että luodaan kansalliset tavoitteet, joista, jokainen voi alue voi suorittaa oman siivunsa. Paikallisia tavoitteita laatiessa tulee ottaa huomioon kuntien erityispiirteet. Tavoitteet voisi olla järkevää myös pilkkoa toimialakohtaisiksi.
8 Sitra • Etunimi Sukunimi • 00.00.2014 •
Työpajan tulokset 4/4
sitra.fi
Facebook.com/SitraFund
@SitraFund
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea