Rekrytointi 2010 Valmiusosaston harjoitus - varmistin.fi · Varmistin 3 / 2009 3 Tässä se sitten...

Päijät-Hämeen Maakuntakomppanian ja Maanpuolustuspiirin lehti 3 / 2009

Maakunnan puolustajat kohottivat valmiuttaan Päijät-Hämeessä

Swiss Raid Commando 2009Lylyisen taitokilpailuKaasusuojeluhistoria

Varmistin

Rekrytointi 2010

Valmiusosaston harjoitus

2 Varmistin 3 / 2009

Valmiusosaston harjoitus sivulla 6

Päijät-Hämeen maakuntakomppanianja Maanpuolustuspiirin lehti N:o 3, 6.12.2009, 1. vuosikerta. Varmistin on Päijät-Hämeen Maakunta-komppanian ja Maanpuolustuspiirin tiedotuslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraavan kerran elokuussa 2009. Aineisto seuraavaan lehteen on toimitettava 28.2. mennessä.

Päätoimittaja: Sanna LahtinenPuh. 040 828 [email protected]

Toimittaja: Jarmo SiiraPuh. 040 706 [email protected]

Mainokset: Varmistin ryVapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuk-sen tukiyhdistysPuheenjohtaja Kimmo KorhonenPuh. 050 495 [email protected] PuolustusvoimatPäijät-Hämeen MaakuntakomppaniaPL 5, 15701 LAHTIKäyntiosoite: Hennalankatu 259Puh. 029 948 4132 (ma-pe virka-aikana)

Yksikön päällikköyliluutnantti Tommi TenhuPuh. 029 948 [email protected]äivystäjäPuh. 040 775 [email protected]

MaanpuolustuskoulutusyhdistysPäijät-Hämeen MaanpuolustuspiiriPL 5, 15701 LAHTIKäyntiosoite: Hennalankatu 259Puh. 0207 56 9053 Fax 0207 56 [email protected]

Piiripäällikkö Hannu TukiaPuh. 050 462 [email protected] Painopaikka: Padasjoen KirjapainoKansikuva: Jarmo Siira

© Päijät-Hämeen Maakuntakomppania

VarmistinPääkirjoitus 3Aluetoimiston palsta 3Positiivisuus palkitaan 4MPK:n ajankohtaisia asioita 5Valmiusosaston harjoitus 6Maakunnan puolustajat kohottivat valmiuttaan 8

Swiss Raid Commando 2009 10Veteraanilounas Padasjoella 12Sää suosi marssijoita Taruksella 13Maakuntakomppanian rekrytointi 2010 13Paikallistaistelijataitokilpailussa 2009 jälleen kultaa 14Ruudinsavulta ei vältytty 15

Liite: Kaasusuojeluhistoria osa 1

Varmistin 3 / 2009 3

Tässä se sitten on, vuoden viimei-nen Varmistin. Heti alkuun ha-luan kiittää jut-tujen kirjoittajia,

mainostajia ja kaikkia lehden ke-hityksessä ja toteutuksessa muka-na olleita. Lehti on saanut paljon positiivista palautetta, josta kiitos kuuluu teille kaikille. Ilman teitä nämä lehdet olisivat jääneet ilmes-tymättä.

Lehti on suunniteltu ilmestyväk-si neljä kertaa myös ensi vuoden

Pä i j ä t - H ä m e e n Aluetoimiston toi-nen toimintavuo-si lähenee loppu-aan. Kutsunnat pidettiin maakun-

nassamme 23. päivänä 12 paikka-kunnalla, ja kaikki käsketyt kerta-usharjoitukset järjestettiin.

Vuoden tärkein harjoitus oli Maa-kuntakomppanian harjoitus, johon liittyi myös perustamisharjoitus. Oli ilo seurata maakuntakomppa-nian toimintaa tuossa harjoituk-sessa. Kaikki yrittivät tosissaan, ja mikä tärkeintä, pilke silmäkul-masta ei kadonnut edes poteroa kaivaessa. Harjoitusta elävöitti myös yhteistoiminta muiden vi-ranomaisten kanssa.

Valon pilkahduksia pimeässä

Aluetoimiston palsta

Yhteistoiminta muiden viran-omaisten kanssa onkin sotilaallis-ten taitojen hiomisen lisäksi jouk-konne keskeisiä koulutusteemoja jatkossa. On erittäin tärkeää har-joitella ja tehdä asioita yhdessä. Vain siten opimme ymmärtämään toinen toistemme ”kieltä” ja väl-tymme väärinymmärryksiltä.

Aivan keskeistä on oppia tunte-maan toisemme myös ihmisinä ja yksilöinä. Se poistaa kitkaa ja en-nakkoluuloja puolin ja toisin. Ns. ”interoperabiliteetti” on paljon muutakin kuin yhteen sopiva ra-diokalusto tai samanlaiset asiakir-jat. Ottakaamme suoraan tavoit-teeksi ”Human Interoperability”. Vain siten saavutamme todellisen viranomaisten välisen suoritusky-vyn!

Kiitän kaikkia maakuntakomppa-nian henkilöitä menneestä vuo-desta ja onnittelen erityisesti niitä, jotka ovat tänä itsenäisyyspäivänä palkittavien joukossa. Olette to-dellakin TEHNEET jotain palkin-tonne eteen. Olkaa ylpeitä itses-tänne.

Rauhallista joulua ja menestykse-kästä vuotta 2010!

Aluetoimiston päällikkö Everstiluutnantti Juho Raulo

aikana. Tarkemmat ilmestymisai-kataulut löytyvät lehden media-kortista, joka toimitetaan teille sähköpostitse. Aikataulua voi ky-syä myös minulta esim. mainosta-jia varten.

Lehden tekeminen on ollut muka-vaa vastapainoa kotiäidin työlle ja valon pilkahdus pimeän marras-kuun keskellä. Valoa synkkyyden keskellä antaa myös 26.10. syn-tynyt toinen tyttäremme. Unen saanti pienen tyttäremme myö-tä on jäänyt minimiin. Kun näitä ilon aiheita ja motivoivia tekijöitä

löytyy, niin unen tarvetta ei edes huomaa. Samaa toteaa myös Mika Heinonen kirjoituksessaan maa-kuntakomppanian kertausharjoi-tuksesta. Korviini kantautuneen tiedon mukaan syyskuinen kerta-usharjoitus sujui erinomaisesti ja joukko oli erittäin motivoitunut-ta.

Juhlavaa itsenäisyyspäivää ja rauhallista joulun odotusta!

Sanna LahtinenPäätoimittaja


Vuosi on taas kohta vierähtä-nyt, ja on aika tarkastella toi-mintamme tu-loksia. Ne ovat korkeatasoisia! Vuoden 2009 aikana henki-

löstömme on osallistunut todella aktiivisesti eri harjoituksiin, kou-lutustapahtumiin ja -tilaisuuksiin. Suuret kiitokset kaikille aktiivisille toimijoillemme - ilman teitä toi-mintamme ei olisi näin korkealla tasolla.

Kertausharjoituksemme onnistui erinomaisesti ja ylitimme meil-le asetetut tavoitteet. Hämeen Rykmentin komentaja tarkasti harjoituksen ja kehui sen kiitet-täväksi juhlapuheessaan Hämeen Rykmentin vuosipäivän paraatis-sa 2.10.2009 Hennalassa. Teke-misemme on siis huomioitu ja sitä myös arvostetaan. Eri harjoituk-sissamme mukana toiminut hen-kilökunta ja eri viranomaistahot ovat myös antaneet positiivista palautetta. He ovat myös vahvasti sitoutuneet joukkomme kehittä-miseen.

Itsenäisyyspäivän 4.12. ja 6.12. ti-laisuuksissa komppaniamme hen-kilöstöä ylennettiin ja palkittiin, josta heille parhaimmat onnitte-lut. Komppaniamme oma suurem-pi juhlatilaisuus on suunniteltu järjestettäväksi vuonna 2011, jol-loin ensimmäinen sitoumuskausi päättyy. Valmistelut tilaisuuden järjestämiseksi on jo aloitettu. Vuonna 2010 komppaniamme koulutuksen painopistettä siirre-tään virka-apukyvyn kehittämi-seen. Päijät-Hämeen Maakunta-

Positiivisuus palkitaan

komppanian virka-apuosastona toimii osasto Vellamo, johon kai-killa sitoumuksen tehneillä on mahdollisuus hakeutua. Toimi-minen eri virka-aputehtävissä edellyttää osallistumista nousu-johteiseen koulutukseen sekä hy-väksyttyä tutkinnon suorittamis-ta. Joukon muodostaminen on jo aloitettu, joten ota pikimmiten yhteyttä omaan joukkueen johta-jaan, mikäli haluat mukaan virka-aputehtäviin!

Vuosi 2010 tuo komppaniallemme mukanaan myös muita merkittä-viä tehtäviä. Niistä mainittakoon sotilaiden painin MM-kilpailuiden turvallisuustehtävät elokuussa. Täällä joukkomme pääsee osoit-tamaan suorituskykyään kansain-välisessä ilmapiirissä. Kansainvä-linen näkyvyys ja tärkeät tehtävät edellyttävät meiltä perusteellista ennakkovalmistautumista, sillä edustammehan puolustusvoimien lisäksi kansallisia maakuntajouk-koja ja meidän reservimme asen-netta ja osaamista.

Hakeutuminen komppaniamme jä-senyyteen on edelleen aktiivista, ja rekrytointi jatkuu. Vuodelle 2010 määritetään kolme (3) ajankohtaa, jolloin uusia henkilöitä voidaan ot-taa mukaan toimintaamme. Ajan-kohdista tiedotetaan hyvissä ajoin etukäteen.

Vuonna 2010 myös harjoitustoi-mintaa uudistetaan. Sunnuntain harjoitukset aloitetaan 24.1.2010 kello 17:00 lukien luennoilla Esi-kuntaeskadroonan auditoriossa, ja siitä siirrytään kuntoilemaan/ har-joittelemaan. Sunnuntaisin saam-me vierailemaan korkeatasoisia luennoitsijoita ja aiheet ovat mie-

lenkiintoisia ja tehtäviimme liitty-viä. Toiveita luentojen aiheista/lu-ennoitsijoista voit esittää suoraan allekirjoittaneelle, muutama sun-nuntai on vielä vapaana!

Sitoutuminen komppaniamme aktiiviseen toimintaan edellyttää valintoja henkilökohtaisessa ajan-käytössä. Toimintamme perustuu vapaaehtoisuuteen ja hyvä niin. On kuitenkin monia keskeisiä ta-pahtumia, joissa henkilöstömme on tärkeää olla koossa. Näistä jat-kossa annamme teille hyvissä ajoin tiedon. Näin mahdollisimman moni pääsee varmasti mukaan.

Henkilökohtaisesti koen tämän työksi, harrastukseksi ja tavaksi parantaa yhteiskunnallista tur-vallisuutta. Nyt yhdessä teke-millämme asioilla tulee olemaan kauaskantoisia yhteiskunnallisia vaikutuksia - OLE SIIS AKTIIVI-NEN!

Rauhallista ja turvallista joulua sekä reipasta uutta vuotta 2010 meille kaikille!

Päijät-Hämeen Maakunta-komppanian päällikköYliluutnantti Tommi Tenhu


Laki vapaaeh-toisesta maan-puolustuksestaVapaaehtoislain ns. siirtymä- ja tarkastelukau-si on päätty-

mässä. Puolustusministeriö antaa selvityksen eduskunnan puolus-tusvaliokunnalle vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain täytäntöönpanosta vielä tämän vuoden puolella. PLM pyysi myös MPK:lta lausunnon valmistele-mastaan selvityksestä.

Selvityksen tiivistelmässä tode-taan mm:

• Laki on osoittautunut tarpeel-liseksi ja antanut MPK:lle hyvät kehittämisen perusteet.• PLM:n tehtävä vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen ohjaa-jana ja valvojana sekä eri hallin-nonalojen vapaehtoiseen maan-puolustukseen liittyvien toimien yhteen sovittajana koetaan on-nistuneena ratkaisuna.• MPK: ja PV:n kumppanuus on kehittynyt hyvin.• Vapaaehtoinen koulutustoimin-ta on kehittynyt hyvin, vaikka alussa olikin selkeitä kitkateki-jöitä.• Käytännön puutteet on havain-noitu ja niiden poistamisen eteen työskennellään sekä puolustus-voimissa että MPK:ssa ja sen jä-senjärjestöissä.• Vapaaehtoistyö on tärkeä val-miuden parantajana, sijoitetun reservin kouluttajana ja myös si-joittamattoman, pitkälle koulu-tetun reservin valmiuksien yllä-pitäjänä. Kansalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustuk-seen on yhteiskunnalle merkittä-vä voimavara.

• Nykykokemusten valossa ei näyttäisi olevan aihetta muuttaa lakia.

Maanpuolustustahto tuo reser-viläisen kouluttajaksiMPK:n kesällä tekemän koulutta-jatutkimuksen mukaan kolme nel-jästä kouluttajasta pitää maanpuo-lustustahtoa tärkeimpänä syynä hakeutua MPK:n kouluttajaksi. Toiseksi suurimpana motivaatio-tekijänä kouluttajat pitävät ha-lua kehittää omia sotilaallisia val-miuksia. Toiminnan arvomaailma ja mielekäs tekeminen erottuivat ,aikaisempien lisäksi, positiivisesti tärkeimpien motivaatiotekijöiden joukossa muista.

Nuoremmilla kouluttajilla koros-tuu omien sotilaallisten valmiuk-sien kehittäminen, kun taas vart-tuneemmat kouluttajat korostavat maanpuolustustahdon merkitystä. Naiskouluttajia motivoi mielekäs tekeminen, toiminnan arvomaail-ma ja vapaaehtoistyön merkityk-sellisyys.

Motiivien lisäksi kartoitettiin kou-luttajana toimimista sekä kou-luttajien odotuksia siitä, miten MPK voi tukea ja motivoida heitä kouluttajina. Kouluttajat toivovat MPK:n tuotteistavan omaa kou-lutustaan enemmän. Tällöin he pystyvät helpommin valmiiden ohjeistusten ja materiaalien avulla viemään kurssit läpi. Myös koulu-tustavoitteet toivottiin tehtävän etukäteen selvemmiksi.

Kouluttajat toivovat myös käyt-töönsä sähköisiä materiaalipank-keja, jotka sisältävät tarvittavat opetusmateriaalit, kurssinjohta-jan oppaat, tarvittavat lomakkeet,

sekä kurssiin liittyvien tahojen yhteystiedot. Koulutuksen orga-nisoinnissa on edelleen kehitettä-vää. Ohjeita ja oppimateriaalia on parannettava ja tavoitteita selkey-tettävä. Lisäksi puolustusvoimien henkilökuntaa olisi sitoutettava MPK:lta tilattavan koulutuksen laadun arviointiin ja sen kehit-tämistyöhön. Puolustusvoimien henkilökunnan MPK-tuntemusta on myös syytä kehittää.MPK:n uudet verkkosivut avataan 30.11.

MPK:n sähköinen koulutuskalen-teri ja kotisivut uudistettiin mar-raskuun lopussa. Piirien ensi vuo-den koulutustarjonta on julkaistu , ja piirit ovat avanneet uudet ko-tisivunsa. Sivujen osoite säilyi sa-mana (www.mpky.fi). Ilmoittau-tuminen vuoden 2010 kursseille alkaa 30.11.

Kursseille voi jatkossakin ilmoit-tautua verkossa suoraan sähköi-sestä koulutuskalenterista. Kurs-sinjohtajat ja kouluttajat voivat avata kursseilleen sähköisiä työti-loja. Niissä on mahdollista mm. ja-kaa oppimateriaalia ja keskustella. Kouluttajat saavat uuden järjestel-män myötä käyttöönsä sähköisen oppimateriaalipankin. Piirien kotisivujen ulkoasu uu-distuu. Sivujen osoite on edelleen muotoa www.mpky.fi/piiri. Sivuilla on tietoa muun muassa piirin kou-lutustarjonnasta sekä KOTU-yksi-kön toiminnasta. Uuden järjestel-män myötä MPK:n piiritoimistot ja kurssinjohtajat saavat käyttöön-sä uusia työkaluja kurssien mark-kinointiin ja kurssien oppilaiden tavoittamiseen. On tärkeää, että kaikki MPK:n toiminnassa mu-

MPK:n ajankohtaisia asioita


kana olevat käyvät tarkastamas-sa omat henkilötietonsa ainakin postiositteen, matkapuhelimen ja sähköpostiosoitteen osalta.

Vaikka henkilötiedot siirtyvät van-hasta järjestelmästä uuteen, osa tiedoista voi olla vanhentuneita. Jotta kurssien oppilaat saavat var-masti kaikki heille sähköpostilla ja tekstiviesteillä lähetettävät viestit, jokaisen olisi hyvä käydä tarkasta-massa omien tietojensa oikeelli-suus. Henkilötiedot voi käydä tar-kastamassa MPK:n verkkosivuilla kirjautumalla koulutusjärjestel-mään. Kirjautumisessa käytet-tävät käyttäjätunnus ja salasana säilyvät entisellään. Mikäli käyt-täjätunnus ja salasana ovat unoh-tuneet, järjestelmä lähettää uudet tunnukset henkilötiedoissa ole-vaan sähköpostiosoitteeseen. Jos sähköpostiosoite on vanhentunut tai se on unohtunut, henkilön tu-lisi ottaa yhteyttä lähimpään piiri-toimistoon.

Piiripäällikkö Hannu Tukia

Henkilöstö koostuu sitoumuksen tehneistä, jo jonkin aikaa komp-panian toiminnassa mukana ol-leista taistelijoista. Vuoden 2010 aikana osasto saavuttaa virka-apu-valmiuden käskettyjen tehtävien suorittamiseksi.

Valmiusosasto harjoitteli 9 - 11.10. Hälvälässä laskeutumista, tilan-neammuntoja niin valoisalla kuin pimeälläkin sekä vesistönylitystä. Lisäksi se vastasi samaan aikaan alueella harjoitelleiden komppani-an osaharjoitusten turvallisuudes-ta ja vartioinnista.

Laskeutumistorni ja ase tutuksiLaskeutumiskoulutus aloitettiin heti perjantaina tornilla, ja suurin osa sai lähestulkoon peruslaskeu-tumissuoritukset valmiiksi illan

aikana. Lauantain valjetessa las-keutumistorni oli jo miehitetty, ja liukasta seinää laskeuduttiin kou-lutusohjelman mukaisesti. Korea-laiset, hämähäkit, kiinnittymiset ja hyppylähdöt tulivat tutuiksi en-nen tilanteenmukaisia ammunto-ja.

Henkilökohtaisen aseen käsittelyä harjoiteltiin lukuisin erilaisin har-joituksin, joissa sekä liikkumista että ampumista harjoiteltiin eri valaistuissa oloissa. Luottamus omiin ja ryhmän taitoihin, niiden kehittymiseen sekä ”työkaluun” lisääntyy vain määrätietoisen har-joittelun kautta.

Hyinen vesi ei kangistanutLuutnantti Korhonen oli lähtenyt noutamaan tiedustelutietoja so-vitusta Y-pisteestä. Hän ei ollut palannut sovittuun aikaan men-nessä. Havaintoja lisääntyvästä vihollisen partiotoiminnasta alu-eella oli saatu vuorokauden aikana ja illalla. Osasto sai samana iltana valmistautumistehtävän liittyen

Valmiusosaston harjoitusJan Heinänen ~ kuvat Jarmo Siira

Valmiusosasto Vellamo on Päi-jät-Hämeen Maakuntakomp-panian vaativiin tehtäviin ja virka-apuun erikoistunut osas-to.


ltn Korhosen saattamiseksi turval-lisesti tukikohtaan.

Sunnuntaiaamuna kirpeässä pak-kassäässä auringon noustessa osasto ylitti lähtökynnyksen ja saapui Kastarlammen rantaan. Rannan varmistamisen jälkeen tunnustelijat ylittivät uiden lam-men +5 °C vedessä ja varmistivat vastakkaisen rannan. Osasto ylitti

lammen oman suojaavan osan ja tarkka-ampujan valvovan silmän alla suunnitellun mukaisesti ja jat-koi höyryten sovittuun Y-pistee-seen. Kohdehenkilö lähetteineen löytyi sovitusta paikasta ja saa-tettiin tukikohtaan osaston siir-tyessä saunan kautta huoltamaan. Harjoitusta oli mahdollistamassa Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen sammutus- ja pelastusyksikkö,

kaksi pintasukeltajaa ja jokaisen osallistujan aiemmin hyväksytysti suorittama uimataitotesti.

Kiinnostaako nousujohteinen koulutus?Harjoitus oli monipuolinen, mie-lenkiintoinen. Samalla se oli esi-merkki valmiusosaston monen-laisista vaatimuksista, joiden täyttämiseksi se harjoittelee sään-nöllisesti viikoittain. Lisätietoa valmiusosasto Vellamosta ja sen toiminnasta saat 24.1.2010 klo 17.00 Esikuntaeskadroonan audi-toriossa. Mikäli et jaksa odottaa ja olet hyväkuntoinen, motivoi-tunut sekä valmis sitoutumaan nousujohteiseen koulutukseen ja tehtäviin, laita sähköpostia osoit-teeseen [email protected]. ”Age si quid agis – Jos aiot toimia, toimi heti”.

8 Varmistin 2 / 20098 Varmistin 3 / 2009

Pamppu sattuu ja koira pureeMikä on parasta voimankäyttöä ja missä tilanteessa? Se opittiin in-tensiivisessä ja toimintapainottei-sessa voimankäyttökoulutuksessa vääpeli Eerolan johdolla. Tärkeää oli toki teoriaosio, jossa saatiin perusteet eri valmiustasojen tilan-teisiin reagointiin. Innokkaimman vastaanoton saivat kuitenkin lähi-kamppailuharjoitukset, joissa hiki virtasi eikä ruhjeita pelätty. Fyy-sistä uhkaa kohdattaessa pystym-me toimimaan tilanteen mukaan, pienintä mahdollista voimaa käyt-täen. Hienointa osaamistahan on tietysti selvitä ongelmatilanteista sanan säilällä.

Tehtäviä ja toimintaa riittiMikäli joskus sattuisi käymään niin, että Suomi koettaisiin maa-ilmanpoliittisesti hankalaksi ta-hoksi, joutuisimme kohtaamaan painostuskeinoja, joita rauhanti-lassa on vaikea kuvitella. Normaa-lille elämiselle tärkeitä kohteita on maakunnassamme useita, ja mah-dollisen painostuksen aikana on Maakuntakomppanian tehtävänä pitää huolta, että puhtaan veden tai sähkön jakelu puhumattakaan tietoliikenteestä ei katkeaisi. Tä-

Kyseessä oli koko komppanian en-simmäinen yhteinen ”kova” ker-tausharjoitus, ja mukaan saatiin lähes 80-prosenttinen kokoonpa-no. Aikaisemmat harjoitukset ovat pääosin olleet vapaaehtoisia ker-tausharjoituksia, joissa on myös harjoiteltu osittain samoja asioi-ta. Nyt järjestetyllä koulutuksella varmistettiin koko joukon osaa-minen Maakuntakomppanian teh-täviin liittyen. Harjoitus oli jaet-tu osakokonaisuuksiin, ja kaikki joukot pääsivät kouluttautumaan Hämeen Rykmentin ammattitai-toisen kantahenkilökunnan opas-tuksella. Kuten niin usein harjoi-tuksissamme – taas kerran sää oli varsin suosiollinen. Tästä on ve-dettävä johtopäätös, että olemme oikealla asialla!

Ei kun ammutaan valojuovillaSuomalaisen sotilaan tärkein pe-rustaito on ammunta. Siihen tun-

tuukin kerta toisensa jälkeen riit-tävän kiinnostusta ja halua päästä aina vain parempiin suorituksiin. Tällä kertaa ei myöskään ampu-matarvikkeista ollut pulaa, vaan joukolle jaetut henkilökohtaiset aseet saatiin kohdistettua, ja am-munnoissa saatiin hienoja tu-loksia. Parhaat tietysti palkittiin harjoituksen lopussa. Ammuntoja johdettiin osin Maakuntakomppa-nian oman väen toimesta. Ampu-essa pimeä tuntui tulevan liiankin aikaisin eikä malttia olisi ollut lo-pettaa edes yön laskeutuessa.

Eipähän tarvinnut nukkuaTaistelukoulutuksessa muisteltiin taistelukentän perusasioita oikea-oppisesta ruokailusta lähtien. Mo-nella on varusmieskoulutuksesta vierähtänyt sen verran vuosia, että taistelijaparin toiminnan kertaa-minen koettiin vähintäänkin tar-peelliseksi. Yksittäisen taistelijan toiminnasta kehystä kasvatettiin joukkuetasolle, ja linnoittautumi-sen jälkeen saatiin harjoitella sekä hyökkäys- että puolustustaistelua. Jälleen kerran toiminta arvostet-tiin levon edelle. Harjoittelua johti allekirjoittaneen RUK:n kurssika-veri kapteeni Mönkkönen.

Maakunnan puolustajat kohottivat valmiuttaan

Päijät-Hämeen reserviläisten ykkösnyrkki - Päijät-Hämeen Maakuntakomppania – harjoit-teli syyskuun alun kertaushar-joituksessa omia tehtäviään ko-tikulmillaan.

Mika Heinonen ~ Kuvat Jarmo Siira

Varmistin 2 / 2009 9Varmistin 3 / 2009 9

hän liittyvää kohteensuojaustoi-mintaa harjoiteltiin yliluutnantti Walldenin opastuksella. Rastikou-lutuksen jälkeen oppeja päästiin käyttämään monipuolisissa sovel-tavissa harjoituksissa kaikilla ke-hillä.

Se oli hyvää ja sitä oli riittävästiMaakuntakomppanian oma huol-tojoukkue kantoi vastuun joukon toimintakyvyn säilymisestä. Am-mattitaitoiset aselajien erikois-osaajat pitivät kukin huolta siitä, etteivät pienet vastoinkäymiset vaikuttaneet harjoituksen kul-kuun. Kapteeni Merenlahden joh-dolla päästiin harjoittelemaan myös kaikille uusia asioita, ku-

ten juomakelpoisen veden kairaa-mista. Tärkein ja onnistunut roo-li koko harjoituksen kannalta oli varmasti muonituksen toimivuus otsikon mukaisesti. Illan kruuna-si Sotilaskotiauton kurvaaminen harjoitusalueelle.

Huollolta hajosi kuorma-autoKomppanian komentopaikalla työskentelevä väki pääsi harjoit-telemaan komppanian johtamista erilaisissa tilanteissa. Kuvitteelli-silla tilanteilla pelattu johtamistoi-minta oli nopeatempoista, vaativaa resurssien käytön optimointia ja joukon suorituskyvyn ylläpitämi-sen suunnittelua. Pelitilanteiden rakentamisesta vastasi Hämeen

Rykmentin erikoisosaajan yliluut-nantti Mika Vesikon johdolla Päi-jät-Hämeen Pelastuslaitoksen va. apulaispelastusjohtaja Veli-Pek-ka Niemikallio ja Päijät-Hämeen Poliisilaitoksen komisariot Kari Rajala ja Seppo Pajunen. Lähei-nen yhteistyö viranomaistahojen kanssa on Maakuntakomppanian kannalta tärkeää jo mahdollisien tulevien virka-apupyyntöjen vuok-si. Harjoitukseen osallistuneiden ammattilaisten kanssa Maakunta-komppanian komento-osat saivat erinomaisen kuvan mahdollisista tilanteista sekä niiden ratkaisemi-sesta.

Lisää tätä!!!Viisipäiväinen harjoitus imi mehut monesta taistelijasta. Ei sillä, ettei-kö lepoon olisi ollut mahdollisuut-ta, mutta kaikilla oli niin kova into treenata lisää myös silloin, kun olisi jo voinut kömpiä makuupus-siin. Harjoituksessa olleet reser-viläiset kiittelivät palautteessaan erityisesti erinomaista kouluttaja-osaamista, toimivaa huoltoa sekä joukon aina vain paranevaa yhteis-henkeä. Ainoa toistuva ”huono” asia oli se, että kaikkea olisi halut-tu tehdä enemmän ja pidempään - maanpuolustustahto elää vahvana Päijät-Hämeessä!


KAASUSUOJELUHISTORIA, OSA 1

22.4.1915 1:ssä maailmansodassa uusi sodankäynnin muoto, kaasusota Ypers´n taistelussa12.3.1917 Pietarissa puhkesi vallankumous, punakaartin vastapainoksi maahamme perustettiin

suojeluskuntia15.12.1917 Venäjä teki erillisrauhan Saksan kanssa25.1.1918 Suojeluskunnat julistettiin hallituksen joukoiksi1923 Joulukuussa ensimmäiset kaasuluennot lääkintäupseerien jatkokoulutuskurssilla.31.3.-5.4.1924 Upseerit saivat ensimmäisen kerran koulutusta kaasuaseisiin Helsingissä ”kaasu-upseer-

ien” kurssilla1.1.1927- Reserviupseerikoulun kurssin opetusohjelmaan sisällytettiin ensimmäisen kerran kaas-

uoppi ja samalla 22.4. 1928 suojelukoulutus28.4.1930 Varsinaisen ja säännöllisen suojelukoulutuksen voidaan katsoa alkaneen Puolustusminis-

teriön kemiallisen Koelaitoksen tiloissa. Kyseistä päivää on myöhemmin vietetty Suoje-lukoulun vuosipäivänä.

29.6.1933 Perustettiin kaasusuojelukoulu Viipuriin.20.7.-13.8.1935 Ensimmäinen joukon kertausharjoitus toimeenpantiin, tuolloin koulutettiin Haminan

sotilaspiiristä koottu suojelukomppania.


Ensimmäisessä maailmansodas-sa esiteltiin uusi sodankäynnin muoto, kaasusota. Saksalaiset käyttivät tukehduttavaa kloori-kaasua ensimmäisinä Ypres´n taistelussa 22.4.1915 ja saavut-tivat musertavan voiton vas-tassa olleesta vihollisen divi-sioonasta. Sodan seurauksena kuoli noin 100 000 ihmistä ja yli miljoona vammautui. En-simmäisenä käytettiin tavano-maisia myrkyllisiä kaasuja, kuten klooria ja fosgeenia. Kaasujen yllättävä ja laajamit-tainen levitys taistelurintamalla aiheutti ennennäkemättömän katastrofin suojautumattomille joukoille. Kaasumainen C-ase oli hetkessä osoittautunut te-hokkaaksi ja pelottavaksi. Välit-tömänä seurauksena kaasuaseen käytöstä oli suojautumisväli-neiden tarve ja niiden kehit-täminen; rintamalle vaadittiin ”hengityslaitteita”. Kaikkialla

maailmassa alkoi kilpajuoksu kemiallisen aseen kehittämisen ja siltä suojautumisen väliltä.

Suojelusalan kehitystyö alkoi rinnan uuden aseen kehittelyn kanssa ja näin syntyi tyypil-linen sotatekninen kilpajuoksu. Suurvaltojen panostus kaas-uaseen ja kaasunaamareiden kehittämiseen ja mahtava teol-

linen potentiaali mahdollisti-vat armeijoiden nopean varus-tamisen kaasusodankäynnin välineistöllä. Kaasusodankäyn-ti synnytti tarpeen armeijan erikoisyksiköiden perustamis-een, vaikutti mieskohtaiseen varustukseen ja koulutukseen sekä uudisti taktista ajattelua. Sotatarviketeollisuudelle ”vi-ides ase” loi uusia markkinoita ja synnytti uuden sotateollisu-uden haaran ympäri maailman.

Myös Venäjän armeija var-ustettiin kaasusodankäyn-tivälineistöllä. Suomen suur-iruhtinaskuntaan sijoitettu venäläinen sotaväki, noin 100 000 miestä, varustettiin Selin-ski-Kummandt-kaasunaama-reilla sodan aikana. Bolsevik-kien valtaannousu Venäjällä nopeutti Suomen itsenäisyys-prosessia. Leninin johtama Venäjä halusi irrottautua sodas-ta ja teki erillisrauhan Saksan kanssa 15.12.1917.

Sisällissodan puhjettua oli kum-mallakin puolella omat suun-nitelmansa venäläisen sotaväen suhteen: valkoiset aloittivat venäläisten aseistariisumisen ja internoinnin ja punaiset uskoivat venäläisten osallis-tuvan aktiivisiin sotatoimiin puolellaan. Valkoisen armeijan voitto merkitsi venäläisen so-taväen jäämistön haltuun ot-tamista sotasaaliina. Merkit-tävimmät sotamateriaalit ja – laitteet olivat rannikkolin-nakkeet järeineen tykkeineen ja mahtavine linnoitteineen. Huomattavan materiaa-likokonaisuuden muodostivat yli 100 000 kappaletta Selinski-Kummandt-kaasunaamareita, jotka kuuluivat sotasaalisma-teriaaliin. Itsenäisen Suomen

sotaväen kaasusuojelutoiminta sai alkunsa näiden sotasaal-iskaasunaamareiden haltuunot-toon, varastointiin ja huoltoon liittyvästä toiminnasta.Suojelukoulun toiminta oli varsin mittavaa. Vuosina 1934–1939 toimeenpannuilla henk-ilökunnan kaasusuojelukurssilla annettiin sekä taktista että kou-luttajakoulutusta 136 upseerille ja 94 alisupseerille. Upseerien peruskurssit kestivät lähes kol-me ja aliupseerien kurssit noin kaksi kuukautta. Erikoishenk-ilöstön opetustilaisuudet kes-tivät kahdesta neljään viikkoon. Samanaikaisesti koulutettiin 1-2 kuukauden mittaisilla upse-erikokelaiden kaasusuojeluku-rsseilla lähes 300 kokelasta.

Opetuksen painopiste oli kai-killa kursseilla selkeästi suo-jautumisessa taistelukaasuilta. Oppiaineina olivat painoarvon mukaisessa järjestyksessä lue-teltuina kaasusuojelutaktiikka, kaasusuojeluelimet, kaasusuo-jelutekniikka, kaasusuojelukou-lutus, kaasusuojelujärjestykset sisältäen mm. väestösuojelua, kaasufysiikka ja kemia, sääoppi, kaasulääkintä sekä palontor-junta. Koulutuksessa pyrittiin irti teoreettisesta opetuksesta sisällyttämällä opetusohjelmiin entistä enemmän käytännön harjoituksia.

Koulutustehtävän lisäksi to-teutettiin lukuisia väline- ja menetelmäkokeiluja. Es-imerkkeinä mainittakoon uus-ien suojapukujen kokeilut, kaas-urasioiden käyttö naamarin tiiviyskokeissa, vedellä täytet-tyjen nahkasaappaiden antama suoja sinappikaasua vastaan, suojavarusteiden pukemis-nopeuskokeita, rasituskokeita

Selinski-Kummandt-kaasunaamari


suojavarustuksessa, tien puh-distaminen klooritalkilla, hä-lytys- ja ilmaisinvälinekokeita ja monia muita alan kehittämisen kannalta tärkeitä kokeiluja. Osa kokeilusta tehtiin yhteistyössä Kemiallisen Koelaitoksen kans-sa.

Epäpuhdas, tekninen sinap-pikaasu on ruskehtavaa nestet-tä, jonka haju muistuttaa valko-sipulia tai sinappia. Se on monia materiaaleja erittäin nopeasti ja tehokkaasti läpäisevä aine, jota tämän ominaisuutensa vuoksi käytetään kansainvälisenä tes-tiaineena tutkittaessa suojama-teriaalien kemiallista kestävyyt-tä. Sama penetroiva ominaisuus aiheuttaa sinappikaasun nope-an tunkeutumisen sotilasvarus-tuksen sekä ihon läpi.

Puolustuslaitoksen valmius va-rustaa kenttäarmeija kaasusuo-jeluvälineistöllä parani oleel-lisesti 1930-luvun kuluessa. Kaasunaamari kuului sotilaan henkilökohtaiseen varustuk-seen ja oli siis jakomateriaalia, jonka lukumäärää seuraamalla voi antaa kuvan suojeluvälinei-den materiaalisen valmiuden kohoamisesta lähestyttäessä sotaa.

Vuonna 1931 kaasunaamareita oli jakaa lähes seitsemälle li-ikekannallepanossa perustet-tavalle divisioonalle. Divisioo-nan määrävahvuuden mukaan laskien oli naamareita jaet-tavissa kenttäarmeijalle yli 95 000 kappaletta. Kaasunaamarit olivat ensimmäisen maailman-sodan aikaisia Selinski-Kom-mandt-naamareita, joiden käyt-tökelpoisuus ja kunto olivat jo tuolloin kyseenalaisia.

Vuonna 1934 kaasunaamareita oli jakaa vain vajaalle kuudelle liikekannallepanossa perustet-tavalle divisioonalle. Materi-aalisen valmiuden huomattava pienentyminen johtuu Selinski-Kummandt-naamarien käyt-töiän loppuun kulumisesta; niitä jouduttiin poistamaan käytöstä kymmenin tuhansin. Vuonna 1932 aloitettu sotilasnaamari m/30:n valmistus ei vielä riit-tänyt korvaamaan poistumaa, vaan seurauksena oli kaasusuo-jeluvälineistön materiaalisen valmiuden lasku.

P e r u s h a n k i n t a o h j e l m a n vauhdittamana kaasusuo-jeluvälineteollisuus pystyi 1930-luvun viime vuosina nos-tamaan materiaalisen valmiu-den vähintäänkin tyydyt-tävälle tasolle. Vuonna 1939 ylimääräisten harjoitusten alkaessa oli kaikille divisioonille jakaa kaasunaamarit määrävah-vuuden mukaisesti. Armeijan käytössä oli yhteensä 240 000 kaasunaamaria, tosin useita eri malleja. Koko liikekannalle-pannulle kenttäarmeijalle, joka käsitti yli 330 000 sotilasta, ei kaasunaamareita ollut. Tämä kaasunaamareiden määrän kas-vu ei olisi ollut mahdollista il-man 1930-luvulla tehtyä määrä-tietoista ja lannistumatonta kehitystyötä kotimaisen kaasu-suojeluteollisuuden luomiseksi. Armeijalla oli käytössä kaasu-naamari m/30, kaasunaamari m/38, väestönaamari 39, Selin-ski-Kommandt ja pieniä määriä eräitä muita malleja.

Suomen Väestönsuojelujärjestö ja Väestönsuojelupäällikön esikunta tekivät tammikuussa 1940 sopimuksen, jonka mu-kaan SVJ:n vielä olevat var-

astot siirtyivät Väestösuoje-lupäällikön esikunnan haltuun. Sopimuksen oli määrä turvata väestölle tarkoitettujen kaasu-suojeluvälineiden valmistus ja jakelu vastaisuudessa. Ulko-mailta saatiin hankittua 60 000 tsekkiläistä ”Fatra”- ja belgialais-ta ”L702”- kaasunaamaria jo so-dan aikana. Englannista saatiin 190 000 Avon -väestönaamaria osina, joista sodan päättyessä oli lahjoitusvaroin koottu 68 000 kappaletta. Englantilainen väestönaamari ei ollut erityisen laadukas tai nykyaikainen, mistä syystä se hyväksyttiin Suomessa käyttöön ”hengityselimien suo-jaimiksi”. Vaikka tilanne sodan alkaessa oli väestösuojeluväli-neistön osalta katastrofaalinen, parani se lähestyttäessä kevättä 1940.

Sodassa ei käytetty taistelu-kaasuja. Suomalaiset tekivät kuitenkin havaintoja taistelu-kaasun käyttöön viittaavista ilmiöistä talvisodan aikana. Raportoituja ja tutkittuja ta-pauksia oli 13, yhdessäkään ei kuitenkaan voitu aukotto-masti osoittaa taistelukaasuja käytetyn. Suomalaisten jouk-kojen hyökätessä 1941, sotilaat kevensivät varustustaan heit-tämällä pois kypäriä, kaasu-naamareita ja ylimääräisiä

Kaasunaamari M/30


jalkinepareja. Yksin kaasuna-amareita todettiin kadonneeksi 150 000 kappaletta erään arvi-on mukaan. Rintamasotilaat kokivat myös kaasunaamarin ylimääräisenä painolastina, jon-ka saattoi viskata lepikkoon.

Taistelukaasujen kehittelyä ja vastaavasti suojautumisväli-neiden kehitystyötä jatkettiin sotaa käyvissä maissa. Pienten maiden ei ollut suurvaltojen tavoin mahdollista luoda laa-jaa kemian teollisuutta ja eril-lisiä kaasurykmenttejä. Niiden mahdollisuus voittaa kaasusota perustui suojautumisen kehit-tämiseen. Suomen armeijan kaasusuojeluvalmius oli hyvä ja se lienee syynä siihen, että vihollinen ei katsonut taistelu-kaasun käytöstä hyötyvänsä.

Säteilyn yksiköistä ja säteilyn terveysvaikutuksistaVaikka säteilyn suure- ja yk-sikköjärjestelmä onkin moni-mutkainen, käytännön vies-tinnässä riittää useimmissa tapauksissa kahden suureen ja niitä kuvaavien yksiköiden käyttö. Ensimmäinen on sätei-lyn terveydellistä haittaa kuvaa-va säteilyannos, jonka yksikkö on sievert (Sv) ja tavallisimmin kyseeseen tuleva kerrannaisyk-sikkö millisievert (mSv). (Sv= 1000 mSv). Toinen käsite, jota usein tarvitaan, on aktiivisuus ja sen yksikkö on becquerel (Bq).

Säteilyannos (mSv)Näiden yksiköiden osalta olisi hyvä pitää mielessä seuraavat perusasiat:- Suomalaiset saavat vu-osittain elinympäristöstään ke-skimäärin noin viiden mSv an-noksen. Tästä noin neljä mSv

aiheutuu huoneilman radoni-sta.-Lääkinnällisistä tutkimuksista suomalaiset saavat keskimäärin vajaan yhden mSv (arviolta 0,7mSv) annoksen vuosittain.

Aktiivisuus (Bq)- AnnosRadioaktiivisten aineiden akti-ivisuutta ja niiden aiheuttamaa sisäistä annosta voidaan havain-nollistaa seuraavilla seikoilla:-Ihmisen keho sisältää luonnol-lista kalium-40 noin 5000 Bq. Tämä aiheuttaa 0,2 mSv suu-ruisen vuotuisen annoksen.-Ravinnon ja juomaveden muka-na nautittuna 80 000 Bq määrä kesium-137 aiheuttaa noin yh-den mSv annoksen. Samansu-uruisen annoksen aiheuttaa 40 000 Bq strontium -90.

-Ravinnon ja juomaveden mu-kana saatu plutonium -239 on annosvaikutuksen suuruuden puolesta lähinnä kesiumiin verrattavissa, mutta sen sätei-lyvaikutus kohdistuu lähinnä luustoon kuten strontiuminkin vaikutus.-Hengitysilman mukana saatu plutonium -239 kulkeutuu pal-jon tehokkaammin luustoon ja jo vajaan 40 Bq määrä aiheut-taa yhden mSv annoksen. Yh-den mSv annoksen aiheuttaa sisäänhengitettynä myöskin 50 000 Bq määrä jodi-131.

TerveysvaikutuksistaAkuutteja terveysvaikutuksia ei ilmaannu alle 500 mSv annoksil-la. Tämän rajan ylittävät annok-set, jos ne saadaan lyhyen ajan (vuorokausi) kuluessa, aiheut-tavat annoksesta riippuen eri-asteisia sairausoireita. Kuolema on todennäköinen, jos altistus on äkillinen ja ylittää 5000 mSv. Jos henkilö saa vähin erin vuo-

den kuluessa 1000 mSv annok-sen, ei mitään akuuttia säteilyyn liittyvää sairautta todennäköis-esti havaita. Myöhemmin esiin tulevista terveysvaikutuksis-ta merkityksellisin on syöpä. Riskiä sairastua säteilyn aiheut-tamaan syöpään voidaan kuvata tarkastelemalla mitä tapahtuisi, jos suuri ihmisjoukko saisi tietyn samansuuruisen altistuksen. jos 10 000 ihmistä kukin saisi 100 mSv annoksen, saisi heistä noin 50 henkeä ennenaikaiseen kuolemaan johtavan syövän. Syöpä kehittyisi 10–30 vuoden kuluttua säteilylle altistumis-esta. mahdollisuus saada syöpä kasvaisi kaksinkertaiseksi noin 1 500 mSv pitkäaikaisella an-noskertymällä.

Lähteet:

Elo, Mikko: Suojeluvarikko 1944-1994. Gummerus Kir-japaino Oy. Jyväskylä. 1994.

Suojelukoulun perinneyhdistys: Suojelun kuusi vuosikymmentä 1933-1993. Gummerus kir-japaino Oy. Jyväskylä. 1993.

Suojelumater iaal ikuvasto. N:o 80/Slutsto/B. Helsinki 1.2.1966.

Tekstin koonnut Timo Vento.

Varmistin 2 / 2009 1414 Varmistin 3 / 2009

Euroopan suurin ja ehkä myös vaativin avoin sotilastaitokilpailu järjestetään parittomina vuosina. Tänä vuonna karsinta oli rank-kaa, sillä 160 kilpailupaikkaa haki kaikkiaan 277 nelihenkistä partio-ta. PHMAAKK:n virallinen partio kuului tällä kertaa karsiutuneisiin. Minulle tarjoutui kuitenkin mah-dollisuus lähteä kilpailuun helsin-kiläisessä LEKA-partiossa.

Pikamarssilla matkaanTapahtuma alkoi kilpailua edel-tävänä päivänä varusteiden kuit-tauksella. Pakollisena varusteena jakoon partiolle tulivat kiikarit, toiminta alueen kartat, kaksi kom-passia ja ensiapupakkausta. Hen-kilökohtaisena varusteena oli rynnäkkökivääri StG90 (SIG550) varusteineen, pyöräilykypärä sekä ensiside.

Aamun sarastaessa aloitettiin joukkojen koulutus, joka sisälsi

aseiden kohdistuksen, panzerfaust 3 singon käsittelyn ja simulaattori-ammunnan sekä Sveitsiläisiin pa-noskaavoihin, karttamerkkeihin ja koordinaatteihin tutustumisen. Päivällisen yhteydessä partioiden johtajat saivat käskyt kilpailun fyysisestä ja teknisestä osiosta. Uutena osuutena tänä vuonna oli teknisen ja taktisen osion lisäksi fyysinen osio.

Ennen starttia vuorossa oli vie-lä virallinen avajaisseremonia ja joukkojen tarkistus Sveitsin sisä-ministerin toimesta. Kilpailu alkoi Ranskan puolelta aamuyöllä fyy-sisellä osiolla, joka oli pikamarssi määrättyjen rastipisteiden kautta. Matkaa marssille tuli noin 35 - 40 km, ja korkeuseroa oli noin 1400m riippuen hiukan reittivalinnoista. Hetkittäin vuoripolkuja sai kävellä suorastaan kuolemaa halveksuen rinteiden jyrkkyyden vuoksi.

Valitettava tappioTekninen osio sisälsi kymmeniä vapaassa järjestyksessä polkupyö-rillä kierrettäviä rasteja. Tässä pal-kittiin hyvä marssikunto. Partiom-me koki harmillisen tappion, kun

yksi jäsenistämme joutui keskeyt-tämään. Mahdollisuuden kilpailla hyvästä sijoituksesta lensivät sa-malla ikkunasta ulos, sillä kolmi-henkinen partio voi saavuttaa vain 75 % maksimipisteistä. Lähdim-me kuitenkin sitkeästi kiertämään rasteja.

Ensimmäisenä tiellemme osui el-vytysrasti. Rastilta jatkoimme matkaa kohti ampumarata-aluet-ta, jossa koitimme ensin taitojam-me MP5-konepistoolilla. Tulos oli nöyryyttävä nolla. Tämän jälkeen vuorossa olivat sovelletut ammun-nat pumppuhaulikolla, 9mm pis-toolilla, rynnäkkökiväärillä sekä 25m:n pistoolikouluammunta. Paikalla oli myös kaksi riistamaa-liammuntaa haulikoilla, jotka van-hoina salakaatajina kävimme suo-rittamassa.

Pyöräilimme seuraavalle ampuma-radalle, jossa oli vuorossa 300m:n ammunta paikallisilla perinne-aseilla. Sovellettu ammunta MP5

Vouloir, Croire et Oser - Swiss Raid Commando 2009

18:sta Swiss Raid Comman-do järjestettiin 24 - 27.9.2009 tällä kertaa Geneve-järven itä-päässä Aiglen kaupungin ym-päristössä.

Alik Teemu Keskitalo ja ylik Mikko Sippola panzerfaust simu-laattorin kanssa tuliasemassa.

Alik Teemu Keskitalo ja ylik Mikko Sippola helikopteri lennolla takaisin tukikohtaan.

Mikko Sippola

15 Varmistin 2 / 2009 Varmistin 3 / 2009 15

konepistoolilla sujui edellistä suo-ritusta huomattavasti paremmin tuloksin. Matkalla maalia kohti vastaamme osui vielä TOW2 pst-ohjusrasti. Maaliin päästyämme siirryimme taktisen osion huolto-alueelle.

Taktiikka puriHuoltotauon jälkeen oli partion-johtajien käskynjako ja tehtävien valinta taktiseen osioon. Tehtä-vien valinnassa teknisen vaiheen kymmenen parasta saivat valita ensin tehtävien rajallisesta mää-rästä haluamansa tehtävät.

Valitsin partiollemme ns. raid tehtävän, jossa tuli suorittaa isku panssaroituja ajoneuvoja ja jal-kaväkeä vastaan. Tässä kohtaa teimme edellisten kilpailujen ko-kemuksien perusteella raakaa tak-tikointia. Jätimme panssarintor-juntakaluston ja valonvahvistimet kuittaamatta ajatuksena saada kannettava varustus mahdollisim-man kevyeksi.

Matkaa tuli 20 km tehtäväalueel-le, jonne päästyämme saimme tu-tustua tarkemmin suoritettavaan tehtävään. Totesimme taktikoin-timme kaluston suhteen osuneen nappiin. Siirryimme tilanteen mu-kaisesti tuliasemaan ja tuhosimme rynnäkkökivääreillä jalkaväkimaa-lit. Pientä hilpeyttä herätti seikka, että saavutimme siihen asti suorit-taneista partioista parhaat pisteet, vaikka olimme ainoa partio ilman sinkoja.

Tehtävän jälkeen aloitimme 15 km:n marssin kohti helikopteria. Loppumatkan taitoimme yhdessä saksalaisen kadettipartion kanssa. Jouduimme matkalla taisteluun, ja hieman kummastuneina huo-masimme, kuinka hyvin yhteistoi-minta saksalaisten kanssa toimi taistelutilanteessa. Vääntelimme-kin vitsejä suomalaisten ja saksa-

laisten sotilaiden yhteistoiminnan pitkistä perinteistä. Pääsimme il-man tappioita noutopisteelle ja nousimme helikopteriin. Olimme varsin väsyneitä, mutta suorituk-seemme tyytyväisinä maalissa nauttimme järjestäjien tarjoamaa grilliruokaa ja olutta.

Paras sijoitus kautta aikojenPalkintojenjakoseremonian ja pää-tösbrunssin puitteet olivat varsin mahtavat. Seremoniat pidettiin Montreuxin torilla ja brunssi lai-valla, joka risteili Geneve-järvellä. Muuten loistavat järjestelyt pet-tivät valitettavasti kilpailun tulos-palvelun kohdalla. Vasta kilpailun jälkeen selvisi, että osa palkin-noista oli jaettu väärille partioille pistelaskussa tapahtuneen virheen vuoksi.

Suomalaisten menestys kilpailussa oli varsin hyvä. Pirkanmaalaisista reserviläisistä muodostettu Nää-tä-2 saavutti taktisen osion toisen sijan ja sijoittui kokonaiskilpailus-sa 12:nneksi, mikä on paras suo-malaisten sijoitus kautta aikojen. Kaartin Jääkärirykmentin kanta-henkilökunnan partio sijoittui si-jalle 34, TaKoRu:n reserviläispartio Tampereelta sijalle 86, HelResP:n LEKA sijalle 108 ja myös Helsinki-läinen FiRe1 sijalle 110.

Haasteita riittääEpävirallisten tietojen mukaan kil-pailu järjestetään seuraavan ker-ran vuonna 2012. Tätä ennen on kuitenkin useita vuosittain järjes-tettäviä kansainvälisiä kilpailu-ja, joihin maakuntakomppanialla on mahdollisuus osallistua, esim. Itävallassa Grenadier Combat Challenge:ssa ja Italiassa Lombar-diassa.

Grenadier 2010 kilpailuun pyri-tään muodostamaan yhteistyössä Pirkanmaan Maakuntakomppa-nian kanssa ainakin yksi kolmi-henkinen partio kilpailemaan. Li-säksi tarvitaan mahdollisimman suuri osasto kilpailun toimitsijoik-si. Lisätietoja kilpailuista ja asias-ta kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Swiss Raid Commando www.src.chGrenadier Combat Challenge www.grenadier.atLompardia http://www.unucilom-bardia.org/unucilombardia/main-lombardia.htm

Mikko Sippola040- 538 [email protected]

Varmistin 2 / 2009 1616 Varmistin 3 / 2009

Padasjokelaiset maakuntakomp-panian aktiivit osallistuivat paik-kakunnalla järjestettyyn vete-raanilounaaseen. Lounaalle oli kutsuttu kaikki paikkakunnan ve-teraanitunnuksen omaavat henki-löt puolison/saattajan kanssa. Tar-jouduimme myös kuljetusapuun. Lounaalla maastopukuiset edus-tajat avustivat tarjoilussa. Varsin luontevasti tämä onnistuikin mei-dän pojilta.

Tilaisuuteen osallistui ilahdut-tavan moni kutsuttu. Veteraani-polven edustajia saattajineen oli

ilmoittautunut lähes kolmekym-mentä. Reserviläiset sekä vete-raanijärjestön edustajat mukaan lukien paikalla oli lähes neljäkym-mentä osanottajaa.

Maittavan lounaan lisäksi oli yh-teislaulua ja lausuntaa. Lounaan ajan taustalla soinut musiikki loi mainion tunnelman. Kakkukah-vi sekä konjakki kruunasivat lou-naan. Veteraaneille tehtiin samalla tunnetuksi nykyistä paikkakun-nan reservin tilaa, mukaan lukien maakuntajoukkojen toimintaa.

Veteraanilounas Padasjoella

Lämminhenkisen tapahtuman kustannus- ja pääjärjestelyvastuu oli Padasjoen Reserviläisillä. Paik-kakunnan maakuntakomppani-an edustajat ovat poikkeuksetta ko. järjestön jäseniä. Lounaan lo-puksi lupauduimme järjestämään vastaavanlaisen lounastilaisuuden keväällä. Ajankohdaksi sovim-me Talvisodan päättymispäivän 70-vuotis juhlavuoden ajankoh-dan.

Heikki Koskinen


Päijät-Hämeen maakuntakomppa-nia on kokonaisuudessaan perus-tettu ja kertausharjoitettu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rekrytointia ei jatkettaisi, pikem-minkin päinvastoin.

Jatkossa rekrytointikäytäntöä kuitenkin muutetaan hieman. Mu-kaan toimintaan pääsee jatkossa vain rekrytointitilaisuuksien kaut-ta.

Tilaisuuden jälkeen uusi väki oh-jataan oman joukkueensa johtajan huomaan, joka huolehtii uusien maakkilaisten perehdyttämisestä ja koulutuksesta.

Rekrytointia jatketaan tietenkin myös paikallisesti. Hakemuksia voi täytättää valmiiksi ja lähettää ne aluetoimistoon. Varsinaiseen toimintaan mukaan pääsemiseksi on kuitenkin tultava rekrytointiti-laisuuteen, jossa uusille tulokkail-le kerrotaan toiminnasta ja heidät haastatellaan mahdollisimman so-pivan tehtävän löytämiseksi.

Hakemus täytetään viimeistään rekrytointitilaisuudessa. Kun tilai-suus on ohi, alkaa koeaika, jonka jälkeen hakija täyttää sitoumuksen ja hänet varustetaan. Sitoumukset hyväksyy aluetoimiston päällikkö.

Rekrytointitilaisuudet 2010Tarkemmat kellonajat ja paikat il-moitetaan myöhemmin muun mu-assa nettisivuilla www.maakuntakomppania.fi

13.2.2010 Tenhu15.5.2010 Korhonen11.9.2010 Heinonen

Maakuntakomppanianrekrytointi 2010

Sää suosi marssijoita Taruksella

PHMAKK:n marssireitin suunnit-telu aloitettiin neljä viikkoa ennen marssin toteutusta. Reitti käytiin viitoittamassa tärkeimmiltä osil-taan, sekä samalla suunniteltiin huolto- ja evakuoimispisteiden paikat. Marssireitin ratamestarei-na toimivat 2.J:n testaajat Antti Alhola ja Kimmo Rahikainen.

Marraskuun alussa järjestetylle jalkamarssille osallistui seitsemän taistelijaa. Reitti kulki kauniis-sa Taruksen ja Evon erämaamai-semissa, ja pituutta reitillä oli 26,6km.

Lähtö tapahtui Padasjoen Ta-rusjärveltä reserviläisjärjestöjen Kouvola-majalta, joka toimi sa-malla marssin aikana tukikohta-na ja maalina. Sää oli marssijoil-le suotuisa, joskin hiukan saatiin niskaan räntäsadettakin, mutta ei ihan haitaksi asti. Reitti kulki val-taosin metsäautotietä, mutta mu-kaan mahtui myös viitisen kilo-metriä kivikkoista polkuosuutta.

Noin viiden ja puolen tunnin mars-simisen jälkeen väsynyt, mutta onnellinen joukko saapui maaliin ja lopuksi marssipaikalle järjestet-tyyn saunaan.

Heikki Koskinen


Paikallistaistelijataitokilpailussa 2009 jälleen kultaa

Kakkosjoukkueelle tarjoutui mahdollisuus ”virallistaa” Lylyi-sen vuoden 2008 voitto.

Vuonna 1978 silloinen Hämeenlin-nan Sotilaspiirin Esikunta aloitti vuosittaisen Paikallistaistelijatie-tokilpailun, jonka nimi myöhem-min vakiintui Lylyiseksi. Kilpailun nimi Lylyinen juontui piirin pääl-likön eversti Pentti Lylyn nimeä mukaillen. Samana vuonna käyn-nisti myös Lahden Sotilaspiirin Esikunta sotilasalueiden välisen partiokilpailun. Kummankin soti-laspiirin kilpailut olivat nelihenki-sin partioin suoritettava rata, jon-ka rasteilla oli erilaisia sotilaallisia tehtäviä. Tehtävien luonne on ny-kyisinkin yhä sama.

Vuonna 1993 sotilaspiirit lakkau-tettiin, ja vastuu kilpailusta siirtyi Hämeen Sotilasläänin Esikunnal-le. Näin kahdesta samaan aikaan aloitetusta partiokilpailusta muo-dostui yksi isompi ja suuremman alueen kattava kilpailu. Eversti-luutnantti Reino K. Väisänen lah-joitti ikuisesti kiertäväksi tarkoite-

tun palkinnon, Paikallistaistelijan kiväärin.

Pikku hiljaa kilpailu muuttui her-rasmiestyyliseksi ”jaloitteluksi”, jossa tieto ja taito olivat voimaa ja kuntoa arvokkaampia. Vuo-situhannen vaihteessa kilpailua haluttiin muuttaa alkuperäiseen suuntaan, jossa myös reserviläisen fyysisellä kunnolla on suurempi merkitys. Vuoden 2005 sääntö-muutosten myötä mm. nelihenki-set partiot vaihtuivat kolmihenki-siin.

Epävirallisesti mukana kilpailus-saVuonna 2008 HämSlE:n lakkau-tuksen jälkeen partiokilpailu siir-tyi Läntisen sotilasläänin alueella toimivien kolmen aluetoimiston ja maanpuolustuspiirin: Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hä-meen järjestettäviksi. Ensimmäi-set kilpailut järjesti Päijät-Hämeen Aluetoimisto Padasjoella Tarusjär-ven alueella. Samaisena vuon-na maakuntajoukot osallistuivat ensimmäisen kerran omilla par-

tioillaan kilpailuun. Tällöin tosin olimme virallisen kilpailun ulko-puolella. Maakuntajoukkojen par-tiot ottivat kolme ensimmäistä sijaa, edelleen kilpailun ulkopuo-lella selvällä erolla muihin reservi-läisiin. PHMAAKK:n partiot olivat sijoilla yksi ja kolme, väliin kiilasi Pirkanmaa.

Kakkosjoukkue jyrääTämän vuoden Lylyiseen toinen joukkue lähti matkaan viimevuoti-sella kokoonpanolla Vesa Tähtinen, Mika Katajainen ja Jussi Munnila, varamiehenä Antti Alhola. Kilpailu oli varsin selkeästi jaoteltu käsittä-en kolme osiota: ammunnan, teh-täväradan sekä pikataipaleen.

Ammunta suoritettiin kaatuviin maalitauluihin ja osoittautui to-della haastavaksi. Tehtäväradalla ensimmäisenä tunnistettiin soti-laskalustoa sekä vastattiin ensi-apukysymyksiin. Lisäksi bonus-pisteen sai, jos tiesi Aku Ankan auton merkin. Suojanaamarin käyttökuntoon laitto sujui moit-teetta. Käsikranaatinheittoras-ti sen sijaan ei mennyt ihan put-keen, sillä kymmenestä pisteestä saavutimme yhden vaivaisen pis-teen. Tästä sisuuntuneena suunta-simme leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä. Purettujen aseiden toimintakuntoon laitto sujui jo huomattavasti paremmin, ja kra-naattien jälkeisestä pettymyksestä pääsimme täysiin pisteisiin. Ras-teilla oli myös lipastusta kelloa vastaan, tähtäimien siirtoa sekä tietoa eri materiaalien suojavah-vuuksista käsiaseita vastaan. Teh-täväradan viimeinen rasti oli etäi-syyden arviointi. Arvioitavana oli kaksi pistettä, jotka olivat 640 ja 320 metrin päässä. Partiomme si-

Mika Katajainen ja Vesa Tähtinen

Vasemmalta: Katajainen Mika, Tähtinen Vesa ja Munnila Jussi.


säiset etäisyysmittarit olivat lähes kunnossa, ja arviomme olivat 620 ja 310 metriä. Tehtäväradan pis-teiksi muodostui kohtuulliset 44 pistettä, jotka riittivät radan yli-voimaiseen voittoon.

Kilpailun kolmannen osion muo-dosti partiosuunnistus sekä pikamarssi. Tämän vuoden suunnistustehtävärastit olivat kaupunginomaisessa maastossa Parolannummen varuskunta-alu-eella. Pikamarssi oli pituudeltaan noin kilometrin mittainen. Maa-liin päästyämme edessä oli päivän hikisin tehtävä, saunareissu. Myös varamiehemme päivä oli ollut an-toisa. Päivä asehuollossa oli opet-tanut hänelle puhtaan aseen tär-keimmän tuntomerkin, hajun.

Koska lähdimme kisaan käytän-nössä ensimmäisinä, saimme odo-tella tulosten valmistumista mo-nen kahvin ja sotkumunkin ajan. Viimein se paljastui meille, VOIT-TO!

Kesäyön marssi 2010 järjestetään 11.6.2010 Vantaan Hakunilassa.

Mukaan PHMAAKK:n joukkueseen tarvitaan vielä lisää taistelijoita. Il-mottaudu Pyykölle ([email protected]) mahdollisimman pian. Saat Vesalta tarkemmat ohjeet, miten marssille valmistaudutaan. Marssi alkaa perjantaina virka-ajan jälkeen ja jatkuu läpi valoisan kesäyön. Paluu on seuraavana päi-vänä (lauantai). Varmistin ry kus-tantaa muonat ja juomat Vesan toimittaman tilauslistan mukaan. Mukaan toivotaan tietenkin myös kannatusjoukkoja.

www.kesayonmarssi.fi

Reserviläisten jo perinteinen am-pumapäivä vietettiin todellisessa ’sotilaan säässä’. Ajoittain osallis-tujat turvautuivat sadeasuihin-kin. Päivän aikana ammuttiin ja harjoiteltiin kaikkiaan kymmenel-lä eri asetyypillä. Osalla rasteista oli lisäksi tarjolla muuta oheisoh-jelmaa, kuten ensiapu- ja miina-koulutusta. Päivän erikoisuuksina opiskeltiin mm. räjäytyskoulutus-ta ja polttotaistelua.

Järjestelyt alkoivat jo perjantai-iltana, jolloin järjestävä osasto ko-koontui ja siirtyi harjoitusalueelle. Illan ohjelmassa oli harjoituspaik-kojen ja rastikoulutuksen järjeste-lyä sekä aluepartiointia pyörittä-mistä. Sikainfluenssa oli ilmeisesti niittänyt väkeä järjestelyosastosta, koska voimassa oleviin suunnitel-miin tuli merkittävä määrä muu-toksia. Oikeastaan tämä toikin mukavan yllätyksen, koska sovel-

tamalla oppii. Vakiotehtäviä kier-rätettiin hieman, mutta kukaan ei tuntunut kompastuvan uusiin teh-täviinsä.

Haastattelujen perusteella osal-listujat ja järjestäjät olivat viettä-neet hyvän päivän. Spesiaalilajit rasteilla ja järjestelyjen muutokset pitävät mielenkiintoa yllä. Erittäin mielenkiintoinen ja monipuolinen päivä - ruudinsavulta ja aseöljyltä tuoksuen oli hauska palata kotiin.

Ruudinsavulta ei vältyttyJouni Mäkinen

Rekrytointi 2010 Valmiusosaston harjoitus - varmistin.fi · Varmistin 3 / 2009 3 Tässä se sitten...

Documents

Transcript of Rekrytointi 2010 Valmiusosaston harjoitus - varmistin.fi · Varmistin 3 / 2009 3 Tässä se sitten...